Issuu on Google+

figuuri_taitto_sanna.indd 1

30.9.2010 12.56


Se on palannut.

Turhien vakuutuslaskujen noutaja. Tule katsomaan, mitä se tekisi sinun vakuutuslaskuillesi. Kysy lisää konttoristamme, katso op.fi tai soita 0100 0500.

Yhdessä hyvä tulee.

figuuri_taitto_sanna.indd 2

30.9.2010 12.56


Figuuri 2010 Sis llysluettelo

Ulkomaat

Pääkirjoitus 4

Fakta 5 6 8 10 11 12 14

Kotimaa 16 20

22 23 24 26

Kiivas, kopea, liikkeissä nopea – PARAATI MARSSII

Ylpeästi yritysmaailmaan Kahden koulun välissä Opinportailla ylöspäin Volume Works - vuosi yrittäjänä Mieli vapaapudotuksessa Käsin tekeminen jättää jäljen sydämeen Taidetta ja työryhmiä

Markkinointi Pauliina Helenius Joona Leppänen Toimitus Anni Laivoranta Niina Inberg Kiki Pynnönen Janette Lehto Verneri Kontto

28 30 32 34 36 40

42 44 46 48 50

Ulkoasu Aleksi Lehto Anna Nybacka Sanna Mäkiranta Mira Pörsti Meri Sjöros Jolanna Mannila Paino Eura Print Oy

Sähköposti: etunimi.sukunimi@edu.sataedu.fi

figuuri_taitto_sanna.indd 3

Alaesittelyt

Viihde

Matka maan uumeniin Oikeissa töissä

Hanna Lindénin Slovakian valloitus Satujen saarella Huumorilla yli kielimuurin Vain porot puuttuivat

Käsi– ja taideteollisuus Graafinen suunnittelu Elokuva– ja TV–ala Tietokonenimaatio ja pelit Valokuvaus Aikuis– ja täydennyskoulutus

Luokkaesittely Vapaa-aikaa Nakkilassa Paskat nuudelit Lavalta luokan eteen Sarjakuvat

Valokuvaus Anni Laivoranta Niina Inberg Jaakko Viljanen Jouni Uotinen Tanja Haverinen Meri Sjöros Janette Lehto Annabella Valpio Kustantaja Sataedu

30.9.2010 12.56


004

P

kirjoitus

Kiivas, kopea, liikkeissä nopea -

PARAATI MARSSII!

R

yhmässä työskentely vaatii yhteisiä reittivalintoja. Jokaisella on vastuu kannettavanaan päämäärän saavuttamiseksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa olemme tottuneet enemmistön päätöksien olevan ainoita oikeita valintoja. Mutta mitä tapahtuu muutosten tuulien voimakkaasta puhurista, joka saa paraatin marssimaan sinne tänne – holtittomasti? Satakunnan ammattiopisto on kokenut vuoden aikana uudistumisen, sekä uuden nimen että toimintatapojen myötä. Koulumme yhdistyi osaksi yrittäjyyttä korostavaa SATAEDU-kokonaisuutta. Nuorten taitoja kannustetaan siis kuljettamaan pieninä askelina maailmalle. Kuitenkin siten, ettei vauhdin pyörteissä kadota omaa itseään, sisintään. Kämmenilläsi lepää vuoden 2010 Figuuri. Se on käsin kosketeltava ja omilla silmillä havaittava osoitus millaisia yksilöitä sivujen lehdet heijastelevat. Halusimme ni-

puttaa yhteen vahvuutemme – jääräpäiset luonteemme, loppumattoman huonon huumorimme sekä holtittomasti pulppuavan luovuutemme. Tavoitteena oli paljastaa pieni osa jokaisen sisintä. Juuri sinua varten, sinun ehdoillasi. Luominenhan on syntynyt täyttämään jotakin puuttuvaa tarvetta, ehkä jopa jotakin elintärkeää. Niin tälläkin kertaa. Vaikka itse olen aiemmin luottanut joukkovoimaan, on yksilön osaaminen sitä mitä haluamme maailmalle näyttää. Demokratiaahan on kaikkialla. Tylsää! Sallikaa minun komentaa, vielä tämän viimeisen sotahuudon verran. – Ole tiukka ja kätevä, ole huikean pätevä! Myös rintaman ulkopuolella. Nautinnollisia lukuhetkiä vastasyntyneen pienokaisemme parissa.

Rakkaudella

NIINA INBERG & NGPK08

figuuri_taitto_sanna.indd 4

30.9.2010 12.56


FAKTA

SATAPRO

005

Ylpeästi yritysmaailmaan

Byrokratia. Palkanmaksu. Kuittitositteet. Yrittäjyyden nurja puoli. Mitäpä jos tekisimme hanttihommat puolestasi? Mitäs sanot, yritetäänkö?

O

n keskikesän juhla vuonna 2010. Villilän yhtä aikaa karusta ja jylhän kauniista julkisivusta kaikuvat loman riemunkiljahdukset. Juhlaan

Onko minulla valmiuksia pyörittää bisnestä? Tähän kysymykseen vastaa SATAPRO:n valttikortti, jolla halutaan tasoittaa nuorten tietä työelämään.

onkin aihetta, sillä ei ole aikaakaan kun seinien sisäpuolelle kokoontunut joukkio päätti yrittää – yhdessä oppilaiden, yhdessä SATAPRO osuuskunnan puolesta.

Syksyn lapsi Nakkilalaisten opiskelijoiden johtama ja omistama osuuskunta on tarkoitettu kattamaan SATAEDU:n alueella toimivat koululaitokset, kantoalueena kaikki kylät ja pitäjät Huittisista Kankaanpäähän. Temmellyskenttää ja omien unelmiensa luojia varmasti riittää! Hankkeen isähahmo, asioista tiedottava ja informaatiota jakava Hannu Mattila, on luottavaisin mielin päästänyt SATAPRO:n siivilleen. Elokuussa suunnitteluvaiheen tuotokset oli saatu koottua yhteen ja osuuskunnan tiedot siirtyivät virallisesti kaupparekisteriin. Nuoresta iästään huolimatta SATAPRO henkii luottavaista ja pitkälle kantavaa elämänkaarta. Lopulliset ohjakset ovat kuitenkin meidän opiskelijoiden käsissä.

figuuri_taitto_sanna.indd 5

Valttikortti innostaa nuoria Vaikka oman liikeidean, yrityksen ja itse hankitun tienestin saavuttaminen kuulostaakin mairittelevalta, herää kysymys sen hankaluudesta. Onko minulla valmiuksia pyörittää bisnestä? Tähän kysymykseen vastaa SATAPRO:n valttikortti, jolla halutaan tasoittaa nuorten tietä työelämään. Kun opiskelijan ei tarvitse kantaa harteillaan laskutusta, yrityksen paperiasioita tai palkanmaksukoukeroita yhä käynnissä olevien opintojensa lisäksi, jää luovuudelle sen tarvitsema tila. – Miksi tukahduttaa nuorilta intoa omaehtoiseen tekemiseen, jos heidän taivalta ja tulevaa uraa voi avittaa tasoittamalla yrittäjyyden harmaat ja ankeat alueet, toteaa Mattila osuen hyvinkin ongelmakohtaan.

Kurkota! Uskalla! Yritä! Käynnistysvaiheen jälkeen SATAPRO on jo saanut toimeliaita ja innokkaita opiskelijatiimejä liikeideoitaan toteuttamaan. Mattila rohkaisee jokaista, erityisesti kolmannen vuoden opiskelijaa harkitsemaan yrittäjyyden kokeilemista joko yksin tai muutaman opiskelijatoverin kanssa. Tarkalla ja ahkeralla työllä, tinkimättömällä kunnianhimolla sekä hippusella onnea menestys on sormiemme ulottuvilla. Uskalla siis kurkotella kuuta, tähyillä taivaan kirkkainta tähteä! TEKSTI NIINA INBERG

30.9.2010 12.56


006 Kaksoistutkintolaisen arki Kahden koulun välissä

Kaksoistutkinto, tuo lähes poikkeuksetta hämmästystä ja pahoinvointia nuorissa aiheuttava sanahirviö. Monella on oma mielikuva asiasta, joka yleensä käsittää tuhottomasti kotitöitä, stressiä, valvottuja öitä ja laiminlyödyn sosiaalisen elämän. Mutta onko se todella tätä?

”O

letko sä hullu?” on jo liiankin tuttu kysymys kolmannen vuoden kaksoistutkintolaiselle. Täytyy myöntää, että välillä sitä tulee itsekin epäiltyä, kun koittaa sumplia kursseja ja tunteja järjestykseen kahden koulun välillä. Loppujen lopuksi sitä kuitenkin aina päätyy kieltävään vastaukseen. Peruskoulussa minulla ei juuri ollut ongelmia kouluaineiden kanssa, joten päättötodistukseni keskiarvo olisi hyvin riittänyt lukioon. Ammattikoulu oli kuitenkin se ”mun juttu” ja olin jo kauan sitten päättänyt saada itselleni oikean ammatin. Olin kuullut kaksoistutkinnosta useamman kuin muutaman kauhutarinan, niistä huolimatta pidin sitä mahdollisena vaihtoehtona. Kun täältä Nakkilasta sitten tuli kouluun hyväksymiskirjeen mukana kysely kiinnostuksesta kaksoistutkintoon, oli minun pakko laittaa rasti siihen ”kyllä” kohtaan. Ajattelin, että käydään nyt ainakin tutustumassa tuohon lukiopuoleenkin ja tehdään se päätös sitten kun sen aika tulee.

Sataedun Satakunnan ammattiopiston Nakkilan yksikössä voi suorittaa ylioppilastutkinnon yhteistyössä Nakkilan lukion kanssa neljässä vuodessa 120 ov ammatillisen perustutkinnon ohessa. Niin kaksois- kuin kolmoistutkinnon sekä yksittäisten lukiokurssienkin suorittaminen on mahdollista. Pakollisia aineita on yksi, äidinkieli. Sen lisäksi valitaan seuraavista vähintään kolme: vieras kieli, toinen kotimainen kieli, matematiikka ja reaali. Kursseja tulee suorittaa vähintään 27. Lisätietoa www.sataedu.fi

figuuri_taitto_sanna.indd 6

Ensimmäinen vuosi alkoi ammattikoulujaksolla, jonka aikana sai hyvän kuvan siitä, mitä opiskelu täällä ilman lukiota tulisi olemaan. Toisessa jaksossa oli tutustumiskäynti lukiolle, jolloin meille kerrottiin tarkempaa infoa siitä, mitä kaksoistutkintolaisen arki tulisi olemaan. Ammattikoulumaailmaan jo hieman tutustuneena kaipasin enemmän haastetta opiskeluuni, joten päädyin kaksoistutkintoon.

Lukio– ja amisopinnot eri jaksoissa Mitä se kaksoistutkintolaisen arki sitten on? Välillä tuntuu, että muut tekevät kaksoistutkintolaisuudestani suuremman numeron kuin minä itse. Kaikki olettavat, että koko ajan on hirveä kiire, enkä tee vapaa-ajallani muuta kuin läksyjä ja muita kiireen takia rästiin jääneitä tehtäviä. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Meillä on järjestetty lukio- ja ammattikouluopinnot eri jaksoihin – tämä helpottaa kaksoistutkintolaisten elämää huomattavasti. Lukiojaksolla voi rauhassa keskittyä lukioon ja ammattikoulujaksolla ammattikouluun. Onhan niitä päällekäisyyksiäkin tietysti ollut, muutamia kursseja on joutunut suorittamaan etänä puolin ja toisin. Oma-alotteisuus ja hyvä organisointikyky ovat välttämättömiä kaksoistutkintolaiselle. Itse on selvitettävä ja järjestettävä omia opintojaan, sekä huolehdittava siitä, että on perillä molempien koulujen tapahtumista. En väitä, että tämä olisi koko ajan ollut ruusuilla tanssimista. Kolmeen vuoteen mahtuu useita kertoja, jolloin on tosissaan tullut mietittyä, että miksi tuli lykättyä lusikkani tähän soppaan? Välillä on koulutöitä niin paljon, että jälkeenpäin miettii itsekin, miten ihmeessä niistä on oikein selvinnyt. Kaikki kuitenkin tulee tehtyä, kun muistaa aikatauluttaa tekemisensä kunnolla ja puhuu opettajien kanssa hankalan paikan tullen. Kaksoistutkinto on myös hyvin kasvattava kokemus. Yksin asuvana nuorena olen joutunut itse kantamaan kaiken vastuun koulunkäynnistäni ja samalla huolehtimaan arjen asioista.

30.9.2010 13.18


Kaksoistutkintolaisen arki

Roimasti vapaa-aikaa Yksi koulunkäyntiäni helpottavista tekijöistä on myös seura, jossa sitä käyn. Meidän ikäisiämme on lisäkseni kaksi muuta tyttöä suorittamassa kaksoistutkintoa, joten vastaantulevat ongelmat kohdataan ja selvitetään yhdessä. Lukiossa suoritamme kursseja milloin minkäkin ikäisten ihmisten kanssa, joten paikalliseen nuorisoonkin on tullut tutustuttua. Vapaa-aikaa menee kyllä ajoittain enemmän koulutehtävien tekoon ja etenkin etäkursseja suorittaessa menee välillä iltaan asti, mutta nämä ovat vain väliaikaisia ilmiöitä. En koe jääneeni opiskelijaelämän iloista ja suruista mitenkään paitsi siksi, että olen kaksois-

figuuri_taitto_sanna.indd 7

007

tutkintolainen. Vapaa-aikaa jää roimasti harrastuksiin ja kavereiden kanssa oleiluun. Kaiken kaikkiaan kaksoistutkinto antaa mukavaa lisähaastetta ammattikoulututkintoon. Se on selvää, että lisätöitä ja hieman suurempaa paneutumistakin se vaatii, käymmehän me sentään kahta koulua samaan aikaan. Suurin osa niistä yläasteella kuulemistani kauhutarinoista on osoittautunut vääräksi ja omasta mielestäni kaksoistutkinto on hyvä juttu. Jos pelkkä ammattikoulu arveluttaa, mutta et haluaisi mennä lukioonkaan etkä pelkää haasteita, on kaksoistutkinto hyvä vaihtoehto. TEKSTI PAULIINA HELENIUS KUVA ANNA NYBACKA

30.9.2010 13.18


008 Jatkokoulutus Opinportailla ylöspäin

Onneksi olkoon. Avaat shampanjapullon ja ilakoit ruusu kourassa opiskelusi polttopistettä: olet valmistunut. Kolme vuotta opiskelua on takana ja olet vihdoin alasi ammattilainen. Todellinen kysymys tässä on mitä sen jälkeen?

V

aihtoehtoja on periaatteessa rajattomasti. Yksinkertaisinta olisi sinänsä mennä töihin välittömästi opintojen päätyttyä, mutta jos pohditaan jatkokoulutusta, ovat mahdollisuuksien ovet apposen auki. Itsestäänselvyytenä on tietysti korkeakoulutus. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa muun muassa Aalto-yliopisto. Aalto-ylipisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittyä alalla mikä todella on intohimosi. Olkoon kyseessä elokuva- ja lavastustaide, muotoilu, perinteinen taide tai muu media, on monihaarainen Aalto-yliopisto todellinen jatko-opiskelun kehto. Esimerkkinä voidaan ottaa Peter Salovaara. Tästä koulusta aikoinaan valmistunut Peter haki Taikiin ja pian hänet valittiinkin taiteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen, elokuvataiteen koulutusohjelmaan vuonna 2010. Hän on jo nyt työskennellyt mm. elokuvissa Sisko tahtoisin jäädä, Havukka-ahon ajattelija ja V2-Jäätynyt enkeli. Toinen oiva esimerkki on Henna Valkama. Valmistuttuaan Taikista tekstiilitaiteen maisteriksi hän perusti yrityksen, SUPERYELLOW Design Oy:n kahden kollegansa

Valmistuttuaan graafikoksi vuonna 1975 Taikista hän haki turkulaiseen mainostoimistoon töihin ja historia kertoo loput. kanssa vuonna 2007. Yritys on tänäkin päivänä voimissaan ja kasvaa koko ajan. – Olen onnellisessa asemassa, koska työni on intohimoni. Henna kertoo. Anna-Kaisa Varjus sen sijaan haki valmistuttuaan heti töihin Reima Oy:hyn ja toimii siellä tänäkin päivänä

figuuri_taitto_sanna.indd 8

AD:na. Kuvausten järjestelemistä, grafiikan tuottamista painoon ja verkkoon, messujen ja tapahtumien kokoonpanoa ja vaikka mitä — tämä on Anna-Kaisan arkipäivää. Jopa maankuulu sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas on Taikin kasvatti. Valmistuttuaan graafikoksi vuonna 1975 Taikista hän haki turkulaiseen mainostoimistoon töihin ja historia kertoo loput.

Avaimet moniin oviin Ehkä lienee sanomattakin selvää, että valmistuttuasi voit tehdä lähes mitä tahansa. Seurasit yllämainittujen sankareiden jalanjälkiä tai et, on valoisa tulevaisuus taattu niin kauan kun vain jaksat yrittää. Valmistuttuasi sinulle annetaan avaimet moniin oviin maailmalla. Käytä niitä oikein ja muista, että luja tahto tekee sinusta sen mitä olet vuosien päästä. Sen voivat todistaa lähes kaikki jotka tästä koulusta ovat valmistuneet. Peter, Anna-Kaisa ja Henna ovat vain murto-osa niistä kaikista menestyneistä nuorista jotka nyt ovat maailmalla.

Nakkilan yksikön opiskelijoista noin puolet ovat jatkaneet kouluttautumistaan; nuoret lähtevät helpommin jatkokoulutukseen kun taas vanhemmat haluavat suoraan työelämään. Pääsääntöisesti jatkokoulutus tapahtuu ammattikorkeakouluissa, mutta silloin tällöin joku päätyy myös yliopistoon. Meiltä opiskelijoita on päätynyt mm. Helsingin taideteolliseen korkeakouluun, Tampereen ammattikorkeakouluun, Satakunnan ammattikorkeakouluun, Turun ammattikorkeakouluun ja Lapin yliopistoon. Yksi vaihtoehto on jatkokouluttautua työn kautta. Tällöin keräät tarvittavan tietotaidon ja kokemuksen oman alasi työpaikassa.

30.9.2010 12.56


Jatkokoulutus

• Varhaiskoulutus, päiväkoti, lastentarha. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä on yleensä meille kaikille lähtöruutu yhteiskunnan opintorikkaisiin iloihin. Opetus ei täällä ole niinkään syventävää, mutta antaa pehmeän laskun maailmaan. Seuraava askel tästä on lähes aina peruskoulu. • Peruskoulu, aiemmin eroteltuna ylä- ja ala-asteisiin on yhdeksän vuoden pituinen taival, jonka läpi käytyäsi olet läpäissyt oppivelvollisuuden. Matematiikka, äidinkieli, liikunta, kuvataide ja monet muut aineet tulevat tutuiksi tässä opinahjossa. Yleensä tässä vaiheessa ruvetaan luomaan sosiaalisia siteitä kavereihin ja alat viettää ns. ”villiä nuoruuttasi”. Peruskoulun päätyttyä päädyt suuren valinnan eteen: ammattikoulu vai lukio? Vai teetkö ylipäätään mitään? Oppivelvollisuus on suoritettu eli käytännössä voisit istua sohvalla loppuelämäsi tekemättä mitään. Oletetaan kuitenkin, että valitset ammattikoulun tai lukion. • Ammattiopistoja on miljoonia erilaisia. Eri linjoja on laidasta laitaan, olit sitten sähkö- tai metalli-, rakennus- tai hotelli- ja ravintola-alalla. Sataedun Nakkilan yksikkö taas on kulttuurialan koulu ja koulutuslinjoja on aina elokuva-alan koulutuksesta graafiseen suunnitteluun ja vaikkapa tarpeistonvalmistukseen. Koulutus kestää yleensä kolme vuotta, saattaa tosin venyä pidempäänkin jos kursseja hylätään.

009

teella (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja lukion oppimäärään perustuvissa ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa. Lukiosta yleensä valmistutaan ylioppilaaksi. Jatko-opintokelpoisuus syntyy myös ammatillisissa oppilaitoksissa. • Korkeakoulu on askel lukiosta ja/tai ammattikoulusta ylöspäin. Ammattikorkeakouluun (tai yliopistoon) kiteytyy sana ”jatkokoulutus”, sillä se antaa mahdollisuuden saada vielä syventävämpää alan koulutusta ammattikoulun tai lukion jälkeen. Kaikki eivät korkeakouluun lähde. Toiset jäävät töihin, toiset menevät opiskelemaan täysin muuta alaa. Yksi asia tosin on varma: korkeakoulutus on kannattavaa jos alasi on intohimosi. Se antaa hyvät valmiudet työelämään ja voit ammattikorkeakoulun jälkeen kutsua itseäsi alan ekspertiksi! • Viimeinen askel on tämän opiskeluksi kutsutun pelin maali. Työelämästä korkeammalle ei juurikaan mennä ja jos pidät työstäsi, miksi pitäisi? Voit toki aloittaa alusta ja hankkia koulutusta eri aloille ja olla vuosien päästä vaikka rakennusmestari ja lääkäri. Mutta jos se ei innosta, nauti loppuelämästäsi. Mikään ei ole hienompi tunne kuin se että mahdollisen perheesi elättäminen, pääomasi kasvattaminen ja elantosi saanti perustuu siihen mitä rakastat — oman alasi työhön. TEKSTI JA KUVA VERNERI KONTTO

• Lukio puolestaan on myös toisen asteen oppilaitos ja antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-as-

figuuri_taitto_sanna.indd 9

30.9.2010 12.57


010 Yritt jyys Volume Works - vuosi yrittäjänä Mitä on nuorten yrittäjyys? Mitä se vaatii, mitä se sisältää? Koulu tarjosi ponnahduslaudan neljälle graafisen alan opiskelijalle. He saivat mahdollisuuden kokeilla siipiään työelämässä joutumatta sen tuulten pyöritettäväksi.

N

uori Yrittäjyys on nuorille suunnattu yrityskurssi, jonka aikana nuoret perustavat lukuvuoden ajaksi oikealla rahalla toimivan harjoitusyrityksen. Yritystä pyöritetään koulun ympäristössä, joten se toimii samalla osana opetusta. Tarkoituksena on oppia yrityksen toiminnasta käytännön kautta. Saimme haastateltavaksemme yhden oppilaitoksemme yrityksistä – Volume Worksin, johon kuuluu neljä toisen vuoden graafisen linjan opiskelijaa; Nelly Stenroos joka toimii yrityksen toimitusjohtajana, Nelli Väisänen talouspäällikkönä, sekä suunnittelijat Roope Sandberg ja Vihtori Valkama. Miten päädyitte luomaan firman tämän kurssin kautta? Entäs kokoonpanon kasaaminen? – Päätimme tietenkin tarttua tilaisuuteen, kun koulu tarjosi tälläistä mahdollisuutta! Kokoonpanomme keräsimme luokkatovereista, joiden kanssa olimme jo entuudestaan tehneet koulutehtäviä ja asiakastöitä. Jokainen meistä on tietysti oma persoonansa ja jokaisella on omat vahvuutensa joiden mukaan jaoimme työtehtävät. Kun jokainen pääsee hyödyntämään vahvimpia taitojaan on lopputulos paras mahdollinen sekä asiakkaan, että työjäljen kannalta.

Kuinka firman pyörittäminen on tähän mennessä sujunut? Onko työtarjouksia jo tullut paljon? – Toistaiseksi olemme keskittyneet vain yrityksen sisäisten asioiden hoitamiseen, kuten markkinointiin, työnjakoon ja suunnitelmien laatimiseen. Firman pyörittäminen on hyvin mielenkiintoista ja monimutkaista, mutta pian pääsemme käynnistämään toimintamme! Koulun kauttahan te päätitte perustaa Volume Worksin, miten oppilaitos tukee toimintaanne? – Koulu kustantaa meille pieniä rekisteröinnistä aiheutuvia kuluja ja tietysti mahdollistaa koko firman pyörittämisen. Jokaisella yrityksellä on ohjaava opettaja, jonka kanssa pidämme säännöllisesti palavereja yrityksemme tilanteesta. Voisitteko vielä kertoa vähän yrityksestä ja itsestänne? – Volume Worksin palveluihin kuuluvat sekä perinteiset mainostoimistopalvelut, että sähköiset ratkaisut. Joukkomme on värikäs ja persoonallinen ja pyrimme tulokselliseen työjälkeen, joten aloitamme jokaisen työn tavoitteenamme ylittää asiakkaan odotukset!

Volume Worksin blogia voit käydä lukemassa heidän omilta nettisivuiltaan www.vol.fi

figuuri_taitto_sanna.indd 10

TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVA ROOPE SANDBERG & NELLY STENROOS

30.9.2010 12.57


Yritt jyys

011

Mieli vapaapudotuksessa

Kuvittele seisovasi vuorella, aivan kielekkeen reunalla. Jalkasi hivuttautuvat pakonomaisesti takaisin turvallisemmille vesille, mutta mielesi halajaa katsoa alas. Mikä minua odottaa alhaalla? Miksi en heittäytyisi vapaaseen pudotukseen ja antaisi ajatuksen lentää? Heittäytymisen tehnyt valokuvaaja J o o na s Ero nen kertoo, miltä pudotus tuntui, miten siihen päätyi sekä mitä sen jälkeen on tapahtunut.

O

man elämänsä toimitusjohtaja, omaa yritystään isännöivä valokuvaaja istuu rennon huolettomasti sohvalla, kahvia aika-ajoin siemaillen. Nyt ei ole kiire minnekään. Oman ajanhallinnan, työn ja vapaa-ajan erottaminen ovatkin yrittäjälle haastavimpia tehtäviä. Nuorena olossa mahtavinta on se, kun kaikki tekemäsi teot ja merkkipaalut tuntuvat kihelmöivän uutuudenviehätystään ja entistä hienommat saavutukset seuraavat toisiaan. Saavutettavaa on niin paljon. Joonas ei halua alleviivata yrittäjän rankkaa arkea, vaan korostaa nimenomaan omaa vapautta, ajan liikkuvaa käsitettä. Yrittäjällä on myös saumoja pieniin arkipäivän luksushetkiin – haastattelun taustalla soi oma lempimusiikki, tarjolla on mansikkajäätelöä tietenkin kahvin kera. Tällaisten haastattelujen antamiseksi haluaisin itsekin ryhtyä yrittäjäksi ja pitää itsekin hieman vapaata töistä, irrotella.

Mutta miksi nähdä se vaiva? Kahvipöytien ääreen pääsemisen eteen on kuitenkin ollut pitkä matka. Jo viiden vuoden ajan valokuvausta harrastaneena Eronen on käynyt läpi vasta-alkajan ja ammattilaisen välisen kehityksen vaihderikkaat

JOONAS ERONEN 21 v EURA VALOKUVAAJA YRITTÄJÄ, 2010

figuuri_taitto_sanna.indd 11

FONTTI

vuodet. Kaverien pakonomaisesta kuvaamisesta on nyt päädytty oman toiminimen ja yrityksen perustamiseen. Joonaksella on myös kattava portfolio, jossa tekniset taidot ja osaaminen näkyvät. Euran Paasikivi-opistolta valmistuneena ja toukokuusta 2010 saakka yrittäjänimikettä kantaneena uusien meriittien hankkiminen on jo näköpiirissä. Visuaalisen Viestinnän instituutti (VVI) kiinnostaa, jotta valokuvauksen ja kuvaustapojen tekniikat ja yksityiskohtien hiomiset tulisivat yhä enemmän selkärangasta. Kuvauspaikalla harjoitteluun kun ei enää ole aikaa.

Aidan ylityksen riemu Valokuvaajaksi haluavan kannattaa kysyä itseltään, millaisista asioista haluaa saada palkintonsa. Jos vastaus on nopea tie huipulle, valintaa kannattaa harkita uudelleen, sillä matalimman aidan alitus on lähes mahdotonta visuaalisella alalla. Kilpailu on äärettömän kovaa ja kontakteja täytyy luoda väsymiseen saakka. Mutta jos haluat tyydytystä asiakkaan aidosta ja sydänalaasi liikahduttavasta palautteesta tai hypit riemusta onnistuessasi luomaan jotain aivan uutta, valokuvaajan ammatti ei ehkä kuulosta hassummalta. Jäätelön loputtua ja toisen kupin kahvia juoneena Joonas hehkuttaa mahdollisia seuraajiaan kannustaakseen – Minulla nyt vain sattuu olemaan maailman paras työ! Mitä sitä sen kummemmin perustelemaan. TEKSTI JA KUVA NIINA INBERG

Joonaksen valokuvia voi käydä katsomassa osoitteessa www.joonaseronen.com

30.9.2010 13.21


012 Yritt jyys Käsin tekeminen jättää kädenjäljen sydämeen Media ja tietotekniikka houkuttelevat useimpia nuoria, mutta on yhä myös niitä, jotka saavat itselleen iloa nähdessään kättensä töitä. Käsitöiden ja yhteisen projektin merkeissä syntyy myös vahvoja sosiaalisia suhteita, kavereita ja ystäviä. Seuraavassa neljä koulukaverusta jakavat tietoa niin käsitöiden maailmasta kuin liiketoiminnan aloittamisestakin. Nuoret yrittäjät, olkaa hyvät!

L

uokkaan saapuessani minua vastaanottaa opettaja sekä kaksi positiivista energiaa huokuvaa opiskelijatarta, jotka pitelevät käsissään kirkkaan keltaisia ja punaisia palmikoita. Tämä luokka on selvästi etsimäni, kädentaitoja harjoittava tekstiililinja, jossa onnistumisen kokemukset virtaavat mieleen omien käsien ja sormenpäiden kautta. Kun minut on juuri toivotettu lämpimästi tervetulleeksi haastatteluvihkoseni kanssa, täydentyy kaksikko tuossa tuokiossa nelikoksi. Tekstiilimimmit ovat saapuneet! Neljä nuorta opiskelijaa, Milla, Taina, Linda ja Sanni muodostavat Satakunnan ammattioppilaitoksessa, Nakkilan toimipisteessä tekstiililinjan erityisluokan. Tytöt ovat toisen vuoden opiskelijoita ja saavat kuluvan lukuvuoden ajan tutustua millaista on olla nuori yrittäjä. Oma liikeideakin on jo hiottuna valmiiksi, vaikka koulua on ehtinyt kulumaan vasta nelisen viikkoa. Opettaja korostaa nuorten naisten innokasta asennetta, sillä vastaavanlaista yrittäjäkokeilua ei ole aiemmin ollut. Yksi tärkeimmistä asioista on, että opettaja toimii yrittäjyyshankkeessa ohjaajana, ei siis varsinaisena opettajana. Siinä on huima ero! Nuori yrittäjyys -toiminta kannustaa omien ideoiden ja yksilöllisten haaveiden toteuttamiseen, iästä riippumatta. Yleensä ajatellaan yrittäjyyden kuuluvan ja olevan mahdollista vain aikuisena, tietyn varallisuuden ja aseman saavutettuaan. Tällaisista ajatusmaailmoista halutaan päästä eroon. Vaikka varsinaisia tilaustöitä ei vielä ole, saavat kätöset pujotella palmikoita ja helmiä piristäviksi avainnauhoiksi mm. opettajille, ystäville ja sukulaisille. Linda kertoo myös harrastavansa kädentaitoja kotona, kuten maalausta ja muita tekstiili- sekä korutöitä. Tekstiilialaa opiskelevia saatetaan pitää vain kiinnostuneina omasta alastaan, mutta tästäkin kvartetista löy-

figuuri_taitto_sanna.indd 12

tyy osaajaa jokaiselle yrittäjyydessä vaadittavalle alueelle. Milla Tikkanen toimii yrityksessä toimitusjohtajana hyvien puhe- ja keskustelutaitojensa ansiosta, kun taas Sanni Salinin kehutaan pelastavan ryhmän atk-tuntien sujuvuuden hyvillä tietokoneenkäyttötaidoillaan. Nelikon toimivuuden täydentävät vielä Taina Salmismäen tuotannon ja talouspäällikön toimeen soveltuvat taidot sekä Linda Jokela, joka toimii markkinointipäällikkönä tärkeässä roolissa houkutellakseen uusia asiakkaita ja mahdollisia tuotetilaajia. TEKSTI NIINA INBERG KUVA MERI SJÖROS

30.9.2010 12.57


A M M AT T I I N O P I S K E L E V AT

Se ammattiin opiskelevien oma etujärjestö Jäsenmäärä lähes 100 000 Järjestää vuosittain valtakunnalliset Next Step työpaikka- ja koulutusmessut Suomen edullisin opiskelijakortti Auttaa,neuvoo ja valvoo juuri Sinun etujasi

www.sakkinet.fi figuuri_taitto_sanna.indd 13

30.9.2010 12.57


014 Haastattelussa Minna Sulonen Taidetta

ja työryhmiä

Taideaineiden opettaminen ei ole yksinkertaista. On tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä hallittava muun muassa taiteen tekemisen perusteet. Eikä tähän ammattiin aivan noin vain pääsekään, vaan on oltava alaan liittyvä koulutus. Minna on opiskellut monissa eri paikoissa, joista yksi on esimerkiksi Surikovin akateeminen taidekorkeakoulu Moskovassa.

K

oulumme on täynnä monia erilaisia opettajia ja yksi heistä on Minna Sulonen. Hän on toiminut koulussamme opettajana jo yli kymmenen vuotta opettaen taideaineita sekä graafisen- ja audiovisuaalisen alan ammattiaineita luovalta puolelta. Kouluumme opettamaan hän kertoo päätyneensä Porin Taidekoulusta, sillä hän mietti, ettei vaihtelu olisi pahitteeksi, nyt pitää keksiä jotain muuta. Niinpä hän päätti kokeilla onneansa ja otti puhelinluettelon käteensä. Summamutikassa valittu uusi työpaikka osoittautuikin napakympiksi, sillä opettaahan hän vieläkin koulumme nuoria mm. elävänmallin piirtämisessä. Niin kuin kaikki tiedämme, ei opettajana toimiminen ole helppoa. Minna kertookin työnsä olevan haasteellista, sekä sisältävän eri osa-alueita. Työ on raskasta, eikä pelkästään opettamista, vaan opettamisen lisäksi on monia rooleja, kuten esimerkiksi erilaisiin työryhmiin kuuluminen. Silti hän saa samalla kehitettyä myös itseään taiteilijana oppilaiden lisäksi, työ on monipuolista ja hän saa olla paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Opettaja ei saa olla mikään hiljainen hissukka, vaan pitää olla ulospäinsuuntautunut sekä kaikin puolin sosiaalinen. Muiden opettajien sekä oppilaiden kanssa pitää tulla toimeen.

Opetustehtävien ohessa Sulonen on tehnyt koko ajan myös omaa taidetta. Ellei elämä olisi kuljettanut Minnaa opettamaan taideaineita, hän toimisi omien sanojensa mukaan tällä hetkellä pelkästään kuvataiteilijana. Ennen opettajan uraansa hän opiskeli Porin taidekoulussa grafiikkaa kaksi vuotta 1985–87. Sen jälkeen hän siirtyi Moskovassa sijaitsevaan Surikovin akateemiseen taidekorkeakouluun, jossa erikoistui kirjakuvitukseen ja taidegrafiikkaan. Siellä hän opiskeli vuodesta 1987 vuoteen 1995 ja valmistui kuvataiteiden maisteriksi. Tämän jälkeen oli vuorossa Taideteollinen Korkeakoulu, josta Sulonen valmistui taiteen maisteriksi. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä Minnan piti mainita kaikkein upein kuvataiteen teos, minkä hän on ikinä nähnyt. Mitään yhtä ainoaa vastausta ei tullut, vaan muun muassa Dominique Ingresin piirustukset, sekä Michelangelon ja Leonardo Da Vincin teokset miellyttävät naista suuresti.

Opettaja ei saa olla mikään hiljainen hissukka, vaan pitää olla ulospäinsuuntautunut sekä kaikinpuolin sosiaalinen.

figuuri_taitto_pauliina.indd 2

TEKSTI ANNA NYBACKA KUVA ANNI LAIVORANTA

30.9.2010 13.02


Haastattelussa Minna Sulonen

figuuri_taitto_pauliina.indd 3

015

30.9.2010 13.02


016 Kiven sis llä Matka maan uumeniin

Elokuun loppupuolella soitin mielenkiinnosta Luolakallio Oy:n johtoon, toivoen pientä opastettua kierrosta firman tiloissa. En osannut vielä silloin aavistaa että löytäisin itseni pian teräsovien takaa 20 metriä maan alta.

K

un katson eteeni, näen vain vanhan, vajamaisen rakennuksen. Taloon tuskin mahtuisi asumaan, ehkä varastona se toimisi. Pällisteltyäni aikani tätä peltikattoista tönöä kaartaa pihaan auto. Ulos astuvat mies ja nainen, tämän kummallisen kiinteistön omistajat. – Hannu Kallio. Ilo tavata, sanoo autosta ulos astunut parrakas mies ja kättelyn jälkeen teen tuttavuutta hänen vaimoonsa, Irmeli Kallioon. Pitemmittä puheitta avaa Hannu varaston oven ja koko totuus tästä ns. varastosta alkaa selvitä.

Jyrkät portaat vievät syvälle maan alle.

figuuri_taitto_pauliina.indd 4

Ovi aukeaa ja näen edessäni portaat, jotka näyttävät jatkuvan ikuisesti maan uumeniin. Vasemmalla on ovi pienimuotoiseen toimistoon johon minut — vielä silmät pyöreinä portaita katsoen — Hannu johdattaa. Radio, kirjoituspöytä, kalenteri. Ei mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Toimiston toisen oven takana piilee tosin jotain hämmästyttävää. Kaksi suurikokoista lämmityslaitetta. Putkia ja mittareita joka puolella. Laitteisto suorastaan hohtaa. – Hankimme juuri uudet lämmitysjärjestelmät. Edessä on vielä paljon remonttia, mutta nämä nyt piti saada ainakin alkuun valmiiksi. Vanha lämmitysjärjestelmä on nimenomaan vanha ja uudet oli pakko saada. Täältä sitten tehdään tarvittavat säädöt ja otetaan lukemat ja niin edespäin, kertoo Hannu ja kääntää päänsä kohti portaikkoa. – Mutta eiköhän käydä itse luolaan? Jyrkät portaat vievät meidät maanpinnan alapuolelle ja portaiden juuresta alkava käytävä imee meidät yhä syvemmälle maan uumeniin. Kävellessämme tätä kosteaa reittiä luolan sydämeen, selostaa Hannu tarkemmin mistä on kyse. – Rakennuksen historia ulottuu niinkin kauas kuin 1950-luvulle. Tällöin kylmän sodan alkuaskelten lomassa alettiin suunnitella ydinpommin kestävää laitosta. Joka toimisi analogisen viestintäliikenteen vahvistuspisteenä. Ydinpommin luola olisi hyvinkin kestänyt, ja sen huomasi paksuista teräsovista, painekammiosta, tarkkaan suunnitelluista käytävistä ja siitä, että todellakin olimme 20 metriä maan alla. Astuessamme ns. eteiseen alan raapustaa nimeäni kaukojohtojen vikapäiväkirjaan, joka tosin nykyään toimii vieraskirjana. Allekirjoituksen raapustamisen ja pienen silmäilyn jälkeen Hannu johdattaa minut suureen aulaan/olohuoneeseen. – Valtiovallan budjettipäätös sytytti lopulta sen kipinän, joka johti rakentamiseen 60-luvulla. Vuonna 1968 oli sitten luola valmis. Silloin oli käytössä vielä tämä analoginen tietoliikenne, mutta kuituoptiikan yleistyessä 1970-luvulla jäivät vanhat linkkimenetelmät niiden

30.9.2010 13.02


Kiven sis ll

017

Laajassa sisäänkäynti tunnellissa mahtuu kulkemaan myös autolla.

varjoon ja luola alkoi vaipua hitaasti tarpeettomaan tilaan. Olin ollut 15 vuotta töissä Posti- ja telelaitoksella ja sitä kautta kuulin, että luola on myynnissä. Aluksi nauroin ideaa sen omistuksesta, mutta eräänä iltana veljen kanssa saunassa olutpullon ääressä saimme vähän ideoita ja siitä se ajatus sitten lähti. Luolan omistusryhmän pojat tunsivat minut ja lopulta kaupat sitten tehtiin. Miehellä oli nyt luola, mutta mitä siitä sitten? Mitä yksilö tekee maanalaisella tukikohdalla? Hannulla oli suuria suunnitelmia. – Remontti alkoi pian kauppojen jälkeen, ja saimme ELY-rahoitusta. Rekisteröimme yrityksen nimiimme ja pian oli Luolakallio Oy saanut alkunsa. Tarkoitus on muuntaa tästä laitoksesta kokous- ja saunatila yrityksille ja yhteisöille. Olohuoneessa Hannu tarkentaa suuria suunnitelmiaan. – Tähän tulee suuri kosketusnäyttö, johon voi tehdä

piirustuksia, tallentaa ne ja lähettää sähköpostiosoitteisiin. Luvassa on myös olohuoneeseen baaritiski, korkean luokan äänentoistolaitteet, kotiteatteri, ja muita tämän päivän hifi-laitteita. ”Pelihuoneeseen” minut johdatettuaan Hannu selventää, että projekti todellakin on työn alla. Työkalut ja keskeneräiset seinät täyttävät huoneen. – Kuten sanottu, kyllä tässä työtä riittää. Tänne tulee biljardipöytä, ilmakiekkopöytä ja muuta ajanvietettä, pelihuonehan tämä on. Mutta siihen päästään vasta kun remontti on valmis. Täällä on kaikki vielä ihan kesken. Pinta-alaltaan luola on noin tuhat neliömetriä ja vaikka remontti onkin kesken ja koneet odottavat asennustaan, niin homma etenee. Ottaa vain aikansa. Hannu naurahtaa. Muita ideoita ovat mm. seinäkiipeilyalue, golf-seinä, poreallas tai palju saunatilaan ja paljon muuta. Ideoita Hannu ottaa avoimin mielin vastaan.

Jyrkät portaat vievät meidät maanpinnan alapuolelle ja portaiden juuresta alkava käytävä imee meidät yhä syvemmälle maan uumeniin.

figuuri_taitto_pauliina.indd 5

30.9.2010 13.02


018 Kiven sis ll Ennen kahvihetkeä huomaan vielä katossa ja seinissä olevia luukkuja. Kysyessäni Hannu avaa seinäluukun ja selostaa kuinka huone on rakennettu luolan sisälle. Luukkuun kurkistaessani näen luolan seinämän ja ahtaan luolakäytävän kiertävän koko huonetta. – Autenttisuuden nimissä ajattelin laittaa ikkunat luukkuihin varustettuina LED-valoilla, että huoneesta näkisi ns. ikkunasta, että olemme todellakin luolassa. Keittiössä tapaan jälleen Irmelin, joka on valmistanut meille kahvia ja pullaa. Käymme pöytään ja huomaan kännykkäni toimintakyvyttömyyden. Olemmehan sentään 20 metriä maan alla luolassa, joten kännykän kuuluvuuden ei pitäisikään olla huippuluokkaa. – Tukiaseman asentaminen ei ole niinkään monimutkainen juttu. Olen itse asiassa harkinnut tukiaseman sijoittamista erään käytävän kulmaan, jossa se mahdollistaa kännykkäyhteyden, mutta vain jos ovi on auki. Oven sulkeutuessa kännykkäverkko pimenee. Siinä mielessä voisi olla hyväkin idea, jos täällä jonkin sortin kokousta pidetään ja kaikkien kännykät käyvät joka hetki. Vailla kenttää pukumiehet pöydän ääressä ehkä keskittyisivät paremmin. Hannu naurahtaa.

– Verkkoyhteys tässä vain vähän mietityttää. Kyllähän tänne nyt netti pitää saada, mutta kun olin ostovaiheessa, kävi ilmi, että yrityksille verkon avaaminen onnistuu, mutta nopeudet ovat naurettavat. Muilla palveluntarjoajilla on joitakin parempia vaihtoehtoja, mutta firman A työntekijänä ei olisi sopivaa marssia firman B liikkeeseen kertoen että tarvin teidän yhteyksiänne kun omalta firmalta ei niitä saa. Hannu harmittelee. – Kyllä minä silti jotain keksin. Verkkoyhteys on saatava ja saadaankin. Pitää vain keksiä jotain. Kahvit litkittyämme lähdemme vielä käymään läpi viimeisiä huoneita. Konehuoneen generaattori kymmenine putkineen, mittareineen ja nappuloineen on minulle liikaa ymmärrettäväksi, mutta Hannu tarkasti selittää miten kaikki toimii. Sähkögeneraattori on suhteellisen omavarainen sen suhteen, että 13 000 litraa dieselöljyä on käyttövalmiina säiliössä. Konehuoneen katossa on punaisia imurin tapaisia putkia. Kyseessä on vanha halonisammutusjärjestelmä, jonka asentaminen ei tänä päivänä olisi sallittua. Tulipalon syttyessä haloniputket imevät kaiken hapen pois huoneesta sammuttaen tulen, mutta myös mah-

Akut ja patterit antavat virtaa kymmeniin sähkölaitteisiin luolan sisällä.

figuuri_taitto_pauliina.indd 6

30.9.2010 13.03


Kiven sis ll

019

Linkkimasto ylettyy aivan luolan pohjalta monta kymmentä metriä maanpinnan yläpuolelle.

dollisesti tukehduttaen ihmisen jos sattuu olemaan huoneessa. Seuraavan huoneen ovea koristaa säteilyvaara-kyltti. – Eikä mikään turha varoitus, mainitsee Hannu avatessaan oven. Huoneessa on kymmenkunta tankoa jotka ulottuvat maasta kattoon. Huoneen takaseinässä on metallikansilla tukittuja reikiä. – Tuolta aikoinaan tulivat analogisen liikenteen johdot tähän huoneeseen. Tuo säteilyvaaramerkki ovessa tarkoitti lähinnä sitä, että jos vaikka täällä olisi silloin hajonnut joku niistä linkkijohdoista ja joku utelias olisi katsonut vähän lähempää sitä, olisi katsojan silmälle käynyt samoin kuin kananmunalle mikrossa. Ne ajat ovat kuitenkin takana ja johdot poissa. Suunnitelmia tälle tyhjälle huoneelle Hannulta toki löytyy. – Olen harkinnut palvelintilaa. Kymmeniä ja taas kymmeniä palvelimia huikeine palvelintiloineen tänne ostettaviksi tai vuokrattaviksi, yrityksille tai yksilöille. Hannu kertoo. Käymme vielä pienen seinäluukun läpi pieneen tunneliin, jonka läpi konttaamalla pääsemme linkkijohtojen kulkukäytävään. Lyön melkein pääni mataliin johtokiskoihin katossa. Pääsemme lopulta luolan perälle ja

figuuri_taitto_pauliina.indd 7

hämmästyksekseni huomaan että enää ei olekaan niin ahdasta. Kattoa tuskin näkyy. Ylläni on vain pitkä pystysuora tunneli ylöspäin. Kyseessä on suuri linkkimasto, jonka alla kirjaimellisesti olimme. – Tähän voisi ehkä sijoittaa sen seinäkiipeilyn. Hannu kertoo. Jos lähtisin oikeasti kiipeämään pystytunnelia ylöspäin, päätyisin lopulta korkean linkkimaston huipulle. Päivä lähenee päätöstään ja poistumme vihdoin luolasta. Kun lähdemme ylös samaa tunnelia mistä tulimmekin, Hannu sammuttaa valot ja kertoo UVvalo-opasteiden auttavan kulkemista, vaikka valot sammuisivatkin. Maassa todellakin on pieniä pimeässä hohtavia täpliä tai paksuja viivoja. Niitä seuraamalla kulkeminen onnistuu pimeässä yllättävän hyvin. Ulkona vielä hyvästelen Hannun ja Irmelin sekä poistun tyytyväisenä. Suuria suunnitelmia ja mahtavia ideoita. Olen varma että kunhan remontti on päässyt päätteeseen, tulee tästä luolasta ehkä omalla tavallaan yksi hienoimmista paikoista joissa tulen koskaan käymään. Sitä odotellessa. TEKSTI VERNERI KONTTO KUVAT JAAKKO VILJANEN

30.9.2010 13.03


020 Ty ss oppimistarinoita Oikeissa töissä

Mitä työssäoppiminen on? Työssäoppimisella tarkoitetaan ohjattua opiskelua työpaikalla ja sen tarkoituksena on opettaa uusia ja kehittää jo olemassa olevia taitoja oikeassa työympäristössä. Työssäoppimisjaksot on jaettu koko opiskelun ajalle jaksoihin, joiden yhteiskesto on vähintään puoli vuotta.

T

yössäoppimiskokemuksia löytyy yhtä paljon kuin työssäoppijoitakin. Jokaisella yrityksellä on omat linjauksensa sen suhteen, mitä työssäoppijan annetaan tehdä ja miten. Toiset paikat ajattelevat harjoittelijaa lähinnä ilmaisena kahvinkeittäjänä, toiset luovuttavat ilomielin osan omista töistään harjoittelijan vastuulle. Se millaiseen paikkaan itse päätyy, on suurelta osin tuurista kiinni – todelliset työtehtävät aukeavat usein vasta ensimmäisinä työpäivinä. Oma työssäoppimistarinani on tällainen: Aloitin kevään työssäoppimispaikan haun varhain, heti vuoden alussa. Opiskelen graafista viestintää, joten ensimmäisenä työn alle päätyivät Porin tunnetuimmat mainostoimistot ja lehti- ja painotalot, jotka löytyivät helposti googlettamalla. Firmoja näytti ensisilmäyksellä olevan kymmeniä ja ajattelin, että varmasti joistain niistä löytyisi minullekin paikka. Lukuisien sähköpostiviestien ja puhelinsoittojen jälkeen sain kuitenkin nopeasti huomata harjoittelupaikkojen tosiaan olevan tiukasti kiven alla. Useimmista paikoista ilmoitettiin, ettei heillä ole mahdollista tarjota omaa työpistettä harjoittelijalle, tai ettei työtehtäviä yksinkertaisesti riitä lisäkäsille. Muutamasta paikasta ei tiedusteluihin vaivauduttu edes vastaamaan, mikä itsessään riitti tekemään kyseisten paikkojen kannan harvinaisen selväksi. Tunnelin päässä loistava valo alkoi viikkojen kuluessa himmentyä ja harkitsin jo muuttamista toiseen kaupunkiin – harjoittelun ajaksi. Lähdin käymään läpi Jyväskylän tarjontaa, josta sieltäkin tuntui löytyvän vain sitä kuuluisaa ei oota. Viimeisenä oljenkor-

tena päätin kysyä neuvoa eräältä opettajaltamme, joka kehotti ottamaan yhteyttä Porin Sokokseen ja kysymään jos heiltä sattuisi löytymään jotain puuhaa minulle. No, eipä löytynyt, mutta vielä ei ollut aika heittää lusikkaa nurkkaan. Puheluni nimittäin yhdistettiin Sokokselta suoraan Satakunnan Osuuskaupan Mainososaston mainospäällikölle. Ja sieltähän se työssäoppimispaikka sitten vihdoin löytyi. SOK:n mainososaston porukka käsitti lisäkseni kaksi ilmoitusvalmistajaa, mainospäällikömme, sekä kourallisen muiden töiden parissa työskenteleviä ihmisiä. Työyhteisö oli tiivis ja kaikki tuntuivat olevan hyvää pataa keskenään. Melko pian huomasin itsekin olevani osa ryhmää ja töiden hoituvan mukavassa yhteishengessä. Yllätyin positiivisesti siitä, että sain heti alun alkaen tehdä ihan oikeita töitä, joihin kuului mm. ilmoitusten valmistamista, nettibannereiden päivittämistä ja yleistä pikkuapulaisena työskentelemistä. Noin viiden viikon harjoittelujakso kului nopeasti ja pian huomasin viimeisen työpäivän koittaneen. Olin jo aikaisemmin hienovaraisesti ilmaissut esimiehelleni halukkuuteni jatkaa töitä myös kesäkuun puolella, mutta asia oli viikkojen aikana jäänyt hieman taka-alalle ja kyseinen pomokin oli ehtinyt jäädä lomalle. Työkaverini kuitenkin lupasivat ottaa asian puheeksi hänen kanssaan heti loman loputtua ja sanoivat ottavansa minuun yhteyttä kun jotain uutta tietoa asiasta ilmaantuisi. Yllätyksekseni ilmoitus tulikin jo muutaman päivän kuluttua harjoittelun loppumisesta, kun työkaverini soitti

Tunnelin päässä loistava valo alkoi viikkojen kuluessa himmentyä ja harkitsin jo muuttamista toiseen kaupunkiin – harjoittelun ajaksi.

figuuri_taitto_pauliina.indd 8

30.9.2010 13.03


Ty ss oppimistarinoita innoissaan toivottaen minut tervetulleeksi töihin jälleen seuraavalla viikolla! Ja kyllä, olihan se hienoa, saada oman alan kesäduunipaikka loistavilla työkavereilla. Ei valittamista! Niin kuin alussa jo mainitsin, työssäoppimiskokemuksia todellakin riittää. Jotta kuva työssäoppimisesta ei jäisi kovin kapea-alaiseksi, päätin haastatella myös muiden alojen opiskelijoita asian tiimoilta.

Verneri Kontto, Graafinen viestintä, Jabadabaduu, Pori Verneri kuvaa työssäoppimisjaksoaan Jabadabaduussa mukavaksi ja kertoo sen muuttaneen hänen käsitystään työpaikoista täysin. Mielikuva ahtaasta kopista, jossa pomo käy hyvä jos koskaan ja silloinkin vain tiuskimassa, vaihtui kokemukseen viihtyisässä ja rennossa työilmapiirissä, huumorintajuisten ja rempseiden työkavereiden ympäröimänä. Kuitenkin, ollakseen realistinen, Verneri toteaa olleensa onnekas päästyään niin mukavaan työssäoppimispaikkaan; alalle kun mahtuu myös niitä tunkioita, joihin Vernerin ensimmäinen työpaikkamielikuvakin perustui. Menisikö hän uudestaan samaan paikkaan työssäoppimaan? Ehdottomasti, hän sanoo ja lisää pieni virne kasvoillaan, että on jo sopinut menevänsä kyseiseen paikkaan seuraavaksikin työssäoppimisjaksoksi. Vaikutus on siis mitä ilmeisimmin tehty puolin ja toisin!

Joonas Hirvelä, Elokuva – TV-ala, Filmihalli, Pori Joonas kertoo odottaneensa työssäoppimisjaksoa innokkaasti, vaikka tuntemattomien ihmisten keskellä pikkutarkan työn tekeminen, arvokkailla työvälineillä, tuntuikin aluksi jännittävältä ajatukselta. Kokemuksena jakso osottautui kuitenkin hyväksi ja ensimmäisenä asiana työssäoppimisesta kysyessäni Joonas mainitseekin työpaikan rentouttavan ilmapiirin ja työnantajansa Antin, jonka hän kertoo olleen mukava ja rento kaveri.

figuuri_taitto_pauliina.indd 9

021

Työpaikalla Joonas kertoo tehneensä esimerkiksi trailereita Filmihallin dokumenttisarjalle ja jakson lopulla myös leikanneensa yhden dokumentin. Vaikka työpaikka oli Joonakselle mieleinen ja hän voisi hyvin kuvitella menevänsä sinne uudestaankin, olisi hän kiinnostunut näkemään tekemistä myös muilla työpaikoilla; erilaisia työskentelytapoja kun on olemassa yhtä paljon – ellei enemmänkin – kuin on työpaikkojakin.

Erno Kujala, Elokuva – TV-ala, Satakunnan Elävän Kuvan Keskus, Pori Edellisten haastateltujen tapaan myös Erno kuvaa työpaikan ilmapiiriä mukavaksi ja rennoksi. Töitä riitti, välistä oli pidempiä ja välistä lyhyempiä projekteja. Ernon mukaan paikka sopii erityisesti henkilöille, joita kiinnostaa työskentely mediakasvatuksen parissa.

Eevastiina Väisänen, Sisustusompelu, Sisustus Rosalie Työpaikan ilmapiiri oli rento, ystävällinen ja mukavan tiivis, sanoo Eevastiina ensimmäiseksi työpaikastaan Sistustus Rosaliesta, jossa työskenteli vain muutama henkilö hänen lisäkseen. Eevastiinan toimenkuvaan kuului asiakaspalvelun lisäksi omien ompelutöiden, kuten tyynyjen suunnittelu ja valmistus, jotka valmistuttuaan laitettiin myyntiin. Ensimmäiseksi työssäoppimispaikaksi paikka oli hänen mukaansa erittäin hyvä; apua ja opastusta sai tarvittaessa ja siinä samassa harjaantui omakin tietotaito. Lisäksi hän sanoo, että menisi mielellään uudestaankin samaan paikkaan töihin, niin hyvät fiilikset sieltä jäi. TEKSTI KIKI PYNNÖNEN KUVAT ANNA NYBACKA

30.9.2010 13.03


022 Vaihdossa Hanna Lindénin

Slovakian valloitus

Työssäoppimisen suorittaminen ulkomailla on koulumme oppilaille hieno mahdollisuus tutustua muiden maiden työ- ja elämäntapakulttuureihin. Samalla kielien taito paranee ja kokemusta karttuu rutkasti.

U

lkomaille työssäoppimaan? Oppilaitoksemme mahdollistaa halukkaiden oppilaiden pääsyn työssäoppimaan ulkomaille, esimerkiksi Englantiin tai Koreaan. Metsästin jututettavakseni viime vuonna Slovakiassa työssäoppimassa olleen audiovisuaalisen alan opiskelijan Hanna Lindénin ja näin hän kertoi meille matkastaan. – Olihan minulla muitakin vaihtoehtoja, mutta sanoin vain Suvi Lindbergille haluavani ulkomaille työssäoppimaan ja ensimmäisenä esiin keskustellessamme nousi Slovakia ja sinne matkani sitten vei. Totta kai matka jännitti, sillä en ennen ollut matkustanut yksin, tiesin kuitenkin tulevan kokemuksen olevan jännittävä ja mielenkiintoinen. Jo matka Slovakiaan oli jännittävä. Kuljin kaksi vuorokautta maanteitse bussilla, junalla ja lautalla, sillä koko ajan yllä leijaili tuhkapilviä joiden takia lentäminen ei onnistunut. Pelkällä menomatkalla ehdin jo nähdä Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tshekit ja tietysti itse Slovakian.

Paikanpäällä pääsin tietysti heti työntouhuun. Tehtäväkseni annettiin tehdä koululle mainosvideo, joka minun tuli suunnitella, kuvata ja leikata itse. Kävinkin kahden muun opiskelijan ja muutaman opettajan kanssa kuvaamassa erilaisia tapahtumia ja koulujuttuja. Hienoin kokemus kuvaamisen ajalta oli varmaankin Kosicen jääkiekkojoukkueen Slovakian mestaruusjuhla kaupungin keskustassa. Koko reissun aikana pääsin käymään myös Budapestissä ja kahden muun opiskelijan kotona Roznavassa ja Bardejovassa. Hauskinta taisi olla se, etten pystynyt koko aikana lähettämään yhtään postikorttia koska en missään vaiheessa löytänyt postia! Toki englannilla siellä pärjäsi todella hyvin, mutta eiväthän sitä tietenkään kaikki siellä osanneet. Kokonaisuudessaan kokemus oli aivan mahtava ja suosittelen sit�� ehdottomasti muillekin, varsinkin audiovisuaalisen alan ihmisille, sillä Slovakiassa on mahtavat mahdollisuudet alamme koulutukseen. Sain sieltä paljon uusia ystäviä ja ajattelin käydä tervehtimässä heitä vielä myöhemminkin. TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVAT HANNA LINDÉN

Hanna piti matkansa aikana kokemuksistaan myös blogia, jota voitte käydä lukemassa osoitteessa www.slovakianvalloitus. blogspot.com

figuuri_taitto_pauliina.indd 10

30.9.2010 13.03


Vaihdossa

023

Satujen saarella

Matkalaukullinen villapaitoja, äidin antamat maitohappobakteerit ja hölmistynyt olo - siinä eväät kuukauden työssäoppimisjaksolle Islantiin.

T

ärkein asia pitkähkölle reissulle lähtiessä on se, ettei odota liikoja, sillä useimmiten asiat eivät mene aivan niin kuin odottaa niiden menevän. Lähdin Islantiin työssäoppimaan graafista suunnittelua kahden luokkatoverini kanssa. Ensimmäisenä päivänä saaressa kävimme tutustumassa paikalliseen kouluun. Paikka oli mielenkiintoinen, varsinaiset sukkatanssit, sillä koulun sisätiloissa kenkien käyttö oli kielletty. Yllätyimme myös ruokalassa, sillä saimme kuulla, että islantilaisille nuorille ei tarjotakaan ilmaista kouluruokaa. Kókó-kaakao ja kananmunaleivät tulivat siis matkallamme tutuiksi ja menobudjetin tarkkailu osoittautui todella tärkeäksi. Onneksemme graafisen viestinnän opiskelu antaa paljon myöden ja työskentely on itsenäistä. Mukaan otetun läppärin ansiosta pystyimme tekemään paljon tehtäviä asunnoltamme käsin ja aikaa jäi muuhunkin, kuin bussimatkoihin koululle ja takaisin. Pienen pieni Reykjavik osoittautui lämminhenkiseksi ja helpoksi kaupungiksi kulkea. Toisinaan tosin hanaveden kananmunanhaju ärsytti ja kaduilla tulviva sadevesi kauhistutti. Yllätyin myös sääolosuhteista, sillä Reykjavikissa oli syyskuussa +15 astetta, lähes sama lämpötila kuin Suomessa siis, ilman yöpakkasia. Rakastuin Reykjavikiin jo kolmantena päivänä ja viikonloppu vain vahvisti tunteeni pientä, mutta villiä, kaupunkia kohtaan. Pienet, 1950-luvulta peräisin olevat vohveli-

Blue Lagoon

Reykjavik

Ina Virtanen, Julia Riitijoki ja Lotta Nirkonen

figuuri_taitto_pauliina.indd 11

kahvilat kanta-asiakaspappoineen, katumaalaukset, värikkyys ja kuppilat, jotka viikonloppuisin muokkaantuvat bilekeskuksiksi olivat uskomattomia. Unohtamatta opiskeluvaihdon tarkoitusta, itse työssäoppimista. Työmentaliteetti Islannissa on vapaa ja se antaa liikkumavaraa ihmisille luoda tuotteitaan ja taidettaan itsenäisesti. Työympäristö minun makuuni. I love Reykjavik TEKSTI INA VIRTANEN KUVAT INA VIRTANEN JA JULIA RIITIJOKI

Lisätietoa Islannin oppilaitoksesta: www.bhs.is

30.9.2010 13.03


024 Ulkomailta Suomeen Huumorilla yli kielimuurin

Joku teistä on saattanut tavatakin tummahiuksisen, englantia puhuvan naisopettajan koulullamme. Tiedoksi niille, jotka eivät tiedä: kyseessä on Lisa Erdma n, USA:sta Suomeen saapunut opiskelija.

T

osin me olemme tutustuneet häneen hieman toisenlaisessa yhteydessä, nimittäin pakkaussuunnittelun kurssilla. Koska mahdollinen lähtö ulkomaille työharjoittelun perässä alkaa olla ajankohtainen luokallemme, päätimme nyt kysellä Suomeen ulkomailta saapuneelta henkilöltä, millaista se ulkomailla asuminen, opiskelu ja opettaminen oikeasti on.

USA:sta Suomeen Alun perin Wisconsinissa USA:ssa asunut ja sieltä Floridan kautta Suomeen muuttanut Erdman saapui tänne kauas pohjoiseen koulutuksen perässä. – Saavuin Suomeen elokussa 2008 tohtorin tutkinnon perässä. Opiskelenkin tällä hetkellä Aalto-yliopistossa keskittyen taiteeseen ja mediaan. Tutkin, miten fiktiivisillä lääkemainoksilla voi herättää keskustelua poliittisista aiheista. Tähän liittyen olen luonut mm. feikkilääkkeen nimeltä Consumerin® (consumerism = kuluttaminen), jonka on tarkoitus stimuloida ihmisten kulutusvimmaa, jotta nykyinen taloustilanne saataisi korjattua. Lääkettä esiteltiin Porin kaduilla viime vuonna – esittelyn tarkoituksena oli herättää keskustelua Suomen taloustilanteesta. Opiskelujensa lisäksi Lisa työskentelee myös osa-aikaisena graafisena suunnittelijana eräälle lääkeyhtiölle ja opetti keväällä 2010 muutaman viikon ajan pakkaussuunnittelua ja animaatiota täällä Sataedun Nakkilan yksikössä. Mistä pääsemmekin toiseen haastattelumme kysymykseen: Miten Lisa päätyi opettamaan Nakkilaan? – Yhteyteni Nakkilaan alkoi Suvi Lindbergin ja Chris Smithin kautta, jotka molemmat ovat opettajia Sataedussa. Heidän kauttaan sain tarjouksen tulla opettamaan pakkaussuunnittelun kurssia ja toimimaan sijaisopettajana animaation puolella.

Jos sinua ei ymmärretä? Lisäksi meitä tietysti kiinnostaa tietää, millaista on opettaa ihmisiä jotka eivät välttämättä ymmärrä sinua. Li-

figuuri_taitto_pauliina.indd 12

san sanojen mukaan kommunikointi voi olla haastavaa mutta yleensä kuitenkin toimii jollain tavalla. Usein, varsinkin isommassa porukassa, joukosta löytyy joku jonka kautta kommunikoida vaikkei joku ymmärtäisikään. – Toisinaan joudun joka tapauksessa harkitsemaan tarkkaan, miten asiani ilmaisen, jotta tulen paremmin ymmärretyksi. Toivon tietysti oppivani suomea mahdollisimman nopeasti, mutta siihen asti pärjätään englannilla. Ja asioiden kohtaaminen sopivalla huumorintajulla auttaa aina! Joskus harvoin keskustelu voi kuitenkin lopahtaa siihen, että keskinäistä kieltä ei löydy, eikä ole ketään joka auttaisi tulkkauksessa.

Suomi vs. Amerikka Suomalaista koulutusjärjestelmää on usein ylistetty ympäri maailmaa, joten nyt olisi kai sopiva aika kysyä; mitkä ovat suurimmat erot suomalaisen ja amerikkalaisen opetusjärjestelmän välillä? – Erittäin hyvä kysymys! Yksi ero, jota ihailen suomalaisessa opetussysteemissä on siinä, että Suomessa panostetaan huomattavasti enemmän vieraiden kielten opiskeluun. Täällä opitaan jo nuorella iällä yhtä tai kahta vierasta kieltä, kun taas Amerikassa vieraan kielen opiskelu on usein vapaaehtoista. Suomessa myös hallitus tukee opiskelua enemmän kuin useissa muissa maissa. USA:sta löytyy kyllä useita eri opiskelumahdollisuuksia korkeakoulutuksen asteella, mutta suomalaiset opiskelijat saavat tukea opiskeluunsa peruskoulusta aina korkeakouluun asti. Palataanpa vielä takaisin muuttoon Amerikasta Suomeen. Lisa saapui siis Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sitä ennen hänellä oli kyllä mielikuvia Suomesta mutta hyvin vähän varsinaista tietoa. – Luin lapsena kirjoja joissa kerrottiin Lapista, ja niiden pohjalta kuvittelin Suomen olevan pääasiassa Lapin kaltaista maisemaa. Mielikuvani joka puolella näkyvistä poroista ja tontuista eivät olleet aivan oikeita. Erdmanin mukaan hänen tietämättömyytensä Suomes-

30.9.2010 13.03


Ulkomailta Suomeen ta oli yksi syy tänne saapumiseen. – Ystäväni äiti on kotoisin Suomesta, hänen tarinoidensa kautta olin kuullut hieman Suomen historiasta. Halusin kuitenkin oppia enemmän, ja se osaltaan vaikutti päätökseeni lähteä tänne opiskelemaan. Kysyttäessä Lisa nostaa esille pari eroa Suomen ja

025

USA:n välillä. – Olin erittäin yllättynyt saadessani tietää, kuinka paljon Suomessa on puita ja metsää – jopa 60 prosenttia maan pinta-alasta. Myös kulttuurillisia eroja maiden väliltä löytyy, eikä kaiketi ole vaikea arvata, että yksi niistä liittyy ihmisten sosiaaliseen kanssakäymiseen. – Suomalaisten tapoihin ei kuulu keskustella vieraiden ihmisten kanssa, kun taas Amerikassa on yleinen käytäntö viritellä keskustelua esimerkiksi bussissa tai kaupassa. Jos hieman yleistetään tuntuvat amerikkalaiset ainakin yleisissä tilaisuuksissa olevan huomattavasti suomalaisia äänekkäämpiä.

Ystävyyttä yli rajojen Mutta niin sanotuista sosiaalisista rajoituksistaan huolimatta suomalaiset saavat Lisalta kiitosta ystävinä. Hän kertoo saaneensa hyviä ystäviä Suomessa olonsa aikana, ja sanoo arvostavansa suomalaisten rehellisyyttä ja huumorintajua. – Olen ystävystynyt sekä suomalaisiin että Suomessa asuviin ulkomaalaisiin. Ihmisiin olen tutustunut tietysti Sataedun mutta myös esimerkiksi Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen ja Aalto-yliopiston kautta. Entä Suomessa viihtyminen? – Olen nauttinut Suomessa asumisesta. Ilmastoon ja pimeään talveen sopeutuminen otti aikansa, mutta nyt se ei ole enää mikään ongelma. Omega 3-kapselit auttavat. Viimeiseksi täytyy tietysti udella: oletko sinä Lisa oppinut yhtään suomea? ”Joo, vain vahan. Mutta mä opin suomea koko ajan lisää”, kuului kirjoitettu vastaus. Puuttuuhan sieltä pari ääkkösten pistettä, mutta eiköhän tämäkin ole jo ihan hyvin opittu – suomi kun ei ole se helpoin kieli oppia. TEKSTI JA KUVA JANETTE LEHTO

LISA ERDMAN 38 v PORI TAITEEN JA MEDIAN JATKO-OPISKELIJA

FONTTI figuuri_taitto_pauliina.indd 13

30.9.2010 13.04


026 Ulkomailta Suomeen Vain porot puuttuivat

Saavun suureen saliin ja aloitan etsimisen. Tarkoitukseni olisi löytää yksi kouluumme tulleista slovakialaisista vaihto-oppilaista, mutta ihmismassan seasta on mahdotonta löytää ketään. Kaukaa kuulen omituista puhetta josta en saa mitään selvää. Lähestyessäni ääntä tajuan ettei tämä suomea ole. – Are you the Slovakian exchange students? Huudan, ja hälinän hiljentyessä päät kääntyvät, kunnes joku avaa suunsa. – Yes. Tämä hymysuinen tyttö on 16-vuotias Michaela Bejdová. Kättelyjen ja esittelyjen jälkeen siirrymme vähän syrjempään juttelemaan. Michaela puhuu sujuvaa englantia, joten keskustelu onnistuu hyvin molempien puolelta. Kaikki alkoi siitä kun opettaja vain kysyi eräänä päivänä oppilailtaan kiinnostaisiko heitä vaihto-oppilaaksi lähteminen, sillä nyt olisi siihen mahdollisuus. Kirjoitettuaan lomakkeen täyteen tietoa siitä miksi ja minne hän tahtoi mennä, tarkasti opettaja paperin läpi ja antoi vihreän valon, kertoo Michaela. Muita vaihtoehtoja Suomen lisäksi olivat Tsekki, IsoBritannia ja Unkari. Iso-Britanniaan pääsivät vain vanhemmat oppilaat ja Michaelan mielestä Tsekki ja Unkari olivat vain liian tavanomaisia paikkoja. Suomeen sitten lopulta päädyttiin ja omien sanojensa mukaan Suomi on mukava paikka asua. Hän sanoo jopa pitävänsä suomalaisesta kulttuurista enemmän kuin slovakialaisesta. Suomalaiset ihmiset ovat mukavia siinä missä slovakialaiset liian mukavia. Michaela kertoo myös pitävänsä ilmastosta. Tuuli ja sade ovat hänen mielestään ihanaa ja tunnelmallista katseltavaa. Kouluun hänet otettiin ilolla vastaan ja Michaela sanoo kokevansa olonsa hyväksytyksi täällä Nakkilassa. Ihmiset ovat mukavia ja koulunkäynti jännittävää ja hauskaa. Suomen kieleen hän kertoi ihastuneensa heti. Aina kun Michaela kuulee vierasta kieltä, hänen on pakko jäädä kuuntelemaan sitä.

figuuri_taitto_pauliina.indd 14

– Every time I’m abroad I love listening to foreign languages. I love the Finnish language. I’d like to learn it. Ei epäilystäkään ettei Michaela sitä oppisi. Hän aloittaa ensi vuonna mandariinikiinan opiskelun ja rakastaa uusia kieliä. Mutta entäpä tulevaisuus? Valmistumisen jälkeen Michaela aikoo pois Slovakiasta. Elokuva-ala kiinnostaa käsikirjoittamisen, ohjauksen tai kuvauksen parissa, mutta Slovakia ei anna hänelle mahdollisuuksia ilmaista itseään. – This movie business just doesn’t work in Slovakia, Harmittelee Michaela. Kokonaisuudessaan Suomessa elely on ollut suuri elämys Michaelalle. Hän sanoo kaipaavansa Suomea ja toivoo vielä palaavansa. Kättelyn ja hyvästelyn jälkeen Michaela vielä huutaa perääni yhden asian jonka unohti kertoa: koulun ilmainen ruokailu on ehkä ihmeellisintä ikinä.

TEKSTI VERNERI KONTTO KUVA TANJA HAVERINEN

30.9.2010 13.04


Henkilökohtainen palvelu voittaa hienoimmankin nettisivun Tervetuloa käymään! Lännen Lähivakuutus Kauppatie 4, NAKKILA Puhelin 02 838 5450

KANTAASIAKKAILLE OPPIKIRJOISTA

NAKKILAN KIINTEISTÖHUOLTO OY

u s ia , n o r m a u a

nus koskee k ot i

in

Suomisentie 11, 29250 Nakkila nakkilankhoy@dnainternet.net FAX: 02 5373 765 Päivystys: 0400 594 765

-10%

tai

Jarkko Isoniemi

040 581 3069

Mika Isoniemi

050 344 9591

ja

050 569 2831

Al

en

sia oppikirjo

Kari Isoniemi

al

ih

m

si ai

Kaikkea hyödyllistä opiskeluun ja vapaa-aikaan. Tervetuloa!

www.nakkilankiinteistohuolto.fi

figuuri_taitto_Meri.indd 27

a Sanoma company

www.suomalainenkirjakauppa.fi

PORI: Yrjönkatu 13

30.9.2010 13.02


028 K si ja taideteollisuus -

Langasta liiketoimintaan

Kiinnostavatko sinua sisustustekstiilit, kankaiden värit ja materiaalit? Siinä tapauksessa saattaisit olla oikea ihminen opiskelemaan artesaaniksi.

S

isustusompelu sisältää nimensä mukaisesti ompelutyötä, mutta myös suunnittelua, eri tekniikoihin tutustumista ja tuotteiden valmistusta tilanteen vaatimalla tekniikalla. Pääasiassa opiskelijat suunnittelevat erilaisia sisustustekstiilejä, kuten verhoja, ensin omiin tarpeisiinsa ja opiskelujen edetessä myös useille asiakkaille. Työt toteutetaan alusta loppuun opiskelijoiden tekeminä – näin oppilaat saavat kosketuksen todelliseen työelämään jo opiskeluaikana. Sataedun Nakkilan yksikkö tarjoaa sisustusompelun yritystoiminnan koulutusta, jonka jälkeen hän kykenee toimimaan alallaan kaikissa työtehtävissä suunnittelusta myyntiin asiakaslähtöisellä ja reippaalla otteella. Opiskelijaa myös valmistetaan toimimaan niin osana ryhmää kuin itsenäisenä yrittäjänäkin.

Sisustuskudonta Erikoisuutena Nakkilasta löytyy sisustuskudonnan erityisopetuksen linja. Koulutuksen laajuus on noin kolme lukuvuotta ja valmistuttuaan opiskelija saa ammattinimikkeen artesaani. Koulutuksessa opetellaan suunnittelemaan ja valmistamaan toimivia, käytännöllisiä ja kauniita sisustustekstiilejä erilaisin menetelmin. Kolmen vuoden aikana opiskellaan niin kudonnan kuin kankaanpainonkin perusteita. Opiskelijat perehtyvät tuotteen valmistamiseen esimerkiksi matonkudonnan kautta ja suunnittelevat itse tuotteitaan. Opiskelijat voivat myös valinnaisissa opinnoissaan osallistua Nuori yrittäjyys -opintoihin. Jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan oma oppimispolku, jossa huomioidaan hänen yksilölliset tavoitteensa opiskelulle.

dytään tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen. Opiskelija saa perinpohjaiset tiedot joiden pohjalta hän voi toimia niin suunnittelu-, valmistus, korjaus- kuin myyntityössäkin. Yhteisten opintojen lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua ja suuntautua valitsemansa tekstiilitekniikan opiskeluun. Opinnoissa painotetaan yrittäjähenkistä asennetta. Opiskelijan tulisikin osata toimia oma-aloitteisesti ja avoimesti niin itsenäisesti kuin osana ryhmää. TEKSTI JANETTE LEHTO KUVAT ANNI LAIVORANTA

Tutkintonimike: Artesaani Pohjakoulutus: Perusopetus Opiskelumuodot: Päiväopiskelu Lisätiedot yhdistelmäopinnoista: Voit suorittaa myös lukion opintoja koulutuksen ohessa. Nakkilan yksikkö tekee yhteistyötä Nakkilan lukion kanssa. Pääsykoe: Pääsykokeet järjestetään Nakkilassa 28.04.2011 Hakutapa: Yhteishaku Hakuaika: 28.02.2011 - 18.03.2011

Tekstiilialan yritystoiminta aikuisille Sisustuspuolelta löytyy myös aikuiskoulutusta: tekstiilialan yritystoiminnassa. Tämä koulutus on 120 opintoviikkoa käsittävä kokonaisuus, joka ei vaadi hakijalta aikaisempaa kokemusta alasta. Tekstiilialan yritystoiminnan koulutuksessa pereh-

figuuri_taitto_Meri.indd 28

30.9.2010 13.02


Haastattelussa Paula Vanne

029

Enemmän kuin ompelua

P a u l a Va n ne aloitti opiskelunsa silloisessa SKTO:ssa, nykyisessä Sataedussa, vuoden 2008 syksyllä sisustusompelun linjalla. Nyt hän on aloittanut opintojensa viimeisen vuoden. Kävimme kyselemässä hänen ajatuksiaan alasta ja pyytämässä terveisiä uusille hakijoille.

J

ospa aloittaisimme vaikka sillä, että esittelisit opiskelualasi omin sanoin? Eli sisustusompelulinjalla työstetään tekstiilituotteita, pääasiassa sisustukseen. Vaikka alan nimi onkin sisustusompelu sisältyy siihen paljon muutakin kuin ompelukoneen käyttöä. Opiskeluissa on paljon muun muassa tila- ja painokuvasuunnittelua sekä erilaisiin tekniiikoihin ja materiaaleihin tutustumista. Ensi alkuun töitä tehdään itselle suunnitellen omia juttuja, mutta taitojen karttuessa siirrytään koko ajan enenevässä määrin asiakastöiden pariin. Niitä tehdessä saa kunnollisen kuvan siitä, mitä töiden tekeminen toisille oikeasti on.

Sitten vielä viimeisen terveiset (tai varoituksen sanat) koulutukseen hakeville? – No ainakin sen voin sanoa, että tämä on hyvä pohja kaikenlaiseen sisustukseen liittyvään opiskeluun ja työhön. Itsekään tuskin tulen varsinaisesti tätä ompelutyötä tekemään, mutta olen saanut hyvän pohjan josta lähteä opiskelemaan esimerkiksi sisustussuunnittelua. TEKSTI JANETTE LEHTO KUVAT TANJA HAVERINEN

Entä onko ala vastannut odotuksiasi, vai onko tullut paljon yllätyksiä vastaan? – Kuvittelin tänne hakiessani, että opiskelisimme pääasiassa ompelua. Yllätyksenä tuli se, kuinka monipuolista opiskelu täällä oikeastaan onkaan. Tähän mennessä olemme opiskelleet ompelun lisäksi esimerkiksi kankaanpainantaa ja -värjäystä ja jopa valokuvausta. Myös tietokoneella tehdään paljon töitä tuotteiden suunnitteluvaiheessa, mikä tuli positiivisena yllätyksenä. Vaatiiko ala mielestäsi tietynlaista persoonaa? – Tarkkuus on ehdottomasti hyve. Kun töiden täytyy olla mahdollisimman virheettömiä on eduksi, jos jaksaa heti alusta asti tehdä kaiken mahdollisimman perusteellisesti ja tarkasti. Työt vievät aikaa, ja jos koko ajan kiirehtii joutuu vain tekemään asioita useampaan kertaan. Ja tietysti kun suunnittelusta on kyse niin luovuuttakin täytyy löytyä.

PAULA VANNE 18 V IHODE / NAKKILAUN YRITYSTOIMINTA 3. VUOSI SISUSTUSOMPEL

figuuri_taitto_Meri.indd 29

30.9.2010 13.02


030 Graafinen suunnittelu Mitä on graafinen suunnittelu? Istut naama kiinni tietokoneen hohtavassa ruudussa päivät ja yöt, kiirehdit deadlinejesi kanssa, käyt läpi kiireisiä asioita asiakkaiden kanssa puhelin kädessä, kynä toisessa ja kuppi kahvia kolmannessa, lopulta päästen kotiin, väsähtäen sänkyyn ja nauttien tunnin yöunistasi. Vain toistaaksesi koko rumban huomenna uudestaan.

T

ätä graafinen ala voi olla. Toisaalta useimmissa tapauksissa totuus on kaukana tästä. Graafinen ala on viestinnän monimuotoisen maailman yhdistämistä uraan. Painotalot, mainostoimistot ja muut studiot ympäri suomea harjoittavat tätä toimintaa ja pitävät sisällään monta, juuri tämän graafisen alan ammattilaista. Olit missä tahansa, olet jatkuvasti graafisen alan tuotosten ympäröimä vaikket sitä ehkä heti huomaisikaan. Kaupungilla jokaisen kaupan ikkunan logot ja tarrat, mainostaulut ja julisteet ovat mainostoimistojen aikaansaannoksia. Kotona kun syöt aamupalaa, leipäpussi, muropaketti, maitopurkki, jääkaapin logo, sanomalehti jota luet... nekin on joku suunnitellut alusta loppuun. Pointtini on, että lähes kaikki mitä näet, missä ikinä oletkin, ulkona tai sisällä, netissä tai telkkarin ääressä, ovat sen puun hedelmää minkä graafisen alan ammattilaiset ovat kasvattaneet. Pidät tälläkin hetkellä käsissäsi graafisen alan opiskelijoiden ja ammattilaisten aikaansaannosta. Kirjasimen josta nämä sanat koostuvat on aikoinaan suunnitellut graafikko. Toinen graafikko on taas suunnitellut ne verkkosivut josta fontti on ladattu. Tekstin valmistuttua on se annettu jälleen graafikolle joka puolestaan on latonut sen tälle sivulle, graafikon suunnitteleman ulkoasun ympäröimänä. Lehden valmistuttua on se lähetetty painotaloon josta se lopulta pääsee jakeluun. Nyt se on sinun käsissäsi. Ellei jo ilmi käynyt, on graafinen ala yksi merkittävimpiä, toistuvimpia ja suurimpia visuaalisia tekijöitä yhteiskunnassamme. Kaikessa yksinkertaisuudessaan graafinen ala on osa visuaalista kokonaisuutta joka ympäröi meitä joka ainut sekunti.

Tietoo sulle Tutkintonimike: Kuva-artesaani Pohjakoulutus: Perusopetus Opiskelumuodot: Päiväopiskelu Lisätiedot yhdistelmäopinnoista: Voit suorittaa myös lukion opintoja koulutuksen ohessa. Nakkilan yksikkö tekee yhteistyötä Nakkilan lukion kanssa. Pääsykoe: Pääsykokeet järjestetään Nakkilassa 28.04.2011 Hakutapa: Yhteishaku Hakuaika: 28.02.2011 - 18.03.2011

TEKSTI VERNERI KONTTO KUVAT ANNI LAIVORANTA

figuuri_taitto_Meri.indd 30

30.9.2010 13.03


?

Haastattelussa Laura Karonen

031

Intohimona kuvankäsittely Opiskelija Laura K aronen kertoo millaista on opiskella graafista suunnittelua. Olisiko sinusta kuva-artesaaniksi?

G

raafinen suunnittelu. Aina silloin tällöin stressin lomassa tulee mietittyä, että miksi ihmeessä edes teen tätä, mutta pieni stressi on aina hyväksi ja jälkeenpäin olo on mahtava. Graafinen suunnittelu on myös hyvä keino tuoda itseään esille, ja siitä minä pidän. Tämä yhdistettynä joustaviin työaikoihin tuo ammattiin mielekkyttä ja tekee siitä omalla tavallaan hyvinkin nautinnollista. Se on jotenkin jopa jännittävää. Ala on siis vaihtelevaa, mikä on mukavaa.

Terveisiä tai varoituksen sanoja tuleville opiskelijoille? – Vaikka kaikki olisikin mahdottoman tuntuista ja epätoivo varjostaa näkökenttää, niin ei asia koskaan ole niin vakava miltä se tuntuu. Vedä henkeä ja yritä löytää työsi hauskempi puoli. Tiukalla otsapannalla ei nimittäin kovin pitkälle juosta ja olkaa valmiita uhraamaan muutamat hyvät yöunet viikossa, haha. TEKSTI VERNERI KONTTO KUVAT TANJA HAVERINEN

Kuinka hyvin ala on vastannut odotuksiasi? Onko jotain joka olisi tullut suurena yllätyksenä? – Aluksi minulla ei ollut suuria odotuksia. Luulin että tämä on vain koulunkäyntiä siinä missä muukin, mutta yllättävän hauskaa on ollut. Negatiivisia yllätyksiä ei tule juurikaan koskaan. Vaatiiko ala mielestäsi tietynlaista persoonaa? – Jaa’a. Kunnianhimoa ja kärsivällisyyttä sekä hyvää kommunikaatiokykyä niin sähköisesti kuin kasvotustenkin. Kai se persoona siihen ympärille sitten vaan jotenkin rakentuu. Ennen kaikkea tämä vaatii intohimoa juuri siihen mitä tekee, josta varmaan onkin syntynyt tämä paikkansa pitävä oletus, että jos rakastaa Photoshopin parissa sähläilyä, niin saattaa pitää alasta hyvinkin paljon.

LAURA KARONEN 20 V PORI / NAKKILA NITTELU 2. VUOSI GRAAFINEN SUUN

figuuri_taitto_Meri.indd 31

I

30.9.2010 13.03


032 Elokuva ja TV ala -

-

Villilästä valkokankaalle

Elokuva-ala on monen nuoren unelma. Nakkilan Villilässä nämä unelman voivat toteutua, sillä sieltä löytyy elokuva- ja TV-alan peruskoulupohjainen opiskelulinja

K

oulutus on 120 opintoviikon laajuinen kokonaisuus, jonka suoritettuaan opiskelija on saanut alan assistenttitason osaamisen, ammattiminikkeellä media-assistentti, josta on hyvä halutessaan jatkaa myös eteenpäin tai hakeutua töihin elokuva- tai TVproduktioon. Linja alkaa vuosittain ja on mukana yhteishaussa. Haku tapahtuu yhteishaussa lähetettävien tietojen lisäksi pääsykokeella ja siihen liittyvällä ennakkotehtävällä. Koulutuksen ohella on mahdollista myös suorittaa lukion opintoja Nakkilan lukiossa. Audiovisuaalisen viestinnän ammattiala on hyvin laaja ja monipuolinen, ja tarvitsee useiden eri osa-alueiden osaajia. Tästä syystä koulutuksessa korostuvat kaikille alan opiskelijoille yhteiset perusosaamisen osaalueet sekä valinnaisten opintojen kautta mahdollisuus perehtyä haluamaansa suuntautumisvaihtoehtoon. Koulutuksen aikana perehdytään kaikkiin av-tuotannon vaiheisiin käsikirjoittamisesta ja kuvauksesta valaisuun ja leikkaukseen. Av-viestinnän koulutusohjelma on suunniteltu antamaan opiskelijoille alalla tarvittava perusosaaminen työtehtäviin, jotka liittyvät viestintätuotteiden suunnitteluun, toteuttamiseen, valmistamiseen, tuottamiseen ja markkinointiin. Audiovisuaaliseksi viestintätuotteeksi voidaan määritellä mm. valokuvat, elokuvat, video-, radio- ja tv-ohjelmat, multimediatuotteet ja niin edelleen. Teknisen tietotaidon ja käytännön taitojen lisäksi opiskelussa painotetaan esteettisfilosofista perusnäkemystä ja kulttuurihistorian perusteiden tuntemusta. TEKSTI JANETTE LEHTO KUVAT ANNABELLA VALPIO

Tietoo sulle Tutkintonimike: Media-assistentti Pohjakoulutus: Perusopetus Opiskelumuodot: Päiväopiskelu Lisätiedot yhdistelmäopinnoista: Voit suorittaa lukio opintoja koulutuksen ohessa. Nakkilan yksikkö tekee yhteistyötä Nakkilan lukion kanssa. Pääsykoe: Pääsykokeet järjestetään Nakkilassa 29.04.2011. Hakutapa: Yhteishaku Hakuaika: 28.02.2011 - 18.03.2011

figuuri_taitto_Meri.indd 32

30.9.2010 13.03


Haastattelussa Annabella Valpio

033

Työriippuvainen

Komedia, draama, kauhu, sci-fi ja niin edelleen. Jokainen meistä katsoo tv-sarjoja ja elokuvia. Jotkut osaavat nimetä lempinäyttelijänsä, ohjaajansa ja vaikka säveltäjänsä, mutta entä leikkaajat, valaisijat ja äänimiehet? Anna bella Va lpio on kolmannen vuoden tv-ja elokuvaalan opiskelija ja sain hänet kertomaan meille hieman, millaista opiskelu täällä on.

T

v:tä ja elokuvia on mukava katsella kotisohvalta ja elokuvateatterissa, mutta sinä tiedät millaista on olla mukana tekemässä niitä.

Kuvailisitko alaasi lyhyesti omin sanoin? – Luovaa ja räjähdysherkkää, stressaavaa ja kuitenkin mielettömän mukavaa ja palkitsevaa työskentelyä. Pitipä sitten tuotannosta, valaisusta, äänistä, ohjaamisesta, kuvaamisesta tai leikkaamisesta, on se valtava stressitason nousu ja lasku ja jatkuva ongelmien ratkominen todella opettava kokemus. Projektin viimeistä kuvaa otettaessa nousevat jokaiselle tunteet pintaan ja helpotus seuraavana päivänä tuo kaipuun palata kuvauksiin. Voisin siis sanoa tätä riippuvuudeksi - työriippuvuudeksi.

Uskon, että moni muukin voisi yhtyä kiitoksiisi. Haluaisitko vielä sanoa jotakin tuleville hakijoille ja opiskelijoille? – Jos et pelkää rankkaa työtä, olet valmis ponnistelemaan loppuun asti kunnialla ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa, niin tervetuloa joukkoomme! TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVAT TANJA HAVERINEN

Onko alalla tullut vastaan yllätyksiä vai onko kaikki vastannut täysin odotuksiasi? – Suurena yllätyksenä on tullut se kaikki stressin määrä ja onnistumisen tunteet kaiken kiireen jälkeen. Jokainen projekti on tuonut työkokemusta ja virheistä oppii aina eniten. Alusta asti olen tiedostanut alan vaativuuden, mutta totta kai itse tekemällä se todella nousee esiin. Kertomastasi päätellen ala vaatii opiskelijalta paljon, mutta vaatiiko se mielestäsi tietynlaista persoonaa? – Olen yllättynyt miten hyvin erilaiset persoonat pärjäävät erilaisissa tehtävissä. Mutta esimerkiksi päävastuullisen asemassa pärjäävät tietysti pitkäpinnaiset ihmiset, jotka panostavat tekemiseen 110 prosenttisesti ja antavat mahdollisesti itsestään sitäkin enemmän. Totta kai jokainen persoona kaipaa apua ja ihmistä jolle voi luottaa asioita. Haluaisin tähän sanoa erityiskiitokset Taru Tuomistolle, joka on ollut minulle alusta asti niin sanottu ”työäiti”.

ANNABELLA VALPIO 19 V PORI / NAKKILA TV- JA ELOKUVA-ALA 3. VUOS I

figuuri_taitto_Meri.indd 33

30.9.2010 13.03


034 Tietokoneanimaatio ja pelit Pelin henki

Tietokoneanimaatio ja pelisuunnittelu on yksi koulumme audiovisuaalisen viestinnän aloista. Lyhyen esittelyn ja opiskelijan haastattelun kautta pääsemme tutustumaan alaan.

A

lan monipuolisessa koulutuksessa perehdytään pelisuunnittelun eri vaiheisiin, mallintamiseen ja animointiin uusimpia 2- ja 3D-ohjelmia hyödyntäen. Teknisen osaamisen lisäksi opetukseen sisältyy käsikirjoittamista, hahmojen suunnittelua ja luomista, kenttäsuunnittelua sekä muuta sisällönluomiseen liittyvää osaamista. Myös perinteisten tekniikoiden, kuten nukke- ja pala-animaation opinnot on huomioitu koulutuksessa. Animoinnissa tärkeää visuaalista ja esteettistä osaamista harjaannutetaan muun muassa taideaineilla. Suurin osa harjoitus- ja asiakastöistä tehdään ryhmätyöskentelynä, jolloin jokaisella opiskelijalla on oma osansa suuresta kokonaisuudesta. Ryhmä- ja asiakastyöt antavat opiskelijalle työelämän vaatimia yhteistyötaitoja. Opiskelu sisältää myös työssäoppimisjaksoja peli- ja media-alan yrityksissä. Osaamista osoitetaan oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikalla annettavilla näytöillä.

Tietoo sulle Tutkintonimike: Media-assistentti Pohjakoulutus: Perusopetus Opiskelumuodot: Päiväopiskelu Lisätiedot yhdistelmäopinnoista: Voit suorittaa koulutuksen ohessa lukion opintoja. Nakkilan yksikkö tekee yhteistyötä Nakkilan lukion kanssa. Pääsykoe: Pääsykokeet järjestetään Nakkilassa 29.04.2011 Hakutapa: Yhteishaku Hakuaika: 28.02.2011 - 18.03.2011

TEKSTI JA KUVAT ANNI LAIVORANTA

figuuri_taitto_Meri.indd 34

30.9.2010 13.03


Haastattelussa Tony Kihlberg

035

Näpräämisen lopullinen taso Nykyajan nuorten mieli liikkuu lähinnä pelien ja tv-ohjelmien maailmassa. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei animaatioiden teko ole aivan helppoa. Löysin tentattavakseni toista vuotta opiskelevan pelianimaattorin Tony Kihlbergin, joka perehdyttää meidät lyhyen hetken ajan animaattorin työhön.

V

oitaisiin aloittaa sillä, että esittelet alasi lyhyesti omin sanoin. – Naurahtaa ja aloittaa puhevuoronsa kunniakkaan oloisena; Animaatioala, tuo syvän hulluuden ilmentymä ja pikkutarkan näpräämisen lopullinen taso. Eli toisin sanoen työskentely on hidasta ja tarkkaa, mutta kuitenkin monipuolista ja hauskaa. Työtehtävämme nimittäin vaihtelevat piirrosanimaatiosta 3D:hen, nukkeanimaatiosta elokuvien erikoistehosteisiin ja niin edelleen. Ainakin lähti rennosti liikkeelle! Entäs kuinka hyvin ala on vastannut odotuksiasi? Onko tullut suuria yllätyksiä? – Ala on vastannut odotuksiani oikein hyvin. Odotin monia erilaisia työskentelytapoja ja niitä onkin tullut vastaan hyvin paljon. Positiivisena yllätyksenä tuli, että tämä onkin hauskempaa kuin odotin! Ja positiiviset yllätyksethän ovat aina niitä parhaita. Vaatiiko ala mielestäsi tietynlaista persoonaa? – Persoonasta en oikein tiedä, mutta mielenkiintoa täytyy löytyä, jotta jaksaa motivoitua tekemään töitä kotonakin. Suurin osa varsinaisesta oppimisesta tapahtuu vasta kun pääsee itsenäisesti harjoittelemaan. Eli varmasti vaaditaan pitkäjänteistä persoonaa, jos aikoo lähteä opiskelemaan animaatiota. Onko vielä jotain, mitä haluaisit sanoa tuleville opiskelijoille ja hakijoille? – Jos kiinnostusta löytyy ja on valmis uhraamaan myös vapaa-aikaa töiden tekoon, suosittelen ehdottomasti liittymään ylevien animaattoreiden seurueeseen! TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVAT TANJA HAVERINEN

TONY KIHLBERG 20 V JYVÄSKYLÄ / NAKKILA 2.VUOSI TIETOKONEANIMAATIO JA PELIT,

figuuri_taitto_Meri.indd 35

30.9.2010 13.04


036 Valokuvaus Taidetta, tuotteita ja tarinoita

Valokuvaus kuuluu kuvallisen ilmaisun linjaan. Linja alkoi tänä vuonna aikuiskoulutuspohjalla ja seuraavaksi ylioppilaspohjaisena.

K

uvallisen ilmaisun perustutkinnon valokuvaus linja kestää kaksi vuotta. Alan opintoihin sisältyy valokuvausta laidasta laitaan muun muassa lehtikuvausta, tuotekuvausta, muotokuvausta, kuvajournalismia ja mainoskuvausta. Joka toinen vuosi alkaa ylioppilaspohjainen koulutus ja joka toinen aikuiskoulutus. Koulutuksemme toimii tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Otamme vastaan asiakastöitä ja käymmekin usein kuvaamassa esimerkiksi häitä ja muita tapahtumia. Työelämän kanssa toimiminen antaa opiskelijoille oikean kuvan valokuvaajan ammatista. Oppilailla on myös mahdollisuus lähteä vaihto-oppilaaksi tai työssäoppimaan ulkomaille. Samoin kuin muissa tutkinnoissa valokuvauksessa suoritetaan näyttötutkinto. Näyttötehtävä annetaan joko työssäoppimispaikalta tai oppilaitokselta.

Tietoo sulle Tutkintonimike: Kuva-artesaani Pohjakoulutus: Perusopetus Opiskelumuodot: Päiväopiskelu Koulutukseen sisältyy: Koulutukseen sisältyy tutkintotilaisuus. Pääsykoe: Hakuprosessiin sisältyy pääsykoe. Ennakkotehtävä: Hakuprosessiin liittyy ennakkotehtävä. Hakutapa: Erillishaku & jatkuva haku

TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVAT MIKKO AUERNIITTY

figuuri_taitto_Meri.indd 36

30.9.2010 13.04


Valokuvia

037

KUVAAJA TANJA HAVERINEN

figuuri_taitto_Meri.indd 37

30.9.2010 13.05


038 Valokuvia

KUVAAJA JOUNI UOTINEN

figuuri_taitto_Meri.indd 38

30.9.2010 13.07


Valokuvaus

039

Rennot rautahermot

Valokuvaajan ammatti kiehtoo varmasti monia, mutta millaista on opiskella alaa? Mitä on valokuvaajan ammatti käytännössä? Sain tentattavakseni kaksi juuri aloittanutta aikuispuolen valokuvauksen opiskelijaa, J o uni Uo t isen ja Ta nja Ha verisen. Johdattelin heidät perässäni Villilän maskeeraushuoneeseen haastatteluun.

N

äin aluksi voisitte molemmat esitellä lyhyesti alanne omin sanoin? Jouni: Naurahtaa ja katsahtaa Tanjaan ”Jos sinä hoitaisit tämän osuuden” Tanja: Kyllä se minulle sopii. Lyhyesti siis, no tällä alalla luodaan asiat visuaalisella tavalla kuviksi ja sitä kautta sitten taiteeksi riippuen tietysti käyttötarkoituksesta. Sehän tuli kauniisti ja ytimekkäästi. Seuraavaksi haluaisin tietää onko ala vastannut odotuksianne vai onko tullut joitain suuria yllätyksiä? Jouni: Hyvinhän tämä on odotuksia vastannut. Koulu yllätti minut todella positiivisesti hyvästä alaan perehtymisestäni huolimatta. Ilahduin nähtyäni opetussuunnitelman, joka sisälsi myös liikkuvan kuvan kurssin, internetsivujen toteutuksen kurssin sekä graafista suunnittelua sisältävän kurssin. Tänä päivänä ne ovat asioita joista myös valokuvaajilla pitää olla käsitystä. Tanja: Sama minulla, että hyvin on vastannut odotuksia. Opiskelu täällä on mukavan rentoa, mutta kuitenkin kurinalaista. Niin sanottuun pakkoluovuuteen ei pääse ajautumaan, kun saa itse aikatauluttaa. Kevyet naurahdukset kaikuvat pienessä maskeeraustilassa Tanjan päätettyä puheenvuoronsa, ja molemmat haastateltavat alkavat rentoutua. Mutta nyt jatketaan, vaatiiko ala mielestänne tietynlaista persoonallisuutta? Jouni: Ala vaatii ehdottomasti luovan ja pitkäjänteisen persoonan. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi valojen suunnittelu; kun kuvataan luonnossa voi joutua odottamaan tietynlaista valoa useitakin tunteja ja jos sitä ei vain tule, niin keikka on hoidettava toisena päivänä, jos silloin sää suosisi. Tanja: Samaa mieltä olen Jounin kanssa. Voisin lisätä vielä, että on oltava sosiaalinen, avarakatseinen, täsmällinen, kyllin kiinnostunut ammatista ja venyttävä jos jonkinmoisiin tehtäviin. Kuvaajana sinä olet ohjaaja,

figuuri_taitto_Meri.indd 39

välillä näyttelijä, maskeeraaja ja joskus jopa psykologi. Jouni nyökyttelee vieressä ja kertoo rauhallisuuden olevan myös erittäin tärkeä ominaisuus, ”jos kuvaaja ei hallitse hermojaan siirtyy rauhattomuus myös kuviin”. Hienoa! Eiköhän siinä tullut tärkeimmät. Onko vielä jotakin mitä haluatte sanoa tuleville hakijoille ja opiskelijoille? Tanja: Pistäkää itsenne likoon, hassutelkaa, älkää pingottako turhaan! Jouni: Valokuvausta täytyy rakastaa, jotta voi antaa kaikkensa. TEKSTI ANNI LAIVORANTA KUVAT TANJA HAVERINEN, JOUNI UOTINEN

TANJA HAVERINEN JOUNI UOTINEN 41 V 27 V AK A/N KILA HÄMEENLINNA/NAKKILA VANTA I DIGITAALINEN VALOKUVAUS 1.VUOS

30.9.2010 13.07


040 Aikuis ja t ydennyskoulutus -

Oppia myös aikuisille

Sataedun Nakkilan yksiköstä löytyy myös aikuiskoulutuksia. Koskaan et ole liian vanha opiskelemaan. Lue ja kiinnostu! Teatterialan ammattitutkinto Sataedun ja WinNovan yhteistyönä toteutettu, Sataedun Nakkilan yksikössä järjestettävä teatterialan ammattitutkinto on aikuisille suunnattu koulutusala joka suoritetaan näyttötutkintona. Suuntautumismahdollisuuksia on kolme: lavasterakentaminen, maskeeraus ja pukujen valmistus. Kaikki koulutukset toteutetaan monimuoto-opiskeluna, jolloin 1,5-2 vuoden koulutus sisältää niin lähiopetusta, verkko-opiskelua, itsenäistä työskentelyä kuin työelämässä tapahtuvaa opiskeluakin. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet johonkin osaamisalaan soveltuvan ammattitutkinnon tai ovat saaneet vastaavan määrän kokemusta työelämässä. Koulutus voidaan järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Koulutus on maksullinen, kustannukset ovat 100€/tutkinnon osa tai 400 €/koko tutkinto + 50,50 € tutkintomaksu. Lavasterakentamisen suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija oppii rakentamaan ja muokkaamaan toimivia teatteri- ja kuvauslavasteita. Lisäksi opiskelun aikana tutustutaan teatteritaiteeseen yleisellä tasolla ja syvennetään tietämystä lavaste- ja näyttömötyylihistoriasta. Opetuksessa painotetaan ongelmanratkaisukykyä ja yhteistyötaitoja. Valmistuttuaan opiskelija osaa valmistaa lavastekokonaisuuksia tai niiden osia ja hän hallitsee lavastuksen nykyaikaiset ja perinteiset menetelmät. Opiskeluissa voidaan suuntautua joko metallityöhön, puutyöhön tai pintakäsittelyyn. Maskeerauksen opiskelija oppii koulutuksensa aikana muuttamaan tai korostamaan näyttelijän piirteitä niin, että hän vastaa ohjaajan mielikuvaa roolihahmosta. Koulutuksessa tutustutaan käytettäviin aineisiin, laitteisiin ja työmenetelmiin. Maskeerauksen yhteisen ammattitaidon lisäksi opiskelija opiskelee värimaskeerausta, hius- ja irtokarvamaskeerausta sekä tehostemaskeerausta. Valmistuttuaan opiskelija voi työskennellä esimerkiksi teatterissa tai elokuvaproduktiossa. Pukujenvalmistuksessa opiskelija valmistaa roo-

figuuri_taitto_mira2 28

livaatteita joko alusta lähtien tai muokkaamalla roolivaatteet varasto- tai ostovaatteista. Varsinaisen suunnittelu- ja valmistustyön lisäksi opiskelija oppii tuntemaan puhuhistorian ja teatteritaiteen eri osa-alueita. Työssä korostuvat myös ongelmanratkaisukyky sekä sosiaaliset taidot. Opiskelija voi suuntautua opiskelemaan kolmea valitsemaansa erikoisosaamista, joita ovat muun muassa historialliset roolivaatteet ja pintakäsittely, värjäys ja patinointi.

Restaurointikisällin ammattitutkinto Kyseinen ammattitutkinto on tarkoitettu rakennus- tai puualan ammatillisen koulutuksen saaneille tai vastaavan opin työelämässä keränneille henkilöille. Opiskelu voidaan toteuttaa joko lähi- tai monimuoto-opiskeluna, ja koulutus voi myös tapahtua työn ohella henkilöstökoulutuksen tavoin. Ammattitutkintoa suoritettaessa tutustutaan puurakenteiden rakennustapoihin, arkkitehtuuriin ja sisustamiseen eri aikakausilla. Opiskelijan tulee valmistuttuaan kyetä saamaan tietoja restauroitavasta kohteesta, sen rakenteista, materiaaleista ja työtavoista. Tätä varten hänen tulee tuntea restaurointiperiaatteita, restauroinnissa käytettyjä dokumentointi- ja tutkimustapoja sekä alaan kohteiden myötä liittyviä yhteys- ja viranomaistahoja.

30.9.2010 13.04


Aikuis - ja t ydennyskoulutus

Opiskeluissa keskitytään sekä restauroinnin perusteisiin että rakenteiden restaurointiin. Perusteissa käydään läpi muun muassa rakennustekniikan historiaa ja rakennussuojelun perustietoja, rakenteiden restaurointi taas keskittyy tarkemmin varsinaiseen työhön opettaen esimerkiksi työturvallisuutta ja puumateriaalin käsittelyä ja työstöä.

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Av-alan peruskoulu- ja lukiopohjaisten koulutusten lisäksi Sataedun Nakkilan yksiköstä löytyy kyseistä koulutusalaa myös aikuiskoulutuksena. Mahdollisuus on suuntautua kahteen osa-alueeseen, julkaisugrafiikkaan tai tuotantoon ja projektinhallintaan. Molemmat koulutukset on mahdollista suorittaa myös työn ohessa, ja niihin on mahdollista hakea jatkuvassa haussa ottamalla yhteyttä Nakkilan yksikköön. 40 opintoviikon koulutukset ovat maksullisia, kustannukset ovat 400 €/koko tutkinto + 50,50 € tutkintomaksu. Lisäksi pääsyvaatimuksena on alan ammatillinen perustutkinto tai vastaava työelämässä saatu osaaminen. Tuotannon ja projektinhallinnan koulutusohjelma on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat tuotannollisissa tehtävissä; kuvaussihteereille, tuotantosihteereil-

figuuri_taitto_mira2 29

041

le, tuotantosuunnittelijoille, kuvauspäälliköille ja niin edelleen. Opiskelijan työympäristö voi olla esimerkiksi digitaalisen median yritys, mainostoimisto tai lehtitalo. Monimuoto-opiskeluna tai oppisopimuksella tapahtuvassa koulutuksessa on kolme pakollista tutkinnonosaa, jotka ovat suunnittelu ja ilmiasu tuotannossa, tuotannon työmenetelmät ja -välineet sekä tuotannon tuotantoprosessit ja -ympäristö. Osaamisalana julkaisugrafiikka on suunnattu erilaisten julkaisujen graafisen ulkoasun suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville henkilöille, joita ovat muun muassa julkaisu- ja mainosgraafikot, kuvittajat ja ADassistentit. Työympäristöjä ovat erilaiset sähköisen tai painetun viestinnän yritykset. Tuotannon ja projektinhallinnan koulutuksen tavoin myös julkaisugrafiikan koulutus suoritetaan pääasiassa monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy lähiopetusta, verkko-opiskelua, itsenäistä työskentelyä ja harjoittelua erilaisissa työpaikoissa ja -tehtävissä. Koulutukseen kuuluu kolme pakollista osa-aluetta: julkaisugrafiikan suunnittelu ja ilmaisu, julkaisugrafiikan työmenetelmät ja -välineet sekä julkaisugrafiikan tuotantoprosessit ja ympäristö. TEKSTI JANETTE LEHTO KUVAT ANNA NYBACKA

30.9.2010 13.05


042 Luokkaesittely KIKI

”I CANNOT DO ANYTHING!”

PAULIINA

”HEI... TAI EI MITÄÄ”

JANETTE

”NII MUT PERIAATTEES...”

ALEKSI SANNA

”TSIIGAAS TÄTÄ!”

ANNA

”SIIS MITÄ PITI TEHÄ?”

”TÄNÄÄ O SIT HUONOPÄIVÄ”

figuuri_taitto_mira2 30

7.10.2010 13.07


NGPK08 ANNI

”AI JAHA!”

043

VERNERI

”OOTTEKS KOSKAA MIETTINY JOS...”

NIINA

”...KUTEN TÄSTÄ KÄY ILMI”

JOONA

”ANTEEKSI, ETTÄ OLEN MYÖHÄSSÄ”

MIRA

”VIHAAN TOLLAST TYPERYYTTÄ!”

JOLANNA

”TOTA.. MITÄ MUN PITI SANOO...”

MERI

”MIRAA, TAUOLLE!”

figuuri_taitto_mira2 31

7.10.2010 13.07


044 Nakkilassa Vapaa-aikaa Nakkilassa

Nakkila ei ole niin kuollut pitäjä, kuin miltä se saattaa vaikuttaa. Jos mielesi on avoin ja jaksat nousta sohvatyynyjen keskeltä ihmisten ilmoille, säästyt ikävystymiseltä. Tee yksin, tee yhdessä, sovella ja seikkaile. Nakkilan kunnankirjasto Nakkilan omassa kirjastossa on kattavasti kirjoja kaikenikäisille, jonkin verran DVD-elokuvia ja videoitakin voi vuokrata pariksi päiväksi kotiin. Kirjastossa on mahdollista asioida tai ihan vain viettää aikaa vaikka tietokoneella, jonka voi varata omaan käyttöön jonkinlaista henkilökorttia vastaan.

Liikuntaa moneen mieleen Nakkilasta löytyy monipuolinen liikuntahalli monenlaiseen urheiluun. On uimahallia, suurta urheilusalia kuin myös alakerta, josta löytyy mukava kuntosali. Pienen paikkakunnan urheilukeskuksen erikoisuus lienee kolmen radan kokoinen keilahalli. Keskuksen ulkopuolella on oma urheilukenttä ja jalkapallokenttä, vieressä myös jääkaukalo, joka toimii kesäaikaan skeittiparkkina.

Nakkilan kunnankirjasto

Otsolan Kansalaisopisto Otsolan Kansalaisopiston tavoitteena on edistää ”sivistyksellistä tasa-arvoa”, kaikki opiskelu- ja osallistumismahdollisuudet ovat jokaisen saavutettavissa lähellä ja edullisesti. Otsolan toimipisteitä ja kokoontumispaikkoja löytyy paitsi Nakkilasta myös Porista, Noormarkusta ja Luvialta. Nakkilasta puuhaa löytyy laidasta laitaan: Yhteiskoulun tiloissa voit opiskella ranskaa, harrastetalossa voit harjoittaa posliinimaalausta ja kuvanveistoa. Jos kaipaat luovan harrastelun sijaan jotakin muuta, voi Viikkalan koululla aloittaa joogan ja työväentalolla Taijin. Edellä mainitut harrastemahdollisuudet olivat tietenkin vain muutamia esimerkkejä monista.

Nakkilan liikuntahallilta löytyy jokaiselle jotain.

figuuri_taitto_mira2 32

30.9.2010 13.08


Nakkilassa

045

Asuminen Nakkilassa Ainahan muuttaminen uudelle paikkakunnalle tai kokonaan omilleen on suuri muutos ja tuottaa harmaita hiuksia. Huolia on paljon. Mistä asunto? Millainen vuokra? Onneksi Nakkilassa on Sakipa. Opiskelijalle tarjotaan edullinen asunto mukavalta alueelta, vuokra sisältää vesi- ja sähkökulut. Arte, Salkkari ja Saani ovat kolme lähellä Nakkilan keskustaa sijaitsevaa rakennusta, joista vuokrataan asuntoja pääasiallisesti vain opiskelijoille. Asuinrakennusten vuokrat eivät juuri poikkea toisistaan. Arte sijaitsee keskustasta noin 15 min. kävelymatkan päässä. Artesta voit vuokrata oman yksiön tai muuttaa soluun toisen opiskelijan kanssa, rakennuksessa on yhteinen luhtikäytävä kaikkiin asuntoihin. Salkkari sijaitsee lähimpänä Pakkalan toimipistettä, sieltä voit vuokrara itsellesi Arten tavoin joko yksiön tai soluasunnon – rakennus muistuttaa tavanomaista kerrostaloa, eivätkä kaikki asukkaat ole opiskelijoita. Saani on kivenheiton päässä Nakkilan keskusta. Pääasiallisesti kaikki asunnot ovat soluasuntoja, muutama yksiö löytyy. Arten tavoin myös Saani on luhtikäytävämallinen. TEKSTI JOLANNA MANNILA KUVAT ANNI LAIVORANTA

figuuri_taitto_mira2 33

30.9.2010 13.08


Paskat nuudelit

t a k s Pa

nuudelit

Paskat nuudelit on villiä punkrockia soittava, viidestä tytöstä muodostuva porilainen yhtye. Saavun tekemään haastattelua kaverini, koulumme opiskelijan ja bändin rumpalin Enya Honkasen idylliseen puutaloyksiöön. Pian paikalle yhtyettä edustamaan tulee myös bändin basisti Jonna Mikkola ja saatamme aloittaa haastattelun kahvikuppien ääressä.

Jäsenet: Johanna Myllyniemi Joanna Mikkola Emmi Peltonen Jenni Veikkola Enya Honkanen

figuuri_taitto_mira2 34

-

laulaja-kitaristi basso melodica ”räkäfyygeli” kitara rummut

30.9.2010 13.08


Paskat nuudelit

047

B

ändi sai alkunsa vuoden 2007 talvella ja on tällä hetkellä ollut koossa noin kolme ja puoli vuotta. Idea yhtyeen perustamiseen lähti alunperin laulaja-kitaristi Johanna Myllyniemen ja kitaristi Jenni Veikkolan keskustelusta. Eräiden illanistujaisten päätteeksi mukaan ilmoittautui myös bändin basisti Joanna, jolla ei itseasiassa ollut basson soitosta kokemusta muutamaa kokeilua enempää. Myös bändin rumpali Enya myöntää, ettei ollut eläessään soittanut rummuilla mitään peruskomppia vaativampaa, ennen päätymistään yhtyeen riveihin. Melodicaa soittava Emmi Peltonen liittyi Paskoihin nuudeleihin Enyan pyydettyä tyttöä joukon jatkoksi.

Nuokkarilta keikkailemaan Ensimmäiset harjoitukset bändi piti Porin keskustan nuorisotalon tiloissa, mutta siirtyi sen jälkeen bändikeskukselle. Alun aktiivisen biisien teon ja harjoittelun jälkeen, alkoi yhtye pikku hiljaa tehdä myös keikkoja. Tällä hetkellä takana on mm. muutama keikka Annankatu 3:ssa ja saman verran Monttu Music Clubilla. Millaisen vastaanoton yhtye on keikoilla yleisesti saanut? Yllättävän hyvän, yleisö on aina ollut mukana menossa ja hyppinyt musiikin tahdissa, sanoo Enya ja Joanna nyökkää vieressä. Tämän päivän toiminnasta kysyessäni kumpikin tytöistä hymähtää. Viimeisimmän keikkansa bändi veti Anniksella kesän alussa, mutta sen jälkeen on ollut aika hiljaista. Toiminta on oikeastaan ollut vähemmän aktiivista sen jälkeen, kun Johanna muutti opiskelujen perässä Turkuun ja treenikämppä bändikeskuksella meni alta rästiin jääneiden vuoromaksujen takia. Lisäksi hyvien, mutta halpojen rumpujen löytäminen on ollut vaikeaa.

Paskoja nuudeleita ei kuopata Vastoinkäymisistä huolimatta kumpikin tytöistä kuitenkin vakuuttaa, että halu pitää harjoituksia ei missään nimessä ole kadonnut ja ensisijainen ongelma on lähinnä treenitilan puute. Kuulostaa pahalta, joten minun on pakko kysyä, millaisia tulevaisuudennäkymiä tytöillä on bändin jatkon suhteen. Kunhan saadaa uusia biisejä kasaan ja päästään vähän harjoittelemaan niin ehdottomasti vedetään taas keikkaa, Enya vakuuttaa. Paskoja nuudeleita ei siis ole vielä kuopattu, hienoa.

figuuri_taitto_mira2 35

Minun on pakko kysyä bändin nimestä, joka on vähintäänkin erikoinen. Joanna kertoo, että nimi tuli yksinkertaisesti siitä, että hän syötti Johannalle supertulisia nuudeleita ja Johanna ei oikein pitänyt niistä. Bändi myös kulki aikaisemmin nimellä ”Shitty noodles”, mutta se vaihdettiin suomenkieliseen versioon koska lyriikatkin ovat suomeksi. Aivan alkuvaiheessa yhtye kantoi nimeä ”The Dirty Toes”, josta suunniteltiin myös hieman väritettyä suomennosta ”Sisäänpäin kääntyneet varpaat”, mutta tämä vaihtoehto sitten kuitenkin jostain syystä hylättiin. Lopuksi tiedustelen, missä bändiä voisi kuunnella. Kumpikin tytöistä nauraa ja sanoo, että tällä hetkellä ei oikeastaan mistään. Laita siihen, että meitä voi kuunnella keikoilla, Enya sanoo virnistäen ja näinhän minä teen. TEKSTI KIKI PYNNÖNEN KUVAT PASKAT NUUDELIT

30.9.2010 13.08


048 Haastattelussa Ville Malja Lavalta

luokan eteen Koulultamme on lähtenyt maailmalle jos jonkinlaista taitajaa, eikä muusikko ja valokuvauksen opettaja Ville Malja kuuluu heistä vähäisimpiin. Miltä tuntuu kun oppilaat tunnistavat käytävillä? Entä minkälaisessa roolissa Ville itsensä näkee opettajana?

J

uttu starttaa kun Ville saapuu aikaisemmin sopimaamme paikkaan koulun käytävällä, josta siirrymme tyhjän luokkahuoneen rauhaan tekemään haastattelua. Kun asiaankuuluvat kättelyt ja esittelyt on hoidettu, istumme pöydän ääreen ja minä alan tarkastella epämääräistä kysymyslappua kädessäni. Lunttilapun käyttö tuntuu teeskentelyltä, mutta päätän silti käyttää sitä ja kysyn ensimmäisen kysymyksen: Mitä kuuluu? Ville avaa suunsa ja alkaa kertoa. Huomaan, että puhuminen tällaisissa tilanteissa on hänelle ehkä hieman luontevampaa kuin minulle. Hän kertoo itselleen

VILLE MALJA 28 V SINKI L E H / A T L A V AJA, A HARJA V U K O L A V I, ARTESAAN A V U K , O K IK MUUS OPETTAJA

figuuri_taitto_mira2 36

TTI

30.9.2010 13.08


Haastattelussa Ville Malja kuuluvan hyvää ja toteaa pikku hiljaa päässeensä taas mukaan koulun rytmiin, jonka hän sanoo eroavan melko radikaalisti omasta, muusikon arjestaan. Ja millaisia eroja näistä kahdesta maailmasta sitten löytyy? Yllätyksekseni hän vastaa, että sisältö duuneissa on loppujen lopuksi melko samanlaista. Kummassakin hommassa sitä tavoittelee ihmisten huomiota, jotta saisi oman viestinsä perille, hän sanoo, kuitenkin lisäten, että kyllä niitä erojakin löytyy. Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa täysin toisistaan poikkeavat aikataulut opettajan ja muusikon työssä, ja duunien teon erilaiset lähtökohdat. Näillä lähtökohdilla hän kertoo tarkoittavansa sitä, että opettajan työssä tulee keskittyä lähes pelkästään muihin ihmisiin, oppilaisiin, kun taas muusikon työssä kaikki lähtee alunperin itsestä. Kysymykseeni siitä, että onko Ville viihtynyt opettajana hän vastaa myöntävästi ja sanoo, että on hienoa työskennellä nuorien parissa. Nuorten innostus uuden tekemiseen ja usko omaan itseensä on hänen mielestään käsittämättömän hienoa. Ville myös tähdentää, ettei välttämättä näkisi rooliaan niinkään opettajana vaan lähinnä henkilönä, joka inspiroi ja kannustaa opiskelijoita tekemään itse ja joka tietenkin auttaa ja opastaa tarvittaessa. Jääkö laulaja-kitaristilla koskaan muusikon rooli päälle siirryttäessä taas koulumaailmaan tai päinvastoin? Tähän kysymykseen mies vastaa, että se 250 kilometriä, minkä hän taittaa aina duunipaikkaa ”vaihtaessaan” on yleensä sellainen sopivan pituinen matka, jonka aikana sitä osaa virittää ajatuksensa taas oikeaan aiheeseen. Täytyy vain toisessa duunissa ollessaan yrittää unohtaa ne toisen paikan jutut, hän sanoo ja lisää sen olevan oikeastaan yllättävän helppoa. Ville kuitenkin myöntää, että välillä oltuaan koululla opettajana ja mentyään sitten treenikämpälle bändikaverien kanssa, ovat nämä huomauttaneet miehen käytöksen olevan hieman opettajamaista. Koululle hän kuitenkin sanoo aina tulevansa opettajana ja vain oppilaiden takia. Koska kyseessä on kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolellakin tunnetun yhtyeen laulaja, en voi olla kysy-

049

mättä, että käyttäytyvätkö oppilaat kummallisesti miehen ensimmäisen kerran saapuessa luokkatilaan. Ville naurahtaa ja vastaa diplomaattisesti, että kaikki nuoret käyttäytyvät kummallisesti. Hän kertoo, että mitään suurempia kohtauksia ei ole koskaan syntynyt ja aina on saatu sovittua, että koulujutut pidetään koulujuttuina. Sitä mies ei kuitenkaan kiellä, etteikö tilanne olisi hieman normaalista poikkeava. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole ollut tarvetta asiasta vaieta ja ihmiset ovat kuitenkin nykypäivänä niin fiksuja, että jo muutaman päivän jälkeen jokainen pystyy suhtautumaan opiskeluun tavanomaisella tavalla. Vaikka haastattelun olikin tarkoitus liittyä lähinnä koulumaailmaan, olisi rikos olla kysymättä mitään yhtyeen nykypäivän elämästä. Lapkon uusi levy ”A New Bohemia” julkaistiin tänä vuonna ja siksi kysynkin Villeltä, millaisen vastaanoton levy on saanut. Poikkeuksetta vastaanotto on ollut erittäin hyväksyvä, hän sanoo lisäten, että yhtyeen tekemisiin on yleisestikin suhtauduttu aina positiivisesti. Mitä hänen omaan mielipiteeseensä yhtyeen elämästä tulee, mies sanoo olevansa tyytyväinen kaikkeen ja toivoo tulevaisuuden tuovan vielä enemmänkin hienoja juttuja tullessaan. Haastattelun loppuun pyydän Villeä kertomaan jonkin erityisen hienon kokemuksen joltain keikaltaan. Hän nostaa esille hetket, jolloin on voinut nähdä ihmisissä risteilevät erilaiset tunnetilat, jotka yhtyeen musiikki on saanut aikaan. Samalla kun toinen on voinut kuunnella keikkaa vedet silmissä, niin vieressä on toinen voinut nauraa kuin viimeistä päivää. On hienoa kun ihmiset reagoivat voimakkaasti eri tavoilla. Tunnen etuoikeutta tehdä juttuja, jotka saavat aikaan voimakkaita tunteita, hän sanoo, eikä minulla yht’äkkiä olekaan enää enempää kysyttävää.

”Nuorten innostus uuden tekemiseen ja usko omaan itseensä on käsittämättömän hienoa.”

figuuri_taitto_mira2 37

TEKSTI KIKI PYNNÖNEN KUVAT ANNI LAIVORANTA

30.9.2010 13.09


050 Sarjakuvat SAVUTON SATAEDU

t e s k i j r Sa by.

Aleksi Lehto

EPÄKUNNOSSA

ONNISTUMISEN RIEM U

figuuri_taitto_mira2 38

7.10.2010 13.14


22.10.2010 Villil채n studioilla

- seminaari

kaan Tu le m u desta! lu o v u u

figuuri_taitto_mira2 39

it inspiro

umaan

www.framilla.net

30.9.2010 13.09


SATAEDU

Satakunnan ammattiopisto, Nakkila Puh. 040 199 4500 www.sataedu.fi Pakkalan toimipiste: Käsi- ja taideteollisuusala ja graafinen suunnittelu Pakkalantie 3 29250 Nakkila

figuuri_taitto_mira2 40

Villilän toimipiste: Länsi-Suomen TV- ja elokuvakeskus Villilä Villiläntie 1 29250 Nakkila

7.10.2010 13.15


Figuuri 2010