Page 1

1 • 2012

rAsMus MArkELiN - toisEN PoLVEN PääsArjAPELAAjA suoMi-PojAt suurVAstuissA sVEitsissä ouLuN EMMi Ei EMMi

sANkArit EsiiN MESTARUUDET jAkOON tiiA ukkoNEN Pääsi täHDistÖÖN

VEsA-MAtti VirtANEN MENi kärkEEN


Tässä numerossa  Maaliskuu 2012 Pääkirjoitus 5 Siitä puhe mistä puute

LYHYESTI 6 Säbäsähkeet 2 8 Naisten maajoukkueesta ja liigasta

24

NAISTEN MM-KISAT 8 Suomi palasi finalistiksi

MIESTEN SALIBANDYLIIGA 1 0 Tulevien pudotuspelien hahmot 1 2 Isä ja poika Markelin 1 7 SPV ei peittele tavoitettaan

SUOMEN CUP 1 8 Erä elementissään 2 1 SB-Prolle ensimmäinen pokaali 2 2 Pikku- ja haastajafinaalit

30

NAISTEN SALIBANDYLIIGA 2 6 Koovee uuteen kastiin

HENKILÖT 2 4 Emmi Niemelä ei emmi 3 0 Vesa-Matti Virtanen, ennätysmies 3 4 Daniela Kreisingerova, sähäkkä tšekki

DIVARI

38

3 6 Forssan kestosuuppaajat

VARUSTEET 3 8 Salibandymailojen historiaa

MATKALLA MAINEESEEN 4 3 Olli Kinnunen – Utajärven talentti

JUNIORIT 4 4 Säbämestari saa jatkoa 4 6 Mika Strömberg palasi junnujen pariin

MAAJOUKKUEET 4 8 Ruotsi-maaottelupäivän yhteenveto

MEDIA 5 4 Miksi kärkiviestimet nukkuivat?

ULKOMAAT 5 6 Suomalaiskatsaus Sveitsistä 6 0 Kiina valloituskohteena

43

ILMIÖ 5 8 Mynämäen HaNi-halli ja SBS Wirmo

MUUTA 6 2 6 5 6 8 7 0

SSBL Info Lyhyet ja nimitykset SSBL ja Salibandyliiga Maajoukkuevisa ja uutisia

4  SALIBANDY

56 TÄSSÄ NUMEROSSA


Pääkirjoitus Salibandyliiton virallinen julkaisu Numero 1 /  viikko 10 • 2012 23. vuosikerta ISSN 1235 – 760X

Painosmäärä 42 000

Julkaisija/Toimitus Suomen Salibandyliitto ry. Alakiventie 2 00920 Helsinki Puh. (09) 454 2140 Fax (09) 4542 1420 www.salibandy.net

Päätoimittaja Markku Huoponen markku.huoponen@salibandy.net

TOIMITUSSIHTEERI Matti Hannula toimitus@salibandy.net

Ilmoitusmyynti Mikko Aikko Puh. 0400 529 025 mikko.aikko@salibandy.net

OSOITTEENMUUTOKSET sihteeri@salibandy.net

Tilaushinnat 2012 Vuosi 25 € Kesto 22 € Ulkomaille 29 €

Ilmestymisaikataulu 2012 nro aineisto ilmestyy 1/12 9.2. viikko 10 2/12 10.4. viikko 18 3/12 28.8. viikko 38 4/12 8.11. viikko 49 Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Ilmoituskoot 2/1 1/1 1⁄2 (vaaka) 1⁄2 (pysty) 1/3 (pysty) 1⁄4 (vaaka) 1⁄4 (pysty)

420 x 280 mm 210 x 280 mm 210 x 140 mm 105 x 280 mm 72 x 280 mm 181 x   61 mm 105 x 140 mm

Paperi Kansi 130 g / m2, Sisäsivut 80 g / m2

ARTIKKELIT Jutut ovat kirjoittajansa näkemys asiasta, mikä ei välttämättä edustaSalibandyliiton virallista kantaa.

KANSIKUVA Kevät on salibandynpelaajallekin parasta aikaa. Panokset kovenevat, kun vihdoin aletaan pelata lopullisista sijoituksista. Sankareita on taas haussa kaikissa sarjoissa. Ketkä ovat avainpelaajia, kun todella mitataan, kuka on kuka? Kuva: Mikko Hyvärinen

Ulkoasu Viestintänetti Oy, Jyväskylä

PainoPAIKKA

1 • 2012

Siitä puhe mistä puute

S

uomi otti helmikuun pakkasilla kauan jahdatun voiton Ruotsista Joensuussa järjestetyssä perinteisessä maaottelupäivässä, jossa maiden kaikki neljä maajoukkuetta iskivät yhteen. Kokonaisvoitto tuli niukimmalla mahdollisella erolla ja oli vasta toinen kautta aikain. Edellisestä kerrasta oli kulunut aikaa jo 13 vuotta. Ei ihme, että miesten maaottelun jälkeen Suomelle luovutettu kiertopalkinto herätti aitoa kiinnostusta konkaripelaajienkin käsissä. Median puolella tapahtuma koki kirvelevän tappion. Maan kärkiviestimet (Helsingin Sanomat ja YLE Urheilu) eivät huomioineet MM-finalistien kohtaamista edes tuloksilla. Mediakatveeseen jääminen nosti esiin samanlaisia tuntoja kuin mitä tarkoitetaan lasikattoilmiöllä sukupuolten välisissä tasa-arvokeskusteluissa. Kun kaksi maailman ehdotonta salibandyn huippumaata kohtaavat Suomessa, ja kotimaan valtamediat jättävät tapahtuman noteeraamatta, herää väistämättä kysymys, olisiko tämä ollut mahdollista jonkun muun lajin kohdalla. Joensuu oli liian kaukana salibandymaaotteluiden osalta, mutta Kontiolahti ei ampumahiihdon maailmancupin osalta. Kummassakin lajissa Suomella on esitellä maailmanmestareita laajemmallekin yleisölle. Yhdenvertaisuuden periaate mediapelissä on kovin häilyvä, jos sitä on lainkaan. Ei ole tasa-arvolakia, mihin vedota. Kerromme mielellämme huippu-urheilustatuksesta ja suosion mittareista pelaaja- ja harrastajapuolella, mutta mediat valitsevat aiheensa ja mielenkiintonsa kohteet viime kädessä itse. Ankarinta lajien rankkaus on iltapäivälehdissä. Painopistelajit ovat esillä isosti, muut jäävät palstanpäihin, jos sinnekään. Kohu myy, ”Mihu” ei. Lähestyimme salibandyn aseman tiimoilta Helsingin Sanomia ja YLE Urheilua. Juttu vahvisti, että työ medioiden suuntaan vaatii edelleen pitkäjänteisyyttä. Toisaalta myös sitä, että lajiliiton pitää varautua maksamaan tv-näkyvyydestä myös ei-kaupallisen kanavan kanssa toimittaessa. Moni salibandyn ystävä esitti aiheellisen huolensa heikon maaottelunäkyvyyden puolesta liiton suuntaan. Palaute ei näkynyt kuitenkaan median päässä, jossa ne laskettiin muutamina yhteydenottoina. Tässä kohdin salibandyväen joukkovoimalla olisi vaikutuksensa. Kuten median edustaja toteaa: kuuntelemme ne (palautteet) herkällä korvalla. Lopuksi hyvä uutinen tv-näkyvyyden osalta: junioreille suunnattu Galaxin Säbämestari saa jatkoa ensi syksynä. Salibandyliitto ja YLE Lasten ja nuorten toimitus hakevat jo juniorijoukkueita mukaan uuden tuotantokauden jaksoja varten. Markku Huoponen päätoimittaja

  SALIBANDY  5


säBäsäHkEEt kOONNUT MARkkU hUOPONEN

kUVAT TAPIO hYVÖNEN, MIkkO hYVÄRINEN jA DAMIAN kELLER

VARkAUDESSA PELATTIIN SALIBANDYLIIGAA Varkaudessa nähtiin 13. tammikuuta kautta aikain ensimmäinen liigatason salibandyottelu, vaikka paikkakunnalla ei liigatason joukkuetta olekaan. Kyseessä oli Happeen kotiottelu Joensuun Josbaa vastaan. Ottelua Varkauden liikuntatalolla seurasi peräti 488 katsojaa. Kamppailu pääsi alkamaan noin tunnin suunnitellusta myöhässä, koska pelialustana käytettyä mattoa Varkauteen kuljettanut kuorma-auto rikkoutui matkalla ja lasti oli siirrettävä toiseen ajoneuvoon. Ottelu päättyi pistejakoon 7 – 7. Markkinointitempaus oli Joroisten lukion kanssa tiivistä yhteistyötä tekevän Jyväskylän Happeen ideoima. Seura oli hakenut sarjajärjestäjältä yhden kotiottelun siirtoa Varkauteen, ja maantieteellisesti vastustajaksi valikoitui Joensuun Josba. Huomattavasti tutumpi laji varkautelaisille on jääpallo WP35:n myötä, mutta alkukaudesta Varkaus oli myös Bandyliigajoukkue Mikkelin Kampparien kotikenttä. Varkaudesta löytyy ulkotekojää, mutta Mikkelissä kiidetään luonnonjäällä, jota lauhan alkutalven vuoksi ei Hänninhautaan saatu ”asennettua”.

•­­

RIIhIMÄkI jATkAA kOOVEEN PERÄSIMESSÄ Kahden viime liigakauden viitonen, Tampereen Koovee, jatkaa päävalmentaja Arto ”Japi” Riihimäen komennossa. Miesten B-maajoukkuettakin luotsaava Riihimäki on allekirjoittanut tamperelaisseuran kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Vaikka Koovee menetti viime kesänä tukun nimipelaajiaan, on joukkue rai-

ROCkSALIBANDY TÄYTTI 10 VUOTTA Power metal -yhtye Stratovariuksen solistina maailmanmainetta korjannut Timo Kotipelto johdatti Tulivuorirockin joukkueen Rocksalibandyn 10:nnen SM-turnauksen mestariksi Jyväskylässä 14.1. Finaalissa lappajärveläinen Tulivuorirock voitti Volume Rock Cocksin Vaasasta selvin lukemin 7 – 2. Jussi Hakala oli loppuottelussa tehokkaana ja venytti verkkoa hattutempun arvoisesti. Rocksalibandyn 10-vuotisturnauksessa oli mukana 15 joukkuetta, mikä on uusi osanottajaennätys. Vaikka otteluissa välillä tunteetkin kiehuivat, niin käytävillä kitarat soivat. Myös perinteinen viuhahdus nähtiin Provinssirockin alastonryhmän toimesta. Päivä päättyi palkintojenjakoseremonioihin ja iltajuhlaan tanssisali Lutakossa. Parhaiden joukkueiden lisäksi palkittiin liuta päivän aikana eri tavoin kunnostautuneita pelaajia ja kannattajia.

•­­

SPT-SALIBANDYN EM-kISAT kESÄkUUSSA SUOMESSA vannut tiensä kevään pudotuspeleihin.

•­­

Sähköpyörätuolisalibandyn (spt-salibandy) EM-kilpailut järjestetään 4. – 11.6.2012 Pajulahden liikuntakeskuksessa Nastolassa. Suomen lisäksi mukana ovat Saksa, Hollanti, Italia, Belgia, Sveitsi, Tanska ja Slovenia. Edellisen kerran spt-salibandyn arvoturnaus oli Suomessa 2004, jolloin järjestettiin MM-kilpailut.

•­­

SALIBANDYN EDUSTAjA MÄkELÄNRINTEEN URhEILUkAPTEENIkSI Viimeistä vuottaan helsinkiläisessä Mäkelänrinteen lukiossa opiskeleva Aaron Fagerholm valittiin joulukuussa Suomen maineikkaimman urheilulukion urheilukapteeniksi. Titteli meni ensimmäisen kerran salibandyn edustajalle. Urheilukapteenin huomionosoituksen saa vuosittain vain yksi mies- ja yksi naisurheilija monien lahjakkaiden joukosta. Valinta on samalla merkittävä tunnustus myös salibandylle, sillä eri lajien urheiluvalmennettavia ”Märskyssä” on n. 600. Fagerholm vastaanotti opinahjoltaan timanttisen rintaneulan ja stipendin valinnan johdosta. Myös Salibandyliitto muisti häntä stipendillä. Aaron Fagerholm kuului viime keväänä alle 19-vuotiaiden MM-kultaa voittaneeseen U19-maajoukkueeseen ja SSV:n Suomenmestariryhmään. Lokakuussa hän voitti SSV:n mukana ensimmäistä kertaa pelatun Champions Cupin Tshekinmaalla.

•­­

6  SALIBANDY

LY h Y E S T I


LIIGAN PLUSSAhAIT hAPPEESTA jA CLASSICISTA Jos liigan all stars -kentällinen valittaisiin +/- -tilaston perusteella, paikat täytettäisiin Classicin ja Happeen pelaajilla. HyÜkkääjät: Petri Kauko (Happee) (+41), Lassi Vänttinen (Classic) (+ 37) ja Juuso Heikkinen (Happee) (+ 37). Puolustajat: Mika Savolainen (Classic) (+ 36) ja Otto Tikka (Happee) (+ 34). Maalivahdin paikan parhaalla torjuntaprosentilla ottaisi niin ikään Happeen pelaaja Eero Kosonen (83,42).

•­­

CLASSIC jA SPV MESTISTASOA

jOSBA kOTIUTTAA MOILASEN jA VÄÄNÄSEN HyÜkkääjä Otto Moilanen palaa ensi kaudeksi Sveitsin liigan Grasshopper-Club Zßrichistä Salibandyliigaan ja Joensuun Josbaan. Jo aiemmin varmistui myÜs Petri Väänäsen paluu alppimaasta Joensuuhun. Pelaajasopimuksia helmikuun maaottelutapahtuman yhteydessä julkistanut Josba kertoi lisäksi Iikka Voutilaisen, Niko Kejosen, Markus Otrosen, Juhana Särkelän ja Joona GrÜhnin jatkoista. Maajoukkueessa debytoinutta Tatu Erosta huhut ovat viemässä Tampereelle.

•­­

Classicin (1126) ja SPV:n (925) kotiotteluiden katsojakeskiarvot ovat jo hyvää Mestis-tasoa. Salibandyliigan yleisÜmagneetit olisivat jääkiekon Mestiksenkin katsojatilastoissa sijoilla 6 ja 7. Salibandyliigan katsojakeskiarvo helmikuun puolivälissä oli 530 katsojaa, kun Mestiksessä ylletään lukemaan 1178, Lentopalloliigassa 474 ja Korisliigassa 917.

•­­



 �  �                           

    

    ���� �     ­

             € ‚

        Â? Â?Â?Â? 


Suomi taisteli MM-finaalissa hyvin, mutta Ruotsi oli vahvempi.

Suunta parempaan päin

suoMEN NAisEt PALAsiVAt MM-FiNAListEiksi Suomen naisten MM-hopea joulukuussa Sveitsin St. Gallenissa kertoi, että suunta on taas parempaan päin. kaksi vuotta sitten Västeråsin kisoissa pronssille pettynyt Suomi pelasi nyt paljon määrätietoisemmin ja kykeni haastamaan finaalissa jopa kaikkien aikojen kovimman Ruotsin.

T

TEkSTI jA kUVAT MIkA hILSkA

iukkaan 4 – 2-tulokseen päättynyt Ruotsin ja Suomen loppuottelu oli lopulta muuta kuin mitä ainakaan Sveitsissä ja Ruotsissa odotettiin. Välillä kärjestä jäänyt Suomi taisteli nyt itsensä takaisin parhaiden joukkoon, mutta sai samalla nähdä kärjen myös menevän koko ajan eteenpäin.

suomi oli ruksattu yli suosikeista Suomi saapui St. Galleniin kaikkea muuta kuin ennakkosuosikkina. Edellisissä kisoissa rimaa hipoen saavutettu pronssi muistettiin vielä, ja vaikutelma vain vahvistui, kun Suomi jäi kisojen kenraaliharjoituksessa Helsingin Messukeskuksen EFT-turnauksessa kolmoseksi. Siellä tappio Sveitsille sai 8  SALIBANDY

jatkokseen 2 – 11-konttauksen Ruotsia vastaan. Tulos veti mietteliääksi myös päävalmentaja Karo Kuussaaren. Mutta silloinkin hän vakuutti uskovansa joukkueensa näyttävän kisoissa, mihin pystyy. Kisaviikollakin Suomi sai tahkota välieriin saakka rauhassa. Huomio oli varattu emäntä Sveitsille sekä Ruotsille, joka takoi ilta illan jälkeen taululle kaksinumeroiset voittolukemat. Vielä välierien alla Ruotsia ja Sveitsiä pidettiin moraalisina loppuottelijoina, vaikka katala sarjasysteemi pilasikin unelmafinaalin heittämällä suosikit vastakkain jo välierissä.

Niukka finaalitappio oli suomelle voitto Ruotsin ja Sveitsin hehkutus vaimeni St. Gallenissa Ruotsin vietyä emäntiä välierässä 11 – 2 ja loppui kokonaan Sveitsin romahdettua pronssiottelussa 1 – 3-tappioon

Tiia Ukkonen valittiin ainoana suomalaisena kisojen tähdistöön.

Tšekkiä vastaan. Paketista puuttui enää, että Suomi haastaisi Ruotsin finaalissa tosissaan, ja niin kävi. Suomen ensimmäinen tavoite oli kestää alku. Se onnistuikin hetken, kun Ruotsi pudottautui alemmas ja Suomi malttoi kierrättää palloa rauhassa omalla alueella. Suomi hukkasi kuitenkin omat paikkansa, ja kymmenen minuutin kohdalla Ruotsi johti 2 – 0. Kokoonpanoaan tiivistänyt Suomi nousi peliin mukaan toisessa erässä Laura Kokon kaventaessa kaukolaukauksella, ja vaikka NAISTEN MM 2011


kommentti: suuNtA oN oikEA MuttA MAtkA Pitkä  Suomen naisten maajoukkue palautti St. Gallenissa uskottavuutensa. Kaksi vuotta sitten Västeråsissa alla oli rikkonainen MM-projekti, joka päättyi epävarmaan alkusarjaan, välierän murskatappioon Ruotsille ja vaivoin voitettuun pronssiotteluun Tšekkiä vastaan. Nyt toiminnasta huokui koko ajan uusi määrätietoisuus. Marraskuun tappiot Messukeskuksessa herättivät vielä epävarmuutta, mutta kisoissa Suomi otti ison askeleen eteenpäin ja paransi koko ajan peliään turnauksen loppua kohden. Finaali olisi voinut olla jopa voitettavissa, mutta rehellisesti sanoen lähempänä oli suurempi

tappio. Suomen maalin kehykset kilisivät, ja yhden uransa parhaista peleistä torjunut Jonna Mäkelä otti pois monta varmaa maalia. Päävalmentaja Karo Kuussaari on ohjannut maajoukkueen oikealle tielle nostamalla vaatimustasoa ja etsimällä ryhmään sitoutuvia urheilullisia pelaajia. Vaikka Ruotsi Joensuun maaottelussa kaatuikin, matkaa on vielä paljon jäljellä. Suomi taistelee tosissaan MMkullasta sitten kun meilläkin riittää joukkueeseen urheilullisia pelaajia, joilla on huippuluokan mailatekniikka ja pelikäsitys.

Ruotsi namuttelikin kohta näyttävän klap klap -maalin, ei Suomi taipunut vieläkään. Ennen toista taukoa Laura Mertsalmen matala kaukolaukaus kääntyi Anne Suomalaisen mailasta sisään, ja peli oli enää 3 – 2. Rajusti taistelleen Suomen voimat eivät kolmannessa erässä enää riittäneet teräviin kontrauksiin. Ratkaiseva 4 – 2-maali nähtiin neljä minuuttia ennen loppua, kun Karolina Widar pääsi iskemään luukulta ja pallo kimpoili lopulta yläputken ja Jonna Mäkelän kautta maaliviivan huonommalle puolelle.

mikA HiLSkA

Päävalmentaja Karo Kuussaari on ohjannut naisten maajoukkueen oikealle tielle.

Pallollinen pelaaminen  käänsi vaa’an – Pystyttiin melko hyvin rikkomaan Ruotsin peliä ja ottamaan sen vahvuudet pois, Karo Kuussaari mietti pettyneenä, mutta pää pystyssä. Kisojen jälkeenkin hän pystyi sanomaan myös valmennuksen tehneen kaiken, mitä tehtävissä oli. Mietityttämään ei jäänyt kuin se, olisiko aikalisä kolmannen erän lopulla maalin tappioasemassa voinut muuttaa jotakin. – Mutta pelattiin isolla sydämellä ja ollaan menty hurjasti kahdessa vuodessa eteenpäin. Toivottavasti sen näkivät nyt lajiihmisetkin. Kisojen tähdistöön valittu Tiia Ukkonen näkee tunnelmat pitkälle samoin kuin päävalmentaja. – Kulta oli tavoitteena, mutta se jäi saavuttamatta. Toki turnaus oli meiltä todella hieno taistelu ja selvä tasonnosto edelliskisoista. Finaali oli voitettavissa, mutta se antaa sittenkin ehkä enemmän uskoa tulevaan kuin lohtua hopeaan, maajoukkueessa luottopuolustajana peliä rakentanut Ukkonen sanoi. Ukkosella oli selvä näkemys siihen, millä osa-alueilla Ruotsi oli Suomea edellä: – Pallollisessa pelaamisessa ja yksilötaidoissa. Havainnot vahvisti myös Ruotsin pääval1 • 2012

mentaja Jan-Erik Vaara, joka näki useampien ratkaisijoiden kääntäneen voiton heille.

mutta sunnuntain loppuottelu osoitti, että huoli oli turha.

Välierä henkinen kynnys

kaikkien aikojen ruotsi

Nyt 16 joukkueen voimin pelattujen MMkisojen pudotuspelivaihe sisälsi kolme ottelua, jotka alkoivat puolivälierällä Puolaa vastaan. Suomi latoi Puolan verkkoon vartissa seitsemän palloa, minkä jälkeen oli aika säästellä voimia ja lasketella 13 – 2-voittoon. Välierä Tšekkiä vastaan oli Suomelle ensimmäinen menestyskynnys. Panoksena olivat mitalin varmistaminen ja edelliskisojen sijoituksen parantaminen. Jana Christianova torjui Tšekin maalilla totutun hyvin, mutta ottelu oli Suomen kontrollissa alusta loppuun. Voittonumerot 6 – 0 ja torjuntalukemat 5 – 21 osoittivat tasoeron. Ylitetyn esteen jälkeen riskinä olisivat voineet olla latauksen purkautuminen,

Ruotsilla oli St. Gallenissa kaikkien aikojen paras naisten maajoukkueensa. Se oli ensimmäinen joukkue, joka ylitti MM-turnauksessa 100 maalin rajan, ja joukkueen pelaajat murskasivat pitkän rivin muitakin kisaennätyksiä. Singaporen pronssifiaskon jälkeen ohjat ottanut Vaara valmensi Ruotsin kolmeen kultaan ja päätti urakkansa 35 perättäiseen tappiottomaan otteluun. Kisoissa kirjattiin uusi naisten MM-viikon yleisöennätys 28 180 katsojaa, mutta Sveitsin jäätyminen mitalien ulkopuolelle oli kotiyleisölle kylmä suihku. Tšekki pääsi juhlimaan ensimmäistä naisten mitaliaan. Viidennen suoran paikan seuraaviin kisoihin nappasi Norja.

  SALIBANDY  9


TEKSTI  TIMO MÄKYNEN   KUVAt  MIKKO HYVÄRINEN

Salibandy-lehti ennakoi

Pudotuspelien hahmot Kauden ratkaisuhetkien alla laitoimme järjestykseen pudotuspeleissä eniten tasoaan nostavat pelaajat.

2. Mikael Järvi, SSV Kapteenin meriitit ja tärkeät maalit tunnetaan maajoukkueestakin. Järvi tekee vuodesta toiseen tuhojaan heikompien joukkueiden kustannuksella runkosarjassakin, mutta pudotuspeleissä johtamistaidot tulevat panosten kovetessa vieläkin paremmin esille. Nilkkateipattu Järvi on kenties tärkein palanen koko SSV:n mestaruusputkessa – jopa tärkeämpi kuin Mika Ahonen tai Kurt Westerlund. Hänen ansiostaan joukkue pysyy kasassa kaudesta toiseen. Tämän lisäksi Järvi johtaa ennen tätä kautta lähes kaikkia pudotuspelien tilastoja mestaruuksista (10), mitaleista (10-2-1) pelatuista otteluista (139), maaleista (112), syötöistä (91) ja tehopisteistä (203) lähtien. Se ei ole sattumaa. Henkilökohtaisesti Järven tämän kauden parasta ei ole nähty. Vielä.

•­­

1. Tuukka Kiviranta, SPV Seinäjoen Peliveljien laitahyökkääjä on tämän listan itseoikeutettu ykkönen. On hienoa katsoa, miten tämä raastaja nauttii panosten kovenemisesta. Pudotuspelien aikaan pallo tuntuu uppoavan tahdolla ja taidolla sisään paikasta kuin paikasta. Kiviranta nostaa aina pudotuspelien alkaessa oman pelinsä tasoa ja herättelee sitä kautta myös kanssapelaajiaan. Kentän ulkopuolella Kiviranta on kiltti kuin nallekarhu, mutta pudotuspelien aikaan moni ei halua hänen kanssaan maalin eteen samaan suorakaiteeseen. Suuri yleisö tuntee hänet paremmin ärsyttäjänä kuin maalitykkinä, vaikka uran 44 pudotuspeliottelun maalisaldo on uskomattoman kova: 40 osumaa. Tämä kausi saattaa nostaa pudotuspelikeskiarvon jopa yli yhden maalin per peli.

•­­

10  SALIBANDY

3. Mikko Kohonen, SPV Maajoukkueratsun pudotuspelihistorian voi sanoa olevan kaksijakoinen: Happee ja SPV. Happeen kausilla Kohonen oli näkyvimmässä roolissa hänen veljensä Mikan piipahtaessa Ruotsista takaisin Suomessa Happeen kaudella 2004 – 2005. Jyväskyläläiset haastoivat SSV:n, mutta kausi päättyi finaalisarjan tappioon ja hopeamitaleihin. Jyväskylästä Seinäjoelle reissaava Kohonen on saanut SPV:ssä pudotuspeleissä etenkin viime vuosina enemmän ratkaisijoita rinnalleen, mikä on tuonut tilaa myös hänelle. Viime vuoden finaalit alkoivat Pasilassa Kohosen uskomattomalla ennätysnäytöksellä: 5 + 3 ja SPV:lle ensimmäinen finaalivoitto 8 – 3. Viime vuonna se ei kantanut loppuun asti, mutta SPV:n mestaruushaaveiden osalta Kohonen on Kivirannan kanssa avainasemassa. Pystyvätkö he nostamaan tasoaan jopa aiempia vuosia enemmän?

•­­

SALIBANDYLIIGA


4. Tero Tiitu, SSV Loukkaantumiset ovat häirinneet Tiitun kautta, mutta tasoiselleen pelaajalle runkosarjan jopa vaisut otteet tietävät pudotuspeleissä vastustajille todennäköisesti tukalia hetkiä. Tiitu on ollut tehokas runkosarjassakin, ja hänen 63 runkosarjamaaliaan Oilersin mestaruuskaudella 2005 – 06 ovat varmasti vielä monen muistissa. Niin on moni ratkaiseva pudotuspelimaalikin, kuten viime kevään kolmannen finaalin 9 – 8-jatkoaikamaali 15 sekuntia ennen jatkoajan loppua. Toissa kaudella polvivammasta kärsinyt maajoukkuetähti halusi olla pudotuspeleissä mukana antamassa loukkaantumisesta huolimatta panoksensa penkillä. Suomen kenties pelottavin viimeisen viiden minuutin pommittaja. Nauttii kovista paikoista.

•­­

9.3.2012 alkaen!

5. Vesa-Matti Virtanen, Classic ”Vee-äm” nousi hiljattain Salibandyliigan runkosarjan kaikkien aikojen eniten otteluita pelanneeksi pelaajaksi. Hänet tunnetaan kenties näkyvimmin Lassi Vänttisen tutkaparina, mutta takavuosien tehosentteri on joutunut totuttautumaan viime aikoina enemmän puolustajankin paikalle. Virtasella on ollut iso rooli Classicin SM-mitalikausilla 04 – 05, 06 – 07 ja 07 – 08. Huippukautena 07 – 08 hänen tasonnostonsa oli mukana nostamassa Classicia finaaleihin. Ykköskentän moottori mätti kolmessatoista pudotuspelissä peräti 26 (17 + 9) pistettä, kun koko runkosarjassa niitä oli syntynyt vain 18 (6 + 12)! Gunnersissakin pelanneen Virtasen harmiksi vastaavantyyppisiin tasonnostoihin ei ole vuosien saatossa yltänyt kovin moni tamperelaisjoukkueen pelaaja, joten koko uransa Tampereella pelanneen Virtasen harmina on ollut tamperelaisjoukkueiden heikko menestys pudotuspeleissä. Konkarilta ei ehkä odoteta tänä vuonna ihmeitä, mutta ensimmäisen mestaruuden metsästys ei todennäköisesti jää hänestä kiinni.

•­­

1 • 2012

  SALIBANDY  11


juha ja Rasmus Markelin

isä jA PoikA Isänsä juhan jalanjälkiä kulkeva Rasmus Markelin on Salibandyliigan ensimmäisiä toisen polven salibandypelaajia. TEkSTI TIMO MÄkYNEN

D kUVAT

OLLI LAUkkANEN jA MARkkU hUOPONEN

ebyyttikauttaan Espoon Oilersissa pelaavan Rasmus Markelinin muistot Juha-isänsä pelaamisesta vievät vuoteen 1999. Reilu kuusivuotias Rasmus istui Espoon silloisessa Länsiauto-areenassa. VFT oli johtanut loppuotteluita Oilersia vastaan jo voitoin 2 – 0, mutta kesken finaalisarjan päävalmentajaa vaihtaneet espoolaiset olivat nousseet kahden peräkkäisen voiton turvin jo tasoihin. Finaalisarjan viides ja ratkaiseva ottelu eteni tiukkana loppuhetkille asti. Ottelun toiseksi viimeisellä minuutilla JP Lehtonen

12  SALIBANDY

Huhtikuussa 1999 Juha Markelin suihkutteli uransa päätteeksi mestaruusjuomaa Länsiauto-areenassa.

viimeisteli ylivoimalla Oilersin voittomaalin Akseli Ahtiaisen syötöstä. Pelin päätyttyä kentällä alkoivat railakkaat mestaruusjuhlat. – Lähdimme kotiin sen jälkeen kun isä oli nostanut pokaalin. Kun tulimme kotiin, niin telkkarista tuli isän pokaalinnosto, Rasmus muistelee ylpeyttä äänessään. Siihen päättyi isä-Juhan ura Salibandyliigassa. Mutta salibandykiireet Markelinien perheessä olivat vasta alussa.

isän vahva vaikutus Kevään 1999 finaalisarjassa otsikoihin nousivat muun muassa nuoret VFT:läiset Mikael Järvi ja Timo Toivonen. Rasmus on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että isä-Juha lopetti uransa juuri tuohon Suomen mestaruuteen. – Meillä oli jo silloin kolme lasta. Olimme yrittäjiä, ja aika oli kortilla. Korvaus käytettyyn aikaan nähden oli olematon. Olisi ollut asia erikseen, jos salibandy olisi elättänyt, Juha kertoo. SALIBANDYLIIGA


Yltääkö poika isänsä saavutuksiin? Juha Markelinin palkintokaappiin kertyi Salibandyliigasta kolme SM-mitalia (1 - 1 - 1). Hän edusti Suomea myös kuudessa maaottelussa tehoin 3 + 1. Mielenkiintoinen kysymys on, yltääkö vanhin poika isänsä saavutuksiin? –  Kilpailu on nykyään paljon kovempaa. Edellytyksiä on, mutta hän tarvitsisi vielä kovuutta, Juha sanoo. –  Maajoukkueesta en tiedä, mutta ai-

nakin SM-mitalit ovat tavoitteena. On se mahdollista, pitää vain jaksaa tehdä töitä sen eteen, Rasmus vastaa. Toistaiseksi Rasmuksen parhaat saavutukset ovat B-junioreista kaksi peräkkäistä SM-kultaa ja yhteensä neljä junioreiden SM-mitalia (2 - 1 - 1). Tänä keväänä tulee ensimmäinen yritys kohti aikuisten SM-mitaleja. Ti m o Mä k ynen

Kaikki perheen kolme lasta, pojat ja tytär, ovat ajautuneet salibandyn pariin, vaikka pojat ovat pelanneet muitakin lajeja. –  Isä toi meille aina sählymailoja ja tuli mukaan pihapeleihin. Aloitin noin viisivuotiaana salibandykerhossa, jonne isä vei. Sen jälkeen olen pelannut Oilersin junnujoukkueissa, Rasmus kertoo. –  Toki olen onnellinen, että pelaavat juuri salibandya, mutta parasta on se, että he harrastavat edes jotain, Juha sanoo. Peliuransa jälkeen valmentamisesta innostunut Juha valmensi Rasmusta seitsemisen vuotta aina B-junioreihin asti. Häntä pyydetään edelleen valmentamaan eri joukkueisiin lähes kuukausittain, mutta K-kauppiaana ylimääräistä aikaa ei hirveästi ole. –  Mieluummin seuraan katsomosta poikien ja tytön pelejä, niin ehtii tehdä vähän muutakin. Kotoa ei ole haluttu puuttua lasten pelaamiseen, mutta pari ohjetta on annettu evästykseksi. –  En oikeastaan ole ohjeistanut muuta kuin että älkää väkisin tehkö sitä siksi, että minä olen pelannut. Olen kertonut, mitä vaatii, jos he haluavat pärjätä. Olen myös sanonut, että olkaa rehellisiä ja ilmoittakaa rehellisesti, jos ei nappaa. On turhaa mennä pilaamaan muiden harjoituksia, Juha paljastaa. –  Ihan hyviä ja järkeviä neuvoja sieltä tulee, kunhan ei liikaa neuvo. Kyllä hän tietää, missä mennään, Rasmus täydentää.

”Kotoa ei ole haluttu puuttua lasten pelaamiseen, mutta pari ohjetta on annettu evästykseksi.”

Röyhijän jalanjäljissä

Toinen tappurainen tulossa

Rasmus on raivannut tiensä Oilersin junnuputkesta liigaan, jossa hän pelaa ensimmäistä kauttaan. Hän kirjoittaa Mäkelänrinteen Urheilulukiosta tänä keväänä ylioppilaaksi, ja tulevat pudotuspelitkin pitävät hänet kiireisenä. Puolustajana luutiva Rasmus ja hänen hyökkääjänä pelannut isänsä ovat pelaajina aivan erilaisia. –  Minä olin paljon suoraviivaisempi, lätkästä tullut röyhijätyyppi. Rasmuksen

Juhan tapaan tulisieluinen pelaaja on kuitenkin perheestä vasta matkalla edustuskuvioihin. Rasmusta kolme vuotta nuorempi Oliver on juttutuokion aikaan Oilersin B-junioreissa sekä maalipörssin että jäähypörssin jäljessä. Isä myöntää, että nuorempi on ”varmaan pääkaupunkiseudun vihatuin pelaaja”, jota hän on joskus muiden vanhempien silmätikkuna katsomossakin joutunut puolustamaan. J ATK UU S I V UL L A 14

1 • 2012

pitäisi saada röyhkeyttä ja suoraviivaisuutta. Ehkä hän kunnioittaa liigassa muita liikaa, kokee olevansa pikkupoika. A-junnuissa hän dominoi kenttää ja on paljon röyhkeämpi, Juha vertailee. –  Isä oli enemmän röyhijä, taklaili paljon ja pelasi kovaa. Minä tykkään olla enemmän pallon kanssa. Mailatekniikassa on eroja, isä ei ollut mikään taitopelaaja. Hänellä oli vahva lätkätausta ja hyvä pelisilmä. Voimaerokin on iso, mutta olen vielä nuori, Rasmus puolestaan näkee. Rasmus ei käy kentällä yhtä hellankoukkuna kuin isänsä aikanaan. Ei ihme, että kauden mittaan katsomosta on ihmetelty hänen selässään nimeä Markelin, sillä haastatteluhetkellä uran ensimmäinen jäähy liigassa oli vielä ottamatta. Pienen pohdinnan jälkeen isä löytää heistä pelaajina yhtäläisyyksiäkin. –  Molemmilla on hyvä veto, siitä minullekin aina sanottiin. Rasmus on nopeakin, kunhan vain käyttäisi nopeuttaan. Olemme (Akseli) Ahtiaisen kanssa puhuneet paljon, ja hän on sanonut hyvin, että Rasmus on nopea silloin kun tarvitsee olla nopea, Juha pohtii.


”Ei liigassa kauaa pysy, jos ravaa mäkkäreissä”, rasmus sanoo kuin ohjeena pikkuveljelleen.

Rasmus Markelin, toisen polven liigapelaaja.

– Minä olen ollut pelatessani tuittupäinen, mutta Oliver on vielä enemmän. Hän on hirveä tsemppaaja, joka laittaa itsensä likoon. Hän ajaa maalille asti eikä varmasti laita jarruja päälle, Juha muotoilee. Oliverilla on vielä ikäistensä tapaan tekemistä urheilijaksi kasvamisessa. Rasmukselle urheilijan elämä on tullut koulun kautta, ja hän opiskelee sitä ensimmäistä kautta liigaringissä. – Ei liigassa kauaa pysy, jos ravaa mäkkäreissä, Rasmus sanoo kuin ohjeena pikkuveljelleen. J AT K U U S I V U LTA 1 3

FAkTA juha Markelin Syntynyt: 26.3.1969 Pelipaikka: Hyökkääjä Ammatti: K-kauppias Salibandyliigakaudet: 5 (1994 – 99) Salibandyliigassa: 93 ottelua 60 + 28 = 88, 60 min. Pudotuspeleissä: 34 ottelua, 18 + 3 = 21, 12 min. Aikuisten SM-mitalit: 1 - 1 - 1 Maajoukkueessa: 6 ottelua, 3 + 1 = 4, 2 min. Rasmus isästään: ”Taklaili paljon ja pelasi kovaa. Ei ollut mikään taitopelaaja.”

kotona salibandy läsnä Kun koko perhe pyörii salibandyn parissa, niin luulisi, että lajista puhumiselta ei taida välttyä kotonakaan. – Välillä kyselen poikien omia mielipiteitä, Rasmus ei hirveästi ota vastaan. Heidän pitääkin saada pelata, olla ja tehdä valmentajien mukaan. Usein kysyn, miten peli meni, ja pojat kertovat. Emme puhu niin analyyttisesti, Juha kertoo versionsa. – Joskus puhutaan peleistä pieniä juttuja ja katsotaan, miten muut pelit ovat menneet, Rasmus lisää. Tulevaisuudessa toisen polven salibandypelaajia on tulossa nuoren lajin pariin

takuuvarmasti lisää, kunhan vuosia kuluu ja entisten liigapelaajien lapset kasvavat. Heille ensimmäisiin kuuluvalta liigaperheeltä löytyy lyhyet ja ytimekkäät ohjeet. – Isälle sanoisin, että anna pelata itse, älä ohjaa liikaa. Kun pääsee liigaan pelaamaan, niin silloin lapsi alkaa olla jo aika kypsä. Niin kauan kuin et itse pärjää, pidä pääsi kiinni, Juha sanoo suoraan. Rasmus on samoilla linjoilla ja kehottaa lapsia pitämään päänsä. – Kannattaa kuunnella välillä, mitä toinen sanoo, muttei aina. Itse sitä kentällä pyörii ja tekee omat ratkaisut, Rasmus muistuttaa.

Poikien taitotaso isiä parempi FAkTA Rasmus Markelin Syntynyt: 10.11.1992 Pelipaikka: Puolustaja Ammatti: Opiskelija Salibandyliigakaudet: 1 (2011 –12) Salibandyliigassa: 22 ottelua, 1 + 0 = 1, 0 min. (tilanne 25.2.) Pudotuspeleissä: Tänä keväänä ensimmäiset. Aikuisten SM-mitalit: Maajoukkueessa: Juha pojastaan: ”Nopeakin, kunhan käyttäisi sitä. Hyvä veto. Pitäisi saada lisää röyhkeyttä ja suoraviivaisuutta.”

14  SALIBANDY

Kaudesta 1994 – 95 alkaen pelatussa Salibandyliigassa ovat Markelinien lisäksi pelanneet isä- ja poika Kangasmäet; isä Esa Turbon Pallossa ja Ilveksessä, pojat Ville Nokian KrP:ssä ja Classicissa sekä Mika Pirkkalan Pirkoissa. Salibandyn SMsarjassa (ennen liigaa) pelasivat isät Juhani Hynynen ja Tuomo Kääriäinen, joiden pojat Veli-Matti Hynynen ja Petteri Kääriäinen ovat pelannet Salibandyliigaa. Pelaajauransa jälkeen Oilersin junioreita valmentaneella Juha Markelinilla on ollut yllättävän iso rooli Oilersin tämän hetken liigajoukkueen junioreiden kasvattamisessa. – Olen valmentanut melkein kaikkia 92-syntyneitä, paitsi Matias Kaartista, Juha Markelin sanoo. Joukkueessa on muitakin toisen polven urheilijoita. Santeri ja Jesperi Lindforsin

urheilijageenit ovat peräisin HIFK:n legendaariselta jääkiekkomaalivahdilta Sakari Lindforsilta. Veljekset ovat isänsä tapaan nopeita ja väkkärämäisiä, salibandykentällä tulevaisuuden pelaajan prototyyppejä. – Nykyään nuorten henkilökohtainen taitotaso on korkeampi kuin ennen. On Mäkelänrinteen salibandylinjat ja muut, ja nuoret ovat paljon pallon kanssa tekemisissä. Se tekee pelaajia. Markelinien ohella suuri ero mailatekniikassa nuoremman eduksi on myös SSV:n Roni Laasosella ja hänen isäpuolellaan Markus Huhtimolla. Pienestä pitäen Laasosen kasvatuksessa mukana ollut Huhtimo ehti lopettaa viime kauteen, mutta toteutti pitkäaikaisen unelmansa samassa joukkueessa pelaamisesta tehtyään paluun kesken kauden. Ti m o mäky ne n

SALIBANDYLIIGA


POIKA ETSII TAAS KOTIA SALIBANDYLIIGAN RATKAISUT VAIN NELONEN PROLTA.


t iL a a

ja

Voi ta

pS Vit (ar vo n

a!

. 250 €

Uudistunut Veikkaaja tuo salibandyn tärkeimmät kuulumiset, henkilökuvat, analyysit ja tulokset kotiisi joka tiistai. Suomen suurimman ja monipuolisimman urheilulehden lajikirjo kattaa myös muut urheilusuosikit – jalkapallon, jääkiekon, formulat, sisäpallon ja ravit. Hyödynnä nyt Upea tUtUStUmiStarjoUS

5 numeroa vain 7,50 €! osallistut samalla pS Vitan arvontaan! Wi-Fi -yhteydellä varustetun konsolin arvo on n. 250 €.

tilaa nyt osoitteessa www.veikkaaja.fi/salibandy tai soita (03) 252 4324 (ark. 9–16) K3035 Tarjous on voimassa 30.4.2012 asti.

)


SPV:n päävalmentaja Tommy Koponen palkittiin helmikuun puolivälissä Pohjanmaan Urheilugaalassa vuoden valmentajana. Koponen ja luottopuolustaja Miika Malkamäki luottavat SPV:n menestykseen mestaruusjahdissa.

kemuksella, että pelit pudotuspeleissä kovenevat. – Peli muuttuu entistä tarkemmaksi. Myös puolustuspelaaminen tiivistyy. Se on ainakin itselleni mieluista, toteaa Malkamäki. Koponen nostaa esiin paineiden sietokyvyn. Pudotuspeleissä, kun vastakkain on kaksi tasaista joukkuetta, voi ratkaisu syntyä myös korvien välissä. Henkinen kovuus ratkaisee. Päävalmentaja painottaa myös kaksinkamppailujen voittamisen merkitystä sekä fyysisiä ominaisuuksia. – Voima, kunto ja kestävyys, listaa Koponen. – Muutosvalmius nousee myös isoksi asiaksi, eli miten paljon joukkue pystyy muuttamaan omaa peliään. Jos siihen ei pysty, on aika vaikeaa voittaa mestaruus, Koponen jatkaa.

Pitkään yhdessä

PELiVELjEt Ei PEittELE  MEstAruustAVoitEttA Seinäjoen Peliveljet nousi miesten salibandyliigan runkosarjan kärkeen ennen joulutaukoa, ja asetelmat kauden tärkeimpien pelien lähestyessä muuttuivat. Aiemmin haastajan asemasta pudotuspeleihin lähtenyt SPV on nyt ennakkosuosikki. TEkSTI jA kUVA jARI hAkALA

P

eli on kulkenut, sillä viime vuosien kestomestari, helsinkiläinen SSV, on kaatunut runkosarjassa kahdesti. – Peleihin lähtö muuttui jo runkosarjassa, sillä sarjakärki on aina se joukkue, jonka kaikki haluavat kaataa. Näin se oli meillä itselläkin aiemmin. Olemme puhuneet siitä ja painottaneet keskittymisen merkitystä, SPV:n päävalmentaja Tommy Koponen korostaa.

Pohjalaistunut savolainen Pohjanmaalla on tapana sanoa asiat suoraan, ja niin tekee myös Koponen. Savon kupeesta Hankasalmelta lähtöisin oleva päävalmentaja on jo niin pohjalaistunut, ettei kiertele ja kaartele, vaan toteaa ykskantaan joukkueensa haluavan voittaa mestaruuden. – Emme ole sitä peitelleet missään vai1 • 2012

heessa. Runkosarjan voitolla on myös se merkitys, että silloin on kotietu loppuun saakka. SPV aloittaa pudotuspelit urheilutalolla ja jatkaa Areenassa. Seinäjoen urheilutalo on mieluinen paikka myös kotijoukkueen pelaajille. – Urheilutalo on hieno paikka pelata. Olisi hienoa voittaa mestaruus kotiyleisön edessä. Saisi antaa takaisin sitä, mitä fanit antavat meille jokaisessa kotiottelussa, kiittelee luottopuolustaja Miika Malkamäki kannustusjoukkoja.

Ei varaa leijua Malkamäki luottaa, että joukkue ei lähde leijumaan ennakkosuosikin asemassa. – Ei siihen ole varaa. Olemme jo nyt hyvin keskittyneitä. Treeneissä mennään kovaa, ja tahtotaso koko joukkueessa on vahva. SPV:n pelaajat tietävät viime vuosien ko-

Koposen joukkue on aina ollut tunnettu kovakuntoisena. – Olemme panostaneet jo vuosia fysiikkaan. Pojat ovat kovassa kunnossa. Kävin itsekin kokeilemassa harjoituksissa. Ei siellä vauhdissa mukana pysy, naurahtaa Koponen. Mikä sitten on tehnyt SPV:stä ennakkosuosikin? Malkamäki nostaa myös esiin pitkäjänteisen työn. – Olemme pelanneet pitkään yhdessä, eikä vaihtuvuutta ole kovin paljon ollut. Jokainen tietää aika tarkkaan, mitä kukin kentällä tekee.

rento meininki Koponen on runkosarjassa sekoitellut kenttäkoostumuksia enemmän kuin aiemmilla kausilla. – Kokeilut on nyt kokeiltu ja pudotuspeleissä otetaan paras irti. Ei enää opetella uusia asioita. Kun pudotuspelit alkavat, on selvää, että tähän keskitytään täysillä. Se on aina niin pelaajilla kuin valmentajillakin keskustelun paikka myös kotijoukkojen kanssa, Koponen painottaa. Päävalmentaja Koponen ja luottopuolustaja Malkamäki luottavat joukkueeseen. – Joukkueessa on mahtava yhteishenki. Harjoituksissa on rento, mutta keskittynyt meininki. Työn teolla olemme aina menestyneet, Malkamäki kiteyttää. – Tämä porukka ei luule itsestään liikoja, vaan jalat ovat tiukasti maassa. On ollut tällä kaudella hieno lähteä vetämään harjoituksia, tuumii Koponen.

  SALIBANDY  17


Erä nappasi cup-kullat kolmannen kerran viiden vuoden sisään.

ja tasavajaalla Erän Mikko Sipilä nosti kavennuksellaan vieraat maalin päähän. Erätauolla tilanne oli jo tasan, kun Classic ei löytänyt juonta millään ja Tommi Vappula sai kiskaista poikittaisviennin päätteeksi pallon yläkulmaan ohi Pekka Niemisen. Jos Erän avauserän maalit tulivat puolivarkain, nappasivat helsinkiläiset toisessa pelin hallinnankin. Maali nähtiin kuitenkin vasta erän lopussa, kun Jaakko Rissanen ampaisi karkuun melkein suoraan jäähyltä ja tarjoili viime hetken poikkisyötöllään Mikko Sipilälle varman paikan. Classic yritti kolmannessa erässä prässätä, mutta rentous puuttui, ja laukaukset avopaikoistakin lipsuivat metritolkulla ohi maalin. Erä sen sijaan näytti mallia: Takatolpalle noussut Jussi Kosola napautti lukemiksi 3 – 5, Mika Moilanen huijasi Heikki Hätösen ja syötti Mikko Sipilän tekemään 3 – 6 ennen kuin päätti nopean vastaiskun 3 – 7-osumaan Pekka Ahosen passista. Loppuhetkillä numerot repesivät, kun Mika Moilanen lähetti kaksi palloa tyhjään Classicin verkkoon.

kalinaisen pokeri melkein piti

Erä ELEMENtissääN suoMEN CuPiN FiNAALissA Salibandyliigassa Tapanilan Erän keskitalvi oli säkkipimeä, mutta Suomen Cupin loppuottelussa Tampereella Classicia vastaan Erä oli elementissään. helsinkiläiset nappasivat kolmannen cupmestaruutensa nöyryyttämällä isäntiä peräti 9 – 3. TEkSTI jA kUVA MIkA hILSkA

T

apanilan Erä on yltänyt Suomen Cupin finaaliin viitenä viimeksi pelattuna kautena kolmesti ja voittanut joka kerta. Kaudella 2007 – 2008 Erä löi Vantaan Energia Areenalla pelatussa finaalissa Josban ja kaksi talvea myöhemmin Tampere Areenalla Kooveen. Harva muistaa enää, että juuri Tapanilan

18  SALIBANDY

Erä tunnettiin pitkään umpisurkeana cupjoukkueena, jonka taival esimerkiksi kaudella 2005 – 2006 päättyi putoamiseen II divisioonan PSS:lle. Erän cupkohtaloista löytyvät myös rökäletappiot SSV:lle, Gunnersille ja Josballe sekä tappiot jatkoajalla NST:lle ja rangaistuslaukauksilla AC HaKille.

Classicin unelma-alku valui hukkaan TV-kameroiden ja tuhatpäisen tamperelaisyleisön edessä pelatusta finaalista tuli eriskummallinen, kun Classic vei alkua näytöstyyliin, mutta sammui sitten täysin. Classicin johtaessa heti kättelyssä 3 – 0 mietittiin katsomossa jo, repeävätkö numerot koko lajin imagon kannalta kiusallisen rumiksi. Jere Oksasen kavennus ei vielä hätkähdyttänyt, mutta seuraavalla tilanteella saattoi olla osansa lopputuloksessa. Erotuomarin käsi oli pystyssä Erän Jussi Kosolalle tulevan jäähyn merkiksi, mutta Classicin Ville Matikainen kuumeni itsensä mukaan

– Classicin prässi kolmannessa erässä ei hämmentänyt, Erän valmentaja Teemu Kalinainen yritti kultainen lätkä kaulassa kimaltaen pidätellä hymyään. – Vastustajat tulevat aina lopussa kovaa kiinni ollessaan tappiolla, mutta se juuri sopii meidän pelityyliimme. Cupin voittaminen tuntuu hyvältä, mutta itseäni ilahduttaa melkein enemmän oman pelimme kehittyminen, Kalinainen vakuutti. – Aika tyhjiin sain maalit tehdä, liigassa vasta kuudesti osunut mutta nyt Mika Moilasen tavoin isoon otteluun hattutempun nakutellut Mikko Sipilä vähätteli panostaan. – Tavoitehan oli puolustaa tarkasti, sillä hyökkäämällä ja maalintekokisassa ei Classicin taitoa ja hyviä yksilöitä voiteta. Saatiin hyvä herätys alussa ja lähdettiin kuromaan eroa umpeen maali kerrallaan. Classicin päävalmentaja Ray Backman ei löytänyt selitystä otteen täydelliselle katoamiselle. – Meillä oli kohtalaisen hyvä latautuminen ja tulo peliin. Jotain siinä tapahtui. Erä puolusti hyvin, ja meillä oli merkkausvirheitä. Töppönen ei liikkunut ja vaikka olisi liikkunut, niin happo voi iskeä myös pääkoppaan, ”Backe” hamusi selitystä mysteeriin. Cupfinaalin vaisuus herätti kysymyksen Classicin potentiaalista isoissa otteluissa. Tampereen tähtisikermä oli liigassakin pöllyttänyt heikompia vastustajia komein lukemin, mutta kärkiotteluissa SSV:tä ja SPV:tä voitot olivat valuneet käsistä. Nyt sama toistui taas.

S U O M E N C U P F I N A A L I TA PA h T U M A


LISÄÄ TEHOA SALIBANDYYN ANTAA POSITIIVISESTI SUOMALAINEN TEHO!


Nurmijärveläisriemu oli katossa, kun SB-Pron naiset nappasivat seuralle kaikkien aikojen ensimmäisen aikuisten pystin.

päättyi vielä kyyneliin NST:n oltua parempi maalein 1 – 0, mutta nyt oli juhlan aika. – Nyt tuntuu mahtavalta, monessa mukana ollut Jenni Morottaja kertoi kultamitali kaulassa ja suu leveässä hymyssä. Vuoden takaisen tappion lisäksi konkarin mieleen nousi vieläkin vanhempia asioita. – Muistissa on myös vuosi 1998, kun hävittiin Keravan Kisa-Veikkojen kanssa cupfinaalissa Classicille 1 – 7, ”Moro” nauroi.

Classicin iso paikka kilahti tolppaan Classicin ja SB-Pron kauden molemmat kohtaamiset liigan runkosarjassa ratkesivat yhden maalin erolla, joten ei ihme, ettei eroa revennyt nytkään. Haastaja Pro karkasi alussa kahden maalin johtoon, mutta toisessa erässä oltiin taas tasoissa. Mira Wickman nostatti vieraiden toiveita, sitten Eliisa Alangon laukaus ja Alisa Pölläsen haistama irtopallo siirsivät Classicin ensi kertaa edelle. SB-Pron voitontahto näkyi kolmannessa erässä katsomon yläriville asti, eikä Laura Hietamäen ja Mirja Hietamäen rakentama tasoitus erän alkuun tullut yllätyksenä. Ratkaisupaikka aukesi silti vielä Classicillekin, kun Jenni Morottaja passitettiin pian Pron tasoituksen jälkeen jäähylle hänen puskettuaan Eliisa Alangon laidan yli selälleen vaihtoaitioon. Classicin ylivoimakuvio pyöri näyttävästi, mutta Nina Rantalan vihainen laukaus kimmahti takaisin pystytolpasta.

Nuoret hoitivat homman

 Looginen  askel  eliittiin   sB-Pro NAPPAsi ENsiMMäisEN PokAALiNsA SB-Pro Nurmijärveltä voitti ensimmäisen aikuisten pokaalinsa kaataessaan naisten Suomen Cupin finaalissa Classicin 5 – 4. Viivi Lehtimäki laukoi Prolle voittomaalin ottelun viimeisillä minuuteilla, ja riemu oli sen mukainen. TEkSTI jA kUVA MIkA hILSkA

P

itkään tasalukemia 4 – 4 näyttänyt Tampere Areenan tulostaulun kello raksahti 56 ja puolen minuutin kohdalle, kun Laura Hietamäki vei palloa Classicin päädyssä. Jo ennen etutolppaa lähtenyt nopea syöttö sektoriin ei tavoittanut luukulta omaa lapaa, vaan pallo painui aina puolustaja Lehtimäelle saakka. Laukaus lähti hätäisesti,mutta yllätti maalivahti Daniela Kreisingerovan, jonka edessä heilui maskina joukko pelaajia. Classic otti saman tien aikalisän ja veti maalivahtinsa kentältä, mutta pyöritys SB1 • 2012

Pron maalin ympärillä tuotti vain läheltä piti -paikkoja. Loppusummerin parahdus aloitti Pron juhlat: Kapteeni Miina Veijanen ehti ensimmäisenä onnittelemaan tarkasti torjunutta Laura Loisaa, jonka syliin Jenni Morottaja riemuissaan pomppasi.

Vääjäämättä maan eliittiin Vaikka cupmestaruus oli SB-Pron ensimmäinen suuri voitto, se oli samalla looginen askel nurmijärveläisten nousussa lajin eliittiin. Tyttöjunioreissa kultaa vuollut SB-Pro on voittanut kahtena edelliskeväänä naisten Salibandyliigan mitalin, ja myös vuosi sitten Pro eteni Suomen Cupin finaaliin. Se

– Hienolta tuntuu ja lämmittää, että itsellekin tuli onnistumisia, SB-Pron maaleista kaksi laukonut Mira Wickman hymyili onnittelijoiden keskeltä. Jo vuosia Pron runkopelaajiin kuulunut Wickman on vasta 17-vuotias, ja hän symbolisoi osaltaan joukkueen nuorten lahjakkuuksien esiinmarssia. Sen huomasi myös itse neljättätoista pääsarjakauttaan pelaava Jenni Morottaja. – Itselläni oli vaikeuksia, kun en viihdy yhtään tuollaisessa seisovassa pelissä, vauhdinpito ja rymistely sopivat paljon paremmin. Onneksi joukkueen nuoret hoitivat homman hienolla pelillään. Cupmestarien päävalmentaja Sami Saarikosken voitonjuhla katkesi aluksi haastatteluun toisensa jälkeen. Saarikoskella oli selvä näkemys siitä, mikä ratkaisi voiton SBProlle. – Tahto. Vastustaja tuli välillä takaa ohi, mutta meillä on joukkueessa nuorten seassa kokeneita pelaajia, ja nuoretkin ovat olleet voittamassa junioreissa mestaruuksia ja isoja pelejä ja oppineet voittamisen kulttuuria. Oli tarkoitus tulla vauhdilla alusta asti, mutta oma peli löytyi kunnolla vasta kolmannessa erässä.

  SALIBANDY  21


LEBA-96, ssrA jA sB VANtAA PiENEMPiä  CuP-MEstArEitA Suomen cupin mestaruuksia juhlittiin myös Oulussa, kontiolahdella ja Vantaalla. kyseessä olivat alempien sarjatasojen pikku- ja haastajafinaalit. TEkSTI MARkkU hUOPONEN kUVAT

MARkkU hUOPONEN jA MIkA hILSkA

S

uomen cupin finaalitapahtuman viiden ottelun kimaran aloitti miesten haastajafinaali, jossa ottivat yhteen 4. divisioonan joukkueet SS Rankat Ankat Oulusta ja Team Lihajaloste Tampereelta. 500 euron ensipalkinnon kuittasi SSRA luvuin 8 – 1 (0 – 0, 2 – 1, 6 – 0). Vaaka kääntyi lopullisesti SSRA:n puolelle kolmannen erän alussa Miika Siepin ja tehot 1 + 3 keränneen Okko Lahtisen osumiin. Voiton kirpoaminen ja väsyminen näkyi turhautumisena Lihajalosteen puolella. SSRA sai namutella selkeät loppuluvut vastustajien seuratessa vieressä ilman suurempaa mielenkiintoa. – Voitto tuli lopulta yllättävän helpolla. Meillä on kahden vuoden projekti nousta 2. divariin. Treenipeleissä ollaan ainakin pärjätty hyvin kakkosen porukoita vastaan, kaveriporukkapohjalta kasatun joukkueen valmentaja Jani Laukko paljastaa.

SSRA:n kapteeni Pekka Pudas vastaanotti kilpailupäällikkö Ari Vehniäiseltä pokaalin ja 500 euron palkintorahan haastajafinaalin voiton merkiksi.

Hyvänä herättäjänä LeBalle toimi cupfinaalia edeltävänä päivänä koettu tappio sarjapelissä. – Sen jälkeen puhuttiin, mitä uhrautuminen ja joukkueen eteen pelaaminen tar-

SB Vantaa juhli vasta jatkoajan jälkeen.

LeBa pikkufinaalin vahvin Miesten pikkufinaalissa nähtiin 2. divaritason joukkueet. Mestaruuden vei LeBa-96 Kontiolahdelta, joka voitti keskiuusmaalaisen Blackbirds II:n luvuin 9 – 5 (4 – 2, 3 – 0, 2 – 3). Pikkufinaalin voitto oli merkittävin saavutus vuodesta 1996 saakka toimineelle LeBalle. Blackbirds aloitti terävästi siirtyen 2 – 0-johtoon, mutta jatkossa verkkoa heilutti LeBa, joka johti kahden erän jälkeen 7 – 2. Blackbirds voitti viimeisen erän 3 – 2, mutta LeBan voitto ei ollut uhattuna.

suomen cupin pikku- ja haastajafinaalit 21.1. Tampere (Spiral-salit ja Tampere Areena) Miesten haastajafinaali: SS Rankat Ankat (Oulu) - Team Lihajaloste (Tampere) ......... 8 – 1 Naisten pikkufinaali: SB Vantaa - SB Welhot (Kuopio) .............................................. 7 – 6 ja. Miesten pikkufinaali: LeBa-96 (Kontiolahti) - Blackbirds II (Kerava)............................ 9 – 5

22  SALIBANDY

koittaa, valmentaja Juri Jolkkonen taustoitti. – Alkuun oli jännitystä, mutta noustiin hyvin pelin loppua kohti. Lähdimme hyvin vastaiskuihin ja puolustettiin kurinalaisesti. Hyvä esitys nuorelta joukkueelta, jolle tällaiset voitot antavat tärkeää itseluottamusta, hän summasi.

Naisten pikkufinaalissa  jenni rautanen -show Naisten pikkufinaali venyi jatkoajalle, kun SB Welhot Kuopiosta kiri kolmen maalin takaa tasoihin viimeisen neljän minuutin aikana. SB Vantaa kuittasi trillerin jatkoajalla luvuin 7 – 6 (1 – 2, 3 – 1, 2 – 3, 1 – 0). Vantaalaisten ykköspyssy oli Jenni Rautanen neljällä perättäisellä maalilla. Viimeisessä erässä näytti vahvasti siltä, että SB Vantaa korjaa potin varsinaisella peliajalla Jannica Lappalaisen tehdessä lukemiksi 6 – 3 ajassa 50.11. Welhot teki hienon nousun loppuminuuteilla, ja Salla Willman iski tasoituksen 25 sekuntia ennen loppua. Kuopiolaisille jäi kuitenkin luu käteen, kun Heli Haapasalo sipaisi voittomaalin jatkoajalla. – Kyllä kolmen maalin johto olisi pitänyt pystyä pitämään, mutta lopun sähellyksistä on tullut meille tällä kaudella huono tapa, jonka myötä valmentajan (Sarah Mitchell) hiukset ovat alkaneet harmaantua. Ollaan tähän mennessä pystytty kääntämään jatkoaikapelit voitoiksi, mutta joskus se onni loppuu, parhaana palkittu Rautanen veisteli.

S U O M E N C U P F I N A A L I TA PA h T U M A


Mikke Järven oppiin! Salibandykoulu kutsuu Vierumäelle Suomen MM-joukkueen kapteeni Mikael ”Mikke” Järvi sekä muut tutut pelaajat takaavat Vierumäellä huippulaadukkaan salibandykoulun. Pelataan tiukkoja pelejä ja kehitetään henkilökohtaisia taitoja yhteistä ajanvietettä unohtamatta. Mikeltä mainiot vinkit harjoitteluun!

Salibandykoulu 25.6.–28.6.2012 02.7.–05.7.2012

Uutuus

TURVARiipputaskuhousut Odotettu Dimex-uutuus kaupoissa nyt!

Hinta 295 € 295 €

Sisältää majoituksen (2–4 hlö huone), täyshoidon ja ammattitaitoisen valmennuksen 9–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Ryhmät iän ja pelikokemuksen mukaan.

Paikkoja on rajoitetusti, varaa omasi ajoissa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.vierumaki.fi > lomailijat ja liikkujat > lapset ja nuoret > lajileirit ja kurssit victoria.aittajoki@vierumaki.fi puh. (03) 8424 1015 puh. (03) 8424 11/vaihde

TURVARIIPPUTASKUHOUSUT • EN 471:2003 lk 2 • Materiaali pes/co • Cordura-vahvikkeet riipputaskuissa, polvissa ja lahkeissa • Vyötäröllä sivuilla kuminauha • Tilavat paikkataskut edessä, pohja irti • Reisitasku laskoksilla, kynätaskuilla ja kännykkätaskulla • Henkilökorttitasku • Reilut takataskut • Molemmilla sivuilla tarvikelenkit • Leveät vyölenkit, kaksi vasaralenkkiä

suositushinta

81 50 (66,25)

Katso lähin jälleenmyyjä: www.dimex.fi, ja käy sovittamassa!


Pois alta risut ja männynkävyt

Niemelän tyttö ei emmi Kun peli menee kovaksi, kovat alkavat pelata, sanotaan. Oulun Luistinseuran naisten liigajoukkueen voimahyökkääjä Emmi Niemelä on latonut tällä kaudella jo kuusi voittomaalia. Viime keväänä hän voitti pudotuspelien maalipörssin osuttuaan 10 ottelussa 11 kertaa.

TEKSTI JA KUVAT  SAMI KORKALA

E

mmi Niemelä myöntää, että tällä kaudella voittomaaleissa mukana on ollut vähän sattumaakin. –  Mutta kai minulla on sitten kova halu ratkaista otteluita, 22-vuotias Niemelä pohtii. –  Ei sitä sytykettä tarvitse yleensä erikseen kaivaa, kun peli on tulossa. Etenkin kärkijoukkueita vastaan tekee mieli onnistua. OLS:n ja naisten maajoukkueen päävalmentaja Karo Kuussaari pudotti paljonpuhuvan kommentin Niemelästä erään viime kauden play off -ottelun jälkeen. –  Kunpa olisi joukkue täynnä tuollaisia emminiemelöitä.

Lukioturnauksesta liigaan Toista kauttaan liigassa pelaava Niemelä voisi tällä hetkellä olla satunnainen liigapelien katsoja, jollei Kuussaari olisi löytänyt häntä lukiolaisten turnauksesta neljä vuotta sitten. –  Karo huomasi, että osaan pelata jotenkuten, ja pyysi tutustumaan OLS:n toimintaan. Siinä meni melkein vuosi, ennen kuin lähdin mukaan. Niemelä aloitti pelaamisen OLS:n kakkosjoukkueessa ja nousi viime kaudeksi OLS:n edustusryhmään. Hän vuorotteli ensimmäisellä liigakaudellaan ykkösketjun laidassa Alli Tikkasen kanssa, ja tämän lähdettyä hän omi paikan itselleen. –  Emmi tuli viime kaudella hieman raakileena mukaan, mutta nyt kun jalka liikkuu entistä paremmin, häntä ei ole mitään syytä siirtää siltä paikalta pois, Kuussaari tuumii. –  Emmi on noussut meillä isoksi pelaajaksi ja on myös joukkueen röyhkein pelaaja. Hän ei mieti laitoihin tai kulmiin menemistä, vaan painaa suoraan maalille.

Maajoukkueainesta

”Fyysistä työtä on tullut tehtyä sen verran, ettei touhu jää ainakaan lihasmassasta kiinni.” 24  SALIBANDY

Maajoukkuepeleihin pääseminen saattaa olla Niemelälle realismia jo tällä kaudella. Hän oli varapelaajana helmikuun Finnkampenissa, mutta joutui jäämään kotiin polvivaivan ja pikku flunssan takia. Rajusta pelityylistään johtuen Niemelä saa välillä kolhuja. –  Sivusiteessä on hieman venähdystä. Kuussaari hehkuttaa Niemelän asennetta. –  Emmi ei ole vetänyt yhtään harjoitusta puoSALIBANDYLIIGA


ILMOITUS

Ei yhtään “puujalkaa” sarjakaudella 08-09

Tammikuun lopussa OLS:n voimahyökkääjä Niemelä oli kotiottelussa Erä III:a vastaan muun muassa Hillevi Arkkilan (14) ja maalivahti Maria Revon riesana.

livaloilla, vaikka tälläkin kaudella hänellä on ollut jalkavaivoja ja flunssaa. Välillä pitää jopa toppuutella, jotta hän antaisi itselleen hieman armoa, valmentaja sanoo.

Rauta on kevyttä Niemelä on kotoisin Yli-Iistä, noin 50 kilometriä Oulusta pohjoiseen. –  En ole harrastanut tosimielellä urheilua ennen salibandyn aloittamista. Tietysti olen aina ollut perusliikunnallinen ja harrastanut muun muassa sählyä, jalkapalloa, lentopalloa, pihapelejä ja sen sellaista. Maatalon tytön ei ole tarvinnut juuri puntteja nostella. –  Fyysistä työtä on tullut tehtyä sen verran, ettei touhu jää ainakaan lihasmassasta kiinni. Kerran viikossa käymme joukkueen kanssa salilla, ehkä siihen puoleen kannattaisi panostaa vielä enemmän. Liigan pohjoisimmassa joukkueesta löytyy muitakin tavanomaisesta poikkeavia tarinoita. Esimerkiksi Henna Ilmola löytyi OLS:n ja maajoukkueen pelaajaksi Lapin Muoniosta. Niemelä on pystynyt kasvamaan yhdeksi sarjan pelätyimmistä maalintekijöistä, vaikka takana ei ole yhtään junioriottelua. –  Joskus tulee tietysti mietittyä, että olen antanut tasoitusta. Voisin ehkä olla nyt paremmalla tasolla, jos olisin aloittanut lajin jo aiemmin. Menneitä ei voi kuitenkaan muuttaa ja täytyy tehdä asiat vain niin kovalla asenteella kuin mahdollista. Toisaalta, kun liikunnallinen pohja on kunnossa, urheilussa voi päästä nopeasti eteenpäin. –  Ehkä junioreiden pitäisi harrastaa muutenkin liikuntaa kuin treeneissä.

Puuta nurin Niemelä on opiskellut pari vuotta rakennusinsinööriksi ammattikorkeakoulussa. 1 • 2012

–  Opiskelumotivaatio ei ole kovin korkealla, ja vaihdan ehkä alaa keväällä. Nyt pidän mietintätaukoa opiskeluiden suhteen ja teen töitä. Maalin edestä onttoa verkkoon takovaa voimahyökkääjää olisi vaikea kuvitella nypläämään pitsiä, eikä tarvitsekaan. Niemelä ajaa metsäkonetta isänsä yrityksessä. –  Työnteko oli myös salibandyn ehdoilla tehty ratkaisu. Tiedäthän, ettei tämä pelaaminen ihan ilmaista ole, ja ruokaankin täytyy olla rahaa. Yöaikaan hänen ei sentään tarvitse kiipeillä metsäkoneen hyttiin. Niemelä pistää puuta poikki ja pinoon aamutuurissa. Salibandy ja työ vievät leijonanosan Niemelän ajasta. –  Muita harrastuksia tässä ei oikein ole. Seuraan urheilua aktiivisesti – salibandya tietysti tarkimmin, mutta myös muuta urheilua monipuolisesti. Lisäksi piirtelen ja maalailen sellaista mun taidetta.

Mestaruus mielessä Kevään tavoitteita OLS:n pukukopissa ei ole sen kummemmin naulattu, mutta viime kaudella välieriin yltänyt ryhmä haluaa luonnollisesti päästä vielä pari askelta eteenpäin. –  Ei asiasta ole paljoa puhuttu, mutta monella on haaveena päättää kausi mestaruuteen. Niemelä on otettu hyvin vastaan OLS:n ryhmässä, missä useat ovat tunteneet toisensa jo junioriajoista. –  Pidän joukkueesta todella paljon. Täällä kaikki otetaan avoimesti vastaan, ja teemme yhdessä kovasti töitä menestyksen eteen. Niemelän tuuletukset ovat OLS:n sisäpiirikivaa joukkueen videopalavereissa. Maalin tehtyään hän lähtisi lentoon, jos pystyisi.

Relaxant-tuotteet ovat mukana jääkiekko- ja jalkapalloseurojen lihashuoltopakissa. RSB Teamin miesten edustusjoukkue testasi kaudella 08-09 lihasten palautumista nopeuttavan ja rasituskipua vähentävän Relaxant Lihastenrentouttajan, lihaskrappeihin tehoavan ja väsyneitä jalkoja rauhoittavan Relaxant Jalkavoiteen sekä orgaanisen hajun pelivarusteista ja kengistä poistavan Relaxant Natural Killer Hajunpoistajan. Pelaajakyselyn pohjalta saadut tulokset ovat olleet erittäin positiivisia ja tuotteiden vaikuttavuutta on mahdoton kiistää. Aikaisempina vuosina joukkueen pelaajat olivat kärsineet lukuisista lihasrevähdyksistä, lihaskrampeista ja erilaisista rasitusvammoista. Relaxanttuotteiden säännöllisen käytön ansiosta joukkue on päässyt eroon näistä vammoista lähes kokonaan. Tarkempi raportti RSB-teamin edustusjoukkueen testauksesta osoitteesta www.rsb.sporttisaitti.com. Tutustu tuotteisiin valmistajan sivuilla www.detria.fi.

Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja Prismoista.

  SALIBANDY  25


Nuorennusleikkaus kirkasti kooveen tulevaisuuden

tAsAisuuDEN Voitto kooveen naisten valmentaja jani Perkonmäki löisi vetoa siitä, että Classic valitsee paikallisen kiusan pudotuspelivastukseksi. kooveen kauden tavoite täyttyi, vaikka kaikki pelilliset uudistukset eivät onnistuneet. TEkSTI ARMI NIEMELÄ kUVA

jUSSI SAARINEN

h

yökkääjä Tiina Lehto ei uskaltanut sanoa vielä tätä haastattelua antaessaan, että Kooveen pudotuspelipaikka on pulkassa. – Teoriassa on mahdollista, ettemme pääse niihin. Pelataan ensin sarja ja sitten nähdään, missä ollaan, hän tokaisee. Pelaamatta oli neljä kierrosta ja Koovee oli kuudentena, kymmenen pisteen päässä pudotuspeliviivasta. Lehdolla lienee niin hyvässä muistissa parin edellisen kauden

karsinnat, että hän ei nuolaise, ennen kuin tipahtaa ihan satavarmasti. Hieman yllättäen päävalmentaja Jani Perkonmäki on kaksikosta se, joka hekumoi tulevalla. – Meillä on sellainen projekti, että harjoittelemme nyt yhtä pudotuspelivastustajaa ajatellen eli Classicia. Jos vetoa pitäisi lyödä, niin laittaisin rahaa sille, että he valitsevat meidät vastustajakseen.

vai rohkea. Hänen asenteensa heijastaa uutta Kooveeta: nuorta ja tulevaisuuteen katsovaa. – Ensimmäinen syy hyvään kauteen on se, että joukkue on entistä urheilullisempi. Ikärakennemuutos tehtiin tarkoituksella, emmekä ottaneet ketään mukaan siksi, että on aina ollut mukana. Nuorentamisessa on riskinsäkin. Riski oli otettava, sillä tulevaisuuden tavoite ei rajoitu tämän kauden välieriin. Perkonmäen ajatuksissa siintää se, että naisten edustusjoukkue pomppaa Tampereen ykkösjoukkueen Classicin varjosta niin, että se kilpailee aidosti kaupungin salibandy-

kiusaajasta haastajaksi  Kooveeta toista kautta luotsaavaa Perkonmäkeä ei voi moittia synkistelystä, ja pian salibandyväki näkee, onko hän yli-innokas

Hyökkääjä Tiina Lehto ja valmentaja Jani Perkonmäki johdattelevat Kooveeta pois Tampereen ykkösjoukkueen, Classicin varjosta. 26  SALIBANDY

SALIBANDYLIIGA


kruunusta. Siihen tähtää myös seuran tyttöjuniorityö, joka on tuottanut hedelmää, kun omasta laarista voi noukkia pelaajia liigajoukkueeseen. Mutta painetaan jarrua, ennen kuin mopo karkaa 2 – 3 vuoden päähän. Naisten liigan välierien ensimmäinen kierros alkaa maaliskuun alkupuolella. Silloin kentällä nähdään entistäkin tiukemmin puolustava, virheitä karttava Koovee. Pelkkään kyykkimiseen ei silti lähdetä, lupaa Perkonmäki. – Vaikka Classicia vastaan se voi olla ainoa vaihtoehto. Pitää yhdistää oman pään kautta pelaaminen aktiivisuuteen. Siinä on haastetta.

Lehdosta tuli ratkaisija  Ennen kauden alkua Perkonmäki kaavaili, että Koovee pelaisi aktiivisesti ja aggressiivisesti koko kentän alueella. Valmentaja myöntää, että peli-ilmeen uudistus meni

siinä, että joukkue pystyi pelaamaan sitä kuuluisaa omaa peliä. Maaleja on tullut niukasti, mutta samalla omiin on uponnut vähän. Lisäksi Koovee on tiukka alivoimalla. Heille on mennyt toiseksi vähiten ylivoimamaaleja naisten liigassa. Tiina Lehto nousi odotusten mukaisesti suureen rooliin, ja maaleja on tullut kooveelaisella mittapuulla mukavasti. Hän on joukkueen kolmanneksi tehokkain, vaikka liigan pistepörssissä saldo 9 + 2 ei riitä kuin sijalle 48. Kooveen tehokkain, Viivi Ahola, on kerännyt 9 + 7 ja on pistepörssin 32:s. Lehdon mielestä joukkueen tasaisuus on vahvuus. Voimaa kumpuaa myös hyvästä hengestä. Omasta hyvästä vireestään hän kiittää laadukkaita pelikavereita. – Pelillisesti kausi on minulle paras. On niin hyvät kaverit ympärillä, että ensi kertaa pystyn nauttimaan kunnolla pelaamisesta, hän toteaa. – Ennen roolini oli se, että heitetään

”Meillä on sellainen projekti, että harjoittelemme nyt yhtä pudotuspelivastustajaa ajatellen.” osittain pieleen. Nuorelle porukalle oli tärkeintä oppia pelirohkeutta ja malttia. Runkosarjassa Kooveen kehitys näkyi

pallo päähän ja mää juoksen perään. Edelleen olen röyhijä, joka hakee pallon joukkueelle, mutta uskallan olla itsekkäämpi. Pis-

teitä tulee, kun pelikaverit ruokkivat, Lehto kuvailee.

rantasen tärkeä paluu  Perkonmäki aikoo yllättää vastustajat pudotuspeleissä. Hän on jo tehnyt pelipaikkakokeiluja, jotka ovat osin olleet pakollisia, kun sairastuvalla on ollut ruuhkaa. Esimerkiksi Tiia Leppänen luuti puolustuksessa mainiosti, vaikka hyökkääjänä vikkelä pelaajanalku on hukkunut massaan. Onko valmennus mokannut, kun loukkaantumiset syövät loppukautta? – Olemme miettineet, olemmeko tehneet jotain väärin. Palauttavaan harjoitteluun kiinnitetään enemmän huomiota tulevaisuudessa. Nythän sille ei oikein mitään voi. Hyökkääjä Emma Rantasen saaminen takaisin kentälle on Kooveelle elintärkeää, mutta hän kärsii edelleen akillesvaivoista. Jos muut ykköskentän pelaajat (Lehto, Ahola, Siru Torkki, Juulia Lintula) loukkaantuvat, joukkue joutuu pulaan. Perkonmäki vakuuttaa, että karsijan paikalta uuteen kastiin nousevan maha ei ole täynnä. – Lähdemme pleijareihin paineettomasti. Sen tietää, kummalla alkaa kiristää, jos meillä menee hyvin. Menemme positiivisen kautta loppukauden, hän hymyilee.

Laita veri kiertämään! Salibandyliitto ja Veripalvelu kannustavat kaikkia pelaajia ja faneja liittymään auttajien joukkoon.

OJENNA KÄTESI. Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Verivalmisteita tarvitaan esimerkiksi leikkaus- ja syöpäpotilaiden, onnettomuuksien uhrien ja keskosvauvojen hoidossa. Verta voi luovuttaa, jos on terve, vähintään 50 kiloa painava ja 18–65-vuotias. • Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. Veripalvelutoimistot 17 paikkakunnalla: • Espoo • Helsinki • Hämeenlinna • Joensuu • Jyväskylä • Kokkola • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa • Lisätiedot ja liikkuvan veripalvelun kalenteri osoitteessa www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi

1 • 2012

  SALIBANDY  27


Naisten maajoukkueesta ja liigasta lyhyesti TEKSTI  MIA ALÉN   KUVAt  MIKA HILSKA, MIA ALÉN, MARKO ENBERG JA MIKKO HYVÄRINEN

Haastamisen vaikeus Naisten Salibandyliigassa oli tammikuun loppuun mennessä, noin 100 ottelussa, vihelletty 25 rangaistuslaukausta. Näistä 17 päätyi maalivahdin voittoon ja kahdeksan laukojan eduksi. Kuuden maalintekijän joukosta OLS:n Hanna-Mari Uimonen, 20, ja M-Teamin Anni Rainio, 23, (kuvassa) ovat onnistuneet kahdesti. Anni Rainio, miksi rangaistuslaukauksessa onnistuminen on niin vaikeaa? –  Varmaankin siitä syystä, että pelaaja joutuu tekemään aloitteen. Jos laukoja tekee pienenkin asian väärin, on se aina maalivahdin etu.

Ella Alanko

Divarista MM-kisoihin ja takaisin Liigaan? Turun yliopiston oikeustieteellisessä ensimmäistä vuottaan opiskeleva Ella Alanko, 21, valitsi kotikaupunkinsa Turun ylpeyden TPS:n palattuaan Sveitsistä. –  En halunnut käyttää liikaa aikaa matkustamiseen opiskelun, salibandyn ja kodin välillä. Tietysti maajoukkuepaikan menettäminen oli iso riski, mutta onneksi kesällä ja syksyllä oli niin paljon maajoukkuetapahtumia, että pysyin hyvin vauhdissa mukana, Alanko kertaa kisasyksyä, mutta miettii jo kevään ratkaisupelejä: –  TPS:n tavoite on ollut koko kauden palata Naisten Salibandyliigaan, ja karsintapaikka varmistui juuri, Alanko iloitsee ja jatkaa: –  Olen aina Suomessa pelannut TPS:ssä, joten täällä haluaisin pelata myös vastaisuudessa. Emme vielä koskaan ole pelanneet isosiskoni Eliisan (Classic) kanssa vastakkain. Kumpaakohan vanhempamme kannustaisivat?

•­­

Onko sinulla vakiolaukaus? –  Minulla on parikin harhautusta, jotka yleensä toimivat. Lisäksi valmentajamme on opettanut minulle pari kikkaa, jolla voin testata maalivahdin reagointia ennen varsinaista harhautusta. Testin jälkeen tiedän paremmin, mikä veskarille ehkä tepsii. Entä minkälainen on paha maalivahti laukojan näkökulmasta? –  Ehdottomasti aktiivinen ja aloitteentekevä maalivahti. Missä rankkareita on harjoiteltu? –  Olen junnusta lähtien jäänyt treenien jälkeen hallille harjoittelemaan ja saanut hyviä vinkkejä mm. nykyisiltä valmentajilta.

•­­

Senni Hietasen läpimurto Muutaman vuoden tyttöjen maajoukkueessa vakuuttanut porvoolainen Senni Hietanen, 22, pelaa tällä kaudella itseään myös Porvoon ulkopuolisten naissalibandyfanien tietoisuuteen. Voimahyökkääjä Hietanen on ollut kauden ensimmäisestä ottelusta lähtien PSS:n paras pistenainen. –  Tällä kaudella peleissä on ollut paljon hyviä paikkoja, mutta olen myös harjoitellut esim. laukauksia paljon. Mm. maalivahtitreeneissä ja joukkueharjoitusten ulkopuolella olen saanut arvokasta lisätreeniä, joka onneksi on näkynyt myös tilastoissa, Hietanen kertoo. –  Olen pelannut pääasiassa Henna Uljuan ja Ella Holmbergin kanssa, ja kokonaisuus on toiminut hyvin, hän jatkaa. –  Kevään kruunuksi tavoittelen tietysti paikkaa tyttöjen MM-kisoissa, ja tämän kauden hyvän vireen on tarkoitus jatkua toukokuulle asti, määrätietoinen Hietanen päättää.

•­­

28  SALIBANDY

LY H Y E S T I


Joensuun kuningatar Tyttöjen maajoukkueen pitkäaikaisin kapteeni ja eniten otteluita pelannut pelaaja Juuli Hakkarainen, 21, sai yllätyskutsun naisten maajoukkueen mukaan Joensuun Ruotsi -otteluun. –  En osannut odottaa ottelulta oikeastaan mitään, koska kutsu tuli niin nopealla aikataululla. Yllätyksekseni sain kuitenkin pelata koko ottelun, Hakkarainen fiilisteli pari päivää tapahtuman jälkeen. Hakkaraisen synnyinkaupungissa Joensuussa pelattu ottelu oli jo loppuunmyyty, kun hänen kutsunsa saapui perille pari päivää ennen peliä: –  Kokemus oli aivan mahtava, kun perheenikin pääsi katsomaan ottelua ja se pelattiin suuren yleisön silmien alla. Kun vielä itse onnistuin maalinteossa, ei tilanteesta voinut kuin nauttia, Hulttioksikin kutsuttu Juuli päivittelee.

•­­

Tiikereiden AV parasta, YV huonoimmasta päästä Tikkurilan Tiikereiden erikoistilannepelaaminen on tällä kaudella ollut vähintäänkin kaksijakoista: lähes 60 minuutissa vain neljä maalia ylivoimalla vastustajan verkkoon, ja 50 minuutissa vain kolme maalia omiin alivoimalla. –  Ylivoima on viimeisimmissä peleissä alkanut toimia, koska olemme yksinkertaistaneet sitä paljon. Turhista kierroista ja koukeroista on luovuttu ja panostettu perusasioihin sekä laatuun, kapteeni Elina Enlund, 31, kertoo ja jatkaa: –  Kauden aikana ei ole tehty suuria kertamuutoksia ylivoimaan, mutta on siinä ollut vaihtuvuuttakin. Pudotuspeleissä erot ovat yleensä pienet, ja siksi onkin hyvä, että olemme alkaneet löytää maalin myös ylivoimalla. –  Samat pelaajat ovat pelanneet myös AV:lla, ja sen harjoittelu onkin jäänyt vähemmälle. Avainasemassa on ollut joukkueen taistelutahto ja isot peitot, Enlund päättää.

•­­

1 • 2012

Jotkut asiat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Kunhan muistaa vaihtaa ne säännöllisesti. CHOOSE YOUR HORSE.


Ei MikääN tAVALLiNEN VirtANEN Salibandyliigan tuore otteluennätysmies on lapamuotteja suunnitteleva hervantalainen insinööri Vesa-Matti Virtanen.

30  SALIBANDY

hENkILÖT


TEkSTI SANTTU SILVENNOINEN

V kUVAT

Hammaslääkäriä pelkäävä ilveksen  mies TEkSTI SANTTU SILVENNOINEN

Mitä bonuskortteja sinulla on, Vesa-Matti Virtanen? – Kaikki mahdolliset. S-etukortti on eniten käytössä. Paljonko kännykkälaskusi on kuukaudessa? – Ei mitään. Firma maksaa. Kokkausbravuuri? – Jauhelihasulatejuustokastike. Paljonko on pakkasraja pitkille kalsareille? – Meinasin sanoa, että ääretön, mutta sanotaan nyt vaikka 45. Sellaista kylmyyttä ei tule Tampereelle. Tai jos tulee, niin sitten ollaan kotona. Oletko sosiaalisessa mediassa? – Hyvin huonosti. Facebookista löytyy, mutta huonosti olen siellä. Twitter-tili löytyy, mutta en päivitä sitä. Lueskelen muiden juttuja. Suosikkijoukkueesi jääkiekkoilussa ja jalkapalloilussa? – Ilves kiekossa ja ManU futiksessa, kun Suomessa on niin huonoa futista. Epämiellyttävin kotityö? – Kaikki. Viimeksi lukemasi kirja? – En muista. Luen tosi vähän. Koulussa, joku pakotettu. Varmaan Tuntematon sotilas. Mitä pelkäät? – Tää olikin paha… Hammaslääkäriä. Kyllä mää siellä viime vuonna kävin, mutta inhoan sitä ja pelkään sitä yli kaiken. Se on jotain ihan käsittämätöntä. Mistä menee hermot? – Jos joku jättää tekemättä yksinkertaisen asian. Ei sitä tarvitse näyttää, että hermot menee, mutta sisällä kiehuu. 1 • 2012

MIkA kANERVA jA MIkkO hYVÄRINEN

alokuvaaja Mika Kanerva pyytää Vesa-Matti Virtasta, 33, ottamaan äreän ilmeen. – Luodaan susta sellaista tiukkaa Teräsmiehen kuvaa, kun nyt oot kaikkein aikojen ottelutilaston ykkönen, kameramies evästää Classicin pelaajaa. Virtanen on pyynnöstä vähän hämillään. Tiukkaa ilmettä ei oikein irtoa millään. – En mää oo mikään tiukka kaveri. Tällainen kiltti ja tavallinen Virtanen, peluri huikkaa takaisin. Luonteeltaan Virtanen on sellainen tavallinen ja vaatimaton kaveri, mutta miehen huikea saavutus, yli 400 matsia miesten Salibandyliigassa, ei ole ihan ”tavallisen virtasen” juttu. Se on saavutus, joka ansaitsee tarkastelua suurennuslasin kanssa. Miten perheellinen ja hyvässä työpaikassa oleva mies jaksaa treenata huippuurheilijan tavoin päivittäin? Eikö ikinä ota kaaliin, kun joukkueen nuorimmat jätkät tulevat treeneihin mopoautoilla ja kuuntelevat ihan käsittämätöntä musiikkia?

Hervannan poika Jotta Virtasen maailmankuva aukeaa, pitää palata veijarin peliuran alkutaipaleelle Tampereen pahamaineiseen Hervantaan. Hän varttui 80-luvulla kaupunginosassa, joka tuli tutuksi automurroista, rasismista ja liimapäistä. Virtaselle parasta päihdettä oli urheilu. Poika rakasti pelaamista. – Koulusta kun tultiin, laitettiin luistimet jalkaan ja mentiin kentälle. Sitten käytiin välillä treeneissä ja tultiin taas takaisin kotikentälle. Siihen on tavallaan kasvanut, että koko ajan tekee jotain, 407 liigaottelua helmikuun puoliväliin mennessä pelannut peluri sanoo. Hän pelasi jääkiekkoa Ilveksessä C-junioreihin asti, kunnes ei omien sanojensa mukaan sopinut ”kiekkoilun muottiin”. – Olen sitä ensimmäistä ikäpolvea, joka pelasi koulun liikuntatunneilla sählyä.

lille, vedettiin treeni ja lähettiin kotiin. Reilussa 15 vuodessa liigatason harrastelijasta on kasvanut puoliammattilainen. – Nyt kesäisin on joka päivä treenit. Pelikauden treenitapahtuma kestää kaksi ja puoli tuntia. On ehkä se tunnin treeni, mutta sitten on alku- ja lopputoimet. Vaatimustaso on noussut merkittävästi.

rakkaudesta lajiin Virtasen poikkeuksellisen pitkän uran taustalla on kolme selkeää tekijää. Ensinnäkin hän on erittäin tunnollinen harjoittelija. Mies hoitaa alkuvenyttelystä palauttavaan lenkkiin kaikki asiat pilkulleen. – Pakko tehdä huolella asiat, että pärjään nuoria vastaan. En tee sinnepäin, vaan täysillä. Monella tässä lajissa on vieläkin sellainen asenne, että riittää, kun tekee hommat sinnepäin, Virtanen linjaa. Toinen tekijä on kirkas pelisilmä. Virtanen on tyypillinen palloilulahjakkuus, joka ei jäädy yhdessäkään lajissa, vaan on aina ryhmän kärkikaartissa. Tämä näkyy salibandykentällä muun muassa oikea-aikaisina liikkeinä ja kaksinkamppailujen voittamisena. Kolmas selittävä asia on asenne. Hän rakastaa salibandyä. – Joku kilpailemisen vietti saa tekemään tätä lajia. Kun menee kentälle, niin tuntuu hyvälle. Kun nautin tästä touhusta, niin miksen jatkaisi. Eivätkö ne ”pipopäiset puuhelmipojat” joukkuekavereina ja pelireissut koskaan rassaa? – Osa pelaajista voisi olla vaikka omia lapsia, ja onhan se välillä kuluttavaa, kun tulee yöllä pelireissulta ja seuraavana aamuna on lasten vienti tarhaan ja työmaalle lähtö. Mutta toistaiseksi myönteiset asiat ovat voittaneet kielteiset, Virtanen vastaa.

ura oli loppua Pelimiehen ura oli katkolla 2000-luvun puolivälissä, kun piinaavat jalkamurheet rassasivat illasta toiseen. Pahimmillaan treenien jälkeisenä aamuna koivet olivat niin kipeät, että nouseminen ylös sängystä oli vaikeaa.

”Pakko tehdä huolella asiat, että pärjään nuoria vastaan. En tee sinnepäin, vaan täysillä.” Höntsäilin lajia jääkiekkoilun lomassa, kun se oli sellaista nopeaa ja kivaa peliä. Ensimmäiseksi salibandyseuraksi valikoitui Ilves, jonka riveissä hän debytoi liigassa vuonna 1996. – Silloin kesätreenejä ei juuri ollut lainkaan. Pelikaudella treenit oli tunnista puoleentoista kolme kertaa viikossa. Tultiin hal-

– Nilkat ja penikat olivat niin kipeät, että meinasin lopettaa. Sitten joku mainitsi erityispohjalliset. Menin askelklinikalle, jossa todettiin, että minulla on erimittaiset jalat. Siellä minulle tehtiin jalkojen muottiin sopivat pohjalliset, ja kas kummaa, kivut katosivat. Se klinikkareissu toi ainakin viisi vuotta lisää peliaikaa. J ATK U U S I V U L L A 3 2   SALIBANDY  31


Classic-hyökkääjä Vesa-Matti Virtasesta tuli 10. helmikuuta kaikkien aikojen eniten Salibandyliigan otteluita pelannut pelaaja. Virtanen pelasi 406. liigaottelunsa Porissa. Neljänsadan ottelun rajan ovat saavuttaneet Virtasen lisäksi Jani Kosonen, Mikko Lehto sekä Virtasen tavoin yhä uraansa jatkava Mikael Järvi.

Muuten Virtanen on pysynyt pääosin terveenä – kiitos tunnollisen harjoittelun. Kerran pudotuspeleissä tuli pallo pahasti silmään, mutta jo seuraavassa matsissa ukko oli askissa suojalasit päässä. J AT K U U S I V U LTA 3 1  

Laskelmoiva insinööri Ammattikorkeakoulun käynyt mies on koulutukseltaan kone- ja laiteautomaatioinsinööri. Erään Virtasen ex-luotsin mukaan insinöörimäisyys näkyy kaikessa tekemisessä. –  Osaavat muutkin laskelmoida kuin insinöörit, Virtanen kuittaa. Niin tai näin, insinööri Virtanen oli muutama vuosi takaperin autotallissaan kehittelemässä omaa lapamuottia. –  En saanut ikinä lapaa samaan muottiin, kun käyristin sen itse. Sitten kehittelin sellaisen muotin, jota olisi vieläkin valmius käyttää. Totesin kuitenkin, että pääsen helpommalla, kun suoristan lavan, insinööri analysoi.

Monipuolisuusihme Vesa-Matti Virtasen perheessä on runsaasti salibandyinnostusta, sillä sisar Viivi on 1 • 2012

pelannut naisten liigassa ja isä pelaa yli 55-vuotiaissa. Vaimo Reetta on innokas fani lehtereillä, ja poika Viljami pelaa isänsä valmentamassa junnuporukassa. Kaikki Virtasen kanssa samassa joukkueessa toimineet ihmiset kuvaavat miestä erityisen monipuoliseksi. Kaverilta käy askissa pelipaikka kuin pelipaikka ja rooli kuin rooli. Kuvaavaa hänen monipuolisuudestaan on, että kaudella 2007 – 08 Virtanen pelasi pakkina ja suti tehot 6 + 12 = 18. Seuraavalla kaudella hän viiletti Classicin ykkösketjun sentterinä ja voitti runkosarjan pistepörssin saldolla 33 + 32 = 65. –  Mulle kelpaa mikä tahansa paikka. Olen sen verran kilpailuhenkinen, että tekisin mieluusti paljon pisteitä. Nykysalibandyssä oikealla laitahyökkääjällä on eniten vapauksia, niin valitaan se mieluisimmaksi pelipaikaksi. Lopuksi se isoin kysymys: miten kauan mies jatkaa? Suoraa vastausta siihen ei ole. Se voi olla vuoden tai viisi vuotta, mutta yksi asia on varma. –  Kun vuosia tulee lisää, niin porkkana Suomen mestaruudesta kasvaa. En pelaisi tätä lajia, jos en haluaisi voittaa.

•­­


Classicin pömpelin suulla

Sähäkkä yllätys TSekistä Daniela Kreisingerova tuli Tampereelle opiskelemaan, mutta hän taisteleekin mitaleista ja Classicin ykkösmaalivahdin paikasta. TEKSTI ARMI NIEMELÄ KUVA JUSSI SAARINEN

S

en piti olla vain harjoittelua. –  En odottanut tätä, ihan totta, Daniela Kreisingerova huokaa englanniksi. Hän muutti kotikaupungistaan Prahasta Suomeen elokuussa. Hän aikoi jatkaa maisteriopintojaan Tampereen Teknillisessä yliopistossa ja käydä vähän harjoituksissakin. Siitä oli sovittu Classicin päävalmentajan Irina Peltolan kanssa. –  Menin mukaan, ja kai olimme molemmat tyytyväisiä näkemäämme, ”Dani” jatkaa. Ja nyt hän istuu linja-autossa jossain päin talvista Etelä-Pohjanmaata. Ympärillä on hiljainen porukka tamperelaisia naisten salibandyliigapelaajia. Takana on ottelu Seinäjoen Peliveljiä vastaan, jossa Classic pieksi vastustajan kauden ennätyslukemin 16 – 1. Kreisingerova oli tällä kertaa penkillä, ja torjunnat hoiti kollega Jonna Mäkihonko.

Fakta Daniela Kreisingerova Syntynyt: 10.11.1985 Prahassa Peliura: Pelannut salibandya 12 vuotta. Ollut mukana Tšekin maajoukkueringissä, mutta tilillä ei ole maaotteluita. Tällä kaudella: Siirtyi Tšekin Fbs Bohemiansista Classiciin elokuussa. Champions cupin hopeaa lokakuussa ja Suomen cupin hopeaa tammikuussa. Helmikuun puolivälissä Naisten liigan maalivahtipörssin kolmossijalla, torjuntaprosentti 86,81 ja voittoprosentti 100.

Kaksi kertaa hopeaa Syyskaudella sekä Mäkihonko että Kreeta Lakkala jäivät tšekkiläisen insinööriopiskelijan varjoon. Kuitenkin maalivahtitrio on pelannut lähes yhtä paljon. Peltola vakuuttaa, ettei joukkueella ole ykkösvahtia – vielä. –  Siitä paikasta on tiukka kisa. Kevät näyttää sitten... Kreisingerova sai alkukaudesta vastuuta tärkeimmissä otteluissa, ja hän loisti seurajoukkueiden Champions cupissa Daniela Kreisingerova pelaa ensimmäistä kauttaan Classicissa. Hän listaa vahvuuksikseen notkeuden ja reaktiot. 34  SALIBANDY

HENKILÖT


lokakuussa Tšekissä. Classic taisteli hopealle, ja Kreisingerova poimittiin turnauksen tähtikentälliseen. Hän jatkoi liimaamista myös liigassa, ja pian napsahti nimitys joulukuun kuukauden pelaajaksi. –  Ihan tuurilla, hän tuhahtaa. Muistoja taitaa mustata tuoreehko tappio: Kreisingerovalla ei ollut paras päivä, kun SB Pro vei Suomen cupin kullan Classicin kotikentällä. Pro ujutti muutaman helpon matalan osuman, ja ratkaisumaali lensi sisään, kun Kreisingerova oli maskissa. Hänen vahvuutensa – sähäkkyys ja reaktiotorjunnat – eivät päässeet oikeuksiinsa, kun vetoja tuli vähän. Peltola kehuu Danin kykyä olla läsnä. Valmentajan mukaan hänellä ei ole ollut vaikeuksia sopeutua Suomen tai Classicin pelityyliin vaan valmennustyyliin. –  Kuulemma Tšekissä valmentaja huusi ja käski koko ajan. Täällä on vähän erilaista, Peltola sanoo.

Oikea, vasen, rauha! Kreisingerova kertoo, että Tšekin naisten pääsarjassa tasoerot ovat valtavat parhaiden ja huonoimpien välillä. Pelaajilta puuttuu urheilullisuutta, mutta surkeimmillakin joukkueilla saattaa olla taitava maalivahti.

–  Pallon liimaamisessa on parannettavaa, Kreisingerova myöntää.

–  Heidän täytyy olla todella valmiina, koska kenttäpelaajat tekevät helpommin virheitä kuin Suomen liigassa. Harjoitusmäärät ovat suunnilleen samat, joten ei ole mitään syytä siihen, että tšekkivahdit olisivat huonompia kuin suomalaiset. Oikeastaan en näe suuria eroja näiden kahden maiden maalivahtien välillä. Kreisingerova nimeää naisten liigan lahjakkaimmaksi kypäräpääksi NST:n AnniMaija Seppäsen. –  Myös Happeen ja SB Pron maalivah-

dit pelaavat hyvin. Ja tietysti Classicin maalivahdit, me olemme parhaita! hän innostuu. Entisestä joukkueestaan hän kaipaa maalivahtien oheisharjoittelua erityisillä kuntopalloilla. Lisäksi häntä harmittaa, ettei voi helposti ohjata kenttäpelaajia otteluissa. Onneksi joitain suomenkielisiä sanoja on tarttunut. –  Oikea, vasen, rauha! Ne osaan huutaa. Ja kirosanoja, mutta niitä en haluaisi käyttää niin paljon, hän nauraa.

•­­

Sinivalkoinen maalivahtitehdas TEKSTI ARMI NIEMELÄ

S

uomi on maalivahtien luvattu maa. Kansainvälisessä vertailussa maajoukkueiden salibandymaalivahtimme – etenkin naistorjujat – ovat kermaa. –  Se nähtiin jälleen kerran Suomi–Ruotsi-maaottelupäivässä helmikuun alussa, toteaa Juho Meuronen. Maalivahtien koulimiseen erikoistuneen valmentajan mielestä naisten maaotteluvoitto perustui Jonna Mäkelän ja Laura Loisan torjuntoihin. –  Ei suomalaisten laadulle ole yhtä syytä. Jonna ja Laura ovat molemmat saaneet pitkään maalivahtivalmennusta. Meuronen valmentaa itse Lappeenrannan NST:n ja tyttöjen U19-maajoukkueen veräjänvartijoita. Hän tähdentää, ettei hyvän maalivahdin tekemiseen tarvita rakettitiedettä vaan toistoja sekä ”yksinkertaisia juttuja”.

Muutama muuri Suomen maajoukkuemaalivahdit ovat muureja, mutta pääsarjoihin mahtuu monenlaista sätkijää. Useilta puuttuu urheilullisuutta, etenkin naisten puolella. –  On vielä sellaista asennetta, että eniten on väliä sillä, että

1 • 2012

on kaksi maalivahtia harjoituksissa, ja sillä ei, mitä he siellä tekevät. Liigaseurat ovat alkaneet huomioida maalivahteja parin viime vuoden aikana. Ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa entistä tasokkaampi valmennus ei tarkoita muuta kuin että hommaan on hankittu tekijä. –  Ei voi sanoa, että tilanne olisi huippu, mutta yhä parempi, Meuronen arvioi.

Paljon vetoja Mutta miksi Suomen naisten maajoukkuevahdit ovat parhaita – parempia kuin ruotsalaiset? – He ovat teknisesti taitavia, ja peruspaketti on kunnossa. Mäkelä lukee peliä todella hyvin. Täytyy muistaa, että hän on monen vuoden ajan pelannut kaikki merkittävät ottelut. Miia Pöntinen oli samassa asemassa aiemmin, Meuronen muistuttaa. – Ruotsissa pelataan harjoituksissa paljon, ja se vähentää toistoja maalivahdeille, hän heittää. Hänestä myös Tšekin ja Sveitsin kypäräpäät ovat loistaneet ruotsalaisiin verrattuna. Se johtuu osin siitä, että näille tulee rutkasti torjuntoja kansainvälisissä peleissä. Lisäksi ikisuosikki-Ruotsin maalilla paineet onnistua ovat suuremmat kuin haastajien.

  SALIBANDY  35


Forssalainen oman seudun joukkue

Divarin kestosuuppaajat

Juha Laitila on ollut paitsi FoSun myös koko Divarin ylivoimainen pisteykkönen.

FoSun Matti Moisander (edessä), Ville Vahtera ja Tommi Mäkinen tuulettelevat.

Jälleen yhden kauden Divarin kärkipäässä pelannut Forssan Suupparit maksaa hallivuoroista 150 000 euroa kaudessa. TEKSTI TIMO MÄKYNEN

F

 orssan Suuppareilla oli ennen päättynyttä kautta menossa mielenkiintoinen putki Divarissa. Joukkue oli sijoittunut neljänä edelliskautena lohkossaan neljänneksi ja jäänyt niukasti liigakarsintojen ulkopuolelle. Tämän lehden mennessä painoon muutama peli oli vielä jäljellä, mutta kovin paljoa ei sijoitus heittänyt tälläkään kaudella. –  Meillä on usein ollut huono alkukausi. Vaikka olemme parantaneet loppua kohden, 36  SALIBANDY

D I VA R I


Divarin vanhimmat pelaajat 2011–12: 1. Petri Mäkeläinen, FoSu (12 / 1971) 2. Jori Isomäki, Blue Fox (4 / 1974) 3. Markus Backlund, Blue Fox (6 / 1976) 4. Jani Pyykkö, Blackbirds (7 / 1976) 5. Mika Kemppainen, Papas (7 / 1976) (syntymäkuukausi ja -vuosi suluissa)

niin se ei ole riittänyt. Toisaalta meillä ei ole hinkua liigaan. Kun piirtää 100 kilometrin säteelle ympyrän, niin löytyy yli 10 liigajoukkuetta, kertoo seurassa 10 vuotta toiminut manageri Jukka Rantanen.

Hyvä paketti tarjolla Forssassa joukkue nähdään kasvattajaseurana muiden liigajoukkueiden puristuksessa. Pelaajat tulevat lähiseudulta. Pisimmältä harjoituksiin kuljetaan noin 40 kilometrin päästä Loimaalta. – On kivempi olla Divarin kärkikahinoissa kuin liigassa. Haluamme olla forssalainen oman seudun joukkue. Meillä on ollut muutamia hyviä runkopelaajia, jotka ovat tehneet meistä kestomenestyjiä. Tällä kaudella peräti neljä miestä mahtui Divarin pistepörssin kärkikymmenikköön: Juha Laitila, Teemu Aaltonen, Sami Romu ja Petri Mäkeläinen. – Laitilan Juhan olisivat ottaneet kaikki. Moni on käynyt vuoden tai kahden kierroksen liigassa, mutta perheellisenä on rankkaa istua työpäivän jälkeen autoon. Meillä on tarjota heille hyvä paketti keskellä Kanta-Hämettä, Rantanen perustelee.

kun yhteistyö ei toiminut Kaikissa tapauksissa hyvätkään paketit eivät riitä. Hyvistä otteista huolimatta pelaajien ja päävalmentaja Jani Kannoston välit tulehtuivat kesken kauden niin pahasti, että pelaajat kieltäytyivät pelaamasta, mikäli Kannosto jatkaa tehtävässään. – Yhteistyö pelaajien kanssa ei toiminut. Siinä tuli ylilyöntejä monta kertaa. Lähdimme purkamaan tulehtunutta tilannetta, ja kapteenisto kysyi ensin pelaajilta, miten edetään. Huomasimme, että asia oli päässyt kasvamaan isoksi. Sitä ei pystynyt hoitamaan muuten kuin Kannoston lähtemisellä. Osa pelaajista koki päävalmentajalta saamansa palautteen nöyryyttäväksi, mutta 1 • 2012

kokenut hyökkääjä Petri Mäkeläinen kehuu Kannostoa valmentajana. – Kannosto loi hyvät pohjat pelisysteemiin ja vastahyökkäyspeliin. Hän oli loistava valmentaja, yksi parhaista, mitä täällä on ollut. Ehkä yleinen palaute kielenkäytöstä ynnä muusta oli sellaista, miksi tilanne kärjistyi niin kriittiseksi, Mäkeläinen sanoo.

Maalintekokilpailua FoSulle ei hankittu loppukaudeksi uutta päävalmentajaa, vaan valmennustiimiin kuuluneet Tomi Siren, Timo Suomi ja Pasi Lehtonen luotsasivat joukkuetta loppukauden. He jatkavat vastuussa myös ensi kaudella. FoSu on aina tehnyt runsaasti maaleja ja myös päästänyt niitä. Sama tahti on jatkunut. – Ei se ole yltiöpäistä pisteiden hakua. Esimerkiksi Laitilan Juha on kuuma pelaaja, ja kun katsoo plusmiinus-tilastoa, niin näkee, ettei se ole pois puolustamisesta. Teemme henkilökohtaisia virheitä hyökkäyksiin lähdöissä, mistä tulee helppoja maaleja, Mäkeläinen myöntää. – Valmentajat ovat olleet joskus kovinkin kriittisiä puolustamisen suhteen, mutta paremmin olemme pärjänneet maalintekokilpailuissa. Puolustaminen ei ole pelaajiemme mukavuusaluetta. Kun he saavat olla luovia, niin yleensä pelit kääntyvät meille, manageri Rantanen näkee.

Halli kovalla työllä FoSu pelaa kotipelinsä salibandyhallissa, joka nousi Forssaan mielenkiintoisella järjestelyllä. Seura-aktiivit neuvottelivat yhteisratkaisun laajennusta miettineen metalliyrittäjän kanssa. – Kulut hallista ovat 150 000 euroa vuodessa. Töitä saamme tehdä, että pystymme pelaamaan hyvissä olosuhteissa. Forssan kaupunki ei tue meitä ollenkaan. Olemme epätasa-arvoisessa asemassa muihin lajeihin verrattuna, jotka pelaavat kunnallisissa halleissa, Rantanen ihmettelee. FoSu oli yli 300 katsojan yleisökeskiarvolla Divarin kärkipäätä. Joukkueella on ainutlaatuinen palvelu faneille. – Lähetämme ennen jokaista peliä 400 – 500 tekstiviestiä faneille. Lisäksi Facebookissa on aktiivista touhua. Forssa on perinteinen jääkiekko- ja koripallokaupunki. Jollain lailla pitää yrittää erottautua. Ensi kauden valmennus on jo kasassa, eikä suuria muutoksia ole tulossa pelaajistoonkaan. – Jonkun perässä on liigajoukkue, joku saattaa lähteä liigaan, ja vanhemmista joku voi lopettaa. Täällä touhu on erilaista kuin pääkaupunkiseudulla tai Pirkanmaalla, missä on jo nyt melkoinen kuhina pelaajien hakiessa pelipaikkoja.

•­­

Divarin nestori Petri Mäkeläinen uhkaa päättää divaripelit kuluneeseen kauteen.

Divarin vanhin  väistymässä Kuluneen Divari-kauden vanhin pelaaja oli joulukuussa 40 vuotta täyttänyt FoSun Petri Mäkeläinen. Hän painoi kovilla tehoilla sarjassa, jossa olisi ikänsä puolesta voinut olla pelaajista suurimman osan isä. – Se on monen asian summa. Olen pysynyt terveenä, seura on hyvin hoidettu, ja kotoa on tullut kannustusta, Mäkeläinen vähättelee osuuttaan. Hän pelasi 2000-luvun taitteessa liigaa kolmen kauden ajan Kooveessa, Gunnersissa ja Classicissa, mutta Divari vakiintui uran loppupuolella sopivaksi sarjatasoksi. Mäkeläinen oli kolmen muun FoSulaisen tapaan pistepörssin kymmenen parhaan joukossa. – Minulle täällä on sopiva tasapaino. Nuo kolme muuta ovat nuoria kavereita ja pystyvät vielä kehittymään. He ovat potentiaalisia liigapelureita, jos motivaatio riittää. Mäkeläisen kolmesta pojasta kaksi pelaa salibandya. Vanhin, 18 vuotta täyttävä Niko, kävi jo kokeilemassa isänsä kanssa samassa kesäharjoitusringissä. Poikien kanssa samassa joukkueessa pelaaminen ei kuitenkaan ole ollut unelmana. – Ehkä sitten on syytä jo väistyä, jos poika tulee mukaan. Ei se ole ollut päällimmäisenä haaveena, Mäkeläinen nauraa. Sitten vakavoidutaan. Puhutaan uran jatkosta. – Väkisinkin tässä ollaan loppusuoralla. Todennäköisesti tämä oli viimeinen kausi. Ti m o mäky ne n

  SALIBANDY  37


Paluu juurille

Salibandymailojen kehitys alkoi autotalleista Nykyajan tunnetuimpia autotalleista kasvuun lähteneitä yrityksiä ovat IT-alan yritykset. Myös salibandymailojen kehitystyö alkoi autotalleista. Pro Stickin muistavat kaikki, mutta tässä on tarina mailasta, joka ei koskaan päätynyt tuotantoon asti. TEKSTI TIMO MÄKYNEN KUVAT MIKKO HYVÄRINEN

T 

alon piha näyttää siltä, että olisin saapunut Pelle Pelottoman residenssiin. Autotallin seinää koristavat kyltit, liikennemerkit, ja siellä täällä lojuu erilaisia vempeleitä. Sisällä autotallin katossa roikkuu paita, ja seinät ovat täynnä vanhoja julisteita, kylttejä, valokuvia ja muita muistoja. Sekaan mahtuu myös formula-aiheinen taulu, joita on kuulemma maailmassa vain viisi kappaletta. Taulu on teetetty muun muassa Mika Häkkiselle, Keke Rosbergille – ja Matti Paukkoselle. Mietin, mitä ihmettä taulu tekee juuri Paukkosen autotallissa, mutta siitä en ole kuvaajan kanssa tänne tullut juttelemaan. Meitä kiinnostavat paremmin kaukalopallomailana tunnetun Kaustickin perustajan vanhat salibandymailojen prototyypit 1980 – 90-luvun taitteesta. Pitkästä etsinnästä huolimatta lapamuotti on vuosien varrella hukkunut johonkin tavaroiden sekaan.

En ihmettele sitä yhtään. Vanhoja varsimalleja sentään löytyy. –  Nämä mallit ovat alun perin Exeliltä saatuja malleja, Paukkonen esittelee innoissaan HIFK-pipo päässään. Suomen Salibandyliitto perustettiin vuonna 1985, ja lajin alkuvuosina salibandymailojen markkinajohtajana tunnettiin Jarmo Perttilän perustama Pro Stick. Monet muistelevat ensimmäisiä prostickejään edelleen kaiholla. Kasvava laji houkutti alkuvuosina muitakin autotallikeksijöitä.

Lavan upotus varren sisään Prototyyppejään esittelevä Matti Paukkonen oli perustamassa Kaukalopalloliittoa vuonna 1990. Sittemmin hän kypsyi kaukalopalloon lajiliiton sisäisten riitojen

Ovaali varsi tyrmättiin kansainvälisessä lajiliitossa. 38  SALIBANDY

takia. Hän on koulutukseltaan mekaniikan suunnittelija ja tehnyt koulutuksiaan vastaavia töitä 14 vuotta. Kaukalopallomiehelle salibandy tuli mietteisiin 90-luvun alussa. Kekseliäs mies huomasi, että kunnollisille salibandymailoille olisi tarvetta. –  Sähly oli siihen aikaan vielä pikkujuttu. Jos miettii esimerkiksi Exelin hiihtosauvaa, niin nehän olivat liian ohuita, Paukkonen kertoo. –  Kaikki mailat olivat myös sellaisia, joissa lapojen kiinnitys meni varren ulkopuolelle. Eihän sellaisissa ollut mitään järkeä. Esimerkiksi golfissa lavan upotus tehdään tietysti kiilaamalla lapa varren sisään. Siitä ajatus salibandymailojen kehittelyyn heräsi. Hän havainnollistaa näkemystään autotallin seinustaan nojaavilla golf-mailoilla, jotka ovat tietysti itse tehdyt. –  Totesin, että upotus oli siihen aikaan väärin päin kaikilla. Eihän semmoinen voi VA R U S T E E T


Parikymmentä vuottta sitten Matti Paukkonen rakenteli autotallissaan salibandymailoista prototyyppejä.

kestää. Mietin myös, että mailoissa pitää olla kunnon varsi. Hän suunnitteli 90-luvun alussa kaukalopallomailan. Muut mailat olivat lapakulmaltaan omituisia lähes L-kirjaimen muotoisia, mikä häntä huvitti. Mailatehtailuaan varten hän perusti Kaustickin yhdessä Veikkaajassa joulukuussa mielenkiintoisen tari-

the rink”. Kun Malmille saatiin turnaukseen salibandykaukalo, niin niitä tarroja sitten teipattiin ympäri kaukaloa.

Kehitys ovaaliin varteen Paukkonen muistaa, miten Malmilla järjestettiin 90-luvun alussa salibandyturnaus, ja samoihin aikoihin hän patisti Suomen Sali-

”Letkuvarsiin tympääntyneet saivat halutessaan niin jäykkiä putkia, että ne eivät taatusti menneet nykytyylin turvallisuusmääräysten mukaisesti poikki.” nansa kertoneen ahkeran puuhamiehen, Teukka Ulanderin, kanssa. –  Se maila mullisti koko kaukalopallon. Lisäksi olin kaukalopallomailan rinnalla kehitellyt salibandymailaa. Tein salibandymailoista prototyyppejä tällä kertomallani idealla, Paukkonen paljastaa. –  Iskulauseena oli ”Kaustick – Around 1 • 2012

bandyliiton Pekka Mukkalaa hyväksyttämään ovaalin varren kansainvälisellä liitolla. Vaikutusvalta oli tuolloin hyvin vahvasti ruotsalaisten käsissä, olihan lajin syntymämaassa harrastajia jopa enemmän kuin muussa maailmassa yhteensä. –  Malmille tuli silloin Suomen ensimmäisiä salibandykaukaloita. Patistin Muk-

kalaa hyväksyttämään ovaalin varren. Sain Exeliltä ovaaleja malleja varsikehittelyä varten. Kaikilla muilla oli siihen aikaan pyöreä varsi, Paukkonen kertoo. Suomessa varsia haettiin tuolloin Etolasta. Letkuvarsiin tympääntyneet saivat halutessaan niin jäykkiä putkia, että ne eivät taatusti menneet nykytyylin turvallisuusmääräysten mukaisesti poikki kovalla painolla esimerkiksi jalkojen väliin joutuessaan. Ennemmin jalka ruhjoutui. Hyväksynnän saaminen ovaaleille varsille ei kuitenkaan ollut helppoa. Ovaali varsi tyrmättiin. Tällä hetkellä suuri osa liigapelaajista pelaa mailoilla, joiden otepinta on muotoiltu ovaaliksi esimerkiksi gripin alle liimatuilla tarranauhoilla. Jotkut muotoilevat ovaaliksi esimerkiksi vain yläkäden kohdan. Tämä takaisku ja liian kovat kustannukset ruiskupuristusmuotin hankkimiseksi osoittautuivat liian korkeiksi, eikä Kaustickilta lopulta tullut salibandymailaa. J ATK U U S I V U L L A 4 0

  SALIBANDY  39


”en ymmärrä, miksi salibandyssa pitää olla rajoituksia lavan käyryyteen.” – Muotti olisi maksanut siihen aikaan noin 15 000 – 20  000 markkaa, Paukkonen arvioi. Hän myi oman ja Ulanderin osuuden Kaustickista pois 90-luvun puolivälissä. Hieman myöhemmin myös Pro Stick myytiin Exelille, joka on sittemmin ollut Suomessa näkyvimmin esillä yhdessä kaudelle 1996 – 97 perustetun Fat Pipen kanssa. J AT K U U S I V U LTA 3 9

”ruotsalaiset hidastivat kehitystä” Kaustick on edelleen olemassa kaukalopallomailana, jota valmistetaan tällä hetkellä Virossa. Paukkonen ei myynnin jälkeen ole edes tietoinen kaikista sen kuvioista. Paukkonen kiistää, että häntä harmittaisi, ettei päässyt piirtämään kädenjälkeään nousevaan lajiin innovaatioidensa kautta. – Enemmän harmittaa se, että lajin alkuvuosina ruotsalaiset olivat hidastamassa kehitystä. Ruotsalaisilla mailavalmistajilla oli vahva monopoli, ja he pitivät siitä kiinni. Meni monta vuotta, ennen kuin vastaavia asioita hyväksyttiin. – Ehkä olisin keksinyt vastaavantyyppisiä ratkaisuja mailoihin pari-kolme vuotta aiemmin mitä sittemmin tuli, Paukkonen

Matti Paukkonen ja Kaustick-kaukalopallomaila.

sanoo pitäessään kädessä noin kymmenen vuotta vanhaa pelimailaansa. Salibandya hän ei ole viime vuosina enää ahkerasti seurannut, mutta on sittemmin joutunut todistamaan aiemman suosikkilajinsa kaukalopallon vaikeita aikoja. Kaukalopallossa oli Suomessa kaksi kilpailevaa lajiliittoa vuosina 1997 – 2007, ja pääsarjassa pelaa tällä hetkellä käsittämättömästi vain viisi joukkuetta. – Ennustin jo silloin 90-luvun taitteessa,

että salibandy tulee rinnalle ja ohi. Kaukalopallossa johto vain naureskeli, että meitä on jo 80 000, Paukkonen ihmettelee. Ennen lähtöämme hänellä on vielä yksi ehdotus, miten salibandy saataisiin entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. – Yleisöllehän näitä lajeja pelataan. En ymmärrä, miksi salibandyssa pitää olla esimerkiksi rajoituksia lavan käyryyteen, kun ei kuitenkaan löydy kuin muutama, jotka osaavat sen hyödyntää.

Salibandymailat vuonna 2012 Mailatrendit ovat muuttuneet salibandyn alkuvuosista huomattavasti. Enää ei painita yhtä suurten rakenteellisten kysymysten äärellä kuin lajin alkuvuosina. – Käyrät varret ja mailan keveys ovat tämän hetken kuumimpia juttuja. Eri valmistajat ihmettelevät värejä, ja onko kirkasta tuotetta vai ei. Pinnalla olevat asiat riippuvat ikäryhmästä. Olen kuullut huhuja, että jotkut junnuvalmentajat olisivat kieltäneet käyrät varret, Fat Pipen omistaja Jussi Turtiainen kertoo. Juniorit haluavat nyt lapaan lisää koveruutta, jotta entistä nuoremmatkin saavat laukauksen nousemaan. – Lavan muoto on viime vuosina muuttunut. On hurjaa, kuinka isoja esikäyristyksiä lapoihin on tullut. Pitkittäiskoveruus on myös tullut viime vuosina, eli lapa on kovera ylöspäin, ikään kuin kiikku kannasta kärkeen. – Tuotekehityksessä tärkeimmässä roolissa ovat pelaajat itse. Meillä on paljon pelaajia töissä. Osalla pelaajista on myös lapsia, jotka pelaavat, ja palautetta tulee myös seuroista, Turtiainen kertoo. Viime vuosina etenkin pienemmillä mailavalmistajilla on ollut

40  SALIBANDY

ongelmia mailabisneksessä, minkä johdosta muun muassa Karhu ja One Way ovat lopettaneet Suomessa. – Kokonaismarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina aavistuksen verran, mutta markkinaosuuksissa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, Turtiainen toteaa. Salibandymailojen oheen on viime vuosina tullut paljon oheistuotteita. – Me olemme enemmän keskittyneet lajinomaisiin tuotteisiin, emme niinkään katuvaatteisiin. Maalivahtivarusteet ovat tärkeitä, ja pelaajille on tullut muun muassa kompressioasuja. Turtiainen työsti Fat Pipen ensimmäisen malliston kaudelle 1996 – 97. Tänä aikana muutokset ovat olleet hurjia. – Ennen mailaan laitettiin kiinni tyyliin vain tuppi sekä tarra, ja se oli siinä. Aikoinaan oli kyllä jo hemmetin hyviä varsia, Turtiainen sanoo. – Mallit ovat lisääntyneet, valikoimat laajentuneet, materiaalit kehittyneet ja siihen päälle viimeistelyt, kehitystyö, gripit ja muut. Tekeminen on muuttunut monimutkaisemmaksi ja tuotteet korkeatasoisemmiksi. TI M O M Ä KY NE N

VA R U S T E E T


100G

101cm

199g

+/-2g

96G

96cm

192g

+/-2g

90G

90cm

184g

+/-2g

MAILA

PITUUS

Salming Aero Tourlite Ultralight * Zone Masterpiece Air 27 * Unihoc Top Light ** Exel X-Play Super Nano 2.5 **

96cm 96cm 96cm 101cm

* Valmistajan ilmoittama paino ** Kolmen punnitun mailan keskipaino

Tsekkaa lis채tiedot www.fatpipe.fi

PAINO

204g 212g 223g 237g

YLIPAINO

6% 10% 16% 19%


26.-27.5.2012            

         

      





Pojat

140,-/joukkue + turnauspassit 10,-/hlö

   ­ €‚ € ƒ ƒ  „ 

Tytöt

  € ƒ

            

        



    …  †‡ˆ‰ Š 

   ƒ „  … „ ‹ „ ‹ ‹

TÄYDELLINEN SARJA URHEILURAVINTEITA JA -TARVIKKEITA

www.dexal.fi OFFICIAL SPONSOR

Markkinoija: Oriola Oy


Olli Kinnunen –

talentti Utajärveltä

Tässä pojassa täytyy olla jotain erikoista. Hän on kentän nopein, taitavin ja oivaltavin pelaaja C-junioreiden aluejatkosarjan ottelussa. Olli Kinnunen, Muhoksen Urheilijat, ei liene turhaan rankattu yhdeksi ikäluokkansa kärkihyökkääjistä. TEKSTI JA KUVAt SAMI KORKALA

–  Otan salibandyn tosissani ja yritän päästä niin korkealle kuin mahdollista, Kinnunen sanoo. Peliaikaa Muhoksen porukassa tulee takuulla, sillä hänen joukkueensa vaihtopenkillä oli helmikuun alussa Kempeleessä pelatussa turnauksessa vain kolme pelaajaa. –  Olli pelaa meillä myös ylivoimat ja alivoimat, joukkueen valmentaja Marko Ruonala sanoo. Sentterin paikkaa pelaava Kinnunen järjestää ketjukavereilleen maalipaikkoja jatkuvasti ja laukoo kuin pyssyn suusta. Vahvuuksia riittää, mutta se tärkein seikka Kinnusella on myös kunnossa. –  Hän harjoittelee ja pelaa todella kovalla asenteella, Ruonala sanoo.

nopeus, kontaktit ja reaktiot, valmentaja näkee.

Ehkä Ouluun kouluun Kinnunen ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä siitä, missä hän käy lukionsa ja pelaa ensi kaudella. Oulussa olisivat tarjolla Kastellin urheilulukio ja Ouluseutu Urheiluakatemian harjoittelumahdollisuudet, jotka

ovat vieneet Oulun Luistinseurasta 14 pelaajaa eri maajoukkueisiin neljän viime vuoden aikana. –  Aika todennäköisesti haen Kastelliin. Kinnunen seuraa luonnollisesti salibandya, mutta ei osaa nimetä yhtään pelaajaa esikuvakseen. –  Katson mallia tietysti useista huippupelaajista.

•­­

Olli Kinnusella riittää vahvuuksia.

Tekniikkatreenit vaikka eteisessä Muhos tunnetaan kovista pesäpallo- ja painimiehistä, joten on syytä udella, miten Kinnunen tuli tarttuneeksi salibandymailaan. –  Itse asiassa olen Utajärveltä ja olen harrastanut salibandya pienestä saakka, Kinnunen sanoo. Utajärvi on noin 3000 asukkaan kunta Oulujoen varressa 60 kilometriä Oulusta. Kinnunen käy vanhempiensa kyydillä 30 kilometrin päässä Muhoksella harjoituksissa kolme kertaa viikossa, mutta harjoittelee myös muuten. –  Käymme kaveriporukalla pari kertaa viikossa Utajärvellä koulun salissa treenailemassa, ja usein kikkailen myös kotona eteisessä. Otan matot sivuun ja teen tekniikkaharjoituksia. Muhoksen salissa ei ole neliöitä lähellekään niin paljon kuin täysimittaisessa salibandykaukalossa. Pienessä salissa harjoittelulla on omat hyvät puolensa, vaikka oikea kenttä saattaa sen jälkeen näyttää torilta. –  Siinä kehittyvät pallon suojaaminen ja käsittely sekä fyysiset ominaisuudet kuten 1 • 2012

  SALIBANDY  43


Säbämestari 2011 -ohjelmassa oli mukana seuroja ympäri Suomea. Tässä vastakkain Vesilahden Visa Ylöjärveltä ja SB Naantali.

Galaxin Säbämestari jatkuu uusin jaksoin Suuren suosion saanut Galaxin Säbämestari jatkuu syksyllä 2012. Luvassa on jälleen jännittäviä hetkiä salibandyn parissa viikoittain 15. syyskuuta alkaen. Vuoden 2012 Säbämestari on selvillä joulukuun lopulla. TEKSTI JA KUVA MARKKU HUOPONEN

S

äbämestari 2012 on suunnattu 10 – 13-vuotiaille tytöille ja pojille. Poikajoukkueiden ikäluokka on 2001 ja tytöillä 1999 – 00. Kisaan valitaan mukaan 16 joukkuetta hakemusten perusteella. Hakuaika päättyy 30.3.2012. Säbämestari 2012 on salibandyn oma game show, jossa joukkueiden lajitaitoja mitataan monipuolisesti. Viime vuotta mukaillen jokaisessa jaksossa kaksi joukkuetta kisaa vastakkain kolme erää käsittävässä 44  SALIBANDY

kokonaisuudessa. Ensimmäinen erä mittaa yksilötaitoja, toisessa vaaditaan pari- ja ryhmätyötaitoja. Jännityksen takaamiseksi loppuun saakka kahdessa ensimmäisessä erässä saadut pisteet muutetaan maaleiksi, ja lopullinen ratkaisu nähdään kolmannen erän peliosuudessa. Kisa etenee cupista tutulla kaavalla. Vain voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle. Tehtävät muuntuvat ja vaikeutuvat kisan edetessä. Luvassa on myös uudistuksia viime vuoteen verrattuna. Jokainen jakso on kestoltaan puoli tuntia. Säbämestari 2012 -jaksojen lähetyspäivä vaihtuu lauantaiaamuun (TV2). Erätaukoinserteissä tutustutaan osallistujajoukkueisiin lähemmin ja huippupelaajat antavat salibandyvinkkejä. Säbämestari 2012 -nettisivuilla löytyy viikkokisoja, lajivideoita ja seurataan tarkemmin kisan etenemistä. Galaxin Säbämestari 2012 toteutetaan YLE Lasten ja nuorten ohjelmien ja Salibandyliiton yhteistyönä. Ohjelman jaksot kuvataan Tohlopin tv-studiolla Tampereella 7. – 10.8. 2012. Nuorille suunnattu kisa etenee pelin hengessä, mutta ei verenmaku suussa.

Säbämestari 2012 lyhyesti: • • • • • • • •

joukkueen koko: Kuusi (6) kenttäpelaajaa + maalivahti / jakso. Pelaajia voi vaihtaa osien välissä. poikajoukkueet: pelaajien on oltava vuonna 2001 -syntyneitä tyttöjoukkueet: pelaajien on oltava 1999 – 2000 -syntyneitä pelaajien tulee olla saman seuran edustajia joukkueella tulee olla yhtenäinen peliasu sarjajärjestelmä: Cupmuotoinen. Voittaja jatkaa seuraavalle kierrokselle. voittaja palkitaan Galaxin Säbämestari -pokaalilla. pelaajille Säbämestari 2012t-paita. JUNIORIT


Näin haet mukaan: •­ vapaamuotoinen hakemus, jossa on perusteltu, miksi joukkueenne pitäisi päästä kisaamaan Galaxin Säbämestari 2012 -tittelistä. Esitelkää joukkueenne lyhyesti. •­ liittäkää mukaan kontaktihenkilön yhteystiedot •­ toimittakaa hakemus (tai esittelyvideo) viimeistään 30.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen info-ssbl@salibandy.net •­ joukkueisiin otetaan yhteyttä huhtikuun loppuun mennessä •­ HUOM! Säbämestarissa etsitään myös maan taitavinta ilmaveivaajaa. Halukkaat voivat ilmoittautua Ilmaveivikunkku-kisaan edellä kuvatusti.

Muuta huomioitavaa: •­ keskustelkaa ennen hakemuksen lähettämistä asiasta joukkueenne kesken. Kuvauksissa Tampereella (7. – 10.8.2012) saattaa vierähtää 2– 3 arkipäivää. Mukana on oltava täysi-ikäisiä henkilöitä. •­ studioyleisöä tarvitaan myös, joten kannustusjoukot ovat suotavia •­ majoitus: joukkueilla on mahdollisuus hyödyntää SSBL:n sopimushotellietuus (Cumulus-hotellit) •­ järjestäjä tarjoaa mahdollisuuden edulliseen ruokailuun ja tutustumiskierrokseen Tohlopin tv-studiolla •­ joukkueet vastaavat ruoka-, matka- ja majoituskustannuksistaan

hei, me ollaan SäbämeStarit! ”Ihan parasta!”, ”Hienoin kokemus ikinä!”, ”Meillä oli kyllä niin hauskat oltavat!” Näin ylistävät historian ensimmäisen salibandyn game show´n, Säbämestarin, voittajat kisakokemustaan. TEKSTI TARU NYHOLM KUVA

MARKKU HUOPONEN

O

ilers Milleniumin 2000-syntyneet pojat ovat Säbämestarit vuosimallia 2011. Studio-olosuhteet ja tv-kamerat eivät jäädyttäneet näitä poikia, vaan joukkue pokkasi ohjelmasta mukaansa mestaruuspokaalin. – Suoritukset oli tehtävä mahdollisimman nopeasti, ja meillä oli tosi tiukkoja pelejä. Jännitys säilyi finaaliin asti, säbälahjakkuus Alex Eklund muistelee tositilannetta. Ohjelman tehtäväosiot mittasivat monipuolisesti pelaajien nopeus-, taito- ja tekniikkaominaisuuksia. Hallitsevat mestarit kehuvat suorituspaikkoja. – Radat oli hauskasti keksitty ja rakennettu. Syöttöhyrrä ja läpiajoviesti olivat suosikkini, mailataituri Jere Koskinen kertaa kisamuistoja.

kameroiden kuumotuksessa Perhosia vatsan pohjalle aiheutti paitsi itse kisa, myös kuvaustilanne. Tekniikka, valaistus ja lavasteet olivat koko ajan läsnä.

– Oli outoa, miten erilaiselta jaksot televisiossa lopulta näyttivät, tosi hienoilta. Ja kyllähän kaverit koulussa kyseli ohjelmasta, Jere jatkaa. Muutoin pojat ottivat tv-näkyvyyden varsin rennosti, vaikka tuntuikin oudolta nähdä itsensä televisiosta. – Tuntui uskomattomalta, että me voitettiin. Vaikeinta oli, kun jaksot jo tulivat televisiosta ja piti pystyä pitämään voitto salaisuutena, Milleniumin Eetu Manninen pohtii. Ohjelmassa mukana olleilla joukkueilla oli hauskat oltavat, ja pojat suosittelevat kokemusta ehdottomasti muillekin. – Kuvauksissa oli hyvä henki ja kaikki kannustivat toisiaan. Oli hauskaa, kun vastustajina oli ihan uusia joukkueita ympäri Suomen, Jere listaa plussia. Säbämestarit 2011 toi Oilers Milleniumjoukkueelle kokemuksia, mainetta ja kunniaa. Mailan varteen tarttui jotain konkreettistakin. – Mailaa ei tarvitse puristaa, ja tarkkuus on vedossa voimaa tärkeämpää, säbämestari Eetu tiivistää oppinsa.

Oilers Millenium, historian ensimmäinen Säbämestari.

Tulkaa mukaan tekemään vuoden 2012 hauskinta salibandyohjelmaa! 1 • 2012

  SALIBANDY  45


Valmentajan ”välivuosi”

Mika Strömberg hakee vauhtia juniorisarjoista NST:ssä vuosikausia vahvaa työtä tehnyt valmentaja Mika Strömberg teki vuosi sitten yllättävän ratkaisun: NST:n naiset cup-mestariksi ja SM-hopealle viime kaudella luotsannut Strömberg suuntasi kotikaupunkiinsa Porvooseen juniorivalmentajaksi.

46  SALIBANDY

TEKSTI JA KUVAT MARKO ENBERG

S

trömberg kaipasi vaihtelua ja pois liigan päivittäisestä rallista. –  Olin seitsemän vuotta valmentanut liigassa ja ollut joka viikonloppu jossakin päin Suomea. Ensimmäinen ajatus oli saada ainakin yksi välivuosi, Strömberg muistelee. Strömberg toimii PSS:n tyttöpuolen valmennuskoordinaattorina sekä B-tyttöjen ja

JUNIORIT


C-tyttöjen valmentajana. Miesten edustusjoukkueessa Strömberg toimii katsomovalmentajana. – Harvassa ovat ne vuodet, jolloin en ole valmentanut juniorijoukkuetta. Nyt jätin vain liigakuviot pois ja keskityn junioreihin. Olen tosi tyytyväinen ratkaisuuni. Ympäristön vaihto teki myös hyvää. Työtä tässä on paljon. Nyt todella tuntui siltä, että joulutauko tuli sopivaan saumaan, Strömberg kuvailee tuntojaan. Strömbergillä riittää Porvoossa työsarkaa, ja hänen tekemisensä on vakuuttanut PSS:n seurajohdon. Strömberg teki porvoolaisseuran kanssa kolmen vuoden jatkosopimuksen. Ensi kaudella mukaan tulevat myös naisten edustusjoukkueen kuviot. Strömberg liittyy edustuksen valmennustiimiin Ari Haapalaisen ja Juha Kankaanpään tueksi. – Tuohon ryhmään tulee varmaankin vielä täydennystä. Ryhmän työnjako tehdään myöhemmin. Ja jatkan nykyisessä roolissani junioripuolella, Strömberg sanoo.

aina pelaajan näkökulmasta Tyttöjen maajoukkuevalmentajanakin toiminut Strömberg on tuonut omia näkemyk-

Mika Strömbergillä riittää Porvoossa työsarkaa, ja hänen tekemisensä on vakuuttanut seurajohdon.

– Mieluummin täydet minuutit junioripelissä kuin neljä vaihtoa edustuksessa. Penkillä ei kehity. Ja jos juniori otetaan edustuksen kokoonpanoon, hänelle pitää antaa myös oikeassa roolissa peliminuutteja. Jos pelaajalla on potentiaalia pelata tulevaisuudessa ykkösketjun takana pakkina, ei sellaista peluuteta kolmosketjussa tai istuteta penkillä. Minä antaisin tuollaiselle minuutteja pelaajan omien vahvuuksien mukaan vaikkapa siinä ykkösketjussa. Silloin pelaaja

”mieluummin täydet minuutit junioripelissä kuin neljä vaihtoa  edustuksessa. Penkillä ei kehity.” siään vahvasti esiin porvoolaisseurassa ja saanut positiivista muutosta aikaiseksi. – Seurasta pitää löytyä yhteinen halu viedä toimintaa oikeaan suuntaan. Pitää olla yhteinen päämäärä. Tärkeintä on, että toiminta ja pelaajat kehittyvät. Toiminnan pitää olla laadukasta ja mielekästä. Ja pelaajien tulee olla toiminnan keskiössä. – Porvoossa on paljon lahjakkaita ja motivoituneita pelaajia sekä valmentajia. Kun yksilöt kehittyvät, kehittyvät joukkueetkin. Strömberg korostaa, että ratkaisut pitää aina tehdä pelaajan näkökulmasta, kun lahjakkaita junioreita peluutetaan eri ikäluokkien joukkueissa samaan aikaan. – Pelaaminen ja pelit kehittävät, joten se on ihan hyvä asia, että pelejä tulee paljon. On kuitenkin tärkeää, että lapset saavat pelata omassa ikäluokassaan turvallisessa ympäristössä. Pelaajaliikenne pitää rakentaa niin, että pelaajalla on mahdollisuus hakea lisäharjoittelua ja pelikokemusta vanhemman ikäluokan peleistä. Omien taitojensa ja motivaationsa mukaan tietenkin. 1 • 2012

näkee, että hänellä on saumat päästä tuolle tontille ja töitä pitää tehdä, Strömberg avaa valmennusfilosofiaansa.

Paljon pallokosketuksia Strömberg patistaa juniorijoukkueita ja aikuisjoukkueitakin treenaamaan välillä pieneen saliin. – Treeneissä on vältettävä turhaa seisos-

kelua. Pitää rakentaa monipuolisia harjoituksia, joissa tulee mahdollisimman paljon pallokosketuksia. Siten, että pelaajat joutuvat väkisinkin osallistumaan. Jos mennään isolle kentälle, käy herkästi siten, että muutamat yksittäiset pelaajat pitävät palloa ja loput katselevat sivusta. Ja vaihtoaitiossa on vielä lisää harjoituksia seuraavia. – Hyvät harjoitukset voi pitää myös pienessä salissa. Isot tilat on saatava optimaaliseen käyttöön. Laitetaan useampia pienpelejä tai harjoituksia käyntiin samaan aikaan pienemmissä ryhmissä.

tekemisen meininki Strömberg on myös huolissaan suuntauksesta, jossa toisissa lajeissa vaaditaan lajivalintoja jo varsin nuorena. – Itse kannustan junioreita harrastamaan mahdollisimman monipuolisesti. Monen lajin harrastaminen tukee salibandyn pelaamista. Kaikki pallopelit kehittävät. Toivottavasti lasten liikunnan määrä lisääntyy tulevaisuudessa. Meidän pitää omalta osaltamme tukea ja kannustaa lapsia liikkumaan. Lajivalintoihin pakottaminen tappaa innostuksen. Siihen ei pidä sortua. Salibandyn suosio on noussut tasaisesti. Porvoossakin PSS on kasvanut jo yhdeksi paikkakunnan suurimmaksi seuraksi. Myös tyttöpuolelle tulee koko ajan runsaasti uusia harrastajia. – Nuoremmissa ryhmissä harrastajia on tosi paljon. Esimerkiksi D-tytöissä meillä on 48 pelaajaa. E- ja F-tytöissä on isot ryhmät myös. Tulevaisuus vaikuttaa siis hyvältä. Ja täällä on positiivinen tekemisen meininki, Strömberg vakuuttaa.

•­­

– Ratkaisut pitää tehdä aina pelaajan näkökulmasta, sanoo Strömberg vierellään PSS-pelaaja Marika Aho.   SALIBANDY  47


Ruotsi-maaottelupäivä

Suomi edellä ensi kertaa 13 vuoteen

Kari Koskelainen syötti Suomen maaleista peräti kolme.

Paukkupakkasen puremassa Joensuussa tehtiin salibandyhistoriaa, kun Suomi voitti perinteisen Ruotsia vastaan käydyn maaottelupäivän ensi kertaa 13 vuoteen. Ratkaisu huipentui miesten otteluun, jossa Suomen 5 – 4-voitto varsinaisella peliajalla riitti kokonaisvoittoon. Päivän pisteet menivät tasan 6 – 6, ja tasan olivat myös otteluvoitot, mutta päivän maaliero ratkaisi pokaalin Suomelle. TEKSTI MIKA HILSKA KUVA

JARI TURUNEN

M

aailmanmestari Suomi lähti päätöspeliin ennakkosuosikkina, mutta hapuileva alku päästi Ruotsin kahden maalin karkumatkalle. Heti ensimmäisessä maaottelussaan parhaana palkittu Oliver Wardi laukoi kuitenkin Suomen

mukaan peliin, ja toisen erän jälkeen Suomi jo johti 4 – 3 Mikko Kohosen, uudelleen Wardin ja Esa Jussilan painettua pallon perille. Mika Moilanen ohjasi päätöserässä Kari Koskelaisen syötön verkkoon, ja tuo osuma jäi voittomaaliksi Ruotsin kavennettua vielä kerran. –  Oltiin alussa aika passiivisia, ei päästy jalalla liikkeelle eikä saatu painetta vastustajaan, jolloin omakin pallollinen peli meni

tuhraamiseksi, päävalmentaja Petri Kettunen mietti. –  Kahteen viimeiseen erään nostettiin intensiteettiä, ja kokonaisuus parani. Jotkut elementit pelissä toimivat oikein hyvin, mutta toisaalta tuli näppäilyvirheitä, joista kaveri pääsi iskemään turhan helppoja maaleja. Rangaistuslaukauskisan lisäpiste lipsahti jännitteen kadottua Ruotsille, kun Kim Nilssonin maali jäi kisan ainoaksi onnistumiseksi.

Näin MM- joukkue rakentuu Suomen MM-joukkueen rakentumisessa kriittisin palanen on maalivahtiosastolla, kirjoittaa Timo Mäkynen. TEKSTI TIMO MÄKYNEN KUVAt MIKKO HYVÄRINEN

K

aksinkertaisen maailmanmestarin taipaleessa kohti joulukuussa Sveitsissä pelattavia MM-kisoja on ollut nousuja ja laskuja. MM-projektiin mahtui jälleen kulukorvauskiista, joka perui viime kesältä yhden leirityksen. Toisaalta taas kokeneempien pelaa-

48  SALIBANDY

jien lopettamisuhasta huolimatta ei maajoukkueringin pelaajistossa ole tapahtunut suuria muutoksia viime MM-kisojen jälkeen. Poisjääntejä maajoukkueen tapahtumista on ollut loukkaantumisien ja muiden syiden takia yllättävän paljon, mutta aiempien rupeamien tapaan valmistautumisessa ruuvi kiristyy loppua kohti. MM-kisoihin on aikaa enää reilut puoli vuotta, eikä tulevista tapahtumista ole varaa olla pois heppoisin

Maalivahti Henri Toivoniemi venyttää yhä päätöstään maajoukkueessa jatkamisesta. SUOMI–RUOTSI-MAAOTTELUPÄIVÄ


perustein. Tehdäänpä katsaus pelipaikoittain, ketkä ovat tällä hetkellä kiinni MM-paikoissa.

Toivoniemen haamu Maalivahtiosastolla etenkin Happeen Eero Kososen nousu liigan maalivahtieliittiin on ollut erittäin iloinen asia. Uusia tulijoita onkin ollut syytä odottaa, sillä viime vuosien vastuunkantaja ja tulevien MM-kisojen ykkösvaihtoehto Henri Toivoniemi on venyttänyt jatkopäätöstään viime metreille asti. Hän ei haluaisi enää pelaamisen ohella käydä töissä, vaan silloin pitäisi valita jompikumpi. Mikäli hän jatkaa uraansa ammattilaisena, eli toisin sanoen ulkomailla, niin hän on todennäköisesti myös maajoukkueen käytettävissä. Kaksien viime kisojen kakkosvahti Jani Naumanen ei ole pystynyt viime kesän lonkkaoperaationsa jäljiltä vielä harjoittelemaan täysipainoisesti, joten hänet voitaneen ilman ihmeitä vetää listalta yli. Check. Ihmeistä puheen ollen SPV:n Jarno Ihme on Toivoniemen varjossa yksi vaihtoehto kisajoukkueeseen kuten myös Erän Tomi Ikonen sekä kaksikkoa kokeneempi ja rennompi Pekka Nieminen. Erot ovat pieniä. Enemmänkin tullaan siihen, millaisen signaalin valmennus haluaa valinnalla joukkueen ilmapiirille antaa.

Puolustuksessa 2 – 3 paikkaa Kenttäpelaajista viime MM-projektin jälkeen poisjääneet ovat vähissä. Vain Jouni Vehkaojan ja Markus Bollströmin voi tällä hetkellä laskea pois Sveitsin kisoista – ellei jouluna Sveitsin liigan Alligator Malansiin liittynyt Vehkaoja tee toista paluuta myös maajoukkueeseen. Bollström satsasi kuntoutumisessaan riskillä kotikisoihin, eikä ole sen jälkeen pystynyt pelaamaan. Tšekissä 2008 puolustamiseen erikoistuneena alivoimaspesialistina mukana oli

Mika Kavekari, kun taas kotikisoissa 2010 Jouni Vehkaojan vahva puolustuspelaaminen ja järkevä sijoittuminen antoi muille ykköskentän pelaajille vapauksia hyökätä. Jos ja kun molemmissa maailmanmestarijoukkueissa mukana ollut Vehkaoja ei paluuta tee, niin kuka ottaa ja nöyrtyy vahvan peruspakin rooliin? Ja kuka soittaa mestaruusjuhlissa Bollströmin kitaraa? Kisajoukkueen puolustuksessa ovat varmuudella mukana Tatu Väänänen, Juha Kivilehto ja monen kritisoima Mika Savolainen. Savolaiselle valinnan tuovat pallovarmuus ja pienehköstä pakistosta erottuva kovuus. Kunhan se vain kanavoituu oikein. Esa Jussilaa ei voi valinnoissa sivuuttaa, mutta hän voi pelata puolustuksen lisäksi myös hyökkääjänä. Parille-kolmelle muulle paikalle ehdokkaat löytynevät rykelmästä Timo Toivonen, Saku Lehti, Mikael Lax, Janne Lamminen, Tommi Aro, Otto Tikka, Pasi Halonen, Patrick Wardi ja Oliver Wardi. Viimeisille paikoille voi löytyä yllättäväkin nimi. Tästä ryhmästä etenkin nuorempi Wardin veljeksistä, Oliver, antoi Ruotsi-ottelussa vahvan näytön keräten valmennuksen kehut. Hän lienee samalla valintaviivalla Mikael Laxin kanssa. Molempia kovalaukauksisia righteja voi peluuttaa myös hyökkääjän paikalla, mikä on etu kovatahtisessa MM-turnauksessa. Viimeisimpään kisajoukkueeseen tiensä raivasi viimeisten joukossa kokenut Timo Toivonen, ja Tšekistä 2008 muistetaan polvivaivaisen Tatu Väänäsen tilalle laskettelureissulta hälytetyn Saku Lehden tasapainoiset esitykset.

Järvinen ja Koskelainen mukaan? Suomen hyökkäyksessä terävin kärki on pelottava. Kun tärkeissä peleissä ykköseksi lyödään Tero Tiitu – Mika Kohonen – Rickie Classicin Janne Lamminenkin on ehdolla MM-ryhmän alakertaan.

Pienet loukkaantumiset ovat hidastaneet Henri Johanssonin kasvua kansainväliseksi staraksi. 1 • 2012

Päävalmentaja Petri Kettusella riittää vielä paljon pähkäiltävää.

Hyvärinen, ruotsalaisillakin tulee taas äitiä ikävä. Kun sentteriosastolle heitetään lisäksi lopettamismietteillään uhkaillut Suomen paras kahden suunnan sentteri Harri Forsten ja Ruotsista kokemusta kartuttanut Jani Kukkola, ei tilaa jää kuin neloskenttään. Vasemmalla laidalla Henri Johanssonilla olisi mahdollisuudet kasvaa kansainvälisen luokan staraksi, mutta pienet loukkaantumiset ovat karsineet tärkeitä kokemuksia kansainvälisistä peleistä. Johansson on MM-joukkueessa liiganäytöillään ja maajoukkuekapteeni Mikael Järvi mukana hengenluojana vaikka rollaattorikunnossa. Oikeista laidoista Hyvärisen lisäksi Mikko Kohonen on itsestään selvä valinta, ja Tšekin MM-finaalissa hattutemppuillut Lassi Vänttinen kuuluu joukkueeseen. Viime MM-kisoissa raataneet Oscar Hänninen ja Mika Moilanen ovat taas ehdolla omaan pieneen rooliinsa. Lähes kaikki Sveitsissä pelaavat suomalaiset ovat kehuneet Kari Koskelaisen esityksiä, ja Ruotsi-ottelu oli häneltä taas vahva näyttö (0 + 3). Riittääkö se kovassa kilpailussa? Maaliruisku Juho Järvisenkin luulisi mahtuvan kotikisojen pettymyksen jälkeen taas MM-joukkueeseen. Nämä eivät kuitenkaan ole selviöitä, kun puntariin laitetaan esimerkiksi Classicin nuori Jami Manninen, josta olisi nuorempana iloa maajoukkueelle todennäköisesti pidemmäksi aikaa. Mitkä asiat ensi marraskuussa koetaan tärkeiksi? Lauri Kapasellakin on koossa jo yli 50 maaottelua. Sami Koski dominoi liigassa, mutta maajoukkueessa peli usein pysähtyy jalkakynäilijän saadessa pallon, mikä on tiettävästi aiheuttanut mietittävää valmennukselle. Viimeiset paikat ratkotaan syksyllä. Mutta pohjat sinne tehdään jo kesällä.

  SALIBANDY  49


asics.fi

KAUDEN TÄRKEIMMÄT PELIT PELATAAN ENNEN KUIN RUOHO VIHERTÄÄ. KEVÄÄN 2012 UUDET MALLIT NYT KAUPOISSA! ASICS GEL-Blast Tukeva ja hyvin vaimentava pelikenkä. SpEVA55 välipohja, Duomax pronaatiotuki, 3D Flexion Fit päällinen antaa tukevuutta ja istuvuutta jalkineelle, kanta- ja päkiä GEL-vaimennus, P.H.F. täysin muotoutuva kanta-osa, epäsymmetrinen nauhoitus.

OFFICIAL SPONSOR

KATSO JÄLLEENMYYJÄT PATROL.FI


Ruotsi-maaottelupäivä

naiSille riemukaS revanSSi maailmanmeStareiSta  TEKSTI JA KUVA MIKA HILSKA

S

uomen naisten 6 – 4-yllätysvoitto hallitsevasta maailmanmestarista oli helmikuun alun maaottelupäivän pommi. Vielä joulukuun MMturnauksessa Ruotsi oli ylivoimaisempi kuin koskaan piesten kaikki muut vastustajansa kaksinumeroisin luvuin. Suomi kykeni ainoana pistämään Ruotsin todella tiukille, ja voitto nyt Joensuussa kertoi Karo Kuussaaren joukkueen olevan oikealla tiellä. Kirsikaksi kruunuun HannaMari Uimonen ratkaisi keinuveivillään Suomelle ekstrapisteen. – Sanoin, että haluamme tulla pesemään kasvomme kotiyleisön eteen EFT:n murskatappion jälkeen, ja näin tapahtui, päävalmentaja Karo Kuussaari kertoi silminnähden tyytyväisenä. Edellinen voitto Ruotsista tuli helmikuussa 2009, ja Kuussaaren kaudella saavutus onnistui nyt ensi kertaa. – Nyt saatiin naapurin lättypeli eliminoitua, mikä kisoissa ei toiminut toivotulla tavalla. Puolustuspelaaminen oli nyt sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. En tarkoita vain peittopeliä ja syötönkatkoja, vaan sitä, että taustat luettiin hyvin jo pitkältä matkalta.

keltanokat heti maalinteossa… Avauserän kohokohdiksi nousivat Jonna Mäkelän torjuma rangaistuslaukaus ja Tiia Ukkosen ylivoimamaali. Toisessa tapahtui sitten senkin edestä. Juuli Hakkarainen kiskaisi puolustajan hukkaaman pallon sydämensä kyllyydestä yläkulmaan, ja toinen ensikertalainen Marianne Hannonen vei Suomen jo 3 – 1-johtoon. Eija Pasasen maalin jälkeen Ruotsi kavensi, mutta vauhtiin päästyään Hannonen teki toisenkin osuman pallon kieriessä Ruotsin maaliin vaihdetun

Marianne Hannonen (vas.) ja Minna Korhonen juhlivat Suomen kolmatta maalia. Sen teki Hannonen Korhosen syötöstä. Hannonen, naisten maajoukkueen ensikertalainen, iski myös Suomen viidennen osuman.

maaottelullaan maan kokenein tyttömaajoukkuepelaaja, mutta kestävyytensä kilpahiihtäjänä hankkinut Hannonen nähtiin Suomi-paidassa ensi kertaa. – Jos vain tämä meidän valmennustiimimme saa jatkaa, niin kaksikko nähdään aivan varmasti mukana tulevassa MM-projektissa, päävalmentaja Kuussaari ehätti lupaamaan.

… ja loput hoiti jonna mäkelä Päätöserän puolivälin häämöttäessä Ruotsin uusi päävalmentaja Curt Söderström otti aikalisän, mutta 45 sekuntia myöhem-

”vaikka mylläkässä oltiinkin, niin pelattiin varsin viisaasti tilanteet eikä lähdetty roiskimaan palloa.” Hanna Petterssonin jalan alta hitaasti verkkoon. Ei ihme, että ensimmäiset naisten maaottelunsa pelanneet Hannonen ja Hakkarainen olivat ottelun puheenaihe. NST:n kaksikosta Hakkarainen on 27 nuorten 1 • 2012

min Suomi juhli kuudennen kerran. Kristiina Kauppila runnoi liki nollakulmasta laukauksen kohti maalia, ja maalivahti Pettersson sai kopattua ylitseen kieppuneen pallon vasta maalin sisäpuolelta. Suomen saavutusta vähättelemättä on

sanottava, että ottelun ensimmäisillä 50 minuutilla Ruotsin pelissä ei ollut samaa intensiteettiä ja voitonnälkää kuin MMkisoissa. Viimeiselle kympille maailmanmestarit kuitenkin tulivat ylpeys loukattuna, ja Suomella oli vaikeuksia saada palloa hallitusti pois omalta kenttäpuoliskoltaan. Amanda Larsson napautti kavennuksen, ja Laura Mertsalmen saatua jäähyn 1380-päisen yleisön kämmenet hikosivat karpaloita, kun Victoria Wikströmin tarkka laukaus räpsähti takayläkulmaan. Jäljelle jääneillä neljällä minuutilla tarvittiin vielä Jonna Mäkelän huipputorjuntoja ennen summerin vapauttavaa törähdystä. – Vaikka mylläkässä oltiinkin, niin pelattiin varsin viisaasti tilanteet eikä lähdetty roiskimaan palloa, Karo Kuussaari kertasi hikisiä loppuhetkiä Hanna-Mari Uimosen taidonnäyte riitti lisäpisteeseen, kun Ruotsin Therese Karlsson ei osunut kehysten väliin ja huippuvireinen Jonna Mäkelä ehti mukaan niin Emelie Lindströmin kuin Victoria Wikströminkin nopeisiin harhautuksiin.

  SALIBANDY  51


Ruotsi-maaottelupäivä

tytöt jyräSivät aluSSa, Pojat loPuSSa Maaottelupäivän pisteet olivat nuorten otteluiden jälkeen 1 – 5 Ruotsille Suomen kyettyä voittoon ainoastaan tyttöjen rangaistuslaukauskisassa. Suomen U19tyttöjen kohtaloksi koitui johtoaseman lipsahtaminen lopussa 2 – 3-tappioksi, kun taas Suomen U19-poikien surkea alku tuotti 6 – 7-häviön TEKSTI MIKA HILSKA KUVA

JARI TURUNEN

S

uomen tytöt ottivat hallinnan heti aamuottelun alusta, ja ratkaisupaikkoja olisi ollut ensi erässä enempäänkin kuin Alisa Pölläsen osumaan. Sama jatkui toisessa erässä, jossa Mari Alila ohjasi näyttävästi Senni Hietasen syötön takakulmaan, mutta vielä paremmat paikat jäivät käyttämättä. Niinpä Ruotsi pääsi kuin varkain kaventamaan.

tytöt puutuivat päätöserässä Ruotsi iski tasoituksen heti päätöserän alkuun, ja ottelu sai muutenkin täysin uuden luonteen. Päädystä asti prässännyt Ruotsi puristi kotijoukkueen ahtaalle ja sai yhä uudelleen maalipaikkoja Suomen hukattua paineen alla palloja. Maalin kehykset ja Noora Vuorelan hyvät torjunnat pelastivat Suomen, kunnes kolme minuuttia ennen loppusummeria Ruotsi iski. Suomi menetti pallon keskialueella, maalinedusta oli jäänyt varmistamatta, ja Ruotsi pelasi pallon yhdellä syötöllä Matilda Sjödinille, joka lakaisi ratkaisun Vuorelan alta. Rangaistuslaukauskisassa Ruotsi kykeni kuittaamaan vielä Silja Eskelisen noston, mutta jatkoparissa Alisa Pöllänen siirsi rystylle ja sisään varmistaen Suomelle tärkeäksi osoittautuvan maaottelupisteen. – Hyydyttiin, ja pallollinen peli siirtyi naapurille, Suomen päävalmentaja Harry Virtanen myönsi. – Selittelyjähän nämä ovat, mutta meillä oli kova leiri alla. Kolmannessa erässä jou52  SALIBANDY

Tämän kuvan perusteella Suomelle 3 – 2, mutta U19-tyttöjen maaottelu meni Ruotsille 2 – 3.

duttiin muuttamaan avauspeliä ja heittelemään lähinnä kaaripalloja ylös. Virtasen katse oli kuitenkin jo toukokuussa ja tulevassa MM-turnauksessa. – Hyvää taistelua loppuun asti. Uskon, että tämä ryhmä on se, joka voi aivan hyvin voittaa MM-kultaa keväällä. Toivotaan vain, että nämä tytöt saavat kovia pelejä alle kevään aikana.

alun uni maksoi pojille voiton Siinä missä Suomen tytöt aloittivat terävästi, oli poikien avauserä jähmeä ja tulos sen mukainen. Ruotsi iski ylivoimalla, läpiajosta, vastaiskusta Suomen varman paikan jälkeen, komealla kaukolaukauksella ja vielä yhdellä helpollakin karaten 12 minuutissa shokeeraavaan 5 – 0-johtoon. Aikalisä ja maalivahdin vaihto saivat vyöryn pysähtymään, mutta nousu ei alkanut heti. Toisessa erässä Ruotsi kuittasi vielä kulmavaparissa takatolpalle hiipineen Tino Salmisen kavennuksen, mutta kolmannessa rynnisti Suomi. Sen jälkeen kun Henri Alho ja Matias Kaartinen olivat iskeneet vastustajan virheistä ja Tuukka Vettenranta ylivoimalla, kasvatti Ruotsi vielä johtoaan. Mutta Suomi ei hellittänyt. Jesperi Lindforsin maalin jälkeen Ruotsi otti jäähyn, ja ylivoimapyörityksen päätteeksi Matias Kaartinen syötti Sami Johanssonin kiskaisemaan Suomen jo maalin

päähän. Tasoituspallo ei kuitenkaan uponnut edes kuudella viittä vastaan. Rangaistuslaukauskisa katkesi kahteen pariin, kun Krister Savonen kilautti vain ylärimaa ja Miko Kailialan patenttinosto jäi matalaksi Ruotsin molempien laukojien osuessa.

”ehkä oli vähän luulotautia” Suomen viime keväänä MM-kultaan luotsannut Jarkko Rantala näki tappion taustalla jopa asenneongelmaa, niin oudolta kuin se Ruotsia vastaan kuulostaakin. – Ehkä oli vähän luulotautia ja edellinen marraskuussa hyvin mennyt kohtaaminen vielä liian hyvin mielessä. Asiasta oli puhetta torstaista asti, sillä vielä harjoituksissakaan tekeminen ei ollut riittävällä tasolla. Rantala muistutti isosta periaatteesta, jonka mukaan näissä peleissä saa juuri sitä, mitä ansaitsee. – Ei oltu valmiita pelaamaan eikä ensimmäisessä erässä onnistuttu millään salibandyn osa-alueella. Välillä pojat kuitenkin taas näyttivät, miten pelataan, ja viimeiset kaksi erää peliä vei selvästi meidän joukkueemme. Jossain vaiheessa toki pojille tulee taas peli, jossa tulos on tärkein, mutta ensin on opeteltava tekemään asiat kentällä hyvin. Tämän pelin alku oli jatkoa sille, miten on harjoiteltu, mutta toivottavasti loppu oli alkua sille, miten jatkossa harjoitellaan.

SUOMI–RUOTSI-MAAOTTELUPÄIVÄ


A L IL E IK O IÄ L E P O IT A T VALINNOILLA

Rehband on Maailmanmestarien valinta!

Eerikkilä on Suomen Salibandyliiton maajoukkueiden valmennuskeskus.

Valmentajille! VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO 14.5.2012–8.5.2013 - joukkuepalloilulajien valmentajille

Junnupelaajille!

yhteistyössä Suomen Salibandyliiton kanssa

SALIBANDYN TAITOLEIRI & MAALIVAHTILEIRI 6.–9.6. 230 € KOKO PERHEELLE KIVAA LOMAOHJELMAA

LEIRILLE OMAN VANHEMMAN KANSSA

PERHEEN PÄÄSIÄINEN 7.–9.4. Liikuntaloma täysihoidolla alkaen 460 € / perhe (2 aikuista ja 2 lasta 5–17 v.)

SALIBANDYN PERHELEIRI 27.–29.7. - 5–12 vuotiaat 85 € - mukaantuleva isä, äiti tai isovanhempi 160 €

7772 ANKLE BRACE Stabiloiva nilkkatuki

7456 FLOORBALL Maalivahdin polvisuojat

Eerikkilän Urheiluopisto | 03 424 9900 | www.eerikkila.fi

Ylpeä yhteistyökumppani

www.rehband.fi


Suomi ja Ruotsi saivat maaotella Joensuussa rauhassa kärkimedioiden huomiolta.

Miksi maaottelupäivää ei noteerattu kärkimedioissa? Monen salibandyn ystävän pettymykseksi Joensuussa 4. helmikuuta pelatut Suomen ja Ruotsin maaottelut eivät ylittäneet uutiskynnystä Helsingin Sanomissa eivätkä YLEn Urheiluruudussa. TEKSTI MARKKU HUOPONEN KUVA

Ihmettelyä lisäsi, etteivät edes tulokset mahtuneet mukaan. Miksi näin? –  Tulokset olisi ainakin pitänyt olla, ilman muuta. Jos Helsingistä ei ollut mahdollista lähettää toimittajaa paikan päälle maakuntaan, olisiko uutisointi voitu hoitaa paikallistoimituksen tai freelancerin kautta? –  HS:llä ei ole enää toimituksia kuin parilla paikkakunnalla. Avustajien käyttö on kustannuskysymys, mutta niitä toki käytetään tilanteen ja tapahtuman mukaan.

JARI TURUNEN

Monen muun lajin kohdalla kahden maailman parhaan kohtaamista ei olisi voitu sivuuttaa uutisoinnissa. Kuinka tämä oli mahdollista salibandyn osalta, Helsingin Sanomien urheilutoimituksen esimies Ari Pusa? –  Tässä sattui toimituksessa virhearvio. Päivä oli niin kiireinen ja paljon tapahtumia, ettei resursseja – tilaa ja työvoimaa – enää riittänyt. Olisi pitänyt olla juttu ja tulokset. 54  SALIBANDY

Salibandyliiton viestintä lähetti otteluista raportit mediakäyttöön. Mikä on linjanne lajiliittojen toimittamaan materiaaliin, luotettavuuteen ja laatuun journalismissanne? –  Luotettavuus on varmaan hyvä. HS pyrkii tekemään kuitenkin otsikolliset jutut itse tai toimituksen valitsemien avustajien kautta. Poikkeustapauksissa voidaan toki jalostaa myös liiton materiaalista, kuten tässäkin tapauksessa olisi voitu tehdä.

Kuinka Salibandyliitto hoiti tiedotuksen toimituksenne suuntaan tässä tapauksessa ja yleensäkin? Oletteko selvillä, mitä huippusalibandyssa tapahtuu? –  Yleensä kyllä. Joensuun maaotteluviikon aikana en itse kuitenkaan ollut Suomessa. Lajiliiton päähän Joensuun otteluiden heikko huomiointi mediassanne sai aikaan palauteryöpyn. Onko tämä näkynyt teidän päässä, ja miten paljon kuluttajien palaute ohjaa toimintaanne? –  Olen saanut tarkkaan ottaen neljä palautetta, josta yksi oli liiton väistyvältä puheenjohtajalta. Palaute on ollut hyvin asiallista, ja siitä pitää ottaa opiksi. Joensuussa oli tarjolla maailman ehdotonta huippusalibandya. Mediakatve herättää kysymyksen, mikä on tällä hetkellä maajoukkuesalibandyn arvostus uutisoinnissanne? –  HS arvostaa sen edelleen korkealle. MEDIA


Miten merkittävänä seikkana valinnoissanne näette, että salibandy menestyy harrastajamäärissä (n. 400 000 säännöllistä harrastajaa) ja että se on nuorten ja nuorten aikuisten suosikkilaji ja kansainvälisesti Suomelle jatkuvasti menestystä tuottavaa MM-tasolla? Suomihan on miesten kaksinkertainen maailmanmestarijoukkue. –  HS käsittelee salibandya kuten muitakin palloilulajeja. Salibandyn runkosarjaan tehdään ns. iskuja ja valitaan paikallisesti kiinnostavia otteluita sarjatilanteen mukaan. Ratkaisuottelut ja mitalipelit seurataan säännöllisesti. MM-kisat seurataan oman toimittajan tai toimittajien voimin. Muista turnauksista pitää olla vähintään pieni juttu ja tulokset. Joensuun maaotteluiden seuranta oli tässä suhteessa poikkeus, koska se oli toimituksessa sattunut selvä moka. Pahoittelen sitä.

Kiinnostavuuden kasvuun reagoitu Lähestyimme samoilla kysymyksillä myös Yle Urheilua, jonka edustajina Marko Krapu ja Robert Portman ottivat kantaa salibandyn asemaan yleisemmällä tasolla. Lisäksi tiedustelimme, miksi erikoislähetys Ylen

internetissä ja tv:n puolella ei tällä kertaa onnistunut. –  Yle Urheilu uutisoi miesten ja naisten maaotteluista nettisivuillaan ja Teksti-TV:ssä lauantai-iltana. Miesten maaottelun myöhäisen loppumisajan sekä Joensuun haastavien linkkiyhteyksien takia ottelusta ei ollut mahdollisuutta saada ajoissa kuvaa Urheiluruutuun. Informoimme liittoa etukäteen tästä tilanteesta. Ylelle on tullut muutama yhteydenotto maaottelujen esittämiseen ja uutisointiin liittyen, ja luonnollisesti kuuntelemme ne herkällä korvalla, Yle Urheilun toimituspäällikkö Marko Krapu sanoo. –  Ylen strategiana on salibandyn osalta esittää arvokisat ja mahdollisuuksien mukaan muita tapahtumia. Hiljattain Yle ja Salibandyliitto toteuttivat yhdessä Suomen Cup -tapahtuman. Mahdollisuuksia televisioida Joensuun maaottelut selviteltiin myös, mutta kyseiselle tapahtumalle ei muusta ohjelmistosta johtuen löytynyt Ylen kanavilta lähetysaikaa. Nettilähetysten osalta Yle olisi ollut valmis ottamaan kustannusvastuun jakelusta ja sisältötuotannosta. Liitto arvioi tuotantokustannusten nousevan sille liian kalliiksi, sanoo Yle Urheilun tapahtumaurheilun ja urheiluoikeuksien päällikkö Robert Portman. –  Yle tekee yhteistyötä monien eri liitto-

jen kanssa, ja yleisesti voi sanoa yhteistuotantojen olevan lähes aina erilaisia, ja ne räätälöidään tapahtuman mukaan. On tietenkin valitettavaa, ettei Nelonen liiton pääyhteistyökumppanina televisioinnin osalta voinut esittää Joensuun maaotteluita, Portman jatkaa. –  Seuraamme tarkasti eri lajien kiinnostavuuden kehitystä asiakkaidemme parissa. Salibandy nousi viime vuonna tutkimusten mukaan 20 kiinnostavimman lajin joukkoon Suomessa. Kasvua edellisvuoteen oli muutama prosentti, Marko Krapu kertoo. –  Salibandyn kiinnostavuuden kasvu yleisön keskuudessa näkyi myös Yle Urheilussa. Pelkästään TV1:n puolella (Urheiluruutu, Aamu-TV) salibandyn näkyvyys kasvoi vuonna 2011 noin 15 % verrattuna vuoteen 2010. Tälle kaudelle loimme liiton kanssa yhteistyömallin, jossa tietyt seurat tuottavat meille kuvaa otteluistaan. Yhteistyö on sujunut hyvin, ja toivomme käytännön jatkuvan ja laajentuvan myös muihin seuroihin, Krapu sanoo. –  Yle Urheilu käsittelee salibandya myös muissa ohjelmatyypeissä kuin uutisissa. Esimerkkinä voisi mainita Urheilukatu 2 -ohjelman, jossa esiteltiin maajoukkuepelaaja Harri Forsten 19. helmikuuta, Krapu kertoo.

SAMI HEDBERG TEEMU VESTERINEN

SUVI HARTLIN

JUHA VÄSTI

ANNI HAUTALA

NIKO KIVELÄ

LUPA KOKEILLA!

UUSI HERÄ ÄMÖ RADIOSSA, TV:SSÄ, NETISSÄ


Suomalaiskatsaus Sveitsistä

SinivalkoiSet iSoiSSa rooleiSSa alPPimaaSSa Tämän kauden Sveitsin liigassa, Swiss Mobiliar Leaguessa, pelaa ennätysmäärä suomalaisia. Ainoat joukkueet, joilla ei ole sinivalkoisia riveissään, ovat Tigers Langnau sekä Köniz. Valmentajat ja pelaajat yhteenlaskettuna lähes kolmekymmentä suomalaista värittää alppimaan liigaa kaudella 2011– 2012. Tässäkään ei määrän tarvitse korvata laatua, sillä lähes poikkeuksetta ovat suomalaiset olleet kauden mittaan joukkueidensa avainhahmoja. TEKSTI PETRI MANNINEN KUVAT

VILLE VUORINEN

S

veitsin liigan taso on hyvä, mutta ei Suomen liigan veroinen. Eroja tulee paljon pelinopeudessa, fyysisyydessä sekä yleisesti ottaen taktisessa osaamisessa. Petteri Nykyn, Akseli Ahtiaisen sekä Heikki Luukkosen lisäksi maassa olisikin lisää tilausta maailmanmestarimaan valmennukselle.

Myös pelaajien yksilötaidossa ollaan vielä huomattavasti Suomen liigaa jäljessä. Sveitsiläinen kansanperinne ei ole pitänyt junioreina sisällään ”pihapelikulttuuria”, jolla esimerkiksi parhaimmat suomalaiset ovat Mika Kohosen johdolla pelikäsityksensä aikanaan luoneet.

jussila kantaa kunnioitusta Kokenein Sveitsin ”lähettiläs” on täksi kaudeksi usean Alligator Malans -vuoden jäl-

Esa Jussila on tehnyt omalla pelipanoksellaan Wiler Ersigenistä ylivoimaisen mestarisuosikin.

keen hallitsevan mestarin Wiler Ersigenin riveihin siirtynyt Esa Jussila. ”Essi” kantaa suurta kunnioitusta Sveitsin salibandyssa, eikä syyttä. Viime kaudella hän hallitsi sarjan pistepörssiä ja kantoi Malansin aina finaaliin saakka. Jussilalla sekä myös Olli Oilingilla vahvistunut Wiler on

HC Rychenbergin suomalaistrio: Mikko Hautaniemi, Mikael Lax ja Jukka Kinnunen.

56  SALIBANDY

U L KO M A AT


Mielipide: mikä vetää SuomalaiSia SveitSiin?

UHC Grünenmattin Jarmo Eskelinen ja SV Wiler-Ersigenin Olli Oilinki väänsivät puolivälierissä.

tällä kaudella jälleen ylivoimainen ykkössuosikki mestariksi, vaikka yllättäjä UHC Grünenmatt heidät playoffien avauskierroksella tiukoille laittoikin. Päävalmentaja Heikki Luukkosella on heittää kentälle Jussilan ja Hoffbauerien lisäksi Ruotsin tähtipakki Henrik Quist sekä puoli joukkueellista Sveitsin maajoukkuepelaajia.

kapanen tutun tehokas Jussilan menettänyt Malans ei jäänyt kesällä nuolemaan näppejään, vaan hankki Joensuun jättiläisen paikkaajaksi pataljoonan verran rutinoituneita suomalaisia. Penkin taakse palkattiin Oilersia takavuodet luotsannut Akseli Ahtiainen, joka veti perässään rivistöön myös maajoukkuetason Markus Olkkosen sekä Patrick Wardin. Kun ryhmään vielä joulun alla eläkepäiviltä liittyi kaiken voittanut Jouni Vehkaoja, on Malans taas valmis haastamaan Wilerin mestaruudesta. Ei ihme, että runkosarjassa vielä hieman itseään hakenut Malans oli ensimmäinen, joka asteli välieriin kaatamalla Könizin voitoin 4 – 1. Toinen välieriin marssinut joukkue oli Lauri Kapasen ja Otto Moilasen GC Zürich, joka kaatoi puolivälierissä Kari Koskelaisen, Jani Heleniuksen sekä Tommi Kivilehdon Churin 4 – 1. Kapanen on ollut koko kauden ajan tutun tehokas, ja loukkaantumisista kärsinyt seurakaveri Moilanen näytti runkosarjassa, ettei todellakaan ole menneen talven lumia. Välierissä Zürichin ”heinäsirkat” tarvitsevat kuitenkin vielä lisää Kapasen taitoa ja erikoistilannepelaamista. GCZ oli ainoa joukkue, joka pystyi runkosarjassa voittamaan Wilerin. Churin suomalaisista Koskelainen-Hele1 • 2012

Pelaajana saat usein kuulla ihmettelyjä, miksi Sveitsin liiga vetää niin paljon suomalaisia. Jopa maajoukkuetta edustavat pelaajat vetäytyvät kauas Alpeille pelaamaan, vaikka sarja ei ole Ruotsin eikä Suomenkaan veroinen tasoltaan. Katkerimmat jopa syyttävät Sveitsiin siirtyviä jäähdyttelystä, jotkut jopa rahan perässä siirtymisestä. Syitä siirtymiseen on varmasti yhtä monta kuin pelaajia, mutta ajatellaanpa asiaa maanläheisesti. Sveitsi on maa, jossa asiat hoidetaan pääasiassa hienosti. Maa on vauras, työttömyyttä ei juuri ole, ja ihmisillä on hyvä olla. Kaikki toimii, eikä kaduilla tarvitse pelätä. Palkat tavallisesta työstä ovat keskimäärin suurempia kuin Suomessa, ja myös verotus on kevyempää. Vastaavasti asuminen on huomattavasti kalliimpaa kuin ainakin meillä ”maalla” Jyväskylässä tai Seinäjoella. Useat ihmiset unelmoivat lähtevänsä ulkomaille joskus töihin, opiskelemaan tai mitä ikinä kenenkin kohdalla. Salibandyn pelaajalle ulkomailla työskentely ja oman lajin harrastaminen on tehty helpoksi. Seurat järjestävät pelaajille usein työpaikkoja sekä opiskelupaikkoja alueeltaan. Heille tarjotaan seuran puolesta asuntoa, autoa, milloin mitäkin. Joillekin jopa maksetaan pelaamisesta, joillekin ei. Kokeneet liigajyrät, maajoukkuemiehet pääsevät joukkueissaan isoihin rooleihin. Nuoret pelaajat pääsevät kehittymään, mikäli se ei omassa kotikylän seurassa ollut pienen roolin osalta mahdollista. Ulkomailla kielitaito kehittyy, ja lyhyistä etäisyyksistä tunnettu Sveitsi tarjoaa mahdollisuuden liikkumaan esim. autolla vaikkapa Italiaan, Itävaltaan, Saksaan tai Ranskaan. Jyväskylästä pääset kolmessa tunnissa Seinäjoelle, Zugista pääsee kolmessa tunnissa Milanoon. Ei minulla mitään esimerkiksi JJK:ta vastaan ole, mutta Inter Milan on ihan hauska nähdä tuossa automatkan päässä. Pelillisesti suomalaisen pelaajan täytyy olla Sveitsissä vahvistus omalle joukkueelleen. Hänen on vastattava huutoon niin pelikentällä kuin siviilissä. Sveitsiläiset ovat tottuneet täsmällisyyteen sekä asioiden moitteettomaan hoitamiseen. Tavat, joilla asiat täällä hoidetaan, ovat useassa suhteessa Suomeen verrattuna poikkeukselliset. Siihen täytyy Suomesta olevan pelaajan tai valmentajan olla valmis. Muuten tulee noutaja. Itse tulen aina kannustamaan pelaajia siirtymään ulkomaille, mikäli sellainen on mahdollista. Epäonnistuneestakin reissusta jää jälkikäteen paljon pääomaa tulevaisuuteen.

nius -kaksikko oli koko kauden ajan yhdessä Paolo Riedin kanssa joukkueen ykköspyssyt. ”Kartsa” roikkuikin jopa pistepörssin voitossa viimeiselle kierrokselle asti. Churin materiaalin kapeus kuitenkin koitui kohtaloksi GCZ:aa vastaan. Neljännessä playoff-parissa yllättäjä HC Rychenberg Winterthur elää ja hengittää suomalaiskolmikon tahtiin. Mikael Lax, Mikko Hautaniemi ja Jukka Kinnunen muodostavat ykkösviisikon rungon ja yhdessä taitavan tšekin Vojtech Skalikin kanssa ovat venyttäneet verkkoja koko kauden ajan. Hautaniemi on ollut tehojen valossa yksi koko sarjan kirkkaimmista tähdistä. Yhden kentän varassa hyvin pitkälti operoiva Winterthur taistelee hieman laajemman materiaalin omaavaa Tigers Langnauta vastaan, ja sarja onkin yllättäen vasta 3 – 2 Tigersille.

Pitkä piina vielä monella edessä Sveitsin sarjassa kaikki pudotuspelien ulkopuolelle jäävät joukkueet joutuvat karsintapeikon uhreiksi. Runkosarjan yhdeksäs,

Uster, kohtaa pudotustaistossa vain yhden voiton runkosarjassa keränneen Zug Unitedin. Sarjan kymmenes, Waldkirch-StGallen, kohtaa omassa taistossaan Kloten Bülach Jetsin. Neljällä voitolla pääsee ensi kaudeksi A-liigaan, tappiolla joutuu taistelemaan B-liigan parhaita vastaan aina huhtikuun loppupuolelle saakka. Usterin Teemu Häkkinen ja Simo Korteniitty ovat olleet joukkueen kulmakivet koko kauden ajan, mutta kevätkierroksilla menetetty playoff-paikka vaihtui karsintaan Zugia vastaan. Pommittaja Häkkinen lähtee runkosarjan 29 maalin miehenä upottamaan Zugia, jolla löytyy riveistään jopa viisi suomalaista: Petri Manninen, Hannes Kari, Ville Pätynen, kakkosvalmentaja Juha Leinonen sekä jouluna B-liigasta saapunut Matti Keltanen. Toisessa karsintaparissa Petri Väänäsen WaSa ottaa niskalenkkiä Klotenista. Klotenilla on riveissään kapteeninnauhaakin kantanut Kara Tilhe sekä jouluna B-liigasta tullut Antti Kauppinen.

  SALIBANDY  57


Uutuuttaan kiiltelevän Mynämäen HaNi-Hallin avajaisia vietettiin vuosi sitten.

            hani-halli on mynämäkeläiSten olohuone Täällä vannotaan SBS Wirmon nimeen Tammikuinen perjantai-ilta pimenee Mynämäellä. 8000 asukkaan kunnan ”keskustan” liepeillä käy kuitenkin melkoinen kuhina. TEKSTI PAUL LIPIÄINEN KUVAT

ANSSI KOSKINEN

K

auempaa katsottuna vaikuttaa kuin varsinaissuomalaisen pellon laitaan olisi laskeutunut avaruusalus, jonka ympärillä parveilee pieniä olentoja ihmeelliset astalot kädessä. Lähempi tarkastelu osoittaa kuitenkin kyseessä olevan uutuuttaan kiiltelevän HaNi-Hallin ja pikkuväki sen ympärillä paikallisia innokkaita salibandyharrastajia.

Myös parkkipaikat HaNi-Hallin ympäriltä ovat loppuneet jo aikaa sitten, kun 500 katsojaa pakkautuu seuraamaan II-divisioonan salibandyottelua SBS Wirmon ja FBC Turun välillä. Mynämäestä, HaNi-Hallista ja SBS Wirmosta voi siis huoleta puhua Ilmiönä isolla Iillä!

neljän miljoonan euron panostus HaNi-Hallin tarina tiivistyy yhteen mieheen, Hannu Niemeen, jonka nimikirjaimista halli on nimensäkin saanut. Halli avattiin käyttöön noin vuosi sitten. – Omat lapsemme ovat aina pelanneet salibandya. Mynämäellä tilaongelma oli kuitenkin jatkuva, joten sen myötä iski ”hulluuskohtaus” tämän hallin rakentamiseen, Hannu Niemi naurahtaa. – Rakennusvaihe menikin todella nopeasti ja ongelmitta. Kaikkiaan halli tuli maksamaan noin neljä miljoonaa euroa, ja sitä velkaa pyritään nyt parhaan mukaan lyhentämään. Vaikkei kunta rahallisesti hallia ole tukenutkaan, on sen asenne nopeine kaavamuutoksineen ollut meille aina myötämielinen. Myös paikalliset yritykset ovat tulleet hyvin mukaan, sillä edustusjoukkuekin koostuu lähes täysin kylän omista pojista. Tukkimiehenkirjanpito kertoi illan päätteeksi SBS Wirmon ja FBC Turun välisessä II-divisioonan kamppailussa olleen paikalla 496 katsojaa.

58  SALIBANDY

Itse käyn yhä edelleen siviilityössäni, ja vaimoni Maisa huolehtii hallin päivittäisestä pyörittämisestä, Niemi kertoo.

tutut ongelmat ”Köyhän ei kannata ostaa halpaa”, sanotaan. Se pätee myös HaNi-Halliin; salibandyväkeä lämmittää erityisesti kentän pinta, uusimman sukupolven viiden millin lisäpehmusteella varustettu Taraflex. Myös laidat ovat MM-kisoissakin käytetyt Swerinkin laidat. – Kehuja on tullut muiltakin kuin omilta pojilta, Niemi hymyilee. Salibandykentän lisäksi HaNi-Hallista löytyy kahvion lisäksi kuntosali, ryhmäliikuntatila ja kokoustilat saunoineen. Myös ongelmat ovat monelle muullekin yrittäjälle tutut. – Päiväkäyttöä pitäisi saada lisää. Nyt illat ovat jo aivan täysiä. Kunta kilpailuttaa koululiikuntaan käytettävät tilat tässä lähiaikoina, ja luonnollisesti aiomme olla siinä myös mukana, Niemi kertoo.

juniorijoukkueet lähes joka ikäluokassa Salibandykentän korkean käyttöasteen Mynämäellä takaa SBS Wirmon (seuran nimi tulee Mynämäen ruotsinkielisestä nimestä Virmo) laadukas ja laaja junioritoiminta. Joukkueella on tyttö- ja poikajuniorijoukkueet käytännöllisesti katsoen kaikissa mahdollisissa ikäluokissa ja sen päälle vielä vanhempi-lapsi -kerho. Vertailun vuoksi: kolme kertaa suuremmassa Salossa M U U TA


pitää voittaa, jotta nousu onnistuu, edustusjoukkueen päävalmentaja Petri Seppinen tietää. Menestysresepti II-divisioonan tasolla pärjäämiseen on Seppisellä selvä. – Pyrimme pitämään jalat liikkeessä ja etäisyydet pieninä, jotta apu on koko ajan lähellä. Näin pystymme kontrolloimaan peliä. Meillä on nuori, mutta erittäin sitoutunut joukkue. Käytännöllisesti katsoen kaikki pelaajat ovat seuran omia kasvatteja, ja taustat ovat kunnossa Mikko Immosen ja Tomi Auremaan kautta. Tämä on siis vähän tällaista ”maalaisjunttien” touhua, ja tässä on todella hienoa olla mukana, Seppinen nauraa.

Keltapaitaisen SBS Wirmon lähes kaikki pelaajat ovat kotoisin Mynämäeltä. Kuva tammikuisesta kotiottelusta FBC Turkua vastaan.

Summerin soidessa erätauon merkiksi pelmahtaa HaNi-hallin Taraflex-matto täyteen tulevaisuuden lupauksia vetelemään ylänurkkia.

on poikajuniorijoukkueita kaksi, tyttöjuniorijoukkueita ei lainkaan. SBS Wirmo onkin Turun alueen kolmanneksi suurin salibandyseura. – Lisenssipelaajia on kolmisensataa ja jäseniä seurassa noin 400. Se on tämän kokoisella paikkakunnalla Tomi Auremaa (vas.) toimii SBS Wirmon managerina, Maisa Niemi huolehtii HaNi-Hallin päivittäisestä toiminnasta, ja Hannu Niemi on halliprojektin isä.

”lottovoitto maaseutupitäjälle” todella iso määrä. Junioreiden vanhemmat ovat myös lähteneet todella hyvin toimintaan mukaan, seuran toiminnassa pitkään mukana ollut ja itsekin Mynämäeltä kotoisin oleva Tomi Auremaa kertoo. Sekä miesten että naisten edustusjoukkueet pelaavat tällä hetkellä II-divisioonaa. – Kyllä edustusjoukkueiden menestys meille tärkeä asia myös on. Joukkueiden pelaajat ovat junioreille aivan oikeita esikuvia. – Seurana meillä ei kuitenkaan ole mihinkään kiire. Pyrimme löytämään toimintaan mukaan yhä enemmän motivoituneita ihmisiä ja kouluttamaan valmentajia. Emme hae siis pikavoittoja, Auremaa painottaa. Miesten joukkue johtaa omaa ”VarsinaisSuomen lohkoaan” muutama kierros ennen runkosarjan loppua puhtaalla pelillä. SBS Wirmo voikin pitää itseään jo varmana karsijana, sillä tällä kaudella II-divisoonassa pelataan ensin oman lohkon sisällä neljän parhaan joukkueen play-offit, joiden voittajat etenevät valtakunnalliseen I-divisioonan nousukarsintaan. – Vähintään kolme otteluparia

Mynämäen salibandyilmiö tuntuu ja näkyy myös illan ottelussa. Yleisöä ilmoitetaan paikalla olevan 496 henkilöä, eikä enempää kyllä mahtuisikaan. Ottelutapahtuma on rakennettu ”suuren maailman malliin” musiikkeineen, stroboineen, valoineen ja pelaajaesittelyineen. HaNi-halin yleisörakenne on suorastaan hupaisan heterogeeninen; lehtereiltä löytyy väkeä sylivauvasta harmaahapsiseen ukkoon. Kahvilan puolella perjantaiiltaa aloittelee puolestaan paikallinen moottoripyöräjengi. Makkaran, kahvin ja oluen myynti käy HaNi-hallissa vilkkaana. SBS Wirmon otteluissa erätauot kestävätkin muista alasarjojen otteluista poiketen kokonaisen vartin. Kahvilasta löytyvät tauolla myös mynämäkeläiset Jussi ja Johanna Laine sekä Kauko Kylänpää ja Liisa Huuskonen. SBS Wirmon luonne ”koko kylän juttuna” saa heiltä vahvistuksen. – Meidän pojat ovat kaikki mukana seuran toiminnassa, yksi valmentaa ja kaksi pelaa. Salibandystä on tullut siis jo eräänlainen elämäntapa. Salibandy vaikuttaakin sopivan tällaiselle maaseutupitäjälle hyvin eräänlaisena jääkiekon korvikkeena. Ja onhan salibandy jääkiekkoon verrattuna halpa ja vanhemmille vaivaton laji, pariskunnat pohtivat. – Tämän HaNi-hallin saaminen tänne Mynämäelle oli oikea lottovoitto kunnalle. Hattua täytyy nostaa. Ja onhan tämä myös erittäin mukava tapa viettää perjantai-iltaa, sillä tästä on tullut todellinen kokoontumispaikka kaikenikäisille kyläläisille, nelikko iloitsee. Illan ottelukaan tuskin jätti ketään kylmäksi: SBS Wirmo kukisti FBC Turun värikkäiden vaiheiden jälkeen 7– 4. Runsaan maalimäärän lisäksi ottelussa nähtiin yksi 10 minuutin jäähy, yksi ulosajo ja yksi rankkari. Illan suurin sankari oli SBS Wirmon Keni Kivilä, joka vastasi neljästä isäntien maalista.

1 • 2012

  SALIBANDY  59


Xin Chen (vas.), Qinhua Feng ja Jun Wang näkivät vierailunsa aikana myös liigasalibandya SSV:n ja Loviisan Torin välillä.

Salibandya viedään Kiinaan SISUn voimalla Kansainvälisen nosteen saamiseksi salibandy tarvitsee piiriinsä uusia maita ja lisää harrastajia Euroopan ulkopuolelta. Yksi merkittävä maa salibandyn maailmanvalloitukselle on Kiina, maailman väkirikkain maa. Sinne lajia yritetään nyt saada IFF:n ja Shanghain yliopiston voimin. TEKSTI MARKKU HUOPONEN

T  KUVA

JUHANI NIIRANEN

ammikuussa Helsingissä vieraili kolmen henkilön delegaatio Shanghai International Studies Universityn (SISU) liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Kiinassa pienikin on jo suurta. Jo yksi suurkaupunki voi volyymillään nostaa salibandyn harrastajamäärän aivan

60  SALIBANDY

uudelle tasolle. Merkittävänä lajin keskittymänä ja sillanpääasemana voisi toimia 16 miljoonan asukkaan Shanghai, jonne perustetaan salibandyn kehityskeskus SISUn ja kansainvälisen kattojärjestön IFF:n yhteistyönä.

Liikunnanopettajat sanansaattajina Salibandya on pelattu Shanghaissa vuodesta 2003 lähtien työkomennuksilla olevien poh-

joismaalaisten voimin. SISUn suojissa lajia on pelattu vuodesta 2008. –  Huomasimme salibandyn sopivan erinomaisesti opiskelijoille, koska sitä voi pelata missä vain ja se sopii hyvin myös tytöille ja naisille, kertoo liikunnanopettaja Xin Chen, delegaation naisjäsen. Oppilaitos sai yrityksen tukemaan salibandytoimintaansa, jonka turvin salibandya ryhdyttiin esittelemään kuudessa eri yliopistossa. Seuraavana vuonna alkoi valmentajakoulutus, ja 2010 järjestettiin ensimmäiset turnaukset, minkä jälkeen SISU:sta oltiin yhteydessä IFF:ään. Alkuvuonna 2011 IFF järjesti Shanghaissa valmentajaseminaarin, johon otti osaa 35 liikunnanopettajaa 24 koulusta. Tällä hetkellä salibandy kuuluu lajivalikoimaan 10:ssä yliopistossa, ja kolmessa KANSAINVÄLINEN SALIBANDY


lukiossa se on valinnaisena liikuntamuotona. Saatuaan ”lajitunnustuksen” Shanghain opetusviranomaisilta salibandy kuuluu lajeihin, joissa järjestetään yliopistojen välinen mestaruusturnaus. Jatkossa SISUn tarkoituksena on tehdä salibandya tunnetuksi yliopistojen lisäksi myös peruskouluissa.

Lajitietoutta laidasta laitaan Seuraavia toimenpiteitä varten delegaatio sai tukevan annoksen tietoutta salibandytoiminnan organisoitumisesta Suomessa seura- ja liittotasolla, olosuhteista, valmentajakoulutuksesta ja sarjatoiminnasta. Merkittävin askel oli yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen SISUn ja IFF:n välillä. Sitä varten delegaation mukana Suomeen

taa salibandyn kehityskeskus Shanghaihin, ja he olivat hakemassa tietoa ja tukea projektilleen Suomessa. Sen tavoitteena on järjestää kilpailutoimintaa eri yliopistoille ja laajentaa salibandyn tuntemusta Kiinassa, kertoo IFF:n pääsihteeri John Liljelund. IFF tukee kehityskeskusta materiaalein ja opetuksin vuoden aikana, ja Shanghaissa järjestetään syyskuussa koulutustilaisuus eri yliopistojen liikunnanopettajille sekä lajin säännöistä ja sen opettamisesta että siitä, miten sarjatoimintaa voidaan alueellisesti pyörittää.

Kiinaa odotetaan jo kansainvälisille areenoille Liikunnanopettaja Xin Chen uhkuu intoa viedä salibandya eteenpäin Shanghaissa

”Rakastamme salibandya ja haluamme kehittyä ja kehittää toimintaamme. Meillä on nyt paljon ideoita tähän tehtävään. Uskon, että Kiina nähdään kansainvälisillä areenoilla tulevaisuudessa.” saapui Xin Chenin ohella myös toinen liikunnanopettaja, Qinhua Feng ja liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Jun Wang. –  SISU-yliopiston tavoitteena on perus-

Suomesta saamansa tietouden pohjalta. –  Rakastamme salibandya ja haluamme kehittyä ja kehittää toimintaamme. Meillä on nyt paljon ideoita tähän tehtävään.

Uskon, että Kiina nähdään kansainvälisillä areenoilla tulevaisuudessa. Salibandya harrastetaan Shanghain lisäksi Pekingissä, Hong Kongissa ja eräissä muissa kaupungeissa. Avoimet Kiinan mestaruuskisat pelataan tänä vuonna maaliskuussa Hong Kongissa maaliskuun alussa. IFF:n toiveena on, että Kiina saataisiin virallisesti liitettyä salibandyperheeseen hyvinkin pian. –  Isommassa kuvassa tämän projektin myötä ollaan käynnistämässä Shanghain provinssin Opiskelijoiden Salibandyliittoa ja etsitään tapaa käynnistää koko Kiinan kattavan salibandyliiton perustamista, Liljelund visioi. Myös IFF:n puheenjohtaja Tomas Eriksson on luottavainen alkavaan hankkeeseen SISUn kanssa. –  Kiina on strategisesti tärkeä maa IFF:lle yhdessä Brasilian ja Intian kanssa. Tämä on jatkoa vuosina 2006 – 07 Pekingissä aloitetulle salibandyn levitystyölle. Liljelundin mukaan Kiina voisi olla valmis osallistumaan arvokisoihin jo parin kolmen vuoden kuluttua joko Aasian mestaruuskisoissa tai opiskelijoiden MM-kisoissa. –  Uskoisin, että kiinalaisilla on halua osallistua kv-toimintaan heti, kun he kokevat, että heillä on riittävän vahva joukkue jalkeilla.

Etu vakuutuksensa keskittävälle:

Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää!

Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa 31.3.2012 saakka.

1 • 2012

  SALIBANDY  61


SSbl    inFo KOONNUT MARKKU HUOPONEN

SALIBANDYLIITON VALTIONAPU KASVOI 66 000 EUROLLA Salibandyliiton valtionapu vuodelle 2012 on 869 000 euroa, mikä on 66 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lajiliittojen saama tuki kasvaa viime vuodesta 4,7 prosenttia ja muiden liikuntajärjestöjen tuki puoli prosenttia. Toimintaa tuetaan veikkausvoittovaroista yhteensä 42,4 miljoonalla eurolla. Avustusta sai yhteensä 124 järjestöä. – Valtionavustuksen korotus on tehty painottamalla järjestön toimintaan osallistuvien henkilöiden lukumäärää sekä liiton kansainvälisen kilpailutoiminnan menestystä. Painopiste on tänä vuonna palloilulajeissa, joissa lasten ja nuorten harrastajamäärät ovat kasvussa ja joiden kilpailullinen menestys kansainvälisesti sekä juniori- että aikuistasolla on ollut hyvää, toteaa liikuntaministeri Paavo Arhinmäki. Lajiliitoista suurimman avustuksen eli 1 920 000 euroa sai Suomen Palloliitto. Muut merkittävät tuensaajat olivat Suomen Voimisteluliitto Svoli (1 780 000 euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1 375 000 euroa), Suomen Hiihtoliitto (1 120 000 euroa) ja Suomen Urheiluliitto (1 060 000 euroa).

•­­

OLS SUURIN JÄSENSEURA Oulun Luistinseura on Salibandyliiton suurin jäsenseura lunastettujen lisenssien mukaan 1075:llä pelaajallaan ja samalla ainoa yli tuhannen pelaajan seura. Toisena listalla on vantaalainen Tikkurilan Tiikerit, ja kolmossijaa pitää hallussaan Koovee Tampereelta. Kaikkiaan SSBL:n lisenssin lunastaneita vuoden 2012 alussa oli 46 509 kappaletta. Huomioitavaa on, että seurojen kerhotoiminnassa mukana saattaa olla sellaisia, joilla ei ole Salibandyliiton pelaajalisenssiä.

10 suurinta salibandyseuraa: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

lisenssipelaajia Oulun Luistinseura ............................................ 1075 Tikkurilan Tiikerit, Vantaa ..................................877 Koovee, Tampere ...................................................865 Blackbirds United, Kerava ....................................727 Espoon Oilers .........................................................667 Tapanilan Erä, Helsinki ........................................640 Porvoon Salibandyseura .......................................634 Westend Indians, Espoo .......................................634 SB Vantaa ................................................................617 Salibandyseura Viikingit ......................................599

62  SALIBANDY

PELISÄÄNTÖJEN MUUTOSKYSELY TUOTTI PALAUTETTA Salibandyn seuraava sääntökirja astuu voimaan kesällä 2014. Mahdollisia muutoksia varten kansalliset lajiliitot ovat kyselleet sääntöjen muutostarpeista. Suomen Salibandyliiton osalta pelisääntömuutoskysely lähetettiin alkuvuodesta yhteensä noin 750 toimijalle, mikä piti sisällään salibandyseurojen, erotuomari- ja valmennussektorin, pääsarjajoukkueiden ja maajoukkueiden keskeisiä toimijoita sekä pelaajayhdistyksen edustajia. Kyselyyn vastasi 93 henkilöä, joista 50 ehdotti muutosta nykyisiin salibandyn pelisääntöihin. Saadun palautteen perusteella Suomen Salibandyliitto on koostanut muutosesityksensä IFF:n sääntövaliokunnalle. Mahdollisia sääntömuutoksia voidaan testata kansallisissa sarjoissa IFF:n päätöksellä kaudella 2012 – 2013. Testikokemusten ja ehdotusprosessin tuloksena uudet salibandyn pelisäännöt tulevat voimaan kesällä 2014. Suomen sarjoihin tulevista mahdollisista kokeiluista kerrotaan kevään aikana.

•­­

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKEA VOI HAKEA VIELÄ Opetusministeriön liikuntayksikön myöntämä paikallisen seuratoiminnan kehittämistuen haku jatkuu 15.3. saakka osoitteessa www.seuratuki.fi. Kehittämistukea voi hakea lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisten terveyttä edistävän liikuntaan. Hankkeiden tavoitteena on lisätä urheiluseuroissa liikkuvien lasten, nuorten ja aikuisten määrää sekä kannustaa seuroja kehittämään toimintaansa laadullisesti tai kokeilemaan uusia innovaatioita. Nuorten kehittämistukea voi hakea seuraaville hankkeille: harrastusmahdollisuuksien lisääminen (6 – 19 v.), harjoittelukulttuurin kehittäminen (11 – 15 v.) sekä seuran kehittäminen Sinettiseuraksi. Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan kehittämistukea voi hakea ohjaajien osaamisen kehittämiseen, uuden säännöllisen toiminnan lisäämiseen, aikuisten liikuntatoiminnan aloittamiseen ja kuntayhteistyöhön. Kaikkien tuettujen hankemuotojen toteuttamisaika tulee olla 1.6.2012 – 31.7.2013. Tukea myönnetään 1000 – 8000 euroa. Uutena pilottihankemuotona tukea voi hakea vähävaraisten harrastusmahdollisuuksien kehittämiseen. Vähävaraisten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen -pilottihankemuoto haluaa edistää taloudellisen tasa-arvon toteutumista urheiluseuratoiminnassa. Pilottihanketukea voivat hakea urheiluseurat, jotka sitoutuvat yhteiseen kehittämisprosessiin ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Kehittämisprosessiin valitaan 10 – 30 seuraa, ja haettava tuki on 5000 – 30 000 euroa per seura. Hakemuksen tekemiseen kannattaa käyttää aikaa ja liiton toimihenkilöiltä voi pyytää kommentteja ja vinkkejä kehityshankkeen hahmottamiseen. Myös valmista tukimateriaalia suunnittelun avuksi löytyy. Lisätietoja: Kim Sällström (juniorihankkeet) ja Eeva Welling (harrastesalibandyn hankkeet). SSBL INFO


SALIBANDYLIITTO HAKEE IKÄLUOKKAVALMENTAJIA 1999 -SYNTYNEILLE Kaudelle 2012 – 2013 uutena ikäluokkana Salibandyliiton Pelaajapolkutoimintaan tulevat mukaan 1999-syntyneet tytöt ja pojat. Ikäluokkavalmentajia haetaan seuraaviin ikäluokkiin: •­ 1999-syntyneet tytöt, sopimuskausi 2+3 vuotta, (päättyy 8 / 2017) •­ 1999-syntyneet pojat, sopimuskausi 2+3 vuotta (päättyy 8 / 2017) Tyttöjen ikäluokkaan valitaan kaksi (2) ikäluokkavalmentajaa ja poikien neljä (4) ikäluokkavalmentajaa. Molemmissa nimetään ikäluokan vastuuvalmentaja ja valmentajat. Tehtävät alkavat 1.5.2012. Ikäluokkavalmentajan tehtäviin kuuluvat mm. •­ yhteydenpito ikäluokan seurajoukkueiden ja U19-maajoukkuevalmentajiin •­ seuravalmentajien rekrytointi pelaajapolkutapahtumiin •­ vastaaminen ikäluokan pelaajakartoituksesta SSBL:n valmennuslinjauksen mukaisesti •­ pelaajaseuranta kilpailukauden aikana •­ kartoitusleirien harjoitteiden suunnittelu ja toteutus •­ sopivan henkilön löytyessä mahdollisuus ikäluokan maajoukkuevalmennukseen Ikäluokkavalmentajan valintakriteerit: •­ riittävä valmentajakoulutus •­ näyttöjä nuorten pelaajien kehittävästä valmentamisesta •­ hyvät sosiaaliset taidot •­ taidot ja kyky monipuoliseen yhteydenpitoon ja tiedottamiseen •­ aito kiinnostus nuorten pelaajien kehittämiseen •­ aikaa ikäluokkavalmentajan tehtäviin Eduksi luetaan: •­ kokemus urheiluoppilaitosvalmentamisesta •­ oma pelaajaura •­ kokemus huippusalibandyn valmentamisesta Ikäluokkavalmentajan edut: •­ koulutus tehtäviin, ja he saavat osallistua SSBL:n järjestämiin koulutuksiin •­ Salibandyn vapaakortti, joka oikeuttaa sisäänpääsyn SSBL:n alaisiin otteluihin •­ edustus- ja harjoitteluasusteet •­ kulu- ja ansionmenetyskorvaus erillisen oman budjetin puitteissa Vapaamuotoiset hakemukset (ja lisätiedot) 9.3.2012 mennessä sähköpostilla lasse.eriksson@salibandy.net

Sport pesee treenivaatteet www.serto.fi

1 • 2012




 



 salibandyn





  pro camp 12-17 -vuotiaille    

  

hinta 210,-/vko




LYHYET

Nimityksiä

Salibandyliitto laajentaa Talenttileiritoimintaa Salibandyliiton nuorille lahjakkuuksille suunnattu Talenttileiritoiminta laajenee huomattavasti ensi kesänä. Entiseen tapaan järjestetään kolme Talenttileiriä Eerikkilän urheiluopistolla. Uutena mukaan tulevat kuusi Tahkolla järjestettävää Talenttileiriä kolminkertaistavat kokonaisleirimäärän yhdeksään. Laadukkaan leiritoiminnan lisääminen mahdollistui, kun Salibandyliitto solmi yhteistyösopimuksen Arena Centerin kanssa. Nilsiässä sijaitseva, Arena Center -konserniin kuuluva Tahko Spa monitoimihalleineen antaa Talenttileireille mainiot puitteet. –  Ilman Arena Centerin kanssa tehtävää yhteistyötä liitolla ei olisi ollut mahdollisuutta lisätä leirimäärää. Nyt kovasti kysyttyä toimintaa päästään laajentamaan useammalle ikäluokalle, kertoo Salibandyliiton valmennus- ja koulutuskoordinaattori Lasse Eriksson tyytyväisenä. Talenttileiritoiminnalla Salibandyliitto haluaa tarjota pelaajille mahdollisuuden laadukkaaseen lisäharjoitteluun kesäaikaan. Leirit on kohdennettu ikäluokkien lahjakkuuksille, jotka haluavat kehittää itseään yksilöinä matkalla kohti huippusalibandya. Talenttileirit ovat yksilön kehittymisen seurantaan luodun Pelaajapolun tukitoimi. Talenttileireillä pelaajille annetaan henkilökohtaista ohjausta ja palautetta sekä kehitysideoita erilaisin laji- ja oheisharjoittein – pääteemana koko toiminnassa on harjoittelemalla ja tekemällä oppiminen. –  Talenttileirien toiminnan huippulaadun varmistavat valmennuksesta vastaavat Salibandyliiton maajoukkue- ja ikäluokkavalmentajat yhdessä liigavalmentajien ja -pelaajien kanssa, Eriksson toteaa. Talenttileirien hinta on 330 €, joka sisältää huippuvalmennuksen, viiden päivän täyshoidon, tilat ja leiripaidan. Lisäksi Tahkon leireillä hintaan sisältyy kuljetus Helsinki-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Nilsiä. Talenttileireille avataan piakkoin omat nettisivut osoitteessa: www.talenttileirit.fi

Talenttileirit kesällä 2012 4.– 8.6.

•  Pojat 1999 •  Tytöt 1999 – 2000

Tahko Spa

10.– 14.6. •  Pojat 1996

Eerikkilän urheiluopisto

11.– 15.6.

•  Pojat 1994 – 95 •  Tytöt 1994 – 95

Tahko Spa

30.7.– 3.8.

•  Pojat 1998 ja Tytöt 1998

Tahko Spa

4.8.– 8.8. •  Pojat 1997 ja Tytöt 1997

1 • 2012

Eerikkilän urheiluopisto

Salibandyliitto Salibandyliiton määräaikaiseksi sihteeriksi Helsingin-toimistoon on valittu Hanne Nyrönen. Sijaisuus kestää syyskuun 2012 loppuun saakka. SSBL:n uudeksi Pohjois-Suomen aluevastaavaksi 27.2.2012 alkaen on valittu Karo Kuussaari. Pohjois-Suomen aluetoimisto sijaitsee Oulussa (Sammonkatu 6, 90570 Oulu). Yhteystiedot: karo. kuussaari@salibandy.net, puh. 0400 529 012, fax (08) 371 741.

Salibandyliiga Sarjasihteeri Jyrki Paajasen uusi työnimike on kilpailukoordinaattori.

Salibandyn käsikirja ilmestynyt Salibandy palloilulajina on vielä nuori, mutta voimakkaasti kasvanut, kehittynyt ja edelleen kehittyvä laji. Jyri Korsmanin ja Jouko Mustosen kirjoittamassa Salibandyn käsikirjassa esitetään kootusti, mitä salibandy on tänään, mutta samalla luodaan lyhyt katsaus lajin historiaan. Käsikirjan luonteeseen kuuluen kirjassa käsitellään mm. lajitaitoja, harjoittelua, kilpailutoimintaa, maajoukkuetoimintaa, sääntöjä ja erotuomaritoimintaa, mutta myös seurajoukkuetoimintaa, juniorityötä, välineitä ja muita käytännön tason keskeisiä asioita. Tämä kirja palvelee niin alan ammattilaisia, harrastajia, lasten vanhempia kuin myös lajin kannattajiakin. Kirja sisältää runsaasti valokuvia sekä piirtokuvia, ja sitä voi ostaa osoitteesta www.unipress.fi tai Sabastoresta www.sporttikauppa.com/tuotteet/sabastore

Mihu maailman paras jo neljännen kerran Ruotsalainen Innebandymagazinet on valinnut Mika Kohosen vuoden 2011 maailman parhaaksi salibandypelaajaksi. Kohonen, 34, sai kunnian jo neljännen kerran ja kolmannen kerran peräkkäin. Valinnan tekivät Innebandymagazinetin johdolla maajoukkuevalmentajat ja toimittajat eri maista, ja se on osunut Mika Kohoseen myös 2005, 2009 ja 2010. –  Tämä on suuri kunnia. Haluan totta kai kehittyä joka vuosi yhä paremmaksi ja auttaa joukkueitani Storvreta IBK:ta ja Suomen maajoukkuetta. Valinta osoittaa samalla, että joukkueeni ovat menestyneet, Kohonen sanoi valinnastaan. Maailman kymmenen kärkeen mahtuivat suomalaisista myös kakkonen Harri Forsten, viitonen Tatu Väänänen ja kuutonen Mikael Järvi.

  SALIBANDY  65


3XKHOLQ   (PDLOVSRUWWLNDXSSD#VOX¿ 3RVWLRVRLWH6/8QVSRUWWLNDXSSD5DGLRNDWX6/8

9$/0(11860$7(5,$$/, 

4ff9f ;<6;,

/05;(

  “ :(30)(5+@5;(2;0022(2(5:06¹4420:(=,9:06¹YHQVP[L[[\LYp  Á 



  “ :(30)(5+@5;(2;0022(2(5:06H2LS[HPULUIZPUPULULPR\]H  Á









  “ :(30)(5+@5;,250022(1(7,9<:;03(5;,,;¶/(9160;,4(330;  Á 



 WLY\ZOHYQVP[L[[HLYPPRpPZ[LUQV\RR\LOHYQVP[[LS\\U



  “ :(30)(5+@516<22<,;(2;0022(¶/(9160;,4(330;  Á 



OHYQVP[L[[H]PPZPRRVWLSHHTPZLLU7\VS\Z[\ZQHO`€RRp`ZWLSHHTPULU

  “ :(30)(5+@5,90260:;03(5;,,;¶/(9160;,4(330;  Á 



 OHYQVP[LR\]PV[H]HWHHS`€U[LPOPUZLRp`SPQHHSP]VPTHWLSHHTPZLLU

  “ :(30)(5+@54((30=(/;07,30¶67(:  Á  

 

2pZPRPYQHTHHSP]HOKLPSSLQH]HSTLU[HQPSSL9\UZHHZ[P[PL[VHTHHSP]HOKPUOHYQVP[[LS\Z[H LYPRH\ZPSSHQH[VPTPU[HTHSSP[LYP[PSHU[LPKLUWLSHHTPZLLU

  “ :f/3@51(:(30)(5+@56/1((1(567(:¶2(5:06  Á  

 



6OQHHQHU6WHZVUH]\RZPHPR\PZY`OTpUZpOS`QHZHSPIHUK`OHYYHZ[\RZLU Rp`UUPZ[pTPZLLUQH[LY]L`Z]HSPZ[\RZLUQHRHTPZLLU[`€`O[LPZ€ZZp

  “ :(30)(5+@5;(2;0022(2(5:06  Á  

 

4HNULL[[PWVOQHSSHTPZZpRLU[[pWVOQH[\ZZPSSHWPPY[LS``UQHS\RP[\ZWHWLYLPKLU ZpPS`[[pTPZLLU:PZpS[pp`OKLUVO\LU[\ZZPUQH[\ZZPWPKPRRLLU[HYYHRPPUUP[`RZLSSp



  “ :(30)(5+@5;(2;0022(;(<3<  Á 



:LPUpSSLYPW\Z[L[[H]H[HP[L[[H]HTHSSPH]H[[\UHRVRV?JT

 “ *6(*/)(.¶=(34,5;(1(3(<22<  Á   

  

3HHK\RHZ]HSTLU[HQHUVSRHSH\RR\QVRHVUT\\UUL[[H]PZZHT`€ZZLSRpYLW\RZP <ZLP[HSVRLYVP[HTTRHUUL[[H]HSSL[PL[VRVULLSSL]HSTLU[HQHRHUZPVSSLQH LUZPHW\[HY]PRRLPSSL

 “ :(30)(5+@5:ff5;k2091(¹=VPTHZZHSpO[PLUÁ



 “ ;,5(=(:f/3@67(:Á  “ ;,5(=(:f/3@+=+LPR\]HHÁ   “ ;LUH]HZpOS`VWHZQH;LUH]HZpOS`+=+WHRL[[POPU[HHUÁ

9,'(27 

4ff9f ;<6;,

 “ :(30)(5+@5-@@:05,5/(9160;;,3<+=+  Á   

  

2VURYLL[[PZPHTHSSLQH]VPTHTV[VYPPRRHQHUVWL\ZOHYQVP[[LS\\UZLRp RL[[LY``ZQH[HZHWHPUVOHYQVP[[LP[H7HPUV[[\\SHQPUVTHPZ\\[LLU ;LZ[P[QH]LU`[`RZL[3PP[[LLUp[\O[PRPYQHSSPULU[PL[VWHRL[[P2LZ[VTPU\\[[PH

 “ :(30)(5+@516<22<,;(2;0022(+=+  Á 





/05;(



 Salibandypelaajan



Joukkuetaktiikkaa osa II &

 osa I



7LY\ZOHYQVP[[LP[HQV\RR\LOHYQVP[[LS\\U2LZ[VTPU\\[[PH



 “ :(30)(5+@516<22<,;(2;0022( ,90260:;03(5;,,;+=+  Á 



7LSPU[HR[PULUZ`]LU[pTPULULYPVZHHS\LPSSH2LZ[VTPU\\[[PH

 “ :(30)(5+@57,30;03(55,96630;+=+  Á  “ :(30)(5+@5;,250022(1(;(0;+=+  Á    

   

+]KZHSPIHUK`USHQP[HP[H]\\KLZ[H+]KSSpLZP[LSSppUSHQP[LRUPPRH[R\[LUSPPRR\TPULU Z`€[[pTPULUSH\RH\RZL[QHOHYOH\[[HTPULU4HSSLQHVU`RZPS€QHQV\RR\LOHYQVP[[LS\\U 7ppVZHZZH[HP[LPSLL1HUP2\RRVSH4\RHUHT`€Z3H\YP2HWHULUQH<YOLPS\RV\S\U ]HSTLUU\ZY`OTp+]KURLZ[VVUTPU\\[[PH









  “ 4((30=(/;07,30:(30)(5+@::(+=+  Á  

 

4VUPW\VSPULU]PKLVTHHSP]HO[PWLSPPU]HSTLU[HQPSSLQHWLSHHQPSSL;LRUPPRH[SHQPOHYQVP[LS\QH WLSP[PSHU[LL[,_[YHUHY\UZHHZ[PT]OHYQVP[[LP[H7ppVZHZZH1HYTV0OTL2LZ[VTPU

 “ ;(562,1ff20,226+=+¶/,946:;6+=+  Á   

  

=PKLVVURLOP[L[[`]\V[PHPKLUWLSHHQPLUVTH[VPTPZLLUOHYQVP[[LS\\U]HSTLUU\Z WppSSPR€PSSLZL\YHU[HP[VOHYQVP[[LS\UZ\\UUP[[LS\\U]HSTLU[HQPSSLQV\RR\LPKLUOHYQVP[[LS\U Z\\UUP[[LS\\UQHSPPR\UUHUVWL[[HQPSSLSPPR\U[H[\U[PLUSHHK\URLOP[[pTPZLLU

 “ 4((034(54,:;(90;+=+  Á





 “ 44RPZHRVVZ[L]PKLV=/:LPR\]H  Á





4ff9f ;<6;,

/05;(

 

2H\KLURHPRRPLUZHYQVQLUSVW\SSPZL[[PSHZ[V[QHSHHQH[THHV[[LS\YHWVY[P[ QHWppZHYQVQLUO\PWW\OL[RL[R\]PUZLRpZHUVPU

 “ :(30)(5+@52(<:02091(   Á  

 

2H\KLU RHPRRPLUZHYQVQLUSVW\SSPZL[[PSHZ[V[QHSHHQH[THHV[[LS\YHWVY[P[ QHWppZHYQVQLUO\PWW\OL[RL[R\]PUZLRpZHUVPU ZP]\H

0\\PlOlDYRLQQDDUNLVLQ±

 H\KLU RHPRRPLUZHYQVQLUSVW\SSPZL[ 2 [PSHZ[V[QHSHHQH[THHV[[LS\YHWVY[P[QHWppZHYQVQLU O\PWW\OL[RL[R\]PUZHUVPUQH[PSHZ[VPUZLRp TPLZ[LUQHUHPZ[LUWLSHHQHRVO[HPZL[OPZ[VYPH [PSHZ[V[WppZHYQVQLUVZHS[H



SALIBANDY kau

sikirja 2009

kausikirja 2009

 

8

kausikirja 200

LNL MD 

 “ :(30)(5+@52(<:02091(  Á

SALIBANDY

 “ :(30)(5+@52(<:0   2091( Á

SALIBANDY

.,5-$7-$0887-8/.$,687



2VWDYHUNRVVD6DEDVWRUHVWDZZZVSRUWWLNDXSSDFRP


 



9RLWRVWDDP\|VYHUNRVVD6DEDVWRUHVWD ZZZVSRUWWLNDXSSDFRP

 

.,5-$7-$0887-8/.$,687 



7PUV[Up`[[p]p[ZPZpS[ย€UZp]P\ORHUH[HPY\\K\RRVUH WPUVZZHVSL]PLURVO[LPKLUTppYpZ[pYPPWW\LU=VP[ RH[ZLSSHWPUVHT`ย€ZS\L[[LSVUH1VZWPKp[`OKLZ[p [``SPZ[pLUULTTpUR\PU[VPZLZ[H]VP[HZL[[HHWPUVU H\RLHTHHUHPUHR`ZLPZLSSp[``SPSSp

;LY]L[\SVH4HJ6:? :UV^3LVWHYKPPU :UV^3LVWHYKPU+VJRPZZHVU 7PUV[VTPUHPZ\\ZQVURHH]\SSH ]VP[Rp`[[pp\ZLPURp`[L[[`Qp [PLKVZ[VQHQHVOQLSTPHUVWLHZ[P Z\VYHHU+VJRPZ[H 7PUVQHVUOLSWWVS\VKH=LKpTPRp[HOHUZHRHUZPV +VJRPUVPRLHHUYL\UHHUQHZPP[p[\SLLWPUV6ZVP[HWPUVH QHZLH\RLHH+VJRPZ[HQVRV]P\ORHUH[HPY\\K\RRVUH 1VZOHS\H[H]H[HWPUVZZHVSL]HU[PLKVZ[VUVZVP[HZP[p RLYYHU

7PUV[Up`[[p]p[VSLLSSPZPTTH[RVO[LL[LUZPU[HP]VP[ HZL[[HHQpYQLZ[`RZLUUPPUL[[pZPU\HRPPUUVZ[H]H[RVO[LL[ UpR`]p[HPUHWppSSPTTpPZLUpWPUVZZH1VZOHS\H[ T\VRH[HWPUVHZPQVP[HVZVP[PUWPUVZ`TIVSPUWppSSLQH WPKpOPPYLUWHPUPRL[[HWHPUL[[\UHR\UULZUpR`]PPU[\SLL ]HSPRRV=HSP[ZLOHS\HTHZPHZL[\RZL[]HSPRVZ[H

3H[H\RZL[

6OQLSTH[

/05;(



6WHZZpORย€W`ย€Yp[\VSPZHSPIHUK`UTHHPSTHHU

 ย“ 2(<:02091(;[HYRPZ[HZHH[H]\\Z  รRWS 

4HJ6:?:UV^3LVWHYKZPZpS[ppRVSTL]HSTPZ[HWPUVH UPTLS[ppU+VR\TLU[P[3H[H\RZL[QH6OQLSTH[(]HZP[ [pTpU[PLKVZ[VU+VR\TLU[P[WPUVZ[H+VR\TLU[P[ WPUVVUO`]pWHPRRHZpPS`[[pp]HPRRHWHLZP[`RZPp SHZRLU[H[H\S\RVP[HQH[LRZ[PKVR\TLU[[LQH=VP[]L[pp [PLKVZ[VQHWPUVVU[HP[HSSLU[HHULWPUVVUZ\VYHHU VOQLSTHZ[H

+VR\TLU[P[

4ff9f ;<6;,

 ย“ :W[ZHS`IHUK`VWHZLPR\]H  ฤค

+VR\TLU[P[WPUV



2H\ZPRPYQVQH]\VZPS[H



QH

 ย“ :(30)(5+@1<55<4,46ยน^^^Q\UU\TLTVMPยน  ร

1VZOHS\H[WVPZ[HH[PLKVZ[VUWPUVZ[HH]HHWPUVQH ]LKpRVOKLOHS\HTHHZPWHPRRHHU1VZOHS\H[WVPZ[HH [PLKVZ[VU]LKpZLYVZRHRVYPPU0[ZLHZPHZZHR\UVSL[ S\RLU\[[pTpUKVR\TLU[PU]VP[WVPZ[HHZLU

TM ja ยฉ 2009 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidรคtetรครคn.

  ย“ :(30)(5+@56;;,3<7k@;f2091(LPR\]H  ร









=PYHSSPULUQpSQLU[p]pV[[LS\Wย€`[pRPYQH]VP[PSH[HRHWWHSLLULYPZZp

 ย“ ยน7,304,033,2(02033,ยนยถ=PZPVLPR\]H  ร 



:HSPIHUK`U[VPTPU[HZ[YH[LNPHZP]\PULUULSP]pYPQ\SRHPZ\

 ย“ 5<69;,5:(30)(5+@67(:LPR\]H ร   





(

)



)

2H[[H]HWHRL[[PZHSPIHUK`Z[H:PZpS[ppTTSHQPU[H\Z[H[PL[VHZppUUย€[OHYQVP[[LS\ ]PURRLQpQH[HR[PPRRHH9\V[ZHSHPZ[LU:\VTLUUVZ!,SPUH2`Yย€[LRLTpRPYQHVUZLSRLp QHSHQPHTVUPW\VSPZLZ[P[HYRHZ[LSL]HRPYQHQVZZHO`]p[R\]H[[\RL]H[VP]HSSPZLZ[P[LRZ[Pp

088778277((7

(



  



4ff9f ;<6;,

/05;(

 ย“ :(30)(5+@ยถ:634065,<3(  ร 



/VWLPULUZHSPIHUK`THPSHZVSTPVUL\SH

 ย“ :(30)(5+@ยถ:634065,<3(  ร 



2\SSH[[\THPSHZVSTPVWPKPRRLLZZp

 :(30)(5+@ยถ9007<:

 ย“ H/VWLPULUZHSPIHUK`THPSHYPPW\ZTTPSTHURL[Q\H  ร   ย“ I2\S[HPULUZHSPIHUK`THPSHYPPW\ZTTPSTHURL[Q\H  ร











 7(336ยถ9007<:   ย“ H/VWLPULUZHSPIHUK`WHSSVYPPW\Zย•TTPSTHURL[Q\H  ร   ย“ I2\S[HPULUZHSPIHUK`WHSSVYPPW\Zย•TTPSTHURL[Q\H  ร



 /67,(2,;1<LPR\]H   ย“ H2L[Q\UWP[\\ZJT  ร   ย“ H2L[Q\UWP[\\ZJT  ร  2<3;(2,;1<LPR\]H   ย“ H2L[Q\UWP[\\ZJT  ร   ย“ H2L[Q\UWP[\\ZJT  ร









(



)

 ย“ /0205(</(V[ZH  ร   ย“ :(30)(5+@7(3367,/46/,01(:;05  ร  ย“ 4((16<22<,(=(057,9f  ร  ย“ 7(3361(32(  ร  

 

:HSPIHUK`WHSSVQHS\Z[HSSHRVYRL\ZJT =VPKHHURHP]LY[HHSHH[[HR`SRLLU/`]pWHSRPU[VZL\YHWHSRP[ZLTPZLLU

 ย“ 7,9:65(3)(.  ร  

 

3HK\RHZT\Z[HTHHQV\RR\LSVNVSSH]HY\Z[L[[\ยนW\ZZ\RRHยนQVZZHSVRLYVP[HTTLUZPHW\ [HYWPSSL[LPWWLPSSLWPSSPSSLQHR`UPSSL

 ย“ /6;7076T\Z[H  ร  ย“ =003,7076  ร  ย“ 4((16<22<,7076  ร  ย“ 3,0165(-(52(<3(3005(  ร  ย“ 4((16<22<,705::0  ร



 ย“ /0205(</(YHUUL  ร  



H-PUSHUK I4HHQV\RR\LSVNV

  ย“ 4((034(54,:;(90;-(50;7(0;(  ร 

;PSHHQHUUPTP

 

 2VV[:43?3



6ZVP[L



7VZ[PU\TLYV

7VZ[P[VPTPWHPRRH

7\OLSPU

:pORย€WVZ[P 

(SSL]\V[PHPS[HO\VS[HQHUHSSLRPYQVP[\Z



+LQWRLKLQOLVlWllQSRVWLWXVNXOXW




Suomen Salibandyliitto ry OSOI TE AL A K IV EN TIE 2, 00920 HE LS IN K I P U H E L IN (0 9 ) 4 5 4 2 1 4 0 (VA IH D E ) T E L E FAX ( 0 9 ) 4 5 4 2 1 4 2 0 SÄHKÖPO S TI ETU N IMI.S U K U N IMI@SA L IBA N DY.N E T IN T E R N E T WWW.SA L IBANDY. NE T TOI MI STO AVO IN N A MA-P E 9 –17 P U H E L IN P Ä IV Y S T Y S M A 1 0 .3 0 – 1 6 , T I-P E 9 . 3 0 – 1 6

SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY TOI MI NNAN JO H TA JA

JÄ R JE S T Ö P Ä Ä L L IKKÖ

Jari Kinnunen puh. (09) 4542 1410, 0400 - 529 000

Mervi Kilpikoski puh. 0400 - 529 008

PÄÄSI HTE ER I

JÄ S E N S IH T E E R I

Ismo Haaponiemi puh. (09) 4542 1414, 0400 - 529 032

Johanna Vasankari puh. 0400 - 529 017

KI LPAI LUPÄ Ä LLIK K Ö

JÄ R JE S T Ö A S S IS T E NT T I

Esko Kyyhkynen (Tampere) puh. 0400 - 529 001 (käyntiosoite ks. aluetoimistot Sisä-Suomi)

Lasse Lepola puh. 0400 - 529 037

URHEI LUTO IMEN P Ä Ä LLIK K Ö

Lasse Eriksson puh. 0400 - 529 016

Kim Sällström puh. (09) 4542 1412, 0400 - 529 003

TI EDOTUSP Ä Ä LLIK K Ö Markku Huoponen puh. 0400 - 529 004

EROTUOMA R IA S IA N TU N TIJA Jukka Parviainen puh. 0400 - 529 005

Miikka Lamu puh. 0400 - 529 026

S IH T E E R I Hanne Nyrönen puh. (09) 4542 1417

A S S IS T E N T T I

Claes Grapes, puh. 0400 529 038

ALUETOIMISTOT

LUOTTAMUSHENKILÖT

ETELÄ- SUO MI

S S B L :N L IIT TO H AL L I T UKSE N PUHE E NJ OHTAJ A

Aluevastaava, Terho Laaksonen puh. 0400 - 529 011

Matti Ahde puh. 050 - 511 3187

Sarjasihteeri Jan Kondo puh. puh. 0400 529 009 Alakiventie 2, 00920 Helsinki fax (09) 4542 1422

S S B L SA L IBA N DY OY: N HAL L I T UKSE N P U H E E N JO H TA JA Pekka Raitala puh. 0500 - 420 347

POHJOI S- SU O MI Aluevastaava, Karo Kuussaari puh. 0400 - 529 012 Sammonkatu 6, 90570 Oulu fax (08) 371 741

SSBL:N VALIOKUNNAT 2012–2013

SI SÄ- SUO MI

Klaus Koskela, puh. 045 - 635 5500

puheenjohtajat E R OT U O M A R IVA L I OKUNTA H U IP P U -U R H E IL U VAL I OKUNTA Valtteri Mikkola, puh. 041 - 539 6681

JU N IO R IVA L IO K U NTA Ann-Christin Kautto, puh. 040 - 579 6972

JÄ R JE S T Ö - JA S E URATOI M I NTAVAL I OKUNTA

Ville Turunen, puh. 045 - 131 6344

POHJANMA A

Matti Karjula, puh. 040 - 520 6240

68  SALIBANDY

Jari-Pekka Lehtonen puh. 0400 - 529 024

M YYNT I NE UVOT T E L I J A Mikko Aikko puh. 0400 - 529 025

A ON TI NA

L FLOORBALL F

ED E

Since 1986

KANSAINVÄLINEN SALIBANDYLIITTO (IFF)

OSOI T E AL AKI VE NT I E 2 , 0 0 9 2 0 HE LSI NKI PUHE L I N ( 0 9 ) 4 5 4 2 1 4 2 5 T E L E FAX ( 0 9 ) 4 5 4 2 1 4 5 0 SÄHKÖPOST I OF F I CE @ F LOOORBAL L . ORG I NT E RNE T W W W. F LOORBAL L . ORG SE CRE TARY GE NE RAL John Liljelund puh. (09) 4542 1435, 0400 - 529 030 liljelund@floorball.org

I NF ORM AT I ON M ANAGE R Merita Bruun puh. (09) 4542 1425, 0400 - 529 031 bruun@floorball.org

OF F I CE COORDI NATOR Veli Halonen puh. (09) 4542 1425, 0400 - 529 033 halonen@floorball.org

COM PE T I T I ON ASSI STANT Sarah Mitchell puh. (09) 4542 1453, 0400 - 529 035 mitchell@floorball.org

Matti Ahde, puh. 050 - 511 3187

K IL PA IL U VA L IO K UNTA

Aluevastaava, Anssi Jukka puh. 0400 - 529 028, fax (05) 541 1822 Oksasenkatu 8 C 21, 53100 Lappeenranta

M ARKKI NOI NT I PÄÄL L I KKÖ

K A N SA IN V Ä L IN E N VAL I OKUNTA

Aluevastaava, Tiina Koivisto puh. 0400 - 529 014 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku fax (02) 515 1919

KAAKKOI S -S U O MI

Jyrki Paajanen puh. 0400 - 529 020

Timo Kekkonen, puh. 050 - 500 3214

LÄNSI RANN IK KO

Aluevastaava, Mikko Helanen puh. 0400 529 027, fax (06) 414 0660 Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki

KI L PAI L UKOORDI NAAT TORI

ON TI RA

Eeva Welling puh. (09) 4542 1413, 0400 - 529 006

Aluevastaava, Jani Holopainen puh. 0400 - 529 010 Kalevankatu 8, 80100 Joensuu fax (013) 267 5098

Ari Vehniäinen puh. 0400 - 529 021

Janne Bruun puh. 0400 529 036

TA LO U S P Ä Ä L L IK KÖ

SAVO- KAR JA LA

KI L PAI L UPÄÄL L I KKÖ

maajoukkueiden yhteyshenkilö

HARRASTEVA S TA AVA

Aluevastaava, Juhani Leppänen puh. 0400 - 529 013 Sarvijaakonkatu 32 33540 Tampere fax (03) 261 6328

Jari Kinnunen puh. 0400 - 529 000

ER

NUORI SOP Ä Ä LLIK K Ö

KO U L U T U S - JA VA L M E NNUSKOORDI NAAT TORI

TOI M I T USJ OHTAJ A

INT

Jari Oksanen puh. 0400 - 529 002

KO U L U T U S - JA VA L M E NNUSKOORDI NAAT TORI

SSBL SALIBANDY OY OSOI T E AL AKI VE NT I E 2 , 0 0 9 2 0 HE LSI NKI PUHE L I N ( 0 9 ) 4 5 4 2 1 4 0 T E L E FAX ( 0 9 ) 4 5 4 2 1 4 2 0 SÄHKÖPOST I E T UNI M I . SUKUNI M I @ SAL I BA N DY.N E T I NT E RNE T W W W. SAL I BANDYL I I GA. F I

K U R IN P ITOVA L IO K UNTA Harri Väänänen, puh. 040 - 575 7896

M A R K K IN O IN T IVAL I OKUNTA O LO S U H D E VA L IO K UNTA Marja-Sisko Luode, puh. 044 - 353 3135

S Ä Ä N T Ö VA L IO K U NTA Jyrki Kangasniemi, puh. 040 - 501 2276

T U L E VA IS U U S VA L I OKUNTA Matti Ahde, puh. 050 - 511 3187

MAAJOUKKUEET miehet PÄÄVAL M E NTAJ A

naiSet PÄÄVAL M E NTA J A

Petri Kettunen puh. 0400 - 529 015

Karo Kuussaari puh. 0400 - 529 012

Pojat (alle 19-v.) PÄÄVAL M E NTAJ A

tytöt (alle 19-v.) PÄÄVAL M E NTA J A

Jarkko Rantala puh. 040 - 503 5606

Harry Virtanen puh. 0500 - 588 924 1 • 2012


Proffice on pohjoismainen henkilöstöpalveluasiantuntija. Kustannustehokkailla, erikoistuneilla, luotettavilla ja innovatiivisilla henkilöstöratkaisuilla tuemme yrityksesi liiketoimintaa ja menestystä. www.profficefinland.fi

Miksi kannattaa valita Proffice? Olemme asiantuntijoita juuri niillä aloilla, joille vuokraamme henkilöstöä. Tämä takaa sen, että löydämme nopeasti asiakkaamme tarvetta vastaavat työntekijät. Tunnemme pohjoismaiset työmarkkinat tarkkaan, jo kohta 50 vuoden kokemuksella. • Henkilöstövuokrauksen ja rekrytoinnin erikoistunein asiantuntija. • Alan parhaat takuut. • Aina asiakkaan tarpeen mukaan räätälöityjä henkilöstöratkaisuja. • Erikoistunein HR-osaaminen. Turvallista, luotettavaa ja kustannustehokasta

Proffice Finland Oy Proffice Oy on auktorisoitu henkilöstöpalveluyritys. Auktorisoidut henkilöstöpalveluyritykset ja tiedot auktorisoinnin edellytyksistä löytyvät osoitteesta. www.hpl.fi

Annankatu 34-36 B 00100 HELSINKI 020 744 0800 info@fi.proffice.com Keskustori 1 A 10 33100 TAMPERE 020 744 0850 tampere@fi.proffice.com


maailmalta

maajoukkueviSa Kuinka hyvin tunnet maajoukkuesalibandyn? Osa vastauksista löytyy tämän lehden sivuilta. Testaa tietosi ja lähetä vastausrivi 20.3.2012 mennessä osoitteeseen toimitus@salibandy.net. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Jyri Korsmanin ja Jouko Mustosen kirjoittama Salibandyn käsikirja (arvo 40 €). 1. Millä lempinimellä Mika Kohonen tunnetaan? a) Mahu b) Miha c) Mihu d) Mikke 2. Kuinka monta kertaa Suomen ja Ruotsin miesten salibandymaajoukkueet ovat kohdanneet toisensa? a) 50 b) 60 c) 70 d) 80 3. Kuka heistä valittiin naisten MM2011-kisojen All stars -kentälliseen? a) Tiia Ukkonen b) Laura Kokko c) Jonna Mäkelä d) Elina Kujala 4. Minä vuonna Suomi-Ruotsi -maaottelupäivä järjestettiin ensimmäisen kerran? a) 1996 b) 1997 c) 1998 d) 1999 5. Montako maata kamppailee miesten maailmanmestaruudesta joulukuussa Sveitsissä? a) 13 b) 14 c) 15 d) 16 6. Mikä maa järjestää alle 19-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat toukokuussa? a) Slovakia b) Slovenia c) Serbia d) Sveitsi 7. Millä kaudella alkoi alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkuetoiminta? a) 1995 – 96 b) 1996 – 97 c) 1998 – 99 d) 1999 – 00 8. Mikä oli raketin lailla naissalibandyn huipulle nousseen Marianne Hannosen laji ennen salibandya? a) pesäpallo b) hiihto c) lumilautailu d) ringette Edellisen lehden 4 / 11 lukijavisan palkinnon, salibandymailan, voitti Sanna Vehkapuru. Onnittelut!

MIESTEN MM2012-KISOJEN OSALLISTUJAT SELVILLÄ Miesten MM-kisojen 16 osallistujamaata ovat varmistuneet. Vuoden 2010 turnauksen viiden kärkimaan (Suomi, Ruotsi, Tšekki, Sveitsi ja Latvia) lisäksi helmikuun alussa pelatuissa maanosittaisissa karsintaturnauksissa oli jaossa 11 paikkaa, jotka menivät seuraavasti: Euroopan lohko 1: .............Norja ja Saksa. Euroopan lohko 2: .............Viro ja Slovakia. Euroopan lohko 3: .............Venäjä, Puola ja Unkari (paras lohko 3.). Amerikan lohko: ................Yhdysvallat ja Kanada. Aasian-Oseanian lohko: ...Singapore ja Japani. MM2012-kisojen alkusarja pelataan neljässä neljän joukkueen lohkossa. Lohkojako suoritettiin arvonnassa 3. maaliskuuta Sveitsissä. Miesten MM-kisat pelataan 2.-9. joulukuuta Sveitsissä (Bern ja Zürich). MM-turnauksen internetsivut: http://www.wfc2012.ch

SALIBANDY-LEHTI SAKSAN TAPAAN Saksassa ryhdytään julkaisemaan painettua salibandyn makasiinilehteä. Floorballmagazin ilmestyy neljä kertaa vuodessa 68-sivuisena julkaisuna toukokuusta lähtien. Painosmäärä on 12 000 kappaletta. Lehti nähdään tärkeänä lajin markkinointikanavana niin uusien harrastajien saamiseksi mukaan kuin myös välinevalmistajille ja yhteistyökumppaneille suunnattuna julkaisuna. Painettua lehteä tukevat myös nettisivusto ja sosiaalisen median kanavat. Salibandy sai merkittävää näkyvyyttä Saksassa taannoin, kun Euroopan valtamedioihin lukeutuva Frankfurter Allgemeine Zeitung julkaisi sunnuntainumerossaan laajan salibandya esittelevän artikkelin otsikolla ”Uinuva jättiläinen”. FAZ on Saksan kansainvälisesti laajimmalle levittäytyvä lehti. Se välitetään 148 maahan joka päivä.

70  SALIBANDY

1 • 2012


Veikkauksen asiakkaana tuet taidetta, tiedettä, liikuntaa ja nuorisotyötä.


Nyt, kun olet lukenut lehden, sinun on syytä liittyä yli 25 000 salibandyn ystävän joukkoon. Pidä kiirettä, sillä kaverisi ovat todennäköisesti jo täällä.

Fan in j uhl apä ivä 9.3 .20 12

-> facebook.com/salibandyliiga

Salibandy 1/12  

Salibandy is the offiicial magazine of the Finnish Floorball Federation.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you