Ruokaprovinssissa onnistuu

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

Eteläpohjalainen ruokaketjun osaaminen tuotannosta ruokapöytään on ainutlaatuista

1

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

2

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hei, me osaamme

Sanna Männikkö Into Seinäjoki Oy

Me tahdomme olla ruokamaa­

Kivaa pelastaa Suomi!

On se mahtavaa asua maakun­ nassa, jonka osaamisen va­ rassa koko Suomen tulevaisuus lepää. Jos ja kun biotalouden odotetaan pelastavan koko tu­ levaisuutemme, me olemme eturintamassa tässä pelastusope­ raatiossa, sillä me osaamme bio­ taloudesta sen agropuolen eli pelloilta tuotettavien raaka-ainei­ den jalostuksen sekä innovaatioi­ den kaupallistamisen kansainvä­ lisille markkinoille.

Tämä lehti kertoo esimerkkejä siitä, mitä ajankohtaista ruoka­

ETELÄ-POHJANMAAN VAHVUUDET RUOKAKETJUSSA 1. MITTAVA RUOKA­ JÄRJESTELMIEN YRITYSKESKITTYMÄ Atria Oyj, Valio Oy, Altia Oyj, MSK Group Oy, Pellon Group Oy, Epec Oy, Lumikko Oy jne.

ketjun kehittämisessä täällä Ete­ lä-Pohjanmaalla on meneillään.

Paljon tapahtuu ja tähtäin on yhtä aikaa lähellä ja kaukana.

Lehden kokoamisesta on vas­ tannut Into Seinäjoki Oy yhtei­ syössä ruokaketjun laajan yh­ teistyöverkostomme kanssa.

Lämpimät kiitokset kaikille jut­ tujen ideointiin osallistuneille ja kirjoittajille.

Antoisia lukuhetkiä

kunta. Me tahdomme, että yrityk­ semme menestyvät ja ruokaket­ jumme toimii. Me tiedämme, että toimiva ruokaketju vaatii tuekseen koulutusta, tutkimusta, kehittä­ mistä, innovaatiota, neuvontaa, kansainvälistymistä, viestintää – ja sen tärkeimmän – yrittäjiä ja yrityksiä.

Kahden viime vuosikymmenen ajan olemme tehneet kaikki yhdessä töitä ruokaketjumme vahvistami­ seksi. Vahvistamme ruokaketjua sen kaikissa vaiheissa, alkutuotan­ nosta jalostukseen, teknologiasta kuluttajan ymmärtämiseen ja ym­ päristön huomioimiseen. Ketjus­ samme ei ole heikkoa lenkkiä, sillä tiedämme, että heikko lenkki vaa­ rantaa koko ketjun menestyksen.

ketjumme yllä oli musta pilvi.

Pelkäsimme, että aurinko laskee.

Tuolloin yrityksemme näyttivät suunnan ja palauttivat luottamuksen.

Erkki Välimäki Kehittämisjohtaja Seinäjoen kaupunki

Tänään koko Suomi uskoo biota­ louteen ja ruokaketjuun sen olen­ naisena osana. Jo nyt yli neljännes bruttokansantuotteestamme tulee ruokaketjusta ja tulevaisuudessa vielä tätäkin suurempi osa.

Tässä liitteessä kerromme ruoka­ ketjun hyväksi tehtävästä työstä.

Tämä työ on yhtä laaja-alaista kuin itse ruokaketjukin. Tämä kaikki osaaminen on meidän yhteistä osaamistamme.

Aurinko nousee biotaloudesta – meidän osaltamme peltobio­ taloudesta. Ja sen me osaamme.

Suomen Euroopan Unionin jä­ senyyden alkuvuosina ruoka­

AGROBIOTALOUDESTA POTKUA KOKO MAAKUNTAAN Asko Peltola Maakuntajohtaja

2. AKTIIVINEN INVESTOINTI

teolliseen tuotantoon Atria 26 meur, Valio 36 meur, Honkajoki 90 meur, Altia 15 meur, Hahkaway 10 meur jne.

3. KATTAVAT YHTEISTYÖ­­KONTAKTIT KANSALLISIIN YRITYKSIIN

Biotalous on nyt kaikkien pu­ heissa. Siitä povataan työllisyy­ temme ja maaseutumme pelas­ tusta. Viime vuonna valmistuneen kansallisen strategian visio pitää biotalouden kestäviä ratkaisuja Suomen hyvinvoinnin ja kilpailu­ kyvyn perustana. Biotalous, jota nimitetään myös kiertotaloudeksi, on nyt ”in”.

Eteläpohjalaisille biotaloudessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä.

Täällä on aina eletty pääasiassa maasta ja uusiutuvista luonnonva­ roista. Kytösavujen seasta on pon­ nistanut maakunta, joka nimeää itsensä nykyään Suomen Ruo­ kaprovinssiksi – eikä syyttä.

Suomen Agroteknologiaverkos­ to, Food Safety Management Finland jne.

4. KEHITYSALUSTOJA JA AITOJA KÄYTTÄJÄVERKOSTOJA

Viime vuosina peltoihimme perus­ tuva monipuolinen tuotantoketju on saanut tukea kansallisista va­ linnoista. Biotalouden innovatiivis­ ten kaupunkiseutujen joukossa eli INKA-ryhmässä Etelä-Pohjan­ maalle on annettu vetovastuuta agrobiotaloudessa. Keskitymme koko Suomelle tärkeän biotalou­ den kehittämisessä peltopohjai­

Elintarvikejalostuksen koe­ tehdas ja kuluttajatutkimus­ alusta, agroteknologian testaus­ alusta, viljelijäverkosto jne.

5. MONIALAINEN INNOVAATIO­­YMPÄRISTÖ

siin tuotteisiin sekä niiden ympä­ rille kasvaneeseen teollisuuteen ja tietotaitoon.

Alueellisesti kutsumme kärki­ alaamme ruokajärjestelmäosaa­ miseksi. Siitä huolimatta, että INKA-ohjelmaan on nimetty kau­ punkiseutuja, koskettaa tämän alan menestys, jos mikä, koko maakuntaamme.

Jokin aika sitten olin Brysse­ lissä eräässä seminaarissa kerto­ massa suomalaisesta ja etelä­ pohjalaisesta agrobiotaloudesta.

Myös EU:n tasolla biotaloudessa nähdään suuria mahdollisuuk­ sia Euroopan alueiden kasvulle ja työllisyydelle. On kuitenkin muis­ tettava, että emme ole ainut seutu, joka on herännyt tähän teemaan: lähes jokainen alue on kilpaile­ massa biotalouden kärkipaikoista.

Biotaloudella nähdään olevan myönteisiä vaikutuksia varsin mo­ nelle taholle: ilmastonmuutoksen hillintään, energiaomavaraisuuden parantamiseen, maaseudun elin­

voimaisuuteen sekä kestävän ke­ hityksen edistämiseen.

Eteläpohjalaisten on nyt yhdessä näytettävä, että kykenemme tar­ joamaan kansainvälisesti kilpailu­ kykyistä teknologiaa ja osaamista elintarvikkeiden tuottamiseen ja jalostukseen. Meillä on oltava tun­ nettuutta – ei vain kotimaassa, vaan kaikkialla, missä halutaan ke­ hittää ruoan tuotantoa – siis koko maailmassa!

Maakuntamme tavoitteena on olla biotalouden osaamis- ja tuo­ tantokeskittymä, jossa tuotetaan energiaa ja pitkälle jalostettuja tuotteita, hyödynnetään tehtaiden sivuvirtoja raaka-aineena ja kierrä­ tetään ravinteita. Tällaisia laitos­ ryppäitä, biojalostamoita, sopii eri puolille maakuntaa seudulliseen tietotaitoon ja yrittäjyyteen perus­ tuen. Panostetaan innovaatioihin ja yhteistyöhön, niin tulosta syntyy.

Ei muuta kuin tuumasta toimeen: tällä lakialla on ennenkin näytetty, että pystytähän, jos taharotahan!

mm. seitsemän korkeakoulua ja yli 10 ruokajärjestelmien eri osa-alueita tutkivaa tutkimus­ ryhmää.

6.LAAJAT KANSALLI­ SET JA KANSAINVÄLI­ SET TUTKIMUS­­VERKOSTOT

HY, TaY, TY, UEF, VY, TTY, MTT, VTT sekä tutkimuskumppanit eri puolilla maailmaa.

ETELÄ-POHJANMAALLA SIJAITSEE LIIKEVAIHDOLLA MITATTUNA

16 %

SUOMEN ELINTARVIKE­ TEOLLISUUDESTA

12 %

Julkaisija: Into Seinäjoki Oy Tiedekatu 2 60320 Seinäjoki

ELINTARVIKE­ ALAN KONEEN­ RAKENNUKSESTA

Ulkoasu ja taitto: BSTR Luova Konttori Oy Paino: I-print Oy

14 %

MAAN AGRO­ TEKNOLOGIA­ YRITYKSISTÄ

Ota yhteyttä/ anna palautetta: Sanna Männikkö 020 124 4006 sanna.mannikko@intoseinajoki.fi

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

3

TURVALLISTA RUOKAA – TALOUDELLISESTI

Suomi on ruokaturvallisuuden edelläkävijämaita maailmassa. Ruokaturvallisuus on keskeinen kilpailuetu sekä koti- että vientimarkkinoilla. Seinäjoella Framissa työskentelevät tutkimusjohtajat Timo Nieminen ja Jarkko Niemi lähestyvät samaa teemaa hieman eri näkökulmista.

1. Mikä on ajankohtaista tutkimusprofessuurissasi juuri nyt?

Nieminen: Naakkojen levittämät taudinaiheuttajabakteerit sekä elintarvi­ keketjun korkean osaamisen palveluliiketoiminnan edistäminen.

Niemi: Luke on mukana EU:n laajuisessa kestävä ja intensiivinen sikaja siipikarjatuotanto -tutkimuksessa. Selvitämme parhaillaan, millaisia tuottavuus- ja taloustappioita erilaiset eläintaudit aiheuttavat.

2. Miten työsi tukee Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmäkokonaisuutta?

Nieminen: Tutkin elintarviketurvallisuutta, joka on keskeinen osa kaikkia ruokajärjestelmiä sekä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailuetu koti- ja vientimarkkinoilla.

Niemi: Hyvä tuottavuus on alan kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Eläintuo­ tannon perusedellytyksiä on, että eläimet ovat terveitä ja niistä saatavat tuotteet ovat turvallisia. Ihmisten ja yritysten tekemät valinnat, kansain­ välinen kauppa ja turismi vaikuttavat eläinten terveyteen ja hyvinvointiin.

On tärkeää ymmärtää taloudelliset näkökohdat, jotta voidaan valita talou­ dellisesti kestäviä ratkaisuja.

3. Miten työsi auttaa koko maailmaa?

Nieminen: Suomessa esiintyvät elintarvikevälitteiset taudinaiheuttajat ovat ongelma myös muualla maailmassa, joten tietoa niiden esiintymi­ sestä, leviämisteistä ja torjuntakeinoista voidaan hyödyntää tartuntojen vähentämiseen tähtäävässä työssä maailmanlaajuisesti.

Niemi: Työni pyrkii löytämään vastauksia, joilla eläinten terveys- ja hyvin­ vointiongelmia voitaisiin vähentää niin, että se olisi myös taloudellisesti järkevää. Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE on arvioinut, että tarttuvat eläintaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti vähintään 20 % eläinperäisen ruoan hävikistä. Tätä hävikkiä tulisi pystyä pienentämään.

Lisäksi kotieläinalan tuottavuuteen, eläinten hyvinvointiin tai elintarvike­ turvallisuuteen liittyy monissa maissa suuria haasteita, joiden ratkaisemi­ sessa työni auttaa.

Aihe on merkityksellinen, etenkin kun otetaan huomioon, että eläinperäi­ sen ravinnon kysyntä maailmassa kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos ja globalisaatio voivat tulevaisuudessa lisätä tautiriskejä.

4. Mikä on ruokaturvallisuuteen liittyvä pahin ongelma/pullonkaula tällä hetkellä?

Nieminen: Lyhytnäköiset kustannussäästöt. Elintarviketurvallisuus perustuu ennaltaehkäisevään työhön, joka hyödyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskuntaa, mutta joka lyhyellä aikavälillä voi näyttäytyä yksittäiselle toimijalle ylimääräisenä kustannuksena. Taloudellisen liikkumavaran kaventuessa ennaltaehkäisevää työtä helposti vähennetään, koska säästöistä saatavat hyödyt ovat välittömiä, mutta haitat ilmenevät vasta viiveellä.

Niemi: Taloudelliseen tutkimukseen soveltuvia hyviä tutkimusaineistoja voisi olla paremmin saatavilla.

5. Voiko ruokaturvallisuus olla jossakin vaiheessa EteläPohjanmaalle/Suomelle merkittävä vientituote?

Nieminen: Vähintäänkin voimme viedä ulkomaille elintarvikkeita, joiden turvallisuus on kansainvälistä huipputasoa. Lisäksi voimme viedä turvallisten elintarvikkeiden valmistamiseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita.

Turvallisuuteen liittyvän osaamisen vieminen palveluina edellyttää koti­ maisen elintarviketurvallisuuden vietävissä olevien osa-alueiden tunnis­ tamista ja tuotteistamista. Lisäksi tarvitaan alan rautaisia osaajia, jotka uskovat vientimahdollisuuksiin niin paljon, että ovat valmiita yrittämään.

5. Kuinka spesiaali tutkimusalasi on kansainvälisesti? Onko suomalainen alan osaaminen tulevaisuuden vientituote?

Niemi: Eläinten terveyteen keskittyvä taloustutkimus on uusi tutkimusala.

Maailmanlaajuisestikin on vain kourallinen asiantuntijoita, jotka ovat eri­ koistuneet siihen, vaikka osaamiselle on tarvetta.

Suomessa eläinten terveystilanne, kuten myös elintarviketurvallisuus, on muihin maihin verrattuna hyvä, ja alan toimijat pyrkivät yhdessä edistä­ mään asiaa. Kyse on melko pitkälti toimintatavoista, joita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Meillä on hyvää osaamista niin eläinterveydenhuollossa kuin taloustietees­ säkin, joten teemaan liittyvät taloudellisesti järkevät palvelut voisivat olla mahdollisuus lisätä vientiä.

Jarkko Niemi (edessä) Professori Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiede Luonnonvarakeskus (Luke)

Timo Nieminen Tutkimusjohtaja Elintarvikeketjujen turvallisuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

4

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

AIKUISIKÄÄN EHTINYT FOODWEST ALANSA YKKÖNEN Foodwest on kahdessa vuosi­ kymmenessä kasvanut Suomen monipuolisimmaksi elintarvike­ alan kehittämisyhtiöksi. Asiakkaita ovat elintarvikealan yritykset, or­ ganisaatiot ja laitevalmistajat koko Suomesta ja myös ulkomailla.

- Suurin osa asiakkaistamme tu­ lee vahvoilta elintarviketeollisuu­ den alueilta kuten Etelä-, Länsija Keski­-Suomesta, jonkin verran myös Itä- ja Pohjois-Suomesta, toimitus­johtaja Eeva Perttula kertoo.

- Olemme mukana elintarvikkeen kaikissa kehitysvaiheissa tuoteke­ hityksestä markkinatutkimukseen, koetehtaaseen, laadunhallintaan, laatujärjestelmiin ja projektointei­

hin. Ideasta markkinoille, Perttula kuvaa palvelutarjonnan laajuutta.

kamaailmaa työstetään parhaillaan rahoitushakuun.

Useimmat asiakkuuksista ovat Perttulan mukaan strategisia kumppanuuksia, mutta myös yk­ sittäisiä kehittämistoimeksiantoja mahtuu aina mukaan.

Yksityisten toimeksiantojen rin­ nalla Foodwestissa on juuri nyt ajankohtaista erilaisten kehitys­ hankkeiden valmistelu.

Foodwest sai raudan maistumaan marjoilta Foodwestin tuotekehitystyön tuo­ reita hedelmiä – tässä tapauk­ sessa enemmänkin marjoja – on poimittavissa tamperelaisen Comed Oy:n rautavalmisteissa.

Foodwestin avulla Comed on saanut nestemäisen rautavalmis­ teensa maistumaan marjoilta.

- Hyvässä myötätuulessa ovat INKAan liittyvät projektit. Co-­ creative snacks on saanut myön­ teisen rahoituspäätöksen, Erityis­ ruokavalio-teemalla oleva hanke meni maaseuturahoituksen idea­ hausta läpi ja Tulevaisuuden ruo­

- Uudistetussa Compironissa on nyt mustikka-, mustaherukkaja aroniamehua, joilla tuottee­ seen saatiin hyvä maku. Marjai­ nen rautavalmiste maistuu koko perheelle, toimitusjohtaja Jukka­Pekka Kae kiittelee.

Kaen mukaan yhteisymmärrys Foodwestin tuotekehitystiimiin kuuluvan Virve Anttilan kanssa löytyi nopeasti ja hyvät tulokset näkyvät valmiina tuotteina apteek­ kien hyllyillä.

Foodwestin kanssa jalostettu Compiron on suosittu vatsaystä­ vällisyytensä ansiosta. Compironin rauta on luonnollisessa muodossa ja liukenee vasta pohjukaissuo­ lessa.

valmistetaan Suomessa. Tuoteva­ likoimaan kuuluvat nestemäiset ravintolisämuotoiset rautavalmis­ teet, glukoosijuoma ja -geeli. Li­ säksi yritys maahantuo terveysalan tuotteita.

Virve Anttila tähyää Compironin jälkeen jo uusia tuotekehitysprojekteja.

Kuva: Timo Aalto

- Siksi sen voi nauttia ruokailun yh­ teydessä ja maitoa tai kalsiumia si­ sältävien valmisteiden kanssa, va­ lottaa toimitusjohtaja Kae. Kuusi vuotta sitten perustetun Co­ med Oy:n tuotteet kehitetään ja

Maista oma palasi Ruokaprovinssia elokuussa Paikallinen ruoka, sadonkorjuun­herkut ja Ruokaprovinssi-elämykset ovat keskiös­ sä elokuussa järjes­tettävässä lähiruoka­ tapahtumassa Seinäjoen kauppatorilla.

Tuolloin tori täyttyy paikallisista herkuista ja monipuolisesta teemaan liittyvästä ohjelmasta.

Luvassa on esimerkiksi hyvin­­ vointiin, sadon­korjuun herk­kujen valmistukseen sekä moniaisti­ suuteen liittyviä ohjelma­ numeroita.

- Ruokaprovinssitorilla voi hemmo­ tella makunystyröitä paikan päällä tai ostaa herkkuja kotiin. Myynti­ pöydät notkuvat ja padat ovat kuumana iltamyöhään saakka, tapahtumaa valmisteleva koordi­ naattori Suvi Mäki-­Pirilä Into Sei­ näjoki Oy:stä lupaa.

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

5

Kärki-Agri otti erilaisen lähestymistavan karjanruokintaan Koska jokainen nauta- tai maitotila on yksilöllinen, on niillä erilaiset tarpeet myös karjan­ ruokinnassa. Vuonna 1996 perustettu seinäjokelainen Kärki-Agri Oy tietää tämän ja otti sen vuoksi toimintansa lähtökohdaksi rehun tuottamisen tila­kohtaisesti. Näin tehdään tilan par­ haaksi, tai kuten toimitusjohtaja Juuso Kangas sanoo, ”asiakkaan” eli lehmän parhaaksi.

– Uusia innovaatioita pyritään löy­ tämään jatkuvasti tuottajien hyö­ dyksi. Oman erikoisrehutehtaan rakentaminen on vuosien suun­ nittelun ja kehittymishalumme tu­ losta. Tilojen tarpeet vaihtelevat lisäksi paitsi samalla alueella myös eri puolella Suomea. Räätälöinnille on luonut tarpeen myös tilakoko­ jen kasvaminen.

Kärki-Agrin erikoisrehutehdas Ja­ lostajantiellä aloitti toimintansa tä­ män vuoden alussa. Erikoisrehu nähdään järkevämpänä vaihto­ ehtona massarehulle sekä sen pitkille kuljetuslinjoille ja varas­ tointiajoille. Englannista tilatulla Customised Feed System (CFS) -tekniikalla pystytään tekemään kivennäis- ja erikoisrehuja pie­ nimmillään 500 kilon rehuerissä.

Toritapahtuman lisäksi Ruokapro­ vinssi näkyy paikallisesti muun muassa ravintoloissa, kaupoissa, ja suurkeittiöissä. Myös valtakunnal­ liseen näkyvyyteen ja alueen ve­ tovoimaisuuden kehittämiseen pa­ nostetaan enenevissä määrin.

- Syksyllä 2015 sekä suurten ta­ pahtumien vuonna 2016 Ruo­ kaprovinssin halutaan näkyvän, kuuluvan ja maistuvan laajalti niin maakunnan omalle väelle kuin matkailijoille ja tapahtuma­ kävijöille.

Ruokaprovinssi edistää alueemme ruokakulttuurin kehittymistä, lisää paikallisten elintarvikkeiden ja ruokaketjun tunnettuutta sekä viestii maakunnan ruokaosaami­ sesta niin paikallisesti kuin valta­ kunnallisestikin.

Tekniikka mahdollistaa erikoisraa­ ka-aineiden täydellisen hyödyntä­ misen.

– Emme varastoi räätälöityjä eri­ koisrehuja, vaan ne lähtevät tuottajalle saman päivän aikana.

Pienet erät takaavat myös tasalaa­ tuisuuden ja vitamiinien säilyvyy­ den. Nykytekniikka mahdollistaa myös suurimman mahdollisimman hyödyn saamisen kotimaisista raa­ ka-aineista. Laatu on meille yk­ kösasia, toteaa Juuso Kangas.

Tuottajan toivoma, joskus myös asiantuntijan avulla selvitetyn eri­ koisrehun koostumus toteutetaan Kärki-Agrin omalla tietokoneoh­ jelmalla. Ohjelma laskee halutun rehusekoituserän. Se säkitetään heti, ja lopputuote on säkillinen

ravintoaineita ilman täyte- tai kan­ toainetta. Juuso Kankaan mielestä räätälöinti tuo myös rahallisen hyödyn, jonka tuottaja huomaa laskiessaan ruokinnan päiväkus­ tannuksia.

Myös Kärki-Agrin valmistamassa erikoisrehun pakkaustavassa aja­ tellaan tuotteen säilymisvarmuutta.

Rehusäkki suljetaan kuumailma­ puristimella, jolloin siitä saadaan il­ matiivis. Säkitys ja lavaus tapahtu­ vat robottien avulla.

Pohjoismaiden ainut nuolukivien valmistaja Toimitusjohtaja Juuso Kangas nä­ kee Kärki-Agrin toiminnassa eri­ koisrehujen lisäksi kolme muuta kivijalkaa: rehunsäilöntäaineet, hygieniatuotteet ja nuolukivet. Uu­

teen erikoisrehutehtaaseen tuli myös Nutrilix-nuolukivilinja, jolla nuolukiviin saadaan lisättyä erikois­ raaka-aineita kuten kivennäisiä, vi­ tamiineja ja hiivoja. Pohjoismaista vastaavaa valmistajaa ei löydy.

”

RÄÄTÄLÖINTI TUO MYÖS RAHALLISEN HYÖDYN”

– Mielestäni nuolukivituotannolla on selkeimmät vientinäkymät. Nuo­ lukivien viennin pääsisimme myös aloittamaan nopeammin kuin eri­ koisrehun, koska nuolukivien val­ mistus on monimutkaisempaa ja räätälöinti vähäisempää. Vienti­ maista meitä kiinnostavat lähinnä Baltian maat sekä Ruotsi ja Norja.

Tietokoneohjelmalla laskettu erikois­ rehun sekoituserä säkitetään robo­ tin avulla ja toimitetaan Kärki-Agrilta suoraan tilalle. Toimitusjohtaja Juuso Kangas esittelemässä lopulta 25 ki­ loa painavan rehusäkin alkumetrejä tehtaalta tuottajalle.

Kuva: Timo Aalto

Valmiita kontakteja Euroopassa ja Amerikassa Kärki-Agrilla on toista­ kymmentä, sillä yhteistyöllä on pit­ kät perinteet.

Kärki-Agri työllistää Seinäjoella tällä hetkellä seitsemän henkilöä. Alue­ vastaavia on yhteensä 15 ympäri Suomen.

– Uskomme lujasti suomalaiseen maatalouteen. Lehmien lukumäärä, noin 300 000 lehmää, on pysynyt Suomessa viime vuosina samana.

Silti maitotilojen keskituotosta on pystytty kasvattamaan, ja syy siihen on se, että tuotantoa on onnistuttu tehostamaan, toteaa Juuso Kangas tyytyväisenä.

Teksti: Kirsi Kuusisto

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

6

INKA INNOSTAA INNOVAATIOIHIN INKA – innovatiiviset kaupungit –ohjelma on kansallinen Tekesin vetämä kehittämis­ ohjelma, jonka tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailu­ kykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.

Ohjelmaan on valittu viisi teemaa, niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut ja kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua. Seinäjoki on mukana Joensuun vetämässä biotalousteemassa yhdessä Jyväskylän kanssa.

1

Ruokaketjun ykkösalue kehittyy edelleen

Etelä-Pohjanmaa on biotalouden yhden tärkeän kivijalan – peltobio­ talouden eli erityisesti ruokaketjun – ykkösalue Suomessa. Me hallit­ semme ja kehitämme koko ketjua sen kaikissa vaiheissa alkutuotan­ nosta jalostukseen, teknologiasta kuluttajan ymmärtämiseen ja ympä­ ristön huomioimiseen.

Yrityksiä palvelemaan on luotu vah­ vaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa: mm. Foodwestin koetehtaat ja muut alan palvelut sekä Seinäjoen ammat­ tikorkeakoulun laboratoriot ja ruoka­ ketjuun yhä vahvemmin panostava opetus.

Yliopistokeskuksen kautta alueemme on verkottunut seitse­ mään yliopistoon ympäri maan ja tutkijat tuovatkin alueelle alan uusia avauksia ja tärkeitä kontakteja.

Tunnustuksena jo tehdystä työstä ja pontimena tulevalle kehitystyölle pääsimme viime vuonna mukaan kansalliseen Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan, sen biotaloustee­ maan yhdessä Joensuun ja Jyväsky­ län kanssa.

2

Missä on maali?

INKA-ohjelmassa tähtäin on vuo­ dessa 2020. Tavoitteena on tukea uusien innovaatioiden syntyä ja vauh­ dittaa niiden pääsyä markkinoille.

Uudet ruokaketjun innovaatiot voivat tarkoittaa esimerkiksi uusia erikois­ ruokavaliotuotteita tai raaka-ainei­ den hyödyntämistä niin sanottuina non-food-ratkaisuina vaikkapa kos­ metiikkateollisuudessa.

Ne voivat olla myös uutta teknologiaa esimerkiksi ravinteiden kierrätyk­ sessä ja maanviljelyssä tai elintarvike­ teollisuudelle kehitettäviä uusia laa­ dunvarmistuksen tai jäljitettävyyden ohjelmistoratkaisuja.

Yksi visionäärinen näkymä on myös alalle luotava ratkaisuliiketoiminta.

Maaliin päästään auttamalla yrityk­ siä tuotteiden ja palveluiden pilotoin­ neissa ja vahvistamalla yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä.

Tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi kaupunkien hankintojen ja investoin­ tien kautta ja haastamalla yrityksiä uudenlaisiin yhteistyömalleihin.

3

Mitä on meneillään juuri nyt?

Ajankohtaista Seinäjoen kaupunki­ seudun INKAssa juuri nyt on mm.

Framiin luotavan elämyksellisen ra­ vintolan konseptointi ja kilpailutus, Seinäjoen kaupungin elintarvikever­ koston kehittäminen ja agroteknolo­ giayritysten viennin kasvuohjelman käynnistäminen.

Lisäksi käynnissä on kymmeniä alan hankkeita, joita toteuttavat mm. Sei­ näjoen ammattikorkeakoulu, Seinä­ joen yliopistokeskus, Sedu, ProAgria ja Luonnonvarakeskus. Näitä kaikkia toimenpiteitä tehdään tiiviissä yhteis­ työssä alan yritysten ja valtakunnal­ listen yhteistyöverkostojen, kuten Finpron kanssa.

4

Mitä seuraavaksi ja miten mukaan?

Seuraava iso ponnistus on lähteä edistämään ruokajärjestelmien osaa­ mispohjaisen ratkaisuliiketoiminnan syntymistä.

Suomessa osataan tuottaa, valmistaa ja myydä maailman puhtainta ruokaa.

Suomalaisessa elintarvikeketjussa on tiivistynyttä osaamista, jota tun­ nistamalla ja konseptoimalla voidaan luoda uusia ratkaisumyyntiliiketoimin­ taan suuntautuneita yrityksiä.

Tämä tarkoittaa aivan uudenlaista lähestymistapaa elintarvikevientiin.

Voisiko Suomessa olla vuonna 2020 Pöyry-tyyppinen konsulttiyritys, joka vie maailmalle ruokaosaamista? Tätä kiinnostavaa näkökulmaa tullaan ra­ vistelemaan yhteistyössä alueen asiantuntijoiden ja yritysten kanssa vielä tänä vuonna.

Kaikki tekeminen on avointa sekä yri­ tyksille että tutkijoille ja kehittäjille.

Mukaan pääsee olemalla yhteydessä Into Seinäjokeen, seuraamalla Inton tapahtumailmoittelua ja tulemalla mukaan ruokaketjua kehittäviin työ­ pajoihin.

Lisäksi on valmisteltu yritysten kehi­ tyshankkeita, joissa tullaan lähivuo­ sien aikana koeponnistamaan mm. uudenlaista maatalouden huippu­ teknologiaa.

5

Ainekset menestykseen ja uusiin innovaatioihin on!

Alan vahva verkostoitunut osaami­ nen, tutkimus- ja laboratoriotilat ja erilaiset testiympäristöt yhdistettynä rohkeisiin yrityksiin ja visionäärisiin tavoitteisiin luovat alueellemme uu­ sia yrityksiä ja työpaikkoja.

”

RUOKAKETJUN YRITYS­ TOIMINNAN LIIKEVAIHTO ETELÄ-POHJANMAALLA ON NOIN 3 MILJARDIA EUROA.”

Näitä alueen ruokajärjestelmien kehittämisen aineksia halutaan INKA-ohjelman avulla vahvistaa entisestään.

INKA-ohjelmajohtajan kuvaus ohjel­ masta on hyvä haaste: ”kaupunki­ seuduille on syytä saada niin kiinnostavia referenssi- ja testi­ ympäristöjä, että niitä tullaan muualta katsomaan”. Näin ne toimi­ vat maailmalle tähtäävien yritysten käyntikortteina.

Tähän uskomme ja tätä pyrimme toteuttamaan. Tule mukaan!

Ota yhteyttä: Pauliina Hautamäki, Into Seinäjoki Oy, puh. 0400 754 878 Sanna Kankaanpää, Into Seinäjoki Oy, puh. 0400 743 422

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

Kuntien elintarvikehan­kintoihin haussa win-win Kunnallisten elintarvikehankintojen logistiikan tehostaminen on mahdollista pienilläkin järjestelmän fiilauksilla. Tuloksena aiempaa useampi pk-yritys voi päästä mukaan toimittajaketjuun.

- Koko elintarvikkeiden tilaus-­ toimitusketjun tarkastelu yhdessä verkostoon kuuluvien yritysten ja organisaatioiden kanssa voi avata win-win -tilanteen niin toimittajille kuin tilaajillekin ja voimme esi­ merkiksi rakentaa innovatiivisen kanavan siirtää tietoa ja tilauksia toimijoiden kesken reaaliajassa, hankepäällikkö Joonas Peura kuvaa.

Millaisena ruokaketjun uusien tuotteiden ja palveluiden kokeilu­ paikkana ravintolat voisivat tule­ vaisuudessa toimia? Millainen voisi olla ravintolan asiakkailleen tar­ joa­ma elämys?

- Teknologiakeskus Framiin suun­ nitteilla olevassa ravintolakoko­ naisuudessa on tarkoitus testata tuotteita ja uusia palvelukonsep­ teja aidossa ympäristössä aidoilla käyttäjillä. Parhaimmillaan tehok­ kaasti koeponnistetut uutuudet lehahtavat suoraan jopa kansain­ välisille markkinoille, asiantuntija Sanna Kankaanpää Into Seinäjoki Oy:stä toteaa.

- Jo ensimmäisessä tilaisuudessa haastoimme ketjun nykyisiä ja po­ tentiaalisia toimijoita rohkeasti miettimään ”mitäpä jos toimittaisiin­ kin jotenkin toisin”. Etenkin leipo­ moiden edustajilta tuli hyviä avauk­ sia siihen, miten oikea-aikaisella tilaamisella sekä toimitusaikaikku­ noita muuttamalla voidaan saada aikaan jopa 10 prosentin säästöt leipomotuotteiden hintoihin.

”

HANKINTAA ON VALMISTELTU UUDELLA TAVALLA, TARVETTA KOROSTAEN.

Seinäjoen kaupungilla on tällä het­ kellä yhteensä 60 keittiötä. Koska paletti on suuri, pienten tavarantoi­ mittajien on ollut vaikea päästä mu­ kaan. Toimitukset ovat keskittyneet harvoille ja hinnat nousseet.

Into Seinäjoki Oy vastaa elämyk­ sellisen ja kokeilupaikkana toimi­ van ravintolan kilpailuttamisesta.

Tavoitteena on, että uusi ravin­ toloitsija aloittaa kesän lopussa 2015, jolloin myös päästään raken­ tamaan kehitysalustaa.

- Tähän haluamme selkeästi muu­ toksen. Haluamme lisää tuoreita ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita koulujen, päiväkotien ja vanhain­ kotien pöytiin. Haluamme nykyistä enemmän tuotteita kotimaisilta pieniltä ja keskisuurilta elintarvike­ yrityksiltä. Haluamme pienentää kaupungin ruokapalveluissa käy­ tettävien elintarvikkeiden hiilijalan­ jälkeä ja haluamme tehostaa ja jär­ kevöittää jo toimivia kuljetusvirtoja, Peura luettelee.

Kankaanpää muistuttaa, että ajat­ telu ei kutistu ruoan ympärille.

- Kokeiltava ja kehitettävä tuote voi olla melkein mitä vain, vaikkapa uudenlainen valaistus, jota voidaan säätää halutun tunnelman luomi­ seksi tai pöytä, johon on upotettu ruokalistasovellus.

Ravintolaympäristöön sijoittuvan kehitysalustan rakentaminen liittyy Seinäjoen INKA-ohjelmaan, joka keskittyy peltobiotalouteen ja ruo­ kajärjestelmiin liittyvän yritystoi­ minnan kehittämiseen. Ohjelmassa pyritään vauhdittamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä eri­ laisten kehitysalustojen avulla.

Seinäjoen kaupungin elintarvi­ kehankintaverkoston kehittämis­ hanke kestää tammikuun loppuun 2017. Hanketta rahoittaa Tekes.

Agroteknologiayrityksille valtakunnallinen vientikasvuohjelma

Seinäjoella maaliskuussa järjes­ tetyn evästystilaisuuden pohjalta agroteknologia-alan vientikasvuoh­ jelman sisältöjen rakentaminen etenee. Ohjelmaan tulee alaryhmät peltoviljelykoneille, metsätalouden

Seinäjoelle elämyksiä ja kokeiluja ravintolaan

Seinäjoelle valmisteilla oleva ko­ keiluravintola tarjoilee ruokaa ja elämyksiä ja toimii lisäksi kehitys­ alustana uudenlaisille ruokaketjun tuotteille ja palveluille.

Peuran vetämän projektin ensim­ mäiset askelmerkit ovat osuneet erinomaisesti kohdalleen.

Suomalaisten agroteknologia-­ alan yritysten kasvua ja vientiä aiotaan tukea erillisellä vientioh­ jelmalla. Vientikasvuohjelman ra­ kentaminen kumpuaa keväällä 2014 lanseeratusta kansallisesta biotalous­strategiasta, jossa yhtenä tavoitteena on luoda uutta liiketoi­ mintaa biotaloudesta.

7

koneille ja kotieläintuotannon tek­ nologialle.

samalla selkeä tavoite lisätä vientiä merkittävästi.

Fokuksena on avata sellaisia mark­ kinoita, joissa kaupankäynnin aloit­ taminen vaatii ylhäältä alas -toimin­ tamallin eli ensiksi ministeritason yhteistyötä ja ovien avaamista en­ nen varsinaisen kaupankäynnin aloittamista. Alaryhmittäin tullaan valikoimaan kiinnostavimmat mark­ kinat, joihin keskitytään.

Ohjelman valmistelusta vastaa Finpro. Into Seinäjoki Oy on ollut mukana kontaktoimassa yrityksiä.

Vientikasvuohjelma tukee Seinä­ joen INKA-ohjelman biotaloustee­ man tavoitteita.

Useimmilla mukaan ilmoittautu­ neista yrityksistä on jo vientitoi­ mintaa useampiinkin maihin, mutta

Junkkari Oy on yksi vientiohjelmaan mukaan lähteneistä maakuntamme agroteknologiayrityksistä.

Kuva: Hannu Koivisto, Maaseutumedia, Kurikka

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

10

SEAMK LAATII VALTAKUNNALLISTA KOULUTUSPAKETTIA

Green Care lisäarvoksi ruokajärjestelmään

SEAMK PORSKUTTAA RUOKAKÄRJELLÄ Kestävät ruokaratkaisut on paitsi Etelä-Pohjanmaan, myös Seinä­joen ammatti­korkeakoulun kärkialue. Seinäjoen ammatti­korkeakoulu on strategiassaan linjannut ruoka­kärjen sekä opetuksen että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio­toiminnan keulakuvaksi.

Valinta osoittaa, että opetus tekee yhteistyötä tutkimus- ja kehittämis­ toiminnan kanssa, ja toisin päin.

Rakennerahastokauden taittuessa ammattikorkeakoulun ruokahank­ keiden volyymi on runsaat 2,5 mil­ joonaa euroa. Näitä hankkeita on kaikkiaan noin 20, ja teeman pa­ rissa työskentelee noin 20 projek­ tihenkilöä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu to­ teuttaa osaltaan valtakunnallista INKA-ohjelmaa. Maakunnan erityis­ teemana on agrobiotalous. Tekesin valtakunnallista EAKR-­rahoitusta on saatu tähän mennessä ainakin kahteen hankkeeseen. Terveyttä edistävä rakennettu ympäristö -hanke selvittää mm. ravintolaym­ päristön vaikutusta ihmisten ruo­ katilauksiin. Uudet elintarvikepro­ sessit -hanke puolestaan kehittää sosiaalisesti kestäviä liiketoimin­ tamalleja maakunnan yritysten avuksi.

Seinäjoen yliopistokeskus sekä Into Seinäjoki ovat keskeisiä SeAMKin hankekumppaneita.

”

SEAMKIN RUOKA­HANKKEIDEN VOLYYMI 2,5 MILJOONAA EUROA.” Tekesin lisäksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Etelä-Pohjanmaan liiton sekä Ete­ lä-Pohjanmaan ELY -keskuksen hallinnoimat EU:n rakennerahas­ tot ovat olleet ammattikorkea­ koulun tärkeitä hankerahoitta­ jia. Lisäksi kunnat, säätiöt ja alan yritykset ovat tärkeitä rahoittajia.

Yksittäisistä säätiöistä Oiva Kuu­ siston säätiö on tukenut eteläpoh­ jalaista maataloustieteellistä tutki­ musta. Uusia hankehakuja on tehty

EU:n Horisontti 2020- ja Interreg-­ ohjelmiin.

Ilmajoella ammattikorkeakoululla on pellot, sikala ja navetta myös tutkimustarpeisiin. On mielen­ kiintoinen avaus saada teollisen internetin ratkaisut maatilojen tueksi. Kilpailukykyä maidontuo­ tantoon -hankkeessa taas on ke­ hitetty maatiloille toimintamalleja EU:n muuttuneisiin markkinaolo­ suhteisiin.

Seinäjoella on mm. maakuntaliiton rahoituksella kehitetty elintarvike­ teknologian alan oppimisympäris­ töjä. Parhaillaan kehitetään myös liha-alan oppimisympäristöjä. Ra­ vintola Prikka on restonomiopetuk­ sen keskeinen oppimisympäristö, jonne on luotu uusia mobiilisovel­ luksia asiakaspalvelujärjestelmiin.

Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä on osaamista agro­ biotalouden kone- ja laitepuolen

kehitys­toimintaan. Liiketoiminnan yksiköstä löytyy osaamista mm. yri­ tysten sukupolvenvaihdosasioihin sekä johtamisen kehittämiseen.

Sosiaali- ja terveysalan yksikössä hallitaan ruoan terveysvaikutusten problematiikka.

Monialainen ammattikorkea­ koulu mahdollistaa ruokaketjun kokonaisvaltaisen kehittämisen.

Monialaisuus luo mahdollisuu­ det poikkitieteellisille projekteille.

Maakunta­korkeakoulu on tästä hyvä esimerkki. Maakuntakorkea­ koulun kautta osaaminen välittyy ympäri Etelä-Pohjanmaata.

Risto Lauhanen SeAMK elintarvike ja maatalous tutkimus- ja kehittämispäällikkö Antti Pasila SeAMK elintarvike ja maatalous yksikönjohtaja

Green Care -toiminta eli luonto­ elementtien käyttö hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämisessä lisääntyy vauhdilla. Seinäjoen am­ mattikorkeakoulussa on aiheesta tehty opinnäytetöitä ja suunnit­ teilla on valtakunnallinen koulutus­ paketti.

- Hyödynnämme Etelä-Pohjan­ maan vahvaa osaamista ruoka­ ketjun eri vaiheissa. Monipuolisen ja monialaisen palvelutarjonnan tarve luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle ruoantuontannon parissa, hankesuunnittelija Maria Suomela kertoo.

Green Care -toiminnan mahdolli­ suudet osana ruokajärjestelmää ovat Salmelan mukaan laajat.

- Perinteisimpiä tapoja yhdistää ruoka ja Green Care ovat Care Farm -konseptit, joissa maata­ lousympäristöjä hyödynnetään hoiva- ja kuntoutuspalveluiden osana. Asiakkaat osallistuvat eri­ laisiin maatilan töihin, kuten kas­ vimaan, puutarhan ja eläinten hoitoon tai esimerkiksi lounaan valmistukseen.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että maatiloilla saatu kuntoutus tuo asi­ akkaiden elämään laatua ja järjes­ telmällisyyttä.

- Itsetunto vahvistuu, kun oppii uutta ja kokee itsensä tärkeäksi, ja sosiaaliset taidot vahvistuvat. Li­ säksi side ympäristöön ja kiinnos­ tus ruoan alkuperään vahvistuvat.

Muita esimerkkejä Green Care -toiminnasta ovat Salmelan mukaan eräkokkailu, villiyrttityöpa­ jat, kalastus ja metsästystoiminta, puutarhayhteisöt sekä ohjatut marjastus- ja sienestysretket.

- Luontoelementtejä (tuoksuja, kasveja tai niiden visuaalisuutta) voidaan tuoda esimerkiksi ruo­ kaloihin aktivoimaan eri aisteja ja luomaan rauhoittavat, tutun oloiset olosuhteet.

Opiskelijat rakentavat kv-oppimisympäristöä Ryhmä SeAMKin bio- ja elintar­ viketekniikan opettajia ja opis­ kelijoita on mukana uusia op­ pimisympäristöjä kehittävässä kansainvälisessä projektissa.

Projektissa rakennetaan kansain­ välinen, reaaliaikainen verkon väli­ tyksellä toimiva oppimisympäristö, jossa palaverit, kokoukset ja semi­ naariesitykset hoituvat verkon vä­ lityksellä. Myös kaikki dokumen­ tointi, datan vaihto ja projektien suunnittelu tapahtuu ketterästi ja tehokkaasti virtuaaliympäristössä.

Virtuaaliympäristön rakentamisen ohella projektissa tutkitaan mm. salaattien ja kasvisten säilyvyyttä, kalan pilaantumista sekä peruna­ tärkkelysjauheen valmistusproses­ sin optimointia. Meneillään oleva projekti on vasta alkua: jatkoa vas­ taavanlaisille verkon välityksellä toteutettaville projekteille on jo suunnitteilla.

Tulevaisuudessa tätä oppimisym­ päristöä on tarkoitus hyödyntää useampien SeAMKin yhteistyökor­ keakoulujen kanssa eri maissa.

Osana projektia opiskelijaryhmä vieraili maaliskuun loppupuolella Viron maatalousyliopistossa Tar­ tossa. Yhteistyöstä sopimisen li­ säksi tärkeää matkan aikana oli tutustua tuleviin työpareihin ja toi­ mintatapoihin. Projektissa samaa aihetta tutkitaan sekä Tartossa että Seinäjoella työparin ja ohjaavien opettajien voimin. Viestintä, doku­ mentointi ja palaverit tapahtuvat verkossa.

Matti Leppälehto SeAMK Elintarvike ja maatalous Bio- ja elintarviketekniikka, opiskelija

Projektiin osallistuvat bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Fiija Ketonen, Noora Ahola, Matti Leppälehto ja Vilma Lehto laivassa matkalla Tartoon tutus­ tumaan tuleviin tutkimusaiheisiin ja kollegoihin.

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

SEAMKISTA VALMISTUU YLI SATA RUOKAKETJUN OSAAJAA VUOSITTAIN

11

SEAMKIN OSAAJAT AGROLOGI KEHITTÄÄ MAASEUTUA

Agrologeille on tarjolla moni­puo­ lisia työtehtäviä ja he työllistyvät hyvin. Agrologi työskentelee neu­ vojana, hallinnon, koulutuksen ja tutkimus­toiminnan asiantuntija­ na, maaseudun kehittäjänä sekä kaupan, teollisuuden ja pank­kien palveluksessa.

Kehittyvillä maatiloilla tarvitaan amk-tasoista osaamista, joten useat agrologit toimivat yrittä­ jinä. SeAMKista valmistuneista agrologeista noin 30 prosenttia toimiikin yrittäjinä.

ELINTARVIKEINSINÖÖRI PALVELEE TEOLLISUUTTA

Bio- ja elintarviketekniikan insinöörien työtilanne on vakaa.

Elintarviketeollisuus Suomessa ja Seinäjoen seudulla on hyvin monipuolista. Elintarviketeollisuu­ teen palveluja tuottava yritys­ toiminta kasvaa koko ajan.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on Suomen suurin agrologien koulut­ taja. Vuosittain Ilmajoella toimivasta yksiköstä valmistuu noin 40 agro­ logia. Agrologien lisäksi SeAMK kouluttaa työmarkkinoillemme ruo­ kaketjun muitakin osaajia: bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä sekä restonomeja. Myös monet tek­ niikan yksikön insinöörit päätyvät töihin ruokajärjestelmiä palveleviin yrityksiin, kuten elintarviketeolli­ suuden kone- ja laitevalmistajille tai agroteknologiayrityksiin.

Uutuutena ruokaketjun kehittämisen ylempi AMK-tutkinto Kestävät ruokaratkaisut on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategian kärjistä. Se on yhte­ nevä Etelä­-Pohjanmaan maakunta­ strategian kanssa.

SeAMK vastaa maakunnan haas­ teeseen järjestämällä Ruokaketjun kehittämisen koulutusta, joka on ai­ noa laatuaan.

tua myös jo yrittäjinä toimivat ja yrittäjiksi aikovat henkilöt sekä alan osaajat, jotka haluavat laajentaa tai syventää osaamistaan.

Viime vuonna SeAMKista valmistui 37 agrologia, 23 elintarvikeinsinööriä sekä 46 restonomia.

Suomessa ei ole toista vastaavaa AMK-tutkintoon johtavaa koulu­ tusta, jossa alan asiantuntijat/opis­ kelijat voivat hyödyntää koko ruo­ kaketjun opintotarjontaa.

Uudessa koulutuksessa on tavoit­ teena johtaa ruokaketjun eri alo­ jen opiskelijat opiskelemaan osan opinnoista yhdessä. Vuonna 2015 opinnot alkavat restonomien ja elin­ tarvikeinsinöörien osalta. Agrolo­ git liittyvät joukkoon vuonna 2016.

Ryhmän kokonaisvahvuus on noin 20, kertoo yliopettaja Jussi Esala.

mukaan. Opinnoissaan voi keskittyä joko maatilayritysten liiketoiminnan kehittämiseen osana ruokaketjua, elintarvikealan yritysten prosessien kehittämiseen tai syventää moni­ puolisesti ravitsemusosaamistaan osana ruokapalvelujen kehittämistä.

Ylempi AMK-tutkinto on tarkoitettu ruokaketjun eri vaiheissa toimiville alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille asiantuntijoille, joilla on vähintään kolmen vuoden työ­ kokemus korkeakoulututkinnon jäl­ keen asianomaiselta alalta.

He tarvitsevat työssään alalle tyy­ pillisten yritysten ja organisaatioi­ den kehittämiseen ja johtamiseen tarvittavia syventäviä tietoja ja tai­ toja. Koulutukseen voivat hakeu­

Maakuntaan lisää osaajia Opinnot koostuvat ruokaketjun osaamisaloista: liiketoimintaosaami­ sesta, johtamisesta ja strategisesta ajattelusta, prosessiosaamisesta, ravitsemusosaamisesta ja asiakas­ keskeisyydestä. Syventäviä opin­ toja voi valita pohjakoulutuksensa

Tutkinnon suoritettaneilla on val­ miudet toimia itsenäisenä yrittä­ jänä, yritysten vastuullisissa teh­ tävissä, kehittämishankkeiden johtotehtävissä sekä neuvojana tai konsulttina.

Esimerkkejä tehtävänimikkeistä ovat elintarvikeinsinööri, tuotan­ tovastaava, TPM-koordinaattori, tuotantopäällikkö, laatuvastaava, laatupäällikkö, markkinointipääl­ likkö, suunnittelupäällikkö ja terveystarkastaja.

RESTONOMEISTA NOPEASTI ESIMIEHIÄ

Restonomi työskentelee ravit­ semis- ja matkailualan tehtävissä.

SeAMKin restonomit sijoittuvat seurantatutkimusten mukaan esimiestehtäviin suhteellisen nopeasti valmistumisen jälkeen.

Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat esim. ravitsemistyönjohtaja, vuoropäällikkö, ravintolapääl­ likkö, ravitsemispäällikkö, ruokapalvelupäällikkö, tuote­ kehittäjä, projektisihteeri tai -päällikkö, myyntineuvottelija tai -sihteeri ja asiakaspalvelupäällik­ kö. Moni SeAMKin restonomeista päätyy myös yrittäjäksi.

SEAMK TUTKII, KEHITTÄÄ, KOULUTTAA

Enemmän proteiinia, vähemmän jätettä!

Euroopan Unionin uusissa rahoi­ tusohjelmissa otsikon kaksi tee­ maa ovat keskeisesti esillä. Ku­ luttamisen yhdeksi trendiksi on noussut proteiini.

Proteiini-sanaa ja valkuaisaineiden tärkeyttä korostetaan monissa kau­ pan kuluttajapakkauksissa. Hyvä niin, sillä tarvitsemme proteiineja oman hyvinvointimme ylläpitoon ja mm. laadukkaiden rehujen tuot­ tamiseen. Mutta Eurooppa kärsii proteiinipulasta. Vajetta paikataan mm. soijan tuonnilla.

Meidän tulee olla ruoan tuotan­ nossa entistä resurssiviisaampia.

Joudumme aiempaa tarkemmin tuottamaan ruokaa niin, että jä­ tettä ei synny ruokaketjun missään vaiheessa. Hukkaan heitetty pro­ teiini merkitsee hukkaan heitettyä rahaa.

SeAMKilla monta rautaa tulessa Seinäjoen ammattikorkeakoulu tu­ kee täysillä toimenpiteitä, joilla ke­ hitetään ruoan alkutuotannossa ja jatkoprosessoinnissa syntyvien val­ kuaisjakeiden tehokasta käyttöä.

Valkuaispitoisten viljelykasvien kasvatusta ja käyttöä selvitetään SeAMKin Elintarvike ja maatalou­ den pelloilla Ilmajoella. Yhteistyö toimii alueen yrittäjien ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

Agrologi-koulutuksen osaamista yhdistetään bio- ja elintarvikealan insinöörien osaamiseen: proteiinit talteen! Ruoan prosessointia järkeistetään, makua ja laatua selvitetään.

Tuotekehitys ulottuu ruokapöy­ tään asti, kun ruoka-aineista tulee

aikaan ja paikkaan sidottuja ate­ rioita. Restonomien osaaminen ni­ voutuu näin osaksi ruokaketjua.

”

netty. Vain tarkoin valitut kalat päätyvät ruoaksi. Suuri osa ka­ lastetusta saaliista heitetään pois

RUOKAMAAKUNNASSAMME ON PALJON ELINTARVIKEALAN YRITYKSIÄ, JOTKA HYÖTYVÄT AMMATTIKORKEAKOULU-YHTEISTYÖSTÄ.

KOULUTUS, TUTKIMUS, TUOTEKEHITYS JA KANSAINVÄLISET SUHTEET OVAT BIOTALOUDEN KEHITTÄMISEN KIVIJALKOJA. Pohjanmaan alueella esimerkiksi ohran, perunan, öljykasvien ja teuras­eläinten teollisen proses­ soinnin tuloksena saadaan valku­ aista tällä hetkellä lähinnä rehu­ teollisuuden tarpeisiin.

ja arvottomiksi koettuja lajeja ei kalasteta lainkaan. Kalajauho­ tehtaiden perustaminen rehu­ teollisuuden tarpeisiin edistää kalan käyttöä, mutta kalassa on aihetta paljon muuhunkin.

Kalan arvo kohdalleen Kala erinomaisena proteiiniläh­ teenä on vielä huonosti hyödyn­

SeAMK on valmistellut yhteistyötä kalateollisuusalan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa Pohjan­ maan rannikkoseudulla. Tavoit­

teena on oppia muuttamaan tämän päivän ”vähäarvoinen kala” tulevai­ suuden ”arvokalaksi”.

Miten se tapahtuu? Laaja-alai­ sen tutkimuksen ja tuotekehityk­ sen kautta, jossa kalateollisuuden koko ketju kalastajista kalan kulut­ tajiin otetaan suurennuslasin alle.

Hankevalmistelut eivät rajoitu vain Pohjanmaalle, vaan yhteistyötä rakennetaan kansainväliseksi.

Ruotsi ja Norja ovat aktiivisia kumppaneita.

Pekka Maijala SeAMK Elintarvike ja maatalous Bio- ja elintarviketekniikan opettaja, FT, dosentti

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

12

RUOKAJÄRJESTELMIEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT

TÄSTÄ MINÄ INNOSTUN JUURI NYT Kysyimme ruokaketjun päättäjiltä ja asiantuntijoilta, mikä heitä innostaa eteläpohjalaisessa ruokaketjun kehittämisessä eniten juuri nyt.

Olen innostunut uudesta kehittämisajattelusta, jossa kaupunkien omaa normaalia toimintaa hyödynnetään yritysten kehittämisessä. Tällöin mm. kaupunkien han­ kintojen ja investointien avulla kannustetaan yrityksiä uusiin innovaatioihin.

Alueen ruokaketjun kehittämisessä on käynnissä hyvää ja innostunutta pöhinää! Ylipäätään elintarvikealan kehittäminen on Suomessa hyvässä vauhdissa - Seinäjoella panostetaan INKA-ohjelman biotalous-teeman ruokajärjestelmät -osioon ja alan myötätuulta lisää myös elintarvi­ kealan Team Finland -vientiohjelma Food from Finland, johon suomalai­ set elintarvikealan yritykset ovat läh­ teneet innolla mukaan.

Minua innostaa tällä hetkellä suuresti viennin tarjoamat mahdollisuudet sekä siihen liittyvien haasteiden ratkaiseminen.

On ensisijaisen tärkeää yrityksen koko­ luokasta riippumatta miettiä, miten ja min­ kälaisella menokulmalla olisi haettavissa lisää liikevaihtoa myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Tämä mietintä haastaa meidät astumaan pois mukavuusalueiltamme ja rikkomaan totuttuja ajatus- ja toimintamalleja.

Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki käyttää tällä hetkellä elintarvikehankintoihin lähes 3 mil­ joonaa euroa vuodessa. Jos tästä pie­ nikin osuus suunnattaisiin kokonaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehit­ tämiseen, saataisiin merkittävä lisäre­ surssi ketjun kehittämiseen. Samalla yritykset saisivat referenssejä esimer­ kiksi vientimarkkinoita varten.

Tiina Rajamäki Asiantuntija Tekes-palvelut

Eeva Perttula Toimitusjohtaja Foodwest Oy

Leena Perämäki Johtaja, Into Seinäjoki Oy

Ruoantekijälle kiinnostavaa ja haastavaa on ymmärtää ruoan merkitys ihmisten elämässä. Ra­ vinnontarpeen tyydyttäminen on elämän perustarpeita, mutta sa­ malla ruoka on kiinni hetkessä, elämäntilanteessa, sosiaalisessa kanssakäymisessä, kunkin ihmi­ sen arvoissa ja tärkeyksissä. To­ della jännittävää on, että ihmis­ ten käyttäytyminen muuttuu iän ja ajan myötä.

Selvittää, onko suomalaiseen ruoka­ ketjuun aikojen kuluessa tiivistynyt sellaista osaamista, joka voidaan tuot­ teistaa kansainvälisille markkinoille teknologioina, toimintamalleina, osaa­ misena ja johtamisjärjestelminä.

Etelä-Pohjanmaan asemaan globaa­ lissa arvoketjussa vaikuttaa voimak­ kaasti se, pystytäänkö ruoan lisäksi toimittamaan myös ratkaisuja maail­ man ruokakysymyksiin. Härmäläiset yritykset ja varsinkin Pellon Group ovat olleet tässä tyylilajissa pionee­ reja. Onnistuminen edellyttää aivan uuden toimialan synnyttämistä ja uu­ denlaista kansainvälistä näkökulmaa.

Rohkaisuna on se, että vaasalaiset toimittavat jo nykyään energian si­ jasta maailmalle energiaratkaisuja.

Uskon, että kymmenen vuo­ den kuluessa ruokarat­ kaisuihin kytkeytyvä toimiala on kasvanut merkittävästi.

Sami Kurki Johtaja Ruraliainstituutti

Atrian pitäisi ymmärtää muutok­ set ja kehittyä ruoantekijän muu­ tosten mukana.

Hyvä ruoka on aina innostavaa.

Juuri nyt ruoankuluttajana minua kiinnostavat perinteiset ruoat.

Syy siihen on yksinkertainen – perinneruokia ihmiset ovat valmistaneet vuosisatoja suun­ nilleen samoilla resepteillä ja sa­ moilla valmistustavoilla.

”

Maatalouden ravinteiden kierto ja pääs­ töjen hallinta tulee olemaan ratkaisevassa asemassa tulevaisuudessa. Me olemmekin mukana eturintamassa kehittämässä tuot­ teita joilla kestävä kotieläintuotanto on mah­ dollista nyt ja tulevaisuudessa.

Juha Takala, Tuotteistojohtaja, Pellon Group Oy

Ruoan maun ja terveellisyyden tutkimuk­ seen keskittyvä ryhmäni tekee tällä het­ kellä töitä hyvin monipuolisesti ruokaketjun eri kohdissa. Kun osa perehtyy alkutuotan­ non tai vaikka villiruoan raaka-aineiden laa­ dun tutkimukseen, tekee toinen pää töitä ruoan nauttimisen parissa eli tutkii sitä, mi­ ten ruokailuympäristö vaikuttaa kokemuk­ seen. Koko ruokaketjun kehittäminen on kiinnostava tutkimuskohde.

Anu Hopia Professori Elintarvikekehitys, Turun yliopisto

Kaikki on viimeisen päälle hiottua oli kyse sitten liha­ pyöryköistä, grillimakkarasta, savumuikuista, välimeren kala­ keitosta, nautafajitaksesta tai hunajamarinoiduista broilerinsui­ kaleista tehdystä kastikkeesta.

Toki uuttakin tarvitaan ja uutta pitää oppia myös ruoan suh­ teen, mutta oma ”ruokahifiste­ lyni” suuntautuu juuri nyt perus­ ruokaan.

Ruokaketju, agrobiotalous, bio­ talous ja cleantech-teknologia tulevat olemaan uuden hallituk­ sen 5-7 strategisen painopis­ teen kehittämisen keskiössä.

Seinäjoen ja EP:n teknologia­ teollisuus ja koko elintarvike­ sektori saavat erinomaisen mahdollisuuden kasvuun ja lii­ ketoimintansa kehittämiseen.

Menestyminen edellyttää sekä kansallisten että kansainvälis­

Erityisen kiintoisaa on seurata, mitä tapahtuu tänä kesänä gril­ lien äärellä. Mitkä tuotteet nou­ sevat ja mitkä laskevat, kuinka grillauksen suosio kehittyy. At­ rialla on ollut aina hyvää tarjotta­ vaa grilliin ja niin on nytkin.

Juha Gröhn Toimitusjohtaja Atria Oyj

ten verkostojen määrätietoista hyödyntämistä.

Jorma Rasinmäki Kaupunginjohtaja Seinäjoki

Kesällä järjestettävä Komia Camp -innovaatio­ leiri. Haussa leirillä ovat maatalouden startupit. Nyt on trendikästä puhua älykkäiden kaupunkien sovelluk­ sista, mutta tällä leirillä nostetaankin esiin, mitä ovat bitit ja datat ruokaketjussa.

Tämän pohjalta ideoidaan uusia sovellus­ tarpeita. Siellä alaa tuntemattomat sovellus­ kehittäjät kohtaavat alan asiantuntijat eli vilje­ lijöitä, tutkijoita ja kehittäjiä. Leirille haetaan osallistujia ympäri Suomen.

Pauliina Hautamäki Kehittämispäällikkö Into Seinäjoki Oy

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

13

Seinäjoen yliopistokeskus kanavoi kv-tason tietoa ruokajärjestelmien vahvistamiseen Ruokajärjestelmien toiminnassa tarvitaan paljon tietoa. Jos halutaan pärjätä kansainvälisessä kilpai­ lussa, tiedon tulee olla tuoretta ja laadukasta. Lisäksi eteläpohjalais­ ten on oltava mukana niissä ver­ kostoissa, joissa uutta osaamista ja tietoa tuotetaan.

Tiedon tarpeet koskevat maata­ lous- ja elintarviketieteiden lisäksi maatalouden ja teollisuuden tek­ nologiaa, tuotteiden markkinoin­ tia, liiketoimintaosaamista ja ruuan hyvinvointivaikutuksia. Tätä työtä tukemaan tarvitaan monen tieteen­ alan panosta.

Koska Seinäjoen yliopisto­ keskuksen toiminta koostuu mo­ nen yliopiston työstä, voidaan eri tieteenalojen osaaminen ka­ navoida vahvistamaan ruoka­ järjestelmiä koko niiden leveydeltä ja pituudelta.

Seinäjoen yliopistokeskuksen jä­ seniä ovat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopisto, Taideyliopisto/ Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto. Perustamisen jälkeen yhteistyöhön liittyi mukaan myös Turun yliopisto. Henkilökun­ taa on yhteensä noin 90. Keskuk­

sen tutkimus ja koulutus painottuu niille tieteenaloille, jotka ovat Etelä­Pohjanmaalle tärkeitä.

”

40 % YLIOPISTOKESKUKSEN TUTKIMUSTYÖSTÄ KOHDISTUU RUOKAJÄRJESTELMIIN” Käytännössä moni tieteenala tukee ruokajärjestelmien toimintaa.

Kun tutkimustyötä alettiin vahvistaa Etelä-Pohjanmaalla vuosituhannen vaihteessa, todettiin, että maakunta ei voi olla sivuraiteilla siitä mitä maailmalla tapahtuu. Tämä koskee erityisesti ruokajärjestelmiä ja niihin liittyvää osaamista.

Elintarvikeala läheisine toimialoi­ neen on mukana kansainvälisessä kilpailussa. Olisi vaikea ajatella, että alueella ei systemaattisesti seurattaisi osaamisen syntymistä maailmalla. Seuraaminen on myös helpompaa, jos itse osallistutaan sen tuottamiseen.

Verrattaessa yliopistokeskusta vas­ taaviin yksikköihin Suomessa ja

maailmalla profiilissa näkyy tutki­ mus sekä aikuiskoulutus. Tutkimus­ ryhmiä on yhteensä yli 20. Ryhmiä vetää professori tai tutkimusjohtaja.

Ulkopuolisessa arvioinnissa yliopis­ tokeskuksen tutkimus on todettu vahvaksi. Ruokajärjestelmään si­ sältyvistä osaamisalueista ulkopuo­ lista tunnustusta ovat saaneet mm. tietojärjestelmien rakentaminen elintarvikealan kuljetuksiin, ruuan­ valmistuksen kemia ja mm. kulut­ tajien käyttäytymisen tutkimus mo­ derneilla tutkimusmenetelmillä.

ongelmia ja etsitään ratkaisuja uu­ den tiedon tuella. Perinteinen tie­ don välittämisen väylä on koulutus.

Yliopistokeskuksessa järjestetään täydennyskoulutusta ja avoimen yliopiston opetusta. Keskuksessa on mahdollisuus suorittaa myös maisterin ja diplomi-insinöörin tut­ kintoja. Opiskelijat ovat työssä olevia ja pääasiassa Pohjanmaan maakunnissa asuvia. Tarjottavan koulutuksen sisällöstä vastaavat jokainen jäsenyliopisto omalta osaltaan.

Uusia vahvuusalueita syntyy kui­ tenkin koko ajan. Tulevaisuuteen suuntautunutta tutkimusta tehdään mm. seuraavissa teemoissa: elin­ tarviketurvallisuus, uusien tuottei­ den kehittäminen, kylmäketjujen energiaratkaisut ja ravitsemuksen vaikutus ihmisen terveyteen.

Seinäjoen kaupunkiseudulla ja koko Etelä-Pohjanmaalla on oi­ vallinen mahdollisuus tulla ruoka­ järjestelmien kansainväliseksi osaamiskeskukseksi.

Kokonaisuutena runsas 40 % yli­ opistokeskuksen tutkimustyöstä kohdistuu ruokajärjestelmiin. Se merkitsee noin 30 henkilötyövuotta ja 2-3 miljoonaa euroa.

Tuoretta tietoa siirretään käytän­ töön hyvin monella eri tavalla. Tut­ kimusryhmissä toteutetaan hank­ keita, joissa selvitetään käytännön

EPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA: MITÄ ELINTARVIKEALA ON SYÖNYT?

Palvelukonseptit jyräävät elin­tarvike­­ alalla uusia tuotteita tehokkaammin Kahvipapujen paahtaminen asi­ akkaan maun mukaan, markettien salaattibaarit ja ravintolayrittäjien ar­ kea helpottavat pikaruokakonseptit.

Tässä esimerkkejä elintarvikealan palveluinnovaatioista, erilaisesta ta­ vasta toimia, jolla on tuotettu arvo­ ketjuun lisää poweria.

- Elintarvikealalla palvelukonseptit ovat selvästi uusia innovaatioiden lähteitä. Tuotannon volyymi ei ole missään nimessä ainoa asia, mikä ratkaisee. Innovatiivisuudella ja ky­ vyllä ajatella uudella tavalla asioista on suuri merkitys yritystoiminnassa.

”

ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUKSEN VOLYYMI SUOMESSA NOIN 10 MILJARDIA EUROA ”

toisia ja tiedostamattomia valintoja näiden väliltä.

- Nopeaa kasvua vaikuttaisivat tuot­ tavan rohkeat ja kauaskantoiset toimet, joilla mennään yritykselle ennalta tuntemattomille alueille.

Samalla luodaan ehkä jotain sel­ laista, mitä ei ole ennen markki­ noilla nähty. Uuden luominen ei välttämättä tarkoita tuoteinnovaa­ tiota, vaan se voi olla erilainen tapa toimia.

Elintarvikealalla, kuten muussa­ kin valmistavassa teollisuudessa, on Heimosen mukaan menestystä alettu tavoitella ottamalla kokonais­ valtaisemmin huomioon sekä lop­ puasiakkaiden, jälleenmyyjien että kumppaneiden arvostamia asioita.

Näin toteaa tutkija Jesse Heimo­ nen Vaasan yliopistosta. Hänen tut­ kimuksensa ”Mitä elintarvikeala on syönyt?” lähti hakemaan vastausta kysymykseen, miksi niinkin perin­ teisellä toimialalla kuin elintarvikkei­ den valmistuksessa osa yrityksistä menestyy selvästi toimialan keskiar­ voja paremmin kasvunopeutensa ja kannattavuutensa suhteen.

- Yritykset ratkovat asiakkaiden haasteita suuremmissa kokonai­ suuksissa tarjoamalla elintarvik­ keiden lisäksi myös niihin liitty­ viä oheistuotteita ja palveluita. On myös ymmärretty, ettei kaikkea tar­ vitse tehdä itse. Palveluja tai oheis­ tuotteita voi tuottaa kumppanikin, kunhan kohdeasiakkaalle palvelu voidaan tarjota helposti yhdeltä luu­ kulta. Tämä on selkeä suunta teolli­ suudessa yleisesti tänä päivänä.

Yhtäaikaisen todella nopean kas­ vun ja korkean kannattavuuden saavuttaminen on Heimosen mu­ kaan hankalaa. Yritykset tekevät tie­

Jesse Heimonen ja Marko Kohtamäki, Vaasan yliopisto

ESIMERKKEJÄ TOIMIVISTA UUSISTA PALVELU­KONSEPTEISTA: Kahvipaahtimo, joka - Paahtaa pavut asiakkaan miel­ tymyksen mukaan - Pakkaa pavut asiakkaan omin tuotetunnuksin varustettuihin pakkauksiin - Myy, vuokraa ja huoltaa kahvi­ laitteet - Myy verkkokaupassa Ruokatehdas, joka toimittaa ravintolayrittäjälle/ tapahtuman järjestäjälle - Kaikki tuotteiden valmistuk­ sessa ja tarjoilussa tarvittavat välineet - Markkinointimateriaalit (hinnastot, ständit, banderollit, kyltit, tarrat jne.)

- Itse valmistettavat tuotteet Vihannestukku, joka - Tarjoaa marketteihin salaatti­ baarikonseptia - Helpottaa kauppiaan teke­ mistä toimittamalla tarjoilussa tarvittavat välineet ja salaatti­ tarpeet

Juha Alarinta Tutkimusjohtaja Seinäjoen yliopistokeskus

BIOTALOUDEN TUTKIMUS SEINÄJOEN YLIOPISTO­ KESKUKSESSA JA EPANETVERKOSTOSSA - Kuluttajakäyttäytyminen elintarvikealalla (professori Harri Luomala, Vaasan yliopisto) - Logistiikka elintarvikealalla (professori Petri Helo, Vaasan yliopisto)

Suomalaisen koulujärjestelmän osalta on opittu, että ne mitkä kiin­ nostavat, ovat nimenomaan hyvin toimivat järjestelmät. Pohjanmaalla ruokajärjestelmät ovat näkyvissä.

Yleensä toimiviin järjestelmiin liitty­ vää osaamista halutaan ostaa.

- Elintarvikekehitys (professori Anu Hopia, Turun yliopisto) - Elintarvikeketjujen turvalli­ suus (tutkimusjohtaja Timo Nieminen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti)

Ensi vaiheessa Etelä-Pohjanmaalla pitäisi opettaa käymään alan tutki­ jat ja asiantuntijat, ja sitten vähitel­ len muut yritysten edustajat. Tämä onkin käynnistynyt.

Peruna pyörittää tutkijoita Perunoita lounaslautaselle lap­ paessa ei ensimmäisenä paukahda mieleen, että peruselintarvik­ keemme pyörittää melkoista tutkija­ joukkoa yksinomaan Seinäjoella.

- On toteutettu useita tutkimus­ hankkeita ja lukuisia opinnäytetöitä sekä SeAMK:lle että Turun yliopis­ toon. Perunasta on kertynytkin meille suuri määrä erilaista osaa­ mista kasvifysiologiasta jalostuspro­ sesseihin ja kuluttajalaatuun, pro­ fessori Anu Hopia valottaa taustaa.

Tutkijoiden keskinäisestä yhteis­ työstä ja kiinnostuksesta vauhtia saanut työ on nyt laajentunut niin, että valmisteilla on julkaisu, johon kerätään uusin tieto perunasta, sen kulutuksesta, kemiasta sekä pro­ sessoinnissa tapahtu­ vista muutoksista.

Julkaisu on tar­ koitus saada kansiin ja maa­ ilmalle tämän vuoden aikana.

- Mitä enem­ män eri näkö­ kulmia palaverei­ himme on kannettu, sitä leveämmäksi perunaym­ märryksemme on laventunut. Se on ollut myös hyvin silmiä avaava kokemus siitä, miten laaja-alaisen osaamisyhteisön me yhdessä muo­ dostamme, Hopia kiittelee.

Perunaprojekti on hieno tulos Sei­ näjoella työskentelevien tutkijoiden keskinäisestä yhteistyöstä.

Musiikintutkijakin mahtuu mukaan - Epävirallinen tutkimusryhmämme muodostui 2,5 vuotta sitten. Koska olimme kaikki vähän hajallaan eri puolilla Seinäjokea, alkuperäi­ nen ajatus oli kokoontua tutkijoi­ den vapaa­muotoisena vertaistuki­ ryhmänä ja sparrata toinen toistaan tutkimussuunnitelmien ja -julkaisu­ jen kirjoittamisessa.

Ryhmään kuuluu ammattikorkea­ koulun tutkijoita ja opettajia sekä Turun yliopiston elintarvikekehityk­ sen tutkimusryhmän jatko-opiskeli­ joita ja tutkijoita. Ryhmää rikastaa myös eri alojen tutkimusryhmien – arkkitehtuuri ja musiikki – tutkijoi­ den osallistuminen kokoontumisiin.

- On ollut hauska huomata, miten esimerkiksi musii­ kin tutkija pystyy an­ tamaan hyvin arvok­ kaita näkökulmia elintarviketekno­ logian alan tutki­ mukseen, kunhan vain molemmin­ puolista avarakat­ seisuutta löytyy – ja sitä meiltä löytyy, Hopia naurahtaa.

Ryhmä myös ideoi uusia aihioita yh­ teisiksi tutkimuksiksi ja julkaisuiksi.

- Olemme esimerkiksi esiintyneet usein yhdessä alan tapahtumissa ja ryhmän tuotoksena on syntynyt tai valmisteilla kymmenkunta tieteel­ listä julkaisua.

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

14

EPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA:

LUOMUILIJALLA STATUSARVOA – TAI SITTEN EI Tehdään koe: näet kaksi valokuvaa. Toi­ sessa henkilöllä on yllään valkoinen t-paita, toisessa luomu-logolla varustettu t-paita. Kumpaa henkilöä arvostat enem­ män? Entä kummalle henkilölle lahjoittaisit enemmän, jos hän keräisi varoja vaikkapa SPR:lle?

Vastaus: Mikäli asut pääkaupunkiseudulla, arvostat luomuilijaa enemmän ja lahjoitat hänelle enemmän, mikäli taas olet etelä­ pohjalainen mies, arvostat luomuilijaa vähemmän.

Näin kärjistetysti voi kiteyttää MainGreen-tutkimuskokonaisuu­ den yhden tuloksen.

- Aihe on kiinnostava, sillä ihmis­ ten on osoitettu suosivan vihreitä tuotteita paljolti muiden kuin ym­ päristöllisten huolien takia. Hybri­ diauto ostetaan sen maineen takia ja tuliaisiksi vietävästä viinipul­ losta muistetaan luomuominaisuus

tuoda korostetusti esille. Luomun suosimisella nähdäänkin ”maineel­ lista signaaliarvoa”, tutkija Petteri Puska Vaasan yliopistosta toteaa.

Helsingissä ja Kauhajoen ruoka­ messuilla toteutettu t-paitatesti paljasti luomuarvostuksen lisäksi toisen kiinnostavan seikan: maan­ tieteellä ja sukupuolella on vissi merkitys.

”

HALUSIMME SELVITTÄÄ, MILLAISIA PIIRTEITÄ LUOMURUOKIEN SUOSIJOIHIN LIITETÄÄN, SEKÄ SEN, MITEN HEITÄ MUIDEN TOIMESTA KOHDELLAAN. LISÄKSI HALUSIMME SELVITTÄÄ, EROAVATKO NÄMÄ ERI ALUEILLA.”

Luvassa tehoa elintarviketalouden prosesseihin Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto ovat juuri saaneet rahoituksen kaksivuotiselle tutki­ mushankkeelle, joka lähtee vas­ taamaan kuluttajien arvopohjaisiin vaatimuksiin ja samalla hakemaan notkeutta ja tehokkuutta elintarvi­ ketalouden prosesseihin.

- Kuluttajien arvopohjaiset vaati­ mukset kohdistuvat esimerkiksi ateriapalveluiden tuoreuteen, lähi­ ruokaan ja ympäristövaikutuksiin.

Näihin vaatimuksiin lähdetään nyt hakemaan vastauksia, jotka eivät nosta kustannuksia pilviin, tutkija Tommi Kumpulainen toteaa.

Hankkeen aikana toteutetaan Ete­ lä-Pohjanmaan alueella kokeelli­ sia osioita, joissa esimerkiksi pie­ nemmät tuottajat voivat toimittaa tuoreita komponentteja aterian osaksi. Tutkimus selvittää, miten

se käytännössä muuttaa toimintaa julkisella ja yksityisellä puolella.

- Samalla mitataan vaikutuksia ate­ rioiden laatuun ja pyritään pois­ tamaan mahdolliset käytännön esteet. Hankkeen tulosten avulla palvelujen tuottajat saavat käyt­ töönsä menetelmiä, joilla erilaiset vaatimukset voidaan huomioida tehokkuuden siitä kärsimättä.

Lisäksi selvitetään vaihtoehtoja uu­ denlaisella teknologialle alkutuo­ tannon ja ateriatuottajien väliin. Se luo Kumpulaisen mukaan mahdolli­ suuksia myös teknologiayrityksille.

- Perusperiaate, että pääkaupunki­ seudulla luomun suosija miellettiin positiivisemmin kuin Kauhajoella, oli ehkä ennakoitavissa. Sen sijaan yllä­ tyimme, kun vertailimme vastauksia sukupuolittain. Pääkaupunkiseudun miehet suhtautuivat luomun suosimi­ seen todella positiivisesti, kun taas eteläpohjalaismiehet huomattavan negatiivisesti. Naiset eivät tehneet yhtä suuria eroja. Tämä yllätti, sillä luomun on perinteisesti ajateltu ole­ van enemmänkin naisten juttu.

Tulokset viestivät Puskan mukaan siitä, että tietyissä ympäristöissä luomuruoan suosiminen ei ole vain keino saada muilta arvostusta, vaan sillä voi olla jopa positiivisia käytös­ seuraamuksia.

MAINGREEN Suomen Akatemian rahoittama poikkitieteellinen tutkimushanke.

Luomuruokia lähestytään kolmesta erilaisesta näkökulmasta: median (Jyväskylän yliopisto), kuluttajan (Vaasan yliopisto) ja tuottajan (Helsingin yliopiston Ruralia instituutti).

NÄKÖKULMA 1

Median rooli luomutuotannon hyväksyttävyyden rakentajana.

NÄKÖKULMA 2

Lisäymmärrys luomuruokien kuluttamiseen liittyvästä maineellisesta symboliikasta ( jutussa esitetyt löydökset ovat osa tätä näkökulmaa).

NÄKÖKULMA 3

Luomuviljelijöiksi siirtyneiden läpikäymät sosiaaliset, taloudelliset ja emotionaaliset prosessit. Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on edistää kestävien kulutustapojen valtavirtaistumista.

Iso luomun talousvaikutusten tutkimus meneillään Luomutuotannon ja tavanomai­ sen tuotannon vaikutusten eroja alue- ja kansantaloudellisesti selvitetään Suomessa ensim­ mäistä kertaa Helsingin yliopis­ ton Ruralia­-instituutin laajalla tutkimuksella. Pyrkimyksenä on tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä niin työlli­ syydelle kuin taloudelle.

- Uusi tieto auttaa tuottajia ja päättäjiä päätöksenteossa sekä toimenpiteissä, kun arvioidaan siirtymistä tavanomaisesta tuo­ tannosta kohti luomutuotan­ toa tai luomun käyttöä, kertoo projektipäällikkö Leena Viita­ harju Ruralia­-instituutista.

Hankkeessa on juuri aukaistu valtakunnallinen luomutuottajille suunnattu kysely, johon tavoitel­ laan 800:aa vastausta. Kyselyn avulla selvitetään muun muassa luomutuotannon kustannuksia,

kysyntää sekä tuotannon nykyti­ lannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Kaksivuotista hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ruo­ kaketjun toiminnan edistämisen -varoista.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Leena Viitaharju 050-415 1164 Kuva: Shutterstock

SUOMEN RUOKAPROVINSSISSA ONNISTUU

15

EPANET-VERKOSTOSSA TUTKITTUA:

Oikea esillepano, värit ja äänet

= terveelliset valinnat, parempi bisnes Heitetäänpä samaan kehään arkkitehtuurija kaupunkitutkimuksen professori + elin­ tarvikekehityksen professori + populaarimusiikin tutkimuksen professori + markki­ noinnin lehtori. Mitä he tekevät? Tutkimuk­ sen, jonka tuloksena kaupat ja ravintolat oh­ jaavat asiakkaitaan aiempaa terveellisempiin valintoihin. Ja tekevät parempaa bisnestä.

Tutkijat Tommi Kumpulainen (vas.) ja Tommi Niemi tekevät bio­ talouden tutkijahotellissa töitä Turun ja Helsingin yliopistoille.

Kuva: Timo Aalto

BIOTALOUDEN TUTKIJAT SAMAAN HOTELLIIN FRAMISSA Biotalouden tutkijoille on Seinäjoen yliopistokeskuksen isännöi­ mässä Framin tutkijahotellissa kysyntää ja kollegoita. Hotelli-isäntä Esa Vuorenmaa vastaa kysymyksiin, mistä biotalouden tutkija­ hotellissa on kyse.

Mikä on biotalouden tutkijahotelli?

Seinäjoella toimiva biotalouden tutkijoille tarkoitettu työyhteisö, johon voi hakea mukaan ja joka tarjoaa myös työtilat Seinäjoen tutkijahotellista. Toimintaa ra­ hoittavat Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen yliopistokes­ kus ja Etelä-Pohjanmaan liitto osana Euroopan unio­ nin Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmaa.

Miksi sellainen on perustettu?

Etelä-Pohjanmaalla on yrityksiä ja tutkimustoimintaa kattavasti läpi koko elintarvikeketjun, joten tämä on sen vuoksi erinomainen ympäristö tutkijan työsken­ nellä.

Biotalouden tutkijahotellin tavoitteena on koota ensi­ sijaisesti agrobiotalouden osaajia Etelä-Pohjanmaalle ja lisätä tutkijoiden yhteistyötä alueen elinkeinoelä­ män kanssa. Se liittyy vahvasti myös Seinäjoen kau­ pungin kehittämistoimintaan.

Mitä tutkimusaloja siellä tässä vaiheessa on edustettuna?

Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi sikojen hännän­ purenta, logistiikan automaattinen suunnittelu, tuo­ reuden merkitys elintarvikeketjussa ja hankintalain käytänteet. Lisäksi muutama biotaloutta läheisesti si­ vuava tutkimusaihe.

Miten sinne pääsee?

Mukaan toimintaan voi hakea jatkuvasti. Yhteyttä mei­ hin täällä ylioistokeskuksessa voi ottaa sähköpostitse, puhelimella tai vaikkapa käymällä paikan päällä täällä Frami C:n toisessa kerroksessa.

Tutkimustyö voi olla vaikka jonkun yrityksen toimin­ taan liittyvä gradu, väitöskirja tai post doc -tutkimus.

Taustayliopistolla tai korkeakoululla ei ole merkitystä.

Itse ei kannata liian tiukkoja rajoja asettaa, vaan kan­ natta kysyä. Aina on tilaa hyville tutkijoille ja tutkimus­ aiheille.

Missä se on?

Biotalouden tutkijahotelli käyttää Seinäjoen yliopisto­ keskuksen tutkijahotellin palveluita, jotka sijaitsevat Framissa kauniissa jokirantamaisemassa.

Kuka sitä vetää?

Biotalouden tutkijahotellitoimintaa hallinnoi Seinäjoen yliopistokeskus ja Tampereen yliopisto. Itse toimin sen projektipäällikkönä.

Lisätietoja: Esa Vuorenmaa, esa.vuorenmaa@uta.fi

- Ympäristötekijöiden avulla voi­ daan vaikuttaa kuluttajien ruo­ kavalintoihin. Ruoan esillepano, rakennetun ympäristön ja tilan ominaisuudet – vaikkapa värit ja äänet – vaikuttavat esimerkiksi kasvisten valintaan ravintoloissa ja elintarvikeliikkeissä. Kun kau­ pat ja ravintolat alkavat hyödyn­ tää tätä tietoa, ne voivat ohjata asiakkaiden valintoja terveyttä ja omaa liiketoimintaansa edistävään suuntaan.

Näin kertoo Ari Hynynen. Hän on se arkkitehtuuri- ja kaupunki­ tutkimuksen professori Tam­ pereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Hy­ nynen johtaa VÄRINÄ-tutkimus­ konsortiota, joka on juuri aloittanut reilun kaksivuotisen työnsä.

Tutkimusta tullaan tekemään sekä laboratorio-oloissa että todellisissa käyttöympäristöissä.

- Tutkimusalustat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä yhteis­ työkumppaneiden kanssa, jolloin tulosten sovellettavuus liiketoimin­ taan ja kaupunkisuunnitteluun on joustavampaa.

TAUSTA Erilaiset ruokatarjonnan paikat näyttelevät merkittävää osaa kaupunkikeskustojen palvelura­ kenteessa. Palveluiden näkyvyy­ dellä ja sijainneilla on vaikutusta palveluista tehtäviin valintapää­ töksiin ja tätä kautta oletetta­ vasti myös ruokavalintoihin.

On olemassa näyttöä rakennetun ympäristön vaikutuksista ihmis­ ten käyttäytymiseen. Erityisesti terveysnäkökulmasta on tehty runsaasti tutkimusta 2000–luvun alusta saakka, esimerkkinä vaik­ kapa kaupunkiympäristön vaiku­ tus ihmisten liikkumisaktiivisuu­ teen ja tätä kautta ylipainoon ja tyypin 2 diabetekseen. Myös ruo­ kaympäristön ja ylipainon maan­ tiedettä on tutkittu.

Sen sijaan rakennetun lähiympä­ ristön ja atmosfäärien vaikutuk­ sista kuluttajien ruokavalintoihin ei ole riittävää tutkimustietoa.

VÄRINÄ paneutuu tähän.

Hynynen lupaakin uusia luotetta­ via periaatteita ruokaympäristöjen suunnitteluun.

- Tutkimuksen tuloksia voivat hyö­ dyntää julkiset ja yksityiset ruoka­ palvelujen tuottajat, tilojen ja kau­ punkiympäristöjen suunnittelijat ja rakentajat sekä ravintolat ja elä­ mystuottajat. Yrityksillä on mahdol­ lisuus kehittää kokonaisvaltaisem­ pia, moniaistisia tuotekonsepteja, joita voi kaupallistaa sekä kansalli­ sesti että kansainvälisesti.

Projektien tuloksia ovat valmiina hyödyntämään mm. Seinäjoen kaupunki, Minimani Yhtiöt Oy, Piantek Oy Ltd, Onnen juurella Oy, Food Camp Finland Oy, Hella & Huone/Tam Food Circle Oy, E. Ahlström Oy ja Duni Oy.

Tutkimusryhmä: Ari Hynynen arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori, Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laitos / VÄRINÄ -konsortion johtaja Anu Hopia elintarvikekehityksen professori, Turun yliopisto Heikki Uimonen populaarimusiikin tutkimuksen profes­ sori, Taideyliopiston Sibelius Akatemia Tuija Pitkäkoski, KTL, markkinoinnin lehtori, vs. yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

MITÄ?

MISSÄ?

MILLOIN?

Tiimit kisaavat uusista ideoista Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki 23.–24. kesäkuuta 2015

Seinäj Seinäjoki äjok oki ki is isän isännöi ännö än nöii ke nö kesä kesäkuussa säku sä kuus kuus ussa sa k kisahengessä isah is ahen hen enge gess ge ssä ä in innovaatioleiriä, jjossa oss ssa a koh k kohtaavat ohta htaavat maatalouden ja liikenteen bittinikkarit ja bisnes. Mi Mitä tä ä iihmettä hmet hm että et tä ssiitä iiiitä tä voi syntyä? SovellukSov ovel ellu luk kksia uudenlaisiin ympäristöihin, uutta liiketoimintaa, uusia ve verkostoja, rkos rk kos osto toja toja ja,, uu uutt uutta tta tt a titiet tietoa. etoa et oa.

Ja m mainiota a niota meininkiä! Pääset mm. tutustumaan Suomen suurimpaan robottinavetai taan, nauttimaan grillibileistä ja Provins Provinssin nssi sin n VIP-tunnelmasta.

Tutustu, innostu ja hae mukaan! www.intoseinajoki.fi/komiacamp Komia Camp edistää uusien avauksien luomista agrobiotalouteen ja älykkään kaupungin palveluiden kehittämistä. Seinäjoki-vetoinen ”Kestävät ja tehokkaat ruokajärjestelmät” on osa Innovatiiviset kaupungit (INKA)-ohjelman biotalousteemaa.

YHTEISTYÖSSÄ: