run.sas 2/2011 by SAS Institute

SAS Institute Oy:n sidosryhm채lehti 2/2011

Ennusteet tehostavat ydintoimintojen optimointia Finnairilla BI muuntuu mobiiliksi V채hitt채iskauppa l채hti digimaailmaan

Big datasta kilpailuetua

RUN.SAS SISÄLTÖ

SAS INSTITUTE OY:N sidosryhmälehti

ANALYTIIKKA POIMII KULTAJYVÄT BIG DATASTA Yrityksille kertyviä valtavia datamääriä on alettu kutsua ”big dataksi”, joka avaa liiketoiminta-analytiikalle kokonaan uusia mahdollisuuksia, koska dataa voidaan nykyteknologialla analysoida käsittämättömän nopeasti. SAS tarjoaa useita uusia menetelmiä korkean laskentatehon tietojenkäsittelyyn.

”Analyysi vie huipulle”

Analytiikka auttaa Finnairia optimoimaan ydintoimintoja

Vähittäiskauppa mukaan digitaaliseen maailmaan

Ruokasuosituspalvelusta uusi suomalaisinnovaatio

Markkinointi reaaliaikaiseksi

Sanoma Magazines kehittää analyyttistä markkinointia

Analytiikka poimii kultajyvät big datasta

Danske Bank kehittää riskitietoisuuttaan

SAS tarjoaa etumatkaa Solvenssi II -kiireisiin

Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen välineeksi

Mitä vaaditaan, kun analytiikka tulee taloon?

Mobiili BI tuo tiedon kaikkialle

Uutisia

sisältö

2/2011

JULKAISIJAN JA TOIMITUKSEN TIEDOT. SAS Institute Oy on SAS Institute Inc:n (Cary, NC, USA) tytäryhtiö. SAS Institute Inc. on maailman johtava analyyttisten liiketoimintaratkaisujen ja -palvelujen toimittaja. SAS on SAS Institute Inc:n rekisteröity tavaramerkki. run.sas on SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy 3–4 kertaa vuodessa. Osoitelähde: SAS Instituten asiakas- ja markkinointirekisteri. Julkaisija: SAS Institute Oy. Käyntiosoite: Innopoli II, Tekniikantie 14, Espoo. Postiosoite: PL 85, 02151 Espoo. Puhelin: (09) 5255 71. Fax: (09) 5255 7200. Sähköposti: etunimi. sukunimi@sas.com. Web-sivut: www.sas.com/fi. Päätoimittaja: Saara Saalamo. Teksti ja kuvat: Press Features Oy, Kyytipojanpolku 1 A, 04300 Tuusula, puhelin: (09) 2393 160, 040 575 6011, sähköposti: jorma.t.mattila@pp.inet.fi. Ulkoasu: Helsinki Events Oy, puhelin: 040 7570 425, sähköposti: pia.rydman@helsinkievents.fi. Taitto: Salaperä Oy, puhelin: 044 550 1313, sähköposti: martti.nevanpera@gmail.com. Paino: Forssa Print 2011.

441 612 Painotuote

PEFC/02-31-162

2/2011

PÄÄKIRJOITUS

”Analyysi vie huipulle” Tietoviikko-lehti otsikoi yllä olevin sanoin laajan artikkelinsa analytiikan hyödyntämisestä S-ryhmässä. Kauppalehti kirjoitti samasta aiheesta otsikolla ”Tietotulvan hallinta nousee kilpailueduksi”. Media kiinnostui, koska S-ryhmä on yhteistyössä SASin kanssa vienyt analytiikan liiketoiminnassaan niin pitkälle, että ryhmää pidetään vähittäiskaupan alalla jo maailman johtavana analytiikan hyödyntäjänä. Liiketoiminta-analytiikkaa ovat alkaneet tarjota jos vaikka mitkä it-alan toimijat, koska markkinoilla kiinnostus analytiikkaa kohtaan kasvaa nyt nopeasti. Siksi on yhä uudestaan tarve tarkentaa, mikä todella on analytiikkaa ja mikä ei. Itselläni meni hiljattain auto lunastukseen liikenneonnettomuuden vuoksi. Se toi mieleeni, kuinka yksi SASin kilpailija julkisti pari vuotta sitten näkyvästi Tiehallinnolle toimittamansa ratkaisun, joka esittää eri tieosuuksilla tapahtuneet onnettomuudet taulukko- ja karttamuodossa. Samoihin aikoihin me julkistimme sähköisessä uutiskirjeessämme SAS-maailmassa aivan rutiininomaisen uutisen siitä, kuinka Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto oli SASin avulla analysoinut, miksi liikenneonnettomuuksia tapahtuu ja erityisesti, mikä on liikennevalo-ohjauksen vaikutus onnettomuuksiin. Perinteinen raportointi vastaa tyypillisesti kysymyksiin mitä, missä, milloin ja kuinka paljon. Niihin tuo kilpailijan toimittama ratkaisukin ilmeisesti vastasi. Lisämausteina raportointiin voi liittyä ad hoc -kyselyitä, porautumista ja hälytyksiä. Kaikkea tätä on SASillakin tehty maailmansivu, mutta analytiikkaa se ei vielä ole. Eikä sellaiseksi muutu, vaikka raportointia kuorrutettaisiin kaikilla nykyaikaisen raportointitekniikan hienouksilla, joita tietenkin on myös SASilla. Analytiikka alkaa siitä, kun vastataan kysymykseen miksi jokin asia tapahtui. Kun ilmiöille löydetään syyt, päätöksenteolle saadaan paljon parempaa tukea kuin vain raportoimalla, mitä on tapahtunut. Syvemmälle analytiikassa mennään, kun ryhdytään ennustamaan, mitä tapahtuu tai voisi tapahtua seuraavaksi ja miten se vaikuttaa yrityksen toimintaan. Analytiikan avulla myös optimoidaan toimintaa vastaamalla kysymyksiin siitä, mitä kannattaisi tehdä ja mikä olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Tätä S-ryhmäkin SASilla tekee, samoin Finnair, jonka analytiikasta kerromme tässä lehtemme numerossa. Parhaatkin analyysit jäävät merkityksettömiksi, jos yrityksellä ei ole ylimmästä johdosta lähtien halua ja kykyä käyttää analyysien tuloksia hyväksi päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Esimerkiksi S-ryhmällä halua ja kykyä on ollut, ja tulokset puhuvat puolestaan. Johan Sandell Marketing Director johan.sandell@sas.com

Kun ilmiöille löydetään syyt, päätöksenteolle saadaan paljon parempaa tukea kuin vain raportoimalla, mitä on tapahtunut.

2/2011

OPTIMOINTI

Ennusteiden pohjalta laadittava liikenneohjelma ohjaa Finnairin kaikkea toimintaa. Kaikki muu toimii sen perusteella, mihin ja milloin lentokoneet menevät ja tulevat.

Analytiikka auttaa Finnairia optimoimaan ydintoimintoja Finnair ryhtyy ennustamaan liikenne- ja matkustajavirtoja aiempaa tarkemmin automatisoitujen analytiikkatyökalujen avulla. Tarkemmat ennusteet auttavat yhtiötä optimoimaan yhä paremmin liiketoiminnan ydinalueita, kuten reittivalikoimaa, aikatauluja ja konekaluston allokointia reiteille.

ähän asti Finnair on tehnyt oman liikennesuunnittelunsa pohjaksi arvioita liikenne- ja matkustajavirtojen kehityksestä manuaalisesti historiadatan perusteella. Tilastomatemaattisia analyysivälineitä yhtiö ei ole aiemmin käyttänyt markkinoiden kasvun ennustamiseen. ”On vain oletettu, että markkinat kasvavat vuodessa jonkun tietyn prosenttiluvun verran”, kertoo Assistant Vice President, Business Controller Jukka Lahtinen, joka vastaa yhtiön liikenteen, verkoston ja laivaston suunnittelusta. Nyt käynnissä on projekti, jossa otetaan käyttöön SAS-analytiikka liikenne- ja matkustajavirtojen ennustamiseen OriginDestination-tasolla. OD-taso tarkoittaa tie4

2/2011

tystä kaupungista tiettyyn toiseen kaupunkiin suuntautuvia matkustajavirtoja, jotka jollain lailla liittyvät Finnairin nykyiseen tai mahdolliseen reittiverkostoon. Finnairilla on esimerkiksi Euroopassa viitisenkymmentä kohdetta ja Aasiassa kymmenen. Pelkästään niistä syntyy 500 yhtiölle relevanttia OD-paria. Eurooppalaisten ja kotimaisten kohteiden kesken OD-pareja syntyy vielä huimasti enemmän. Lisäksi ennusteissa otetaan huomioon myös reitit, joista Finnair lentää itse vain yhden osuuden. Esimerkiksi Australiaan yhtiöllä ei ole omia lentoja, mutta matkustajat voivat lentää sieltä One World -kumppanin Qantasin lennolla Singaporeen tai Hongkongiin ja jatkaa sieltä Finnairilla Helsinkiin ja

vaikkapa Helsingistä vielä muualle joko Finnairin tai jonkun muun yhtiön lennolla. ”OD-parien määrä on siis valtava. Sen takia ennusteiden tekeminen käsipelillä on tietysti täysin mahdotonta. Tarvitaan automatisoituja ennustetyökaluja”, Lahtinen toteaa.

Ennusteita 1–2 vuodeksi eteenpäin Finnairille potentiaalisten OD-parien välisiä matkustajavirtoja on Lahtisen mukaan tarkoitus ennustaa koskien koko jaettavissa olevaa markkinaa eli kaikkien kyseisillä reiteillä liikennöivien yhtiöiden yhteenlaskettuja matkustajamääriä.

”Esimerkiksi Pariisin ja Tokion välillä me emme suinkaan ole ainoa jakaja markkinoilla, eikä kaikki liikenne niiden välillä kulje Helsingin kautta. Siitä markkinasta pyrimme saamaan oman osuutemme ja ohjaamaan Helsingin kautta oman siivumme siitä liikenteestä.” Ennusteita Finnair tekee lyhyelle ja keskipitkälle aikavälille, koska lentoyhtiöillä täytyy olla julkaistut reitit ja aikataulut 1–1,5 vuodeksi eteenpäin, ja liputkin ovat myynnissä noin vuodeksi eteenpäin. ”Vuosi, puolitoista tai ehkä kaksi vuotta on se aikaväli, jolle me pyrimme ennustamaan matkustajavirtoja ja tekemään sen pohjalta liikennesuunnittelua eli sitä, mihin lennämme, kuinka usein ja millä kalustolla.” Ennusteiden pohjaksi Finnair hankkii dataa useista kansainvälisistä tietolähteistä. Datan laatua parannetaan muun muassa täsmäyttämällä eri lähteiden tietoja toisiaan ja Finnairin omia tietoja vasten. Matkustajamäärien ennustamisessa selittävinä tekijöinä käytetään Lahtisen mukaan tyypillisesti esimerkiksi bruttokansantuotteen ja investointivirtojen muutoksia lentoreittien kohde- tai lähtömaissa.

Ennusteiden laadun oltava kohdallaan SASilla tuotetut ennusteet matkustajamääristä syötetään Finnairilla Lufthansa Systemsin toimittamaan liikenteensuunnittelutyökaluun. Lisäksi sinne syötetään ennusteiden pohjalta suunniteltu Finnairin alustava liikenneohjelma ja aikataulut. Suunnittelutyökalu antaa jokaiselle vaihtoehtoiselle reitille esimerkiksi Pariisista Pekingiin jonkun pisteytysarvon matkustajien näkökulmasta ottaen huomioon matkustusajan, vaihtojen määrän ja lentoyhtiön brändiarvon kaltaisia matkustajien tekemiin valintoihin vaikuttavia tekijöitä. Lopputulemana suunnittelusovellus ennustaa, minkälaisen markkinaosuuden Finnair reitin matkustajavirroista saa. ”Voimme simuloida työkalulla eri vaihtoehtoja ottamalla joltain reitiltä lentoja pois ja lisäämällä lentoja jollekin reitille tai avaamalla jokin uusi kohde ja poistamalla jokin vanha.” Finnair on käyttänyt suunnittelutyökalua aikaisemminkin, mutta

ei enää pariin vuoteen. Ongelmaksi osoittautui työkaluun syötetyn datan laatu. Jos datan eli matkustajavirtoja koskevien ennusteiden laatu ei ole kohdallaan, ei sitä ole työkalusta saatava lopputulemakaan. ”Kun olemme nyt ottamassa suunnittelutyökalua uudestaan käyttöön, päätimme ensin panostaa sen sisään menevän datan laatuun”, Lahtinen toteaakin.

Tehoa optimointiin Ennusteiden pohjalta suunniteltava liikenneohjelma on Finnairin liiketoiminnan ytimessä, koska se ohjaa Lahtisen mukaan yrityksen koko toimintaa. ”Sen pohjalta kaikki muut toiminnot rupeavat suunnittelemaan omaa toimintaansa ja resursointejaan. Lentokenttäinfrastruktuuri, huolto, catering, matkatavaroiden ja rahdin käsittely ja kaikki muu toimii sen pohjalta, mihin ja milloin lentokoneet menevät ja tulevat.” Liikenneohjelman laatimisen lisäksi analyyttiset työkalut auttavat Lahtisen mukaan Finnairia myös tehostamaan muun muassa reittivalikoiman, koneiden allokoinnin ja aikataulujen optimointia. Euroopan reiteillä Finnairilla esimerkiksi on viisi eri konekokoa käytettävissä. Liiketoiminnan kannattavuuden kannalta on tärkeää pystyä optimoimaan matkustajamääräennusteiden avulla yhä paremmin, millä koneella mikin reitti kannattaa lentää. Aikatauluja optimoimalla voidaan puolestaan vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, kuinka suuria matkustajamääriä tietyille lennoille saadaan. Pääosa lentoliikenteestä saapuu iltapäivällä Helsinkiin 15.00-16.00, ja kaukoliikenteen suuri aalto lähtee 16.00–18.00. ”Siinäkin on mahdollista optimoida sitä, mitkä lennot esimerkiksi Euroopasta kannattaa tuoda sisään parhaaseen aikaan vähän ennen kello 16.00:sta, jolloin vaihtoaika kaukolennoille on lyhin, ja mille lennoille kannattaa antaa vähän huonompi sisääntuloaika.” Lentoja Finnairilla on päivittäin pari sataa, joten aikataulujen optimointi käsin on erittäin vaikeaa. Analyyttiset työkalut sen sijaan mahdollistavat Lahtisen mukaan paljon yksityiskohtaisemman optimoinnin.

•

Finnairilla on Jukka Lahtisen mukaan varsin suuret odotukset uusia analyyttisiä työkalujaan kohtaan, koska ne mahdollistavat yhtiön liikenneohjelman paremman suunnittelun matkustajamääräennusteiden pohjalta ja auttavat myös optimoimaan keskeisiä ydintoimintoja.

2/2011

Vähittäiskauppa mukaan digitaaliseen maailmaan Vähittäiskauppa hakee kasvua uusista digitaalisista palveluista ja kaupankäynnin muodoista sekä analytiikasta. Muutosvauhti on yhä kovempi, eikä pelkillä perinteisillä kasvutekijöillä enää pärjätä.

usien ilmiöiden syntyvauhti ja kirjo vähittäiskaupassa ovat lähes hätkähdyttäviä, ja SASin Executive Advisor For Retail Lori Schafer seuraa niitä Yhdysvalloissa jatkuvasti monelta eri näköalapaikalta. Hän on ollut ja on useiden amerikkalaisten vähittäiskauppaketjujen sekä National Retailer Federationin hallituksen jäsen. Hän oli myös vähittäiskaupan ohjelmistoihin erikoistuneen MarketMaxin perustaja ja toimitusjohtaja ennen kuin SAS osti yrityksen. Vähittäiskauppa on nyt Schaferin mukaan hyvää vauhtia ryhtymässä käyttämään sosiaalista mediaa. Noin 75 prosentilla kaikista suurista ketjuista on ainakin Facebook-sivusto. Monet ovat Twitterissä ja YouTubessa, mutta kaupan alan edelläkävijät tekevät paljon muutakin.

Lori Schaferin ja Bernie Brennanin bestseller-kirja kuvaa ja analysoi tarkasti uusia digimaailman ilmiöitä vähittäiskaupassa. 6

2/2011

"Sosiaalinen media on muuttumassa sosiaaliseksi shoppailuksi ja kaupankäynniksi. Vähittäiskauppaketjut ovat esimerkiksi alkaneet laittaa verkkokauppoja ja katalogeja Facebookiin", Schafer kertoo. On syntynyt pelkästään sosiaaliseen kaupankäyntiin erikoistuneita yrityksiä, kuten Payvment, Adgregate Markets ja 8th Bridge. Uutta on myös ryhmäostaminen, jossa diilitarjouksiin erikoistunut yritys neuvottelee kauppaketjujen kanssa isoja alennuksia tietyille tuotteille ja tarjoaa niitä asiakkaille sähköisissä kanavissa. Alan johtavia toimijoita ovat Groupon, Livingsocial ja Google Offers.

Analytiikalla keskeinen rooli Flash sales -yritykset, kuten Rue La La, MYHABIT, Gilt Groupe ja Hautelook, tekevät asiakkailleen yleensä päivittäin erittäin edullisen tarjouksen jostain luxustuotteesta, jota on saatavilla vain rajoitettu määrä rajoitetun ajan. "Asiakkaat sen jälkeen kilpailevat, ketkä ehtivät ostaa tuotteen online. Tämä on jo nyt kahden miljardin dollarin bisnes", Schafer kertoo. Virtuaalipeleissä ja -maailmoissa, kuten CityVille ja ifeelgoods, ostetaan virtuaalisia tavaroita tai virtuaalirahaa oikealla rahalla. Asiakkaista 40 prosenttia on 40-50-vuotiaita naisia eikä suinkaan lapsia. Markkinoille on tullut myös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kuponkitarjousten tekemiseen sosiaalisessa mediassa. PeopleDeals ja skuloop esimerkkeinä. Boutiques.com ja BSF.entre puolestaan ovat yrityksiä, jotka tuottavat personoituja tarjouksia ja personoituja kauppoja. "Sijaintipohjaisessa markkinoinnissa kuluttajille taas tehdään tarjouksia mobiililaitteisiin, kun he astuvat ostoskeskukseen tai ovat lähellä myymälää", Schafer sanoo.

Pitää olla sosiaalinen, toimia lokaalisti ja mobiilisti sekä personoida markkinointia ja tarjontaa, Lori Schafer kiteyttää vähittäiskaupan uudet tuulet. Muun muassa Gap, Best Buy ja Macy's testaavat sijaintipohjaista markkinointia, johon esimerkiksi Foursquare ja Shopkick tarjoavat kauppaketjuille valmiita palveluja. H&M toteuttaa omanlaistaan versiota MyTown-yrityksen kanssa. H&M:n sovellus kutsuu myymälän lähellä olevan asiakkaan myymälään mobiililaitteen kautta ja antaa MyTown-mobiilipelissä pisteitä asiakkaan myymälässä tekemistä toimenpiteistä. Lähes miljoona ihmistä on loggautunut mobiililaitteellaan H&M:n sivustolle pelin vuoksi, ja noin puolet heistä on astunut sisään myymälään jatkamaan peliä tutustumalla yrityksen tuotteisiin. Kehitteillä on myös mobiilipalveluja, joiden avulla voi löytää tietoa tuotteista, hinnoista ja myymälöiden sijainnista ja tehdä ostoksia mobiilisti. Samaan aikaan kehittyy mobiilimaksaminen. Kaikissa uusissa digitaalisissa kanavissa ja kaupankäyntitavoissa analytiikka on Schaferin mukaan keskeisessä asemassa. Sen avulla kauppa voi ymmärtää paremmin asiakkaiden käyttäytymistä ja tarpeita, muokata valikoimiaan niiden mukaisesti, koota kaikista kanavista kokonaiskuvan asiakkaasta sekä kohdentaa markkinointia tehokkaasti. "Esimerkiksi sosiaalisen median analytiikan avulla kauppa pystyy seuraamaan, mitä asiakkaat puhuvat yrityksestä ja sen tuotteista Facebookissa, Twitterissä, blo-

VÄHITTÄISKAUPPA Uusia digitaalisia palveluja ja kaupankäynnin muotoja syntyy vähittäiskauppaan hengästyttävää tahtia. geissa ja muualla. Se mahdollistaa nopean reagoinnin asioihin." Starbucks-ketjusta on sosiaalisessa mediassa päivittäin noin 50 miljoonaa kommenttia. Yhtiö seuraa ja analysoi niitä ja pystyy nopeasti päättämään, mihin ja milloin on tarvetta jotenkin reagoida.

Mukaan on mentävä tai jää jälkeen Schafer on kirjoittanut National Retailer Federationin aiemman puheenjohtajan Bernie Brennanin kanssa Amazon.comin bestselleriksi nousseen kirjan Branded! How Retailers Engage Consumers with Social Media and Mobility. Kirjan johtopäätökset

Schafer kiteyttää viiteen pääteesiin. Ensinnäkin, kommunikaatio kuluttajien kanssa ei ole enää työntävää, tarjontavetoista ja kaupan kontrolloimaa, vaan kysyntävetoista ja kuluttajien itsensä kontrolloimaa. "Kuluttajat itse etsivät tietoa, jota haluavat kuulla, ja odottavat relevanttia, paikallista ja personoitua tarjontaa." Toiseksi, kuluttajat käyttävät taitavasti teknologiaa. He löytävät kaiken tarvitsemansa tiedon tuotteista ja palveluista, pystyvät vertailemaan hintoja ja tekevät edullisia ostoksia verkkokaupoista. Kolmanneksi, kuluttajat odottavat voivansa tehdä ostoksia missä ja milloin haluavat, joten kauppa on vietävä sinne, missä kuluttajat ovat.

"Monikanavakuluttajat haluavat päästä kiinni kaupan brändiin ja tuotteisiin missä ovatkin, olipa kysymys sosiaalisesta mediasta, fyysisestä kaupasta, mobiililaitteesta, webistä, katalogista tai verkkomainoksesta, ja he saattavat haluta ostaa tuotteen heti, kun näkevät sen." Neljänneksi, vähittäiskaupan täytyy lähteä mukaan sosiaaliseen ja mobiilimediaan, koska kuluttajat joka tapauksessa puhuvat siellä vähittäiskaupan yrityksistä keskenään. Viidenneksi, lähtemällä mukaan uusiin teknologioihin vähittäiskauppa pystyy kasvattamaan markkinaosuuttaan. "Jos mukaan ei lähde, jää jälkeen, sillä kilpailijat enemmin tai myöhemmin joka tapauksessa lähtevät", Schafer korostaa.

•

Suuret kauppaketjut ostavat startup'eja Sosiaalinen ja mobiilimedia eivät Lori Schaferin mukaan korvaa vähittäiskaupassa kunnollista strategiaa, vaan vain laajentavat sitä. Yhdysvalloissa on nähty, että yritykset ovat epäonnistuneet, jos ne ovat kiiruhtaneet digimaailmaan sitomatta sitä kunnolla ydinstrategiaansa. "Vähittäiskaupan täytyy miettiä, kuinka kuluttajille voidaan tehdä vastustamaton arvolupaus ja kuinka se kytketään ydinstrategiaan. On avattava yrityksen kulttuuria ja organisaatiota uuteen digiaikaan sekä nostettava sen avulla

oman brändin arvoa ja markkinaosuutta", hän korostaa. Digitaalisen vähittäiskaupan monet pienet startup-yritykset eivät Schaferin mukaan välttämättä päädy suurten teknologiayritysten ostamiksi, kuten lukemattomille startup-yrityksille kävi internetkuplan vuosina. Sen sijaan isot vähittäiskaupat ovat jo alkaneet ostaa startup'eja, koska ne haluavat nopeasti mukaan digimaailmaan. Walmart esimerkiksi osti 300 miljoonalla dollarilla sosiaalisen median Kos-

mix-yrityksen, jonka kanssa jättiketju nyt kehittää WalmartLabs-nimellä kulkevaa "vähittäiskaupan uutta sukupolvea". "Sitä kannattaa seurata tarkkaan", Schafer neuvoo. Nordstrom-tavarataloketju puolestaan on ostanut Hautelookin, koska ketju halusi päästä kasvaville flash sales -markkinoille nopeasti. Verkossa jo valmiiksi toimineet Amazon.com ja eBay ovat kahmineet lukuisia vähittäiskaupassa toimivia digimaailman startup'eja.

•

2/2011

Ruokasuosituspalvelusta uusi suomalaisinnovaatio S

uomalainen Digital Foodie Oy kehittää ja operoi monikanavaista ruokasuosituspalvelua, josta käyttäjä saa mieltymyksiään vastaavia reseptejä, valmiin ostoslistan ja jopa ruokien kotiinkuljetuksen. Kuluttajien tarpeet ovat Digital Foodien toimitusjohtajan Kalle Koutajoen mukaan fragmentoituneet ruoka-asioissa yhä enemmän. Yksi haluaa käyttää ympäristöystävällisesti ja eettisesti tuotettuja elintarvikkeita, toinen suosii luomua ja kolmas lähiruokaa. Jotkut ovat karppausdieetillä, toiset herkuttelevat gourmet-ruuilla. ”Ihmisille on aikaa vievää löytää vähittäiskaupan kymmenien tuhansien tuotteiden joukosta ne, jotka parhaiten sopivat heidän erityistarpeisiinsa. Fyysisessä myymälässä on omat rajoitteensa, mutta digitaalinen palvelu on mahdollista räätälöidä jokaiselle kuluttajalle heidän näköisekseen”, hän toteaa. Tähän rakoon, kuluttajan ja kaupan väliin, Foodie on kehittänyt palvelun, jolle Foodie ei ole Kalle Koutajoen mukaan push-kanava, vaan se tarjoaa käyttäjille todella henkilökohtaista palvelua ja oikeasti helpottaa asiointia ruokakaupan kanssa.

käyttäjät voivat kertoa, minkälaisista ruuista he pitävät ja mistä eivät. Ostokäyttäytymistä analysoimalla palvelu myös oppii koko ajan lisää jokaisen käyttäjän ruokamieltymyksistä. Palvelu suosittelee käyttäjille juuri sopivia reseptejä ja tekee käyttäjän valintojen pohjalta valmiin ostoslistan konkreettisista tuotteista hintoineen. Napin painalluksella saa tarkempaa tietoa tuotteiden valmistajasta, ravintoarvoista ja muusta, jatkossa jopa siitä, miltä maatilalta naudanliha tai perunat ovat peräisin. ”Yleisimmällä tasolla kyse on siitä, että palvelumme mahdollistaa ihmisille fiksumman kuluttamisen”, Koutajoki sanoo.

Palvelua siellä, missä ihmiset ovat Palvelu on Koutajoen mukaan viety sinne, missä ihmiset ovat. Se toimii verkkopalveluna Foodien omalla web-sivustolla ja

Facebookissa sekä mobiilisti iPhonessa/ iPadissa, Android-laitteissa ja Nokian älypuhelimissa. Palvelu synkronoi käyttäjän ostoslistaa eri alustojen kesken. Jos vaimo vaikkapa tekee ostoslistan kotikoneella webissä, aviomies näkee sen kännykässään, voi muokata sitä ja tehdä ostokset matkalla töistä kotiin. Paikan päällä ruokakaupassa tuotteet järjestyvät ostoslistalla myymälän yleisen kohtaamisjärjestyksen mukaan, kun on valinnut käyttämänsä myymälän. Puhelimen näytölle saa myös myymälässä asioidessa myymäläkohtaisia tuotenostoja puhelimen paikkatietoon pohjautuen. Palvelussa voi Facebookin tapaan peukuttaa reseptejä ja tuotteita sekä seurata ystävien ja samat ruokamieltymykset omaavien ihmisten peukutuksia, joista saa ideoita päivän ruokalistalleen. Voi myös itse kirjoittaa tai lukea toisten kirjoittamia arvioita tuotteista ja resepteistä.

Suomessa S-ryhmä sai yksinoikeudet Suomessa Digital Foodie on lisensoinut palvelunsa yksinoikeudella S-ryhmälle. Kuka tahansa voi toki palvelua käyttää, mutta tuotteet ja tuotetiedot sekä niihin liittyvät interaktiiviset toiminnot koskevat S-ryhmän myymälöiden valikoimia. Pääkaupunkiseudulla palvelusta voi tilata jopa kotiinkuljetuksen ostoksilleen Gastronautilta, joka hoitaa S-ryhmän kotiinkuljetuksia. Digital Foodie perustettiin reilut kaksi vuotta sitten. S-ryhmän kanssa palvelua alettiin pilotoida helmikuussa 2010. Nyt palvelulla on Koutajoen mukaan jo 120 000 yksittäistä käyttäjää Suomessa. Ulkomaille yhtiö tähtää markkinoiden kypsyydestä riippuen erilaisin konseptein. Yhtiön ansainta perustuu Koutajoen mukaan käyttölisenssiin ja markkinan ollessa riittävän iso myös kohdennettuun mainosmyyntiin. Sopivin ansaintamalli valitaan aina markkinakohtaisesti. Joulukuussa Foodie on julkistamassa palvelun Iso-Britanniassa, jossa se on kytketty saumattomasti Tesco-ketjun kotiinkuljetuksiin ja tuotevalikoimiin.

•

2/2011

Monissa yrityksissä luullaan, että markkinointi on reaaliaikaista, kun viime yönä tehdyssä ajossa valitulle kohderyhmälle tarjotaan tänään personoitu markkinointiviesti sähköisessä kanavassa. Ikävä kyllä on sanottava, että se ei oikeasti vielä ole reaaliaikaista. Tiedot asiakkaiden käyttäytymisestä perustuvat silloin korkeintaan eilisen päivän dataan, ja sen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Asiakas on saattanut eilen illalla tai tänä aamuna vaikkapa käydä yrityksen web-sivustolla tutkimassa jotakin tuotetta tai antamassa palautetta. Yöllä valittu markkinointiviesti saattaa mennä täysin hukkaan, koska käytettävissä ei ollut tuoreinta tietoa asiakkaasta. Etukäteen valittuihin kohderyhmiin perustuvat outbound-kampanjat ovat yhä useammin korvautumassa inbound-tyyppisellä markkinoinnilla. Siinä asiakkaan tietty teko jossain kanavassa laukaisee tarjouksen tekemisen tai mainoksen näyttämisen asiakkaalle. Reaaliaikaisuudesta on kysymys, jos päätös siitä, mitä asiakkaalle silloin tarjotaan, syntyy juuri sillä hetkellä tehtävän analyysin pohjalta. Nykyteknologialla tälläinen reaaliaikainen markkinointi on mahdollista. Esimerkiksi asiakkaiden web-käyttäytymisen tutkiminen on perustunut tähän asti lokitietoihin, joita on analysoitu jälkikäteen ja saatu tulokset ehkä seuraavana päivänä. Uusimmalla teknologialla asiakkaan webkäyttäytymistä koskeva data saadaan suoraan hänen selaimeltaan. Tällöin voidaan käynnistää välittömästi analyysi, joka käyttää myös muista kanavista viime sekunteihin asti saatuja tietoja asiakkaan käyttäytymisestä ja tuottaa millisekunneissa asiakkaan sen hetkiseen tilanteeseen sopivimman markkinointiviestin. Päätöksenteon luovuttaminen automaattisesti ja reaaliaikaisesti toimivalle päätöksentekokoneelle saattaa joissain herättää huolta. Takana kuitenkin ovat yrityksen itsensä laatimat säännöt, joiden mukaisesti päätöksentekokone toimii, ja koneen valittavana on vain yrityksen itsensä laatimia vaihtoehtoisia markkinointiviestejä.

Response rate yltänyt jopa 40 prosenttiin.

NÄKÖKULMIA

Markkinointi reaaliaikaiseksi

Huolta ehkä herättävät myös asiakkaiden tietoturva sekä liian isoksi paisuva ja vaikeasti hallittava määrä päätöksentekopuita, joilla analytiikka pisteyttää asiakkaita ja heille sopivia viestejä. Näihin huolenaiheisiin on kuitenkin ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä jo olemassa. Teknologian puolesta reaaliaikaista markkinointia voidaan hyödyntää webin lisäksi muissakin kanavissa call centereistä mobiilikanavaan asti. Yhdysvalloissa eräät vähittäiskaupat tulostavat jo kassakuitin taakse kullekin asiakkaalle relevantteja mainoksia reaaliaikaisen analytiikan avulla. Samaa voi tehdä myös pankkiautomaatin näytöllä. Mahdollisuuksia on loputtomiin, ja edelläkävijöinä ovat maailmalla toimineet pankit ja vakuutusyhtiöt. Massamarkkinoinnin response rate jää tyypillisesti 2–3 prosenttiin. Analyyttisesti valituilla kohderyhmillä päästään parhaimmillaan 15–20 prosenttiin. Reaaliaikaisen analytiikan ja päätöksenteon avulla on ylletty jopa 40 prosenttiin. Se houkuttaa yhä useampia yrityksiä. Olli Ek Business Advisor olli.ek@sas.com

2/2011

MARKKINOINTI

Sanoma Magazines kehittää Maan johtava aikakauslehtitalo Sanoma Magazines Finland Oy kehittää markkinoinnin kohdentamista analyyttisellä SAS-ratkaisulla, jonka avulla asiakkaille kyetään entistä paremmin tarjoamaan oikeaa lehteä oikeassa kanavassa oikeaan aikaan.

Eero Perttusen (vas.), Päivi Piiponniemen ja Pentti Pykälän mukaan tehokas analyyttinen markkinoinnin automaatiojärjestelmä auttaa Sanoma Magazinea tekemään asiakkaille entistä osuvampia tarjouksia. 10

2/2011

arkkinoinnin automaatioratkaisun rakentaminen on Sanoma Magazinessa edennyt ensimmäisen osaprojektin tuotosten käyttöönottovaiheeseen. Osaprojektissa pystytettiin asiakkuustietovarasto ja sen päälle omat data martit analytiikkaa ja markkinoinnin automatisointia varten. ”Ensimmäisessä vaiheessa muodostamme niiden avulla kyvyn tuottaa eri kanaviin myynnin kohderyhmiä lehtitilausten uusmyyntiä ja jonkun verran muidenkin tuotteiden, kuten kirjojen ja kerhojen, uusmyyntiä varten”, CRM-päällikkö Pentti Pykälä kertoo. Kohderyhmiä muodostetaan ratkaisun avulla suoramarkkinointikirjeitä, telemarkkinointia ja sähköpostimarkkinointia varten. Jo aloitetussa toisessa osaprojektissa ratkaisua laajennetaan jatkomyynnin kohderyhmien tuottamiseen. Asiakaskontaktoinnin ja myynnin tarvettahan lehtitalossa syntyy myös silloin, kun lehden määräaikaistilaus päättyy tai asiakas irtisanoo kestotilauksen. ”Toisessa osaprojektissa laajennetaan markkinoinnin automatisoinnin data martia ja muodostetaan siihen kolmanneksi subjektitasoksi tilaussubjekti. Asiakassubjekti ja taloussubjekti siinä ovat jo olemassa.” Uusmyynti kohdistuu nimenomaan henkilöön, mutta myös kotitalous on otettava huomioon, koska kotitalo-

uksiin harvemmin halutaan saman lehden tilauksia useammalle henkilölle. Jatkomyynti taas kohdistuu päättyneeseen tai päättymässä olevaan tilaukseen ja sen takana olevaan asiakkaaseen, joten subjektitasoksi tarvitaan myös tilaus.

Kohderyhmät on valittava tarkkaan Sanoma Magazines Finland julkaisee yli neljääkymmentä aikakauslehteä Kodin Kuvalehdestä ja Me Naisista aina Tiede-lehteen, MikroBittiin ja Aku Ankkaan asti, joten markkinoinnin kohderyhmien tarkka valinta on keskeinen liiketoiminnan haaste. Asiakaskontaktointi on lehtitalolle melkoinen kustannuserä, koska asiakkaita ja kampanjoita on paljon. Lisäksi markkinoinnissa on otettava huomioon, että yksittäisiä asiakkaita ei pommiteta liian monilla eikä varsinkaan epärelevanteilla markkinointiviesteillä. Lehtitalon pitäisikin Pykälän mukaan osata kontaktoida sellaisia asiakkaita, jotka todennäköisimmin ovat suopeita tehdyille tarjouksille, tilaavat lehden ja korkealla todennäköisyydellä myös pysyvät tilaajina pitkään. ”Liiketoimintahaasteena on tehdä tarjous oikeasta lehdestä oikealle asiakkaalle oikeaa kanavaa pitikin ja jopa oikea-aikaisesti. Ei ole ollen-

analyyttistä markkinointia kaan sama, että lapioisimme tarjouksia minne sattuu sen sijaan, että pystymme mahdollisimman tarkkaan analyyttiseen kohdistamiseen”, hän toteaa. Kaikki Sanoma Magazine Finlandin julkaisemat lehdet eivät suinkaan kilpaile keskenään samoista asiakkaista ikään kuin itsenäisinä yhden lehden yrityksinä. Toimintaa ohjataan asiakashallintajohtaja Eero Perttusen mukaan kokonaisuutena, ja markkinointia tarkastellaan yhtä hyvin yksittäisen asiakkaan kuin yksittäisen tuotteenkin kannalta.

Harkittua kontaktointia Jos asiakkaalle voidaan lähettää vain yksi viesti, analytiikan avulla on Pykälän mukaan suhteellisen helppo valita, mikä on paras tarjous, joka todennäköisimmin johtaa lehtitilauksen tekemiseen. ”Voimme pisteyttää asiakkaita ja hakea todennäköisintä tuotetta, jonka he tilaisivat. Tai voimme lähestyä asiaa myös kannattavuuden näkökulmasta ja tehdä odotusarvoltaan kannattavimman kontaktin.” Jos asiakasta voidaan kontaktoida useammin kuin kerran, joudutaan miettimään, missä järjestyksessä hänelle mitäkin kannattaa tarjota. ”Asiakashäirintää tietenkin pyritään välttämään. Se on rajoittava tekijä. Emme voi ajatella, että oikein hyvänoloisia asiakkaita kontaktoitaisiin erittäin usein. Yhteydenotot tehdään harkitusti, ja siinäkin analytiikalla tietysti on roolinsa.” Myös asiakkaiden kanavapreferenssejä pystytään analysoimaan ja pisteyttämään asiakkaiden aiempaan käyttäytymiseen perustuen. Sanoma Magazinella on Pykälän mukaan niin paljon asiakasta-

pahtumia, että niistä kyetään aika hyvin nostamaan esiin asiakkaat, jotka selvästi suosivat jotain tiettyä kanavaa. ”Asiakkaan tilaustodennäköisyys onkin jokin tuotekohtaisen ja kanavakohtaisen tilaustodennäköisyyden tulo. Kumpikin näkökulma täytyy ottaa huomioon.” Sähköisen kanavan käyttö markkinoinnissa on Sanoma Magazinessakin lisääntynyt viime vuosina. Liiketoimintaprosesseista vastaavan johtajan Päivi Piiponniemen mukaan sen käyttö kasvaa edelleen. ”Me tietenkin mielellämme palvelemme niitä asiakkaita, jotka haluavat saada tarjouksia sähköpostitse tai muissa sähköisissä ympäristöissä”, hän sanoo. Tyypillinen liiketoimintahaaste aikakauslehtialalla on myös asiakasvaihtuvuus. Monet asiakkaat käyttävät tiuhaan hyväksi lehtitalojen superhyviä tarjouksia kylkiäisineen ja vaihtavat tilaamiaan lehtiä uusien tarjousten ja kylkiäislahjojen perässä. Myös tällaiset käyttäytymismallit on Pykälän mukaan varsin helppo tunnistaa historiatiedoista ja sen perusteella ennustaa asiakkaiden tulevaa käyttäytymistä. Sitä hän pitää analytiikan perustehtävänä, johon käytetään asiakaspoistumamalleja (churn model) ja asiakkaiden pitomalleja (retention model). ”Asian ymmärtäminen on yksi juttu, ja toinen on se, että asialle tehdään jotain. Ymmärtää maailmaa ja sen jälkeen muuttaa sitä”, hän toteaa.

SAS pelaa yhteen SAP-ratkaisun kanssa Markkinoinnin automaatioratkaisun rakentaminen Sanoma Magazine Finlandissa on osa laajempaa SISU-nimellä

kulkevaa liiketoiminnan uudistamishanketta. Siinä vanhoja operatiivisia asiakashallinta-, tilaus- ja taloushallinnon järjestelmiä korvataan SAP-ratkaisulla. SAS-ratkaisun roolina kokonaisuudessa on Pykälän mukaan tukea myyntiä ja asiakaskontaktointia analytiikalla, kun SAPilla taas hoidetaan operatiivinen asiakkuudenhallinta, johon kuuluvat tilaustenkäsittely, lehtien lähettäminen, laskutus, reskontra ja yhteydet talousjärjestelmiin. Yhtiössä päädyttiin SASratkaisuun muun muassa siksi, että sen käytöstä SAPin kanssa oli toimiva referenssi omassa konsernissa, Sanoma Magazines Netherlandissa. Lisäksi yhdessä suomalaisessa aikakauslehtitalossa SASin ratkaisu on ollut jo pitkään käytössä. ”Oli näyttöä siitä, että tämän ympäristön saa toimimaan sekä SAPin kanssa että Suomessa”, Pykälä toteaa. Uusmyyntiä ja jatkomyyntiä tukevien toimintojen valmistuttua SAS-ratkaisun hyödyntämismahdollisuuksia on hänen mukaansa tarkoitus laajentaa vielä tulevissakin osaprojekteissa, mutta niiden sisältöä ei ole lyöty lukkoon. ” Vo i s i ajatella, että ne koostuvat asioista, kuten raportointi, analytiikan käytön laajentaminen ja digitaalisten yhteystietojen tiiviimpi hallinta. Kyse on enemmänkin jatkuvasta prosessista kuin ajatuksesta, että nyt talo on valmis eikä siihen tehdä enää mitään lisäsiipiä.”

•

Faktat Sanoma Magazines Finland on Suomen johtava aikakauslehtikustantaja, jonka yli neljäkymmentä aikakauslehteä tarjoavat lukuelämyksiä yli kolmelle miljoonalle suomalaiselle. Yhtiö on markkinajohtaja myös lasten ja nuorten julkaisuissa. Lehtien ja kirjojen lisäksi Sanoma Magazines Finlandin tuottamista sisällöistä ja palveluista voi yhä useammin nauttia digitaalisessa muodossa niin verkkosivuina kuin sovelluksinakin. Liiketoimintaan kuuluvat myös tunnettujen lehtibrändien oheistuotteet ja -tapahtumat. Yhtiön Yritysjulkaisutyksikkö tuottaa monikanavaisia viestintäpalveluja eturivin suomalaisyrityksille. Sanoma Magazines Finlandin liikevaihto vuonna 2010 oli 201,4 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on noin 750 työntekijää.

•

Sanoma Magazines Finlandin lehtivalikoima tarjoaa vaihtoehtoja hyvin monenlaisille kohderyhmille.

2/2011

ANALYTIIKKA

Analytiikka poimii kultajyvät big datasta Yrityksille kertyvät valtavat datamäärät eivät ole enää ongelma, vaan päinvastoin mahdollisuus tuottaa liiketoiminnalle hyödyllistä tietoa aivan uusissakin sovelluskohteissa, koska tallennustila on nyt halpaa ja dataa pystytään analysoimaan käsittämättömän nopeasti.

atan määrä kasvaa nykymaailmassa lähes eksponentiaalista vauhtia. Kymmenien ja satojen teratavujen datamäärät ovat normaaleja monissa yrityksissä eivätkä petatavuihin nousevat määrät ole enää kaukana. Uudempi ilmiö sen sijaan on, että data on entistä monimuotoisempaa. ”Data on myös aiempaa enemmän ei-määrämuotoista, kuten videostriimiä ja keskustelupalstojen puheenvuoroja. Kaikesta mitä tapahtuu, jää jonkinlainen jälki jonnekin”, Varjus Consultingin asiantuntija Jussi Varjus toteaa. Dataa kertyy yhä useammista eri lähteistä: lokeista, blogeista, web-sivujen klikkauksista, laitteista ja antureista, call centereistä, sosiaalisesta mediasta ja monista tapah-

tumankäsittelyjärjestelmistä. Myös datantulon nopeus kasvaa. Sitä tulvii järjestelmiin eräajojen lisäksi reaaliaikaisesti, lähes reaaliaikaisesti tai jatkuvana virtana. Ei siis ihme, että it-maailman muotiaiheeksi on noussut ”big data” kaikkine siihen liittyvine ongelmineen ja mahdollisuuksineen. ”Monilla yrityksillä big dataa on ollut jo kauan. Tallennustilan hinnan pudottua sitä alkaa olla lähes kaikilla. Kuumin aihe on nyt se, mitä big datalla tehdään”, SASin Senior Advisor Jan Nyström toteaa.

Analytiikalle uusia kohteita Valtavat datamäärät muodostivat aiemmin teknisen ongel-

man, koska tallennuskapasiteetti oli kallista eikä suuria datamääriä pystytty käsittelemään riittävän nopeasti, jotta siitä olisi jotain hyötyä. Vaikka big dataa olisikin kerätty, se on jäänyt usein hyödyntämättä. Nyt tallennustila on paljon halvempaa, ja nykyteknologialla suuria datamääriä pystytään käsittelemään niin nopeasti, että sitä kannattaa tehdä. Juuri se on Nyströmin mukaan nostanut big datan valokeilaan. ”Se on se iso muutos, ei niinkään datan valtava määrä”, hän sanoo. Big data on muuttunut teknisestä ja kustannusongelmasta suureksi mahdollisuudeksi. Liiketoiminta-analytiikalle valtavien datamäärien nopea käsittely avaa aivan uusiakin sovelluskohteita yrityksissä.

Esimerkiksi asiakkaiden käyttäytymisestä yrityksen web-sivustolla löytyy Varjuksen mukaan liiketoimintaa hyödyttävää tietoa, kunhan se saadaan seulottua analytiikan avulla esiin. ”SASin web-analytiikka esimerkiksi ottaa kiinni selainkäyttäjien kursorin liikkeistä ja tallentaa järjestelmään millisekunnin välein, missä kursori liikkuu. Tiedetään jo etukäteen, että 90 prosenttia tuosta datasta voi olla sellaista, että siitä ei saada koskaan irti mitään käyttökelpoista tietoa, mutta kuka tietää, juuri mikä 90 prosenttia se on ja mitä arvokasta lopuista kymmenestä prosentista löytyy.” Merkitystä saattaa olla vaikka sillä, missä yrityksen verkkokaupan sivuston kohdassa tuhansien käyttäjien kur-

SAS vastaa nopeasti SASin menetelmät korkean laskentatehon tietojenkäsittelyyn antavat big datan analysoinnissa vastauksia liiketoiminnan kysymyksiin juuri silloin, kun niitä tarvitaan ilman tuntien tai päivien odottelua. Suuria datamääriä voidaan SASratkaisujen avulla analysoida erittäin nopeasti joko usealle laitteelle hajautetulla verkkolaskennalla (grid computing), suoraan tietokannassa (in-database processing), suoraan muistissa (in-memory processing) tai käsittelemällä suorana virtana tulevaa dataa tosiaikaisesti (event stream processing). Perinteisillä menetelmillä suurten datamäärien analysointi saattaa kestää tunteja tai jopa päiviä. SASin kehittämillä uusimmilla menetelmillä aika putoaa 12

2/2011

murto-osiin, päivistä tunteihin, tunneista minuutteihin ja minuuteista sekunteihin tai sekunnin osiin. Analysoinnin nopeus mahdollistaa myös sen, että analysoidaan koko data eikä vain otosta, jolloin tulokset ovat tarkempia. Nopeuden ansiosta voidaan myös käyttää optimaalisinta analyysimenetelmää sen kompleksisuudesta riippumatta, mikä myös tarkentaa tuloksia. Eräs SASin pankkiasiakas on vähentänyt riskienhallintaa koskevaan analyysiin kuluvaa aikaa 18 tunnista 15 minuuttiin. Amerikkalainen vähittäiskauppaketju puolestaan laskee viikoittain SASilla kahdessa tunnissa yli 270 miljoonaa myymäläkohtaista alennushintaa, kun se aiemmin vei 30 tuntia.

Verkkomatkatoimisto Expedialla on lähes 200 teratavua dataa, jota se myllyttää jatkuvasti SASin ennakoivan analytiikan ja tiedonlouhinnan keinoin. ”Analytiikan tuoma syvä näkemys auttaa meitä luomaan asiakkaille lisäarvoa ja mukavuutta, jolla ansaitsemme heidän uskollisuutensa ja lisäämme myyntiä”, Vice President ja General Manager Joe Megibow sanoo. Maailman johtava tarkkuusmarkkinoinnin palveluja tuottava Catalina Marketing analysoi SASilla noin 200:n eri kanta-asiakasohjelman 600 miljardia tietuetta, jotta sen kauppiasasiakkaat saisivat tehtyä kuluttaja-asiakkaidensa tarpeisiin kohdennettuja kuponkitar jouksia.

•

Jan Nyström (vas.) ja Jussi Varjus korostavat, että big datan analysointi pitää kytkeä yrityksen jokapäiväisiin prosesseihin, jotta tuloksia pystytään hyödyntämään liiketoiminnassa.

erittäin nopeaa analysointia.” Tulevaisuudessa kauppa saattaa ryhtyä hinnoittelemaan tuotteitaan jopa asiakaskohtaisesti ostokäyttäytymisen ja asiakasuskollisuuden perusteella, mikä vaatisi big datan jatkuvaa nopeaa analysointia. Jo nyt tyypillisiä big datan hyödyntämiskohteita ovat muun muassa luotto- ja markkinariskien analysointi ja luottokorttipetosten tunnistaminen pankeissa, tapahtumien laukaisema markkinointi tele- ja finanssialoilla, alennushintojen optimointi vähittäiskaupassa, tuotantolaitteiden ennakoiva ylläpito valmistavassa teollisuudessa, kysynnän ennustaminen vähittäiskaupassa ja teollisuudessa sekä hoitovirheiden tunnistaminen terveydenhuollon potilaskertomuksista.

•

Paljonko on paljon?

sori on pysähtynyt niin, että he eivät ole vieneet aloittamaansa verkko-ostosta loppuun asti.

Nopea reagointi kasvattaa hyötyjä Liiketoiminnan kiihtyvä vauhti ja nopeatempoiset muutokset vaativat operatiivista analytiikkaa, jonka avulla liiketoiminnan tarpeisiin saadaan vastauksia nopeasti ennen kuin kysymykset ehtivät vanhentua. Joissakin sovelluskohteissa kyse voi olla jopa reaaliaikaisesta tai automatisoidusta päätöksenteosta, jonka tueksi nopeita analyysejä tarvitaan. Analytiikan hyödyt ovat yleensäkin sitä suurempia, mitä nopeammin asioihin päästään puuttumaan.

”Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on varmasti tiedon kultajyviä, koska siellä voidaan seurata, millaisin äänensävyin ihmiset puhuvat yrityksestä ja sen tuotteista ja palveluista”, Varjus toteaa. Analyysit saattavat nostaa esille kielteisiä äänensävyjä, joista yrityksen on syytä saada tieto nopeasti, jotta toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen kuin on liian myöhäistä. Yhtä hyvin esille voi nousta myönteisiä äänensävyjä, joiden tietämisestä on hyötyä. ”Eri lähteistä saatua dataa voidaan myös yhdistää yrityksen omaan asiakastietoon ja hyödyntää analyysituloksia esimerkiksi kaupan valikoimasuunnittelussa ja hinnoittelussa, jossa samaa asiaa pitää pystyä analysoimaan monesta

eri näkökulmasta”, Nyström täydentää.

Hinnoittelua jopa myymäläkohtaisesti Kaikessa asiakastiedossa on yleensä kyse suurista datamääristä, joista saadaan analytiikan avulla kilpailukykyä lisäävää tietoa. Yhdysvalloissa jotkut vähittäiskauppaketjut jo hinnoittelevat tuotteita myymäläkohtaisesti asiakastiedon analysoinnin avulla. ”Jos ketjulla on sata tuhatta tuotetta ja tuhat myymälää, ja sen pitäisi pystyä reagoimaan kysyntään ja kilpailijoiden hintoihin päivittämällä hintojaan myymäläkohtaisesti kenties jopa päivittäin, vaaditaan nimenomaan big datan

Yksi teratavu on miljoona megatavua ja petatavu miljardi megatavua. Yhteen teratavuun mahtuu 2 000 tuntia cd-tason musiikkia. Kymmeneen teratavuun mahtuu kirjamäärältään maailman suurimman kirjaston eli Yhdysvaltain kongressin kirjaston kaikkien painettujen materiaalien sisältö. Kongressin kirjaston kokoelmat sisältävät muun muassa 32 miljoonaa kirjaa ja muuta painotuotetta, yli 61 miljoonaa käsikirjoitusta, yli miljoona sanomalehteä, yli miljoona USA:n hallinnon julkaisua sekä 33 000 nidottua sanomalehtien vuosikertaa ja paljon muuta aineistoa. Sähköisesti tallennettua dataa oli maailmassa viime vuonna 1,2 miljoonaa petatavua. Dvd:lle tallennettuna levypino ulottuisi maasta kuuhun ja takaisin, siis noin 350 000 kilometriä suuntaansa. Vuoteen 2020 mennessä sähköisesti tallennetun tiedon arvioidaan nousevan 35 miljoonaan petatavuun.

•

2/2011

RISKIENHALLINTA

Danske Bank rakentaa riskitietoista kulttuuria, jossa osataan erottaa hyvät asiakkaat huonoista ja tiedetään asiakkaiden kannattavuus, jossa riskit on otettu huomioon.

Sampo Pankin omistava Danske Bank kehittää paremmin liiketoimintaan kytkettyä riskienhallintaa. Tarkoitus on, että monimutkainen riski- ja vakavaraisuus laskenta heijastavat pankin bisnestodellisuutta ja vaikuttavat päätöksentekoon.

Danske Bank kehittää riskitietoisuuttaan

iskienhallinta ja lainsäädännön asettamat vakavaraisuusvaatimukset liittyvät pankkitoiminnassa läheisesti toisiinsa, koska riittävän pääoman on tarkoitus suojata pankkia ja sen asiakkaita menetyksiltä, joita toteutuneet riskit voivat aiheuttaa. Danske Bankissa molempia asioita hoidetaan samassa 35 työntekijän yksikössä SAS® Risk Management for Banking -toimialaratkaisun avulla. ”Pyrimme kehittämään parempaa vuorovaikutusta riskiasiantuntijoiden ja liiketoimintajohtajiien kesken ja toisaalta tietohallinnon ja liiketoiminnan kesken näillä alueilla”, riskienhallinnasta vastaava First Vice President Simon Haldrup kertoo. Yhtenä tärkeänä tekijänä hän pitää sitä, että yksikössä pystytään SAS-ratkaisun avulla itse hallitsemaan laskennan kaikkia puolia sekä kehittämään ja ymmärtämään lukujen takana olevaa analytiikkaa. ”Haluamme porautua tietoihin ja ymmärtää asioiden dynamiikan sekä oppia samaan aikaan pakkaamaan ja kommuni14

2/2011

koimaan tietoa entistä paremmin pankin liiketoimintajohdolle.” Pidemmän tähtäyksen tavoitteena on Haldrupin mukaan rakentaa pankkiin riskitietoinen kulttuuri. Se edellyttää, että erotetaan hyvät asiakkaat huonoista ja tiedetään asiakkaiden kannattavuus, jossa riskit on otettu huomioon. ”Riski on susi lampaan vaatteissa. Meidän on oltava partaveitsenteräviä tunnistamaan ja ymmärtämään riskit, joille olemme alttiina.”

Läpinäkyvyyttä mustan laatikon tilalle SAS-ratkaisun pankki valitsi muun muassa saadakseen läpinäkyvämmän näkymän dataansa. Pankin analyytikot voivat nyt seurata ja ymmärtää riski- ja pääomalaskennan dynamiikkaa ja nähdä, miten lopputulokset muodostuvat. ”Aiemmin meillä oli musta laatikko, joka tuotti joitakin tuloksia, mutta kaikki oletukset ja riippuvuussuhteet eivät olleet meille selviä”, Haldrup sanoo.

SAS-ratkaisun avulla pankin riskianalyytikot pystyvät hänen mukaansa työskentelemään ilman it:n tukea, mikä nopeuttaa analyysitulosten saamista liiketoiminnan käyttöön. ”SAS-ratkaisun käyttöliittymä sopii erittäin hyvin analyytikoillemme mitä osaamiseen tulee. Heidän ei tarvitse olla it-asiantuntijoita pystyäkseen tekemään analyysejä, ja ekonomisteina heillä on tarvittava tietämys ratkaisun käyttöön.” Vakavaraisuuslaskennassa käytetään pankin historiadataa henkilö- ja yritysasiakkaista. Tavoitteena on määritellä, kuinka paljon pääomaa pankilla täytyy olla pystyäkseen kattamaan rahalliset menetyksensä 99,97 prosentissa tapauksista, joita kuvaa 10 000 odottamattomia, mutta realistisia tappioita aiheuttavaa skenaariota. ”Meillä on valtavissa data v aran noissamme tiedon kultakaivos, joten pystymme työskentelemään relevanttien bisnesskenaarioiden kanssa. Voimme simuloida esimerkiksi asuntojen hintoja, työttömyysastetta ja Irlannin kansallisen konkurssin seuraamuksia”, Haldrup sanoo.

•

RISKIENHALLINTA

SAS tarjoaa etumatkaa Solvenssi II -kiireisiin Vakuutusyhtiöillä alkaa olla aika tehdä päätöksiä ratkaisuista, joilla ne täyttävät Solvenssi II:n vaatimukset. SAS pyrkii tukevaan etunojaan oman ratkaisunsa kehittämisessä vaatimusten mukaiseksi.

akuutusyhtiöillä on edessään suuri ponnistus, jotta ne pystyvät täyttämään Solvenssi II:n vaatimukset vakavaraisuuslaskennasta, ORSAsta ja valvonnan edellyttämästä viranomaisraportoinnista, kun säädökset astuvat siirtymäajan jälkeen täysimääräisesti voimaan vuoden 2014 alusta. Työn helpottamiseksi SAS on rakentanut SAS® Risk Management for Insurance -toimialaratkaisunsa sisään valmiit tiedonlatausrutiinit, tietomallit, analyysit, raportit sekä kaikki muutkin toiminnot ja työkalut, joiden avulla Solvenssi-vaatimukset pystytään täyttämään. Ratkaisussa on valmiiksi rakennettuna muunmuassa standardimallin mukainen pääomavaatimusten laskenta (SCR ja MCR). Lisäksi se tukee sekä

osittaisten että täysin sisäisten mallien mukaista laskentaa. Ratkaisun valmiusaste on viimeisimmän, QIS5-laskentaohjeistuksen tasolla. Se sisältää valmiina myös lähes kaikki EIOPA Level 3 -tason mukaiset viranomaisraportit. ”SAS on sitoutunut toimittamaan viranomaisvaatimukset täyttävän ratkaisun. SAS seuraakin tiivisti direktiivin valmistelua ja päivittää koko ajan ratkaisuaan valmistelutyössä tehtyjä muutoksia vastaavasti”, SASin Senior Advisor Valtteri Hasa kertoo. Viranomaisraportoinnin sisältö ja tekniset standardit ovat vielä liikkuvia maaleja, mutta Hasan mukaan SAS tulee niidenkin osalta täydentämään ajallaan ratkaisuaan vaatimusten mukaiseksi. Viimeisimmät raporttiehdotuk-

SASin vakuutusalan toimialaratkaisunratkaisun täysi Solvenssi II -valmius pystyy helpottamaan Valtteri Hasan mukaan huomattavasti vakuutusyhtiöiden valmistautumista uusien säännösten noudattamiseen. set EIOPA julkisti marraskuussa. Tällä hetkellä ehdotettu raportointiformaatti on XBRL.

Valmis alusta myös tuleville tarpeille

SAS-ratkaisussa on sisäänrakennettuna suuri joukko Solvenssi II:n vaatimusten mukaisia raportteja.

SASin ratkaisu tarjoaa kattavien Solvenssi II -valmiuksien lisäksi vakuutusyhtiöille avoimen ja joustavan alustan kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan, joka koskee vahinkoja henkivakuutusten riskejä, markkinariskejä sekä yrityksen laajuista riskienhallintaa. ”Ratkaisu on kuitenkin modulaarinen, joten vakuutusyhtiö voi ottaa siitä käyttöönsä vain haluamansa moduulit ja laajentaa ratkaisua tarvittaessa myöhemmin, jos uusia tarpeita ilmaantuu”, Hasa toteaa. Vakuutusyhtiön olemassa olevien riskienhallintaratkaisujen rinnalle SAS-ratkaisun moduulit

saadaan hänen mukaansa istutettua hyvin. Solvenssi II -vaatimuksiakaan ei Hasan mielestä kannattaisi nähdä vain nykyhetken byrokraattisena pakkopullana, vaan pikemminkin mahdollisuutena kehittää yhtiön riskienhallintaa asiakkaidensa ja oman liiketoimintansa tarpeiden mukaisesti. ”Senkin voi sanoa varmuudella, että Solvenssi II ei jää viimeiseksi viranomaisvaatimukseksi. Uusia säännöksiä tulee, ja silloin on hyvä olla valmis alusta ja arkkitehtuuri, joiden avulla niihin kyetään sopeutumaan ketterästi.” SAS on työskennellyt jo yli 30 vuotta vakuutusyhtiöiden kanssa ja tulee Hasan mukaan varmasti kehittämään ratkaisujaan yhtiöiden tarpeita vastaavasti myös jatkossa. Maailmanlaajuisesti SASilla on nykyisin asiakkainaan yli tuhat vakuutusyhtiötä.

•

2/2011

KOKONAISARKKITEHTUURI

Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuria ei tulisi jättää tietohallinnon harteille, vaan ottaa se muiden johtamismenetelmien rinnalle yhdeksi ylimmän johdon työvälineeksi koko organisaation strategiseen johtamiseen.

t-maailman uudeksi mantraksi noussut kokonaisarkkitehtuuri jää usein tietohallinnon omistukseen ja vain it:n johtamisvälineeksi, vaikka sen pitäisi olla koko organisaation johtamisväline. ”Jotta kokonaisarkkitehtuurilla saavutettaisiin ne hyödyt, joita sillä tavoitellaan, sen tulee olla yksi osa koko organisaation strategisen johtamisen välineistöä siinä missä tuloskorttien ja muidenkin johtamisvälineiden”, tutkija Kari Hiekkanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta toteaa. Aiheeseen liittyvää laitoksen tutkimusprojektia ja tutkimusryhmää vetävällä sekä opetuskokonaisuutta kehittävällä Hiekkasella on pitkä kokemus it:n johtamisesta ja arkkitehtuurityöstä muun muassa Logican Suomen maayhtiön ja sitä ennen Novo Groupin teknologiajohtajana. Tietotekniikka on Hiekkasen mukaan muuttunut viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana liiketoiminnan tukitoiminnosta liiketoiminnaksi itsessään. Ei juuri löydy organisaatiota tai toimintamallia, joka ei nykyisin perustuisi tietotekniikan hyödyntämiseen liiketoiminnassa. ”Alalla kuin alalla uudet toimintamallit, kuten verkkopalvelut, ovat keskeinen osa liiketoimintaa ja perustuvat tietotekniikkaan.” Tietotekniikan muuttuneen roolin vuoksi myös sen johtaminen kuuluu Hiekkasen mielestä nykyisin nimenomaan liiketoiminnan ylimmälle johdolle ja on tärkeä osa koko organisaation toiminnan johtamista.

Metsä nähtävä puilta Kokonaisarkkitehtuurissa kyse on Hiekkasen mukaan sananmukaisesti kokonaisuudesta. Painopiste ei ole yksittäisissä toiminnoissa eikä järjestelmissä, vaan organisaatiossa kokonaisuutena prosesseineen, liiketoimintamalleineen, tietojärjestelmineen ja teknologioineen. ”Osaoptimoinnin sijasta tavoitteena on kokonaisuuden optimointi ja koko organisaation toiminnan ja tehokkuuden kehittäminen.” Jokaisella organisaatiolla on aina jokin arkkitehtuuri, olipa se hallittu tai hallitsematon. Arkkitehtuurilla tarkoitetaan tällöin sitä, 16

2/2011

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa Kari Hiekkasen mukaan ymmärtämään monimutkaisten ongelmien ja järjestelmien keskinäistä suhdetta ja helpottaa tehokasta johtamista.

johtamisen välineeksi että organisaatio koostuu aina osista ja niiden välisistä suhteista. Kokonaisarkkitehtuurissa osat ja niiden väliset suhteet pyritään kuvaamaan, jotta ymmärrettäisiin asioiden monimutkaiset keskinäissuhteet ja helpotettaisiin toiminnan tehokasta johtamista. Tietojärjestelmiä on Hiekkasen mukaan perinteisesti rakennettu pala kerrallaan toisistaan erillisissä projekteissa, jotka ovat koskeneet vuorollaan taloushallintoa, henkilöstöhallintoa, toiminnanohjausta, asiakkuudenhallintaa ja milloin mitäkin – ja metsä on usein kadonnut puilta. Kokonaisarkkitehtuurissa tarkoitus on nousta johtamisessa ylemmälle tasolle, ymmärtää kokonaisuutta ja monimutkaisuutta ja johtaa niitä. ”Pitää ymmärtää, miten tieto liittyy mihinkin toimintaprosessiin, mitä tietoja prosessi tarvitsee, missä järjestelmissä tiedot ovat ja mikä on niiden elinkaari, asema ja keskinäinen suhde”, Hiekkanen sanoo.

Liikkeelle tarpeet eikä menetelmä edellä Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi on tarjolla useita erilaisia menetelmiä ja viitekehyksiä, jotka kuitenkin ovat Hiekkasen mukaan edelleen pitkälti teknisiä ja it-lähtöisiä. Niistä puuttuu ylemmän tason näkemys. ”Organisaation johtamisen sekä prosessien ja ihmisten toiminnan huomioon ottaminen ovat kokonaisarkkitehtuuriajattelussa vielä kehittyvä alue. Ei ole valmista praktiikkaa siitä, miten se tulisi tehdä.” Ei myöskään ole Hiekkasen mukaan mitään yhtä menetelmää, joka sopisi kaikille organisaatioille. Jokin menetelmä saattaa olla jollekin organisaatiolle aivan liian raskas, toisella taas liian köykäinen.

”Tavoitteena on koko organisaation toiminnan ja tehokkuuden kehittäminen.” Jokin olemassa olevista menetelmistä kannattaa kuitenkin ottaa oman kehitystyön pohjaksi. Menetelmät ovat vain kokoelma hyviä neuvoja, ehdotuksia ja näkemyksiä, joita organisaation pitää soveltaa omaan tilanteeseensa, resursseihinsa ja toimintaympäristöönsä. ”Suurin virhe olisi noudattaa jotain menetelmää orjallisesti”, Hiekkanen varoittaa. Kehitystyöhön ei ylipäätään pidä lähteä menetelmä edellä, vaan organisaation tarpeista ja tavoiteltavista hyödyistä käsin.

Valmiuksia muutoksiin Organisaation toimintaympäristö ja sen myötä strategia saattavat muuttua tiuhaankin tahtiin. Strategia voi tänä vuonna keskittyä kasvuun, seuraavana kannattavuuteen ja sen jälkeen markkinaosuuksiin uusilla alueilla. Muutokset voivat asettaa keskenään aika ristiriitaisia vaatimuksia kokonaisarkkitehtuurille. Sillä ei kuitenkaan ole mitään virkaa, jos se ei kykene tukemaan yrityksen muuttuvia tarpeita. ”Kokonaisarkkitehtuuri ei saa olla mikään kiveen hakattu kuvaus ja toimintamalli, vaan sen täytyy tarjota valmiuksia myös siihen, että yrityksen toimintaympäristön ja strategian vaatimukset muuttuvat.” Kaikkia tietojärjestelmiä ei myöskään voi johtaa samalla tavalla. Jonkun järjestelmän tärkein vaatimus on toimintavarmuus, toisen taas nopea mukautuminen liiketoiminnan uusiin tarpeisiin. ”Erilaisia järjestelmiä täytyy johtaa eri

Toteutusta valvottava Rakennusarkkitehtuuriin verrattaessa kokonaisarkkitehtuurissa on kyse pikemminkin kaupunkisuunnittelusta kuin yksittäisten talojen suunnittelusta. Ongelmaksi tällöin muodostuu usein suunnitelmien täytäntöönpano. ”Organisaatiolla voi olla vaikka kuinka hyvät suunnitelmat, mutta niiden mukaan toteutetaan vain muutama rakennus. Loppu rämettyy tai menee sekaisin, koska toteutusta ei johdeta eikä

valvota”, Kari Hiekkanen toteaa. Tietotekniikassa yksittäiset yksiköt tai henkilöt usein tekevät hankintapäätöksiä omista lähtökohdistaan käsin tai tietojärjestelmiä rakennetaan kysyntä- tai asiakasohjautuvasti projekti kerrallaan ilman kokonaisnäkemystä. Alvar Aallon mukaan ”mikään ei ole arkkitehtuurissa vaarallisempaa kuin erillisiin yksityiskohtiin keskittyminen”. Sama pätee Hiekkasen mielestä kokonaisarkkitehtuuriin.

tavalla. Kokonaisarkkitehtuurin tehtävä on tarjota välineet tunnistaa, mikä vaatimus missäkin toiminnassa on keskeinen.”

Ylimmältä johdolta suunta ja tavoitteet Jotta kokonaisarkkitehtuuri ajaisi tehtävänsä, sen johtamisen on oltava Hiekkasen mielestä ylimmän liikkeenjohdon käsissä. ”Arkkitehtuuria koskevat päätökset liittyvät koko organisaation toiminnan kehittämiseen. Ei niitä voi yksittäinen systeemisuunnittelija tai järjestelmäarkkitehti tehdä”, hän korostaa. Muiden johtamisjärjestelmien tapaan myös kokonaisarkkitehtuurissa ylimmän johdon tehtävä on määritellä tavoitteet ja suuret linjat. Sen jälkeen organisaation eri tasoilla suunnitellaan ja määritellään konkreettisesti, miten asiat toteutetaan ja tavoitteisiin päästään. ”Hyvä kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tarjoaa mahdollisuuden kuvata ja muuttaa toimintaa eri tasoilla.” Kattava menetelmä integroi strategisen suunnittelun, toimintamallien kehittämisen, operatiivisen kehittämisen, kehityssalkun hallinnan ja järjestelmien toteutuksen. Kokonaisarkkitehtuuri toimii Hiekkasen mukaan myös kommunikaation välineenä johdon, suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä. ”Kokonaisarkkitehtuuriin ja sen soveltamiseen liittyvät ongelmat eivät ole useimmiten teknisiä, vaan liittyvät osapuolten väliseen kommunikaatioon”, hän sanoo.

•

”Tärkeintä on löytää kokonaisnäkemys, suunta ja ymmärrys siitä, mikä on minkäkin toiminnan ja sitä tukevan tietojärjestelmän rooli ja suhde kokonaisuuteen.” Organisaation eri tasoilla ja eri puolilla esimerkiksi tarvitaan juuri tietynlaista liiketoiminta-analytiikkaa tukemaan toimintaa ja päätöksentekoa. ”Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa johdolle näkemyksen siitä, miksi analytiikkaa tarvitaan ja missä prosesseissa siitä on eniten hyötyä”, Hiekkanen sanoo.

•

2/2011

Mitä vaaditaan, kun analytiikka tulee taloon? Liiketoiminta voi saada merkittäviä hyötyjä analytiikasta, jos on osattu ottaa huomioon keskeiset menestystekijät, jotka ratkaisevat, kuinka hyvin yritys analytiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä onnistuu.

uuret yritykset ovat tehneet isoja investointeja jokapäiväisten prosessien hoitamiseksi insinöörimäisen systemaattisesti toimivilla toiminnanohjausjärjestelmillä. Aina ei ole jäänyt tilaa ajatella, että kellokoneiston lailla toimivissa prosesseissa voitaisiin hyötyä analytiikasta. ”Saatetaan kuvitella, että kaikki toimii hienosti, kunhan vaan pannaan prosessit kuntoon ja tehdään asioita järjestelmällisesti”, SASin Chief Solution Architect Jouni Alin toteaa. Käytännössä yhä useampi yritys on kuitenkin törmännyt siihen, että pelkkä prosessien järjestelmällisyys ei vielä riitä. On huomattu, että tarvitaan myös analytiikkaa – vaikkapa ennustamaan kysyntää, jonka pohjalta useita toimintoja voisi yrityksessä ohjata paremmin. Jotta analytiikan tarjoamat mahdollisuudet nähtäisiin, on Alinin mielestä ensimmäiseksi tunnistettava, että järjes-

2/2011

telmällisimpäänkin toimintaan liittyy epävarmuutta - ja heti sen jälkeen, että tuota epävarmuutta voidaan hallita paremmin nimenomaan analytiikan avulla. Epävarmuus voi koskea yhtä hyvin kysynnän kehitystä, luottotappion mahdollisuutta kuin tuotantolaitteiden seuraavaa vikaantumishetkeä. ”Mitään ei koskaan voida ennustaa sataprosenttisella varmuudella, mutta on hyvä, jos asioita voidaan ennakoida entistä paremmin ja myös sanoa jotain siitä, kuinka luotettavia ennusteet ovat”, Alin korostaa.

Analytiikka on iteratiivista Juuri ennustaminen on Alinin mukaan asia, jonka yritykset helpoiten tunnistavat asiaksi, jota ne eivät vielä tee ja asiaksi, jossa tilastomatemaattisella analytiikalla voisi olla paljon annettavaa.

Sen oivaltaminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ymmärrettäisiin, mitä analytiikan hyödyntäminen konkreettisesti tarkoittaa ja vaatii. ”Odotusarvo voi olla se, että saadaan ennustamiskone, joka tekee ennustamisen yrityksen puolesta. Yleensä kuitenkin myös yrityksen prosesseja pitää siinä yhteydessä muuttaa, koska syntyy sellaista tietoa, jonka pohjalta pitää toimia eri tavalla kuin aikaisemmin.” Tilastomatematiikka on Alinin mukaan vain väline, jolla päästään tekemään asioita, joita ei muulla tavoin voitaisi tehdä. Myös akateemisessa maailmassa tilastotiede on soveltava tiede, jota muut tieteet käyttävät omiin tarkoituksiinsa. Analytiikkaa ei tulekaan ottaa käyttöön analytiikan itsensä vuoksi. Sen sijaan on mietittävä tarkkaan liiketoiminnan tarpeet, joihin analytiikkaa halutaan käyttää. Erityisesti on silloin pohdittava, mihin

Viisi keskeistä menestystekijää Yritysten erilaiset kulttuurit ja tilanteet tarjoavat Alinin mukaan hyvin vaihtelevan lähtökohdan analytiikan hyödyntämiselle ja sille, jääkö se vain jollekin osa-alueelle vai laajeneeko se koko yrityksen laajuiseksi ja pysyväksi toiminnan osaksi. Maailman johtaviin liikkeenjohdon konsultteihin lukeutuva Tom Davenport käy uusimmassa Jeanne Harrisin ja Bob Morisonin kanssa kirjoittamassaan kirjassa (Analytics at Work: Smarter Decisions, Better Results) yksityiskohtaisesti läpi viisi menestystekijää, jotka pitkälti ratkaisevat, kuinka yritys analytiikan käytössään onnistuu. Muistisääntönä menestystekijät kiteytyvät lyhenteeseen DELTA, joka tulee sanoista Data, Enterprise, Leadership, Targets ja Analysts. Kirjassa esitetään myös viisiaskelmainen kehitysportaikko, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan oman kehitysvaiheensa analytiikan hyödyntämisessä ja näkemään, miten päästä seuraavalle askelmalle kehittämällä tasapainoisesti kutakin viittä menestystekijää.

Johdolta tukea ja innostavuutta Korkealaatuinen ja hyvin saatavilla oleva data sanelee Alinin mukaan pitkälle sen, mitä analytiikan avulla pystytään tekemään. Monissa yrityksissä dataa on kerätty tietovarastoon, mutta siitä on tuotettu vain summatason raportteja, jotka eivät vielä ole analytiikkaa.

Yrityksenlaajuinen näkökulma on analytiikassa tarpeen muun muassa siksi, että merkittävät analyyttiset sovellukset usein koskettavat monia eri toimintoja läpi yrityksen. Kysyntäennusteita esimerkiksi hyödynnetään myynnissä ja markkinoinnissa, raaka-ainehankinnoissa, toimitusketjun ohjaamisessa, tuotantokapasiteetin allokoinnissa ja logistiikassa, mutta yhtä hyvin myös tuotekehityksessä. Sovellushankkeita tulee priorisoida sen mukaan, mistä koko yritys saa nopeimmat ja suurimmat hyödyt. ”Analytiikan hyödyntäminen on otettava haltuun kuin mikä tahansa muukin prosessi. Pitää myös nähdä, että aina on mahdollisuuksia levittää analyyttisiä käytäntöjä yhä uusiin kohteisiin”, Alin sanoo. Johdon tuki ja innostava johtajuus ovat välttämättömiä, jotta analytiikan hyödyntämiselle syntyy kunnolliset edellytykset. ”Jos kipinä analytiikkaan syttyy alempana organisaatiossa, se sammuu äkkiä, mikäli lähin esimies ei innostu asiasta,” Kaikkea yrityksen toimintaa ei voi ryhtyä heti analysoimaan, joten analytiikan käytölle tulee määritellä konkreettinen käyttötarkoitus ja tavoite. Johtokin kiinnostuu tukemaan analytiikkaa vain, jos on nähtävissä selkeä käyttökohde, jossa se tuottaa ilmeistä hyötyä. Tärkeä menestystekijä on myös analyytikoiden kyky löytää yrityksen dat asta hyödyllisiä vastauksia liiketoiminnan kysymyksiin. Heti alussa yritys ei välttämättä tarvitse omia analyytikoita, sillä muutkin henkilöt pystyvät helppokäyttöisillä välineillä aloittamaan analytiikan hyödyntämisen. ” Ty y p i l l i n e n kehityskulku on, että ensin tehdään pistemäisiä projekteja vähemmin resurssein. Sitten tarvittavia osaajia kootaan resurssipooliksi, joka kykenee toteuttamaan hankkeita ympäri organisaatiota. Lopulta analytiikka on elimellinen osa kaikkea toimintaa”, Alin toteaa.

•

Uusi toimenkuva Jouni Alin toimi aiemmin Senior Advisorina SASin Advisory Services -tiimissä, mutta marraskuun 2011 alusta hän on ollut Chief Solution Architect. Hänen päätehtävänsä uudessa toimenkuvassa on varmistaa, että SAS ratkaisee hankkeissaan asiakkaan liiketoimintaongelman. Alin toimii tiiviissä yhteistyössä myynnin ja palveluiden kanssa ja pyrkii varmistamaan SASin tekemisten laatua asiakkuuden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tehtäviin kuuluu visioida ja kehittää asiakkaille ratkaisuja heidän liiketoimintaongelmiinsa, arvioida projektien kokoa hankkeiden eri vaiheissa ja huolehtia projektien resursoinnista yhdessä palveluiden ja kumppanien kanssa. Alin myös varmistaa toimitusprojektien toteutumista yhteistyössä projektitiimin kanssa, pitää huolta, että organisaatiossa opitaan tekemisistä ja osallistuu osaamisen kehittämiseen.

•

Uudessa toimenkuvassaan Jouni Alinin päätehtävä on varmistaa, että SAS ratkaisee hankkeissaan asiakkaan liiketoimintaongelman. 2/2011

ANALYTIIKKA

asioihin esimerkiksi ennusteilla voidaan vaikuttaa ja miten niiden hyödyntäminen kytketään kyseisiin yrityksen prosesseihin. Nopeatempoisesti muuttuvilla markkinoilla tuotetta, jonka kysyntää nyt ennustetaan, ei ehkä vuoden kuluttua edes ole enää yrityksen valikoimissa, koska ennuste osoitti sen kysynnän hyytyvän. ”Kaikki analyyttinen on luonteeltaan sellaista, että se vaatii jatkuvaa iteratiivista sovittamista uusiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Huomenna pitääkin ehkä analysoida ihan muuta asiaa kuin tänään”, Alin toteaa. Tätä varten analytiikkatiimiin tarvitaan ihmisiä, jotka tuntevat yrityksen bisneksen ja tiedon, jota yrityksellä on hallussaan, osaavat analysoida tietoa ja tulkita tuloksia, ymmärtävät, mitä heidän pitäisi analysoida ja mihin tuloksia aiotaan käyttää ja pystyvät kommunikoimaan tästä kaikesta päätöksentekijöiden kanssa.

MOBIILI BI

SAS-alusta tarjoaa Pietari Koskelan mukaan monipuoliset ja hyvät mahdollisuudet tuottaa sovelluksia mobiiliympäristöihin. SAS-moottori jalostaa datasta tietoa, minkä jälkeen tieto täytyy vain siirtää soveltuvin keinoin mobiilialustoilla käytettäväksi.

Matkoilla oleva tai kokouksesta toiseen kiiruhtava päättäjä pysyy ajan tasalla aina ja kaikkialla, kun kriittinen liiketoimintatieto päivittyy käyttäjän mobiililaitteeseen suoraan SAS-palvelimelta.

Mobiili BI tuo tiedon kaikkialle S ASilla tehtyjä web-sovelluksia on voinut käyttää mobiililaitteiden webselaimilla jo pitkään. Nyt SAS tarjoaa myös mobiiliratkaisun, joka muuntaa SAS-raportit Applen iPadin/iPhonen ja RIMin Blackberry-laitteiden natiivisovelluksiksi. ”Natiiveilla sovelluksilla laitteista saadaan kaikki toiminnallisuus ja teho irti, koska päästään hyödyntämään niiden rautakiihdytystä ja muita ominaisuuksia”, SASin Business Advisor Pietari Koskela toteaa. Ratkaisu perustuu MeLLmo Inc:n Roambi-ohjelmistoon, johon on tehty SASintegraatio, Roambi ES for SAS. Se kääntää SAS-palvelimella tuotetut raportit Applen ja RIMin laitealustoilla toimivaan muotoon. Roambin käyttöönotto on Koskelan mukaan SAS-ympäristössä nopeaa ja helppoa. Ohjelmiston palvelinkomponentti asennetaan SAS-palvelimelle ja loppukäyttäjät lataavat Roambin mobiililaitteeseensa AppStoresta. Olemassa olevat, SASpalvelimella tuotettavat raportit muunnetaan erityisen SAS-

2/2011

työkalun avulla kertaluonteisesti Roambi-raporteiksi, jotka tallentuvat palvelimelle ja ovat sieltä käsin käytettävissä. ”Sen jälkeen ylläpitäjän ei tarvitse tehdä enää mitään, jos raportit pysyvät samanlaisina. Data päivittyy taustalla automaattisesti ja dynaamiset raportit valuvat mobiililaitteisiin. Päättäjillä on aina viimeisin tieto saatavilla missä he liikkuvatkaan”, Koskela sanoo. Roambi on integroitu SASin lisäksi muihinkin ympäristöihin. Samaan Roambisovellukseen voidaan sen vuoksi saada raportteja kaikista yrityk-

sen eri raportointijärjestelmistä, joihin Roambi integroituu.

Oma mobiilialusta Roambilla toteutettujen yleiskäyttöisten raportointisovellusten lisäksi SAS tarjoaa myös omia, tehtäväkohtaisia mobiiliratkaisuja Applen ja RIMin laitealustoille. Markkinoille on jo tuotu SAS® Retail Space Management ja SAS ® Social Media Analytics -ratkaisut. ”Ensi vuonna tulossa on SASin oma yleiskäyttöinen mobiilialusta, joka näyttää

SAS Retail Space Management -sovelluksella voi suunnitella kaupan hyllytilan optimaalista käyttöä mobiilialustalla myymälän oman kolmiulotteisen hyllykartan ja monipuolisten toimintojen avulla.

SASilla tuotettuja sisältöjä suoraan ilman kolmannen osapuolen komponentteja. Se tukee aluksi Android- ja Applen iOS -laitteita”, Koskela kertoo. Koska tuettavia laitealustoja ja niiden eri versioita tulee koko ajan lisää, SASin pidemmän tähtäyksen visiona on hänen mukaansa ratkaisu, jossa sisällön versiointi eri alustoille ei ole tarpeen. Erillisten visualisointi- ja suunnittelutyökalujen avulla tehdään silloin yleiskäyttöinen sisältöpaketti, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan eri ympäristöihin tarjottavilla katselusovelluksilla. ”Sen sijaan että tehtäisiin raportit logiikoineen joka alustalle erikseen, pilkotaan tiedon ja logiikan käsittely sekä esityskerros eri komponenteiksi, ja katselusovellus hoitaa tiedon esittämisen”, Koskela selventää. Kun kullekin alustalle on oma katselusovellus, kaikki SAS-raportit näkyvät kyseisen alustan mobiililaitteissa. Uusille alustoille SAS voi helposti tehdä uuden katselusovelluksen, eikä yritysten tarvitse niitä varten tehdä muutoksia yleiskäyttöisiin sisältöpaketteihinsa.

•

Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) ja Liikennevakuutuskeskus ovat yhteistyössä päivittäneet lakisääteisiä vahinkovakuutuksia varten tarvittavan referenssikuolevuusmallin sekä rakentaneet sen pohjalta uuden SAS-ohjelman, jota myös vakuutusyhtiöt voivat halutessaan käyttää laskiessaan korvausvastuunsa. Yhtiöt joutuvat maksamaan eläkkeitä niin kauan kuin vakuutettujen odotetaan elävän, joten ne tarvitsevat mallin, joka tuottaa jäljellä olevan elinajan odotteen eri-ikäisille miehille ja naisille. ”Uuden mallin mukaan jäljellä olevat elinajat näyttävät edelleen kasvavan. Esimerkiksi 50-vuotiaiden miesten elinajan odote on noin kaksi ja naisten noin kolme vuotta pidempi kuin vanhassa, vuonna 2004 tehdyssä mallissa”, TVL:n matemaatikko Hanna Eskola kertoo. Kuolevuusmallin perusteella yhtiöt ovat laskeneet SAS-ohjelmalla pääomakertoimet

UUTISIA

Vakuutusyhtöille uusi SAS-ohjelma

Pääomakertoimien laskennan takana on Katri Kytömäen (vas.) ja Hanna Eskolan mukaan paljon työtä teettänyttä, vaativaa matematiikkaa. eri-ikäisille eläkkeensaajille. Kertoimien avulla ne laskevat tilinpäätöksiään varten korvausvastuunsa kaikista maksussa olevista jatkuvista suorituksista. Kun kuolevuusmalli päivitettiin, tarvittiin myös uusi ohjelma, joka laskee uuden mallin mukaiset kertoimet. SAS-ohjelma päätettiin tehdä kokonaan uudestaan ja käyttää siinä Base-SASin lisäksi SAS/IML:ää. ”Se koettiin luontevaksi työkaluksi, koska matriisien pyörittäminen on käytännöllistä tehdä matriisilaskentaan soveltuvalla välineellä”, TVL:n tilastomatemaatikko Katri Kytömäki sanoo.

Uuteen SAS-ohjelmaan tehtiin hänen mukaansa aiempaa monipuolisempia ominaisuuksia, jotka helpottavat vakuutusyhtiöiden työtä. Siinä on esimerkiksi valmiina eri etuuslajeja vastaavien kertoimien laskenta. Diskonttauskorko voidaan ohjelmassa syöttää myös ajan suhteen muuttuvana korkokäyränä, kun aiemmin voitiin syöttää vain vakiokorko. Ohjelma ajetaan SASissa, mutta se tuottaa tulostaulukkonsa Excel-muodossa, jolloin suurempi joukko ihmisiä pystyy jatkojalostamaan tuloksia. Vakuutusyhtiöt saivat ohjelman käyttöönsä marraskuussa.

SAS toiseksi paras työpaikka maailmassa

Italiassa, Koreassa, Meksikossa, Hollannissa, Portugalissa ja Ruotsissa. SASin CEO Jim Goodnight sanoo olevansa mielissään tunnustuksesta ja antavansa yritysjohtajana arvoa erityisesti sille, että listaus perustuu yritysten omilta työntekijöiltä saatuun palautteeseen. ”Me SASilla yritämme yksinkertaisesti luottaa työntekijöihimme ja kunnioittaa heitä. Kaikki mitä teemme kasvaa tästä filosofiasta. Todellinen palkinto tästä on se, mitä työntekijämme antavat takaisin yritykselle ja asiakkaillemme.”

SAS on sijoittunut toiselle sijalle Great Place to Work Instituten ensimmäistä kertaa julkistamassa listauksessa maailman 25 parhaasta monikansallisesta työpaikasta. Erityisiä SASin vahvuuksia olivat työntekijöiden saamat terveydenhuoltopalvelut, työntekijöiden lasten päiväkotipalvelut sekä työelämän ja yksityiselämän tasapainoisuus. Listalle pääsystä voivat kilpailla yritykset, jotka ovat

viimeksi kuluneen vuoden aikana sijoittuneet parhaiden joukkoon vähintään viidellä kansallisella listalla, ja joilla on yli 5 000 työntekijää ja heistä vähintään 40 prosenttia yrityksen kotimaan ulkopuolella. Yhdysvalloissa ja Norjassa SAS on ollut kansallisten listojen ykkönen viime vuonna ja tänä vuonna. Lisäksi SAS on kansallisten listojen kärkisijoilla Australiassa, Belgiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Intiassa,

•

Miljoonien säästöjä asiakkaille ja itselle Kattavia markkinointipalveluja amerikkalaisille vähittäiskaupan yrityksille tarjoava 89 Degrees -yhtiö käyttää kehittynyttä analytiikkaa saadakseen aikaan parempia tuloksia dataintensiivistä markkinointia harjoittaville asiakkailleen. Keskittämällä koko asiakastieto- ja markkinointialustansa SASiin 89 Degrees on parantanut ja virtaviivaistanut tiedonhallintaa, analytiikkaa ja business intelligenceä, jotka keskeisesti tukevat sen markkinointiratkaisuja ja -palveluja. "SAS auttoi meitä pääsemään eroon epäjärjestyksestä sekä päätymään luoviin ratkaisuihin ja strategioihin, jotka ovat data-

vetoisia, analytiikan ohjaamia ja teknologian tukemia", kertoo Partner and Vice President of Marketing Intelligence and Technology Jundong Song. Vaikeudet eri osastoilta ja kanavista saatavan datan integroimisessa estävät pyrkimystä saada kokonaiskuva asiakkaista. Tässä SAS astuu Songin mukaan kuvaan auttamalla ratkaisemaan haasteita, joita kaikki yritykset pienistä suurimpiin kohtaavat. "Otettuamme SASin käyttöön olemme itse säästäneet yli miljoona dollaria henkilöstö- ja teknologiakustannuksissamme ja lisänneet liikevaihtoamme keskimäärin 20 prosenttia vuodessa", hän sanoo.

Pelkästään yhdelle vähittäiskauppaasiakkaalleen 89 Degrees säästi kolme miljoonaa dollaria pystymällä kohdentamaan asiakasyrityksen suoramarkkinointikirjeet juuri oikeille kuluttaja-asiakkaille.

•

2/2011

Sosiaalisen median analytiikkaa auttaa parantamaan asiakaspalvelua Suuri amerikkalainen naistenvaatekauppa Chico's FAS käyttää SASin Social Media Analytics -ratkaisua oppiakseen, mitä asiakkaat ajattelevat sen tuotteista ja kolmesta eri brändistä ja kuinka sosiaalisen median keskustelut vaikuttavat sen liiketoimintaan. Analyysitulosten pohjalta yhtiö voi tarvittaessa ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin ja hioa brändistrategiaansa, mainontasuunnitelmiaan, yritysviestintäänsä ja asiakaspalveluaan. Ratkaisuun kuuluvan Conversation Center -moduulin avulla yhtiö pystyy tunnistamaan reaaliajassa twiittaukset, jotka ovat sille merkittäviä kommentin äänensävyn ja twiittaajan vaikutusvallan perusteella ja ohjaamaan sellaiset twiitit eteenpäin henkilöstölle, joka vastaa niihin Twitterissä. Chico's FAS on ennestään SASin asiakasanalytiikan ja markkinoinnin automatisointiratkaisun käyttäjä. Sosiaalisen median analysoinnin avulla se pystyy nyt laajentamaan ymmärrystä asiakkaistaan myymälöidensä, web-sivustonsa ja call center -kanavansa rajojen ulkopuolelle. "Se auttaa meitä varmistamaan, että viestintämme personoidaan vastaamaan yksittäisten asiakkaidemme tarpeita. Sosiaalisen median analytiikka ja markkinoinnin automatisointi ovat luonnollinen parivaljakko, joka auttaa meitä palvelemaan asiak-

YHTEYSTIEDOT Mikäli osoitetietosi tai muut tie tomme sinusta eivät ole ajan tasalla, voit ilmoittaa muutokset meille suomalaisten kotisivujemme kautta. Jos olet uusi lukija ja haluat tilata lehden, se onnistuu myös siel lä. Voit samalla yksilöidä aiheet, joista olet kiinnostunut. Näin vältät saamasta turhaa postia ja saat vain tietoa, jolle sinulla on käyttöä. Lomakkeen löydät osoitteesta www.sas.com/fi kohdasta ”Yhteystiedot”.

Palautetta! Lehden kuin lehden tärkein tehtävä on puhutella lukijoitaan. Se edellyttää, että

2/2011

kaita paremmin", yhtiön CRM-johtaja Barb Buettin toteaa. Chico's FASilla on Yhdysvalloissa yhteensä 1 217 myymälää kolmen eri brändinsä alla. Sen brändejä ovat Chico's, White House | Black Market ja Soma Intimates.

•

Sosiaalisen median analysointi auttaa Chico’s FASia ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita paremmin, ennakoimaan uusia tuulia ja ryhtymään tarvittaessa nopeasti toimenpiteisiin analyysitulosten pohjalta.

lehdessä käsitellään aiheita, jotka ovat kiinnostavia ja joista on hyötyä. Jotta voisimme paremmin palvella sinua ja sinun tarpeitasi, tarvitsemme palautettasi lehden sisällöstä. Kaikki kommentit, niin juttuideat kuin tiukka kritiikkikin, ovat lämpimästi tervetulleita. Lähetä postia päätoimittajalle osoitteeseen: saara.saalamo@sas.com. Palkitsemme kunkin numeron parhaan kehitysidean yllätyslahjalla.

SAS-Tietoa Suomenkieliset kotisivut www.sas.com/fi tek.sas Suomenkielinen sähköinen uutiskirje kaikille SASia työssään hyödyntäville. Tilaukset:

luomalla oma SAS-profiili osoitteessa www.sas.com/ profile.

Kansainväliset kotisivut www.sas.com

Sähköinen tukikeskus Palvelupyynnöt, Hot Fixit, FAQ, vinkit ym. http:// support.sas.com sascom-asiakaslehti Kansainvälinen asiakaslehti. Tilaukset: www.sas.com/ news/sascom. e-Newsletters Valittavana laaja valikoima eri aihealueita käsitteleviä sähköisiä uutiskirjeitä, kuten esim. liiketoimintaa, teknologiaa, koulutusta, vähittäiskauppaa, finanssipalveluja, tai akatemiaohjelmaa käsitteleviä uutiskirjeitä. Tutustu ja tilaa: www. sas.com/news/newsletter.

Analytiikka edistää päätöksentekoa Bloomberg Businessweek Research Servicesin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä yrityksestä kertoo liiketoiminta-analytiikan tukeneen myönteisesti niiden päätöksentekoprosesseja. Hyödyt ovat yrityksissä näkyneet parantuneena kannattavuutena, vähentyneinä kustannuksina, tehokkaampana riskienhallintana, prosessien optimointina, nopeampana päätöksentekona tai kriittisinä suorituskyvyn parannuksina. Kaksi vuotta sitten tehdyn vastaavan tutkimuksen tuloksista poiketen analytiikka on otettu laajasti käyttöön yrityksissä ympäri maailman. Lähes 97 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että heidän edustamansa yritys on ottanut analytiikan käyttöön, kun luku vuonna 2009 oli 90 prosenttia. "Jotkut johtavat yritykset ovat jo täysin omaksuneet liiketoiminta-analytiikan ja saavuttaneet sillä alempien kustannusten, paremman kannattavuuden ja vähentyneiden riskien tuomat hyödyt. Toiset taas vasta aloittelevat matkaansa", SASin Senior Vice President and Chief Marketing Officer Jim Davis toteaa. Tutkimustulosten mukaan eniten hyötyjä analytiikasta saaneita yrityksiä yhdistävät monet tekijät: analytiikan levittäminen organisaatiossa ylhäältä alaspäin ylemmän johdon tuella, oikeanlaisen analyyttisen osaamisen hankkiminen, tiedonhallinnan parantaminen, oikeiden analyyttisten työvälineiden käyttö sekä analyysitulosten operatiivinen hyödyntäminen. "Vasaran hankkiminen merkitsee, että voi lyödä naulan seinään, mutta kokonaisen talon rakentamiseksi tarvitaan suunnitelmia, osaamista ja sitoutumista. Sama pätee kehittyneeseen analytiikkaan. Pelkkien työkalujen varassa pääsee eteenpäin vain osan matkasta", Davis sanoo. Bloombergin globaaliin kyselytutkimukseen vastasi 930 henkilöä eri toimialoilta. Lähes kolmannes vastaajista edusti yritysten ylintä johtoa.

•

SAS GlobalSAS® Forum 2012 in Orlando, Global Forum 2011is • April 4 - 7 • Las Vegas, Nevada • Caesars Palace and everyone’s migrating this way. ®

The scenic surroundings of Florida couldn’t be a better backdrop for inspiration and innovation. Hear from respected thought leaders and industry experts about how to meet challenges with success. Roll up your sleeves in hands-on workshops about the latest SAS technologies. And learn innovative approaches for improving your organization’s return on investment. Don’t miss these unmatched networking opportunities. Online registration opens November 7, so book early. April 22 - 25 • www.sasglobalforum.org • 919-531-5001 • 1-877-899-9933

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective Copyright © product 2010, SAS Institutenames Inc. Allare rights reserved. S63237.1110 SAS and allcompanies. other SAS Institute Inc. or service registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. Copyright © 2011, SAS Institute Inc. All rights reserved. S72318.0811

SAS_ANALYTICS_finaluusiPRINTPDF.pdf

MY C

CY M

CMY Y

K CM

CMY

10.10.2011

15:17:26