Henkilökuvassa taidekäsityöläinen Mikko Anttonen
Kuka?
Mikko on syntyperäinen rautjärveläinen, Änkilästä kotoisin ja siellä edelleen kotitilallaan työskentelevä metsänomistaja ja taidekäsityöläinen. Nimitys ”taidekäsityöläinen” kuvastaakin Mikkoa paremmin, kuin vaikka nimike ”taideseppä”, sillä hän on varsinainen monitoimimies. Karjalaisten tapaan hän on myös kova puhumaan, mutta ei välttämättä muuten ole niin innokas esiintymään.
Miten päätyi kädentaitoalalle?
Lahjoja ja taipumusta luovaan tekemiseen Mikko lienee imenyt jo äidinmaidosta, sillä hänen sukuunsa on lukeutunut monenlaista kädentaitajaa – on ollut seppää, veneenrakentajaa, talonrakentajaa, kelloseppää ja teatterialan ihmisiä. Mikon äiti puolestaan on aina ollut ahkera käsityöihminen ja kutonut mm. paljon ryijyjä.
Jo pienenä poikana Mikkoa kiinnostivat sotaleikit ja aseet, mutta vastuulliset vanhemmat eivät aina olleet kovin halukkaita ostamaan pojalleen leikkiaseita. Niinpä Mikko mielikuvitusrikkaana kaverina valmisti ja takoi aseet omiin leikkeihinsä – jo alle kouluikäisenä. Materiaalina hän käytti, mitä milloinkin käsiinsä sai.
Peruskoulun jälkeen Mikon opintie vei metallialan opintoihin. Koko ajan koneellistuva työ oli kuitenkin Mikon makuun sellaisenaan liian teollista ja teknistä, eikä siinä päässyt riittävästi toteuttamaan itseään ja käyttämään mielikuvitusta, joten myöhemmin hän alkoi opiskella taidealaa, ensin Joutsenon opistossa ja sittemmin Lappeenrannan --ammattikorkeakoulussa.
Mieli olisi halajanut Lahden suuntaan, mutta jostakin syystä siellä ei valintakokeissa tärpännyt. Kenties Mikko oli liian valmis ja itseoppinut sisään hakiessaan? Juttuja kuunnellessa ja Mikon töitä katsellessa jää kuitenkin käsitys, että varsin hyvät opit ovat onnistuneet antamaan myös Lappeessa.
Opintojen aikana hän on mm. päässyt kurkistamaan Pietarin Eremitaasissa niin sanotusti kulissien taakse ja näkemään sellaisia aarteita, joita tavalliset matkailijat eivät koskaan näe.
Tie yrittäjäksi
Opiskelukavereiden kanssa oli ollut aikomus perustaa yhteinen firma, mutta jotenkin se vain jäi toteuttamatta. Niinpä Mikko perusti 2006 oman toiminimen, Taidetakomo Astalon. Nimi Astalo viestii kiinnostuksesta aseisiin, alkaa samalla kirjaimella kuin taiteilijan sukunimi ja on pelkkää sukunimeä kiinnostavampi firman nimenä.
Välillä vilkkaamminkin toimiva yritys on viime vuodet elänyt vähän hiljaiseloa, sillä monen muun fyysisen työn suorittajan tapaan Mikkokin on kärsinyt ns. ammattitaudista, mikä on hieman rajoittanut rakkaan työn tekemistä.
Nyt olisi taas aika viritellä yritystoimintaa eloisampaan suuntaan. Se ei kuitenkaan käy ihan napista painamalla, kun taukoa on päässyt tulemaan työskentelystä, vaan sopivaa mielialaa ja sormituntumaa täytyy hakea.
Tauon aikana Mikko on harrastanut mm. puutöitä kansalaisopistossa, ja verstaasta löytyykin useampia keskeneräisiä puuarkkuja. Niitä ei kuulemma kuitenkaan tule tilattavaksi asti, sillä ne ovat hitaita ja työläitä tehdä.
Raaka-aineesta käyttöesineeksi
Mikko käyttää työssään mielellään erilaisia kierrätysmateriaaleja. Naapurin hevostallilta jäävät käytetyt hevosenkengät, rautatiekiskojen vanhat naulat, rikkinäiset kellonosat, vanhat kolikot ja aterimet sekä monen monituiset muut asiat, jotka toisten silmissä olisivat jätettä, saavat Mikon taitavissa käsissä uuden elämän.
Hän pitääkin vanhan materiaalin rosoisemman rustiikkisesta ja elävämmästä pinnasta enemmän, kuin uudesta ja sileän koskemattomasta. Itse asiassa Mikko ei muutenkaan ole skandinaavisen pelkistetyn tyylin ystävä tai edustaja, vaan hänen työnsä ovat täynnä erilaisia yksityiskohtia, pintoja ja tekstuuria.
Vaikka yrityksen nimestä löytyykin sana ”takomo”, ei Mikko ole yhden tekniikan mies, vaan käyttää usein töissään sekatekniikkaa. Hän hyödyntää eri koulutustensa kautta saamiaan oppeja ja kehittelee tarvittaessa ihan omia, uniikkeja työkaluja. Takomisen lisäksi töissä saatetaan käyttää valssaamista tai juottamista ja vaikka mitä muuta.
Mistä ideat ja aiheet tulevat?
Mikko on innostunut vanhoista aseista ja historiasta laajemminkin, erityisesti viikingeistä ja keski-ajasta. Vanhat teräaseet ovat arkiesineitä kiinnostavampia, sillä niissä on käytetty usein hienompia valmistustekniikoita ja koristeluja. Muinaiset kulttuurit ja niihin liittyvät käsityötekniikat ovat kiehtovia kivikaudelta renessanssiin asti. Niistä hän usein ammentaa aiheita ja ideoita omiin töihinsä.
Erilaiset keskiaika-tapahtumat ovat usein kohteita, joissa Mikko käy esittelemässä ja myymässä töitään. Hän ei olekaan mikä tahansa kauppamies, vaan panostaa tapahtumiin huolella. Varastoista löytyy useampia erilaisia, itsetehtyjä rooliasuja tapahtumia varten. Repertuaarissa on viikinkien lisäksi steam punkia ja aikoinaan myös fantasiatyylinen gladiaattorihaarniska.
Monitoimimies
Mikko näkee itsensä enemmän kaupallisen tavaran tuottajana, kuin taitelijana. Hän toki tekee kauniita käyttö- eikä niinkään koriste-esineitä, mutta näin maallikon silmin töitä katsellessa näkee tekijässä kyllä suuren taiteilijan.
Korujen ja tarve-esineiden lisäksi Mikko suunnittelee tatuointeja, logoja, tekee kuvituksia ja onpa häneltä tilattu Valiolle metsästysliiviin tullut painokuviokin, jossa seikkaili kalliomaalausten tyylisiä hahmoja.
Lisäksi hän on suunnitellut koruja teolliseen pukukorutuotantoon – näihin koruihin saatat törmätä vaikka kesäisillä markkinoilla. Haaveena Mikolla olisi päästä suunnittelemaan koruja jollekin isolle koruvalmistajalle, kuten vaikkapa Kalevala-korulle.
Siellä Mikko muuten on suorittanut osan opintoihinsa kuuluneista työharjoitteluistaan. Rautjärvellä jaettava ”Rauta-akka” – kunniamerkki on myös Mikon käsialaa.
Ihailun kohteet
Mikko ihailee erityisesti 1800 –luvun käsityöläisten teknistä taituruutta, joka oli huipussaan Fabergén korutehtaalla Pietarissa, Meji-kauden Japanissa sekä Schwarzwaldin kellosepänpajoissa Saksassa. Paikallisista käsityöläisistä hän arvostaa esimerkiksi Teppo Nygrénin hopeakoruja.
Asiakkaat
Asiakkaat ympäri Suomen ovat löytäneet Taidetakomo Astalon ja välillä haluttaisiin tilata isompiakin eriä jotakin jälleenmyyntiin. Se ei taidekäsityöläistämme kovin innosta, sillä liukuhihnalta tuotettava sarjatyö syö luomisen intoa ihan huolella.
Joskus joitakin juttuja tehdään piensarjoina useampia, jotta hyllyiltä löytyy jotakin myytävää asiakkaiden tuotteita kysellessä. Paras asiakas on Mikon mielestä kuitenkin sellainen, joka tilaa uniikin, vain hänelle suunnitellun tuotteen, eikä jotakin valmiista mallista tai Mikon jo aikaisemmin tekemää.
Mikko Anttosen mielikuvitus tuntuu pursuilevan ideoita, jotka vain odottavat toteuttamistaan. Parasta käsillä tekemisessä hänen mielestään on se, kun tekemiseen ja tuotteisiin saa kanavoitua luovuuttaan ja energiaansa. Myyntiin tulevien töiden lisäksi hän harrastaa steam punk – korujen tekemistä ja aarteiden etsintää metallinilmaisen kanssa.
Steam punk -korujaan hän ei raaskisi myydä, sillä niiden tekemiseen uppoaa niin paljon aikaa ja koruihin muodostuu tunneside. Nopeammin työstettävät, sarjatyönäkin toteutettavat ja toisinnettavat tuotteet on helpompi luovuttaa uusiin koteihin.
Mikkoon saa yhteyden:
mikko.anttonen@gmail.com +358 50 308 1004 taidetakomo.com
Kiitos! Henkilökuvan on koonnut haastattelun pohjalta Sini Javanainen 2020, kuvat ovat Mikko Anttosen omista kokoelmista. Rautjärven kulttuuriviikon virtuaalistamista on rahoittanut Maaseudun kehittämisrahasto ja Etelä-Karjalan KärkiLEADER