4/2019 syyskuu

HELPOTUSTA TYÖMAIDEN POLTTOAINEKULJETUKSIIN

KULJETTAJA KAIPAA YHTEISÖLLISYYTTÄ

KUORMA-AUTOJEN KESKI-IKÄ 13,8 VUOTTA

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JOENSUU

Kemi

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy

Oulu

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Joensuu

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

DHL testaa Suomen ensimmäistä yhteiskäytössä olevaa CityHUBia KUVA: SARI JÄRVINEN

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Suomalainen ajaa yhä vanhemmalla kuorma-autolla Keski-ikä 13,8 vuotta

Traficom kehottaa tarkistamaan kytkentälaitteet Syynä massamuutokset

Älyä lasissa Älykkäät tuulilasit testivaiheessa

Katseenkääntävät yksityiskohdat kiinnostavat kustomoijaa

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

Yli 30-vuotias bussi vie bändin mopoineen keikalle

Moottorivelho Pekka Herlevi uudisti ajokkinsa

Moto kadoksissa

oppukesän kypsyttämien mustikoiden posket pullistelevat makeuttaan ja harmittaa, ettei tullut poimuria mukaan. Vaikka ei marjastamiselle nyt olisi aikaakaan. Yritän pysyä metsäkoneyrittäjän vauhdissa, joka tarpoo pitkin askelin varpujen yli. – Kuuletko, olisiko se tuon mäen takana? hän kysyy. Sammaleiden peittämä kumpare nielee isoimmat äänet, mutta kaukaa erottuu nouseva ja laskeva moottorin jylinä. Yrittäjä tuhahtaa: kyseessä on kuormatraktori. Nyt etsitään motoa ja olemme hakeneet sitä väärästä suunnasta. Käännymme ympäri ja jatkamme rämpimistä. Samoissa metsissä susi raateli peuran viime yönä. Olen kiitollinen yrittäjän motoketjusta: koneet pitävät niin paljon meteliä, että pedot pysyvät poissa. Itse asiassa meteliä saisi olla enemmänkin. Harvesteri on edelleen kadoksissa. Yrittäjä tarttuu kännykkäänsä, soittaa motokuskille. – Laita Tracker päälle, hän sanoo. Melkein kaikki hirvestäjät tuntevat Trackerin. Sovellus piirtää puhelimen näytölle maanmittauslaitoksen maastokartan, kumpareet, suot, pellot – ja koiran pään. Se osoittaa, missä ajokoira juoksee. Hetken kuvittelen, että motokuski istuu hytissään koiran kaulapannassa paikannuslaitteineen. Harvesteri löytyy lopulta pellon viereisestä metsästä. Ei kuskilla mitään kaulapantaa ole. Trackerissa metsästäjät – tässä tapauksessa yrityksen työntekijät – paikantuvat kartalle puhelimiensa perusteella. Ihan näppärä sovellus. Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja ilmestyy 22.11.2019. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 28.10.2019.

4/2019 syyskuu

HELPOTUSTA TYÖMAIDEN POLTTOAINEKULJETUKSIIN

KULJETTAJA KAIPAA YHTEISÖLLISYYTTÄ

KUORMA-AUTOJEN KESKI-IKÄ 13,8 VUOTTA

KANNEN KUVA: SARI JÄRVINEN

METSÄKONEET

Antero Miikkulainen (vas.) hakee harvesteriin lisää polttoainetta, jonka Risto Miikkulainen on tuonut avolavan kyydissä metsätyömaalle. Samalla täytetään kantojen ruiskuttamiseen tarkoitettu ureasäiliö pienemmällä kanisterilla.

Koneyrittäjät toivovat helpotusta polttoainekuljetuksiin Järjettömät polttoainesäiliöiden pesut työmailla halutaan lopettaa. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

un lavettiauto lähtee työkone selässään uudelle työmaalle, moni nostaa mukaan kyytiin vielä tuhannen litran polttoainesäiliön. Aika usein samaan kuormaan mahtuisi suurempikin tankki ilman, että kenenkään turvallisuus vaarantuisi. Tätä laki ei kuitenkaan salli. – Yhdessä vaiheessa VAK-säädöksiä pystyi tulkitsemaan niin, että lavetilla sai kuljettaa isomman säiliön. Sillä ei saanut kuitenkaan viedä kuin tuhat litraa polttoainetta. Isomman säiliön saattoi kuitenkin työmaalla täyttää täyteen mittaansa, jolloin se toimi tilapäisenä työmaasäiliönä. Tämä tulkintamahdollisuus poistui joitakin vuosia sitten, Koneyrittäjien liiton asiantuntija Ville Järvinen sanoo. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan VAK-lainsäädännön uusimista. Koneyrittäjien liitto onkin esittänyt toiveensa suurempien säiliöiden kuljettamisen sallimisesta lavettikuljetusten yhteydessä.

4 • RASKASSARJA

Isoissa polttoainekuljetuksissa metsätyömaille on ollut isompiakin ongelmia. Säiliöautojen massat ovat kasvaneet ja samaan aikaan teiden kunto on heikentynyt. Polttoainetta on ollut yhä haastavampaa saada perille esimerkiksi Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Savonlinnan seuduilla. – Öljy-yhtiöt ovat esittäneet työmaajakelun lopettamista kokonaan, koska se on ollut vaikeaa eikä välttämättä kannattavaa. Olemme etsineet heidän kanssaan ratkaisua asiaan yhteistyön kautta, Järvinen kertoo. Lounais-Suomen Koneyrittäjien puheenjohtaja Risto Miikkulainen ymmärtää autoilijoiden huolen. – Tiet ovat paikoittain todella huonossa kunnossa, Miikkulainen harmittelee. Muitakin päivityksiä 25 vuotta sitten laadittuun VAK-lakiin toivotaan. Yhtenä hidasteena ovat olleet työmailla tehtävät tankkipesut. Kerran eräs kuljetusyrittäjä kävi hakemassa työmaalta kaivurin pois. Asiakas pyysi

laittamaan lavetin kyytiin myös tyhjän polttoainesäiliön. Yrittäjä teki työtä käskettyä. Matkalla poliisi pysäytti ajoneuvon. Yrittäjälle rapsahti sakko vaarallisten aineiden kuljetuksesta, vaikka säiliö kumisi tyhjyyttään. Jos yli tuhannen litran pyttyä ei pestä työmaalla, sen kuljettaminen vaatii ADR-luvat. Niitä kuljettajalla ei ollut. – Säiliöiden peseminen maastossa on usein mahdotonta! Lisäksi se on taatusti ympäristölle haitallista, Järvinen harmittelee. Koneyrittäjien liitto onkin esittänyt lainsäätäjälle, että pesuvaatimus työmaalla poistettaisiin. Jos ajoneuvon kyydissä kulkee 450-litrainen tai pienempi polttoainesäiliö – täytenä tai tyhjänä – ADR-lupia ei vaadita. Tällainen on käytössä muun muassa Miikkulaisen yrityksessä, Koneurakointi R. Miikkulainen Oy:ssä. Yrityksellä on ajossa yksi motoketju: hakkuri ja ajokone. Lisäksi on lavettiauto, kaksi kaivuria ja pakettiauto.

METSÄKONEET – 400-litrainen pytty riittää hyvin pienemmälle työmaalle, sillä täytämme säiliön yleensä vuoronvaihdon yhteydessä. Pytty kulkee mukavasti avolavan kyydissä työmaalle. Tankkaamme suurin piirtein joka toinen päivä, Miikkulainen kertoo. Mellilässä majapaikkaansa pitävä yrittäjä parantaisi polttoainekuljetuksia yksinkertaisella asialla. Huoltoasemien tankkausautomaattien letkut ovat nimittäin niin lyhyitä, ettei kuormassa olevan säiliön tankkaus aina onnistu. – Eräällä asemalla näin, kun asiakas nosti kyydissään olevalla nosturilla säiliön lähemmäs automaattia, Miikkulainen hymähtää. Parannustakin on asialle hieman saatu. – Yhdelle huoltoasemalle soitin ja he hankkivatkin pidemmän letkun. Ministeriö pyysi lausuntoja nykyisen VAKlain kehittämiseksi viime keväänä. Kommentteja kirvoittivat myös epäselvät määritelmät vaarallisten aineiden tilapäisen säilytyksen ja varastoinnin rajoista. Esimerkiksi tilapäiselle säilytykselle ei laissa ole määritelty aikarajaa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston mielestä se vaikeuttaa valvontaa. Tukes taas oli huolissaan tilapäisten säilytystilojen, joissa oikeasti pidetään jatkuvasti ta-

Miikkulaisen Toyotan lavalle mahtuu 400 litran polttoainesäiliö. Tankkiin suunnatut työvalot ovat tarpeen syksyn pimeyden tullessa.

varaa, turvallisuudesta. Näille varastoille ei ole asetettu konkreettisia turvallisuusvaatimuksia kuten sammutusjärjestelmiä tai vuotojen keräilyjärjestelmiä. – On vaikea sanoa, miten varastointisäädöksiä pitäisi selkeyttää. Ajallinen määrittely tilapäisen säilytyksen ja varastoinnin erottamiseksi ei välttämättä toimi. Esimerkiksi

RASKASSARJA-SYYSKIERTUE Ikaalisissa 27.9.2019

maarakennustyömaa saattaa kestää yksi – kaksi vuotta, jolloin työmaa siirtyy vaiheesta toiseen. Olosuhteet siellä eivät aina mahdollista varastoinnin asettamia vaatimuksia, Järvinen toteaa. Ministeriön tavoitteena on antaa hallituksen esitys uudeksi VAK-laiksi eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2021. ■

KUORMA- JA LINJA-AUTON KULJETTAJA

VIELÄKÖ SINULTA PUUTTUU

JATKOKOULUTUSPÄIVIÄ

• Tuote-esittelyitä • Kilpaiuja • Tuoteuutuuksia • Päivän tarjouksia Menossa mukana:

• Specma Service Center • Ampro • Mobil

Ei hätää, suorita ne netissä joustavasti verkko-opintoina missä tahansa, esim. mobiililaitteella, tabletilla tms. MA-TO 14-22 tai PE-LA 8-16 välisenä aikana. JOKO 3,5 oppituntia kahtena peräkkäisenä päivänä tai 7 oppituntia kerralla (oppitunti 45 min). VAIN 59 €+alv 24 %/kpl + Traficomin merkintämaksu 10 €/kpl

EI MUITA KULUJA!

Tervetuloa! KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Ilmoittautumiset kursseille: www.kuljettajaopetus.fi/suomenammattipatevyyskoulutus

Lisäksi lähiopetusta toimipisteessä, katso kurssikalenteri.

Suomen ammattipätevyyskoulutus Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi

Toiminta-alueemme on koko Suomi, pyydä tarjous. Puh. 040 501 7971 | www.suomenammattipatevyyskoulutus.fi

RASKASSARJA • 5

UUTISET KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO/ RISTA EEVA

Suomalainen ajaa yhä vanhemmalla kuorma-autolla Suomalainen liikennöitsijä luottaa yhä pitkään palvelleeseen uskolliseen vetojuhtaansa. Meillä ajokuntoinen kuorma-auto on keskimäärin 13,8 vuotta vanha. Liikennekäytössä olevien kuorma-autojen keski-ikä on kymmenen vuoden aikana noussut lähes neljällä vuodella. Myös pakettiautoilla ajetaan pitkään, yleensä lähes 13 vuotta. Sen sijaan linja-autot uusitaan useammin. Henkilöautot ovat Suomessa keskimäärin liikennekäytössä 12 vuotta.

Vuosi

Pakettiautot

Kuorma-autot

Linja-autot

2007

11,0

10,0

11,9

2008

10,8

10,0

11,4

2009

11,2

10,4

11,4

2010

11,4

10,8

11,3

2011

11,4

11,3

11,4

2012

11,7

11,6

11,5

2013

11,9

12,1

11,6

2014

12,2

12,5

11,5

2015

12,5

13,0

11,5

2016

12,6

13,2

11,4

2017

12,7

13,6

11,5

2018

12,7

13,8

11,6

Liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä. Mukana ovat myös museoajoneuvot. Lähde: Traficom, Tilastokeskus

Mercedes-Benzeistä halutaan sähkömagneettiset häiriöt pois Autojen sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) on tärkeä edellytys ajoneuvojen yhteistoiminnallisuudelle, kommunikoinnille, autonomiselle ajamiselle, yhteiskäytölle ja sähköiselle liikkumiselle. Auto ei kuitenkaan saa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä ympäristöönsä. Tämän varmistamiseksi Mercedes-Benz on ottanut käyttöön noin 50 miljoonaa euroa maksaneen testikeskuksen, joka on sijoitettu valmistajan teknologiakeskuksen yhteyteen Sindelfingeniin. Keskuksessa tehdään sekä EMC-testejä että antennijärjestelmien herkkyys- ja suuntaustestejä. Tavoitteena on minimoida ajoneuvon itse aiheuttamat ja sen saamat elektromagneettiset häiriöt sekä matkustajiin mahdollisesti vaikuttavien sähkömagneettisten kenttien voimakkuus. Mercedes-Benzin nykyisissä henkilöautois-

sa on yli 200 anturia ja sensoria. Pelkästään S-sarjan autoissa on yli viisi kilometriä erilaisia johtoja. Sähkömagneettisten häiriöiden varalta erityisesti moottorin ohjausyksikkö sekä turvajärjestelmät on suunniteltava niin, että niiden toiminta ei missään oloissa vaarannu. Daimler Trucks puolestaan käynnisti kesällä Autonomous Tech nology Group -yksikön. Sinne on keskitetty yrityksen autonomisia kuorma-autoja koskeva tutkimus- ja kehitystoiminta. Yksikön toimintaan ja tuotekehitykseen on investoitu yli 500 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kehittää SAE 4 -tason automaattiseen ajamiseen kykeneviä kuorma-autoja seuraavan vuosikymmenen kuluessa ja kasvattaa samalla autonomisten kuljetusten turvallisuutta ja tuottavuutta.

RASKASSARJA • 7

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä.

Tehokkaat työvalot

Lisävaloa vaativaan käyttöön

Valoa pimeyteen Osramin kestävillä led-, halogeeni- ja xenonvaloilla parannat ajokokemusta ja takaat turvallisen matkan.

PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

8 • RASKASSARJA

KUVA UPM KYMI

METSÄUUTISET

Kymin sellutehdas on yksi Suomen moderneimmista sellutehtaista, jonka vuotuinen tuotantokyky on 870 000 tonnia valkaistua koivu- ja havusellua.

Sellun tuotanto kasvoi – muu metsäteollisuus hiipui

etsäteollisuuden päätuoteryhmistä ainoastaan sellun tuotanto kasvoi tammi–kesäkuussa viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Paperin, kartongin ja vanerin tuotantomäärien lasku jatkui toisella vuosineljänneksellä, ja vuoden alkupuoliskon tuotantomäärät jäivät viimevuotisista. Huhti–kesäkuussa myös sahatavaran tuotanto kääntyi laskuun, selviää Metsäteollisuus ry:n tilastoista. Paperin tuotanto laski alkuvuoden aikana alimmalle tasolleen sitten vuoden 1991, josta asti Metsäteollisuus ry:n tuotantotilastoja on kvartaalitasolla kerätty. Tammi–kesäkuussa tuotanto oli 3,1 miljoonaa tonnia, ja alaspäin mentiin niin paino- ja kirjoituspapereiden kuin muiden papereiden tuotantomäärissä. – Metsäteollisuuden tuotannon supistuminen kertoo globaalin talouskasvun hidastumisesta. Talouspolitiikassa tulisi pikaisesti tarkentaa tilannekuvaa, eikä ainakaan ryhtyä päätösperäisesti heikentämään vientiteollisuuden kilpailukykyä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Jaatinen viittaa etenkin maan hallituksen suunnitelmiin kiristää energia- ja polttoaineveroja sekä toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistus. Laskevassa suhdanteessa myös työvoimakustannusten nousu olisi myrkkyä viennille ja työllisyydelle. Kartongin tuotantomäärä oli vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 1,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 tammi–kesäkuussa. Vanerin tuotannossa näkyy tammi–kesäkuun tilastoissa 4,4 prosentin notkahdus viime vuoden vastaavan ajanjakson tuotantoihin verrattuna. Alkuvuoden tuotantomäärä jäi 0,6 miljoonaan kuutioon. Sahatavaran tuotantomäärät olivat vielä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä suuremmat kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Huhti–kesäkuussa tuotantomäärät kääntyivät laskuun, ja vuoden alkupuoliskon tuotantomäärä jäi 6,1 miljoonaan kuutiometriin. Sellun tuotanto pysyi yhä selvässä kasvussa, joskaan huhti–kesäkuussa kasvu ei ollut yhtä ripeää kuin tammi–maaliskuussa. Tammi–kesäkuussa tuotettujen sellutonnien määrä nousi 4,2 miljoonaan.

Puutavaraviennille uusi mahdollisuus Kiinasta Euroports Finlandin toimitusjohtaja Timo Lehtinen ja Zhuhain hallinnollisen komitean talous- ja teknologiakeskuksen apulaisjohtaja Zhang Ge allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 14. kesäkuuta. Se merkitsee lisääntyvää puutavaravientiä Kiinaan. Osapuolten tarkoituksena on kehittää pitkäjänteisesti satamaoperaattorin ja kaupungin välistä liiketoimintaa. Euroports on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Kiinan kanssa metsäteollisuuden tuotteiden kautta. Yksi Europortsin kolmesta Kiinan satamaterminaalista sijaitsee Zhuhain kaupungissa, joka on vilkkaasti kasvava teollisuuskeskittymä Kaakkois-Kiinassa. Sopimus kirjoitettiin juuri Zhuhain kaupungin kanssa, koska alueella on runsasta huonekalutuotantoa. – Raumalta lähtee suomalaista puutavaraa Zhuhain kaupunkiin, joten kytkös on jo olemassa. Suomessa on hyvää puuraaka-ainetta sekä osaamista metsäteollisuudessa, jonka tuloksena syntyy paperia, sellua ja puutavaraa. Vastaavasti Kiinassa on isot markkinat, Timo Lehtinen kertoo.

RASKASSARJA • 9

KAUPUNKILOGISTIIKKA

Jere Lumikko ja Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanke toi Turun Puutorille CityHUBin, jonka yrittäjät saivat ilmaiseksi käyttöönsä ensi kevääseen asti.

CityHUB monipuolisti lähijakelun Suomen ensimmäinen yhteiskäytössä oleva CityHUB sai positiivista palautetta, mutta pakettien kuljettaminen taksien kyydissä osoittautui haastavaksi. Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

uolen päivän aikoihin Stefan Juup kurvaa DHL:n jakeluautolla Suomen ensimmäisen yhteiskäytössä olevan CityHUB-lähijakeluaseman eteen. Se koostuu Turun Puutorille tuoduista uutuuttaan kiiltävistä siirrettävistä konteista. CityHUBin toisessa päädyssä on DHL Expressin jakelu- ja palvelupiste ja keskellä talli kahdelle rahtipolkupyörälle. Toisesta päädystä Turun Osuuskaupan asiakkaat voivat noutaa netistä tilaamansa tuotteet. Juup nousee ketterästi auton tavaratilaan hakemaan rullakkoa. Se sisältää polkupyörälähettien päivän työt, jotka Antti Kolehmainen polkee perille sähköavusteisella rahtipolkupyörällä. Lisäksi hänen kollegansa ajaa paketteja pienemmällä pyörällä. – Päivällä ajoille tulee pituutta noin 25 kilometriä, illalla ajan kymmenkunta lisää. Silloin toimitan paketteja yksityisasiakkaille, Kolehmainen kertoo. Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Kolehmainen harrastaa jalkapalloa, joten jaloissa riittäisi voimia useampiinkin toimituksiin. Projektin tavoitteena on kuljettaa polkupyö-

10 • RASKASSARJA

rillä 100-200 pakettia päivässä. Hiljaisena heinäkuuna siihen ei päästy, mutta DHL:n mukaan tavoite on muutoin toteutunut. – DHL on ollut tyytyväinen kokeiluun. Pyörälähetit ovat tehokkaita. Autojakeluun verrattuna valtava etu on, ettei pyörällä tarvitse etsiä parkkipaikkaa, Turun kaupungin projektipäällikkö Jere Lumikko kertoo. Hänellä on vetovastuu Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeesta, jonka voimin kaupunkien keskusta-alueiden jakeluliikennettä on kehitetty myös Tampereella ja Helsingissä. Kolehmainen jakaa parhaimmillaan paketit keskusta-alueella yhtä nopeasti kuin jakeluauto. Paitsi yhtenä onnettomana maanantaiaamuna. – Olin unohtanut laittaa pyörän akut lataukseen. Silloin jouduin polkemaan koko päivän omin voimin. Se oli raskasta. Myös DB Schenker sai keväällä hankkeen myötä Turkuun CityHUBin. Kupittaalle hankittiin siirrettävä kontti, josta polkupyörälähetti käy hakemassa paketit.

Antti Kolehmainen jakaa paketit keskustassa yhtä tehokkaasti kuin jakeluauto. – Pitkillä matkoilla auto on minua nopeampi. Sähkökäyttöisellä polkupyörällä nopeuteni on noin 20 km/h, joten jos joudun ajamaan autojen seassa ajotiellä, olen muun liikenteen tukkona.

KAUPUNKILOGISTIIKKA

Päivän jakelukierros alkaa peruuttamalla polkupyörä ulos CityHUBin tallista. Kolehmaisen mielestä rahtipolkupyörä on ollut helppo ajettava eikä kolhuja ole tullut.

DHL:n pyörälähetin paketit tulevat aamuisin lentopikakuljetuksina mistä päin maailmaa hyvänsä Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta ne kuljetetaan Turun lentoaseman alueella sijaitsevaan terminaaliin. Sieltä ne päätyvät Juupin kyytiin, joka tuo rullakon Puutorille samana päivänä. CityHUB toi siis yhden purku- ja lastausvaiheen lisää kuljetusketjuun, mutta auttaa DHL:ää pääsemään lähemmäs tavoitettaan. Yritys pyrkii saamaan kaikki logistiikan päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Euroopassa lähijakeluasemat ovat yleistyneet, mutta Suomessa ollaan niiden suhteen kokeiluvaiheessa. – Euroopassa moni iso kaupunki on rajoittanut raskaan liikenteen kulkua keskustoissa, minkä vuoksi CityHUBit ovat yleistyneet. Samanlaisia rajoituksia voi tulla jatkossa Suomeenkin, Lumikko pohtii. Hanke tarjoaa CityHUBin tilat ilmaiseksi yrittäjien käyttöön vuoden 2020 toukokuuhun asti. Käyttäjiä löytyikin tarpeeksi ja tilat tulivat heti täyteen. – Annoimme kaikille alueen kuljetusyrittäjille mahdollisuuden osallistua avoimien työpajojen yhteydessä. DHL:n lisäksi oli muitakin kiinnostuneita, mutta he eivät olleet välttämättä heti valmiita käytännön kokeiluun. Pienelle kuljetusyritykselle sähköavusteisen polkupyörän hankinta voi olla vaikeampaa, sillä se maksaa pienen pakettiauton verran. Rahtipolkupyörä maksaa mallista ja lisävarusteesta riippuen noin 10 000 – 20 000 euroa. CityHUB-kontti on paikoillaan Puutorilla ensi kevääseen asti, mutta Kolehmaisen tuskin

nähdään pyöräilevän talvella. – Vaikea sanoa, miten renkaat pitäisivät jäällä. Rahtipolkupyörä voisi helposti jäädä jumiin lumeen, vaikka olisi nastarenkaat, polkupyörälähetti pohtii. – CityHUBin vuokrasopimus loppuu toukokuussa 2020. Sen jälkeen jatko on auki. Konttia saa jatkossakin käyttää, mikäli toimijat ovat kiinnostuneita. Olemme yrittäneet tiedottaa, että muutkin ovat tervetulleita mu-

kaan. Jos alan toimijoilta löytyy ideoita kaupunkilogistiikan kehittämiseksi, meihin saa olla yhteydessä. Se koskee muitakin kuin turkulaisia! Lumikko vinkkaa. Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen toteuttajina ovat Turun kaupunki, Forum Virium Helsinki, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais-Suomen liitto/Valonia. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa hanketta. ■

Näitäkin kokeiltiin 1. Ruokakasseja koteihin polkupyörällä Helsingin Tukkutorilla kokeiltiin toukokuussa, miten ruokakassit koteihin ja tukkutilaukset ravintoloihin kulkevat konttipyörällä ja sähkömopolla. Ekologisia kuljetuksia lähti testaamaan kuljetusyhtiö A to B Finland Oy (A2B). – Kokemukset ovat positiiviset. Kuskit saivat paljon kiitosta eikä mitään mennyt rikki. Mielestäni tavarapyörä on edullinen hankinta verrattuna ekologisesti kulkevaan pakettiautoon. Jätin heinäkuussa tarjouspyynnön tavarapyörästä, joten toiminta saattaa saada jatkoa, A2B:n toimitusjohtaja Tero Kakko kertoo.

2. Paketit taksin kyytiin Turun ammattikorkeakoulussa on yritetty yhdistää taksi- ja tavaraliikennettä etenkin syrjäseuduilla. Tämä ei kuitenkaan ollut vielä elokuussa edennyt kovin pitkälle. – Siinä on kaikenlaista ongelmaa: lainsäädännöllistä ja kuljetusyritysten brändeihin liittyvää. Toisille toimijoille on todella tärkeää, että oman firman paita on päällä, kun paketti toimitetaan asiakkaalle, Lumikko kertoo.

3. Jakelua yhden hengen sähköautolla Kevytyrittäjä aloitti pakettien jaon yhden hengen sähköautolla Renault Twizyllä. Sen perässä kulkee pieni peräkärry, joka kantaa sata kiloa. Auton huippunopeus on 80 km/h, mutta peräkärryn kanssa painellaan vain 60 km/h. Autolla on ajettu Matkahuollon nouto- ja jakelukuljetuksia Turun keskusta-alueen kotitalouksiin ja yrityksiin. Matkahuollon mukaan vastaanotto on ollut hyvä ja sähköauto on kerännyt runsaasti positiivista palautetta.

RASKASSARJA • 11

Teboil Super HPD ECV -sarja Nyt entistäkin suorituskykyisempi

yt myös n t ä v ä t t ljyt yli CK-4 Sarjan ö VDS-4.5 ja API Volvo uokitukset -l

Lue lisää tuotteistamme

Toimintavarmuutta raskaaseen ajoon Teboil Super HPD ECV -sarjan öljyt ovat huippulaatuisia, erittäin suorituskykyisiä moottoriöljyjä, joka auttavat pidentämään raskaasti kuormitettujen ja vaativimmissa olosuhteissa toimivien raskaiden ajoneuvojen moottoreiden käyttöikää. Ne sopivat käytettäväksi useissa nykyaikaisilla pakokaasujen jälkikäsittelylaitteilla varustetuissa moottoreissa sekä iäkkäämmissä, perinteisemmän moottoritekniikan ajoneuvoissa. Öljyt sopivat erinomaisesti sekä maantieliikenteeseen että työkonekäyttöön. Valitse sinäkin luotettavinta voitelua jokaiselle ajokilometrille. Lue lisää osoitteesta teboil-voiteluaineet.fi/hd tai soita meille numeroon 020 4700 916

TALOUS

A2B kuljettaa tavaraa pääasiassa pääkaupunkiseudulla yksityisille ja yrityksille, mutta toimituksia on myös Turkuun ja Tampereelle.

A2B sai ekokuljetukset kannattaviksi Ekologisiin kuljetuksiin erikoistuneen A2B:n liikevaihto on kasvamassa kolmeen miljoonaan euroon. Teksti SARI JÄRVINEN | Kuva A2B

aihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevien kuorma- ja pakettiautojen yleistymisen yhtenä esteenä on ollut niiden kallis hankintahinta. Kaasukäyttöiset rahtijuhdat maksavat mallista ja merkistä riippuen tuhansia euroja enemmän kuin vastaavat dieselillä kulkevat ajoneuvot. Sähköautopuolella harmina on lisäksi pieni toimintasäde. Vantaalainen kuljetusyhtiö A to B Finland Oy (A2B) teki kuitenkin vuonna 2010 rohkean päätöksen ja tähtäsi Suomen ensimmäiseksi täysin ekologiseksi kuljetusyritykseksi. Aluksi hankittiin kaksi sähköautoa. Nyt yrityksellä on 34 biokaasulla kulkevaa ajoneuvoa ja yksi ladattava sähköauto. Muutamien tappiollisten vuosien jälkeen A2B:n tulos alkoi nousta. Vuonna 2017 voittoa tuli 56 199 euroa ja viime vuonna 141 468 euroa. Se merkitsi 7,3 prosentin liikevoittoa. – Olemme saaneet talouden kannattavaksi. Tämä vuosi näyttää puolen vuoden koh-

dalla jopa paremmalta kuin edellinen. Liikevaihto nousee noin kolmeen miljoonaan, A2B:n toimitusjohtaja Tero Kakko arvioi. A2B on painottanut voimakkaasti markkinoinnissa ja autojen teippauksissa ekologisuutta. Kakko ei kuitenkaan pidä ekologisuutta ainoana syynä taloudelliseen kannattavuuteen. – Se on monen tekijän summa. Olemme olleet pitkään alalla, erikoistuneet ja tehneet työn hyvin. Ekologisuus on lisäarvo. Ne kaikki yhdessä tekevät hyvän tuloksen.

ekologinen auto 30 000 euroa. Pyörä on taloudellisesti järkevä ostos. Kakolla on kokemusta polkupyörälähettitoiminnasta, sillä hän perusti aikoinaan Fillarilähetit K&V Oy:n ja työskenteli yrityksessä kymmenen vuotta. ■

”

Kakko uskoo sähköautojen tuloon myös kuljetuspuolella, mutta tällä hetkellä yrityksen ajoneuvojen eniten käyttämä voimanlähde on kotimainen biokaasu. Heinäkuussa Kakko pyysi tarjouksia sähköavusteisten tavarapyörien valmistajilta. – Testasimme toukokuussa Helsingissä, millaisia tavarapyörät nykyään kaupunkijakelussa ovat. Markkinoilla on melko iso määrä erilaisia polkupyöriä. Keskihintainen tavarapyörä maksaa noin 10 000 euroa ja

Tämä vuosi näyttää puolen vuoden kohdalla jopa paremmalta kuin edellinen. Liikevaihto nousee noin kolmeen miljoonaan”, A2B:n toimitusjohtaja Tero Kakko arvioi. RASKASSARJA • 13

RASKAAN KALUSTON VARAOSAJA KORJAAMOPALVELUISSA PÄIJÄT-HÄMEEN JA UUDENMAAN ALUEELLA TEITÄ PALVELEVAT Originator Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Hyvinkään HRP Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

Virallinen Cargotec-huoltopiste Päijät-Hämeessä.

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI Varaosat 044 510 4410 Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA Työnjohto 044 510 4427 Pesuhalli 044 510 4428

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

UUTISET

Traficom kehottaa tarkistamaan kytkentälaitteet

askaiden yhdistelmien 50 mm:n vetosilmukoiden ja -kytkinten yhteensopivuudessa on Traficomin tietojen mukaan esiintynyt ongelmia. Vetosilmukan varsi voi olla liian paksu ja ottaa kiinni virheellisesti vetokytkimeen. Tämä voi aiheuttaa vaurioita äärimmäisissä kääntökulmissa. Tästä syystä Traficom suosittelee raskaiden yhdistelmien käyttäjiä tarkistamaan välittömästi kytkentälaitteiden yhteensopivuuden. Markkinoille on tullut yhä järeämpiä vetosilmukoita johtuen voimaanastuneista massamuutoksista. Järeimmät standardinmukaisten vetosilmukoiden varret eivät välttämättä sovi kääntymään kaikissa vetokytkimissä. Epäsopivien kytkentälaitteiden käyttö voi myös vaurioittaa kytkentälaitteita siten, että kytkennän luotettavuus vaarantuu. Mahdolliset vauriot aiheutuvat ajettaessa yhdistelmä äärimmäisiin kääntökulmiin. Lainsäädännön näkökulmasta kytkentälaitteiden mahdolliset yhteensopivuusongelmat johtuvat direktiivin 94/20/EY ja E-säännön 55 poikkeavasta mitoituksesta. E-sääntö 55 sallii suuremman vetosilmukan varren paksuuden verrattuna direktiiviin

KUVA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

Traficom suosittelee raskaiden yhdistelmien käyttäjiä tarkistamaan vetokytkinten ja -silmukoiden yhteensovituksen sekä sen, että kytkentälaitteet mahdollistavat myös äärimmäiset kääntökulmat.

94/20/EY. Lain epäselvyydestä huolimatta vastuu on sysätty autoilijalle. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä velvoittaa käyttä-

jän huolehtimaan yhdistelmää kytkettäessä, että ajoneuvot ovat kytkentälaitteiltaan yhteensopivia.

EU määräsi pakettitietoja julkisiksi Uusi EU:n asetus velvoittaa isompia pakettipalveluja tarjoavia yrityksiä avaamaan rajatylittäviin palveluihin liittyviä tietoja. Näitä ovat esimerkiksi hintatiedot. Tämän vuoksi Suomen postilakia muutetaan kansainvälisten pakettipalvelujen osalta. Asia koskee Suomessa noin kymmentä pakettipalveluja tarjoavaa yritystä. Määräaika sen voimaantulolle on 23.11.2019 mennessä. EU-asetus velvoittaa jäsenmaat nimeämään toimivaltaisen viranomaisen seuraamaan asetuksen toteutumista ja välittämään hintatietoa komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä säätämään säännösten rikkomisen seuraamuksista. Lainmuutoksella asetetaan Liikenne- ja viestintävirastolle toimivalta määrätä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista.

RASKASSARJA • 15

KATTAVA VALIKOIMA VARAOSIAKATTAVA RASKAANVALIKOIMA KALUSTON VARAOSIA RASKAAN KALUSTON PAINEILMAJÄRJESTELMIIN PAINEILMAJÄRJESTELMIIN

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ. NÄRHI JOENSUU (1)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma–pe 7–17, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2)

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma–pe 7–17, la 9–15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma–pe 7–17, la suljettu

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA

POLTTOAINEET

KUVA NIKOLA

Vedyn etuna sähköön verrattuna on sen nopeampi latausaika. Nikola ladataan vartissa ja tankillisella voi ajaa 800 – 1 200 kilometriä.

Idän usko sähköautoihin hiipuu - Kiina ja USA tukevat vetyautoilua

iinan valtio on päättänyt suunnata tutkimusmäärärahojaan sähköautojen sijaan vetykäyttöisten autojen kehittämiseen. Vetyä pidetään ympäristön kannalta puhtaampana ja tehokkaampana energianlähteenä kuin sähköä. Sähköautoteollisuuden tukia leikattiin perä-

ti 67 prosenttia ja vuoden 2020 jälkeen niiden odotetaan loppuvan, mikäli nykyinen politiikka jatkuu. Tukien väheneminen koskettaa myös yhtä maailman suurimmista bussivalmistajista, BYD:iä. Se on toisaalta myös kokeillut valmistaa vetybusseja, joiden tuloon idässä nyt uskotaan.

Myös USA on myöntänyt tukea vetykäyttöisten ajoneuvojen kehittämiselle. Nikola Motor Company sai 1,7 miljoonan dollarin apurahan polttokennotekniikan parantamiseen. Nikolan yhteistyökumppanina on norjalainen NEL Hydrogen of Oslo, joka sai tukea kaksi miljoonaa dollaria. Lähde CCJ / China Daily Mail

Kaasutankkausasemia tuli lisää Gasum on avannut uusia raskaalle liikenteelle sopivia kaasutankkausasemia Seinäjoelle, Ouluun ja Lahteen. Lisäksi Oulun Energia ja Gasum suunnittelevat uutta biokaasulaitosta Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen yhteyteen. Se olisi toteutuessaan ensimmäinen biokaasulaitos, jossa käytetään raaka-aineena yh-

dyskuntien sekajätteen joukossa olevaa biohajoavaa materiaalia. Gasumin lisäksi myös muut toimijat ovat rakentamassa Ouluun kaasutankkausasemia. Kuljetusyritys Kiitosimeonin toimitusjohtaja Pontus Stenberg uskoo, että etenkin raskaan liikenteen päästöihin kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. – Kuljetusalalla on KUVA GASUM keskeinen rooli vähennettäessä yhteiskunnan päästöjä, mikä näkyy entistä suurempina ympäristötavoitteina, mutta myös vähäpäästöisen logistiikan kysynnän kasvuna, Stenberg kertoo. Myös logistiikkayhtiö Vähälä Yhtiöiden toimi-

tusjohtaja Ville Vähälä puhuu kaasuautoilun puolesta. – Uskomme vahvasti kestävään kehitykseen, minkä vuoksi olemme jo investoineet vähäpäästöiseen LNG-kalustoon. Kaasuinfra struktuurin parantuminen Oulun seudulla varmasti houkuttelee entistä useampia toimijoita siirtymään kaasun käyttöön sekä mahdollistaa logistiikan tilaajille uusien ratkaisuiden käytön.

Uudet asemat: Seinäjoki: Roveksen teollisuusalue, Piirturinväylä 1. Oulu: Tyrnäväntie 4 (paineistettua maa- ja biokaasua) ja Terminaalitie 1 (nesteytettyä maa- ja biokaasua LNG/LBG). Lahti: Linnaistentie 2, Kujala (nesteytettyä maa- ja biokaasua LNG/LBG).

RASKASSARJA • 17

KUVA: MIKAEL KAPLR / PORT OF HELSINKI

SATAMAT

SA-TU Logistics suunnittelee uutta terminaalia Vuosaaren satamaan

ogistiikkayhtiö SA-TU Logistics ja Helsingin Satama ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen maa-alueen vuokrauksesta Vuosaaren sataman logistiikka-alueella. SA-TU Logisticsin tavoitteena on rakentaa alueelle uusi terminaali. Hankkeen toteutuessa mahdollisuudet käsitellä teollisuuden tavaravirtoja ja projekteja Helsingin Satamassa paranevat huomattavasti. – Helsingin Satama ja SA-TU Logistics ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Vuosaaren sataman toiminnan alusta alkaen ja nyt allekirjoitettu aiesopimus on luontainen jatkumo yhteistyölle, joka vahvistaa entisestään Vuosaaren asemaa teollisuuden kuljetuksissa, sanoo Helsingin Sataman rahtiliikennejohtaja Jukka Kallio. SA-TU Logistics aloittaa investoinnin ensimmäisen vaiheen suunnittelun välittömästi. Alustavan suunnitelman mukaan reilun heh-

18 • RASKASSARJA

taarin alueelle tulee kaksi erillistä terminaalia ja yhteensä noin 4 000 neliötä uutta tilaa. Toiseen terminaaliin suunnitellaan 70 tonnin siltanosturia. Alueella on myös Helsingin Sataman autovaaka. – Pyrimme saamaan suunnitelman valmiiksi ensimmäisen, noin 2 500 neliön hallin osalta kesän 2019 loppuun mennessä. - Tulemme keskittymään uudessa terminaalissamme ensisijaisesti erilaisten terästen sekä projektien ja muun vastaavan teollisen tavaran käsittelyyn ja lyhytaikaiseen välivarastointiin sekä vientikonttien lastaamiseen ja tuontikonttien purkuun, SA-TU Logisticsin toimitusjohtaja Niko Plith kertoo. Vuosaaren satamassa vienti- ja tuontikontit ovat usein tasapainossa. Kotimaan rahdin osalta kuljetusyhtiöt löytävät pääkaupunkiseudulta paluukuormia muuta maata helpommin takaisin pohjoiseen. Tämä tekee edestakaisen ajon edullisemmaksi ja säästää myös ympäristöä. ■

Haminaan 30 000-kuutioinen LNG-säiliö Teknologiakonserni Wärtsilä rakentaa Haminan satamaan LNG-terminaalia, jonka on tarkoitus olla toimintavalmiudessa vuoden 2020 aikana. LNG:tä (Liquefied Natural Gas) eli nesteytettyä maakaasua varastoidaan Wärtsilän toimittamaan 30 000-kuutioiseen säiliöön, josta sitä voidaan edelleen jakaa rekkaja laivakuljetuksina sekä toimittaa höyrystettynä maakaasuna maakaasuverkostoihin. Lisäksi terminaalista voidaan tankata LNG-käyttöisiä aluksia ja niiden tankkausaluksia. Hamina LNG Oy:n terminaali on valmistuessaan Suomen ainoa maakaasun siirtoverkkoon kytketty LNG:n maahantuontiterminaali. Schneider Electric toimittaa Haminan LNG-terminaalin sähköistykseen EcoStruxure-teknologia-arkkitehtuurin mukaiset digitaaliset ratkaisut, jotka omalta osaltaan varmistavat terminaalin prosessien turvallisuuden ja toimintavarmuuden. Haminan projekti on Suomen kolmas LNG-terminaali, jonka rakentamisesta Wärtsilä vastaa. Aikaisemmin rakennetut terminaalit sijaitsevat Torniossa ja Raahessa.

DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä. Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle. Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan. • DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja. • Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi

NORD-LOCK

PYÖRÄNMUTTERIT T U R VA L L I S E T R E N K A AT P E L A S TAVAT I H M I S H E N K I Ä Nord-Lock-pyöränmutterit turvaavat ammattikäytössä olevien ajoneuvojen renkaiden kiinnitykset ylläpitämällä korkeaa puristusvoimaa, jopa äärimmäisissä olosuhteissa. Ne turvaavat varmasti pyörän kiinnityksen ja ylläpitää puristusvoiman. Pyöränmutterit soveltuvat seuraaviin sovelluksiin: Raskaat maantieajoneuvot (bussit, kuorma-autot, perävaunut jne.) Maastoajoneuvot (traktorit, maatalouskoneet, kaivoskoneet, metsäkoneet jne.)

Satavilla olevat koot

M16, M18, M20, M22, M24 ja 7/8-11 BSF

Nord-Lock Finland Oy

p.010 3275120 - info@nord-lock.fi www.nord-lock.fi

RASKASSARJA • 19

TEKNIIKKA

Älyä

Ennen toivottiin älyä ratin ja penkin väliin. Nyt sitä löytyy myös ratin ja konepellin

Teksti SARI JÄRVINEN

askaan kaluston uusiin tuulilaseihin on suunniteltu mittareita ja opasteita, joiden avulla kuljettaja voi saada ajo-ohjeita ja tietoa koneesta päätään kääntämättä. Jo nyt joissakin kuorma-autoissa heijastetaan tuulilasiin tietoja kojelautaan asennetun LCD-näytön avulla (Head-Up Display, HUD). Kaikkiin työkoneisiin HUD ei kuitenkaan

20 • RASKASSARJA

sovi. Niistä puuttuu leveä kojelauta, johon tekniikan voisi kiinnittää. – Työkoneissa näytöt on sijoitettu usein hytin sivulle, jolloin joutuu työskentelemään niska vinossa, Pilkington Automotive Finland Oy:n uusien teknologioiden projektipäällikkö Janne Ilonen harmittelee. Pilkingtonilla on kehitetty useampi vuosi työkoneisiin sopivaa älykästä tuulilasia. Näyttö on upotettu tuulilasin sisään. Kun si-

tä ei käytetä, lasista näkyy läpi. Tätä kutsutaan elektroluminenssinäytöksi (Electro luminescent Display, ELD). ELD:ssä valo syttyy, kun sähkö viedään näytössä olevaan materiaaliin. Samalla tavalla toimivat vanhat lämpötilanäytöt pankkien katoilla. Elektroluminenssiteknologiaa on käytetty kaupallisesti 1980-luvulta asti, mutta vasta kun komponentit saatiin läpinä-

TEKNIIKKA

lasissa

välistä, sillä älykkäitä tuulilaseja testataan parhaillaan busseissa ja työkoneissa.

WayRayn hologrammi heijastaa ajo-ohjeet tuulilasin läpi. Kolmiulotteinen navigaattori perustuu lisätyn todellisuuden järjestelmään (Augmented reality, AR). KUVA WAYRAY

kyviksi, ne sopivat tuulilasiin. Pilkington kehitti läpinäkyvän ELD:n yhdessä suomalaisen Beneq Oy:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n kanssa. Sen avulla tuulilasin näytölle voidaan oikeastaan sytyttää mitä vain informaatiota – tai jos ollaan tarkkoja, niin tuulilasin reunoille. Virtakaapeleita ei vielä ole saatu läpinäkyviksi. – Laitevalmistajat määrittelevät, mitä tietoa näytölle sijoitetaan. Tieto tulee ajoneu-

von keskuskoneen kautta, jonne koodi on ohjelmoitava. Kuljettajan kännykän sisältöä saapuvine tekstiviesteineen tai YouTube-videoineen näytölle on siis turha odottaa. – Konevalmistajat ovat olleet kiinnostuneita ELD:stä. Heidän on vielä mietittävä, tuleeko se vakiovarusteena vai lisävarusteena uusiin työkoneisiin. Esimerkiksi kai-

vureissa se voisi olla mielestäni vakionakin. Kaivurin kauhaa ei aina hytistä näe, jolloin älykäs tuulilasi voisi antaa tietoa kauhan sijainnista. ELD:n heikkoutena on, että sen kapasiteetti on rajallinen. Esimerkiksi videota se ei pystyisi toistamaan selvänä ja suurena pintana, sillä ELD kuluttaa suhteellisen paljon virtaa. Värien puute on rajoittanut jonkun verran sen käyttöä.

RASKASSARJA • 21

Genuine Quality. Durable Trust.

All you need

Your brand for One-Stop-Shopping. www.dt-spareparts.com

TEKNIIKKA – Näyttöjä saa kyllä monen värisinä, mutta käytännössä vain keltainen erottuu riittävästi, Ilonen arvioi. Entä kestävyys – kun ELD hajoaa, tuulilasin korjauslasku lienee entistä isompi? – Saimme yhden tuulilasin rikki, kun asensimme sitä paikoilleen messuilla. Näyttö lasin sisällä toimi silti! Vaikka lasissa olisi pieni halkeama, konetta voi käyttää. Eri asia tietysti on, jos lasi menee aivan säpäleiksi. Tekniikka itsessään kestää vuosia. Myös bussiyrittäjät ovat olleet kiinnostuneita älykkäistä tuulilaseista. Niiden avulla voisi korvata bussien tuulilasin yläosassa olevan suuren ja painavan infonäytön. Ne kun vaativat erillisinä laatikoina omat kiinnityksensä ja tilansa. Siihen ELD ei kuitenkaan taipunut. – Niin iso pinta-ala olisi vaatinut paljon komponentteja, ja tekniikka olisi vienyt paljon energiaa. Se ei olisi ollut kannattava tuote, Ilonen toteaa. Sitten keksijöillä välähti. VTT on kehittänyt joustavaa elektroniikkaa, jonka taso on huippua koko maailmankin mittakaavassa. Oululainen Flexbright Oy osasi puolestaan valmistaa taipuvan led-kalvon. Pilkington keksi laminoida taipuvan led-kalvon virtapiireineen tuulilasin väliin. Ohjauselektroniikka liittimineen on tuulilasin ulkopuolella. Tekniikka todettiin lupaavaksi, sillä ledit eivät tunnetusti paljon sähköä kuluta. Syksyllä Led Matrix Display -tuulilasi oli edennyt käyttötestivaiheeseen muutamalle ajoneuvovalmistajalle. – Tuulilasit ovat toimineet ja kiinnostusta niitä kohtaan on. Uskon, että näitä tullaan näkemään tulevaisuudessa. Yrityksellä on 60-70 prosentin markkinaosuus eurooppalaisten bussien tuulilaseista. Se toimittaa laseja muun muassa EvoBussille, Volvolle, MANille ja VDL:lle. Ilosen mielestä ELD toisi parannuksen myös kuorma-autojen tuulilaseihin. – HUD näyttää tietoja vain kuljettajan edessä, mutta ELD:n voi sijoittaa myös sivuille tai yläosaan. Esimerkiksi oikealle käännyttäessä, suojatien yli ajettaessa se voisi tuoda informaatiota tuulilasin oikeaan reunaan, johon kuljettaja joutuu muutenkin katsomaan. Kuorma-autojen tuulilasit voivat kohdata tulevaisuudessa muitakin muutoksia. – Kun EU sallii pidemmät kuorma-autot, tuulilasitkin voivat muuttua aerodynaamisemmiksi. Junan keula voisi olla optimaalinen malli. En tarkoita tavarajunaa, vaan Pendolinon tyyppistä junaa. Pilkington ei enää valmista kuorma-autojen tuulilaseja Ylöjärvellä, vaan niiden tuotanto on siirtynyt Puolaan. Älykkäitä tuulilaseja suunnitellaan valmistettavaksi Laitilan tehtailla. ■

Virtuaalituulilasit tulossa Hyundai Motor Group ja WayRay julkistivat alkuvuonna maailman ensimmäisen holografisen lisätyn todellisuuden navigaatiojärjestelmän (Augmented Reality, AR). AR-järjestelmä heijastaa kuvan tuulilasin läpi. Näytöllä näkyy navigointiin liittyviä toimintoja, kuten kaistaopastusta, ajoneuvon nopeus, kaistavahti ja etutörmäysvaroitin. Järjestelmän virtuaalinen kuva on kooltaan noin 3,1 x 1,3 metriä, ja se heijastetaan noin 15 metrin päähän kuljettajasta. Holografisen navigaatiojärjestelmän suurin etu on, että stereokuva näytetään kuljettajan edessä olevan tienäkymän yllä sopivaan katselukulmaan sovitettuna. Näin navigaattorin ohjeet ja neuvot ovat tarkkoja. Laitteisto ensiesiteltiin alkuvuonna Yhdysvalloissa asennettuna Hyundain valmistamaan Genesis G80 -automalliin. Ilonen uskoo kolmiulotteisuuden ja virtuaalisuuden lisääntymiseen tuulilaseissa. – Ne vaativat hyvää suorituskykyä komponenteilta. Toisaalta esimerkiksi virtuaalilasit, jotka laitetaan päähän, eivät kaikille sovi. Tällä hetkellä älytuulilasimarkkinat ovat käymisvaiheessa, eikä yhtä tekniikkaa ole valittuna. – Tilanne on vähän sama kuin oli aikoinaan videonauhurien suhteen. Yksi tekniikka vei markkinajohtajuuden, vaikka se ei edes ollut paras, Ilonen pohtii.

Pilkington 70 vuotta Pilkington Automotive Finland Oy:n tarina alkoi yrityksen toisen perustajan Arvi Artaman kodin kellarista vuonna 1949 Raumalla toiminimellä Ar-Va. Sittemmin pienestä mikroyrityksestä on kasvanut mittava kansainvälinen toimija lasiteollisuudessa. Tänä vuonna japanilaiseen NSG-konserniin kuuluva, lasituotteita ja -rakenteita toimittava yhtiö täyttää jo 70 vuotta. – Vuosiin on mahtunut valtavan paljon. On ollut myös raskaita aikoja, mutta viime vuodet olemme saaneet nauttia hyvistä tuloksista, lukuisista investoinneista sekä positiivisesta ilmeestä, Pilkington Automotive Finlandin toimitusjohtaja Johanna Kuusela kertoo. Pilkington Automotive Finlandin liikevaihto on ollut tasaisessa kasvussa jokaisella liiketoimintasektorilla. Liiketoiminnan yleiset näkymät ovat hyvät ja tilauskanta vahva. – Olemme käyneet viime vuosina läpi monia tuotantotapoihin ja yhtiörakenteeseen kohdistuvia uudistuksia. Jatkuva tuotekehitys ja uudet innovatiiviset tuotteet ovat merkittävässä roolissa takaamassa kilpailukykymme myös tulevaisuudessa, Kuusela toteaa. Suomessa erikoisajoneuvolasitus keskittyy erityisen voimakkaasti informatiivisten näyttöjen sarjavalmistukseen julkisiin kulkuneuvoihin ja näyttölaseihin, joissa tuuli-

KUVA PILKINGTON

Pilkington laminoi taipuvan ledkalvon virtapiireineen tuulilasin väliin. Ohjauselektroniikka liittimineen on tuulilasin ulkopuolella.

lasi toimii digitaalisena näyttönä yhdistämällä uutta teknologiaa lasipintoihin. Tänä vuonna yhtiön toimintaa uudistettiin muun muassa uudella SAP-tuotannonohjaus-järjestelmällä. Laitilassa ja Tampereella sijaitsevat valmistusyksiköt, ajoneuvolasien varaosaliike Espoossa, laivojen lasituksia toimittava Pilkington Marine ja tytäryhtiö Pilkington Lahden Lasitehdas Oy työllistävät lähes 600 henkilöä ja uusia työntekijöitä rekrytoidaan tasaisesti. Tampereen tehtaalle on tulossa yli 2 000 m² lisää tuotanto- ja toimistotilaa tämän vuoden aikana. Laitilassa tehdaslaajennus toi 450 neliömetriä lisätilaa kahdelle uudelle autoklaaville. Ne otetiin tuotantokäyttöön toukokuussa 2019.

RASKASSARJA • 23

MYYMÄLÖISSÄMME ON NYT LAAJA VA TEHOKKAITA TYÖ- JA LISÄVALOJA. LED-VALOT Laadukkaat työvalot ammattilaisille.

RASKASSARJA-JÄÄHDYTINNESTEET Jäähdytinnesteet kattavasti eri automalleihin.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

ALIKOIMA

Truck Partner on raskaan kaluston korjaamoketju, johon kuuluvat tarkasti valitut, maamme eturivin korjaamot. Ymmärrämme, että kalustosi tuottaa vain liikkeellä ollessaan – ei korjaamossa tai tien penkalla. Siksi käytämme koko osaamisemme pitääksemme kalustosi liikkeellä.

#NUPPIKUNNOSSA

Vain liikkuva auto tuottaa.

TRUCKPARTNER.FI

PALVELEVAT TRUCK PARTNER -KORJAAMOT: HYVINKÄÄ, HUITTINEN, IISALMI, IMATRA, KAJAANI, KEMI, KEMPELE, KOKKOLA, KUORTANE, KUUSAMO, NÄRPIÖ, OULU, SALO, SAVONLINNA, ROVANIEMI, TURKU, TUUSULA.

AUTOUUTISET

Uudistetun katon ansiosta ohjaamon keskellä on 2,15 metrin seisomakorkeus.

Virtaviivaisempi S-WAY IVECO lupaa S-WAYn uuden muotoilun vähentävän polttoaineenkulutusta neljä prosenttia

VECO S-WAYn uusi muotoilu optikuorma-autoa vaan liike toimintamallia. tajat ovat jatkuvasti yhteydessä ajoneumoi aerodynaamisen suorituskyvyn Valmistajan mukaan kyseessä on 100-provoon mobiililaitteellaan tai tietokoneellaan lisäämällä polttoainetehokkuutta senttisesti liitettävä kuorma-auto. Liitettäverkkoportaalin ja -sovelluksen kautta. neljällä prosentilla. Uusi katto sulauvyyden mahdollistaa Connectivity Box, Sovelluksen avulla kuljettaja voi säätää tuu ajoneuvon etuosaan entistä pajoka kerää, käsittelee ja siirtää tietoja reohjaamon ja ajoneuvon hallinnan toiminremmin, sivuhelmoissa on kumiset jatkeet aaliaikaisesti. Se toimii palvelualustalla, toja mobiililaitteellaan. Lisäksi kuljettaja ja ovien muotoilua on jatkettu toiselle porjoka on kehitetty yhteistyössä Microsoftin voi käyttää sovellusta ottaakseen yhteyttä taalle saakka. kanssa. Alusta tarjoaa turvallista tiedonNon-Stop-tukeen, tarkkaillakseen etädiagOhjaamo on myös suunniteltu vastaatallennusta ja -hallintaa sekä monia lisäarnostiikkatietoja ja katsellakseen ajotyylin maan aiempaa enemmän kuljettajan ja voa tuovia palveluita. Omistajat ja kuljetarviointijärjestelmätyökalua. omistajan tarpeita. EsiS-WAYssä on myös merkiksi puskuri on HI-SCR-jälkikäsittelyjärjesmuutettu moniosaisektelmä, edistyneen mootsi ja siihen on integroitu toriteknologian ja Hi-Trodeflektorit. Moniosaisuus nix-vaihteiston aikaansaapienentää korjauskuluma polttoainetehokkuus sekä useat polttoainetta ja, sillä vain vaurioitunut kohta tarvitsee vaihtaa. säästävät ratkaisut, kuten Uudessa ohjaamossa Smart EGR. on vahvistettu rakenne Vihreää kalustoa halua(ECE R29.03 -törmäysville logistiikkaoperaattotestin mukainen). Lisäksi reille IVECO S-WAY Natu ajonäkyvyyttä on paranral Power on edelleen ainoa 460-hevosvoimainettu kaikkiin suuntiin, esimerkiksi sivuikkunat nen LNG-käyttöinen kuorovat yksiosaiset. ma-auto, jonka toimintasäS-WAYn myötä IVECO de pitkän matkan kuljetukKojelauta ja keskikonsoli on suunniteltu uudelleen. Start/Stop-painike ja ei tarjoa enää pelkkää siin on 1 600 kilometriä. ■ sähköisen avaimen paikka löytyvät kojelaudasta vaihteiden läheltä.

RASKASSARJA • 27

TUUNAUS

Katseenkääntävät yksityiskohdat kiinnostavat kustomoijaa Orimattilalainen Jani Paukku on tuunannut ajokkinsa itse. Näppärältä mieheltä syntyvät pienetkin yksityiskohdat. Hän keksii ratkaisut vaikka kierrätysmateriaalista. Teksti ja kuvat OLIVE RANTALA

auhavan Alahärmässä järjestettiin Power Truck Show 15. kerran. Jani Paukku osallistui härmäläiseen autonäyttelyyn jo 10. kerran. – Tämän auton kanssa meillä on neljäs kerta täällä. Auton nimi on Dark Rider, lempinimeltään Kata. Scania R520 -veturin ohimolta löytyy teksti ”Hand made in Finland”. Paukku on itse kustomoinut ja myös maalannut auton.

28 • RASKASSARJA

– Tämä on jo kolmas rakentamani auto, ja ensimmäinen itse maalaamani. Kaksi edellistä maalasi Perttu Papunen. Apuna rakentamisessa ovat olleet puoliso Tiina Karhula, veli Jere Paukku, tämän vaimo Sanna ja ystävä Jouni Kastelli sekä Paukun nuorin poika Miro, joka myös työskentelee kuljetusalalla. Power Truck Show’n näyttelykalustosta löytyy näyttäviä luomuksia. Paukun silmät kiin-

nittyvät aina viimeistelyyn. – Kiinnitän huomiota yksityiskohtiin, kun kierrän autonäyttelyssä katsellen muiden tekemiä autoja. Oma autoni ei ole ehkä näyttelyn kaunein, mutta siinä on varmasti taitavimmin rakennetut yksityiskohdat, joiden hienous paljastuu vähitellen. Hänen autostaan on turha etsiä tusinatavaraa. Kaikki pienetkin yksityiskohdat on itse tehty. Sivupeilien kuorien päälle Paukku on rakentanut lasikuidusta verkot. Jättimäinen

TUUNAUS pääkallo hytissä on muottia myöten itse valmistettu kaiutinkotelo. – Tajusin tätä osaa tehdessäni, kuinka järjetön homma se oli. Kuukausia tehtiin, ei toki kaiken aikaa, mutta parisataa tuntia varmasti meni. Hän kokeilee ennakkoluulottomasti erilaisia menetelmiä. Esimerkiksi kojetaulun kylkien kuviointi on tehty vesidippausmenetelmällä. Alfa Romeo -harrastajan leima näkyy työautossakin. – Aurinkolippa on Alfan maski/grilli. Maalausten henki on biomekaniikan maailmasta, jossa sveitsiläinen taiteilija H. R. Giger on ollut esikuvana. – Idea on se, että kone ja ihminen ovat sulautunut yhteen. Olen maalannut erään Gigerin hahmon auton kylkeen. Verhoilun Paukun autoon on tehnyt lahtelainen Mika Volanen. – Verhoilu on ainut asia, mitä en ole välittänyt itse tehdä. Mika on huipputaitava verhoilija.

Jani Paukku on tehnyt kuvioinnin vesidippauksella kojetaulun reunaan.

Härmän näyttely on Paukulle lomaa, kuten lukuisat muutkin näyttelyt, joita hän on kiertänyt ulkomaita myöten. – Tänne tullaan tapaamaan kavereita ja katselemaan hienoja autoja. Vuoden 2013 näyttely Sveitsissä on jäänyt erityisesti mieleen. – Se oli uskomaton. Sveitsin näyttely on Euroopan suurin: yli 5 000 autoa. Olin Scanian maahantuojan kutsumana, sillä muutenhan sinne ei niin sanotulla normiautolla pääse. Puolalaisten kanssa Paukku ehti vuosien aikana ystävystyä. – Laivayhtiö lopetti pari vuotta sitten suoran liikennöinnin, ja Saksan kautta sinne on liian työlästä kiertää. Odotamme, että yhteys palaa, niin sitten lähdemme taas sinne. Nämä ovat meille lomamatkoja eivätkä ne saa käydä liikaa työstä. Päätyökseen Paukku ajaa rahtikuljetuksia Helsinki-Vantaan lentoasemalla. – Työssä korostuu turvallisuus. Vain tietyt autot ajavat rahtia terminaalista lentokentälle. Kuljettaja on vastuussa oman osuutensa suorittamisesta - missään välillä ei pysähdytä eikä sinetöityä kuormaa avata. Turvatarkastuksia tehdään prosessin joka vaiheessa. Paukun ja hänen puolisonsa yritys Karhuline on asettunut Orimattilaan, jonne he muuttivat Nurmijärveltä. Orimattilasta löytyi sopiva kokonaisuus kodille ja työpaikalle. Remontti työn ohessa on täyttänyt pariskunnan vapaa-ajan koko alkuvuoden. – Teen myös muille kustomointia ja maa lauksia, joten tarvitsimme kunnon hallin. ■

Kaiutinkotelo ”Kekkosen” sinisinä hohtavat kromiset silmät on tehty henkilöauton peräkoukunsuojuksista. Leukaperiä pitelevät muotoon väännetyt vesijohtoputket.

RASKASSARJA • 29

TIEN PÄÄLLÄ

Kuljettaja kaipaa Meri Kartta on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt ajaa rahtia 21:ssä Euroopan maassa. Hän kaipaa lisää yhteisöllisyyttä kuljettajien pariin. Niin pystyttäisiin paremmin puolustautumaan EU-säädöksiä vastaan. Teksti TOMI OLLI, kuvat MERI KARTAN KOTIALBUMI

urussa asuva Meri Kartta, 30, katselee ajokkiaan tyytyväisenä. Kartan työväline, vuoden 2010 Scania, kuuluu mäntsäläläisen Kuljetusliike Mikko Saarisen kalustoon. – Olen ollut heillä vakituisena kuljettaja-

30 • RASKASSARJA

na vuoden, mitä ennen työskentelin seitsemän vuotta freelance–kuljettajana eri työnantajilla. Kartta sanoo rakastuneensa ensi järkytyksen jälkeen siniseen rautakeulaiseen, väliteli-, manuaali-Scaniaan. – Niinhän siinä kävi. Autoa on hieman rakenneltu sisältä, sieltä löytyy valkoista

ja vihreää nahkaa sekä plyysiä. Hytissä on myös hyvin tilaa, se on kodikas ja viihtyisä, auto on yksinkertaisesti makuuni sopiva. Meri kokee vakituisen työsuhteen olevan freelance-ajoja miellyttävämpi työtapa kaluston suhteen. – Tiedän aina millä autolla ajan, autossa

TIEN PÄÄLLÄ

yhteisöllisyyttä ovat kaikki asiat tutuilla paikoillaan. Freelance–kuljettajana työvälineeksi tulee erilaisia autoja, eli työympäristö on hyvin vaihteleva. Silti kummassakin työtavassa on toki omat hyvät puolensa. Kartan työmatkat liikkuvat tällä hetkellä B–junayhdistelmällä Suomen ja Ruotsin välillä. Kyydissä on monenlaista kappaletavaraa. Hän on kokonaisuudessaan ajanut rahtia 21:ssä Euroopan maassa. Kuljettaja kaipaa muutoksia ajosäädöksiin. – Toivoisin, että ajoaikasäädös menisi samansuuntaiseksi kuin Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Tämä rytmittäisi tehtäviä eri

tavalla kuin nykyiset säädökset, mikä helpottaisi kuljettajien työtä. Kartta toivoo lisää yhteisöllisyyttä kuljettajien keskuuteen. – Alalla on turhan paljon kuppikuntia. Jos yritetään tehdä yhteisiä projekteja, löytyy aina tahoja, jotka haluavat lytätä suunnitelmat. – Syömme näin omaa leipäämme. Ollessamme eri linjoilla, emme kykene kunnolla puolustautumaan EU–säädöksiä vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomaalaisia kuljettajia ja autoja tulee koko ajan enemmän Suomeen, mikä taas vie meiltä ansioita, Kartta muistuttaa.

Varsin miehisellä alalla oleva naiskuljettaja ei ole kaikkien mieskollegoiden mieleen. Myös Meri on kohdannut ikäviä kommentteja. – Onhan niitä tullut varsinkin alkuaikoina sain kuulla näkemyksiä siitä, ettei nainen jaksa tehdä tällaista hommaa. Jokunen on myös epäillyt kykyäni suoriutua tehtävistä. Samantapaisia epäilyksiä saavat osakseen myös alalle tulevat nuoret mieskuljettajat. – Tuollaiset kommentit tuntuivat aluksi pahalta, mutta nyt niillä ei ole nahan paksuunnuttua merkitystä. Olen sitä mieltä, että työn jälki on paras mittari kertomaan hoituvatko hommat vai eivät, Kartta sanoo.

RASKASSARJA • 31

KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

32 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8 29

TIEN PÄÄLLÄ – Ei ole oikein, että rekkakuski leimataan, varsinkin silloin, jos henkilöauto ajaa tarkoituksella alle. Päätyminen kuljettajan työhön oli Merille varsin helppo valinta: hän on tottunut liikkumaan pienestä pitäen. – Muutimme usein ollessani pieni. Lisäksi isäni on myös rekankuljettaja, eli tämä työ on perheessämme tuttua. – Koen, että minulla on isän verenperintö, sillä saan oikeastaan minkä tahansa moottorilla toimivan liikkumaan. Emme kuitenkaan juurikaan neuvo toisiamme, sillä kumpikin tietää, miten hommat hoidetaan, Kartta hymyilee. Autoa on hieman rakenneltu sisältä, sieltä löytyy valkoista ja vihreää nahkaa sekä plyysiä.

Hän kokee sosiaalisen median lisänneen ikäviä kommentteja. – Kun joku kysyy neuvoja ja apua, saattaa vastaukseksi tulla melkoista herjaa. Jotkut kokevat ilmeisesti olevansa niin rautaisia ammattilaisia, etteivät he hyväksy neuvojen kysymistä.

Meri ehti ennen logistiikka–alan tutkintoa suorittaa lentoasemahuoltajan opintoja puoliväliin. – Ajatukseni muuttuivat tulevaisuuden suhteen päästyäni kesätöihin Keskon pa-

lautusterminaaliin. Katselin siellä jakeluautoja ja koin tunteen, että haluan itsekin samaan työhön. Ajoinkin puolisen vuotta jakoautoa, ennen kuin vaihdoin paikkakuntaa avioliiton myötä. – Ajatus pidemmästä autosta jäi kyte mään mieleeni, ja päätin lopulta lähteä logistiikka–alan koulutukseen. Sain paperit vuonna 2011, ja olen tehnyt alan töitä siitä saakka. Kartta sanoo viihtyvänsä työssään erityisesti erilaisten päivien ja liikkuvuuden vuoksi. – Jos istuisin vain paikoillani, hyppäisin varmasti katosta läpi, sillä kaipaan menemistä ja liikkumista. Koen myös tärkeäksi, että työ on fyysisesti haastavaa. – On iso plussa, että olen rattihommissa päässyt käymään paikoissa, joissa en olisi varmasti muutoin käynyt. Tien päällä ja taukopaikoilla tapaa paljon erilaisia ihmisiä, jotka tuovat työhön oman lisänsä. ■

Meri painottaa itsekin kysyvänsä neuvoa tarpeen vaatiessa. Näin kävi viime kesänä hellekelillä jäätyneen ilmastoinnin osalta. – Toinen kuljettaja kehotti kääntämään lämmöt täysille järjestelmän sulattamiseksi. Niinpä laitoin lämmöt yöksi täysille, ja homma tuli kuntoon. Hän kiteyttää ajatuksensa toisia arvostelevista kuljettajista ytimekkäästi. – Olen miettinyt, että heillä täytyy olla kauhean tylsä elämä, kun energiaa riittää muiden seuraamiseen ja arvosteluun. Meri on ajourallaan joutunut kaksi kertaa onnettomuuteen, niistä on onneksi selvitty ilman henkilövahinkoja. – Kaadoin kerran rekan ojaan ja toisella kertaa täysperäyhdistelmä pyörähti jäisellä tiellä ympäri. Onneksi pahempaa ei päässyt sattumaan, mukaan tarttui ainoastaan roppakaupalla uutta tietoa ja näkemystä. Hän toivoo henkilöautonkuljettajilta lisää malttia liikenteeseen. – Liian usein tulee vastaan tilanteita, joissa ohitetaan näkemättä, tuleeko ketään vastaan. Samoin liittymistä tullaan rekan eteen välillä aivan mitättömillä marginaaleilla. Tämän jälkeen ajoa taas jatketaan jopa alinopeudella. Karttaa harmittaa, että onnettomuuksissa syyllisenä pidetään lähes poikkeuksetta raskaan kaluston kuljettajaa, vaikka hän ei voisi tilanteelle mitään.

Meri Kartta pitää liikkeelläolosta ja nauttii työstään ammattikuljettajana.

Saksalaiskuljettaja pelasti ryöstöltä Meri on myös kokenut kaasutuksen, joka tapahtui saksalaisella huoltoasemalla. – Rekkani oven tai takalasin tiivisteen välistä ruiskutettiin sisään kaasua. Heräsin aamulla kuusi tuntia myöhässä tullin henkilöiden kolkuttaessa ovella kertoakseen tilanteesta. – Ihmettelin, ettei autoani ollut ryöstetty, kuten näissä tapauksissa yleensä tehdään. Minulle selvisi muutamaa kuukautta myöhemmin, että saksalainen kuljettaja oli pelastanut tilanteen käännyttämällä varkaat pois.

RASKASSARJA • 33

KEIKALLA

Yli 30-vuotias bussi vie bändin ja mopot Eurooppaan Vuoden 1988 Scania kuskaa säännöllisesti miesporukkaa Keski–Eurooppaan soittamaan ja velomopoilemaan. Betzendorfista on tullut suomalaiselle Slowly Ridersille jo toinen koti. Teksti ja kuvat KARI SAARINEN

ina hyvä reissu kotiolot voittaa, sehän tiedetään. Kajaanilaisista, vantaalaisista ja yhdestä lahtelaisesta koostuva kymmenhenkinen kaveriporukka on jo 13 kesänä karistanut alkukesän tomut jaloistaan kotimaan kamaralle ja autoillut Keski-Eurooppaan. Retkiohjelma on rakentunut soittokeikkojen ja velomopoilun ympärille. Vierailevia matkakavereita on toisinaan mukana, mutta ydinryhmä on pysyvä.

lee keikkabussina mainiosti. Nyt ei muita autoja tarvita. – Tämä on Scania K112, vuosimallia 1988. Viimeksi ollut Posiolla vakilinjalla. Ostin Iisalmesta. Olin ajellut työkseni Kajaanin suunnalla ihan samanlaista, Leinonen juttelee. – Bussin akseliväli on kuusi metriä. Kone on kuusisylinterinen ja11–litrainen. Täysin mekaanisella keppivaihteella mennään, ja kun ei ole ABS:ää, niin ei ole ABS–vikojakaan. Kohta 30 000 kilometriä olen tällä ajanut.

Aluksi pariviikkoinen rundi tehtiin kahden, joskus jopa kolmen huoltoauton avustamana. Sitten ryhmän kuljetusvastaava ja laulumies Pertti Leinonen rakenteli hankkimansa Scania-linjurin matkailuautoksi, joka palve-

Olemme Betzendorfissa Pohjois-Saksassa. Noin tunnin ajomatkan päässä Hampurista. Tästä taajamasta on tullut Leinoselle ja koko Slowly Riders -nimeä käyttävälle porukalle vuosien varrella kuin toinen koti. Kun ryhmä

34 • RASKASSARJA

asettuu viikonlopuksi paikalliseen hotelliin, ohjelma on selkeä. Festivaalia pukkaa. Slowly Ridersilla on näet mukanaan paitsi Black’n Roll -merkkiset legendaarisen Velosolexin jalanjäljillä jatkavat velomopot eli apumoottoripolkupyörät, myös täysi bändiarsenaali. Suurin osa ryhmästä soittaa jotakin instrumenttia. Ja tänään soitetaan jälleen hotellin pihaan pystytetyssä festariteltassa. Rockit, bluesit ja hitunen iskelmääkin. Satakunta paikallista, teineistä eläkel äisiin, kokoontuu bilettämään, ja hotellin omistaja on innoissaan. Takana on jo toista viikkoa matkailua keikkabussilla etelämpänä Saksassa sekä Tšekissä saakka. Prahassakin tuli soiteltua, kuten monena aikaisempanakin vuonna.

KEIKALLA

Scanian ohjaamosta on selkeät näkymät baanalle. Slowly Riders -ryhmässä kuskin paikalla vuorottelevat bussin omistaja Pertti Leinonen sekä Teemu Pyy.

▲ Bussissa kulkee yhtä sun toista äänentoistoon liittyvää. Ari Peni (vas.) ei soita itse, mutta on mukana velomopoilijabändin Euroopan-kiertueilla joka kesä.

”

Miesten pitää olla 50 vuotta täyttäneitä, niin lastentaudit ovat karisseet”, Keijo Virtala selittää.

Soittimista ja vahvistimista suurin osa mahtuu siirtymien ajaksi sisälle bussiin. Istuinpaikkoja on jokusia, ja melkein kymmenelle hengelle löytyy nukkumapaikka. Betzen dorfissa kamat roudataan bussista esiintymislavalle vankalla rutiinilla. – Ensimmäisellä bussireissulla vuonna 2013 meillä oli vain patjat auton lattialla. Sitten hankin sänkyjä ja rustailin niihin jatkojalkoja. Pöytiäkin sain jostakin. Teemun kanssa muokkaamme tämän parissa tunnissa 51-paikkaiseksi bussiksi, jos on tarpeen, Leinonen toteaa.

siä, Slowly Riders -kaveriporukan henkinen johtaja ja ryhmän sisältä kootun Slowly Riders Bandin ansioitunut vantaalaismanageri Keijo Virtala selittää.

Teemu on sukunimeltään Pyy. Kajaanilainen kuten Leinonenkin, ja runsaat parikymmentä vuotta muuta seuruetta nuorempi. Jenkkiautoharrastaja, kun taas mukana olevasta poppoosta suurin osa fanittaa ranskalaisia ajoneuvoja rättäreistä paketti-Camionnetteihin ja velomopoihin. Kaksi on hurahtanut Harley–Davidsoneihin.

Kotimatkaa varten mopot nostetaan takaisin tavaratilaan, ja se manööveri onkin taidetta. Ajokeista täytyy nimittäin kääntää satulat ja

Betzendorfissa on aikaa paitsi soitella, myös pistäytyä paikallisen vankilanjohtajan moottoripyöräkokoelmaa katsomassa. Tietysti otetaan myös velomopot bussin ruumasta ja heitetään parinkymmenen kilometrin lenkki. Kiirettä näillä kaksipyöräisillä ei pidetä, sillä huippunopeus jää alamäessäkin 40 tuntikilometriin.

– Ajellaan vuorotellen Pertin kanssa. Reissu kävisi turhan raskaaksi, jos aina vain saman miehen pitäisi istua ratin takana, Pyy sanoo. – Teemu on poikkeusluvalla mukana porukassa. Yleensä olemme pitäneet homman sellaisena, että miesten pitää olla 50 vuotta täyttäneitä, niin lastentaudit ovat karisseet. Nythän suurin osa onkin jo yli kuusikymppi-

Slowly Ridersin reissuorganisaattori Keijo Virtala (vas.) ja Teemu Pyy velomopon kimpussa. Mopot mahtuvat bussin tavaratilaan juuri ja juuri, kun niistä käännetään ohjaustangot ja satulat alas ja päästetään renkaista ilmat pois.

RASKASSARJA • 35

KEIKALLA ohjaustangot alaspäin. Sekään ei saa veloja mahtumaan mukaan, vaan vielä on päästettävä renkaista ilmat pois. 3,6 metrin korkuisessa mallissa ruumakin olisi vähän korkeampi, mutta kun nyt sattuu tämän bussin korkeus olemaan 3,4 metriä. Liki jokaisessa yöpymispaikassa miehet jaksavat silti tehdä valmistelut, jotta mopoilun merkeissä saadaan toteuttaa kunnollinen lähiseudun sightseeing.

Jarmo Juntunen ottaa rennosti, kun porukka siirtyy Betzendorfista Travemünden satamaan. Bussissa on makuutilat liki kymmenelle hengelle.

Slowly Riders Band keikalla Saksan-laivalla kotimatkalla. Euroopan-reissu luottobussilla alkaa olla taas takanapäin.

Kun porukka vielä matkasi Keski-Eurooppaan useamman auton letkana, vaihdettiin yhteen autoon vaihdelaatikko yön aikana supermarketin parkkipaikalla. Onneksi se varalaatikko oli mukana. Kyllä bussin kanssakin jotakin pientä on sattunut. – Kerran saavuttiin Helsingistä alkaneen merimatkan jälkeen Travemünden satamaan, ja bussia laivan autokannella käynnistettäessä kuului jysähdys. Kummasti meni auto kenoon. Ilmapussivikahan se oli. Jotenkin siitä nilkutettiin satamaan, kun henkilökunta toi lankkuja. Seuraavana päivänä järjestyi varaosa Lyypekistä. Eikä tuo ainut kerta ole, Leinonen muistelee. – Kaikkiaan on pärjätty kyllä mukavasti bussin kanssa. Hetkeksi pimentyneet valot on aina saatu nopeasti toimimaan, ja sitten kotiympyröissä on tarvinnut välillä lattiaa hitsata ja painesäiliöitä vaihdella. Semmoista ylläpitotyötä lähinnä. En ole mikään mekaanikko, mutta jonkinmoinen autoharrastaja sentään, ja kaveripiiristä järjestyy tarvittaessa apua. Betzendorfista körötellään Travemündeen, ja Slowly Riders Bandilla on vielä esiintyminen laivalla. Iltapäiväkeikka Suomea kohti seilatessa on menestys. Sen päälle todetaan, että vaikka mukavaa onkin, saa tämä reissu nyt vihdoin olla se viimeinen. Tällä kannalla jaksetaan olla jokunen viikko, kunnes Keijo Virtala toteuttaa puhelinkierroksen. Silloin alkaa takinkääntö, sillä kuten sanottu, aina hyvä reissu kotiolot voittaa.

Osa velomopoista on ulkoistettu bussin ruumasta. On aika heittää kevyt ajelulenkki Betzendorfin tienoolla.

36 • RASKASSARJA

meritor.com

LAATUA TEILLE. NÄRHI JOENSUU (1)

Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma–pe 7–17, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2)

Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma–pe 7–17, la 9–15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma–pe 7–17, la suljettu

info@narhi.com • www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA

RACE TRUCKS

Ulkonäköä uudistanut Volvo Viking menestyi kilpailuissa Roppakaupalla kansainvälistä menestystä saavuttanut Pekka Herlevi on todellinen moottorivelho. Hän jätti kuitenkin kilpaajokkinsa uudistamisen Ikaalisten Autovarusteen tehtäväksi.

Volvo Vikingin keula sai uutta väriä uusimmassa tuunauksessa.

Teksti ja kuvat: ALEKSI MANSIKKAMÄKI

älviällä sijaitsevassa isossa tehdashallissa käy kova kuhina Pekka Herlevin, 61, virittäessä ja tuunatessa menopelejään. Toimittajan kävellessä hallin sisään on äänivyöry melkoinen, sillä Herlevi Motorsportin sielu on

38 • RASKASSARJA

intohimolla työnsä kimpussa. – Tämä on minulle työ ja harrastus, en voisi kuvitellakaan tekeväni muuta, Herlevi kiteyttää. Kuorma-autoa Herlevi ajoi jo alle parikymppisenä, ja siitä homma on lähtenyt kasvamaan dieselmoottorien virittämiseen

ja erilaisilla menopeleillä kilpailemiseen. Moottoriurheilun harrastamisen hän aloitti 1970-luvun puolivälissä kilpailemalla jokkiksen eli jokamiesluokan ajoissa, ja siitä lähtien kilpaileminen on ollut miehen ykkösjuttu – Omin käsin viritetyllä koneella kilpaile-

RACE TRUCKS

minen on parasta, mitä tiedän. Homma pitää kiireisenä, sillä viikot viritetään ja viikonloput kilpaillaan. Ajan Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa sekä muualla Euroopassa. Herlevi aloitti kilpailemisen tractor pullingissa, eli suomalaisittain traktorivedossa 1980-luvun lopulla. Uran kohokohtia ovat olleet Euroopan-mestaruuskilpailut. Ensimmäinen mitalille yltänyt ajo EM-kisoissa oli vuonna 1992, jolloin tuloksena oli kakkossija. Mitalin väri kirkastui vuotta myöhemmin kultaiseksi, ja siitä lähtien menestys on ollut raudanlujaa. – Euroopan mestaruuksia löytyy kolmetoista kappaletta. Tänä vuonna on tarkoitus napata uran neljästoista mestaruus Tanskassa. Kovassa nousussa olevan Race Trucks -sarjan eli kuorma-autoluokan suosio on myös lämmittänyt Herlevin mieltä. Lajin suuren suosion hän arvelee johtuvan siitä, että kuorma-autoissa on enemmän voimaa sekä suurempi nopeus kuin traktoreissa. Hän itse omistaa kaksi Volvo-merkkistä kuorma-autoa, joilla ajaa kyseisen luokan kilpailuja. Toinen kuorma-autoista on Norjasta vuosia sitten halvalla hankittu Volvo Viking. – Sain idean hankintaani seuratessani hollantilaisten menestymistä kyseisen merkin autoilla. Kyseessä oli sinällään iso muutos, sillä olen tehnyt työni Scanialla. Ajaminen kilpailupaikoille Volvon hankkimisen jälkeen tapahtui itse kulkupelillä, sillä se oli rekisterissä ja tieliikennekelpoinen. Rekisteristä se otettiin pois kahden vuoden jälkeen, ja siitä asti Volvoa on viritetty ja tuunattu entistä tehokkaammaksi. Rekisteristä poisottamisen jälkeen kilpailuihin matkaaminen vaikeutui. – Jouduin tekemään madalletun kuljetuskärryn, sillä kuljetuksesta tulisi muuten liian korkea Herlevi on myös tänä vuonna tuunannut Volvo Vikingia. Hän sai siihen sysäyksen alkukeväästä tehdessään lumitöitä. – Tapasin silloin tuttavani Pekka Makkosen, joka on kovan luokan Volvo-mies. Hän ehdotti silloin auton maalaamista firmansa väreihin. – Kaupat lyötiin välittömästi lukkoon, ja ehdotin itse myös keulan muoviosien vaihtamista uudempiin, Herlevi toteaa. Kuukausi ennen kisakauden alkua Herlevi toimitti Volvon Raskassarja-ketjuun kuuluvalle Ikaalisten Autovarusteelle tuunattavaksi. Uuden värityksen sekä uusia katteita saanut auto oli valmis samalla viikolla, kun kilpailut käynnistyivät. – Olen erittäin tyytyväinen ulkonäköön ja

työnjälkeen. Uusimmassa remontissa keskityttiin enimmäkseen ulkonäköön, mutta myös syöttöpumppu ja kytkin vaihdettiin. – Tarvetta koneiston isommalle remontille ei ollut, sillä kaksi vuotta aikaisemmin Volvoon oli vaihdettu isompi kahdeksantoista-

litrainen moottori. Ulkonäöllisesti uuden ulkoasun saanut Volvo myös kulki hyvin, sillä Herlevi ja Volvo Viking sijoittuivat toiseksi Race Trucks 8 500 kg -luokassa. ■

Pekka Herlevi on tyytyväinen Volvon uuteen ulkonäköön.

TULOKSET Race Trucks 8 500 kg Sija

Auto

Omistaja

Pisteet

Harald Hirmuinen

Jyrki Mäntynen

148 p.

Volvo Viking

Pekka Herlevi

140 p.

Volvo Titan

Matti Herlevi

93 p.

Jyry-Sisu

Tero Äyräväinen

86 p.

Pikku Kaania

Jaakko Linna / Mikko Rautiainen

85 p.

Volvo Viking • Vuosimalli: 1994 • 2-akselinen • 18-litrainen moottori • Hevosvoimia yli 2 000 (ei tarkkaa mittausta) • Ruiskutuspumppu 18 mm:n elementeillä

RASKASSARJA • 39

PALKITUT

Ete

läv

äy lä

RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Savipajakatu

Savipajaka

Uunikatu

Eteläväylä

Porin Auto-Sale Oy

Alaruukintie

Raumantie

Työpajakatu

Neste Porin Portti

Stipendi ja työtä tieliikenteen hyväksi

KAL palkitsi Kuljetusyrittäjägaalassa 8. kesäkuuta liikenneneuvos Kimmo Kiisken työstään tieliikenteen hyväksi ja Eeli Frimanin tutkimuksestaan kuljetus- ja logistiikka-alan tulevaisuudennäkymistä. Turun kauppakorkeakoulussa opiskelevan Frimanin pro gradu -tutkielma käsittelee Itämeren alueen kuljetus- ja logistiikkaa-alan tulevaisuudennäkymiä vuoteen 2030 asti. Hän ennakoi muun muassa seuraavien kehityskulkujen vaikuttavan alueen kilpailukykyyn: ympäristötekijöiden kasvava merkitys, merkittävät teknologiset edistysaskeleet, kiristyvä verotus ja sääntely sekä pula osaavasta työvoimasta. Kyselytutkimuksen vastaajajoukkona oli noin sata alan asiantuntijaa koko Itämeren alueelta. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman HAZARD-projektille. SKAL juhlarahasto perustettiin puheenjohtaja Teppo Mikkolan juhlaseminaarin tuotoista vuonna 2015. Rahasto myöntää apurahoja kuljetus- ja logistiikka-alaan kohdistuvaan tutkimukseen. Rahaston suojelijana toimii ja stipendiaatit valitsee professori Lauri Ojala Turun yliopistosta.

Alaruukintie

Lattomerenoja

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Ajotaidon Suomen mestarit 2019 A) Kuorma-autosarja 1. Mika Mäklin, Kuopion osasto 2. Harry Winqvist, Helsingin osasto 3. Timo Kiuru, Imatran osasto

B) Linja-autosarja 1. Timo Sulin, Hyvinkään osasto 2. Pentti Havi, Pohjanmaan osasto 3. Jari Suorsa, Kainuun osasto

C) Puoliperävaunusarja

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin.

1. Tero Sikkara, Porvoon osasto 2. Pekka Jokinen, Porin osasto 3. Niko Hyppönen, Joensuun osasto

D) Täysperävaunusarja 1. Jukka Haanpää, Kala-Pyhäjokilaakson osasto 2. Niko Mäenpää, Porin osasto 3. Antti Kekäläinen, Kuopion osasto

E) Nuorten sarja Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

1. Keijo Koski, Kuopion osasto 2. Roope Juutilainen, Helsingin osasto

F) Pakettiautosarja 1. Tapani Kalliomäki, Porin osasto 2. Riitta Huttunen, Hyvinkään osasto

G) Joukkuemestaruus

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

Osastojen välisen joukkuemestaruuden voitti Porin osasto.

PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Vaivattomasti – muuttokuskin tarina

olmannen kerroksen opiskelija-asunnossa tutisi kaksi krapulaista jätkää. Toinen oli saanut opintonsa loppuun ja muuttamassa perheineen työn perässä sadan kilometrin päähän teollisuuspaikkakunnalle. Tavarat oli pakattu, mutta ilmeni pieni ongelma. – On otettu kolme päivää neuvoa-antavaa, miten piironki saadaan asunnosta ulos. Se ei mahdu ovesta, muuttajan kaveri sanoi. Ihmettelin, miten piironki oli ilmaantunut asuntoon. – Rakensin sen itse tässä olohuoneessa, muuttaja sanoi. Ehdotin, että hän purkaisi sen. Talojakin on purettu ja rakennettu uudestaan. – Työkalut on myyty, aikaa sitten. Oli rahapula, muuttaja sanoi. Tarkastelin olohuoneen ovea. Hökötys ei tosiaan mahtunut koppimaisen asunnon olohuoneesta eteiseen, sen näki silmälläkin. Vilkaisin kelloa. – Ei auta, ryhdytään hommiin. Piironki on jätettävä tänne. – Ei helvetissä varmaan jätetä, muuttaja sanoi. Aloin hermostua. – Sitten jätetään muuttamatta. Ei tässä ole aikaa yhden piirongin ympärillä tanssia. – Lepo vaan, muuttajan kaveri sanoi. Krapulaiset panivat tupakaksi niin kuin eivät aikoisikaan muuttaa. Menin ikkunan eteen puhaltelemaan. Pitelin kiukkuani. Huomasin seisovani parvekkeen oven edessä. Tartuin

kahvaan ja avasin oven. Käännyin, katsoin piironkia ja sitten krapulaisia hyytelöitä. – Mitta, sanoin. – Häh? – Mitta, kai sinulla nyt mitta on, vai onko sekin ryypätty? Mittaan parvekkeen oviaukon. Kaverit tuijottivat minua. – Ei ole. Mittaa silmällä. Otin kyynärvarrella mittaa. – Mahtuu, kun nostetaan ovi pois, sanoin. Jos talosta löytyisi joku neljäs kaveri auttamaan, voisimme laskea piirongin liinoilla parvekkeelta alas. Irrotimme oven. Nostin muuttajan kanssa piirongin parvekkeelle. Olihan se painava. Pitäisi olla tarkkana, kun nostaa piirongin kaiteelle liinojen päälle keikkumaan, ettei lipsahda. – Käykää etsimässä neljäs kaveri, minä haen autosta liinat, sanoin. Loikin hissittömän talon portaat alas. Auto oli talon edessä kadunvarressa parkissa. Menin konttiin. Onneksi oli neljät liinat, saisi riittävän pitkät. Kuulin rysähdyksen, kovan kolinan. Tulin kontista ulos. Talon edessä asvaltilla polkupyörätelineen vieressä oli puuläjä, irtopalikoita pitkin pihaa ja nurmikkoa ja polkupyörien seassa. Harpoin kolmanteen kerrokseen. – En tykännyt enää sen väristä. Mutta sääli sitä olisi ollut muillekaan jättää, kun oli itse tehty, muuttaja sanoi. – Teen uuden. Säästyi sinunkin vaivojasi. Aku Aittokallio

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN ROVANIEMELLÄ Myymälä 016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo 040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

AMMATTILAISEN

VALINTA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252

LAZER LED -LISÄKAUKOVALOT OVAT KERTA TOISENSA JÄLKEEN OSOITTANEET PAREMMUUTENSA TIELIIKENTEESSÄ. PAREMPI NÄKYVYYS KAIKISSA OLOSUHTEISSA. NÄE ENEMMÄN ENNAKOI PAREMMIN AJA TURVALLISEMMIN MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA MADE IN THE UK

Myymälä: 016 345 252 Paljetie 1 Rovaniemi

Korjaamo: 040 680 0209 Ahjotie 31 Rovaniemi

Olemme osa suomalaista Raskassarja-ketjua.

KEVYTSARJA

Paljastus agenttimaailmasta – Miksei James Bondin takamuksessa ole karvan karvaa? – Hän on ollut takaa-ajettu jo vuosia. Uusien henkilöautojen myynti on kangerrellut. Huolestuneet autokauppiaat ovat ottaneet uudet keinot käyttöön. Auton kylkiäiseksi on tarjottu lainaa nollakorolla, ilmaisia määräaikaishuoltoja ja talvirenkaita. Röhnänperän autokauppa Vilkku ja Vilunki laittoi paremmaksi. Kalleimman auton mukana tulee kaupanpäällisenä kauppiaan anoppi, navigaattorina. Hän antaa takapenkiltä ajo-ohjeet terveyskeskukseen, ruokakauppaan ja Hildan luokse, mutta nalkuttaa, kun kysytään tietä Rahkosen baariin. Poika pääsi metsäkonefirmaan töihin. – Minkälaiset työajat täällä on, hän kysyi. – Erittäin joustavat. Voit tulla koska tahansa ennen aamuseitsemää ja lähteä milloin tahansa neljän jälkeen. EU velvoittaa isompia pakettipalveluja tarjoavia yrityksiä avaamaan rajatylittävien palvelujen hintatietoja. Joulupukki on asiasta ymmällään. Hän aikoo lakia uhmaten pitää edelleen kaikkien pakettiensa tiedot yllätyksinä. Yhden hengen pieni sähköauto kurvaa vastaan kadulla. – Katopa Korhonen, tossa menee uusi Rellun vitsi. – Älä nyt. Se on Renaultin Twizy. – No niinhän mää just sanosin. Ruotsalaisen autolehden toimittaja sai koeajettavakseen uuden Volvon kuorma-auton. Hän ajoi sen alas jyrkänteeltä. Auto oli romuna. – Å, herregud! Miksi teitte noin? – Testasin ilmajarruja, toimittaja vastasi. Virtasen Pena oli matkalla töihin linja-autoksi rekisteröidyllä pakettiautollaan. Mäkisen tienhaaran kohdalla hän otti kyytiinsä työkaverinsa Masan. Matkalla poliisi pysäytti kaksikon ja kysyi Virtaselta papereita.

Pian lainvalvojan kulmakarvat menivät pahaenteisesti kurttuun ja käsi hapuili sakkolomaketta. – Tietääkö Virtanen, että ilman ammattipätevyyttä saa nykyään kuljettaa vain perheenjäseniä? poliisi torui. – Tietääkö konstaapeli, että vieressäni istuu kihlattuni, Virtanen hymähti. Turussa oli tapahtunut murha. Poliisit löysivät ruumiin terveyspalveluyritys iRAD Molecular Imaging Oy:n edestä. Toinen kirjoitti raporttia. – Ruumis löydetty Irarin edestä ei kun iraatin mole…molekyyli...ei kun – Ei tuosta tule mitään, viedään ruumis terveyskeskuksen eteen. Rovaniemen palopäällikkö laskeskeli hermostuneen oloisena pelastuslaitoksen rahoja. – Ei riitä millään, hän mumisi itsekseen ja aloitti alusta. – Mihin me nyt rahaa tarvitaan, hommataanko uusi auto? kyseli palomies Janatuinen toiveikkaana. – Olemme pahassa liemessä. Avi on uhannut Helsingin palolaitosta 20 miljoonan euron sakoilla, kun palomiehet eivät ehdi tarpeeksi nopeasti palopaikoille. – Mitä tarkoittaa ”tarpeeksi nopeasti”? – Kuudessa minuutissa. Siinä ajassa me olemme pohjoisessa vasta ajaneet kymmenesosan matkasta. Mitä banaani sanoi vibraattorille? – Miksi SINÄ vapiset, minut hän kohta syö. Kaustisen veljekset olivat päiväkahveilla terassilla. Vanhemmalta läikähti kahvit housuille, kun mäen päällä olevalla työmaalla rysähti. Rinnettä alas pyöri ja kolisi holtittomasti iso työkone. Se päätyi kyljelleen ojaan. – Jaaha, katopa, siinä on JCB:n uusi ympäripyörivä kurottaja, vanhempi veljeksistä totesi.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN PEKANT PALVELEMME MYYMÄLÄSSÄ JA KORJAAMOLLA OULUSSA JA LIEDOSSA. OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA.

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä.

Ilma- ja polttoainesäiliöt

Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006 info@pekant.fi www.pekant.fi

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

Alkuperäisillä varaosilla turvallisuutta ja tehokkuutta

6-22 8-16

Laatua edullisempaan hintaan

Pekant Oulu 050 445 4005 Pikkukiventie 5 90620 Oulu

Pekant Lieto 050 445 4006 Eteläkaari 2 21420 Lieto

KUVA JUKKA DAHL

TAUKOPAIKKA

Tiedätkö?

Power Truck -missi on myös ammattikuljettaja

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

Mikä on maailman suurin konttisatama? Mihin valtioon kuuluu Tyynellämerellä sijaitseva Pääsiäissaari? Kuinka pitkä olisi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esittämä työviikko? Kuka on valmistanut Suomen presidentin edustusvene Kultaranta VIII:n? Kuka oli Marcus Aurelius (121-180)? Kuka on Kiinan presidentti? Mitä lääkettä saa jatkossa Norjasta ilman reseptiä? Kuka voitti Suomen Race Trucks 8500-kiloisten kuorma-autojen sarjan? Mistä neljästä eri työvaiheesta, eli tahdista koostuu nelitahtisen dieselmoottorin työkierto? 10. Kuinka vanha on rap-artistin hommista eläkkeelle jäänyt Cheek eli Jare Tiihonen?

Turkulainen Karoliina Pitkänen valittiin Raskassarja-lehden syyskuun suosikkitytöksi. Miss Power Truck -kilpailuun osallistuneelta Karoliinalta onnistuu kuorma-auton edessä poseerauksen lisäksi sillä ajaminen, sillä naisella on kuorma-autokortti.

Oikeat vastaukset sivulla 46.

 

 



                

 

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

 

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.



       



    

   

  JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45

0207 119 862 0207 119 877

Menovinkit Metsänparannuspäivä 2019 – aiheena tuhka tienrakennuksessa. Koneyrittäjien liitto, Ikaalisten Kylpylä, 19.9. Puutavaraseminaari SKAL, Scandic Ruka, 20.-21.9. Ympäristöyritysten verkostoitumispäivä ja verkostoitumismatka SKAL, Kuutio Auditorio, Helsinki ja Tukholma, 21.-22.9. Maarakennuskuljetus 2019 – seminaari, SKAL, Kuljetuskeskusten liitto, Oulu, 31.10. Raskassarja-syyskiertue: myymälöissä ohjelmaa ja tarjouksia. Raskassarja-messukontissa mukana mm. syksyn valouutuuksia. 13.9. Vantaa, Raskasvaraosa, Jännekuja 6 18.9. Forssa, Autovaraosa Lintusyrjä, Hämeentie 37 20.9. Lieto, Pekant, Eteläkaari 2 25.9. Pori, Porin Auto-Sale, Eteläväylä 18 27.9. Ikaalinen, Ikaalisten Autovaruste, Sammonkatu 4 2.10. Jyväskylä, Närhi, Palokanorsi 12 4.10. Kuopio, Närhi, Sorsasalontie 3 9.10. Joensuu, Närhi, Lentoasemantie 10 11.10. Lappeenranta, Närhi, Tupatallinkatu 5 16.10. Kotka, Tarvike-Ahola, Pulttikatu 7 18.10. Kouvola, Tarvike-Ahola, Kaupinkatu 5 23.10. Lahti, Originator, Alhonkatu 2 25.10. Kauhajoki, Varaosalinna, Pohjolantie 10-12

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

Shanghain satama Kiinassa. Chileen. Kuusi tuntia päivässä, neljän päivän ajan. Uudenkaupungin Työvene. Rooman keisari ja filosofi. Xi Jinping. Potenssilääke Viagraa. Jyrki Mäntynen. Imu-, puristus-, työ- ja poistotahdista. Cheek on 37-vuotias.

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Hei! Olen TRAXEE, Sinun uusi apulainen hallinnoimaan kuljetuskalustoasi ja helpottamaan elämääsi. Tehtäväni on kertoa Sinulle missä kalustosi ja kuljettajat liikkuvat sekä mitä työvaihetta he ovat parhaillaan suorittamassa. Tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen!

Innovatiivisena sekä kustannustehokkaana järjestelmänä tarjoan useita upeita, liiketoimintasi kannalta oleellisia ominaisuuksia, joilla hallinnoit tehokkaasti kalustoasi ja kuljettajia niin tiellä kuin toimistollakin. Kuljettajatiedot

Ajetut reitit

Kaluston sijainti

Tekstiviestit

Digipiirturitiedot

Taloudellisen ajon raportit

Kuljettajien työ- ja lepoaikatiedot

GeoZone

Työvaiheet

Raportointi ja hälytykset

Automaattinen ja etäluettava piirturitieto sekä tallennus

Optimaalisen reitin suunnittelu

Alkaen 20€ per ajoneuvo per kk, paremman asiakaspalvelun ja tehostuneen liiketoimintasi Alkaen 20€ / ajoneuvo / kk, paremman asiakaspuolesta!

palvelun ja tehostuneen liiketoimintasi puolesta! Raskassarja-myymälät ja korjaamot sekä

Raskassarja-myymälät ja korjaamot kautta veli.kynsijaervi@wabco-auto.com / 040 621 4945maan.

Pysy edellä muita! www.wabco-traxee.com

Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAHTI Originator Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

OULU Pekant Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Iisalmi

Paljetie 1 p. 016 345 252

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lieto Vantaa Lahti

Joensuu

Raskassarja

Published on Sep 17, 2019

Raskassarja 4/2019

DHL testaa Suomen ensimmäistä yhteiskäytössä olevaa CityHUBIA. Suomalainen ajaa yhä vanhemmalla kuorma-autolla. Älykkäät tuulilasit testivai...

Raskassarja 4/2019

Published on Sep 17, 2019

DHL testaa Suomen ensimmäistä yhteiskäytössä olevaa CityHUBIA. Suomalainen ajaa yhä vanhemmalla kuorma-autolla. Älykkäät tuulilasit testivai...

raskassarja

Go explore