Riskipreemio 5/2022

Page 1

RISKIPREEMIO

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijät - Kuopion kampus 5/22

OLEMME PANKKI PUOLELLASI –AJASTA JA PAIKASTA RIIPPUMATTA.

Säästöpankissa henkilökohtaisuus on valttimme kattavia digipalveluja unohtamatta. Me aidosti välitämme ja tahdomme auttaa sinua vaurastumaan sekä saavuttamaan taloudellisen hyvinvoinnin.

Hoidamme kanssasi pankkiasiat turvallisesti myös verkkotapaamisessa silloin, kun käynti konttorissa ei ole mahdollista. Ota rohkeasti yhteyttä tai varaa aika, niin katsotaan yhdessä sinulle sopivimmat – joskus rohkeat ja yllättävätkin ratkaisut tavoitteidesi saavuttamiseen. www.saastopankki.fi/optia

2 Säästöpankki
Optia | saastopankki.fi/optia | @saastopankkioptia

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan palsta

Kopon pelikenttä

Kyllin hyvää

Edarimähinä

Otteluraportti - HC Preemio

Mannerlaattojen liikkeitä 2020 -luvulla

Seuraa Somessa

3
TÄSSÄ LEHDESSÄ 5
6
7
8
10
12
14
18

S U O MEN

Haluaisitko saada juttusi Riskariin? Onko mielessäsi jotain kysyttävää lehden tekoon tai sisältöön liittyen?

Lähetä meille juttuvinkki tai ota yhteyttä osoitteeseen paatoimittaja@preemio.fi

Preemio ry Preemiolaiset @preemiory @preemiory

YLIOPISTON K AUPPATIETEILIJÄT

Päätoimittaja Ville Simola Ulkoasu ja taitto Ville Simola Kansikuva Ville Simola Paino Grano Oy

Julkaisija Preemio ry www.preemio.fi 70211 Kuopio

Toimitus Miika Hiltunen Tommi Ojala Anastasija Nukala Tomi Saviluoto Tommi Laaksonen Krister Koskivirta Kiitos osallistuneille!

4
-
ÄTI
–K U O OIP
RISKIPREEMIO 5/2022 issuu.com/riskipreemio

Ohi on

(Hallitus-)Vuosi alkaa uhkaavasti olla loppumetreilläänmihinkäs se aika muka tällä tavalla hävisi? Vuosi on ollu lyhyt, mutta äärimmäisen pitkä. Tuntuu kuin vasta viime kuussa olisin kirjoitellut ensimmäistä pääkirjoitustani tähän julkaisuun, kaiken ollessa pestissä vielä niin uutta ja jännittävää. Niin siinä vain kuitenkin on käynyt niin, vastoin kaikkien odotuksia, että aika on kulunut ja tässä sitä nyt ollaan. Päätoimittajan puutteellisista tai vähintäänkin arveluttavista ajankäytön ja delegoinnin taidoista huolimatta, on vuoden 2022 viides Riskipreemio tosiasia. Jossain määrin siis voidaan sanoa, että vuosi oli onnistunut myös tällä sektorilla.

Vaikka lehden teko ja suunnittelu onkin aikaa vievää puuhaa, valehtelisin jos sanoisin etteikö ole hiukan haikea olo jättää päätoimittajan viittaa. Vuosi on antanut valtavasti kaikilla osa-alueilla, ja hallitusvuosi ollut ehdottomasti paras koko opiskeluaikanani, sekä yksi parhaita elämässäni. Kiitos siis jo tässä vaiheeessa H22 ja koko Preemio kuluneista kuukausista!

Vaikka irtipäästämisen vaikeus olisikin osa eläkoitymistä, on helpottavaa tietää että uusi päätoimittaja tulee varmasti ohjaamaan lehteä vain parempaan suuntaan. Robert hyppää puikkoihin jo yhden vuoden hallituskokemus vyön allaan ja on varmasti osaava sekä motivoitunut viemään Riskaria eteenpäin viestintäkanavana. Tsemppiä siis Robertille, sekä koko H23:lle tulevaan vuoteen.

Vuoden viides Riskari on hiukan lyhyempi kuin neljä muuta hiljattain julkaistua aviisia, mutta pakkaa sisäänsä sitäkin mielenkiintoisempia juttuja. Ota siis vielä aikaa joulukiireiltäsi ja lukaise läpi tämä jouluinen paketti sitä kuuluisaa viininpunaista hyvää!

Rauhallista joulua, uutta vuotta ja palataan taas tammikuussa asiaan!

5 PÄÄKIRJOITUS
Teksti: Ville Simola Kuva: Nea Liikanen Ville

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Valot sammuu osa 2

Niin se vaan on tullut aika hyvästellä puheenjohtajan palsta Riskipreemiossa, luonnollisesti saman otsikon alla kuin kopon pelikenttä vuotta aiemmin. Viimeisen reilun kuukauden aikana on päässyt vastailemaan lukemattomiin ”miltä tuntuu, kun hommat loppuvat?” -kysymyksiin ja ainakin kiireisen loppuvuoden keskellä päällimmäisenä tunteena on ollut helpotus vapaammasta arjesta vuodenvaihteen jälkeen.

Toki varmasti vuoden vaihtuessa voi haikeitakin ajatuksia syntyä, mutta meidän preemiolaisten onneksi tulevana vuonna on kasassa ultimaattisen kova hallitus joka varmasti hoitaa Hermannin johdolla hommat maaliin upealla tavalla, mutta samaan hengenvetoon haluan myös onnitella koko vuoden 2023 hallitusta, viettäkää ikimuistoinen vuosi ja hoitakaa hommat paremmin kuin edeltäjänne. Teidän rautaisen osaamisenne varaan on helppo jättää rakkaan ainejärjestömme toiminta.

Haluan myös käyttää viimeisen palstatilani kiittääkseni tämän vuoden toimijoita. Hallitus, tiimit, kerhot, tuutorit ja sidosryhmät ovat tänäkin vuonna tehneet uskomattoman määrän töitä opiskelijaelämän parantamiseksi, työtä, jota tullaan tekemään myös tulevaisuudessa.

Tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen on myös allekirjoittaneen aika siirtyä kansan syvien rivien sekaan nauttimaan Preemion historian monipuolisimmasta toiminnasta. Vaikka hallitushommat loppuvatkin niin kiinnostus toimintaa kohtaan, eli preemiolaisuushenkisyys ei tietenkään katoa mihinkään. Joka tapauksessa jossakin vaiheessa opintoja on hyvä hetki osallistua luennoilla ja kirjoitella kandit ja gradut pakettiin, ennen kuin Christina tai muut mahtavat laitoksen henkilökuntaan kuuluvat alkavat huolestumaan liikaa puuttuvista opintosuorituksista.

Vuosi on ollut elämäni kiireisin, rankin ja vaikein, mutta samalla antanut käsittämättömän paljon ja mikäli olisin uudestaan fuksina tekemässä hakupäätöstä toimintaan lähtemisestä niin tekisin saman varmasti uudestaan. Eli loppuun haluan kannattaa kaikkia teitä rakkaita preemiolaisia hakemaan mukaan toimintaan, sillä siitä saatavat kokemukset ovat sen arvoisia.

Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta!

6
Teksti: Miika Hiltunen Kuva: Ville Simola

Uusi vuosi, uudet kujeet

KOPON PELIKENTTÄ

Niin se vuosi taas on mennyt ohi ja aika jättää kopohommat. Legendojen mukaan viimeinen kopon pelikenttä pitäisi kirjottaa kämppäaproilla, mutta tänä vuonna se kirjoitetaan VR:n ravintolavaunussa, mikä on tullut todella tutuksi tämän vuoden aikana. Kylmää huurteista juodessa tulee mieleen alkuvuoden kopopäivät Helsingissä, kaikki ulkkarivujut sekä muut matkat mitä on päässyt tekemään hallitusvuoden aikana. Tämä vuosi on ollut paras mitä täällä Preemiossa olen päässyt viettämään.

Vuoden aikana koulutuspoliittisella puolella on tapahtunut paljon ja tämän vuoden aikana aloitetut projektit jatkuvat ensi vuodelle. Ensi vuoden kandirakenteen muutokset sekä uusi pääaine maisteri puolelle varmasti ovat näkyvimmät muutokset. Uudistukset ovat hyväksi niin nykyisille ja tuleville Preemiolaisille. Näiden uudistuksien ansiosta Kuopion kauppatieteet lisäävät kiinnostusta tulevien häiriköiden silmissä ja saamme entistä enemmän hakijoita tuleville vuosille. Näistä pääsette sitten varmasti kuulemaan enemmän seuraavalta kopolta, joka varmasti hoitaa homman maaliin hienosti.

Vuosi on ollut varmasti raskas monelle teistä, mutta kohta joululoma alkaa ja on aika unohtaa kouluhommat vähäksi aikaa. Jouluna on lupa olla tekemättä mitään järkevää ja olla vain. Ehkä joulupukki voi tulla käymään, jos on ollut kiltti eikä häirikkö tämän vuoden aikana. Nauttikaa lomasta missä ikinä sitä tulette viettämään ja ladatkaa akkuja tulevaan vuoteen, koska siitä varmasti tulee yhtä vauhdikas kuin tästä. Tämä tarinatuokio oli tässä ja aika suunnata katse tulevaisuuteen (seuraavaan tuoppiin).

Kiitos kaikille ja tsempit Ilmarille ensi vuoden kopohommiin.

Tommi Ojala

Koulutus- ja sosiaalipoliittinen- / KV -vastaava

7
Teksti: Tommi Ojala Kuva: Ville Simola

KYLLIN HYVÄÄ

Mielenrauhaa ja hyvinvointia joululomalle

Aika vauhdilla on tämä vuosi 2022 mennyt, välillä loistavasti, välillä vähemmän loistokkaasti. Tässä vaiheessa vuotta onkin hyvä kääntää katse jouluun ja lepoon. Tiedän, että joululomalle voi helposti jäädä roikkumaan kouluhommia tai työnhakuhommia (myös itselläni sama tilanne). Kyltereinä kuitenkin meidän tärkein työvälineemme on meidän päämme, joten oma jaksaminen on tärkein resurssi niin kouluhommissa kuin työnhaussa, siksi sitä tulee priorisoida niin paljon kuin mahdollista. Jos ainakin joulun ajaksi heivaisi sen puhelimen ja koneen kauas piiloon ja palautuisi itselle sopivalla tavalla. Kouluhommiin ja työntekoon käyttämäsi aika on kuitenkin tehokkaampaa, kun olet saanut lepoa.

Haluan tässä tekstissä muistuttaa henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä, mutta tuoda myös rauhaa, jos sinua kuten montaa muutakin kylteriä painaa stressi tulevasta (kesä)työpaikasta. Haluan muistuttaa KylteriPlussan uravalmennuksen (lisätiedot: www.ekonomit.fi/kylteriplus) ja Kylterin työnhaun palvelun (KTP) avusta työnhaussa. KTP on ilmainen ja sieltä löytyy sinun omalla aikataulullasi ihan kaikki työnhakuun liittyvä ja alan ammattilaiset apunasi mm. Chatissa. Palvelun löydät vaikka ihan googlaamalla Kylterin työnhaun palvelu.

Lisäksi alkuvuodesta tulee CV, hakemus & LinkedIn koulutusta vielä erikseen, joten ei hätää, työnhaun kanssa ei tarvitse yksin jäädä. Varsinkin, jos edellisestä kerrasta on hetki jo vierähtänyt, työnhaku voi alkuun tuntua aika tahmealta. Paras neuvo minkä voin työnhakuun antaa on se, että mieluummin tekee edes jotain pientä kuin vaan lykkää myöhemmälle (tietysti oma lepo huomioiden).

Toisin sanoen, asioilla on tapana järjestyä. Kyllä niitä kouluhommia, töitä tai työnhakua ehtii tehdä, nyt vaan palautumista ja hyvää aikaa niin paljon kuin mahdollista. Kyllin ja Suomen Ekonomien joululahja onkin lupaus auttaa työnhaun viidakossa, kun sinne suuntaat JA hyvinvointipalvelu WellNetin jäsenyys helmikuun loppuun Suomen Ekonomien piikkiin! Lisätietoa löydät @kuopionkylli Instagramin kohokohdasta, eLoungesta ja Suomen Ekonomien nettisivuilta.

Toivotan sinulle, rakas preemiolainen, mahdollisuutta irtaantua kaikesta stressistä joululomalla ja paljon onnistumisia vuonna 2023! <3

Rakkaudella Kyllisi,

Anastasija Nukala

Kylteriyhdyshenkilö, Kuopio Puh. 040 529 7882 anastasija.nukala@ekonomit.fi

@kuopionkylli

Kylteriyhdyshenkilö Kuopio

8
Teksti: Anastasija Nukala

Edelläkävijän valinta

KylteriPlus

Neljä hyvää syytä hankkia KylteriPlus: �. �. �. �. Nosta opiskelijajäsenyytesi uudelle tasolle vain �� eurolla per vuosi.

KylteriPlus avaa sinulle pääsyn opiskelijan uravalmennukseen.

Saat lisää laatuluettavaa: Kauppalehti Digi + Optio ja Fakta TAI Talouselämä Digi + Printti. Turvaa selustasi pakettiin kuuluvalla vastuu- ja oikeusturvavakuutuksella.

Saat entistä laajemman pääsyn meidän tapahtumiin ja koulutuksiin.

ekonomit.fi/kylteriplus

EDARIMÄHINÄ

Taas on se aika vuodesta, kun saa hetkeksi ottaa etäisyyttä opiskeluista ja kyllästää itsensä jouluherkuilla.

Kun jouluhulinat on selätetty sekä kuohuvapullot haettu etyylialkoholin vähittäismyyntiin erikoistuneesta liikkeestä, on myös sopiva aika suunnata katse kohti tulevaa ja sorvata itselle uudet tavoitteet alkavalle vuodelle. Tavoitteet ovat voivat olla esimerkiksi kevään kursseista läpipääsy, unelmien kesätyön saavuttaminen tai 50 senttiset hauikset. Sinä päätät itse tavoitteesi, mutta tärkeintä on, että tavoitteiden kautta pystyt ohjaamaan omaa kehittymistä, jotta seuraavasta vuodesta tulee entistäkin mielekkäämpi.

Myös ISYYssä on valmistauduttu uudenvuoden saapumiseen. Edustajisto hyväksyi muun muassa talousarvion sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Nämä kaksi kokonaisuutta tulee asettamaan askelmerkit ylioppilaskunnan toiminnalle, jotta toiminnan laatua voidaan kehittää entisestään. Tällä tavoin voidaan taata jäsenistölle suotuisat oppimismahdollisuudet ja ajan tasalla olevat jäsenpalvelut tulevaisuutta ajatellen.

Ylioppilaskunnan tulevaisuutta silmällä pitäen, on säätiöprojektin saattaminen ideasta käytäntöön ollut ylioppilaskunnan työpöydällä jo tovin. Loppuvuodesta projekti sai enemmän lihaa ympärilleen, kun projektin saattamisesta käytäntöön luotiin suunnitelma ja sitä myötäilevä aikataulutus. Mikäli säätiö asiat sinua kiinnostaa, kannattaa ensi vuonna olla ehdottomasti kuulolla ja seurata projektin edistymistä. Tulevaisuus näyttää voisitko juuri sinä olla ensimmäisten joukossa valittuna säätiön asioita hoitamaan ja viemään ylioppilaskunnan varallisuuden hallinnan sekä hankinnan uudelle tasolle.

Muutama sana myös sääntövaliokunnasta. Sääntövaliokunta, se kaikkia kiehtova ja mystisin osa ISYYn toimintaa. Sääntövaliokunta käsittelee hallitukselta tai edustajistolta tulleet ISYYn sääntömuutosehdotukset ja antaa sääntötulkintoja tarpeen vaatiessa edustajiston puheenjohtajalle. Olen nyt saanut noin vuoden toimia sääntövaliokunnan puheenjohtajana ja tässä ajassa olemme käsitelleet sääntömuutoksia liittyen ISYYn hallituksen kokoonpanoon sekä ISYYn vaalisääntöihin. Vaikka säännöt saattavat kuulostaa puiselle ja saada silmät kieroon, on niillä tärkeä rooli ylioppilaskunnan toiminnassa ja etenkin toiminnan toteuttamisessa. Puheenjohtajana kulunut vuosi oli erittäin opettavainen ja hyvä lämmittely ensi vuonna käsittelyyn tulevia säätiön sääntöjä varten.

Edarikausi on tässä vaiheessa jo puolessa välin. Paljon on asioita käyty läpi ja vielä enemmän odottaa tulevana vuonna. Sitä varten on hyvä, että myös ylioppilaskunta rauhoittuu hetkeksi lataamaan akkuja, jotta alkuvuodesta jaksaa taas tehdä hommia yhteisen hyvän eteen.

Lopuksi haluan onnitella kaikkia ISYYn hallitukseen valittuja (Eetu Hyvönen, Miro Helminen, Noora Alvinen) sekä edustajiston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittua Miika Hiltusta. Voinee vain todeta, että Kylterit näkyy ja kuuluu kauttaaltaan ISYYn toiminnassa myös tulevana vuonna.

Rauhallista joulun ja uudenvuoden aikaa kaikille preemiolaisille!

Tomi Saviluoto

Sääntövaliokunnan puheenjohtaja

10
Teksti: Tomi Saviluoto
11

Otteluraportti: Hc Preemio uusii Savilahden derbyn mestaruuden –”Den

Glider In”

Hc Preemion voittoputki Kuolo EisBäreniä vastaan jatkuu edelleen, kun EisBären kaatui tiukan trillerin päätteeksi 5–4 rangaistuslaukauskilpailussa.

Itä-Suomen Yliopiston kärkikamppailussa Savilahden Derbyssä Hc Preemio asettui puolustamaan keväällä 2022 voitettua mestaruutta Kuolo EisBäreniä vastaan. Ottelusta uumoiltiin todella tiukkaa urheilujuhlaa, joka myös kaukalossa nähtiin.

Kuolo EisBären oli tehnyt pelaajamarkkinoilla kovia värväyksiä ja kokemusta oli hankittu SM-liigaa myöten. Hc Preemio lähti altavastaajana koitokseen nuorella ja nälkäisellä kokoonpanolla. Entiset seuralegendat oli korvattu tuoreilla jaloilla seurajohdon toimesta ja kentällä haluttiin nähdä intohimoa.

”Voitto tai kuolema! Keep it simple”, nämä olivat päävalmentaja Johannes Roimaan kauniit sanat joukkueelle ennen ottelua. Ottelu alkoi ja EisBären aloitti todella aggressiivisella paineella. Paine tuotti tulosta ja ottelun ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt jäähy nähtiin, kun Hc Preemiolla oli kuusi kenttäpelaajaa kaukalossa.

”Jokainen, joka nyt hymyilee tässä tilaisuudessa, saa mennä ulos. En kestä nyt yhtään hymyilevää pelaajaa. Tämä on vakava asia.”, päävalmentaja Roimaa tiivisti tunnelmat penkin takana.

Hc Preemion maalivahti Kimmo Rautiainen päätti kuitenkin ottaa koko joukkueen reppuselkään ja torjua kiekkosateen.

”Siinä oli kaverilla silmä-käsi-koordinaatio kunnossa kuin Sebastian Aholla nuorten MM-kisoissa vuonna 2016”, pohti Hc Preemion koordinaatiovalmentaja Pihla Pietilä katsomosta käsin.

Teksti: Krister Koskivirta

Alun pyörityksen jälkeen Hc Preemio pääsi kuitenkin pelin sisään ja erityisesti kakkoskenttä Nissilä-Linnanmäki-Kursu sai käännettyä peliä EisBärenin päätyyn. Kuolo EisBären onnistui kuitenkin ensimmäisenä maalinteossa ajassa 7.21. Hc Preemio ei kuitenkaan taipunut vaan tasoitti pelin nopeasti muutamaa minuuttia myöhemmin. Ottelu tasoittui ja maaleja nähtiin molempiin päähän. Kimmo Rautiainen jatkoi huikeita otteitaan ja kannattajien keskuudessa Kimmo sai lempinimen Kulta-Kimmo.

”Jos Kimmo tulee jäähallille Kimmo pelaa, jos Kimmoa ei näy Kimmo on kipeänä, muuten meillä on vaikea peli tulossa”, maalivahtivalmentaja Hanna McCarthy kommentoi Kimmon otteita kaukalossa.

Ottelun kolmannen erän puolivälin paikkeilla HC Preemio onnistui nuoren supertähden Jonni Kärkkäisen avulla kääntämään pelin ja meni 4–2 johtoon. EisBären ei kuitenkaan kaatunut vaan joukkue nousi Eevert Taipaleen avulla maalin päähän ja sykkeet nousivat vaihtoaitiossa.

Suurin järkytys nähtiin 5 sekuntia ennen summerin soimista, kun Kuolo EisBärenin kapteeni Valtteri Lotvonen päätti järjestää täydelle pääkatsomolle viihdettä ja iski ottelun tasoihin.

”Kyllähän se pokaali näkyi silmissä ja keskittyminen oli siinä, mistä mestaruusparaati tulee kulkemaan”, joukkueen 7. puolustaja Krister Koskivirta kertoo pohtineensa penkin päässä, kun EisBären iski ottelun tasoihin.

Hc Preemio ei kuitenkaan lannistunut. Ottelu oli aivan omissa käsissä. Rangaistuslaukaukset olivat todellinen trilleri, mutta neljännessä parissa ratkaisijaksi nousi kuka muu muka, kuin numero 91 Jonni Kärkkäinen ja hän tuuletti aivan ansaitusti voittomaalia ylimielisesti, kuin nuori Messi aikanaan Barcelonan paidassa. Katsomo syttyi ja Hc Preemio suuntasi ottelun jälkeen voitolla yöhön mestaruuspokaalin kanssa.

”Seksikkäin asu ensi kevään koitokseen on Hc Preemion t-paita ainoastaan hintaan 18 €, Den Glider In”, kapteeni Niko Viljakainen summaa ottelun tapahtumat.

Hc Preemio tiedottaa kevään Savilahden Derbystä instagramissaan @HcPreemio

LUVULLA

Osa 1. (jossa ei vielä pääästä 2020 -luvulle

Tämä sarja on saanut syntynsä aikaisemmin historiaa opiskelleen, nykyisen preemiolaisen Tommin kynästä. Sarja käsittelee maailmantaloutta ja taloustiedettä, sekä niiden historiaa.

Thomas Kuhn esitteli käsitteen paradigman muutos vuonna 1962 julkaistussa kirjassaan The Structure of Scientific Revolutions. Kuhn toi tiedeyhteisön tietoisuuteen ajatuksen, että tieteen valtavirran yleisesti hyväksytyt käsitykset voivat muuttua nopeastikin uusien havaintojen tai entistä uskottavampien teorioiden myötä, niin kuin kävi esimerkiksi sähköopille 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.

Taloustieteessä on käyty 1900-luvun aikana läpi kaksi suurta paradigman muutosta: ”keynesiläinen vallankumous” 30-luvulla suuren laman myötä ja varsinkin öljykriisien käynnistämä ”monetarismin vallankumous” 70- ja 80-luvuilla. Molemmat paradigman muutokset ajoittuivat talouskriisien aikoihin, joina totutut ja aiemmin tulokselliset ajattelu- ja toimintatavat eivät enää onnistuneetkaan ratkaisemaan uusia ongelmia maailmantaloudessa, vaan pikemminkin jopa pahensivat niitä.

Seteleiden liikkeellelaskemisen ohella keskuspankkien erääksi tärkeimmistä tehtävistä nähtiin vielä 1920-luvulla mahdollisimman kultavarannon hamstraaminen omiin holveihin ja sen säilyttäminen kynsin ja hampain. Mitä enemmän kultaa keskuspankin holvissa oli, sitä enemmän seteleitä valtio saattoi laskea liikkeelle ja sitä enemmän sillä oli varallisuutta käytössään.

Vuoden 1929 markkinapaniikista kehkeytyi kaikkien aikojen talouskriisi, kun maailmansota oli saanut globaalin järjestyksen tuuliajolle. Jos Fedin, -USA:n 16-vuotiaan keskuspankin johto olisi tajunnut harjoittaa elvyttävää talouspolitiikkaa pudottamalla korkotasot nolliin ja ostamalla lainatodistuksia markkinoilta, olisi suuri lama saattanut vain jäädä tavanomaiseksi laskusuhdanteeksi. Mutta ei.

1930-luku muistetaan uuteen maailmansotaan johtaneena surullisena vuosikymmenenä, joka alkoi lamalla, jossa näki valoa tunnelin päässä. Yhdysvaltojen talouskone leikkasi todella kiinni tuotannon, eli reaalisen elintason pudotessa noin kolmanneksella ja pörssikurssien syöksyttyä lopulta kokonaiset 89%. Laman kurjuudesta nousi uusi tapa tarkastella kansantalouksia, John Maynard Keynesin mukaan nimetty keynesiläisyys. Taloustieteilijät saivat huomata, että puuttumalla kansantalouden toimintaan muun muassa elvyttävällä keskuspankkipolitiikalla sekä julkisilla rakennusprojekteilla saatettiin se vähitellen piristymään uudelleen. Hallitusten oli luotava markkinoille kysyntää, kun yhtäkkiä ne eivät tehneetkään sitä itsestään, niin oli aina aiemmin tapahtunut. Keskuspankkien rooli valtion kultavarannon turvaajana muuttui markkinoiden vaihteen säätelijäksi.

Keynesiläisyyden vallankumouksen kanssa samoihin aikoihin käytiin myös uusi maailmansota, jonka yhteydessä rikkaat kapitalistimaat loivat raamit globaalille markkinataloudelle. Valtiot tekivät yhteistyötä poistaen kansainvälisen kaupan esteitä massojen elintason kasvaessa ennennäkemättömän nopeasti rikkaissa teollisuusmaissa. Tuottavuus kasvoi kohisten kasvaessa laskusuhdanteiden jäädessä pieniksi ja samaan aikaan rakennettiin hyvinvointivaltioita kasvattamalla julkisia sektoreita. Uudeksi normaaliksi tuli myös työttömyysasteen putoaminen lähelle nollaa.

14 MANNERLAATTOJEN
LIIKKEITÄ 2020 -
Teksti: Tommi Laaksonen

50- ja 60-lukuja kutsutaan usein kapitalismin kultaisiksi vuosikymmeniksi. Ne tunnetaan samoin myös keynesiläisyyden aikana, jonka symboli oli kultakantaan sidottu dollari ja siihen kiinnitetyt kiinteät valuuttakurssit. Näinä vuosikymmeninä kuitenkin Chicagon yliopiston professori Milton Friedman kritisoi keynesiläistä talouspolitiikkaa ja -ajattelua argumenttinaan, ettei suotuisa kehitys ollut tapahtunut keynesiläisyyden ansiosta vaan siitä huolimatta.

Friedmanin ajatukset eivät aluksi saaneet tiedeyhteisöltä kovin voimakasta kannatusta, mutta vuosien 1973 ja 1979 öljyshokit laukaisivat talousvaikeudet, joiden helpottamiseen keynesiläisyyden keinot eivät kyenneetkään toivotulla tavalla. Friedmanin ja hänen kanssaan samoilla linjoilla olleiden taloustieteilijöiden ajattelua alettiin kutsua monetaristiseksi koulukunnaksi, ja sen mukaisilla opeilla saatiin talousvaikeudet hellittämään.

Jos keynesiläisyys painotti julkisen vallan roolia markkinoiden tarpeellisena säätelijänä näkivät monetaristit, että yksin keskuspankkipolitiikka riittäisi parhaiten tähän tehtävään julkisen sektorin ollessa pikemminkin jopa tiellä. Friedmanin keskeinen ajatus oli, että oikean rahapolitiikan avulla saataisiin luotua olosuhteet, joissa markkinat hoitavat itse itsensä. Paradigman muutokseen ja ”monetarismin vallankumoukseen” oltiin kypsiä, kun öljyshokkeja ei voinutkaan lääkitä totutulla elvytyspolitiikalla, sen tuotua kustannusinflaation päälle vielä monetaarista inflaatiota.

1980-luvun alussa saatiin nähdä, että vuodesta toiseen jatkunut stagflaatio oli mahdollista rauhoittaa ohjauskoron nostoilla. Sukupolven ajan markkinat pysyivätkin rauhallisina ja valtavirraksi tuli valtiojohtoisemman talousajattelun sijaan jatkuvat asteittaiset uudistukset vapaampiin markkinoihin. Yhtä nopeaa elintason kasvua eivät länsimaalaiset tosin ole nähneet sitten 60-luvun ja työllisyysaste ei ole palannut kuin harvoissa maissa lähelle täystyöllisyyttä.

Vuosikymmenten aikana taloustiede on edennyt jo ”uuskeynesiläisyyden” ja ”uusmonetarismin” aikaan, mutta debatti kahden koulukunnan välillä jatkuu yhä pääpiirteittäin samana keynesiläisten katsoessa monetarismin kääntäneen taloustieteen huonoille raiteille kun taas monetaristit pitävät koulukuntaansa korjausliikkeenä keynesiläisyyden sokeisiin kohtiin.

Vuoden 2008 Yhdysvaltojen subprime-kriisin synkimpinä hetkinä koko maailman rahoitusjärjestelmän pelättiin vähän aikaa murenevan, jolloin bisnesmaailman ammattilaiset väitetysti jo hamstrasivat säilykkeitä ja joditabletteja. Näihin teemoihin ja talousajattelun muutoksiin niiden tiimoilta palaan kenties seuraavassa numerossa.

Tommi Laaksonen

15

Kiinnostaako ura PwC:llä?

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa 1 300 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. PwC toimii 152 maassa lähes 328 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure

19
Haemme joukkoomme jatkuvasti uusia tulevaisuuden osaajia, joten kurkkaa avoimet työpaikat osoitteesta pwc.fi/rekry ja tutustu samalla asiantuntijoidemme työhön!