Reflection

SAS INSTITUTEN SIDOSRYHMÄLEHTI JOHTAMISESTA, STRATEGIASTA JA TEKNOLOGIASTA

TIMO AHVONEN: ANALYTIIKAN VANKKUMATON KANNATTAJA MTT: SUOMALAISTA MAATALOUTTA KEHITETÄÄN HUIPPUTASON ANALYTIIKALLA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO: UNIIKKI KOULUTUSOHJELMA OPETTAA TUOTTAMAAN DATASTA TIETOA JOHTAMISEN TUEKSI VATTENFALLIN PALKITTU CRO ERIK HAGLAND NOSTI RISKIENHALLINNAN TOIMITUSJOHTAJAN AGENDALLE ARLA FOODSIN CEO PEDER TUBORGH EI ANNA MENESTYKSEN NOUSTA PÄÄHÄN

SISÄLTÖ:

2 - PÄÄKIRJOITUS: VOIKO OIVALLUKSIA TUOTTAA? 3 - VAHDINVAIHDOS: MARKKINAJOHTAJAKSI MYÖS TUNNETTUUDESSA 4-7 - STRATEGIA: SE VOITTAA, JOKA KÄYTTÄÄ TIETOA FIKSUIMMIN Vakuutusyhtiö Fennia on matkalla kohti analyyttista yrityskulttuuria. Kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työstä syntyneistä tarpeista.

PÄÄKIRJOITUS: Voiko oivalluksia tuottaa?

20-21 - DIGITALISOITUMINEN: YKSINÄISYYS ON PERUSEDELLYTYS Arla Foodsin pääjohtaja Peder Tuborgh kertoo viime vuosien vaativasta matkastaan kriisistä toiseen, joka on osin kivikkoisista osuuksista huolimatta osoittautunut menestyksen tieksi.

”Sain idean.” Jo lauseen kielellinen rakenne vihjaa, ettei ideoita voi pakottaa syntymään, vaan kyse on aivojemme valmiudesta vastaanottaa ajatuksia ulkopuolelta. Sama pätee oivallukseen, monimutkaisen tilanteen (usein) äkilliseen hahmottamiseen. Oivallus, joka on ilmestyksen ja läpimurron käsitteiden sukulainen, tarkoittaa yllättävää, syvällistä ja muutoksen aiheuttavaa tietoa.

Oivallukset liittyvät yhä konkreettisemmin työelämäämme, jossa niitä on mahdollista ”tuottaa”. Henkilökohtaisen luovuuden näkökulmasta emme voi tuottaa ideoita nappia painamalla, vaan meidän on saatettava itsemme tilaan, jossa annamme niille mahdollisuuden kummuta.

Organisaatioissa tilanne on päinvastainen. Liiketoiminnassa ennalta tuntemattomia, yllättäviä yhteyksiä voidaan paljastaa paljon järjestelmällisemmin käyttämällä oikeita lähestymistapoja ja työkaluja. Voimme tuottaa oivalluksen, joka muuttaa prosessia, asiakassuhdetta tai kenties jopa liiketoimintamallia.

Organisaation monimutkainen rakenne prosesseineen ja käytäntöineen kätkee sisäänsä yllättäviä yhteyksiä – oivalluksia – jotka voivat olla hyvin arvokkaita. Niihin sisältyy yrityksen mahdollisuus innovointiin. Ja koska mm. ostokäyttäytymisemme, viestintäprosessimme ja suhtautumisemme toisiimme, tuotteisiin ja yrityksiin, tallennetaan digitaalisena tietona, meillä on tänä päivänä mahdollisuus löytää nämä yllättävät yhteydet.

Kykymme hallita ”massiivista analytiikkaa” on kehittynyt valtavasti. Nykyään pystymme käsittelemään valtavia tietomääriä sekunneissa, joita ei aiemmin pystytty työstämään lainkaan, tai parhaassa tapauksessa työstäminen vaati useita viikkoja ja paljon rahaa. Yrityksillä on nyt välineitä kehittää, testata ja tuottaa oivalluksia nopeassa tahdissa. Hyvin organisoitu tieto, kenties yhdistettynä uusiin rakenteettomiin teksti- ja kuvatietoihin, voi synnyttää uuden, käänteentekevän oivalluksen.

Onko sinulla varaa jättäytyä sivuun oivallusten tuottamisesta?

22-23 - JOHTAMINEN : IHMINEN NÄYTTÖÖN POHJAUTUVAN JOHTAMISEN JARRUNA Stanford-professori Jeffrey Pfeffer romuttaa nykyaikaisen johtamisen myyttejä.

Sari Hofmann Markkinointi- ja viestintäjohtaja SAS Institute Oy

8-11- ASIAKASNÄKÖKULMA: MAATALOUS HYÖDYNTÄÄ HUIPPUTASON ANALYTIIKKAA Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa kertovat MTT:n Sari Forsman-Hugg ja Arto Latukka.

12-13 - KILPAILUKYKY: YLIOPISTOSSA ALETAAN LEIKKIÄ DATALLA Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä data-analytiikkaan keskittyvää koulutusohjelmaa. Sen tavoitteena on tuottaa osaamista, jonka avulla johtamisessa pystytään perustelemaan päätöksiä datalla.

14-17 - RISKIENHALLINTA: “AINOA PÄÄMÄÄRÄNI ON LUODA ARVOA” Palkitun riskienhallintajohtaja Erik Haglandin aikakaudella riskienhallinta on Vattenfallissa nostettu toimitusjohtajatasolle tinkimättä ruohonjuuritason tuesta.

18-19 - INTOHIMO: KULTA PIILEE PIENISSÄ YKSITYISKOHDISSA Menestynyt Le Mans –kuljettaja Tom Kristensen paljastaa, että ihannoitujen kilpa-ajajien huippusuoritukset perustuvat täydellisesti kulissien takaiseen tiimityöhön.

SAS Institute Oy, PL 85/Tekniikantie 14, 02151 Espoo Puhelin 09 5255 71 www.sas.com/fi Päätoimittaja: Saara Saalamo Toimitus ja tekstit: TRIALOG Aps, Hanne Hyldborg ja Sven Hauge, hauge@trialog.nu. Press Features, Jorma T. Mattila, jorma.t.mattila@pp.inet.fi.

Kuvitus: Torben Nielsen, Camilla Utke Schiøler, Ola Billmont, Matti Matikainen.

Taitto: Maria Bergsoe. Repro ja paino: Cool Gray A/S

SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. © 2013 SAS Institute Inc. All rights reserved.

Reflection | 2

Markkinajohtajaksi myös tunnettuudessa VAHDINVAIHDOS: SAS Institute Oy:n uutena toimitusjohtajana vuoden alussa aloittanut Johan Sandell, 43, näkee yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen parantaa SASin tunnettuutta ja näkyvyyttä Suomessa.

s

AS on Suomessakin kiistaton markkinajohtaja liiketoiminta-analytiikassa, ja sen uskollinen asiakaskunta tuntee yrityksen hyvin. Tunnettuutta on Sandellin mukaan kuitenkin tarvetta kasvattaa, jotta SAS pystyy toteuttamaan kasvustrategiansa. Hän aikoo itse toimia esimerkkinä ja tuoda SASin viestiä entistä näkyvämmin julkisuuteen. ”Haluan, että myös omat asiantuntijamme tulevat paljon aiempaa enemmän julkisuuteen näkemystensä kanssa.

Meidän pitää osallistua näkyvämmin alan keskusteluun ja ottaa myös tunnettuudessa ansaittu paikkamme liiketoiminta-analytiikan ykkösenä.”

Viiden vuoden kuluttua SAS on Sandellin vision mukaan Suomessakin tunnustettu ja tunnettu tekijä, joka tulee missä tahansa yrityksessä ensimmäisenä mieleen, kun tarvitaan apua liiketoiminta-analytiikassa.

Tulokset syntyvät ihmisiä johtamalla Sandellin edeltäjä Matti Suutala perusti SAS Institute Oy:n 1987 ja johti sitä menetyksellä 25 vuotta. Vahdinvaihtoa on Sandellin mukaan helpottanut yrityksen vankka perusta.

Hän pääsi myös puolen vuoden ajan oppimaan toimitusjohtajan tehtäviä Suutalan rinnalla. Tarvittaessa Suutala on edelleen käytettävissä neuvonantajana, sillä ennen eläkkeelle siirtymistään hän jatkaa SAS-tehtävissä keskittyen liiketoiminnan kehittämiseen Baltian maissa.

Sandell sanoo uskovansa vahvasti ihmisten ja osaamisen johtamiseen. ”En usko, että tulosta voi johtaa. Pitää johtaa ihmisiä, heidän kehittymistään ja motivointiaan. Ihmisiä tulee ohjata oikeanlaisiin tehtäviin, jotka motivoivat heitä. Se näkyy onnistumisina asiakasrajapinnassa, mikä puolestaan tuottaa meille kasvustrategiamme mukaiset tulokset”, hän toteaa.

Liiketoiminta-analytiikkaa käytetään nykyisin liiketoimintalähtöisesti niin bisneskriittisillä sovellusalueilla, että toteutusprojektit ovat Sandellin mukaan erittäin haastavia.

Siksi SASin on keskityttävä yhä vahvemmin asiakkuuksiin, jotta se ymmärtää asiakkaiden liiketoiminnan draiwerit ja pystyy yhdessä heidän kanssaan määrittelemään toteutusprojektit niin, että ne vievät maaliin asti.

Kilpailuetua uudenlaisilla osaajilla SASin emoyhtiön kotiosavaltiosta Pohjois-Carolinasta vieraili toissavuonna Suomessa arvovaltainen delegaatio tutustumassa Pisa-tuloksista mainetta saaneeseen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Tärkeimpänä oppinaan delegaatio piti Sandellin mukaan sitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä antaa opettajille valtaa ja vapautta suunnitella opetustaan hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Yhdysvalloissa opettajien käsiä sen sijaan sitovat loputtomat kokeet, tasokokeet ja testit, joilla koulutusta pyritään liiallisuuksiin asti ohjaamaan. ”Meillä koululaiset oppivat ajattelemaan asioita eivätkä vain pärjäämään kokeissa. Se luo loistavan mahdollisuuden kouluttaa esimerkiksi data scientist -tyyppisiä moniosaajia, joille on kasvavaa tarvetta työmarkkinoilla. Suomalaisille yrityksille tällaiset osaajat voisivat tarjota merkittävän kilpailuedun”, Sandell toteaa.

Koulutuksen tasosta on hänen mielestään tärkeää pitää huolta myös peruskoulun ja lukion jälkeisissä opinnoissa.

Jotta oppilaitokset kouluttaisivat yritysmaailman kaipaamia osaajia, yritysten täytyisi Sandellin mukaan luoda sille omasta puolestaan imua tarjoamalla tuleville osaajille harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja, joissa nuoret pääsevät jatkamaan kehittymistään.◆

Reflection | 3

Se voittaa, joka k채ytt채채 tietoa fiksuimmin

Reflection | 4

Vakuutusyhtiö Fennia etenee kohti analyyttistä yrityskulttuuria. Kysyntää analytiikalle syntyy tavoitteista ja työssä heränneistä tarpeista. Uskoa tuloksiin saadaan, kun analytiikan avulla on todella kyetty parantamaan liiketoimintaa...

›

›

Reflection | 5

Timo Ahvonen on saanut innoitusta analytiikan hyödyntämiseen muun muassa Moneyball-kirjasta, joka kertoo tositarinan amerikkalaisen baseball-joukkueen Oakland Athleticsin noususta huipulle analytiikan avulla. Kirjan pohjalta on tehty myös Brad Pittin tähdittämä Hollywood-elokuva, joka oli vuonna 2011 ehdolla usean Oscar-palkinnon saajaksi.

›

P

k-sektorin yritysten ja kotitalouksien vakuumutta kaikkien asiakkaiden vuosittaiseen henkilökohtaituksiin keskittynyt Fennia kilpailee Suomessa seen kontaktointiin resurssit eivät riitä. vahvasti konsolidoituneilla markkinoilla. Sillä ”Asiakaskantaa analysoimalla pystymme kohdistamaan on kolme itseään suurempaa kilpailijaa, joilla kaikilla on vuosittaiset proaktiiviset yhteydenotot niihin asiakkaisiin, Fenniasta poiketen myös pankkitoimintaa. jotka sitä todennäköisimmin tarvitsevat elämäntilanteessa Fennian tulee kehitysjohtaja Timo Ahvosen mukaan tai yritystoiminnassa tapahtuneen muutoksen takia”, Ahvopysyä kilpailukykyisenä hinnoiltaan ja tuotteiltaan, mutta nen sanoo. kilpailuetua pitää saada ennen muuta palvelulla.

Yhteydenotto on analytiikan ansiosta myös paremmin ”Visiomme on olla suositelluin vakuutusyhtiö. Haluvalmisteltu ja personoitu, koska Fennian yhteyshenkilö amme erottua kilpailijoista ydinkohderyhmässämme sillä, tietää, miksi asiakkaaseen otetaan yhteyttä. Kummankaan että pystymme parhaimpaan palveluun. Se on mahdolaikaa ei tuhlata turhuuksiin. lista, koska ymmärrämme muita Hinnoittelu kohdalleen paremmin, mitä kohderyhmässä tapahtuu”, Ahvonen kertoo.

Analytiikan fiksu käyttö Vakuutusyhtiössä myös hinnoit Parempi palvelu kompensoi säästää aikaa ja vaivaa, koska telu perustuu pitkälti vahinkotiasiakkaiden silmissä myös vakuuse auttaa tekemään sitä, lastojen analyysiin. Esimerkiksi tusten hinnankorotuksia. Niihin millä on oikeasti vaikutusta ja ajoneuvovakuutusten hinnoitteajaa se, että keskimääräinen vahintunnistamaan objektiivisesti lussa pyritään tunnistamaan tekikokorvaus kasvaa vuosittain paljon asiat, joista kannattaa olla jät, jotka ennustavat, mitä tietylle normaalia inflaatiota enemmän, kiinnostunut. kuljettaja-ajoneuvo-yhdistelmälle koska asiakkailla on entistä enemtulee ensi vuonna tapahtumaan.

Käytännössä jokaiselle asimän ja kalliimpaa vakuutettavaa. akkaalle tulee eri hinta. Se on Ahvosen mukaan elinehto, Myös asiakkaiden odotukset ovat jatkuvasti kasvaneet.

Palvelua pidetään nykyisin huonona, jos rahat eivät ole kun asiakasmäärät ovat suuria. Isojen kilpailijoiden etuna asiakkaan tilillä heti, kun hän on puhelimitse tehnyt koron suurempi asiakaskanta, jolloin analysointi tuottaa perivaushakemuksen. aatteessa tarkempia tuloksia. Sen vuoksi Fennian on oltava Oma haasteensa on Ahvosen mukaan ylimalkaan saada muita parempi analytiikassaan. varsinainen vakuutustoiminta kannattavaksi kestävällä ”Se, joka arvioi asiat väärin, saa huonot asiakkaat ja pohjalla, koska vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan kanmenettää hyvät. Siksi oikea hinnoittelu on keskeinen asia nattavuus on 2000-luvulla heilahdellut rajusti erilaisten vakuutusyhtiön kannattavuuden kannalta.” finanssi- ja talouskriisien vuoksi.

Tärkeää vakuutusyhtiölle on myös vastuuvelan laskenta, jossa Fennia pyrkii analytiikan avulla esimerkiksi ennakoiParempaa asiakasymmärrystä maan, kuinka paljon eläkemaksuihin johtavia henkilövahinYli 20 vuotta SAS-ratkaisuja käyttäneellä Fennialla stankoja tapahtuu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä. dardiraportointi on Ahvosen mukaan hyvässä kunnossa, Vastuuvelan määrä on keskeinen tekijä, kun lasketaan yhä samoin hälytysten ja ad hoc -kyselyiden hyödyntäminen. tarkemmin säänneltävää vakuutusyhtiöiden vakavaraiKehittynyttä analytiikkaa yhtiö on käyttänyt jo pitkään suutta. muun muassa asiakasymmärryksen parantamiseen ja asia ”Vastuuvelan laskennalla on myös strategisempi merkikaspoistuman ennakointiin. tys. Meidän täytyy ymmärtää, mitä taseellemme tapahtuu, Yhtiössä esimerkiksi tarkistetaan vuosittain, että kotitajos saamme paljon yritysasiakkaita, joilla on paljon työnlous- ja yritysasiakkailla on riittävän kattava vakuutusturva, tekijöitä, ja lakisääteisten tapaturmavakuutusten kanta

Reflection | 6

kasvaa kovasti. Silloin pitää myös selvittää, mikä on tapaturmavakuutusten oikea hinta, jotta liiketoiminta pysyy kannattavana.”

Vaatimukset kovenevat Analytiikalle asettuu Ahvosen mukaan Fenniassa yhä kovempia vaatimuksia. Tiedon pitää olla nopeammin saatavissa ja helpommin ymmärrettävässä muodossa, jotta sen pohjalta päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan toimenpiteitä sekä myöhemmin kontrolloimaan, että on päästy haluttuun lopputulokseen.

Jotta vakuutustoiminta saadaan pitkällä aikavälillä tasaisesti kannattavaksi, täytyy pystyä kohdistamaan tekemistä paremmin, segmentoimaan tarkemmin, ymmärtämään tuotteiden kannattavuusrakenteet paremmin ja korjaamaan vakuutuskantaa hieman sieltä ja vähän tuolta.

Lisäksi täytyy kyetä ennustamaan paremmin, miten käy, jos asiat jatkuvat ennallaan. ”Ennustetta verrataan sitten tavoitteeseen ja katsotaan, mistä mahdollinen ero johtuu ja mihin toimenpiteisiin pitää ”Kysyntä herää tavoitteiden kautta. Ihmiset alkavat ryhtyä, jotta tavoitteeseen päästään.” vaatia välineitä, joita vain analytiikka tarjoaa. Usko analy Kun vakuutustoiminnan kannattavuus on kestävällä tiikan tuloksiin puolestaan syntyy, kun tuloksia käytetään pohjalla, Fennia voi ottaa enemmän riskiä sijoitustoiminja havaitaan, että ne todella parantavat toimintaa.” nassa. ”Mitä heikompi tietämys on, sitä vähemmän riskiä Innoitusta baseball-analytiikasta voidaan ottaa ja sitä pienemmät ovat sijoitustoiminnan Ahvonen alkoi itse saada uskoa analytiikkaan jo kauptuotot”, Ahvonen sanoo. pakorkeakoulussa opiskellessaan Koveneviin vaatimuksiin vastaja erityisesti opiskelijavaihdossa Liiketoiminnallinen horisontti takseen Fennia uudistaa parhailKanadassa, kun hän yhdessä laajenee, koska analytiikka laan yritystason tietovarastoaan opiskelijatovereiden kanssa sai paljastaa lainalaisuuksia, joita ja johdosta tiimitasolle asti käyprofessorin antamaan harjoitusihmisjärjen avulla ei ole edes tettävää mittaristoaan. Yhtiö tehtävään analytiikan avulla erimahdollista havaita. aikoo myös laajentaa analytiikan nomaisia tuloksia. hyödyntämistä uusille alueille,

”Silloin jotenkin aukesi, että kuten verkkopalveluiden kehittäasioita voidaan oikeasti ratkaista miseen, yhteistyökumppaneiden tehokkuuden ja kustannuskiihkottoman analyysin kautta eikä vain niin, että ollaan tason analysointiin sekä omien palveluidensa mahdollisten vaan jotakin mieltä asioista”, hän kertoo. ongelmakohtien tunnistamiseen asiakkuuksien elinkaaren Käsitys vahvistui, kun hän myöhemmin pääsi tutustuvarrella. maan pohjoismaisiin käytäntöihin erityisesti ajoneuvova ”Käyttötarkoituksia analytiikalle on enemmän kuin kuutuksien hinnoittelussa. kukaan pystyy keksimäänkään. Kaikki tähtää kuitenkin ”Aloin miettiä, että tällä alalla voittaa se yritys, joka nykyisten asiakkaiden pitämiseen ja hit raten parantamiseen käyttää tietoa fiksuimmin. Muut eivät edes tiedä, miksi juuri myynnissä”, Ahvonen toteaa. se yritys voittaa. Sillä vaan on tietoa, mitä muilla ei ole, ja tieto on arvoltaan vähän kuin sisäpiiritietoa sijoitusmaailKysyntä täytyy luoda massa.”

Fennia pyrkii Ahvosen mukaan kehittämään koko ajan Uusimpia innoituksen lähteitä Ahvosella on ollut myös yrityskulttuuriaan niin, että analytiikkaa hyödynnetMichael Lewisin kirja Moneyball: The Art of Winning an Unfair Game, jonka pohjalta on tehty myös Brad Pittin täisiin yhä enemmän ja sen tuloksiin luotettaisiin.

Koska resurssit ovat rajalliset, ihmisten työaika pitää tähdittämä elokuva. Kirja kertoo tositarinan siitä, kuinka käyttää tehokkaasti. Turhasta, lisäarvoa tuottamattomasköyhä baseball-joukkue Oakland Athletics nousi huipulle, ta työstä on päästävä eroon, jotta aikaa jää asiakkaiden kun se alkoi analysoida kaikille avointa ja erittäin tarkkaa kohtaamiseen. baseball-statistiikkaa aivan uudella tavalla. ”Analyysien ansiosta joukkue pystyi palkkaamaan ”Silloin ihmiset haluavat tietää, ketä asiakasta kannattodella halvalla sellaisia pelaajia, jotka osasivat juuri sen, taa kontaktoida ja mitä hänelle tarjota. Tietämisen pakko ja tarve analytiikalle syntyvät sitä kautta. Kysyntä täytyy mitä pitää osata, että pelit voitetaan”, Ahvonen kertoo. luoda. Se ei synny sanomalla, että analytiikka on hyvä juttu, Perinteisesti baseballissa on kiinnitetty pelaajien rektuossa ovat välineet, käyttäkää niitä”, Ahvonen toteaa. rytoinnissa päähuomio näyttäviin taitoihin, kuten pitkiin Työntekijät ovat hänen mukaansa entistä valveutulyönteihin ja heittoihin, vaikka niillä ei datan valossa vältneempia. Kun heille kerrotaan yrityksen seuraavan vuoden tämättä ole suurta merkitystä voittamisen kannalta. Silti tälkannattavuustavoite, he alkavat spontaanisti pohtia, mitä laisille pelaajille maksetaan huippupalkkoja, joihin Oakland he voisivat omassa toiminnassaan parantaa ja missä ovat Athleticsilla ei ollut varaa. ◆ helpoimmin poimittavat hedelmät.

Reflection | 7

Reflection | 8

Maatalous hyödyntää huipputason analytiikkaa ASIAKASNÄKÖKULMA: Suomalaisesta maatalouden kannattavuuskirjanpidosta on kehittynyt alan johtava yritysanalytiikan järjestelmä Euroopassa.

Sen tuloksia hyödyntävät yksittäiset maatilayrittäjät, tutkimus, opetus, edunvalvonta, neuvonta ja media sekä maataloushallinto niin kotimaisessa kuin EU-tason päätöksenteossa.

V

iime vuonna 100-vuotisjuhlia viettänyt maatalouTietoa tuhannelta maatilalta Kannattavuuskirjanpidossa kerätään vuosittain tarkat den kannattavuuskirjanpito käynnistyi Suomessa 1912, kun maatilat alettiin maatalouden kaupaltaloustiedot yli tuhannelta maatilalta, puutarhayritykseltä, listumisen myötä nähdä liikeyrityksinä, joiden taloudelporotilalta, turkistarhalta ja mehiläistilalta. Painotuskerlisen tuloksen seuranta oli tärkeää koko kansantalouden toimien avulla tiedoista saadaan laskettua edustava kuva kannalta. suomalaisen maatalouden talouske Kannattavuuskirjanpidoshityksestä.

Kerättävä aineisto kattaa “Maa- ja elintarviketalouden ta on vastannut vuodesta 2001 lähtien Maa- ja elintarviketaloumaatalousyritysten kaikki sivutoimet, tulevaisuuden kehittämisden tutkimuskeskus (MTT) ja kuten maatilamatkailun ja koneuhaasteet liittyvät siihen, siellä Taloustutkimus-yksikön yrirakoinnin, ja sisältää tiedot tuloista miten arvokasta tietopääotysanalytiikkatiimi. Juhlavuoden ja menoista, veloista, viljelyaloista, maa voidaan käyttää entistä kruunasi tiimin voitto Ajantieto eläinmääristä, tuotantomääristä, paremmin hyödyksi mm.

Oy:n valtakunnallisessa Talousovarastoista, koneista ja rakennuksista poliittisessa päätöksentesaajat 2012 -kilpailussa. sekä työtuntimääristä. Kustakin yriossa ja kokonaisvaltaisen Markkinoiden kasvava tyksestä kertyy kirjanpitoaineistoon johtamisen tukena.” tuhansia lukuja. epävakaus maataloustuotteiden ja tuotantopanosten usein rajuine

”Aineistossa on esimerkiksi hintaheilahteluineen on viime vuosina korostanut entisesjokainen maatilayrityksen kone ja rakennus ja jokaisesta tään kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotetun tiedon ja niistä parikymmentä eri muuttujaa. Pelkästään koneita voi maatilalla olla pienimmät mukaan lukien vaikkapa sata, analyysitulosten tarpeellisuutta koko toimialan kehittämijoten datamassa on valtava”, yritysanalytiikkatiimiä vetävä sessä. laskentatoimen päällikkö Arto Latukka kertoo. ”Tiedolla johtamisen merkitys on kasvamassa. Maa- ja elintarviketalouden tulevaisuuden kehittämishaasteet liittyvät siihen, miten arvokasta tietopääomaa voidaan käyttää Tulokset kaikkien käytettävissä entistä paremmin hyödyksi poliittisessa päätöksenteossa, Kannattavuuskirjanpitoaineisto on vasta raaka-ainetta, kokonaisvaltaisen johtamisen tukena niin yrityksissä kuin josta MTT tuottaa valtaisan määrän raportteja, ennusteita yrityksiä palvelevan neuvonnan kehittämisessä sekä alan sekä analyysi- ja simulointituloksia koko toimialan käyttöön. monitieteisessä tutkimuksessa ja opetuksessa”, sanoo MTT:n Taloustutkimus-yksikön johtaja Sari Forsman-Hugg. ›

Reflection | 9

MTT:n kannattavuuskirjanpitojärjestelmä tarjoaa Sari Forsman-Huggin ja Arto Latukan mukaan yhä syvällisempiä analyysipalveluja niin yksittäisten maatilayritysten kuin valtakunnallisen ja EU-tasoisen poliittisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi.

›

Reflection | 10

Tulosten tärkeimmäksi jakelukanavaksi on noussut vuonna tukijärjestelmiin suunniteltujen muutosten vaikutuksista.

2006 julkistettu Taloustohtori-verkkopalvelu, joka on ve”EU:n kanssa käytävissä tukineuvotteluissa on varmasti loituksetta kaikkien käytettävissä internetissä. Suomen-, saatu monia ratkaisuja Suomen eduksi, koska käytettävissä ruotsin-, ja englanninkielissä palvelussa saa luotua käyton ollut ajantasaisia analyysejä ja ennusteita”, Forsmantäjän valitsemien parametrien pohjalta jopa kymmeniä milHugg sanoo. joonia erilaisia taulukoita.

SAS analysoi datan lennosta Ne yli tuhat maatilayritystä, jotka luovuttavat tietonsa kannattavuuskirjanpitoon saavat vaivanpalkaksi vuosittain MTT on käyttänyt tutkimustyössä SASia jo lähes 30 vuotta. ison joukon laskelmia, raportteja, ennusteita ja vertailuja Myös kannattavuuskirjanpidossa SASilla on Latukan oman maatilansa talouden seurantaa ja johtamista varmukaan keskeinen rooli, koska kaikki raportointi ja anaten. Loput Suomen noin 60 000 maatilasta voivat hyödynlysointi tehdään kokonaisjärjestelmässä SASilla. tää koko maata koskevia tuloksia Taloustohtori-palvelun ”Se tuo meille valtavasti mahdollisuuksia, joita muilla kautta esimerkiksi vertaamalla omia tietojaan saman kokoEU-mailla ei kannattavuuskirjanpidossa ole. Niiden luokan ja tuotantosuunnan kirjanpitotilojen tietoihin. relaatiotietokantapohjaisissa järjestelmissä on tiedot ja Maatalouden neuvontaorganisaatiot, jotka käytänraportointi, mutta siinä välissä ei ole mitään, millä tietoja nössä hoitavat vuosittaisen tiedonkeruun kirjanpitotiloilta analysoitaisiin kunnolla. Meillä välissä on SAS ja kaikki sen MTT:n järjestelmään, käyttävät Taloustohtorin kautta tarjoamat tilastokäsittelyt ja SASin koko analyysivoima.” tietoja hyväkseen niin kirjanpito Esimerkiksi Taloustohtoritilojen kuin muidenkin maatilojen palvelussa yhtään taulukkoa ei ole ”Tietoja käydään laskettu valmiiksi. Järjestelmä hakee neuvonnassa. ”Palvelusta saa tuloksia katsomassa meidän datan aina perusaineistosta, ja SAS alueittain, tuotantosuunnittain ja verkkopalvelustamme laskee tulokset painokertoimineen tilakokoluokittain sekä hyvään ja paljon myös ulkomailta, lennosta käyttäjän tekemien valinheikkoon kannattavuusryhmään koska järjestelmämme tojen pohjalta. Silti analyysitulokluokiteltuina, joten neuvonnassa on parempi kuin komission set syntyvät suuresta datamassasta päästään hakemaan vertailuryhjärjestelmä.” sekunneissa. miä kaikenlaisille maatiloille. Se

Taloustohtori-palvelu tartietenkin mahdollistaa paremman joaa hyvin monipuoliset analysointimahdollisuudet kenelle tahansa käyttäjälle, mutta sisäisessä laatutason ihan perusneuvonnassakin”, Latukka toteaa.

Kannattavuuskirjanpidon tuloksia hyödynnetään laakäytössä MTT:llä on vielä paljon laajemmat mahdollisuujasti myös tutkimus- ja opetuskäytössä, mediassa sekä maadet tuottaa kirjanpitoaineistosta raportteja, analyysejä ja talousyrittäjien edunvalvontaorganisaatioissa. pidemmän aikavälin ennusteita.

Kirjanpitoaineiston keruuvaiheessa SASilla tehdään Tukea EU-neuvotteluihin jokaisen kirjanpitotilan tiedoille parissa sekunnissa Kannattavuuskirjanpidon pohjalta MTT hoitaa Suomen laaduntarkastus, joka sisältää 6 000 testiä. EU:lta saadun lakisääteiset aineistotoimitukset EU:n FADN-tietojärpalautteen mukaan Suomen FADN-aineisto on laadultaan jestelmään, jonka avulla EU seuraa kaikkien jäsenmaiden jäsenmaiden paras. Komissio tekee aineistoille myös oman laaduntarkastuksensa, ja EU-virkailijat kilpailevat siitä, maataloutta sekä tuottaa tietoa ja analyysejä monimutkaikuka pääsee tarkastamaan Suomen aineistoja ja kuka jousen maatalouspolitiikkansa tarpeita varten. tuu tarkastamaan esimerkiksi eräiden Välimeren maiden EU-maiden tiedot ovat nähtävissä Taloustohtori-palveaineistoja. lussa, ja MTT laskee sinne myös jäsenmaiden maatalouden kannattavuus- ja vakavaraisuustunnuslukuja, joita komissio Rajattomia kehittämismahdollisuuksia ei itse julkista. ”Tietoja voi katsoa hyvin tarkallakin tasolla tietystä Taloustohtori-palvelun arkkitehtuuriratkaisussa Sybaseen jäsenmaasta ja verrata niitä Suomen tietoihin. Voi vaikkapa perustuvan tietokannan ja Oracle-portaaliin perustuvan verrata, kuinka paljon tanskalaiset ja suomalaiset maitotilat käyttöliittymän välissä sijaitsee SASin analytiikkakerros. maksavat korkokuluja. Tällaisia tietoja käydään katsomassa Tämä on mahdollistanut Latukan mukaan sen, että järjesmeidän verkkopalvelustamme paljon myös ulkomailta, telmään voidaan lisätä helposti uusia muuttujia, luokittekoska järjestelmämme on parempi kuin komission järjeslutekijöitä, raportteja ja analyysejä pelkästään ohjelmallisia telmä”, Latukka kertoo. muutoksia tekemällä.

Kannattavuuskirjanpidon tulokset ovat Suomen maa ”Kun resurssit ovat suhteellisen pienet, järjestelmien talouspolitiikan suunnittelun ja kehittämisen keskeistä lähtäytyykin olla ketteriä ja joustavia”, Forsman-Hugg korostaa. deaineistoa. Maa- ja metsätalousministeriö tilaa MTT:lta Kannattavuuskirjanpitoaineiston hyödyntämisessä on vuosittain myös kymmeniä erityisanalyysejä, ennusteita ja hänen mukaansa edelleen lähes rajattomat kehittämismahsimulointeja muun muassa kotimaisiin ja EU:n maatalousdollisuudet. Datasta voidaan maataloudessa, kuten useim-

Kannattavuus on kilpajuoksua Kannattavuuskirjanpidon pohjalta tuotettu tieto auttaa parantamaan maatilayritysten kannattavuutta kaikilla eri tasoilla: poliittisessa päätöksenteossa, EU:n tukineuvotteluissa, maatalouden ongelmia ratkovassa tutkimustyössä ja neuvonnassa, opetuksessa sekä yksittäisten maatilayritysten johtamisessa.

Kyse on kuitenkin jatkuvasta kilpajuoksusta. Maatalouden tehokkuus ja tuottavuus ovat parantuneet koko ajan, mutta taloudellisen hyödyn ovat usein ulosmitanneet itselleen rehu-, lannoite- ja energiateollisuus, elintarvikkeiden jalostusteollisuus sekä vähittäiskauppa.

Kannattavuuskerroin on keskeinen luku, joka kertoo, kuinka paljon maatilayrittäjä ansaitsee suhteessa maataloustyöntekijän kuukausiansioon. Suomessa kerroin on yli vuosikymmenen ajan vaihdellut välissä 0,4-0,8. Maatilayrittäjät ovat siis jatkuvasti ansainneet huomattavasti vähemmän kuin maataloustyöntekijät.

Vuosittain vain muutamassa EU-maassa maatilayrittäjien milla muillakin toimialoilla, saada paljon nykyistä enemmän ansiot ovat samalla tasolla tai korkeammat kuin maatalousirti. työntekijöillä.

MTT muun muassa pyrkii yhteistyössä maatalouden neuvontaorganisaatioiden kanssa saamaan erilaiset Toimintaan sitoutuneen kokonaispääoman tuottoprosentti maataloutta koskevat tietokannat yhteiskäyttöön. Kiron suomalaisilla maatiloilla ollut keskimäärin noin 2 projanpitoaineiston taloustietoa voitaisiin silloin yhdistää senttia miinuksella jo reilun vuosikymmenen. tuotantoprosessien biologiseen tietoon, joka koskee vaikkapa maidon koostumusta tai eläinten hyvinvointia.

Maatilojen kannattavuus toki vaihtelee suuresti muun ”Tätä kautta pääsemme jatkossa yhä paremmin kiinni muassa tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Tällä hetsyihin, jotka vaikuttavat maatilojen kannattavuuteen ja kellä maidontuotanto on Suomessa kohtuullisen kannatpystymme ehkä saamaan entistä parempia eväitä yritystatavaa, mutta edes maitotilayrittäjät eivät silti keskimäärin son johtamista varten”, Forsman-Hugg toteaa. yllä maataloustyöntekijän ansiotasoon.

Julkiseen Taloustohtori-palveluun on myös tulossa MTT:n sisäisessä käytössä jo oleva yksikkökustannuslasLisätietoja: www.mtt.fi/taloustohtori kenta, jolla pystytään kohdentamaan maatilakohtaisesti 540 erilaista kustannuserää maksimissaan 75 eri tuotteelle.

Tällöin päästään vertailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon maksaa maitolitran tai vehnäkilon tuottaminen erityyppisillä maatiloilla.

Samoin Taloustohtoriin ovat tulossa sisäisessä käytössä jo olevat SASilla toteutetut grafiikka- ja karttapalvelut.

MTT:llä on käytössään myös muiden EU-maiden kartat, joten EU-maiden FADN-aineiston mitkä tahansa muuttujat saadaan pian kartalle EU-tasolla. ”Komission omilla verkkosivuilla on vain muutama kiinteä kartta, joten me nousemme ihan eri sfääreihin SASkarttojen avulla”, Latukka sanoo.

Luvassa on myös interaktiivinen palvelu, jossa mikä tahansa maatilayritys voi naputella Taloustohtoriin omat talouslukunsa ja verrata niitä saman Datasta voidaan maataloudeskokoluokan ja tuotantosuunnan sa, kuten useimmilla muillakin kotimaisten kirjanpitotilojen toimialoilla, saada paljon nykyistä lukuihin ja kenties myös muiden enemmän irti.

EU-maiden maatilojen lukuihin. ”Pyrimme myös yhä enemmän ennakoimaan asioita, tekemään ennusteita, simulointeja ja herkkyysanalyysejä, siinä missä aiemmin olemme lähinnä kuvanneet, miten kannattavuus on toteutunut historiallisesti”, Forsman-Hugg kertoo.

Yhtenä visiona on kerätä ja analysoida kannattavuuskirjanpidossa myös sellaista dataa, jota voisi hyödyntää kuluttajaviestinnässä esimerkiksi tuotannon ympäristövaikutuksiin liittyen.

MTT:ssa on kannattavuuskirjanpitoon liittyen kehitteillä paljon muutakin, kuten hintatiedoista riisuttu tuottavuuslaskenta, paikkatiedon hyödyntäminen sekä iPadja älypuhelinpohjaiset jakelukanavat Taloustohtori-palvelulle. ◆

Reflection | 11

Yliopistossa aletaan leikkiä datalla KILPAILUKYKY: Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ensimmäisenä käynnistämässä data-analytiikkaan keskittyvän projektin. Tarkoitus on kouluttaa osaajia, jotka löytävät datamassoista syvälliseen ymmärrykseen johtavaa tietoa kehittyneen data-analytiikan avulla.

t

ietävä-hankkeeksi nimetyssä projektissa analytiikpaljon siitä, että johtamiskulttuurissa pitäisi siirtyä mutukaa ei lähestytä vaikeaksi koettujen tilastotieteen tuntumaan ja tunteen varaan perustuvasta päätöksenteosta menetelmien ja algoritmien näkökulmasta, vaan siihen, että päätöksiä perustellaan datalla. data edellä. Tavoitteena on oppia tuottamaan datasta tietoa ”Koiranleuat sanovat, että vanhassa mallissa tehdään johtamisen tueksi sellaisella kielellä, jota päätöksentekijätkin ensin jokin päätös ja etsitään sitten sellainen datajoukko, ymmärtävät. jolla päätöstä voidaan perustella. Tällaisesta pitäisi pyrkiä ”Me ryhdymme kuvainnollisesti ’leikkimään’ datalla pois, ja se vaatii analyyttisten työkalujen lisäksi yritysten ja katsomaan, mitä siitä saadaan irti esimerkiksi SASin johdolta sellaista suhtautumista, että ollaan kiinnostuneita työkaluilla. Datat ovat meille kuin kasa Lego-palikoita, jotka datasta ja luotetaan siihen.” saatuaan lapsi alkaa miettiä, mitä niistä voisi rakentaa”, Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksen Opettajatkin kouluttautuvat kehittämispäällikkö, FT Virpi Hotti kertoo.

Ensi syksynä käynnistyvään data-analytiikan koulutus Kehittyneen data-analytiikan ohjelmaan otetaan 20 perus- ja hyödyntäminen ei hänen mujatko-opiskelijaa, jotka ovat jo ”Datat ovat meille kuin kasa kaansa edellytä tilastotieteen suorittaneet tietojenkäsittelytiehienouksien hallitsemista. SASin Lego-palikoita, jotka saatuteen tai muun sopivan oppiaineen JMP:n kaltaiset työkalut osaavat aan lapsi alkaa miettiä, mitä kandidaattivaiheen opinnot. kertoa suoraan ja havainnollisen niistä voisi rakentaa.”

Heille on tarjolla viisi kurssikokovisuaalisesti, mitä datasta löytyy naisuutta, joista kertyy yhteensä ilman, että ensin jouduttaisiin 25 opintopistettä. miettimään, mitä muuttujia tutkitaan ja minkälaisella mate ”Yritämme etsiä koulutusohjelmaan sellaiset opiskelijat, maattisella mallilla. jotka ovat oikeasti kiinnostuneita tästä aihealueesta. Jos olen ”Idea on nimenomaan se, että meillä ei tarvitse olla oikein haistellut ilmaa, opiskelijat odottavat vesi kielellä, että valmiita kysymyksiä, joihin datasta lähdetään hakemaan pääsevät hakemaan ohjelmaan”, Marttila-Kontio kertoo. vastauksia. Annamme oikeasti datan itsensä kertoa”, Hotti Koulutusohjelman kohderyhmään kuuluvat opiskelijoiden lisäksi myös hankkeen opetus- ja hallinnointitiimin sanoo. muodostava kolmikko: Hotti, Marttila-Kontio ja Kontio.

Koska aihepiiri on maan korkeakouluissa uusi, hekin koulutPäätöksiä perusteltava datalla Koulutushankkeen projektipäällikön, FT Maija Marttilatautuvat aiheeseen muun muassa SASin ja muiden välinetoiKontion mukaan valmiit kysymykset usein ohjaavat suuresti mittajien kursseilla. sitä, mihin suuntaan analytiikan tulokset vievät päätöksen ”On harvinaista herkkua, että itsekin pääsemme kouluttautumaan”, Marttila-Kontio sanoo. tekoa. ”Kun sen sijaan lähdetään pyörimään datan leikkikenYritysyhteistyötä tälle ja annetaan datan kertoa, löydetään ensin merkkejä erilaisista ilmiöistä. Kun niitä on kertynyt tarpeeksi, tulokseksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osin rahoittaman Tietäväsaadaan syvällistä ymmärrystä”, hän toteaa. projektin käynnistämistä edelsi Pohjois-Savon alueen Hankkeen projektikoordinaattorin, FM, MBA Mikko yrityksille sekä julkishallinnon ja muiden toimialojen orgaKontion mukaan nykyisin keskustellaan julkisuudessa nisaatioille tehty kyselytutkimus, jossa selvitettiin niiden

Reflection | 12

Itä-Suomen yliopisto pyrkii Mikko Kontion, Virpi Hottin ja Maija Marttila-Kontion mukaan tarjoamaan data-analytiikan koulutuksessa osaamista, jonka avulla johtamisessa pystytään perustelemaan päätöksiä datalla eikä pelkällä näppituntumalla.

nykytilannetta raportoinnissa ja analytiikassa.

Eniten kehittämistarvetta organisaatiot näkivät ennustamisessa ja optimoinnissa, mutta lähes puolet koki kehittämistarvetta kaikilla raportoinnin ja analytiikan osa-alueilla.

Yli puolella organisaatioista ei kuitenkaan ole riittävää osaamista suurten datamäärien hyödyntämiseen.

Yliopisto-opiskelijoille tarkoitetun koulutuskokonaisuuden lisäksi Tietävä-projektissa aiotaankin tehdä tiivistä yhteistyötä myös Pohjois-Savon yritysten ja organisaatioiden kanssa muun muassa tarjoamalla niiden edustajille koulutuskokonaisuuden aihealueista lyhyitä teemakoulutuksia ja seminaareja. Lisäksi 30-50 organisaatiolle tehdään tarkempi tilannekartoitus analytiikan hyödyntämisestä ja kehittämistarpeista. ”Kehittynyttä data-analytiikkaa ei ole tarkoitus opettaa vain yliopiston opiskelijoille, vaan tarkoitus on parantaa alueellista osaamista”, Hotti korostaa.

Kun yritysjohtajia saadaan heräteltyä kiinnostumaan data-analytiikan mahdollisuuksista, koulutusohjelman opiskelijoiden toivotaan pääsevän tekemään opinnäytetöitä yrityksille ja myöhemmin saavan työpaikkoja yrityksistä.

Opiskelijoille olisi tärkeää päästä tekemään opinnäytteitä yritysten todellisiin ongelmiin liittyvistä aiheista, ja se myös parantaisi heidän asemaansa työmarkkinoilla.

”Se olisi win-win-tilanne, josta kaikki hyötyvät”, Marttila-Kontio toteaa.

Yritysjohdon kiinnostusta voidaan herätellä sillä, että yrityksen omaa ja ulkoista dataa yhdistämällä ja analysoimalla voidaan luoda uniikkia, tietoon perustuvaa kilpailuetua. Jos yritysjohtoa ei muu kiinnosta, raha kiinnostaa - ja nykymaailmassa data tuo uutta rahaa.

Tietävä-projekti jatkuu vuoden 2014 loppuun. Sen jälkeen arvioidaan tuloksia ja katsotaan, tuotteistetaanko dataanalytiikan koulutusohjelma pysyvästi osaksi yliopiston opetusta. ◆

Tietävä-koulutuksen aihealueet - Kehittynyt data-analytiikka johtamisessa - Kehittynyt data-analytiikka - menetelmät - Big data ja pilvipalvelut - Kehittynyt data-analytiikka - työvälineet - Kehittynyt data-analytiikka - analyysitulosten tulkinta

Reflection | 13

”Ainoa päämääräni on luoda arvoa”

Reflection | 14

Erik Haglandin aloittaessa Vattenfallin palveluksessa 15 vuotta sitten, riskien arviointi oli vielä melko harvinaista. Kun Ruotsin sähkömarkkinat samoihin aikoihin vapautuivat, Vattenfallin rooli muuttui nopeasti...

›

Reflection | 15

N

ykyään Erik Hagland on Vattenfall-konsernin riskienhallintajohtaja ja hänen alaisuudessa toimii yli 100 työntekijää. Vattenfall on Euroopan suurimpia sähkön tuottajia. Erikin ja Vattenfallin tapaan hallita riskejä suhtaudutaan alalla Pohjoismaissa suurella kunnioituksella. Hän sai hiljattain arvostetun Gustaf Hamiltonin apurahan toimistaan Vattenfallin riskienhallinnan edistämiseksi.

Laajentuminen käynnisti kehityksen Palkittu riskienhallintajohtaja Erik Hagland ottaa toimittajan vastaan Vattenfallin vastavalmistuneessa pääkonttorissa Tukholman uudessa Arenastadenin kaupunginosassa.

Vattenfall yhdisti kaikki Tukholman konttorinsa yhteen pääpaikkaan syksyllä 2012. Toimistorakennus on Ruotsin energiatehokkaimpia. Se kuluttaa energiaa vain 50 kWh neliötä kohden vuodessa, mikä on puolet tavanomaisen toimiston kulutuksesta. Rakennuksessa työskentelee noin 2 000 Vattenfallin yli 30 000 työntekijästä.

Täältä Erik Hagland johtaa riskienhallintajoukkojaan.

Viisitoistavuotinen ura energia-alan kehityksen kärjessä hakee vertaistaan. Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautuminen vuonna 1996 antoi sysäyksen yrityksen laajenemiselle kansainvälisille markkinoille. Nyt Vattenfall on Euroopan suurimpia energian tuottajia. Sen tavoitteena on ”Menestyksen avain on näin: ”Erik Hagland on rakentanut johtaa kestävän kehityksen mukaista, hakea tuki sekä ylhäältä johdonmukaisesti ja vahvalta teoympäristöystävällisen energiantuoettä alhaalta.” reettiselta pohjalta koko Vattenfalltannon kehitystä. konsernin kattavan riskienhallinnan toiminnon ja mallin. Tätä mallia Laajenemisensa myötä Vattenfall on kasvattanut riskienhallintaorganisaatiotaan. Riskienkäytetään sekä yrityksen päivittäisen johtamisen että opehallintaan keskittyvää työtä tekee nyt yli 100 työntekijää. ratiivisen tason riskienhallinnan työkaluna. Kiitos Erikin Vuonna 2008 Erik Hagland nimitettiin konsernin riskienhyvän, kansalliset rajat ylittävän yhteistyön muiden riskienhallinnalle tärkeiden yksiköiden kanssa, konsernilla on hallintajohtajaksi, ja vuonna 2010 perustettiin uusi riskiennyt yhtenäinen näkemys riskeistä. Prosessilla on nyt vahva hallintaorganisaatio. pohja myös hallitustasolla.” ”Aluksi meitä oli viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa. Nyt meitä on 100, ja roolimme on muuttunut valvontaosastosta muita toimintoja tukevaksi ja ”Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa” konsultoivaksi toimijaksi”, kertoo Erik.

Miten itse kuvailisit filosofiaasi riskienhallinnanjohtajan ”Organisaatiomme riskienhallintakomitea koostui aiemroolissa? min ainoastaan riskienhallinnan ihmisistä, mutta nyt muu ”Apurahan perusteluissa minua ilahdutti erityisesti se, että esiin oli nostettu hyvä yhteistyökyky”, Erik sanoo. taman vuoden sen puheenjohtajana on toiminut yrityksen toimitusjohtaja. Riskienhallinnasta on siis tullut johtotason ”Haen yhteistä pohjaa, jonka päälle luoda arvoa. Tämä ei asia.” välttämättä tarkoita tuen hakemista ylempää. Yritykselle Riskienhallintavastuun siirtyminen konsernitasolla voi yhtä hyvin luoda arvoa vuorovaikutuksella paikallisten laajemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi toiminnoksi on toimijoiden kanssa.” herättänyt paljon huomiota riskienhallinnan alalla. Ruotsa ”Olen työskennellyt Vattenfallilla jo monta vuotta, ja lainen alan etujärjestö SWERMA (Swedish Risk Managesuuri osa menestyksestä juontaa juurensa avoimesta yriment Association) järjesti syksyllä 2011 kyselyn yli 40 tyskulttuurista ja aidosta halusta luoda yritykselle arvoa”, pohjoismaiselle suuryritykselle. Vastaajia pyydettiin muun Erik kertoo. muassa nimeämään pohjoismainen yritys, joka toimii edis ”Riskienhallinnan prosesseissa edistyminen liittyy pittyksellisimmin riskienhallinnan alueella. Vattenfall sijoittui kälti siihen, millainen yritysjohto meillä on. En voi toimia kyselyssä ykköseksi. ilman johdon tukea, ja se minulla on ollut.”

Jos muistelet vuosiasi alalla, missä on tapahtunut suurin Vuoden 2012 Gustaf Hamiltonin apurahan saaja ei siis ollut SWERMAlle vaikea valinta. Perusteluissa sanottiin muutos?

Reflection | 16

“Aloittaessani Vattenfallilla vuonna 1996 meitä oli aluksi viisi työntekijää hajautetussa riskienhallintaorganisaatiossa.

Nyt meitä on 100 yhtenäisessä organisaatiossa.”

”Riskienhallintatoiminnon merkityksen kasvamisessa.

Milloin saavutatte tavoitteenne?

Meillä on esimerkiksi yksikkö, joka ilmoittaa näkemyk”Ruotsin sähkömarkkinoiden vapautumisesta on 17 vuotta, sensä kaikissa suurimmissa investointipäätöksissä. Jos esija samoihin aikoihin vuoden 1996 jälkeen alettiin riskeihinkin suhtautua ihan eri tavalla. Uskon, että viidessä vuodessa merkiksi on tarkoitus sijoittaa voimalaitokseen, johto saa käyttöönsä riskienhallinnan näkökulman, johon perustaa ERM ja koko konsernia koskeva näkemyksemme riskeistä › päätöksensä.

Konsultoiva roolimme on siis merkittävä. on niin kattava, että voimme katsoa onnistuneemme. On Tällaisia toimintoja ei ollut, kun aloitin alalla.” kuitenkin suuri haaste päästä johdonmukaisesti tavoittee Vattenfall perustettiin vuonna 1909 nimellä Kungseen, kun on tasapainoteltava teoreettisen ja konkreettisen mallin välillä. ERM ei ole mikään musta laatikko, johon liga Vattenfallsstyrelsen. Nyt Ruotsin valtion osittain omistama osakeyhtiö on sähkömarkkinoiden vapauttasyötetään erilaisia lukuja ja saadaan tulokseksi 42. Tulosten misesta lähtien laajentunut voimakkaasti. Vattenfallista on oltava konkreettisempia ja luotava arvoa.” on tullut Euroopan viidenneksi suurin sähkön tuottaja Mitkä muut vastuualueeseesi liittyvät haasteet sinua ja ja suurin lämmön tuottaja. Yhtiön päämarkkina-alue on Vattenfallia odottavat?

Saksa, ja juuri laajentuminen tällä alueella on osittain syynä ”Japanin Fukushiman katastrofin seuraukset asettavat laajempaan riskienhallintaan Enterprise meille suuria haasteita. Suurin markRisk Management (ERM) -järjestelmän kinamme Saksa on parhaillaan keskellä ”Vattenfallilla kautta. energiantuotannon muutosta, ja siellä riskienhallinta on ”Kun Vattenfall kasvoi ja ostimme otetaan tiuhaan tahtiin käyttöön uusinostettu yrityksiä Saksan markkinoilta, myös utuvia energianlähteitä. Tämä on valtoimitusjohtajatasolle riskienhallintaorganisaatiomme kasvoi tava haaste meille.” saakka.” merkittävästi. Vattenfallin Enterprise

Risk Management (ERM) -järjestelmä Haasteena brändiarvon määrittely perustuu Saksan lainsäädäntöön (KonMikä päivittäin käsittelemistäsi ja teoTraG, Das Gesetz zur Kontrolle und Transparenz im Unterreettisesti ratkaisemistasi riskeistä on kaikkein hankalin nehmensbereich), joka edellyttää, että yrityksen riskien on määritellä? oltava omistajien tiedossa.” ”Brändiarvo on vaikea asia. Sitä kutsutaan myös mai ”Riskien tarkastelu ERM-järjestelmän kautta ei perustu neriskiksi. Kerronpa esimerkin: Henkilö vahingoittuu lain asettamiin vaatimuksiin, vaan uskomme sen lisäävän sähköverkon kautta muuntaja-asemalla tai joutuu samanliiketoiminnan arvoa ja auttavan tekemään älykkäämpiä tyyppiseen onnettomuuteen ydinvoimalassa. Lopputulos päätöksiä. Tämä on ollut motiivimme alusta lähtien”, Erik uhrille on sama, mutta vaikutus brändiimme on täysin erilainen kummassakin tapauksessa. Tärkeää on, MISSÄ Hagland muistuttaa.

Jos kuvailisit Vattenfallin mallin mukaista riskienhaltapahtuu, ei MITÄ tapahtuu. Tällaisia riskejä ei voi teorelintaa maallikolle, miten selittäisit sen mahdollisimman tisoida. Pitää vain toteuttaa turvallisuusmääräyksiä samalla ymmärrettävästi? tavoin joka paikassa.” ”Vattenfall ottaa suurimmat riskinsä investoidessaan Vastaanotit hiljattain SWERMA-apurahan, jonka luosuuriin tuotantolaitoksiin. Kun iskemme lapion maahan, vutti sen perustaja, vuonna 1973 Ruotsin ensimmäiseksi meidän on oltava varmoja, että investoimme sellaiseen riskinhallintapäälliköksi nimetty Gustaf Hamilton. SWERkohteeseen, joka tuottaa meille positiivisen kassavirran MAn kautta voit vaihtaa kokemuksia muiden riskien40-50 vuoden kuluessa”, Erik selittää. ”Tuotantolaitokhallinta-alan ihmisten kanssa, mutta onko sinulla muita sen rakentamiseen liittyy rakennusprojektinaikaisia riskejä, foorumeita tähän tarkoitukseen? ja kun tuotanto alkaa, kohtaamme liiketoiminnalliset ja ”Olisi tietysti hyödyllistä ja hauska tavata muita oman markkinaan liittyvät riskit. Siksi meidän pitää tasapainotalan riskienhallintajohtajia. Mutta sellaista foorumia ei ole. taa riskinotto ja tuotanto erilaisin energialähtein, joiden Pysyttelemme kukin jokseenkin omissa oloissamme”, Erik kustannukset muuttuvat. Koko investointi edellyttää tiearvioi. tysti, että loppuvaiheessa joku ostaa tuotteitamme – tässä ”Pääsen parhaiten vuorovaikutukseen muiden kanssa omien liiketoimiemme yhteydessä. Oman alan lisäksi olen kohtaa otamme luottoriskin. eniten tekemisissä pankkien ja vakuutuslaitosten riskienhallintajohtajien kanssa. Ala, josta mielelläni oppisin lisää, on ERM kehityksen keskipisteessä Puhut ERM:stä usein suurena mahdollisuutena. Onko tämä prosessiteollisuus, jossa myös tehdään hyvin pitkäaikaisia aihe, johon Vattenfallin riskienhallinnan kehittämiseksi investointeja”, päättää Erik Hagland. ◆ juuri nyt eniten keskityt? ”Kyllä, keskitymme siihen, että ERM-prosessi tuottaa yritykselle lisäarvoa. Operatiivisen ja strategisen yritystoiminnan välillä on oltava punainen lanka, ja niiden on toimittava saumattomasti ja keskeytyksettä yhteen.”

Reflection | 17

Kulta piilee pienissä yksityiskohdissa Intohimo: Moottoriurheilussa intohimoiset taistelijat ja tiivis tiimityö yhdistyvät.

Näkyviä sankareita ovat kuljettajat ratin takana, mutta heidän huippusuorituksensa perustuvat kokonaan kulisseissa tapahtuvaan tiimityöhön. Tom Kristensen tarjoaa katsauksen ainutlaatuiseen maailmaan, jossa 99 prosenttia ei ole koskaan tarpeeksi.

J

Rullaavat laboratoriot ylinää 16-sylinterisestä moottorista. Suhinaa Tom Kristensenin tallilla Audi Sportilla on 200 kilpa-ajonopeuden noustessa nollasta kolmeensataan parissa sekunnissa. Maalilinjan ylittäminen ykkötiimeille omistautunutta työntekijää. Organisaatio käy jatsenä virtaviivaisen kilpa-auton ratissa on monen pojan, kuvasti kierroksilla. Kahdeksan kuukautta ennen kilpailua ja miksei tytönkin, unelma. Harva toteuttaa unelmansa. moottori on testattu ja auto lähes valmiiksi suunniteltu, Vielä harvempi pääsee maistamaan voittoa. Tom Kristensen minkä jälkeen alkavat testiajot. Niitä järjestetään eri puoon kulkenut koko matkan lapsuusvuosien karting-ajoista lilla maailmaa, jotta voidaan kokeilla, miten kalusto toimii palkintopalleille ympäri maailman. Hän on klassisen Le erilaisissa rata- ja sääoloissa.

Mansin 24 tunnin ajon ja Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien ”Kymmenen prosentin lämpötilanmuutos asvaltissa aikojen voittoisin kuljettaja. Hänellä on tilillään valtavasti vaikuttaa merkittävästi siihen, miten auto ja renkaat käyttäytyvät. Sitä tavallinen autoilija ei ennätyksiä ja jättimäärä kunniamainintoja. Lyhyesti sanottuna Tom Kritule ajatelleeksi, mutta kun ajat 900 kg stensen on ykkönen, mutta mies itse ”Vastuun ottaminen ja painavan kilpa-auton kaarteeseen yli on vakuuttunut siitä, ettei kyse ole peltunteminen on tärkeä 200 km:n tuntinopeudella, huomaat kästään omista huippusuorituksista. osa tiimityöskentelyä.” varmasti eron. Meidän on hiottava ”Moottoriurheilu on kaluston, kaikki pienet särmät ennen jokaiskuljettajan ja tiimityön kolmiyhteys. ta ajoa. Siksi koko testijakson ajan kerätään intensiivisesti tietoa”, kertoo Tom Kristensen, joka Yksittäisten tiimien kuljettajien ja autojen taso on erittäin korkea, joten salaisuus piilee pienissä yksityiskohdissa”, Tom tunnetaan siitä, että hän ajaa radan ympäri ennen kisaa Kristensen selittää. saadakseen ensivaikutelman asvaltin laadusta. ”Kyseessä on läpikotaisin ammattimainen urheilulaji, ”Ajamme joka hetki äärirajoilla. Kilpa-auton on joka edellyttää loputonta hienosäätöä.” oltava kevyt, mutta kestävä. Sen on oltava aerodynaaminen, mutta siinä on oltava myös riittävä jäähdytysjärjesJatkuvaa mittausta telmä. Nämä autot pyrkivät jatkuvasti ylikuumenemaan, ja pyörien ripustukset ovat koko ajan vaarassa vahingoittua, ”Kilpailussa taistellaan sekunnin kymmenesosista. Jos ajat varikolta vain kaksi kymmenesosasekuntia kilpailijoita kun osut kurviin, koska kaikki on optimoitu sääntöjen ja nopeammin, ylität ehkä maaliviivan ensimmäisenä. Niinpä suorituskyvyn kannalta parhaimmilleen. Mitä paremmin olet valmistautunut ja mitä enemmän sinulla on tietoa, sitä me harjoittelemme, mittaamme ja optimoimme yhä uudelleen ja uudelleen vuoden ympäri. Sekuntikello on tärkeimpiä paremmin pystyt varautumaan kilpailussa eteen tuleviin työvälineitämme.” odottamattomiin tilanteisiin ja selviytymään niistä.” ”Paalupaikalle pääsy edellyttää, että kaikki antavat Ennalta aavistamattoman ennakointi panoksensa 110-prosenttisesti, niin suunnittelijat, kuljettajat, insinöörit kuin mekaanikotkin. Vaatii yhteistyötä optimoida Autoissa käytetään nykyisin huomattavasti enemmän tietoasetukset, aerodynamiikka, iskunvaimentimet ja rengaspaine tekniikkaa kuin vuonna 1991, jolloin Tom Kristensen aloitti siten, että ne auttavat sinua, kun olet radalla ja puristat autoskilpa-autoilun. Debyyttikilpailussa Le Mansissa vuonna ta ja itsestäsi kaiken irti. Vastuun ottaminen ja tunteminen 1997 rata ja sen eri jarrutuskohdat ja vaihteenvaihdot käytiin läpi skootterin takaistuimella vanhemman kuljettajan istueson tärkeä osa tiimityöskentelyä. Se luo molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta, mikä on voittamisen edellytys”, sa ohjaimissa.

Tom Kristensen toteaa. ”Nykyään autot ovat isoja tietokoneita. Kojelauta on

Reflection | 18

hallinnollinen ohjaamoni, joka kertoo minulle kaiken olennaisen tiedon kierrosajoista, rengaspaineista, jarrupaineista, polttoaineen kulutuksesta jne. Tiimillä on varikolla käytettävissään sama tieto ja lisäksi paljon muuta tietoa esim. sääoloista ja -ennusteista radan eri osissa. Lisäksi kuljettajan ja varikon välillä on kisan ajan jatkuva radioyhteys. Meillä on käytettävissämme valtavasti tietoa, mutta se on pystyttävä yhdistämään kuljettajan omaan ajatuksen juoksuun.”

Loppujen lopuksi juuri kuljettajalla on epävarmassa tapauksessa viimeinen sana. Numerotiedot voivat silti olla merkitsevämpiä, vaikka kuljettaja tarkkaileekin rataa reaaliaikaisesti. Tämä voitiin todeta Le Mansissa vuonna 2008, jolloin oltiin epävarmoja säästä ja mahdollisesta renkaidenvaihdosta. Kuskinpenkilta rata näytti kuivalta ja taivas vaaleanharmaalta, mutta varikolla tietokoneen näyttö kertoi, että edempänä radalla oli tiedossa sadetta. Data vei voiton tunteesta, ja Audi 2 kutsuttiin varikolle lähimmän kilpailijan jatkaessa samoilla renkailla. Alkoi sataa, ja Tom Kristensen tiimeineen ylitti maaliviivan voittajana.

Puhuminen on kultaa ”On nähtävä kokonaiskuva ja metsästettävä voittoja optimoimalla yksityiskohdat. Viestinnän ansiosta kaikki ymmärtävät, miksi toimimme niin kuin toimimme. Yksi Audi-tiimin vahvuuksista on, että kaikki antavat aina parhaansa, joten toimimme kuin hyvin voideltu moottori. Toinen on se, että meillä viestintä pelaa organisaation kasvamisesta huolimatta. Tiedon jakaminen tiimissä on syvään juurtunut perinne. Kokoonnumme aina koko remmi yhteen ennen kisaa varmistamaan, että kaikki tuntevat strategian, ja tapaamme aina myös kisan jälkeen arvioinnin merkeissä. Jopa stintin jälkeen, kun kuljettaja saapuu varikolle kaikkensa

antaneena pystymättä ajattelemaan muuta kuin hierojaa, menemme suoraan kertomaan pääinsinöörille ja mekaanikolle vaikutelmamme radasta ja autosta.” ”Monissa kasvavissa yrityksissä viestintä asettaa suuria haasteita, joiden takia yritykset eivät välttämättä saavuta strategisia tavoitteitaan. Näin on myös moottoriurheilussa.

Olemme organisaatio, joka on täydellisen riippuvainen oikea-aikaisuudesta. Siitä, että oikea tieto saavuttaa oikeat ihmiset, oikeaan aikaan. Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset, liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan johtaa päätöksenteon pitkittymiseen. Meidän maailmassamme, jossa sekunnin kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä, että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden.” ”Ymmärrys siitä, mitä pitää kommunikoida kenelle ja milloin, ei synny itsekseen. Siihen tarvitaan yhteistyötä.

Olemme Audilla rakentaneet luottamukseen perustuvan kulttuurin, jossa jokainen ymmärtää oman paikkansa isossa kuvassa. Tiimityö on tässä keskeistä – ja riippumatta kunkin roolista – tiedostamme, että olemme riippuvaisia toisistamme. Se on voittamisen edellytys.”

Audi-pyörä pyörii jälleen 22.–23.6. Tom Kristensen ja hänen Audi 2 -tiiminsä metsästävät yhdeksännen kerran kultaa Le Mansissa. ◆ Tom Kristensen: Syntynyt 7.7.1967 Hobrossa. Kouluttautunut pankkiiriksi Himmerlandsbankenissa. Kilpa-autoilija vuodesta 1991. On ainoana voittanut Le Mansin 24 tunnin ajon kahdeksan kertaa. Sebringin 12 tunnin ajon kaikkien aikojen voittajalistan kärkimies. Palkittu kolme kertaa maailman parhaana urheiluautokuljettajana.Valittiin vuonna 2013 brittiläisen Motorsport’s-aikakauslehden ”Hall of Fameen”.

”Vajaalla tiedolla voi olla kohtalokkaat seuraukset, liian suuri määrä tietoa saattaa puolestaan johtaa päätöksenteon pitkittymiseen. Maailmassa, jossa sekunnin kymmenesosa on ikuisuus, se merkitsee auttamatta sitä, että kilpailijat hyödyntävät tilaisuuden.”

Arla Foods nåede sit mål om en omsætning på 75 mia. kr. Derfor kan CEO Peder Tuborgh spejle sig i positiv presseomtale. Svagere sjæle i toplederrollen ville måske blive forført af succesen, men Tuborgh kender om nogen omskifteligheden, der følger med...

Reflection | 19

Peder Tuborgh:

Yksinäisyys on perusedellytys

DIGITALISOITUMINEN: Arla Foodsin ennätystulos ja nopea kasvu enteilevät, että se saavuttaa strategiset kasvutavoitteensa etuajassa. Sen ansiosta pääjohtaja Peder Tuborgh paistattelee nyt suosiollisessa julkisuudessa. Heikompi sielu voisi humaltua menestyksestä, mutta Tuborgh tietää onnen olevan häilyvää.

v

15 prosentin kasvun seurauksena 8,5 miljardia euroa (63,1 iime kädessä ihminen on aina yksin. Suurissa kriiseissä tai tilanteissa, joissa henkilöstöasioista mrd DKK) ja liikevoitto ennätykselliset 256 miljoonaa euroa tai strategisissa kysymyksissä vallitsee erimielisyys, (1,9 mrd DKK). Tänä vuonna yhtiö tavoittelee 9,7 miljardin olen tyytyväinen saadessani tehdä lopullisen päätöksen. euron (72 mrd DKK) liikevaihtoa.

Pääjohtajan työn yksinäisyys yllätti minut, mutta minusta Voitto monessa strategisessa must-win-kamppailussa on muodostanut perustan kasvulle, jonka ansiosta Arla on yksinäisyys ei ole hankala asia. Jos yksinäisyydestä ei pysty Pohjoismaiden suurimpia yrityksiä ja maailman kuudenlöytämään mitään hyvää, pääjohtajan työstä tulee helvettiä ja päätöksenteko alkaa pelottaa. neksi suurin maidontuottaja. Pääjohtaja Toisaalta yksinäisyydestä ei myöskään pitää kuitenkin jalat visusti maassa konsaa tulla liian suuri nautinto, jota ”Pääjohtajan rooli sernin pääkonttorissa Vibyssä. ilman ei pysty elämään, koska silloin synnyttää helposti ”vain ”Kyllä, tällä hetkellä lehdistön asenne ihmisestä tulee diktaattori ja hän tekee minä tiedän” -asenteen, on suopea. Tilanne voi kuitenkin muuttakuuvarmasti vääriä päätöksiä. Työ mikä on vaarallista.” tua. Toimialamme kuuluu objektiivisesti houkuttaa siihen.” Näin voidaan katsottuna markkinoiden epävakaimpiin. Tarjonnan dynamiikka ja maidon tiivistää Peder Tuborghin näkemys yksinäisyydestä pääjohtajan työn ehdottomana edellytykkysyntä ovat erittäin vahvoja, eikä etäisyys menestyksen ja katastrofin välillä ole koskaan pitkä”, Tuborgh toteaa. senä. Huomautus 1.

Arlan symbolina Tuborgh nautiskelee nyt lehdistön Ympäröivältä maailmalta saadut arvosanat ja arvioinnit suosiosta ja persoonaansa kohdistuvasta myönteisestä myös vaihtelevat rajusti. Muhammed-pilakuvakriisin aikaan kuvasta, koska yhtiö on saavuttamassa kunnianhimoisen Tuborgh oli Arlan symboli ja Arla Tanskan symboli. Kun kasvustrategiansa tavoitteet. Ne julkistettiin juuri kun rahoimuslimimaiden kaduilla poltettiin Tanskan lippuja, niiden tuskriisii alkoi kiihtyä, minkä vuoksi Arla joutui lykkäämään kaupoissa boikotoitiin Arlan tuotteita. tavoitteille asettamaansa määräaikaa vuodesta 2013 vuoteen 2015. Rahoituskriisistä huolimatta tavoitteet näyttävät kuiPoikkeuksellinen kriisi Tuborgh oli juuri saanut pestin vuonna 2005, ja kriisi oli tenkin toteutuvan etuajassa.

Vuodelle 2015 asetettu liikevaihtotavoite on 10,1 miltäysin poikkeuksellinen ja epätodellinen. Kokemus elää jardia euroa (75 mrd DKK). Viime vuonna liikevaihto oli hänessä edelleen.

Reflection | 20

”Kriisi olisi voinut sulkea meiltä ovet koko Lähi-itään, mikä olisi ollut strateginen takaisku. Koska tuotteitamme oli Lähi-idän kauppojen hyllyissä, kuluttajat saattoivat käyttää Arlaa protestin välineenä Tanskaa vastaan. Minun piti siirtää kaikki muu sivuun ja panna tuulemaan. Järjestin viikkotapaamisia Arlan työtekijöille, joiden kanssa en ole normaalisti lainkaan tekemisissä”, hän kertoo. ”Globalisointi tarkoittaa sitä, että maailma pienenee ei sitä, että se suurenee. Asiat ja tilanteet ajautuvat yhteen etäisyydestä ja erilaisesta kontekstista huolimatta. Yhdessä maassa julkaistulla sanomalehtijutulla on ennalta arvaamattomia ja väkivaltaisia seurauksia tuhansien kilometrien päässä. Maailmasta tulee yhtäkkiä todella pieni.”

Iso osa viestinnästä oli Arla-johtajan pyrkimystä selviytyä kriisistä. Tunteet kävivät kuumina niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, ja mielipiteet jakautuivat. Siksi oli tarpeen selittää ja kuunnella sekä pyrkiä mobilisoimaan epäilyistä ja vastalauseista huolimatta. Tällaisissa tilanteissa strategia laitetaan jäihin, koska ulkopuoliset tekijät sanelevat uuden päiväjärjestyksen ja hengissä selviäminen edellyttää johdon täydellistä huomiota. Myöhemmin rahoituskriisin aikana vaadittiin samanlaista panostusta.

Haluan mieluummin rohkaista muita mukaan sen sijaan, että käyttäisin pääjohtajan oikeutta rynnistää läpi kyynärpäätekniikalla, Arlan CEO Peder Tuborgh toteaa.

”Fuusiot uusien meijerien kanssa kertovat, että olemme Ekosysteemi houkutteleva kumppani ja pystymme maksamaan maidosta Pääjohtajan rooli synnyttää Tuborghin mukaan helposti hyvän hinnan. Toimintamme lähtökohta on hankkia maitoa ”vain minä tiedän” -asenteen, mikä on vaarallista. ja jalostaa sitä. Kun hallitsemme tämän, volyymi kasvaa. Jos ”Minähän en ole yrityksen viisain enkä osaavin henkilö. taas emme osaa asiaamme, maito virtaa poispäin ja muuMinun on kuitenkin löydettävä parhaat mahdolliset resurssit alle. Meillä omistajat ovat myös toimittajia. Siksi olemme juuri oikealla hetkellä. Vaatii taitoa saada yhteen kasattu nurinkurisessa tilanteessa, jossa tärkein päämäärämme on organismi ratkaisemaan tehtävä.” nostaa suurin kustannuserämme - raakamaidon hinta mahdollisimman korkeaksi”, Tuborgh selittää.

Arlan toiminta on osa suurta ekosysteemiä. Yhtiö toimii maailmassa, jossa vallitsee monia ristiriitoja ja sisältä Arlan ylimmälle johdolle se merkitsee, että omistajat kumpuavia konflikteja. itse muodostavat sidosryhmän. Asiakkaat, poliitikot, viran ”Minun on pystyttävä voittamaan ristiriidat ja varmistaomaiset ja konsernin tuhat sisäistä johtajaa ovat muita maan, että meillä on jatkossakin liikkumatilaa. Joskus paras tärkeitä sidosryhmiä. Eri intressien välillä puntarointi ja ratkaisu on osoittaa tiettyyn suuntaan”, Tuborgh sanoo. tasapainottelu ovatkin keskeinen osa pääjohtajan työtä. ”Haluan mieluummin rohkaista muita mukaan sen Arlalla on yli 19 000 työtekijää tuotantolaitoksissa 13 maassa ja lisäksi myyntikonttoreita 20 muussa maassa. sijaan, että käyttäisin pääjohtajan oikeutta rynnistää läpi Tuotteita myydään kolmen suuren tuotemerkin - Arlan, Lurkyynärpäätekniikalla. Jos ryhtyy liian suurin elein toipakin ja Castellon - alla yli sadassa meen, saattaa itsensä takuulla melmaassa. Päämarkkinat ovat Isossakoiseen henkilökohtaiseen vaaraan.

Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, ”Olemme kaukana Vastarinta kun voi olla paljon itseä Suomessa, Saksassa ja Hollannissa. entisten aikojen vahvempi”, Tuborgh toteaa.

Konserni noudattaa nyt uutta maanantaipalavereista, Massiiviset tietomäärät joissa johtajat Strategia 2017:ää, johon sisältyy yli 20 uutta must-win-kamppailua. informoivat alaisiaan.” ja sananvapaus Vuonna 2012 toteutuneet fuusiot sakOsuuskunnan demokraattinen salaisten ja brittiläisten meijerien ja perinne on olennainen osa Arlan kiinalaisten liittoumien kanssa ovat luoneet volyymia, joka kulttuuria. Sana on vapaa, ja ilmaisunvapaus on demokraon muutettava vahvemmaksi laadulliseksi sitoutumiseksi tian toiminnan kannalta välttämätöntä. Tekninen kehitys BRIC-maiden strategisilla markkinoilla. Nämä markkinat tukee kehitystä. kasvavat kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa. Vähäisestä ”Tieto virtaa toisella tavalla ja nopeasti organisaatioisasukaskohtaisesta kulutuksesta huolimatta Kiinasta on jo samme. Läpinäkyvyys on niin ilmeistä, että se määrittelee johtamisen uudelleen. Olemme kaukana entisten aikojen tullut maailman suurin meijerituotteiden markkina-alue.

Arlalla on vahvuutta, raaka-aineita ja kompetenssia maanantaipalavereista, joissa johtajat informoivat alaisiaan. toimittaa tuotteita kiinalaisille, mutta se edellyttää euroopNyt johtajien on osallistuttava tietojen luomiseen, ja lisäksi palaisesta poikkeavaa tuotevalikoimaa. Lisäksi Arlan kanheidän on pystyttävä tulkitsemaan kaikkea käytettävissään sainväliset markkinaedellytykset muuttuvat, kun EU poistaa olevaa tietoa”, Tuborgh selittää. maitokiintiöt. Se tarkoittaa, ettei yksittäisissä maissa ole Hänen mielestään elintarvikesektori on vahvasti perinenää tuotantokattoa, ja tämä kehitys on Arlalle suotuisa. nesidonnainen ja kulttuurisesti syvään juurtunut. Ruokatavat muuttuvat hyvin hitaasti. Siksi alan markkinakonseptit pitää Tasapainottelua mukauttaa uusiin tekniikoihin hitaammin kuin esimerkiksi Maidontuottajaosuuskunnat muodostavat 70 prosenttia ICT-alalla. Arlan huippujohtaja ei kuitenkaan epäile hetmaailmanlaajuisesta meijerikapasiteetista. Arla Foods on keäkään, etteivätkö digitalisointi ja massiiviset tietomäärät osuuskunta, johon kuuluu yli 12 000 maidontuottajaa. nousisi merkittävään osaan myös maailmanlaajuisella meijeOsuuskunnan jäsenet saavat maidosta parhaan hinnan lyötrisektorilla. ◆ täytymällä yhteen, ja lisäksi ne voivat nauttia suurtuotannon eduista raaka-aineen jalostuksessa. Siksi Arla on kasvanut ja Huomautus 1: Lue myös luku ”Peder Tuborgh: Ensomhedens kansainvälistynyt erittäin määrätietoisesti tanskalaisen MD Energi” Steen Hildebrandt & Søren Brandin kirjassa ”TopFoodsin ja ruotsalaisen Arlan vuonna 2000 tapahtuneen ledelsen”. Copyright Hildebrandt & Brandi A/S & Ledelsesfuusion jälkeen. forlaget, 2012.

Reflection | 21

Ihminen näyttöön pohjautuvan johtamisen jarruna JOHTAMINEN: Nykyajan johtajilla on kaikki edellytykset soveltaa työssään näyttöön perustuvaa johtamista. Stanfordin yliopiston professorin Jeffrey Pfefferin mukaan päätöksentekoprosesseja kuitenkin ohjaavat rutiinit, parhaat käytännöt ja valtapeli.

M

ikään ei estä nykyajan johtajia soveltamasta mialoilla. Erityisen kehnona hän pitää hotellien ja lentoyhtiöinäyttöön perustuvaa (evidence based) johtaden tilannetta. Niillä on valtavia määriä asiakastietoja, joita ne mista, paitsi he itse. Tätä mieltä on maailman ovat kyvyttömiä hyödyntämään. ehdottomiin johtamisalan guruihin lukeutuva Jeffrey Pfeffer, ”Tietojen avulla pystyttäisiin selvittämään, mikä tehoaa joka on yli 40 vuotta tutkinut organisaatioita ja johtamista. ja mikä ei tehoa yksittäisiin asiakkaisiin. Paria poikkeusta Hän määrittää kirurgisella tarkkuudella, mikä saa organisaalukuun ottamatta en tunne yhtään lentoyhtiötä, joka käyttäisi asiakastietojaan ristiinmyyntiin, kohdennettuun myyntiin tiot saamaan jotakin aikaan tai päinvastoin - ja kyseenalaistaa ja lisämyyntiin. Ne keskittyvät senhetkiseen myyntiin ja jätkoko joukon nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä myyttejä. tävät täysin huomioimatta, kuinka tärkeää on mitata käyttöön ”Kaikki alalla tehty tutkimus osoittaa näyttöön perustuvan johtamisen tuottavan kilpailuetua. Yritykset, jotka testaaotettujen toimenpiteiden vaikutusta. Siksi ne eivät huomaa vat ja keräävät tietoa ja dokumentoivat vaikutuksia jatkuvana menettävänsä asiakkaita.” prosessina, selviytyvät paremmin kuin ne, jotka eivät tee niin.

Siitä huolimatta useimmat yrityksissä tehdyt päätökset perusToimitusjohtajan vastuu tuvat siihen, mikä on toimitusjohtajan käsityksen mukaan Kulttuurin ja inhimillisten ominaisuuksien kaltaiset pehmeät oikea ratkaisu”, Pfeffer toteaa. seikat luovat Pfefferin mukaan Huippujohtajilla on käytettävisesteitä näyttöön perustuvan johtasään kaikki oikean johtamisen ”20 vuoden kokemus misen yleistymisen tielle. Siksi yritarkoittaa hyvin usein yhden tyksen toimitusjohtaja on aivan työkalut, mutta johtamisalan kirvuoden kokemusta, jota keskeisessä asemassa roolimallina jallisuudesta sekä tiedonlouhinnan on hyödynnetty toistuvasti ja faktapainotteisen organisaation ja liiketoiminta-analytiikan ohjelmistoista huolimatta päätöksenteko20 kertaa.” vetäjänä. prosessit eivät ole Pfefferin mielestä

”Toimitusjohtajan tehtävänä muuttuneet hitustakaan vuosiin. on luoda näyttöön perustuva kulttuu ”Enemmistö yrityksistä käyttää ohjenuoranaan samoja ri. Organisaation tulee olla valmis esittämään kysymyksiä ja mekanismeja kuin 40 vuotta sitten, jolloin aloin tutkia alaa. On etsimään tosiasioihin perustuvia vastauksia, mikä on mahdolalettu soveltaa uusia teorioita, mutta pohjimmiltaan päätökset lista vain, jos ylin johto on sitoutunut tähän toimintatapaan.” tehdään nykyään samalla tavalla kuin ennenkin”, hän huo Aivan liian monet huippujohtajat pitävät Pfefferin mielestä mauttaa. kaiken keskipisteenä parhaita käytäntöjä ja kokemusta. Se, mikä toimii yhdessä yrityksessä, ei välttämättä kuitenkaan Kulta on käden ulottuvilla takaa menestystä toisessa. Kokemus ei myöskään ole vältYlivoimaisesti suurin osa yrityksistä ei kykene Pfefferin tämättä aina myönteinen asia. Kahdenkymmenen vuoden mukaan hyödyntämään dataa, vaan ne pitävät kiinni piintykokemus tarkoittaa hyvin usein yhden vuoden kokemusta, jota on hyödynnetty toistuvasti kaksikymmentä kertaa. neistä rutiineista. Lukuisat yritykset ovat investoineet tiedonlouhintaan ja liiketoiminta-analytiikkaan, mutta eivät käytä ”Johtajan tulee luonnollisesti olla tietoinen alan yleisestä hyväkseen niiden tarjoamaa tietoa. tietämyksestä, mutta hänen on myös osattava kyseenalaistaa. ”Jos ne kuitenkin tekevät niin, pyrkivät ne yleensä etsimään Hänen on esitettävä kysymyksiä ja oltava halukas oppimaan vakiintuneita oletuksia tukevaa tietoa.” uutta myös istuttuaan jo vuosia johtajan pallilla.”

Caesars Entertainment Corporationin (entinen Har Tilanne on Pfefferin mukaan samankaltainen kaikilla toi-

Reflection | 22

Jeffrey Pfeffer työskentelee organisaatiokäyttäytymisen professorina Stanfordin yliopistossa, jossa hän on opettanut vuodesta 1979 lähtien. Hän on yksi maailman johtavista tutkijoista omalla alallaan ja motivoija, joka on yritysten suosiossa ympäri maailman. Hän on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa 13 kirjaa ja yli 120 tutkimusartikkelia ja kirjoitusta, joiden aiheena on johtaminen.

rah’s Entertainment) pääjohtajaa Gary Lovemania Pfeffer mielellään kutsuu suorastaan ikoniksi. Loveman olisi hänen mukaansa voinut Harrah’s-yhtiön palvelukseen vuonna 1998 tullessaan jatkaa glamourin hohtoista rataa ja turvautua kilpailijoiden tavoin yhä suurempiin, upeampiin ja ylellisempiin tarjouksiin. Sen sijaan hän ryhtyi mittaamaan erilaisten kampanjoiden vaikutusta. ”Siinä yhteydessä tehtiin muun muassa testi, jossa verrattiin 125 dollarin arvoisen ilmaisen huoneen ja päivällisen käsittävää tarjousta tarjoukseen, jossa kasinon pelaajille tarjoiltiin ilmaisia sipsejä. Kävi ilmi, että ilmaiset sipsit houkuttelivat enemmän asiakkaita rulettien ääreen kuin kallis kampanjatarjous.”

Havainto säästi rahaa, mutta tosiasioiden johdonmukaisella etsimisellä saatiin myös tärkeää tietoa kasinoiden avainasiakkaista. He ovat aivan tavallisia normaalituloisia ihmisiä ja lapsiperheitä, mikä poikkeaa täysin alalla yleisesti vallitsevasta käsityksestä. Tieto on ollut konsernissa kullan arvoista.

Valtapeli Jokaista Gary Lovemania kohti on Pfefferin mukaan sata huippujohtajaa, jotka epäonnistuvat. Suurin osa heistä elää menneisyydessä ja tekee asiat totuttuun tapaan. Rutiinit luovat turvallisuutta. Vaikka aiempaa järkevämpi menettelytapa löytyisikin, sitä ei noudateta. Toinen tyypillinen sudenkuoppa liittyy uskomukseen, jonka mukaan puhe ja suunnittelu ovat yhtä kuin toiminta. ”Tämän olen huomannut uskomattoman monissa tapauksissa, joissa yritys ei liikahdakaan paikaltaan hyvistä aikomuksistaan huolimatta. Lisäksi on nähtävissä runsaasti sisäistä valtapeliä, joka jarruttaa suorituksia ja tiedon vaihtoa”, Pfeffer sanoo viitaten tuoreimpaan kirjaansa Power: Why some people have it - and others don’t.

Kirja on herättänyt runsaasti keskustelua, koska se paljastaa kiistanalaisella tavalla keinoja, joita vallan huipulle nousuun käytetään. Pfeffer korostaa, että johtajan mielistely, verkostot ja näkyvyys ovat uran luomisessa tärkeämpiä osatekijöitä kuin osaaminen, tiedot ja aikaansaannokset. ”Haluamme uskoa, että uran luominen ja vaikutusvallan kasvattaminen perustuvat täydelliseen omistautumiseen ja hyvin tehtyyn työhön. Se ei pidä paikkaansa. Monet osaavat keskitason johtajat eivät koskaan pääse urallaan eteenpäin.

Toisaalta monet huonot johtajat ovat päässeet asemaansa oveluudella. Tarkoitukseni ei ole väheksyä valtaa. Sitä tarvitaan, jos halutaan tehdä muutoksia. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, millä tavalla ja miksi valtaa kasvatetaan.”

People are still people Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Eivätkö uudet mediat ja sosiaalinen verkostoituminen ole tekijöitä, jotka valmistelevat maaperää tiedonjaon lisäämiselle ja suorituskyvyn parantamiselle? ”People are still people”, vastaa Pfeffer lainaten Bob Segerin vanhan laulun sanoja. ”Teknologiat muuttuvat, mutta ihmiset eivät. 40 vuotta sitten emme lentäneet suihkukoneilla, puhelut olivat kalliimpia eikä kellään ollut tietokonetta. Tiedonvälitys on helpottunut huomattavasti, ja elintasomme on parantunut. Olemme kuitenkin samanlaisia kuin silloin. Yritykset painivat samojen haasteiden kanssa, ja valtarakenteet ovat samat”, Pfeffer pohtii.

Hän kertoo tavanneensa Espanjassa miehen, jolla oli filosofian tohtorin tutkinto taidehistorian alalla. Mies tutki kuvia, jotka ilmensivät johtajuutta kautta historian. ”Hän osoitti, että käsityksemme johtajuudesta ja vallasta ei ole muuttunut moneen sataan vuoteen. Valtaa kuvataan nykyään samalla tavalla kuin tuhat vuotta sitten. Miksi minun siis pitäisi uskoa, että tilanne muuttuu tulevina vuosina?” ◆

Kolme Jeffrey Pfefferin suosittelemaa kirjaa The knowing-doing gap: How smart companies turn knowledge into action, Jeffrey Pfeffer ja Robert I. Sutton, 2000 Hard facts, dangerous half-truths and total nonsense: Profiting from evidence-based management, Jeffrey Pfeffer ja Robert I. Sutton, 2006 Power: Why some people have it – and others don’t, Jeffrey Pfeffer, 2010

Reflection | 23

Yllättäviä yhteyksiä High Performance Analyticsin avulla Ruotsin ja Tanskan yhdistävä silta Öresundsbro räätälöi viestintäänsä 200 000 asiakkaan profiilitietojen perusteella. Kohdennettu asiakasviestintä on lisännyt matkustusta ja sillan ylittävää liikennettä – ja tuonut lisämyyntiä.

High Performance Analytics analysoi massiivisia datamääriä silmänräpäyksessä. Sen avulla voi nopeasti hahmottaa uusia, entuudestaan tuntemattomia yhteyksiä, jotka voidaan muuntaa ratkaisevaksi kilpailueduksi.

Löydätkö yllättäviä yhteyksiä omaan liiketoimintaasi?

Skannaa koodi