Go Global

2011

Yhteistyötä, tahtoa, tuloksia ja vaikutuksia Seinäjoen innovaatioympäristön kansainvälinen vertailututkimus

Frami Oy:n julkaisusarja 1

Go Global Yhteistyötä, tahtoa, tuloksia ja vaikutuksia

Seinäjoen innovaatioympäristön kansainvälinen vertailututkimus Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT

3 2

3

Sisällysluettelo Esipuhe....................................................................................................................................................................................................5 Tiivistelmä............................................................................................................................................................................................. 6 1. Johdanto............................................................................................................................................................................................11 2. S einäjoen kaupunkiseutu toiminta- ja innovaatioympäristönä: Tutkimuksen lähtökohtia.........14 3. Tutkimuksen viitekehys ja toteutus................................................................................................................................19 4. Aineisto............................................................................................................................................................................................22 5. Katsaus vertailualueiden innovaatioympäristöihin.............................................................................................25 6. Innovaatioympäristön toiminnan edellytykset......................................................................................................33

6.1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta.........................................................................................................................33

6.2. Väestön koulutus.........................................................................................................................................................38

6.3. Liikenneyhteydet........................................................................................................................................................40

7. Innovaatioympäristön toiminta........................................................................................................................................43

7.1. Yritystoiminnan dynamiikka ja sektorien välinen liikkuvuus............................................................43

7.2. Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyö . .............. 46

7.3. Innovaatioympäristön kansainvälistyminen...............................................................................................51

7.4. Alueellinen kehittämispolitiikka, johtaminen ja innovaatiostrategia ......................................... 57

8. Tuotokset........................................................................................................................................................................................61

8.1. Patentit.................................................................................................................................................................................61

8.2. I nnovaatiotoimintaa harjoittavat yritykset ja innovaatioiden määrä.........................................63

8.3. Uusien yritysten synty ja kasvuyritykset..................................................................................................... 68

9. Vaikutukset...................................................................................................................................................................................72

9.1. Työllisyys............................................................................................................................................................................72

9.2. Aluetalouden kasvu................................................................................................................................................... 74

Esipuhe Tämä raportti on syntynyt osana Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön kehittämistä. Innovaatioympäristöä on kehitetty 1990- ja 2000-luvulla systemaattisesti ja määrätietoisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Tarvetta on kuitenkin ollut väliarvioinnin tekemiseen ja suunnan kirkastamiseen. Tätä varten lähdettiin selvittämään kansainvälisiä vertailukohteita maailmalta ajatuksena asettaa ja arvioida Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön nykytilaa kansainvälisiä hyviä vertailukohteita vasten. Tarkoituksena on tunnistaa Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön parhaita ja myös kehittymistä vaativia piirteitä. Vertailututkimuksen tekijäksi valittiin VTT ja tutkimus toteutettiin vuoden 2011 aikana osana Seinäjoen kaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman toimenpiteitä.

Raportti tuottaakin mielenkiintoista sekä määrällistä että laadullista tietoa Seinäjoen alueesta verrattuna valittuihin neljään alueeseen. Alueista kaksi, Eindhoven (Hollanti) ja Leuven (Belgia), ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja innovaatioympäristöjä ja kaksi muuta, Bilbao (Espanja) ja Skellefteå (Ruotsi), ovat monessa suhteessa Seinäjoen kanssa samantyyppisiä alueita. Kokonaisuudessaan alueiden väliltä löytyi sekä historiallisista että maantieteellisistä tekijöistä johtuvia, kullekin alueelle ainutlaatuisia seikkoja. Toisaalta löytyi myös kaikkia alueita koskevia, yllättävänkin samankaltaisia tekijöitä, mm. paikallinen talous ja osaaminen, liikenneyhteyksien kehittäminen ja koulutuksen ja innovaatiotoiminnan ja niitä tukevien rakenteiden kehittäminen.

Kuten raportistakin ilmenee, Seinäjoen innovaatioympäristön rakenteet ovat vielä melko nuoria ja ohuita, mutta paljon oikeita asioitakin on onnistuttu tekemään. Yksi näistä on tiivis yhteistyö toimijoiden välillä. Toivomme, että myös tämä julkaisu auttaa innovaatioympäristön eri toimijoita kehittämään toimintaansa sekä yksin että yhdessä muiden kanssa entistäkin valovoimaisempaan suuntaan!

Seinäjoella 4.11.2011

10. SWOT-analyysi...........................................................................................................................................................................79 11. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset................................................................................................................. 84 Lähteet.................................................................................................................................................................................................90 Liite 1. Tutkimusta varten haastatellut henkilöt.......................................................................................................... 94

Satu Alapiha Projektipäällikkö Frami Oy

Liite 2. Kyselylomakkeet.............................................................................................................................................................95 Liitetaulukot.......................................................................................................................................................................................111

5 4

5

Tiivistelmä Seinäjoen kaupunkiseudulla on 1990- ja 2000-luvulla toteutettu varsin määrätietoista kehittämispolitiikkaa. Alueen tutkimus- ja kehitystoiminnan rakenteita, osaamispohjaa ja innovaatioympäristöä on pyritty viemään vahvasti eteenpäin. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön nykytilaa ja asetetaan se kansainväliseen vertailuun.

Seinäjoen kaupunkiseutua vertaillaan neljään kansainväliseen alueeseen, jotka ovat Eindhoven (Hollanti), Leuven (Belgia), Bilbao (Espanja) ja Skellefteå (Ruotsi). Näistä alueista Eindhoven ja Leuven ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja innovaatioympäristöjä. Bilbao ja Skellefteå ovat puolestaan monessa suhteessa Seinäjoen kanssa samantyyppisiä alueita, vaikkakin Bilbao on kokoluokaltaan luonnollisesti huomattavasti suurempi. Valitut neljä vertailualuetta ovat keskenään erilaisia, ja ne avaavat siten mielenkiintoisella tavalla erilaisia näkökulmia Seinäjoen kaupunkiseudun kehitykseen.

Tutkimuksen tavoitteena on innovaatioympäristön laaja-alaisen arvioinnin sekä kansainvälisen vertailun perusteella tunnistaa Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön parhaat ja kehittymistä vaativat piirteet. Tutkimuksen johtopäätösosassa esitetään toimenpide-ehdotuksia ja kehittämiskohteita alueen innovaatioympäristön edelleen kehittämiseksi.

Tutkimuksessa on hyödynnetty monipuolista aineistoa. Seinäjokea koskeva kotimainen aineisto koostuu laajasta eri lähteistä koostetusta tilastoaineistosta, alueen yrityksille ja julkisen sektorin innovaatioympäristön kehittäjille suunnatuista kyselyistä, alueen avaintoimijoiden henkilökohtaisista haastatteluista, VTT:n Sfinno-tietokannan tiedoista koskien alueella tuotettuja merkittäviä innovaatioita sekä dokumenttiaineistosta. Kansainvälisiä vertailualueita koskeva aineisto muodostuu OECD:n soveltuvista alueindikaattoreista sekä kansainvälisten tutkimuspartnereiden keräämästä tilastoaineistoista ja heidän laatimistaan laadullisista alueiden innovaatioympäristöjen analyyseistä. Arvioinnin ja kansainvälisen vertailun viitekehyksenä on toiminut vaikuttavuusmalli, jossa tarkastellaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä, ympäristön toiminta- ja prosessitekijöitä, toiminnan tuotoksia sekä laajempia vaikutuksia mm. aluetalouden tasolla.

Innovaatioympäristön edellytystekijät Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investoinnit ovat kasvaneet Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoen kaupunkiseudulla 2000-luvulla, mutta panostukset ovat edelleen sekä kansainvälisessä että kotimaisessa vertailussa alhaiset. Alueen yritysten kehitystyö onkin todennäköisesti paljolti käytännön kokemukseen nojaavaa vähittäisparantelua. Väestön koulutustaso on Seinäjoen kaupunkiseudulla kansallisesti ja kansainvälisesti vertaillen varsin matala. Alueella on edelleen varsin vähän etenkin ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen saaneita henkilöitä. Tilanne on kuitenkin valoisampi jos katsomme ammatillisen koulutuksen suorittanutta väestöä. Yritykset ovat tyytyväisiä koulutetun työvoiman saatavuuteen alueella. Näiltä osin tutkimuksen tulokset korostavat erityisesti ammattikorkeakoulutuksen merkitystä Seinäjoen alueen osaamisvarannon synnyttämisessä.

Sijainti ei ole Seinäjoen kaupunkiseudulle lähtökohtaisesti erityisen edullinen, mutta toisaalta liikenneyhteyksien nähdään alueella toimivan tällä hetkellä hyvin. Kansainvälisessä katsannossa yhteyksien toimivuus on erittäin tärkeä innovaatioympäristön edellytystekijä. Tämä

7 6

tulee esiin esimerkiksi Eindhovenissa, jossa keskeisestä sijainnista huolimatta liikenneyhteyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Innovaatioympäristön toiminta Yrityskentän dynamiikka (yrityskannan kasvu ja vaihtuvuus, sektorien välinen liikkuvuus) on kokonaisuudessaan Seinäjoella kohtuullisella tasolla, eikä se eroa merkittävästi muista suomalaisista kaupungeista. Huomionarvoista kuitenkin on, että dynamiikka on Seinäjoen kaupungissa huomattavasti suurempaa kuin koko maakunnassa. Yrityskannan kasvun ja vaihtuvuuden osalta vertailualueiden kärjessä on Eindhoven, jossa toimii uusia ja dynaamisia toimialoja.

Seinäjoen seudulla toimialat ovat perinteisempiä ja perheyrityksiä on paljon, ja nämä tekijät ovat osin alhaisemman dynamiikan taustalla. Yrityskannan kasvu on 2000-luvulla ollut EteläPohjanmaalla huomattavasti pienempää kuin Eindhovenin alueella, mutta hieman suurempaa kuin muilla vertailualueilla. Yrityskannan vaihtuvuus on Seinäjoen kaupungissa koko maan keskiarvon tasolla, mutta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa se on selvästi vähäisempää kuin Seinäjoella ja pienempää kuin kaikilla kansainvälisillä vertailualueilla.

Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyö näyttävät toimivan Seinäjoella pääasiallisesti varsin hyvin. Toimijat kaipaavat kuitenkin selvästi lisää epävirallisempaa, "innovoivaa" vuorovaikutusta. Innovaatioympäristön kansainvälistymisessä Seinäjoki on puolestaan vasta alkumetreillä.

Kansainväliset vertailualueet korostavat alueellisen kehittämispolitiikan ja innovaatioympäristön strategiatyön ja johtamisen suurta merkitystä. Seinäjoella kehittämispolitiikka on ollut määrätietoista ja eteenpäin vievää. Painopistealojen valinta on ollut ilmeisen onnistunutta, kehittämistoiminta koetaan edelleen virkeäksi ja yritystoimintaa tuetaan alueella hyvin. Sen sijaan vaikuttaa jossain määrin siltä, ettei innovaatiotoiminnan strategia ja yhteinen tahtotila ole alueella aivan selkeä. Erilaisia alueellisia innovaatiotoimintaan kytkeytyneitä strategioita on paljon, mikä nostaa esiin kysymyksen kehittämisen linjasta ja yhteisistä tavoitteista. Yritykset ovat pääosin tyytyväisiä julkisiin yrityskehitys- ja innovaatiopalveluihin, mutta niiden muodostama kokonaisuus näyttäytyy yrityksille jossain määrin sekavana ja monimuotoisena.

Palvelujen koordinointiin tulisikin kiinnittää huomiota.

Innovaatioympäristön tuotokset Seinäjoen seudun yritykset patentoivat varsin vähän. Tätä selittävät yritysten alhainen t&kintensiivisyys ja innovaatiotoiminnan suuntautuminen käytäntölähtöiseen vähittäisparanteluun, teknologiayritysten varsin vähäinen määrä sekä alueen toimialarakenne. Myös innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä alueella on suhteellisen vähäinen. Merkittäviä innovaatioita alueella on syntynyt 1960-luvulta lähtien reilut 20 kappaletta, mitä ei voida pitää erityisen suurena lukuna Suomen muihin alueisiin verrattuna. Uusien yrityksiä syntyy Seinäjoella suhteessa yrityskannan kokoon yhtä paljon kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Porissa, mutta hieman vähemmän kuin suurissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Jyväskylä). Kasvuyrityksiä alueella puolestaan on vähän. Kansainvälisessä katsannossa erityisesti pk-yritysten aktivoiminen innovaatiotoimintaan ja kasvuyritysten synnyttäminen ovat yhteisiä haasteita lähes kaikille alueille.

7

Vaikutukset Aluetalouden kehitystä ja työllisyyttä kuvaavilla mittareilla Seinäjoki menestyy hyvin. Työllisyyden kehitys on ollut 2000-luvulla koko maakunnan tasolla suhteellisen hyvää ja Seinäjoen kaupungissa erittäin vahvaa. Tästä huolimatta työttömyysaste on edelleen Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisesti tarkastellen korkea. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat Etelä-Pohjanmaalla korkealla tasolla. Aluetalouden kasvuluvut ovat Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen osalta positiivisia 2000-luvulla. Bruttokansantuotteen kasvu on ollut 2000-luvulla vertailualueista voimakkainta. Aluetalouden kasvuun on epäilemättä vaikuttanut alueen väestönkasvu, joka on ollut etenkin Seinäjoen kaupungissa, mutta myös koko maakunnassa positiivista. Toimialoista elintarviketeollisuus ja kauppa sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat ennen kaikkea kasvun taustalla. Nämä kolme toimialaa ovat vastanneet lähes 35 prosentista Seinäjoen seutukunnan arvonlisäyksen kasvusta. Työpaikkojen kasvu on ollut voimakkainta sosiaalija terveyspalvelujen alueella.

»» »»

»» »»

»»

»» »»

Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset »» Vertailun perusteella Seinäjoen kaupunkiseudulla kehittämistä kaipaavia innovaatioympäristön ulottuvuuksia ovat etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan taso ja laajuus, tutkimus- ja koulutusinstituutiot sekä kansainvälisyys. Vuorovaikutus ja eri toimijoiden yhteistyö, alueellinen kehittämispolitiikka ja liikenneyhteydet puolestaan tukevat vähintään kohtuullisesti innovaatioympäristön keskeisten toimijoiden toimintaa. Myös alueen koulutustaso sekä yritystoiminnan dynamiikka tukevat kohtuullisesti innovaatiotoimintaa.

»»

»» »»

Kokonaisuutena Seinäjoen alueen kehitystä luonnehtii ”kilpailukyvyn paradoksiksi” nimetty ilmiö. Tällä tarkoitetaan sitä, että alueen talouden BKT:n suhteellinen kasvu ja kasvuindikaattorit näyttävät erinomaisilta, mutta innovaatio-indikaattorein mitattuna tilanne ei ole niin myönteinen. Vertailualueista vastaava tilanne on Bilbaon alueella, jossa se johtuu teollisuuden ja talouden rakenteesta. Tilanne on samanlainen Seinäjoella. Kummallakin alueella on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa ei tehdä juuri lainkaan kehittämistyötä tai sitten kehittäminen on luonteeltaan käytäntöön nojaavaa vähittäisparantelua. Jälkimmäinen ei todennäköisesti näy kokonaisuudessaan käytettävissä olevilla tavanomaisilla mittareilla, jolloin ne eivät myöskään kerro koko totuutta alueen yritysten kehittämistoiminnasta.

amalla tutkimustoimintaa olisi mahdollista vahvistaa ammattikorkeakoulun ja S mahdollisen keskuksen tutkimusyhteistyötä ja -rakenteita tiivistämällä.

Olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomioita siihen, miten alueelle siirretään uutta osaamista ja teknologioita. Esimerkiksi julkista tukea voisi suunnata yrityksille tukemaan muualla kehitettyjen teknologioiden käyttöön ottoa.

Alue voisi ”brändätä” itsensä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskuksena.

Tutkimustoimintaa olisi edelleen vahvistettava käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tukemisen ohella. Näin syntyisi laaja-alaisen innovaatiotoiminnan kehittämislinja.

Koulutustarpeita olisi syytä ennakoida suhteessa alueen kehittämisvisioihin ja laatia koulutuksen kehittämiselle oma tiekarttansa yhdessä alueen koulutuksen tarjoajien ja työnantajien kanssa.

Alueella olisi mahdollista luoda ohjelma, jonka tavoitteena olisi esimerkiksi pohjoismaisten ja venäläisten uusien kasvuhakuisten yritysten sijoittuminen alueelle.

Kaupunki- ja aluekehittämisessä aiempaa selkeämpiä yhtymäpintoja olisi etsittävä esimerkiksi Vaasan, Jyväskylän, Porin tai Tampereen kanssa.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää luomalla mahdollisuuksia ja areenoita epävirallisempaan ja "innovoivampaan" vuorovaikutukseen.

Yrityskehitys- ja innovaatiopalvelujen kokonaisuus näyttäytyy yrityksille sekavana ja monimuotoisena. Eri palvelujen kontaktipisteiden selkeyttäminen parantaisi tilannetta.

Veturiyritysten rooliin ja toimialojen välisiin rajapintoihin voitaisiin innovaatioympäristön kehittämisessä kiinnittää enemmän huomiota.

Kysyntätekijöitä korostavat politiikkainstrumentit toisivat innovaatioympäristön kehittämiseen mielekkään täydennyksen.

Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen toteutti VTT:n Innovaatiotutkimus yhteistyössä kolmen kansainvälisen tutkimuslaitoksen kanssa: Netherlands Organisation for Applied Scientific Research TNO (Hollanti), Nordregio (Ruotsi) ja Tecnalia Research & Innovation (Espanja).

Seinäjoen innovaatioympäristön elementit ja etenkin tutkimusrakenteet ovat kaiken kaikkiaan vielä hyvin nuoria ja ”ohuita”. Pääosin puhumme noin kymmenen viime vuoden aikana luoduista toimintamalleista ja rakenteista. Tämä on hyvä pitää mielessä verrattaessa aluetta esimerkiksi Bilbaon seutuun tai Leuveniin, joissa päämäärätietoinen kehittämispolitiikka ja toimenpiteet aloitettiin 1970- ja 80-luvuilla.

Tutkimuksen keskeiset kehittämisehdotukset ovat: »» Alueen toimialakohtaisesta innovaatiodynamiikasta tarvitaan lisää tietoa. Tämän pohjalta voidaan räätälöidä tukitoimenpiteitä eri toimialoille. »» Olisi perusteltua pohtia tapoja, joilla alueen innovaatioympäristön jo olemassa olevia rakenteita olisi mahdollista vahvistaa omaehtoisesti esimerkiksi alueellisen tutkimusrahaston avulla. »» Yliopistokeskuksen oheen olisi mahdollista luoda ”tutkimuslaitoskeskus” (useilla tutkimuslaitoksilla alueellista toimintaa samoissa tiloissa Seinäjoella).

9 8

9

1. Johdanto Seinäjoen kaupunkiseudulla on 1990- ja 2000-luvulla toteutettu varsin määrätietoista kehittämispolitiikkaa. Tutkimus- osaamis-, ja koulutusrakenteita on alueella kehitetty viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Tässä keskeisiä merkkipaaluja ovat olleet eri yliopistojen sivutoimipisteiden ja täydennyskoulutuskeskusten perustaminen Seinäjoelle 1980-luvulta alkaen, Seinäjoen ammattikorkeakoulun perustaminen vuonna 1992, Foodwestin perustaminen vuonna 1995, Seinäjoen teknologiakeskuksen perustaminen vuonna 2000, Epanet-yhteistyöverkoston perustaminen vuonna 2001 sekä Seinäjoen yliopistokeskuksen perustaminen vuonna 2003. Samaan aikaan alueella on hyödynnetty kansallisia osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kuten osaamiskeskusohjelmaa älytekniikan ja elintarviketeollisuuden alueilla sekä aluekeskus- ja koheesio ja kilpailukykyohjelmia. Näiden toimenpiteiden kautta alueelle on pyritty luomaan korkeakoulutoimintaa, joka vastaa elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin yhteistyöllä eri korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sekä vahvistamaan alueen osaamisperustaa. Samalla on pyritty synnyttämään ja edelleen kehittämään yhteistyötä alueen toimijoiden kesken.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön nykytilaa ja vertaillaan sitä neljään kansainväliseen alueeseen. Kansainvälinen vertailu tehdään suhteessa kahteen kansainvälisesti arvostettuun innovaatioympäristöön sekä kahteen Seinäjoen kanssa samantyyppiseen alueeseen. Kansainvälisesti tunnetuiksi esimerkeiksi ei haluttu valita kaikkien kuuluisimpia innovaatiokeskittymiä (kuten Piilaakso, Cambridge, Lontoo), sillä niiden vertaaminen Seinäjoen kaupunkiseutuun ei olisi ollut mielekästä alueiden koon ja luonteiden merkittävien erojen vuoksi. Tästä syystä myös kansainvälisesti arvostettuja vertailukohteita pyrittiin valitsemaan kokoluokaltaan hieman pienempien, keskisuurten eurooppalaisten innovatiivisten alueiden joukosta. Valitut neljä vertailualuetta ovat keskenään erilaisia, ja ne avaavat mielenkiintoisella tavalla erilaisia näkökulmia Seinäjoen kaupunkiseudun kehitykseen.

Kansainvälisesti arvostetuiksi innovaatioympäristöiksi, joihin Seinäjokea verrataan, valikoituivat Eindhoven (Hollanti) ja Leuven (Belgia). »»

indhoven on Hollannin viidenneksi suurin kaupunki, jossa on hieman yli 200 000 E asukasta. Se sijaitsee maan eteläosassa Pohjois-Brabantin maakunnassa. Alueen talouden perustana on vahva elektroniikkateollisuus ja sen ympärille muodostunut korkeaan teknologian ja ICT-alan osaaminen. Elektroniikkayritys Philipsillä on ollut keskeinen rooli alueen talouden kehityksessä. Toinen keskeinen yritys alueen teollisessa historiassa on ollut autojen ja kuorma-autojen valmistaja DAF. Nykyään kaupunki on vahva teollinen ja teknologinen keskus, jossa neljäsosa työpaikoista on ICT:n ja korkean teknologian alueilla. Viimeaikoina korkean teknologian osaamista on pyritty laajentamaan myös biolääketieteen alueelle. Eindhovenin teollisen historian myötä teollisella valmistuksella on kuitenkin edelleen merkittävä rooli alueella, minkä takia alue on ollut suhteellisen herkkä viimeaikaisille talouden suhdanteiden muutoksille.

Eindhovenin alueella on korkeatasoista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ja kolmasosa Hollannin t&k-panostuksista käytetään Eindhovenissa. Seudulla on laadukas yliopisto, mutta kaiken kaikkiaan alueen innovaatioympäristö on yritysvetoinen, ja julkisen t&k-toiminnan osuus on suhteellisen alhainen. Alueella on hyvä yhteistyö

11 10

11

yritysten, yliopiston ja paikallishallinnon välillä sekä tiiviit henkilökohtaiset ja institutionaaliset verkostot. Eindhovenia yhdistää Seinäjokeen mm. vahva paikallinen identiteetti ja ylpeys sekä hyvä toimialakohtainen niche-osaaminen. Ongelmana on heikko kansainvälinen saavutettavuus ja tähän kaupungissa on panostettu viime aikoina paljon. Eindhoven tuo vertailuun korkeaan teknologiseen osaamiseen perustuvan ja paljon innovaatioita tuottavan alueen, jonka innovaatioympäristö on selvästi yritysvetoinen.

innovaatioympäristön kokonaisuudelle ja kaupungin vetovoimalle, mitä kuvastaa Guggenheim-museon merkittävä rooli alueella (esim. Gonzalez 2006). Viime aikoina Bilbao on menestynyt myös kansainvälisissä innovatiivisuusmittauksissa, joissa sen vahvuus on ollut etenkin kulttuurin rooli (Gianasso 2010). Bilbao tuo vertailuun taloudellisesti menestyneen pk-yritysvetoisen alueen, joka on läpikäynyt voimakkaan muutoksen kohti osaamisperusteista taloutta mutta joka ei vielä ole t&k-intensiivinen. »»

»»

euven on vajaan 100 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Belgian keskiosassa L vain 30 kilometriä Brysselistä itään. Kaupunki on Flanderin Brabantin läänin pääkaupunki. Alueen taloushistoriassa tekstiili-, metalli- ja etenkin elintarviketeollisuuden rooli on ollut merkittävä. Elintarviketeollisuuden roolista kertoo edelleen maailman suurin, muun muassa Stella Artois -olutta valmistava olutpanimo Anheuser-Busch InBev (AB InBev), jolla on pääkonttori Leuvenissä.

Leuvenissä sijaitsee Belgian vanhin ja suurin yliopisto ja se onkin merkittävä eurooppalainen yliopistokaupunki. Yliopiston ohella Leuven tunnetaan ennen kaikkea erinomaisesta alueellisesta yritysilmapiiristä, ja se on synnyttänyt erittäin merkittävän määrän uusia tutkimusperusteisia yrityksiä. Yliopisto-yritysyhteistyön ja sitä tukevan politiikan ja instrumenttien osalta Leuven onkin johtavia alueita maailmassa (Van Looy ym. 2003). Pienuudestaan huolimatta sitä on kutsuttu ”tietotalouden helmeksi” (Van Winden ym. 2007). Kaupunki on onnistunut hyvin hyödyntämään yliopistoperinteen ja kääntämään sen hyödyksi opiskelija- ja tutkijavirtoina, kasaantuvana sosiaalisena pääomana sekä yhä enemmän myös uutena yritystoimintana.

Tässä mielessä se tarjoaa kiinnostavan näkökulman Seinäjoen kehitykseen ja erityisesti yliopistokeskuksen hyödyntämiseen alueen kehityksessä. Leuven tuo vertailuun vahvan julkiseen tutkimukseen pohjautuvan ja sen tuloksia erinomaisesti yritystoiminnassa hyödyntävän pienehkön eurooppalaisen kaupungin.

Samantyyppisten alueiden osalta vertailukohteiksi valittiin Bilbao (Espanja) ja Skellefteå (Ruotsi). »»

ilbao on Baskimaan pääkaupunki, jossa on noin 350 000 asukasta. Se sijaitsee PohB jois-Espanjassa lähellä Biskajanlahden rannikkoa. Baskimaa on Espanjan teollistunein alue, ja sen talouden rakenne pohjautuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tietyllä perinteisillä sektoreilla kuten metalliteollisuudessa ja koneenrakennuksessa. Viime aikoina alueen taloudellis-teknologista rakennetta on monipuolistettu mm. rakennusteollisuuden, ilmailun ja ICT:n suuntaan.

Bilbao on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut vahvan talouskasvun perustuen vanhan savupiipputeollisuuden murrokseen kohti korkean teknologian ja osaamisen hyödyntämistä. Bilbao on useassa mielessä samantyyppinen ympäristö kuin Seinäjoki, vaikkakin eri kokoluokassa. Alueella on vahva yrittäjämäinen ja pkyritysvetoinen talous ja metalliteollisuuden rooli on tärkeä. Seinäjoen tapaan alue ei ole t&k-intensiivinen eikä se tuota suuria määriä patentteja tai merkittäviä läpimurtoinnovaatioita, vaan innovointi on pitkälti inkrementaalista ja vähittäiseen parantamiseen perustuvaa. Näistä seikoista huolimatta alue on menestynyt taloudellisesti viime vuosina varsin hyvin. Bilbao kuvaa hyvin myös kulttuurin merkitystä

13 12

kellefteå on noin 70 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Västerbottenin läänisS sä Pohjois-Ruotsissa. Alueen talous on historiallisesti perustunut luonnonvaroihin, etenkin metsään ja sittemmin yhä enemmän kaivosteollisuuteen. Metsäteollisuus ja kaivosteollisuus ovat myös edelleen alueen talouden keskeiset sektorit. Lisäksi julkinen sektori on laaja kuten useimmilla alueilla Ruotsissa. Viime aikoina alueen taloutta on pyritty kuitenkin yhä enemmän suuntaamaan palveluihin sekä talouden pohjan laajentamiseksi että alueen talouden muuttamiseksi houkuttelevammaksi nuorille sukupolville.

Innovaatioympäristön keskeisten instituutioiden osalta Skellefteå on samantyyppinen kuin Seinäjoki. Kaupungissa toimii Umeån yliopiston ja Luleån teknisen yliopiston yhteinen yliopistoalue Campus Skellefteå, ja korkeakoulurakenne rakentuu tämän yliopistokeskuksen ympärille. Alueen talous on pk-yritysvetoinen ja innovaatiotoiminta on teollisuuden käytännön tarpeista nousevaa. Alue on sijainniltaan varsin syrjäinen ja maaseutumainen. Kokonaisuutena tarkastellen Skellefteå on vertailualueista lähimpänä Seinäjokea, vaikkakin se on selvästi teollistuneempi. Skellefteå tuo vertailuun yliopistokeskuksen varaan rakentuvan ja sijainniltaan syrjäisen innovaatioympäristön.

Tutkimuksen tavoitteena on Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön laaja-alaisen arvioinnin sekä kansainvälisen vertailun perusteella tunnistaa ympäristön parhaat ja kehittymistä vaativat piirteet ja nimetä kehittämiskohteita kansainvälisen tason innovaatioympäristön kehittämiseksi Seinäjoelle.

Tämä raportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 2 esitetään tiivistetysti arvioinnin tausta- ja lähtökohtatietoja Seinäjoen kaupunkiseudusta sekä viimeaikaisten arviointien johtopäätöksiä kaupunkiseudun innovaatioympäristön toimijoista. Luvuissa 3 ja 4 esitellään tutkimuksen viitekehys, toteutustapa sekä käytetyt aineistot. Luvussa 5 luodaan tiivis katsaus vertailualueiden innovaatioympäristöjen keskeisiin piirteisiin pohjustamaan varsinaisia vertailuja ja analyysejä. Luvussa 5 esitetyt tiivistelmät perustuvat vertailualueiden laadullisiin raportteihin, jotka on kokonaisuudessaan luettavissa Frami Oy:n sivuilla osoitteessa www.frami.fi/kirjasto. Luvuissa 6-9 tarkastellaan ja vertaillaan tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön edellytystekijöitä, sen toimintaa, tuotoksia ja vaikutuksia. Kunkin analyysiluvun lopussa on esitetty tiivistetysti keskeisiä mahdollisia oppeja kansainvälisten vertailualueiden kehityksestä suhteessa Seinäjoen seudun kehittämiseen. Luvussa 10 tarkastellaan Seinäjoen ja vertailualueiden innovaatioympäristöjä SWOT-analyysin avulla. Luvussa 11 esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja kehittämissuositukset.

13

2. Seinäjoen kaupunkiseutu toiminta- ja innovaatioympäristönä: Tutkimuksen lähtökohtia Arvioinnin kohteena oleva Seinäjoen kaupunkiseutu käsittää seuraavat kahdeksan kuntaa: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki. Kaupunkiseudulla on yhteensä noin 122 000 asukasta joista Seinäjoen kaupungissa asuu 58 000 asukasta. Asukasluvultaan Seinäjoki on Suomen 17. suurin kaupunki ja se muodostaa 29 prosenttia Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvusta.

2000-luvulla etenkin Seinäjoen kaupunki on ollut muuttovoittoaluetta. Vuosina 2000-2007 Seinäjoen kaupungin väestönkasvu oli 10 prosenttia, mikä oli Suomen maakuntakeskuksista toiseksi nopeinta Oulun jälkeen (Neilimo 2008, 14). Kaupungin muuttovetovoima onkin 2000-luvulla ollut erittäin hyvä ja se heijastuu jo lähimpiin kuntiin kuten Ilmajoelle ja Lapualle (Aro 2011a). Myös laajemmin Seinäjoen seudun väestönkehitys on ollut voimakasta, ja Seinäjoen kaupunkiseutu onkin yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Vuosina 2009-2010 Seinäjoen kaupunkiseutu oli maan vetovoimaisin kaupunkiseutu maan sisäisessä muuttoliikkeessä (Aro 2010). Etelä-Pohjanmaan maakunnan väestökehitys puolestaan oli negatiivista 1990-luvun lopulla, mutta 2000-luvulla suunta on muuttunut. Maakunnan tasolla väestötappiota on tullut ennen kaikkea nuorten aikuisten ja opiskelijoiden (15-24-vuotiaat) muuttoliikkeestä (emt).

Muuttovoiton ohella alueen kannalta keskeistä on muuttavien henkilöiden ominaisuudet. Seinäjoella hyvää on etenkin se, että korkea-asteen koulutuksen saaneiden nettomuutto on ollut positiivista: vuosina 2000-2007 Seinäjoen seutukunnassa korkeakoulutuksen saaneiden nettovoitto oli 604 henkilöä. Merkittävää on, että Seinäjoki on yksi harvoista Etelä-Suomen ulkopuolisista seuduista, joissa korkea-asteen nettomuutto on ollut positiivista 2000-luvulla (Aro 2011b). Korkea-asteen muuttovoitto on tärkeää etenkin alueen osaamispääoman kehittymisen ja tulevan kilpailukyvyn kannalta. Positiivista Seinäjoen seudulla on myös se, että kaksi kolmesta alueelle muuttaneesta on suorittanut jonkin tutkinnon ja joka viidennellä on korkeakoulututkinto. Tulijat ovat myös varsin nuoria: neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita, ja suurin ikäryhmä 15-24-vuotiaat. Puolet Seinäjoelle muuttaneista on ollut työllisiä ja viidesosa opiskelijoita. Negatiivinen seikka sen sijaan on, että joka toinen alueelle muuttanut on ollut pienituloinen (tulot alle 12 000 euroa vuodessa) ja vain joka kymmenes keski- tai hyvätuloinen (yli 32 000 euroa vuodessa). (Aro 2010.)

Kansainvälisiin vertailualueisiin nähden Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoki ovat selvästi asukasluvultaan pienempiä (Taulukko 2.1). Väestötiheys on Eindhovenin, Leuvenin ja Bilbaon alueilla luonnollisesti myös varsin suurta verrattuna Seinäjoen seutuun. Västerbottenin läänissä (Skellefteå) väestöntiheys on vielä Etelä-Pohjanmaata pienempää, johtuen alueen erittäin laajasta pinta-alasta.

Etelä-Pohjanmaan maakunta on Suomen alkutuotantovaltaisimpia maakuntia. Vuonna 2006 maatalouden osuus maakunnan työllisistä oli 14 prosenttia, kun osuus koko maassa on noin neljä prosenttia (Neilimo 2008, 14; taulukko 2.2.). Palveluiden osuus puolestaan on Seinäjoella noin 57 prosenttia, mikä on noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maassa keskimäärin.

Kuva 2.1. Seinäjoen kaupunkiseutu Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus, SeutuNet 5.1.2011

Taulukko 2.1. Väestön määrä vertailualueilla

Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki Noord-Brabant Eindhoven Vizcaya Bilbao Vlaams Brabant Leuven Västerbottens län Skellefteå

Väestön määrä 2006 193 700 58 000 2 417 500 214 000 1 132 400 350 000* 1 048 300 95 000 257 600 71 600

Väestön tiheys 2006 14,4 491,4 510,8 499,2 4,7

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2; vertailualueiden tapaustutkimukset (liite).

* L aajat esikaupunkialueet mukaanlukien Bilbaon metropolialueen väkiluku nousee noin yhteen miljoonaan asukkaaseen.

Myös vertailu tämän tutkimuksen verrokkialueisiin korostaa Etelä-Pohjanmaan alkutuotantovaltaisuutta (taulukko 2.2.). Kaikilla verrokkialueilla maatalouden osuus on alle 3,5 prosenttia,

15 14

15

kun taas palveluiden osuus on kaikissa vähintään lähes 70 prosenttia, ja palveluvaltaisimmalla alueella Leuvenin seudulla lähes 85 prosenttia. Etelä-Pohjanmaa on käymässä läpi rakennemuutosta, jossa alkutuotannon osuus laskee ja palveluiden osuus nousee: vuosien 2000-2006 välillä maatalouden osuus laski 15 prosentilla, kun taas palveluiden työllisten osuus nousi 10 prosentilla. Kaikilla vertailualuilla muutostrendi on tässä suhteessa samansuuntainen, mutta voimakkaimmin se näkyy Seinäjoella ja Bilbaossa.

Vertailualueiden taloudet ovat volyymiltaan varsin erikokoisia. Vuonna 2007 Eindhovenin (Noord-Brabant) ja Leuvenin (Vlaams Brabant) alueiden bruttokansantuote asukasta kohti oli noin 1,4-kertainen Etelä-Pohjanmaahan verrattuna. Bilbaossa (Vizcaya) ja Skellefteåssa (Västerbottenin lääni) bkt asukasta kohden oli noin 1,2-kertainen Etelä-Pohjanmaahan nähden. (ks. taulukko 9.4).

Taulukko 2.2. Työllisyys sektoreittain vertailualueilla vuonna 2006

Etelä-Pohjanmaa Noord-Brabant Vizcaya Vlaams Brabant Västerbottens län

Maatalous %-osuus

Teollisuus %-osuus

Palvelut %-osuus

14,0 3,3 1,9 1,7 2,8

29,2 26,5 31,8 14,5 23,0

56,8 70,2 66,3 83,8 74,2

Yritystoiminta Etelä-Pohjanmaalla on perinteisesti pienyritysvoittoista. Alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyritysten osuus maakunnan toimipaikoista on yli 95 prosenttia, kun sen koko maassa on alle 93 prosenttia. Mikroyritysten merkitystä kuvaa myös se, että niiden osuus koko maakunnan liikevaihdosta on lähes 33 prosenttia, kun vastaava luku koko maassa on 23 prosenttia (Varamäki 2010, 15). Vastaavasti suuria yrityksiä (yli 250 henkeä työllistäviä) koko maakunnassa oli vuonna 2008 vain 11 kappaletta. Verrattuna koko maahan Etelä-Pohjanmaasta on tullut viimeisen viidentoista vuoden aikana yhä pienyritysvaltaisempi (emt. 12). Vertailualueista pienyritysvaltaisia ovat erityisesti Bilbao ja Skellefteå.

Etelä-Pohjanmaan yritystoiminta on myös hyvin yrittäjävaltaista ja maakunnan yrittäjyysaste on maan korkein (Neilimo 2008, 14). Viimeisen 20 vuoden aikana yrittäjien lukumäärä maakunnassa on kuitenkin laskenut, eikä ero koko Suomen yrittäjyysasteeseen ole enää kovin merkittävä (Varamäki 2010, 21). Pienyritys- ja yrittäjyysvaltaisuuden ohella Etelä-Pohjanmaan yritystoiminta on myös varsin vahvasti kotimarkkinoille suuntautunutta, sillä sen teollisuustoiminnan vientiaste on kaikkien maakuntien matalin ja jää alle puoleen koko maan keskiarvosta (Neilimo 2008, 14).

teollisuus. Näiden lisäksi alue on myös vahva kaupan keskittymä1. Elintarvikealalla Seinäjoella on kansallisesti erittäin merkittävä rooli, joka näkyy mm. osaamiskeskusohjelman toteutuksessa (Pelkonen ym. 2010). Tutkimus- ja koulutustoimintaa onkin pyritty suuntaamaan näille aloille, ja elinkeinoelämän ja alueen kannalta esimerkiksi Epanet-tutkimusprofessuurien painopistealoja on pidetty perusteltuina, vaikkakin turhan moninaisina (Kinnunen ym. 2004, 36; Helander 2009, 72-73). Potentiaalisia kasvualoja - ja viimeaikaisia kehittämispanostusten kohteita - alueella ovat etenkin luovat alat (rytmimusiikki) ja liikunta- ja hyvinvointiala.

Seinäjoen kaupunkiseudulla Seinäjoen kaupunki on selkeä taloudellinen ja yritys- ja innovaatiotoiminnan keskus. Seinäjoen kaupunki on myös vahva kaupan keskus alueella. Seudun muissakin kunnissa on kuitenkin yritys- ja liiketoiminnan keskittymiä (Suutari ym. 2009; Seinäjoen kaupunkiseutu 2010). Lapualla on vahvoja energia-alan yrityksiä ja lisäksi siellä toimii vuonna 2006 perustettu Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy. Rakentamiseen liittyvää yritys- ja yrityskehitystoimintaa on keskittynyt Alavudelle teknologiakeskus Fasadin yhteyteen. Fasadi pyrkii profiloitumaan julkisivurakentamiseen jossa alueen merkittävin yritys on Alavus Ikkunat Oy. Kauhajoella on mm. logistisiin järjestelmiin liittyvää yritystoimintaa sekä innovaatioympäristön kehittämiseen liittyvää toimintaa Logistia-brändin alla. Kurikassa on huonekalualaan liittyvää toimintaa, Kauhavalla merkittävin ala on metalliteollisuus, kun taas Kuortaneella on panostettu hyvinvointi- ja liikuntateknologiaan. 2 Kuten edellä todettiin, Seinäjoen seudun innovaatioympäristöä on viime vuosina pyritty vahvasti kehittämään, ja esimerkiksi Framin ja Seinäjoki Science Parkin alue tarjoaa tärkeän toimintaympäristön uusien yritysten syntymiselle ja kasvulle ja monipuoliselle yhteistyölle (Orrenmaa 2010). Innovaatioympäristön yksittäisiä toimijoita on myös arvioitu melko paljon, ja nämä arviot luovat hyvää taustakuvaa innovaatioympäristön tilanteesta tätä arviointia varten.

Korkeakouluverkosto Epanetin toimintamalli on todettu dynaamiseksi, ennakkoluulottomaksi ja lupaavaksi tavaksi edistää koulutusta ja tutkimusta yliopistopaikkakuntien ulkopuolella (Kinnunen ym. 2004). Toiminnan heikkouksiksi mainitaan kuitenkin mm. vähäinen volyymi, rahoituspohjan tilapäisyys sekä epävarmuus siitä, miten tutkimus ja koulutus tukevat toisiaan.

Kaiken kaikkiaan Epanet-verkoston arvioinnin mukaan Epanetin ja yliopistokeskuksen avulla Seinäjoelle on pystytty aikaansaamaan institutionaaliset puitteet sekä resursseja yritysten, julkisen sektorin ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle. Vuonna 2004 tehdyn arvioinnin mukaan vielä tuolloin ei kuitenkaan ollut selvää, ovatko nämä puitteet riittävät luomaan vahvaa aluekehityksen dynamiikkaa (Emt. 45). Myös muiden arviointien mukaan eri toimijoiden välinen yhteistyö on nähty pääosin toimivana, vaikka samalla yritysten ja julkisen sektorin yhteistyössä on arvioitu myös olevan puutteita (Ponnikas ym. 2010). Käytännössä olemassa olevat arvioinnit eivät anna selvää kuvaa siitä kuinka hyvin yhteistyö todella kytkeytyy yritystoimintaan ja sen edistämiseen ja miten yritysten välinen yhteistyö tutkimus- ja kehitystoiminnassa toimii.

1

Esimerkiksi tuoreessa Seinäjoen seudun kansainvälistä markkinointia tarkastelleessa selvityksessä alueen vahvuuk-

siksi nousivat elintarviketeollisuus, teknologiateollisuuden osaaminen sekä kaupan keskittyminen alueelle (Seinäjoen teknologiakeskus 2009, 17).

Seinäjoen kaupunkiseudun yritystoiminnan vahvoja aloja tällä hetkellä ovat elintarviketeollisuus, teknologiateollisuus (agroteknologia, automaatio, elektroniikka) sekä puu- ja huonekalu-

2

Kaupunkiseutua on tässä tutkimuksessa käsitelty kokonaisuutena eikä kunkin kunnan innovaatioympäristöjä ole

voitu yksityiskohtaisesti tarkastella. Eri aineistoissa kunnat tulevat kuitenkin esiin ja esimerkiksi kyselyissä on vastaajia kaikkien kuntien alueelta.

17 16

17

Yliopistokeskuksella on katsottu olevan tärkeä rooli erityisesti aikuiskoulutuksen toteuttajana, sillä se avaa mahdollisuuden lähialueilla asuville ihmisille korkeakoulu-opiskeluun töiden ohessa ja tukee siten ihmisten ammatillista kehittymistä (Helander ym. 2009, 71). Myös yrityksille yliopistokeskuksen koulutustoiminnalle on nähty olevan suuri merkitys henkilöstön koulutusväylänä sekä tutkimustyötä yrityksiin nivovana toimintamuotona.

Yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston ohella Seinäjoen ammattikorkeakoulu on keskeinen toimija alueella koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Sitä on pidetty vahvana ja kehittyvänä ammattikorkeakouluna ja sille on esitetty vielä nykyistä vahvempaa, veturin roolia alueen kansainvälistämisessä ja innovaatiojärjestelmän toteuttamisessa (Harmaankorpi ym. 2010). Käytännössä se ei kuitenkaan ole erityisen t&k-intensiivinen ammattikorkeakoulu, vaikka tietyillä aloilla, kuten yrittäjyystutkimuksessa, korkeakoululla on kuitenkin kansainvälisen tason osaamista (Harmaankorpi ym. 2010, 14, 29). Vuonna 2008 selvitysmies Kari Neilimo esitti korkeakoulurakenteen kehittämistä Seinäjoella edelleen siten, että yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään niin opetuksen, tutkimuksen kuin tuotekehityksenkin alueilla kohti näiden yhteenliittymää (Neilimo 2008). Mallin katsotaan mahdollistavan uudenlaisen verkostopohjaisen ja alueen omien osaamisresurssien sekä sen tarpeisiin kytkeytyvän koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitysmallin kehittämisen.

Viime vuosina myös asenteet alueella osaamisen kehittämistä kohtaan ovat parantuneet ja alueen innovaatiokulttuuri on voimistunut (Ponnikas ym. 2010; Orrenmaa 2010). Myös alueen logistiset yhteydet ovat kehittyneet ja nykyään aluetta voidaan pitää läntisen Suomen logistisena keskuksena. Kaiken kaikkiaan voidaankin todeta, että alueen osaamispohjaa ja innovaatiotoimintaa on viimeisten 10-15 vuoden aikana pyritty viemään vahvasti eteenpäin. Mielenkiintoista ja tärkeää onkin tarkastella sitä, miltä alueen innovaatioympäristön toiminta nyt kokonaisuudessaan näyttää, minkälaisia tuloksia on syntynyt ja miltä innovaatioympäristö näyttäytyy suhteessa kansainvälisiin vertailukohteisiin.

3. Tutkimuksen viitekehys ja toteutus Arvioinnissa hyödyntämämme lähestymistapa nojautuu teoreettisesti Furmanin, Porterin ja Sternin (2002) kansallista innovaatiokapasiteettia kuvaavaan malliin. Käsitteellisenä kehyksenä malli soveltuu myös alueellisten järjestelmien tarkasteluun. Useissa alueellisten innovaatiojärjestelmien tarkasteluissa on esitetty samansuuntaisia näkemyksiä tekijöistä, jotka vaikuttavat niiden toimintaan. Tällaisia tekijöitä saattavat olla muun muassa toimijoiden kasautumisesta johtuvat positiiviset vaikutukset alueen talouteen ja tietovirtoihin, julkisen hallinnon kyky toimia eri toimijoita yhdistävästi ja pääoman saatavuus sekä innovaatiotoimijoiden verkostoituneisuus (esim. Cooke & Schienstock 2000; Cooke 2003).

Innovatiivinen kapasiteetti ymmärretään tässä alueen potentiaalina tuottaa kaupallisesti relevantteja innovaatioita. Innovatiivinen kapasiteetti voidaan jakaa kolmeen ulottuvuuteen: 1) instituutiot, resurssit ja politiikat, jotka tukevat innovaatiotoimintaa, 2) toimialojen muodostamat erityiset innovaatioympäristöt ja 3) kytkennät ja vuorovaikutus näiden välillä. Ulottuvuuksia arvioidaan ja verrataan suhteessa tuotoksiin, joita voidaan niin ikään määritellä eri tavoin.

Yleistä viitekehystä konkretisoi prosessinäkökulma arviointiin sekä vaikuttavuusmalli (vrt. esim. Lähteenmäki-Smith ym. 2006), jossa tarkastellaan innovaatiotoiminnalle edellytyksiä luovia tekijöitä (panostekijät), ympäristön prosessitekijöitä sekä sen tuloksellisuutta kuvaavia tuotostekijöitä ja vaikutuksia. Innovatiivista kapasiteettia kuvaavat ulottuvuudet sisältyvät tekijöiden kuvaukseen ja niiden avulla voimme arvioida yhtäältä kokonaisuudessaan alueen innovatiivista kapasiteettia sekä toisaalta sitä tukevia tai heikentäviä erityisiä tekijöitä. Analyysissä hyödynnetään sekä laadullisia kuvauksia että määrällisiä indikaattoreita alueellisen kapasiteetin kokonaisuuden ja sen erityispiirteiden ymmärtämiseksi.

Alueellinen innovaatioympäristö

Panokset mm. T&K –menot, korkeakoulutettujen osuus työvoimasta jne.

Toiminta Tuotokset mm. vuorovaikutus ja mm. innovaatioiden T&K –yhteistyö, määrä, patentit jne. kansainvälistyminen jne.

Vaikutukset mm. aluetalouden kasvu

Kuva 3.1. Tutkimuksessa käytettävä innovaatioympäristön arviointimalli.

Tällaisenaan malli on luonnollisesti analyyttinen ja esitystavallinen yksinkertaistus. Panoksista ei useimmiten synny yksinkertaista lineaarista ja kronologista jatkumoa toiminnan kautta tuotoksiin ja vaikutuksiin. Tosiasiassa kyse on monimutkaisesta eri tekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Esimerkiksi tuotokset ja vaikutukset saattavat vaikuttaa suoraan panosten syn-

19 18

19

tymiseen, joiden avulla pidetään yllä tiettyä toimintaa. Toiminnan luonne puolestaan saattaa määritellä panostekijöitä ja samoin tuotoksista saattaa olla suoria palautelinjoja toimintaan.

Esimerkiksi yritysten perustaminen ja taloudellinen menestys vaikuttavat osaltaan koko kansantalouden ja julkisen talouden kantokykyyn, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa mm. siihen, kuinka paljon tutkimus- ja kehittämistoimintaan allokoidaan rahoitusta. Niin ikään voidaan ajatella, että jos esimerkiksi yhteistyöstä (toiminta) ei ole seurauksena toimijoiden odottamia asioita (tuotokset), yhteistyö vähenee. Näiden esimerkkien kaltaisten monimutkaisten vuorovaikutusketjujen jäljittäminen ja kausaalisuhteiden osoittaminen on hyvin haasteellista. Vaikka käytämmekin arvioinnissa tätä kompleksisuutta yksinkertaistavaa mallia, on muistettava, että vaikutusketjut eivät ole esitetyllä tavalla vain yhdensuuntaisia, vaan järjestelmässä tapahtuu koko ajan takaisinsyötteitä ja vuorovaikutukseen perustuvia toiminnan muutoksia. On myös syytä pitää mielessä, että tämä arviointimalli on vain yksi mahdollinen tapa jäsentää innovaatioympäristön toimintaa ja arvioida sen toimivuutta ja tuloksellisuutta. Tekstilaatikossa luvun 9 lopussa esitetään esimerkinomaisesti toinen tapa ryhmitellä arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita.

nereiden kanssa yhteistyössä toteutettuun arviointiin päädyttiin mm. ajankäyttöön, kohdealueiden paikallistuntemukseen, kieleen, sekä paikallisten aineistojen tuntemukseen liittyvistä syistä. TNO vastasi Eindhovenin ja Leuvenin aineiston keruusta, Tecnalia Bilbaon ja Nordregio Skellefteån. Kansainvälisesti kerätty aineisto sisälsi sekä indikaattoreita että kuvailevaa laadullista aineistoa. Kansainvälisen vertailun tapauskohtaiset laadulliset raportit ovat kokonaisuudessaan tämän raportin liitteenä. Arvioinnin kolmannessa vaiheessa aineistoista tuotettiin käsillä oleva syntetisoiva ja evaluoiva raportti.

Kuten edellä tuotiin esille, kansainvälisessä vertailussa Seinäjoen kaupunkiseutua on vertailtu sekä siitä selkeästi eroaviin alueisiin että Seinäjoen kaupunkiseutua enemmän muistuttavaan alueeseen. Vertaillut alueet/kaupungit olivat Bilbao (Espanja, Vizcayan alue), Eindhoven (Hollanti; Noord-Brabant), Leuven (Belgia; Vlaams Brabant) ja Skellefteå (Ruotsi, Västerbottens Län).

Näistä Skellefteå on lähtökohdiltaan lähimpänä Seinäjokea ja Etelä-Pohjanmaata mm. sijainnin, väestömäärän ja bkt-lukujen perusteella. Vertailualueista seuraavaksi lähimpänä lähtökohdiltaan on Bilbao, Leuvenin ja Eindhovenin muodostaessa Seinäjoesta selkeästi poikkeavat tapaukset. Kolme viimeksi mainittua ovat myös kansainvälisesti tunnettuja alueita joko sosiaalistaloudellisen kehityksen ja/tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta.

Vertailussa lähtökohtana on ollut, että kunkin alueen historialliset kehitystekijät ja rakenteet ehdollistavat jossakin määrin mahdollisia kehityskulkuja. Toimijoiden on myös sopeutettava toimintaansa näihin tekijöihin ja tuloksena on ainutkertaisia alueellisia kehitysstrategioita ja -tapoja. (Lester & Sotarauta 2007). Toisin sanoen kapasiteetin tekijät ja innovaatiojärjestelmän tuotokset eivät ole aina yhteismitallisia eri alueiden välillä, vaikka esimerkiksi taloudellinen kehitys antaisi näin olettaa. Alueiden menestys perustuu erilaisiin tekijöihin. On esimerkiksi väitetty, että yliopistojen ja alueellisen politiikan merkitystä olisi ylikorostettu taloudellisen kehityksen kannalta (Mowery & Sampat 2006).

Kansainvälistä vertailua on vielä joiltakin osin täydennetty kotimaisella vertailevalla tilastoaineistolla. Seinäjoen kaupunkiseudun nykytilaa ja kehitystä kansainvälisessä vertailussa on helpompi ymmärtää, jos rinnalla on myös suomalaisia vertailupisteitä. Tutkimusekonomisista syistä kotimainen vertailu on rajattu saatavilla olleiden indikaattoreiden avulla toteutetuksi.

Vertailtavina kaupunkialueina ovat olleet Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Pori ja Tampere.

Arviointi on toteutettu siten, että ensin kerättiin Seinäjoen kaupunkiseudun toimintaa luotaava aineisto. Samalla kerättiin sekä kotimaista että kansainvälistä indikaattoriaineistoa. Toisessa vaiheessa toteutettiin aineistonkeruu kansainvälisissä vertailukohteissa. Kansainvälinen osuus toteutettiin yhteistyössä Netherlands Organisation for Applied Scientific Research TNO:n (Hollanti; Dr. Frans van der Zee, Dr. Walter Manshanden, Tijmen van Bree), Tecnalia Research & Innovationin (Espanja; Dr. Begoña Sanchez ja Hanna Kuittinen), sekä Nordic Centre for Spatial Development, Nordregion (Ruotsi; Dr. Apostolos Baltzopoulos) kanssa. Kansainvälisten part-

21 20

21

4. Aineisto Tutkimuksen lähtökohtana olevassa Frami Oy:n tarjouspyynnössä painotettiin määrällistä indikaattorivertailua. Indikaattoritietoja ei kuitenkaan ole saatavilla kaikista relevanteista innovaatioympäristön ulottuvuuksista, kuten esimerkiksi institutionaaliseen ympäristöön, vuorovaikutukseen, kulttuuritekijöihin ja sosiaaliseen pääomaan liittyvistä tekijöistä. Tästä syystä tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti myös laadullisia aineistoja.

Seinäjokea käsittelevä kotimainen aineisto koostui haastattelu-, kysely- (survey), sekä tilastoaineistosta.

Haastatteluiden tarkoituksena oli hahmottaa Seinäjoen innovaatioympäristön kokonaistilannetta ja kehitystä erilaisista näkökulmista. Haastateltavat olivat Seinäjoen innovaatioympäristön keskeisiä toimijoita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta (liite 1). Kaiken kaikkiaan teemahaastatteluja tehtiin kymmenen, kukin kestoltaan noin 1 ½ - 2 tuntia. Haastatteluiden teemat käsittelivät mm. Seinäjoen kaupunkiseudun historiallista kehitystä, innovaatioympäristön ja talouden yleistilannetta, alueen vahvuuksia, heikkouksia ja mahdollisuuksia sekä keskeisiä toimijoita ja näiden vuorovaikutusta. Haastattelut valaisivat monipuolisesti Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön dynamiikkaa ja ne toimivat myös alustavana pohjana alueen kehitystä luonnehtivien tekijöiden SWOT-analyysille sekä alueen toimijoille toteutetulle kyselylle.

Kyselyjä toteutettiin kaksi: toinen yrityksille ja toinen alueen kehittämishankkeista ja -toiminnoista vastaaville julkisen sektorin kehittäjille. Kyselyt toteutettiin sähköisesti web-pohjaisena.

Kyselyt käsittelivät mm. yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, tähän liittyvää yhteistyötä, yritysten tukipalveluita ja alueellista strategiaa. Yrityskyselyä varten pyrimme otokseen, joka olisi edustanut kattavasti alueen t&k-intensiivisiä yrityksiä. Tietosuojaan liittyvistä syistä otosta ei kuitenkaan ollut mahdollista muodostaa Tilastokeskuksen osoiterekistereistä.

Vastaavaa alueellisesti kattavaa rekisteriä ei myöskään ollut saatavilla muista lähteistä. Vastaajajoukko jouduttiin näin ollen muodostamaan monista eri lähteistä.

Vastaajajoukkoa muodostettaessa lähtökohdaksi valikoituivat Frami Oy:n osoiterekistereissä löytyvät yritykset, ja tätä yritysjoukkoa täydennettiin seuraavista lähteistä kerätyillä yritystiedoilla: 1.

2.

3.

4.

VTT:n Sfinno-aineistossa esiintyvät Seinäjoen kaupunkiseudun yritykset (22 kpl) Tekesin rahoitusta vuosina 2007, 2008 ja 2009 saaneet alueen yritykset3 (47 kpl) Foodwest Oy:n toimittama lista alueella toimivista elintarvikealan yrityksistä jotka ovat aktiivisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (31 kpl) ja Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen tuottama kyselytutkimukseen perustuva listaus metalli- ja koneteollisuuden, puutuoteteollisuuden, huonekaluteollisuuden, rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla toimivista yrityksistä, joilla on merkittäviä suunnitelmia tuotekehityksen suhteen (14 kpl)

Näiden lisäksi Asiakastieto Oy:stä tietokannoista löytyi 27 Seinäjoen kaupunkiseudulla toimivaa yritystä, joilla on kehitysmenoja taseessa ja 14 yritystä, joilla on henkilöstössä kehitysjohtaja tai -päällikkö. Näitä Asiakastieto Oy:n yhteystietoja ei kuitenkaan hankittu, sillä muut em. yrityslistaukset olivat jo täydentäneet lähtöjoukkoa siinä määrin, ettei uusia yrityksiä välttämättä olisi tullut kovinkaan montaa. Kun yrityslistauksista karsittiin päällekkäisyydet, vastaajajoukoksi muodostui 432 yritystä, joille kysely lähetettiin. Koko alueen yrityspopulaatiota tämä joukko ei kuvaa, mutta antaa todennäköisesti uskottavan kuvan teknologiakeskuksen kanssa tekemisissä olleiden ja yleisemminkin kehittämistoimintaan orientoituneiden yritysten näkemyksistä.

Yrityskyselyssä vastauksia saatiin 79, vastaajien osuuden ollessa 18%. Alhainen vastausprosentti on nykyisin varsin tavallinen yrityksille suunnatuissa kyselyissä. Kiire sekä kyselymenetelmien lisääntynyt käyttö ovat johtaneet vastausmäärien vähenemiseen verrattuna aiempaan tilanteeseen.

Kehittäjäkysely lähetettiin puolestaan 146 vastaajalle, jotka edustivat monipuolisesti alueen julkisia toimijoita (alueelliset kehitysorganisaatiot, kaupungit ja kunnat, ammattikorkeakoulu, yliopisto/yliopistokeskus, järjestöt). Vastauksia saatiin 67 ja vastausprosentti näin ollen oli 46 %.

Kehittäjiltä kysyttiin vastaavia asioita kuten yrityksiltä, painottaen kuitenkin kehittämisorganisaatioiden ja asiantuntijoiden näkökulmaa. Kyselylomakkeet ovat raportin liitteenä (liite 2).

Tilastoaineisto koostuu julkisista lähteistä saatavilla olleista tilastoista. Keskeiset lähteet ovat olleet Tilastokeskus ja OECD (Regional Innovation Indicators). Myös muita kansainvälisiä lähteitä kartoitettiin (esim. EU:n Regional innovation monitor), mutta nämä havaittiin tämän arvioinnin kannalta toimimattomiksi. Indikaattoreiden erityisenä haasteena on ollut löytää kansallisesti tai kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja sopivalla aluetasolla. Vertailuamme varten toimivin taso, josta tietoja oli saatavana, on kansainvälisessä luokituksessa ns. NUTS 3 –taso4, joka Seinäjoen tapauksessa merkitsee Etelä-Pohjanmaan tasoista aineistoa. Joissakin tapauksissa suomalaisia tietoja on saatavissa myös kaupunkiseudun ja kaupungin tasolta, mutta etenkin kansainvälisissä tilastoissa NUTS 3–tasoa tarkemman tiedon saaminen jouduttiin toteamaan mahdottomaksi. Indikaattoritiedoissa käytetään tästä syystä NUTS 3-tasoa. Leuvenin alueelta ei ollut kaikin osin mahdollista saada edes tämän tasoista aineistoa partnereidemme yrityksistä huolimatta, vaan meidän oli tyydyttävä osin NUTS 1-tasoiseen aineistoon. Vertailua ja analyysiä onkin haastanut erityisesti se, että kaikkia innovaatioympäristön kuvaamisen indikaattoreita ei ole saatavilla mielekkäällä aluetasolla. Esimerkiksi t&k-intensiivisyyden arvioimiseksi alueella olisi perusteltua tarkastella t&k-intensiivisten yritysten määrää alueella. Edes Suomessa tämä tieto ei ole kuitenkaan saatavissa muilla kuin suuraluetasolla (innovaatiotoiminnan kysely). Nämä seikat rajoittavat indikaattoreiden käyttöä arvioinnissa. Lisäksi on tyypillistä, että tilastollisia indikaattoreita on saatavissa vain panos-tuotos -suhteista. Prosesseista ei ole olemassa kovinkaan mielekkäitä tilastollisia indikaattoreita. Prosessien kuvaamisessa olemmekin varsin pitkälle kyselyaineistojen ja haastatteluiden varassa.

4

Nomenclature of Units for Territorial Statistics (NUTS) on EU:n kehittämä ja ylläpitämä ohjeistus, joka määrittelee kan-

sainvälisesti vertailukelpoiset aluetasot. Tasoja on kolme, joista ensimmäinen (NUTS 1) tarkoittaa Suomen tapauksessa koko manner-Suomea, taso kaksi (NUTS 2) kuvaa niin sanottuja suuralueita, kuten Länsi-Suomi, kolmas taso (NUTS 3) pitää sisällään maakuntatason. Kaikissa tapauksissa maiden väliset vertailut eivät tästä standardoinnista huolimatta 3

23 22

Vuoden 2007 osalta mukana olivat vain 1.7.-30.12. välillä rahoitusta saaneet yritykset.

ole osuvia, koska valikoitumiseen vaikuttavat myös kunkin maan sisäiset hallinnolliset jaot, joiden mukaan tilastointi tavanomaisesti tapahtuu.

23

Kotimaista aineistoa on täydennetty vielä soveltuvin osin VTT:n Sfinno-tietokannan avulla.

Sfinno-tietokanta muodostuu suomalaisten yritysten kaupallistamista innovaatioista. Tällä hetkellä Sfinnon sisältämä tieto koostuu noin 4500 yksittäisestä innovaatiosta, jotka on kaupallistettu vuosien 1945-2007 aikana. Sfinno-aineistoa on hyödynnetty Seinäjoen alueen innovaatioiden tarkastelussa.

Kansainvälinen aineisto koostuu paitsi OECD:n soveltuvista alueindikaattoreista (Regional Innovation Indicators), kansainvälisten partnereiden keräämästä ja analysoimasta tapausaineistosta. Kuten edellä todettiin, partnereista TNO vastasi Eindhovenin ja Leuvenin aineiston keruusta, Tecnalia Bilbaon ja Nordregio Skellefteån. Aineisto sisälsi sekä indikaattoreita että kuvailevaa laadullista aineistoa. Nordregion aineisto sisälsi myös avaintoimijoiden haastatteluita. Partnerit täydensivät saatavilla ollutta OECD:n indikaattoriaineistoa kansallisista tai muista lähteistä mm. t&k-menojen ja -henkilöstön, alueen koulutustason, työttömyyden sekä uusien yritysten suhteen. Indikaattoreita täydensi dokumentti- ja haastatteluaineistoon perustuva laadullinen kuvaus kunkin alueen historiallisesta ja taloudellisesta kehityksestä, talouden avainsektoreista ja niiden dynamiikasta, innovaatioympäristöstä sekä SWOT-analyysi. Kansainvälisille tapaustutkimuksille luotiin yhtenäinen kysymyksistä ja indikaattoreista muodostuva toteuttamisohje (kehys) vertailtavuuden parantamiseksi. Tutkimusekonomisista syistä aineistoa ei ollut mahdollista täydentää kyselyaineistoilla (survey).

5. Katsaus vertailualueiden innovaatioympäristöihin Ennen siirtymistä varsinaiseen Seinäjoen innovaatioympäristön kansainväliseen vertailuun tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus tutkimuksessa mukana oleviin alueisiin. Luku taustoittaa myöhemmin raportissa esitettäviä yksityiskohtaisempia alueiden toimintaa koskevia analyysejä ja luo kokonaiskuvan vertailtavien alueiden ominaispiirteistä. Kuvaukset perustuvat vertailualueita käsitteleviin laadullisiin raportteihin, jotka ovat kokonaisuudessaan saatavissa Frami Oy:n internetsivuilta osoitteesta http://www.frami.fi/kirjasto.

Eindhoven Eindhoven sijaitsee Hollannin eteläosassa Pohjois-Brabantin maakunnassa. Eindhovenissa teollinen toiminta keskittyi 1800-luvun teollisen vallankumouksen jälkeen aluksi tupakka- ja tekstiiliteollisuuteen. Ratkaiseva tekijä alueen teolliselle ja taloudelliselle kehitykselle oli Philipsin perustaminen Eindhoveniin vuonna 1891. Yhtiön alkuperäisenä toimialana oli hehkulamppujen valmistus, ja tähän päivään mennessä se on kehittynyt erääksi maailman johtavista elektroniikka-alan yrityksistä. 1900-luvun alussa alueen teollinen rakenne monipuolistui, kun autoja ja kuorma-autoja valmistava Van Doorne's Automobiel Fabriek (DAF) perustettiin. Vähitellen vuosisadan alkupuoliskolla alueen talous erikoistui elektroniikkaan ja tekniikkaan, ja 1970-luvulle tultaessa tupakka- ja tekstiiliteollisuus olivat jo hävinneet alueen teollisuusrakenteesta. Tällä hetkellä Eindhovenin aluetalouden perustana on vahva elektroniikkateollisuus ja sen ympärille muodostunut korkeaan teknologian ja ICT-alan osaaminen. Philipsillä on ollut ja on edelleen keskeinen rooli alueen taloudessa. Eindhoven tuottaa suuren määrän innovaatioita, ja Philips vastaa valtaosasta näistä innovaatioista Lisäksi Philipin läsnäolo houkuttelee alueelle uusia toimijoita ja se on myös synnyttänyt paljon uusia korkean teknologian yrityksiä.

Eindhovenin taloudellinen kehitys on ollut hyvää 1980-luvun alun taantuman jälkeen. 2000-luvun alun ns. uuden talouden kuplan puhkeamien koetteli kuitenkin Eindhovenia monia muita alueita raskaammin johtuen ICT-alan merkittävästä roolista alueella. Tämän seurauksena alueella vahvistettiin strategista suunnittelua ja laadittiin keskipitkän aikavälin strategia ("Horizon"), jossa pyrittiin luomaan eri toimijoiden välinen yhteinen näkemys tulevaisuuden kehityssuunnasta ja keskeisistä kehityshankkeista. Strategian perusteella mm. kehitettiin Philipsin High Tech Campuksesta kansainvälinen, avoimeen innovaatiotoimintaan perustuva tutkimusja kehitystoiminnan keskus. Sen seurauksena yritysten välinen yhteistyö alueella vahvistui ja alueen kansainvälinen vetovoima parani. Samalla alueen pk-yritysten riippuvuus muutamasta suuryrityksestä, kuten Philipsistä, väheni. Horizon-strategiasta muodostui menestys, ja työtä on jatkettu uudessa Brainport Eindhoven -strategiassa. Siinä keskeisinä ulottuvuutena on ollut kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Leuvenin (Belgia) ja Aachenin (Saksa) alueiden kanssa (Eindhoven-Leuven-Aachen triangle, ELAt).

Nykyään kaupunki on vahva teollinen ja teknologinen keskus, jonka työpaikoista neljäsosa on ICT:n ja korkean teknologian alueilla. Viimeaikoina korkean teknologian osaamista on pyritty laajentamaan myös biolääketieteen alueelle. Eindhovenin alueella on korkeatasoista tutkimusja kehittämistoimintaa, ja kolmasosa Hollannin t&k-panostuksista käytetään Eindhovenissa.

Eindhoven onkin Hollannin t&k- ja innovaatiointensiivisin alue. Seudulla on laadukas yliopisto, mutta kaiken kaikkiaan alueen innovaatioympäristö on yritysvetoinen. Suurten kansainvälisten yritysten, kuten Philips ja ASML, rooli on keskeinen. Merkittävää on, että näiden kansainvä-

25 24

25

listen yritysten strategiset toiminnot, kuten tutkimus, kehitys ja markkinointi, sijaitsevat Eindhovenissa, kun taas tuotanto sijaitsee usein muualla. Strategisten toimintojen kautta yritykset kiinnittyvät varsin tiiviisti alueen innovaatioympäristöön. Julkisen t&k-toiminnan osuus on Eindhovenissa suhteellisen alhainen. Alueella on hyvä yhteistyö yritysten, yliopiston ja paikallishallinnon välillä sekä tiiviit henkilökohtaiset ja institutionaaliset verkostot.

Eindhovenin innovaatioympäristön keskeisin klusteri on korkean teknologian järjestelmät ja materiaalit. Klusterissa koneenvalmistuksen, opto-elektroniikan ja kulkuvälineiden valmistuksen alueen yritykset toimivat läheisessä yhteistyössä. Niitä tukevat alueella sijaitsevien tutkimuslaitosten ja yliopistojen - kuten TNO:n yksiköt ja Eindhovenin tekninen yliopisto - toiminta. Muita keskeisiä klustereita alueellisessa kehittämispolitiikassa ovat biotekniikka, autoteollisuus, elintarviketeollisuus sekä design-ala. Alueen yritystoiminta on hyvin kansainvälistä ja vientiin suuntautunutta, mutta kansainvälistä yhteistyötä voitaisiin edelleen vahvistaa.

Etenkin eurooppalaisia tukiohjelmia (mm. EU:n tutkimuksen puiteohjelmat) voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Hollannissa läänit ovat keskeinen keskushallinnon taso alueellisen elinkeinopolitiikan linjausten laatimisessa ja koordinoinnissa. Ne toimivat suhteellisen itsenäisesti kansallisen tason ohjelmiin ja politiikkaan nähden ja pyrkivät ennen kaikkea saattamaan keskeisten toimijoiden yhteen. Tätä varten Brabatin alueelle on perustettu mm. Brabant Development Agency (BOM).

Kaupunkien roolina puolestaan on alueellisten linjausten ja ohjelmien käytännön toimeenpano. Keskeistä on näiden eri tasojen politiikkojen ja ohjelmien synkronointi, johon pyritään tiiviillä vuorovaikutuksella keskushallinnon, läänien ja aluetason toimijoiden välillä.

Hyviä liikenneyhteyksiä ja hyvää saavutettavuutta pidetään Eindhovenissa tärkeänä tekijänä alueen innovaatioympäristön ja taloudellisen kehityksen kannalta. Alueen keskeinen sijainti Euroopassa onkin sille etu. Viime aikoina alueella on panostettu paljon mm. tieverkoston kehittämiseen moottori- ja kehäteitä rakentamalla. Kansainväliset liikenneyhteydet ovat kuitenkin edelleen suhteellisen heikot. Kaupungista ei ole hyvää yhteyttä nopeaan eurooppalaiseen junaverkkoon. Eindhovenissa on kansainvälinen lentokenttä, jonka kautta alueelta on lentoyhteyksiä Eurooppaan, mutta nämä ovat usein suunnattu lomalennoille tai halpalentoyhtiöiden operoimia. Lähimmät suuret kansainväliset lentokentät, Düsseldorf ja Amsterdam, sijaitsevat noin puolentoista tunnin matkan päässä, mitä on pidetty suhteellisen pitkänä etäisyytenä.

Eindhovenin innovaatioympäristön vahvuuksia ovat mm. vahvat kansainväliset yritykset, osaamispohja ja klusterit, keskeinen sijainti, suuntaus kohti avointa innovaatiotoimintaa sekä osin kansainvälinen yhteistyö (etenkin ELAt). Vaikka Eindhoven tuottaa paljon uusia innovaatioita, menestyksekkäiden uusien yritysten sekä kasvuyritysten määrät alueella ovat kuitenkin alueella suhteellisen alhaisia. Alueen pk-yritykset eivät ole erityisen innovaatio-orientoituneita. Eindhovenin innovaatioympäristön heikkona kohtana on pidetty myös sitä, ettei aluetta pidetä erityisen houkuttelevana asuinympäristönä eikä sillä "kosmopoliittista" imagoa.

27 26

Leuven Leuven on Flanderin Brabantin läänin pääkaupunki ja se sijaitsee Belgian keskiosassa 30 kilometriä Brysselistä itään. Alueen taloushistoriassa tekstiili-, metalli- ja elintarviketeollisuuden rooli on ollut merkittävä. Teollisen vallankumouksen jälkeen 1800-luvulla aluksi etenkin tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti. Sittemmin kauppa keskittyi elintarviketeollisuuden ympärille, ja Leuvenista muodostui tärkeä alan keskus. Elintarviketeollisuuden roolista kertoo edelleen maailman suurin, muun muassa Stella Artois -olutta valmistava olutpanimo Anheuser-Busch InBev (AB InBev), jolla on pääkonttori Leuvenissä. Nykyään Leuvenin talous perustuu vahvasti palveluihin, erityisesti rahoitusalaan, kauppaan ja julkisiin palveluihin sekä tutkimukseen. Viimeisen vuosikymmen aikana alue on palveluvaltaistunut edelleen ja teollisuuden ja maatalouden merkitys on entisestään vähentynyt.

Belgiassa läänit (Flaami ja Vallonia) ovat nykyään keskeiset hallinnolliset yksiköt tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toteutuksen kannalta. Leuvenin alueen osalta Flaamin läänin tutkimus- ja innovaatiopoliittiset päätökset ovat siten olennaisia. Korkeakoulutuksesta päätetään kuitenkin edelleen kuntien (community) tasolla.

Flaamin alueen innovaatiojärjestelmässä keskeisiä julkisia toimijoita ovat etenkin yliopistot.

Leuvenissä sijaitsee Belgian vanhin ja suurin yliopisto ja sen myötä se on merkittävä eurooppalainen yliopistokaupunki. Tärkeitä toimijoita alueella ovat myös neljä strategisilla aloilla toimivaa yliopistojen ja yritysten välistä tutkimuskeskusta, joista yksi, Inter-University Microelectronics Centre (IMEC), sijaitsee Leuvenissa. IMEC on Euroopan suurin itsenäinen nanoteknologian alalla toimiva tutkimuskeskus. Leuvenissa sijaitsee myös useita Flemish Inter-University Institute for Biotechnology'n (VIB) yksiköitä sekä neljä ammattikorkeakoulua (mm. Vlerick Leuven Gent Management School). Innovaatioympäristön toimivuuden kannalta tärkeää vuorovaikutusta tuetaan mm. yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä (public-private partnerships) keskeisillä aloilla (esim. Flanders Drive autoteollisuudessa ja Flanders Mechatronics elektroniikan ja koneiden valmistuksessa). Lisäksi vuorovaikutusta yritysten välillä vahvistavat lukuisat verkostopohjaiset yhteistyöalustat. Flanders Agency for Innovation by Science and Technology (IWT) tukee yritysten innovaatiotoimintaa yleisenä rahoittajana, kun taas pk-yritysten innovaatiotoimintaa rahoittaa erityisesti Vlaams Innovation Centre. Kaiken kaikkiaan Leuvenin yliopisto ja ammattikorkeakoulut, alueella sijaitsevat pääomat, tutkimuslaitokset (IMEC ja VIB) sekä useat yrityshautomot, tiedepuistot ja muut tukimekanismit ovat luoneet hyvän pohjan innovaatiotoiminnalle ja yrittäjyydelle alueella. Leuvenin keskeiset klusterit tällä hetkellä ovat biotieteet, nanoteknologia, mekatroniikka ja älykkäät järjestelmät sekä ympäristöala (cleantech).

Yliopiston ohella Leuven tunnetaan ennen kaikkea erinomaisesta alueellisesta yritysilmapiiristä ja siitä, että se on synnyttänyt erittäin merkittävän määrän uusia tutkimusperusteisia yrityksiä. Tämän taustalla voidaan nähdä kolme keskeistä tekijää: 1) Leuvenin yliopiston erikoistuminen teknillisille aloille, ja erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan, 2) riskipääoman saatavuuden lisääminen, 3) Leuvenin yliopiston teknologiansiirtoyhtiön - Leuven Research and Development - toiminnan laajentaminen kattamaan myös uuden yritystoiminnan hallinnollinen tukeminen (management assistance). Menestykseen on vaikuttanut myös alueen pitkät perinteet teknologiansiirrossa ja tutkimustulosten kaupallistamisessa: Leuven Research and Development perustettiin jo vuonna 1972, ja se on siten eräs Euroopan vanhimpia teknologiansiirtoyhtiöitä. Flaamin alueella on myös lainsäädännön ja erilaisten rahastojen avulla pitkään tuettu vahvasti tutkimustulosten kaupallistamista yliopistoissa. Kaiken kaikkiaan vuosi-

27

en 1980-2008 välillä Leuvenin yliopistossa syntyi yhteensä yli 80 uutta spin-off -yritystä, joiden liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät yli 3500 henkeä. Yritystoiminnan ohella Leuven on onnistunut hyvin hyödyntämään alueen vahvan yliopistotoiminnan opiskelija- ja tutkijavirtoina ja kasaantuvana sosiaalisena pääomana.

Yliopiston ja laajemmin julkisen tutkimuksen merkitys Leuvenin innovaatioympäristössä onkin kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Lisäksi yritysten t&k-toiminta on keskittynyt muutamiin suuriin yrityksiin, jotka ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös päätökset koskien tutkimus- ja kehitystoimintaa ja sen tulevaisuutta tehdään pitkälti ulkomailla. Tätä voidaan pitää riskitekijänä Leuvenin alueen innovaatioympäristön kehitykselle lähitulevaisuudessa.

Leuvenin sijainti Euroopassa on keskeinen ja Brysselin läheisyys takaa hyvät kansainväliset lentoyhteydet. Myös moottoritie- ja raideliikenneyhteydet ovat hyvät. Alue on asuinympäristönä houkutteleva. Muita vahvuuksia alueella ovat jo mainitut yliopisto- ja tutkimuslaitoskokonaisuus, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri sekä klusteritoiminta. Leuvenin innovaatioympäristön heikkouksina voidaan pitää luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuneiden opiskelijoiden suhteellisen alhaista määrää sekä yritysten t&k-toiminnan suuntautumista olemassa olevaan teolliseen toimintaan eikä niinkään uuden liiketoiminnan ja lisäarvon luomiseen. Luonnontieteiden ja tekniikan osaamista on pyritty jo vahvistamaan entisestään houkuttelemalla ulkomaisia huippututkijoita Leuveniin. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja sen myötä mahdollinen t&k-toiminnan siirtyminen alueelta Aasiaan muodostaa keskeisen lähitulevaisuuden uhkatekijän Leuvenin kannalta.

usta Baskimaan tiede- ja teknologiajärjestelmän rakentamiselle. Ensimmäiset alueen teknologiakeskukset perustettiin, julkista tukea suunnattiin yritysten t&k-toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä luotiin kannustimia t&k-toimintaan.

Alueen teollisuustuotanto perustuu kuitenkin edelleen varsin pitkälti perinteisiin teollisuudenaloihin (mekaniikka ja työstökoneet), joskin laajentumista on tapahtunut esimerkiksi lentotekniikkaan ja informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan. Alueen viennin kasvu (esim.

21% vuodesta 2009 vuoteen 2010) onkin perustunut valmistavaan teollisuuteen ja pääasiassa öljyjalosteisiin, auton renkaisiin ja autotarvikkeisiin. Kokonaisuudessaan alueen vienti ylittää tuonnin.

Ehkä hieman ristiriitaisesti vuodelta 2010 oleva analyysi talouden sektoreista osoittaa kuitenkin kuinka kaiken kaikkiaan jopa noin 80 prosenttia alueen yrityksistä toimii palvelusektorilla, kaukana tästä tulevat rakentaminen (15%) sekä teollisuus ja energia (5%). Tilanne juontaa takaisin 1970-lopun taloudelliseen kriisiin, joka pakotti yritykset etsimään uusia toimintamalleja.

Palvelusektori alkoi kasvaa sisältäen mm. sellaisia aloja kuten turismi, kulttuurin tuotanto, konsultointi, koulutus, rahoituspalvelut ja majoituspalvelut. Luvuissa heijastuu alueen yritysten suuri määrä sekä se, että suurin osa alueen yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Noin 94 prosentissa yrityksistä on vähemmän kuin 10 työntekijää.

Myönteisestä kehityksestä ja vahvasta BKT:n kasvusta huolimatta alue ei myöskään ole innovaatioindikaattorein mitattuna OECD:n tarkasteluissa kärkialueita. Äskettäisessä OECD:n arvioinnissa tämä onkin nimetty ”Baskialueen kilpailukyvyn paradoksiksi”. Tilanne johtuu alueen teollisuuden rakenteesta, joka on paljolti matalan tai keskitason teknologian teollisuutta, jossa inkrementaaliset ja prosessi-innovaatiot ovat keskeisessä roolissa.

Bilbao Bilbao on Biskajan provinssin pääkaupunki. Kaupunki on perustettu vuonna 1300 ja merkittävänä satamakaupunkina se vakiinnutti asemansa alueen tärkeimpänä kauppakeskuksena jo seuraavina vuosisatoina. 1800-luvulla käynnistynyt teollistuminen perustui pitkälti malmivarojen hyödyntämiseen. Vienti suuntautui eurooppalaisen rauta- ja terästeollisuuden tarpeisiin, mutta oli luonteeltaan raakamateriaalin toimittamista. Alue on ollut Espanjan tärkeimpiä teollisuusalueita teollistumisen alkuajoista lähtien. Myös liikenneinfrastruktuuriin tehdyt investoinnit lujittivat kaupungin asemaa taloudellisena keskuksena. Satama ja myöhemmin tehdyt investoinnit liikenneverkostoon ovatkin näytelleet tärkeää osaa Bilbaon kehityksessä kautta sen historian.

Bilbaon alue ajautui merkittävään taloudelliseen kriisiin maailmantalouden kriisiytymisen ja talouden avautumisen myötä 1970-luvun lopulla. Kokonaiset tuotannolliset sektorit rauta- ja terästeollisuudesta laivanrakentamiseen lähes lakkasivat olemasta. Kriisi merkitsi uuden alkua Bilbaon teollisuudelle ja kaupunkialueen kehitykselle. Baskimaan talous alkoi elpyä 1990-alussa ja mm. BKT/henkilö nousi eurooppalaista keskitasoa korkeammalle tasolle.

Kehittämisessä keskeisessä roolissa oli aluehallinto, joka oli saanut varsin laajat itsehallinto-oikeudet Espanjan hallitukselta. Itsehallintoon kuuluvat mm. terveys, koulutus, aluesuunnittelu, taloudellisen kehityksen tukeminen sekä verotusoikeus. Lähtökohtana uudessa kehittämisstrategiassa ei ollut ainoastaan talouden edistäminen, vaan laajasti sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen tukeminen sekä infrastruktuurin kehittäminen. Strategia merkitsi myös lähtölauka-

29 28

Varsin tyypillinen piirre Bilbaon alueen perinteiselle teollisuudelle onkin ollut tutkimus- ja kehittämistoiminnan vähäisyys. T&k- ja innovaatiotoiminnan tukeminen teollisuudessa onkin ollut kehittämisohjelmien eräs keskeisistä tavoitteista. Strategia on jaettu neljään prioriteettialueeseen: teknologia ja innovaatiot, yhteistyö, laatu ja kansainvälistyminen. Ohjelman avulla lähes olemattomat t&k-investoinnit on kyetty nostamaan eurooppalaiselle keskitasolle. Yritysten kansainvälistymistä on pyritty tukemaan puolestaan yritysten yhteenliittymillä ja klusteripolitiikalla.

Kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettu politiikka ja kehitysvaiheet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1) 1980-1996, tieteellisen ja teknologisen infrastruktuurin rakentamisen aika, 2) 1997-2005, järjestelmän vakiinnuttamisen aika sekä kysyntälähtöisten innovaatiopolitiikan mekanismien tuominen mukaan ”tarjontapuolen” politiikkainstrumenttien rinnalle, 3) 20062015, innovaatiokulttuurin levittäminen kaikkialle alueen yhteisössä sekä globalisaation haasteisiin vastaaminen.

Alueen innovaatiojärjestelmän keskeisiä toimijoita ovat tällä hetkellä: »» »»

Alueella sijaitsevat neljä yliopistoa.

Yhteistyötutkimuskeskukset (Cooperative Research Centres, CICs), joiden tavoitteena on yritysten ja tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyön tukeminen sekä

29

»»

»» »» »» »»

»»

riittävän kriittisen massan luominen tutkimukseen. Äskettäin käynnistetty Perus- ja huippututkimuskeskus -ohjelma (Basic and Excellence Research Centres, BERC). Keskukset on perustettu strategisesti tärkeille alueille ja niitä on tällä hetkellä viisi.

Teknologian tutkimus- ja kehittämiskeskukset (Technological R&D centres), jotka tukevat tiedon siirtoa yrityksille, mutta tekevät myös itse tutkimusta.

Neljän teknologiapuiston muodostama verkosto.

Innovaatiotoiminnan tukijärjestelmä, pitäen sisällään kaikki alueen strategian toteuttamiseen osallistuvat organisaatiot. Äskettäin perustettu Baskialueen innovaatiokeskus (Basque Innovation Agency - INNOBASQUE), jonka roolina on koordinoida, toteuttaa ja seurata alueen innovaatiopolitiikkaa.

Baskialueen tieteen ja yliopistotutkimuksen säätiö (IKERBASQUE), joka nimensä mukaisesti tukee tieteellistä tutkimusta.

Alueen innovaatiojärjestelmän sisäistä yhteistyötä yhdessä aktiivisen julkisen koordinaation kanssa ja toimijoiden sitoutumisen kanssa voidaankin pitää sen keskeisenä vahvuutena. Heikkoutena on sen sijaan tieteellisen kapasiteetin rajallisuus, minkä voi nähdä juontuvan yhtäältä alueen yliopistojärjestelmän nuoruudesta ja toisaalta teknologiakeskuksia ja soveltavaa tutkimusta korostaneesta politiikasta. Alueen keskeisiin mahdollisuuksiin lukeutuvatkin uudet tiede- ja tutkimusjärjestelmää vahvistavat avaukset sekä näiden hyödyntäminen järjestelmän kehittämisessä. Uhkana alueen tulevassa kehityksessä on sen sijaan mm. globalisaation myötä kasvava kilpailu sekä kansainvälisten verkostojen merkityksen kasvaessa alueellisen kehittämispolitiikan merkityksen heikkeneminen.

Skellefteå Skellefteån kaupunki sijaitsee Västerbottenin läänissä Pohjois- Ruotsissa ja alue on eräs harvimpaan asutuista Euroopassa. Alueen talous on perustunut historiallisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen (puutavara ja ruoka-aineet). 1900-luvun alusta alkaen Skellefteån alueen kehitys on kytkeytynyt läheisesti alueen kaivosteollisuuden kehitykseen. Avain kaivosteollisuuden sekä muun teollisuuden kehitykseen löytyy kuitenkin sähköntuotannosta. Skellefteån kaupunki päätti perustaa voimalaitoksen vuonna 1906, mikä osoittautui olevan menestystarina alueen kehityksen kannalta. Tänä päivänä Skellefteå Kraft on maan viidenneksi suurin sähköntuottaja ja se on edelleen sataprosenttisesti Skellefteån kaupungin omistama. Kaupunki on tästä syystä eräs Ruotsin varakkaimpia. Yritys työllistää noin 640 ihmistä ja on alueen merkittävin investoija.

Alueen suurin yksityinen työnantaja on kuitenkin 1920-luvulla perustettu kaivosyhtiö Boliden AB. Malmilöytö toimikin useiden alueen yritysten perustamisen lähtökohtana ja alueen taloudellisen kasvun lähtökohtana. Kaivosteollisuuden ohella puuteollisuus on toinen alueen keskeinen teollisuudenhaara. Viimeaikoina alueen kehittämisessä on nostettu esille tuotantorakenteen monipuolistaminen erityisesti palveluiden avulla. Lupaavia avauksia tähän suuntaan on tehty mm. luovan tuotannon alueella sekä turismissa.

Suurin osa alueen yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat suhteellisen haluttomia kasvamaan tai toteuttamaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Suurin osa pk-

31 30

yrityksistä onkin keskittynyt paikallisille markkinoille. Toisaalta suuria ja kasvavia teollisuusyrityksiä luonnehtii pitkälle viety kansainvälistyminen, koska pienet kotimarkkinat eivät enää tue yritysten kasvua. Esimerkiksi edellä mainittu Boliden AB on kasvanut erääksi keskeiseksi kaivosalan toimijaksi useissa maissa. Kansainvälisin talouselämän alue on kuitenkin vasta kehittymässä oleva luovan talouden sektori, jonka kehitys riippuu paljolti laajoista yhteistyöverkostoista sekä ulkomailta löytyvistä asiakkaista. Kansainvälistymistä pidetäänkin alueen liiketoiminnan suurena mahdollisuutena. Haasteena on saada pienet ja keskisuuret yritykset mukaan tähän toimintaan sekä tunnistaa niiden joukosta lupaavimmat yritykset joille kansainvälistymistukea tulisi suunnata. Skellefteå on myös pyrkinyt kompensoimaan syrjäistä sijaintiaan investoimalla voimakkaasti laajakaistateknologiaan, jonka avulla on mahdollista ylläpitää joustavasti kansainvälisiä etäyhteyksiä ja verkostoja.

Alueen innovaatiojärjestelmän toimintaa ja kehittämispolitiikkaa luonnehtii tällä hetkellä valtakunnallisten ja paikallisten sekä julkisten ja yksityisten aloitteiden ja ohjelmien sekoittuminen. Järjestelmää on kritisoitu sekavuudesta, koska toimijoita on useita ja näiden välinen työnjako ja roolit eivät ole aina selviä. Periaatteessa lääninhallinto on oikeutettu kehittämään omaa riippumatonta innovaatiopolitiikkaansa ja tätä riippumattomuutta myös arvostetaan paikallisten toimijoiden keskuudessa. Toisaalta on nähty välttämättömäksi kytkeä alueellinen politiikka yhteen valtakunnallisten ja EU:n innovaatiostrategioiden kanssa, jotka määrittelevät puitteet alueellisen politiikan soveltamiselle. Näin ollen alueen päätöksentekijät odottavat tällä hetkellä Ruotsin valtakunnallisen innovaatiostrategian valmistumista vuonna 2012 sekä EU:n päätöksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategiseksi kehykseksi ennen oman strategian rakentamista. Taustakeskustelu läänitason strategian laatimiseksi on käynnistetty, mutta työ ei ole helppoa johtuen läänin sisällä vallitsevista suurista alueellisista eroista.

Skellefteån innovaatioympäristön keskeisimpiä toimijoita ovat Tillväxt Skellefteå, IUC Bothnia ja Innovation Västerbotten. Lisäksi muita merkittäviä toimijoita ovat Kampus Skellefteå sekä Träcentrum Norr. Ydintoimijaryhmä ovat kuitenkin yritykset, joissa on mm. kehitetty kaikki alueen merkittävät innovaatiot. Alueella ei ole tehty lähes lainkaan merkittäviä tutkimus- ja yliopistolähtöisiä innovaatioita. »»

»»

»»

»»

illväxt Skellefteå on osa Skellefteån kaupungin toimintaa ja sen tavoitteena on mm.

T avustaa yrityksiä niiden kasvupyrkimyksissä, tarjota konsultointi- ja verkostoitumispalveluita sekä promovoida aluetta asuin- ja yrityskaupunkina.

IUC Bothnia AB on puolestaan teollisuuden kehityskeskus ja osa 12 kansallisen keskuksen muodostamaa verkostoa. Yritys avustaa pk-yrityksiä mm. konsultointipalveluilla ja tarjoamalla kasvuun tarvittavia pääomasijoituksia.

Innovation Västerbotten on EU:n rakennerahastojen, läänin sekä kolmen kunnan (ml. Skellefteå) tuella toimiva palvelu, joka tarjoaa palveluita uusien liiketoimintaideoiden jalostamisessa yrityksiksi.

Kampus Skellefteå. Skellefteåssa ei ole omaa yliopistoa, mutta siellä on Umeån yliopiston ja Luleån teknisen yliopiston paikallinen yhteiskampus (”yliopistokeskus”).

Kampuksella on nykyisin noin 1600 opiskelijaa ja se tarjoaa noin 20 emoyliopistojen operoimaa kurssia mm. matematiikassa, puunkäsittelytekniikassa, IT-teknologiassa sekä pelitutkimuksessa. Keskuksella on ollut huomattava merkitys erityisesti alueen IT-teknologian ja luovan talouden yritysten kehityksessä tarjotessaan välttämätöntä koulutusta. Keskus ei kuitenkaan ole ollut innovaatioympäristön keskeinen t&ktoimija odotuksista huolimatta.

31

»»

räcentrum Norr on yliopiston ja teollisuuden yhteistyökeskus puuteollisuuden T alueella. Se kokoaa yhteen kaikki alueen keskeiset toimijat ja tavoitteena on tukea ja kehittää alueen puuteollisuutta. Käytännössä se edistää asiaa mm. käynnistämällä erilaisia teollisuuteen kohdistuvia kehityshankkeita, joihin osallistuu laajasti eri toimijoita.

Skellefteån alueen keskeisiä vahvuuksia ovat mm. omilla aloillaan hyvin osaavat ihmiset.

Erityisen merkittävässä roolissa ovat olleet paikalliset innovaattorit ja kompetentit teollisuusjohtajat, jotka ovat ylläpitäneet yritysten ja alueen innovatiivisuutta. Paikalliset poliitikot ovat myös ymmärtäneet teollisuuden tarpeita ja onnistuneet vakuuttamaan valtakunnalliset päätöksentekijät mm. alueen infrastruktuuri-investointien tarpeellisuudesta. Pienenä paikkana Skellefteåssa on myös hyvä yhteistyökulttuuri. Alueen kehittämistä tukee myös kaupungin vakaa talous. Erityisenä vahvuutena on myös vahva paikallinen teollisuus, joka tosin perustuu pääasiassa raakamateriaalien hyödyntämiseen. Tämä riippuvuus raakamateriaaleista on myös alueen heikkous. Alueen talouselämää pyritäänkin monipuolistamaan mm. kohti palveluita, mutta ongelmana on myös uusien yritysten perustamista ja kasvua rajoittava riskipääomien puute. Jos uusia yrityksiä ei synny ja vanhat teollisuusyritykset eivät vedä puoleensa nuoria koulutettuja ihmisiä, aluetta uhkaa tätä kautta myös osaamisvaje. Tilanteen ongelmallisuutta korostaa kaikille syrjäisille alueille yhteinen demografinen muutos: nuoret muuttavat pois alueelta. Demografinen muutos ja tätä kautta tapahtuva alueellisen osaamiskapasiteetin heikkeneminen ovatkin keskeisiä uhkia alueen tulevassa kehityksessä. Tässä asetelmassa esimerkiksi Kampus Skellefteån voi nähdä vielä toistaiseksi liian heikkona, mutta tulevaisuuden mahdollisuuksia sisältävänä kehittämismahdollisuutena alueella. Mahdollisuuksia sisältyy myös infrastruktuurin kehittämiseen (esim. raideliikenne), joka vahvistaisi paikallisen talouselämän toimintamahdollisuuksia ja toisi ehkä myös lisää mahdollisuuksia laajentaa talouden pohjaa mm. palveluilla. Tulevaisuuden potentiaalia on niin ikään valmisteilla olevissa alueellisissa innovaatiotoiminnan strategioissa ja koordinaatiopyrkimyksissä.

6. Innovaatioympäristön toiminnan edellytykset Innovaatiotoiminnan edellytykset ovat mm. resursseja, instituutioita ja politiikkoja, jotka tukevat innovaatiotoimintaa (vrt. Furman ym.2002). Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. t&k-panostuksia, korkeasti koulutetun työvoiman saatavuutta alueella, sekä harjoitettua tukipolitiikkaa. Edellytyksistä tai niitä heijastavaista tekijöistä ei kuitenkaan ole ollut saatavilla kattavasti indikaattoreita käytetyllä aluetasolla. Lisäksi monet edellytyksiksi määriteltävissä olevat asiat ovat samanaikaisesti prosesseja. Esimerkiksi alueen toimijoiden yhteistyö ja harjoitettu julkinen politiikka voidaan nähdä paitsi prosesseina, myös edellytystekijöinä alueen innovaatioympäristön toiminnalle. Vastaavasti alueen taloudellinen menestys on paitsi alueen tuotosta ja toiminnan vaikuttavuutta kuvaava mittari, myös taloudellinen edellytys esimerkiksi tukirahoitukselle tai -järjestelmille.

Olemmekin selkeyden vuoksi tehneet tässä yhteydessä valinnan tarkastella edellytystekijöitä vain suhteellisen kapeassa infrastruktuuria kuvaavassa merkityksessä (ks. Smith 1997). Infrastruktuuri koostuu tietoinfrastruktuurista (koulut, tutkimuslaitokset jne.) ja fyysisestä infrastruktuurista (tiet, satamat, energia- ja telekommunikaatioinfrastruktuuri jne.). Yhteistyötä, politiikkaa jne. tarkastellaan seuraavassa innovaatioympäristön toimintaa kuvaavassa luvussa ja taloutta vaikutuksia kuvaavassa luvussa. Tästä johdetusti innovaatioympäristön edellytystekijöinä tarkastellaan suhteellisen kapeasti vain seuraavia ulottuvuuksia: »» »» »»

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investoinnit Alueen väestön koulutustaso Liikenneinfrastruktuuri

6.1. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Innovaatioympäristön toiminnan kannalta erääksi keskeiseksi edellytykseksi ymmärretään tavallisesti erilaisissa tarkasteluissa alueen yritysten ja julkisten toimijoiden t&k-toiminta (tutkimus ja kehitys). Etenkin korkean teknologian alueella uusien tuotteiden kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista niiden kehittämiseen. Menestys markkinoilla ja yritysten kasvu perustuu uusiin kilpailukykyisiin tuotteisiin, joita ei ole mahdollista tuottaa ilman systemaattista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tätä tukee myös yhteistyö julkisen tutkimusjärjestelmän kanssa ja osaamisen alueellinen kumuloituminen. (esim. Del Monte & Papagni 2003; Malmberg ym. 1996) Toisaalta monien yritysten tuotekehitystoimintaa luonnehtivat myös pienet vähittäiset parannukset tuotteissa ja prosesseissa käytännössä tapahtuvan oppimisen kautta. Kaikki kehittämistoiminta ei näy tutkimusmenoissa, vaikka se onkin käyttökelpoisin ja laajasti käytetty mittari innovaatiotoiminnan edellytysten mittaamiseksi. Lisäksi kehittämistoimintaa tapahtuu myös ns. matalan teknologian alueilla, joiden toiminta ei näy välttämättä juuri lainkaan tilastoissa (ks. Palmberg 2001) Myös alueet eroavat innovaatiotoimintansa luonteen suhteen. Tutkimusja teknologialähtöinen innovaatiotoiminta on usein luonteenomaista yliopistopaikkakunnille, kun muilla alueilla innovaatiotoiminta on luonteeltaan enemmän markkinavetoista ja yritysten käytäntöihin perustuvaa kehittämistä (Kautonen 2006).

33 32

33

Etelä-Pohjanmaa ei ole tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssein tarkasteltuna tutkimus- ja kehittämisintensiivinen alue. Kansainvälisessä vertailussa alue investoi vähiten tutkimus- ja kehittämistoimintaan mitattuna t&k-menojen osuudella alueen bruttokansantuotteesta (Taulukko 6.1).

Taulukko 6.1.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus alueen bkt:sta vertailualueilla 2005 ja 2009

Etelä-Pohjanmaa Noord-Brabant Vizcaya Vlaams Gewest (NUTS 1) Västerbottens län

2005 0,30 7,4 1,34 2,0 1,46

2009 0,58* 6,3 1,85 2,0 1,50**

Lähteet: Tilastokeskus; Eustat; Statistics Sweden (SCB), Swedish National Agency for Higher Education (Högskoleverket); System for Regional Analysis and Forecast (rAps/SCB); TNO based on Statistics Netherlands and EUROSTAT; TNO Randstad Monitor 2010; National Bank of Belgium. *Vuoden 2008 luku ** Vuoden 2007 luku

Vastaavasti, jos Etelä-Pohjanmaan maakuntaa verrataan joihinkin Suomen muihin maakuntiin, se on selvästi panostuksiltaan näitä pienempi riippumatta siitä tarkastellaanko t&k-menojen suhteellista osuutta (Taulukko 6.2) tai absoluuttisia panostuksia (Liitetaulukko 1).

Taulukko 6.2.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus alueen bkt:sta Suomessa eräillä alueilla 2008 Maakunta Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa

35 34

Osuus (%) 4,34 1,19 6,96 3,30 0,58

jossa kirjattiin 56 prosentin kasvu. Eindhovenin alueella (Noord-Brabant) tapahtui yleisestä trendistä poiketen jopa t&k-menojen laskua, johtuen luultavasti kansainvälisten yritysten tekemistä investointipäätöksistä.

Tilastoissa kuvastunee se aluekehityspolitiikka, jota Seinäjoen alueella on tehty alueen kehittämiseksi tutkimus- ja kehittämispainotteisempaan suuntaan. Erityisesti tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat kasvaneet yrityssektorilla, jonka panostus on peräti lähes kolminkertaistunut vuosina 2005-2009 (Liitetaulukko 2). Samanaikaisesti kokonaispanostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan alueella noin kaksinkertaistuivat. Kehitystä selittänee yksinkertaisesti yritysten kasvanut kiinnostus investoida t&k-toimintaan. Esimerkiksi Seinäjoen yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston toiminta selittää euromääräisesti tarkasteltuna vain osan kasvusta. Yritysten osuus verkoston hankkeista oli verkoston toisella kaudella vuoden 2009 loppuun mennessä noin 13% eli 1,5 miljoonaa euroa, kun yritysten t&k-investointien kokonaiskasvu 2005-9 oli noin 12 miljoonaa euroa. Yliopistokeskuksen toiminta yhdessä teknologiakeskusten kanssa on kuitenkin luultavasti aktivoinut myös yritysten omaa t&k-toimintaa, vaikka vaikutusketjujen osoittaminen ei ole tässä yhteydessä mahdollista.

On hyvä myös huomata että osa yliopistokeskuksen saamasta t&k-rahoituksesta kirjautuu tilastoissa sen muodostavien emoyliopistojen rahoitukseksi, vaikka käyttöpaikka onkin Seinäjoki.

Toisin sanoen osa Seinäjoella käytössä olevasta t&k-rahoituksesta jää tilastoissa kirjautumatta sinne. Tällä tavoin ”peittoon” jäävän t&k-rahoituksen osuuden arvioiminen on haasteellista riittävän yksityiskohtaisten organisaatiokohtaisten tilastojen puuttuessa. Jos kuitenkin arvioidaan sitä karkeasti yliopistokeskuksen omien rahoitustilastojen valossa ja lasketaan t&k-rahoitukseen Tekesin, Suomen Akatemian, EU:n tutkimuksen puiteohjelmarahoitus, vuonna 2009 näiden osuus yliopistokeskuksen rahoituksesta oli noin 323 000 euroa. Tutkimusrahoitusta sisältyy luonnollisesti myös muihin rahoituslähteisiin, mutta sen osuutta koulutukseen, suunnitteluun ja hallintoon suunnatusta rahoituksesta ei ole mahdollista erotella. Hyvin karkean arvion voi esittää siltä pohjalta, että yliopistojen henkilökunnan ajankäyttötutkimuksen perusteella (Tilastokeskus 2005) noin 40 prosenttia työajasta käytetään tutkimukseen. Mikäli tämän laskelman avulla voidaan lainkaan arvioida yliopistokeskuksen tutkimusrahoituksen osuutta, vuonna 2009 se olisi ollut yhdessä Tekesin, Akatemian ja EU:n rahoituksen kanssa noin 2,3 miljoonaa euroa.

Lähde: Tilastokeskus

Absoluuttisin luvuin tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaan aluetta ei voi kuitenkaan pitää vielä merkittävästi t&k-toimintaan investoivana alueena. Vuonna 2009 kokonaispanostukset tutkimusja kehittämistoimintaan olivat vain noin 25 miljoonaa (tai noin 27 miljoonaa, jos edellä esitetty täydentävä laskelma pitää paikkansa) euroa ja t&k henkilöstön määrä noin 550 henkeä. Tämä vastaa karkeasti tutkimuslaitossektorilla Ilmatieteen laitoksen 24 miljoonan euron tutkimusmenoja ja 650 hengen henkilöstöä vuonna 2010. Toiseksi vertailukohdaksi voidaan hakea esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos (Metla), jossa vuonna 2010 työskenteli 795 henkeä ja tutkimusmenot olivat noin 50 miljoonaa euroa.

Merkillepantavaa on kuitenkin, että Etelä-Pohjanmaa ja Seinäjoen alue ovat kasvattaneet t&k -panostuksiaan merkittävästi - suhteellisesti jopa enemmän kuin yksikään kansainväliseen vertailuun valituista alueista (Liitetaulukko 2). Vuosina 2005-2009 Etelä-Pohjanmaan t&k-menoissa tapahtui 98 prosentin kasvu. Lähimmäksi vertailualueista pääsi Bilbaon alue (Vizcaya),

Alueen t&k-toiminnan panosten alhaisuus näkyy myös kansainvälisessä vertailussa. Esimerkiksi Skellefteån alue investoi 4,6 kertaa enemmän t&k-toimintaan ja Bilbaon alue noin 24-kertaisesti. Eindhovenin kansainvälisesti noteeratussa innovaatioympäristössä investointi on peräti noin 62 kertaa Etelä-Pohjanmaan kokoinen. Vertailualueilla onkin luotu tätä varten erillisiä ohjelmia ja menestyksekkäillä alueilla sijaitsee paljon yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Esimerkiksi Hollannin kaikista t&k-menoista kolmasosa toteutuu Eindhovenin alueella, jossa on pait-

35

si useita t&k-intensiivisiä suuryrityksiä, myös tekninen yliopisto, kaksi ammattikorkeakoulua ja useita tutkimuslaitoksia. Alueella on niin ikään toteutettu useita kehittämisohjelmia, joiden tavoitteena on ollut mm. parantaa tutkimussektorin ja yritysten yhteistyötä. Leuvenin alueella toimii puolestaan Belgian vanhin yliopisto, neljä ammattikorkeakoulua ja kaksi valtiollista tutkimuskeskusta (tai niiden osia) ja alueen kehittämisstrategia on rakennettu pitkälti tutkimussektorilähtöisen korkean teknologian yritysten kehittämisen varaan.

Mielenkiintoista kuitenkin on, että yrityskyselyssä (Liitetaulukko 3.) vain hieman yli 40% vastaajista katsoi, että alueen tutkimustoiminta vastaa hyvin vastaajan yrityksen tarpeita. Tästä näkökulmasta yritykset eivät tyydy ainoastaan oman organisaation piirissä tapahtuvaan kehittämistoimintaan, vaan tutkimustoiminnan laaja-alaistaminen ja infrastruktuurin kehittäminen on edelleen eräs alueen kehittämishaasteista.

Bilbaon alueella puolestaan 1980-luvun alusta alkaen eräs keskeisistä kehittämiskohteista on ollut yritysten t&k-panostusten kasvattaminen ja tätä kautta innovaatioiden lisääminen erityisesti valmistavassa teollisuudessa. Alueella (Baskimaa) toimii neljä yliopistoa, 7 tutkimussektorin ja yritysten yhteistyöhön perustuvaa tutkimuskeskusta, 5 perus- ja huippututkimuksen keskusta, sekä kaksi laajaa korporaatiota jotka yhdistävät useita teknologiakeskuksia tutkijoineen.

Taulukko 6.3.

Innovaatiotoiminta vertailualueilla

Vertailualueista tässä suhteessa poikkeaa vain Skellefteå. Siellä ei ole omaa yliopistoa, vaan Seinäjoen kaltainen yliopistokeskus, jossa on toimintaa Umeån yliopistosta sekä Luleån teknisestä yliopistosta. Innovaatiotoiminnan näkökulmasta keskus ei ole toistaiseksi ollut kovin merkittävä, vaan keskeinen toimija on ollut yrityssektori. Tästä poiketen kokonaisuudessaan läänin yliopistoissa harjoitetaan laajasti tutkimustoimintaa, mikä näkyy eri sektoreiden tutkimustoiminnan panoksia verrattaessa. (Liitetaulukko 2). Korkeakoulusektori tekee merkittävimmän osan läänin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta eli hieman yli puolet, yrityssektorin osuuden ollessa vain hieman yli kolmasosa kaikista t&k-menoista.

Muilla vertailualueilla tutkimus- ja kehittämistoiminnan suurin investoija on sen sijaan yrityssektori noin 80-70 prosentin osuudella kokonaismenoista, toisena korkeakoulusektori ja kolmantena julkinen sektori (pääasiassa tutkimuslaitokset) ja yksityinen voittoa tuottamaton sektori. Korkeakoulusektorin merkitys korostuu kuitenkin myös Leuvenin alueella, jossa alueen kehitys on ollut pitkälti yliopistoon nojaavaa. Tästä poikkeava on esimerkiksi Eindhovenin alue, jossa kehityksen ”moottoreina” ovat olleet keskeisesti alueella toimivat suuret kansainväliset yritykset, kuten Philips ja ASML. Kaiken kaikkiaan vertailualueiden t&k- ja innovaatiotoiminnan profiilit ovat varsin erilaisia (ks. taulukko 6.3 alla).

Alue

T&k-toiminnan luonne

Vaikuttavat tekijät

Keskeiset haasteet

Politiikkatoimenpiteet

Eindhoven

Hyvin t&k-intensiivinen alue, t&ktoiminta keskittyy yrityksiin, julkisen t&k:n osuus alhainen. Erittäin paljon patentteja ja merkittäviä teknologiainnovaatioita.

Kv. suuryrityksillä tärkeä rooli, erityisesti Philips merkittävä innovaattori ja ”magneetti”. Teknologia ja ICT-vetoinen aluetalous.

Julkisen tutkimuksen vahvistaminen; pk-yritysten aktivoiminen; ”riippuvuus” suuryrityksistä.

Yrityshautomo startup - yrityksille, Philips High Tech Campus avoimen innovaation alustana; ELAt-yhteistyö (kytkeytyminen julkiseen tutkimukseen)

Yliopistovetoinen, julkiseen tutkimukseen pohjautuva. Alueella syntyy erittäin paljon tutkimusperusteisia uusia yrityksiä.

Vahva yliopistotraditio. Vahva panostus ja perinne teknologian siirrossa ja tutkimuksen kaupallistamisessa. Riskirahoitus.

Yritysten t&k-panoksen väheneminen ja keskittyminen muutamiin ulkomaalaisomisteisiin suuryrityksiin.

Teknologian siirtotoiminnan vahvistaminen edelleen: IPR-oikeuksien siirto yliopistoille; rahastojen perustaminen.

Leuven

Bilbao

Ei-t&k-intensiivinen, innovaatiotoiminta suuntautuu inkrementaalisiin ja prosessi-innovaatioihin.

Matalan teknologian alat keskeisiä teollisessa rakenteessa.

Talous pk-yritysvetoinen. Varsin nuori yliopistojärjestelmä.

Soveltavan tutkimuksen laitoksilla keskeinen rooli.

Yritysten aktivoiminen t&k-toimintaan.

Vähäinen tieteellinen kapasiteetti.

T&k-toimintaa aktivoitu ohjelmilla; vahva klusteripolitiikka.

Tieteellistä tasoa nostettu huippututkimusyksiköiden avulla.

Yhteistutkimuslaitokset tutkimuksen kaupallistamisen edistämiseksi.

Skellefteå

Ei-t&k-intensiivinen, innovaatiotoiminta suuntautuu teollisuuden käytäntölähtöisten ongelmien ratkaisuun. Kaivos- ja metsäteollisuuden innovaatioita.

Pk-yritysvetoinen talous. Perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten kaivos- ja metsäteollisuudella keskeinen rooli alueella.

Pk-yritysten vähäinen kiinnostus t&k-toimintaan. Riskirahoituksen puute.

Yliopistokeskuksen hyödyntäminen.

Yliopistokeskuksen kampusalueen kehittäminen.

Yhteistyöalustojen perustaminen.

Yrityshautomotoiminnan vahvistaminen.

Luovat alat.

Seinäjoki

T&k-panokset vähäiset, mutta kasvussa.

Innovaatiotoiminta käytäntölähtöistä ja vähittäiseen kehittämiseen tähtäävää.

Pk-yritysvetoinen talous, paljon perheyrityksiä. Julkiset tutkimusrakenteet yliopistokeskuksen ja amk:n varassa.

Yritysten vähäinen suuntautuminen innovaatiotoimintaan.

Julkiset tutkimusrakenteet ohuet.

Innovaatioympäristön kehittäminen, Framin alue. Korkeakoulurakenteiden kehittäminen. Luovien alojen tukeminen.

Pääsääntöisesti vastaava yritysten ja korkeakoulujen merkitystä korostava rakenne on nähtävissä suomalaisessa vertailussa (Liitetaulukko 1). Uusimaa poikkeaa hieman julkisen sektorin tavanomaista isommalla osuudella, koska merkittävin osa valtion tutkimuslaitoksista sijaitsee Helsingin alueella. Ainoa selkeästi poikkeava maakunta on Keski-Suomi, jossa korkeakoulusektorin osuus (42%) ylsi vuonna 2009 lähes yrityssektorin (48%) tasolle.

Kaiken kaikkiaan Etelä-Pohjanmaa näyttäytyy tässä tarkastelussa nopeasti t&k-toiminnan investointejaan kasvattaneena, mutta vielä vähän siihen investoivana alueena. Näiden lukujen valossa yritysten kehitystyö on todennäköisesti paljolti käytännön kokemukseen nojaavaa vähittäisparantelua. Seinäjoki ei ole yliopistopaikkakunta, jossa tutkimus- ja teknologialähtöinen innovaatiotoiminta olisi hallitseva toimintamalli. Tästä ollaan alueella myös ilmeisen tietoisia.

Esimerkiksi sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa että ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan arvioinnissa (Harmaakorpi ym. 20109 viitataan käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ns. DUI-malliin, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kehittämisen pohjana.

37 36

37

6.2. Väestön koulutus Osaava työvoima on eräs keskeisimmistä toimivan innovaatioympäristön elementeistä, yritysten sijoittumispäätöksiä perusteleva tekijä (vrt. Keskuskauppakamari 2011) sekä niiden toiminnan edellytys. Yritykset eivät myöskään kykene ottamaan käyttöönsä uutta teknologiaa ja tietoa ilman koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa. Koulutettu työvoima onkin eräs avaintekijä ns. absorpatiivisesssa kapasiteetissa, jonka avulla luonnehditaan organisaatioiden kykyä ottaa käyttöönsä muualla kehitettyjä, teknologioita, toimintamalleja jne. oman toimintansa kehittämiseksi (Cohen & Levinthal 1990).

Seinäjoen kaupunkiseutu Osuus väestöstä (%)

Keskiasteen Ammatti- ammatillinen koulutus korkeakoulu 46402 12899 33,9 9,4

Yliopisto- tutkinto 13592 9,9

Tutkijakoulutus 229 0,2

Vizcaya Osuus väestöstä (%)

138268 20,6

- -

235372 35,1

4637 0,8

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli maakunnista neljänneksi pienin. (Varamäki 2010). Tämä osuus oli kuitenkin viisitoista vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2009 noin 63 prosenttia ja kaiken kaikkiaan erot maakuntien välillä ovat suhteellisen pieniä. Koko maassa 66% 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon, korkeimpien lukujen löytyessä Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta (n. 68%).

Noord-Brabant Osuus väestöstä (%)

149000 30,5

72000 14,7

41000 8,4

-

Vlaams Brabant Osuus väestöstä (%)

182595 26

113642 16,2

116007 16,5

6440 0,9

Västerbottens län Osuus väestöstä (%)

28114 10,8

- -

64651 24,9

2929 1,1

Vertailtaessa Seinäjoen alueen koulutetun väestön rakennetta eräisiin muihin Suomen kaupunkeihin (Liitetaulukko 4) voidaankin väittää, että Seinäjoen väestön koulutustaso on keskitasoa suomalaisessa katsannossa. Vain keskiasteen koulutuksen varassa olevia henkilöitä on Seinäjoella noin 58 prosenttia koko vähintään keskiasteen koulutuksen saaneesta väestöstä. Pori jää Seinäjoen jälkeen 63 prosentin osuudella ja muut suomalaiset kaupungit ovat varsin lähellä Seinäjokea. Esimerkiksi Tampereella keskiasteen koulutuksen saaneita on 56 prosenttia vähintään keskiasteen koulutuksen saaneesta väestöstä. Erot paikkakuntien välillä tulevat selkeämmiksi vasta tarkasteltaessa ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen saaneiden määriä.

Varsin luontevasti suurilla yliopistopaikkakunnilla ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen saaneiden osuudet ovat selvästi muita suurempia. Toisaalta alemman korkeakouluasteen koulutuksen saaneiden osuus Seinäjoella on suurempi kuin esimerkiksi Tampereella.

Lähteet: Tilastokeskus; Eustat; Statistics Sweden (SCB), System for Regional Analysis and Forecast

Kansainvälistä koulutustason vertailua vaikeuttavat maiden toisistaan poikkeavat koulutusrakenteet. Esimerkiksi Ruotsin ja Espanjan järjestelmistä puuttuvat meidän järjestelmämme kaltaiset ammattikorkeakoulut, mikä kohottaa näissä maissa yliopistotutkinnon suorittaneiden osuutta. Nämä varaukset mielessä pitäen Seinäjoen väestö näyttäytyy (Taulukko 6.4) jonkin verran vähemmän koulutetulta kuin vertailualueiden väestö.

Jos lasketaan yhteen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen saaneiden osuudet, esimerkiksi Eindhovenin alueella osuus on 23 prosenttia ja Leuvenin alueella 33 prosenttia, Seinäjoella luvun jäädessä noin 19 prosenttiin. Niin ikään tutkijakoulutettujen osuus väestöstä on pienin Seinäjoen alueella.

Tulos heijastaa luontevasti sitä tosiasiaa, että Skellefteåta lukuun ottamatta kaikilla muilla vertailualueilla toimii useita korkeakouluja ja alueelliset kehittämisstrategiat ovat osin myös rakennettu korkeakoulujen toiminnan varaan (ks. edellinen luku ja liiteraportit). Esimerkiksi Leuvenin alueen (Vlaams Brabant) korkea koulutustaso selittyy varsin pitkälti suuren yliopiston ja ammattikorkeakoulujen sekä korkeaa osaamista edellyttävien työpaikkojen yhteisvaikutuksella. Korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevat yritykset myös hakeutuvat alueille, joilla sitä on saatavissa. Alueella sijaitsevilla oppilaitoksilla on näin huomattava merkitys alueen koulutusvarannon ja vetovoiman syntymiselle.

39 38

Taulukko 6.4. Väestön koulutusrakenne vertailualueilla 2009 (tai lähin vuosi, jolta tiedot saatavissa)

(rAps/SCB); Statistics Belgium; Statistics Netherlands

Yrityskyselyn perusteella Seinäjoen alueen yritykset ovat varsin tyytyväisiä alueen koulutusmahdollisuuksiin ja työvoiman saantiin alueella (Liitetaulukko 3). Noin 60% vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että alueen koulutusmahdollisuudet tukevat yrityksen tarpeita hyvin. Noin 70% vastaajista oli puolestaan täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että yrityksen tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa on alueella hyvin saatavilla. On toisaalta myös hyvä huomata, että noin 20-30 prosenttia vastaajista oli koulutus- ja työvoimakysymyksistä jossakin määrin eri mieltä. Toisin sanoen kaikkien yritysten tarpeita alueellinen koulutustarjonta ei ainakaan kaikin osin palvele.

Erityisesti tulos korostanee noin 4000 opiskelijan ja laajalti lähialueelle levittäytyneen ammattikorkeakoulun alueellista merkitystä. Äskettäisessä Keskuskauppakamarin (2011) selvityksessä ammattikorkeakoulun sijainti Etelä-Pohjanmaan alueella nousikin sopivan työvoiman saatavuuden ohella merkittävimmäksi yritysten sijoittumispäätöksiä perustelevaksi tekijäksi.

Toisaalta myös yliopistokeskuksen avaamat koulutusmahdollisuudet lisäävät oman osansa korkeasti koulutetun työvoiman alueelliseen saatavuuteen. Äskettäisessä yliopistokeskuksen arvioinnissa on todettu: ”Yliopistokeskuksella on selkeästi tärkeä rooli aikuiskoulutuksen toteuttajana. Lähialueella työssä käyvät ihmiset voivat hankkia itselleen korkeakoulututkinnon yliopistokeskuksessa. Yliopistokeskuksen koulutustehtävää voidaan pitää merkittävänä tekijänä alueen osaamistason kohottajana ja olemassa olevan tiedon hyödyntämisväylänä yritysten tuotekehityksessä.” (Helander ym. 2009) Yliopistokeskuksen toiminnan volyymi on myös merkillepantava pienellä paikkakunnalla. Vuonna 2007 opiskelijamäärä oli noin 3 400, josta tutkintotavoitteisesti opiskelleita oli 452, täydennyskoulutukseen osallistuneita 1 218 ja avoimeen yliopisto-opetukseen 1 764 (emt.)

39

6.3. Liikenneyhteydet

hittämiskohteena alueella on viime aikoina ollut etäyhteyksien ja siihen liittyvän teknologian kehittäminen.

Yritysten näkökulmasta eräs erittäin tärkeä infrastruktuuritekijä ovat liikenneyhteydet. Riippuen toimialasta tavaroiden ja ihmisten liikkuminen voi olla yritykselle hyvinkin tärkeä strateginen tekijä. Äskettäisessä Keskuskauppakamarin (2011) toteuttamassa yrityskyselyssä liikenneyhteydet nousivatkin sekä koko maan tasolla että Etelä-Pohjanmaalla viiden keskeisimmän yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavan tekijän joukkoon.

Seinäjoki sijaitsee hyvien rautatieyhteyksien varrella, siellä on lentokenttä ja sieltä on myös varsin hyvät tieverkostot eri suuntiin maata. Yrityskyselyn perusteella (Liitetaulukko 3) liikenneyhteyksien nähdäänkin toimivan Seinäjoen alueella varsin hyvin. Peräti 80% vastaajista oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että alueen liikenneyhteydet toimivat hyvin. Alueen liikenneyhteydet ovat mitä ilmeisimmin eräs sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Alueella on myös tiedostettu Seinäjoen suhteellisen helppo saavutettavuus (esimerkiksi Tampereelle vain hieman yli tunnin matka junalla), mutta toistaiseksi tätä on hyödynnetty rajallisesti. Monet haastateltavista myös korostivat lentoyhteyksien säilymisen tärkeyttä.

Katsaus kansainvälisiin vertailualueisiin korostaa hyvien liikenneyhteyksien merkitystä jopa alueilla, joiden maantieteellistä sijaintia voi lähtökohtaisesti pitää edullisena. Vertailualueista etenkin Eindhoven on kiinnittänyt hyviin ja toimiviin liikenneyhteyksiin erityistä huomiota.

Kaupunkialuetta on rakennettu tietoisesti sekä kansalliseksi ja kansainväliseksi innovaatiotoiminnan keskittymäksi mikä on tarkoittanut mm. sitä, että alueen liikennejärjestelyitä on parannettu merkittävin investoinnein moottoriteihin. Yhdessä muiden Brabantin alueen suurien kaupunkien kanssa Eindhoven investoi alueen yhteyksien parantamiseen yhteensä 1,4 miljardia euroa. Lisäksi on huomattava Eindhovenin lähtökohtaisesti suotuisa asema Euroopassa.

Sieltä on esimerkiksi vain muutaman tunnin ajomatka useisiin merkittäviin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja esimerkiksi Amsterdamin lentokentälle. Eindhovenin oma lentoliikenne on myös kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, vaikka kansainvälinen saavutettavuus ei vastaakaan suurten kansainvälisten lentokenttien tasoa. Vastaavasti vertailualueista Leuven nauttii keskeisen eurooppalaisen sijainnin saavutettavuudelle suomista eduista. Se sijaitsee vain 25 kilometrin päässä Brysselistä, josta on erinomaiset kansainväliset yhteydet sekä junalla että lentokoneella. Leuvenista on hyvät julkiset yhteydet Brysseliin ja lähistöllä on myös kaksi isoa moottoritietä.

Sen sijaan Skellefteå ja Bilbao sijaitsevat suhteellisen etäällä keskeisistä eurooppalaisista metropoleista. Näistä Bilbaolla on kuitenkin historiallisesti muodostunut etu satamasta, joka on 15 tärkeimmän eurooppalaisen sataman joukossa. Lisäksi alueella on kolme lentokenttää, joista Bilbao on tärkein (n. 4,2 miljoonaa matkustajaa vuonna 2008). Alueella on myös panostettu liikenneinfrastruktuuriin paljon. Esimerkiksi lentokentän uusi pääterminaali otettiin käyttöön vuonna 2000 ja Baskimaalla on rakennettu uutta rautatieverkostoa, jonka kautta on myös yhteys trans-eurooppalaiseen nopeaan rataverkkoon.

Myös Skellefteå sijaitsee etäällä maansa keskuksista, 770 kilometrin päässä Tukholmasta ja 130 kilometrin päässä alueen hallinnollisista keskuksista Umeåsta ja Luleåsta. Vaikka Skellefteåssä on sekä satama että lentokenttä Bilbaon tapaan, kansallisesti tai kansainvälisesti merkittäviksi liikennesolmuiksi näitä ei voi alueellisesta merkityksestään huolimatta luonnehtia. Lisäksi alueen liikennetarpeita palvelee rautatie, jota on pyritty viime aikoina myös kehittämään. Alueen etäisestä sijainnista ja saavutettavuudesta kertoo varsin paljon se, että eräänä keskeisenä ke-

41 40

41

7. Innovaatioympäristön toiminta Kansainvälisten vertailukohteiden oppeja Seinäjoelle »»

»»

»»

»»

43 42

aikka Etelä-Pohjanmaa on kasvattanut t&k –panostuksiaan suhteellisesti jopa V enemmän kuin yksikään kansainväliseen vertailuun valituista alueista, EteläPohjanmaa ei ole tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssein tarkasteltuna tutkimus- ja kehittämisintensiivinen alue. Skellefteån alue investoi 4,6 kertaisesti t&ktoimintaan, Bilbaon alue noin 24-kertaisesti, Eindhoven noin 62- ja Leuvenin alue 157-kertaisesti. Vertailualueilla onkin luotu t&k -toiminnan kehittämistä varten erillisiä laajoja ohjelmia. Menestyksekkäillä alueilla sijaitsee myös paljon yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Esimerkiksi Eindhovenin alueella on paitsi useita t&k-intensiivisiä suuryrityksiä, myös tekninen yliopisto, kaksi ammattikorkeakoulua ja useita tutkimuslaitoksia. &k-tilastojen tarkastelun valossa Seinäjoen alueella yritysten kehitystyö on T paljolti käytännön kokemukseen nojaavaa vähittäisparantelua. Vastaava tilanne on etenkin Baskialueella, jossa se johtuu teollisuuden rakenteesta. Alueella on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa ei tehdä juuri lainkaan kehittämistyötä tai sitten kehittäminen on luonteeltaan käytäntöön nojaavaa vähittäisparantelua. Bilbaon alueella eräs keskeisistä kehittämiskohteista onkin ollut yritysten t&k-panostusten kasvattaminen. Ehkä hieman yllättäen pk-sektorin vähäinen t&k-toiminta on nähty haasteeksi myös Eindhovenin alueella. einäjoen väestö on vähemmän koulutettua kuin vertailualueiden väestö. Jos S lasketaan yhteen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen saaneiden osuudet, esimerkiksi Eindhovenin alueella näiden osuus on 23 prosenttia ja Leuvenin alueella 33 prosenttia, Seinäjoella luvun jäädessä noin 19 prosenttiin.

Niin ikään tutkijakoulutettujen osuus väestöstä on pienin Seinäjoen alueella.

Tulos heijastaa sitä, että Skellefteåta lukuun ottamatta kaikilla muilla vertailualueilla toimii useita korkeakouluja ja alueelliset kehittämisstrategiat ovat osin rakennettu korkeakoulujen toiminnan varaan. Korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevat yritykset myös hakeutuvat alueille, joilla sitä on saatavissa. Alueella sijaitsevilla oppilaitoksilla on näin huomattava merkitys alueen koulutusvarannon ja vetovoiman syntymiselle. iikenneinfrastruktuuri ja sen toimivuus on tärkeää kaikille vertailualueille. EindL hoven on kiinnittänyt hyviin ja toimiviin liikenneyhteyksiin erityistä huomiota.

Kaupunkialuetta on rakennettu tietoisesti innovaatiotoiminnan keskittymäksi mikä on tarkoittanut mm. sitä, että liikennejärjestelyistä on parannettu merkittävin investoinnein. Bilbaon alueella on myös panostettu liikenneinfrastruktuuriin paljon. Esimerkiksi Baskimaalla on rakennettu uutta rautatieverkostoa, jonka kautta on myös yhteys trans-Eurooppalaiseen nopeaan rataverkkoon. Skellefteåssa keskeisenä kehittämiskohteena on ollut rautatien ohella etäyhteyksien edellyttämän teknologian kehittäminen. Leuven nauttii puolestaan luontaisista sijainnin tuomista liikenteellisistä eduista.

Innovaatioympäristön toiminnalla viittamme tässä niihin prosesseihin, joiden avulla ja kautta panostekijöistä syntyy ja muotoutuu tuotoksia ja pidemmällä aikavälillä myös laajempia vaikutuksia. Perinteisesti prosessi- tai toimintaindikaattoreita ei ole kovinkaan paljoa olemassa, sillä indikaattorien kehittämisessä on keskitytty panos- ja tulosulottuvuuksiin. Tässä tutkimuksessa indikaattoritietoja on hyödynnetty siinä määrin kuin niitä on ollut saatavilla, ja lisäksi on käytetty kysely- ja haastatteluaineistoa sekä laadullista kansainvälistä vertailutietoa.

Innovaatioympäristön toimintaa on tässä tutkimuksessa tarkasteltu neljällä keskeisellä innovaatiotoiminnan ulottuvuudella: »» »» »» »»

Yritystoiminnan dynamiikka ja sektorien välinen liikkuvuus Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä sekä yhteistyö tutkimus- ja kehitystoiminnassa Innovaatioympäristön kansainvälistyminen Innovaatioympäristön strategia, johtaminen ja alueellinen kehityspolitiikka

Kullekin ulottuvuudella on tarkasteltu useita elementtejä. Esimerkiksi vuorovaikutuksen osalta on analysoitu yritysten välisiä suhteita sekä yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälistymisen osalta puolestaan on huomiota kiinnitetty erityisesti yritysten kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisiin kumppaneihin, alueella tehtävään kansainväliseen tieteelliseen julkaisutoimintaan sekä kansainvälistymisen edistämiseen.

7.1. Yritystoiminnan dynamiikka ja sektorien välinen liikkuvuus Yritystoiminnan dynamiikkaa voidaan tarkastella alueen yrityskannan muutosten avulla.

Dynaamisesti toimivassa yrityskentässä syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä ja samalla poistuu toimivien markkinoiden kautta tehottomampia ja kannattamattomampia yrityksiä. Huonosti kannattava liiketoiminta korvautuu tuottavammalla, ja yritystoiminnan resurssit suuntautuvat uusille, kasvaville alueille.

Tätä dynamiikkaa voidaan kuvata useilla tunnusluvuilla. Seinäjoella vuosina 2001-2009 yrityskannan kokonaismuutos on ollut varsin positiivinen, ja yritysten määrä on kasvanut reilut 26 prosenttia (taulukko 7.1). Tässä suhteessa yrityskentän dynamiikka on hyvin samansuuntainen kuin eräissä muissa suomalaisissa kaupungeissa. Ainoastaan Porissa yrityskannan kokonaismuutos on selvästi vähäisempää. Toimialoittain tarkasteltuna suurimmat muutokset ovat tapahtuneet yhteiskunnallisten palvelujen alueella (48,8 %), koulutuksessa (46,9 %), rahoitustoiminnassa (42,1 %), rakentamisessa (39 %) sekä hieman yllättäen maataloudessa, riistataloudessa sekä metsätaloudessa (40,4 %). Pudotusta on tapahtunut lähinnä teollisuudessa (-2,4 %) (liitetaulukko 5).

43

Taulukko 7.1 Yrityskanta sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset eräissä Suomen kaupungeissa 2001, 2005 ja 2009.

2001 2005 2009

Aloit- Lopet- Yritys- Aloit- Lopet- Yritys- Aloit- Lopet- Yritys-

taneita taneita kanta taneita taneita kanta taneita taneita kanta

Helsinki

4391

3 724 41 756

Muutos Muutos yritys- yrityskannassa kannassa (%) (lkm)

5 052

3 439

45 371

5 749

Hämeenlinna 249

227

2 901

341

233

3 251

351

4 764 53 509 259

3 676

26,7

28,1

775

Jyväskylä

481

438

4 943

671

440

5 460

706

510

6 313

27,7

1370 602

11 753

Pori

341

314

3 948

390

318

4 199

403

324

4 550

15,2

Seinäjoki

228

174

2 808

311

229

3 134

329

261

3 545

26,2

737

Tampere

924

934 1 0469

1 267

895

1 1240

1 397

1 108

12 992

24,1

2 523

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011].

Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/aly/index.html.

Vuonna 2001 yrityskannan vaihtuvuus oli Seinäjoella selvästi vähäisempää kuin vertailussa olevissa muissa Suomen kaupungeissa (taulukko 7.3.) ja koko maassa (16,6 %). Sen jälkeen vaihtuvuus on kuitenkin noussut ja on samalla tasolla kuin Hämeenlinnassa ja Porissa. Vuonna 2009 vaihtuvuus oli jo hieman koko maan tason yläpuolella. 5

Taulukko 7.3.

Yrityskannan vaihtuvuus (%) eräissä Suomen kaupungeissa 2001, 2005 ja 2009

Alla olevassa taulukossa 7.2 on tarkasteltu yrityskannan kokonaismuutosta kansainvälisesti vertaillen NUTS 3 -tasolla, jolloin alueyksikkönä on Etelä-Pohjanmaa. Ensinnäkin voidaan huomata, että koko Etelä-Pohjanmaan alueella yrityskannan muutos on ollut 2000-luvulla tuntuvasti pienempää kuin Seinäjoen kaupungissa. Tämä korostaa Seinäjoen yrityskentän dynaamisuutta suhteessa koko maakuntaan. Kansainvälisessä vertailussa voidaan nähdä, että Eindhovenin (Noord-Brabant) alueella yrityskentän kasvu on selvästi voimakkaampaa kuin muilla alueilla. Myös Bilbaossa (Vizcaya) kasvu on ollut varsin voimakasta. Sen sijaan Leuvenin alueella ja Västerbottenin läänissä muutos on pienempää kuin Etelä-Pohjanmaalla. Huomionarvoista kuitenkin on, että Etelä-Pohjanmaalla ja Västerbottenin läänissä yrityskannat ovat lähestulkoon samansuuruisia, mutta tästä huolimatta Västerbottenissa syntyy ja lopetetaan vuosittain yli kaksinkertainen määrä yrityksiä Etelä-Pohjanmaahan verrattuna, eli sikäli dynamiikkaa on absoluuttisesti tarkastellen huomattavasti enemmän.

Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Pori Seinäjoki Tampere Koko maa

Taulukko 7.2 Yrityskanta sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset vertailualueilla 2000-luvulla

Taulukossa 7.4. on tarkasteltu yrityskannan vaihtuvuutta kansainvälisillä vertailualueilla. Voidaan huomata, että yrityskannan vaihtuvuus on erittäin voimakasta Skellefteån alueella, kun taas Eindhovenissa se on varsin lähellä suomalaista koko maan keskitasoa. Etelä-Pohjanmaalla vaihtuvuus on puolestaan selvästi vertailualueita vähäisempää ja se jää 13 prosentin tuntumaan, mikä on myös tuntuvasti alle keskimääräinen taso Suomessa. Etelä-Pohjanmaan yrityskannan suhteellisen pieni vaihtuvuus viittaakin varsin vakiintuneeseen yrityskenttään, joka saattaa liittyä myös seudun alhaiseen kansainvälistymisasteeseen (Varamäki ym. 2010, 54).

Tästä sekä suhteellisen pienestä yrityskannan nettolisäyksestä vuosina 2006-2008 johtuen esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön (2009) yrittäjyyskatsauksessa Etelä-Pohjanmaa on jossain määrin huolestuttavasti määritelty alueeksi, jossa yrityskannan kasvu on vähenemässä.

Näyttäisikin siltä, että Seinäjoen kaupungissa yrityskannan vaihtuvuus ja dynamiikka on suhteellisen suotuisaa, mutta maakunnan tasolla tilanne on jossain määrin heikompi.

EteläPohjanmaa*

2000 Aloit- Lopet- Yritys- taneita taneita kanta

2005 Aloit- Lopet- Yritys- taneita taneita kanta

2010 Aloit- Lopet- Yritys- taneita taneita kanta

Muutos yrityskannassa 2000- 2010(%)

787

666

11 116

1 020

758 12 034

965

785

13 086

17,7

Noord-Brabant 4 881

2 359

43 173

6 034

2 846 48 275

7 785

3 586

59 109

36,9

86 510 92 820

Vizcaya

45 44

Yrityskentän dynamiikkaa kuvataan usein myös yrityskannan vaihtuvuudella, jolla tarkoitetaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärän suhdetta yrityskannan kokoon.

Vaihtuvuusaste kuvaa yrityskentän "luovan tuhon" prosessia, ja sillä on alueiden kilpailukyvyn näkökulmasta suuri merkitys. Dynaamisessa yrityskentässä useampi liikeidea pääsee todelliseen testiin, ja tällä on todettu olevan läheinen yhteys makrotalouden menestystä mittaaviin indikaattoreihin (esim. TEM 2010a). Yrityskannan vaihtuvuus ja siihen liittyvä luova tuho linkittyvät läheisesti myös innovaatiotoimintaan, sillä suuri osa uusiutumisesta tapahtuu innovaatioiden myötävaikutuksella.

7 760

13 264

109 813

27,0

Arr. Leuven**

2 019

1 902 29 468

2 690

1 964 30 558

2 943

2 221

33 662

14,2

Västerbottens län***

1 677

1 676

2 082

2 128

2 105

1 980

1 3184

13,9

11 569

12 557

2001 21,0 16,3 18,1 16,6 13,7 18,7 16,6

2005 20,2 16,8 20,1 16,9 17,0 20,2 17,8

2009 20,6 16,4 18,7 16,2 17,4 19,8 17,2

Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu].

Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011]; TEM 2010a

Lähteet: Tilastokeskus, System for Regional Analysis and Forecast (rAps/SCB), Province of Noord-Brabant and Chamber of Com-

5

merce Brabant, Eustat. *Vuodet 2001, 2005, 2009 ** Vuodet 2003, 2005, 2010 *** Vuodet 2000, 2005, 2009

luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä TEM:n käyttämistä luvuista on poistettu alkutuotannon toimialat.

Työ- ja elinkeinoministeriön (2010a) Yrittäjyyskatsauksessa käyttämät koko maan luvut ja tässä käytetyt alueiden

45

Taulukko 7.4.

Yrityskannan vaihtuvuus (%) kansainvälisillä vertailualueilla 2000, 2005 ja 2010

2000 2005 Etelä-Pohjanmaa* 13,1 14,8 Noord-Brabant 16,8 18,4 Vizcaya Arr. Leuven** 13,3 15,2 Västerbottens län*** 29,0 33,5

Näiden tilastojen valossa yrityskentän dynamiikka on Seinäjoella kohtuullisella tasolla, eikä se eroa merkittävästi muista suomalaisista alueista. Huomionarvoista kuitenkin on, että dynamiikka on Seinäjoen kaupungissa huomattavasti suurempaa kuin koko maakunnassa.

Kansainvälisessä vertailussa yrityskannan kasvu on Etelä-Pohjanmaalla ollut huomattavasti pienempää kuin Eindhovenin ja Bilbaon alueilla, mutta hieman suurempaa kuin muilla vertailualueilla. Yrityskannan vaihtuvuus on Seinäjoen kaupungissa noussut ja on koko maan keskiarvon tasolla. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla vaihtuvuus on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin Seinäjoella ja pienempää kuin kaikilla kansainvälisillä vertailualueilla.

2009 13,4 19,2 19,1 15,3 31,0

7.2. Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyö

Lähteet: Tilastokeskus, System for Regional Analysis and Forecast (rAps/SCB), Province of Noord-Brabant and Chamber of Commerce Brabant, Eustat.*Vuodet 2001, 2005, 2009 ** Vuodet 2003, 2005, 2010 *** Vuodet 2000, 2005, 2009

Aiempien arviointien mukaan yhteistyö yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välillä toimii Seinäjoen kaupunkiseudulla varsin hyvin. Pienehköllä kaupunkiseudulla ihmiset tuntevat hyvin toisensa, mikä antaa hyvät lähtökohdat yhteistyölle. Myös työ innovaatioympäristön kehittämiseksi ja siihen liittyvät isot kehityshankkeet, kuten Epanetprofessuuriverkoston luominen ja Framin alueen kehittäminen, ovat luoneet vahvaa pohjaa yhteistyölle.

Innovaatioympäristön dynamiikkaa voidaan tarkastella myös työvoiman toimialojen välisen liikkuvuuden näkökulmasta. Liikkuvuus ja työpaikkojen vaihtaminen lisäävät vuorovaikutusta yrityskentässä ja mahdollistavat tiedon liikkumisen ja siirtymisen henkilöiltä ja aloilta toiselle sekä erilaisten muiden spill-over -vaikutusten syntymistä. Näin ollen liikkuvuus luo tilaa innovatiivisuudelle ja luovuudelle innovaatio-ympäristössä. Tietoja toimialojen välisestä liikkuvuudesta ei kansainvälisiltä vertailualueilta ole valitettavasti ollut saatavissa.

Käytännössä vuorovaikutusta kuvaa esimerkiksi se, että yritykset rahoittavat Epanet-verkoston tutkimusprofessuureja. Vuosina 2001-2008 17 prosenttia Epanet-tutkimusryhmien rahoituksesta tuli yrityksiltä (Helander ym. 2009). Tämä kuvastaa varsin hyvin sidosryhmien osallistumista ja sitoutumista yliopistokeskuksen tutkimustoimintaan. Sen on myös katsottu varmistavan "tutkimuksen ajankohtaisuuden alueen elinkeinoelämän näkökulmasta” (Emt. 76). Lisäksi esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Epanet-verkoston välinen yhteistyö on arvioitu toimivaksi kahdessa tuoreessa arvioinnissa (Harmaakorpi ym. 2010, 29; Helander ym. 2009, 77). Molemmat arvioinnit kuitenkin suosittivat yhteistyön edelleen syventämistä ja täsmentämistä.

Taulukossa 7.5 on tarkasteltu korkeasti koulutetun työllisen väestön liikkuvuutta toimialojen välillä eräissä maakunnissa 2000-luvulla. Taulukko osoittaa, että Etelä-Pohjanmaalla liikkuvuuden taso on vaihdellut varsin paljon: vuonna 2000 työpaikkaa vaihtaneiden osuus oli vertailualueiden alin, kun taas vuonna 2005 se oli toiseksi korkein aivan Uudenmaan tasolla.

Vuonna 2007 liikkuvuus oli puolestaan vähentynyt selvästi ja oli vertailualueista toiseksi alin.

Taulukko 7.5 Korkeasti koulutetun työllisen väestön toimialojen välinen liikkuvuus eräissä maakunnissa 2000, 2005 ja 2007

2000 Korkea Työpaikkaa Osuus -asteen vaihtaneet (%) työlliset yhteensä

Uusimaa 273622 Satakunta 27345 Kanta-Häme 19665 Pirkanmaa 63177 Keski-Suomi 34028 Etelä-Pohjanmaa 21433

85545 6285 3917 15107 8212 4193

31,3 23,0 19,9 23,9 24,1 19,6

2005 Korkea Työpaikkaa Osuus -asteen vaihtaneet (%) työlliset yhteensä 300097 29448 21920 73260 37944 23654

82308 7963 4685 18351 9233 6452

27,4 27,0 21,4 25,0 24,3 27,3

2007 Korkea Työpaikkaa Osuus -asteen vaihtaneet (%) työlliset yhteensä 315893 30546 23272 78643 39558 24813

85859 5949 5340 23024 10169 5355

27,2 19,5 22,9 29,3 25,7 21,6

Yrityskyselyssä yritykset arvioivat yhteistyön sujuvuutta varsin positiivisesti: 67 prosenttia yrityksistä arvioi yhteistyön julkisen sektorin kanssa sujuvan hyvin, ja vastaavasti 83 prosenttia yrityksistä arvioi yhteistyön muiden alueen yritysten kanssa sujuvan hyvin (ks. liitetaulukko 3).6 Myös haastateltavat pääosin korostivat vuorovaikutuksen ja yhteistyön toimivuutta, ja osa haastateltavista näkee, että ns. kolmoiskierre-yhteistyö julkisen sektorin, yritysten ja tutkimusmaailman välillä (Etzkowitz & Leydesdorff 2000) toimii alueella hyvin tai jopa erittäin hyvin:

6

Vaikka monet lähteet viittaavat siihen, että yhteistyö toimii hyvin, jossain määrin vastakkaisiakin näkemyksiä on esi-

tetty. Esimerkiksi tuoreessa Suomen yrittäjien (2011, 13) Pk-yritysbarometrissä Etelä-Pohjanmaan pk-yritykset arvioivat Tilasto: Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3228. 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011].

yhteistyötä sijaintikunnan kanssa varsin kriittisesti. Kaikista elinkeinoilmaston tekijöistä pk-yritykset olivat tyytymättö-

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tthv/2005/tthv_2005_2007-01-17_tie_001.html.

mimpiä yhteistyöhön kunnan kanssa. On toki muistettava, että tässä on kyse koko maakunnan tason kyselystä, eikä se kerro suoranaisesti Seinäjoen kaupungin tai Seinäjoen kaupunkiseudun tilanteesta.

47 46

47

Sitten noin yleisesti ottaen voisi todeta, että ehkä tällainen toimintakulttuurinen asia meillä on moneen muuhun maakuntaan ja kaupunkiseutuun nähden ollut hyvä, eli meillä on erilaisten toimijoiden yhteispeli sujunut aika hyvin, eli just teknologia-keskukset, ELY, aikaisemmin TE-keskus, maakuntaliitto, kaupunki. Dialogi on toiminut aika hyvin koko ajan eikä ole kynnyksiä ollut.

Toimivan yhteistyön taustalla nähdään pitkälti olevan henkilötason kysymyksiä: eri organisaatioihin on osunut sopivanlaisia henkilöitä, jotka ovat osanneet nähdä asioita laajasti eikä vain siilomaisesti oman toiminnan tai organisaation näkökulmasta. Toisaalta sekä kyselyissä että haastatteluissa tulee esiin suhteellisen vahva näkemys siitä, että vuorovaikutusta voisi olla enemmänkin. Yrityksistä 85 prosenttia ja julkisen sektorin toimijoista 89 prosenttia oli sitä mieltä, että tarvittaisiin lisää epävirallista vuorovaikutusta yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden välille (ks. kuva 7.3 alla). Vastaavasti useat haastateltavista korostivat, että vapaamuotoisia, epävirallisia "innovointipalavereita" yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa voisi olla enemmän. Tämä tarve tuntuu nousevan ensisijaisesti siitä, että julkisen sektorin yrityskehitys- ja innovaatiotukitoimijoiden määrä alueella kasvanut tuntuvasti ympäristön kehittämisen myötä. Innovaatioympäristö on moninaistunut, minkä myötä myös vuorovaikutus on alkanut institutionalisoitua ja lokeroitua, ehkä muuttunut myös aiempaa byrokraattisemmaksi. Tästä johtuen yritykset kokevat innovaatioympäristön hieman sekavana, eivätkä esimerkiksi tiedä mihin tahoon tulisi missäkin asiassa ottaa yhteyttä.

Myös kansainvälisillä vertailualueilla yhteistyö ja vuorovaikutus ovat toimivia, joskin se on erialueilla hieman erityyppistä. Skellefteån innovaatioympäristö on samantyyppinen kuin Seinäjoella sikäli, että ympäristö on pieni ja "kaikki tuntevat toisensa". Fyysisen ja mentaalisen läheisyyden kautta alueelle on syntynyt tiiviisti kudottu yhteistyöverkosto, jossa kilpailevatkin yritykset saattavat tehdä hyvin yhteistyötä. Hyvä esimerkki vahvasta eri toimijoiden välisestä yhteistyötä Skellefteåssa on the Lodge, digitaalisen teollisuuden ympärille muodostuva keskittymä, jossa kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä ja joka on nostanut alueen digitaalisen luovan talouden kartalle. Suuremmilla kaupunkiseuduilla vuorovaikutus on institutionalisoituneempaa ja yritysten, tutkimusmaailman ja julkisen sektorin yhteistyö kanavoituu ainakin osittain laajempien klustereiden kautta. Bilbaossa voimaperäinen julkinen alueellinen innovaatiopolitiikka ja sen osana vahva klusteripolitiikka ovat luoneet edellytyksiä vuorovaikutukselle ja yhteistyölle. Eindhovenissa puolestaan on vahva ICT- ja materiaaliteknologian klusteri, jossa avainyritysten, alihankintaverkostojen ja tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyö on varsin tiivistä.

Vaikka vuorovaikutus julkisen sektorin, tutkimusmaailman ja yritysten välillä tuntuu toimivan Seinäjoen kaupunkiseudulla varsin hyvin, yritysten merkittävimpiä kumppaneita innovaatiotoiminnassa ovat kuitenkin muut yritykset (kuva 7.1 alla). Tältä osin Seinäjoen tilanne on vastaava kuin mitä monissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on usein todettu: yritysten tärkeimpiä yhteistyötahoja t&k-toiminnassa ovat toiset yritykset, kun taas esimerkiksi yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten merkitys on usein selvästi vähäisempi (esim.

Konttinen ym. 2009; Mansfield 1995). Ottaen huomioon Seinäjoen seudun pk-yritysvaltaisuuden merkittävää tietysti on, että yleisesti ottaen suuret yritykset tekevät enemmän yhteistyötä tutkimusinstituutioiden kanssa kuin pienet yritykset (Tanayama 2002).

49 48

Seinäjoen kaupunkiseudun yrityksille selvästi merkittävin yhteistyötaho innovaatiotoiminnassa ovat asiakasyritykset, joiden merkitys on suuri tai jokseenkin suuri 82 prosentille yrityksistä. Toiseksi merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat alihankkijat, tavarantoimittajat ja laitetoimittajat. Yliopistojen ja muiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden merkitys yritysten yhteistyökumppaneina innovaatiotoiminnassa ei tässä suhteessa nouse kovinkaan suureksi. Yhteistyön suuntautuminen asiakasyrityksiin ja toimittajiin kuvastaa varsin hyvin alueen yritysten innovaatiotoiminnan luonnetta, joka Seinäjoen kaupunkiseudulla on inkrementaalista, vähittäiseen parantamiseen tähtäävää ja usein myös asiakas- ja käytäntövetoista.

Tämäntyyppisessä innovaatiotoiminnassa innovaatiotoiminnan kumppanit ovat luontevasti yrityksen perusliiketoiminnan lähipiiriin kiinnittyneitä.

Asiakasyritykset Alihankkijat, tavarantoimittajat, laitetoimittajat Julkiset rahoitus- ja konsultointiorganisaatiot (Tekes, ELY-keskus, ym.)

Tutkimuslaitokset (VTT yms.)

Oman yrityksen muut toimipaikat Teknologiakeskukset ja muut välittäjäorganisaatiot Oman yrityksen muut toimipaikat Muut koulutusorganisaatiot (ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset ym.)

Yliopistot Yksityiset konsultti- ja suunnittelutoimistot Kilpailijayritykset 0%

Suuri merkitys

Jokseenkin suuri merkitys

20 %

40 %

60 %

Vähäinen merkitys

80 %

100 %

Ei merkitystä

Kuva 7.1. Yritysten tärkeimmät yhteistyökumppanit innovaatiotoiminnassa Yritysten ja tutkimusmaailman yhteistyössä keskeistä on se, vastaako tutkimussektorin tarjonta yritysten tarpeita ja se, mitä hyötyjä yhteistyöstä koetaan saatavan. Aiemmissa arvioinneissa on todettu, että Seinäjoella on nähtävissä perinteinen orientaatioero yritysten ja tutkimusmaailman välillä: yritysten tarpeet ovat käytännönläheisempiä, kun taas tutkimuspuolella halutaan luoda pitkäjänteisemmin uutta (Ponnikas ym. 2010, 33). Tämän tutkimuksen kyselyn valossa näyttää siltä, että yritykset jakaantuvat tässä suhteessa varsin selvästi kahteen leiriin: 44 prosenttia yrityksistä on täysin tai osittain sitä mieltä, että alueen tutkimustoiminta tukee yrityksen tarpeita, kun taas 46 prosenttia on vastakkaista mieltä (liitetaulukko 3). On erityisen merkillepantavaa, että täysin samaa mieltä olevien vastaajien osuus oli varsin alhainen (11 prosenttia). Myös verrattuna muihin innovaatioympäristön tekijöihin alueen tutkimustoiminnan merkitys arvioidaan selvästi heikommaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi työvoiman saatavuus (71 prosenttia yrityksistä arvioi, että yrityksen tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa on alueella hyvin saatavilla) ja koulutusmahdollisuudet (61 prosenttia yrityksistä näki, että alueen koulutusmahdollisuudet tukevat hyvin yrityksen tarpeita).

49

Yritysten kokemat merkittävimmät hyödyt yhteistyöstä Seinäjoella toimivien yliopistoyksiköiden ja ammattikorkeakoulun kanssa liittyvät yhtäältä hyvin konkreettisiin asioihin kuten tutkimuslaitteistojen hyödyntämiseen tai toisaalta varsin abstrakteihin kokonaisuuksiin, kuten osaamisen lisääntymiseen tai tutkimuksellisen tiedon saantiin (kuva 7.2 alla).7 Voidaan esimerkiksi pitää varsin hyvänä tuloksena, että 65 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että yrityksen tietotaito on lisääntynyt yhteistyön seurauksena. Sen sijaan suoremmin yrityksen liiketoimintaan kytkeytyvät hyödyt, kuten tuotteiden kaupallistaminen tai uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen, ovat selvästi pienempiä. On myös merkillepantavaa, että Seinäjoen seudulla yliopisto/ammattikorkeakouluyhteistyö ei näytä toimivan yrityksille uusien kansainvälisten verkostojen avaajana.

Kaiken kaikkiaan tämäntyyppiset hyödyt - ja etenkin pääsy uuden tutkimustiedon äärelle ovat suhteellisen tyypillisiä yliopisto-yritysyhteistyössä. Vaikka yritykset usein etsivät suoraan hyödynnettäviä ratkaisuja, keskeisin yritysten kokema hyöty yhteistyöstä yliopistojen kanssa on usein juuri uuden tiedon ja koulutetun työvoiman saaminen (esim. Mansfield 1995; Nieminen & Kaukonen 2001; Bishop ym. 2011). Esimerkiksi Leen (2000) tutkimuksessa, joka käsitteli yliopisto-yritysyhteistyötä Yhdysvalloissa, merkittävimpiä yritysten kokemia hyötyjä olivat uuden tutkimustiedon saanti, yhteistyön ylläpito yliopiston kanssa sekä uuden tuotteen tai prosessin kehittäminen. Vastaavasti Bishopin ja kumppaneiden (2011) tutkimuksessa keskeisimmät hyödyt olivat perustavanlaatuisen ymmärryksen lisääntyminen ja toisaalta myös suora apu ongelmien ratkaisuissa. On myös huomattava, että eri toimialoilla toimivien yritysten kokemat hyödyt ovat usein hyvin erilaisia (Bishop ym. 2011).

Yrityksemme tietotaito on lisääntynyt Olemme hyödyntäneet yliopiston tai ammattikorkeakoulun tutkimuslaitteistoja Olemme saaneet uutta tieteellistä tai tutkimuksellista tietoa

Olemme saaneet uusia kontakteja ja verkostoja kotimaassa Yrityksemme rekrytoinnit ovat helpottuneet Oman yrityksen muut toimipaikat Yhteistyö on edistänyt uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumista Yrityksemme työmenetelmät ovat kehittyneet Yrityksemme tuotteen tai palvelun kaupallistaminen on helpottunut Olemme saaneet uusia kontakteja ja verkostoja maailmalla

Täysin samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

20 %

40 %

Täysin eri mieltä

60 %

Alueellisesti tarkastellen valtaosa Seinäjoen alueen yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistyöstä suuntautuu lähialueille sekä pääkaupunkiseudulle. Yritysten merkittävimmät yhteistyötahot niin yritysten kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta sijaitsevat Seinäjoen kaupunkiseudulla, Tampereen seudulla, Vaasan ja Kokkolan seudulla sekä lisäksi pääkaupunkiseudulla. Sekä yritysten että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta Seinäjoen kaupunkiseutu oli yhteistyön kannalta merkittävin alue. Tämä indikoi siitä, että kaupunkiseudun sisäisellä yhteistyöllä on todella merkitystä, vaikka yhteistyökumppaneita on ja niitä haetaan myös kauempaa.

7.3. Innovaatioympäristön kansainvälistyminen Uusien ajatusten ja innovaatioiden kehittyminen edellyttää usein olemassa olevien totuuksien kyseenalaistamista, uusien näkökulmien tuomista keskusteluun ja kulttuurin avoimuutta uusille näkökulmille. Kulttuurien ja näkökulmien kohdatessa syntyy jotakin uutta. Vaikka ulkomaalaispopulaation määrä ei välttämättä aina korreloikaan alueen yleisen luovuuden kanssa (Florida 2003), olemme tässä ajatelleet sen kuvaavan paitsi yleistä kansainvälistymistä, myös alueen vetovoimaa, avoimuutta ja monimuotoisuutta, mikä puolestaan voi tukea innovatiivisuutta.

Sekä ulkomaisessa että kotimaisessa vertailussa Seinäjoen alueen ulkomaalaisten määrä jää selkeästi jälkeen muiden alueiden ulkomaalaisten määrästä (Taulukko 7.6. ja liitetaulukko 6).

Ulkomaalaisten väestö osuus Etelä-Pohjanmaalla on ainoastaan 1,1 prosenttia, kun esimerkiksi Uudellamaalla osuus on 5,7 prosenttia. Lähimmäs Etelä-Pohjanmaata tässä vertailussa tulee Satakunta, jossa ulkomaalaisten osuus väestöstä oli vuonna 2010 1,3 prosenttia. Viime aikoina esimerkiksi työperäisen maahanmuuton on kuitenkin katsottu lisääntyneen Etelä-Pohjanmaalla (Etelä-Pohjanmaan liitto 2009).

Yrityksemme tuotteen tai palvelun laatu on parantunut

0%

Seinäjoella myös haastatellut yritysedustajat antoivat varsin positiivisen kuvan yhteistyöstä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Tosin osin myös nähdään, että yliopistokeskuksen professuurit ovat muotoutuneet suurten toimijoiden ehdoilla eikä kokonaisuus siten ole optimaalinen pienempien yritysten näkökulmasta. Samoin käy ilmi, että on selvästi eroja siinä miten tietyn alankin sisällä professuurit ja hankkeet hyödyttävät niissä mukana olevia yrityksiä.

80 %

100 %

En osaa sanoa

Kansainvälisessä vertailussa Suomen maakunnista ainoastaan Uusimaa yltää vertailussa mukana olevien alueiden lukuihin. Vähiten ulkomaalaisia on Västerbottenin läänissä, jossa osuus on kuitenkin 4,2 prosenttia. Suhteellisesti eniten ulkomaalaisia on Leuvenin alueella jossa heitä on 5,5 prosenttia, sitten Bilbaon alueella (4,9%) ja Eindhovenin alueella (4,3%). Vaikka näitäkään lukuja ei voi pitää mitenkään erityisen korkeina, ne osaltaan heijastanevat sitä, että alueet ovat kehittyviä ja vetovoimaisia ”luovan luokan” näkökulmasta ja tässä mielessä myös kulttuurisesti avoimia ja monimuotoisia ympäristöjä.

Kuva 7.2.

Yritysten kokema hyöty yhteistyöstä Seinäjoen kaupunkiseudulla toimivien yliopistoyksiköiden tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

7

Huomionarvoista on, että kaikilla kyselyyn vastanneilla yrityksillä, jotka katsoivat harjoittavansa innovaatiotoimintaa,

oli myös ollut yhteistyötä Seinäjoella toimivien yliopistoyksiköiden tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

51 50

51

Taulukko 7.6.

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä eräissä maakunnissa 2010

Osuus (%)

Uudenmaan maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

1532309 86685

5,7

Satakunnan maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

227031 3017

1,3

Kanta-Hämeen maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

174555 3045

1,7

Pirkanmaan maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

487923 11410

2,3

Keski-Suomen maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

273637 4349

1,6

Etelä-Pohjanmaan maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia

193504 2113

1,1

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html.

Seinäjoen alueen vähäinen kansainvälisyys onkin yleisesti tiedossa oleva asia. Alueen kansainvälistä vetovoimaa pidetään tällä hetkellä varsin heikkona ja sen kasvattamista erittäin tärkeänä. Kyselyissä yritysten edustajista 69 prosenttia ja julkisen sektorin toimijoista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että alue ei ole kansainvälisesti vetovoimainen (liitetaulukko 3). Vetovoiman heikkoutta kuvaa esimerkiksi se, että eräiden haastateltavien mukaan alueella on ollut vaikeuksia järjestää kansainvälisiä seminaareja, koska ulkomaisia huipputason tutkijoita tai yrityksiä ei ole saatu houkuteltua mukaan. Vähäiseen kansainvälisyyteen onkin kiinnitetty huomiota mm. viimeisimmässä Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa. Se on myös eräs keskeisistä lähivuosien kehittämiskohteista paitsi yrityssektorilla, laajemmin aluekehittämisessä.

Myös alueen yritystoiminta on tilastojen valossa varsin kotimarkkinavetoista. Maakunnittain tarkasteltuna Etelä-Pohjanmaa sijoittuu vähiten vientitoimintaa harjoittavien maakuntien joukkoon (Etelä-Pohjanmaan liitto 2009, 26). Taantuman seurauksena vientiyritysten määrä on myös ollut laskussa: vuosina 2008-2009 vientiä harjoittavien yritysten määrä väheni EteläPohjanmaalla lähes 17 prosenttia, mikä oli tuntuvasti enemmän kuin monissa muissa maakunnissa (Varamäki ym. 2010, 34). Vähäinen vientitoiminta Etelä-Pohjanmaalla ainakin osittain johtuu alueen pienyritysvaltaisuudesta, sillä pk-yritysten resurssit eivät useinkaan ole riittäviä viennin harjoittamiseen. Vaikka suoraa vientitoimintaa harjoittavia yrityksiä on vähän, Seinäjoen kaupunkiseudulla on lisäksi yrityksiä, jotka harjoittavat välillistä vientiä, eli ovat osana kansainvälisiä alihankintaverkostoja. Lisäksi alueen suuret yritykset, kuten esimerkiksi Atria ja Valio, ovat osia näiden yritysten kansainvälisistä verkostoista, ja alueella muutenkin on joitain kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Kaikkiaan kansainvälisyyttä voisi luonnehtia "pisteittäiseksi", eli kaikki tai edes suuri osa yrityksistä ei ole kansainvälisesti toimivia. Eräs haastateltavista luonnehti tilannetta näin:

53 52

Edellytykset ovat ihan hyvät [täällä toimia], mutta tietty kansainvälisyys puuttuu, mikä näkyy osittain myös koulutuksessa, ulkomaista työvoimaa ei ole niin hirveästi saatavilla.

--- Se tuo seudulle kansainvälisyyttä, jos saadaan tänne kansainvälisiä yrityksiä, ja ylipäänsä sellaisia yrityksiä, jotka toimivat vientitoiminnassa. --- Vientiyritykset tuovat imua alueelle monissa suhteissa ja se vaikuttaisi koulutukseenkin alueella ja ulkomaisen työvoiman saamiseen.

Yritystoiminnan kansainvälisyysasteen osalta Skellefteå on samansuuntainen kuin Seinäjoki: kansainvälisyys on pisteittäistä, sillä suuri osa pk-yrityksistä on suuntautunut paikallisille ja kotimaan markkinoille. Toisaalta Skellefteån alueella on myös suuria kansainvälisiä yrityksiä kuten kaivos- ja metallialan Boliden AB ja myös digitaalisen median alalla toimivat luovan alan yritykset ovat erittäin kansainvälisiä. Toisessa ääripäässä vertailualueista on Eindhoven, jossa on lukuisia merkittäviä vientiä harjoittavia ja suuria kansainvälisiä yrityksiä kuten Philips ja ASML. Näillä yrityksillä on suuri merkitys Eindhovenin alueella, sillä yritysten strategiset toiminnot, kuten esimerkiksi t&k-toiminta ja markkinointi sijaitsevat Eindhovenissa. Näin ollen nämä yritykset yhtäältä vahvistavat alueen kansainvälistä kytkentää, mutta samalla myös kytkeytyvät tiiviisti Eindhovenin innovaatioympäristöön.

Vähäinen kansainvälisyys näkyy Seinäjoen kaupunkiseudulla myös yritysten kansainvälisessä t&k-yhteistyössä, joka on varsin niukkaa. Kyselyn mukaan Seinäjoen kaupunkiseudun yrityksillä on vähäisessä määrin t&k-yhteistyötä yritysten kanssa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Ulkomaisten yliopistojen kanssa yhteistyötä ei sen sijaan ole käytännössä juuri lainkaan.

Alueen korkeakoulutoiminta ei myöskään vaikuta kokonaisuutena erityisen kansainväliseltä, vaikka haastateltavien mukaan kansainvälistyminen on sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistokeskuksessa lisääntynyt. Aiemmissa arvioissa kuitenkin esimerkiksi EPANETprofessorit ja heidän tutkimusryhmiensä avainhenkilöt on nähty selvästi kansainvälisesti orientoituneiksi ja verkottuneiksi (Kinnunen ym. 2004, 40; Etelä-Pohjanmaan liitto 2009, 10).

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tuoreen kansainvälisen toiminnan arvion mukaan korkeakoulun kansainvälistyminen on päässyt käyntiin, mutta käytännössä paljon on vielä tehtävää ja kehitettävää (Glassman ym. 2011). Vaikka koulutusta on pyritty kansainvälistämään, opetussuunnitelmia tulisi edelleen vahvasti kansainvälistää ja etenkin ulkomaisia opettajia tulisi saada korkeakouluun huomattavasti nykyistä enemmän. Myös opiskelijavaihto ja opettajavaihto ovat varsin alhaisella tasolla. Lisäksi arviossa todetaan, ettei tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistämiseen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Kansainvälistä julkaisutoimintaa pidetään yleisesti yhtenä tutkimustoiminnan kansainvälistymisen mittarina. Tilastojen valossa Seinäjoella toimivat tutkijat harjoittavat kansainvälistä tieteellistä julkaisemista, mutta julkaisutoiminta vaikuttaa varsin keskittyneeltä. Esimerkiksi vuosina 2005-2010 Seinäjoella toimivat tutkijat olivat mukana 435 kansainvälisessä julkaisussa, mikä tarkoittaisi noin reilua 70 julkaisua keskimäärin vuodessa. Tieteenaloittain tarkasteltuna huomataan, että valtaosa julkaisuista liittyy lääketieteeseen ja psykiatriaan (taulukko 7.7).8 Käy-

8

Tätä keskittymistä muutamalle tieteenalalle selittää todennäköisesti julkaisujen kirjaamiskäytäntö. Julkaisut kirjautu-

vat emoyliopistoille, jos kirjoittajat työskentelevät virallisesti näissä organisaatioissa ja kirjoittajat käyttävät vain emoyliopistojaan ilmoittaessaan artikkelissa taustaorganisaationsa. Tällöin Seinäjoen yliopistokeskuksen julkaisut eivät näy Seinäjoen vaan emoyliopistojen julkaisuina. Näin ollen kansainvälinen julkaisutoiminta Seinäjoella saattaa olla merkittävästikin taulukossa kuvattua monipuolisempaa.

53

tännössä julkaisut näyttäisivät keskittyvän siis Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkijoille.

Näiden lisäksi on joitain maatalouteen liittyviä kansainvälisiä julkaisuja. Eniten julkaisuyhteistyötä on yhdysvaltalaisten, englantilaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten tutkijoiden kanssa.

»»

»» Taulukko 7.7.

Seinäjoen alueen tutkijoiden kansainväliset julkaisut tieteenaloittain 2005-2010.

20 eniten julkaissutta alaa

Alat Lkm

Endocrinology metabolism Clinical neurology Genetics heredity Neurosciences Peripheral vascular disease Medicine general internal Psychiatry Cardiac cardiovascular systems Urology nephrology Rheumatology Nutrition dietetics Geriatrics gerontology Immunology Respiratory system Pharmacology pharmacy Dentistry oral surgery medicine Health care sciences services Oncology Pediatrics Agriculture dairy animal science

63 41 34 26 23 20 18 17 17 16 15 14 13 13 11 10 10 10 10 8

»»

%-osuus, n=435 14.483 9.425 7.816 5.977 5.287 4.598 4.138 3.908 3.908 3.678 3.448 3.218 2.989 2.989 2.529 2.299 2.299 2.299 2.299 1.839

niten korostetaan kansainvälisen opiskelija-, tutkija- ja asiantuntijavaihdon E lisäämistä: tulisi saada sekä enemmän ulkomaisia toimijoita Seinäjoen seudulle että alueen opiskelijoita ja tutkijoita vierailemaan ulkomaille.

Toiseksi, yritysten olemassa olevia kansainvälisiä verkostoja voitaisiin todennäköisesti hyödyntää nykyistä paremmin ja tuoda näitä yrityksiä laajemmin mukaan alueen kehittämiseen.

Kolmantena keskeisenä ulottuvuutena esiin nousee asenteiden muuttaminen positiivisemmaksi kansainvälistymisen suhteen.

Myös vertailualueilla kansainvälisyys nähdään tärkeänä ja se on määritelty kehittämiskohteeksi (taulukko 7.8.). Esimerkiksi Bilbaossa teollisuuden kansainvälistyminen on ollut pitkän tähtäimen strategian eräs prioriteetti ja sitä on pyritty tukemaan erityisesti yritysklusterien avulla. Niin ikään Skellefteåssa yritystoiminnan kansainvälistyminen erityisesti pk-yritysten keskuudessa on koettu haasteelliseksi. Kansainvälistymistä on pyritty kehittämään mm. itämeren alueen yhteistyön avulla. Kansainvälisyyttä on tuettu myös nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisen avulla, jotta yhteydenpito kansainvälisesti helpottuu. Eindhovenin ja Leuvenin alueella kansainvälisyys on jatkuvasti läsnä johtuen keskeisestä eurooppalaisesta sijainnista ja isojen kansainvälisten yritysten läsnäolosta. Kansainvälisyyteen on panostettu mm. alueen saavutettavuutta parantamalla. Erityisenä vahvuutena pidetään EindhovenLeuven-Aachen -”kolmion” (ELAt) yhteistyötä (Hollanti-Belgia-Saksa) eurooppalaisena korkean teknologian alueellisena keskittymänä. Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen nähdään myös mahdollisuutena, jota tulisi edelleen kehittää.

Lähde: Web of Science, Thomson Reuters

Toisaalta voidaan erään haastateltavan tapaan kysyä, voiko Seinäjoella tai vastaavanlaisella keskisuurella paikkakunnalla oleva korkeakouluyhteisö olla aidosti kansainvälinen, ja mikä olisi relevantti kansainvälistymisen taso ja tavoite Seinäjoella? On muistettava, että kansainvälistyminen on suuri haaste myös suurten kaupunkien suurille yliopistoille ja korkeakouluille (esim. OPM 2009).

Kaiken kaikkiaan kansainvälistyminen on iso kehityshaaste koko alueelle. Julkisen sektorin kehittäjille suunnatussa kyselyssä alueen kansainvälisyyden lisääminen nousi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Myös aiemmin vastaavantyyppisissä kyselyissä kansainvälistyminen yhdessä yritysten kasvun kanssa on noussut tärkeimmäksi panostuksen kohteeksi (esim. Varamäki ym. 2010, 86). Tässä tutkimuksessa tehdyn kehittäjäkyselyn avovastauksissa nousee esiin kolme keskeistä keinoa kansainvälistymisen edistämiseksi.

55 54

55

7.4. Alueellinen kehittämispolitiikka, johtaminen ja innovaatiostrategia

Taulukko 7.8.

Kansainvälistyminen vertailualueilla

Alue

Kansainvälistymisen tila

Haasteet

Politiikkatoimenpiteet

Eindhoven

Kansainvälistynyt innovaatioympäristö, kansainvälisesti toimivia suuryrityksiä, keskeinen sijainti Euroopassa. EU:n ohjelmien, mm. puiteohjelmien suurempi hyödyntäminen merkittävä mahdollisuus.

Alueen kansainvälinen houkuttelevuus nähdään ongelmana. ”Kosmopoliittinen” imago heikohko. Asuinympäristö (mm. kulttuuritarjonta, kv. koulut) ei ole houkutteleva.

Saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien kehittäminen. ’BrabantStad’-yhteistyö 5 kaupungin kanssa parantamaan alueen houkuttelevuutta.

ELAt-yhteistyö

Leuven

Erittäin keskeinen sijainti Brysselin läheisyydessä.

Kansainvälinen yliopisto ja kansainvälisesti houkutteleva asuinympäristö.

Useat alueen suuret yritykset ulkomaisessa omistuksessa, mikä lisää riskiä esim. t&ktoiminnan siirtämisestä muualle.

Kansainvälinen yhteistyö Eindhoven-Leuven- Aachen -kolmiossa.

Bilbao

Syrjäinen sijainti, mutta tärkeä kv. satamakaupunki. Innovaatiojärjestelmä jossain määrin ”sisäänpäin suuntautunut”.

Vientitoiminta merkittävää.

Kulttuuri tuonut kansainvälistä vetovoimaa.

Perinteisen teollisuuden kansainvälistäminen, vähän kansainvälistyviä innovatiivisia pk-yrityksiä. Osin myös englannin kielentaito haasteena.

Saavutettavuuden parantaminen: yhteys nopeaan eurooppalaiseen raideverkkoon, uusi lentokenttä. Kansainvälistyminen osana pitkän linjan t&kkehitysstrategiaa. Klusteripolitiikka onnistunut tapa edistää kansainvälistymistä.

Skellefteå

Syrjäinen sijainti Pohjois- Ruotsissa. Suuri osa pk-yrityksistä suuntautunut kotimarkkinoille, joitain suuria kv. yrityksiä.

Kansainvälistyminen on keino päästä uusille markkinoille, mutta miten viestiä tämä pk-yrityksille? Kansainvälistymishaluisten pk-yritysten identifiointi.

Kunta panostanut vahvasti laajakaistayhteyksiin. Etäyhteyksiä hyödyntävän kulttuurin edistäminen. EU:n Baltic Sea Region -ohjelman hyödyntäminen.

Syrjäinen sijainti Euroopassa, kansainvälistyminen alkuvaiheessa. Ulkomaalaisten osuus alhainen, vähän vientiyrityksiä ja kansainvälisiä yrityksiä.

Tutkimusorganisaatioiden kansainvälistyminen lähtenyt käyntiin.

Kansainvälistyminen kokonaisuudessaan suuri haaste, mutta samalla myös mahdollisuus alueelle. Heikko kansainvälinen vetovoima.

Invest in -toiminta, tiedonkeruu ja tilannekartoitus (esim.

AMK:n kv. toiminnan arviointi) ja strategiatyö.

Seinäjoki

Julkisten kehittämistoimien tärkeä merkitys alueelliselle innovaatiotoiminnalle on ollut jo pitkään tiedossa. Viimeaikaisessa alueellisia innovaatioympäristöjä koskevassa tutkimuksessa on lisäksi alettu yhä enemmän korostaa innovaatioympäristön johtamisen ja strategiatyön merkitystä (esim. Harmaakorpi & Niukkanen 2007; Sotarauta 2005). Tämänhetkinen yleinen toimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos korostavat johtajuuden ja strategiatyön merkitystä entisestään.

Kehittämispolitiikan ja strategiatyön merkitys tulee vahvasti esille myös kansainvälisissä vertailukohteissa. Esimerkiksi Bilbaossa kaupungin radikaalin muutoksen taustalla on ollut koordinoitu strategia ja pyrkimys luoda alueellinen innovaatiojärjestelmä, joka on vahvasti sovitettu alueellisiin tarpeisiin. Tämä on edellyttänyt sekä laajaa alueellista yhteistyötä että selkeätä johtajuutta, jonka rooli Bilbaossa on ottanut alueellinen hallinto. Eindhovenissa puolestaan luotiin 2000-luvun taitteen Internet-kuplan seurauksena julkisen hallinnon, yritysten ja tutkimus- ja koulutusinstituutioiden yhteinen strateginen suunnitelma (Horizon), jossa luotiin vahva jaettu näkemys ja visio halutusta alueen tulevaisuuden kehityssuunnasta sekä fokusoitu aluekehityshankkeiden kokonaisuus. Tavoitteena oli stimuloida alueen elinkeinoelämää ja taloutta ja sen avulla kyettiinkin vahvistamaan alueen vetovoimaa ja houkuttelemaan investointeja. Ohjelman menestys on johtanut uusiin jatkostrategioihin, joita toteutetaan tällä hetkellä.

Kuten edellä on tuotu esille, Seinäjoki on viimeisen noin kymmenen vuoden aikana kehittänyt hyvin tietoisesti erilaisin ohjelmin innovaatioympäristönsä toimintaa. Alueellisen kehityksen ytimeen on pyritty kytkemään myös valtakunnallista rahoitusta ja suomalaisia yliopistoja mm. yliopistokeskuksen ja Epanet-verkoston kautta. Yrityssektori ja ammattikorkeakoulu ovat niin ikään olleet jatkuvasti mukana kehittämistyössä. Julkisella politiikalla ja politiikan tekijöillä on ollut alueen kehityksessä merkittävä rooli, mihin on liitetty teknologiakeskusten kehittämistä, yliopistollista tutkimusta, ammattikorkeakoulutoimintaa ja yrityskehitystä. Haastatteluissa todettiinkin, että kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman julkisen sektorin primus motor -roolia, joukkoa visionäärejä ja muutosjohtajia sekä alueen voimakasta yhteistyökulttuuria. Yksimielisyys kehittämistavoitteista on ollut jopa niin laajaa, että joissakin haastatteluissa epäiltiin sen kääntyvän itseään vastaan. Uuden kehittyminen edellyttää myös olemassa olevia toimintamalleja haastavia näkökulmia.

Alueen kulttuuri myös tukee yrittäjyyttä. Äskettäisen yrittäjyyskatsauksen (Varamäki 2010) mukaan Etelä-Pohjanmaalla julkisessa hallinnossa ja politiikassa otetaan yritykset paremmin huomioon kuin koko maassa keskimäärin. Samoin tuoreessa Seinäjoen kaupunkiseudun imagoa tarkastelleessa tutkimuksessa suomalaiset kuluttajat pitivät aluetta yritysmyönteisenä (Imagotutkimus 2010).

Yritysten näkemys Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön tämänhetkisestä johtamisesta ja strategiatyöstä on joiltain osin varsin positiivinen ja toisaalta jossain määrin kriittinen (kuva 7.3 alla). Julkisen sektorin kehittäjät puolestaan näkevät tilanteen kaikilta osin varsin hyvänä ja arvioivat samoja ulottuvuuksia selvästi positiivisemmin.

Positiivista on ensinnäkin se, että valtaosan yrityksistä mielestä (68 prosenttia) kaupunkiseudulla on valittu oikeat painopistealat. Myönteinen seikka on myös se, etteivät yritykset yleisesti

57 56

57

koe innovaatiotoiminnan kehittämisen laantuneen alueella. Lisäksi varsin suuri osa yrityksistä (64 prosenttia) kokee myös, että yritystoimintaa tuetaan alueella hyvin (liitetaulukko 3).

Negatiivista puolestaan on se, että yrityksistä vain alle puolet (46 prosenttia) on sitä mieltä, että alueella on selkeä innovaatiotoiminnan strategia ja yhteinen tahtotila. Samoin alle puolet (47 prosenttia) yrityksistä on sitä mieltä, että eri toimijoiden strategiat ja toiminta tukevat toisiaan.

Näitä voidaan pitää suhteellisen alhaisina lukuina. Myös osa haastateltavista korosti sitä että, alueellisia innovaatiotoimintaan liittyviä strategioita on tällä hetkellä paljon. Se aiheuttaa epäselvyyttä kehittämisen linjasta ja nostaa esiin kysymyksen siitä, miten eri strategiat sovitetaan yhteen. Lukuisten strategioiden ohelle tarvitaankin yhä enemmän toimintaa. Julkisen sektorin toimijat eivät näe tätä ongelmaa yhtä vahvasti, sillä heistä noin 70 prosenttia on sitä mieltä, että alueen strategia on selkeä ja eri toimijoiden strategiat ja toiminta tukevat toisiaan.

Tarvittaisiin lisää epävirallista vuorovaikutusta yritysten ja julkisten toimijoiden välille Julkisia yrityskehitys- ja innovaatiopalveluja tulisi koordinoida paremmin ja keskitetymmin yritysten suuntaan Seudulla on valittu oikeat painopistealat (elintarvikekehitys, metalli- ja teknologiateollisuus, luovat alat

Eri toimijoiden (mm. maakunnan liitto, kaupunkiseutu, ELY-keskus jne) strategiat ja toiminta tukevat toisiaan Kaupunkiseudulla on selkeä innovaatiotoiminnan kehittämisen strategia ja yhteinen tahtotila Seudun osaamis- ja koulutusinfrastruktuurin kehittäminen on laantunut 0%

Osittain samaa mieltä

Kyseessä on toki varsin tyypillinen kritiikki yritysten suunnasta julkisia innovaatiopalveluja kohtaan, ja tätä näkemystä on tuotu esiin viime aikoina usein myös esimerkiksi koko maan tasolla (TEM 2010b; ks. myös Lappalainen ym. 2010). Tässä tutkimuksessa tehdyt kyselyt ja haastattelut viittaavat kuitenkin siihen suuntaan, että Seinäjoella näkemys on varsin laajasti jaettu sekä yritysten että julkisen sektorin toimijoiden piirissä. Tätä taustaa vasten näkemys on hyvä ottaa vakavasti alueen innovaatioympäristöä kehitettäessä edelleen.

Koordinaatiota lukuunottamatta yrityskehitys- ja innovaatiopalveluja voidaan pitää alueella varsin toimivina. Selkeitä aukkoja toimija- ja palvelukentässä ei näytä olevan, ainoastaan riskirahoituksen saannissa on haastattelujen perusteella puutteita. Yritykset arvioivat kokonaisuutena yksittäisiä alueen yrityskehitys- ja innovaatiopalveluja varsin positiivisesti (liitetaulukko 7). Yli 80 prosenttia vastaajista piti Frami Oy:n toimitiloja ja kehityspalveluita sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen palveluita erittäin tai melko laadukkaina. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Tekesin palveluita piti erittäin tai melko laadukkaina yli 70 prosenttia vastaajista. Kunnallisia elinkeinotoimien palveluita ja Foodwestin palveluita piti laadukkaina hieman yli puolet vastaajista. Ainoastaan Teknologiakeskus Alavus Fasadin arviot ovat muita heikommat.

Yritys- ja innovaatiopalvelut koetaan alueella kuitenkin ehkä jossain määrin passiivisiksi. Osa yrityksistä on sitä mieltä, että julkiset toimijat voisivat mielestä toimia aktiivisemmin ja näkyvämmin yritysten suuntaan. Samoin palveluita voitaisiin selkeämmin räätälöidä yritysten tarpeisiin.

Seudun painopistealoja on sopiva määrä

Täysin samaa mieltä

kö jotkut alueet päällekkäin, mikä on kunkin tahon rooli? Että olisi selkeästi yksi kontaktihenkilö, jos ei kaikkien eri tahojen edustajana, niin ainakin niin, että kussakin tahossa olisi yksi kontaktihenkilö, jonka kanssa yritykset voisivat keskustella.

Osittain eri mieltä

20 %

40 %

Täysin eri mieltä

60 %

80 %

100 %

En osaa sanoa

Kaiken kaikkiaan aineistojen perusteella vaikuttaa siltä, että Seinäjoen alueella on suhteellisen vahva yritys- ja innovaatiomyönteinen kulttuuri. Vuorovaikutus toimii varsin hyvin ja julkinen aluekehittäminen on ollut toimintaa eteenpäinvievää ja kehittävää. Yritykset arvioivat myös alueen innovaatiokulttuuria varsin myönteisesti: 60 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että alueen toimintaympäristö tukee uusien ideoiden ja tuotteiden kehittämistä (liitetaulukko 3). Samaa kulttuurista ulottuvuutta heijastelee myös kysymys siitä, onko alueella rohkeutta uusiin avauksiin ja uuden kokeilemiseen. 65 prosenttia yrityksistä oli väittämän kanssa samaa mieltä. On kuitenkin hyvä huomata, että noin kolmasosa yrityksistä oli kummassakin tapauksessa eri mieltä. Toisin sanoen parannettavaakin näyttäisi tässä valossa olevan ja kaikki eivät pääse nauttimaan alueen yritysmyönteisestä ilmapiiristä.

Kuva 7.3.

Yritysten näkemys Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön johtamisesta ja strategiatyöstä Samoin suuri osa yrityksistä suhtautuu varsin kriittisesti innovaatiopalvelujen koordinointiin ja - kuten yllä todettu - kaipaisivat lisää epävirallista vuorovaikutusta julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Yrityskehityspalveluiden osalta 78 prosenttia yrityksistä on sitä, mieltä että koordinointia tulisi parantaa. Huomionarvoista on, että 85 prosenttia julkisen sektorin kehittäjistäkin on tätä mieltä. Myös osa haastateltavista toi esiin samansuuntaisen näkemyksen: Koordinointi on heikkous. Että yritykset tietäisi mitä nämä kaikki tahot tekevät ja millä tavoin yritys voi hyötyä heistä, ihan suoraan sanottuna, ja miten yritykset voivat tuoda omia ajatuksiin esille, mikä on se foorumi jossa voi tuoda esille. Eri toimijoiden selkeys, menee-

59 58

59

8. Tuotokset Kansainvälisten vertailukohteiden oppeja Seinäjoelle

»»

»»

»»

»»

rityskannan kasvun ja vaihtuvuuden osalta vertailualueiden kärjessä on Y Eindhoven,jossa toimii uusia ja dynaamisia toimialoja. Seinäjoen seudulla toimialat ovat perinteisempiä ja perheyrityksiä on paljon. Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla yrityskentän dynamiikka on selvästi alhaisempaa. Yrityskentän vaihtuvuuden ja dynamiikan kehittymistä on Seinäjoen seudulla syytä jatkossa seurata. oimiva yhteistyö ja vuorovaikutus innovaatioympäristössä on monen tekijän T summa ja siihen voidaan vaikuttaa eri tavoin, esimerkiksi alueellisen kehityspolitiikan avulla (Bilbao) tai yritysverkostojen ja klusterien kautta (Eindhoven).

Seinäjoella yhteistyö koetaan jossain määrin viralliseksi ja byrokraattiseksi.

Yhteistyön vahvistamiseksi mielenkiintoisen mallin tarjoaa Skellefteåssa luovien alojen alueella toimiva The Lodge. Se on luonut toimivan alustan eri toimijoiden yhteistyölle ja on osaltaan vaikuttanut luovien digitaalisten alojen lupaavaan kehitykseen alueella. Se edustaa mielenkiintoista toimialapohjaista tapaa vahvistaa toimijoiden yhteistyötä. Toimijoiden yhteistyötä voidaan hyvin kehittää toimialatai klusteripohjaisesti tai poikkitoimialoittaisen teeman kautta. ansainvälisyys koetaan tärkeäksi ulottuvuudeksi kaikilla vertailualueilla, mutta K siihen liittyvät haasteet ovat varsin erilaisia. Esimerkiksi Eindhovenin ja Leuvenin alueella kansainvälisyys on jatkuvasti läsnä johtuen keskeisestä eurooppalaisesta sijainnista ja isojen kansainvälisten yritysten läsnäolosta, kun taas Skellefteåssa syrjäisen sijainnin vuoksi on panostettu nopeiden laajakaista yhteyksien rakentamiseen. Seinäjoella kansainvälisyys on vähäistä ja kiinnostava aluekehittämisen malli olisi kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen Eindhovenin, Leuvenin ja Aachenin (ELAt) yhteistyön tapaan. Siinä kaupunkialueet pyrkivät yhdessä kehittämään vetovoimaisuuttaan ja infrastruktuuria. lueellisen kehittämispolitiikan ja innovaatioympäristön johtamisen osalta A Eindhoven on mielenkiintoinen esimerkki. Kaupungissa luotiin 2000-luvun taitteen Internet-kuplan puhkeamisen aiheuttamien vaikeuksien seurauksena julkisen hallinnon, yritysten ja tutkimus- ja koulutusinstituutioiden yhteinen strategia (Horizon), joka synnytti vahvan jaetun näkemyksen ja vision halutusta alueen tulevaisuuden kehityssuunnasta sekä fokusoidun kehityshankkeiden kokonaisuuden. Ohjelman avulla on kyetty vahvistamaan alueen vetovoimaa ja houkuttelemaan investointeja.

Innovaatioympäristön tuotokset ymmärretään tässä tutkimuksessa suhteellisen suorina ja mitattavia tuloksina, joita ympäristössä toimivat toimijat synnyttävät. Kuten edellä on todettu, kyse ei kuitenkaan ole lineaarisista vaikutusketjuista, vaan monimutkaisista prosesseista. Innovaatiotoiminnan tuloksia ja tuotoksia tarkastellaan seuraavassa kolmen pääulottuvuuden kautta: »» »» »»

Patenttien määrä Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten ja innovaatioiden määrä Uusien yritysten synty ja kasvuyritysten määrä

8.1. Patentit Patenttitilastot osoittavat, että Seinäjoen seudulla yritykset patentoivat varsin vähän. 2000-luvulla Etelä-Pohjanmaalla patenttihakemuksia on ollut vuosittain alle kymmenen ja esimerkiksi vuonna 2003 vain kaksi kappaletta (taulukko 8.1). Kansainvälisessä vertailussa Eindhovenin alue on patentoinnissa aivan omaa luokkaansa, ja patenttien määrä liikkuu vuosittain hieman alle 2000 patentissa. Eindhovenin korkeita patenttilukuja selittää alueen erittäin teollistunut ja korkeaan teknologiaan perustuvat talous, jossa erityisesti elektroniikan alueella on tehty paljon innovaatiota. Merkittävä osa Eindhovenin patenteista on peräisin Philipsin tutkimuslaboratoriosta (Wintjes 2011).

Mielenkiintoista sen sijaan on, että Bilbaossa patentointi on varsin vähäistä, vaikka alue onkin tunnettu taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä. Kuten edellä on todettu, Bilbao ei tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten suhteen ole erityisen t&k-intensiivinen alue, ja patenttiluvut heijastavat myös tätä seikkaa. Myös Västerbottenin alueella patentoidaan tuntuvasti Etelä-Pohjanmaata enemmän. Kaiken kaikkiaan patenttien määrä heijastelee varsin hyvin alueiden panostuksia t&k-toimintaan (vrt. taulukko 6.1. edellä ja taulukko 8.1 alla).

Taulukko 8.1.

Patenttihakemukset vertailualueilla (kpl)

Etelä-Pohjanmaa Vizcaya Noord-Brabant Vlaams Brabant Västerbottens Län

2000

2003

2006

2007

6 12 1749 137 42

2 23 1811 135 25

9 42 3 1961 166 33

6 5 1735 198 25

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

61 60

61

Myös yleisemmin on todettu, että alueiden t&k-panostusten määrä heijastuu varsin suoraan patenttien ja kaupallistettujen innovaatioiden määrässä (esim. Valovirta ym. 2009, 55). Lähinnä poikkeuksia tähän tekevät sellaiset alueet, joilla käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta on vahvaa ja jotka näin ollen saattavat tuottaa t&k-panoksiin nähden enemmän innovaatioita.

Myös verrattuna eräisiin muihin suomalaisiin kaupunkeihin Seinäjoen patentointiaktiivisuus näyttäytyy varsin vaatimattomana (taulukko 8.2). Suurissa kaupungeissa ja etenkin Helsingissä patentointi on aivan eri tasolla, mutta myös Porissa ja Hämeenlinnassa patentteja on selvästi enemmän kuin Seinäjoella. Toisaalta kun patenttien määrä suhteutetaan tutkimustyövuosien määrään, maakuntien vertailussa Etelä-Pohjanmaa sijoittuu keskikastiin (Varamäki ym. 2010, 38).

Huomionarvoista myös on, että Etelä-Pohjanmaalla yhteispatenttihakemusten osuus on varsin korkea (taulukko 8.3). Yhteispatentit ovat patentteja, joilla on useita haltijoita ja niitä on pidetty tästä syystä esimerkiksi yhtenä avoimen innovaatiotoiminnan ilmentymismuotona. Yhteispatenttien suuri osuus kuvaa näin ollen yhteistyötä innovaatioympäristössä.

Varsin vähäiseen patenttien määrään Seinäjoella on varmasti useita syitä. Ehkä päällimmäinen niistä on alhaiset t&k-panostukset, joiden kautta myös innovaatiotoiminta on pikemminkin inkrementaalista ja enemmän käytäntö- ja asiakaslähtöistä kuin tutkimuslähtöistä. Myös teknologiayritysten suhteellisen vähäinen määrä ja yritysten pieni koko heijastuvat patenttitilastoissa.

Tilastoissa käy ilmi myös se, etteivät 2000-luvulla kasvaneet t&k-panostukset ainakaan vielä näy kasvavina patenttilukuina. Osa Seinäjoen kaupunkiseudun keskeisistä toimialoista, kuten elintarviketeollisuus, huonekaluteollisuus ja rakentamiseen liittyvät alat, eivät myöskään ole korkean patentointiaktiivisuuden aloja ICT:n, elektroniikan tai biotekniikan tapaan.

Taulukko 8.2 Kotimaiset patenttihakemukset eräissä Suomen kaupungeissa 2000-2008.

Helsinki Pori Hämeenlinna Tampere Jyväskylä Seinäjoki

2000

2005

2008

894 47 25 309 146 9

676 39 26 148 107 4

693 25 17 152 86 9

Taulukko 8.3.

Yhteispatenttihakemukset maan sisällä (% kaikista hakemuksista)

Vlaams Brabant Vizcaya Etelä-Pohjanmaa Noord-Brabant Västerbottens Län

2000

2003

2006

2007

27,9 52,0 37,5 4,9 18,5

27,8 11,8 76,5 5,5 13,8

31,8 21,5 57,1 6,1 24,3

33,2 29,6 28,6 9,0 29,6

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

8.2. Innovaatiotoimintaa harjoittavat yritykset ja innovaatioiden määrä Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrää kuvaavia tietoja ei alueellisesti ole saatavilla edes maakuntatasolla, joten innovatiivisten yritysten määrää Seinäjoen kaupunkiseudulla on erittäin vaikea luotettavasti arvioida. Seuraavassa näiden yritysten määrää on pyritty estimoimaan olemassa olevien aineistojen valossa.

Tätä tutkimusta varten tehdyssä yrityskyselyssä kohdejoukoksi pyrittiin muodostamaan innovaatiotoimintaa alueella harjoittavat yritykset. Eri aineistoja laajasti yhdistämällä (ks. luku 4) kohdeyrityksiä löytyi 432 kappaletta. Tästä yritysjoukosta kyselyyn vastasi siis 79 yritystä, joista 73 prosenttia ilmoitti harjoittavansa tutkimus- kehitys- tai innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta määriteltiin kyselyssä varsin laveasti.9 Ottaen huomioon valikoituneen vastaajajoukon sekä innovaatiotoiminnan lavean määritelmän on huomionarvoista, että lähes 30 prosenttia näistä yrityksistä ei oman ilmoituksensa mukaan siis harjoita innovaatiotoimintaa.

Eräänä indikaattorina innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrästä voidaan pitää myös Tekesin rahoitusta saavien yritysten määrää. Tekesin toimittamien tietojen mukaan vuosina 2008-2010 Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten määrä vaihteli Seinäjoen kaupunkiseudulla 13 ja 25 yrityksen välillä (taulukko 8.4).10 Yhteenlaskettu tukisumma koko alueella on ollut keskimäärin noin 2,25 miljoonaa euroa vuosittain. Keskimääräisesti yritystä kohti myönnetty rahoitus oli Seinäjoella vuonna 2009 selvästi suurempi (noin 208 000 euroa) kuin vuosina 2008 ja 2010. Kuitenkin kaikkina vuosina Seinäjoen kaupunkiseudun luvut ovat selvästi koko maan keskiarvon alapuolella. Tekesin toimittamien tietojen mukaan myöskään alueelta lähteneiden Tekes-hakemusten lukumäärä ei ole kasvanut 2000-luvulla, eli yritysten aktivoitumista Tekes-rahoituksen hakemiseen ei ole ollut nähtävissä.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Patentointi [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-2051. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pat/2009/pat_2009_2010-11-11_tie_001_fi.html.

9

Kyselyssä tutkimus- ja kehittämistoiminta määriteltiin systemaattiseksi toiminnaksi tiedon lisäämiseksi ja tiedon

käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Innovaatiotoiminnalla puolestaan tarkoitettiin kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka tuottavat tai joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai parannettuja tuotteita tai prosesseja. Innovaatiotoiminta sisältää myös muualla kehitettyjen innovaatioiden käyttöönoton.

10

Tekesin toimittamissa tiedoissa määrittelykriteerinä on ollut Tekes-hankkeen suorituspaikkakunta, ei yrityksen koti-

paikka. Eli kokonaismäärissä ovat mukana kaikki yritykset, joiden Tekes-hankkeiden suorituspaikka on ollut ollut Seinäjoen kaupunkisedulla kyseisinä vuosina.

63 62

63

Taulukko 8.4.

Tekesin yritysrahoitus Seinäjoen kaupunkiseudulle vuosina 2008, 2009 ja 2010

Tekesin rahoitusta saaneita yrityksiä Tukisumma yhteensä Tukisumma yritystä kohden Seinäjoen kaupunkiseudulla Tukisumma yritystä kohden koko maassa

Kaiken kaikkiaan Seinäjoen kaupunkiseudulla (ja Etelä-Pohjanmaalla) Tekesin rahoitusta saa siis suhteellisen pieni määrä yrityksiä. Tukisummat yritystä (ja hanketta) kohti ovat myös keskimääräistä pienempiä. Käytännössä esimerkiksi voimakkaasti kasvavien start-up -yritysten Tekes-hankkeet voivat olla hyvinkin suuria, jopa miljoonan euron luokkaa, mutta tilastojen ja myös haastattelujen mukaan näitä hyvin suuria hankkeita ei Seinäjoen seudulla ole ollut.

2008

2009

2010

25 1 763 000

13 2 705 000

15 2 286 000

70 000

208 000

152 400

240 000

303 000

361 000

Kaiken kaikkiaan nämä tiedot indikoivat sitä, että innovoivia yrityksiä on suhteellisen vähän.

Haastatteluissa kuitenkin korostetaan, että Tekes-rahoitus alueelle voisi kasvaa, esimerkiksi kaksin- tai jopa nelinkertaistua, mikäli kysyntää, eli hyviä ideoita olisi enemmän ja yritykset suuntautuisivat vahvemmin t&k-toimintaan. Osa haastateltavista myös korostaa, että potentiaalia ja erittäin innovatiivisia yrityksiäkin alueella kuitenkin on: Kyllä niitä [todella innovatiivisia yrityksiä] alueella on - en oikein voi puhua nimillä - ne ovat monet aika pieniä. Niitä on joitakuita. Jos on vähän onnea, niistä voi kasvaa hyvinkin merkittäviä yrityksiä. Mutta enemmänkin niitä saisi olla, näitä ituja.

Lähde: Tekes; Tekes 2008; 2009; 2010

Kuvasta 8.1. puolestaan voidaan havaita, että Tekesin rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla on pysynyt suhteellisen tasaisena 2000-luvun aikana. Tämä on merkillepantavaa, koska samalla tiedetään, että yritysten t&k-panostukset alueella nousivat 2005-2009 merkittävästä (luku 6.1.). Tämä saattaisi viitata siihen, ettei Tekes-rahoituksen mahdollisuuksia hyödynnetä alueella täysimittaisesti. Tekesin tutkimusrahoitusta alueelle alettiin saada 2000-luvun alussa oletettavasti yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnan aktivoitumisen myötä.

8 7 6

Yritysten ja erityisesti pk-yritysten aktivoiminen innovaatiotoimintaan on yhteinen haaste useilla vertailualueilla, kuten esimerkiksi Skellefteåssa. Merkillepantavaa on, etteivät pk-yritykset ole edelläkävijöitä innovaatiotoiminnassa myöskään Eindhovenissa, vaikka alue kokonaisuutena onkin vahva innovaatioalue. Innovaatiotoiminta lepääkin siellä pitkälti suurten yritysten varassa. Myös Bilbaossa tilanne on samansuuntainen, mutta siellä on pyritty vahvasti nostamaan yritysten kiinnostusta innovaatiotoimintaan erilaisten ohjelmien kautta, ja siinä on jossain määrin onnistuttukin.

Suomen eri alueilla tuotettuja innovaatioita voidaan tarkastella VTT:n Sfinno-aineiston avulla.

Sfinno-tietokannassa on tällä hetkellä noin 4500 yksittäistä suomalaista merkittävää innovaatiota, jotka on kaupallistettu vuosien 1945-2007 aikana. Seinäjoen kaupunkiseudulla tuotettuja innovaatioita tietokannassa on 22 kappaletta (taulukko 8.5). Verrattuna muihin Suomen kaupunkiseutuihin tätä lukua ei voida pitää erityisen suurena, eivätkä alueen yritykset näyttäydy alueellisessa vertailussa erityisen innovatiivisina (Valovirta 2009, 48). Samaan suuntaan viittaavat myös useat kommentit julkisen sektorin kehittäjille suunnatun kyselyn avovastauksissa:

5 4

erkittäviä innovaatioita alueella ei oikeastaan ole tehty. Voi sanoa, että puolittaisia kyllä M muutama. Alueen suuret yritykset, joiden pitäisi toimia ikään kuin vetureina näissä asioissa eivät ole siinä onnistuneet tai ehkä siellä ei ole haluakaan toimia vetureina. Alueella ei esimerkiksi tutkimustoiminnan kautta ole juurikaan syntynyt sen tyyppisiä lopputuloksia, joita joku yritys voisi hyödyntää ja että sitä voitaisiin sanoa innovaatioksi. Alueen yritykset kehittävät melko nihkeästi omia tuotteitaan ja palveluitaan.

Totta puhuen alueemme ei ole kovin innovaatio-orientoitunut.

3 2 1 0 2009

2008

Tekesin tutkimusrahoitus, milj €

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

65 64

2000

Kuva 8.1.

Tekesin rahoitus Etelä-Pohjanmaalle 1990-2009

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1993

1992

1991

1990

Tekesin yritysrahoitus, milj €

Sfinno-tietokannan perusteella näyttää kuitenkin siltä, että alueen yritykset olisivat aktivoituneet tuotekehityksessä, sillä innovaatioiden määrä on kasvussa: 1980-luvulta tietokannassa on 3 innovaatiota, 1990-luvulta 4 innovaatiota ja 2000-luvulta 10 innovaatiota. Toimialoittain tarkasteltuna mikään toimiala ei kokonaisuutena näyttäydy erityisen innovatiiviselta siinä mielessä, että yhdeltä toimialalta olisi useita ja toisiinsa kytkeytyviä innovaatioita. Rakentamiseen ja huonekaluteollisuuteen liittyviä innovaatioita on kuitenkin useampia. Seinäjoen kaupunkiseudulla kehitetyt innovaatiot ovatkin näin ollen pitkälti yksittäisiä innovaatioita eri aloja

65

edustavista yrityksistä (Emt). Ainoat yritykset, joilla on useita innovaatioita tietokannassa, ovat Velsa Oy, Finn-Power Oy ja Lillbacka Oy. Näistä Finn-Powerilla ja Lillbacka Oy:lla on yhteinen tausta, ja tämä yrityskokonaisuus nouseekin vahvasti esiin innovatiivisena toimija alueella Sfinno-aineistossa.

Innovaatioiden uutuusarvoa tarkasteltaessa on merkittävää, että mukana on useita globaaleille markkinoille uusia innovaatioita, esimerkiksi FogScreen Oy:n sumuvalkokangas, Pellonpaja Oy:n rehuvaunu ja Lillbacka Oy:n levytyökeskukset. Tietokannassa innovaatioita on arvioitu myös sen mukaan kuinka kompleksisia ne ovat. Kompleksisuutta on arvioitu sen mukaan muodostuuko innovaatio yhdestä vai useammasta funktionaalisesta kokonaisuudesta ja onko sen kehittämiseen tarvittu yhden vai useamman tieteenalan tiedon ja osaamisen yhdistämistä.

Kompleksisuusasteeltaan valtaosa Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioista on keskitasoisia innovaatioita. Korkean kompleksisuusasteen innovaatioita on vain kaksi (Lillbacka Oy:n Finn-Power levytyökeskukset ja Luoman Oy:n MobileHome). Korkean kompleksisuusasteen innovaatiot syntyvätkin tyypillisimmin suurissa kaupungeissa, sillä niissä sijaitsee suuri osa arvoketjujen ylimmillä tasoilla toimivista suurista teollisuusyrityksistä sekä paljon kompleksisia innovaatioita tuottavia tieto- ja viestintäteknologian yrityksiä (Valovirta ym. 2009).

Sfinno-aineisto kuvaa siis merkittäviksi luokiteltavia innovaatioita. Yrityskysely antaa tätä laajemman kuvan alueen innovaatioista, ja sen perusteella Seinäjoen kaupunkiseudulla toimivissa yrityksissä syntyy monentyyppisiä innovaatioita. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71 prosenttia kertoi kehittäneensä viimeisen 5-10 vuoden aikana tuoteinnovaatioita, 50 prosenttia kertoi synnyttäneensä prosessi-innovaatioita ja 41 prosenttia kertoi tehneensä tänä aikana palveluinnovaatioita. Markkinointi-innovaatioita (28 %) ja organisaatioinnovaatioita (17 %) synnyttäneiden yritysten osuus oli selvästi pienempi. Tarkemmin kysyttäessä 31 yritystä nimesi yhden tai useamman kehittämänsä innovaation. Mainitut innovaatiot ovat hyvin monimuotoisia lähtien selkeistä tuoteinnovaatioista ja prosessi-innovaatioista erilaisiin konsepti- ja designinnovaatioihin. Mukana on myös esimerkiksi useita ohjelmisto- ja mobiilialan innovaatioita.

Alueella on myös selvästi yrityksiä, jotka ovat kehittäneet useita innovaatioita.

Julkisen sektorin kehittäjiä pyydettiin kyselyssä nimeämään merkittävimpiä Seinäjoen kaupunkiseudulla viimeisen 5-10 vuoden aikana kehitettyjä innovaatioita. Ylivoimaisesti merkittävimmäksi innovaatioksi julkisen sektorin toimijoiden arvioissa nousi Epanet-verkosto ja muu tutkimus-, koulutus- ja teknologiakeskustoimintojen kehittäminen (Framin alue, Rytmikorjaamo, Ruokaprovinssi jne.). Tältä pohjalta voidaan hieman kriittisesti kysyä, mitä alueen innovaatiotoiminnasta kertoo se, että alueen keskeiset kehittäjätahot mainitsevat voittopuolisesti julkisen sektorin esimerkkejä. Toiseksi eniten mainintoja saivat Atria (erityisesti Atrian logistiikkatoiminta) ja FogScreen. Näiden ohella hajamainintoja saivat Epec, energia-alan innovaatiot, Lennol sekä Duudsonit.

Kansainvälisesti tarkastellen eri alueilla tuotetut merkittävimmät innovaatiot linkittyvät luonteenomaisesti näiden alueiden keskeisille toimialoille. Skellefteåssa suuri osa innovaatioista on vahvasti yritysperäisiä ja ne ovat nousseet teollisuuden tarpeista, eivätkä tutkimuksen kautta.

Tässä mielessä voidaan puhua ehkä samantyyppisestä käytäntövetoisuudesta kuin Seinäjoen alueella. Skellefteåssa suuri osa innovaatioista liittyy alueen keskeisiin teollisuuden aloihin, kaivos-, rakennus- ja metsäteollisuuteen. Bilbaossa puolestaan merkittävimmäksi innovaatioiksi nousevat Guggenheimin museo sekä koko Bilbaon alueen muutos teollisuus teollisuuskaupungista moderniksi hyvän asumisen ja korkean teknologian ja osaamisen kaupungiksi.

67 66

Taulukko 8.5.

Seinäjoen kaupunkiseudulla kehitetyt innovaatiot Sfinno-tietokannan mukaan.

VUOSI

INNOVAATIO

YRITYS

1968

Lynx -moottorikelkat

Velsa Oy

1969

Kuri-Flame -keskuslämmityskattila

Kurikan Kattila

1974

Lynx-Etto moottorikelkka

Velsa Oy

1977

Tin Fish peltikalauistin

Iisakki Järvenpää Oy

1979

EG-laitteisto. Lämmöntalteenotto-ja ilmastointijärjestelmä

Energent Oy

1983

Finn-Power levytyökeskukset

Lillbacka Oy

1984

Lumikko-Generaattori autokylmäkone

Seinäjoen Kylmäkone A&T Saikkonen Ky

1988

Levityskisko

Liias Pirtti-Kaluste

1993

Jätehuollon logistinen kokonaisjärjestelmä

Datatech Oy

1996

Ekosoihtu, jonka vahapaperikuoren voi polttaa tai kompostoida.

Pihlaja Esa Oy

1998

Pellon 600TR-rehuvaunu

Pellonpaja Oy

1998

Ekoeriste

Linsul Oy

2001

Night Train -fms -järjestelmä

Lillbacka Oy

2002

Finn-Power Laser Brilliance

Finn-Power Oy

2003

FogScreen -sumuvalkokangas -kosketusnäyttö

Fog Screen Oy

2003

Palax Power 70

Terästakomo Oy

2003

Similan Feedback Collector

Similan Oy

2004

C5-levytyöstökeskus

Finn-Power Oy

2004

Unique-piippu

Härmä Air Oy

2004

Vedenpuhdistusmenetelmä

Enaqua Oy

2005

Moniteräputkisaha

Plantool

2006

MobileHome

Luoman Oy

Lähde: Sfinno-tietokanta, VTT.

67

sia yrityksiä on ollut noin 16 prosenttia yrityskannasta 2000-luvulla (ks. taulukko 7.2 yllä). Myös Eindhovenissa uusien yritysten osuus on ollut suhteellisen korkea, eli noin 12 prosenttia. Leuvenissa uusien yritysten osuus on ollut hieman alhaisempi, eli noin kahdeksan prosentin luokkaa.

Tässä julkisen sektorin roolin on ollut keskeinen. Eindhovenissa Philips on keskeinen innovaattori ja siellä korostuvat elektroniikkaan liittyvät innovaatiot, kuten C-kasetti, compact disc, DVD, blue ray ja lääketieteen teknologian liittyvät innovaatiot kuten röntgenputki.

Vaikka Leuvenissa uusien yritysten osuus on kokonaisuudessaan hieman alhaisempi, se on ennen kaikkea tullut tunnetuksi uusien yliopisto- ja tutkimusperäisten uusien yritysten synnyttäjänä. Erityisesti vuoden 1990 jälkeen spin-off -yritysten määrä on ollut seudulla erittäin korkea ja kaiken kaikkiaan vuoden 1980 jälkeen uusia tutkimusperäisiä yrityksiä on syntynyt lähes ja ne työllistävät yli 3500 ihmistä ja yhteinen liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa. Leuvenin menestyksen taustalla ovat olleet etenkin useat erityiset riskirahoitusjärjestelyt aloittaville yrityksille, mutta myös Leuvenin yliopiston teknologinen suuntautuminen, yliopistojen ja yritysmaailman yhteisen tutkimuskeskuksen (Inter-University Microelectronics Centre IMEC) perustaminen sekä yhteistyö innovaatiorahoittajien kanssa. Alueella on myös pitkään vahvasti panostettu tutkimuksen hyödyntämiseen ja tutkimustulosten siirtoon yliopistoista yrityksiin.

Tästä yhtenä osoituksena on se, että Leuveniin perustettiin jo vuonna 1972 eräs Euroopan ensimmäisistä teknologiansiirtoyhtiöistä (Leuven Research and Development).

8.3. Uusien yritysten synty ja kasvuyritykset Uusia yrityksiä Seinäjoen kaupungissa on syntynyt 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 300.

Uusien yritysten määrä on kuitenkin kasvussa, sillä vuosina 2006-2009 uusia yrityksiä syntyi lähes 350 kappaletta keskimäärin joka vuosi. Verrattuna 1990-luvun loppuun uusia yrityksiä on 2000-luvulla syntynyt selvästi enemmän, sillä vuosina 1995-2000 uusia yrityksiä syntyi noin 190 vuosittain (taulukko 7.1; Tilastokeskus). Seinäjoen kaupunkiseudulla puolestaan on 2000-luvulla vuosittain syntynyt uusia yrityksiä keskimäärin noin 670. Myös kaupunkiseudulla uusien yritysten määrä on ollut kasvussa viime vuosina, sillä vuosina 2006-2009 aloittaneita yrityksiä oli keskimäärin lähes 770 vuosittain. Kasvava uusien yritysten määrä on luonnollisesti positiivinen indikaatio yritystoiminnan tilasta seudulla.

Myös voimakkaasti kasvavia yrityksiä pidetään usein indikaattorina innovaatioympäristön tuloksista. Seinäjoen seudulla kasvuyrityksiä on suhteellisesti melko vähän. Kasvuyritysten osuus yrityskannasta Etelä-Pohjanmaan ELY-alueella on 3,17 prosenttia, mikä on ELY-alueista neljänneksi pienin osuus (TEM 2011). Osuus on pienempi ainoastaan Ahvenanmaa (1,77 %), Pohjois-Savon (2,78 %) ja Kaakkois-Suomen (2,85 %) ELY-alueilla. Suurin osuus on Uudellamaalla (6,17 %) sekä Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (5,40 %). Koko maan yrityksistä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee 3,5 prosenttia, mutta koko maan kasvuyrityksistä vain 2,3 prosenttia.

Jos aloittavien yritysten määrä suhteutetaan koko yrityskannan kokoon, huomataan, että suurissa kaupungeissa - Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella - uusien yritysten osuus on korkein (taulukko 8.6). Näissä se on ollut lähes poikkeuksetta koko 2000-luvun yli 10 prosenttia ja korkeimmillaan lähes 12,5 prosenttia. Seinäjoen kaupungissa osuus on vaihdellut 8 ja 11 prosentin välillä ja suhteellisen samalla tasolla Poriin ja Hämeenlinnaan verrattuna. Seinäjoen kaupunkiseudulla uusien yritysten osuus on ollut noin prosenttiyksikön Seinäjoen kaupunkia alempana. Huomionarvoista myös on, että kaikissa kaupungeissa uusien yritysten osuus kasvoi vuoteen 2009 asti, jolloin se taantuman seurauksena kääntyi laskuun.

Myös pk-yritysten kasvuhakuisuus on Etelä-Pohjanmaalla muuta maata vähäisempää: voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on Etelä-Pohjanmaalla yhteensä 45 prosenttia ja koko maassa 52 prosenttia (Suomen yrittäjät 2011, 15). Eteläpohjalaista kasvuyrittäjyyttä onkin luonnehdittu siten, että alueen yritykset kasvavat vakaasti, riskittömästi ja taloudellisesti kannattavasti (Varamäki ym. 2010, 31).

Taulukko 8.6.

Aloittaneiden yritysten määrä ja osuus yrityskannasta eräissä Suomen kaupungeissa 2001, 2005, 2007 ja 2009.

Kansainvälisistä vertailualueista uusien yritysten osuus on ollut korkein Skellefteåssa, jossa uu-

Helsinki Hämeenlinna Jyväskylä Pori Seinäjoki Seinäjoen kaupunkiseutu Tampere

2001

Aloit- Yritys % taneet -kanta

2005 Aloit- Yritys % taneet -kanta

4391 249 481 341 228

41756 10,5 2901 8,6 4943 9,7 3948 8,6 2808 8,1

5052 341 671 390 311

555 924

7465 7,4 10469 8,8

702 267

45371 3251 5460 4199 3134

11,1 10,5 12,3 9,3 9,9

8092 8,7 11240 11,3

2007 Aloit- Yritys % taneet -kanta 6300 50234 12,5 384 3545 10,8 737 5942 12,4 446 4444 10,0 373 3408 10,9 821 1462

8642 9,5 12174 12,0

2009 Aloit- taneet

Yritys -kanta

%

5749 53509 10,7 351 3676 9,5 706 6313 11,2 403 4550 8,9 329 3545 9,3 720 1397

Mielenkiintoista on, että Leuvenia lukuunottamatta myös kaikilla kansainvälisillä vertailualueilla kasvuyritysten vähäinen määrä mainitaan ongelmakohtana. Esimerkiksi Skellefteåssa on todettu, että suuri osa pk-yrityksistä ei halua kasvaa, eikä myöskään Eindhoven, joka on kuitenkin teknologia- ja ICT-vetoinen alue, ei menesty kasvuyritysten määrässä eikä menestyvien start-up -yritysten määrässä. Absoluuttisesti ja myös suhteellisesti tarkasteltuina kasvuyritysten määrät näillä alueilla ovat todennäköisesti kuitenkin selvästi suurempia kuin Seinäjoen kaupunkiseudulla. 11 Kaiken kaikkiaan tuotoksilla mitattuna Seinäjoen kaupunkiseutu ei menesty vertailussa kovin-

8922 8,1 12992 10,8 11

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-0660. Helsinki: Tilastokeskus. [viitattu: 10.5.2011] Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/aly/index.html.

Kasvuyritysten määrästä ei ole saatavilla kansainvälisiä tilastoja aluetasolla. Kuitenkin tiedetään esimerkiksi se, että

Suomessa kasvuyritysten määrä ja osuus yrityskannasta on kansainvälisesti tarkastellen alhainen (TEM 2010a, 106).

Samoin voimakkaasti kasvuhaluisten uusien yrittäjien osuus on Suomessa keskimääräistä matalampi ja alhaisempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa (Kelley ym. 2010).

69 68

69

kaan hyvin. Tässä saattaa olla kyse osin myös siitä, etteivät panostukset innovaatioympäristön kehittämiseen ole vielä realisoituneet. Tätä korostettiin myös osassa haastatteluita: Rakenteet ovat kunnossa, on satsattu rakenteisiin, mutta se ei ole vielä toistaiseksi konkretisoitunut uusien yritysten ja yritysten innovaatiohankkeiden kannalta kovinkaan merkittävästi, eli se ei ole kyennyt luomaan kovinkaan paljon uutta innovaatiotoimintaa, joka olisi johtanut merkittäviin liiketoimintavaikutuksiin, uusiin kasvuyrityksiin tai sen sorttisiin. Eli ollaan sikäli vielä mun mielestä alkumetreillä siinä ja aika näyttää miten jotkut idut, pienet yritykset, lähtevät kasvuun. Myöskään ei ole tutkimustoiminnan tuloksia kyetty liiketoiminnallistamaan riittävässä määrin, tosin se ongelma on sama joka puolella Suomea.

Toisaalta haastatteluissa myös nähtiin, että edellytykset esimerkiksi uusien kasvuyritysten syntymiselle Seinäjoen seudulla ovat tällä hetkellä varsin hyvät. On myös muistettava, että on jossain määrin sattumaa ja yleensä monesta tekijästä kiinni mihin kasvuyrityksiä perustetaan.

On myös niin, että Seinäjoen tapauksessa jo yksi tai kaksi voimakkaasti kasvavaa yritystä voisi muuttaa alueen tilannetta tuntuvasti.

71 70

Kansainvälisten vertailukohteiden oppeja Seinäjoelle

»»

ritysten ja erityisesti pk-yritysten aktivoiminen innovaatiotoimintaan on yhteiY nen haaste vertailualueilla. Esimerkiksi Skellefteåssa suuri osa pk-yrityksistä ei harjoita innovaatiotoimintaa ja yritysten aktivoiminen on vaikeaa ja vaatii paljon resursseja. Bilbaossa vastaavaan ongelmaan on pyritty vastaamaan pitkän aikavälin julkisella strategialla, joka on pyrkinyt nostamaan t&k-toiminnan tasoa perinteisessä yrityskannassa. Strategian neljä prioriteettia ovat olleet: teknologia ja innovaatiot, yhteistyö, laatu ja kansainvälistyminen. Tällä toimintatavalla t&ktoiminnan tasoa on pystytty tuntuvasti nostamaan.

»»

euven on erinomainen esimerkki tutkimuksen hyödyntämisestä ja tutkimuspeL räisestä yrittäjyydestä. Leuvenin tapaus kuvaa myös sitä miten moniulotteisesta ja pitkäjänteisestä asiasta tässä on kysymys. Leuvenin menestyksen taustalla ovat toimivat riskirahoitusjärjestelyt aloittaville yrityksille, Leuvenin yliopiston teknologinen suuntautuminen, yliopistojen ja yritysmaailman yhteisen tutkimuskeskuksen perustaminen sekä yhteistyö innovaatiorahoittajien kanssa.

Pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että teknologiansiirtotoimintaa on harjoitettu alueella jo 1970-luvun alusta ja hyvät tulokset ovat syntyneet etenkin 1990- ja 2000-luvuilla.

»»

euvenia lukuunottamatta kaikilla kansainvälisillä vertailualueilla kasvuyritysten L vähäinen määrä nähdään ongelmana. Esimerkiksi Eindhoven, joka on teknologia- ja ICT-vetoinen alue, ei menesty kasvuyritysten määrässä eikä menestyvien startup -yritysten määrässä. Leuvenin ja useiden muiden innovatiivisten alueiden tapauksissa osaamisperusteisen kasvuyrittäjyyden on nähty edellyttävän seuraavia seikkoja: tutkimusperusta (yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset), useat tieteenalat (mahdollistaa ”ristipölytyksen”), valmius vuorovaikutukseen, fyysinen läheisyys eri toimijoiden ja instituutioiden välillä, tuki-instrumentit, liikkeenjohdollinen osaaminen, riskirahoitus sekä alueellinen kulttuuri, joka tukee avoimuutta ja verkostoitumista, sekä hyvä yleinen elämänlaatu alueella (Van Looy 2003, 226). Tämä kuvastaa kasvuyrittäjyyden kehittämisen laaja-alaisuutta.

»»

ertailualueista innovaatiomittareilla menestyksellisin alue on Eindhoven. AluV een innovaatiotoiminnasta korostuu kaksi seikkaa, joita Seinäjoen seudulla voisi tarkastella lähemmin. Yhtäältä alueella veturiyritysten rooli on merkittävä ja tässä suhteessa korostuu etenkin Philips alueen keskeisenä innovaattorina. Tässä suhteessa voidaan esittää kysymys, voitaisiinko Seinäjoella alueen veturiyrityksien roolia vahvistaa ja kytkeä niitä vielä tiiviimmin innovaatioympäristön toimintaan?

Toisaalta Eindhovenissa on kiinnitetty huomiota toimialojen rajapintoihin ja pyritty vahvistamaan toimialoja läpileikkaavaa innovaatiotoimintaa. Tämäntyyppistä ajattelua voisi ajatella vahvistettavan myös Seinäjoen seudulla.

71

9. Vaikutukset

Taulukko 9.2.

Bruttokansantuotteen ja työllisten määrän muutos eräissä kaupungeissa 2000-2008.

Vaikutukset ovat laajempia seurauksia innovaatioympäristön ja sen toimijoiden toiminnasta ja tuotoksista. Seuraavassa vaikutuksia on tarkasteltu kahden pääulottuvuuden kautta: »» »»

Työllisyys Aluetalouden kasvu

9.1. Työllisyys Työllisyyden kehitys on ollut 2000-luvulla koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla suhteellisen hyvää ja Seinäjoen kaupungissa erittäin vahvaa. Vuosina 2000-2006 työllisyys kasvoi Etelä-Pohjanmaalla 4,8 prosenttia, mikä on kansainvälisessä vertailussa samaa tasoa kuin Leuven (Vlaams Brabant) ja Skellefteå (Västerbottens län) (taulukko 9.1). Bilbaon alueella (Vizcaya) työllisyyden kehitys on sen sijaan ollut vielä selvästi voimakkaampaa. Etelä-Pohjanmaalla työllisyys on kasvanut etenkin palveluissa (+11 %), kun taas maatalouden osuus on voimakkaasti laskenut (-15 %). Muutos on hyvin samanlainen kuin Vizcayassa, jossa kuitenkin teollisuuden työllisyys on kasvanut selvästi voimakkaammin (+16,5 %) kuin Etelä-Pohjanmaalla (+5,5 %) (liitetaulukko 8).

Taulukko 9.1.

Työllisyyden kehitys vertailualueilla kaikki sektorit yhteensä

Etelä-Pohjanmaa Noord-Brabant Vizcaya Vlaams Brabant Västerbottens län

2000

2003

2006

%-muutos

81100 ..

488500 392800 114800

81500 989800 512800 391300 115100

85000 1007400 547300 410600 120100

4,8 1,8 12,0 4,5 4,6

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

Seinäjoen kaupungissa työllisyyden kasvu on ollut vielä voimakkaampaa: vuosina 2000-2008 työllisyys kasvoi 21,2 % (taulukko 9.2). Verrattuna eräisiin suomalaisiin kaupunkeihin kasvuvauhti on ollut yhtä voimakasta vain Tampereella ja Jyväskylässä, kun taas Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Porissa kasvu on selvästi vähäisempää.

Toimialoittain tarkasteltuna työpaikat ovat kasvaneet eniten terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa: Seinäjoella 29 prosenttia ja Seinäjoen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaalla 51 prosenttia työpaikkojen kasvusta vuosina 2000-2006 on ollut tällä toimialalla (liitetaulukko 9). Seuraavaksi eniten työpaikat ovat lisääntyneet kiinteistö-, vuokraus-, tutkimustoiminnassa sekä liike-elämän palveluissa, kuljetuksessa, varastoinnissa ja tietoliikenteessä sekä rakentamisessa. Seinäjoen kaupungissa työpaikkojen kasvu kaupan alalla on myös ollut merkittävää.

Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, mutta vähenty-

73 72

Bruttokansantuote markkinahintaan (milj.eur.)

2000 2005 2008 Muutos (%)

Helsinki Hämeenlinna Pori Tampere Jyväskylä Seinäjoki

43998 51730 61852 1875 2376 3042 3114 3636 3857 7849 10409 12252 3219 4050 5207 1655 2083 2665

40,6 62,3 23,9 56,1 61,8 61,0

Työlliset 2000 664565 37402 55505 133244 62054 32740

2005

2008 Muutos (%)

691095 738141 39562 42072 56092 59646 154644 163450 68348 73819 36545 39678

11,1 12,5 7,5 22,7 19,0 21,2

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3393. 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/altp/2008/altp_2008_2010-12-17_tie_001_fi.html

neet Seinäjoella ja Seinäjoen kaupunkiseudulla. Tilastoista käy myös ilmi, että Seinäjoen kaupungin merkitys koko maakunnan työpaikkojen kasvulle on erittäin suuri: vuosina 2000-2006 Seinäjoen osuus oli 81 prosenttia koko maakunnan työpaikkojen kasvusta ja 97 prosenttia kaupunkiseudun työpaikkojen kasvusta (liitetaulukko 9).

Vaikka työllisyys on siis vahvasti kasvanut, työttömyysaste on edelleen Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisesti tarkastellen korkea (taulukko 9.3). Vuonna 2009 työttömien osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaalla 9 prosenttia, kun se Vizcayaa lukuunottamatta oli vertailualueilla 3-5 prosentin luokkaa. Tuoreimmat tilastot kertovat, että Bilbaon alueella työttömyys on taantuman ja talouskriisin seurauksena noussut yli 12 prosenttiin, kun taas Etelä-Pohjanmaalla se on laskenut 7,7 prosenttiin (ELY-keskus 2011). Seinäjoen kaupunkiseudulla työttömyysaste on tällä hetkellä 7,9 prosenttia ja Seinäjoen kaupungissa 8,9 prosenttia. Nämä kaikki ovat kuitenkin alle koko maan työttömyysasteen, joka on 9,9 prosenttia. Pienin työttömyysaste Etelä-Pohjanmaalla on Kauhavalla (5,6 %) ja Kuortaneella (5,7%).

Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat Etelä-Pohjanmaalla korkealla tasolla. Viimeisimpien tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä oli 15,9 prosenttia (ELY-keskus 2011), joka on samaa tasoa kuin Vlaams Brabantissa, mutta selvästi korkeampi kuin Noord-Brabantissa ja Västerbottenissa.12 Vain Vizcayassa nuorisotyöttömyys on korkeampi. Etelä-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on myös korkeampi kuin Suomessa koko maan tasolla (14 %). Pitkäaikaistyöttömien osuus on Etelä-Pohjanmaalla 16,8 prosenttia, mikä on vähemmän kuin Noord-Brabantissa ja Vlaams Brabantissa, mutta selvästi enemmän kuin Västerbottenissa ja Vizcayassa. Etelä-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömyys korostuu Seinäjoen kaupungissa, jossa pitkäaikaistyöttömien osuus on tällä hetkellä 21,4 prosenttia kaikista työttömistä, mikä on lähes sama kuin taso koko maassa (22 %).

12

Seinäjoen kaupungissa nuorisotyöttömien osuus oli 17,6 prosenttia, eli selvästi korkeampi kuin koko maassa.

73

Taulukko 9.3 Työttömien osuus työvoimasta vertailualueilla vuonna 2009 (tai lähin vuosi, jolta tiedot saatavissa)

Etelä -Pohjanmaa

Työttömien osuus työvoimasta Nuoret työttömät (alle 25 v.)

Pitkäaikaistyöttömät kaikista työttömistä

Noord- Vizcaya -Brabant

Vlaams- VästerBrabant bottens län

9,0 15,9**

8,6 25,2

3,4 6,7

5,4 14,5

3,7 5,1

16,8**

2,4

21,0*

35,9

13,5

Lähteet: TEM; Eustat; Swedish Unemployment Office (Arbetsförmedlingen); VDAB Studiedienst; Eurostat * NUTS2

Taulukko 9.4 Alueen BKT per capita, US$, vuoden 2000 hinnoin

2000

2003

2006

2007

Muutos-%

Etelä-Pohjanmaa Noord-Brabant Vizcaya Vlaams Brabant Västerbottens Län

18050 30113 24995 28411 22558

19401 29533 26631 29099 24915

22187 31915 29164 31434 28943

23882 33243 29977 32290 28671

32 10 20 14 27

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

**2011

Taulukko 9.5 Kokonaisarvonlisäys vertailualueilla (Gross value added, miljoonaa US$, PPP)

9.2. Aluetalouden kasvu Aluetalouden kasvuluvut 2000-luvulta ovat Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen osalta varsin positiivisia (taulukot 9.4 ja 9.5). Etelä-Pohjanmaan bruttokansantuotteen kasvu oli vuosina 20002007 32 prosenttia (taulukko 9.4). Seinäjoen kaupungissa bkt:n kasvu on ollut vielä voimakkaampaa ja kärkitasoa kotimaisessa vertailussa (taulukko 9.2.). Kansainvälisessä vertailussa ainoastaan Västerbottenin läänissä bkt:n kasvuprosentti on ollut samansuuntainen kuin EteläPohjanmaalla, kun taas Noord Brabantissa ja Vlaams Brabantissa jäädään noin 10 prosentin kasvuun.

Kokonaisarvonlisäyksen osalta tilanne on samansuuntainen: kasvu on ollut voimakkainta Etelä-Pohjanmaalla sekä Vizcayassa ja Västerbottenin läänissä ja jossain määrin vähäisempää Noord Brabantissa ja Vlaams Brabantissa. Viimeisimpien tilastojen perusteella talouskasvu Etelä-Pohjanmaalla saattaa kuitenkin olla hidastumassa: vuonna 2008 arvonlisäyksen kasvu oli Etelä-Pohjanmaalla 3,0 prosenttia - eli Suomen keskitasolla - kun se esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli 9,6 prosenttia (Tilastokeskus 2010).

Eindhovenin osalta suhteellisen heikkoja kasvulukuja selittää 2000-luvun alun Internet-talouden taantuma, joka koetteli aluetta voimakkaasti johtuen ICT-alan merkittävästä roolista alueella. Tämä näkyy alueen bruttokansantuotteen supistumisena 2000-luvun alussa. Bilbaossa taas talouskasvu on perustunut etenkin rakennusalan, ja erityisesti asuinrakentamisen, kasvuun sekä teollisuuden hyvään menestykseen.

2000

2003

2006

2007

Muutos-%

Etelä-Pohjanmaa Vlaams Brabant Noord-Brabant Vizcaya Västerbottens Län

3082 25673 63018 25330 5067

3329 28852 67328 29784 5773

4023 32777 79390 36615 6975

4555 34507 85406 39720 7288

47,8 34,4 35,5 56,8 43,8

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

Toimialoittainen tarkastelu täsmentää kuvaa aluetalouden kasvusta 2000-luvulla. Taulukosta 9.6. nähdään, että 2000-luvulla Seinäjoella talouden kasvun taustalla on ollut etenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa ja elintarviketeollisuus. Nämä kolme toimialaa ovat vastanneet lähes 35 prosentista Seinäjoen seutukunnan arvonlisäyksestä. Seuraavaksi merkittävimmät kasvualat ovat olleet asuntojen omistus ja vuokraus, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rakentaminen sekä metallituotteiden ja koneiden valmistus.

Sektoreittain tarkasteltuna huomataan, että Etelä-Pohjanmaalla kokonaisarvonlisäyksen kannalta merkittävimmät sektorit ovat teollisuus, julkinen sektori ja kauppa (liitetaulukko 10). Västerbottenin läänissä sektoreittainen jakautuma on samansuuntainen, joskin siellä myös rahoitus- ja kiinteistöliiketoiminta on merkittävää.

75 74

75

Taulukko 9.6.

Arvonlisäys Seinäjoen seutukunnassa 2000-2008 (brutto perushintaan)

Maa- ja riistatalous Metsätalous Kalatalous Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen Metallituotteiden, koneiden, kulkuneuvojen yms. valmistus Muu teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistö-, liike-elämän palvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Kotitalouspalvelut Toimialoittain erittelemätön Yhteensä

Yhteensä 412,0 201,5 7,3 1659,1 335,2 1194,2 730,0 1187,1 1787,4 188,9 1242,7 385,3 867,6 1517,5 690,1 911,4 2060,8 646,7 19,1 0,0 16044,0

Osuus 2,6 1,3 0,0 10,3 2,1 7,4 4,6 7,4 11,1 1,2 7,7 2,4 5,4 9,5 4,3 5,7 12,8 4,0 0,1 0,0 100,0

Kaiken kaikkiaan tilastot viittaavat siihen, että aluetalouden kasvu on Seinäjoella ollut 2000-luvulla hyvin positiivista. Kansainvälisessä ja kotimaisessa vertailussa Seinäjoen kasvuluvut ovat kärkiluokkaa. Seinäjoen seudulla aluetalouden kasvuun on epäilemättä vaikuttanut väestönkasvu, joka on ollut etenkin Seinäjoen kaupungissa, mutta myös koko maakunnassa positiivista 2000-luvulla. Toimialoista elintarviketeollisuus ja kauppa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ovat ennenkaikkea kasvun taustalla. Työpaikkojen kasvu on ollut voimakkainta sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella.

Kansainvälisten vertailukohteiden oppeja Seinäjoelle

»»

yöllisyyden ja aluetalouden kehitys on ollut Seinäjoelle kansainvälisesti T vertaillen hyvällä tasolla 2000-luvulla. Kasvu ei kuitenkaan linkity vahvasti innovaatiotoimintaan, vaan sen taustalla on pikemminkin alueen muuttovoitto ja työllisyyden kasvu sekä toimialoista terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa sekä elintarviketeollisuus.

»»

ri alueiden taloudet ovat eri tavoin herkkiä suhdannevaihteluille. Esimerkiksi E Eindhovenin talous on osoittautunut suhdanneherkäksi ICTsektorin ja teollisuuden suuren merkityksen takia.

»»

yöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat Seinäjoella kansainvälisesti vertaillen T varsin korkealla tasolla. Korkea työttömyys on selvä uhkatekijä alueen ihmispääoman hyödyntämisen näkökulmasta (ks. tekstilaatikkko alla).

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu].

ISSN=1799-3393. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/altp/tau.html.

Vaikka kokonaisarvonlisäyksen kasvu on siis ollut alueella kaiken kaikkiaan varsin vahvaa, kokonaisarvonlisäys asukasta kohden on Etelä-Pohjanmaalla vertailualueista toiseksi pienin.

Ainoastaan Vlaams Brabantissa se on pienempi, ja myös Västerbottenin läänissä selvästi EteläPohjanmaata suurempi.

Taulukko 9.7 Kokonaisarvonlisäys vertailtavilla alueilla per capita vuonna 2006 (GVA, US$, PPP)

Etelä-Pohjanmaa Vlaams Brabant Noord-Brabant Vizcaya Västerbottens Län

20769 13558 70108 34928 27077

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

77 76

77

10. SWOT-analyysi Seinäjoen seutu inhimillistä pääomaa (human capital) mittaavien indikaattoreiden valossa On huomattava, että tässä arvioinnissa käytetty viitekehitys ja arviointimalli on yksi tapa lukuisista mahdollisista tavoista arvioida alueellisia innovaatioympäristöjä. Mielenkiintoisen vaihtoehtoisen katsantokannan ja tavan ryhmitellä indikaattoreita tarjoaa esimerkiksi inhimillistä pääomaa tarkastelevien mittareiden yhdistelmä. Ederer ja kumppanit (2011) väittävät tuoreessa tutkimuksessaan, että viiden inhimillistä pääomaa mittaavan indikaattorin kokonaisuus selittää 71 prosenttia alueiden eroista bruttokansantuotteessa. Toisin sanoen: jos alue menestyy näillä ulottuvuuksilla, se erittäin todennäköisesti onnistuu houkuttelemaan, ylläpitämään ja hyödyntämään ihmispääomaa siten, että syntyy tuntuvia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.

Edererin ja kumppaneiden käyttämät indikaattorit ovat seuraavat. Inhimillisen pääoman tasoa kuvaa kompleksisten työpaikkojen osuus alueella.

Kompleksisilla työpaikoilla tarkoitetaan johtotehtäviä ja yritysmaailman työpaikkoja, joissa tyypillisesti tarvitaan yliopistotutkintoa esimerkiksi insinööri-, lääketai oikeustieteissä. Ihmispääoman hyödyntämistä kuvaavat puolestaan nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet. Korkea työttömyys on suuri riski ihmispääoman hyödyntämisen kannalta, ja pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden osuudet korreloivat voimakkaasti alueiden taloudellisen menestyksen kanssa. Ihmispääoman tuottavuutta taas kuvaavat tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset sekä patenttien määrä.

Swot-analyysin eli tilanteessa vaikuttavien vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien erittelyn avulla on mahdollista tuoda esille moniulotteisesti mutta samalla tiivistetyssä muodossa näitä tekijöitä vertailualueilla. Seuraava tarkastelu perustuu tätä arviointia varten tuotettuihin laadullisiin tapaustutkimuksiin vertailualueista. Pääasiallisesti synteesitaulukko (kuva 10.1.) perustuu kunkin alueen tapaustutkimuksessa esitettyyn erilliseen Swot-analyysiin, mutta osin mukaan on otettu asioita, jotka käyvät esille muualta raporteista. Seinäjoen Swotanalyysi perustuu arviointiaineistoon ja siitä tehtyihin johtopäätöksiin.

Kuvia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että ne esittävät vain yhden näkökulman alueen nykyiseen toimintaan ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulkinnat riippuvat myös käytetyistä näkökulmista ja painotuksista. Esimerkiksi jotkin vahvuudet saattavat olla samalla myös heikkouksia. On myös tekijöitä, jotka epäilemättä voisivat olla kaikilla alueilla vahvuuksia tai mahdollisuuksia (kuten esimerkiksi yhteistyön kehittäminen), mutta tulevat tässä yhteydessä esille vain yhden tai kahden alueen erityispiirteinä. Niin ikään monet asiat jotka näyttäytyvät alueperspektiivistä vahvuuksina, eivät ole enää vastaavalla tavalla vahvuuksia, jos niitä tarkastellaan kansainvälisesti. Lähtökohtana Seinäjoen alueen tarkastelussa on kuitenkin ollut se, mitä sen sisäisestä kehittämisperspektiivistä voidaan pitää vahvuutena, heikkoutena jne. Näitä ei ole mielekästä verrata sellaisinaan hyvin vahvoihin kansainvälisiin verrokkeihin.

Kansainvälisten vertailualueiden13 synteesitaulukosta (Kuva 10.1.) käy ilmi, kuinka yllättävän samankaltaisia tekijöitä kullakin ulottuvuudella esiintyy läpi alueiden. Toisaalta on myös tekijöitä, jotka ovat mm. historiallisista ja/tai maantieteellisistä syistä ainutlaatuisia kullekin alueelle. Lisäksi on aluekohtaisia tekijöitä, jotka varsin selkeästi perustuvat alueella harjoitettuun kehittämispolitiikkaan.

Tässä tutkimuksessa esitettyjen indikaattoreiden valossa voidaan varsin pitkälti arvioida Seinäjoen kaupunkiseudun menestystä myös ihmispääoman indikaattoreiden osalta. Kompleksisten työpaikkojen osuutta kuvaavia tietoja meillä ei ole käytettävissä. Korvaavana indikaattorina voidaan käyttää kolmannen asteen koulutuksen saaneiden määrää, vaikka se ei Edererin ja kumppaneiden mukaan ole aivan yhtä vahva selittämään taloudellista menestystä. Koulutusindikaattoreilla Seinäjoki menestyy Suomessa kohtuullisesti, mutta alueella on vähän etenkin korkea-asteen koulutuksen saaneita. Nuorisotyöttömyys on Etelä-Pohjanmaalla koko maan tasoa korkeammalla ja kansainvälisesti vertaillen varsin korkea. Pitkäaikaistyöttömyys taas on Etelä-Pohjanmaalla Suomen tasoon nähden alhaisempi, mutta korostuu Seinäjoen kaupungissa, jossa se on maan keskitasolla. T&k-panostuksilla ja patenteilla Seinäjoen seutu ei menesty.

Kokonaisuutena voitaisiin sanoa, että Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa eivät menesty inhimillistä pääomaa kuvaavilla indikaattoreilla erityisen hyvin.

13

Taulukossa B=Bilbao; E=Eindhoven; L=Leuven; SK=Skellefteå. Kullakin ulottuvuudella ne tekijät, jotka ovat saman-

kaltaisia, on kerätty lähelle origoa ja ympyröity. Ne tekijät, jotka yhdistävät eniten alueita läpi ulottuvuuksien on lisäksi ympyröity.

79 78

79

Vahvuudet ICT infrastruktuuri (SK)

Kansainvälinen yhteistyö (erityisesti ELAt) (E;L)

Vahva tuki uusille yrityksille ja uudelle yritystoiminnalle (esim. hautomot, teknologiakeskukset) (L;B)

Keskeinen sijainti Euroopassa (E;L)

Monitahoinen paikallinen yhteistyö, avoimuus (esim. Triple Helix) (E;L;B)

Houkutteleva elinympäristö (L)

Vahva alueellinen innovaatio- ja kehityspolitiikka (E;L;B) Vahva paikallinen talous, yritykset, teollinen pohja ja osaaminen (SK; E; L;B)

Koulutusinstituutioiden / koulutuksen kehittäminen (E;L;SK) Harjoitetun innovaatiopolitiikan ja rakenteiden kehittäminen / jatkaminen (L;SK;B) Alueellisen / kansainvälisen yhteistyön kehittäminen (E;B)

Infrastruktuurin kehittäminen (SK)

Yritystoiminnan ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistaminen ja kehittäminen (palvelut, uudet kasvuyritykset) (E;SK;B)

Luovuutta, innovaatioita ja riskinottoa tukevan kulttuurin tukeminen (B)

Julkiset hankinnat innovaatioiden insentiiveinä (B) mahdollisuudet

Kuva 10.1.

Vertailualueiden SWOT-tarkastelu

81 80

HEIKKOUDET Riskipääoman puute (SK)

Teknologian siirto pk-sektorille (B)

Kasvava kaupunki

Olemassa oleviin markkinoihin keskittyminen (E;L)

Ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus, Epanet

Vähäinen innovaatiotoimintaa harjottavien yritysten määrä etenkin PK-sektorilla (E;B)

Rekrytointiongelmat (opiskelijat eivät jää alueelle; kansainvälinen vetovoima; lt-tk-opiskelijoiden vähäinen määrä) (E:L:SK)

Vahvuudet

Rajallinen tieteellinen kapasiteetti ja infrastruktuuri(B;SK)

Kehittyvä talous

HEIKKOUDET

Pieni kaupunki, jossa vaikea luoda riittävän kokoisia kriittisiä osaamis- ja pääomakeskittymiä Riittämätön kansainvälisyys

Teknologia- ja osaamiskeskukset

Yritysten kasvuhakuisuus

Tietoinen ja tavoitehakuinen strategia/ aluepolitiikka ja aluekehityksen kehittämis- ja tukipalvelut

Vähäinen t&k-orientaatio

Pieni, paikka, ihmiset tuntevat toisensa, luottamus

Kehittäminen muutamien toimijoiden varassa

Teollisuuden rakenne (yksipuolisuus, matala jalostusaste) (E;SK)

Kansainvälisen kilpailun kiristyminen (E;L;B;SK)

Demografinen kehitys (E;SK;B)

Julkisen tai yksityisen t&k panosten väheneminen / vähäisyys/ keskittyneisyys (E;L)

Kiristyvä kilpailu t&k ja innovaatiorahoituksesta kansallisesti ja kansainvälisesti (B) Harjoitetun politiikan ”polkuriippuvuus” (B)

Matala jalostusaste (SK) ”Aivovienti” (Brain drain) (SK)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan volyymin kasvattaminen Kasvuyrityksiin panostaminen Foodwest Mediwest Eteläpohjanmaan korkeakoulusäätiö Luovat alat Kansainvälistyminen

Koveneva taloudellinen kilpailu Kansainvälistymisestä ja globalisaatiosta putoaminen Konsensuksen rapautuminen Liika yksimielisyys ja vaihtoehdottomuus Rahoituksen jatkuvuus (ohjelmaperustaisuus) Tutkimuksen kriittinen massa pieni (high tech mahdollisuudet) Toimijoiden vaihtuvuus vähäistä Visionäärien ja muutosagenttien puute

Koulutuksen ja työpaikkojen vastaamattomuus (teknikkojen puute) (E) Hitaat päätöksentekoprosessit (E)

Uhat

mahdollisuudet

Uhat

Kuva 10.2.

Seinäjoen SWOT-tarkastelu

81

Kaikilla vertailualueilla vahvuutena nähdään alueen menestymisen pohjana ja vahvuutena vahva, paikallinen talous, siellä sijaitsevat yritykset ja niihin liittyvä osaaminen. Tämän seikan voi nähdä luonnehtivan myös Seinäjoen aluetta. Talouskehitys on ollut viime vuosina myönteinen, alueelle on tullut uusia yrityksiä ja siellä sijaitsee myös muutamia alueen taloudelle ja kehitykselle tärkeitä suurempia yrityksiä. Vastaavasti alueen vahva kehityspolitiikka luonnehtii menestyneitä alueita. Vahvan aluekehityspolitiikan voi nähdä myös Seinäjoen alueen viime vuosien menestyksen eräänä keskeisenä tekijänä. Kolmas keskeinen vahvuustekijä, joka sitoo alueita yhteen, on monitahoinen alueellinen yhteistyö. Lisäksi myös sellaiset tekijät kuten alueen korkeakoulut sekä uuden yritystoiminnan tukijärjestelmät ovat vahvuustekijöitä.

Ammattikorkeakoulu sekä yliopistokeskus ovat epäilemättä aluekehittämisessä vahvuuksia, joiden merkitys on myös suoria talousvaikutuksia laajempi (esim. vaikutukset alueen kulttuuriin ja vetovoimaan). Ammattikorkeakoulun merkitys erityisesti osaavan työvoiman tuottajana on selkeä vahvuus alueelle. Vaikka yliopistokeskuksen toiminnan volyymi on sekä koulutuksessa että tutkimuksessa pieni, se edustaa vahvuustekijää suhteessa sellaisiin paikkakuntiin, joilla ei ole lainkaan kyseisiä toimintoja (Seinäjokea voi myös kuvitella ilman yliopistokeskusta). Kyseessä on toiminta, jonka laajemmat vaikutukset tulevat esille vasta vuosien päästä esimerkiksi alueen yleisesti aktivoituneena ja vahvistuneena t&k -toimintana. Tästä näemme jo viitteitä.

Menestyneiden ja taloudellisesti hyvin vahvojen alueiden ongelmat voivat olla myös samankaltaisia kehittymässä olevien ja volyymiltaan pienempien alueiden kanssa. Rekrytointiongelmat tai opiskelijoiden jääminen alueelle huolestuttaa lähes kaikkia alueita. Samoin osaamiseen ja yritysten rakenteisiin liittyvät kysymykset nähdään heikkouksina monilla alueilla, vaikka painotuksissa on luonnollisesti merkittäviäkin eroja. Esimerkiksi Leuvenin ongelma ei ole vahvasta yliopistosta ja tutkimuslaitoksista johtuen niinkään rajallinen tieteellinen kapasiteetti, vaan luonnontieteiden ja tekniikan opiskelijoiden vähäinen määrä.

Myös Seinäjoen alueen heikkouksissa on sukulaisuutta näihin edellä mainittuihin tekijöihin, vaikka monet heikkoudet kiertyvät viime kädessä sen tosiasian ympärille, että Seinäjoki on pieni paikkakunta. Resursseiltaan pienen paikkakunnan on vaikea luoda riittävän suuria osaamis- ja pääomakeskittymiä, jotka johtaisivat osaamisen, yritysten ja toiminnan kasautumiskierteeseen. Vaikka esimerkiksi korkeakoulutoiminta on alueellinen vahvuus ja mahdollisuus, se on kuitenkin volyymiltaan vaatimatonta (pl. ammattikorkeakoulun koulutustoiminta). Suhteellisesti ja absoluuttisesti vaatimaton t&k -toimintaan suunnattu rahoitus ei myöskään riitä kehittämään aluetta korkeaa teknologiaa ja laaja-alaisesti innovaatioita hyödyntäväksi ja kaupallistavaksi. Vaikutukset ovat väistämättä ”pistemäisiä” ja rajattuja, mitä esimerkiksi heijastaa aiemmin käsitelty yritysten tyytymättömyys alueen t&k -toimintaan.

Koska paikkakunta on pieni, siellä on myös rajallinen määrä toimijoita. Vaikka toimijoiden määrä on viime vuosina lisääntynyt ja kehittämisestä on tätä kautta tullut myös ammattimaisempaa, avainhenkilöiden määrä on ilmeisen rajallinen. Yhdessä kehittämislinjauksista vallitsevan hyvin laajan konsensuksen kanssa tämä saattaa osoittautua myös aluekehityksen uhkatekijäksi. Uusia näkökulmia ei esitetä ja olemassa olevia toimintamalleja ei kyseenalaisteta.

Tällöin uudistumisesta tai sopeutumisesta uusiin, muuttuviin tilanteisiin saattaa tulla hidasta ja jäykkää. Alueella ei myöskään näytä tällä hetkellä olevan sen kaltaisia totutusta poikkeavia näkemyksiä edustavia visionäärejä ja muutosagentteja, jotka veisivät eteenpäin uudistumisen kannalta välttämättömien valtavirrasta poikkeavien ajatusten ja toimintamallien kokeiluja.

83 82

Suuret globaalit ”megatrendit” vaikuttavat kaikkien vertailualueiden toimintaan, joten ei ole kovinkaan yllättävää, että globaalin kilpailun kiristymisen ja väestön ikääntymisen nähdään olevan yleisesti uhkatekijöitä alueiden kehittymiselle. Erityisesti kyse on ns. Bric-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) tulevasta kehittymisestä ja siitä tulevaisuuden skenaariosta, jossa myös tietointensiivinen toiminta ja t&k siirtyy lisääntyvästi näihin maihin.

Kansainvälisen kilpailun kiristyminen vaikuttaa luonnollisesti myös Seinäjoen alueen kehitykseen tavara- ja rahamarkkinoiden kehityksen kautta. Tähän sen tulisi varautua vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan kehittämällä, kuten esimerkiksi määriteltyjä vahvuusalueita (esim. elintarvikkeet ja luovat alat) edelleen kehittämällä, lisäämällä toiminnan volyymiä ja rahoitusta.

Uhkana on kuitenkin se, että kehittämiseen suunnattu hankepohjainen rahoitus päättyy ja korvaavia rahoituslähteistä ei löydetä. Valtiontalouden nähtävissä olevan kehityksen huomioiden alueen sisältä tulevalla kehitysrahoituksella tulee olemaan merkittävä rooli alueen innovaatioympäristön toimintojen kehittämisessä. Erityisen haasteelliseksi muodostuu tällöin volyymin kasvattaminen. Rahoituksen vähenemisen myötä ei uhkana kuitenkaan ole ainoastaan nykytilanteeseen jääminen, vaan laajemmin kehityksen kääntyminen negatiiviseen suuntaan.

Vastaavan kaltaisia rahoitukseen liittyviä uhkia (t&k -panosten väheneminen, kilpailun kiristyminen) on nähtävissä myös vertailualueilla. Bilbaossa nähdään myös harjoitetun politiikan ”polkuriippuvuus” eräänä uhkana. Tällä tarkoitetaan sitä, että tehdyt päätökset ja kehitetyt rakenteet ehdollistavat tulevan politiikan suuntaa ja sopeutuminen uusiin tilanteisiin tai ylipäätään uuden toiminnan ja toimintamallien kehittäminen vaikeutuu. Vaikka Seinäjoen innovaatioympäristön rakenteet eivät ole vielä kaikin osin vakiintuneita, sama ilmiö voi uhata myös edellä mainitun ”liiallisen konsensuksen” kautta.

Vertailualueilla mahdollisuuksina nähdään erityisesti alueen koulutuksen, koulutusinstituutioiden, innovaatiotoiminnan ja sitä tukevien rakenteiden edelleen kehittäminen. Vaikka on mahdollista väittää, että harjoitettu osaamiseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin panostava politiikka on jo muodostanut polkuriippuvuuden, on vaikeata nähdä, mikä olisi tämän kehittämislinjan vaihtoehto. Globaalin kilpailun ulkopuolelle jättäytyminen merkitsisi todennäköisesti alueen taloudellista ja kulttuurista taantumaa. Seinäjoen alue ei poikkea tästä joukosta. Kiristyvään globaaliin kilpailuun voi varautua koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa kehittämällä. Seinäjoen mahdollisuus on myös kansainvälistyä voimakkaasti. Alueelliset ja kansalliset markkinat ovat lisääntyvästi kansainvälisesti kilpailtuja ja niiden volyymi ei myöskään riitä ylläpitämään kestävää taloudellista kehitystä. Etenkin kasvuyritysten toiminnan edellytyksenä on kansainvälistyminen.

Vaikka Seinäjoki kehittämishaasteiltaan ja harjoitetulta politiikaltaan siis muistuttaakin monin tavoin vertailualueita, sillä ovat myös omat erityiset vahvuutensa ja heikkoutensa, mahdollisuutensa ja uhkansa. Kiteytetysti sekä hyvässä että pahassa useimmat erityiset piirteet liittyvät Seinäjoen ja sen instituutioiden kokoon sekä taloudelliseen volyymiin. Pientä kaupunkialuetta on mahdollista kehittää tehokkaasti esimerkiksi siksi, että toimijoiden määrä on rajallinen ja kommunikaatio sekä toiminnan koordinaatio on helpompaa kuin suuremmilla kaupunkialueilla. Toisaalta alueella ei ole monia suuria yrityksiä ja talouden volyymi on rajallinen. Niin ikään toiminta saattaa kehittyä liian yksituumaiseksi. Globaalien haasteiden edessä niin vertailualueiden kuin Seinäjoen keskeiset kehittämiskohteet hahmottuvat kuitenkin viime kädessä samankaltaisina: osaamiseen, innovaatioihin ja yritystoimintaan panostaminen mahdollistavat tulevan myönteisen kehityksen.

83

11. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Vertailu tuo esiin, kuinka sijainniltaan, talouden volyymiltaan ja asukasluvultaan erilaisten alueiden kehitystavoitteet voivat olla hyvin samankaltaisia. Esimerkiksi kasvuyritysten kehittäminen, harjoitetun innovaatiopolitiikan jatkaminen, sekä koulutusinstituutioiden kehittäminen on mielletty aluekehittämisen mahdollisuuksiksi useimmilla vertailualueilla. Niin ikään heikkouksiksi mielletyt asiat saattavat olla samanlaisia. Esimerkiksi t&k-, väestö- ja yritysvolyymiltaan suurella Eindhovenin alueella koetaan teollisuuden rakenne liian yksipuoliseksi ja pksektorin yritysten katsotaan harjoittavan liian vähän t&k -toimintaa. Vaikka volyymit ja painotukset eroavatkin toisistaan, nämä ovat piirteitä, joilla voisi luonnehtia myös Seinäjoen aluetta.

Seinäjoen useimmat ominaispiirteet liittyvät vertailussa Seinäjoen ja sen instituutioiden kokoon sekä taloudelliseen volyymiin. On ilmeistä, että pientä kaupunkialuetta on mahdollista kehittää tehokkaasti koska yhteydenpito, päätöksenteko ja toiminnan suuntaaminen on monesti yksinkertaisempaa kuin suurilla kaupunkialueilla. Kolikon kääntöpuolena alueella ei ole monia suuria yrityksiä ja talouden volyymi on rajallinen. Tämä heijastuu puolestaan takaisin alueen vetovoimaisuuteen ja kehittämisresursseihin.

Seinäjoen alueen kehitystä luonnehtii ”kilpailukyvyn paradoksiksi” nimetty ilmiö. Tällä tarkoitetaan sitä, että alueen talouden BKT:n suhteellinen kasvu ja kasvuindikaattorit näyttävät erinomaisilta, mutta innovaatio-indikaattorein mitattuna tilanne ei ole niin myönteinen. Vertailualueista vastaava tilanne on Baskialueella, jossa se johtuu teollisuuden ja talouden rakenteesta.

Kummallakin alueella on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa ei tehdä juuri lainkaan kehittämistyötä tai sitten kehittäminen on luonteeltaan käytäntöön nojaavaa vähittäisparantelua. Jälkimmäinen ei todennäköisesti näy kokonaisuudessaan käytettävissä olevilla tavanomaisilla mittareilla, jolloin ne eivät myöskään kerro koko totuutta alueen yritysten kehittämistoiminnasta.

Tulevaisuudessa olisikin panostettava erityisesti alueen toimialakohtaisten toimintadynamiikkojen, innovaatiotoiminnan luonteen, yhteistyöverkostojen ja rahoituksen selvittämiseen. Tähän on pyritty nyt toteutetun yrityskyselyn avulla, mutta vastaajajoukon rajallisuus ei valitettavasti mahdollista tilastollisesti pätevien toimialakohtaisten johtopäätösten tekemistä.

Toimialakohtaisen tiedon avulla innovaatiopoliittisia kehittämistoimia olisi mahdollista kohdentaa tarkemmin ja myös räätälöidä erilaisiin tarpeisiin. Tämä voisi puolestaan tehostaa resurssien käyttöä ja niiden vaikuttavuutta.

Seinäjoen innovaatioympäristöstä löytyy kuitenkin monia innovatiivista kapasiteettia myönteisesti luonnehtivia institutionaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Alueella toimii yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu, osaamiskeskusohjelmia sekä innovaatiotoimintaa tukevia kehittämisyhtiöitä. Aloittaville yrityksille löytyy tukijärjestelmiä ja alueen yritykset myös pitävät alueen kulttuuria yritysmyönteisenä ja innovatiivisuutta tukevana. Seinäjoen innovaatioympäristön elementit ja rakenteet ovat kuitenkin vielä hyvin nuoria ja ”ohuita”. Pääosin puhumme noin kymmenen viime vuoden aikana luoduista toimintamalleista ja rakenteista. Tämä on hyvä pitää mielessä verrattaessa aluetta vaikkapa Bilbaon seutuun, jossa päämäärätietoinen kehittämispolitiikka aloitettiin jo 1980-luvun alussa. Seinäjoen alueen instituutioiden kehitystä on luonnehtinut myös riippuvuus ulkopuolisista resursseista. Tämä näkyy esimerkiksi ohjelmarahoituksen suuressa merkityksessä sekä yliopistorakenteiden kehittämisessä emoyliopistojen ohjauksessa. Vaikka valituille toimintamalleille on tuskin ollut realistisia vaihtoehtoja, käy-

85 84

tännössä se on merkinnyt sitä, että alueen koulutus- ja tutkimusrakenteiden kehittäminen on osin muualla tehtävien resurssipäätösten sekä koulutus- ja tiedepoliittisten linjausten ehdoilla tapahtuvaa toimintaa.

Seinäjoen alueella olisi perusteltua pohtia tapoja, joilla alueen innovaatioympäristön jo olemassa olevia rakenteita olisi mahdollista vahvistaa omaehtoisesti. Merkillepantavaa on, että eräs vertailualueiden kehitystä luonnehtiva piirre on ollut alueiden itsenäisyys oman kehittämispolitiikkansa rakentamisessa, vaikka avuksi on tarvittu myös valtakunnallista rahoitusta ja ohjelmia.

Seinäjoen alueen t&k -panostukset ovat kasvaneet 2000-luvun loppupuolella jopa rivakammin kuin kansainvälisillä vertailualueilla. Tämä on selitettävissä matalalla lähtötasolla. Kokonaisuudessaan alueen panostukset ovat kuitenkin edelleen hyvin alhaisella tasolla sekä kotimaisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Tutkimusrakenteet eivät ole laajoja ja kiinnittyvät lähinnä Epanet-verkostoon, ammattikorkeakoulun harjoittamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä joidenkin yritysten toimintaan. Vastaava toimintarakenne on vertailualueista ainoastaan Skellefteålla. Muilla alueilla sijaitsee useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja myös yritysten harjoittama t&k -toiminta on suhteellisen vahvaa, joskin tavanomaisesti suuryrityksiin keskittynyttä.

Vaikka Seinäjoen alueen tutkimustoimintaa on johdonmukaisesti pyritty kehittämään yritysten tarpeet huomioiden, yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi myös, ettei alueen tutkimustoiminta vastaa yrityksen tarpeita. Tässä valossa alueen tutkimusrakenteita tulisi edelleen vahvistaa ja monipuolistaa etenkin yritysnäkökulma huomioiden. Toisaalta voidaan myös esittää kysymys, hyödynnetäänkö alueella ulkopuolista t&k-rahoitusta täysimääräisesti.

2000-luvun kuluessa yritysten t&k-panostukset alueella ovat kasvaneet, mutta samaan aikaan esimerkiksi Tekesin rahoitus alueelle ei merkittävästi lisääntynyt. Tämä viittaisi siihen, että yrityskannassa on potentiaalia nykyistä suurempaan Tekes-rahoitukseen, ja mikäli tämä potentiaali saataisiin aktivoitua, se vahvistaisi alueen innovaatiotoimintaa. Osaltaan tähän saattavat olla syynä myös Tekes-rahoituksen kriteerit, joissa on korostettu tutkimusintensiivisyyttä rahoituksen ehtona.

Edellä esitetyn valossa Seinäjoella olisi perusteltua pohtia alueellisen tutkimusrahaston perustamista, jonka avulla olisi mahdollista aktivoida ja tukea erityisesti yrityslähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja joka voisi toimia myös ”siemenrahana” Tekes-rahoitusta haettaessa.

Tämä vahvistaisi rahoituksellisesti olemassa olevia rakenteita, vähentäisi resurssiriippuvuutta ja lisäisi mahdollisuuksia myös muun ulkopuolisen rahoituksen hankintaan.

Niin ikään olisi perusteltua pohtia olisiko alueella mielekästä etsiä kumppanuuksia yliopistojen ohella myös valtion tutkimuslaitoksista tai jopa kansainvälisistä tutkimuslaitoksista, joissa tutkimus on usein yliopistoja soveltavampaa ja käytännön kehittämiseen suuntautunutta. Tämä ehkä palvelisi niitä elinkeinoelämän tarpeita, jotka nyt saattavat jäädä toteutumatta. Yliopistokeskuksen oheen olisi ehkä mahdollista luoda ”tutkimuslaitoskeskuksen” rakenteita (useilla tutkimuslaitoksilla alueellista toimintaa samoissa tiloissa Seinäjoella). Samalla tutkimustoimintaa olisi mahdollista vahvistaa ammattikorkeakoulun ja mahdollisen keskuksen tutkimusyhteistyötä ja -rakenteita tiivistämällä. Alueen vähäisten tutkimusresurssien tehokasta käyttöä rajoittaa myös tutkimusrakenteiden hajanaisuus, mihin mm. selvitysmies Neilimo on aiemmin kiinnittänyt huomiota. Alueen tutkimusrakenteiden kannalta olisi perusteltua hakea nykyistä

85

keskitetympää ratkaisua ja resurssien tehokkaampaa strategista käyttöä. Ratkaisu ehkä myös loisi selkeämpiä toimintarakenteita ja insentiivejä yhtäältä perustutkimuksellisemmin ja toisaalta soveltavammin suuntautuneille tutkijoille.

Alueella olisi myös mahdollista kiinnittää aiempaa enemmän huomioita siihen, miten alueelle siirretään uutta osaamista ja teknologioita. Pienillä kaupunkiseuduilla kyky hyödyntää muualla kehitettyjä innovaatioita ja teknologiaa on usein merkittävämpää kuin kyky synnyttää uusia innovaatioita. Äskettäisessä Regional Innovation Monitorissa (2011) on esitetty, että eurooppalaiset suuralueet jakautuvat seitsemään innovaatiotoimintansa luonteen puolesta erilaiseen alueeseen. Seinäjoki kuuluisi näistä todennäköisesti lähinnä ryhmään ”tietoa absorpoivat alueet”. Vertailussa alueen t&k-panokset ovat alhaiset, innovatiivisia korkean teknologian yrityksiä on vähän ja innovaatioita ei juurikaan synny. Vaikka nykyisin usein korostetaan, että ”teknologian siirron” sijaan tulisi puhua tiedon ja osaamisen jakamisesta tai yhteisluomisesta verkostoissa, tämän rinnalla yrityssektorilla toimivat edelleen ”perinteiset” mekanismit. Yritykset lisensoivat muualla kehitettyjä teknologioita, ostavat yrityksiä, joilla on halussaan tarvittavia teknologioita ja osaamista, hyödyntävät muualla tehtyä geneeristä tutkimusta omiin tarkoituksiinsa, kopioivat muualta ratkaisuja jne. Kaikki yritystoiminta ei tapahdu teknologisessa eturintamassa. Osa yrityksistä on ”seurailijoita”. Matka tietoa absorpoivasta alueesta innovoivaksi alueeksi on myös varsin pitkä ja kehitys kulkee todennäköisesti askeleittain siten, että muualta tuotetun teknologisen osaamisen ”kopioinnista” on mahdollista askeleittain edetä kohti soveltamista ja lopulta omaehtoista tutkimusta ja kehittämistä.

Toimenpiteet, joilla alueen ja yritysten ”absorpatiivista kapasiteettia” voidaan lisätä, ovat pitkälti samoja, joilla tuetaan ”innovatiivista kapasiteettia” - tutkimus- ja kehittämistoiminta, koulutus ja yhteistyö. Erot muodostuvat sisällöllisissä painotuksissa ja ratkaisuissa. Riittäisikö esimerkiksi yrityshankkeessa uuden tiedon luomisen sijaan se, että olemassa oleva tieto kerätään, analysoidaan ja sen pohjalta muokataan osallistuville yrityksille soveltuvia ratkaisuja? Myös julkista tukea voisi suunnata yrityksille tukemaan muualla kehitettyjen teknologioiden käyttöön ottoa.

Alue voisi myös ”brändätä” itsensä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskuksena, koska innovaatiotoiminnasta suurin osa on mitä ilmeisimmin käytäntö- ja ongelmalähtöistä kehittämistyötä.

Samalla on kuitenkin korostettava omaehtoisen tutkimustoiminnan merkitystä alueen pitkäjänteisessä ja tavoitteellisessa kehittämisessä. Ensinnäkin alue tarvitsee myös ideoita ja syötteitä, joita ei ole juurikaan saatavissa muualta kuin alueen kehittämiseen kytkeytyneestä tutkimustoiminnasta. Toiseksi, osin tiedon luominen ja siirto tapahtuvat verkostoissa, joissa kunkin osallistujan odotetaan tuovan oman panoksensa myös muiden käytettäväksi. Kolmanneksi tutkimustoimintaa yritystoiminnan tukena tarvitaan, vaikka välittömät ja suorat hyödyt olisivatkin vähäisiä. Vertailualueista Leuven on rakentanut aluekehittämisensä voittopuolisesti tämän strategian varaan ja kaikilla vertailualueilla korostetaan tutkimusrakenteiden merkitystä aluekehityksen perustana. Seinäjoella Epanet-verkosto luo näihin haasteisiin vastaamaan pyrkivän avoimen innovaatioalustan, jossa pyritään uuden luomiseen samalla korostaen verkostoyhteistyötä ja yhdessä luomista. Tutkimustoimintaa olisi edelleen vahvistettava käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tukemisen ohella.

Avaintekijä alueen absorpatiivisen ja innovatiivisen kapasiteetin rakentamisessa on yritysten käytössä oleva koulutettu työvoima. Yrityksellä on oltava palveluksessaan sellaista henkilökuntaa joka kykenee soveltamaan ja kehittämään uusia teknologioita sekä niiden edellyttämiä prosesseja. Vaikka kaiken kaikkiaan Seinäjoen alueen koulutustaso on kansallisesti ja kansainvälisesti vertaillen alhainen, tilanne on valoisampi jos katsomme ammatillisen koulutuksen suorittanutta väestöä. Yritykset ovatkin tyytyväisiä koulutetun työvoiman saatavuuteen alueella. Tulokset korostavat erityisesti ammattikorkeakoulutuksen merkitystä Seinäjoen alueen osaamisvarannon synnyttämisessä. Yritysten tämän hetkisiä tarpeita tämä palvelee ilmeisen hyvin. Jos kuitenkin yritysten toimintaa pyritään muuttamaan entistä enemmän t&kintensiiviseen suuntaan ja kannustetaan niitä myös soveltamaan aiempaa laajemmin muualla kehitettyjä teknologioita, voidaan esittää kysymys yliopistokoulutuksen ja tutkijakoulutuksen saaneen henkilöstön saatavuudesta alueella. Yliopistokeskuksen tämän hetkinen koulutustoiminta ja -kapasiteetti palvelee ilmeisen perustellusti alueen kehittämistä, mutta tulisiko koulutuksen volyymiä lisätä, mikäli alue ei houkuttele riittävästi yliopistokoulutuksen saaneita henkilöitä? Koulutustarpeita olisikin syytä ennakoida suhteessa alueen kehittämisvisioihin ja laatia koulutuksen kehittämiselle oma tiekarttansa yhdessä alueen koulutuksen tarjoajien ja työnantajien kanssa.

Seinäjoen alueen haasteita ovat myös kasvuyritysten puute sekä vähäinen kansainvälisyys.

Haasteet on tiedostettu ja niihin on kiinnitetty alueella huomioita mm. maakuntasuunnitelmassa. Äskettäisellä Suomen vierailullaan yhdysvaltalainen professori, kasvuyritysasiantuntija, yrittäjä ja sijoittaja Steve Blank kehotti Suomea ottamaan vastaan kaikki ulkomailta tänne pyrkivät uudet ja innovatiiviset yritykset. Erityisen potentiaalisina tässä suhteessa hän näki Pohjoismaat sekä Venäjän. Ajatusta olisi mahdollista hyödyntää myös Seinäjoen kaupunkialueen kehittämisessä. Alueella olisi esimerkiksi mahdollista luoda ohjelma, jonka tavoitteena olisi pohjoismaisten ja venäläisten uusien kasvuhakuisten yritysten sijoittuminen alueelle.

Kysymys on myös Seinäjoen asemasta suhteessa muihin alueisiin resursseista ja toimintamahdollisuuksista kilpailtaessa. Viimeaikaisessa keskustelussa on nostettu esiin metropolisoituminen (Demos Helsinki & Jyväskylän yliopisto 2010). Termillä viitataan suurten kansainvälisesti merkittävien kaupunkikeskittyminen syntymiseen ja niiden muodostamiin verkostoihin, joissa liikkuvat globaalisti olennaiset taloudelliset ja kulttuuriset resurssit. Näiden keskuksien vetovoimaa, mahdollisuuksia ja kytkentöjä ei ole mahdollista syrjäalueiden pienin resurssein vastustaa. Sen sijaan että metropolien kanssa kilpaillaan resursseista niiden kanssa voi yrittää liittoutua. Suomessa on tällä hetkellä vain yksi metropolialue, mutta suuret kasvukeskukset, kuten Tampere voivat toimia myös vastaavina verkostojen solmukohtina. Pienemmille paikkakunnille suurten kasvukeskusten resurssit, virrat ja kytkennät ovat mahdollisuus, joihin niiden tulisi tarttua. Mahdollisesti Seinäjoen tulevaisuuden mahdollisuudet liittyvätkin nykyistä laajempaan ja systemaattisempaan yhteistyöhön etenkin suurten kaupunkialueiden kanssa.

Seinäjoen kannalta kiinnostavia uusia aluekehittämisen ajatuksia saattaisi edustaa myös Eindhoven-Leuven-Aachen ”kolmion” (ELAt) yhteistyö mallina, jossa kaupunkialueet pyrkivät yhdessä kehittämään niiden vetovoimaa ja infrastruktuuria. Vaikka tietyllä tavalla Seinäjoen kaupunkialueen yhteistyö edustaa jo tämänkaltaista mallia, voisiko Seinäjoki löytää aiempaa selkeämpiä yhtymäpintoja kaupunki- ja aluekehittämisessä esimerkiksi Vaasan, Jyväskylän ja Porin kanssa?

Kansainvälisistä vertailualueista innovaatiomittareilla menestyksellisin alue on Eindhoven.

Alueen innovaatiotoiminnasta korostuu kaksi seikkaa, joita Seinäjoen seudulla voisi tarkastel-

87 86

87

la lähemmin. Yhtäältä alueella veturiyritysten rooli on merkittävä ja tässä suhteessa korostuu etenkin Philips alueen keskeisenä innovaattorina. Tässä suhteessa on kysyttävä, voitaisiinko Seinäjoella alueen veturiyrityksien roolia vahvistaa ja kytkeä niitä vielä tiiviimmin innovaatioympäristön toimintaan? Toisaalta Eindhovenissa on kiinnitetty huomiota toimialojen rajapintoihin ja pyritty vahvistamaan toimialoja läpileikkaavaa innovaatiotoimintaa. Seinäjoen seudulla esimerkiksi hyvinvointi-, liikunta-, elintarvike-, ja miksei myös luovien alojen kehitys tarjoaa hyvät edellytykset tähän. Poikkitoimialoittaista ajattelua voisikin edelleen vahvistaa Seinäjoen seudulla.

Eri aineistojen valossa Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön sisäinen dynamiikka toimii kuitenkin varsin hyvin. Alueen yrityskentässä on vaihtuvuutta, vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on sujuvaa ja työvoiman liikkuvuus on kohtuullisella tasolla. Sisäisestä dynamiikasta on esitettävissä kuitenkin muutama kriittinen havainto. Ensinnäkin yrityskentän dynaamisuus keskittyy Seinäjoen kaupunkiin, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan tasolla dynaamisuus on jo huomattavasti vähäisempää. Tätä voidaan pitää huolestuttavana indikaattorina koko maakunnan kehityksen osalta ja se korostaa Seinäjoen roolia alueen veturina. Toiseksi, innovaatioympäristön rakentumisen myötä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on muuttunut virallisemmaksi ja "byrokraattisemmaksi". Toimijat kaipaavat selvästi epävirallisempaa, "innovoivaa" vuorovaikutusta. Tähän ympäristön pienuus edelleen tarjoaa hyvät mahdollisuudet, mutta tällä hetkellä niitä ei ilmeisesti käytetä täysin hyväksi. Kolmanneksi, julkisia yrityskehitys- ja innovaatiopalveluja on alueella hyvin tarjolla, mutta kokonaisuus näyttäytyy yrityksille jossain määrin sekavana ja monimuotoisena. Eri palvelujen kontaktipisteiden selkeyttäminen voisi parantaa tilannetta. Lisäksi on huomattava, että vaikka monissa tapauksissa enemmistö haastatelluista ja kyselyn vastaajista on sitä mieltä että alueen innovaatioympäristön eri tekijät toimivat suhteellisen hyvin, usein myös noin 25-30 prosenttia vastaajista oli eri mieltä esitetyistä väittämistä. Tämän joukon näkemyksiä ja toiveita olisi perusteltua selvittää laajemmin.

Seinäjoen innovaatioympäristön kehittämisessä korostuvat tällä hetkellä ns. tarjontapuolen politiikkainstrumentit. Tilanne on toistaiseksi pitkälti vastaava valtakunnallisessa innovaatiopolitiikassa. Innovaatiopolitiikan linjauksissa kysyntämekanismit on nostettu keskeiseen asemaan vasta äskettäin (esim. TEM 2010c). Seinäjoen innovaatioympäristöä suunniteltaessa ja kehitettäessä, kysyntämekanismit saattaisivat tuoda nyt käytössä oleviin instrumentteihin mielekkään täydennyksen. Tällaisena mekanismina voitaisiin käyttää esimerkiksi ns. innovatiivisia julkisia hankintoja. Tällöin julkinen toimija pyrkii eri tavoin tukemaan innovaatioita ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Hankintojen avulla voidaan esimerkiksi tukea vasta kehittymässä olevia innovatiivisten tuotteiden markkinoita tai ns. esi-kaupallisessa vaiheessa etsiä uusia innovatiivisia ratkaisuja johonkin käsillä olevaan asiaan (ks. emt.).

Kaiken kaikkiaan Seinäjoen innovaatioympäristön rakenteita on kehitetty viimeisten 10-15 vuoden aikana tuntuvasti ja perusrakenteet ovat varsin hyvässä kunnossa. Rakenteisiin kohdistuu kuitenkin useita haasteita ja niitä on pyrittävä vahvistamaan. Keskusteltaessa kehittämismahdollisuuksista ja painopisteistä, on hyvä myös muistaa, että uusien rakenteiden ja toimintojen realisoituminen innovaatiotoiminnassa voi kestää vuosia, kuten vertailualueiden pitkäjänteinen kehittämispolitiikka osoittaa. Monet hyödyt eivät myöskään realisoidu suoraan taloudessa tai yritystoiminnassa vaan epäsuorasti tiedon ja osaamisresurssien kasvun kautta.

2000-luvun alussa käynnistetyt toiminnot ja myönteinen kehitys eivät välttämättä käänny välittömästi aluetaloudellisiksi vaikutuksiksi.

89 88

Yhteenveto kehittämisehdotuksista Tulosten perusteella seuraavat tekijät tukevat varsin hyvin innovaatioympäristön toimintaa: »» Alueen väestön koulutustaso »» Innovaatiotoimintaa ja aluekehitystä tukeva julkinen politiikka »» Liikenneinfrastruktuuri »» Vuorovaikutus ja yhteistyö »» Yrityskentän dynamiikka Kehittämistä kaipaavat sen sijaan erityisesti »» Tutkimus- ja kehittämistoiminta, »» Tutkimus- ja koulutusinstituutiot, sekä »» Kansainvälisyys Alueen innovaatioympäristön kehittämiseksi ehdotamme: »» Alueen toimialakohtaisesta innovaatiodynamiikasta tarvitaan lisää tietoa. Tämän pohjalta voidaan räätälöidä tukitoimenpiteitä eri toimialoille. »» Olisi perusteltua pohtia tapoja, joilla alueen innovaatioympäristön jo olemassa olevia rakenteita olisi mahdollista vahvistaa omaehtoisesti esimerkiksi alueellisen tutkimusrahaston avulla. »» Yliopistokeskuksen oheen olisi mahdollista luoda ”tutkimuslaitoskeskus” (useilla tutkimuslaitoksilla alueellista toimintaa samoissa tiloissa Seinäjoella). »» Samalla tutkimustoimintaa olisi mahdollista vahvistaa ammattikorkeakoulun ja mahdollisen keskuksen tutkimusyhteistyötä ja -rakenteita tiivistämällä. »» Olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomioita siihen, miten alueelle siirretään uutta osaamista ja teknologioita. Esimerkiksi julkista tukea voisi suunnata yrityksille tukemaan muualla kehitettyjen teknologioiden käyttöön ottoa. »» Alue voisi ”brändätä” itsensä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskuksena. »» Tutkimustoimintaa olisi edelleen vahvistettava käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tukemisen ohella. Näin syntyisi laaja-alaisen innovaatiotoiminnan kehittämislinja. »» Koulutustarpeita olisi syytä ennakoida suhteessa alueen kehittämisvisioihin ja laatia koulutuksen kehittämiselle oma tiekarttansa yhdessä alueen koulutuksen tarjoajien ja työnantajien kanssa. »» Alueella olisi mahdollista luoda ohjelma, jonka tavoitteena olisi esimerkiksi pohjoismaisten ja venäläisten uusien kasvuhakuisten yritysten sijoittuminen alueelle. »» Kaupunki- ja aluekehittämisessä aiempaa selkeämpiä yhtymäpintoja olisi etsittävä esimerkiksi Vaasan, Jyväskylän ja Porin kanssa. »» Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää luomalla mahdollisuuksia ja areenoita epävirallisempaan ja ”innovoivampaan” vuorovaikutukseen. »» Yrityskehitys- ja innovaatiopalvelujen kokonaisuus näyttäytyy yrityksille sekavana ja monimuotoisena. Eri palvelujen kontaktipisteiden selkeyttäminen parantaisi tilannetta. »» Veturiyritysten rooliin ja toimialojen välisiin rajapintoihin voitaisiin innovaatioympäristön kehittämisessä kiinnittää enemmän huomiota. »» Kysyntätekijöitä korostavat instrumentit saattaisivat tuoda innovaatioympäristön kehittämiseen mielekkään täydennyksen.

89

Lähteet

Milan 12 ottobre 2010.

Aro, Timo (2011a) Muuttoliikkeen vaikutus kuntien elinvoimaan. Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki, 11.8.2011.

Glassman, Joel, Lantto, Lauri & Nilsson, Per (2011) Seinäjoki University of Applied Sciences, Audit of International Affairs. May 2011.

Aro, Timo (2011b) Aivovuoto on Turun seudun haaste. Turun kaupunki, tutkimuskatsauksia 3/2011.

Gonzalez, Sara (2006) Scalar Narratives in Bilbao: A Cultural Politics of Scales Approach to the Study of Urban Policy. International Journal of Urban and Regional Research. 30:4, 836-857.

Aro, Timo (2010) Seinäjoen seudun positiivinen kasvukierre. Kukonaskelia vai tiikerinloikkia 2010-luvulla? Komia-gaala, Seinäjoki, 9.11.2010 Bishop, Kate, D'Este, Paolo & Neely, Andy (2011) Gaining from interactions with universities: Multiple methods for nurturing absorptive capacity. Research Policy 40:1, 30-40.

Cohen, Wesley, M. & Levinthal, Daniel A. (1990) Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation, ASQ, 35 (1990), 128-152.

Cooke, P. (2002) Regional innovation systems: General findings and some new evidence from biotechnology clusters, Journal of Technology Transfer, 27, 133–145.

Cooke, P. & Schienstock, G. (2000) Structural competitiveness and learning regions, Enterprise and Innovation Management Studies, 1:3, 265–280 Debackere, Koenraad (2000) Managing academic R&D as a business at K.U. Leuven: context, structure and process. R&D Management 30:4, 323-328.

Del Monte, Alfredo & Papagni, Erasmo (2003) R&D and the growth of firms: empirical analysis of a panel of Italian firms. Research Policy 32: 6, 1003-1014.

Demos Helsinki & Jyväskylän yliopisto (2010) Metropolin hyvinvointi. www.demos.fi Ederer, Peer, Schuller, Philipp & Willms, Stephan (2011) Human Capital Leading Indicators: How Europe's Regions and Cities Can Drive Growth and Foster Social Inclusion. The Lisbon Council Policy Brief 5:1. http://www.lisboncouncil.net/ ELY-keskus (2011) Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus. Heinäkuu 2011. 23.8.2011.

Etelä-Pohjanmaan liitto (2009) Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toiminta-ohjelma. Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Etzkowitz, Henry & Leydesdorff, Loet (2000) The Dynamics of Innovation: From National Systems and "Mode 2" to a Triple Helix of University-Industry-Government Relations. Research Policy 29, 109-123.

Florida Richard (2003) Cities and the Creative Class. City & Community 2:1, 3-17 Furman J.L., Porter, M.E., Stern S (2002) The determinants of national innovative capacity. Research Policy, 31, 899-933

Harmaakorpi, Vesa & Niukkanen, Harri (2007) Leadership in different kinds of regional development networks. Baltic Journal of Management 2:1, 80-96.

Harmaakorpi, Vesa, Myllykangas, Päivi & Rauhala, Pentti (2010) Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan arvointiraportti. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki.

Helander, Elisabeth, Ahola, Johanna, Huttunen, Jussi, Lahtinen, Markku, Okko, Paavo, Suomalainen, Heikki, Virtanen, Ilkka, Holm, Kari & Mustonen, Kirsi (2009) Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi. Korkeakoulujen arviointineuvosto, Tampere.

Imagotutkimus (2010) Seinäjoen kaupunkiseudun imagotutkimus 2010. Innolink Research.

Kautonen Mika (2006) The Regional Innovation System Bottom-up: A Finnish Perspective. Acta Universitatis Tamperensis 1167. Tampere University Press, Tampere.

Kelley, Donna J., Bosma, Niels & Amorós, José Ernesto (2010) Global Entrepreneurship Monitor.

2010 Global Report. http://www.gemconsortium.org Keskuskauppakamari (2011) Alueiden kilpailukyky 2011: Yritysten näkökulma. Keskuskauppakamari: Helsinki.

Kinnunen J., Eskelinen H., Lehto E., Karjalainen - Jurvelin R. (2004) Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanet – enemmän kuin yliopistokeskus. Tampere University Press, Tampere.

Konttinen, Jari; Suvinen, Nina; Nieminen, Mika (2009) Välittäjäorganisaatiot tutkimuslähtöisen yritystoiminnan edistäjinä. VTT, Espoo.

Lappalainen, Inka, Apilo, Tiina, Eerola, Annele, Konttinen, Jari & Pelkonen, Antti (2010) Monimuotoinen käyttäjälähtöisyys yritysten uudistuvassa innovaatiotoiminnassa. Huomioita käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan kehittä-miseen. VTT, Espoo.

Lee, Yong, S. (2000) The Sustainability of University-Industry Research Collaboration: An Empirical Assessment. Journal of Technology Transfer 25:2, 111-133.

Lester, Richard & Sotarauta, Markku (toim.) (2007) Innovation, Universities and the Competitiveness of Regions. Tekes. Helsinki.

Lähteenmäki-Smith, Kaisa, Hyytinen, Kirsi, Kutinlahti, Pirjo & Konttinen, Jari (2006) Research with an impact. Evaluation practices in public research organisations. VTT, Espoo.

Gianasso, Paola (2010) Le città innovative nel mondo. Global city report. Scenari Immobiliari,

91 90

91

Malmberg , Anders, Sölvell, Örjan & Zander, Ivo (1996) Spatial Clustering, Local Accumulation of Knowledge and Firm Competitiveness. Geografiska Annaler. Series B, Human Geography, 78:2, 85-97.

Mansfield, E. (1995) Academic Research Underlying Industrial Innovations: Sources, Characteristics, and Financing. Review of Economics and Statistics 77, 55-65.

Mowery, D. C. & Sampat, B. N. (2006) Universities in national innovation systems. Teoksessa: J. Faberger & D. C. Mowery (Toim.) The Oxford Handbook of Innovation, 209–239. Oxford University Press, Oxford.

Neilimo, Kari (2008) Framille Seinäjoelta. Korkeakoulumalli Etelä-Pohjanmaan vahvuudeksi.

Selvitysmiehen raportti 29.4.2008.

Sotarauta, Markku (2005) Shared Leadership and Dynamic Capabilities in Regional Development. Teoksessa Sagan, Iwona & Halkier, Helena (Toim.) Regionalism Contested. Institutions, Society and Governance, s 53-72. Ashgate Publishing, Aldershot Suomen yrittäjät: Pk-yritysbarometri kevät 2011. Alueraportti, Etelä-Pohjanmaa. www.yrittajat.f Suutari, Timo, Ruokolainen, Olli, Kolehmainen, Jari & Saartenoja, Antti (2009) Etelä-Pohjanmaan maaseudun innovaatioympäristöt. Sente, Tampere.

Tanayama, Tanja (2002) Empirical Analysis of Processes Underlying Various Technological Innovations. VTT, Espoo.

Tekes (2010) Tekesin vuosikertomus 2010. www.tekes.fi

Nieminen, M. ja Kaukonen, E. (2001) Universities and R&D Networking in a Knowledge-Based Economy. A Glance at Finnish Developments. Sitra, Helsinki.

Tekes (2009) Tekesin vuosikertomus 2009. www.tekes.fi.

OPM (2009) Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015. Opetusministeriö, Helsinki.

Tekes (2008) Tekesin vuosikertomus 2008. www.tekes.fi

Orrenmaa, Anssi (2010) Kymmenen vuotta Framilla. Seinäjoen teknologiakeskus 2000-2010.

Seinäjoen teknologiakeskus Oy, Helsinki.

TEM (2011) Kasvuyrityskatsaus 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.

TEM (2010a) Yrittäjyyskatsaus 2010. www.tem.fi

Palmberg Christopher (2001) Sectoral patterns of innovation and competence requirements: A closer look at low-tech industries. Sitra, Helsinki.

Pelkonen, Antti, Konttinen, Jari, Oksanen, Juha, Valovirta, Ville, Boekholt, Patries & Leväsluoto, Johanna (2010) Osaamisklusterit alueiden voimien yhdistäjänä. Osaamiskeskusohjelman (2007-2013) väliarviointi. www.tem.fi

TEM (2010b) Evaluation of the Finnish National Innovation System. Taloustieto Oy, Helsinki.

TEM (2010c) Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 47/2010. Edita, Helsinki.

TEM (2009) Yrittäjyyskatsaus 2009. www.tem.fi

Ponnikas, Jouni, Liisä Kytölä, Sirpa Kohonen & Verna Mustonen (2010) Innovaatiotoiminnan käytäntöjä alueilla. Tarkastelussa Kainuu, Pirkanmaa sekä Itä-Lapin, Kuopion, Seinäjoen ja Vaasan seutukunnat. University of Oulu, Research and Development Centre of Kajaani.

Regional Innovation Monitor. Innovation Patterns and Innovation Policy in European Regions – Trends, Challenges and Perspectives. 2010 Annual Report. (2011) To the European Comission Enterprise and Industry Directorate-General Directorate D – Industrial Innovation and Mobility Industries (Jacek Walendowski, Henning Kroll, Thomas Stahlecker, Elisabeth Baier, Rene Wintjes, Hugo Hollanders).

Seinäjoen kaupunkiseutu (2010) Seinäjoen kaupunkiseudun kasvu- ja kilpailukykystrategia 2010-2014.

Seinäjoen teknologiakeskus (2009) Alueen kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen – kokonaistulokset. Muistio.

Smith Keith (1997) Economic Infrastructures and Innovation Systems. Teoksessa Edqvist C. (Toim.) Systems of Innovation. Technologies, Institutions and Organizations. Pinter, London.

Tilastokeskus (2011)Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ajankäyttötutkimus [verkkojulkaisu].2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/yaakay/2005/yaakay_2005_2005-12-15_tie_001.html.

Tilastokeskus (2010) Aluetilinpito 2008. Suomen virallinen tilasto. www.stat.fi Valovirta, Ville, Pekka Pesonen, Minna Halonen, Robert van der Have & Ahlqvist, Toni (2009) Suomalaisten innovaatioiden maantiede. TEM, Helsinki.

Van Looy, Bart, Debackere, Koenraad & Andries, Petra (2003) Policies to stimulate regional innovation capabilities via university-industry collaboration: an analysis and an assessment. R&D Management 33:2, 209-229.

Van Winden, Willem, Van den Berg, Leo & Pol, Peter (2007) European Cities in the Knowledge Economy: Towards a Typology. Urban Studies 44:3, 525–549.

Varamäki, Elina (toim.) (2010) Etelä-Pohjanmaan yrittäjyyskatsaus 2010. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. www.seamk.fi Wintjes, René (2011) Regional innovation Report. North Brabant. Regional innovation monitor.

24 August 2011. www.rim-europa.eu

93 92

93

Liite 1. Tutkimusta varten haastatellut henkilöt

Liite 2. Kyselylomakkeet

Alarinta, Juha, tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus

YRITYSKYSELY

Ketola, Osku, projektipäällikkö, Frami Oy

Pyydämme vastaamaan kyselyyn yrityksenne Seinäjoen kaupunkiseudulla sijaitsevan toimipaikan näkökulmasta.

Koivu, Keijo, toimitusjohtaja, Sofica Oy Kolehmainen, Jari, tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto Leino, Merja, johtaja, Atria Oyj Matikainen, Jouni, toimitusjohtaja, EPEC Oy Perämäki, Leena, kehitysjohtaja, Frami Oy Rintala, Kari, yksikön päällikkö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Varmola, Tapio, rehtori, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Välimäki, Erkki, kehitysjohtaja, Seinäjoen kaupunki

1. Mikä on seuraavista kuvaa lähinnä yrityksenne toimialaa? [ ] Maatalous, metsätalous ja kalatalous [ ] Kaivostoiminta ja louhinta [ ] Elintarvikkeiden ja juomien valmistus [ ] Tekstiilien ja vaatteiden valmistus [ ] Huonekalujen valmistus [ ] Saha- ja puutavaran sekä paperin ja paperituotteiden valmistus [ ] Metallituotteiden valmistus [ ] Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus [ ] Sähkölaitteiden ja muiden koneiden valmistus [ ] Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus [ ] Rakentaminen ja kiinteistöalan toiminta [ ] Tukku- ja vähittäiskauppa [ ] Kuljetus ja varastointi [ ] Majoitus- ja ravitsemistoiminta [ ] Informaatio ja viestintä

(ml. ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus sekä tietotekninen palvelutoiminta) [ ] Rahoitus- ja vakuutustoiminta [ ] Erikoistuneet liike-elämän palvelut [ ] Muut liike-elämän palvelut [ ] Terveys- ja sosiaalipalvelut [ ] Taiteet, viihde ja virkistys [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

2. Missä toimipaikkanne sijaitsee? [ ] Seinäjoki [ ] Alavus [ ] Ilmajoki [ ] Jalasjärvi [ ] Kauhava [ ] Kuortane [ ] Kurikka [ ] Lapua [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

95 94

95

3. Mikä on yrityksenne Seinäjoen kaupunkiseudulla sijaitseva toimipaikan koko? [ ] 1 – 5 henkeä [ ] 6 - 9 henkeä [ ] 10 - 19 henkeä [ ] 20 – 49 henkeä [ ] 50 – 249 henkeä [ ] yli 250 henkeä

5. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat mielestänne Seinäjoen kaupunkiseudun toiminta- ja innovaatioympäristöä tällä hetkellä? Arvioikaa tilannetta yrityksenne toiminnan näkökulmasta.

4. Mitkä ovat syyt sille, että yrityksenne toimipaikka sijaitsee Seinäjoen kaupunkiseudulla?

Yritystoimintaa tuetaan alueella hyvin Yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa on sujuvaa Yhteistyö muiden yritysten kanssa on sujuvaa Alueentutkimus-toiminta tukee hyvin yrityksemme tarpeita Alueen koulutusmahdollisuudet tukevat hyvin yrityksemme tarpeita Yrityksemme tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa on alueella hyvin saatavilla Alueella on rohkeutta uusiin avauksiin ja uuden kokeilemiseen Alue on vetovoimainen kansallisesti Alue on vetovoimainen kansainvälisesti Liikenneyhteydet toimivat hyvin (lento, raide, tieliikenne) Alueen toiminta ympäristö tukee uusien ideoiden ja tuotteiden kehittämistä

Jonkin

Suuri verran Vähäinen

merkitys merkitystä merkitys Alueen sijainti ja liikenneyhteydet muualle [ ] [ ] [ ] Yrityksen markkinat alueella [ ] [ ] [ ] Toimitilojen saanti [ ] [ ] [ ] Hintataso alueella [ ] [ ] [ ] Työvoiman saatavuus ja pysyvyys [ ] [ ] [ ] Alueen yritysmyönteisyys [ ] [ ] [ ] Alueen koulutustarjonta [ ] [ ] [ ] Alueen tutkimusinfrastruktuuri [ ] [ ] [ ] Yrityksen historiaan liittyvät syyt, esim. yrityksen perustaja on alueelta kotoisin [ ] [ ] [ ] Jokin muu, mikä [ ] [ ] [ ]

97 96

Ei merkitystä

[ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] [ ]

[ ] [ ]

Täysin samaa mieltä

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

97

6. Seuraavilla kysymyksillä kartoitetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Seinäjoen kaupunkiseudun yrityksissä.

8. Minkälaisia innovaatioita toimipaikkanne on tuottanut viimeisen 5-10 vuoden aikana?

Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi.

Innovaation kriteerinä on, että kehitetty uusi tuote, palvelu tai toimintamalli on uusi yrityksen näkökulmasta, mutta sen ei tarvitse olla uusi koko toimialan tai markkinoiden näkökulmasta.

Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tuottaa yrityksen kannalta uusia tai parannettuja tuotteita, palveluita tai prosesseja.

Innovaatiotoiminta sisältää myös muualla kehitettyjen innovaatioiden käyttöönoton.

Harjoittaako toimipaikkanne tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintaa? [ ] Kyllä [ ] Ei

7. Mitkä ovat syyt siihen, että toimipaikkanne ei harjoita tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoimintaa?

Yrityksen resurssien (aika, raha) puute Henkilöstön puutteellinen osaaminen Tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminta ei ole tarpeellista yrityksen toiminnan kannalta Yhteistyökumppanien puute Tarvittavan julkisen tukirahoituksen- ja neuvontapalvelujen puute Yrityksen ulkopuolelta ostettavien tutkimus-ja kehittämispalvelujen puute Yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämis- toimintaa muussa toimipisteessä Jokin muu, mikä

99 98

Suuri merkitys

Melko suuri merkitys

Vähäinen merkitys

Ei merkitystä

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] Tuoteinnovaatioita (uusia tai olennaisesti paranneltuja tuotteita) [ ] Prosessi-innovaatioita (uusia tai olennaisesti paranneltuja toimintatapoja, esim. tuotantomenetelmiä) [ ] Palveluinnovaatiota (uusia tai olennaisesti paranneltuja palveluita) [ ] Organisaatioinnovaatioita (uuden organisatorisen menetelmän käyttöönotto yrityksen liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa) [ ] Markkinointi-innovaatioita (uusi markkinointi-idea tai -strategia, joka eroaa olennaisesti yrityksen käyttämästä markkinointimenetelmästä ja jota yritys ei ole aiemmin käyttänyt) [ ] Yrityksemme ei ole tuottanut innovaatioita

9. Mainitkaa yrityksenne 1-2 merkittävintä Seinäjoen kaupunkiseudulla viimeisten 5-10 vuoden aikana kehittämää innovaatiota?

____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

10. Mitkä ovat toimipaikkanne tärkeimpiä kumppaneita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa?

Oman yrityksen muut toimipaikat Asiakasyritykset Alihankkijat, tavarantoimittajat, laitetoimittajat Kilpailijayritykset Yksityiset konsultti- ja suunnittelutoimistot Yliopistot

Suuri merkitys

Jokseenkin suuri merkitys

Vähäinen merkitys

Ei merkitystä

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

99

Muutkoulutusorganisaatiot (ammattikorkeakoulut, ammatillisetoppilaitokset ym.)

Tutkimuslaitokset (VTT yms.)

Teknologiakeskukset ja muut välittäjäorganisaatiot Julkiset rahoitus- ja konsultointiorganisaatiot (Tekes, ELY-keskus, ym.)

Jokin muu, mikä

Suuri merkitys

Jokseenkin suuri merkitys

Vähäinen merkitys

Ei merkitystä

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

Seuraavilla kysymyksillä kartoitetaan tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön alueellista jakautumista.

11. M illä seuraavista alueista sijaitsevat toimipaikkanne kannalta tärkeimmät yritykset, joiden kanssa teette yhteistyötä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa?

Merkitkää 3 tärkeintä aluetta. [ ] Seinäjoen kaupunkiseudun alue (Etelä-Pohjanmaa) [ ] Vaasan ja Kokkolan seutu (Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) [ ] Oulun seutu (Pohjois-Pohjanmaa) [ ] Tampereen seutu (Pirkanmaa) [ ] Pääkaupunkiseutu (Uusimaa) [ ] Turun ja Porin seutu (Varsinais-Suomi ja Satakunta) [ ] Jyväskylän seutu (Keski-Suomi) [ ] Lappi [ ] Lappeenrannan, Joensuun ja Kajaanin seudut (Etelä- ja Pohjois-Karjala, Kainuu) [ ] Mikkelin ja Kuopion seudut (Etelä- ja Pohjois-Savo) [ ] Lahden ja Hämeenlinnan seudut (Päijät-Häme ja Kanta-Häme) [ ] Pohjoismaat [ ] Muu Eurooppa [ ] Muut maat [ ] Yrityksemme ei tee yhteistyötä muiden yritysten kanssa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa

12. Millä seuraavista alueista sijaitsevat toimipaikkanne kannalta tärkeimmät yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joiden kanssa teette yhteistyötä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa? Merkitkää 3 tärkeintä aluetta. [ [ [ [ [

101 100

] ] ] ] ]

Seinäjoen kaupunkiseudun alue (Etelä-Pohjanmaa) Vaasan ja Kokkolan seutu (Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) Oulun seutu (Pohjois-Pohjanmaa) Tampereen seutu (Pirkanmaa) Pääkaupunkiseutu (Uusimaa)

[ [ [ [ [ [ [ [ [ [

] Turun ja Porin seutu (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ] yväskylän seutu (Keski-Suomi) ] Lappi ] Lappeenrannan, Joensuun ja Kajaanin seudut (Etelä- ja Pohjois-Karjala, Kainuu) ] Mikkelin ja Kuopion seudut (Etelä- ja Pohjois-Savo) ] Lahden ja Hämeenlinnan seudut (Päijät-Häme ja Kanta-Häme) ] Pohjoismaat ] Muu Eurooppa ] Muut maat ] Yrityksellämme ei ole yhteistyötä yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa

13. Mikäli yrityksellänne on ollut yhteistyötä Seinäjoella toimivien yliopistoyksiköiden tai Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kanssa, arvioikaa mitä hyötyä yrityksellenne on ollut tästä yhteistyöstä?

Olemme hyödyntäneet yliopiston tai ammatti- korkeakoulun tutkimuslaitteistoja Olemme saaneet uutta tieteellistä tai tutkimuk- sellista tietoa Yrityksemme tuotteen tai palvelun kaupallistaminen on helpottunut Yrityksemme tuotteen tai palvelun laatu on parantunut Yrityksemme työmenetelmät ovat kehittyneet Yrityksemme tietotaito on lisääntynyt Yhteistyö on edistänyt uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautumista Yrityksemme rekrytoinnit ovat helpottuneet Olemme saaneet uusia kontakteja ja verkostoja kotimaassa Olemme saaneet uusia kontakteja ja verkostoja ulkomailla Jokin muu, mikä

Täysin Osittain samaa mieltä samaa mieltä

Osittain Täysin eri mieltä eri mieltä

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

101

14. M inkälaista yhteistyötä yrityksellänne on Seinäjoen kaupunkiseudulla sijaitsevien muiden yritysten kanssa? Arvioikaa yhteistyön merkitystä yrityksenne toiminnan kannalta.

Alihankintayhteistyö alueen yritysten kanssa Tuotekehitysyhteistyö alueen yritysten kanssa Markkinointiyhteistyö alueen yritysten kanssa Vientiin liittyvä yhteistyö Yhteistyö oman alan yritysten kanssa Yhteistyö muilla kuin oman yrityksen toimialalla toimivien yritysten kanssa Jokin muu, mikä

Suuri merkitys

Melko suuri merkitys

Vähäinen merkitys

Ei merkitystä Ei yhteistyötä

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

15. Seuraavassa on lueteltu Seinäjoen kaupunkiseudulla tarjolla olevia yrityskehitys- ja innovaatiopalveluja. Arvioikaa käyttämienne palvelujen laatua ja onnistuneisuutta.

Frami Oy (toimitilat) Frami Oy (kehityspalvelut) Foodwest (tuotekehitys, markkinatutkimus,laadun- hallinta, tekniset palvelut) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (esim. henkilöstön kehittäminen, kansainvälistyminen, markkinatutkimukset jne) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelut, rahoitus) Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK (neuvontapalvelut, rahoitus, kansainvälistyminen) Teknologiakeskus Alavus Fasadi (yrityskehitys, toimitilat ja kehityspalvelut) Kunnalliset elinkeinotoimet (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua) Tekes Jokin muu, mikä

103 102

Erittäin laadukasta

Melko laadukasta

Melko heikkoa

Erittäin heikkoa

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

16. S euraavassa on väittämiä koskien Seinäjoen kaupunkiseudun (innovaatioympäristön) johtamista ja strategiaa. Arvioikaa väittämiä oman kokemuksenne valossa.

Täysin Osittain samaa mieltä samaa mieltä

Kaupunkiseudulla on selkeä innovaatiotoiminnankehittämisen strategia ja yhteinen tahtotila Eri toimijoiden (mm. maakunnan liitto, kaupunkiseutu, ELYkeskus jne) strategiat ja toiminta tukevat toisiaan Seudun osaamis- ja koulutusinfrastruktuurin kehittä minen on laantunut Seudulla on valittu oikeat painopistealat (elintarvikekehitys, metalli- ja teknologiateollisuus, luovat alat Seudun painopistealoja on sopiva määrä Julkisia yrityskehitys ja innovaatiopalveluja tulisi koordinoida paremmin ja keskitetymmin yritysten suuntaan Tarvittaisiin lisää epävirallista vuorovaikutusta yritysten ja julkisten toimijoiden välille

Osittain Täysin eri mieltä eri mieltä

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

103

17. Seuraavassa on lueteltu Seinäjoen kaupunkiseudun toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Arvioikaa tekijöiden merkitystä yrityksenne lähitulevaisuuden liiketoiminnan edellytysten kannalta.

On alueen On alueen

vahvuus heikkous

Alueen keskuspaikan (Seinäjoki) koko [ ] [ ] Alueen talouden ja väestön kasvu [ ] [ ] lähivuosina Ammatillisen työvoiman saatavuus [ ] [ ] Korkeaa osaamista vaativan työvoiman [ ] [ ] saatavuus Koulutusmahdollisuudet alueella [ ] [ ] Alueen tutkimusinfrastruktuuri [ ] [ ] Yksimielisyys alueen kehittämissuunnista [ ] [ ] Kansainvälistyminen [ ] [ ] Alueen innovaatio- ja kehityspalvelut [ ] [ ] yrityksille Alueen sijainti ja saavutettavuus [ ] [ ] Jokin muu, mikä [ ] [ ]

On alueen On uhka alueen mahdollisuus kehitykselle

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

1. Edustamani organisaatio on [ ] Kaupunki / kunta [ ] Alueellinen kehitysorganisaatio [ ] Valtakunnallinen kehitysorganisaatio [ ] ELY-keskus [ ] Ammattikorkeakoulu [ ] Yliopisto / yliopistokeskus [ ] Muu oppilaitos [ ] Tutkimuslaitos [ ] Kauppakamari [ ] Yrittäjäjärjestö [ ] Sairaanhoitopiiri [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

2. Missä edustamanne organisaatio sijaitsee? [ ] Seinäjoki [ ] Alavus [ ] Ilmajoki [ ] Jalasjärvi [ ] Kauhava [ ] Kuortane [ ] Kurikka [ ] Lapua [ ] Jokin muu, mikä ______________________________________________

18. Innovaatioympäristöä koskevat kehittämisehdotuksenne

3. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat mielestänne Seinäjoen kaupunkiseudun toiminta- ja innovaatioympäristöä tällä hetkellä?

____________________________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________

105 104

JULKISEN SEKTORIN KEHITTÄJILLE SUUNNATTU KYSELY

Täysin Osittain samaa mieltä samaa mieltä

Yritystoimintaa tuetaan alueella hyvin Julkisen sektorin ja yritysten yhteistyö on sujuvaa Alueen tutkimustoiminta tukee hyvin yritys- toiminnan kehittymistä alueella

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

105

Alueenkoulutusmahdollisuudet tukevat hyvin yritystoiminnan kehittymistä alueella Osaavaa työvoimaa on hyvin saatavilla Alueella on rohkeutta uusiin avauksiin ja uuden kokeilemiseen Alue on vetovoimainen kansallisesti Alue on vetovoimainen kansainvälisesti Liikenneyhteydet toimivat hyvin (lento, raide, tieliikenne) Alueen toimintaympäristö tukee uusien ideoiden ja tuotteiden kehittämistä

5. Seuraavassa on väittämiä koskien Seinäjoen kaupunkiseudun (innovaatioympäristön) johtamista ja strategiaa. Arvioikaa väittämiä oman kokemuksenne valossa. [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

4. M ainitkaa mielestänne merkittävimmät Seinäjoen kaupunkiseudulla kehitetyt innovaatiot viimeisten 5-10 vuoden aikana?

Innovaatio määritellään yrityksen markkinoille tuomaksi uudeksi tai olennaisesti parannetuksi tuotteeksi (tavara tai palvelu), yrityksen käyttöön ottamaksi uudeksi tai olennaisesti parannetuksi prosessiksi, yrityksen käyttöön ottamaksi uudeksi markkinointimenetelmäksi tai yrityksen käyttöön ottamaksi uudeksi organisatoriseksi menetelmäksi liiketoimintakäytännöissä, työorganisaatiossa tai ulkoisissa suhteissa. ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________

Täysin Osittain samaa mieltä samaa mieltä

Kaupunkiseudulla on selkeä innovaatiotoiminnan kehittämisen [ strategia ja yhteinen tahtotila Eri toimijoiden (mm. maakunnan liitto, kaupunkiseutu, ELYkeskus jne) [ strategiat ja toiminta tukevat toisiaan Seudun osaamis- ja koulutusinfrastruktuurin kehittäminen on [ laantunut Seudulla on valittu oikeat painopistealat (elintarvikekehitys, [ metalli- jateknologiateollisuus, luovat alat) Seudun painopistealoja on sopiva määrä [ Julkisia yrityskehitysja innovaatiopalveluja tulisi koordinoida [ paremmin jakeskitetymmin yritysten suuntaan Tarvittaisiin lisää epävirallista vuoro- [ vaikutusta yritysten ja julkisten toimijoiden välille

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________

107 106

107

6. Seuraavassa on lueteltu Seinäjoen kaupunkiseudun toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Arvioikaa tekijöiden merkitystä alueen lähitulevaisuuden kehityksen kannalta.

On alueen vahvuus

Alueen keskuspaikan (Seinäjoki) koko Alueen talouden ja väestön kasvu lähivuosina Ammatillisen työvoiman saatavuus Korkeaa osaamista vaativan työvoiman saatavuus Koulutusmahdollisuudet alueella Tutkimustoiminta alueella Yksimielisyys alueen kehittämissuunnista Kansainvälistyminen Alueen innovaatio- ja kehityspalvelut yrityksille Alueen sijainti ja saavutettavuus Jokin muu, mikä

On alueen heikkous

On alueen On uhka alueen mahdollisuus kehitykselle

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

[ ] [ ]

7. Kommentteja edelliseen kysymykseen ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________

109 108

8. Miten mielestänne Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristöä tulisi kehittää lähivuosina?

Täysin Osittain samaa mieltä samaa mieltä

Korkeatasoiseen tutkimustoimintaan tulee panostaa nykyistä vahvemmin Mahdollisuuksia korkeakoulutuksen saamiseen alueella pitäisi parantaa entisestään Ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia pitäisi parantaa Kehittämisen painopistettä tulisi siirtää tutkimuspohjaisestainnovaatio- toiminnasta käytäntö- ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan Alueelle tulee houkutella kansainvälisiä yrityksiä Alueen kansainvälisyyttä ylipäänsä tulee lisätä voimakkaasti Alueen imagoa vetovoimaisenakaupunki- seutuna pitää vahvistaa Enemmän huomiota tulisi kiinnittää toimialojen välisiin yhteyksiin ja rajapintoihin Kehittämistoimia pitää suunnata rajatummin tietyille toimialoille Jokin muu, mikä

Osittain eri mieltä

Täysin eri mieltä

En osaa sanoa

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

[ ]

109

9. Arvioikaa seuraavien toimialojen merkitystä Seinäjoen kaupunkiseudun lähitulevaisuuden (5-10 vuotta) taloudellisen kehityksen ja innovaatiopotentiaalin kannalta?

ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTA

111 110

KESKI-SUOMEN MAAKUNTA

____________________________________________________________________________________________

PIRKANMAAN MAAKUNTA

____________________________________________________________________________________________

SATAKUNNAN MAAKUNTA

____________________________________________________________________________________________

UUDENMAAN

MAAKUNTA

____________________________________________________________________________________________

T&k- T&k- T&k- T&k- T&khenki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus- löstö työvuodet menot löstö työvuodet menot löstö työvuodet menot löstö työvuodet menot löstö työvuodet

11. M itkä ovat mielestänne Seinäjoen kaupunkiseudun innovaatioympäristön merkittävimmät kehittämishaasteet? Innovaatioympäristöä koskevat kehittämisehdotuksenne?

312 238

____________________________________________________________________________________________

640 442

____________________________________________________________________________________________

29,5 24

____________________________________________________________________________________________

2191 752

____________________________________________________________________________________________

3168 970

10. Miten innovaatioympäristön kansainvälisyyttä tulisi mielestänne edistää?

222,9 106,4

[ ] [ ]

7614 5003

[ ] [ ]

1087,4 10820 872,1 5940

[ ] [ ]

697 500

[ ] [ ]

1137 768

[ ] [ ]

86,6 71,7

[ ] [ ]

33393 23920 17129 13180

[ ] [ ] [ ]

17

[ ] [ ] [ ]

22

[ ] [ ] [ ]

1,1

[ ] [ ] [ ]

274

[ ] [ ] [ ]

342

[ ] [ ] [ ]

22,2

[ ]

501

[ ]

588

[ ]

49,4

[ ]

28

[ ]

31

[ ]

3

[ ] [ ] [ ]

4374

[ ] [ ] [ ]

5870

[ ] [ ] [ ]

58

[ ] [ ] [ ]

176

[ ] [ ] [ ]

4,4

[ ] [ ] [ ]

1165

] ] ] ] ]

1856

[ [ [ [ [

94,4

] ] ] ] ]

2110

[ [ [ [ [

4292

] ] ] ] ]

165,9

[ [ [ [ [

169

] ] ] ] ]

338

[ [ [ [ [

11,9

] ] ] ] ]

6366

[ [ [ [ [

10394

] ] ] ] ]

T&k-

menot Kaikki yhteensä 2768,7 Yritykset 1869,5 Julkinen sektori + YVT 403,6 Korkeakoulusektori 495,6

[ [ [ [ [

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. 2009. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011].

ICT Elintarvikeala Agroteknologia Materiaaliteknologia Metalliteollisuus Liikunta, hyvinvointi, terveyden edistäminen Energia-ala Rakentaminen Rytmimusiikki ja luovat alat Puu- ja huonekaluteollisuus Kauppa ja palvelut Lifestyle-brändit Matkailu ja elämysteollisuus Jokin muu, mikä

Vähäinen Ei En osaa merkitys merkitystä sanoa

Liitetaulukko 1.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, henkilöstö ja työvuodet eräissä maakunnissa vuonna 2009

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tkke/2009/tkke_2009_2010-10-28_tie_001_fi.html.

Melko

Suuri Melko suuri vähäinen

merkitys merkitys merkitys

Liitetaulukot

111

Liitetaulukko 2.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot vertailualueilla 2005-2009 (tai lähin saatavilla ollut vuosi), henkilöstö ja työvuodet (miljoonaa euroa, lkm)

Liitetaulukko 3.

Alueen kulttuuri- ja vetovoimatekijät yrityskyselyn mukaan

2005 2009 Muutos-%

T&k- T&k- T&k T&k- henki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus- T&k- henki- Tutkimus menot löstö työvuodet menot löstö työvuodet menot löstö työvuodet Yhteistyö muiden yritysten kanssa on sujuvaa

Etelä-Pohjanmaa

Kaikki yhteensä

Yritykset

Julkinen sektori

+ YVT

Korkeakoulusektori

12,7 7,6

395 208

177 90

25,2 20,2

549 381

271 203

0,7 4,3

17 170

13 74

1,1 3,9

22 146

Noord-Brabant

Kaikki yhteensä 1650 22580

Yritykset 1472 -

Julkinen sektori

+ YVT 29 -

Korkeakoulusektori 150 - Vizcaya

Kaikki yhteensä

Yritykset

Julkinen sektori

+ YVT

Korkeakoulusektori

- -

1553 22801 1254 - 34 265

- -

39 83,2

53,1 125,6

17 51

57,1 -9,3

29,4 -14,1

30,8 -31,1

16755 -

-5,9 -14,8

0,9 -

-12,4 -

- -

17,2 76,6

- -

Liikenneyhteydet toimivat hyvin (lento, raide, tieliikenne) Yrityksemme tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa on alueella hyvin saatavilla Alue on vetovoimainen kansallisesti Yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden kanssa on sujuvaa Alueella on rohkeutta uusiin avauksiin ja uuden kokeilemiseen

-

390 292

- -

5624 -

609 446

- -

7676 -

56,2 52,7

- -

36,5 -

17 80

- -

- -

40 123

- -

- -

135,3 53,8

- -

-

Vlaams Gewest (Huom: NUTS1)

Kaikki yhteensä 3442 46722

Yritykset 2400 -

Julkinen sektori

+ YVT 365 -

Korkeakoulusektori 641 - Västerbottens Län

Kaikki yhteensä

Yritykset

Julkinen sektori

+ YVT

Korkeakoulusektori

19128 -

98,4 165,8

Yritystoimintaa tuetaan alueella hyvin Alueen koulutusmahdollisuudet tukevat hyvin yrityksemme tarpeita Oman yrityksen muut toimipaikat Alueen toimintaympäristö tukee uusien ideoiden ja tuotteiden kehittämistä Alueen tutkimustoiminta tukee hyvin yrityksemme tarpeita Alue on vetovoimainen kansainvälisesti

33332 -

3968 48890 2661 -

37508 -

15,3 10,9

4,6 -

0%

12,5 Täysin samaa mieltä

- -

443 820

- -

- -

21,4 27,9

- -

-

108 33,6

- -

451 -

116 42,3

- -

721 -

7,4 25,9

- -

59,9 -

20,8 53,6

- -

- -

13,3 60,7

- -

- -

-36,1 13,2

- -

-

Osittain samaa mieltä

Osittain eri mieltä

20 %

40 %

Täysin eri mieltä

60 %

80 %

100 %

En osaa sanoa

Lähteet: Tilastokeskus; Eustat; Statistics Sweden (SCB); Swedish National Agency for Higher Education (Högskoleverket), Statistics Netherlands, Statistics Belgium.

Leuvenin alueelta ei ollut saatavissa tilastoja NUTS3 tasolla, ainoastaan NUTS 1 tasolla. Alue ei ole kaikin osin tästä syystä vertailukelpoinen, vain suuntaa antava.

113 112

113

2001 Lopet- kanta

Yritys-

2009 kannassa (%)

yritys-

Muutos yritys-

Muutos

2005

taneita

kannassa (lkm)

Aloit-

164

1508

taneita 20,1

kanta 40,4

Yritys-

570

9020

Aloit- Lopet-

33

573

taneita taneita 66

733

kanta 8161

Yritys-

460

Lopet-

30

528

taneita 30

700

Aloit-

406

7512

taneita 12

450

34

550

Yhteensä

9

0

Maatalous, riistatalous ja metsätalous 11,0 9

-31

0,0 -2,4 420

1

23,1

91 1260 39,0

0

48

0 88 1497

0

0

10 72 85

1

3

84 1299 103

8 39

0 77 1233 22

129

2 0 7,5

0 95 60 9,6

1

2

250

1854

82 1291 119 29

145

1 39

27

161

0 64 1077 226

1776

5 0

28

149

0 76 65 26

164

Kalatalous

1

228

1725

Kaivostoiminta ja louhinta

89 29

144

Teollisuus Rakentaminen 32

129

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Tukku-, väh.kaup; moot.ajon.;henk. koht.,kotital.esin. korj

16 2

428

43

32,6 15

6,5

200,0 63

42,1

1740 46,9

54 3 38,0

700

101 47

1 0 229

36

147 2

9 0 18

37

1522 5

47 3 17

685

88 46

6 0 201

35

135 4

6 1 13

36

1312 6

38 1 19

657

70 32

0 0 166

22

102 1

5 0 11

21

2

0

220

Rahoitustoiminta Julkishallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus 10 0,0

48,8

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Koulutus

3

671

Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0

35

-1

0

0 0,0

76

-33,3

3 2

0

534 0

0 0

30 0

0 0

58

2

0

3 0

451

0

1 1

0

29

3

0

1 1

0

42

1

0

Työnant.kotital.; kotital. tuott. tav. ja palv. omaan käyt Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

Toimiala tuntematon Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-0660. Helsinki: Tilastokeskus.

Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/aly/index.html.

18,6 5849

7685

58,4 29129

12,7

16,6

63,0

4674

6992

21562

12,5

18,7

57,6

11764

11753

44383

14,8

14,8

55,8

18661

18426

74214

14,1

13,9

56,1

54862

48597

168299

15,5

13,7

47,5

Pori Osuus (%) Hämeenlinna Osuus (%) Jyväskylä Osuus (%) Tampere Osuus (%) Helsinki Osuus (%)

14,3

20,7 2,5 100,0

73297 8936 353991

14,1 1,7 100,0

18674 2218 132193

12,7 1,9 100,0

10140 1510 79550

10,4 0,8 100,0

3895 288 37411

7,2 0,5 100,0

3322

0,5 245 100,0 46230

8,1

Seinäjoki Osuus (%)

Keskiaste 19248 Alin korkea-aste 6138 Alempi korkeakouluaste 4721 Ylempi korkeakouluaste 2677 Tutkijakoulutusaste 158 Yhteensä 32942 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu].

ISSN=1799-4586. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.5.2011].

Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/index.html.

115 115 114

Liitetaulukko 5.

Yrityskanta sekä aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä Seinäjoen kaupunkiseudulla 2001-2009 Liitetaulukko 4.

Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön koulutusrakenne eräissä Suomen kaupungeissa vuonna 2009

2000

Maatalous

2003

2006 %

-muutos

2003

Teollisuus

2000 2006

23500 23100 24800

2006

%- osuus

14,0

-15,0

11900

% 2006 % %- osuus

-muutos 2006

70,2

56,8

2003

10,8

48300

46100

Palvelut

2000

43600

%- osuus

29,2

-muutos 2006

5,5

Foodwest (tuotekehitys, markkinatutkimus, laadunhallinta, tekniset palvelut)

12300

Oman yrityksen muut toimipaikat Kunnalliset elinkeinotoimet (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua)

14000

Seinäjoen seudun elinkeinokeskus SEEK (neuvontapalvelut, rahoitus, kansainvälistyminen)

4,1

Tekes

679600 707200

Seinäjoen ammattikorkeakoulu (esim. henkilöstön kehittäminen, kansainvälistyminen, markkinatutkimukset jne)

..

Frami Oy (kehityspalvelut)

26,5

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalvelut, rahoitus)

274100 266600 -2,7

Frami Oy (toimitilat)

..

Liitetaulukko 7.

Yritysten arvio yrityspalvelujen toimivuudesta.

Etelä- Pohjanmaa

Lähteet: Tilastokeskus; Eustat; Statistics Sweden (SCB), Statistics Netherlands, Statistics Belgium

66,3

-

11,2

-

326300 330700 362900

1,7

31,8

7921

149400 168900 174100 16,5

1,7

1,9

2,1 12338

3,3

0,2 24500

-6,4

478

-19,5

Ei-eurooppalaiset

10300

-

13200

-

35900 33600

3,8

..

18265

12800

2,6

NoordBrabant

18987

Vizcaya

2,7

74,2

0,8 31486

83,8

1635

5,1

kansalaiset

8,4

4,2

89100

10927

84800 85700

5,5

317300 323700 344000

26186

14,5

4,3

23,0

31325

4,9

4,9

26300 26000 27600

1,1 55986

68000 60600 59700 -12,2

2113

1,7

kansalaiset Euroopan

2,8

Kaikki ulkomaan

-8,1

Määrä Osuus

-9,2

bottens län

Osuus

6900

Määrä Osuus Määrä Osuus Määrä Osuus Määrä

3400

Väster-

3400

Leuven (NUTS3)

7000

Vlaams Brabant,

Brabant

3700

Noord-

7600

Vizcaya

Vlaams Brabant

Etelä-

Pohjanmaa

Västerbottens län

Liitetaulukko 8.

Työllisyys sektoreittain alueilla

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

Liitetaulukko 6.

Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä vertailualueilla 2010 (tai lähin vuosi, jolta tiedot saatavissa)

Teknologiakeskus Alavus Fasadi (yrityskehitys, toimitilat ja kehityspalvelut) 0%

Erittäin laadukasta

117 116

Melko laadukasta

20 %

Melko heikkoa

40 %

60 %

80 %

100 %

Erittäin heikkoa

117

Liitetaulukko 9.

Muutos työpaikkojen lukumäärässä Seinäjoella, Seinäjoen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pohjanmaalla toimialoittain 2000-2006

Seinäjoki

Yhteensä Maa-, riista- ja metsätalous Kalatalous

Seinäjoen kaupunkiseutu Etelä-Pohjanmaa

2 585

2 674

3 180

-166

-882

-2 023

0

-4

Kaivostoiminta ja louhinta

-8

4

51

Teollisuus

-84

-174

449

-7

-53

-68

Rakentaminen

493

484

588

Tukku- ja vähittäiskauppa

440

255

501

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

108

292

407

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

408

483

600

-19

-48

-102

437

787

1 219

pakollinen sosiaalivakuutus

190

144

188

Koulutus

169

271

276

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-elämän palv.

Julkinen hallinto ja maanpuolustus:

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv.

741

1 370

1 622

Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv.

33

121

133

Työnantajakotitaloudet

2

-3

-3

Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot Toimiala tuntematon

0

0

0

-152

-377

-654

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

Liitetaulukko 10.

Kokonaisarvonlisäys US$ (PPP) vuonna 2007 sektoreittain vertailualueilla

Tukku- ja Rahoitus- ja

vähittäiskauppa

kiinteistö-

sekä korjaustoiminta

Julkinen sektori

Kaivostoiminta,

(hallinto, palvelut, teollinen valmistus

Maatalous, metsänhoito, Rakennus-

liiketoiminta

puolustus)

Vlaams Brabant

10523

11877

6270

sekä sähkö ja vesi metsästys ja kalastus 4507

176

toiminta

Etelä-Pohjanmaa

885

723

1066

1239

308

334

Noord-Brabant

17598

22364

18211

20762

1313

5160

Vizcaya

9070

8387

7641

9837

289

4496

Västerbottens Län

1228

1239

2123

2020

261

417

1155

Lähde: OECD, Regional Statistics: http://stats.oecd.org/Index.aspx?datasetcode=REG_DEMO_TL2

119 118

119