Kotoudun ja kotiudun
haasteita muuttajille, kouluttajille ja ohjaajille
Pirjo Raunio ja uusi juhlapuku, jonka suunnitteli, leikkasi ja ompeli VOIMA-hankkeen järjestämään ompelutaidon osaamisenselvitykseen osallistunut maahanmuuttaja Sataedu Huittisissa keväällä 2012. Lue lisää osaamisenselvitysprosessista sivulta 12. Kuva: Tuomas Raunio
Maahanmuuttajien kouluttaminen aloitettiin Sataedua edeltäneessä Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2005. Vaikka oppilaitoksen historia maahanmuuttajakoulutuksissa ei ole ajallisesti pitkä, olemme näiden vuosien aikana panostaneet toimintaamme paljon ja kehittäneet niin suomen kielen koulutuksia kuin muutakin maahanmuuttajille suunnattua koulutus-, ohjaus ja neuvontatarjontaa. Meillä voivat opiskella niin luku- ja kirjoitustaidottomat kielen alkeita kuin suomea sujuvasti puhuvat asioimistulkkitutkintoon tähtäävät edistyneetkin opiskelijat. Tätä kirjoittaessani syksyllä 2013 opintoalalla on yli 300 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Erilaisten hankkeiden avulla toimintaa on jatkuvasti kehitetty: verkkokoulutuksia, lähtömaakoulutuksia, videolinkin kautta tapahtuvaa kielikoulutusta, työyhteisöiden monikulttuurisuuskoulutuksia, ohjausta ja neuvontaa. Kuka sitten on maahanmuuttaja? Suomalaisessa yleisessä keskustelussa maahanmuuttajiksi ajatellaan usein eriväriset, eri tavalla pukeutuvat, kaukaa tulleet, usein pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleet, usein muslimit. Maahanmuuttaja voi kuitenkin olla hyvinkin suomalaisen kaltainen ulkoisesti, myös maahanmuuton syyt vaihtelevat pakolaisuudesta seikkailunhaluun, työn tai rakkauden perässä muuttamiseen. Kaikki muuttajat kokevat haasteita suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvien asioiden kanssa. Suomen kielen oppiminen on kuitenkin yhdistävä tekijä: ilman kielitaitoa harvoin pääsee töihin, ja Suomessa työ on merkittävin yhteiskuntaan integroiva tekijä. Lisäksi maahanmuuttaja tarvitsee tietoa siitä, miten erilaiset palveluprosessit toimivat Suomessa. Maahanmuuttajien neuvonnan tarpeiden moninaisuus haastaa kouluttajat: opetuksen lomassa ei ole aikaa neuvoa opiskelijoita esimerkiksi veroilmoituksen täyttämisessä tai uuden asunnon etsimisessä, puhumattakaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä. VOIMA-hankkeen myötä toteutetut viikoittaiset neuvontapisteet Raumalla ja Huittisissa ovat tarjonneet avun sekä kouluttajille että opiskelijoille. Vaikutukset ulottuvat paitsi opiskelijan huolien hälvenemiseen ja opiskelumotivaation parantumiseen, myös kouluttajien jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Sataedun opintoala Startti tarjoaa laadukkaita, asiakkaan tarpeiden pohjalta toteutettuja kielikoulutuksia, tulkkauspalveluita, monikulttuurisuuskoulutuksia, työyhteisövalmennuksia, neuvontaa ja ohjausta. Ota meihin yhteyttä, niin räätälöimme sinulle ja työyhteisöllesi sopivan koulutuksen! Koulutuspäällikkö Pirjo Raunio Sataedu Huittinen, Rauma ja Tampere
Sataedun kehitysjohtaja Veli-Matti Vuori.
Maahanmuuttajakoulutukset osana aluekehitystyötä Satakunta kuuluu niihin maakuntiin, joissa on vasta viime vuosina herätty varautumaan ulkomaalaisten tuloon Suomeen. Väestö ikääntyy alueellamme kuitenkin nopeaan tahtiin, mikä vähitellen ja vääjäämättä näkyy työvoiman kasvavana kysyntänä eri sektoreilla. Markkinatalous muuttaa aika ajoin työvoiman tarvetta, mutta ei poista eläköitymisen muodostamaa aukkoa. Yritysten osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kuuluu keskeisesti julkisten palvelujen tuottajille – myös ja erityisesti kouluttajille. Sataedu on jo useita vuosia kehittänyt osaamistaan ja valmiuksiaan ottaa vastaan maahanmuuttajia ja tarjota heille kotoutumista tukevaa koulutusta. Maahanmuuttajia tukeva koulutus on nostettu kuntayhtymän koulutuspalveluissa strategiseksi kehittämiskohteeksi, johon on haluttu panostaa myös ammatillisen koulutuksen resursseja. Sataedu on näin osaltaan mukana tukemassa tasapainoista kehitystä, jossa muualta muuttajat ovat nopeasti kasvava ryhmä yhteiskuntaamme. Palvelun keskiössä on suomen kielen koulutus, johon saumattomasti liittyy kulttuuriin ja yhteiskuntaan perehtyminen. Kielikoulutuksen rinnalla on nähty tarpeelliseksi kehittää myös julkisen sektorin palveluosaamista. Yhä useammin viranomainen kohtaa maahanmuuttajan, joka yhtälailla kuin natiivi kansalainen hakee vastauksia arjen kysymyksiinsä. Sataedun osaaminen ja kokemus tukevat kokonaisvaltaisesti maakuntamme kykyä tarjota maahanmuuttajille pehmeä laskeutuminen Satakunnan maaperälle. Kehitysjohtaja Veli-Matti Vuori, Sataedu
Toimitus, tekstit ja kuvat:
Christa neuvontatyössä.
VOIMA-hankkeen projektipäällikkö Christa Sebire ja projektityöntekijä Jaana Mäki, ellei toisin mainita
Painos: 250 kpl
Tervehdys projektipäälliköltä Tiedossa on voimaa - ja myös yhteistyössä! VOIMA-projektin alkaessa olimme jo ehtineet edellisen projektin aikana verkostoitua monien satakuntalaisten maahanmuuttotoimijoiden kanssa, ja koko projektin ajan verkostomme on laajentunut. Emme ole keskittyneet vain maahanmuuttotoimijoihin - Satakunnassahan ei ole suuria määriä maahanmuuttajia ja näin ollen ei myöskään heidän parissaan toimivia henkilöitä. Olemme ennakkoluulottomasti verkostoituneet niin kuntaviranomaisten, ammattiopiston nuoriso- ja ohjausprojektien, vastaanottokeskusten, nuorten työpajojen, kolmannen sektorin kuin valtion viranomaistenkin kanssa. Toki kaikki tiedostamme verkoston edut, mutta maahanmuuttoasioissa ne tulevat korostetusti esiin, koska Satakunnassa maahanmuuttajat asuvat maantieteellisesti hajallaan ja heitä on vähän. On erittäin tärkeää, että toimijat ovat tietoisia toisistaan ja vastuualueistaan. Myös yhteistyöllä on suuri merkitys, jotta vähäisin resurssein pystytään tarjoamaan juuri oikeita toimia ja palveluja. Satakuntalainen yhteistyö on VOIMA-projektin näkökulmasta toiminut erinomaisesti. Olemme järjestäneet erilaisia koulutuksia, tapahtumia, seminaareja ja tempauksia yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat olleet Satakunnan Monikulttuuriyhdistys, SPR:n SPIRIT-hanke, Sataedun Opinpolut maasta maahan-, Oppi-Apaja-, Satakunnan Opin Ovi ja Työelämästartti -hankkeet sekä ELY-keskus, TE-toimisto ja Satakoto-hanke. Myös Punkalaitumen, Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskukset ovat olleet suuressa roolissa projektin aikana. Yhteistyön tuloksina ovat syntyneet muun muassa lukutaitokoulutukset, nuorten preppauskurssi, työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutukset sekä maahanmuuttajien ohjauksen ja opetuksen integroinnin suunnittelu- ja kehitystyö uuden valtakunnallisen maahanmuuttajien opetussuunnitelman mukaiseksi. Voisimmekin kiteyttää toimintamme vanhaa sanontaa muokaten: mitä useampi kokki, sitä paremman makuinen monikulttuurisuussoppa!
2
Taitto:
Heidi Friman www.heidifriman.fi
Paino:
Euraprint marraskuu 2013
Ota yhteyttä!
Sataedu Huittinen Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö pirjo.raunio(at)sataedu.fi puh. 040 199 4870 sataedu.fi