#
T A A H R PA
T A J A A OS sataedu.fi
#PARHAATOSAAJAT, 2019 Julkaisu Sataedun henkilöstölle. Pedagogisen kehittämisen tueksi. Toimitustiimi: Pauliina Merikivi, Tuomas Mäki-Ontto ja Johanna Virtanen Kuvat: Sataedulaisten toimijoiden kuvia. Kiitos kaikille kuvituksessa avustaneille. StockSnap.io ja pixabay.com. Kansi: Kaija Marjanen.
#parhaatosaajat HYVÄ KEHITTÄMINEN ....
SATAEDUN SÄHKÖISET JULKAISUT Oikopolut sähköisiin julkaisuihin www.sataedu.fi HAKIJAN OPAS Yhteishaussa hakevat www.sataedustaammatti.com OPISKELIJAN OPAS Sataedussa opiskeleville ja henkilökunnalle. www.sataeduopiskelija.com PEDAGOGISEN KEHITTÄMISEN TUEKSI Opettajille, kouluttajille ja yhteistyökumppaneille www.virtaan.com
DIALOGI
MUUTOS
Tulokset käyttöön
Yhteinen suunnittelu Osaajat alalta
Aito tarve
Kuullaan opiskelijoita & työelämää
Viestitään & sparrataan
VERKOSTOILLA JA IHMETTELYOSAAMISELLA VASTAAMME TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN Tervetuloa Parhaat osaajat -lehden pariin. Lehden ilmestymisestä voi päätellä, että vuosi on vierähtänyt ja olemme uuden lukuvuoden alussa. Kouluvuosi on enemmän raami aloitukselle ja lopetukselle kuin kiinteä rakenne. Vuodessa on tapahtunut valtavasti asioita. Lehteen olemme nostaneet joitakin kärkiä. Viime vuodet ammatillisen koulutuksen parissa ovat olleet vauhdikkaita, välillä jopa haastavia. Tässä monet ovat kokeneet voimattomuutta uuden ja muuttuvan edessä.
Kun tämän jälkeen on tunne onnistumisesta ja siitä, että teemme arvokasta ja hyvää työtä niin silloin olemme oikealla polulla. Verkostot, kumppanuudet, kumppaniorganisaatiot, työparit ja yrityselämä ovat Sataedun menestyksen kulmakiviä. Tässä yhteistyössä olemme onnistuneet. Meitä kuullaan, meidät halutaan kumppaneiksi ja olemme monessa edelläkävijöitä.
Tulevilta vuosilta voisi toivoa mahdollisuutta keskittyä pysyvän kehittämiseen.
Teemme ennakkoluulotonta työtä yhteisen hyvän eteen ja tuloksia syntyy niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Toivon, että meidän arkista aherrustamme ohjaavat motivaatio kehittää ja tehdä työmme parhaalla mahdollisella tasolla, positiivinen asenne uuden oppimiseen sekä arkisten haasteiden voittamiseen, itseluottamus ja usko omaan tiimiin sekä vastuullisuus jokapäiväisessä tekemisessä.
Tämä on seuraus hyvästä ja pitkäjänteisestä arkityöstä, johon kokeilukulttuuri tuo sopivasti rohkeutta. Työtä on jatkettava ja kehitettävä entisestään yhdessä työelämän kanssa.
<innostusta> <positiivisuutta> <energiaa>
Itse ihmettelin ympäröivää maailmaa menneen kevään aikana. Ihmettelimme myös yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja piirsimme tulevien vuosien ääriviivoja osaamistarpeiden näkökulmasta. Ennakointi antaa mahdollisuuden havaita suuntaa, mutta totuutta se ei kerro, koska maailmaa muuttuu tekemällä. Ihmettelyn avulla parannamme kykyä valmistautua tulevaan. Hyviä lukuhetkiä ja innostusta oman arjen kehittämiseen! Tuomas Mäki-Ontto, koulutusjohtaja
KUPIT
KUPIT NURIN-PELI KEHITTYY TARPEIDEN JA IDEOIDEN MUKAAN. Kupit nurin -pelin ensimmäinen versio kehitettiin erityislapsille. Sen jälkeen peliä on testattu ja se on otettu käyttöön myös ikäihmisten kuntoutuksessa. Yhteistyö yli koulutusrajojen ja -alojen on mahdollistanut HYPE-hyötypelihankkeen toteutuksen. Hankkeen ympärille on muodostunut aktviinen yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen ilo. Innovatiivisessa hankkeesssa ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Sataedu ja Porin yliopistokeskus (UC Pori). Mukana on ollut myös Sataedun vahvoja työelämäkumppaineita.
MITÄ SYNTYI, KUN YHDISTETTIIN (Sataedun tulevat lähihoitajat + pelialan opiskelijat) + (Olavin koulun erityisoppilaat, ohjaajat, opettajat + tarpeet) + (SAMKin liiketalouden opiskelijan markkinointiosaaminen)
Hyötypelien tekemien vaatii monenlaista osaamista. Hyvinvointialan osaajat ja opiskelijat ovat tuoneet hankkeeseen tietoa kohderyhmän tarpeista ja rajoitteista. Pelialan osaamista on tarvittu tekniseen toteutukseen ja animointiin. Liiketalouden osaajien vastuulla on ollut tuotteistaminen ja kaupallistaminen.
= KUPIT NURIN-PELI
Hankkeen toimintatapa on kohdannut tämän päivän työelämän vaateet ja siinä on korostunut raja-aitojen tietoinen kaataminen, luova hulluus sekä aito osaamisen ja tiedon jakaminen yhteistyökumppanien kanssa.
DEMO-VERSIOT I JA II
HYPE –rajat ylittävä hyötypelikoulutus-hanke
• Peliä kehitetään toiveiden mukaan eteenpäin.
• Kupit nurin –peli kehitettiin osana HYPE-hanketta
• Syntyy tabletille ladattava versio.
• Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus
• Työhön mukaan Koivukoto, Ulvilan työhönvalmennuskeskus ja Snällintupa.
.... HYÖTYPELIN KEHITTÄMINEN ALKOI SYKSYLLÄ 2017
• Peliala- ja lähihoitajaopiskelijat testaavat demoversiota kohderyhmällä. • Onnistumisen ilo näkyy pelaajissa!
• Hankeaika: 1.1.2017–31.12.2019 • Verkosto: SAMK, Sataedu, Tampereen yliopisto (UC Pori). SAMK koordinoi hanketta. • Lisätietoja Saija Ketola, puh. 040 199 4527 ja Krista Toivonen, puh. 040 199 4195
PALVELUMUOTOILUKOULUTUKSESTA VAUHTIA! • Peli on mukana SAMKin ja Sataedun yhteisessä palvelumuotoilukoulutuksessa.
NURIN IDEA: HYBRIDIPELI! Kupit nurin -pelin pelaaminen oikeilla palloilla tai jumppapallon päällä.
KUPIT NURIN JUNIOR- JA SENIORVERSIOT • Peli muokattiin YETI-tablettiin (60 ”) sopivaksi. • Peliä voi pelata esimerkiksi heittämällä palloja. • Ominaisuus lisäsi vuorovaikutusta! • Kehittävä yhteistyö käynnistyi Kuori Oy:n kanssa.
OSAKSI KOULUTUSTA • Kupit nurin- peli osaksi lähihoitajien opetusta.
TAMMIKUU 2018. TACTIC HYBRIDIPELI-KILPAILU
• Peli tukee useita koulutuksen ammattitaitovaatimuksia; esimerkiksi eri ikäisten toimintakyvyn edistäminen. • Peliä hyödynnetään koulutuksessa ja oppimisessa: Opiskelijat ovat järjestäneet lapsille, erityisryhmille ja ikääntyneille toimintapäiviä ja –tuokioita.
HELMIKUU 2018. HYBRIDIPELIN TESTAUS
• Peli on ollut mukana mm- Attendon Porin Puuvillan Popup mummolassa, SuomiAreenalla ja Porin asuntomessuilla.
Osallistuimme –ja ainoana osallistujana voitimme!
• Lounais-Suomen Liikunta ry:n kanssa Mini-Pitkis-leirillä. • Turun yliopiston opiskelijat mukana tekemässä tutkimustyötä.
HEINÄKUU 2018. TOIMINTAPISTE PITKIS-LEIRILLÄ Yhteistyö jatkui Liiku Ry:n ja Pitkiksen kanssa.
Tarina jatkuu osana opetusta!
APPI = Sovellus (engl. app) on ohjelmisto, eli ohjelma, toiminto tai peli, joka ladataan matkapuhelimeen, tabletiin tai tietokoneelle useimmiten sovelluskaupasta. Applen laitteissa sovelluskaupan nimi on App Store, Android-käyttöjärjestelmällä varustetuissa laitteissa yleensä Play ja Windows-laitteissa Windows Store.
Amisappi on kehitetty opiskelijoiden ja heidän tulevien työnantajiensa käyttöön. Apin avulla opiskelija saa ajantasaisen ja konkreettisen kuvan eri toimialoista, työtehtävistä ja ammateista. Appi sisältää alakohtaisia tekstejä, kuvia ja videomateriaalia. Amisappi on maksuton eikä edellytä käyttäjältä kirjautumista. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden työelämätuntemusta, helpottaa työssäoppimispaikkojen löytämistä sekä työllistymistä valmistumisen jälkeen.
AMISAPPI – OPPIMISEN TYÖPAIKAT KÄNNYKÄSSÄ!
OPISKELIJA VOI HAKEA YRITYKSIÄ
MITÄ YRITYS HYÖTYY?
MITÄ OPETTAJA HYÖTYY?
• Toimialoittain
• Antaa positiivisen työnantajamielikuvan.
• Ei tarvitse enää erikseen laatia vinkkilistaa koulutus- ja oppisopimuspaikoista opiskelijoille.
• Ammattiryhmittäin
• Helpottaa opiskelijan ja yritysten kohtaamista koulutus- ja oppisopimuspaikkoja etsittäessä.
• Tutkinnoittain / tutkinnonosittain • Alueittain Appin avulla opiskelija voi selvittää, mitkä valitun alueen työpaikoista tarjoavat suoritettavan tutkinnon osan osaamisvaatimuksia vastaavia työtehtäviä. Amisapilla ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne ja eri tutkinnon osien sisällöt tulevat tutummiksi.
• Appi ei sisällä varsinaista työnvälitystoimintoa.Yrityksellä ei tarvitse olla edellä mainittuja paikkoja vapaana.
• Opiskelija näkee reaaliajassa itselleen sopivat työpaikat. • Hyvää valmista materiaalia aloista ja alojen työpaikoista– hyödynnä alaa esitellessäsi! • Mahdollisuus lisätä videoita. • HOKSin laadinnan apuna –voi hakea tutkinnon osittain, mitä missäkin työpaikassa voi opiskella. • Satakuntalaiset työpaikat –paikallisuus!
OTA KÄYTTÖÖN! https://www.amisappi.fi/ Mobiiliversio Play-kaupasta hakusana ”AmisAppi”
ONKO ”APP” SUOMEKSI APPI, APPS VAI ÄPPI JA MITEN TAIPUU? App-sanan suomenkielisenä vastineena käytetään yleiskielessä sanaa sovellus, vertaa sanaan ’application’ eli ’sovellus’). Joskus näkee myös laina-asua applikaatio, mutta se ei ole erityisen suositeltava. Arkikielessä käytetään myös englanninkielisestä app-sanasta mukailtuja lainoja, kuten: appi, äppi, ap(p)si, appis ja applari. Näistä mikään ei ole vakiintunut ensisijaiseksi. Arki- ja puhekieltä ei normiteta samalla tavalla kuin kirjoitettua yleiskieltä, joten suositusta tästä asiasta ei varmaankaan ole mielekästä antaa. Muotoa appsi (tai apsi) voi kuitenkin pitää epäjohdonmukaisena, koska siinä on tarpeettomasti englannin kielen monikkoon viittaava s-kirjain. Taivutukseen kannattaa valita luontevimmalta tuntuvat muodot: appi, apin, appia, appeja; äppi, äpin, äppiä, äppejä; ap(p)si, ap(p)sin, ap(p)sia, ap(p)seja.
Käytössä jo Sataedussa. Pilotoidaan aloilla. Kysy lisää toimijoilta: • Catering Kankaanpää, Kirsti Mäkinen, puh. 040 199 4230 • Liiketalous Kankaanpää, Tarja Maja, puh. 040 199 4931 • Auto Kokemäki, Rami Kantola, puh. 040 199 4310 Kohti työtä 2.0 –hanke kehittää keinoja opiskelijoiden työllistymisen tukemiseen. Verkosto: WinNova, Sataedu ja Kankaanpään opisto. Rahoittaja Keski-Suomen ELY-keskus (ESR). WinNova koordinoi hanketta.
Sataedu | 9 Lähde: Kielitohtori.fi. Käännöstoimisto Translatumin tuottama ilmaispalvelu, joka vastaa visaisiin termikysymyksiisi ja ratkoo hankalat kielenhuolto-ongelmat.
Me sataedulaiset: Ulvilassa kokeillaan erilaisia alkuja alan opintoihin.
INTROJA Tavoitteena tässä kokonaisuudessa on yhdistää eri toimijoiden resursseja, selkiyttää vaihtelevien hakuaikojen tuomaa painetta aloilla ja luoda aloittaville opiskelijoille selkeä lukujärjestys ja etenemispolku.
JATKUVA HAKU
VALMA AMMATISSA TOIMIMINEN (15 OSP) SUOMALAISESSA TYÖELÄMÄSSÄ TOIMIMINEN (15 OSP)
OHJAAVA JAKSO: NELJÄ VIIKKOA Selkeä lukujärjestys: aika, paikka, opettaja/ohjaaja Vastuuopettaja laatii HOKSin (Erityisopettajan kanssa erityisen tuen suunnitelma, jos tarve.) • Luki- ja matematiikkatestit (Tuen tarvitsijoille tarjolla esimerkiksi matematiikan perusteet-koulutusta.) • Kielitaitotesti • Työturvallisuus-, tulityö- ja muut HOKSissa sovitut korttikoulutukset (Korttikoulutuksiin ilmoittautuminen Wilmassa. Myös selkokieliset korttikoulutukset.) • Tietotekniset taidot • Oppimaan oppiminen • Uraohjaus (Säännölliset päivät tarjolla.) • Liikunta • Jakson aikana tutustutaan jo aloihin
ALOJEN PAKETIT Kiinteät, sovitut päivät Alaan tutustumistehtävät Sovittu ohjaaja/opettaja ohjaa Myös ammattistarttilaisille
Paketit mukana 4-viikon lukujärjestyksessä
Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiarahoituksella olemme kehittäneet Ammatissa toimimisen -introa ”Tekniikan alan perustehtävissä toimiminen”.
ALALLE
Jatkamme kokonaisuuden kehittämistä Ulvilassa tulevana lukuvuonna 2019-2020 osin strategiarahoituksella.
Ohjaavan jakson aikana syntyy opiskelijalle suunnitelma omasta henkilökohtaisesta opiskelupolusta
OPISKELIJAN SUUNNITELMA OMASTA OPISKELUPOLUSTA ALALLE SIIRTYMINEN
VALMA
Suoriutuu hyvin ohjaavasta jaksosta
Alavalinta on jäänyt epäselväksi
Alavalinta on selkeä
Oppimisvalmiuksiin ja elämänhallintaan liittyviä haasteita
SUOMALAISESSA TYÖELÄMÄSSÄ TOIMIMINEN
AMMATISSA TOIMIMINEN Selkeästi ammatillisiin opintoihin orientoitunut Haluaa vielä pohtia alavalintaansa
Kaipaa tukea
Tarve suomen kielen opetukselle Tarve suomalaisen koulutusjärjestelmän ja työelämän perehdytykselle ennen ammatillisia opintoja
• YTO-aineiden suorittamisesta sovitaan HOKSissa. • HOKSia tarkistetaan säännöllisesti ja heiluriovi heiluu aina tarvittaessa. Joustavasti ja yhteistyöllä voimme tarjota opiskelijoillemme juuri heidän tilanteeseensa sopivaa koulutusta. Lisätietoja Kristiina Salmi, puh. 040 199 4103
MONIPUOLISET OPPIMISYMPÄRISTÖT
= MONIALAISET. MONIMUOTOISET. MONIKÄYTTÖISET.
VISIO
MIKSI
Opiskelijoita osallistuu yhtä aikaa paikan päällä ja verkkoyhteyksien kautta – jopa vankilasta.
Työelämä muuttuu. Esimerkiksi liiketalousalalla siirrytään yhä enemmän digitaalisuuteen.
Tekniikka toimii ja opettajat hallitsevat sen hyvin. Videokamera seuraa opettajan liikkeitä hänen demotessa esimerkiksi siivouslaitteiden käyttöä. Etäyhteyksien päästä opiskelijat seuraavat tilannetta kuin paikan päältä.
Uuden sukupolven kirjanpitäjät voivat tehdä jo työnsä mistä käsin tahansa aineiston ollessa kokonaan sähköisessä muodossa. Työelämä korostaakin, miten opiskelijoilla tulisi olla hyvät tietotekniset valmiudet. Ne kehittyvät samalla, kun opiskelu suoritetaan digitaalisia menetelmiä hyödyntäen.
Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti – myös verkon kautta.
Uusi oppimisympäristö opettaa verkkokokoustekniikan jo opiskeluaikana.
Opetuksessa hyödynnetään työelämän asiantuntijoita, joiden osuudet tallennetaan laadukkaina videoina osaksi oppimateriaaleja.
Verkko-opintoihin pääsee helpommin osallistumaan. Opettajien ja opiskelijoiden matkustus vähenee. Opiskelijoita on helpompi saada ja työelämää voidaan palvella laajemmalla alueella. Yksilöllisten oppimisratkaisujen toteutus helpottuu.
Tila on tehokäytössä. Sitä hyödyntävät muun muassa puhtaus- ja kiinteistöpalvelu-, liiketalous- ja jalkineala sekä YTO-aineiden opetus.
Tilat ovat tehokäytössä. Monialaiset ja yhteiset oppimisympäristöt palvelevat kaikkia, eikä kukaan maksa turhista neliöistä.
YHTEINEN SUUNNITTELU – PAREMPI LOPPUTULOS Suunnittelussa ovat mukana opetusteknologia-tiimin edustajia sekä opettajia puhtaus- ja kiinteistöpalveluista, liiketaloudesta, jalkine-alalta sekä YTO:ista. Tilan suunnitteluun ja kokeiluihin osallistuvat myös eri-ikäiset opiskelijat. Muun muassa opiskelijakunta on käynyt tutustumassa tilaan ja kertonut omia toiveitaan ja näkemyksiään. Tila hankintoineen valmistuu alkusyksystä 2019, jonka jälkeen alkaa varsinainen pilotointi. Kehitystyö toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän strategiarahoituksen avulla. Tuloksia hyödynnetään muissakin kehittämiskohteissa.
Lisätietoja Pasi Kallioinen, puh. 040 199 4402.
TYÖELÄMÄ SAA OSAAJIA
KAPPALETAVARA-AUTOMAATION DEMOYMPÄRISTÖ
Työelämästä on noussut tarve demoympäristön rakentamiseksi kappaletavara-automaatioon. Kehitämme uutta pilottioppimisympäristöä Kankaanpäähän. Avainsanoja ovat: Tehokäyttö Monialaisuus Digitaalisuuden hyödyntäminen
Tila on rakenteilla Ulvilan toimipaikan teknologia-alan tiloihin, jossa uudistetaan ohjausjärjestelmiä ja automaatiolaitteita. Tarkoituksena on mahdollistaa eri toimittajien laitteisiin perehtyminen ja moniosaaminen. Oppimisympäristöä hyödynnetään automaatioasentaja-koulutuksessa. Tilaa hyödynnetään myös työelämälle tarjottavaan täydennyskoulutukseen ja kehityspäiviin.
Demomahdollisuus - videot
Kehitystyö toteutetaan osin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Hyvä PORE-hankkeella.
Valmistuu syksyllä 2019.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa alueen teknologia-alan työpaikkoihin uusia osaajia. Hanke jatkuu 31.12.2019 asti. Oppimisympäristö valmistuu syksyn aikana.
Lisätietoja Harri Mäkitalo puh. 040 199 4356.
LUOTSIOPETTAJAT SATAEDUUN KEHITETÄÄN OMA LUOTSIMALLI LUKUVUODEN 2019-2020 AIKANA.
suunnittelee & kehittää toimintaa yhdessä
HOKS | KOULUTUSSOPIMUS | OPPISOPIMUS –YHDESSÄ TASO KORKEALLE!
SATAEDUN LUOTSITIIMI HYVINVOINTI
LIIKETALOUS VALMENTAVAT
PALVELU
RAKENTAMINEN KULJETUS
TEKNOLOGIA
Pirjo Savia
Tarja Maja
Anne Kerstinen
Tero Urpilainen
Harri Mäkitalo
LUOTSIOPETTAJA § Auttaa ja ohjaa opettajakollegoita. § Jakaa hyviä käytäntöjä. § Tuo esiin kehittämis- ja koulutustarpeita. § Vahvistaa henkilöstön osaamista. § Ratkaisee ongelmia yhteistyössä muiden luotsien ja henkilöstön kanssa.
Luotsimalli kehitetään pysyväksi käytännöksi OKM:n strategiarahoituksen avulla vuosien 2019-2020 aikana. Sataedun mallissa hyödynnetään valtakunnallisesti kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja osaamiskartoituksia. Lisätietoja Tuomas Mäki-Ontto
CASE Sataedu ja Länsilinjat Oy
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ ON ALAN KEHITTÄMISTÄ JA KUMPPANUUTTA – EI VAIN TYÖPAIKALLA OPPIMISEN SUORITTAMISTA. Ari-Pekka Mikkonen, Länsilinjat Oy
Yhteistyön ansiosta teemme hyviä rekrytointeja Olen ollut töissä Länsilinjoilla yli 16 vuotta, joista viimeiset kuusi vuotta olen toiminut kouluttajakuljettajana.
tällä hetkellä sopimusliikenteestä lähiliikennekentällä, mutta vaihtoehtoina on myös koulu- ja pikavuoroja sekä tilausliikennettä.
Vastuualueenani normaalin kuljettajantyön ohella uusien kuljettajien perehdytys taloon ja rahastuslaitekoulutus. Lisäksi olen käynyt markkinoimassa oppilaitoksissa yritystämme mahdollisena tulevana työpaikkana.
Laadukas kuljettajakoulutus oppilaitoksissa huomataan myös meillä. Kuljettajan toiseksi tärkein työkalu itse linja-auton jälkeen on rahastuslaite. Rahastuslaitteen sujuva käyttäminen vaatii oppilaitoksessa hyvin suoritettua pohjakoulutusta laitteeseen ja tästä olemmekin Sataedun suunnalta saaneet erittäin hyviä kokemuksia. Kuljettajauran alkutaipaleet sujuvat ratin takana huomattavasti huolettomammin, kun rahastuskin sujuu heti alussa.
Sataedun kanssa saumaton yhteistyö on tuottanut paljon hyvää. Olemme saattaneet Sataedun kanssa monia ammattilaisia mielenkiintoisen työn pariin, jossa ei takuulla niitä samanlaisia päiviä ole. Työssä oppiminen on molemminpuolinen koeponnistus siitä, sopiiko meidän tarjoama kuljettajan työ juuri sille opiskelijalle. Jos kaikki menee hyvin, on erittäin todennäköistä, että kirjoitamme työsopimuksen. Otamme huomioon kuljettajan asuinpaikkakunnan ja jos mahdollista, tarjotaan työtä mahdollisimman läheltä kotia. Vaihtoehtoisia asemapaikkoja on yrityksessämme kymmeniä. Meillä on mahdollista esittää toiveita liikennetyypistä. Suurin osa liiketoiminnastamme koostuu
Olemme Länsilinjoilla uudistaneet uusien kuljettajiemme perehdytyksen kesän 2019 alussa ja olemmekin valmiit vastaanottamaan uusia tulevia ammattilaisia! Tervetuloa kasvavaan joukkoomme jatkamaan yrityksemme jo 80-vuotista taivalta!
>>> Ari-Pekka Mikkonen toimii Länsilinjoilla perehdyttäjäkuljettajana. Mikkosen kanssa Sataedun opiskelijat pääsevät tutustumaan Länsilinjojen toimintatapoihin. Mikkonen on saanut Sataedun opiskelijoilta erittäin hyvää palautetta työstään.
Sataedu kehittää työpaikalla oppimisen palveluprosessin kriittisiä pisteitä OKM:n strategiarahoituksella vuosina 2019-2020. Kriittisiä pisteitämme kartoitettiin henkilöstön toimesta kesäkuussa 2019, jonka pohjalta tehdään tarkemmat kehityssuunnitelmat.
Samuli Holopainen, Logistiikan lehtori.
Kehitän opetustani tekemällä kuljettajan töitä Sataedun kuljettajakoulutus on pitkään tehnyt tuloksellista yhteistyötä Länsilinjat Oy:n kanssa. Länsilinjoilla on aina otettu oppilaitoksemme opettajat mahtavasti vastaan. Hyvä yhteistyö perustuu luottamukseen ja rakentuu ihmisten välille. Länsilinjat on opiskelijoille hyvä työyhteisö, jossa voi kehittyä hyviksi kuljettajiksi. Opiskelijat näkevät ”ison talon” tavan toimia ja pyörittää laajaa liikennettä. Samalla toteutuu kuitenkin ”pienen talon” hyvä henki kuljettajien kesken. Yhteistyötä hyödynnetään myös siten, että opiskelijat pääsevät seuraamaan kuljettajien työpäiviä ja opiskelemaan asioita, joita oppilaitoksessa emme pysty tarjoamaan.
Teen myös satunnaisesti kuljettajan työtä, jotta ammattitaitoni pysyy hyvällä tasolla. Niinä päivinä, kun toimin kuljettajan roolissa Länsilinjoilla, koen saavani opetukseen valtavasti uusia ideoita. Ne auttavat kehittämään ja muuntamaan omaa opetusta, jotta se olisi mahdollisimman lähellä kuljettajan arkea. Joskus opettajan roolissa miettii, miksi teen tätä työtä. Vastaus löytyy itse alan työn tekemisestä. Kuljettajan työ on todella antoisaa ja koen saavani siitä paljon. Myös tyytyväiset vanhat Sataedun opiskelijat, joita näkee työpäiviensä aikana Länsilinjoilla, ovat oiva työkalu nostamaan omaa motivaatiota opettaa alaa.
”En ole päivääkään katunut uranvaihtoani!”, sanoo Teijo Mäkinen Länsilinjojen tuore linja-autonkuljettaja.
OIKEA KOULUTUS LÖYTYI SATAEDUSTA Teijo Mäkinen haki linja-autokuljettajan koulutukseen oltuaan puolitoista vuotta työttömänä pitkän työuran jälkeen toisella alalla. Mäkinen kertoo pitäneensä aina ajamisesta, joten kuljetusalalle hakeutuminen on luontainen jatkumo hänen työuralleen.
Monipuolista oppia ja työpaikka Teijo Mäkinen teki työpaikalla oppimisen jakson Länsilinjoilla. Mäkinen ajoi Hämeenkyrön kouluautoreittejä viikon kutakin sekä pikavuoroa Ikaalisista Tampereelle ja kaupunkibussia. Koulutuksen loputtua Teijo Mäkinen allekirjoitti työsopimuksen ja aloitti työt sekä uuden työuran Länsilinjoilla 55-vuotiaana.
Uusi työ on monipuolista ja vaihtelevaa
Samuli Holopainen ja Rami Lehtimäki (oikealla). Lehtimäki työskentelee Länsilinjojen työvuorosuunnittelijana ja hän on ollut jo vuosia tärkeässä roolissa, kun Sataedun opiskelijoille järjestetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista.
Länsilinjoilla huomattiin pian Teijo Mäkisen monipuolinen osaaminen ja työhön kuuluu nykyisin kuljettajan työn lisäksi myös asennushommia: rengasasennuksia ja pieniä korjauksia. Mäkisen ensimmäinen ammatti oli aikoinaan autonasentaja ja hän on suorittanut myös raskaan autokalustonasentajan koulutuksen. ”Nyt minulla on mahdollisuus yhdistää jo aikoinaan hankittua osaamista uuteen. Pidän vaihtelevasta työstä”, toteaa Teijo Mäkinen.
Projektet: Satakunta är svensk Projektpartner: Sataedu, Satakunta museum Projekttid: Höst 2018 Finansiering: Svenska Kulturfonden i Björneborg Kursmaterialet: www.satakundaarsvensk.blogspot.fi
Särdrag 1: Projektet möjliggör en valfri studiehelhet i exkursionsformat där vem som helst i Sataedu kan delta. Särdrag 2: Beställare för projektet var gemensamma studier i Sataedu – studerande arbetade för andra studerande. Särdrag 3: Allt som producerades under projektet kommer att vara i bruk i åtminstone tre läsår.
RUOTSINOPISKELUA VAIKKA MUSEOSSA Satakunta är svensk –hankkeessa tuotettiin oppimateriaali yhdelle Sataedun ruotsin valinnaiskurssille. Sisältö suunniteltiin kansallisen opetussuunnitelman mukaan valottamaan molempien kansalliskielten merkitystä, mutta toteutus korostaa satakuntalaisuutta ja ammatillisen osaamisen tärkeyttä. Materiaaliin kuuluvat tekstit on tuotettu erilaisia oppijoita silmällä pitäen myös elokuvamuotoon. Ne ja kurssin oppimistehtävät löytyvät sähköiseltä alustalta – ja lisäksi perinteisesti paperiversiona.
Uusi ulottuvuus on museokierros, jonka aikana opiskelija saa tilaisuuden omaksua kurssin sisällön kaikilla aisteillaan. Svenska Kulturfonden i Björneborgin rahoittamassa hankkeessa on tehty laajaa yhteistyötä eri alojen osaajien kesken. Käsikirjoitus ja tehtävät ovat Sataedun lehtori Johanna Palmgrenin ja Satakunnan museon museonlehtori Carita Tulkin kynästä, sähköisen alustan ulkoasu suunniteltiin Sataedun graafisen alan toimesta ja minidokumenttielokuvat ovat Sataedun elokuva- ja tv-alan nykyisten ja entisten opiskelijoiden teoksia. Kurssia varten räätälöityihin museo-opastuksiin varattiin hankkeen nimissä optio vuosille 2019–2021. Ystävänpäivänä 2019 tehdyn ensimmäisen opintoretken kuljetukset kaikista Sataedun toimipaikoista hoitivat tietysti Sataedun kuljetusalan opiskelijat.
Lisätietoja Johanna Palmgren, puh. 040 199 4363
NYKYTAIDETTA VANHUSTYÖHÖN Hyvinvointitaide tarkoittaa taiteellista ja osallistavaa toimintaa ja sen tavoitteena on ikäihmisten elämänlaadun, henkisen aktiivisuuden ja terveyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Taiteen merkitys ihmisen hyvinvoinnille on noussut esille ikäihmisten palvelujen toteuttamisessa. Keskustelun pohjalta syntyi Sataedun ja Kallo Works osuuskunnan yhteinen hanke TAIMI. Hankkeen tavoitteena oli lisätä lähihoitajaopiskelijoiden ja hoitolaitoksissa työskentelevien hoitajien valmiuksia soveltaa ja hyödyntää taidetta ja taiteilijoiden osaamista hoitotyössä. TAIMI mahdollisti ammattimaisten taidepalveluiden ja taiteellisen työskentelyn testaamisen ja kehittämisen Satakunnan hoiva- ja palvelukodeissa, joissa pilotoitiin taideprojekteja taiteilijoiden, henkilökunnan ja lähihoitajaopiskelijoiden yhteisinä projekteina. TAIMI antoi hyvän lähtölaukauksen Sataedulle ja Kallolle kehittää yhdessä uusia lähestymiskeinoja kulttuurin ja taidemenetelmien jalkauttamiseksi ikäihmisten palveluasumisen ja arjen toimintoihin sekä lisäksi osaksi lähihoitajien opintoja.
Valotaidetta ikäihmisille Kuvataiteilija Anne Roininen toteutti Kokemäen Henrikinhovissa valotaideteoksen, joka julkaistiin joulukuussa 2018. Taiteilija vieraili Henrikinhovissa ja toteutti työpajoja, joihin Henrikinhovin asukkaat osallistuivat. Valmiissa teoksessaan Roininen käytti työpajojen teemoja, ideoita ja haaveita, joista useat liittyivät luontoon, työhön ja menneeseen arkeen.
Jalkojen laulua Kankaanpäässä Kankaanpään Mäntykalliokodilla toteutettiin kuvataiteilija Katriina Sjöblomin johdolla kipsiteos Jalkojen laulu. Teoksen toteuttivat taiteilijan johdolla lähihoitajaopiskelijat, jotka tekivät Mäntykalliokodin asukkaille kipsijalat, joista koottiin näyttely. Teatteritaidetta ja työpajoja Nukketeatteritaiteilija ja muusikko Roosa Halme ohjasi Sataedun opiskelijoiden miniesityksen Palikkateatteri-menetelmällä Siikaisten palvelukeskus Metsätähdessä. Kuvataiteilija Oona Tikkaoja toteutti Piiloleikki-työpajan Pomarkun Pääskyrinteellä.
Lisätietoja Leena-Kaisa Hyllinen, puh. 040 199 4255 Erja Kaukonen, puh. 040 199 4189
TAIMI–taide, hyvinvointi ja toimijuus sote-alalla. Hanketta rahoitti Taiteen edistämiskeskus (Taike). Hanke päättyi 31.7.2019.
SILLOILLA SUJUVUUTTA KOULUTUKSEEN Yhdessä Vamian kohteet tymissä Siltoja
Tredun, Winnovan, Vamian ja Edukanssa tunnistetut kehittämisen maahanmuuttajien koulutussiirantoivat sisällön ja tavoitteet siirtymiin -hankkeelle.
Miten hanke näkyy Sataedussa? Syksyllä 2019 toteutamme ammatillisille opettajillemme suunnatun koulutuksen Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Ulvilassa. Koulutuksissa annamme vinkkejä maahanmuuttajien opetukseen ja opetusmateriaaleihin. Koulutuspäivät ovat jo intrassa, tervetuloa mukaan! Koulutuksilla vastaamme hankesuunnitelman tavoitteisiin. Mutta tekemistä riittää enemmänkin! Alkuvuodesta 2020 pilotoimme Kokemäellä ravintola-alalla koulutuksen S2-taustaisille, joilla kielitaito on vielä heikohko. Koulutuksessa voimme pilotoida eri tukitoimia ja siirtymävaihetta tutkinto-opiskelijoiksi.
Hankkeen alkuvaiheessa kartoitimme oppilaitoksessamme maahanmuuttajien siirtymävaiheiden haasteita. Kartoituksen tuloksista, kuten lukuisista käytäväkeskusteluistakin, olemme saaneet arvokasta tietoa kehittämistarpeista. Sataedussa tehdään jo paljon hyvää yksilöllisten oppimispolkujen tukemiseksi, mutta pyrimme hankkeessa vastaamaan myös kartoitusten tuloksista nousseisiin ideoihin. Tähän mennessä hankkeessa on edistetty Valma-koulutuksen tunnettavuutta ja rakennettu siltoja alueen yläkouluihin. Sataedun S2-kielitestausta on kehitetty sekä laadittu kielitaitotasoihin ja maahanmuuttajaopiskelijan arviointiin työkaluja. Kokemäellä on pilotoitu IT-tukea ja hygieniaosaamistestin preppausta selkosuomella – näitä tullaan edelleen kehittämään ensi lukuvuonna. Siltoja siirtymiin -hanketiimiin saa olla yhteyksissä koulutuspolkujen sujuvoittamisen merkeissä. Katso www.siltojasiirtymiin.com.
Siltoja siirtymiin –hanke tukee maahanmuuttajien siirtymistä kotouttamiskoulutuksesta Valmaan ja ammatillisen koulutukseen. Verkosto: EduVamia, Sataedu, Tredu, Vamia ja WinNova. Sataedu koordinoi hanketta. Toteutus 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (ESR).
Opiskelijatarina
VLAD MATKALLA GRAAFIKOKSI Vlad muutti Suomeen, Joensuuhun, noin viisi vuotta sitten. Joensuussa hän aloitti suomen kielen opinnot, joita kesti noin kaksi vuotta. Kieliopintojen jälkeen Vlad siirtyi Valma-koulutukseen. Valma-koulutukseen sisältyi työharjoittelua. Vlad oli työharjoittelussa S-marketissa sekä leipomossa. Näiden opintojen aikana Vlad kävi myös tutustumassa graafisen alan koulutukseen ja kiinnostui siitä. Vladin perhe päätti muuttaa Poriin. Vlad otti isänsä kanssa yhteyttä Sataedun Ulvilan opinto-ohjaajaan. Opinto-ohjaaja auttoi Vladia saamaan Kokemäeltä opiskelupaikan suomen kielen koulutuksesta. Vlad opiskeli kaksi kuukautta, mutta ei kokenut oppivansa mitään uutta. Hän oli uudestaan yhteydessä Sataedun opinto-ohjaajaan, joka auttoi Vladia saamaan paikan Sataedun Valma-koulutuksesta. Valmassa Vlad opiskeli neljä kuukautta ja haki yhteishaussa Sataedun Nakkilan toimipaikkaan opiskelemaan media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. Vlad sai opiskelupaikan ja aloitti opinnot syksyllä 2018. Ammatillisten opintojen aikana Vlad on kokenut saavansa paljon apua opettajilta. Opettajat puhuvat hitaasti ja selvästi. He myös aina kysyvät, onko Vlad ymmärtänyt asian.
Ajan myötä Vlad on saanut rohkeutta kysyä apua tai neuvoa ja kertoa, jos ei ymmärrä. Joskus hän uskaltautuu kysymään jopa toisilta ryhmän opiskelijoilta. Edelleen Vlad kuitenkin vähän ujostelee suomen kielellä puhumista. Kirjoittaminen tuntuu vaikealta, mutta onneksi kirjallisia tehtäviä ei juurikaan ole ja ohjeet ovat englannin kielellä. Vlad on opiskellut englantia jo kotimaassaan. Vladilla on tällä hetkellä suomen kielen opetusta kaksi tuntia viikossa. Vlad on sitä mieltä, että kaikkien kannattaa ehdottomasti opiskella suomen kieltä kunnolla ennen ammatillisia opintoja, muuten on liian vaikeaa. Pienet opiskeluryhmät niin Valmassa kuin graafisen suunnittelun opinnoissa ovat helpottaneet tuen saamista, opettajalla on ollut enemmän aikaa. Graafisen alan opinnot ovat vasta alussa, joten jatko-opinnoista tai tulevasta työpaikasta Vladilla ei ole vielä ajatuksia. Onneksi opintojen aikana on tarjolla tietoa jatko-opinnoista ja työllistymismahdollisuuksista sekä miettimisaikaa. Opiskelijatarina on osa haastatteluja, joilla Siltoja siirtymiin -hankkeessa kartoitetaan koulutuksen siirtymävaiheita. Lisätietoja www.siltojasiirtymiin.com.
EUROOPPALAISTEN KOTOUTTAMISKÄYTÄNTEIDEN VERTAILUA JA OPPIMISTA Sherpa-hankkeeseen osallistuu oppilaitoksia kuudesta eri EU-maasta. Hankkeen tavoitteena on saada ja luoda uusia vinkkejä maahanmuuttajien kotouttamiseen, kielen opetukseen ja työllistämiseen sekä jakaa tietoa osallistujien kesken. Meitä on saksasta, tanskasta, hollannista, ruotsista, suomesta ja englannista. Meille osallistujille on yhteistä opettajuus, maahanmuuttajanuoret ja kotoutumisen edistäminen. Meitä hankkeeseen osallistuvia eri maiden edustajia erottaa maidemme erilaiset säännöt, lakipykälät, rahoituskanavat ja toimintaympäristöt. Paluumatkat kokouskohteista ovat olleet antoisaa visioinnin aikaa.
• Ruotsissa meihin teki vaikutuksen medpratare-käytäntö. Voisiko meilläkin suomalainen opiskelija toimia ”kanssajuttelijana” ja olla S2-taustaisen opiskelijan kielen ja opiskelukäytänteiden tukijana? Sataedussa järjestettiin Sherpa tapaaminen tammikuussa 2018. Päällimmäisenä antina itse kokouksesta tuntui vieraille jääneen mieleen Valma-koulutuksemme, työstänsä innostuneet opettajat ja yksilöllisten polkujen tukeminen – talvisen savusaunaelämyksen lisäksi! Kuunnellessamme muiden maiden hyviä käytänteitä, huomasimme myös, miten paljon me Sataedussa olemme jo kotouttamista kehittäneet. Kaikki hankkeen tuomat hyvät käytänteet eivät ole suoraan siirrettävissä Suomeen ja Sataeduun, mutta olemme saaneet hankkeesta hyviä ideoita.
• Tanskan jälkeen hämmästelimme kotouttamisen tehokkuutta, sillä Randersissa kielen oppiminen tuntui olevan toissijaista. Maahantullut nähtiin ennen kaikkea työvoimana. Hyvin nopealla aikataululla tulija oli tekemässä jotain työtä – sitä, mihin hänellä oli osaamista. Kieli opitaan siinä sivussa.
Uusien ajatusten pohjalta on jo syntynyt pari hankehakemustakin.
• Paluumatkalla Englannista huomasimme molempien ihastelevan, miten hienosti oppilaitos oli saanut kirjoitetut arvot mm. tasa-arvosta olemaan osa käytäntöä. Nämä (Manscheter) United Values ei ollut vain kaunis juliste seinällä.
Pirjo Raunio, puh. 040 199 4870
Lisätietoja Jaana Mäki puh. 040 199 4883
SHERPA – SHARING BEST PRACTICES TAVOITE Maahanmuuttajien kotouttamisen käytäntöjen kehittäminen ammatillisessa koulutuksessa.
#PARHAATOSAAJAT OVAT ALANSA KEHITTÄJIÄ, IHMETTELIJÖITÄ, RATKAISUJEN ETSIJÖITÄ.
KESTO 1.10.2017–30.9.2019
MEITÄ ON SATAEDU TÄYNNÄ.
VERKOSTO • MBO RAAD (Hollanti)
MIHIN ONGELMAAN HAET RATKAISUA
• Sataedu
–VOISIKO SIITÄ MUOTOILLA HANKKEEN?
• SFI Söderort (Ruotsi) • Erich-Gutenberg-Berufskolleg Bünde (Saksa) • Tradium (Tanska)
KEHITTÄMISEN VIRTA JATKUU: Tarinoita löytyy www.virtaan.com-sivulta.
• Association of Colleges (Englanti)
Kerro oma tai tiimisi tarina parhaasta osaamisesta.
• Summa College (Hollanti)
Julkaisemme sen mielellämme.
• SEMTA (Englanti) • Randers Kommune (Tanska) • ROC Mondriaan (Hollanti).
<<< Miltä maahanmuuttajasta tuntuu, kun ei osaa kieltä? Tanskan kielisellä reseptillä kokkaaminen antoi siitä kokemuksen.
LISÄTIETOJA Pauliina Merikivi, puh. 040 199 4131
Dialogille kannattaa altistua.
– Olli-Pekka Heinonen OPH:n pääjohtaja
Julkaisu Sataedun henkilöstölle. Pedagogisen kehittämisen tueksi. 2019.
virtaan.com Lähetä idea, teksti, kuva tai video: virtaan@sataedu.fi
Paino: Plusprint, Ulvila, 07/2019, 500 kpl.