ASETELMIA-käsiohjelma

Käsiohjelma

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

”Kolme tanssijaa lavalla, tehtävänä asetella heidät tyydyttävästi tilaan. Tuntuu mahdottomalta.”

– Atte Herd

Kuvittele tyhjä tila. Mahdollisuuksien ja muotojen määrä on ääretön. Asetelmia on fyysinen ja vuorovaikutuksellinen mahdollisuus tutkia tyhjää tilaa ja luoda sinne energiaa sekä muuttaa sitä.

Asetelmia on abstrakti nykytanssiteos kolmelle tanssijalle. Sen lähtökohtana on tilallinen kompositio ja halu saada esille edes yksi silmää tyydyttävä asetelma. Koreografin tehtävänä on ajatella tilaa ja sen rytmiä, rakennetta ja energiaa, tavoitteena saada aseteltua esiintyjät koreografin silmää miellyttäväksi kuvaksi. Mahdollisuuksien määrä tuntuu loputtomalta ja lopulta tila itsessään alkaa muovaamaan tapahtumia. Tilaa rajaa voimakas graafinen valaistus. Hillitty ja samaan aikaan räjähtävä tunnelma on kuin elävä liikkeellinen kuvataideteos.

ATTE HERD on Tanssiteatteri Rimpparemmistä tunnettu esiintyjä, koreografi, tekninen tuottaja ja monilahjakkuus. Teoksen mystisestä ja industriaalisesta äänimaisemasta vastaa Rimpparemmin JUKKA NURMELA. Valosuunnittelu on tarkkanäköisen ja oival tavan JUKKA LAUKKASEN käsialaa. Avantgardemaisen puvustuksen on luonut rovaniemeläinen JAANA ISOKANGAS.

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

Tekijät

ATTE HERD , koreografi

Rimpparemmissä vuodesta 2009, esiintyjä, koreografi ja tekninen vastaava. Vierailevana koreografina mm. Rovaniemen Teatterissa.

”Ohjaajana olen loputtoman kiinnostunut liikkeestä ja sen luomisesta. Luon pääsääntöisesti ensin itse teosten liikemateriaalin, jota sitten työstän esiintyjien kanssa eteenpäin. Uskon teoksen luomisessa vahvasti käsityöläisyyteen ja intuition voimaan. Minulle Asetelmia-teoksen ta voitteena on löytää näyttämötilaan yksi täydellinen asetelma. Tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta avaa uuden leikkikentän, jossa toimia ja tutkia kuvallista ilmaisua esittävän taiteen raameissa. Minua kiehtoo ajatus puhtaasti tanssille ja sen ominaisuuksille pohjautuvan teoksen luomisesta. Teos, joka ei nojaa millään muotoa teatraalisuuteen.”

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Taiteilijakollegoiden kanssa työskentely. Inspiroidun ja innostun aina muiden kanssa työskentelystä. Se, että olemme onnistuneet luomaan ilmapiirin jossa kaikki voivat tuoda omat ajatukset ja ideat esille, ruokkii teosta ja sen tekemiseen tarvittavaa työtä. Ja ajoittain avaa ihan uusia polkuja, joita ei yksin asiaa pohtiessa tulisi edes kuljettua.

Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia?

En osaa yhtään ajatella mitä tuntemuksia tämä voisi katsojassa herättää. Voin vain toivoa, että katsojat tulisivat katsomaan avoimin mielin jättäen pois ajatuksen siitä, että kaikki pitäisi pystyä rationalisoimaan.

Miltä tuntui tehdä teosta?

Vaikealta. Pelottavalta. Antoisalta. Mahtavalta. Siltä, että vaikka tätä työtä on tehnyt jo aika monta vuot ta, niin on taas jonkin uuden asian alussa, mikä on yhtä aikaa ihan mahtavaa, mutta samalla vaikeaa ja jännittävää.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa?

Minulle teosten tekemisessä on aina ollut vaikeinta teoksen nimen keksiminen. Ajatus siitä, että pitkän ajatus prosessin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään yhteen sanaa tai lauseeseen tuntuu aina haastavalta.

Mikä teoksessa kiehtoo sinua?

Se, että se ei selittele itseään. Se on rehellisesti se mikä se on, ja itselleni tähän pisteeseen pääseminen ei ole ollut helppo matka. Usein nousee takaraivosta ajatus, että entä jos kukaan ei ymmärrä mitä ajan takaa tai ajattelen. Entä jos ne ei tykkää minusta, kun teen tällaisen teoksen. Voisi sanoa, että tämä prosessi on opettanut minulle itsevarmuutta seistä omien ajatusten takana.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa?

Toivottavasti katsomosta lähtiessä yleisön ei tarvitse miettiä ymmärsinkö, vaan paremminkin nautinko.

JUKKA NURMELA , äänisuunnittelu

Rovaniemen Nivavaarasta lähtöisin oleva muusikko, säveltäjä, äänisuunnittelija ja esiintyjä. Jukka on työskennellyt Rimpparemmissä vuodesta 2019. Hänet tunnetaan myös freelance-muusikkona ja soi tonopettajana.

”Olen avoin uusille ideoille ja kokeiluille. Haluan ke hittyä muusikkona, esiintyjänä ja säveltäjänä. Eniten lähellä sydäntäni on rytmimusiikki. Asetelmia-teokseen olen luonut itsellenikin uutta ja erilaista musiik kia ja äänimaisemaa. Atte toivoi teokseen minimalistista konemusaa, joka oli itselleni musiikintekijänä uusi tyylilaji. Prosessi on sisältynyt paljon kokeilua ja uuden opettelua. Lopputuloskin on aika kokeellista.”

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä? Kaikenlaiset ihmeelliset soundit. Pörinät, surinat, ro pinat yms. Yhdestä mielenkiintoisesta soundista tai rytmistä voi yhtäkkiä lähteä kehittymään kokonainen teos.

Miltä tuntui tehdä teosta?

Mielestäni teoksen tekeminen on ollut mukavaa. Tämä on ollut uusi kokemus jälleen, ja vastuu on erilainen, kun ei itse ole lavalla soittamassa. Tykkään tehdä töi tä yhdessä koreografin ja tanssijoiden kanssa.

JAANA ISOKANGAS , pukusuunnittelu

Rovaniemeläissyntyinen freelance-pukusuunnittelija ja maskeeraaja vuodesta 2004. Mukana useissa eri elokuvaja mainostuotannoissa sekä teatterialan produktioissa pukusuunnittelijana, puvustajana, maskeeraajana, kampaajana sekä lavastuksen ja propsien parissa. Lisäksi Jaana on esiintyvä taiteilija ja laulaa sooloartistina sekä vierailee eri kokoonpanoissa.

”Olen suunnittelijana ja taiteilijana kiinnostunut tai teen alasta laajasti ja lähtenyt aina erilaisiin töihin

intohimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Atte Herdin koreografia inspiroi minua heti.”

Mistä lähtökohdista lähdit suunnittelemaan puvustusta Asetelmia-teokseen?

Asetelmia on teos, jossa kolme naistanssijaa esiin tyy ryhmässä ja erikseen. Pukusuunnittelussa halusin tämän ajatuksen olevan myös läsnä. Asetelmia yksin ja yhdessä. Liikettä, graafisuutta, pehmeyttä. Miten eri muodot asettuvat ihmisen, ja erityisesti vielä naisen vartalolle. Rikotaan vartalon muoto kuitenkin sitä tukien. Myös kontrastisuutta lähdin hakemaan heti.

Väreistä inspiraatiokuvissa oli läsnä musta, valkoinen ja punainen. Kun lavastukseen oli valittu jo melko pian vahva valkoinen, halusin jättää sen kankaista pois. Tämä antaa voimaa sekä lavastukseen että vaatteeseen. Liikkeet näkyvät paremmin ja kontrasti on suurempi. Tämä tietysti jätti minulle mustan ja punaisen vuoropuhelun. Miten nämä värit tukevat toisiaan kolmen naisen yllä. Mikä on niiden suhde yksilöinä ja erikseen. Lavastuksessa on teemana pyöreys. Toiveena oli, että teoksessa näkyy myös kulmat ja särmä. Näiden yhdistäminen olikin seuraava haaste. Miten saan vaatteisiin peh meyden, joka yhdistyy lavastuksen pyöreään muo tokieleen yhdistäen siihen kuitenkin kulmat. Näitä teemoja pyöritellen syntyi muotoja.

Luonnoksista valikoitui hyvin luontevasti kolme eri pukua. Läsnä on tasapaino ja toispuoleisuus, joka oli ollut myös mukana alusta asti. Halusin, että puvut toimivat sekä yksin että yhdessä. Halusin, että niissä on tarina, jatkumo ja oma elämä. Pukujen ei tarvitse herättää tunteita tai mielikuvia, mutta minulle ne ovat kuva naiseudesta ja sen ikuisesta vuoropuhelusta pehmeyden, jämäkkyyden ja voi-

man kanssa. Syntyi seuraavia asetelmia. Vaatteen ja muotojen asetelma vartalolla.”

JUKKA LAUKKANEN , valosuunnittelija ja lavastaja Rovaniemeläislähtöinen valosuunnittelija ja lavastaja. Jukka on yli 25-vuotisen taiteilijauransa aikana työskennellyt ammattiteattereissa ja tanssiproduktioissa eri puolilla Suomea ja vähän ulkomaillakin. Rimpparemmissä Jukka on valaissut, lavastanut ja tuot tanut vuodesta 2000 alkaen. Tällä hetkellä Jukka työskentelee vakituisesti valosuunnittelijana ja lavastajana Kajaanin kaupunginteatterissa. Jukan valosuunnittelua voi nähdä esittävän taiteen lisäksi myös arkkitehtuurissa sekä ympäristötaiteessa eri puolilla Suomea.

”Lähdin tekemään Asetelmia-teosta koreografi Atte Herdin ideoiden pohjalta sekä nähtyäni tanssijoiden ensimmäisiä harjoitteita työpajassa. Alus ta saakka minua kiehtoi pyöreän muodon toistaminen kautta koko visuaalisen ilmeen. Pyöreässä ei ole nurkkia mihin paeta, pyöreä on tasa-arvoi nen ja tanssija on keskiössä.”

Mitä kertoisit Asetelmia-teoksen lavastuksesta ja valosuunnittelusta? Teoksen lavastus ja valosuunnittelu on mielessäni kuin koelaboratorio. Mietin mitä ääni ja tanssi saa aikaan ympäristössä? Näyttämön päällä leijuva rengasvalaisin on kuin suurennuslasi, joka tutkii teosta tai vaikkapa leikkaussalin valaisin, jota tarvitaan operaation aikana. Seinien pystyvalaisimet

skannaavat teosta sivuilta ja reagoivat näkemään sä ja kuulemaansa. Valkoinen pyöreä matto ja valkoiset seinät ovat puhtaita. Ne heijastavat takaisin kaiken valon, mikä niihin osuu.

Tanssijat

HELMI JÄRVENSIVU

Turussa syntynyt ja sittemmin Rovaniemelle kotiutunut tanssija ja tanssityöläinen. Helmi on työskennellyt Rimpparemmissä jo yli kymmenen vuotta. Hän on valmistunut Tanskan teatterikorkeakoulusta esittävien taiteiden maisteriksi kes kittyen yleisötyöhön ja eri tapoihin saada ihmiset liikkumaan ja tanssimaan. Rimpparemmissä Helmi tekee yleisötyötä esiintyjän tehtävien lomassa.

”Tanssijana olen isojen linjojen ihminen. Pidän suuntaa antavista ohjeista ja oman liiketavan löy tämisestä. Olen myös hyvin rytmiorientoitunut ja keskittynyt ryhmässä tekemiseen. Minulle ryhmä tulee useimmiten ennen itseäni ja olen parhaim millani ryhmässä työskennellessäni. ”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse? Teoksessa on mielestäni kyse estetiikasta ja muo dosta. Ja koska ihmisiä on lavalla useampia, kyse on myös suhteista. Tämän teoksen kohdalla suh teilla tarkoitan ennen kaikkea suhdetta kehollisesti tilassa, mutta toki myös ihmisten keskinäiset ihmis suhteet tulevat aina alatekstinä, yritti niitä välttää tai ei.

Miksi Asetelmia-teos tehdään nyt? Asetelmia tehdään Rovaniemelle nyt, tähän aikaan, koska näyttämötaide kaipaa myös jotain abstrak

timpaa muotosidonnaista taidetta, jota ei tarvitse sanoilla puhki selittää.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Tässä teoksessa ihan puhdas liike ilman konnotaatioita on ollut kiinnostavaa työstettävää.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa? Haastava aspekti on ollut se, ettei niin sanottua tarinaa ole. Lisäksi kun selitykset on riisuttu pois ja jäljelle on jätetty vain kuva, vaatii tämä teos liikkeeltä puhtautta ja tarkkuutta. Tämä on vaatinut keskinäistä muovaamista työtavoissa ja liikelaa dussa sekä tarkkuutta ja tiukkuutta koreografilta.

Keskinäinen kommunikaatio ja avoimuus omista tarpeista on laitettu ihan kunnolla testiin.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa?

Toivoisin, että katsoja ja kokija saapuu katsomaan teosta mieli vapaana ja yrittämättä liikaa ymmär tää. Mielleyhtymiä saa tulla tai olla tulematta.

LAURA KALLAS-HERD

Rovaniemeläinen tanssija ja näyttelijä. Laura on työskennellyt Rimpparemmissä esiin tyjänä vakituisesti vuodesta 2014. Lisäksi hän on työskennellyt tanssijana ja näyttelijänä Rovaniemen teatterissa ja Konttisen kesäteatterissa sekä tehnyt myös opettajan ja koreografin töitä.

”Koen olevani varsin monipuolinen esiintyjä enkä mielelläni tee selvää jakoa esimerkiksi tanssijuu den ja näyttelijyyden välillä. Oma intohimoni on ni-

menomaan teatteri ja näyttämötaide sen kaikis sa olomuodoissa. Tanssijana ja esiintyjänä yritän olla mahdollisimman muokkautuva ja ’antoisa’. Inspiroidun hyvästä ohjaajasta ja toivoisin ohjaa jan inspiroituvan esiintyjästä.”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse? Liikkeestä, suunnista ja tilasta. Asetelmista, kollaa seista ja installaatioista. Leikistä näiden kaikkien kesken.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä? Selkeät muodot ja pyrkimykset täydellisyyteen.

Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia? Väitän jokaisen ihmisen olevan pohjimmiltaan esteetikko. Ihmisellä on tarve hakea harmoniaa ja tyydytystä kuulemastaan ja näkemästään. Tämä teos pyrkii mielestäni tarjoamaan juuri niitä. Siksi tämä kannattaa kokea.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa? Omat fyysiset rajoitteet. Se kun näkee mitä hetki kaipaa, mutta fyysiset rajat tulevat vastaan tilassa ja kehossa. On tehtävä kompromisseja.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa? Toivon, että katsoja uskaltaa antautua saman laisen vaikuttumisen ja keskittymisen tilaan kuin katsoessamme esimerkiksi kuvataidetta tai kuunnellessamme musiikkia. Silloin emme pyri luomaan täydellisiä merkityksiä tai ymmärtämään sisältöjä vaan vaikutumme tai liikutumme silkasta kauneu desta tai harmoniasta. Liike ja tanssi voi tehdä saman.

JASMIN LAAKSOHARJU

Santasport Lapin Urheiluopiston tanssialan perustutkinnon opiskelija ja työharjoittelussa Rimpparemmin Asetelmia-teoksessa.

”Nautin itseni haastamisesta, erityisesti tanssissa ja muussa urheilussa. Olen kilpaillut mm. Performing Arts SM, Dance

& Show ja Pyörre-tanssikilpailuissa. Lisäksi olen esiintynyt paljon erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Lajikirjoni on laaja, ja kaikkea on tullut tanssittua aivan baletista hiphoppiin. Broadwayjazz ja musical theatre dance ovat lähellä sydän täni! Tanssijana kuvaisin itseäni fyysiseksi ja ilmai suvoimaiseksi. Tanssissa hienointa on löytää uusia suuntia ja reittejä liikkeelle, tuntea musiikki kehos sa sekä kasvaa henkisesti ja fyysisesti tanssijana.”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse?

Asetelmia-teoksessa luodaan erilaisia kuvia tans sijoiden kesken ja nimensä mukaisesti yllättäviä ja kiehtovia asetelmia. Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia?

Katsoja voi nähdä teoksessa hetkiä, joissa tanssijat katsovat selkeästi toisiinsa ja ovat yhteydessä sekä tanssivat yhdessä. Katsoja voi löytää teoksen kes keltä pysähdyksiä sekä erilaisia silmää tyydyttäviä asetelmia. Teos on fyysinen ja eteenpäin menevä, mutta katsojalla on aikaa tutkia liikettä rauhassa.

Teoksesta voi myös nähdä miten liikkeet ovat sidottuina toisiinsa ja lähtevät aina jostain tietysti keho nosasta liikkeelle. Katsoja voi kokea tyydytystä, kun löytää sieltä selkeitä asetelmia ja mielenkiintoisia kontaktihetkiä tanssijoiden kesken ja pääsee näke mään sekä tulkitsemaan niitä.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Teoksessa kiehtoo erityisesti liikkeiden jatkuvuus ja arvaamattomuus sekä liikkeet, joita tanssijat teke vät, mutta eri suuntiin ja kenties eri aikaan, ja sitä kautta muodostuu upeita kuvia. Teos voi herättää yleisössä jännitystä, sillä mitä vain voi tapahtua. Teosta on ollut mielenkiintoista ja upeaa tehdä. Itseään on saanut haastaa, sillä harjoitusprosessin aikana olen löytänyt kehostani pinttyneitä tapoja tehdä liikettä. Näitä maneereja olen päässyt rikko maan. Lisäksi olen saanut aivan jotain uutta omaan tanssijan työkalupakkiini. Aivot oppivat uusia suuntia ja liike lähtee aina jostain eikä synny tyhjästä! Liikkeiden loppuun vieminen on myös hyvin tärkeää, varsinkin tässä teoksessa, jossa luodaan jat kuvasti erilaisia kuvia. Ryhmän seuraaminen, oman paikan ottaminen tilasta sekä kommunikoiminen toisten tanssijoiden kanssa selkeästi on tärkeää. Plien käyttöä ei voi korostaa liikaa, se helpottaa huomattavasti liikkumista. Olen saanut koreografi Atte Herdiltä ja tanssijakollegoiltani Helmiltä ja Lauralta sekä muilta Rimpparemmin työntekijöiltä niin paljon tämän matkan aikana, etten voi tarpeeksi kiittää! Kallisarvoisia ja unohtumattomia hetkiä, ja nyt niitä pääsemme jakamaan lavalla toistemme sekä yleisön kanssa!

Taidekeskustelut

Tervetuloa taidekeskusteluun! Asetelmia-esityksien yhteydessä järjestettävät taidekeskustelut pureu tuvat nykytaiteen kokemisen ytimeen. Keskusteluja johtaa kuvataiteilija Tuomas Korkalo vierainaan Kari Södö, Henri Hagman, Katja Gauriloff, Minna Siitonen, Heikki Mäntymaa, Janne Rosenvall, Maria Paldanius, Esa Meltaus, Tuija Hautala-Hirvioja, Aira Huovinen, Riikka Vuorenmaa, Pieta Koskenniemi, Jaakko Laitinen, Pekka Kumpulainen ja Tuomo Heikkinen. Tanssiteatteri Rimpparemmin tavoitteena on taidekeskustelujen kautta luoda tila, jossa on mahdolli suus keskustella taiteesta ja sen kokemisesta sekä törmäyttää eri näkemyksiä ja taidegenrejä. Keskus telu on vapaamuotoinen tilaisuus viinilasillisen tai kahvikupposen kera. Yleisön toivotaankin jäävän ja osallistuvan keskusteluun taiteen kokemisesta ja juuri nähdyn esityksen herättämistä ajatuksista. Taidekeskustelujen kesto on noin tunti, jonka aikana Pysty baari Wiljami on auki katsomoon asti.

TUOMAS KORKALO , taidekeskustelujen isäntä Kuvataiteilija, taidemaalari, ympäristö- ja installaatiotaiteilija.

Tuomas Korkalo on arvos tettu lappilainen kuvatai teilija. Hän on osallistunut yksityis- ja ryhmänäyttelyi hin Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2000 alkaen. Korkalon teoksia löytyy

useista merkittävistä kotimaisista kokoelmista muun muassa Gösta Serlachiuksen nykytaiteen kokoelmasta, Wihurin rahaston taidekokoelmasta ja Valtion taide teostoimikunnan kokoelmasta Kansallisgalleriasta. ”Käytän taiteessani monia eri medioita piirtämisestä ja maalauksesta installaatioihin ja ympäristötaiteen menetelmiin. Pohdin taiteessani usein värin ja valon ominaisuuksia tilassa, sekä kuvataiteen teorian matemaattisia lainalaisuuksia suhteessa taiteen kaoottisen maailmaan. Työni ovat viime aikoina laajentuneet tilallisiksi teoksiksi. Tulen Asetelmia-projektiin mukaan aavistuksen sivusta, uteliaana katsojana, joka tarkastelee ja kokee maailmaa sommitelmien, värien, rytmien ja pintojen kautta.”

Mikä sinua on inspiroinut Asetelmia-teokseen osallistumisessa? Luvan kanssa olen tulkinnut Asetelmien harjoituksia abstraktien lasien läpi vetäen lankoja yhteen kuvan ja tanssin kohtaamispinnassa.

Miltä tuntuu osallistua teoksen tekemiseen? Tämä on mielenkiintoinen ja uusi ja kiinnostava alue pureutua analyyttisemmin tanssin ulottuvuuksiin, tällä kertaa ei pelkästään katsojan ja kokijan roolissa.

Mikä Asetelmia-teoksessa kiehtoo sinua? Teoksen rajapinnat esittävän ja abstraktin ilmaisun välillä, kuinka tanssitaan perusmuodot ympyrästä neliöön ja kaikkea siltä väliltä.

TAIDEKESKUSTELU/OSALLISTUJAT

KARI SÖDÖ , kuvataiteilija ja muusikko

Kari Södön veistosten pääasiallinen materiaali on puu, jota hän käyttää veistettynä usein yhdistettynä puu materiaaliin suoraan luonnosta. Södöä kiehtoo vasta kohtaisuuksien ja liikkeen kautta syntyvä dynamiikka ja rytmi niin muodon, materiaalin kuin värien käytössä taiteessaan.

KATJA GAURILOFF , elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Katja Gauriloff työskentelee sekä fiktio- että dokumentti elokuvien parissa. Tällä hetkellä Gauriloff viimeistelee his torian ensimmäistä koltansaamenkielistä fiktioelokuvaa Je’vida, joka saa ensi-iltansa keväällä 2023. Gauriloffin aiempia töitä ovat mm. Kuun metsän Kaisa (2016), Baby Jane (2018) ja Canned Dreams (2012).

MINNA SIITONEN , harmonikansoittaja ja kapellimestari

Kittiläläislähtöinen Minna Siitonen on toiminut Rova niemen teatterin kapellimestari–muusikkona vuodesta 2005. Sitä ennen hän toimi Rimpparemmissä muusikkona kuusi vuotta, joten myös tanssiteatteri on hänen sydän tään lähellä. Hän soittaa useita instrumentteja ja hänet on voinut nähdä myös teatterin näyttämöillä erilaisissa rooleissa.

JENNI KALLO, sirkustaiteilija ja tanssija Rovaniemeläinen Jenni Kallo on entinen ilma-akrobaatti, nykyinen klovni ja vastikään valmistunut tanssija. Kallo on luonut yli 25-vuotisen kansainvälisen uran sirkustaitei lijana ja fyysisen komedian taitajana. Suomessa ja Rans kassa koulutuksensa saanut taiteilija on tehnyt sanatonta komiikkaa ja klovneriaa tunnetuksi Suomessa ja maailmalla. Perustamansa Kallo Collectiven parissa työskentelyn lisäksi hän ohjaa ja opettaa vapaalla kentällä esittävän taiteen ammattilaisia sekä on osa Mad in Finland -kollektiivia. Tanssijaksi hän valmistui vuonna 2020.

HEIKKI MÄNTYMAA , performanssi- ja valokuvataiteilija, taidemalli Heikki Mäntymaa on tehnyt performansseja vuodesta 1985 n. 700, yksin sekä tanssijoiden, runoilijoiden ja muu sikoiden kanssa. Esiintymisfoorumeina galleriat, museot, kadut, katot ja kalliot. Harjoittelumuotoina luova lorvailu, rento maleksiminen, paritanssi, luistelu, nukkuminen ja unien maistelu.

JANNE ROSENVALL , näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja dramaturgi

Draamatekstien ohella Janne Rosenvall on ollut kirjoitta massa Liken julkaisemia teoksia Käsikirjoittamisen taito (2015) sekä Elokuvan runousoppia (2007). ”Draama ja kirjoittaminen ovat minulle työ- ja elämäntapa. Varsi naisen kirjoitustyön lisäksi olen pyrkinyt hyödyntämään osaamistani mahdollisimman laaja-alaisesti työryhmiä ja kohdeyleisöjä kokeillen, leipälajiani kuitenkaan unohta matta.” Rosenvallin kiinnostus draamakerrontaan syttyi Ink-Akatemian kursseilla 1999 ja 2000.

MARIA PALDANIUS , toimittaja ja tietokirjailija Maria Paldanius on kulttuuriin ja taiteeseen erikoistunut freelance-toimittaja ja tietokirjailija. Omaa teatteritaustaa hänellä on yli 10 vuoden ajalta Riihimäen nuorisoteatterista, useista kesäteattereista sekä Kallion ilmaisutaidon lukiosta. Vuonna 2019 hän toimi Koutaharrastajateatterifestivaalin raadissa. Paldaniuksen koskettavimpia teatterimuistoja ovat Seela Sellan monologi esitys Pieni eläin ja Billy Elliot -musikaali.

ESA MELTAUS , kuvataiteilija ja taidemaalari Esa Meltaus toimii myös Lapin yliopiston taiteiden tiede kunnan kuvataiteen opettajana. Kuvataiteilijana Meltaus on ensisijaisesti akvarellisti. Vesivärit ovat hänelle luontainen itseilmaisun väline. Myös installaatiot ja ympäristö taideteokset ovat osa hänen taiteellista toimintaansa. Erilaiset visuaaliset hahmot, todelliset ja mielenmaisemat ovat olleet viime vuosina hänen isokokoisten vesiväri maalaustensa aiheina.

TUIJA HAUTALA-HIRVIOJA, taidehistorian professori emerita

Tuija Hautala-Hirviojan tutkimuksen ja kirjallisen tuotannon painotus on pohjoisessa taiteessa ja Lapin alueen taiteilijoiden tuotannossa. Yliopistotyönsä ohella hän on kuratoinut lukuisia näyttelyitä. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat erilaiset kulttuuritapahtumat, kävely ja kuva taiteen opiskelu.

AIRA HUOVINEN , Rovaniemen taidemuseon kokoelmaintendentti

Aiemmin vaihtuvista näyttelyistä vastannut Aira Huovinen on työskennellyt taidemuseossa vuodesta 2016 ja ollut mukana useissa merkittävissä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyprojekteissa. Kokoelmien ohella hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat pohjoinen ja ark tinen nykytaide, kansainvälinen yhteistyö ja viestintä. Vapaa-aikanaan Huovinen haahuilee metsässä kahden koiransa kanssa.

RIIKKA VUORENMAA , valosuunnittelija ja skenografi

Riikka Vuorenmaa on monipuolinen taidealan freelancer. Skenografina ja esittävän taiteen konseptoijana hänen erityisosaamistaan ovat paikkasidonnaisuus, tilasuunnittelu ja interventiot. Viime vuodet Vuorenmaa on keskittynyt maisemaan sitoutuneisiin, pitkäkestoisiin projekteihin. Hänen taiteellinen kiinnostuksensa kohdistuu ihmisasu tuksen rajamaaston maisemiin ja elinkeinoihin sekä yhtei söiden ympäristösuhteisiin.

PIETA KOSKENNIEMI , teatteriohjaaja

Pieta Koskenniemi tunnetaan töistään teatteriohjaajana, performanssitaiteen tekijänä ja taidekasvattajana. Hän on pitkän linjan tekijä esitystaiteen yhteistoiminnallisten työtapojen kehittämisessä ja opettamisessa.

JAAKKO LAITINEN , laulaja ja lauluntekijä Jaakko Laitinen on keikkaillut Väärä raha -yhtyeensä kanssa ympäri Eurooppaa jo vuodesta 2002. Balkanin rytmejä ja suomalaista iskelmää yhdistelevät kappaleet ovat Jaakon kynästä lähtöisin. Hän on monipuolisen musiikin sanansaattaja ja hän kirjoittaa myös kolumnia Uusi Rovaniemi -lehteen ja Kaltioon.

PEKKA KUMPULAINEN , lauluntekijä ja taiteilija Rovaniemelle luutunut Pekka Kumpulainen on luultavasti väittänyt parhaiden taulujensa olevan vielä tulossa ja kertonut parhaiden laulujensa olleen rikkinäisiä ja raih naisia samaan tapaan kuin hänen sydämensä ja nivelen sä ovat olleet. Ne ovat rutisseet ja rasahdelleet. Taiteen moniottelija Peksuli on aina ollut valmis kohtaamaan kaikki kulttuurielämän vastukset.

TUOMO HEIKKINEN , runoilija, huutaja ja toiminnanjohtaja

Tuomo Heikkinen on esittänyt omia runojaan vuodes ta 2000. Hirvi-yhtymässä hän esiintyy muusikoiden ja tanssijan kanssa. Heikkinen myös huutaa Mieskuoro Huutajissa. Aiemmin Heikkinen työskenteli kirjallisuuden läänintaiteilijana, nykyisin hän on Oulun kirjailijaseuran toiminnanjohtaja.

HENRI HAGMAN , taidemaalari ja tutkija

Taidemaalarina Henri Hagman on nojannut miltei täysin vanhan modernismin ja abstraktin taiteen diskurssiin. ”Abstraktissa maalauksessa on koodi, joka kehottaa kat sojaa jättämään maalauksen vastaanottamisesta pois tietoisen tulkinnan ja kuvanlukemisen. Silloin maalaus taiteena astuu samalle kentälle musiikin ja arkkitehtuu rin kanssa. Kuunteleminen vain tapahtuu nyt silmillä, ja maalaukseen eläytyminen on arkkitehtoniseen tilamuo toon eläytymisen kaltaista.”