ERITYINEN oli erityinen

20. marraskuuta Helsingissä järjestetty erityisryhmien ensimmäinen, oma teatterifestivaali ERITYINEN onnistui yli odotusten. Näkövammaisten Liiton Iiris-keskus oli muuttanut tapahtumapäivän ajaksi ilmeensä päivän luonteen mukaisesti aivan erityiseksi: pääovista tultaessa tulijoita tervehti upea ilmapallokuja. Aulaan oli rakentunut värikäs keidas rantatuoleineen ja palmuineen.

Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela kertoo tapahtumasta tulleen paremman kuin mitä suunniteltiin. – Se johtui osallistujista. Koko Iiris-keskus oli täynnä valloittavia taiteilijoita. Saimme hyvää palautetta ilmapiirin luomisesta ja koristeluista, kuten ihanista ilmapalloista, joita Ilmapallokeskus oli meille sponsoroinut. Agalta saatiin heliumit palloihin, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalta saatiin limut ja niin edelleen, Saarela kertoo.

Esteetön Iiris-keskus Helsingin Itäkeskuksessa palveli hyvin eri tavoin vammaisia osallistujia. Paikka oli myös helposti saavutettava.

Tapahtumassa nähtiin neljä esitystä, joista välittyi suuri teatterin tekemisen ilo ja palo. Lavalla nähtiin Helsingin työväenopiston ja Kehitysvammatuki 57 ry:n yhteistyökurssi Tunneteatteri, Riihimäen Nuorisoteatterin Kultahatut, Hämeenlinnan Miniteatteri sekä teatteriryhmä Vautsi Helsingistä. – Esitykset olivat hurmaavia. Osa oli taiteellisesti kokeilevia ja sykähdyttäviä, jopa vähän vaarallisiakin. Esiintyjät eivät menneet turvallisimman vaihtoehdon kautta, Saarela sanoo.

Tunneteatterilta nähtiin klassikko Seitsemän veljestä. Miniteatteri tulkitsi vanhaa satua Keisarin uudet vaatteet ja toi esitykseen myös varjoteatteria. Kultahatuilta nähtiin improvisoituja hattu-aiheisia tarinoita. Hienoista vaaran elementtiä piti sisällään Vautsin esitys Kaatakaa tämä muuri – Ronald Reaganin elämä ja teot. Esitykseen kuuluneessa toiminnallisessa demossa kaikki pääsivät hakkaamaan muuria palasiksi.

Saarela koki erityisryhmien tekevän teatteria kunnianhimoisesti ihmiset ja heidän taidekäsityksensä edellä. Tämä määritti koko esityskattausta punaisena lankana. – Yleisö oli todella mukana. Meininki ylipäätään oli hyvin kannustava ja kaikkia osallistettiin.

Festivaalialueelle oli rakennettu aistihuone, jossa sai välillä käydä rentoutumassa ja pötköttelemässä. Kasvomaalauksiin ei tarvinnut houkutella tulijoita, eikä selfiepisteelle. Kaiken kruunasi onnistunut iltajuhla, jossa tanssilattialle riitti tulijoita ja saippuakuplakone pauhasi.

Teatteriryhmä Vautsi selfie-pisteellä.

Oikealta vasemmalle Työväen Näyttämöiden liiton Annukka Ruuskanen, SHT:n Sanna Saarela ja Opintokeskus Kansalaisfoorumin Annelina Wevelsiep festarihulinassa. Kuvat: Jutta Taipale

– Erään teini-ikäisen vanhempi sanoi ovella lähtiessään liikuttuneensa sitä, että erityisryhmiin kuuluville ei juuri ole paikkoja, joissa pääsisi bilettämään omana itsenään. Tästä tuli muutenkin palautetta, että jokainen sai olla juuri sitä mitä ovat, ihan jokainen. Siltä minustakin tuntui, että sain olla oma itseni näiden ihmisten kanssa.

Saarela uskoo vahvasti, että tämä ei jää tähän. Yhtenä vaihtoehtona pohditaan voitaisiinko ERITYINEN-festivaali järjestää vuorovuosittain SPOTTI – Lasten teatteripäivien kanssa. – Toivon, että kaikki, joilla on vammaisten teatteriryhmä, ottaisivat yhteyttä ja liittyisivät yhteiseen tukiverkostoon. Minuun voi olla asiassa yhteydessä, Sanna Saarela kehottaa.

Tapahtuman järjestivät Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa yhteistyössä Autismisäätiö, ammattiopisto Live, Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Narrin näyttämö, Helsingin työväenopisto, Tunneteatteri, DuvTeatern, Kehitysvammatuki 57, Riihimäen Nuorisoteatteri ja Kansalaisfoorumi. Tunneteatteri esittää: Seitsemän Veljestä.