Page 1

VOIMA - Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hankkeen loppujulkaisu

Monikulttuurinen kolmivuotinen taival maahanmuuttajien ohjausta, osaamisenselvityksiä ja koulutuksia Satakunnassa 2011–2013

Monikulttuurisuuskoulutuksilla vaikutettiin asenteisiin

s. 9 Osaamisenselvityksiä tehtiin vastaanottokeskuksissa

s. 12

Yhteistyöllä ja verkostoitumisella tuloksiin VOIMAhankkeella asiakkaita 58 maasta

s. 3

s. 14 Muistilista maahanmuuttajien ohjaustyöhön

s. 7


Kotoudun ja kotiudun

haasteita muuttajille, kouluttajille ja ohjaajille

Pirjo Raunio ja uusi juhlapuku, jonka suunnitteli, leikkasi ja ompeli VOIMA-hankkeen järjestämään ompelutaidon osaamisenselvitykseen osallistunut maahanmuuttaja Sataedu Huittisissa keväällä 2012. Lue lisää osaamisenselvitysprosessista sivulta 12. Kuva: Tuomas Raunio

Maahanmuuttajien kouluttaminen aloitettiin Sataedua edeltäneessä Huittisten aikuiskoulutuskeskuksessa vuonna 2005. Vaikka oppilaitoksen historia maahanmuuttajakoulutuksissa ei ole ajallisesti pitkä, olemme näiden vuosien aikana panostaneet toimintaamme paljon ja kehittäneet niin suomen kielen koulutuksia kuin muutakin maahanmuuttajille suunnattua koulutus-, ohjaus ja neuvontatarjontaa. Meillä voivat opiskella niin luku- ja kirjoitustaidottomat kielen alkeita kuin suomea sujuvasti puhuvat asioimistulkkitutkintoon tähtäävät edistyneetkin opiskelijat. Tätä kirjoittaessani syksyllä 2013 opintoalalla on yli 300 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Erilaisten hankkeiden avulla toimintaa on jatkuvasti kehitetty: verkkokoulutuksia, lähtömaakoulutuksia, videolinkin kautta tapahtuvaa kielikoulutusta, työyhteisöiden monikulttuurisuuskoulutuksia, ohjausta ja neuvontaa. Kuka sitten on maahanmuuttaja? Suomalaisessa yleisessä keskustelussa maahanmuuttajiksi ajatellaan usein eriväriset, eri tavalla pukeutuvat, kaukaa tulleet, usein pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleet, usein muslimit. Maahanmuuttaja voi kuitenkin olla hyvinkin suomalaisen kaltainen ulkoisesti, myös maahanmuuton syyt vaihtelevat pakolaisuudesta seikkailunhaluun, työn tai rakkauden perässä muuttamiseen. Kaikki muuttajat kokevat haasteita suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvien asioiden kanssa. Suomen kielen oppiminen on kuitenkin yhdistävä tekijä: ilman kielitaitoa harvoin pääsee töihin, ja Suomessa työ on merkittävin yhteiskuntaan integroiva tekijä. Lisäksi maahanmuuttaja tarvitsee tietoa siitä, miten erilaiset palveluprosessit toimivat Suomessa. Maahanmuuttajien neuvonnan tarpeiden moninaisuus haastaa kouluttajat: opetuksen lomassa ei ole aikaa neuvoa opiskelijoita esimerkiksi veroilmoituksen täyttämisessä tai uuden asunnon etsimisessä, puhumattakaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvissä kysymyksissä. VOIMA-hankkeen myötä toteutetut viikoittaiset neuvontapisteet Raumalla ja Huittisissa ovat tarjonneet avun sekä kouluttajille että opiskelijoille. Vaikutukset ulottuvat paitsi opiskelijan huolien hälvenemiseen ja opiskelumotivaation parantumiseen, myös kouluttajien jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Sataedun opintoala Startti tarjoaa laadukkaita, asiakkaan tarpeiden pohjalta toteutettuja kielikoulutuksia, tulkkauspalveluita, monikulttuurisuuskoulutuksia, työyhteisövalmennuksia, neuvontaa ja ohjausta. Ota meihin yhteyttä, niin räätälöimme sinulle ja työyhteisöllesi sopivan koulutuksen! Koulutuspäällikkö Pirjo Raunio Sataedu Huittinen, Rauma ja Tampere

Sataedun kehitysjohtaja Veli-Matti Vuori.

Maahanmuuttajakoulutukset osana aluekehitystyötä Satakunta kuuluu niihin maakuntiin, joissa on vasta viime vuosina herätty varautumaan ulkomaalaisten tuloon Suomeen. Väestö ikääntyy alueellamme kuitenkin nopeaan tahtiin, mikä vähitellen ja vääjäämättä näkyy työvoiman kasvavana kysyntänä eri sektoreilla. Markkinatalous muuttaa aika ajoin työvoiman tarvetta, mutta ei poista eläköitymisen muodostamaa aukkoa. Yritysten osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kuuluu keskeisesti julkisten palvelujen tuottajille – myös ja erityisesti kouluttajille. Sataedu on jo useita vuosia kehittänyt osaamistaan ja valmiuksiaan ottaa vastaan maahanmuuttajia ja tarjota heille kotoutumista tukevaa koulutusta. Maahanmuuttajia tukeva koulutus on nostettu kuntayhtymän koulutuspalveluissa strategiseksi kehittämiskohteeksi, johon on haluttu panostaa myös ammatillisen koulutuksen resursseja. Sataedu on näin osaltaan mukana tukemassa tasapainoista kehitystä, jossa muualta muuttajat ovat nopeasti kasvava ryhmä yhteiskuntaamme. Palvelun keskiössä on suomen kielen koulutus, johon saumattomasti liittyy kulttuuriin ja yhteiskuntaan perehtyminen. Kielikoulutuksen rinnalla on nähty tarpeelliseksi kehittää myös julkisen sektorin palveluosaamista. Yhä useammin viranomainen kohtaa maahanmuuttajan, joka yhtälailla kuin natiivi kansalainen hakee vastauksia arjen kysymyksiinsä. Sataedun osaaminen ja kokemus tukevat kokonaisvaltaisesti maakuntamme kykyä tarjota maahanmuuttajille pehmeä laskeutuminen Satakunnan maaperälle. Kehitysjohtaja Veli-Matti Vuori, Sataedu

Toimitus, tekstit ja kuvat:

Christa neuvontatyössä.

VOIMA-hankkeen projektipäällikkö Christa Sebire ja projektityöntekijä Jaana Mäki, ellei toisin mainita

Painos: 250 kpl

Tervehdys projektipäälliköltä Tiedossa on voimaa - ja myös yhteistyössä! VOIMA-projektin alkaessa olimme jo ehtineet edellisen projektin aikana verkostoitua monien satakuntalaisten maahanmuuttotoimijoiden kanssa, ja koko projektin ajan verkostomme on laajentunut. Emme ole keskittyneet vain maahanmuuttotoimijoihin - Satakunnassahan ei ole suuria määriä maahanmuuttajia ja näin ollen ei myöskään heidän parissaan toimivia henkilöitä. Olemme ennakkoluulottomasti verkostoituneet niin kuntaviranomaisten, ammattiopiston nuoriso- ja ohjausprojektien, vastaanottokeskusten, nuorten työpajojen, kolmannen sektorin kuin valtion viranomaistenkin kanssa. Toki kaikki tiedostamme verkoston edut, mutta maahanmuuttoasioissa ne tulevat korostetusti esiin, koska Satakunnassa maahanmuuttajat asuvat maantieteellisesti hajallaan ja heitä on vähän. On erittäin tärkeää, että toimijat ovat tietoisia toisistaan ja vastuualueistaan. Myös yhteistyöllä on suuri merkitys, jotta vähäisin resurssein pystytään tarjoamaan juuri oikeita toimia ja palveluja. Satakuntalainen yhteistyö on VOIMA-projektin näkökulmasta toiminut erinomaisesti. Olemme järjestäneet erilaisia koulutuksia, tapahtumia, seminaareja ja tempauksia yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat olleet Satakunnan Monikulttuuriyhdistys, SPR:n SPIRIT-hanke, Sataedun Opinpolut maasta maahan-, Oppi-Apaja-, Satakunnan Opin Ovi ja Työelämästartti -hankkeet sekä ELY-keskus, TE-toimisto ja Satakoto-hanke. Myös Punkalaitumen, Ruoveden ja Lammin vastaanottokeskukset ovat olleet suuressa roolissa projektin aikana. Yhteistyön tuloksina ovat syntyneet muun muassa lukutaitokoulutukset, nuorten preppauskurssi, työyhteisöjen monikulttuurisuuskoulutukset sekä maahanmuuttajien ohjauksen ja opetuksen integroinnin suunnittelu- ja kehitystyö uuden valtakunnallisen maahanmuuttajien opetussuunnitelman mukaiseksi. Voisimmekin kiteyttää toimintamme vanhaa sanontaa muokaten: mitä useampi kokki, sitä paremman makuinen monikulttuurisuussoppa!

2

Taitto:

Heidi Friman www.heidifriman.fi

Paino:

Euraprint marraskuu 2013

Ota yhteyttä!

Sataedu Huittinen Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö pirjo.raunio(at)sataedu.fi puh. 040 199 4870 sataedu.fi


Hanke pähkinänkuoressa Nimi: VOIMA - Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana

VOIMA-hankkeella asiakkaita 58 maasta!

Toiminta-aika: 1.1.2011–31.12.2013 Toteuttaja: Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Sataedu Huittinen Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus Rahoitusohjelma: ESR Työntekijät: Projektipäällikkö Christa Sebire ja projektityöntekijä Jaana Mäki ovat toimineet maahanmuuttajien yksilö- ja ryhmäohjaajina, tapahtumien ja koulutusten järjestäjinä sekä projektin hallinnointiin ja hankkeen muiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvissä tehtävissä. Suomen kielen kouluttajina ovat toimineet Kirsi LaPorte (lukutaitokoulutukset) sekä Niina Kollár ja Juha-Pekka Mäkinen (nuorten preppauskurssi). Koulunkäyntiavustaja Elina Palojoki toimi Amispilotissa. Myös muita Sataedun kouluttajia on ajoittain osallistunut opiskelijoiden ohjausja neuvontatyöhön. Kohderyhmä: Vastaanottokeskuksissa asuvat oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja muut ohjaus- ja neuvontapalveluista hyötyvät maahanmuuttajat Satakunnassa. Välillinen kohderyhmä: maahanmuuttotyötä tekevät viranomaiset, muut maahanmuuttajia kohtaavat toimijat ja monikulttuurisuudesta kiinnostuneet henkilöt. Toiminta-alue: Satakunta Kehittämistyö: Sataedun maahanmuuttajaopiskelijoiden sekä muiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyö sekä ohjauksen toteuttamistapojen suunnittelu, pilotointi ja mallintaminen. Lisäksi ohjausmateriaalin laadinta, vastaanottokeskusten myönteisen oleskeluluvan saaneiden asukkaiden osaamisen selvittäminen, monikulttuurisuusja viranomaiskoulutukset sekä erityisryhmien kielikoulutukset.

BRIEFLY IN ENGLISH

VOIMA – Immigrants Enriching the Satakunta Region (1.1.2011-31.12.2013) was a project funded by the European Social Fund and financed by Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Satakunta. The project was carried out by Sataedu (college of further education), Huittinen, Finland. The project was concerned with spreading information regarding immigration, providing assistance and guidance to immigrants and authorities, and also helping asylum seekers, who had obtained a residence permit, in settling

Afganistan, Albania, Brasilia, Bulgaria, Burma, Chile, Egypti, Englanti, Espanja, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Gambia, Intia, Irak, Iran, Kambodza, Kanada, kansalaisuudeton, Kiina, Kongo, Kosovo, Kurdistan, Kreikka, Kuuba, Laos, Latvia, Liettua, Makedonia, Marokko, Meksiko, Mosambik, Nepal, Nigeria, Pakistan, Peru, Puola, Romania, Saksa, Senegal, Serbia, Slovakia, Somalia, Sudan, Suomi, Syyria, Tanska, Thaimaa, Tšekki, Tunisia, Turkki, Ukraina, Unkari, Uruguay, USA, Valko-Venäjä, Venezuela, Venäjä, Viro

ASIAKASKÄYNNIT (1.1.2011–31.8.2013)

OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ KÄYTETYT KIELET

~ 600 asiakaskäyntiä, joista 60 % naisia ~ 75 % Sataedun maahanmuuttajaopiskelijoita, 21 % muita maahanmuuttajia, 4 % viranomaisia

Suomi 70 % Englanti 29 % Muu 1 % (saksa tai tulkin avulla muu kieli)

OHJAUKSEN JA NEUVONNAN AIHEET Projektissa vastattiin kysymyksiin elämän monelta saralta, ja niiden aiheista koostettiin erillinen lista. Useimmin kysytyistä kysymyksistä kirjoitettiin FAQ - ohjaustyön avuksi. Näitä kysymyksiä olivat mm. työn-, koulun- ja asunnonhaku sekä oleskelulupiin ja kansalaisuuteen liittyvät asiat.

in the country. The principle activities were: information, advice and guidance to immigrants about studies, work etc., arranging assessments of knowledge, skills and competencies for asylum seekers with a residence permit and building community support in order to welcome immigrants to the Satakunta region. The project also organised training in multicultural issues and Finnish language training to special needs students (eg. young professional students and illiterate immigrants). The main area of development was providing guidance services towards obtaining a job in Finland and piloting different models for this purpose. The project also undertook the following: community edu-

cation, networking with other organisations concerned with immigration and raising awareness of immigrant issues. This paper showcases the range of activities undertaken during the project. For further information, please contact: Sataedu (college of further education), Huittinen, Finland Pirjo Raunio, Manager of Language Department 040 199 4870 pirjo.raunio(at)sataedu.fi www.sataedu.fi

3


Neuvonta- ja ohjauskäytäntöjä maahanmuuttajien tukena

Hyvä ohjauskäytäntö 1.

hIDAs

Ohjaus jatkuu tarvittaessa

Perus

Yksi hankkeen keskeisimmistä toiminnoista oli maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyö. Seuraavilla sivuilla esitellään ohjauksen hyviä käytäntöjä, jotka myös mallinnettiin. Kuten rakkaalla lapsella, oli myös erilaisilla ja jatkuvasti kehittyneillä ohjauspiloteilla monia työnimiä. Neuvonta- ja ohjauspalveluiden pilotit kehittyivät tarpeista, ja niiden toteuttamista suunniteltiin koulutuspäällikön ja kouluttajien kanssa yhteistyössä. Ohjaustarpeisiin vaikuttivat kasvaneet opiskelijamäärät ja opiskelijoiden erityistarpeet. VOIMA toimikin ikään kuin kouluttajien ja opiskelijoiden välillä.

CV ja jatkosuunnitelma

OhjAuksen Päätös

Palaute

henkilökohtaiset moduulienväliset keskustelut:

OhjAuksen sIsäLtö

ryhmäohjaus (1-5 ov): Opiskelu- ja työelämävalmiudet (työhakemus, mol.fi, CV-netti ja työnhaku)

Opiskelun edistyminen Oman tulevaisuuden ja uran suunnittelu Itsearviointi

Mitä? Ohjaaja on mukana koulutuksessa ”hopsista jatkosuunnitelmaan” ja toimii ryhmän yksilö- ja ryhmäohjaajana Miten? Hopsien laadinta, sovitut yksilö- ja ryhmäohjauskerrat, koulutuksen moduulien väliset keskustelut ja jatkosuunnitelman laadinta. Ohjaaja vastaa ohjauksesta ja auttaa myös vastuukouluttajaa tarvittaessa opiskelijoiden asioissa.

!

Tämä ohjauskäytäntö otettiin Sataedussa käyttöön pilotin jälkeen alkaneilla kotoutumiskoulutuksilla.

nOPeA

Kotoutumiskoulutusten ohjauspilotti Tulkin tarve?

OhjAuksen ALOItus

Kevään ja kesän 2012 aikana VOIMA toteutti maahanmuuttajaopiskelijoille suunnatun ohjauspilotin Sataedun Kankaanpään ja Huittisten suomen kielen koulutuksissa. Ohjauspilotin yhtenä tavoitteena oli tukea kouluttajaa opiskelijoiden ohjauksessa. Pilotissa toteutettiin sekä henkilökohtaista ohjausta että ryhmäohjausta. Tavoitteena oli, että koulutuksen lopussa jokaisella opiskelijalla oli CV tehtynä sekä selkeämmät realistiset jatkosuunnitelmat. Ohjauksen näkökulmasta mm. seuraavat aiheet olivat hankkeen vastuulla: • Arjen taidot: oman tulevaisuuden suunnittelu sekä oman ja lähipiirin hyvinvointi. • Opiskelu- ja työelämävalmiudet: suomalaisiin ammattitaitovaatimuksiin tutustuminen, työhakemuksen ja CV:n laadinta, tutkinnon tunnustaminen, mol.fi, CV-netti ja oma urasuunnittelu. • Yhteiskuntatietous: mm. suomalainen viranomaisjärjestelmä, sosiaaliturva, kansalaisuus ja ohjauspalvelut Satakunnassa sekä Suomesssa. Ohjauspilotissa vastuuaiheet toteutettiin seuraavasti: Koulutuksen alussa tehtiin henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat yhdessä opiskelijan ja kouluttajan kanssa. Tärkeänä pidettiin, että opiskelija tutustuu sekä kouluttajaan että ohjaajaan heti koulutuksen alussa. Myöhemmissä henkilökohtaisissa keskusteluissa säästyi aikaa, koska ohjaajalla oli jo käsitys opiskelijan koulutustaustasta, työhistoriasta ja tulevaisuudensuunnitelmista. Koulutuksen aikana jokaisen opiskelijan kanssa käytiin vähintään kaksi henkilökohtaista keskustelua ja loppukeskustelu. Sisältöinä olivat oman tulevaisuuden suunnittelu, ammattitaitovaatimukset, oma urasuunnittelu (esim. tutkinnon tunnustaminen, täydennyskoulutustarve), CV:n työstäminen sekä jatkosuunnitelma koulutuksen jälkeen. Lisäksi ohjaaja oli opiskelijoihin yhteydessä erikseen ja neuvoi sekä opasti muissa elämänhallintaan ja kulttuurieroihin liittyvät asioissa. Ohjaaja teki tarvittaessa yhteistyötä TE -toimiston virkailijan kanssa opiskelijoihin liittyvissä asioissa. Ryhmäohjausta toteutettiin yhteensä 2,5 päivää koulutuksen aikana. Kankaanpään ohjauspilottiin osallistuneilta opiskelijoilta saatu palaute oli erittäin hyvää, ja opiskelijat kokivat saaneensa konkreettista apua ohjaajalta. Myös Huittisten kurssin opiskelijat olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen.

Tutustuminen Ohjaustarpeen arviointi

Alkukartoituksesta taustatietoa opiskelijasta

Ohjaukseen orientoituminen, omien vahvuuksien ja ominaisuuksien kartoittaminen, sanaston kerääminen

Hankkeessa kehitetty ohjauksen malli, joka tukee valtakunnallista kotoutumiskoulutusten opintosuunnitelmaa.

Kotoutumiskoulutus on suomen kielen koulutusta työttömille maahanmuuttajille eli työvoimakoulutusta. Vuosina 2011–2012 Sataedu Huittisissa, Raumalla ja Kankaanpäässä oli suomen kielen alkeis- ja jatkokoulutuksia, ja vuonna 2013 kotoutumiskoulutusten rakenne uudistettiin valtakunnallisesti hitaaseen, perus- ja nopeaan polkuun sekä näiden sisäisiin moduuleihin. VOIMA ohjasi myös omaehtoisten kielikoulutusten maahanmuuttajaopiskelijoita.

Projektipäällikkö kertoo ensimmäisten ohjauspilottien toteuttamisesta:

hops:

ryhmäohjaus:

Henkilökohtaiset keskustelut tarvittaessa (esim. elämäntilanne, arjen hallinta)

iin minua n osaan it o v u ä e ”Sinä nettä nyt min” hyvin, akea kouluun yessä 12/2012 päätt itse h ohjauksen elija

isk - naisop

Ote projektityöntekijän päiväkirjasta kotoutumiskoulutusten ohjauspilotissa ---- koulutus alkaa --19.3. Ryhmä käy tutustumassa neuvontahuoneeseen, jossa VOIMA pitää tiistaisin neuvontaa ja jossa tullaan pitämään henkilökohtaisia keskusteluja. 20.–21.3. HOPSIT Mukana hops-keskusteluissa kouluttajan kanssa. Opiskelijoita 10. --- yksilöohjaukset --5.4. Opiskelija1.Linja-autoalan ammattipätevyysasiat ja siihen liittyvä jatkosuunnitelma tehty. Opiskelija hankkii ajokorttiinsa muutoksen ohjeiden mukaisesti ja suorittaa sen jälkeen viisi jatkokoulutuspäivää lain vaatimusten mukaisesti. Keskustelua myös työharjoittelumahdollisuudesta Sataedu Huittisten logistiikan koulutuksessa. 18.4. Opiskelija2. Hänellä on melko selkeät ammatilliset tavoitteet lähihoitajan työhön. Motivoitunut kielen oppimiseen. Etsin hänelle tietoa lähialueen lähihoitajaopinnoista. 24.4. Opiskelija3. Hänen tavoitteenaan on suomen kielen parantaminen. Kiinnostunut kaupan alan työstä. Jutellaan työharjoittelun jälkeen tästä. Kiinnostunut myös siivoustyöstä, koska hän on ollut aikaisemmin kodinhoitajana. Teimme pari hahmotustestiä, koska opiskelijalla on ollut oppimisvaikeuksia. Oppimisvalmiudet ehkä heikot - taustalla viisi vuotta peruskoulua. Opiskelija4. Haluaa opiskella lisää suomea, mielessä on mava-koulutus. Haluaisi kouluttautua kauneudenhoitoalalle (kosmetologi/kampaaja). Hänellä on auto käytössä, jolloin kulkeminen kouluun ei olisi ongelma. Etsin koulupaikoista hänelle tietoja. Myös myyjän työ kiinnostaa. Opiskelija5. Motivoitunut kielen oppimiseen. Aloitimme hänen yliopistotutkintonsa rinnastamisprosessin. Autan aluksi virallisen kääntäjän löytämisessä. Haluaisi työskennellä pankissa tai toimisto-/asiakaspalvelutyössä. Ollut kotimaassa yhdeksän vuotta pankkityössä. Jaana Mäki

4


Hyvä ohjauskäytäntö 2. ”Amispilotti”

”Ilman Eli naa en olisi pärjänny t!”

- Ote opiske lijapalautteesta

Mitä? Tuki ammatillisissa opinnoissa oleville maahanmuuttajille Miten? Koulunkäyntiavustaja kulkee opiskelijan mukana, tukee suomen kielen oppimisessa ja toimii eräänlaisena tutorina

Maahanmuuttajien linja-autonkuljettajan koulutus Sataedu Huittisissa. Vasemmalla suomen kielen kouluttaja Kirsti Fontaine, oikealla kuljetuskouluttaja Teemu Kujanpää sekä opiskelijat.

Ohjauspilotti kielikouluttajan silmin Sain paljon apua maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontatyöhön suomen kielen koulutuksen aikana keväällä 2012 Huittisissa ja myös vastaavan koulutuksen toteutuksesta Kankaanpäässä. Kursseilla oli 10-15 opiskelijaa, mutta kysymyksiä sekä ohjausja asiointitarpeita riitti useampiakin melkein jokaista opiskelijaa kohti jossakin koulutuksen vaiheessa. Oppituntien aikana henkilökohtaista neuvonpitoa ei voi ajatella, ja siten kahdenkeskiset keskustelut käytiinkin usein kahvi- ja ruokatuntien aikana. Asioiden selvittäminen vaatii usein myös tiedon etsimistä ja puhelin- tai sähköpostikontakteja eri paikkoihin, ja se ei helposti onnistu oppituntien aikana eikä myöskään ennen tai jälkeen, siis virastoaikojen ulkopuolella. Tämän pilottivaiheen aikana oli todella suuri helpotus saada siirtää muut kuin suoraan opetukseen liittyvät asiat VOIMAn leveille hartioille - kiitos siitä! Opiskelijat saivat nopeasti asiansa eteenpäin, mahdollisuuksia pohtia tulevaisuudennäkymiä erilaisista näkökohdista ja myös turvallisuuden tunnetta siitä, että heitä kuunneltiin ja heidän asioihinsa perehdyttiin ja heitä ohjattiin eteenpäin. Käsiteltävien asioiden kirjo on laaja; kattavaa listaa tuskin voi tehdä, sillä aina ilmenee uusia asioita. Kuitenkin aihe-

piiri koskee arjessa selviämistä, kuten virastoasioita, lomakkeita, oleskelulupia, asumiseen, lasten päiväkotiin tai kouluun liittyviä asioita, samoin terveyteen, opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyviä asioita. Jotkut tarvitsevat myös neuvoja pankkiasioissa, auton tai ajokortin hankkimisessa, kulkemisen järjestämisessä kodin ja oppilaitoksen välillä. Joskus ihmissuhteetkin aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa. Elokuussa alkoi Sataedu Huittisissa myös linja-autonkuljettajakoulutus maahanmuuttajille, ja edelleen ohjaus on osoittautunut todella tarpeelliseksi. Ohjaajan osallistuminen opiskelijavalintoihin on avannut mahdollisuuden tutustua heti opiskelijoihin, tiedottaa muutoksista ja niiden perusteista lopullista opiskelijamäärää valittaessa ja osittain henkilövaihdoksia tehden. Erilaisia lupa-, raha- ja terveydentila-asioita käsiteltiin jälleen. Myös ohjaajan yhteydenpito eri tahojen kanssa on ollut tarpeellista kahden eri opintoalan järjestämässä yhteisessä koulutuksessa. Olen helpottunut sekä maahanmuuttajaopiskelijoiden että omasta puolestani saamastamme avusta! Suomen kielen kouluttaja Kirsti Fontaine, Sataedu Huittinen

!

Ensimmäisen pilotin jälkeen (2012) toimintaa jatkettiin keväällä 2013, jolloin siihen pääsivät osallistumaan myös muut maahanmuuttajaoppilaat.

Amispilotti kehitettiin yhdessä ammattiopintojen opinto-ohjaajan kanssa. Amispilotin tarve syntyi, kun Sataedu Kankaanpäässä aloitti ammattiopinnoissa suomen kieltä osaamattomat Virosta tulleet ukrainalaisveljekset. VOIMA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli tarjota kielikoulutusta erityisryhmille. Amispilotissa koulunkäyntiavustaja opetti suomea opiskelijoille niiden tuntien aikana, jolloin “poissaolo” mahdollistettiin (esim. englannin tunnilla). Koulunkäyntiavustaja oli mukana myös ammattiopintojen tunneilla kieliavustajana. Tärkeä koulunkäyntiavustajan rooli oli myös olla ohjaaja, tuki ja sparraaja kotoutumisessa opintojen eri vaiheissa.

AMIsPILOttI 1 PäIVä kunkIn OPIskeLIjAn kAnssA ×3 (MA-ke)

teLusuunnIt VerIt A L A P / ä PäIV jIen jA OPettA O) AnssA (t OPOn k

Taustalla: kokemus maahanmuuttajaryhmistä, koulunkäyntiavustajan tutkinto ja käytössä Sataedun S2-materiaaleja

Ohjaus ja sparraus

y PäIV hteIne OPI ä kAIk n ske kIe kAn LIjOID n ssA e (Pe) n Rästipajat

Otteita koulunkäyntiavustajan päiväkirjasta “Eräs tehtävä johti meidät keskustelemaan suomen metsistä, marjoista, vuorista, tuntureista sekä mm. viime aikoina otsikoissa olleista tulvista. Käytin internetiä apunani ja näytin samalla heille valokuvia. Keskustelimme myös paljon Virosta ja vertailimme eri maita. --- Kuuntelimme lopuksi myös sunnuntain selkouutiset. --- Ajattelin, että opiskelijani olisi kyllä varmaan aika hukassa ilman avustajaa, sillä opettaja puhui niin nopeasti, ettei opiskelija ymmärtänyt ohjeistakaan mitään. Käytämme hätäapuna internetin sanakirja.org-sivustoa. --- Katsoin monistetta ja huomasin, että siinä on melko vaikeita asioita, joten opiskelija tuskin selviäisi siitä ikinä yksin. Siksipä suunnittelinkin, että huomenna iltapäivällä, kun olen opiskelijan kanssa kahdestaan, niin tekisimme kertausmonistetta. Minun pitäisi kuitenkin saada opettajalta oppikirja lainaksi. --- Itse olen huomannut, että kaikki opettajat puhuvat todella nopeasti, eikä opiskelija ymmärrä heidän puheesta paljoakaan. --- Huomiseksi teen opiskelijalle tiivistelmän ainakin toisen oppitunnin asioista ja termeistä. Yritän itse nyt kovasti, että pojat alkaisivat puhua paljon suomea ja uskaltaisivat käyttää kieltä myös luokkakavereiden kanssa. Yksi tärkeä asia olisi vielä se, että he edes joskus ehtisivät viittaamaan tunnilla ja sanomaan vastauksen. Siihen taitaa olla vielä melko pitkä aika, mutta joka päivä pojat ovat lähempänä parempaa suomen kielen hallintaa. --- Odottelin poikia aulassa yli puoli tuntia. He kun eivät osaa kellonaikoja vielä hyvin, niin he olivat ymmärtäneet minun “puoli yhdeksän” sanonnan “yhdeksän ja puoli päälle” eli puoli kymmenen. Myöhästymisen syy siis selvisi. Toinen opiskelija ei ollut tiennyt siirtää kellojaan vielä talviaikaankaan. Se johti meidät keskustelemaan vähän talvi- ja kesäajasta. --- Huomasin, että opiskelijani teki tehtävät paljon nopeammin kuin muut luokan opiskelijat. Laskut olivat jotkut kyllä hieman hankalia, mutta hän osasi laskea ne kaikki! Kuitenkin niin, että minä selitin, mitä mikäkin tarkoittaa ja mitä pitää laskea. En siis mitään vastauksia sanellut tai edes kertonut mikä pitää kertoa milläkin, vaan hän osasi kaikki ihan itse. Oli taas äidinkieltä, ja teimme pienen portfolion. Siinä kysyttiin myös, mikä on suomen kielen pisin sana, ja opiskelija löysikin itse hauskan sanan internetistä. Nauroimme sille hetken, ja yritin itsekin lukea sitä: lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas. --- Opiskelija on tullut mielestäni koko ajan avoimemmaksi ja uskaltaa puhua suomea aina vain enemmän. Tehtävät tuli kaikki tehtyä, ja sanoin hänelle, kuinka hyvin ja perusteellisesti hän kaikki tekee. Hän todella ajattelee kaikki mahdolliset vaihtoehdot, ja yrittää opiskella ja oppia kovasti. --- Kehuin häntä ja sanoin, että “eihän se ollut niin vaikeaa, vaikka ensin ajattelit”. Tuli itsellekin hyvä mieli, kun huomasi toisen onnistuneen jossain, missä on itse vielä yrittänyt avustaa ja tsempata. --- Äidinkielen opettaja kehui opiskelijaa, että hän on kehittynyt kuulemma huimasti suomen kielessä. Itse olen täysin samaa mieltä, sillä esimerkiksi maanantaina opiskelija puhui koko ajan minulle suomeksi.” Elina Palojoki

Veljekset koulunkäyntiavustajan pitämällä rästipajalla. Kuva: Elina Palojoki.

Koulunkäyntiavustaja kertoo työstään:

Työni on omasta mielestäni ollut monipuolista ja vähän erilaista, kuin mitä yleisesti ajatellaan koulunkäyntiavustajan työstä. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin, ja meistä on tullut hyviä ystäviä. Pari opiskelijaa oli minulle jo entuudestaan tuttuja, joten oli helpompaa arvioida heidän omaa osaamistaan sekä suomen kielen taitoa. Olen toiminut maahanmuuttajien avustajana catering- ja liiketalousalan ammattiopinnoissa. Siinä samalla on tullut itsekin opittua paljon uusia asioita. Joskus taas olen pitänyt heille yksin oppitunteja, ja prepannut heitä suomen kielessä. Jokainen päivä on erilainen, ja minun pitää osata sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Oppitunteja saatetaan vaihdella, luokkajärjestyksiä muuttaa tai jotain tuntia ei pidetä ollenkaan. Näin jälkeenpäin voi vain naurahtaa sille asialle, kun en ymmärtänyt työn alettua lukujärjestyksistä yhtään mitään. Niissä oli paljon vain kirjaimia ja numeroita. Seurailin sitten vain opiskelijoita kuin se kuuluisa hai laivaa. Työ on ollut mielestäni todella mielenkiintoista ja sellaista “kivaa työtä”. Hauskojakin tilanteita on matkan varrelle mahtunut. Koulussa on veljekset, joista nuorempi opiskelee datanomiksi ja vanhempi kokiksi. He muuttivat Virosta Suomeen vanhempien työn vuoksi. Vanhempi muutti neljä vuotta sitten, ja nuorempi tuli vuotta myöhemmin. Haastattelin heitä ja kysyin, miksi he jäivät Suomeen, ja mitä he ajattelevat meidän kulttuuristamme. Ihmiset ovat täällä heidän mielestään hiljaisempia ja rauhallisempia kuin esimerkiksi Virossa tai Ukrainassa. Suomessa on parempi koulutus, eläminen on myös helpompaa, eikä tarvitse maksaa esim. kouluruoasta. Minulta saatu suomen kielen preppaus on ollut heidän mukaansa todella hieno asia. On ollut todella hyvä, kun he saavat puhua minulle vain suomea. Vastaavasti myös minä puhun heille vain suomea. Molemmat opiskelijat ovat kehittyneet suomen kielessä viime syksystä lähtien valtavasti. Koulunkäyntiavustaja Elina Palojoki

5


Hyvä ohjauskäytäntö 3. Neuvontapiste

“Ihminen on kuin puu. Hän tarvitsee monia oksia. Jos yksi oksa murtuu, pitävät toiset oksat hänet vielä pystyssä” - opiskelija ohjauskeskustelun päätteeksi

Mitä? Viikoittainen ohjaus- ja neuvontapäivä maahanmuuttajaopiskelijoille Miten? Joka tiistai kello 9-15. Rauhallinen tila varattu Sataedu Huittisissa ja Raumalla. Vastaanottoajat oven ulkopuolella. Opiskelija saa tulla vapaasti välitunneilla, oppitunnin aikana kouluttajan luvalla tai erillisellä ajanvarauksella. Vanhojen opiskelijoiden oli helppo tulla kertomaan kuulumisiaan koulutuksen päätyttyä.

Opiskelija kertoo neuvontapisteen käytöstä Nimeni on Isabel ja olen kotoisin Mosambikista. Olen asunut Suomessa kolme vuotta. Olen opiskellut suomea 1,5 vuotta Sataedu Raumalla. Koulutuksessa tapasin uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Opiskelijakavereiden kanssa jaoimme erilaisia kokemuksia. Koulutuksen alussa kerrottiin neuvontapalveluista, ja tutustuin Christaan ja Jaanaan. Koska minulla oli omassa elämässä vaikeuksia, kysyin heiltä neuvoja. He auttoivat minua paljon, ja heidän kanssaan oli helppo jutella. Puhuin henkilökohtaisista ongelmistani ja myös muista asioista, kuten ammattiopintoihin tai työhön hakemisesta. Sain kaiken tuen, mitä tarvitsinkin ja haluan kiittää heitä kaikesta avusta. En halua unohtaa Sataedun opettajia Kirsi Sahaa, Anette Hankomäkeä, Elina Byrklandia ja Henna Karhua. Ilman heidän kärsivällisyyttään en olisi edennyt suomen kielessä. Kiitos Christalle ja Jaanalle siitä, että nyt minä osaan hoitaa omia asioita esimerkiksi puhelimessa ja sähköpostilla suomeksi. ;) Erityiskiitos siitä, että sain apua juuri silloin, kun sitä tarvitsin. Kiitos kaikesta Sataedulle! Isabel Laura Mondlane

”Kiitos!!! Helpotti meitä (kouluttajia) tosi paljon, että ehdit tekemään tuon "paperisodan" opiskelijoiden kanssa.” ”Ihanaa, että ehdit auttamaan häntä, koska hän on ilmeisesti aika epätoivoinen.” Isabel suomen kielen koulutuksessa Sataedu Raumalla.

miesop

Case: Ohjauskeskustelun tuloksena voi kirkastua oma ala Maahanmuuttajanuori tai -aikuinen ei aina tiedä opiskelumahdollisuuksista Suomessa. Mitä kouluja on ja missä ne ovat? Miten ja milloin niihin haetaan? Kuka niihin voi hakea? Mitä mahdollisuuksia minulla on? Nuoren tai aikuisen voi olla vaikea suunnitella tulevaisuutta, vaikka haaveammatti olisi selvä. Vielä enemmän on hukassa sellainen ihminen, jolla ei ole kontaktia, jonka kanssa näistä voisi keskustella. Lähtötilanne: Opiskelija on käynyt jo useamman kielikurssin ja osaa hyvin suomea. Kotoutumisaikaa on vielä vuosi jäljellä, mutta uutta kielikoulutusta ei ole enää tarjolla. Hän ei tiedä tarkalleen, mitä voisi Suomessa tehdä, mihin hakea töihin tai mitä opiskelumahdollisuuksia hänellä on. Henkilöllä ei ole vielä ammattia, vain lukion päättötodistus EU:n ulkopuolisesta maasta. Tilanne tuntuu turhauttavalta. “Pitääkö mun nyt olla vain kotona?", kysyi opiskelija. Ohjauksen käynnistäminen: Henkilö tuli projektin ohjaukseen kielikouluttajan lähettämänä kesällä 2011. Ohjattavalla oli kova halu päästä työhön tai opiskelemaan. Hän tarvitsi paljon tietoja, koska hän ei ollut kokenut saaneensa tarpeeksi tietoa. Mitä enemmän henkilölle esiteltiin ohjauksessa opiskelu- ja työmahdollisuuksia, sitä nopeammin hänelle kirkastui oma ala ja tulevaisuuden realistiset suunnitelmat. Suomen monet koulutusmahdollisuudet näyttäytyvät sekavana viidakkona, jos niitä ei kukaan Suomen koulujärjestelmän tunteva selkeytä maahanmuuttajalle. Tapaamiskertoja oli useampia, jolloin tehtiin ”töitä” - etsittiin tietoa, tehtiin työhakemuksia ja CV. Ohjattavalle annettiin ”kotiläksyjä” ohjauskertojen välillä, mm. työhakemusten lähettämistä ja annettuihin tietoihin tutustumista. Kesällä tehtiin täydennyshaku. Ohjaus päättyy: Ohjattava sai kutsun kouluhaastatteluun ja pääsi opiskelemaan haluamaansa alaa. Noin kuukauden päästä viimeisestä tapaamisesta sain puhelun: ”Halusin kiittää sinua. Olen nyt ammattikoulussa ja olen todella iloinen. Kiitos!”. Ohjauksen tulos oli onnistunut siksi, että yhteistyö ohjattavan kanssa sujui hyvin. Hän oli motivoitunut tekemään ohjauksen välitehtäviä ja tuli ohjaukseen aina sovittuina aikoina, vaikka asui eri paikkakunnalla. Törmäsin kahden vuoden päästä opiskelijaan, joka tuli kiittämään. Hänellä oli enää vuosi jäljellä ammatillisia opintoja ja siten pian ammatti takataskussa. Hän oli koulussa saanut myös uusia ystäviä ja muuttanut isompaan kaupunkiin.

”Paljon kiitos Christa. Miten minä sanon liian kiitos en tiedä mutta ei koskaan en unohda ne auttavat.”

6

kielikouluttajien kommentti neuvontapisteestä

Neuvontapiste on auttanut meitä kouluttajia, koska sen myötä meille on vapautunut enemmän aikaa itse opettajuuteen. Kouluttajat ovat voineet keskittyä opettamiseen, koska ohjaajalla on mahdollisuus selvittää opiskelijan henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Hermojakin on säästetty, koska kouluttajalla ei olisi aikaa selvittää asioita syvällisesti. Opiskelijoille on tosi hyvä asia, että he tietävät keneltä saavat neuvoja. He saavat konkreettista apua ja tukea yhtenä sovittuna päivänä viikossa. Hyvää on myös se, että ohjaajia on vain kaksi. Näin opiskelijat oppivat tuntemaan ohjaajat, mikä edistää heidän välistä kommunikointia. Opiskelijat kertovat ohjaajille myös asioita, joita he eivät aina halua kertoa kouluttajalle. Ohjaajilla on vaitiolovelvollisuus, mutta tarvittaessa kouluttaja ja ohjaaja käyvät läpi opiskelijan koulutukseen liittyviä asioita yhdessä. Tällä pyritään edistämään opiskelijan oppimista ja ryhmänkin hyvinvointia. Ohjaajat ovat meille taustatuki, jonka puoleen kääntyä tarvittaessa.

sa on Suomesia n u k , a !” o ”Hien ollisuukshjauskeskustelussa d h a m n o palj iskelija o – 23-vuotias

Neuvontapiste antaa opettajalle mahdollisuuden keskittyä opettajuuteen

Sataedu Rauman kielikouluttajat

Esimerkki ryhmäohjauksesta Heterogeeninen maahanmuuttajaryhmä: eri-ikäiset opiskelijat eri mantereilta, eri työkokemus- ja koulutustaustat, erilainen suhtautuminen työntekoon, valinnanvapauteen ja ammatillisen koulutuksen tärkeyteen. Vaikka opiskelijoita olisi vain kymmenenkin, on ryhmässä kymmenen erilaista oppijaa ja persoonaa. Yksi ryhmäohjauksen teemoista oli työnhakuun valmistautuminen. Tämän lisäksi käsiteltiin mm. suomalaista koulutusjärjestelmää, ohjauspalveluita, rahankäyttöä, virastoja, julkisia palveluja, oppimista, omia vahvuuksia ym. Teemoissa korostuvat suomalainen tapakulttuuri ja lait käytäntöjen taustalla. Esimerkiksi: Miten verotus toimii? Kuka maksaa, mitä ja kenelle? Mitä ovat mätkyt? Miten verotoimiston verkkopalveluun kirjaudutaan? Miksi sivutulosta pitää maksaa enemmän veroa? Miksi on kirkollisvero? Ovatko ammattiliitot luotettavia vai korruptoituneita?

Työnhakuun valmistautuminen Keskustelu, ohjeistaminen, opettaminen. Miten Suomessa haetaan töitä? Selvitettäviä asioita ovat CV, ansioluettelo, työhakemus, avoin työhakemus, sähköinen työhakemus, CV-netti, piilotyöpaikka… Jokainen aihe sisältää monia asioita, eikä kyseisten asioiden opettamiseen riitä yksi päivä. Maahanmuuttajat saavat näitä tietoja sekä TE-toimistosta että kielikoulutuksissa opiskeluja työelämävalmiuksien oppitunneilla. Miksi aihetta käsitellään vielä ryhmäohjauksissa? Ryhmäja yksilöohjaustunneilla keskitytään teemaan mm. omien vahvuuksien kannalta. Käymme tarkasti läpi myös tutkintojen tunnustamistarpeet. Moni maahanmuuttaja tarvitsee vahvistusta työnetsintä- ja työnhakukäytäntöihin etenkin, jos kotimaan työnhakukäytännöt poikkeavat suomalaisista käytännöistä. Voinko Suomessa soittaa pomolle? Miksi minun tulisi soittaa? Millaista työntekijää Suomessa arvostetaan? Mihin sävyyn puhun ja kirjoitan pomolle? Mikä oikein on ammattiliitto ja kannattaako minun liittyä siihen? Mikä olisi minun ammattiliitto? Mitä voin kirjoittaa palkkatoiveeksi? Tärkeitä ovat keskustelut, joissa maahanmuuttaja voi peilata omaa osaamistaan ja kiinnostustaan suomalaiseen työelämään. Katsomme mm. ammattivaatimuksia ja -barometreja. CV:n laadinta. Toisinaan riittää CV-mallin näyttäminen, jonka perusteella henkilö laatii itse CV:n. Usein haasteellisinta on miettiä, miten voidaan suomentaa vaikka tietty tutkinto tai pätevyys. Miten kirjataan ansioluetteloon kuubalainen hygieniapassi? Toisinaan tarvitaan vieressä istumista ja yhdessä CV:n kirjoittamista. CV on ajatuksena vieras joillekin ulkomaalaisille, koska kotimaassa tällaista käytäntöä ei ole. Kotoutumiskoulutuksissa tuleekin opetussuunnitelman mukaisesti jokaiselle opiskelijalle tehtäväksi CV ja CV-netti, koska ne ovat Suomessa tärkeä osa työnhakua. Työhakemus. Vastaavalla tavalla kuin CV. Miksi pitää olla työhakemus? Miten se eroaa ansioluettelosta? Keskeistä on pohtia henkilön vahvuuksia. Tällä valmennetaan myös työhaastatteluun. Mitä asioita työhakemukseen kirjoitetaan? Miten asioita ilmaistaan kirjeissä? Miten ja mihin lähetän hakemuksen? Mistä töitä etsitään? Työnhakukanavien opettaminen ja näyttäminen sekä työpaikkailmoituksen lukemisen harjoitteleminen. Mitä tarkoittavat esim. ”sop.muk.” tai ”muu osa-aikatyö, 2pvnä/vk n. 30t/kk?” Työhaastattelun harjoittelu. Suomen kielen koulutuksissa tätä voidaan harjoitella, tai ohjaajan kanssa voidaan valmistautua juuri kyseiseen työhaastatteluun. Erään Sataedu Huittisten kielikoulutuksen loppukokeen muoto oli työn hakeminen, jolla arvioitiin kielitaitoa. Opiskelijat hakivat ennen koetta työpaikkailmoituksen ja laativat työhakemuksen. Päivää ennen koetta he lähettivät tämän ohjaajalle, joka tarkasti ne. Koepäivän yksi osio oli suullinen koe, joka oli työhaastattelu. Tällä koemuodolla toivottiin, että henkilö saa rohkaisua työnhakuun ja tuleviin työhaastattelutilanteisiin.


“Kiito teille ts hyvästoäsi palvelu!”

Case: ohjaustyön äärikokemus Eräs opiskelija oli hyvin surullinen ja itkuinen, eikä hän pystynyt opiskelemaan. Suomen kielen kouluttaja lähetti hänet ohjaajan luo keskustelemaan asiasta. Kävi ilmi, että hänen suomalainen miehensä oli vienyt heidän kolmevuotiaan poikansa ulkomaille lomalla. Heidän oli ollut määrä palata. Mies oli kuitenkin ilmoittanut opiskelijalle, ettei aio palata Suomeen. Opiskelija oli vasta vähän yli parikymppinen, eikä hän tiennyt, mitä voisi tehdä tilanteessa. Hän oli varma, ettei näe lastaan enää koskaan. Istuimme ja juttelimme asiasta pitkään. Selitin, ettei kenelläkään ole oikeutta viedä alaikäistä lasta ulkomaille ilman toisen vanhemman suostumusta. Opiskelija oli kirjoittanut suostumuksensa loman ajaksi, ja suostumukseen oli kirjattu myös isän ja lapsen paluupäivä. Selitin, että siinä tapauksessa isällä oli velvollisuus tuoda lapsi takaisin, koska muutoin häntä voitaisiin syyttää lapsen kaappaamisesta. Opiskelija huojentui silminnähden. Sitten lähdimme ratkomaan, miten asiassa edetään. Hankin opiskelijalle tietoa lapsikaappauksesta ja selitin, että hänellä on oikeus mennä Suomessa poliisille ja ilmoittaa tapauksesta. Suomi ja kohdemaa ovat mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa, joten asiakirja tulisi tässä tapauksessa lapsen ja äidin suojaksi. Antamani taustatiedot ja -tuki takataskussaan hän alkoi keskustella miehensä kanssa asiasta. Parin viikon neuvottelujen jälkeen mies varasi lennot takaisin Suomeen, ja noin kuukautta myöhemmin lapsi oli taas kotona äitinsä hoivissa. Opiskelija oli kiitollinen ja onnellinen, vaikka hän itse hoiti kaikki neuvottelut ja omilla ansioillaan sai lapsensa takaisin. Onnistuin antamaan hänelle tukea ja tietoa sekä kertomaan suomalaisesta oikeusvaltiosta, minkä avulla hän pystyi itse ratkaisemaan asiansa onnellisesti. Vieraan maan systeemi ja kieli, nuoresta iästä johtuva kokemattomuus, patriarkaalinen kulttuuritausta, kokemattomuus omien asioiden hoidossa, tasa-arvo ja oikeudet, viranomaisprosessit, itsenäisyys, itsemääräämisoikeus, itseohjautuvuus ja internetistä löytyvän tiedon valikointi - muun muassa nämä asiat vaikuttivat tämän esimerkkitapauksen opiskelijan taustalla. Listaa voisi myös jatkaa, koska ohjaus- ja neuvontatapausten taustalla vaikuttavat syyt ovat aina moninaisia ja monisäikeisiä. Mistä tahansa maasta ihminen tuleekaan, hän on aina moniulotteinen, ja siksi ohjaajan on myös kyettävä etsimään sopivat keinot auttaa jokaista henkilöä yksilönä. Jokin asia toimii yhden kohdalla, mutta ei välttämättä toisen kohdalla, joten ohjauksen ja neuvonnan on oltava yksilöllisistä tarpeista lähtevää.

Haluatko kehittää oman työyhteisösi monikulttuurista osaamista? Toteutamme erilaisia monikulttuurisuuskoulutuksia lähiopetuksena tai verkkokoulutuksena. Monikulttuurisuutta voi lähestyä monesta näkökulmasta. Mikä Sinua tai työyhteisöäsi kiinnostaa? - monikulttuurinen ohjaus - maahanmuuttajaopiskelijan erityispiirteet - monikulttuurinen pedagogiikka - ulkomaalaisen työntekijän perehdyttäminen

satainfo.fi Neuvoa ja opastusta maahanmuuttajille ja viranomaisille

VOIMAssa tuotettiin ja ylläpidettiin maahanmuuttotiedon infosivustoa 01/2011–10/2013 (Satainfo.fi). Sivuston sisältö sisällytettiin hankkeen muihin materiaaleihin ja osittain Sataedu.fi -verkkosivuille.

“I am ve for helpry much thankf ing me f ul to you I hav ind happy teo started woring the job. k it’s temhave that woring. I am k porary for now although least fe , I el secur ed now” at Ohjausta vai neuvontaa? Niin vastaanottokeskusten asukkaiden kuin hankkeen muidenkin maahanmuuttaja-asiakkaiden neuvonta- ja ohjaustyö vaihtelivat kestoiltaan ja sisällöiltään. Miten hanke määritteli ohjauksen ja neuvonnan? Pelkkä juttutuokiokin voi riittää ratkaisemaan maahanmuuttajan mieltä askarruttavan asian tai olla kannustava hetki, esimerkiksi jos työpaikkahakemuksen lähettämisestä ei ole kuulunut vastausta. Kysymykseen ”mitä tarkoittaa ATK?” voi ohjaaja vastata ilman tietolähteitä. Abstraktimmat kysymykset saattavat olla herätteleviä suomalaiselle ohjaajallekin, koska ne käsittelevät usein meille itsestäänselviä asioita: ”miksi suomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla on erivärisiä haalareita?” tai ”mikä on työkkäri?”. Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on lyhytkestoista neuvontaa. Ohjaus on pitkäkestoista. Siinä ohjattava ja ohjaaja työstävät ratkaisuja joskus kauankin. Projektilla on ohjattavia, joita on autettu pisimmillään lähes koko kolmivuotisen hankkeen ajan. Tärkeintä ohjaustyössä luottamuksellisen keskusteluyhteyden lisäksi on materia: internetyhteys, (tulostin), paperi, kynä ja puhelin. Ohjattava tarvitsee usein tietoja, jotka on tarkistettava: ajankohtaiset kouluhaut ja pääsykoepäivämäärät, työpaikkailmoitukset, Kelan etuusasiat, viranomaisten yhteystiedot, toimistojen aukioloajat tai vaikka oleskelulupa- ja kansalaisuusasiat. Uskomaton määrä asioita on tarkistettava jatkuvasti. Lisäksi samaan kysymykseen voi olla useita vastauksia riippuen siitä, onko ohjattava EU/ETA-maasta kotoisin, Pohjoismaista vai muualta tai kuinka kauan hän on asunut Suomessa ja millä perusteella.

Ohjaukseen kuluva aika Ohjaajalta kuluu neuvontaan ja ohjaukseen usein enemmän aikaa, kuin miltä ulospäin näyttää. Tässä taustalla olleen VOIMA-hankkeen ylläpitämän tilastoinnin perusteella ohjaajalla meni keskimäärin asiakkaan kanssa 40 minuuttia. Tämän lisäksi ohjaajalta kului 25% enemmän aikaa asian selvittämiseen. On huomioitava, että tämä on keskiarvo. Tilastoinnissa on hyvin eri mittaisia neuvonta- ja ohjaustapaamisia. Esim1. Opiskelija kysyy, kuka maksaa kotoutumiskoulutusten yhdeksän euron lisän hänelle. Opiskelija ja ohjaaja keskustelevat viisi minuuttia asian selvittämiseksi. Esim2. Opiskelija pyytää apua, koska hänen ammattipätevyystodistuksensa on jäänyt edelliselle työpaikalle. Nyt hän tarvitsee paperia työnhaussa, mutta hän ei kielitaitonsa vuoksi vielä pysty selvittämään asiaa. Opiskelijan kanssa ohjaajalla menee noin 15 minuuttia asian selvittämiseen, mutta ohjaajalta menee seuraavina kolmena arkipäivänä aikaa yhteensä noin tunti asian selvittämiseen. Tuntiin sisältyvät kolme sähköpostia ja kolme puhelinkeskustelua eri ihmisten kanssa. Todistus löytyy lopulta viranomaistaholta eri maakunnasta, ei työpaikalta. Opiskelijalle lähetetään arkistoihin päätynyt paperi.

Does your company recruit foreign employees? Does your staff need to acquire skills to deal with foreign colleagues or clients? We can offer training for this purpose and we will always tailor the training to your company’s needs. For further information, please contact: Yhteystiedot/Contact details Koulutuspäällikkö Pirjo Raunio puh. 040 199 4870 pirjo.raunio(at)sataedu.fi

Maahanmuuttajaohjauksen muistilista Kuuntele ja anna aikaasi. Ota aikaa ohjausprosessiin. Ohjattavan tapaaminen voi viedä lyhyen ajan, mutta tiedonhaku voi viedä ohjaajalta 3-4-kertaisen ajan. Ole tavoitettavissa ja helposti lähestyttävä. Mitä paremmin ohjaaja opitaan tuntemaan, sen helpommin jutellaan mistä vain ja kynnys pienenkin asian kysymiseen madaltuu. Auta aktivoitumaan – anna ohjattavalle ”välitehtäviä”. Älä tee kaikkea ohjattavan puolesta. Ole aktiivinen alussa. Usein jo pelkän kiinnostuksen osoittaminen ohjattavan tulevaisuudensuunnitelmia kohtaan voi saada ohjattavan aktivoitumaan. Ohjaajan rooli saattaakin pikaisesti muuttua sivulliseksi tukijaksi ja henkilöksi, jolle raportoidaan asioiden etenemisestä. Tämä on hyvä tulos ja eräänlainen kiitos ohjaustyöstä. Ohjaajan tavoite onkin tehdä itsensä tarpeettomaksi, jolloin ohjausta ei enää tarvita. Anna selkeä vastaus – kirjoita vaikka paperille. Karsi puheesta ja materiaalista turha pois, sillä se sekoittaa alussa. Ole kulttuuritulkkina. Sinun ei tarvitse tuntea eri ”kulttuureita” kohdatessasi maahanmuuttajia. Lähesty heitä yksilönä, sillä usein ongelmat ja kysymykset ovat pikemminkin Suomen yhteiskunnan toimintaan liittyviä kuin maahanmuuttajan kulttuuriin sidottuja. Maahanmuuttajien ohjaustyössä oppiikin hämmästyttäviä asioita suomalaisuudesta. Varmista ymmärtäminen. Joskus ohjattava voi kohteliaisuussyistä sanoa ymmärtävänsä, mutta monimutkaiset asiat, kuten Kela tai verotus, voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä. Ohjaajan herkkyys ymmärtämisen varmistamisessa on tärkeää. Apuna toimivat kuvat, piirrokset ja muu havainnollistava materiaali.

7


Koulutuksilla ja tapahtumilla tietotaitoa ”Hara sho” sanoi somalialainen joulupukin avustaja tonttuvaatteissaan, kun hän ojensi joululahjaa venäläiselle opiskelijakollegalleen suomen kielen koulutuksen pikkujoulujuhlissa Sataedu Huittisissa. Suomen kieltä ja kulttuuria opitaan hyvää vauhtia kielikoulutuksissa, ja kansainvälisessä opiskeluympäristössä opiskelijat oppivat myös toistensa kulttuureista. Sataedussa on myös ulkomaalaisia työntekijöitä ja monikulttuurisuus on itsestäänselvyys. Kaikissa työyhteisöissä ja kouluissa monikulttuurisuusasiat eivät vielä ole itsestäänselvyyksiä, mutta aihe tulee yhä tärkeämmäksi maahanmuuton kasvaessa. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin asenteisiin ja ennakkoluuloihin myönteisesti vaikuttaminen muun muassa koulutusten, tiedottamisen ja tapahtumien avulla. Hankkeessa järjestettiin myös suomen kielen koulutusta erityisryhmille. Aukeamalla esitellään räätälöityjä koulutuksia ja tapahtumia kouluttajien ja yhteistyökumppanien silmin.

Hyvä koulutuskäytäntö 1.

”Suome n dessa kielen koulut ni olen t ennakk ajia rekryto ti palk ioluulot annut t ulkoma työnte alaista omaskijöitä ustais . Heillä omaine ia on n toimiva suomen kiele kaikilla erin n taito t innos tavana ja he opiske lijoille. e s im erkkin He ova moniku ä t lttuur isuutt tuoneet myö kulmia a ja uu s työyht sia nä eisööm köme.” Sataedu

- Pirjo Raunio, n, koulu tuspääll ikkö

Huittine

Luku- ja kirjoitustaidon koulutus Erityisrymä: luku- ja kirjoitustaidottomat tai heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavat maahanmuuttajat. Hanke järjesti Sataedu Huittisissa 2012–2013 kaksi lukutaitokoulutusta, joissa opiskeli yhteensä 10 opiskelijaa. Kouluttajana toimi Kirsi LaPorte. Koulutukset kestivät viisi kuukautta.

Aasta se alkaa – kouluttajan kokemuksia luku- ja kirjoitustaitokoulutuksesta Auto, keramiikkamökki ja nukke. Näillä alkoi afganistanilaisen Bibi Hawan ensimmäinen oppitunti. – Minä Bibi Hawa. Sinä Kirsi. Auto huristeli mökin luo. Opettaja nosti mökin kattoa ja nukke meni kotiin. Eipä aikaakaan kun oppilas ja opettaja kommunikoivat ensimmäisten sanojen ja esineiden avulla. Mukaan tulivat aakkoset, tavut ja sanat sekä kirjojen ihmeellinen maailma. Lukemaan opiskeltiin liu’uttamalla äänteitä yhteen, samalla tavoin kuin koulussa ensimmäisellä luokalla. Sataedu Huittisissa järjestettiin touko-syyskuussa 2012 ensimmäinen viisi kuukautta kestävä Apua suomen kieleen -koulutus. Ryhmässä oli yksi primäärilukutaidoton ja neljä heikon lukutaidon omaavaa opiskelijaa. He olivat kotoisin Turkista, Thaimaasta, Afganistanista ja Somaliasta. Opiskelutahti oli rauhallinen, paljon keskityttiin lukemiseen ja kirjoittamiseen. Onhan Suomi tekstikeskeinen yhteiskunta. Ilman lukutaitoa on lähes mahdotonta elää. Lisäksi tutustuttiin suomalaiseen yhteiskuntaan. Opiskelipa joku matematiikan alkeita ja rahan käyttöäkin. Seinät täyttyivät kuvatauluilla. Erilaiset pelit ja projektit auttoivat opiskelijoita oppimisessa. Luokasta kuului usein naurua, sillä oppimisen pitää olla positiivinen kokemus. Opetus oli haastavaa. Helpoista selkokielisistä teksteistä ja aikuisille sopivista peleistä on suuri pula. Tästä syystä jouduin paljolti rakentamaan opetusmateriaalin itse. Lisäksi oppilaat olivat eritasoisia. Haasteena oli eriyttäminen. Jokainen oppilas tarvitsi huomiota, muun muassa oppijan kielitaustasta tulevien ääntämisongelmien vuoksi. Syksyllä sain avustajan, ukrainalaisen Natalian. Hänen erinomaisella avustuksellaan jokainen sai tarvitsemansa avun. Kehittymistä tapahtui. Uusi ihmeellinen maailma avautui lukutaidon ja kielen oppimisen myötä.

Aapinen. Kouluttaja Kirsi LaPorte laati opetusmateriaalia luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukseen. Kuvassa aukeama ”aapisesta”.

Kirsi LaPorte, kouluttaja

Me haluamme oppia suomea! Oikealla kouluttaja Kirsi LaPorte ja hänen vieressään työharjoittelija Nataliia Osibchuk sekä kolme iloista opiskelijaa. Preppauskurssin opiskelijat ja toinen kouluttaja Juha-Pekka Mäkinen. Kuva: Niina Kollár.

Hyvä koulutuskäytäntö 2.

Suomen kielen kertaus- ja preppauskurssi Erityisryhmä: ammatillisia opintoja opiskelevat nuoret maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tukea suomen kieleen läpäistäkseen opinnot. Kurssin käynnistäminen vastasi suoraan tarpeeseen ja avunpyyntöön. Ammattiopiston opinto-ohjaaja otti yhteyttä projektiin toukokuun lopulla 2012 ja kysyi, mistä löytyy kielikoulutusta kesän ajaksi. Heillä oli erityisesti yksi maahanmuuttajanuori, joka oli suomen kielen takia jäämässä opinnoissaan jälkeen. Satakunnassa ei ollut kesäksi sopivaa kielikoulutusta. Projektissa oli tavoitteena järjestää kielikoulutusta erityisryhmille, joten yhdeksi ryhmäksi valittiin ammatillisissa opinnoissa olevat nuoret (opintojen läpäisy ja siten työllistymisnäkökulma). Kurssi käynnistettiin nopeasti, ja Kokemäeltä löytyi kolme innokasta opiskelijaa, jotka halusivat ehdottomasti tulla parantamaan suomen kielen taitoaan - keskellä kesää!

Kouluttaja kertoo: ”Kesällä 2012 järjestettiin Sataedu Kokemäellä suomen kielen preppauskurssi kolmelle ammattiopistossa opiskelevalle maahanmuuttajanuorelle. Kurssi kesti viisi viikkoa, ja opetusta oli yhden viikon aikana kahdeksan tuntia jaettuna kahdelle päivälle. Kieliopin ja sanaston kerryttämisen lisäksi opiskelijat saivat ohjausta Voima-hankkeelta mm. yleiseen kielitestiin ja Suomessa opiskeluun liittyen. Kurssilla oli hyvä tunnelma ja opiskelijat ahkeroivat usein jopa ilman taukoja tehtävien parissa. Myös vapaata jutustelua oli jonkin verran kieliopintojen lomassa. Kurssi oli haasteellinen, koska heidän suomen kielen tasonsa vaihteli. He opiskelivat kahta eri alaa, ja saman alan opiskelijat olivat opinnoissaan eri vaiheissa. Opetus oli siis hyvin vaihtelevaa, sillä tunneilla vaihtelivat yhteistehtävät ja -keskustelut sekä yksilöllisesti eriytetyt tehtävät. Opettajan työn haasteellisuudesta huolimatta opiskelijat saivat harjoitella niitä asioita, joissa eniten tarvitsivat apua. Opiskelijapalautteen perusteella preppauskurssista oli hyötyä.” Niina Kollár, kouluttaja

8

Opiskelijoiden kokemuksia lukikoulutuksesta:

Mitä sinä olet oppinut koulutuksessa?

”Olen oppinut paljon. Esimerkiksi kirjoittamaan, laskemaan, lukemaan ja puhumaan. Olen myös oppinut suomalaisia tapoja. ” ”Lukemaan, kirjoittamaan ja puhumaan.” ”Puhumaan, kirjoittamaan vähän ja vähän kielioppia.”

Mistä sinä olet kiinnostunut koulutuksessa?

”Suomen kurssi on hyvä. Opettaja on hyvä ja ystävällinen.” ”Olen kiinnostunut kaikesta. Tykkään opettajasta.” ”Kirjoittamisesta, puhumisesta ja lukemisesta.” ”Suomen kurssi on hyvä maahanmuuttajalle. Minä haluan opiskella vielä.”

Onko suomen kieli vaikeaa? Onko sinun suomen kieli parantunut?

”Suomen kieli on tosi vaikea. Minun suomen kieli on parantunut.” ”On vaikea. Minun suomen kieli on parantunut. Nyt minä osaan vähän puhua ja ymmärrän vähän. ” ”Minusta suomen kieli on vähän vaikeaa. Kun minä tulin kurssille, minä en osannut mitään, mutta nyt voin puhua, lukea ja kirjoittaa.” ”Suomen kieli vähän vaikea. Minun suomen kieli on parantunut. Esimerkiksi minä osaan puhua ja lukea.” Opiskelijoiden haastattelun teki Sataedu Huittisten ukrainalainen työharjoittelija Nataliia Osibchuk.


Monikulttuurisuuden sanansaattajina

lisää hyviä koulutuskäytäntöjä Monikulttuurisuuskoulutukset

Monikulttuurisuuskoulutuksia pidettiin Huittisissa, Porissa, Ulvilassa, Kankaanpäässä, Säkylässä, Harjavallassa, Honkajoella ja Tampereella. Muutaman tunnin kestäneet koulutukset räätälöitiin kohderyhmän mukaan, ja ne sisälsivät luentoja sekä toiminnallisuutta, kuten learning cafeta tai ennakkoluuloihin vaikuttavaa ryhmätyöskentelyä ja keskustelua. Osa koulutuksista järjestettiin yhteistyössä Sataedu Huittisten Opinpolut maasta maahan -hankkeen kanssa. Sataedu Huittinen räätälöi VOIMA-hankkeen jälkeenkin monikulttuurisuuskoulutuksia eri tahoille ja yrityksille. 16 koulutusta/193 osallistujaa/8 paikkakuntaa + verkko-opetusympäristö

Viranomaiskoulutukset

Sataedu Huittisten ALKU – Satakunnan maahanmuuttajien ohjausverkosto -hankkeen aloittamia ’Viranomaiselta viranomaiselle’ -koulutuksia jatkettiin VOIMAssa. Keväällä 2011 järjestettiin Porissa maahanmuuttotyön toimijoille suunnattu koulutuspäivä kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupa-asioista. Keväällä 2012 Kankaanpäässä, Raumalla ja Huittisissa järjestetyissä viranomaiskoulutuksissa käsiteltiin uuden kotoutumislain tuomia muutoksia. Viranomaiskoulutukset kestivät 2-7 tuntia, ja ne järjestettiin yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen, Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen, Rauman kaupungin, Porin kaupungin ja Sataedu Huittisten Opinpolut maasta maahan -hankkeen kanssa. 4 koulutusta/100 osallistujaa/4 paikkakuntaa

Koulutukset maahanmuuttajille Maahanmuuttajille järjestettiin kaksi suurempaa koulutuspäivää yhdessä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ja WinNovan kanssa. Syksyn 2011 koulutuksessa käsiteltiin uudistettua kotoutumislakia maahanmuuttajan näkökulmasta, kuultiin yhteiskunnallisista vaikuttamisen mahdollisuuksista sekä nautittiin burmalaisesta musiikkiesityksestä. Syksyn 2012 koulutuspäivän aiheina puolestaan olivat työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Ääneen pääsivät myös Suomessa työllistyneet maahanmuuttajat sekä afrikkalaiset musiikintekijät. 2 koulutusta/318 osallistujaa/1 paikkakunta

MATTO-hankkeiden verkostokokous ja työperusteisen maahanmuuton seminaari Toukokuussa 2012 järjestettiin yhdessä Sataedun Opinpolut-hankkeen ja Satakunnan ELY-keskuksen Työhön Satakuntaan -hankkeen kanssa kaksipäiväinen verkosto- ja koulutustapahtuma Porissa. Kokemuksia ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista ja kouluttamisesta Satakuntaan -seminaarin ensimmäisenä päivänä kokoontuivat työ- ja elinkeinoministeriön MATTO-tukirakenteen hankkeet. Seuraavana, kaikille avoimena päivänä, keskusteltiin ulkomaalaisen työntekijän rekrytoinnista ja panelistit, satakuntalaiset yrittäjät, jakoivat kokemuksiaan. VOIMA esitelmöi päivän aikana ulkomaisen työntekijän Suomeen sitoutumisesta. 1 kaksipäiväinen koulutus/42 osallistujaa

Hyvä koulutus- ja jalkauttamiskäytäntö 3.

VOIMAn monikulttuurisen ohjaustietotaidon levittäminen Sataedussa pilottiverkkokoulutuksella Keväällä 2013 VOIMA-hanke järjesti yhteistyössä Satakunnan Opin Ovi ja Opinpolut maasta maahan -hankkeiden kanssa kaksi Monikulttuurinen kompetenssi -verkkokoulutusta. Koulutukset suunnattiin Sataedun opetusja ohjaushenkilöstölle. VOIMA ja Opin Ovi -hankkeet fasilitoivat pääasiassa ohjaajien koulutusta ja Opinpolut kouluttajien. Kuusi opinto-ohjaajaa ja kahdeksan kouluttajaa suoritti kolmen opintoviikon laajuisen koulutuksen Moodlessa 2.4.–17.5.2013. Verkkokoulutuksen avulla VOIMA levitti ja jalkautti hankkeen työssä kertynyttä monikulttuurisen ohjauksen tietotaitoa organisaation sisälle muille ohjaustyön ammattilaisille. Koulutus otettiin innolla vastaan, sillä aihe koettiin ajankohtaiseksi. Ohjaajien verkkokoulutus koostui viidestä osioista, joissa käsiteltiin mm. selkeää kielenkäyttöä ja maahanmuuttajaoppilaan tukitarpeita. Toisenlaista näkökulmaa monikulttuurisuusteemaan haettiin mediatehtävällä, jossa tarkasteltiin monikulttuurisuus- ja maahanmuuttouutisointia. Osallistujat tekivät koulutuksen lopulla omaan työhönsä liittyneitä kehittämistöitä, joita otettiin käyttöön syksyllä 2013 maahanmuuttajaoppilaiden ohjaustyössä.

”Jokainen osio oli hyvä kokonaisuus. Erityisesti pidin kehittämishankkeista, koska siinä saimme ihan konkreettista apua työhömme.” Koulutuksessa käsiteltiin myös maahanmuuttajaoppilaiden ohjauksen erityispiirteitä hankkeessa kohdattujen aitojen ohjaustapausten kautta. Tämä koettiin koulutuksen vaikeimmaksi tehtäväosioksi. Tehtävällä VOIMA sai konkretisoitua sen, että ulkomaalaisilla oppilailla on erityistarpeita verrattuna suomalaisiin oppilaisiin. Tämä asia oli yksi tärkeimmistä tavoitteista VOIMAn juurruttamisen näkökulmasta, jotta tarve maahanmuuttajaohjaajan työnkuvalle saadaan esille. Opinto-ohjaaja, kuraattori ja opettaja tarvitsevat uusia tietotaitoja ulkomaalaisen oppilaan ja opiskelija kohtaamiseen. Suomalainen opiskelija ei tule kysymään esimerkiksi oleskelulupa-asioista, opiskelijan tarvitsemista vakuutuksista (vrt. kolmannen maan kansalaisen opiskelu Suomessa), perheenyhdistämisestä tai vaikka ulkomaalaisen tutkinnon kelpoisuudesta Suomessa ja tutkinnon tunnustamisprosessista.

”Tehtävässä, jossa piti etsiä vastauksia maahanmuuttajan tilanteeseen, ei vastauksia tahtonut mistään löytää. Toisaalta tämäkin oli opettavainen kokemus, koska nyt todella ymmärtää kuinka hankalaa netistä on tietoa etsiä ja varsinkin, jos kyseessä on ulkomaalaistaustainen henkilö. Vastausten etsimisenkin jälkeen jäi vielä epävarma tunne siitä, olinkohan nyt vastannut oikein. Hyvä, että sai palautetta tehtävästä.” VOIMA-hankkeelle nämä kysymykset ovat lähes arkipäivää. Edellä mainitut esimerkkiaiheet ovat vain pieni osa niistä kysymyksistä, jotka erottavat suomalaisen ja ulkomaalaisen nuoren maailmaa. Miksi maahanmuuttajaoppilas sitten kysyy näitä asioita opolta? Eihän vaikka kansalaisuuden hakeminen kuulu opinto-ohjaajan selvitettäväksi vai kuuluuko? Erona suomalaiseen nuoreen voi olla se, että esimerkiksi yksin maahan tulleella maahanmuuttajanuorella ei ole vastaavaa tukiverkostoa kuin suomalaisella. Jos ei ole perhettä, ei suomalaisia kavereita eikä kokemusta yhteiskunnan palvelurakenteista, niin keneltä maahanmuuttajanuori kysyy apua ja kenen puoleen hän kääntyy? On muistettava myös se, että vaikka maahanmuuttajaoppilas asuu Suomessa vanhempiensa kanssa, niin hän todennäköisesti osaa suomea vanhempiaan paremmin. Nuori saattaa tällöin joutua selvittämään myös vanhempiensa asioita. Oppilaitoksen näkökulmasta tärkeä kysymys on, miten koulu tai ammattioppilaitos kommunikoi maahanmuuttajavanhempien kanssa, jos ei ole yhteistä kieltä? Näitä ja monia muita aiheita pureskeltiinkin kevään pilottikoulutuksessa, jossa toteutettiin yhteisöllistä pedagogiikkaa ja edistettiin Sataedun maahanmuuttajien ohjausta kehittämistehtävillä, kuten selkeäkielistetyillä materiaaleilla. Eräs koulutukseen osallistunut korosti yhteisöllisyyden hyviä puolia: ”[koulutuksessa tuli] paljon uutta tietoa maahanmuuttajista ja asioita tuli pohdittua useasta eri näkökulmasta. Rikkaus oli ehdottomasti muut osallistujat, joiden kanssa ajatuksia pystyi jakamaan ja sitä kautta oppimaan lisää.”

VOIMAn uutiskatsaus, julkaistu 10/2012 sataedu.fi-sivustolla:

VOIMAn uutiskatsaus, julkaistu 05/2011 sataedu.fi-sivustolla:

Tietoa työllistymisestä: Menestyksen avaimet -koulutus keräsi innokkaan kuulijajoukon

Mitä ihminen tarvitsee elääkseen Suomessa?

Torstaina 27.9.2012 toteutettiin Sataedun VOIMA - maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hankkeen, Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ja WinNovan yhteistyönä Tietoa työllistymisestä: Menestyksen avaimet -koulutus. Päivään otti osaa kaikkiaan 148 osanottajaa, ja saadun palautteen pohjalta koulutusta pidettiin yleisesti onnistuneena. Erityisesti kiitosta sai paneeli, jossa päästiin kuulemaan työnantajien näkemyksiä työntekijöiden palkkaamisesta. Koulutuksen osanottajista suuri osa oli maahanmuuttajataustaisia, mutta mukaan mahtui myös kantaväestön edustajia sekä kouluttajina että viranomaisen roolissa. TE-toimiston tervehdyksen päivään toi työvoimaneuvoja

Päivi Myllykoski. Tämän jälkeen alkoivat paneelikeskustelut. Ensimmäisen paneelin aiheena oli ‘Työllistymishankkeet ja koulutusohjelmat’. Aamupäivän toisessa, Sataedun Niina Kollárin ansiokkaasti vetämässä paneelissa paneuduttiin työntekijän palkkaamiseen vaikuttaviin tekijöihin otsikolla ‘Kenet palkkaisin?’. Päivän toisen osion aloitti Väestöliiton Monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky aiheenaan Monikulttuuristen työyhteisöjen haasteet, ja koulutuspäivän päätteeksi kuulimme työllistyneiden maahanmuuttajien tarinoita omalta matkaltaan menestykseen. Järjestäjän puolesta kiitämme lämpimästi kaikkia koulutusta varten uurastaneita sekä tietysti runsaslukuista osanottajajoukkoa!

”Hajuvettä, hiekkaleluja ja ruuveja” - sekä tietoa Suomen oleskelulupakäytännöistä, kulttuurista, opiskelumahdollisuuksista ja etuuksista. Muun muassa näistä asioista keskusteltiin tiistaina 24.5.2011 Porissa järjestetyssä Viranomaiselta viranomaiselle II: kolmansien maiden kansalainen kunnassa -koulutuksessa. Tilaisuuden järjestivät Sataedun VOIMA – Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hanke yhteistyössä muiden satakuntalaisten maahanmuuttaja-asioiden parissa toimivien tahojen kanssa. Päivän aikana kuultiin Thaimaan pakolaisleirillä 17 vuotta viettäneen 23-vuotiaan burmalaisen Mi Reh’n tarina. Hän kertoi erittäin hyvällä suomen kielellä elämästään pakolaisleirillä ja miten se eroaa suomalaisesta elämästä. Mi Reh tuli Suomeen ja Poriin vajaa kaksi

vuotta sitten. Pakolaisleirillä hän suoritti tutkinnon ja toimi hetken matematiikan ja englannin opettajana. Hän ei vielä osaa sanoa jatko-opiskeluhaaveistaan, koska vaihtoehtoja on Suomessa niin paljon. Valtavan tietotulvan keskellä selviytyminen vie aikaa. Samankaltaisista kokemuksista kertoi myös Väestöliiton VePa -hankkeen koordinaattori Mina Zandkarimi, joka tuli myös pakolaisena Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Hänelle oli alkuvaiheessa sanottu, että Suomessa kaikki postissa tulevat paperit ovat tärkeitä, joten ensimmäisen vuoden aikana he olivat säästäneet kaiken ilmaisjakeluista lähtien! Onneksi tästä ”tietotulvasta” oli selvitty, kun joku oli tarkemmin kertonut, mitkä postissa tulevista papereista ovat niitä tärkeitä. Päivän aikana käsiteltiin poliisin, maistraatin, TE-toimiston

ja Kelan panelistien voimin EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttavien henkilöiden alkuvaiheen prosesseja eli pääasiassa oleskelulupaa, kotikuntamerkintää, henkilötunnusta, kotouttamistoimia ja sosiaaliturvaa koskevia käytänteitä. Tietoa tuli paljon, koska käytänteet vaihtelevat Suomeen tulon eri syiden takia. Tärkeän ja asiapitoisen keskustelun lomassa kuultiin burmalaista musiikkia. Loppukevennyksenä katseltiin Ulkoasiainministeriön julkaisema video lasten mielipiteistä, mitä ihminen tarvitsee elääkseen – alun sitaatissa mainitut asiat olivat lasten mielestä tärkeitä! Koulutuspäivän puheenjohtajana toimi Paula Ilén SPR:n Satakunnan piiristä. Koulutus oli jatkoa viime joulukuussa järjestetylle EU- ja ETA-kansalaisien lupa- ja etuusasioita käsitelleelle koulutuspäivälle.

9


VOIMAn uutiskatsaus, julkaistu 02/2012 sataedu.fi-sivustolla:

Huittisten VOIMA-hanke mukana monikulttuurisessa ystävänpäiväjuhlassa

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry:n toiminnanohjaaja Pirjo Virta-Jawo ja ystävänpäiväjuhlan kielitandemin sydänlappu. Kuva: Elena Kim, SMY.

Viime vuoden tapaan järjestetty monikulttuurinen ystävänpäiväjuhla kokosi yhteen noin 60 suomalaista ja ulkomaalaista juhlijaa. Tapahtuman järjestivät VOIMA – Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hanke ja Satakunnan Monikulttuuriyhdistys (SMY). Juhlassa SMY:n uusissa tiloissa lapset esittivät ystävyydestä kertovia lauluja ja leikkejä sekä osallistujat kuulivat kaunista klassista musiikkia. Juhlassa jaettiin osallistujille aineettomia lahjoja – musiikkia, ystävyyksiä, kielikylpyjä ja

kulttuuritietoutta. Juhlassa tuettiin kahdensuuntaista kotoutumista, uusien ystävyyksien löytämistä ja kielten oppimista järjestetyllä kielitandemilla: ”osaan suomea ja haluan oppia espanjaa. Tapaan espanjalaisen, joka haluaa oppia suomea.” Tosi helppoa - muy fácil! Kun suut saatiin makeiksi sydänleivoksilla, oli mahdollista vierailla eri maapöydissä, esim. Unkari, Englanti ja Suomi. Keskusteluissa oli mukana syntyperäinen maan edustaja, joka tutustutti osallistujia omaan kieleensä ja kulttuuriinsa.

Ystävänpäivätapahtuman “Espanja-pöytä”, jossa käytiin keskusteluja Espanjasta, espanjankielisistä maista, tapa- ja ruokakulttuurista sekä espanjan kielestä.

“Olin viime vuonna äidin ja isän kanssa ystävänpäiväjuhlassa. Siellä oli hauskaa, kun siellä oli lapsille oma huone, jossa oli herkkuja, popcornia ja jätskiä ja siellä katsottiin lastenohjelmia. Sitten mä tapasin sellasen pojan, jolla oli tosi hieno Nintendo-peli. Se esitteli mulle sitä peliä ja kertoi, miten sillä voi pelata. Sen pojan nimi on Justin ja me tavattiin monta kertaa viime keväänä ja kesällä. Nyt me ollaan samassa koulussa ja joka välitunti me leikitään yhdessä. Meillä on neljän pojan tiimi ja Justin on meidän tiimin johtaja. Me tykätään myös pelata Minecraftia XBoxilla. Justin puhuu englantia ja me puhutaan englantia yhdessä, mut joskus mä autan Justinia, jos joku puhuu sille suomea, kun mä osaan suomea ja englantia. Justin on mun paras kaveri!” Tomi 7v.

Osaamiskartoituksia maahanmuuttajille Haluatko selvittää ammatillista osaamistasi Suomessa? Onko Sinulla ammatti ulkomailla, mutta ei todistusta osaamisestasi? Voimme järjestää erilaisia osaamiskartoituksia ja kielitestejä, jotka voivat auttaa Sinua työllistymään Suomessa. Ota yhteyttä! Are you looking for a job in Finland but don’t have a diploma to show you education? Do you have many years’ work experience in your profession but no formal training? We offer testing of your skills and competences, so you can attain a certificate to show your professional skills. We also offer language tests on different levels of Finnish. Please contact us! Kas otsid tööd Soomes? Oled ehk teinud aastaid erialast tööd, kuid Sul puudub vastava ala diplom? Meie võime organiseerida erinevate oskuste, sealhulgas keeleoskuse kaardistamise, mis võib Sind aidata Soomes töö leidmisel. Võta julgelt ühendust!

Kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen: ystävänpäivänä etsittiin ”kieliystävää” Monikulttuuriset ystävänpäiväjuhlat järjestettiin hankkeen kolmena toimintavuotena yhdessä Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen kanssa. Juhlien idea hauskanpidon ja kulttuureihin tutustumisen lisäksi oli ”kielitandem” eli kieliystävän löytäminen. Vieraat kirjoittivat itselleen lapulle kielet, joita osaa ja kieli/kielet, joita haluaa oppia. Kielten oppijat, niin lapset kuin aikuisetkin, saattoivat löytää toisiaan ja sopia tandemtapaamisia. Osa johti jopa ystävyyteen asti! 3 ystävänpäiväjuhlaa/217 osallistujaa/1 paikkakunta

Kouluvierailut

Keväällä 2011 järjestettiin suomen kielen peruskurssin ryhmän kanssa kaksi kouluvierailua Kankaanpään peruskouluun ja lukioon sekä vierailtiin kahden ulkomaalaisen kanssa Nakkilan lukiossa. Kouluissa maahanmuuttajat kertoivat kotimaastaan ja kielestään. Parhain vuorovaikutus syntyi alakoululaisten kanssa lasten innokkaiden kysymysten myötä. 3 kouluvierailua/155 osallistujaa/2 paikkakuntaa

Rasisminvastainen toiminta

Hanke ammensi SPR:n rasismin vastaisen viikon toimintaa. Maaliskuussa 2012 rasisiminvastaisella viikolla järjestettiin ”tuhoa ennakkoluulosi” -tempaus Sataedu Huittisissa. Alkuviikosta jaettiin tietoa eri opintoalojen kouluttajille ja opiskelijoille. Viikon aikana saattoi käydä tiputtamassa paperille kirjoitettu ennakkoluulo aulassa olleeseen laatikkoon ja viimeisenä päivänä oppilaitoksen rehtori Lasse Kervinen tuhosi ennakkoluulot opiskelijoiden ja henkilökunnan nähden paperisilppurilla. Keväällä 2013 tempaus toteutettiin siten, että koko Sataedun henkilökuntaa tiedotettiin teemaan liittyvillä uutisilla.

Вы заинтересованы работать в Финляндии, но у Вас нет свидетельства об образовании? У Вас большой трудовой опыт по профессии в своей стране, но нет формального подтверждения навыков профессиональной деятельности? Мы можем организовать для Вас языковые и профессиональные тесты, определяющие уровень Вашего профессионализма в различных отраслях трудовой деятельности. Полученный документ о Ваших профессиональных навыках поможет Вам найти работу в Финляндии. Свяжитесь с нами! Yhteystiedot/Contact details/Kontaktandmed/ Контактные данные Koulutuspäällikkö Pirjo Raunio puh. 040 199 4870 pirjo.raunio(at)sataedu.fi

10

VOIMAn projektityöntekijä Jaana Mäki havainnollistaa, miten ennakkoluuloja voi tuhota! Kuva: Nina Dannert.

VOIMAn projektipäällikkö Christa Sebire yllättyy, miten paljon ennakkoluuloja on menossa tuhottaviksi. Kuva: Nina Dannert.


Oppia ja tietotaidon jalkauttamista benchmarkingilla Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Ensimmäisenä toimintavuotena VOIMA kävi tutustumassa Jyväskylässä, Turussa ja Hämeenlinnassa, maahanmuuttajien ohjaustyön toteutustapoihin. Toisena toimintavuotena tutustuttiin Salon aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajien ohjaustyöhön ja viimeisenä syksynä levitettiin VOIMAn ohjaustyön malleja Vaasaan ja Seinäjoelle. Benchmarking-matkoilla on keskusteltu maahanmuuttajien ohjaustyön lisäksi mm. kuntien, oppilaitosten ja kehittämiskeskusten yhteistyöstä maahanmuuttoasioiden hoitamisessa. Alueellisia eroja on paljon, eivätkä toisaalla hyväksi todetut käytännöt ja mallit ole suoraan siirrettävissä kaupungista toiseen. VOIMA vei ensimmäisenä vuonna mukanaan tietoa kiertävän neuvojan mallista, osaamisenselvityksistä ja hankkeen tavoitteista. Vuonna 2012 VOIMAlla oli jo vankkaa ohjaustyön kokemusta itselläkin, joten Salossa voitiin keskustella ohjaustyöstä konkreettisesti. Viimeisillä benchmarking-matkoilla VOIMAn mallinnukset olivat valmiina, joten matkojen luonne oli muuttunut tiedonhankinnasta ja suunnittelusta tiedonlevittämiseen ja yhteisiin kehittämisintresseihin.

Huhtikuu 2011 Jyväskylä VOIMA- ja Opinpolut maasta maahan -hankkeet kävivät yhteisellä benchmarking-matkalla Jyväskylässä. Tutustumiskohteita oli kolme: Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jykes Oy:n yhteiset maahanmuuttotyön hankkeet, Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Monikulttuurikeskus Gloria. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jykes Oy:n yhteiset maahanmuuttotyön hankkeet keskittyivät työperusteisen maahanmuuton edistämiseen sekä ammatillisten osaamistaitovaatimusten selkeäkielistämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Keskusteluissa kävi ilmi, miten Jyväskylää kehitettiin kokonaisvaltaisesti alueen eri toimijoiden voimin. Esimerkiksi Jyväskylän seudun markkinointimateriaalit tehtiin alusta lähtien siten, että niitä pystyttiin hyödyntämään myös maahanmuuttajien ja uusien asukkaiden neuvonnassa. Myös alueen yritysten rooli oli näkyvä, ja heidän kanssaan tehty yhteistyö ammattiopettajan kanssa saattoi poikia muun muassa työharjoittelupaikkoja maahanmuuttajaopiskelijoille. Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut oli kehittynyt noin 12 vuoden aikana säännöllisen pakolaisten vastaanoton kautta kaupungin vakinaiseksi toiminnaksi. Jyväskylän kaupunki oli sitoutunut ottamaan noin 50 pakolaista vuodessa (tilanne kevät 2011). Toimisto keskittyi yhä pakolaisten palveluihin ja se oli pystynyt kehittämään omaa toimintaansa rahoituksen pysyväisluontoisuuden johdosta. He olivat erikoistuneet muun muassa psykososiaalisten palvelujen tarjoamiseen sekä samassa rakennuksessa toimivan tulkkikeskuksen kielivalikoiman laajentamiseen. Toimistolla vieraillessamme kävi myös ilmi, että alueella oli sovittu eri toimijoiden kesken, mihin asioihin kukin keskittyy, jotta jokainen toimija voi kehittää omia palvelujaan. Näin varmistettiin myös se, etteivät kaikki tee samoja asioita ja rahoitus hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti edistämään maahanmuuttajien kotoutumista. Monikulttuurikeskus Gloria on taiteen ja vapaa-ajan toiminnan kehto. Siellä on monikulttuurista

taidetta, kerhoja, keskustelupiirejä, tanssia ja näyttelyitä. Lisäksi se toimii kahvilana ja kohtaamispaikkana myös suomalaisille. Tapasimme samalla niin kutsutun matalan kynnyksen neuvojan. Päällimmäisenä mieleemme jäi yhteistyön sujuvuus ja se, miten lämpimästi eri toimijat puhuivat toisistaan. Kaikilla tuntui olevan selkeänä mielessään yhteinen päämäärä: maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen - jokainen omilla tukitoimillaan.

Kesäkuu 2011 Turku Turussa tutustuimme Palo-hankkeen toimintaan yhdessä Opinpolut maasta maahan -hankkeen sekä SPR:n SPIRIT-hankkeen kanssa. Palo-hanke oli kehittänyt neuvontapistetoimintaa (Infotori), jossa oli omakielistä neuvontaa ja neuvojina toimivat ulkomaalaiset itse, joten he osasivat tarjota myös vertaistukea. Infotorille toivottiin kunnallisen rahoituksen takaamaa jatkuvuutta. Palo-hanke oli kehittänyt myös alkutestausta valmistamalla testauspatteriston. Testaus oli perusteellinen ja kesti noin kaksi viikkoa. Siihen kuului kielitestauksen lisäksi muita testejä, kuten opiskeluvalmiudet ja matemaattiset taidot. Tältä opintomatkalta saimme ideoita ja pohdittavaa alkutestauksia varten, koska VOIMAssa tehtiin tuolloin vielä aktiivisesti osaamisenselvityksiä ja alkukeskusteluja vastaanottokeskuksissa.

Elokuu 2011 Hämeenlinna Hämeenlinnan kohteemme oli Palvelupiste Kastelli, jossa kävimme pikaisella tutustumiskäynnillä, koska yhdistimme Lammin vastaanottokeskuksessa käymisen samalle päivälle. Lisäksi oli hyödyllistä saada tuntumaa Hämeenlinnaan alueena ja tutustua kaupungin maahanmuuttotoimijoihin, koska suuri osa Lammin vastaanottokeskuksessa tapaamistamme asukkaista mahdollisesti jäisi tälle alueelle. Yhteispalvelupisteessä toimivat omakielisen maahanmuuttajaneuvonnan lisäksi poliisi, ikäihmisten palvelut, aikuissosiaalityön palvelut, lasten- ja nuorten palvelut sekä kaupungin maksupalvelut. Projektirahalla alkanut neuvonta-

VOIMA -hAnkkeen tIetO-, neuVOntA jA OhjAusPALVeLut

sAtAeDussA

MuuALLA

Kotoutumiskoulutukset, mava-ryhmät ja muut maahanmuuttajaopiskelijat

Satakunnassa asuvat ulkomaalaiset ja suomalaiset

neuVOntA

OhjAus

sähköIsestI

FACe tO FACe

ryhMät

neuvontapisteet, sähköpostineuvonta, puhelinneuvonta, sovitut tapaamiset, tiedotus

yksilöohjaus, ryhmäohjaus, uuden opetussuunnitelman mukainen ohjaus

sähköpostineuvonta, facebook, puhelinneuvonta, tiedotus

sovittu tapaaminen, eri tapaamispaikkoja

koulutukset, ryhmäohjaukset

Benchmarking-matkoilla levitettiin VOIMA-hankkeen ohjaus- ja neuvontatyön hyviä käytänteitä. piste oli vakiintumassa kaupungin toimintaan, kuten monissa kaupungeissa Suomessa. Hämeenlinnassa yhteispalvelupiste oli koettu toimivaksi ratkaisuksi, ja tämä olikin mielenkiintoisin anti tutustumiskäynnissä.

Helmikuu 2012 Salo Osaamisen tunnistaminen alkoi tulla yhä tärkeämmäksi osaksi VOIMAn toimintaa, kun aloimme kehittää ohjausta ja neuvontaa. Siksi valitsimme Salon seudun aikuisopiston ja heidän ONNI-hankkeensa vierailukohteeksi. ONNI-hankkeessa oltiin kehitetty osaamissalkkua, joka kiinnosti myös Opinpolut maasta maahan -hanketta ja niin lähdimme taas kerran yhteiselle matkalle. Osaamissalkkuun Salossa oli kehitetty muun muassa kuvallista materiaalia suullisia tenttejä varten, ja tämä oli hyödyllinen idea sekä ohjauksen että opetuksen näkökulmasta. Salosta saimme myös ohjauksen prosessiin lisää työkaluja, esimerkiksi välitehtävät ohjauskertojen välillä.

Lokakuu 2013 Vaasa ja Seinäjoki Viimeisenä syksynä kävimme jalkauttamassa VOIMAssa laadittuja

mallinnuksia ja ohjaustyön käytänteitä. Vierailimme kahdessa Sataedun kokoluokkaa vastaavassa ammatillisessa oppilaitoksessa, joissa maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaaminen ja heidän hyvinvointinsa olivat yhteisiä intressejämme. Mukanamme oli Sataedun Nakkilan toimipaikan opinto-ohjaaja Aira Luttinen, joka oli tutustumassa maahanmuuttajien ohjaustyön eri vivahteisiin, jotta tulevaisuudessa Sataedun opinto-ohjaajien osaaminen lisääntyy myös tässä asiassa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa tutustuimme maahanmuuttajien suggestopediatyyppiseen kielikoulutukseen ja tapasimme koulutuspäällikön, S2-opettajia ja opinto-ohjaajan. Kuulimme muun muassa hyvistä käytänteistä maahanmuuttajien siirtymiseen kielikoulutuksesta ammatillisiin koulutuksiin saman oppilaitoksen sisällä. Eri osastojen opinto-ohjaajat olivat vahvassa roolissa kielikoulutusten loppuvaiheessa ja tekivät yhteistyötä kielikouluttajien kanssa. Myös Vaasassa oli samantyyppisiä haasteita organisaation sisällä kuin Sataedussa, ja heitä kiinnostikin kuulla VOIMAn neuvontapiste-mallista. Vaasalaisia kiinnosti lisäksi kotoutumiskoulutusten ohjausmalli, ja jätimmekin heille paperiversioita luomistamme malleista.

Seinäjoen aikuiskoulutuskeskuksessa Sedussa vietimme päivän S2-kouluttajien ja heidän koulutuspäällikkönsä kanssa. Keskusteluissa nousi esiin alueidemme yhdenkaltaisuus, mutta toisaalta Sedussa on helpompaa toimia ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyössä, koska oppilaitoksen eri osastot ovat samalla kampuksella. Sataedun oppilaitoksia taas löytyy monelta paikkakunnalta ja kielikoulutuksetkin ovat hajaantuneet eri paikkoihin. Toinen yhdenkaltaisuus löytyi uuden opetussuunnitelman mukaisen ohjauksen sovittelemisesta käytännön opetustyöhön: VOIMA on kirjoittanut ohjaussuunnitelmaa ja luonut mallin ohjaukseen, kun taas Sedussa ollaan vastuutettu suunnitelmavaiheessa ohjauksen toimijat ja sisällöt. Benchmarking-matkojen ansiosta on ollut huojentavaa huomata, miten samankaltaisten haasteiden parissa eri puolilla Suomea painitaan - vain alueelliset erityispiirteet tuovat rajoituksia ja omia haasteita ongelmien ratkaisuun. VOIMAn matkat ovatkin tuottaneet tulosta myös siinä suhteessa, että olemme osanneet arvioida projektin toimia uusista näkökulmista.

VOIMA esillä

Se taisi olla hankkeen ensimmäinen monikulttuurisuuskoulutus, josta hankkeessa jäi elämään humoristinen lentävä lause: ”VOIMA tiivistää kaksituntisen koulutuksen kolmituntiseksi!”. Tämä ei tietenkään ole meriitti, mutta sillä kerralla aikataulun venyminen oli sallittua. Koulutus herätti keskustelua sen verran, että se yllätti VOIMAnkin. Koulutusten ja benchmarking-matkojen lisäksi hanke on ollut esittelemässä itse hanketyötä Ruoveden vastaanottokeskuksessa (YES-hankkeen seminaarissa 2011), Oppi-Apaja -hankkeen bussikiertueella työpajoille (2011), Eurajoen kunnantalolla (Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa -hankkeen seminaarissa 2012), Helsingin messukeskuksessa (ALPO-tukiraken- Jaana Mäki Kotoforum-messuilla Helsingissä teen Kotoforum-messut 2013) ja Oppi-Apaja II & Työ- esittelemässä VOIMA-hanketta ja ohjaustyötä. elämästartti -hankkeiden seminaarissa Porissa 2013.

11


Vastaanottokeskuksesta kuntalaiseksi apuna hankkeen osaamisenselvitys

Hankkeen aikana vierailtiin SPR:n vastaanottokeskuksissa (Punkalaidun, Lammi ja Ruovesi) ja keskusteltiin myönteisen oleskeluluvan saaneiden asukkaiden kanssa. Tavoitteena oli auttaa heitä selvittämään heidän osaamistaan ja tavoitteitaan Suomessa. VOIMAn osaamisenselvitysprosessi oli kolmiosainen: alkukeskustelu, mahdolliset testit ja työtaidon osoittaminen. Prosessiin osallistunut sai todistuksen osaamisestaan. Vastaanottokeskuksissa oli vuoden 2011 alussa paljon oleskeluluvan saaneita henkilöitä, jotka odottivat kuntaan muuttoa. Valtio päätti helpottaa tuolloin muuttoprosessia myöntämällä vuokratakuun. Nopeutunut kuntiin muutto lyhensi vastaanottokeskuksissa odotusaikoja ja jonoja. Hankkeen laatimalla osaamisenselvityksellä pyrittiin edistämään muuttoa tarjoamalla tietoa mm. asunnon etsimisestä. Osaamisenselvityksen todistuksella henkilö saattoi nopeuttaa viranomaisasiointia muuton alkuvaiheissa, koska hänellä oli yhdellä paperilla usein kysytyt asiat (henkilötiedot, osaaminen, koulutustausta, työkokemus, oleskelustatus ym.) suomeksi. Todistuksen avulla pystyi myös opiskelemaan keskeisiä sanoja itsensä ja osaamisensa esittelemiseksi. Vastaanottokeskuksissa pidettyjen osaamisenselvityksen alkukeskustelujen myötä syntyi hankkeen yksi konkreettinen ”tuote” eli niin kutsutut infolaput. Kaikista usein hankkeelle esitetyistä kysymyksistä ei ollut valmiita tarpeeksi selkeitä ja lyhyitä tekstejä olemassa. Hankkeen loppuvaiheessa VOIMA onkin tuottanut yli 30 aiheesta “infolappuja” ohjauksen ja opetuksen avuksi.

OsAAMIsenseLVItyksen POLku

PuheLIntuLkkAus tutustuMInen

tAPAAMIsen tArkOItus & LuOttAMus MuItA AIheItA tIeDOn räätäLöIntI jA VALIkOIntI tAustAtIetOjen seLVItys

kekseLIäIsyys jA IDeOIntI Muun OsAAMIsen seLVIttäMInen sPArrAus

jAtkOtOIMenPIteet tODIstus, AsIAkkAAn suunnIteLMAt, LIsätIeDOn tArVe, testIt

kOuLutustIeDOt suOMALAInen kOuLu

tuLeVAIsuus AukI

AMMAttILAIsen tAI kIeLIkOuLuttAjAn kOnsuLtAAtIO

työkOkeMus työ suOMessA

uusI tAPAAMInen tAI yhteyDenPItO

Case: Tapaamisesta toivon voimaa Somalialainen neljän lapsen äiti halasi minua keskustelun päätteeksi ja sanoi saaneensa uutta toivoa kotoutumisen ja kuntaan muuton alkuvaiheisiin. Perhe oli saanut oleskeluluvan ennen tapaamistamme ja he olivat muuttamassa vastaanottokeskuksesta isoon kaupunkiin. Perheen isä ei ollut Suomessa. Tunnin mittaisessa keskustelussa etätulkin avulla käytiin läpi naisen aiempaa osaamista ja tulevaisuuden toiveita Suomessa. Tärkeintä äidille oli lasten tuleva sopeutuminen ja menestyminen Suomessa. Äidin omina haaveina olivat ompelijan työ tai ammatti lastenhoitajana. Keskusteluissa sivuttiinkin myynti-, vaate- ja lastenhoitoalaa, ompelijantyötä sekä yrittäjyyttä. Kun kaikki on uutta, on tunnin mittaisessa keskustelussa vaarana infoähky. Ohjauksessa tärkeää on tunnistaa henkilön sen hetkinen tiedonvastaanottokyky. Pidimmekin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimella jonkin aikaa tapaamisemme jälkeen. Kun hän oli asettautunut kaupunkiin, oli uudelle tiedolle taas tilaa. Yhteydenpitoa edisti se, että henkilön kanssa pystyi keskustelemaan englanniksi.

kuntAAn MuuttO, yhteys te-tOIMIstOOn

”You give me hope.”

- somalinainen alkukeskustelun päätteeksi

Miten osaamisenselvitys toteutettiin vastaanottokeskuksessa eli vokissa?

VOIMA vastaanottokeskuksissa VOIMAn hankeideasta keskusteltiin ennen hankkeen suunnittelun alkamista vuonna 2010 muun muassa Ruoveden vastaanottokeskuksen silloisen apulaisjohtajan, Minna Jussilan, kanssa. Yhteistyö vastaanottokeskusten kanssa alkoikin hedelmälliseltä maaperältä heti, kun hanketta alettiin toteuttaa. Seuraavassa kommentti vastaanottokeskuksen näkökulmasta: Olemme SPR Hämeen piirin vastaanottokeskuksista (Vok) olleet yhteistyössä VOIMA-hankkeen kanssa alusta saakka. Vastaanottokeskuksissa majoitetaan turvapaikanhakijoita, jotka odottavat päätöstä prosessiinsa. Turvapaikanhakijalla ei ole oleskelulupaa eikä kuntalaisen oikeuksia ennen kuin hän saa positiivisen päätöksen. Noin 43 % hakijoista saa vuosittain luvan jäädä Suomeen. SPR Hämeen piirin vastaanottokeskukset Lammi ja Ruovesi perustettiin vuonna 2009, kun Suomeen saapui ennätykselliset 6000 hakijaa vuodessa. Hankkeesta kuulimme vastaanottokeskuksessa ensimmäisen kerran jo silloin, kun se eli vasta suunnitelman tasolla. Christa kävi visiitillä Ruovedellä, ja pohdittiin mahdollisia yhteistyökuvioita. Sitten alkoi hiljaisen odottamisen vaihe. Vuonna 2010, kun hakijoiden prosessit olivat todella hitaita ja myös kuntiin päästiin muuttamaan hitaasti, VOIMA saapui vokkeihin. Christa ja Jaana tekivät alkukartoituksia luvan saaneille asiakkaille, jotka odottivat malttamattomina uuden oman elämän alkuun pääsyä. Asiakkaat olivat todella tyytyväisiä saadessaan ohjausta, neuvontaa ja tukea oman elämänsä suunnitteluun. Vuonna 2011 prosessit alkoivat nopeutua. Vastaanottokeskuksista alettiin maksaa takuuvuokria ja lupalaiset saivat asunnot nopeammin kuin aiemmin. VOIMAlle muuttunut tilanne näyttäytyi siten, että kun hanke sai yhteyden A-luvan saaneisiin asukkaisiin ja matkusti haastattelun vuoksi vastaanottokeskuspaikkakunnalle, luvan saanut asiakas olikin yllättäen jo muuttanut pois vokista kuntaan. Myös hankkeen paikkakunnalla tapahtui huomattavaa vilkastumista noihin aikoihin. VOIMA alkoi keskittyä alueellisesti, ja haastavat etäisyyden päässä sijaitsevat vastaanottokeskukset jäivät tuolloin vähemmälle työlle. Hanke toi vastaanottokeskuksen asiakkaille palvelua, joka hyödyttää heitä kuntalaiseksi siirtyessään. On ollut ilo huomata VOIMAn vaikutus aikoinaan vastaanottokeskuksissa ja sittemmin ohjausryhmän kautta Satakunnassa ja toiminta-alueella. Toimivat maahanmuuttajapalvelut varmistavat alueella viihtymisen. Yleensä viihtyisän asumisen ensisijaisena asiana myös maahanmuuttajilla ovat työ ja opinnot. Tämän jälkeen tulevat alueellinen merkitys ja siellä tarjottavat palvelut. Kiitämme VOIMA-hanketta mielenkiintoisesta yhteistyöstä! Minna Jussila, Johtaja SPR Hämeen piirin vastaanottokeskukset Lammi, Mänttä-Vilppula ja Tampereen yksityismajoittujayksikkö

12

1. VOIMA esitteli osaamisenselvitystä vokissa ensin henkilökunnalle ja sitten tulkkien avulla asukkaille. Hanke jätti vokkiin osaamisenselvityksen mainoksia eri kielillä sekä ilmoittautumislistan. 2. Vok ilmoitti VOIMAlle osaamisenselvitykseen ilmoittautuneen henkilön nimen ja äidinkielen. 3. Hanke sopi osaamisenselvityksen alkukeskustelun ajankohdan vokin sosiaalityöntekijän kanssa ja varasi puhelintulkkauksen. 4. Vok ilmoitti asukkaalle ajan ja varasi keskustelulle tilan. 5. Projektityöntekijä tapasi asukkaan vokissa. 6. Osaamisenselvitystä joko jatkettiin testeihin ja työtaidon osoittamiseen tai lopetettiin. 7. Asukkaalle kirjoitettiin todistus keskustelusta ja henkilön osaamisesta. Tulkin avulla käytiin läpi keskustelun tarkoitus, tavoitteet ja luottamuksellisuus. Tärkeää oli myös selvittää, kuka projektityöntekijä on ja mistä hän tulee.

Millaisiin haasteisiin törmäsimme? Vastaanottokeskuksen asukkaan tausta voi olla hyvinkin vaikea. Hänellä ei vielä ole paljon tietoa Suomen yhteiskuntarakenteista ja hän ei osaa vielä paljon suomea. Näiden seikkojen vuoksi asukkaan saattaa olla vaikea ajatella realistisesti tulevaisuuden tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan Suomessa. Useimmilla henkilöillä oli tapaamishetkellä mielessä (vain) asunnon löytäminen, koska he olivat olleet vastaanottokeskuksessa pitkään. Toisinaan henkilö sanoi jo aluksi, ettei hän pysty suunnittelemaan mitään, koska mielessä ovat vain maailmalla olevien perheenjäsenten tuntemattomat kohtalot. Osa koki huonoa omatuntoa siitä, että he ovat Suomessa turvassa ja osa perheestä ei. Muutaman asukkaan kanssa osaamisenselvitystä ei jatkettu alkukeskustelua pidemmälle raskauden vuoksi tai siksi, että hän ehti muuttaa toiselle puolen Suomea.


case: Alkukeskustelusta työtaidon osoittamiseen Keväällä 2012 afganistanilainen mies asui Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa, opiskeli Sataedu Huittisissa suomea ja odotti perheineen oleskelulupaa. Hänellä oli pitkä ompelualan työkokemus Afganistanista ja Iranista, mutta ei ammatillista koulutusta. Näissä maissa on tapana mennä töihin ja opiskella ammatti työn ohella, kuten ennen vanhaan Suomessakin. Hänellä ei vastaavasti ollut työtodistuksia tai muuta todistusta osaamisestaan, koska kyseisissä maissa ei ole tapana kirjoittaa työtodistusta. Mies tarvitsi Suomeen jäädäkseen paperin osaamisestaan, ja niinpä VOIMA järjesti hänelle osaamisenselvityksen. Alkukeskustelun jälkeen järjestettiin ompelualan ammatillisen osaamisen osoittamistilaisuus, joka ei ole näyttötutkinto. Aluksi opiskelija sai tehtäväkseen valmistaa perushameen: hänen tehtävänsä oli kaavojen piirtäminen, kankaan menekin laskeminen ja leikkaus sekä itse vaatekappaleen ompeleminen. Ammatillinen arvioitsija oli yllättynyt kuinka ammattimaisin ja nopein ottein hame valmistui. Arvioitsija ilmaisi, että opiskelijalle voitaisiin tehdä myös vaativampi tehtävänanto. Vaativammaksi tehtäväksi valikoitui juhlapuvun valmistus Sataedun Startti-opintoalan koulutuspäällikölle Pirjo Rauniolle. Mies tapasi "asiakkaan", joka ei vielä tiennyt millaisen puvun haluaisi. Ompelijan tietotaidoilla mies pystyi ehdottamaan mallia, ja hän suunnitteli puvun ja materiaalin yhdessä asiakkaan kanssa. Tässä tehtävään kuului siis myös asiakaspalvelu ja puvun suunnittelu materiaalien valinnasta lähtien. Puvusta tuli oikein onnistunut myös asiakkaan mielestä. Lehden toisella sivulla onkin kuva Pirjosta juhlapuku päällä. Opiskelija suoritti kaikki vaiheet suomen kielellä! Tämä on hyvä esimerkki siitä, että jo vastaanottokeskusaikana turvapaikanhakija opiskelee suomea, on koulussa tai työssä. Oleskeluluvan odotusaikana kannustetaan aktiivisuuteen, joka edistää kotoutumista ja kuntaan muuttoa. Opiskelija sai portfolion osaamisestaan, johon kuuluvat lausunnot ammatilliselta arvioijalta ja asiakkaalta, hänen itsensä tekemät kaavat sekä valokuvia puvun valmistumisen etenemisestä ja valmiista tuotteesta. Nyt opiskelijalla on Suomessa suoritettu "todiste" omasta osaamisestaan. Opiskelijan omien sanojen mukaan tämä prosessi auttoi häntä myös henkisesti, koska tuohon aikaan hän oli odottanut oleskelulupaa jo pari vuotta ja eläminen ns. välitilassa, jossa ei voi suunnitella tulevaa, oli ollut raskasta. Sataedu Huittisten opettajien ja hanketyöntekijöiden suureksi iloksi opiskelija sai loppuvuodesta 2012 oleskeluluvan ja asettui Tampereelle. Toivomme hänen saavan oman alansa töitä portfolion avustuksella!

“Dear Christa and Jaana, I want to thank you very much for your fast answer and for your support!”

Ohjauksen, verkostoitumisen ja asenteisiin vaikuttamisen yhtenä työkaluna säännöllinen tiedottaminen Voimaa edeltäneen ALKU-hankkeen aikana kokosin sähköistä tiedotuslistaa maahanmuuttajien parissa työskenteleviä viranomaisia, kouluttajia sekä muita toimijoita varten. Aluksi, vuonna 2010, lista oli verkostotyökalu tiedottamiselle, mutta lista on kasvanut ja tullut tunnetuksi monien eri toimijoiden parissa vuosien varrella. Listalla on kuntien ja valtion viranomaisia, oppilaitosten edustajia, kolmannen sektorin työntekijöitä sekä vapaaehtoistyöntekijöitä. Syksyllä 2013 listalla oli 324 jäsentä. Tiedotustyö listan kautta on keskittynyt Satakunnassa tarjolla olevaan koulutukseen ja vapaa-ajan tapahtumiin, uutisiin ja tiedotteisiin sekä erilaisten oppaiden ja esitteiden sekä muun maahanmuuttajatiedon levittämiseen. Tiedottaminen on ollut säännöllistä ja se on koettu tarpeelliseksi. Listan jäseniltä on tullut positiivista palautetta ja kun sana on levinnyt, olen saanut pyyntöjä listalle liittymiseksi. Olen levittänyt myös valtakunnallista tietoa, esimerkiksi vaalien aikaan äänestämisestä sekä maahanmuuttajille järjestettävistä pätevöitymiskoulutuksista ympäri maata. Satakunnassa on selkeästi ollut tarve keskitetyn maahanmuuttajatiedon levittämiseen. Yleisesti voidaan todeta, että tiedon lisääntyminen vaikuttaa asenteisiin. Tiedottamisen yhtenä tavoitteena onkin ollut positiivinen asenteisiin vaikuttaminen. Toisena tavoitteena on ollut yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden kesken: listalla on levitetty tietoa myös yhteistyökumppaneiden tapahtumista ja koulutuksista. Alueellisesti tällä tiedotustyöllä on siis ollut merkitystä ja se on vaikuttanut Sataedun maahanmuuttotyön näkyvyyteen.

Yksi hankkeen tuottama ohjaustyön materiaali oli iso kotoutumiskoulutuksen polun selventämiseen laadittu maalaus. Maalauksessa havainnollistetaan puun avulla maahanmuuttajan kielitaidon kehittymistä, kotoutumisprosessia ja työelämään pääsyä. Maalauksen laati Sataedun kielikouluttaja Karoliina Pigg keväällä 2013. Monikäyttöistä kuvaa käytetään yksilö- ja ryhmäohjauksessa, ja kuva toimisi myös vastaanottokeskuksen asukkaiden alkuvaiheen ohjauksessa sekä osaamisenselvityksen eri vaiheissa.

“Actually I tend not to forget people who gave their time and listening to me when I needed to talk to someone; so I am just checking up on you and wishing you the best of happiness”

”Erityiskiitos tästä selkokieltä koskevasta viestistä. Tästä pääsee hyvin ja helposti jo verkossa olevaan materiaaliin. Tätä tietoa tarvitsevat mm. kaikki maahanmuuttajien kanssa edes jotenkin yhteydessä olevat ihmiset"

Case: Neuvonnan ja osaamisenselvityksen kautta kielikoulutukseen Joskus neuvontapäivinä meiltä tulee kysymään neuvoa muitakin maahanmuuttajia, ei vain Sataedussa opiskelevia tai vastaanottokeskusten asukkaita. Olemme neuvoneet myös sähköpostitse monia maahanmuuttajia erilaisissa asioissa. Monet yhteydenotot tulivat yhteistyökumppaneidemme kautta, kuten Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen tai TE-toimiston virkailijan lähettäminä. Keväällä 2012 sain puheilleni kaksi irakilaista miestä, jotka halusivat epätoivoisesti kielikoulutukseen. Lähtötilanne: Nämä nuoret miehet olivat olleet Suomessa jo yli viisi vuotta, mutta eivät osanneet suomea juuri lainkaan. Toinen osasi englantia suhteellisen hyvin, mutta toinen ei puhunut muuta kuin äidinkieltään. He olivat olleet monta vuotta töissä paikassa, jossa ei tarvittu suomen kieltä. Työn takia he eivät myöskään olleet päässeet osallistumaan suomen kielen koulutukseen. He olivat jääneet työttömiksi jonkin aikaa sitten, ja suomalaiset viranomaiset olivat katsoneet, että kotoutumisajan päätyttyä heillä ei ole oikeutta mennä suomen kielen koulutukseen. Katsottiin, että heidän tulisi jo osata suomea, koska he ovat olleet maassa niin kauan. He olivat epätoivoisia, koska he tunsivat olevansa ahdistettuina nurkkaan ilman pakotietä. Molemmilla oli palava halu oppia suomea ja päästä töihin. Neuvonta: Neuvottelin TE-toimiston virkailijan kanssa nuorten miesten tilanteesta. Sovittiin, että heidät otetaan ensin VOIMAn osaamisenselvitysprosessiin, jossa todetaan suomen kielen taitotaso. Tästä he saavat todistuksen, jonka voivat viedä TE-toimistoon. Todistus ilmentää, että he eivät osaa suomen kieltä. TE-toimisto voi sen perusteella sopia heidän kanssaan työvoimakoulutukseen pääsystä eli heidän tapauksessaan suomen kielen koulutukseen pääsystä. Osaamisen selvitykset: VOIMA järjesti molemmille alkukeskustelut puhelintulkin välityksellä. Alkukeskustelu pitää sisällään henkilön koulutustaustan ja työhistorian selvittämisen sekä muiden taitojen, kuten kieli-, IT- ja erityistaitojen selvittämisen. Keskustelussa ilmeni, että toinen ei ole käynyt peruskoulua ja luku- ja kirjoitustaito on todella heikko. Toinen oli käynyt peruskoulua kuusi vuotta. Lopputulos: Heikon luku- ja kirjoitustaidon omaava pääsi keväällä 2012 VOIMAn järjestämään Apua suomen kieleen -koulutukseen, joka oli tarkoitettu luku- ja kirjoitustaidottomille. Tällä hetkellä hän on kotoutumiskoulutuksessa hitaalla polulla. Toinen pääsi suomen kielen alkeiskurssille syksyllä 2012. Tällä hetkellä hän opiskelee Mavalla ja haaveilee automekaanikon ammatillisista opinnoista. Molemmat miehet olivat vielä syksyllä 2013 VOIMAn asiakkaina. Heitä neuvottiin myös muissa mm. kansalaisuushakemuksen tekemisessä, trukkikortin suorittamisessa ja koulutuskokeiluun hakeutumisessa. Heillä on nyt paremmat mahdollisuudet työllistyä.

13


Yhteistyön voima Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden hankkeiden, viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö koostui mm. tiedon jakamisesta, koulutusten ja tapahtumien järjestämisestä sekä maahanmuuttajien ohjauksesta. Yhteistyön ansiosta hanke pääsi vaikuttamaan Satakunnassa laajalti, ja olivathan maahanmuuttaja-asiakkaatkin ympäri Satakuntaa. Verkostoitumista tapahtui myös yli Satakunnan rajojen benchmarking-matkoilla sekä Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen kehittämishankkeiden tukirakenteiden (ALPO ja MATTO) järjestämissä tapaamisissa.

tAustALLA OhjAAjA kehIttää MOnIkuLttuurIstA OhjAuskOMPetenssIAAn • Tuntee alueellista maahanmuuttotyön kenttää ja toimii osana sitä, hyödyntää eri asiantuntijoita • Seuraa mediaa, alan julkaisuja ja kirjallisuutta • Tietää koulutuksista, työllistymismahdollisuuksista ja tukitoimista • Tuntee Suomen maahanmuuttopolitiikkaa • Tiedostaa omia ennakkoluulojaan ja tietää kulttuureista

Maahanmuuttajanuorten ohjaus Sataedussa opiskelijapalvelupäällikön näkökulmasta

Satakuntaan on viime vuosina muuttanut yhä enemmän maahanmuuttajaperheitä monista eri syistä. Perheiden mukana tulevat myös lapset, ja osa heistä aloittaa ammatilliseen tutkintoon johtavat opinnot Sataedussa. Ammattiopintoihin haetaan myös ulkomailta, koska suomalaisella koulutuksella on erittäin hyvä maine maailmalla. Lisääntyvä maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä tuo omat haasteensa Sataedun opettajille, opinto-ohjaajille, kuraattoreille sekä muulle henkilökunnalle. Miten ryhmässä huomioidaan yksi heikomman suomen kielen taidon omaava nuori? Miten kommunikoidaan suomen kieltä taitamattomien alaikäisen vanhempien kanssa? Miten autetaan ja tuetaan opinnoissa yksin Suomeen tullutta opiskelijaa, jolla ei ole tukiverkostoja? Näitä ja muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä on pohdittu Sataedussa kevään 2013 aikana VOIMA-hankkeen alustamana. VOIMA-hanke on loppusuoralla, ja osana maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen juurruttamista hanke järjesti huhtikuussa 2013 koulutus- ja keskustelutilaisuuden opiskelijapalvelujen toimijoille. VOIMA-hanke järjesti samana keväänä Opinpolut maasta maahan- ja Opin Ovi-hankkeiden kanssa opinto-ohjaajille suunnatun Monikulttuurinen kompetenssi -verkkokoulutuksen. Hanke on myös järjestänyt koulutustilaisuuksia Sataedun opiskelijoille maahanmuuttaja-asiakkaiden ja työkavereiden kohtaamisesta. Syksyllä 2013 hanketta on pyydetty puhumaan myös ammatillisille opettajille maahanmuuttajaopiskelijoiden opettamisesta. Olemme tyytyväisiä, että VOIMA-hankkeen tiedotus, koulutukset sekä materiaalit ovat myös opiskelijapalveluiden henkilökunnan saavutettavissa. Paavo Valtanen Opiskelijapalvelupäällikkö Sataedu

VOIMA-hAnkkeen työntekIjöIDen kOkeMus: MILLAInen On MAAhAnMuuttAjAOhjAAjAn työnkuVA sAtAeDussA?

yhteIstyö kOuLuttAjIen kAnssA

ryhmänohjauksista sopiminen ja opiskelijoiden asiat

Koulutuskokeilut

yhteIstyö OPIntO-OhjAAjIen kAnssA

sekä Sataedussa että muissa oppilaitoksissa

yhteIstyö OPPILAItOksen uLkOPuOLeLLe Työ- ja työssäoppimispaikat

Jatko-opinnot, polutukset

verkostoituminen, tiedottaminen, jatkopolutukset, työelämäyhteistyö

Oppisopimus

OhjAus jA neuVOntA

“hILjAInen OhjAustyö”

Osallistuminen ohjaushankkeiden ja -toimijoiden palavereihin

materiaalin laadinta ja päivittäminen, ryhmäohjausten suunnittelu, tiedonhaku, ohjauksenvälitehtävien tarkistus ja kontrollointi 1 pvää/vko

ryhmäohjaus- ja neuvontapäivät + muut henkilökohtaiset keskustelut (hops, väli- ja jatkokeskustelut) Huittisissa ja Raumalla 2 pvää/vko

Arki- ja uraohjaus

Käytäntöjä käytännöstä

ajatuksia VOIMA-hankkeen ja TE-toimiston yhteistyöstä Maahanmuuttajien kotoutuminen on joukkuelaji. Moninaisten tarpeiden kirjossa kaikkien toimijoiden näkemyksiä ja osaamista tarvitaan kotoutumisen edistämisessä. Mielestäni VOIMA-hanke on tämän oivaltanut ja osoittanut sekä vuorovaikutustaitoja että joustavuutta toiminnassaan TE-toimiston suuntaan. Olemme yhteistyössä tehneet totta niin luku- ja kirjoitustaidon koulutustarjonnan ulottamisesta kaakkoiseen Satakuntaan kuin myös löytäneet polkuja maahanmuuttaja-asiakkaiden kotokoulutuksien jälkeisiin ratkaisuihin. Kestävimmät käytännöt kumpuavat käytännön toiminnan onnistumisista, niinpä voinee todeta, että olemme yhteistyön tuloksena luoneet uutta käytännöllisyyttä käytäntöihin. Markku Saksi, Työvoimapalvelujen asiantuntija/maahanmuuttajat, Satakunnan TE-toimisto

Ohjausryhmän kokoonpano muodostui 13 asiantuntijasta. Kolmeen vuoteen mahtui kuitenkin paljon muutoksia henkilöstövaihdosten, organisaatiomuutosten ja hankkeiden päättymisten vuoksi. Kiitos entisille ja nykyisille jäsenille sekä varajäsenille osallistumisesta!

Iloista tunnelmaa monikulttuurisuustapahtumassa. Pirjo Raunio ja Christa Sebire monikulttuurisessa Käsi Kädessä -tapahtumassa Huittisissa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa maaliskuussa 2012. Pirjolla päällä intialainen puku. Kuva: Jaana Mäki 

Satakunnan ELY-keskus Jouni Vataja, EU-koordinaattori (2012–2013) Maija Saari, EU-rahoituspäällikkö (2011) Ulla Kauri, työvoimapalvelujen asiantuntija

Maija Jauhiainen, projektipäällikkö, YES-hanke (2011) Annika Weckman, projektikoordinaattori, YES-hanke (2012-)

Satakunnan TE-toimisto Suvi Hyyrykoski (pj), asiantuntija (2011–2013) Paula Palmen (pj), palveluesimies (sij. 2013)

Huittisten kaupunki Jaana Linnala, sosiaalityöntekijä

Satakunnan monikulttuuriyhdistys Pirjo Virta, toiminnanohjaaja (2011) Hanna Rantala, toiminnanohjaaja (sij. 2012) Kirsi Paavilainen, toiminnanohjaaja (sij. 2013) Elena Kim, kulttuuritulkki

Sataedu sai keväällä 2013 Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen työstään maahanmuuttajien koulutuksen ja ohjauksen parissa. Tunnustuksen antoi satakuntalainen asiantuntijaraati. Kehitystyötä Sataedussa ovat tehneet niin kielikouluttajat kuin VOIMA- ja Opinpolut maasta maahan -hankkeet. Kuvassa tunnustuksen myöntäneen raadin edustaja Paula Ilen SPR:n Satakunnan piiristä sekä tunnustuksen vastaanottajat Sataedusta: koulutuspäällikkö Pirjo Raunio, rehtori Anne Laine ja VOIMAn työntekijät Christa Sebire ja Jaana Mäki. Kuva: Hanna Holm.

14

SPR Paula Ilén, toiminnanjohtaja, Satakunnan piiri Hanna Holm, hankekoordinaattori, Spirit-hanke (2011–2012) Minna Jussila, johtaja (Lammin ja Mäntän vastaanottokeskukset) Juho Suoramaa, Punkalaitumen vastaanottokeskus (2011) Timo Konttinen, Punkalaitumen vastaanottokeskus (2012)

Satakuntaliitto Tuula Telin, aluekehityssuunnittelija Sataedu Pirjo Raunio, koulutuspäällikkö Reijo Siltala, toimialajohtajan sijainen (2012) Lasse Kervinen, rehtori Matti Uusitalo, rehtorin sijainen Veli-Matti Vuori, kehitysjohtaja Ari Tabell, kouluttaja Riitta Hirsikoski, projektipäällikkö Sirpa Arvonen, projektipäällikkö Pauliina Merikivi, hankepäällikkö Kirsi-Marjo Halonen, koulutusjohtaja (2013)


sAtAkunnAn kunnAt

mm. sosiaalitoimien ja koulujen kanssa

sAtAeDun suomen kielen kouluttajat &

"Olen t tiedo yytyväise n ttam is- ja ä seuran pakko nu koulut m y ö nt ustoim t aktiivis lisääm ta intaa ään j ää, että nn a päiv paljon o ittäm lette pys e. On myös tyn ää ja tie meidä t n toim n uskomat eet verk otaitoa s tom ij oiden ostoit e osaam an umist kä olette ista amme edis .” - ver koston täneet jäsen

opiskelijapalvelut & hankkeet: Opinpolut maasta maahan, Oppiapaja I ja II, Saluki, Työelämästartti, Satakunnan Opin Ovi

tIeDOtus:

viranomaisille ja maahanmuuttajille Satakunnassa

sPr:n VAstAAnOttOkeskukset Punkalaidun Ruovesi (-> Mänttä-Vilppula) Lammi

VOIMAn VerkOstOtyö 2011-2013

työ- jA eLInkeInOMInIsterIön tukIrAkenteet Alpo (TL 2) Matto (TL 4)

sAtAkunnAn eLy-keskus, sAtAkuntALIIttO, te-tOIMIstOt, WInnOVA

hAnkkeet

Rauman kaupungin maahanmuuton kehittämisohjelma, Spirit, Yes, MamuPaja, Satakoto, Kulttuuri saavutettavaksi Satakunnassa, SMY: Realisointi, Kotisatama II, Katse Tulevaisuuteen

kOLMAs sektOrI

BenChMArkInG:

Satakunnan monikulttuuriyhdistys ry, SPR

Jyväskylä, Turku, Hämeenlinna, Salo, Vaasa ja Seinäjoki

"Ohjausryhmässä verkostoidutaan" terveisiä hankkeen ohjausryhmän jäseniltä

Ohjausryhmän kokouksia pidettiin seitsemän kertaa. Kokouksissa käytettiin yksinkertaistettua bikva-työskentelyä, jossa kokouksen lopulla ohjausryhmän jäseniltä kysyttiin johonkin hankkeen ajankohtaiseen kehitysteemaan mielipiteitä. Kysymys heijastettiin valkokankaalle, johon kirjattiin heti kysymykseen tulleet kommentit. Kommenttikierros käytiin järjestyksessä. Aiheina oli muun muassa: Millaista tietoa kunta haluaa osaamisenselvityksen tuloksista? Miten ja kenelle viemme tiedon? Millaista ohjausmateriaalia tarvitaan? Miten levitämme ohjausmalleja ja hyviä käytänteitä? Miten hanke voi vaikuttaa juurruttamiseen? VOIMA hyödynsi bikvan kommentteja ja tiedotti ohjausryhmää siitä, miten kommentit huomioitiin tai tullaan huomioimaan hanketyössä. Ohjausryhmän arviointi hanketyöstä ja ohjausryhmän toiminnasta toteutettiin syksyllä 2013.

Työhallinnon edustajana on ollut mielenkiintoista ja kehittävää osallistua VOIMA-hankkeen ohMaahanmuuttokysymysten saralla Satakunnassa on tapahtunut paljon viimeisen runsaan jausryhmän työskentelyyn. Maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin vuoden aikana. Sataedun Huittisten VOIMA-hanke on monipuolistanut ja tehostanut tietarpein eri toimijoiden asiakkaiksi. Ohjausryhmässä on ollut ilo saada tutustua maahanmuuttajien donvälitystä maahanmuuttajien ja viranomaisten välillä. Meille maahanmuuttotyötä tekevilkanssa työskenteleviin tahoihin ja heidän näkökulmaansa tehdä tätä asiakaspalvelutyötä. le järjestötoimijoille VOIMAn työntekijät Christa Sebire ja Jaana Mäki ovat olleet Yhteistyö ja verkostoituminen ovat ensiarvoisen tärkeää työssä, jossa palvelut suunnaton apu. ja osaaminen ovat hajallaan ja yhden viranomaisen näkökulma kuitenkin Monet Poriin ja Satakuntaan löytävät maahanmuuttajat löytävät kohtuullisen kapea. tiensä Satakunnan Monikulttuuriyhdistykseen (SMY) ennemMaahanmuuttajien kanssa työskentelevästä viranomaisnämin tai myöhemmin. Heillä on hyvin erilaisia kysymyksiä VOIMA kiittää hyvin kökulmasta katsottuna tuntuukin hyvältä VOIMAn tavoite ja tarpeita, ja me haluaisimme tarjota kaikille tarvitsujuneesta yhteistyöstä! jatkossa: Satakunnan asiantuntijaverkoston toiminnan tavaa apua ja neuvontaa. Kuitenkin todellisuudessa jatkokehittäminen - tämä tulee todella tarpeeseen ja laadukas neuvonta vie aikaa, ja aika meillä on Erityiskiitokset: sille työlle toivon menestystä. Maahanmuuttajan varsin usein kortilla. Erityisesti turvapaikanhanäkökulmasta katsottuna on ongelma, että häkijoiden ja kolmansista maista kotoisin olevien Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry, nen asioitaan hoitaa usea viranomainen. Siksi maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnalle TE-toimistoissa Satakunnassa maahanmuuttajien VOIMAn yksi tärkeimmistä tavoitteista, maaon ollut tarvetta. asioita hoitavat virkailijat, hanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelujen VOIMA-hanke on paikannut asiakaslähSataedun kielikouluttajat ja opiskelijapalvelut kehittäminen ja mallintaminen, tuovat toteutöisen neuvonnan puutetta; Christa ja Jaana tuessaan varmasti helpotusta maahanmuutovat liikkuneet koko Satakunnan alueella. Sataedun hankkeet: tajan etenemiseen uudessa ympäristössään Hyvin mielin olemme voineet ohjata ihOpinpolut maasta maahan, Oppi-Apaja, oikeassa järjestyksessä oikeisiin paikkoihin misiä heille tietäen, että heidän antamansa Työelämästartti, Satakunnan Opin Ovi, mutkikkaassa byrokraattisessa yhteiskunnassa neuvot ovat asiantuntevia ja luotettavia. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet kaipaa juuri tällaista toimintaa! SMY:n tiloissa onkin toiminut VOIMAn Omasta puolestani kiitän ohjausryhmää sekä neuvontapalvelu tarpeen mukaan selkosuoSekä suunnitteluvaiheesta projektipäällikkö Christa Sebireä ja projektimeksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi. lähtien mukana olleet henkilöt: työntekijä Jaana Mäkeä kuluneesta yhteisestä Käytännöllisen neuvonnan lisäksi on olMinna Jussila (vok Ruovesi ja Lammi), ajasta. Toivottavasti tämän kokemuksen myötä lut hienoa nähdä, että hanke on koonnut tietoa Juho Suoramaa (vok Punkalaidun), löydämme toisemme jatkossakin akuuttien vastaanA4-informaatiopaketeiksi ja näin huolehtinut Hanna Holm (SPR + Porin kaupungin tulevien ongelmien ratkomiseksi! Yksin ei tällaista kosiitä, että tieto siirtyy eteenpäin. Se on ollut meilSatakoto-hanke), Ulla Kauri konaisuutta pysty kukaan pyörittämään - siksi verkoston le erittäin hyödyllistä, sillä olemme voineet välittää (Satakunnan ELY-keskus) olemassaolo tuntuukin niin helpottavalta. infoa suoraan eteenpäin jäsenillemme. Olemme järjesOhjausryhmän puheenjohtaja Suvi Hyyrykoski täneet yhdessä koulutuksia, seminaareja, info- ja tiedoSatakunnan TE-toimisto tustilaisuuksia sekä tapahtumia, joissa on välitetty tietoa niin viranomaisille kuin maahanmuuttajillekin. Tällaisia ovat olleet mm. maahanmuuttajien infopäivät Palmgren opistossa (2011), Tietoa työllistymiToimin VOIMA-hankkeen ohjausryhmässä Huittisten sosiaalikeskuksen edustajana. Olemme tehneet hankkeen kanssa yhteistyötä muutamien maahanmuuttajien asioiden sestä – Menestyksen avaimet (2012) ja kolme kertaa järjestetyt ystävänpäiväjuhlat. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja VOIMA-hankkeen työntekijöiden kanssa on ollut eteenpäinviemiseksi. Alkuvuodesta 2012 hanke tuli pitämään sosiaalitoimiston tiloihin muutamalle ulkomaalaiselle asiakkaallemme ryhmäohjausta, jossa opetettiin ja ohjattiin rahankäyttöä ilo työskennellä. Suomessa. Joidenkin asiakkaiden kanssa on tehty vähän pidempiaikaista yhteistyötä. Hankkeen Katse Tulevaisuuteen -hanke kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry Jaana Linnala Huittisten kaupunki, aikuissosiaalityö

15


“KIITOS PAA AAAAAAAALJOOOOOOOON !! !!!!!!!!!!!!!!!”

Maahanmuuttajia mekin! Hankkeen kolmivuotisen taipaleen aikana kohtasimme satoja maahanmuuttaja-asiakkaita, toimimme laajassa verkostossa sekä järjestimme koulutuksia, tapahtumia ja tempauksia eri kohderyhmille. On aika kiittää yhteistyökumppaneita ja verkostoa vaiherikkaista ja tunteikkaistakin hetkistä. Olemme oppineet kolmivuotisella taipaleella maahanmuuttotyön eri osa-alueita ja monikulttuurisuutta teoriassa ja käytännössä. Opimme toki itsestämmekin. Antoisia ovat olleet esimerkiksi yksilö- ja ryhmäohjaushetket, kun olemme huomanneet jotain uutta meille liian tutuista aiheista - suomalaisuudesta ja suomen kielestä. Maahanmuuttaja-termi koki hankkeen aikana mielissämme inflaation. Nopeasti totesimme itsekin olevamme maahanmuuttajia, koska olemme asuneet ulkomailla. Työ, rakkaus tai koulu vie myös suomalaisia ulkomaille yhtälailla kuin Suomeen saapuu ulkomaalaisia. Kun on asunut Suomen ulkopuolella ja palannut vielä takaisin, niin jo siinä on muutettu maasta toiseen! Maahanmuuttaja-termihän ei kuvaa lopulta muuta kuin muuttoa maasta toiseen. Niin erilainen on jokainen muuttaja, ettei yksi termi kata sitä. Iloksemme olemme saaneet kohdata satoja maahanmuuttajia eli erilaisia ihmisiä ja eri syistä Suomeen tulleita henkilöitä. Heillä on kuitenkin yllättävän paljon samankaltaisia ja inhimillisiä tavoitteita, haaveita sekä haasteita. Osan olemme mekin kokeneet ollessamme maahanmuuttajina vieraassa maassa. Olemme myös kokeneet kulttuurishokkeja Suomessa - omassa kulttuurissamme. Mielenkiintoista onkin pohtia kulttuurierojen taustatekijöitä, eikä sitä, mitä kulttuurierot konkreettisesti ovat. Taustatekijöiden tarkastelu avartaa, edistää ymmärrystä ja opettaa, myös itsestämme. Tämän taitaminen on oleellista maahanmuuttajaohjaajan työssä.

Hankkeessa tuotettiin Tiedossa on voimaa -infokirjeitä, joissa tiedotettiin hankkeen toiminnasta, ajankohtaisista asioista sekä mm. selkokielestä.

hanke päättyy, toiminta jatkuu VOIMA-hankkeessa kehitettiin uutta ja hyödynnettiin jo olemassa olevaa materiaalia. Esimerkiksi osaamisenselvityksessä hyödynnettiin Sataedu Huittisissa aiemmin tehtyjä osaamiskartoituksia, jotka muokattiin vastaanottokeskuksen asukkaille sopivimmiksi. Vastaavasti monikulttuurisuuskoulutuksia suunniteltaessa tutustuttiin Sataedu Huittisten aiemmin laatimien monikulttuurisuuskoulutusten materiaaleihin. VOIMA kehitti näitä mm. maahanmuuttajaohjauksen näkökulmasta. Kuten hankehakemukseen on kirjattu, tulee Sataedu Huittinen hankkeen jälkeenkin tekemään osaamiskartoituksia ja monikulttuurisuuskoulutuksia. VOIMAn jättämä aineisto monipuolistaa ja päivittää vanhoja käytänteitä sekä mahdollistaa paremman räätälöinnin ohjauksessa ja koulutuksissa. Osaamisenselvityksen pohjalta voidaan edelleenkehittää alkukartoituksia, joita jo tehdäänkin yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvonta jatkuvat Sataedussa, koska maahanmuuttajaopiskelijat ja ohjaustarve jatkuvat. Kaikki hankkeessa kehitetyt ja pilotoidut ohjauksen muodot eivät sellaisenaan juurru, mutta tietoa on onnistuttu siirtämään koko organisaatiossa etenkin opiskelijapalveluihin opinto-ohjaajille. Hankkeen laatimia materiaaleja käytetään tulevissa koulutuksissa, hankkeissa ja kotoutumiskoulutusten opetussuunnitelman mukaisessa ohjauksessa sekä yksilöohjauksissa. Hankkeen aikana pystyttiin moniin esille nousseisiin tarpeisiin reagoimaan (esim. amispilotti) nopeastikin, mutta lopulta kaikista ideoista vain osa voitiin näillä resursseilla ja kahden projektityöntekijän voimin toteuttaa. Jatkokehitystarpeita ja uusia ideoita listattiin useaan kertaan.

OhjAuksen AVuksI

Tarvitseeko työntekijäsi tai organisaatiosi kielikoulutusta?

Sataedun Startti-opintoala toteuttaa maahanmuuttajille suomen kielen koulutusta ja muita kielikoulutuksia. Voimme räätälöidä esim. organisaatiolle englannin, venäjän, viron, ranskan, saksan, italian tai ruotsin koulutusta. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan teille sopiva kielikoulutus! Yhteystiedot Koulutuspäällikkö Pirjo Raunio puh. 040 199 4870 pirjo.raunio(at)sataedu.fi

Sataedussa Ryhmäohjausmateriaalia Ohjaussuunnitelma kotoutumiskoulutusten ohjaukseen Opiskelijan opas Sataedu Raumalle

OsAAMIsenseLVItys Osaamiskartoituksen materiaali Malli 5 Esitteet eri kielillä Alkukeskustelupohja Todistuspohja (Räätälöitävä testimateriaali)

neuVOntA- jA OhjAustyön MALLIt

Yleiseen ohjaukseen soveltuvaa Maahanmuuttotiedon linkki- ja vinkkilistat Hankkeen infosivuston aineisto FAQ - ohjaus- ja neuvontatyön usein kysytyt kysymykset Työkaluja ohjaajalle -materiaalipaketti INFO-laput ohjaustyöhön Tiedotusmateriaali

VOIMAssA kehItettyä

Malli1 TNO-palvelut toimivana kokonaisuutena Malli2 Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukainen ohjaus Malli3 Yksilöohjauksen käytäntö Malli4 Kielikoulutuksen työssäoppijan ohjaus Malli5 Osaamisenselvitys Malli6 Mavan ohjaus Malli7 Amispilotti Malli8 Preppauskurssi Malli9 Maahanmuuttajaohjaajan työnkuva Sataedussa Malli10 ”Ohjauksen ideaalitila”

kOuLutukset Monikulttuurisuuskoulutukset: Lähi- ja verkkokoulutus koulutusten ohjelmat ja koulutusaineisto Erityisryhmien koulutukset: Luku- ja kirjoitustaidottomien koulutus Maahanmuuttajanuorten tukeminen ammatillisissa opinnoissa Koulutusten käytännöt ja opetusmateriaalit

Profile for Sataedu

Monikulttuurinen kolmivuotinen taival  

VOIMA - Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hankkeen loppujulkaisu maahanmuuttajien ohjausta, osaamisenselvityksiä ja koulutuksia Sataku...

Monikulttuurinen kolmivuotinen taival  

VOIMA - Maahanmuuttajat Satakunnan voimavarana -hankkeen loppujulkaisu maahanmuuttajien ohjausta, osaamisenselvityksiä ja koulutuksia Sataku...

Profile for sataedu
Advertisement