Page 1

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI / TOUKOKUU 2019 / WWW.LAPPEENRANTA.FI

LAPPEENRANTA

370

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

In English p. 16−17

KAUPUNGINORKESTERI

110

NYT ON

KAUPUNGINTEATTERI

70

JUHLAN AIKA


Kuva: Sami Kontto

PÄÄKIRJOITUS

JUHLAVUOSI

Juhlaviikon valot syttyvät satamassa ja linnoituksessa

Nyt on juhlan aika

Tule ja tee tapahtuma Juhlaviikko kuvastaa uudistuvaa kaupunkikulttuuria. – Järjestöt ja yhdistykset ovat saaneet rinnalleen yksittäisiä ihmisiä ja vapaita ryhmiä, jotka ovat mukana rakentamassa yhteisöllistä ja osallistavaa kulttuuria. Olemmekin avanneet Lappeenranta Events -sivustolle linkin, jonka välityksellä etsimme ideoita uudenlaisiin juhlavuoden tapahtumiin. Tarkoitus on, että tätä toimintatapaa jatketaan tulevinakin vuosina, Jorma Kallio kuvailee. Hän täsmentää, että näin jokainen lappeenrantalainen on potentiaalinen tapahtumatuottaja; ihmiset eivät ole enää pelkkiä kulttuurin vastaanottajia vaan kulttuurin tekijöitä. Muunkinlaista uudistumista on tulossa: kesän kuluessa esimerkiksi perinteisten kuorojen, ­orkestereiden ja tanssimuusikoiden tahdittamien kesäkonserttien rinnalla annetaan tilaa yksittäisille katusoittajille ja trubaduureille vaikkapa kauppatorilla. – Ja Marianaukiolla järjestetään perjantaitansseja, Kallio lupaa.

Enemmän kun Gaalakonsertti Linnoituksen valojen kohokohta on lauantain 7.9. Gaalakonsertti radio­talon nurmikentän r­ uohikolle pystytettävässä 3000 hengen teltassa. Tosin se on enemmän kuin gaalakonsertti. – Konsertin kantavana voimana on 370-vuotiaan Lappeenrannan tarina. Historia-asiantuntijana toimii Anu Talka ja tarinan luojina sekä konsertin juontajina Arvi Lind ja Päiviö Pyysalo. Molemmat Lappeenrannan omia poikia ja vanhoja rakuunoita, Kallio kertoo. Musiikillinen kokonaisuus toteutetaan mahtavasti Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja Rakuunasoittokunnan yhteiskonserttina. uv a: – Yleisön ei tarvitse jonottaa lippuja vaan kaikki, jotka mahtuvat ovat M inn aK mukana. Tarvittaessa avaamme teltan liepeitä, jotta ulkopuolelle jääneetkin ivistö voivat nauttia konsertista. Kyseessä on ennen kaikkea perhekonsertti, alkoholi­ anniskelua ei ole. Juhlateltta palvelee myös muun, myöhemmin julkaistavan ohjelman areenana. K

Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja

K

L

appeenranta on mielestäni ottanut hyvän kopin muuttuvasta kaupunkikulttuurista karjalaisena kulttuurikeskuksena ja myös eksoottisena − kansainvälisten lentoyhteyksien siivittämänä − eurooppalaisena kaupunkina. Toivonkin, että Lappeenrannan 370-vuotisjuhlia vietetään lappeenrantalaisten, muiden eteläkarjalaisten, opiskelijoiden sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailijoiden kesken. Musiikkipainotteinen ohjelma, kulkueet ja näyttelyt sekä juhlavuoden yllätykset eivät tunne kielirajoja. Keskustelu, ristiin rastiin lentelevät mielipiteet ja väittely kuuluvat asiaan, kun mietimme esimerkiksi toriemme ja kaupunkiaukioidemme käyttöä; keskustelu ja erilaisten näkemysten puntarointi vahvistavat tulevaisuuteen kurkottavia ratkaisuja. Paljon puhuttanut Kaunis Veerakin saa ikioman paikkansa juuri juhlavuonna. Ilokseni voin kertoa, että torit ja aukiot ovat löytämässä roolinsa kaupunkija tapahtumasuunnittelijoiden, tapahtumajärjestäjien, järjestöjen, yhdistysten ja aktiivisten kaupunkilaisten yhteistyöllä. Nykykaupunkilainen ja matkailija haluavat ympärilleen monenlaista toimintaa. Tärkeintä on kuitenkin toisten kohtaaminen ja kokemus siitä, että kuuluu joukkoon. Monet haluavat olla mukana ideoimassa, kehittämässä ja toteuttamassa. Kaupunki onkin luonut kanavia, joiden ansiosta niin isojen kuin pientenkin, muun tapahtumatuotannon oheen jouhevasti soveltuvien ideoiden toteuttaminen on mahdollista ja mutkatonta. Näin vahvistamme myös Lappeenrannan strategista, yhteisöllisyyteen, osallistumiseen ja osallisuuteen kannustavaa kulttuuria. Niin yksittäiset ihmiset, kulttuurilaitokset, koulut kuin kaupungitkin tarvitsevat juhlavuosia, jolloin Lappeenrantakehitysaskeleet ovat tavallistakin pidempiä loikkauksia. Lappeenasukaslehti rannan juhlavuoden voimaa lisää 10 vuotta se, että myös kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri, Lappeenrannan Lehden ensimmäinen musiikkiopisto ja Lappeenrannan numero ilmestyi Tanssiopisto juhlivat pyöreitä vuosiaan. Lisäksi Skinnarilan henki 31.8.2009. puhaltaa samaan juhla­humuun 50 ikävuoden voimalla. Keskeisenä ajatuksena juhlavuoden valmistelussa on ollut, että esimerkiksi koululaiset voivat osallistua syyskuun alkuun sijoittuvan, varsinaisen juhlaviikon tapahtumiin. Tuolloin kokonaisen koulupäivän ja parhaassa tapauksessa useitakin koulupäiviä voi toteuttaa linnoituksessa kotimaakunnan historiaan ja vaiheisiin paneutuen. Asukkailla, yrityksillä, yhdistyksillä ja järjestöillä on mahdollisuus tehdä ilmastoteko istuttamalla juhlavuoden puu Luukkaankadun ja Hyötiöntien risteykseen perustettavaan Greenreality-puistoon. Jos puuntaimen istuttaja käy vuosittain seuraamassa oman puunsa kasvamista, tutuksi tulleita kävely- tai pyöräreittejä tulee pidentäneeksi Lauritsalan suuntaan ihan huomaamattaan. Juhlavuosi jättää myös taiteellisia ja ympäristöä kohentavia jalanjälkiä. Jännittyneinä odotamme, miten Kirkkokadun seinämaalaus vaikuttaa miljööseensä. Hiekkalinnallekin on luvassa kaupunkimme historiaa ja merkkihenkilöitä esiin tuovia veistoksia. Lappeenrannan juhlaviikko Sataman valoista Linnoituksen valoihin tulee olemaan hyvän mielen juhla, jonka ilmapiirin ja tunnelman lopulta yleisö tuo mukanaan. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi viettämään Lappeenrannan juhlavuotta.

V

uodesta 2006 alkaen Sataman valot -tapahtuma on päättänyt loisteliaasti Lappeenrannan toreilla kuullun kesäkonserttien sarjan. Tänä vuonna Sataman valot saa uuden roolin: se aloittaa kaupungin 370-vuotisjuhlaviikon (31.8.−7.9.), joka päättyy Linnoituksen valoihin, juhlavuoden päätapahtumaan. Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio naurahtaa, että uusi Linnoituksen valot -tapahtuma toi nimen tullessaan. – Tänä vuonna valot syttyvät ensin satamassa, sitten linnoituksessa. Juhlaviikolla on luvassa hyvän mielen ohjelmaa kaikenikäisille. Koulut ovat tuolloin jo alkaneet, joten myös koululaisia on mukana, ja odotamme, että opiskelijatkin tulisivat joukolla keskikaupungille juhlimaan yhdessä muiden kaupunkilaisten ja eteläkarjalaisten kanssa. Samalla on tilaisuus tutustua seutumme historiaan. Kallio kertoo, että juhlaviikolla on luvassa uutta ja yllättävää, uv mutta tarkoituksena on myös kunnioittaa ja välittää perinteitä. a: M inn – Linnoituksen valojen tunnelmaa luodaan aiemman Linnoituksen aK ivistö Yö -tapahtuman (1992 – 2014) alkuperäisiä lähtökohtia kunnioittaen, ja ammennamme 1990-luvun perinteistä. Kallio kertoo, että alkuperäiset Linnoituksen Yöt olivat ennen kaikkea järjestöjen ja yhdistysten voimainnäytös, kansanjuhla, jossa ohjelmaa oli koko perheelle. – Vanhankaupungin päiviä vietämme entiseen tapaan elokuun alkupuolella tänäkin vuonna. Silloin ohjelman moottoreina ovat ennen kaikkea linnoituksen omat toimijat, museot, taiteen p ­ erusopetuksen oppilaitokset ja muut palvelut.

Breitenfeldin juhla rantautuu linnoitukseen Samana viikonloppuna Linnoituksen valojen kanssa järjestetään Rakuunamäellä rakuunoiden ­perinnetapahtuma Breitenfeldin juhla, joka rantautuu linnoitukseen Linnoituksen valot­-tapahtuman aikana lauantaina. Toiveena on nähdä juhlava, ratsain liikkuva kulkue Rakuunamäeltä linnoitukseen. Sunnuntaina 8.9. linnoituksessa järjestetään suuri kenttähartaus. Vauhtia juhlatunnelmalle annetaan kaupungin Avoimien ovien tapahtumalla ja Greenreality-­ karnevaalilla juhlaviikon kynnyksellä, 29. elokuuta. Myös Lappeenrannan Balettigaala järjestetään juhlaviikon alkajaisiksi 30.−31.8. Seuraa juhlavuoden ohjelmaa www.lappeenranta.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 8.5.2019, 11. vuosikerta Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. Toukokuun numero jaetaan kaikkiin talouksiin Etelä-Karjalassa. Ilmestyy myös internetissä www.lappeenranta.fi // Voit lukea aiemmin ilmestyneitä numeroita kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet. // ISSN-L 1798-4084, ISSN 1798-4084 // Painos 78 300 kpl // PÄÄTOIMITTAJA Viestintäjohtaja Alina Kujansivu // TUOTTAJA Mervi Palonen, mervi.palonen@lappeenranta.fi, puh. 040 184 9610 // LÄHIKULTTUURIA Sami Soljansaari, sami.soljansaari@lappeenranta.fi // LIIKKEELLE Sirpa Pöllänen, sirpa.pollanen@lappeenranta.fi // ULKOASU JA TAITTO Roister Marketing, roister.fi // ETUSIVUN KUVA Maarit Kytöharju // JAKELUHÄIRIÖT puh. 09 2316 3556 // Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2019

2

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019


LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI 70 VUOTTA

Teksti ja kuva: Mervi Palonen

Raija Aura iloitsee kaupunginteatterin lisääntyneestä yhteis­työstä harrastajien kanssa ”Nuorten innostuneesta suhinasta ja kuhinasta saa sanoinkuvaamatonta virtaa”

Aikuisbalettia 30 vuotta harrastanut ja innokas teatterissa kävijä Raija Aura iloitsee Lappeenrannan kaupunginteatterin lisääntyneestä yhteistyöstä harrastajien kanssa. Hän kokee, että teatteri on nyt myös entistä lähempänä yleisöä ja paikallisia ihmisiä. − Minusta varsinkin kunnallisen teatterin keskeinen tehtävä on olla osa yhteisöään ja antaa myös harrastajille mahdollisuuksia kehittää taitojaan. Kun lukiolaiset tulivat harjoituksiinsa, tuntui kuin teatteritorni olisi räjähtänyt nuorten innostuksesta.

7

Kipinän teatteriin ja esittäviin taiteisiin Raija Aura sai lapsuudenkodistaan. − Ensimmäinen suuri teatterielämykseni oli, kun kävin alakouluikäisenä iso­ vanhempieni kanssa Kansallisteatterissa katsomassa Hyppelihiirtä Myökki-Pyökki­-metsässä. Ja totta kai Lappeenrannassa vierailuesityksenä nähty Hair-musikaali 1970-luvun alkupuolella oli vaikuttava kokemus. Vanhojen teatteritalojen ajalta mieleeni on jäänyt erityisesti näytelmä Armoton idylli, Aura muistelee. Hän purskahtaa nauruun kertoessaan, kuinka eksyi Lappeenrannan ammatti­ koululla järjestettyyn sellokonserttiin 15-vuotiaana. − Tyttökaverini pyysi, että tulisin hänen kanssaan myymään sellokonsertin väliajalle kahvilippuja. Siinä sitten ihmettelin,

ja teatterin rinnalla. Aura uskoo, että näin voisi käydä muillekin. – Jos ette ole käyneet teatterissa, antakaa esityksille mahdollisuus, uskaltakaa luopua ennakkoluuloistanne ja heittäytykää teatterin vietäväksi. Jos ette vielä ensimmäisellä kerralla innostu, menkää uudelleenkin. Lumous voi yllättää.

Mukaan Pähkinänsärkijään Raija Aura esiintyi mustiin pukeutuneena, kävelykeppiin tukeutuvana leskirouvana Lappeenrannan Tanssiopiston ja kaupunginteatterin vuoden 2017 yhteisessä tanssiteoksessa Pähkinänsärkijä­− Klaaran ja Kuva: Lappeenrannan kaupunginteatteri

-vuotiaana Lappeenrantaan muuttanut ja siitä asti balettia harrastanut Raija Aura ei ole pelkästään innokas teatterissa kävijä, vaan on noussut kaikkien kolmen Lappeenrannan teatterirakennuksen estradille balettitossut jalassaan. − Torin laidan teatterissa esiinnyin balettikoulun kevätnäytöksissä, Valtakadun suurella näyttämöllä esitin Räntämummoa teatterin ja tanssiopiston yhteisproduktiossa Ollin talvi, ja IsoKristiinan teatterissa olen ollut mukana sekä Pähkinänsärkijässä että Suutarin tyttäressä. Aura tietää, etteivät esimerkiksi Tanssi­ opisto tai lukioteatteri pystyisi yksinään toteuttamaan niin näyttäviä esityksiä kuin yhteistyössä teatterilaisten kanssa oikealla näyttämöllä. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat. Samalla ammattilaisiksi aikoville nuorille aukeaa kehittymismahdollisuuksia, ja he löytävät esikuvia ammattilaisten joukosta. − Vaikka Tanssiopiston kevätnäytökset Lappeenranta-salissa ovatkin upeita, teatterissa on tilan lisäksi käytössä tekniikkaa, lavastusta sekä varta vasten tämänkaltaisille näytöksille luotua akustiikkaa. Vuosikymmeniä balettia harrastanut Aura ei ole turtunut esitysten kutkuttavalle jännitykselle. − Kun katsomo täyttyy yleisöstä, tilanne on ihan toinen kuin harjoituksissa. Silloin kokee ihmeellistä taikaa. Näytöstä edeltävästä nuorten innostuneesta suhinasta ja kuhinasta saa sanoinkuvaamatonta virtaa, ja tunnelma muuttuu ainutlaatuiseksi.

Teatteri-innostus syttyi jo lapsuudessa

”Jos ette ole käyneet teat­ terissa, antakaa esityksille mahdollisuus, uskaltakaa luopua ennakkoluu­ loistanne ja heittäytykää teatterin vietäväksi. Jos ette vielä ensimmäisellä kerralla innostu, menkää uudelleen­ kin. Lumous voi yllättää.”

Kohtaus Lappeenrannan kaupunginteatterin näytelmästä Suutarin tyttären pihalla (2018). Kuvassa Jose Viitala ja metsänneidot: Raija Aura (vasemmalla), Mervi Kokki ja Sanna Yliniemelä-Sipari.

että maksavatko nämä ihmiset oikeasti siitä, että saavat kuunnella sellon vingutusta. Ajattelin, ettei se ainakaan minua kiinnostaisi, mutta sitten kuitenkin hiivimme kaverini kanssa kuuntelemaan konserttia. Soitto lumosi minut niin, että myöhästyin kahvikassalta. Sen jälkeen musiikki ja konsertit ovat kuuluneet elämääni baletin

Nikolaksen tarina. Seuraavana vuonna hän liihotteli viekoittelevana metsänneitona näytelmässä Suutarin tyttären pihalla. Aura muistaa pettymyksensä, kun Tanssiopiston ilmoitustaululla haettiin 25−40-vuotiaita tanssijoita Pähkinän­ särkijän juhlakohtaukseen. − Minulla oli liki parikymmentä ikävuot-

ta liikaa, mutta Tanssiopiston rehtori Kaija Kontunen-Forsblom arveli, että voisin iästäni huolimatta ilmoittautua hakijaksi. Lopulta kävi niin, että kaikki halukkaat kelpuutettiin. Aura myöntää, että työpäivän jälkeen ­alkaneet harjoitukset ja viikonloppu­ esitykset koettelivat voimia. − Tiesin jo ilmoittautuessani, että harjoitukset veisivät hirveästi aikaa ja joutuisin luopumaan monesta muusta asiasta. Joskus töiden jälkeen tuntui, etten millään jaksa lähteä teatterille, mutta kun puin roolivaatteet päälle, heittäydyin ilma­piiriin ja menin mukaan ryhmään, väsymys unohtui kuin taikaiskusta. Taisi meillä harrastajilla olla enemmän innostusta kuin taitoja, mutta ammattinäyttelijät ottivat meidät aina hyvin joukkoonsa, Aura kertoo. − Oivalsin myös, että näyttelijän työ on todella vaativaa, ja työajat ovat muun arjen pyörittämisen kannalta haastavia, hän jatkaa. Aura seurasi sivusta nuorten riemua Lappeenrannan lukioteatterin harjoitellessa Footloose-bileitään teatterin harjoitussalissa. − Kun nuorten energia täytti pukuhuoneet ja käytävät, tajusin millainen voima kulttuurilla on aikuiseksi kasvamisessa ja ylipäätään ihmiselämässä. Toivon, että kaupunginteatterin ohjelmistoon sisältyisi mahdollisimman usein lastennäytelmiä sekä baletteja. Raija Auralla on viisi lastenlasta, ja hän kokee kunnia-asiakseen käydä heidän kanssaan teatterissa. − Omassa perheessämme tanssimme kolmessa sukupolvessa. Samaan aikaan, kun tyttäreni aloitti satubaletin 5-vuotiaana­, jatkoin omaa keskeytynyttä harrastustani aikuisbaletissa. Nykyisin tanssimme samassa jazz-ryhmässä. Myös poikani harrasti balettia kouluvuosinaan, ja nyt hänen tyttärensä ovat balettikoululaisia.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

3


LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI 70 VUOTTA Kuva: Maarit Kytöharju

Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Peppi Pitkätossua esitettiin Lappeenrannan kaupunginteatterissa vuonna 1965. Arkiston mukaan roolihahmoina: Peppi, Anneli Noponen, Tommi, Kari Laine ja Annikka, Tarja Ahokainen.

Teatterikärpänen puraisi jo 1840-luvulla Teatterikärpänen puraisi lappeenrantalaisia jo 1840-luvulla eikä ”teatterikärpäsen puremaa ole helppo parantaa”, kuten näyttelijä ja teatterin rahastonhoitaja Taisto Aaltio totesi vuonna 1949 − eli samana vuonna, kun kaupunginteatteri perustettiin.

Kuva Lappeenrannan kaupunginarkistossa säilytettävästä julisteesta.

K

uvaillessaan lappeenrantalaista teatteri­ elämää kirjoittamassaan historiikissa ”Kanavan­rakentajien näytelmäseurasta Lappeenrannan kaupungin­ teatteriin” Aaltio näkee mielessään, että Lappeenranta pääsi musiikin, laulun ja tanssin jumalatar Thaleian eri­koiseksi­ suosikiksi jo saadessaan kaupunkioikeudet kuningatar Kristiinalta vuonna 1649. Taisto Aaltion kirjoittaessa historiikkia syyskuussa 1949 Lappeenrannan kaupungin­ teatteri oli kirjoittajan sanoin vielä lapsenkengissä, mutta mitä parhaat perinteet omaavana se katseli kirkkain silmin Salpausselän viimeisiltä huipuilta Saimaan sinisiä selkiä… …. Ja nyt 70-vuotiaana teatterin torni on oleellinen osa Lappeenrannan silhuettia.

yön tarinoissa. Talosta tehtiin kuitenkin pian varasto­ rakennus, jonka hirret lopulta päätyivät viinatehtaan rakennuspuiksi. Ensimmäisen teatteritalon tylystä kohtalosta huolimatta lappeenrantalaiset olivat 1800-luvun lopulla uskomattoman innostuneita teatterista. Eija-Hilkka Mäkinen sanoo vuonna 1980 ilmestyneessä, Lappeenrantalaista teatterielämää käsittelevässä kirjassaan, että vuosisadan vaihteessa seuroissa suorastaan kilpailtiin seuranäytelmien esittämisessä.

Työväen näyttämö ja vapaapalokunta kanavoivat innostusta

Lappeenrannan Työväen­ yhdistys perustettiin vuonna 1893 ja pari vuotta myöhemmin sille valittiin huvitoimikunta. Pian seurojen näytelmäharrastuksia ryhdyttiin kanavoimaan huvitoimikuntaan voimien yhdistämiseksi. Huvitoimikunnan paikan otti 1910-luvulla Työväen näyttämö. Nimi muutettiin kansan jo pitkään käyttämäksi Työväen Teatteriksi vuonna 1947. Lappeenrannan teatterin alkujuuret ovat puolestaan vapaapalokunnan huvitoiminnassa sekä SamLappeenrannan teatterilautakunta päätti 2.5.1969 monkadun ja Oksasenkadun Kanavanrakentajien perustaa syyskaudeksi 1969 Lappeenrannan kaupunginteatterin yhteyteen kokeiluluonteisen kulmauksessa sijainneella, matkassa teatterioppilaskoulun, johon pääsevät 12–20-vuovuonna 1905 valmistuneella Kun kaupunginteatteri perustiaat. Nimi muuttui myöhemmin Nuorisolinjaksi. palokunnantalolla. Vuonna tettiin 1950-luvun kynnyksellä, Mainintoja Nuorisolinjasta löytyy teatterin toimintakertomuksista aina vuoteen 1985 asti. 1970-luvulla 1923 perustettiin Lappeenteatteria oli harrastettu, esitetty ja 1980-luvun alussa Nuorisolinjalla oli mukana vuorannan Teatteriyhdistys, ja katsottu Lappeenrannassa sittain noin 80 nuorta. Rinaldo Rinaldinia esitettiin joka ryhtyi ylläpitämään sitä ennen jo yli sata vuotta, aina vuonna 1981. Lappeenrannan Teatteria. 1840-luvulta alkaen. Niin Työväen Teatteri kuin Teatterikärpänen tuli Lappeenrannan Teatterikin kokivat monenlaisia vaiLappeenrantaan Saimaan kanavatöitä johtaneen heita, kunnes tammikuun alussa 1949 kokoonnuttiin sivistyneistön matkassa. Noissa piireissä harrastettiin samaan pöytään neuvottelemaan teattereiden yhdistämuiden huvitusten rinnalla seura­näytelmiä, pääosin misestä. Päämääränä oli kunnallisen teatterin perustaruotsin- ja saksankielisiä. Mutta Lappeenranta lienee minen. Taustalla vaikutti sekin, että Lappeenrannassa myös valtakunnan ensimmäinen suomenkielisen haluttiin jatkaa menetetyn Viipurin perinteitä. ensi-illan areena. Tosin tästä kunniasta kisaa myös 28. helmikuuta 1949 Lappeenrannan kaupunginKuopio. valtuusto päätti perustaa Lappeenrannan kaupungin­ Niin tai näin, näytelmä oli Pietari Hannikaisen teatterin. Silmänkääntäjä. Se esitettiin Lappeenrannassa ensimmäisen kerran joko 1846 tai 1848. Samoihin aikoihin se nähtiin myös Kuopiossa. Lähteet: Suometar-lehdessä (vuonna 1849) kuvaillaan, että • Eija-Hilkka Mäkinen, Lappeenrantalaista teatterielämää, Lappeenranta 1980, Julkaisija Lappeenrannan kaupunginteatteri, Lappeenrannan ensimmäinen teatteritalo nousi kaupunginteatterin 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. 1800-luvun puoliväliä ennen Kauppakadulle niin • Taisto Aaltio, Kanavanrakentajien näytelmäseurasta nopeasti kuin Aladdinin linna Tuhannen ja yhden Lappeenrannan kaupunginteatteriin, historiikki 1949

4

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

"Kulttuuri on yksi tärkeimmistä lippulaivoistamme maailmalla” Milko Vesalainen

I

ntendentti Milko Vesalainen määrittelee, että Lappeenrannan kaupunginorkesteri on ennen kaikkea lappeenrantalaisten ja eteläkarjalaisten oma orkesteri. Peruskouluille tehty kiertuekin ulottui Luumäeltä Simpeleelle ”Seikkailun sävelin”. Vesalainen on nähnyt, kuinka soitto rauhoittaa vanhuksia hoivakodeissa, ja kuullut koululaisten hämmästelevän upeaa, ehkä elämänsä ensimmäistä, konserttikokemusta. Orkesterin tahdittamia vapputansseja Lappeenranta-salin lämpiössä intendentti muistelee hymyssä suin ja kertoo nauraen, että kerran Prismassa orkesteri soitti kanan­ munahyllyn luona juuri ennen joulua. − Siinä sitten ihmiset suikkelehtivat edestä ja takaa. − Monen ulkopaikkakuntalaisen mielestä on erityistä ja etuoikeutettua, että meillä on oma orkesteri, Vesalainen jatkaa. Hän tietää, että musiikin avulla voi avata sellaisiakin portteja, jotka neuvotteluilla ja markkinoinnilla vain raottuisivat. − Jos esiinnymme vaikkapa Saksassa, yleisö selvittää, missä Lappeenranta ja Saimaa sijaitsevat, sekä myös sen, kuinka tänne pääsee. Kulttuuri on yksi tärkeimmistä lippu­laivoistamme maailmalla.

Elämyksiä ja elämän rakennusaineita Milko Vesalainen tiivistää, että konserttien tarkoitus on tuottaa ihmisille elämyksiä ja antaa rakennusaineita elämään. − Mitä useammin musiikkiesityksissä käy, sitä syvällisemmin oivaltaa niiden sanomaa. Mielestäni konsertti on myös tilaisuus rauhoittumiseen, irrottautumiseen hälinästä tai tietokoneen ja puhelimen äänistä. Esimerkiksi meditaatiokonserteissa moni siirtyy syvälle mielensä maisemiin. Vaikka orkesterilaiset jalkautuvat mielellään yleisönsä luokse, Lappeenranta-sali on keskeinen esiintymispaikka, jonne on helppo tulla ja jonka kongressisalille tyypillistä akustiikkaa on onnistuttu mukauttamaan musiikillekin sopivammaksi. Kävijäkeskiarvo yhtä konserttia kohden on noin 300. Viihdekonsertit ja laulukilpailut vetävät 600-paikkaisen salin täyteen, kun taas kamarikonserteissa on tälle tyylille vihkiytynyt, keskiarvoa pienempi yleisönsä.


LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI 110 VUOTTA

Aukeaman tekstit: Mervi Palonen

Intendentti Milko Vesalainen

”Erityistä ja etuoikeutettua, että meillä on oma orkesteri" Kaupunginorkesterin vuorovaikutus muualle maailmaan on yksi Lappeenrannan matkailuvalteista muun kulttuurin rinnalla, mutta on myös orkesterin oman elinvoimaisuuden kannalta välttämätöntä. − Kuusi kertaa on esiinnytty Pietarissa,­­kaksi kertaa Liettuassa ja Unkarissa, Virossa ja Saksassakin olemme konsertoineet. Lisäksi ulkomaalaiset soittajamme ja kapelli­mestarimme pitävät portteja avoinna maailmalle, Milko Vesalainen kuvailee. − Ennen sotia Viipurin orkesteri oli Suomen kansainvälisin. Siellä esiintyivät ja konsertoivat Pietariin matkalla olleet huippusäveltäjät, kapellimestarit ja solistit. Lappeenrannassa voimme ylpeästi omalta osaltamme olla muiden manttelinperijöiden rinnalla viipurilaisen perinteen jatkajia. Historian pyörteistä Saimaan kanava nousee kulttuuriväyläksi, jonka varrella kaikenlainen soitanto pääsi itämään. Hyvinkään kaupunginorkesterin intendentin tehtävästä vuonna 2006 Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentiksi ja laulukilpailujen toiminnanjohtajaksi siirtynyt Vesalainen kuvailee itseään Saimaan pojaksi. − Joskus ajattelen, että ihan kuin kohtalo olisi päättänyt, että kotiudun juuri tänne, onhan isäni suvun synnyinsijoille Käki­ salmeen Lappeenrannasta vain kuutisenkymmentä kilometriä linnuntietä. Ensin minua suostuteltiin hakemaan tänne, sitten kun ei enää uskottu, että tulisin, laitoin hakupaperit vetämään, Vesalainen nauraa ja pohtii, mahtaisiko hän olla Viipurin kaupunginorkesterin intendentti, jos Viipuri olisi vielä osa Suomea. − Nyky-Viipurissa ei ole orkesteria, joten yhteistyötäkään ei pystytä luomaan.

Unohtumaton hetki Milko Vesalainen muistelee, kuinka lappeenrantalaiset jokunen vuosi sitten hurmasivat yleisönsä Terijoen kirkossa. − En minä eikä kukaan soittajista­ kaan tiennyt ennakolta, että yksi päivän ohjelmistoomme sisältyvistä kappaleista oli Venäjällä vahvoja tunteita herättäneen elokuvan tunnussävel. Melkein järkytyin, kun katselin parvelta yleisöä. En heti ymmärtänyt, miksi ihmiset kaivoivat nenä­liinojaan ja nyyhkyttivät. Lopuksi he antoivat seisaaltaan valtavat aplodit. Olihan se unohtumaton hetki.

Baselin orkesteri esikuvana

Kuva: Maarit Kytöharju, 2018

Vuorovaikutuksesta elinvoimaa

N

iin urheilija, muusikko kuin orkesterikin tarvitsee esikuvia. Milko Vesalainen pitää Lappeenrannan kaupunginorkesterin esikuvana sveitsiläistä Baselin Kuvassa keskellä kapellimestari, taiteellinen johtaja kamariorkesteria. Vytautas Lukočius. Katso orkesterilaisten esittely − Haluamme kehittyä samalla lprorkesteri.fi. lailla kuin Basel niillä resursseilla, jotka meillä on. Esikuvamme tavoin tilaamme uusia teoksia. Hyvänä esimerkkinä on maaliskuun juhlakonsertissa kuultu Paavo Heinisen Pienuutta paikataan uutuusteos. yhteistyöllä Baselin orkesterin lailla LappeenOrkesterielämää 16-vuotiaasta asti seuranrannan 21 soittajan sinfoniaorkesteri nut Vesalainen pitää orkesterin työhönon kokoonpanoltaan pieni, mutta ottohaastatteluihin kuuluvia koesoittoja pyrkimyksenä on jatkuvasti kehittyä erittäin vaativina. Huilistina hän tuntee paremmaksi. syvällisesti muusikoiden haasteita. − Meidän orkesterissamme on − Koesoitoissa edetään tasolta tasolle, tyypillinen klassismin ajan kokoonpakarsitaan hakijoita kierros kierrokselta. no. Mozartin ja vielä Beethoveninkin Mielestäni karsinnat ovat erittäin rankkoja aikana meidän kokoisia orkestereita varsinkin, kun muusikoiden työpaikoista oli paljon on nykyisin todella Euroopassa. kova kilpailu. Nä”Kasvattajan työ on yksi Vaatii pitkää kee, että soittajiksi kokemusta löyvalituilla on valtava tärkeimmistä orkesterimme tää kappaleita, kehittymisen nälkä, rooleista. Siksi teemme jotka on tehty mikä taas puolestaan ­Lappeenrannan musiikki­ näin pienelle nostaa koko orkesteopiston kanssa yhteistyö­ kokoonpanolrin tasoa ja motile. Joskus vaatiota, Vesalainen projekteja aina kun se on 20 000 teoksen kuvailee. mahdollista ja annamme niteestä löytyy Kaupunginorkesnuorille soittajille tilai­ vain yksi soteri on paikannut suuksia soittaa ammatti­ piva kappale. pienuuttaan neuvokMutta toisaalta kaasti yhteistyöllä. muusikoiden rinnalla.” meidän Lappeenrannan ja konserteisMikkelin yhteinen samme kuuleekin sävellyksiä, joita kokoonpano tunnetaan Saimaa Sinfoniettana. suuremmat eivät soita, ohjelmiston Sama konsertti voikin kiertää Lappeenrankokoamisesta yhdessä taiteellisen nasta Mikkeliin ja siitä Pieksämäelle. Myös johtajan kanssa vastaava Vesalainen yhteissoitto Rakuunasoittokunnan kanssa naurahtaa. on konserttiyleisön mieleen. Tosin usein tarvitaan keikkalai− Talouden olisi kuitenkin oltava hyvässä sia, jotta esitys ylipäätään pystytään kunnossa, jotta kehittyminen ja yhteistyö toteuttamaan. Onneksi hyvien liionnistuvat. Koko kaupungin budjetista kenneyhteyksien päässä sijaitsevaan kulttuurin menot ovat todella pieniä eikä Lappeenrantaan heitäkin on helppo niistä ole varaa enää nipistää, Vesalainen houkutella. painottaa.

”Musiikin avulla voi avata s ­ ellaisiakin port­ teja, jotka n ­ euvotteluilla ja markkinoin­nilla vain raottuisivat.”

Tilaa annetaan musiikin harrastajillekin. − Kasvattajan työ on yksi tärkeimmistä orkesterimme rooleista. Siksi teemme Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa yhteistyöprojekteja aina kun se on mahdollista ja annamme nuorille soittajille tilaisuuksia soittaa ammattimuusikoiden rinnalla. Missään muualla ei opi soittamaan orkesterissa kuin soittamalla orkesterissa, Vesalainen tiivistää. Monen lappeenrantalaisen ammatti­ muusikon­tie musiikkielämään onkin käynyt kaupungin­orkesterin kautta.

Laulu Kuujärvestä juhlakonsertin kohokohta 110-vuotisjuhlavuottaan viettävän orkesterin intendentti arvelee, että juhlakonsertti 5. syyskuuta nostattaa liikutuksen kyyneleitä kuulijoiden silmäkulmiin. − Yksi juhlakonsertin kohokohdista tulee olemaan oopperalaulaja Gabriel Suovasen tulkinta Kuujärven laulusta, jonka Uuno Klami on säveltänyt Yrjö Jylhän runoon. Uskon, että esitys koskettaa meitä kaikkia täällä rajaseudulla. Juhlaviikon toinen konsertti on linnoituksen juhlateltan kaikille avoin Gaalakonsertti 7. syyskuuta. − Lämpimästi tervetuloa.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

5


Kuva: Mervi Palonen

Teksti: Mervi Palonen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGINORKESTERI 110 VUOTTA

Maalaispojasta musiikkielämän kehittäjäksi

Mauri Hannikainen raivasi tietä yhteistyön tahtipuikoilla Lappeenrannan musiikkielämän tienraivaaja Mauri Hannikainen kertoo, että tuli lähteneeksi musiikin matkaan sattuman siivin. ”Luokkatoverini Toni Edelmannin isä otti minut oppilaakseen, ja jo 17-vuotiaana pääsin Sibelius-Akatemiaan. Sillä tiellä ollaan.” Maalaispojaksi ja musiikin sekatyöläiseksi itseään kuvaileva kapellimestari Mauri Hannikainen tarttui aikailematta puikkoihin, kun Lappeenrannan musiikki­ elämään tarvittiin kehittäjää 1970- ja -80-luvuilla. ”Tein parhaan kykyni mukaan sen, mikä silloin oli tehtävä.” ”Onnekseni kaikista valtuustoryhmistä löytyi viisaita ja kansansivistyneitä päättäjiä, jotka ymmärsivät elämän monimuotoisuutta. Vedet silmissä on jälkeenpäin muisteltu yhteistyötämme”, Hannikainen kertoo.

M

auri Hannikaisen työura Lappeenrannassa alkoi musiikkiopiston rehtorina 1972, mutta siinä rinnalla hän johti myös Lappeenrannan orkesteria kapellimestarina ja toiminnan organisoijana. Tehtävät kulkivat rinta rinnan ja myös vuorottelivat, kunnes hän vuonna 1985 teki päätöksen keskittyä musiikkiopiston rehtorin tehtävään. Rehtorin työ piti otteessaan aina vuoteen 2009 eli eläkeikään asti. − Tuolloin 1970-luvulla musiikin ammatti­laisia suorastaan revittiin töihin. Sota oli leikannut loven, jota koetettiin kaikin keinoin täyttää. Mauri Hannikaisen elämänkumppani, musiikinopettaja Päivi Hannikainen kertoo, että myös hänet houkuteltiin Lappeenrannassa heti töihin, musiikkiluokille Armilan yläkouluun. − Vaikka oikeastaan tarkoitukseni oli jäädä joksikin aikaa kotiin lapsiamme hoitamaan, hän naurahtaa.

Taisteluun Lappeenranta-salista Vuosikymmeniä aallon harjoilla, syvänteissä ja tyvenissä seilanneesta Musiikinystävien yhdistyksen orkesterista, myöhemmin Lappeenrannan orkesterista, tuli kaupunginorkesteri vuonna 1980. Kunnallinen rahoitus toi kaivattua vakautta, mutta taistelu Lappeenranta-salin rakentamisesta uuteen kaupungintaloon nostatti tunteet pintaan. − Onneksi sali kuitenkin rakennettiin. Monenlaista vastustusta on matkan varrella tullut, sellaistakin, että on turhanaikaista hassata rahaa laulukilpailuihin, joissa itsekin aikoinani johdin orkesteria, Hannikainen muistelee. Hän tähdentää elämän monimuotoisuutta. − Niin musiikki kuin muukin taide kuuluvat oleellisesti ihmiselämään. Taiteella ja kulttuurilla on perinteestä nouseva, sukupolvien ketjussa etenevä ja kauas tule-

6

vaisuuteen ulottuva vaikutus. Olisi varsin lyhytnäköistä katkaista vuosikymmenten jatkumoa, koska samalla tuhottaisiin ammattilaisten, harrastajien ja yleisön verkostoja ja vietäisiin ihmisiltä tilaisuuksia osallistua ja kehittyä. Hannikaisen mielestä ollaan pahasti hakoteillä, jos kulttuurin tarkoitusta ja tehtävää lasketaan rahassa. − Taiteen perusopetuksen oppilaitokset, kuten myös orkesteri ja teatteri, ovat ihan välttämättömiä, koska ne varmistavat, että kulttuuri on kaikkien saatavilla. Orkesteri ja musiikkikasvatus ovatkin olleet Lappeenrannassa, kuten muuallakin Suomessa, vahvasti sidoksissa toisiinsa. Monenlaisia vaiheita nähnyt musiikin ammattilainen ei pelkää laitosten luutumista. − Jokainen organisaatio joutuu ponnistelemaan ja kehittymään, jotta lunastaisi paikkansa. Toisaalta televisio tai YouTube eivät pysty tarjoamaan vastaavaa kokemusta kuin elävä konsertti, joka on myös sosiaalinen tapahtuma.

Hannikainen muistuttaa, että vapaat, uutta ja erilaista luovat ryhmätkin tarvitsevat elintilaa ja toimintaedellytyksiä. − Vähemmistöt tai jonkin mittasuhteiltaan pienen asian harrastajat virkistävät ja vahvistavat kokonaisuutta. Eikö jokainen meistä ole jollain tapaa vähemmistön edustaja, niin omanlaisiamme me kuitenkin olemme, Hannikainen kysyy.

Kulttuuri tasoitti vastakkainasettelua − Kansakoululaitos, varuskunnan soittajat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat, nuorisoseurat ja muut kansalaisjärjestöt, Mauri Hannikainen luettelee. Ne ovat erikseen ja yhdessä rakentaneet suomalaista kansansivistystä. − Koska Suomessa ei ollut hovikulttuuria, orkesterimusiikki nousi kansankulttuurista ja vältti elitistisen leiman. Lisäksi Lappeenrannassa sotilassoiton perinne on vankistanut juuria, jotka saivat lisärönsyjä sodan jälkeen Viipurista muuttaneilta muusikoilta.

Kuva 1980-luvulta, Lappeenrannan kaupunginorkesterin arkistosta. Kapellimestarina Mauri Hannikainen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Mauri Hannikainen tietää, että sisällis­ sodan jälkeinen yhteiskunnallinen jakautuneisuus näkyi kulttuurissakin vuosikymmeniä, mutta teatterin ja musiikin ammattilaiset sekä harrastajat olivat myös tasoittamassa vastakkainasettelua. − Esimerkiksi monet muusikot olivat esiintyneet jo pitkään eri kokoonpanoissa­, kun taas osa taustajoukoista pysytteli omalla puolella vielä 1970-luvullakin. Hyvää esimerkkiä näytti muun muassa pelti­firman johtaja, joka soitti Työväen­yhdistyksen soittokunnassa. Lopulta yhteinen näyttämö sekä sävel löytyivät: vastapuolet yhdistyivät, syntyi kaupunginteatteri ja kaupungin­orkesteri.

Yhteydenottoja ja taustaselvityksiä ­arvostettiin Orkesterin kapellimestarina ja musiikkiopiston rehtorina Mauri Hannikainen halusi pitää yhteyttä kaikkiin poliittisiin valtuustoryhmiin. − Oli todella tärkeää niin orkesterin kuin musiikkiopistonkin kehityksen kannalta, etten leimautunut minkään poliittisen ryhmän kannattajaksi. Lappeenranta-salin puolesta käytyä taistelua seurasi taistelu musiikkiopiston vuonna 1988 valmistuneen uudisrakennuksen puolesta. Se lohkaisi työaikaani kuuden vuoden ajalta, Hannikainen kertoo. Hän koki, että päättäjät arvostivat yhteydenottoja ja taustaselvityksiä. − Pyysin kaikkien valtuustoryhmien edustajat vuorotellen käymään opistolla, selvitin asioita ja kerroin taustoja. Luulen, että sillä oli vaikutusta, ja päätöksiä saatiin aikaiseksi. Kaikki kiitos myös kaupunginjohtaja Jarmo Kölhille ja hänen seuraajilleen. Mauri Hannikainen kertoo ääni värähtäen viimeisestä kohtaamisestaan edesmenneen kunnallisneuvos Teuvo Kinnusen kanssa. − Siinä


AJANKOHTAISTA

”Juuri harrastaminenhan siinä parasta onkin”

Hiekkaveistosten aiheina nähdään muun muassa kaskeamista, tervan polttoa, metsätöitä ja uittoa Saimaalla, kaupankäyntiä Lapveden markkina­ paikalla, Keisarinasema, rakuunat ja hevoset.

Katso Hiekkalinnan aukiolo­ ajat ja Katujunan aikataulut Lähikulttuuria-osiosta, sivu 21.

Ikuista itsesi kuvakehysten ­kanssa linnoituksessa ja Rantapuistossa Lappeenrannan 370-vuotisjuhlavuoden kunniaksi linnoitukseen ja Rantapuistoon asennetaan Lappeenranta-aiheiset kuvakehykset, joiden kanssa voi ikuistaa itsensä kaupunkimaisemiin. Kehysten paikat valikoituivat kaupungin Facebook-sivulla alkuvuodesta järjestetyn kilpailun vastausten perusteella. Kaupungin markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman kannustaa kaikkia ottamaan kuvia kehysten kanssa ja liittämään itsensä mukaan Lappeenrannan juhlavuoteen.

va :

Ku

Mauri Hannikaisen työura osui Suomen musiikkielämän kasvukauteen. – Toki kehitystyö oli raskasta, mutta todella mielenkiintoista. Iloitsen siitä, että nykyään lapsilla ja nuorilla on mahdollisuuksia harrastaa niin musiikkia kuin muitakin taiteita, ja juuri harrastaminenhan siinä parasta onkin. Jo kymmenkunta vuotta eläkeläisen vapaudesta nauttineet Päivi ja Mauri Hannikainen lähtevät silloin tällöin kaupungintalolle konserttiin tai matkustavat Helsinkiin oopperaan, ja Savonlinnaankin kerran kesässä. Ei kuitenkaan velvollisuudentunnosta vaan silloin kun huvittaa. 50-vuotisjuhlavuottaan viettäneitä Lappeenrannan laulukilpailuja Hannikaiset seurasivat paikan päällä ja Yle Areenasta. − Jokainen seuraajani on tehnyt hyvää työtä ja kaikki on kehittynyt suurenmoisesti. Esimerkiksi laulukilpailujen säestys oli Saimaa Sinfoniettalta upea suoritus. Päivittäin kodissa soi Ylen Ykkönen. − Siinä on meille musiikkia kylliksi. Annoimme kaikki LP-levytkin pois, koska tarvitsimme kirjoille tilaa. Nyt pääharrastukseni "Iloitsen siitä, että on lukeminen, ja talomme kunnykyään lapsilla ja nossapidossakin nuorilla on mahdolli­ riittää työtä. Toki suus harrastaa niin mielellämme musiikkia kuin autamme myös lastemme perheitä muitakin taiteita." arjen pyörittämisessä. Eläkeikä on, kuten sanovat, kuin kolmas elämä. Päivi Hannikainen kertoo, että kun kolme suku­ polvea kokoontuu yhteen, pöydän ympärillä on kaikkiaan 17 perheenjäsentä. Hän osoittaa kuvaa olohuoneen pikkupöydällä. − Viime kesänä vietimme kultahäitämme ja nostimme hääkuvan uudelleen esille. Sama kuva on myös pianon päällä perhe- ja sukulaiskuvien joukossa. Mauri Hannikainen katselee ikkunasta metsän takaa siintävälle Saimaalle. − Lappeenrannassa on hyvä olla. Täällä on koti.

370-vuotiaan Lappeenrannan historia muuntuu hiekkaveistoksiksi Linnoitusniemen Hiekkalinnalla aina tervanpoltosta rakuunoihin ja Keisarin­ asemaan. Hiekkalinnan alue avautuu yleisölle 8. kesäkuuta. Katujuna aloittaa liikennöinnin samana päivänä.

– Toivomme, että kehyksien ansiosta myös matkailijat jakavat kokemuksiaan kaupungistamme kuvina. Siksikin halusimme sijoittaa kehykset tunnistettaviin ja näyttäviin kohteisiin.

La p

pe en

rannan kaupun

ki

Taideseppä Antti Niemisen rakentamiin vanhahtavan tyylikkäisiin kuvakehyksiin on yhdistetty cortenterästä ja puuta. Kehykset ovat osa juhlavuotta, mutta niiden on tarkoitus jatkaa pysyvinä elementteinä myös kesän ja juhlavuoden jälkeen.

TV-sarja Sorjosen toisen tuotantokauden kuvauspaikka­kierrokset lähtevät Hiekkalinnalta perjantaisin klo 16. Suomenkieliset kierrokset järjestetään 5.7., 12.7., 19.7., 26.7., 2.8. ja englanninkieliset 16.8. ja 23.8. Tunnin mittaisen kierroksen hinta on 10 euroa. Lisätietoa ja varaukset: puh. 05 667 788, lappeenranta@gosaimaa.com.

Lappeenrannan Balettigaala täyttää 10 vuotta Lappeenrannan Balettigaala jatkaa balettikaupungin perinteitä ja juhlii jo kymmenettä vuottaan eturivin tanssitapahtumana Suomessa. Elokuun lopussa kaupunginteatterin suurella näyttämöllä päästään nauttimaan menestyneiden suomalaistähtien upeista taidonnäytteistä sekä kansain­ välisestä huippuosaamisesta. Balettigaalan taiteellinen johtaja Juhani Teräsvuori kertoo, että tämänkin vuoden gaala tihkuu tunnelmaa ja tanssin taituruutta. – Huikeat tähtitanssijat täyttävät lavan tarinoilla ja vangitsevilla koreografioilla. Balettigaala on oiva tapa aloittaa 370 vuotta täyttävän Lappeenrannan syyskuun alkuun sijoittuva juhlaviikko.

tti ga ala

Mauri Hannikainen on kahdeksanlapsisen perheen vesa, maatilan poika Säämingistä. − Meillä kotona ei sen kummemmin harrastettu musiikkia eikä edellisistäkään sukupolvista löydy pelimanneja. Sen sijaan säveltäjä P. J. Hannikainen ja näytelmäkirjailija Pietari Hannikainen ovat alkujaan samaa Savonlinnan Kiilanmäeltä kotoisin olevaa kantasukua, vaikkakin monen sukupolven takaa, Mauri Hannikainen hymyilee. Hän miettii tovin, kun kysyn, miten musiikki-­ innostus syttyi ympäristössä, jossa "Olihan alku ei harrastettu eikä maalaispojalle juuri kuunneltuhankalaa, koska kaan musiikkia. − Jollain tavalla siihen aikaan ei ollut kuin itsestään. musiikkiopistoja." Toki olihan alku maalaispojalle hankalaa, koska siihen aikaan ei ollut musiikkiopistoja. Minulle tie aukeni sattuman siivin, kun luokka­ toverini Toni Edelmannin isä, Punkaharjun kanttori Kasimir Edelmann, otti minut oppilaakseen. Siitä sitten lähdin rohkeasti eteenpäin ja pääsin 17-vuotiaana Sibelius-Akatemiaan. Ensin kirkkomuusikon ura kiinnosti, mutta opintojen lopussa pätevöidyin Jorma Panulan luokalla kapellimestariksi.

Hiekkaan veistettyä historiaa Hiekkalinnalla

le

Maalaiskylästä Sibelius-Akatemiaan

Kuva: Lappeenrannan kaupunki

puolin ja toisin kiittelimme toisiamme hyvästä yhteistyöstä ja iloittiin kulttuurin kehityksestä, molemmilla kyynel silmäkulmassa.

Ba Ku Elina an va: Lappeenrann Miettinen

Balettigaalan kymmenvuotisjuhlissa nähdään muun muassa kansainvälisesti menestyneet suomalaistähdet Maria Baranova, Elina Miettinen ja Emilia Vuorio. Kansainvälistä osaamista edustavat puolestaan balettimaailman yksi suurimmista nimistä Daniil Simkin, Dortmundin Baletin nuoret tähdet Amelie Demont ja Duccio Tariello sekä Latvian Kansallisbaletti ja Brnon Baletti NdB.

Lappeenrannan Balettigaala kaupunginteatterin suurella näyttämöllä pe 30.8. klo 19 ja la 31.8. klo 14. Liput ovat myynnissä Winkissä ja Lippupisteen myyntipisteissä. Lisätietoa lipuista ja ohjelmistosta gaalan verkkosivulla lappeenrantaevents.fi/balettigaala

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

7


Teksti ja kuvat: Sami Soljansaari

VARHAISKASVATUS

Vahvuuksia korostaen, hyvä huomaten – Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa kohdataan lapset ja vanhemmat myönteisellä otteella

L

appeenrannan varhaiskasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen yksilölliseen kohtaamiseen. Peltolan päiväkodin lastentarhanopettaja Miina Tuuliainen kertoo, että toiminnassa panostetaan lasten vahvuuksien tunnistamiseen ja tukemiseen. – Tunnistamme vahvuuksia arkisia asioita havainnoimalla. Haasteita puolestaan ratkotaan yhdessä ja myönteisellä, kannustavalla otteella. Aikuinen on myötä­ tuntoinen rinnalla kulkija, joka auttaa tarvittaessa. – Jokainen lapsi tunnetaan, jotta voimme vastata juuri hänen tarpeisiinsa ja tiedämme, mitä hän tarvitsee kehittyäkseen. Yksilöllisen kohtaamisen lisäksi pidämme huolta, että jokainen lapsista pääsee mukaan porukkaan ja on osa yhteisöämme. Hyvän huomaamista painotetaan myös Karhuvuoren päiväkodissa. Päiväkodin johtaja Kaisa Karttusen mukaan henkilökunta opetteli ensin tunnistamaan omia ja toistensa vahvuuksia. Sen jälkeen taitoja ja hyviä ominaisuuksia on nostettu esiin myös lapsiryhmissä. – Lapselle annetaan arjessa positiivista palautetta ja kannustetaan jo pienestä yrityksestä sekä iloitaan yhdessä onnistumisista. Lapsille on ensiarvoisen tärkeää saada kokemuksia siitä, että olen juuri tällaisena hyvä ja minussa on paljon vahvuuksia. Peltolan päiväkodin johtaja Merja Könönen korostaa huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. – Luottamus, avoimuus ja keskinäinen kunnioitus on meille tärkeää. Mielestämme lapsen vahvuuksiin ja onnistumisiin keskittyminen yhteistyössä huoltajien kanssa luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi sellaisena kuin hän on.

Lapsilähtöistä arkea Katri ja Timo Löppönen ovat olleet tyytyväisiä Peltolan päiväkotiin, jossa heidän nelivuotias lapsensa on hoidossa. Peltola valikoitui hoitopaikaksi sijainnin puolesta, mutta jo ensitapaamisten perusteella Löppösille muodostui loistava vaikutelma päiväkodista. – Lapsemme tarvitsee erityistä tukea ja hänen tarpeensa onkin huomioitu Peltolassa alusta alkaen. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja kävi meillä kartoittamassa

8

tuen tarvetta. Alkukartoituksen perusteella mietimme yhdessä, mitä poikamme tarvitsee arjessa ja mikä ryhmä sopisi hänelle parhaiten. He todella näkivät vaivaa, jotta päivähoidossa aloittaminen sujuisi ongelmitta. Nelivuotiaalla on päiväkodissa oma henkilökohtainen avustaja. Lapsi on saanut vanhempiensa mukaan myös Peltolan

leikkeihin, jotka tukevat hänen vahvuuksiaan. Kun haemme pojan, meille kerrotaan ensin missä tänään on onnistuttu. Haasteitakin tietysti on, mutta niitä ei korosteta ja ne käsitellään rakentavasti, Timo kertoo. – Päivittäinen tiedonvaihto on tärkeää. Jos tuodessa on hanka-

Viisivuotias Justus Lindqvist pääsee mielestään päättämään, mitä päiväkodissa leikitään. Pikkuveljenkin on tarkoitus aikanaan aloittaa päiväkotielämä Peltolassa.

Löppösten nelivuotiaan mielestä päiväkodissa kivointa on leikkiminen ystävän kanssa. Pikkusisko aloittaa pian oman arkensa Peltolassa.

henkilökunnalta kaiken tarpeellisen tuen kehittyäkseen ja osallistuakseen toimintaan. – Hän on yksi porukasta ja osallistuu muiden mukana toimintaan, toki hiukan yksilöllisellä otteella. On hienoa huomata selkeitä kehitysaskeleita, joissa aikuisten kannustuksella ja vertaisoppimisella on omat ansionsa, Katri sanoo. Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen varhaiskasvatukseen kuuluu tiivis ja kattava yhteistyö kodin, päiväkodin ja kuntoutuksen välillä. Tavoitteet mietitään ja suunnitellaan yhdessä. Vanhemmat kiittelevät päiväkodin positiivista asennetta ja myönteistä ilmapiiriä sekä henkilökunnan pelisilmää. – Poikamme mielijutuille annetaan aikaa ja hänelle järjestetään mahdollisuuksia

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

lampi aamu, niin henkilökunta osaa ottaa tilanteen haltuun. Hakiessa taas saamme uutta tietoa ja vinkkejä. Päiväkodissa saattaa sujua jo jokin asia, josta emme tiedä kotona ja toisinpäin, Katri jatkaa. Kuusihenkisen perheen vanhemmat jännittivät alussa, miten heidän lapsensa otetaan vastaan. Mutta jälkikäteen ajateltuna jännitys oli turhaa. – Meille sanottiin ihanasti, että lapsemme läsnäolo on avannut omaakin ajattelumaailmaa siitä, miten moninaista ja suvaitsevaa elämä on ja kuinka suuri vahvuus erilaisuus on. Erityisen paljon lämmittää mieltä, että poika on taannoin löytänyt elämänsä ensimmäisen ystävän, Katja hymyilee. – Myös me vanhemmat pääsemme vaikuttamaan toimintaan, koko perhe on koh-

dattu hyvin. Ilmapiiri on vastavuoroinen ja kaikki on järjestetty perheen kannalta helpoksi. Onkin erityisen hienoa, että pojan kolmevuotias pikkusisko aloittaa pian oman taipaleensa Peltolassa, Timo sanoo.

Tieto liikkuu kodin ja päivä­ kodin arkikohtaamisissa Myös Kaisa ja Juuso Lindqvist kehuvat Peltolan päiväkotia, jossa heidän viisivuotias poikansa Justus on hoidossa. Päiväkoti on tuttu Lindqvisteille, sillä Justuksen nyt esikouluikäinen isoveli on ollut samassa varhaiskasvatuspaikassa ja pikkuveli tulee seuraamaan aikanaan samaa polkua. Myös isä Juuso on saman päiväkodin kasvatteja. – Peltolan vahvuuksia ovat helppous, luotettavuus ja se, että niin lapset kuin vanhemmatkin huomioidaan toiminnassa,


VARHAISKASVATUS

kiinnitetään huomiota lasten vahvuuksiin ja sen ansiosta niitä ymmärretään kehittää myös kotiympäristössä. Vanhemmat saavat päiväkodista tarkkaa tietoa päivän kulusta, ja henkilökunnalta löytyy poikkeustapauksiinkin joustoa ja rakentavaa pelisilmää. – Jos leikkiessä on sattunut pienikin haaveri, mikä ei näy heti omiin silmiin, siitäkin kyllä kerrotaan. Viesti tulee hienosti perille myös silloin, kun asian on huomannut joku naapuriryhmästä, Matti toteaa. – Muistan, kun Valtteri oli sairastunut ja sain soiton siitä töihin. Kun pääsin hakemaan, poika istui lastenhoitajan sylissä ja he lukivat kirjaa. Valtteri harmitteli, ettei päässyt tuolloin muun ryhmän tapaan maalaamaan. Hoitaja kuitenkin lupasi, että maalaus onnistuu, kun poika tervehtyy. Pojalle löytyi yksilöllistä aikaa ja toivekin huomioitiin, Tuija kiittelee.

Kolmevuotiaan Valtteri Tiilikaisen mielestä Karhuvuoren päiväkodissa tapahtuu usein kivoja juttuja. Hän tykkää vanhempiensa mukaan erityisesti päiväkodin retkistä.

jo entuudestaan samassa tilanteessa olevia Juuso sanoo. ystäviä, Juuso sanoo. – Tarhan opet ja hoitajat tuntevat lapset todella Varhaiskasvattajilla on ­ hyvin ja muistavat aikaa lapsille vahvuusalueet Tuija ja Matti Tiilikaisen kolmevuotias ja asiat, joissa on poika Valtteri on hoidossa Karhuvuoren parannettavaa. päiväkodissa. Maaseudulta alun perin Saamme joka päilähtöisin olevat vanhemmat pitävät arvossa vä tarkkaa tietoa, Karhuvuoren luontokasvatusta. mitä Justus on – Alueen varhaiskasvatuspaikoista puuhannut täällä, juuri Karhuvuori kiinnosti, sillä tämä on Kaisa kertoo. rauhallinen, sympaattinen päiväkoti, jossa Lindqvistit on paljon luontoa ja retkimahdollisuuksia nostavatkin esille ympärillä, Tuija kuvailee. juuri perheen ja päiväkodin välisen arki– Päiväkoti on myös turvallinen ja luotetpäiväisen viestinnän merkityksen. tava. Valtteria kuunnellessa on saanut sel– Tieto liikkuu hyvin ja on mukava laisen käsityksen, että tosi usein on retkiä kuulla, että hiukan ujo Justus on löytänyt ja kivaa puuhaa, johon saa itse vaikuttaa. ystäviä ja esimerkiksi rohkaistunut päiväAsiat ovat hyvin emmekä ole osanneet vaakodissa. Voimme päiväkodista saamamme tia yhtään parempaa, Matti jatkaa. tiedon turvin kotonakin antaa hänen tehdä Yksivuotiaana Karhuvuoressa aloitenemmän asioita itsenäisesti, Juuso toteaa. taneen Valtterin aika päiväkodissa on Kun Lindqvistit hakevat Justuksen päivä- vanhempien mukaan sujunut hienosti. kodista, poika on Liikunnallisesti usein juttelemaslahjakas poika "Tarhan opet ja hoitajat tuntevat sa tutun hoitajan on löytänyt kaksi lapset todella hyvin ja muistavat kanssa. sydänystävääkin. – On sellaiHuoltajat antavat vahvuusalueet ja asiat, joissa on nen olo, että kiitosta varhaisparannettavaa." lapsemme saa kasvattajille, joilla tarpeeksi huotuntuu olevan Kaisa Lindqvist miota päiväkodin aidosti aikaa henkilökunnalta. lapsille. Ja kyllähän sekin jo puhuu puolestaan, – Henkilökunnalla on aamuisin ja että lasten puheissa opettajista tulee välillä iltapäivisin aikaa keskustelulle, vaikka parhaita kavereita, joita halutaan kutsua tuotaisiin tai haettaisiin poika vähän poiksyntymäpäiväjuhliinkin, Kaisa nauraa. keavaan aikaan. En muista yhtään sellaista Justuksen mielestä leikkiminen on kertaa, ettei vastassa olisi ollut hymyilevä päiväkodin parasta antia. Vanhempien ja keskusteleva ihminen, Matti kertoo. mukaan taas on hyvä, että Justus pääsee – Tuntuu, että he aidosti välittävät lapleikkimään isossa lapsiryhmässä muiden sista ja myös tykkäävät työstään. Joka kerta ikäistensä kanssa. on tuttu naama vastassa, myös kesäaikaan – Kavereiden löytäminen on tärkeää. sijaispaikassakin. Valtterilla on omat Oppiminen on mukavaa muiden kanssa suosikkihenkilöt, joiden kohtaaminen ja uskaltaa helposti kokeilla uusia asioita. vaikkapa kaupassa on aina iloinen yllätys, Esikouluun ja koulumaailmaan siirtymiTuija sanoo. nen aikanaan sujuu varmasti hyvin, kun on Tiilikaisten mukaan Karhuvuoressakin

Liikunnallinen lapsuus syntyy koko perheen liikuntahetkissä Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa lisätään perheiden liikkumista uuden liikuntahankkeen avulla. Perheille järjestetään matalan kynnyksen maksuttomia liikuntahetkiä ympäri kaupunkia. Varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori Tuuli Juurikorpi kannustaa perheitä liikkumaan yhdessä – Vaikka päiväkodeissakin panostetaan liikuntaan, perheen liikkumisella on valtava merkitys liikunnallisen lapsuuden ja elämäntavan rakentumisessa.

Tuuli Juurikorven vinkit lapsen liikunnallisen aktiivisuuden edistämiseen: • Tehkää asioita yhdessä: liikkuminen, ­ leikkiminen ja arjen askareet • Olkaa roolimalleja lapsille: perheen liikunnalliset rutiinit, istumisen vähentäminen, retket, kävely- ja pyörälenkit, majan rakennus • Tarjotkaa lapsille liikkumiseen innostavia välineitä ja leluja • Kannustakaa lapsia fyysisesti aktiiviseen toimintaan myös sisällä: temppuilu, tanssi, voimistelu • Karsikaa turhia kieltoja, kokeilkaa rohkeasti • Kuunnelkaa lasta ja antakaa hänen suunnitella, päättää ja valita asioita.

Tutustu perheille suunnattuihin kesän liikunta­ mahdollisuuksiin sivulta 19.

Kuva: Matti Pesu

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

9


PUISTOT JA LUONTOREITIT

Teksti: Heli Mälkiä

Sini Saarilahti havaitsi Lappeenrantaan muutettuaan pari vuotta sitten, että Lappeenrannan linnoituksesta puuttuu jotain. Siitä syntyneen ajatuksen myötä uuden luonto- ja kulttuuripolun varteen tulee ensi kesänä alueesta kertovia tauluja.

ä li M Kuva: He lkiä

”Silloin kun jotain arvostetaan, niin se säilyy.”

Luontoreittien arvo nousee kaupungin keskustan äärellä

Sini Saarilahti

L

uonnon keskelle pääseminen ei ole vaikeaa Lappeenrannassa, vaikka asuisikin aivan kaupungin keskustassa. Erilaisia luontoreittejä ja -alueita on tarjolla keskustan lähettyvillä ja ne kasvattavat suosiotaan jatkuvasti kaupunkilaisten ja myös turistien keskuudessa. Viime syksynä valmistunut Rantaraitti on saanut paljon kiitosta kuntalaisilta. Myös Pappilanniemen ja linnoituksen alueet saavat monet liikkeelle mielellään. Arboretumin alueella keskustan tuntumassa liikkuu paljon väkeä ympäri­­ vuoden. Luontoalueiden merkitys korostuu koko ajan yhä enemmän, koska rakentaminen niiden ympärillä kiihtyy ja kaupunkirakenne tiivistyy, pohtii kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.

− Niiden arvo on huomattu aiemminkin, mutta nyt kun vihreän osuus vähenee tietyllä tavalla, niin arvo nousee entistä suurempaan osaan. Neljä kaupungin keskustan lähiluontoaluetta eli Rantaraitti, linnoitus, Pappilanniemi ja Arboretum ovat hyvin omanlaisiaan ja niissä kaikissa näkyy vahvasti luonnon omat erityispiirteet. Kaupunki on hoitanut ja muokannut alueita, mutta työssä on aina otettu huomioon luonnon omat ehdot, kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen kertoo. – Kaikki on lähdetty rakentamaan luonnon ehdoilla. Olemme tutkineet tarkkaan ensin, ettemme tuhoa siellä mitään. Jatkossa kaupungin luontoalueiden kehittämisessä korostuvat luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologisuus, materiaalin kierrätettävyys sekä esteettömyys.

Minkälaisia nämä alueet ja reitit oikeastaan ovat luonnon näkökulmasta ja millaisia suunnitelmia kaupungilla on niiden suhteen? Miten ne ovat muodostuneet ja mitä kasveja ja lintuja niissä voi havaita? Tarkastellaan erikseen hieman tarkemmin jokaista aluetta.

keskuudessa on ollut selvästi positiivinen. Tolonen iloitsee, että raitti saatiin vihdoin valmiiksi, koska sen rakentaminen on ollut näistä pitkäaikaisin projekti.

Rantaraitti avasi uuden väylän liikkujille Vuoden 2018 syksyllä valmistuneen Rantaraitin vastaanotto kaupunkilaisten

"Myllysaaresta ja Kaupunginlahdelta pääsee rantoja pitkin, Pallon kautta varsinaiselle Rantaraitille. Suunnittelemmekin opastusta, jotta niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin löytäisivät tämän hienon alueen." Hannu Tolonen

Ku va : La ppe enra

n

nan ka Rantaraitin, pallekivikon ja lähteen ylittävä silta on tehty lämpökäsitellystä puusta, joka on ympäristölle ystävällinen materiaali.

10

ä ki äl li M : He Kuva

”Pääsimme yhdistämään nämä raitit viime kesänä kilometrin pätkällä, ja se avasi ihmisille, mikä tämä Rantaraitti oikeastaan on.” i upunk

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Pappilanniemen kuntopolulla voi liikkua vuodenajasta tai vuorokauden ajasta riippumatta.

− Rantaraittia on rakennettu jo yli 10 vuotta sitten, Skinnarilan puolella pätkiä ja Rakuunamäen upseeripuistossa. Kun Huhtiniemen hotellihanke ratkesi tavallaan, niin pääsimme yhdistämään nämä raitit viime kesänä kilometrin pätkällä, ja se avasi ihmisille, mikä tämä Rantaraitti oikeastaan on. Rantaraitti on hyvin omalaatuinen luontokohde, koska siellä on jääkauden jälkeen muodostunut erittäin jyrkkä rinne. Tämä rinne toimii pohjavesialueen purkautumis­alueena lähellä rantaa ja myös veden alla, Ilkka Räsänen kertoo. − Sinne purkaantuu pohjavesiä ja sitä kautta kasvusto on paikoin hyvinkin rehevää. Siellä on merkittäviä lehtokasvustoja.


PUISTOT JA LUONTOREITIT

Rantaraitti on pallekivikko­kohde, joka tarkoittaa jääkauden aikana kehittynyttä kivikkoa, Räsänen kertoo. – Se on muinaisrannan merkki. Palle­ kivikon alapuolella on myös lähde. Rantaraitilla on tosiaankin lähde, josta reitillä reippaileva saa käydä ottamassa raikasta vettä. Tuo Rantaraitin kohta rakennettiin hieman erilaiseksi ja rakentaminen tuli jonkun verran kalliimmaksi, Hannu Tolonen kertoo. − Jouduimme rakentamaan siltarakennelman arvokkaan ympäristön yli, jossa tätä pohjavettä nousi pintaan. Oikeastaan oli ihan hauskakin, että siitä saatiin sellainen mukavannäköinen yksityiskohta raitille, joka on nyt myös esteetön kaikille liikkujille. Tolonen on kiitellyt Rantaraitin rakentanutta työporukkaa, koska he olivat hyvin motivoituneita ottamaan huomioon merkittävät luontoarvot rakentaessa. Alueella on reheviä lehtolaikkuja ja lähteiden sekä tihkupintojen lähiympäristöjä. Lähteet ovat vesilailla suojeltuja. Alueella on myös liito-oravia sekä valkoselkä- ja pikkutikkoja, kuhankeittäjiä ja lepakkolajeja.

− Myllysaaresta ja Kaupunginlahdelta pääsee rantoja pitkin, Pallon kautta varsinaiselle Rantaraitille. Suunnittelemmekin opastusta, jotta niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin löytäisivät tämän hienon alueen. Aika helposti saataisiin myös Myllysaaresta tehtyä raitti Pappilan­ niemeen, hän myhäilee.

: va Ku

: va Ku

La pp

ee nr an

na

nk aup u

Pappilanniemi haastaa kuntoilijan korkeuseroilla

ka an n ran een

i nk

Vesitornin juurella viihtyvää Pensassembraa p esiintyy luonnossa Itäisessä Lap Kuva: Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa ja Siperiassa.

Saimaan rantaa seurailevan, Pallon liikenneympyrän kohdilta Skinnarilaan asti jatkuvan, seitsemän kilometrin pituisen raitin kulkijoille on tehty levähdyspaikkoja pöytineen ja penkkeineen. 13 luontotaulua kertovat alueen metsästä, puustosta ja kasvillisuudesta. Lisäksi Korkkitehtaan rantaan on tehty pieni liikuntapaikka yhteistyössä Lions Club LappeenrantaSaimaan kanssa. Rantaraittiin on panostettu paljon ja Tolonen toivoo, että kaupunkilaisten lisäksi myös turistit löytäisivät raitille.

i or Vu

Ukonpalko valloittaa linnoituksen vallin sivustaa.

nki

Arboretum jatkuu vihreänä nauhana Lappeenrannan vesitornilta lehtitalolle asti.

u up

na An

Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen pitää erityisesti Pappilanniemen alueesta keväisin. − Sinivuokot ja näsiät kukkivat ja siellä on voimakas valo. Lintumaailman äänet ovat aivan uskomattoman voimakkaita. Siellä on kymmenittäin peippoja, pajulintuja ja tikkoja ja sitten oma suosikkilintuni peukaloinen. Pappilanniemi on näistä luontoreiteistä luonnontilaisin. Alue on alkanut muodostua jääkauden jälkeen ja kalliomuodostelmat ovat hioutuneet jään seurauksena. Kasvillisuus alueella on hyvin monipuolista, Räsänen kertoo. – Sieltä löytyy melko paljon kuivia ja myös lehtomaisia paikkoja ja jopa terva­ leppäkorpea pieni alue. Pappilanniemeen on vuosia sitten rakennettu pururata, mutta nyt tuo vajaan kahden kilometrin pituinen reitti on kivituhkapintainen käytävä, jotta siellä olisi helppo liikkua vaikka pyörätuolillakin. Kuntopolku on kuitenkin nimensä veroinen, sillä siinä on paljon nousuja ja laskuja, eikä niitä ole haluttu muuttaa, Tolonen kertoo. – Emme ole lähteneet voimakkaasti muokkaamaan maan pintaa, vaan se on tehty hyvin luonnonmukaisesti. Pappilanniemen kuntopolkua on kehittänyt myös Lappeenrannan liikuntatoimi, joka on hoitanut sinne valaistuksen sekä latuverkoston talvella.

Arboretum saa puistopolku­ verkoston ja piknik-paikkoja Arboretumin alue kulkee vesitornilta Etelä-Saimaan toimistotalolle kuin vihreänä

vyönä. Alueelta löytyy muun muassa liikennepuisto ja jalkapallokenttä, eivätkä kasvillisuus ja puustokaan ole kasvaneet aivan itsestään. Noin 14 hehtaarin alueella hoidon tavoitteena on ollut saada mahdollisimman monipuolinen lajimäärä kestävistä vierasperäisistä puulajeista ja lajikkeista sekä esitellä kotimaisten puulajien erikoismuotoja, Tolonen kertoo. − Arboretum on puulajipuisto. Tältä arvokkaalta alueelta löytyy tällä hetkellä noin 140 erilaista puuvartista kasvia ja niitä lisätään vuosittain. Arboretumin alueella on myös Pappilanpellon lintupolku, jossa esiintyy monipuolinen linnusto. Pihapiirin ja puutarhan erikoisempia pesiviä lajeja ovat kottarainen ja sepelkyyhky. Puistokosteikossa voi nähdä sinisorsia ja teiden sekä polkujen reunapuissa vierailee muun muassa peippolintul­ajeja. Arboretum on hoidettu viheralue, jota yritetään saada niittymäisemmäksi jatkossa. Alueella tullaan lisäämään myös esteetöntä kulkureitistöä. Matkailun puolelta on tullut toiveita, että Arboretumin aluetta kehitettäisiin ja nostettaisiin sen arvoa, Tolonen kertoo. − Pappilanpellon puolelle rakennetaan kevyt puistopolkuverkosto, niin että siellä pääsee liikkumaan hyvin. Myös piknikpaikkoja rakennetaan Pappilanpellolle ja lähemmäs vesitornia. Yritämme saada tämän alueen arvostettavuutta ja tunnettavuutta lisättyä kaupunkilaisille ja matkailijoille.

Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolulle tulee kulttuuriperinnöstä kertovia kylttejä Lappeenrannan arvokkaan linnoituksen kasvisto on kehittynyt mielenkiintoisella tavalla, koska se on ollut vanha kulttuurialue, Ilkka Räsänen kertoo.

– Sinne on muun muassa venäläisen sota­väen ruuan mukana tullut siemeniä, mikä näkyy edelleen niittykasvillisuudessa. Linnoituksessa vallistoilla tai länsi­ rinteillä pystyy bongaamaan eri kasvilajeja, esimerkiksi piparjuurta, kuminaa, hullukaalia, koiruohoa ja ukonpalkoa. Kaupunki aikookin monimuotoistaa linnoituksen viheralueita edelleen lisäämällä niittyalueita. Linnoituksessa on ollut olemassa noin 20 vuotta sitten tehty reitti, mutta esimerkiksi sen opasteet ovat kadonneet vuosien saatossa. Nyt linnoituksen arvoa, sen historiaa ja kasveja halutaan tuoda entistä paremmin esille uudenlaisella luonto- ja kulttuuripolulla, johon idean sai rakennus­tutkija, amanuenssi Sini Saarilahti. − Linnoitusta sanotaan kaupungin helmeksi ja ylpeydeksi. Siellä on kulttuuri­ perintöä, josta nyt haluamme kertoa enemmän. Saarilahti lähti kehittämään ideaa linnoituksen kulttuurista kertovista kylteistä yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan aluepäällikkö Anna Vuoren kanssa. Linnoituksen ympäri, noin parin kilometrin reitille tulee kesän aikana 10−12 taulua kertomaan alueen rakennuskannasta ja kasvillisuudesta. − Tämä ainutlaatuinen ympäristö saa kylteissä arvoisensa esittelyn. Kyltit ovat maastoon pysyvästi sijoitettuja. Tavoitteena on myös, että jokainen kyltti on itsenäinen tietoalusta, jolle on esteetön pääsy, jollei polkua pitkin, niin sitten muuta reittiä. Saarilahti toivoo, että kulttuuri- ja luontopolku kyltteineen on iloksi ja infoksi kaupunkilaisille sekä matkailijoille, mutta myös koulutuksellisesti hyödyksi. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että alueen arvokkuus nousisi ansaitsemalleen tasolle. − Silloin kun jotain arvostetaan, niin se säilyy.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

11


Kuva: Saija Räty

Aukeaman tekstit: Kaisu Lahikainen

LEADER

Leader-rahalla tukea yrityksille ja yhdistyksille

Toivoisimme yritysten hakevan enemmänkin tukea investointeihin ja toiminnan kehittämiseen", sanoo Leader Länsi-Saimaa ry:n toiminnan­johtaja Terhi Ojanen. Leader-rahaa saa sekä yritysten että yhdistysten toiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Toiminta-alueena ovat Lappeenrannan maaseutualueet mukaan lukien Joutseno ja Ylämaa sekä Länsi-Saimaan kunnat. Lisäksi Lappeenrannan linnoituksen alueella voidaan rahoittaa yleishyödyllisiä hankkeita. Yritysten tukiprosentit vaihtelevat 20 prosentin investointituesta 100 prosentin perustamistukeen. Yhdistysten tuet puolestaan ovat 50:n ja 80:n prosentin välillä. Omarahoituksen osana voi käyttää yleishyödyllisissä hankkeissa talkootyötä. Terhi Ojanen arvelee, että pienissä yrityksissä arastellaan investointituen hakemista ja pidetään sitä hankalana. − Tuen hakemiseen ja hankesuunnitelman tekemiseen saa meiltä kuitenkin apua. Viime vuoden aikana on aika hyvin tullutkin hakemuksia yrityksiltä, joista pääosa on yhden tai muutaman työntekijän yrityksiä.

Mikäli kysyttävää rahoituksen saantiehdoista tai esimerkiksi aluerajauksista tulee, Terhi Ojanen kehottaa olemaan yhteydessä Leader-toimistoon. – Kaupunkialueen ja maaseudun rajat eivät ole itsestään selvät. Esimerkiksi Lappeenrannan Mustola kuuluu meillä maaseutuun ja siellä toimivat yritykset voivat saada Leader-rahoitusta. Omaehtoisuus ja omatoimisuus ovat Ojasen mukaan Leader-toiminnan parhaita puolia. − Esimerkiksi oman asuinympäristön kehittämiseksi pystyy tekemään paljon, ja kun asukkaat ovat toiminnassa mukana, lisääntyy ihmisten viihtyminen. Hyötyä saavat myös kunnat ja kaupungit.

Nuorten omia projekteja Kipinärahoilla Leader Länsi-Saimaan toiminta-alueella on tänä keväänä aloitettu Lappeenrannan seudulla uusi rahoitustoiminta: 13–28-vuotiaat nuoret voivat hakea Kipinärahoista

Leader Länsi-Saimaa Leader-toiminta on paikallista kehittämistä oman asuinseudun parhaaksi. Asukkaat, yritykset ja yhteisöt kehittävät omaa toi­ mintaympäristöään ja toimintaansa. Leader Länsi-Saimaa on Lappeenrannan seudulla toimiva Leader-yhdistys, jon­ ka toiminta-alueeseen kuuluvat Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat sekä Lappeenrannan kaupungin maaseutumaiset alueet. Lisätietoja: leaderlansisaimaa.fi

rahaa omien projektiensa toteuttamiseksi. Projektiksi sopii tapahtuman järjestäminen tai vapaa-ajan toiminnan aloittaminen, mutta myös oman yrityksen perustaminen tai kehittäminen. − Kipinärahalla voi työllistää itsensä koulun kesäloman ajaksi vaikkapa perustamalla ruohonleikkuuyrityksen, Terhi Ojanen vihjaa. Toisin kuin muuta rahoitusta, Kipinä-

Viime vuoden lopussa Leader Länsi-Saimaan toiminnan­johtajana aloittaneella Terhi Ojasella on 20 vuoden kokemus hanketöistä. Hän innostaa hakemaan Leader-tukea.

rahaa voi hakea myös Lappeenrannan kaupunkialueilla. Leader-toimintatavan mukaisesti nuoret Terhi Ojasen mukaan myös itse päättävät, kenelle Kipinärahaa myönnetään. − Rahoitettavat nuorten hankkeet valitsee nuorten ryhmä, joka koostuu aikuisista, mutta alle 28-vuotiaista nuorista, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa, hän selvittää.

DogGym Saimaa on hyvä esimerkki siitä, miten sosiaalisen median avulla voi syntyä todellisia asioita, vaikkapa yritys. Se on myös esimerkki tapahtumien loksahtelemisesta kohdalleen.

Kolme nuorta naista oli tahollaan miettinyt urheilu- ja liikuntamahdollisuuksia koirille ja niiden omistajille, kuten myös paikkaa, jossa tätä liikuntaa voisi harrastaa. Suvi-Tuuli Skyttä, Mari-Anna Rossi ja Jenni Savolainen ovat kaikki koiraharrastajia ja kukin omalla laillaan sekä koirien että ihmisten liikuttajia. He tiesivät toisensa, mutta eivät olleet niin tuttuja, että olisivat ryhtyneet juttelemaan ideoistaan. Sosiaalinen media saattoi heidät yhteistoimintaan. – Mari oli viime vuoden maaliskuussa sairaslomalla ja aikansa kuluksi kyseli Facebookin ryhmissä ja muualla somessa koiraihmisiltä, miltä tällainen yritys kuulostaisi. Me otimme Jennin kanssa häneen yhteyttä ja aloimme miettiä, miten voitaisiin lähteä liikkeelle, Suvi-Tuuli Skyttä kertoo, yksi DogGym Saimaan yrittäjistä. Alkuun ei ollut tarkoitus toimia kovin

12

nopeasti, mutta asiat lähtivät rullaamaan. Imatralaiset naiset etsivät paikkaa aluksi Imatralta, mutta Lappeenrannan Mustolassa sijaitsevan agilityhallin omistaja oli luopumassa hallista ja otti puolestaan yhteyttä huhtikuussa. – Kesällä teimme Leader-hakemuksen. Vaikka meidän kolmen oli haastavaa saada aikatauluja sopimaan yhteen, hakemus tuli tehtyä ja se hyväksyttiin. Saimme paljon apua ja tukea Leader Länsi-Saimaan väeltä, Suvi-Tuuli Skyttä kertoo. Yrityksen avajaisia vietettiin jo elokuussa 2018. DogGym Oy sai investointitukea koira­ urheilutarvikkeiden hankintaan ja tukea yrityksen perustamiseen liittyviin asiantuntijapalveluihin. – Investointituki on 20 prosenttia tarvikkeiden hankintahinnasta, mutta perustamistuki asiantuntijapalveluihin on sataprosenttinen, Suvi-Tuuli Skyttä sanoo.

Pienellä riskillä yrittäjiksi Yrityksen perustamiseen lähdettiin pienellä riskillä, sillä kukaan kolmes-

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Kuva: Kaisu Lahikainen

Liikuntaa ja urheilua koirille ja ihmisille

Suvi-Tuuli Skyttä on yksi kolmesta yrittäjästä. Kuvassa mukana australianpaimenkoira Isla.

ta yrittäjästä ei työskentele DogGym Saimaassa päätoimisesti, vaan kaikilla on muu päivätyö. Suvi-Tuuli Skyttä kuvailee itse pitävänsä yrittäjyyttä tällä hetkellä enemmänkin harrastuksena, koska hän on muutenkin koirien kanssa tekemisissä. DogGym Saimaan hallissa hän ohjaa pääosin agilityä kahtena iltana viikossa. – Itse ainakin tykkään tästä kovasti. Työ on vaihtelevaa ja on mukava seurata koirien ja niiden ohjaajien kehittymistä.

Suvi-Tuuli Skyttä kertoo kouluttaneensa agilityä seuratasolla jo yli kymmenen vuotta ja kilpailleensa pian viisitoista vuotta sekä omien että useiden laina­koirien kanssa. Jenni Savolaisen vastuualueena DogGym Saimaassa on koirien ja ohjaajien peruskoulutus, johon kuuluvat esimerkiksi arkitottelevaisuus ja pentukoulut. Mari-Anna Rossin ohjaamana taas sekä koirat että niiden omistajat ovat voineet liikkua yhdessä monien hänen ideoimiensa lajien parissa.


LEADER

Valkamanrannan sauna avataan kunnostettuna kesällä

Leader-tuella hankinnat, ­ oma osuus talkootyötä

Kuva: Kaisu Lahikainen

J

outsenon Korvenkylässä sijaitseva Valkamanranta saunoineen tuntuu olevan paikka, jonne kerran käytyään haluaa palata, jopa aina uudelleen. Eräskin vantaalainen perhe tuli sattumalta Valkamanrantaan Holiday Club Saimaasta ja kävi sen jälkeen joka päivä rannalla. Lappeenrantalaiset nuoret miehet puolestaan sattuivat Valkamanrannan saunalle, ja sittemmin he ovat olleet jokaperjantaisia kävijöitä. Tällaisia tarinoita kertovat Valkamanrannan saunaseuran aktiivit Teemu Kaskinen, Ritva Sironen ja Keijo Sikanen ja ovat tietysti enemmän kun hyvillään. Valkamanrannan saunaseura ry perustettiin 2015 pitämään huolta saunasta ja sen toiminnasta. Muuten Valkamanranta on yleinen uimaranta, joka on kaikkien käytössä. Uimarannalla kävijät voivat käyttää kahvilan ja saunan terassia sekä grillipaikkaa, vaikka sauna ei olisi avoinna.

tamisen lisäksi saataisiin ensi kesänä rakennettua uimarannan käyttäjille uimakoppi ja hankittua oma grilli esimerkiksi jo perinteeksi tulleita juhannusbileitä varten, Kaskinen lisää. Vaikka Leader-hankkeeseen ryhdyttiin lähinnä pakon edessä, koska yhdistyksen omat varat eivät mitenkään olisi riittäneet mittavaan remonttiin, saunaseuran aktiivit ovat tyytyväisiä. − Alustaviin kyselyihimme näytettiin vihreää valoa, ja niin alettiin tehdä hankesuunnitelmaa, joka ei lopulta ollut mitenkään erityisen hankalaa. Leader-hanke kesti vuodet 2016–2018, ja töitä paiskittiin pääosin saunakauden ulkopuolella. − Leader-tuella saatiin hankittua saunaremontissa käytetyt materiaalit, ja jokaista euroa vastaan tehtiin talkootyötä, Teemu Kaskinen sanoo. Suuri apu oli hänen mukaansa Lappeenrannan kaupungin antama remonttilaina, jonka avulla saatiin tehdyksi ensimmäiset hankinnat.

Saunaseura haki ja sai yleishyödyllisenä Upeat auringonlaskut ja yhdistyksenä Leader-rahoitusta saunaremainiot löylyt monttiin, joka valmistui viime vuonna. Valkamanrannan saunan omistaa Lap− Tuella saatiin ensin kunnostetuksi peenrannan kaupunki, ja saunaseura saunan vuotava katto, sitten hankittiin tarjoaa siellä palveluja. Sauna lämmitetään ulkohuussiin sisukset eli biokäymälät, tiistai- ja perjantai-iltaisin, ja samaan lisäksi remontoitiin saunan löyly- ja pukuaikaan on avoinna kahvila. huoneen lattiat, − Pullat leivotaan hankittiin uusi itse, joten tuoretta "Pullat leivotaan itse, joten pumppu ja lämpullaa on aina saataminvesivaraaja villa. Myynnissä on tuoretta pullaa on aina sekä takka. Tuella lisäksi virvokkeita, saatavilla. Saunan ja kahvilan pystyttiin myös jäätelöä ja makkaraa, tarkoituksena ei ole tuottaa rakentamaan Ritva Sironen kertoo. voittoa vaan palvella kävijöitä." – Saunan ja kahvilan terassi, jonne on esteetön pääsy, tarkoituksena ei ole Ritva Sironen kertoo seuran tuottaa voittoa vaan puheenjohtaja palvella kävijöitä. Teemu Kaskinen. Saunaseuralaiset kehuvat, että ValkaEnsi kesäksi aiotaan vielä hoitaa omalla manrannassa käy paljon lapsiperheitä, kustannuksella rannalla olevan kahvion koska matala hiekkaranta on lapsille hyvä pintaremontti, hankkia uutta kalustoa ja ja turvallinen. Teemu Kaskinen mainitsee järjestää kuntoon sähköt ja vedet. vielä hiekkarannan olevan melojille mainio − Toiveissa on, että kahvilan kunnosrantautumispaikka.

Sauna ei ole ihan vielä lämmin, mutta kesäkuun alkupäivinä avataan. Lauteita kokeilevat talven jäljiltä Valkamanrannan saunaseuran puheenjohtaja Teemu Kaskinen (oikealla) sekä saunaseuran aktiivit Ritva Sironen ja Keijo Sikanen.

Valkamanrannan saunaseuran jäsenet lämmittävät miesten ja naisten saunan sekä hoitavat kahvilaa vuorotellen talkoilla. − Tämä saunamajurin homma on tosi kivaa ja antoisaa, kun voi jutella ihmisten kanssa ja saa uusia tuttuja, Ritva Sironen sanoo hymyillen. − Mukavaa on aina myös kuulla ihmisten kiitoksia, miten saunat ovat siistejä ja miten tänne on hyvä tulla. Aktiivit puolestaan kiittelevät kävijöitä, sillä ranta on pysynyt siistinä eikä sinne

heitetä roskia, vaan käytetään paikalla olevia roskapönttöjä. − Meidän toiminta-ajatuksemme ei siis ole järjestää saunailtoja jäsenille vaan tarjota saunapalveluja kaikille, jotka haluavat tulla katsomaan hienoa maisemaa ja esimerkiksi upeita auringonlaskuja sekä kokemaan mainiot saunan löylyt, he korostavat. Tällä hetkellä saunaseurassa on parikymmentä jäsentä. Uudetkin jäsenet ovat tervetulleita.

Kuvat: Teemu Kaskinen

Valkamanrannan sauna avataan kesäkuun alussa, 4.6., ja sauna on avoinna tiistaisin ja perjantaisin klo 17 – 21. Saunaa lämmitetään elokuun loppuun saakka. Aikuisilta hinta on neljä euroa, lapsilta kaksi. Alle kouluikäiset lapset pääsevät saunaan maksutta.

Valkamanrannan sauna.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

13


Tekstit: Mikko Holm

TYKKI-KIVIHARJUN KAUPUNGINOSA

Tykki – yhteisöllinen ja kehittyvä puutaloalue kaupungin ytimessä “Eteeni avautui kapea hiekkatie, jonka molemmin puolin seisoi aivan tiessä kiinni pieniä puutaloja vierivieressä. Osa taloista oli lähes hökkeleitä, mutta kaikissa oli savupiippu ja houkuttelevan resuinen sisäpiha. Piharakennukset olivat varsinaisia persoonallisuuksia vinoine ovineen ja kattoineen. Hiekkatie risteili talojen välissä ja mutkaisia polkuja kulki talojen takaa. Kissoja istuskeli raukeina piha-aitojen vieressä ja pyykit kuivuivat talojen väliin pingotetuilla naruilla. Miisu hymyili ilmeelleni ja näytti voitonriemuiselta. - Arvelinkin että pitäisit tästä, hän sanoi. - Tämä on vanha Tykki.”

Keskustan ja asemanseudun palveluita ja liikkuvuutta kehitetään yhdessä­ asukkaiden kanssa

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Alueella sijaitsevat historialliset rakennukLähivuosina Tykin lähialueet kehittyvät set saavat myös uusia käyttötarkoituksia. entisestään, sillä Lappeenrannan kaupunMonille kaupunkilaisille tutun, vuonna ki on aloittanut asemanseudun kehittämis­1938 valmistuneen, Jalmari Lankisen suunnitelman valmistelun. Kehittämissuunnitteleman Armilan koulun tarsuunnitelmassa tarkastellaan asemankoituksena on palvella tulevaisuudessa seutua kokonaisuutena, johon kuuluvat erilaisia yrityksiä ja niiden tarpeita. Käytmuun muassa alueen tuleva maankäyttö, tötarkoituksen muutos ei ole kuitenkaan liikenteelliset ratkaisut, palveluiden saarakennuksen ensimmäinen, sillä sota-aivutettavuus, ympäristötavoitteet ja virkeä kana se ehti palvella muutaman kuukauliike-elämä moninaisine palveluineen. den ajan sotilassairaalana. Suunnittelussa huomioidaan myös Muutoksella on vaikutusLappeenrannan, eli Suomen ta alueen työpaikkoihin ilmastopää­kaupungin ja liikenteeseen, mutilmastotavoitteet. ta myös mahdolliKaupunginarkkisiin palveluihin. tehti Maarit Pimiä − Olisi sanoo, että asemukavaa, jos manseutua keArmilanlinnan hitetään yhdessä yhteyteen tulisi jokin lounasravintola yrityksiä varten. Se voisi hyvin palvella myös is uu Tykin asukkaita, sillä de la nh me allin lähimpään ravintolaan ta, Raimo Suo on jonkun verran matkaa, Leeni Kokko pohtii. eenrannan kaup Koulun viereen on raapp un a: L ki, v kentunut myös Eksoten Ju Ku lia perhetukikeskus, jossa L toimivat tällä hetkellä lastensuojelun päivystys, lasten tilapäinen laitossijoitus, tehostettu perhetyö sekä perhehoito. Rakennuksen ja sen palveluiden perustehtävänä on turvata lapsen turvallinen arki sekä tukea ja auttaa avun tarpeessa olevia lapsia ja perheitä. en

14

Asemaseudun kehittämissuunnitelmaa valmistellaan

n to eh

Tykille on läpi historian ollut ominaista sen sijainti hyvien yhteyksien varrella. Yli satavuotias Tykki tervehtii kaupunLäheiseltä rautatieasemalta avautuvat kilaisia ja herättää viehätystä kapeilla liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja kujillaan, tiheästi asutuilla tonteillaan, muualle Suomeen, jonka lisäksi Kiviharvärikkyydellään ja vehreillä puutarhoiljunkatua pitkin kulkemalla avautuvat laan. Sen lisäksi alueen asukkailla on keskustan palvelut. Alueen yhteyksien merkittävä vaikutus alueen viihtyvyylisäksi viihtyvyys ja turvallisuus paranivat teen. Yhteisellä tekemisellä on pitkät entisestään, kun tykkiläisten pitkään toiperinteet, jotka jatkuvat tähän päivään voma uusi kevyen liikenteen alikulkutunsaakka. neli valmistui vuonna Kansallinen 2015. siivouspäivä on “Harjoittelimme itsetehtyjä Alikulkutunnehyvä esimerkki näytelmiä ja sketsejä, joita lin rakentaminen yhteisöllisestä tuli tarpeeseen, tapahtumasta, esitimme lähitalojen aikuisille. jolloin koko Meillä oli mahdollisuus käyttää sillä aikaisemmin jalankulkijat olivat Tykki muuttuu Mäkisen isoa autotallia teat­ oikaisseet alueella yhdeksi suureksi terisalina. Sinne asetimme is­ kulkevan junarakirpputoriksi. dan poikki. Syvällä Silloin alueen tuimia yleisöä varten ja jostain historiassa juuriaan asukkailla ja rakensimme myös esiripun, pitävä Tykki muistutti muualta tulevilla kuten näyttämölle kuuluu.” menneisyydestään on mahdollisuus ja sijainnistaan myös kierrellä alueella alikulkutunnelia kaivettaessa. ja tutustua asukkaiden pihoille ke− Luoteja ja sirpaleita löytyy edelleen rättyihin, myytäväksi tarkoitettuihin rakennuksista ja pihamailta. Hyvä esitavaroihin, sekä nauttia kukkivien merkki löytyy muutaman vuoden takaa, syreenien tuoksusta ja vehreiden puukun kaupunki rakensi läpikulkutunnelia tarhojen tunnelmasta. Simolantien suuntaan. Silloin esiin nousi Monien tapahtumien takana vaisodanaikainen räjähde, jonka puolustuskuttaa Tykki-seura, jonka jäsenistö voimat kävi hävittämässä, lapsesta asti koostuu paikallisista asukkaista. Seura Tykissä asunut Leeni Kokko kertoo. on ollut aktiivinen toimija aina sen

Uusia käyttötarkoituksia ­historiallisiin rakennuksiin

a : L ap om p aa ee nra ,M nnan kaupunki

Yhteisö on Tykin sydän

perustamisesta lähtien ja sen toiminnalla on ollut alueen historian aikana merkittävä vaikutus alueen ilmeeseen ja viihtyvyyteen. Paikat ja tilat muuttuvat aikojen mukana ja esimerkiksi nyt asukkaiden toimesta vanhan ja hiljenneen Tykin kentän alueelle suunnitellaan koirapuistoa. Toteutuessaan se mahdollistaa uusia kohtaamisen paikkoja paitsi ihmisille myös karvaisille ystävillemme.

va Ku

T

ykki-seuran järjestämään kirjoituskilpailuun tullut kilpailuehdotus muistuttaa lukijaa Lewis Carrolin tarinasta Liisa Ihmemaassa. Carrolin sadussa päähenkilö kohtaa kanin ja putoaa lopulta kaninkoloon, jonka takaa avautuu unenomainen ihmemaa salaperäisine asukkaineen. Sen sijaan kirjoituskilpailuun tulleessa tarinassa Miisu-kissa johdattaa todelliseen paikkaan, eli Lappeenrannan keskustan kupeessa sijaitsevaan Tykki-Kiviharjun kaupunginosaan.


TYKKI-KIVIHARJUN KAUPUNGINOSA

Kuva: Lappeenrannan kaupunki, Maaomaisuuden hallinta, Raimo Suomela

yrittäjien ja kaupunkilaisten kanssa. Pimiä toivottaa kaikki kaupunkilaiset tervetulleiksi osallistumaan kehittämissuunnitelman valmisteluun ja osallistumaan siihen liittyviin kyselyihin ja työpajoihin. - Vuorovaikutuksella on tärkeä rooli kaupunkisuunnittelussa ja merkityksellisen ympäristön kehittämisessä. Haluamme selvittää asemanseudun kehittämissuunnitelmassa yhdessä kaupungin, yritysten ja kaupunkilaisten kanssa muun muassa meille kaikille tärkeitä ja merkityksellisiä kulkureittejä sekä kiinnostavia toiminnan ja yrittämisen mahdollisuuksia. Tykki, sen asukkaat, yhteisöllisyys, historia ja aktiivinen toiminta yhteisen tulevaisuuden eteen tuovat mieleen maailmanlaajuisesti tunnetun tanskalaisen arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelija Jan Gehlin sanat “Me muovaamme kaupunkia, ja kaupunki muovaa meitä”. Meille tärkeiden paikkojen kautta me ymmärrämme, keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne me olemme menossa.

Leeni Kokolle ja Pia Lehtoselle Tykki on koti Rakkaus kotiseutua kohtaan näkyy Tykki-­ seuran toiminnassa

L

eeni Kokko on asunut ­Tykissä lapsesta saakka ja Pia Lehtonen on asunut alueella yli 20 vuotta. Iloisten naisten puheesta kuultaa lämpö ja rakkaus omaa asuinaluetta kohtaan. Rakkaus aluetta kohtaan näkyy myös Tykki-seuran toiminnassa, jossa molemmat ovat mukana. − Yhdistys syntyi vuonna 1987 tarpeesta saada kaupungin kanssa aikaan vuoropuhelua ja pyrkiä siten vaikuttamaan aluetta koskeviin asioihin. Sen lisäksi yhdistys järjestää nykyisin erilaisia tapahtumia ja pyrkii lisäämään viihtyisyyttä, yhdistystä perustamassa ollut Leeni kertoo.

un

ki ,J ul

ia Le h

ton en

Syrjäisestä mökkikylästä arvostetuksi asuinalueeksi

ap Kuva: L

p

n na ran n ee

up ka

rakennuskannaltaan, vaan myös kertomuksiltaan. Nykyisin arvostettua ja idyllistä puutaloaluetta katsoessa ei tule esimerkiksi heti mieleen, että sitä on joskus pidetty juoppojen ja häiriköiden asuinalueena. Tästä syystä Lappeen kuntaan kuulunutta Tykkiä ei haluttu liittää osaksi Lappeenrantaa 1930-luvun alussa, kun asia oli silloisen kaupunginhallituksen käsittelyssä, Leeni kertoo. Alueella tapahtunut muutos on ollut todella nopeaa. Muistan, kuinka vielä 1990-luvulla Tykissä saattoi satunnaisesti nähdä hevosia, Pia lisää.

Tykki-seura järjesti vuonna 2017 kaupunginkirjastolla valokuvanäyttelyn, jossa oli nähtävillä vanhoja historiallisia kuvia, sekä niiden vieressä uusia, samasta paikasta otettuja kuvia. Pia Lehtosen mukaan valokuvanäyttely juhlisti seuran 30-vuotista taivalta ja sen tarkoituksena oli tuoda esiin elinympäristössä tapahtunutta muutosta. Valokuvanäyttely kertoi historiasta, johon haluaa kiinnittyä ja jonka mukana haluaa kasvaa. Leenin tarinoita kuunnellessa kiinnostus alueen historiaa kohtaan kasvaa entuudestaan, sillä Tykki ei ole värikäs ainoastaan

on paljon lapsiperheitä, joiden on helppo tutustua toisiinsa. – Myös lapset tuntevat naapurinsa ja voivat tarvittaessa mennä kysymään keneltä tahansa apua, jos tulee hätä, Pia kommentoi. − Alueen rikkaus on siinä, että täällä asuu paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Vanhemmilla ihmisillä on enemmän aikaa olla kotona ja sitä tulee seurattua naapurustoa. Sekin luo turvallisuutta, Leeni toteaa.

Yhteistä toimintaa ja tekemistä

Tykin Wanha Joulu on hyvä esimerkki alueella vallitsevasta yhteisöllisyydestä. Leeni kertoo, että tapahtuma on järjestetty yhdessä tykkiläisten kanssa. Seura on tarjonnut tapahtumassa glögiä ja ihmiset ovat tuoneet omia, pieniä pakettejaan. Sen lisäksi tarjolla on ollut hevosajelua, Villistä työväen esikaupungista tiernapoikia ja kaikkea muuta mukavaa suosituksi puutaloalueeksi ohjelmaa, Leeni kertoo. Tykki on onnistunut säilyttämään hisTykissä jouluna kävelleet ovat voineet toriansa hyvin paitsi alueen rakennukhuomata rakennusten ikkunoihin laitetsissa ja tunnelmassa myös kirjoitetussa tuja kuvia, joiden ohessa on ollut numero. muodossa. Tykin tarinaan onkin helppo Kyse on ollut raikkaalla tavalla toteutetusta heittäytyä Anu Eerikäisen samannimijoulukalenterista, joka saa ihmiset liikkeelsen teoksen avulla, jossa kuvataan alueen le. Samalla se viestii alueella vallitsevasta muutosta villistä työväen esikaupungista luottamuksesta, turvallisuudentunteesta, suosituksi puutaloalueeksi. Eerikäinen tuo sillä se kutsuu ohikulkijaa vilkaisemaan hyvin esiin esimerkiksi sen, kuinka vielä kaunista rakennusta ja ikkunaa. 1950-luvulla joillekin “uudisasukkaille oli − Jouluna järjestettyyn ikkunakalentejärkytys huomata Tykissä tuolloin tapahriin olimme lainanneet idean tuneen esimerkiksi tappeluiKimpisestä. Huomasimta ja puukotuksia sekä me sen verkosta ja alueella liikkuneen halusimme toteutmuutamia laitapuotaa saman, Leeni len kulkijoita”. paljastaa. − Vaikka Verkko on alueella on ollut hyvä tapa löytää hurja historia, tietoa myös niin olemme Tykkiseuran aina tunteneet toiminnasta, olomme turvalliosoitteesta seksi, Pia ja Leeni www.asukkaitoteavat yhteen denlappeenranta. ääneen. fi/tykkiseura. Seuran Leeni jatkaa, että lm Ho Kuva: Mikko tapahtumista saa hyvin Tykissä on ollut aina tietoa myös Facebookpaljon yhteisöllisyyttä Kuvassa Leeni Kokko sivujen kautta. ja nykyään alueella (vasemmalla) ja Pia Lehtonen.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

15


IN ENGLISH Photo: Sami Kontto

370-year-old Lappeenranta invites you to celebrate its jubilee year!

Sand-sculpted history at the Sandcastle The history of the 370-year-old Lappeenranta will be transformed into sand sculptures at the Sandcastle on the Fortress Cape all the way from tar burning to Dragoons and the Emperor’s Station. The Sandcastle area opens to the public on 8 June. The street train starts operating on the same day. The themes of the sand sculptures will include slash-and-burn, tar burning, lumbering and logging on Lake Saimaa, trade at the Lapvesi market place, the Emperor’s Station, Dragoons and horses. Follow the summer events in Lappeenranta: www.lappeenranta.fi/en

Kimmo Jarva, Mayor, City of Lappeenranta

This year, the city of Lappeenranta turns 370 years old. The jubilee year will be incorporated into the city’s activities, such as schools, kindergartens and cultural institutions, throughout the year.

T

he jubilee year will culminate in a jubilee week from 31 August to 7 September. The jubilee week programme will include concerts, exhibitions and various other events. There will also be other memorable programmes to enliven the city and to celebrate the jubilee year. Queen Christina of Sweden issued a seal and charter for the foundation of Lappeenranta in 1649. Initially, Lappeenranta was built around the old town, the fortress. From there, it has expanded to its current dimensions.

Jubilee week lights to be lit in the harbour and the fortress

Mayor Kimmo Jarva: “Now is the time to celebrate” In my opinion, Lappeenranta has seized the opportunity to achieve an evolving urban culture as a Karelian culture centre and also as an exotic European city that is spurred by our international air connections. In fact, I hope that the 370-year jubilee year of Lappeenranta is celebrated among locals, other South Karelians, students, and tourists from Finland and elsewhere. The music-oriented programme, processions, exhibitions and the surprises of the jubilee year know no language borders. The modern urban residents and tourists wish for a variety of activities to be available. However, the most important things are mutual understanding and a sense of belonging. The power of the Lappeenranta jubilee year is enhanced by the fact that the Lappeenranta City Orchestra, the city theatre, music institute and dance school are also celebrating their special anniversaries. In addition, the spirit of Skinnarila joins the festivities with its 50th anniversary. The Lappeenranta jubilee week from the Harbour Lights to the Fortress Lights will be celebrated in good spirits, and the festive mood and atmosphere will be set by the public. I warmly welcome you all to celebrate the Lappeenranta jubilee year with us.

The Breitenfeld Celebration to reach the fortress

Photos: City of Lappeenranta

Photo: Minna Kivistö

Sataman Valot (Harbour Lights) event on 31 August will start the jubilee week, ending in Linnoituksen Valot (Fortress Lights), the main event of the jubilee year, 7 September. The Grand Gala Concert, to be held in a 3,000-person tent on the lawn of the Radio Building, will be the highlight of the Fortress Lights event. This musical event will be performed as a magnificent joint concert by the Lappeenranta City Orchestra and the Dragoon Band. There is no need to stand in line for the tickets, because everyone can attend the concert as long as there is room. If needed, the flaps of the tent can be opened, so that even those outside the tent can enjoy the concert. It is primarily a family concert, so no alcohol will be served.

Lappeenranta is also the home town of the popular television detective Sorjonen. Bordertown Filming Locations Tour of the 2nd Season starts from the Sandcastle Tourist Info at 4pm on 16.8 and 23.8. The tour showcases the shooting locations around the Old Town and harbor area. Sand­castle itself was also a crime scene in the 2nd season and there is also one sculture that appeared in the series.

a head start on the festivities. The Lappeenranta Ballet Gala will also be held at the start of the jubilee week from 30 to 31 August.

Over the same weekend as the Fortress Lights, a traditional Dragoon event called the Breitenfeld Celebration will be held at Rakuunamäki, reaching the fortress during the Fortress Lights event on Saturday 7 September. This is a chance to witness a festive procession on horseback from Rakuunamäki to the fortress. A largescale field devotional will be held at the fortress on Sunday 8 September.

The City Open Day, the Greenreality ­Carnival and the Ballet Gala preceding the jubilee week The City Open Day event and the Greenreality Carnival, on 29 August right before the jubilee week, will give you

16

Harbour Lights

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Sand sculptures at the Sandcastle


IN ENGLISH Photo: Anna Vuori, the Finnish Association for Nature Conservation, South Karelia.

The value of nature trails increasing near the city centre A variety of nature trails and natural areas is available right outside the centre of Lappeenranta, and their popularity is growing constantly among locals and tourists.

T

here are four natural areas located near the city centre: the Rantaraitti lakeside route, the fortress, the Pappilanniemi Peninsula and the Arboretum. They all showcase strong natural characteristics, says Hannu Tolonen, head gardener of the city of Lappeenranta. “The city has managed and modified the regions, but the conditions of each natural environment have always been taken into account.” The development of the city’s natural areas is characterised by the preservation of biodiversity, ecology, recyclability of the materials, and accessibility.

Rantaraitti lakeside route The Rantaraitti lakeside route, completed in 2018, has been positively received by the locals. Rest stops with tables and benches are available along the seven-kilometre

route following the shore of Lake Saimaa. The route runs from the Pallo district to Skinnarila. 13 nature-themed signboards provide information about the area’s forest, trees and vegetation. There is also a place for exercise along the route. The lakeside route is a highly unique natural attraction with a highly steep slope formed after the ice age. The slope is also a groundwater discharge area near the shore and underwater. The lakeside route also includes an ancient line of rocks, an attraction created by the ice age, says Ilkka Räsänen, Director of the Lappeenranta Region Environmental Office. “It is a sign of an ancient ice age beach. There is a well below the line of rocks with drinkable water for passers-by.”

The Pappilanniemi Peninsula The Pappilanniemi Peninsula has retained its natural state the best of these routes. The area was formed after the ice age, with rock formations smoothed by the ice. The vegetation is diverse and the area is very engaging, especially in the spring, says Räsänen. “There are dry places, a plenty of grove-like places and even alder swamps. In the spring, common hepatica and mezereon bloom and the light is strong. The sounds of the local birds are incredibly powerful.” Pappilanniemi has an almost two-kilometre-long, wheelchair-accessible fitness trail covered with crushed stones.

Photo: Alisa Vainio's family album

Alisa Vainio Marathon: Finnish champion 2018 10,000 m: Finnish champion 2015 and 2018 5,000 m: Finnish Championship silver 2015 and bronze 2018 Suomen Urheilugaala (Finnish Sports Gala) 2015: Young Athlete of the Year Coach: Jarmo Viskari Manager: Tero Sinisalo

Alisa Vainio enjoys running different routes in Lappeenranta.

Alisa Vainio enjoys running

Exercise and sports have been in Alisa Vainio’s blood ever since her childhood. She started figure skating at the age of three, and her hobbies have also included bandy, ice hockey, football, speed skating, gymnastics and floorball. In many of these sports, Alisa and her team have won medals and championships.

The Fortress Meadow: “We are trying to diversify the nature of the fortress by adding more meadow areas.”

Arboretum The Arboretum covers an area reaching from the water tower to the Etelä-Saimaa office building as a green belt. “The Arboretum is a tree species park. There are 140 different woody plants in an area of approximately 14 hectares, and new ones are added each year,” says Tolonen. A light network of park trails will be built on the Pappilanpelto field side of the Arboretum, making it easier to move around. “Picnic areas will be located on the Pappilanpelto field and closer to the water tower. We are trying to make this area more valuable and well-known among locals and tourists,” says Tolonen.

The nature and culture path of the fortress There used to be a route in the Lappeenranta Fortress, built 20 years ago, but its signs have disappeared over the years. Now

Sports-oriented Alisa’s ice hockey hobby landed her in an upper secondary school specialised in sports, but during her studies, she chose running as her focus. “I found myself enjoying running the most,” Alisa says.

“I inspire people to move” At the moment, Alisa is studying at the Sport Institute of Finland in Vierumäki to become a sports instructor. The institute is aimed at athletes, so most of the studies are carried out remotely. During her winter internship, Alisa has worked as a personal trainer for a few customers, whom she has trained into running shape. “It feels great to inspire people to move and get into better shape.”

Family is the best Family support is important for many athletes. Alisa Vainio tells us that her family’s support and encouragement is extremely important and helps her through hard times. She used to have two dogs, Labrador Retrievers, both very important to her, like siblings. One of them would have turned

the value, history and plants of the fortress are emphasised by a new kind of nature and culture trail that is based on an idea by building researcher and amanuensis Sini Saarilahti. “The cultural heritage of the fortress is quite unique, and we want to spread the word.” A group of 10 to 12 signboards describing the build heritage and vegetation of the area will be placed around the fortress along a route of approximately two kilometres. Saarilahti hopes that the culture and nature trail and its signs will delight and inform the locals and tourists while also being educational. However, the most important thing would be that the value of the area reaches the level it deserves. “When something is valued, it is preserved.” Heli Mälkiä

nine years old this summer but passed away at the beginning of the year. “Even though the other one, nearly five years old, is still with me, losing the other dog dampens my spirits.”

Lappeenranta – the absolute hometown Alisa Vainio lives in Tirilä in Lappeenranta when not spending time in Vierumäki or at a camp, and she also enjoys running along the trails in the nearby forests, often with her dog. “I have always lived here, and Lappeenranta is absolutely the town for me,” she says. This summer, in early August, the Finnish Championships in Athletics will be held in Lappeenranta. This is a great delight for Alisa Vainio. In addition to the Finnish Championships in Athletics, Alisa's plans include the Youth European Championship in Sweden and the World Championship marathon in autumn. “I also intend to attend some other games in the summer. Even though they are small, they measure your shape, and every game makes you learn new things as you encounter new situations.” Kaisu Lahikainen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

17


LIIKUNTATOIMEN KESÄOHJELMA

Liikuntatoimen kesäohjelma 2019 6.5. alkaen

Lappeenrannan uimahalli ma klo 6.15–6.45 ma klo 11.30–12 ti klo 10.30–11 ti klo 17.15–18 ke klo 9.45 –10.15 ke klo 16.45–17.15 to klo 6.15–6.45 to klo 13–13.30 pe klo 11.15–11.45

Syväallasjumppa R Syväallasjumppa R Vesijumppa R Syväallascirkuit R Vesijumppa R Syväallasjumppa R Syväallasjumppa R Syväallasjumppa R Hevi-vesijumppa R

R= Rannekevesijumppa, uimahallimaksu + 2 €. Ranneke­ vesijumppaan lunastetaan uimahallimaksun lisäksi 2 € ranneke, joka annetaan ohjaajalle jumpan alussa. Rannekkeita myydään uimahallin kassalla 40 min ennen jumpan alkua. Hevi-vesijumppa on tarkoitettu henkilöille, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30.

Kuntosaliryhmät Lpr uimahallin kuntosali 14.6. saakka ma klo 13–14 ke klo 13–14 to klo 11.30–12.30

75+ kuntosaliryhmä 60+ kiertoharjoittelu 60+ kiertoharjoittelu

Lauritsalan kesäohjelma Lauritsalan uimahallissa järjes­tettävä toiminta loppuu kevään osalta 20.5., jolloin uimahalli suljetaan. Ulkona pidettävät jumpat jatkuvat 29.5. asti.

Maanantaisin klo 10.30–11.30 Puistojumppa Lauritsalan urheilukenttä klo 13–14 Kuntosaliopastus Lauritsalan uimahallin kuntosali* klo 16.30–17.30 Kahvakuula Lauritsalan urheilukenttä (oma kuula mukaan)

Tiistaisin

Kesäaukioloajat 1.7.–11.8. ma, ke, to klo 11–19 (allasaika päättyy klo 18.30) ti, pe klo 6–14 (allasaika päättyy klo 13.30) la ja su suljettu Suljettu 20.5.–30.6. Muiden liikuntapaikkojen aukioloajat:

Kävelyretki luonnossa

ke 15.5. klo 9–10.30 Pappilanniemen kuntopolulla. Mukana opas Etelä-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä kertomassa alueen linnuista ja luonnosta. Reitin pituus 1,8 km

Lihaskunto ja tasapainoharjoittelu

to 16.5. klo 10–11 Kölhinpuisto, Kymenraitti

Kävely + lihaskunto

to 23.5. klo 9.45–11 Rantaraitti, lähtö Rakuunamäeltä Adolf Ehrnroothin aukiolta

maanantaisin klo 10–11 29.7. saakka Lähtö Korkkitehtaan rannasta. Mukavaa yhdessäoloa Rantaraitilla liikkuen ja nauttien ympäröivästä luonnosta. Torstaisin klo 10–11 16.5.–25.7. Lähtö Kimpisen urheilukentän portilta. Kimpisen ja Myllysaaren ympäristössä liikkuen ja nauttien mukavasta yhdessäolosta

Torstaisin

Lauritsalan uimahalli

to 9.5. klo 10–11 Sammonlahti, lähtö Sammonlahden palloiluhallin edestä

Keskiviikkoisin

eveliina.nykanen@lappeenranta.fi puh. 040 829 6162

Kesäaukioloajat 20.5.–30.6. ma klo 6–19 (allasaika päättyy klo 18.30) ti klo 11–19 ” ke klo 6–19 ” to klo 6–19 ” pe klo 6–14 (allasaika päättyy klo 13.30) la ja su suljettu Lpr:n uimahalli ja urheilutalo suljettu ajalla 1.7.–11.8.

Frisbeegolf

Geokätköily

klo 10–11 Puistojumppa Lauritsalan urheilukenttä klo 16.30–17.15 Allascirkuit R

Lappeenrannan uimahalli/urheilutalo

to 6.6. klo 9.30–11 Lauritsala, lähtö Lauritsalan uimahallin parkkipaikalta

Kävely + lihaskunto to 13.6. klo 10–11 Voisalmi, lähtö Voisalmen koulun pihalta

Tapahtumat ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Vertaisohjatut ryhmät

klo 11–11.30 Vesijumppa R klo 16.30–17.30 Kiertoharjoittelu Lauritsalan urheilukenttä (oma kuula & patja mukaan)

Lisätietoja: ulla.pyysalo@lappeenranta.fi, puh. 040 674 2869

Perjantaisin

Lauritsalan ohjatut ryhmät elokuussa 5. – 29.8.

klo 11–12 työttömien kuntosalivuoro Lauritsalan uimahallin kuntosali klo 12.30–13 työttömien ja Erli-vesijumppa R

Sunnuntaisin klo 10.30–11 Vesijumppa R Ota puistojumppiin oma patja mukaan. Sateella jumpat on peruttu. R= rannekevesijumppa uimahallimaksu + 2 € * kuntosaliopastuksissa kuntosalimaksu

Maanantaisin klo 12–13 Kuntosaliopastus, Lauritsalan uimahallin kuntosali*

Tiistaisin klo 6.15–6.45 Vesijumppa R klo 10.30–11.30 Kuntosaliopastus, Lauritsalan uimahallin kuntosali*

Keskiviikkoisin klo 15–16 Kuntosaliopastus, Koulukallionpuisto klo 16.30–17.15 Allascirkuit R R= rannekevesijumppa uimahallimaksu +2 € *kuntosaliopastuksissa kuntosalimaksu

Tule kehonkoostumusmittaukseen!

lappeenranta.fi/liikunta

Mittauksessa selviää mm. lihasten, rasvan ja nesteiden määrä ja sijainti sekä sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrä. Ei sovellu raskaana oleville eikä sydämentahdistinta käyttäville. Ennen testausta mielellään kaksi tuntia syömättä ja juomatta. Testin hinta on 25€/ henkilö. Varaa testiaika: Kuva: Oskari Nikkinen

18

UUTTA!

klo 6.15–6.45 Vesijumppa R klo 10.30–11.30 Kuntosaliopastus Lauritsalan uimahallin kuntosali* klo 13–13.30 Vesijumppa R klo 16.30–17.15 Allascirkuit R ti klo 18–19 Puistojumppa Lauritsalan urheilukentän tennis­­kenttä (30.7. saakka)

Kausimaksu 12 € + kuntosalimaksu, tiedustelut vapaista paikoista:

Uimahallien aukioloajat

Seniorisäpinät

Kuv a: KK I

Lpr uimahallin ja kuntosalin kesäohjelma 14.6. saakka

lappeenranta.fi > Palvelut > Kulttuuri ja liikunta > Ohjattu liikunta > Ajanvaraus Inbody-testaukseen

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Testausajat ma 3.6. klo 12–17 Lauritsalatalo, Hallituskatu 20 ti 4.6. klo 12–17 Lauritsalatalo, Hallituskatu 20 ke 5.6. klo 12–17Joutsenohalli to 6.6. klo 10–15 Armilan terveysasema huone 254 ma 10.6. klo 12–17 urheilutalo ti 11.6. klo 12–17 urheilutalo


LIIKUNTATOIMEN KESÄOHJELMA

ti klo 10.30–11.15 tuolijumppa, Kompassi Sammontori ti klo 11.45–12.45 erityisryhmien kuntosali­opastus, Sammonlahden palloiluhalli ke klo 9.45–10.30 tuolijumppa, Kauppakadun palvelukeskus Kauppakatu 58–60 ke klo 11.30–12.30 erityisryhmien kuntosali, Kahilanniemi ke 12.45–13.45 mielenterveys­ kuntoutujien liikunta, Kahilanniemi ke 14.30–15.30 kehitysvammaisten kuntosali, Kahilanniemi to klo 10–11 erityisryhmien kuntosali* Lauritsalan uimahallin kuntosali (9.5., 16.5.) to klo 11–12 erityisryhmien kuntosali* Lauritsalan uimahallin kuntosali (9.5., 16.5.) Kausimaksu 12 € *ohjausmaksu 2 € / kerta + kuntosali­ maksu/erityisryhmien kuntosalikortti Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Erityisliikunnanohjaaja Mirva Lappalainen

mirva.lappalainen@lappeenranta.fi puh. 0400 157 514

Iltavaellukset to klo 17 – 19 23.5. Perhevaellus Hämmäauteensuo

ma–to 15.7.–25.7. Myllysaari klo 10–11 (5–6-vuotiaille) Myllysaari klo 11–12 (7–8-vuotiaille) Ahvenlampi klo 13–14 (5–6-vuotiaille) Ahvenlampi klo 14–15 (7–8-vuotiaille) Kasukkala klo 10–11 (5–8-vuotiaille) Ylämaa klo 12–13 (5–8-vuotiaille) Simola klo 14–15 (5–8-vuotiaille) Lisätiedot: mari.helen@lappeenrannanuimarit.fi

puh. 050 452 1005

Ilmoittautuminen 3.6. alkaen osoitteessa lru.fi > Rantauimakoulut

Lasten kesä Perhevaellus to 23.5. Hämmäauteensuo Matka laavulle pitkospuita pitkin n. 1,5 km. Lähtö klo 17 alueen P-paikalta.

Lasten telinevoimistelu ke 12.6. klo 14–16, Kahilanniemi Maksuton kokeilu telinevoimisteluun. Tule paikalle klo 14.

Temppukoulu to 13.6. klo 13–15, Joutsenohalli Monipuolista tekemistä liikunta­ maavälineillä. Maksuton.

Liikuntapiknik Laavuretkillä sään salliessa grillaus­mahdollisuus.

Matka laavulle pitkos­puita pitkin n. 1,5 km. Lähtö alueen P-paikalta.

6.6. Vaellus Vihtolan laavulle n. 8 km. Lähtö Mattilan lammen puku­kopeilta.

13.6. Laavuretki Haukvuoren laavulle n. 7 km. Lähtö Myllymäen laskettelu­keskuksen parkkipaikalta.

SuomiMiehet kesä 2019, 28.6. saakka Jalkapallo ma klo 20–21.15 Lauritsalan tekonurmi

Sähly ke klo 19.45–21 Kourulan palloiluhalli

Kuntopiiri / Lihaskuntoharjoittelu to klo 20–21.15 Kahilanniemen kunto- ja terveysliikuntasali

Hinta: 1 ryhmän hinta on 35 € / kesäkausi * 2 ryhmän hinta on 65 € / kesäkausi * 3 ryhmän hinta on 95 € / kesäkausi * (*Työttömät puoleen hintaan / kausihinta) Ilmoittautumiset ja tiedustelut: manka@markkutimonen.net

puh. 050 411 7680

Rantauimakoulut

Muut liikuntaryhmät ma klo 10–11, 70+ kiertoharjoittelu, Kahilanniemi ma klo 12–14, Kahilanniemen vapaa harjoitteluvuoro pe klo 8–10, Kahilanniemen vapaa harjoitteluvuoro Lunasta älykortti vapaaharjoittelu­ vuoroille uimahallin kassalta. 12 € + älykortti 6 € ke klo 9–10 kiertoharjoittelu Joutsenohallin kuntosali ke klo 10.15–11.15 kiertoharjoittelu Joutsenohallin kuntosali 25 € (kausimaksu + kuntosalimaksu) to klo 12–13 kiertoharjoittelu, Sammon­lahti, kausimaksu 12 € (+ kuntosalimaksu) to klo 14.30–15.30 kiertoharjoittelu Kahilanniemi, Kausimaksu 12 € ke 11.45–12.30 lihashuolto, Kahilanniemen voimistelusali, kausimaksu 12 €

ma 17.6. klo 16–19, Kisapuiston tekonurmi Koko perheen liikuntapiknik. Tapahtumassa mm. liikuntapisteitä liikunta­maavälineillä, valokuva­ suunnistusta, tanssia, temppurata. Ota omat eväät mukaan. Maksuton.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: eveliina.nykanen@lappeenranta.fi

Vesipeuhupäivä

ma klo 14–15, Lpr uimahallin kuntosali ti klo 15–16, Sammonlahden kuntosali pe klo 11–12, Lauritsalan uimahallin kuntosali (17.5. saakka) pe klo 12.30–13 Työttömien ja erityisryhmien vesijumppa (17.5. saakka), Lauritsalan uimahalli

ti 18.6. klo 11–14, Lappeenrannan uima­halli Tule mukaan hyppimään, leikkimään ja sukeltelemaan! Hinta: uimahallimaksu

Liikuntapiknik ke 19.6. klo 12–15, Myllysaari Monipuolista tekemistä parkourpuistossa ja muilla liikuntapaikoilla. Maksuton. Lisätietoja: teemu.lepisto@lappeenranta.fi

Pyöräretket ti 28.5. Mikonsaari

puh. 040 829 6162

Työttömien maksuttomat kuntosalivuorot 14.6. saakka

Taiji 11.6. saakka

Maksuttomat ranta- ja puistojumpat ma klo 10–11 Puistojumppa Myllysaaren nurmialue (29.7. saakka) ma klo 10–11 Puistojumppa Lauritsalan urheilukenttä (27.5. saakka) ma klo 16.30–17.30 Kahvakuula Lauritsalan urheilukenttä (27.5. saakka), oma kuula mukaan ti klo 10–11 Taiji, Sataman Kasinon puisto (11.6. saakka) ti klo 9.30–10.30 LAVIS Kimpisen urheilukenttä (18.6. saakka) ti klo 11–12 LAVIS, Sammonlahden tekonurmikenttä 1 (18.6. saakka) ti klo 14.30–15.30 Puistojumppa Joutsenon urheilukenttä (11.6. saakka) ti klo 18–19 Puistojumppa Lauritsalan urheilukeskuksen tenniskenttä (30.7. saakka) ke klo 18.45–19.30 Rantajumppa Hinkanrannan sauna (5.6.–7.8.), Rantatie 540, Joutseno ke klo 18–19 Puistojumppa Myllysaaren nurmialue (31.7. saakka) to klo 16.30–17.30 Kiertoharjoittelu Lauritsalan urheilukenttä (23.5. saakka) Ota jumppiin oma patja mukaan. Sateella jumpat on peruttu.

Muut ulkoliikuntaryhmät 14.6. saakka ma klo 8.30–9.30 Pihacirkuit, Kimpisen stadionin lähiliikuntapaikka, maksuton ti klo 13.30–14.30 Opastus Kimpisen lähiliikunta, maksuton

UUTTA!

Taiji on monipuolinen, kaikenikäisille ja -kuntoisille sopiva liikunta­muoto, joka mm. edistää lihasten toimintakykyä, parantaa tasapainoa ja rentouttaa mieltä. Kasinon puisto, ti klo 10–11. Maksuton.

Hyvän olon liikuntakurssi

n. 18 km. Lähtö Joutsenon vesitornilta.

Kurssilta saat vinkkejä omatoimiseen harjoitteluun. Kurssilla on neljä tapaamiskertaa, joiden sisällöt vaihtelevat. Kurssilla käydään läpi mm. kuntosaliharjoittelua, vesi­ liikuntaa, kotijumppaa eri välineillä, kuinka liikkua ulkona ja kehonhuollon perusteita. Kurssi sopii kaikille omasta hyvinvoinnista kiinnostuneille. 1. kurssi keskiviikkoisin: 8.5., 15.5., 22.5. ja 29.5. klo 16.30–18, Lpr uimahalli 2. kurssi torstaisin 8.8., 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 16.30–18, Lauritsalan uimahalli Kurssin hinta: 27 €, sisältää mahdolliset liikuntapaikkamaksut. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 1. kurssi anne.peuhkuri@lappeenranta.fi, puh. 040 776 9560 2. kurssi lauritsalanuimahalli@lappeenranta.fi

ke 12.6. Katralammenlaavu Joutseno

Juoksukoulu 5.–26.8.

n. 20 km. Lähtö Lpr vesitornilta, grillaus­ mahdollisuus.

ke 5.6. Ahvenlampi Hinkanranta Joutseno

Kuva: Mirva Lappalainen

Erityisryhmien liikunta 13.6. saakka

Pyöräretket klo 10–13 Pyöräilijöiltä edellytetään pyöräilykypärän käyttöä ohjatuilla retkillä.

n. 17 km. Lähtö Joutsenon vesitornilta, grillausmahdollisuus.

Hyvän mielen pyöräilykampanja – Pyörä liikkuu! 2.6. saakka Haasta perheesi, ystäväsi tai työkaverisi mukaan pyöräilemään. Kaikki pyöräily­matkat lasketaan mukaan. Pyöräilykilometrit merkitään suorituskorttiin, jonka voi noutaa uimahallien lippukassalta, Joutsenohallista tai Sammonlahden palloiluhallista. Kortin voi tulostaa myös verkkosivuilta, jossa on tarkemmat osallistumisohjeet: lappeenranta.fi /liikunta/kilometrikisa

Kaikkien palautettujen suoritus­korttien kesken arvotaan tuotepalkintoja.

Juoksukoulussa opastetaan tekniikkaan, erilaisiin harjoituksiin sekä eri maastoissa juoksemiseen Lauritsalan urheilukenttä, maanantaisin klo 16.30–17.30 Hinta 27 € (sis. 4 ohjattua harjoituskertaa, juoksijan kirjalliset venyttelyohjeet) Ilmoittautumiset ja tiedustelut: lauritsalanuimahalli@lappeenranta.fi

Pickleball-tutustumiskerrat Pickleball on tenniksen kaltainen sosiaalinen mailapeli, jota voi pelata kaksin tai nelinpelinä. Pickleball on erinomaista liikuntaa kaikenkuntoisille. Peli kehittää yleiskunnon ja liikkuvuuden lisäksi refleksejä ja koordinaatiota. Kimpisen tenniskenttä, tiistaina 5.6. ja 12.6. klo 11–12

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

19


Teksti: Kaisu Lahikainen

ALISA VAINIO

Kuva: Alisa Vainion kotialbumi.

Juokseminen tuo valoa Alisa Vainion elämään Juoksemisesta on tullut Alisa Vainiolle elämäntapa. Hän uskoo, että vaikka joskus lopettaisikin kilpailemisen, niin ei koskaan kuitenkaan juoksemista. − Se määrittää kaikkea tekemistäni, ja voi sanoa, että se tuo valoa elämääni. Juostessani tunnen itseni vahvemmaksi ja tunnen hallitsevani itseäni. Samalla tietysti iloa tuo oman kehityksen kokeminen. Alisa Vainio juoksee mieluusti Lappeenrannan erilaisia reittejä. Satama on hänen mielipaikkojaan.

A

"Tuntuu hyvältä, kun voi innostaa ihmisiä liikkumaan" Parhaillaan Alisa opiskelee Vierumäellä Suomen urheiluopistossa liikunnanohjaajaksi. Koulutus on suunnattu urheilijoille, joten opiskelu sujuu paljolti etänä ja työharjoittelun muodossa. Alisan on tarkoitus valmistua jouluna. Sen jälkeen suunnitelmat ovat vielä vähän avoinna. Talven työharjoittelussa Alisa on toiminut personal trainerina muutamalle

20

asiakkaalle, joita on harjoittanut juoksukuntoon. Senkaltainen työ olisi mukavaa valmistumisen jälkeenkin. − Tuntuu hyvältä, kun voi innostaa ihmisiä liikkumaan ja pääsemään parempaan kuntoon. Työharjoittelun ohella tehdään etätehtäviä, jotka liittyvät itsensä kehittämiseen. − Meneillään on ollut esimerkiksi tehtävä, jossa määritän itsestäni jonkin heikkouden ja käyn työstämään sitä. Määrittelen kehitystavoitteet ja seuraan niiden toteutumista, Alisa kertoo. − Se tuntuu tosi kivalta.

Perhe on parhainta

tys laskee tunnelmaa. Vaikka sitä on vaikea selittää, se näkyy myös omissa tuloksissa, Alisa pohtii.

Alisalla onkin itselleen mieluisia juoksureittejä. Hän kertoo juoksevansa yhtä lailla hiekalla kuin asvaltillakin. − Juoksen mielelläni satamassa, Rantaraitilla Pallosta Skinnarilaan, Mikonsaaressa ja lentokentänkin ympäri.

Tärkeitä paikkoja ja hienoja juoksureittejä Alisa Vainio asuu Lappeenrannan Tirilässä silloin, kun ei ole Vierumäellä tai leirillä, ja juoksee mielellään myös lähimetsien poluilla, usein koiran kanssa. Hän pitää varsinkin Karhuvuoren kivituhkapolusta. − Lappeenrannassa on minulle todella tärkeitä paikkoja, ja täällä on kesällä tosi kaunista. Olen aina asunut täällä, ja Lappeenranta on minulle ehdoton kotikaupunki, hän kertoo. − Lappeenranta tulee kesäisin koluttua läpi, eikä kaupungissa ole varmaan reittejä, joita en ole juossut.

Kalevan kisat Suomen kauneimmalla urheilu­ kentällä Tulevana kesänä, elokuun alussa, Kalevan kisat pidetään Lappeenrannassa­. Se on Alisa Vainiolle suuri ilonaihe. − On tosi mukavaa, että kisat ovat täällä. Kimpisen kenttä on Suomen kaunein urheilukenttä, se on mahtavalla paikalla. Olen itse aina viihtynyt siellä hyvin. Toivottavasti tulee hyvät ilmat, hän miettii. Kalevan kisojen lisäksi Alisan suunnitelmissa ovat nuorten EM-kisat Ruotsissa sekä syksyllä juostava MM-maraton. − Muitakin kisoja kesällä on tarkoitus käydä. Vaikka ne olisivat pieniäkin, ne mittaavat kuntoa, ja joka kisasta aina oppii, kun tulee uusia tilanteita.

Perheen tuki on monelle urheili­jalle tärkeä. Alisa Vainio kertoo, että hänelle perheen myötäeläminen ja kaikessa mukana oleminen on tavattoman tärkeää ja auttaa vaikeuksissa. − Perhe on ihan parhainta. Alisa kertoo isänsä usein ajavan juoksu­ treenien aikana pyörällä hänen vierellään. − Jos haluan liikuttaa iskää, valitsen mäkisemmän reitin, jota Maraton: Suomen Mestari 2018 on pyörällä rankempi ajaa kuin juosta, Alisa 10 000 m: Suomen Mestari 2015 ja 2018 nauraa. 5 000 m: SM-hopea 2015 ja SM-pronssi 2018 Hänellä on ollut kaksi koiraa, labradorinnouSuomen Urheilugaala 2015: tajat, jotka ovat olleet Vuoden Nuori Urheilija hänelle kuin sisaruksia. Valmentaja: Jarmo Viskari Toinen koirista, joka Manageri: Tero Sinisalo olisi kesällä täyttänyt yhdeksän vuotta, menehtyi alkuvuodesta. − Vaikka toinen, viisi vuotta täyttävä, on vielä Elokuussa Lappeenrannassa järjestettävät Kalevan kisat ovat Alisa olemassa, koiran meneVainiolle ilonaihe. – Kimpisen kenttä on mahtavalla paikalla, hän sanoo.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Kuva: Kaisu Lahikainen

lisa Vainiolla liikunta ja urheilu ovat olleet verissä pikkulapsesta alkaen. Hän aloitti kolmivuotiaana taitoluistelun, ja muita lajeja ovat olleet jääpallo ja -kiekko, jalkapallo, pikaluistelu, telinevoimistelu ja salibandy. Monissa näistä lajeista Alisa itse tai hänen joukkueensa on voittanut mitaleja ja mestaruuksia. Jääkiekko ja jääpallo ovat olleet Alisa Vainiolle tärkeitä siitä saakka, kun hän lähti isoveljien perässä pelaamaan jääkiekkoa ja pelasi SaiPan poikien joukkueessa. Jääpallonpeluu taas on tuonut muun muassa valinnan Suomen parhaaksi alle 15-vuotiaaksi jääpallotytöksi 2009 ja 2012 sekä parhaaksi alle 17-vuotiaaksi. Jääkiekon perässä pelaajatyttö aikanaan lähti Kuortaneelle urheilulukioon, mutta siellä kuitenkin hänen päälajikseen valikoitui juoksu. − Huomasin nauttivani eniten juoksemisesta. Alisa Vainio kertoo, että juoksemisessa on hänelle tärkeää se, että siinä vain itse päättää, miten tuloksen saavuttaa, ja samalla itsellä on vastuu. − Juokseminen tuntui omalta, ja kun siihen panosti, myös tuloksia alkoi näkyä.

Alisa Vainio


LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan tapahtuma­kalenteri, kesä 2019 Seuraa tapahtumatarjontaa lappeenrantaevents.fi ja tapahtumat.ekarjala.fi HUOM! Muutokset mahdollisia.

Satamassa tapahtuu Innokas-robotiikkakilpailun iltajuhla la 14.5. Puolustusvoimien kesäkiertue ke 5.6. Kalenat 6.–9.6. Sataman Katukoristurnaus (järjestäjänä Namika) 15.–16.6. Tivoli Seiterä 17.–25.6. Kansainväliset Suurmarkkinat 27.–30.6. Muistojen Suur-Saimaa ajot la 13.7. Satama Soi -kiertue ke 17.7. Street Hockey SM 20.–21.7. Katusähly (järjestäjänä Butchers IBK) la 3.8. Sataman Valot la 31.8.

Katujuna liikennöi kesällä 2019: 8.6.–7.8., 10.–11.8., 17.–18.8., 24. –25.8. ja 31.8. –1.9. Lähtö Hiekkalinnalta tasatunnein klo 12–17.

Torikaraoket ja bändi-illat satamatorilla Karaoke la klo 14–16 (6.7., 13.7., 27.7., 10.8., 17.8. ja 24.8.) Bändi-illat ke 12.6. ja 21.8. klo 18–22

Kesätapahtumat Kesäfestarit LappeeFest 14.–15.6. Kansalaistorilla LPRHC Fest 19.–20.7. Huhtiniemessä Rock in the City 2.–3.8. Kansalaistorilla IskelmäKesä 16.–17.8. Kansalaistorilla

Tapahtumasunnuntait Elokuun joka sunnuntai (4.8., 11.8., 18.8. ja 25.8.) Vaskimusiikin konsertit klo 14–15, Pusupuiston lava Yhteislaulutilaisuudet klo 16–17 ja tanssikonsertit klo 18–19, kesäteatteri

Hiekkalinna Hiekkalinnan alue on avoinna päivittäin 8.6.–1.9. klo 10–21 Hiekkalinnan infopiste on avoinna päivittäin 8.6.–23.6. ja 1.8.–1.9. klo 10–18 24.6.–31.7. klo 10–20

Kesäkonsertit

Kesäkonserttien sarja

Kesän avajaiset su 2.6. klo 12–19 Kesäkonserttikauden avajaiset ja lasten perinteinen kadunmaalaus­tapahtuma satamatorilla.

ti 4.6. alkaen Lappeenrannan satamatorilla ti, to ja la klo 18–19 Lappeenrannan kauppatorilla la klo 11–12 Hiekkalinnalla la klo 13–14 Marianaukiolla pe klo 19–20 Joutsenon torilla to klo 11–12

Laitteet ovat käytössä matkailuneuvonnan aukioloaikojen mukaisesti päivittäin: 8 .–23.6. ja 1.8.–1.9. klo 10–18, 24.6.–31.7. klo 10–20 Elokuussa 8.8. –1.9. laitteet ovat käytettävissä vain viikonloppuisin: 10.–11.8., 17.–18.8., 24.–25.8. ja 31.8.–1.9.

Perinteinen juhannuskokko Myllysaaren edustalla pe 21.6. klo 21

Perinneratsukot

Tavataan toreilla

Satamassa ja linnoituksessa 1.–31.7. ke–su klo 13–16.

Kauppatori Sunnuntaikirppikset touko–elokuu klo 8–14 (ei juhannussunnuntaina) Ennen kirpputorille sijoittumista on paikka lunastettava joko sähköisesti

Historiallinen Raatihuone Avoinna 10.8. ja 7.9. klo 10–14. Ilmainen sisäänpääsy.

ssl.tapahtumakone.fi/kauppatorin_ kirpputori_2019

tai paikan päältä kirpputoriaamuna klo 8 Kuukausimarkkinat la 11.5. , 8.6. ja 13.7. klo 7–14 Iltatori ma 20.5.–pe 9.8. ti ja to klo 14–18 ilmaiset iltakirppikset, ei varauksia Venäläisten retroautojen näyttely la 11.5. klo 15–18 Parveke- ja puutarhapäivä la 25.5. klo 7–14

Kesän avaus ja kesäkonsertit

Muista myös! Linnoituksen Vanhankaupungin päivät 9.–10.8. Lappeenrannan Balettigaala 30.–31.8.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

21


LÄHIKULTTUURIA

Lappeenrannan kaupunginteatteri Tulossa syksyllä 2019

Kevätkauden viimeiset esitykset: Runar & Kyllikki suurella näyttämöllä pe 10.5. klo 19 Hirvimetsä pienellä näyttämöllä to 9.5. klo 19 ja pe 10.5. klo 18.30 Piirakan paluu 6.2. pienellä näyttämöllä 25.5. saakka Äijät Goes Movies -vierailuesitys suurella näyttämöllä 18.5. klo 19 Kevään viimeinen Teatteriklubi 21.5. klo 17.30 Tutustu kevään ja syksyn ohjelmistoon lprteatteri.fi

14.9.–31.12.

5.10.–30.12.

17.10.–30.12.

Museoiden näyttelyt ja tapahtumat Linnoituksen museoiden yhteislippu:

Tapahtumat

Aikuiset 10 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

17.5. klo 18 Saimaan rannalta -kokoelmanäyttelyn kaikille avoimet avajaiset Lappeenrannan taidemuseossa 17.5. klo 18 Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivisen näyttelyn kaikille avoimet avajaiset Lappeenrannan taidemuseossa 18.5. Museoiden yö

Museot ovat avoinna 9.6. saakka ti–su klo 11–17 10.6.–25.8. ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17 Etelä-Karjalan museo on suljettu 30.5. ja 21.–22.6. Lappeenrannan taidemuseo on suljettu 17.5. saakka (näyttelynvaihto) sekä 30.5. ja 21.–22.6.

Näyttelyt

Muina aikoina avoinna tilauksesta,

Etelä-Karjalan museo Kristiinankatu 15 Pyhän koiran niemi. Siperian alkuperäis­ kansojen tarinoita ja kulttuuria HantiMansiasta 29.9.2019 asti HIISI. Etelä-Karjalan merkittäviä muinais­jäännös­kohteita, 29.9.2019 asti Perusnäyttely Rajalla. Kolme karjalaista kaupunkia.

varaukset puh. 040 587 2274

Lappeenrannan taidemuseo Kristiinankatu 8–10 18.5.–3.11. Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivinen näyttely 18.5.–3.11. Saimaan rannalta. Taidemuseon kokoelmista koottu Lappeenrannan 370 vuotta juhlistava näyttely, jonka pääpaino on lappeenrantalaisilla maisemilla. 18.5.–3.11. Täältä tuulee – Kuvataidekoululaisten kaupunkikuvia Lappeenrannan taidemuseossa

Lappeenrannan kaupungin­orkesteri lprorkesteri.fi

Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26 Avoinna: 9.6. saakka la–su klo 11–17 10.6.–25.8. ma–pe klo 10–18 ja la–su klo 11–17

Suljettu 21.–22.6. Pääsyliput: Aikuiset 9 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, ryhmät/hlö (väh. 10 hlö/ryhmä) 8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy Museoon tutustutaan vain opastetuilla kierroksilla. Kesällä ensimmäinen kierros alkaa arkisin klo 10 ja viikonloppuisin klo 11. Viimeinen kierros alkaa arkisin klo 17 ja viikonloppuisin klo 16. Opastukset englanniksi tai venäjäksi: 10.30 (vain arkisin), 11.30, 12.30, 13.30, 14.30, 15.30, 16.30 (vain arkisin). Talomuseon yhteydessä on myös pieni museokauppa, Wolkoffin puoti. Vihreä makasiini 4.6.–4.8. Tunnemuseo – ihmisiä Rauhassa -näyttely

Levytyskonsertti – Live recording to 23.5. klo 19, Lappeenranta-sali Johtaa Vytautas Lukočius Solisti Olli Leppäniemi, klarinetti Liput 25 €, opiskelijat 6,50 € alle 16-vuotiaat ilmaiseksi.

Uudistunut Ratsuväkimuseo avautuu Ratsuväkimuseo (Kristiinankatu 2) avautuu kesällä 2019 sisällöllisesti täysin uudistuneena. Ratsuväen historiasta kertovaa näyttelyä on ajanmukaistettu, ja siitä on tehty aiempaa henkilökohtaisempi.

Väinö Rautio, Savitaipaleen Paimensaaresta, 1948

Näyttelyssä on esillä kokonaan uutta esineistöä, sekä harvemmin esillä ollutta esineistöä aina suomalaisen ratsuväen alkuajoilta, 1500-luvulta lähtien. Kiinnostavaa filmi- ja audiomateriaalia on runsaasti. Ratsumiehen perinteiselle työparille on nyt annettu sille kuuluva arvo; mikäpä sopisi Ratsuväki­museoon paremmin, kuin sotien välisen Ratsuväkiprikaatin ajan aikainen hevos­pilttuu hevosineen. Lisäksi Lappeenrannan vanhimmassa rakennuksessa sijaitseva museo on jo itsessään näkemisen arvoinen, sillä se on entisöity värikkääseen, 1800-luvun alun aikaiseen asuunsa.

Arne Tegelman, Linnoituksen portti

Vahtituvaksi alkujaan tehty museorakennus on osa kaupungin sotilashistoriaa, joten näyttelyssä tuodaan esiin sekä rakennuksen omaa menneisyyttä, että Lappeenrannan historiallista asemaa kahden valtakunnan rajakaupunkina. Teksti: Jani Loijas

Väinö Rautio,

lappeenranta.fi/museot puh. 040 587 2274

Omakuva, 1928

Ohjelma: Paavo Heininen: Klarinettikonsertto Carl Nielsen: Klarinettikonsertto Taiteilijatapaaminen ennen konserttia klo 18.30, mukana Olli Leppäniemi ja Paavo Heininen.

Teatteri-, konsertti- ja balettilippujen ennakkomyynti Asiakaspalvelukeskus Winkki Villimiehenkatu 1 Avoinna ma–pe klo 9–17 Kesällä 3.–30.6. klo 9–16 1.7.–4.8. klo 9–15, 5.–25.8. klo 9–16 p. 05 616 2220, winkki@lappeenranta.fi

22

Lipunmyynti teatterilla Kaivokatu 5, Kauppakeskus IsoKristiina. Lipunmyynti alkaa 2 tuntia ennen esitystä. teatteri@lappeenranta.fi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Lippupiste Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Konserteista S-Etukortilla 3 € alennus

Lippupisteen valtakunnalliset myyntipisteet Lappeenrannassa: K-Citymarket (Toikansuontie 4) Kehruuhuone (Kristiinankatu 20)


LÄHIKULTTUURIA

Spring Party & Valtakunnallinen Leikkipäivä La 11.5. klo 10–14 Paljon kivaa tekemistä ja kokemista lapsiperheille Marianaukiolla, Kirkkopuistossa ja Kinnusen Talolla. Lisätietoja: facebook.com/Lakesry

Nuorten asialla

Joutsenon taidekesä

School´s Out -53 la 1.6. klo 18 alkaen

Joutsenon Opisto, Pöyhiänniementie 2

Päihteetön nuorisotapahtuma ­kaupungintalon edustatorilla. Menossa mukana mm. Vesta, IBE & MELO, Duudsonien Jarppi & HP, Aston Kalmari. Vapaa pääsy - riittää kun puhaltaa portilla nollat! Lisää tapahtumia:

lappeenranta.fi > nuorten palvelut > nuorisotoimen tapahtumakalenteri

Joutsenon 47. taidekesää vietetään 3.6.–2.8.2019. Kursseilla syvennät jo olemassa olevia taitojasi tai tutustut uusiin taiteenaloihin ammattilais­ opettajien johdolla Joutsenon Opiston kesäisessä miljöössä. Joutsenon Taidekesässä järjestetään lisäksi yleisötapahtumia: konsertteja, luentoja sekä taidenäyttely. Lisätietoja:

Kalligrafian tekijä.

joutsenonopisto.fi/taidekesa Ohjaamon harrastuspajat ja pien­ ryhmät: lappeenranta.fi/ohjaamo Nuorisotilojen ja ohjaamon aukioloajat:

Linnoituksen Kesän avaus

Pyöräily

lappeenranta.fi > nuorten palvelut

la 8.6. klo 10-15, ohjelmaa koko perheelle.

Pyöräilytapahtumia

Kirjastossa tapahtuu Eino Leinon päivän juhla Paltta ry, pe 5.7. klo 17.30–19, Heili-sali

lappeenranta.fi/kirjasto/tapahtumat

Aikuisille

Lapsille ja nuorille Pilvin kirjoittajaklubi ke 8.5. klo 17–19, pääkirjaston ala-aulan kokoustila ke 22.5. klo 17–19, ala-aulan kokoustila ke 28.5. klo 17–19 , Heili-sali

Englanninkielinen kielikahvila ma 20.5. klo 18.30–19.30, Barbara Miraftabi, pääkirjaston ala-aulan kokoustila Digiopastajille varattavissa aikoja 27.5. asti Kesällä on saatavana haja-aikoja joiltakin vapaaehtoisilta. Kysy pääkirjaston neuvonnasta!

Ritva-mummon satuhetki ke 8.5. klo 10, pääkirjaston Tarinasali Kirjastokino esittää: lasten animaatioelokuva ke 15.5. klo 10, kesto noin 30 min., Tarinasali

puh. 05 616 2341

Tapahtumat

Lukukopla: nuorten toiminnallinen lukupiiri to 16.5., 23.5., 5.6., klo 14.15–15.45, pääkirjaston Tarinasalissa.

Kukan päivän runoilta, Open mic! Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ma 13.5. klo 18, Heili-sali

Ilmoittaudu: iris.parkkinen@icloud.com tai puh. 040 722 5124.

Ravintolapäivän kahvila la 18.5. klo 10–14, pääkirjaston ala-aula

Lukukoirailta ti 21.5. klo 18–19.30, Tarinasali

Yhteislaulut to 23.5. klo 17–18, pääkirjaston Tarinasali

Pelikellarin kesäpelit 11.6., 9.7., 6.8. klo 15–19, pääkirjaston Tarinasalissa

Novellikoukku ke 28.5. klo 17.30–19, Joutsenon kirjasto Taideterapian peruskurssin näyttely 26.4.–31.5., pääkirjaston yläparvi Martat vinkkaa: Tunnista villiyrtit – ideat kotikeittiöön ti 4.6. klo 16–18, pääkirjaston ala-aula

Kirjasto mukana Linnoituksen Kesän avaus -tapahtumassa la 8.6. klo 10-15 j Kir

to au to 1960 -

as

Valokuvanäyttely Lappeenrannan kirjastojen historiasta Lappeenranta 370 vuotta 20.6.–31.7., pääkirjaston yläparvi

luvulla

im ill W

Lukupiirit to 9.5. klo 14 ja 17.30, Heili-sali 1. Katja Kettu Rose on poissa 2. Massimo Vacchetti: Hyppysellinen onnea

to 9.5. Lintupyöräily – kevään muuttajia ja yölaulajia. Toikansuo – Kaislanen, 20 km. Lähtö klo 18 Neste K Simolantien pihalta (säävaraus) La 11.5. Pyöräparaati Rakuunamäeltä Marianaukiolle Spring party -tapahtuman yhteydessä * ma 13.5. Lpr-Taipalsaari-Lpr opastettu kirkonkyläkierros. Lähtö klo 17 Marianaukiolta, 30 km* su 19.5. Kyläpyöräily ** to 23.5. Koulujen maastopyöräilykilpailu ** su 11.8. Kyläpyöräily 2. ** la 17.8. Kalevankierroksen pyöräily ** ie

sa

e

n

elavalinnoitus.fi

Sateenkaarinuorten taidenäyttely Pride-viikolla 3.–9.6., pääkirjaston yläparvi Esillä myös sateenkaarikirjoja aikuisten ja nuorten osastoilla!

Kuva: Ulla Huhtilainen

in

jot * I Cycle LPR -pyöräilykampanja, icyclelpr.fi i kk . Ku va: Mikko N ** Lappeenrannan Pyöräilijät järjestää pyöräily­ toimintaa kuntoilijoille ja urheilijoille. Tiedot lenkeistä ym. tapahtumista lappeenrannanpyorailijat.fi

Willimiesajot 20.–21.7. Jo neljättä kertaa järjestettävä Willimiesajot on näyttävä kaksipäiväinen pyöräilytapahtuma Lappeenrannassa. la 20.7. Korttelikilpailu Rakuunamäen ympäristössä su 21.7. Maantiepyöräily kaikille pyöräilyn ystäville kilpapyöräilijöistä nautiskelijoihin Saimaa Road Race vie maantiepyöräilijät Etelä-Karjalan maanteille ja Lappeenrannan Energia retkipyöräilijät Kivijärven kiertävälle reitille Lauantain korttelikilpailun yhteydessä Rakuunamäellä on myös yleisölle paljon tekemistä, mm. tapahtumakylä, kahvio ja ruokavaunu, myymälöitä ja suosittu lasten kirikilpailu.

Jättipalsamin torjuntatalkoot Jättipalsamin torjuntatalkoot jatkuvat kesällä 2019 yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen kanssa. Talkoisiin ovat tervetulleita kaikki kuntalaiset. Talkoot alkavat pääsääntöisesti klo 16. Sammonlahti 28.5., 24.6. ja 8.8. Rakuunamäki 11.6. Pallo 17.6. Hiessilta 13.6. ja 26.6. Karhuvuori 4.6., 1.7. ja 12.8. Harapainen 6.6., 3.7. ja 6.8. Myllysaari 19.6.

Tiedustelut: Suomen Luonnonsuojeluliitto, aluekoordinaattori Anna Vuori puh. 040 670 1771 anna.vuori@sll.fi sll.fi/viekas-life Lappeenrannan seudun ympäristötoimi puh. 040 529 8480

Ylämaan Jalokivimessut 2019 Urheilutapahtumia

Ylämaan jalokivikylässä 28.6.–30.6.

ylamaanjalokivimuseo.fi/fi/Jalokivimessut.html

Pesä Ysien kotipelit Vanhalla kentällä, pesaysit.fi

PEPO:n kotiottelut Kimpisessä, pepofutis.net

Marskin kisat Kimpisessä 8.6., lum.fi

Jalkapallon U21maa­joukkueottelu Suomi-Ruotsi ti 11.6. klo 18 Kimpisessä

Kalevan Kisat 1.–4.8. Kimpisessä Lisätietoa: kalevankisat.fi

Jos kaipaat seuraa tai tukea kulttuurikäynteihin, voit pyytää mukaasi SPR:n kouluttaman vapaaehtoisen Piristäjän. Palvelu on tarkoitettu ikäihmisille tai erityisryhmiin kuuluville. Varaa SPR:n Piristäjä numerosta 044 3664 145.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

23


KESÄTEATTERI

Lappeenrannan kesäteatterissa

astuva käsikirjoittaja-näyttelijä Mika Räinä ja Tatu Siivonen, joka esittää tarinassa lukuisia henkilöitä Kari Tapion elämän varrelta. Tapion roolissa nähtävä näyttelijä-muusikko Paavilainen kertoo, että näytelmä pitää sisällään suuria musiikkinumeroita. – Katsojat pääsevät kuulemaan kaikki Karin rakastetuimmat hitit. Tarjolla on takuuvarmaa, loistavaa musiikkia ja hyvät fiilikset. Tästä kaikesta vastaa ammattitaitoinen huipputiimimme. Näyttelijöiden lisäksi lavalla nähdään myös lahjakas tanssiryhmä, joka koostuu lappeenrantalaisista tanssi- ja laulajalupauksista. Ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Osku Heiskanen. Esityksen livemusiikin loihtii A. P Band, johon kuuluu Suomen ykköskaartin muusikkoja, joilla on vankka vuosien kokemus teatterissa esiintymisestä. Olen suomalainen -näytöksiä on kesän aikana yhteensä 40 kappaletta, kesäkuun lopusta elokuun alkuun.

Näytökset 25.6–3.8.2019. Liput: www.lippu.fi/olensuomalainen Ryhmälipunmyynti: 0400 213 122 / kesateatteri@polarartitist.fi Lisätietoa: www.lappeenrannankesateatteri.fi

KUULUVAT LEPOLAN PUIS- TEHTY TOSSA POLALLA

OLI B.HELMIINAN VOLTISSA

LAPIN SÄÄASEMA

Olen suomalainen -musiikkinäytelmän pääroolissa Kari Tapiona nähdään Antti Paavilainen ja muusikon puolisona Piana Miia Nuutila. Nuutila on myös tosielämässä Paavilaisen puoliso.

PUPURUOKAA

HAKEA

NOTKOSSA

ROIKKUVAT OKSILLA

KIRJAILIJA

LÄNSIOSASSA

LAI- RANA KUU-

MÄRKÄ PAIKKA?

VALLEILLA 1741

TOIKANRITA-

TÄLLÄ ON JO TONTTI RISTIN KIRJAIMET

SOIVAT TAMMIKUUSSA

OPELALTA KOHTA

RANNIO

VYTAUTASIN VÄLINE

IÄISYYS EDESSÄ

VÄYLÄ

RAKUUNAN KOURISSA

SWA- HUHTINIEMESNILTA SÄ SPEDELLÄ

KARJALAN LAULU-

KAMUT

LAPPEETA

ALTARRIBALLA

POISSA MIELESTÄ

ENNEN JUHLAA

IKÄVIÄ AURINGOSTA

LINNOITUKSEN KIRKOSSA

OLALTA

MÄKIVEDON PAIKKA

VAPINAT

NALLA

OPETTAA AIKUISIA

OLI KORPIKAIVOTAMMISEN VERBI

TOLOSEN PENKISSÄ? INTER-

KIPEÄT

TÄLLÄ KERTAA TOINEN

HIMMIN AUTOSSA?

SUUNTA

TIAISELLE LOS ANGELESISTA 1984 PELASI JÄÄPALLOAKIN

Tutustu Lappeenrannan koko kesäteatteritarjontaan osoitteessa lappeenrantaevents.fi/kesateatterit-2019

ISOISÄT

SPEKTROLIITISTÄ

3,14 3,14

KUULUU KESÄISIN

TILILTÄ

ON AINA VALMIINA

YLLÄ

NÄITÄ MONTA EMMAN NÄYTELMISSÄ

-ORI

HUUMEITA

EI

PULLOTETTIIN SATAMASSA

KALEVALASSA

LEMPISELTÄ SISÄLTÖPALVELU TIMO KOKKO

24

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2 / 2019

Ristikon ratkaisu löytyy kaupungin verkkosivuilta: Kaupunkimme > Lehdet ja esitteet > Lappeenranta-asukaslehdet

Y

leisöennätyksensä viime kesänä tehneen Lappeenrannan kesäteatterin tulevan kesän näytelmä on Olen suomalainen. Komediallinen musiikkinäytelmä kertoo rakastetun tulkitsijan, Kari Tapion elämästä ja urasta iloineen, suruineen ja loistoineen. Näytelmässä kuullaan Kari Tapion suurimpia hittejä, jotka yhdessä dialogin kanssa muodostavat mieleenpainuvan kuvan upeaäänisestä taiteilijasta. Näytelmän käsikirjoittaja Mika Räinän mukaan Kari Tapio oli yksi meistä, mieleltään ja mielestään “kansanmies”, joka omasi koruttoman komean äänen. – Olen todella kiitollinen ja onnekas, että saan kirjoittajana astua Kari Tapion vaiherikkaaseen elämään ja tutustua tähän kiistatta yhteen Suomen suosituimmista laulajista. – Käsikirjoitusta tehdessäni olen törmännyt valtavaan määrään mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka ovat jääneet minulta aiemmin pimentoon. Näitä herkkuja paljastetaan esityksessämme. Räinä painottaa myös, että kesäteatterin ryhmä osaa loistavin tavoin tulkita musiikillista elämäntarinaa. – Laulut eivät ole irrallisia numeroita, vaan ne soljuvat osana tarinankerrontaa. Haluamme, että katsojat näkevät aidon ihmisen julkisivun takana. Näytelmän rooleissa nähdään Kari Tapiota esittävä Antti Paavilainen, puolisoa Piaa näyttelevä Miia Nuutila sekä muun muassa Reijo Taipaleen kenkiin

Teksti ja kuva: Polarartistit Oy

Musiikkinäytelmä Kari Tapion elämästä

Profile for roistermarketing

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti toukokuu 2019  

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti toukokuu 2019

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti toukokuu 2019  

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti toukokuu 2019

Profile for roister9