Elämys-valmennusohjelman toteutus Teatteriharjoitteet Elämyksellisen valmennuksen tavoitteena oli kehittää yrittäjän johtajuusominaisuuksia perehtymällä tunnettujen kasvuyrittäjien kriittisiin menestystekijöihin psykoelämänkertojen avulla. Lähtökohtana oli näkemys, että tuomalla viereen tunnustetun kasvuyrittäjän kokemuksellinen maailma yrittäjä kykenee selventämään ja suuntamaan omia sisäisiä yrittäjyysaikomuksiaan. Valmennuksen tarkoituksena oli innostaa ja tukea yrittäjää pohtimaan kysymyksiä: minkälainen minä olen kasvuyrittäjänä ja mihin siipeni jatkossa kantavat sekä tuleeko elämänkerrastani sellainen kuin itse haluan. Yrittäjyysaikomuksiaan yrittäjät tarkastelivat ja tutkivat teatteripedagogisten eläytymistekniikoiden avulla. Eläytymisen ja tutkimisen työkaluna oli venäläisen Konstantin Stanislavskin luoma eläytymis- ja tutkimusmetodi, joka perustuu yksilön oman ja tutkittavan roolihahmon sisäisen ja ulkoisen toiminnan analysointiin teatterin keinoin. ”Teatteritreenien tavoitteena on tutkia kasvuyrittäjyyttä ja johtamista vertailevan elämänkerran menetelmän avulla. Siinä osallistuja hahmottaa ja tutkii vähintään kahta eri psykoelämänkertaa teatteripedagogiikan avulla.[…] Käytät aineistoasi omien yrittäjyysintentioiden tutkimiseen, tulevia harjoituksia varten sekä loppuesityksen valmisteluun.” (ohjaaja Aarni Moisala, Elämys-hankkeen kick-off-tilaisuus 5.10.2009). Vuoden aikana järjestettiin kaksitoista elämystyöpajaa. Heti ensimmäisellä kerralla ryhdyttiin elämysten tuottamiseen teatterin keinoin. Omaelämänkerran kirjoittaminen käynnistyi myös välittömästi ja samalla käynnistettiin prosessi gurun, merkittävän naiskasvuyrittäjän, valinnasta. Omaelämänkertojen ja guruelämänkertojen sisältöä tuotiin vähitellen harjoitteisiin, ja kasvun teemaa pyrittiin jossakin määrin kuljettamaan näytelmäprosessin rinnalla. Esityksen muodon ideointi ja keskustelu esityksen yleisöstä jatkui koko harjoitusprosessin ajan. Harjoitteet tiivistyivät esityksenä. Loppuesitys ”Dramatic Catwalk” oli videokooste kunkin osallistujan noin kahden minuutin osuudesta. Jokainen yrittäjä sai luvan kutsua yhden itselleen tärkeän henkilön loppuesitykseen. Yleisönä parilla oli puoliso ja muutamalla ystävä. Omat gurut koettiin ulkopuolisiksi, eikä heitä haluttu kutsua loppuesitykseen. Elämänkertakirjoittaminen Elämyksellisen kehittämisen osuudessa johtajuutta ja kasvuyrittäjyyttä lähestyttiin vertailevan elämänkertakirjoittamisen avulla. ”Taustafilosofiana” oli näkemys, joka perustuu yksilön oman ja tutkittavan roolihahmon sisäisen ja ulkoisen toiminnan analysoitiin teatterin keinoin. Työskentelyn ideana oli elämänkerroista poimittujen kohtausten näkyväksi tekeminen, muiden ohjaaminen ja keholliset harjoitteet. Omaelämänkerroissa naisyrittäjät kuvasivat omaa elämäänsä kirjoittamalla oman elämänsä merkittävistä tapahtumista, ajanjaksoista, ihmisistä, tunteista, tuoksuista tai mistä tahansa, mikä tuntui itsestä merkittävältä. Kertomusten ei tarvinnut olla totta. Jokainen yrittäjä valitsi myös tunnetun naiskasvuyrittäjän, gurun, jonka elämästä he eri lähteisiin perustuen kirjoittivat faktapohjaista ja/tai fiktiivistä elämänkertaa. Yrittäjistä yksi tapasi gurunsa henkilökohtaisesti, muut tukeutuivat enemmän aikaisempiin käsityksiinsä ja mielikuviinsa kyseisestä henkilöstä, mutta myös lehti- ja televisiohaastatteluihin ja erityisesti Internetistä löytyviin tietoihin.
28