__MAIN_TEXT__

Page 1

UUSILLA LISÄVALOILLA TURVAA TYÖHÖN 4/2018 syyskuu

PONSSELTA KOLME TULITERÄÄ METSÄKONETTA

TURKULAISOPISKELIJA SUUNNITTELEE OMIA SÄHKÖBUSSEJA

HARVINAINEN KALLIOPORAUS TUO ELANNON IISALMESSA


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy

Rovaniemi

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Kemi

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Oulu

Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA

Iisalmi

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

Kauhajoki Ikaalinen

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

10

LAZER LED räväytti pimeän torjuntaan kolme uudistettua keinoa.

4

Uusi urakkamalli tulossa Tehostaa tienhoitoa, muttei nosta tasoa

14

Yhteistyöllä eteenpäin Sandvikilla on suuret odotukset tutkimusyhteistyöstä

Tulenkaataja Metsäkoneenkuljettajat harvinaisella keikalla Pyhärannan maastopalossa

16

30

Kuvareportaasi FinnMETKOsta PONSSELLA näyttävä ensi-ilta

Huonekalukuljetukset tuplaantuivat Kuljetusyrittäjän uutena työnä pesukoneiden asennus

20

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Turkulaisyrittäjä suunnittelee sähköbussia Työn alla Suomessa ennennäkemätön auto

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

38

”Yhdessä noustaan, yhdessä kaadutaan”

T

ässä lehdessä on esitelty kolme nuorta suomalaista yrittäjää. Yksi haaveilee omista hybridibusseista, toinen on tehnyt kallioporauksen epävirallisen Suomen ennätyksen ja kolmas oli mukana sammuttamassa Pyhärannan suurta maastopaloa. Etukäteen ei mitenkään suunniteltu, että valitaan juttuihin nimenomaan haastateltaviksi nuoria ja rohkeita yrittäjiä. Jostain heitä vain ilmestyi. Näiden kaverien piti aika lailla olla pullamössösukupolvea. Heitä, jotka vaihtavat vakituisen työn surffilautaan Thaimaassa. Tulevat takaisin, jos tulevat. Ja jos tulevat, perustavat ehkä pelifirman. Siksi on ilahduttavaa nähdä, että Suomesta yhä löytyy heitä, jotka tekevät raskaitakin hommia. Ihan tavallista työtä, maanantaista perjantaihin, kahdeksasta neljään – no, joskus venyy iltakahdeksaan asti. Ei sitä aina arvosteta, vaikka pitäisi. Yrittäjä Halliolla on hieno motto: ”Yhdessä velipojan kanssa on tähän noustu ja yhdessä kaadutaan”. Se kaatumisen aika ei taida olla vielä, sillä metsäteollisuudella menee hyvin, kunhan täällä ei kaikkia metsiä polteta. Mielenkiintoista on nähdä, ajetaanko joskus Anderssonin suunnittelemilla hybridibusseilla. Varmaa ainakin on, että ei ajeta, jos ei yritetäkään. Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja ilmestyy 23.11.2018. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 26.10.2018.

UUSILLA LISÄVALOILLA TURVAA TYÖHÖN 4/2018 syyskuu

PONSSELTA KOLME TULITERÄÄ METSÄKONETTA

TURKULAISOPISKELIJA SUUNNITTELEE OMIA SÄHKÖBUSSEJA

HARVINAINEN KALLIOPORAUS TUO ELANNON IISALMESSA

KANNEN KUVA: PONSSE


UUTISET

Turkulaisyrittäjä tähtää markkinoille omilla kaupunkibusseillaan

Niko Andersson kertoo, että suunnittelun pääpaino on omissa hybridibusseissa. Täyssähköinen kirjastoauto sopii kuitenkin hyvin mukaan.

4 • RASKASSARJA

KUVA: JARI MALM


UUTISET

Jeti Industries Oy:n ensimmäisenä tilauksena on Suomessa ennennäkemätön täysin sähkökäyttöinen kirjastoauto. Teksti JARI MALM | Kuvat JARI MALM, JETI INDUSTRIES OY

T

urkulaisen Niko Anderssonin yritys Jeti Industries Oy toimittaa Turun kaupungille Suomen ensimmäisen täysin sähkökäyttöisen kirjastoauton. Sen perustana ovat yrityksen suunnittelemat sähköiset kaupunkibussit, joiden ensiesittely on näillä näkymin ensi vuoden syksyllä. – Aloitimme jo vuonna 2016 bussien tuotekehityksen. Kirjastoauto tuli kuvaan myöhemmin, kun kuulin sattumalta, että Turku pyytää tarjousta sähkökäyttöisestä kirjastoautosta, Andersson kertoo. Kilpailuun tuli kaksi tarjousta, ja kisan voitti hongkongilainen pörssiyhtiö. Ensin se pyysi Anderssonilta konsulttiapua jälkimarkkinoinnin ja huollon suunnitteluun, mutta päätti kuitenkin luopua koko hankkeesta. Sen jälkeen toisen tarjouksen tehnyt Jeti Industries sai tilauksen ilman uutta tarjouskilpailua. Tilauksen arvo on lähes 400 000 euroa. Jeti Industriesin suunnittelemat ajoneuvot kootaan Kiinassa, mutta suurin osa auton valmistukseen käytetyistä osista tulee Suo-

mesta tai muualta Euroopasta. Andersson laskee, että komponenttien osalta kotimaisuusaste on jopa 70–80 prosenttia. Käytännössä vain ikkunat ja lujitemuoviosat ovat kiinalaisia. – Auton alustan ja korin rakenteet ovat ruostumatonta terästä, jonka toimittaa lahtelainen Stalatube Oy. Päädyimme käyttämään terästä, koska ferriittisen ruostumattoman teräksen suuren lujuuden ansiosta autosta saadaan mahdollisimman kevyt. Andersson kertoo, että päätökseen teräksen käytöstä liittyy myös mielenkiintoinen sivujuonne. Anderssonin valinta sai kiinalaiset kiinnostumaan suomalaisesta ruostumattomasta teräksestä niin paljon, että ovat ostaneet sitä jo miljoonan euron edestä omiin tarkoituksiinsa. Jeti Industries toimittaa Turulle uuden kirjastoauton ensi vuoden loppuun mennessä. Siitä tulee täysin sähkökäyttöinen ja käytännössä yön aikana ladattava. – Ratkaisu sopii olosuhteisiin, joissa autoilla ajetaan alle 100 kilometriä päivässä. Se ei kävisi esimerkiksi Lappiin. Harvaan KUVA: JETI INDUSTRIES OY

Suunnittelussa on pyritty ratkaisemaan paljon sellaisia käytännön ongelmia, joihin liikennöitsijä törmää arjessaan. Havainnekuva ei välttämättä kuvaa bussin lopullista ulkoasua.

asutuille seuduille hybridi olisi parempi vaihtoehto, Andersson toteaa. Kirjastoauton suunnittelu ja valmistus sopivat hyvin osaksi Jeti Industriesin toimintaa, koska kirjastoauto eroaa bussista vain vähän. Kirjastoautomarkkinat ovat kuitenkin pienet, ja siksi yritys tähtää ensisijaisesti bussimarkkinoille – nimenomaan sähkökäyttöisillä autoilla. – Tällä hetkellä hybridit sopivat bussikäyttöön paremmin kuin täyssähköautot, Andersson sanoo. Hän perustelee näkemystään kustannuksilla. Jatkuvasti ladattavan sähköbussin akusto ja latauslaitteisto ovat toistaiseksi erittäin kalliita. Kaupungit tekevät liikennöitsijöiden kanssa lyhyitä sopimuksia ja niiden päättymisen jälkeen kalliita autoja voi olla vaikea myydä. Jos hybridiä verrataan perinteiseen dieselkäyttöiseen bussiin, hybridillä saavutetaan yli 40 prosentin polttoainesäästö. Jeti Industriesin suunnittelemista autoista tulee ultrakondensaattoreilla varustettuja sarjahybridejä, joissa ei ole vaihdelaatikkoa kuten useimmissa muissa hybrideissä. Auton dieselmoottori pyörittää vain generaattoria, joka antaa virran akustolle ja sähkömoottorille. Siihen riittää vähän polttoainetta kuluttava 3,8-litrainen dieselmoottori. Suurin säästö tulee kuitenkin jarrutusenergian talteenotosta. Anderssonin mukaan Jeti Industriesin hybridibussien suunnittelussa on pyritty ratkaisemaan paljon sellaisia käytännön ongelmia, joihin liikennöitsijä törmää arjessaan. Esimerkiksi eripituisten bussien mitoitus on suunniteltu niin, että sivuikkunoita tarvitaan vain kahta kokoa. Se helpottaa huomattavasti rikkimenneiden ikkunoiden uusimista. Tuulilasin kaarevuudesta tulee sellainen, että pyyhkijät liikkuvat isolla alalla eivätkä silti jumitu kulmiin. ■

Kiinalaisbussien ongelmista tietotaitoa Niko Anderssonin kiinnostus bussien suunnitteluun heräsi kymmenisen vuotta sitten. Hänen yrityksensä toi Suomeen Kiinasta yli 20 bussia. – Suunnittelu oli ollut huonoa, ja aluksi autoissa oli paljon ongelmia. Korjasin vikoja kiinalaisryhmän kanssa ja sain valtavasti tietotaitoa selvitellessäni ongelmia. Idea omasta suunnittelusta lähti itämään siitä,

Andersson muistelee. – Ajattelin kuitenkin, että minun pitäisi olla insinööri, jos todella alan suunnitella busseja. Lähdin opiskelemaan ja valmistun vielä tänä vuonna tuotekehitysinsinööriksi. Andersson on rakentanut yrityksensä niin, että tuotekehitys on kokonaan omissa käsissä. Sopimusvalmistaja Kiinassa on ali-

hankkija, joka tekee vain kokoonpanotyön. Ensimmäisen bussin kokoonpanotyöt alkavat Kiinassa lähiaikoina. Andersson arvioi, että ne kestävät kolme - neljä kuukautta. Rakennusvaihetta seuraa testaus- ja hyväksyntävaihe. Ensiesittely on tarkoitus pitää vuoden 2019 syksyllä alan messuilla Brysselissä. Tavoitteena on löytää asiakkaat Suomesta ja muualta Euroopasta.

RASKASSARJA • 5


PALVELEMME LAUANTAISIN KLO 15 ASTI !

NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh +358 400 959 420 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh +358 400 959 450 ma–pe 8–18, la 9–15

info@narhi.com · www.narhi.com

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh +358 400 959 460 ma–pe 8–18, la 9–15

1


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


DIGITALISAATIO 4/5 TRAXEE toimii myös älypuhelimessa ja auttaa suunnittelemaan optimaalisen ajoreitin. TRAXEE seuraa kuljettajien taloudellista ajoa sekä työ- ja lepoaikatietoja.

Merkkivapaa ajoneuvojen hallintajärjestelmä WABCOlta WABCO teki uuden aluevaltauksen ja suunnitteli pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten käyttöön ajoneuvojen hallintajärjestelmän. Tulevaisuudessa ohjelma voi korjata osan ajoneuvojen vikakoodeista etänä. Teksti SARI JÄRVINEN | kuva WABCO

W

ABCO tunnetaan maailman suurimpana raskaan kaluston komponenttitoimittajana, jonka jotkut saattavat myös muistaa siitä, että yritys julkisti ensimmäisenä hyötyajoneuvojen lukkiutumattomat jarrut (ABS). Nyt valmistaja teki ensimmäistä kertaa 149-vuotisen historiansa aikana aluevaltauksen telematiikan suuntaan: Kesäksi markkinoille tuli uusi ajoneuvojen hallintajärjestelmä, TRAXEE. – Se on räätälöity pienille ja keskisuurille kuljetusliikkeille. Raskaita investointeja ei vaadita. Yleensä kuljetusyrittäjä maksaa sekä fyysisestä paikanninyksiköstä että telematiikkaohjelmasta. TRAXEEssä veloitetaan vain ajoneuvokohtainen kuukausimaksu, joka sisältää edellä mainitut peruskomponentit ja tietoliikennekulut, WABCOn Suomen edustaja Veli Kynsijärvi kertoo. TRAXEE muun muassa laskee ja arkistoi kuljettajien ajo- ja lepoajat automaattisesti liikuttaessa Euroopassa. Se kertoo ajoneuvojen sijainnit niin kuljetusliikkeelle kuin tarvit-

taessa asiakkaillekin. Kun kuljettaja kurvaa autoineen etukäteen määritellylle alueelle, ohjelma lähettää tarvittaessa asiakkaalle tekstiviestin, että kuorma saapuu. – TRAXEE rekisteröi tiedot ajoneuvosta CAN-väylän ja digipiirturin kautta. Kojelaudan alle asennetaan 7 x 5 senttimetrin kokoinen paikanninyksikkö, joka sisältää SIM-kortin. Laite toimii maksimaalisesti yhdessä FMS-moduulin kanssa, joka yleensä kaikissa uudemmissa ajoneuvoissa on. Siksi TRAXEE soveltuu hyvin erimerkkisten ja mallisten ajoneuvojen hallintaan. Asennusapua voi kysyä ohjelmaa myyvistä Raskassarja-ketjun liikkeistä. Elokuussa TRAXEEstä löytyi muun muassa englanninja ruotsinkielinen versio. Suomenkielisen käännös oli käynnissä.

– Vaikka vikaa ei saataisi korjattua etänä, tieto vian laadusta saadaan kuitenkin korjaajalle. Kun ajoneuvo saapuu huoltoon, siellä olisivat jo tarvittavat komponentit valmiina odottamassa ja huolto nopeutuisi, Kynsijärvi pohtii. Tulevaisuudessa järjestelmä tuottaa myös ennakoivaa tietoa ajoneuvon kunnosta, vaikka varoituksen, että jarrupalat ovat kulumassa loppuun. ■

Vaikka ohjelma vasta julkaistiin, jatkoa jo kehitetään. Kynsijärven mukaan tulevaisuudessa sen kautta on mahdollista luoda etäyhteys korjaamolle. Parhaimmassa tapauksessa ajoneuvon vikakoodi pystytään korjaamaan etädiagnostiikan avulla, eikä oikuttelevaa autoa tarvitse hinata korjaamolle.

Kun ajoneuvo saapuu huoltoon, siellä olisivat jo tarvittavat komponentit valmiina odottamassa ja huolto nopeutuisi”, Kynsijärvi pohtii. RASKASSARJA • 9


UUTUUDET

Kesä jatkuu valoissa LAZER LED räväytti pimeän torjuntaan kolme uudistettua keinoa. Lazer Triple-R Elite3 -lisävalosarja tuo kesäpäivän tuntua pimeyteen, ja suomalaisten palautteen myötä Utility-sarjan työvalot ovat entistä tehokkaampia. Täysin uusi Linear-lisävalosarja on pieni kooltaan, muttei valoteholtaan. Teksti SARI JÄRVINEN | kuvat VALMISTAJA

D

igilaitteiden näyttöjen sinisten valojen haitoista on varoiteltu pitkään, mutta harvemmin on ollut esillä, että myös moni ammattikuljettaja altistuu silmiä rasittaville sinisävyisille led-valoille pimeässä ajaessaan. – Ruotsissa havahduttiin tähän ensimmäisenä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan parasta silmälle on lähellä päivänvaloa oleva led-valo. Se tarkoittaa noin 5 000 kelviniä, Lazer Lamps Ltd:n Suomen aluejohtaja Markus Michelsson kertoo. Hän vakuuttaa, etteivät Lazerin ledit aiheuta riskiä sairastua silmänpohjan rappeumaan, joka pahimmillaan voi johtaa näön menetykseen. Sinertävää valoa on enemmän, kun lukema nousee esimerkiksi 6 000 kelviniin. Se saa aivoissa aikaan vaikutuksen, että valo olisi todellisuutta kirkkaampi. – Sinisyys ikään kuin huijaa aivoja. Jos tasoitat kaivurin kauhalla kuoppaa, sinertävässä valossa pinta voi näyttää tasaiselta, vaikkei se sitä olekaan, Michelsson sanoo. Päivänvaloa muistuttavaa valoa löytyy muun muassa Lazerin uudistettujen lisävalojen sarjasta Triple-R, johon kuuluvat Elite 2, Elite 3 ja Elite Competition.

Tehoa ja tekniikkaa uudistettiin vauhdikkaalla tavalla, sillä WRC-ralliautoista kerätyn datan avulla Lazer Lamps kehitti Eliten valo-optiikkaa. Keskellä olevat ledit näyttävät nyt pitkälle eteenpäin, sivuilla olevat leveälti sivulle ja hajavaloa on vähemmän. Led antaa sitä enemmän valoa, mitä viileämpi se on. Tämän vuoksi Lazer Lamps käyttää ledeissään elektronista lämmönsäätelyä. – Piirilevyssä on normaalia enemmän kuparia, joka johtaa lämpöä pois led-polttimon luota. Lisäksi runko ja linssi on mietitty niin, että ajoviiman vaikutus olisi mahdollisimman viilentävä.

tulee tuotantoon loppuvuonna, kevyempien menopelien osalta valmistus on jo alkanut. Lisävarusteena on säädettävä keskikiinnityssarja. Suomalaiset ammattikuljettajat ovat osallistuneet melko harvinaisella tavalla Lazerin kehitystyöhön. Vaikka valot valmistetaan käsityönä Essexissä Isossa-Britanniassa, suomalaisten palaute on kulkenut saarivaltioon valojen maahantuojan Pekant Oy:n, Raskassarja-ketjun asiakkaiden ja tehtaan suorien asiakaskontaktien kautta. Niiden vuoksi valmistaja muun muassa laajensi tuotantoaan pari vuotta sitten työvalosarjaan.

Toinen pimeän kauden piristys löytyy uudesta Linear-sarjasta. Erittäin matala, 40-millimetrinen lisävalo sopii maskiupotuksiin, vaikka rekisterikilven päälle. Aerodynamiikkaa testattiin Toyotan tuulitunnelissa ralliautolla, joten polttoainesyöpöksi ei Linearia voi syyttää. Linearin todellisena hienoutena on sen valo-optiikka, joka on optimoitu sen mukaan, kuinka korkealle valo asennetaan. – Sillä on paljon eroa, jos valo on metrin tai neljän metrin korkeudella. Raskaalle kalustolle tarkoitettu Linear

Suomalaisilta tulee kaikkein eniten palautetta! Haluaisin lähettää siitä kiitokset, sillä heidän avullaan olemme pystyneet kehittämään tuotteista parempia”, Michelsson toteaa.

10 • RASKASSARJA


UUTUUDET

– Suomalaisilta tulee kaikkein eniten palautetta! Haluaisin lähettää siitä kiitokset, sillä heidän avullaan olemme pystyneet kehittämään tuotteista parempia. Englannin olosuhteet ovat niin erilaiset, ettei siellä aina ymmärretä, mitä valoille voi täällä tapahtua. Siksi valoja on myös

paljon testattu Skandinavian maissa, Michelsson toteaa. Viimeisimmän hienosäädön tulokset tulivat nähtäville tänä syksynä toisen sukupolven Utility-työvalojen myötä. Alumiinirunko ja watit ovat samat mutta valokuvio leveämpi. Suomalaispalautteen

osuus näkyy linssissä. Rosoisen sijaan pinta on nyt sileä, mikä on helpompi pyyhkiä, kun metsäautoteillä kura lentää. – Annamme työvaloille kahden vuoden takuun, myös kaivoskäytössä, Michelsson huomauttaa.

RASKASSARJA • 11


Raskaan sarjan uusi mestari – Teboil Super HPD ECV 5W-40

Lataa esite Entistä suorituskykyisempi moottoriöljy Kehitimme uuden raskaan kaluston moottoriöljyn. Uusi täyssynteettinen Teboil Super HPD ECV 5W-40 on suunniteltu erityisesti vaativaan työkonekäyttöön. Laajan viskositeettialueen johdosta se on superluokan valinta moottoreihin, joita käytetään äärimmäisen rasittavissa olosuhteissa. Valmistuksessa on käytetty uusimman teknologian perusöljyjä ja lisäaineita. Teboil Super HPD ECV 5W-40 on yhteensopiva nykyaikaisten pakokaasun jälkikäsittelylaitteiden kanssa, ja se soveltuu kattavasti kaikenikäisille raskaan kaluston dieselmoottoreille.

www.teboil.fi

Lue lisää osoitteesta www.teboil.fi tai soita meille numeroon 020 4700 916.


UUTISET

Hiab osti Efferin

Cargotec ja Hiab ovat tehneet sopimuksen kuormausnosturiyhtiö Efferin ostamisesta CTE Groupilta 50 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä Hiab saa lisäystä kuormausnosturitarjontaansa ja laajentaa raskaiden nostureiden valikoimaansa etenkin yli 100 tonnimetrin segmentissä. Muita Hiabin nosturimerkkejä ovat LOGLIFT- ja JONSERED-puutavara- ja kierrätysnosturit sekä Brasiliassa valmistettavat Argos-kuormausnosturit, joiden liiketoiminnan Hiab osti lokakuussa 2017.

Nurminen Logisticsin tulos pieneni Nurminen Logistics Oyj:n vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto kasvoi 22,6 % verrattuna viime vuoteen. Vaikka liiketulos oli positiivinen, se heikkeni merkittävästi 595 tuhanteen euroon. Syynä ovat toimitusjohtaja Marko Tuunaisen mukaan uusien liiketoimintahankkeiden siirtyminen. Muutokset tullimaksuissa pienensivät huolintapalvelujen liikevaihtoa ja heikensivät kannattavuutta. Myös uusien tietojärjestelmien käyttöönotto rasitti huolintapalvelujen kannattavuutta. Uusien järjestelmien uskotaan kuitenkin jatkossa parantavan tulosta. Heinä - joulukuun liiketoiminnan kassavirran odotetaan kehittyvän positiiviseksi. Sitä tukevat Vuosaaren asiakasportfolion kehittyminen ja yhtiön uusi säännöllinen konttijunaliikenne Helsingin satamasta Kiinaan, jonka pitäisi käynnistyä tämän vuoden lopulla. Nurminen Logistics selvittää mahdollisuutta terminaalikapasiteetin lisäämiseksi Vuosaaren terminaalissa perusteollisuuden tuotteille, joille on kysyntää Vuosaaren satamassa mutta rajallisesti palveluja.

Pätevyys sähköiseksi Valttikortiksi Trafi ja Tilaajavastuu ovat käynnistäneet maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen projektin. Siinä kokeillaan sähköistä Valttikorttia, josta selviävät ammattikuljettajan pätevyydet sekä liikenteessä että tehdas- ja työmaa-alueilla. Tilajaavastuun myöntämä sähköinen Valttikortti korvaisi nykyisen korttipinon. Kuljettaja päättää itse Trafin ylläpitämien ajo-oikeustietojensa sähköisestä jakamisesta Mun tiedot -palvelulla (MyData). MyDatalla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan ihmisellä on oltava mahdollisuus hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin hänestä kerättäviä henkilötietoja. Tavoitteena on saada mukaan noin 200 kuljettajaa. Työmaakokeilu on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 loppuun mennessä.

RASKASSARJA • 13


TIENHOITO KUVA NOKIAN TYRES

Kuskiton Valtra-älytraktori aurasi lunta viime talvena ennätysvauhtia eli 73,171 km/h. Samaa ei kuitenkaan vaadita urakoitsijoilta uudessa urakkamallissa.

Uusi urakkamalli tehostaa tienhoitoa, muttei nosta tasoa Liikennevirasto uskoo teiden talvihoidon tehostuvan ja työn laadun paranevan uuden urakkamallin myötä. Nykyinen hoitotaso ei kuitenkaan muutu, jos tiekohtaisiin hoitoluokituksiin ei tehdä parannuksia. Teksti TUOMAS I. LEHTONEN

V

iime talvien vaikeat ja nopeasti vaihtuvat keliolosuhteet ovat tehneet tienkäyttäjien elämän hankalaksi. Asia on havaittu myös Liikennevirastossa, jossa on yhdessä alueellisten ELY-keskusten, Infra ry:n ja urakoitsijoiden kanssa työstetty uutta urakkamallia. Se otetaan ensi kertaa käyttöön lokakuussa, kun 17 tienhoitoalueen urakkatarjouskilpailut käynnistyvät. Muilla alueilla uuteen malliin siirrytään nykyisten sopimuskausien lähestyessä loppuaan. Ensimmäiset uuden urakkamallin mukaiset sopimukset alkavat 1.10.2019. Liikenneviraston mukaan uusi malli korostaa tilaajan ja urakoitsijan yhteistyötä, nopeampaa reagointikykyä muutoksiin ja koko urakointiketjun läpinäkyvyyttä. Tilaajalla on mahdollisuus tutustua alihankintasopimusten sisältöön. Samalla urakoitsijoiden ja alihankkijoiden keskinäiseen sopimiseen tulee lisää joustoa. Tilaaja osallistuu aiempaa enemmän tienhoidon suunnitteluun ja tekee urakoitsijan kanssa yhdessä päätöksiä tienhoidosta.

14 • RASKASSARJA

Työssä hyödynnetään enemmän digitalisaatiota, tietojärjestelmiä ja uutta tekniikkaa. Uusi malli pohjautuu hoidonjohtourakkamalliin, jota on pilotoitu mm. Espoon, Raaseporin ja Lahden tienhoitoalueilla. Destia on osallistunut urakoitsijana Raaseporin pilottiin. Destian tienhoitopalveluiden ja Pohjois-Suomen tulosyksikön johtajan Seppo Ylitapion mielestä hoidonjohtourakkamalli on toimiva. – Uusi malli poistaa sopimuksellisen vastakkainasettelun tilaajan ja urakoitsijan välillä. Nyt istutaan aidosti samassa pöydässä ja mietitään parhaita keinoja tienhoitoon. Kun vuorovaikutus lisääntyy, pystymme reagoimaan nopeammin olosuhteiden muutoksiin ja palvelemaan paremmin tienkäyttäjiä, Ylitapio kiittelee. Hänen mukaansa hoidonjohtourakkamallissa kilpailutusvaiheen rooli korostuu. Aiemmin urakoitsija valittiin pelkästään hinnan perusteella, mutta jatkossa valinnassa painavat myös henkilöstöarvioinnit ja urakoitsijan antamat laatulupaukset.

Käytössä oleva urakan kokonaishinta korvautuu jatkossa tavoitehinnalla. Tämä tasaa osapuolten taloudellista riskiä. – Jatkossa urakoista annetaan tavoitehinta ja tilaaja maksaa toteutuneista toimenpiteistä. Jos työmäärä ylittyy tai alittuu ennakoidusta, korvauksia sopeutetaan. Tavoitteen ylimenevät kustannukset jyvitetään tilaajan ja urakoitsijan välillä, Ylitapio sanoo. Syksyllä käyttöön otettavaan urakkamalliin tulee uutena osana laatulupaukset. Ne eivät ole aikaisemmin sisältyneet hoidonjohtourakkamalliin. – Liikennevirasto työstää vielä laatulupauksen sisältöjä. Ajatuksena on kuitenkin se, että urakoitsija sitoutuu parantamaan esimerkiksi yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja tehostamaan esimerkiksi tienkäyttäjäpalautteiden hallintaa ja käsittelyä. Ylitapio uskoo uuden urakkamallin tehostavan teiden talvihoitoa. Teiden hoitotasoon se ei suoraan kuitenkaan vaikuta.


TIENHOITO –Teiden talvihoidon laatuluokitus ja siihen tehtävät muutokset ratkaisevat, millaiseen tasoon tienhoidossa tulisi päästä, Ylitapio muistuttaa. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto ovat pyrkineet parantamaan viime vuosina myös teiden laatuluokituksia. Tämän vuoden alussa talvihoitoon myönnettiin 2,5 miljoonan euron lisärahoitus. Sillä pystytään nostamaan hoitoluokitusta noin 2 000 tiekilometrillä ja nostamaan tiettyjen tieosuuksien täsmähoitoa. Hoitoluokkien korotukset jakautuvat ympäri maata ja päätöksissä huomioidaan muun muassa raskaan liikenteen tarpeet. ■

Uusi malli poistaa sopimuksellisen vastakkainasettelun tilaajan ja urakoitsijan välillä. Nyt istutaan aidosti samassa pöydässä ja mietitään parhaita keinoja tienhoitoon”, Ylitapio kiittelee.

Pekant RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

Jari Pietilän plussat ja miinukset talvihoidolle

Raskaan liikenteen ja yhdistelmäajoneuvojen määrä on otettu liikennemäärän ohella hoitoluokkien kriteeriksi.

Tietyt työt on tehtävä nopeammin. Toimenpideaikoja lyhennetään esim. liukkaudentorjunnassa II-luokassa 6 h -> 5 h, III-luokassa 8 h ->7 h.

Madalletaan aurauksen lähtökynnyksiä. Liikkeelle lähdetään, kun lunta on satanut vähemmän kuin ennen, kuten II-L: 4-> 3 cm, III-L: 5-> 4 cm.

Tavoitellaan aiempaa nopeampaa reagointia muuttuviin sää- ja keliolosuhteisiin.

Levähdys- ja pysäköintialueet ovat kattavammin talvikunnossapidon piirissä.

Tehostetaan laadunvarmistusta sekä -mittausta, seurantaa ja tietojärjestelmien käyttöä.

Maanteiden hoitotasoon pitäisi saada lukuarvot koko tieverkolle kaikissa talvihoitoluokissa sekä tien laadun että kaluston osalta.

KORJAAMO/VARAOSAT: TURKU Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

info@pekant.fi

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

Tavarakuljetusten arvot otettava huomioon talvihoitoluokituksessa.

Valvonta kuntoon: Pääurakoitsija dokumentoi ja raportoi reaaliajassa anturoiden ja kameroiden avulla sen, mitä on tehnyt. Näin nähtäisiin, täyttyvätkö vaatimukset.

Lähde: SKAL:in järjestöpäällikkö Jari Pietilän esitys Urakoitsijaseminaarissa 21.8.

RASKASSARJA • 15


INNOVAATIOJAHTI

Yhteistyöllä eteenpäin Sandvikilla on suuret odotukset uudesta liikenteen ja logistiikan tutkimusyhteistyöstä. Konerakennusteollisuudessa tuloksia saatetaan nähdä jo muutaman vuoden kuluttua. Teksti MARIANNE MÄKITALO | kuvat VEIKKO WAHLROOS

S

uomessa on aloittanut uusi autonomisen liikenteen ja logistiikan RAAS-tutkimusallianssi, jonka tavoitteena on tukea yritysten innovaatioita ja vauhdittaa meri- ja maaliikenteen, ilmailun ja työkoneautomaation kehitystä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n lisäksi mukana

16 • RASKASSARJA

on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä yrityksiä. – Oikeastaan toive yhteistyöstä tuli teollisuuden puolelta. Suomessa on pitkät perinteet kaivoksissa, satamissa ja metsissä liikkuvien työkoneiden autonomisten ratkaisujen tutkimisessa ja kehittämisessä, VTT:n tutkimusjohtaja Kalle Kantola kertoo.

Työkoneet ovat vientiteollisuuden yksi avaintuotteista. Niissä älykkyys on kilpailuvaltti. Automaation etu on työn tehokkuuden kasvattaminen. Esimerkeiksi Kantola nostaa satamat ja niiden tilantarpeen. – Satamaliikenteen kasvaessa automaation merkitys korostuu. Satamissa on jo nyt


INNOVAATIOJAHTI

Akkulastauskone selvisi kenttätestistä Sandvikilla on kehitetty täyssähkökäyttöinen akkulastauskone, joka on juuri palannut kenttätestistä. Kilpailijoidensa laitteesta tämä eroaa akkujen jäähdytyksen ja pikalatauksen ansiosta. Akkujen pikalatausaseman avulla akut voidaan ladata noin 15 minuutin latausajalla. Pikalatausjärjestelmä vapauttaa akkujen vaihtotyöstä. Tämä lisää työn turvallisuutta. Kapasiteetiltaan kyseessä on seitsemän tonnin lastauskone.

Testiteknikko Markku Henriksson (vas.) ja lastaus- ja kuljetusliiketoiminnan tuotekehitysjohtaja Jari Söderlund esittelevät Sandvikin täyssähkökäyttöistä akkulastauskonetta.

ahdasta. Automaation avulla yksi ihminen voi hallita etänä useampaa konetta, tai kone voi toimia itsenäisesti. Ihmisen rooli ei katoa, mutta se muuttuu. On pohdittava, minkälaisissa töissä täysautomaatio on merkityksellistä ja missä taas on parempi painottaa etäohjattavuutta, Kantola avaa. Lisäksi automaatiolla haetaan turvallisuutta. Jo nyt kaivoksissa käytettävä tekniikka on osittain automatisoitua. Esimerkiksi etäohjattavilla tai täysautomaattisilla lastauskoneilla ja dumppereilla voidaan hoitaa malmin lastaus sekä materiaalin kuljettaminen maanpinnalle rikastettavaksi. Turhaa prosessointia pyritään jatkossa yhä enemmän minimoimaan. – Automaatiolla voidaan hakea ratkaisuja, joilla jo maan alla pystytään koneen avulla todentamaan, missä on malmia ja mikä on sivukiveä, ilman että sivukiveä kuljetetaan maanpinnalle. Liikenteessä ja logistiikassa automaation kehitysajatukset ovat pitkällä.

Kilpailijoidensa laitteesta Sandvikin akkulastauskone eroaa akkujen jäähdytyksen ja pikalatauksen ansiosta.

Vastaavia ratkaisuja voidaan hyödyntää niin työkoneissa kuin joukkoliikennevälineissä, yhteiskehittämispäällikkö Ismo Vessonen VTT:ltä sanoo. Kansainvälisesti toimiville yrityksille RAAS tarjoaa mahdollisuuden saada tukea kehittämistoimintaansa tutkimusryhmiltä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. – Hanke on vasta alussa. Uskon, että tulokset näkyvät jo muutaman vuoden kuluttua suomalaiselle konerakennusteollisuudelle, Kalle Kantola toteaa. Yksi RAAS-yhteistyössä mukana oleva yritys on kaivoksiin poraus-, murskaus-, kuljetusja lastauskoneita valmistava Sandvik. Samaan aikaan Sandvik on avannut Turkuun uuden hybridi- ja sähkökäyttöistä teknologiaa kehittävän tutkimuskeskuksen. – Tampereen tutkimusyksikkömme tekee suoraa yhteistyötä RAAS-hankkeen kanssa, ja odotuksemme ovat suuret. Automaatio-

ratkaisuja voi hyödyntää myös sähkökäyttöisiin ja hybridilaitteisiin, Sandvikin kansainvälisen lastaus- ja kuljetusliiketoiminnan johtaja Mats Eriksson sanoo. Sandvikin Turun yksikössä kehitetään sähkökäyttöistä teknologiaa lastaus- ja kuljetuslaitteisiin kaivos- ja urakointiteollisuudelle. Hybridiratkaisuilla pyritään vähentämään polttoaineenkulutusta verrattuna dieselmoottorin käyttöön. Samalla uudella teknologialla vähennetään pakokaasupäästöjä ja lisätään näin työntekijöiden turvallisuutta, mikä korostuu täyssähköisten laitteiden kohdalla. – Digitaalisuus, sensoriteknologia ja automaatio lisääntyy entisestään. Tulevaisuuden työkoneissa ympäristöystävällisten ja tehokkaampien energialähteiden käyttöä lisätään. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kehittämällä korvaavaa hybridi- ja sähkökäyttöistä teknologiaa, Eriksson sanoo.

RASKASSARJA • 17


INNOVAATIOJAHTI

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Lisävaloa vaativaan käyttöön

Maan alla toimiville kaivoksille investoinnit sähköisiin koneisiin tarjoavat mahdollisuuden pienentää ilmanvaihdon tarvetta. Ilmanvaihto ja polttoaineenkulutus ovat kaivoksille suuria kulueriä. Sandvikilla on useita teknologiahankkeita käynnissä, ja muutamia koneprototyyppejä on testikäytössä. Sähköisiä teknisiä ratkaisumalleja haetaan esimerkiksi autoteollisuudessa jo käytössä olevasta teknologiasta. – Yksi haaste kaivosteollisuudessa on kostea ja lämmin ympäristö sekä laitteiden kestävyydelle asetetut vaatimukset. Lisäksi sähkökäyttöisten laitteiden tarvitsema sähkönsyötön toteutus on usein haastavaa. Tämä johtuu siitä, että kaivoksia ei ole suunniteltu näiden koneiden ehdoilla. Kaivoksissa kuljetetaan raskaita ja isoja kuormia, jolloin koneiden tehontarve on suuri, Eriksson kertoo. Sandvikin ratkaisussa maanalaisen lastauskoneen akut pikaladataan kaivoksen sähköverkkoon liitetyllä latausasemalla. Näin akkuja ei tarvitse vaihtaa, mikä lisää turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. – Yksi haaste maan alla on akkukäyttöisten laitteiden lataaminen niin, ettei sähköverkko kuormitu liikaa. Lisäksi miehittämättömissä automaatioratkaisuissa laitteen pitää tehdä lataussykli automaattisesti. Näihin tilanteisiin haemme ratkaisuja, jatkaa lastaus- ja kuljetusliiketoiminnan tuotekehitysjohtaja Jari Söderlund Sandvikilta. Varovaisen arvion mukaan sähköistä kaivosteknologiaa voi saapua markkinoille laajemmin jo muutamien vuosien sisällä. ■

Led Power työvalot

Valoa pimeyteen Osramin kestävillä led-, halogeeni- ja xenonvaloilla parannat ajokokemusta ja takaat turvallisen matkan.

Varoitettavaa riittää.

18 • RASKASSARJA


DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä. Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle. Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan. • DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja. • Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi

Kaikki raskaan kaluston palvelut Ikaalisissa

Raskaan kaluston korjaamo, maalaamo ja päällirakenteet Puh. 040 596 5800 Avoinna arkisin 7.00-15.30

Palveleva raskaan kaluston varaosaliike Puh (03) 4571144 Avoinna arkisin 7.00-13.60

Sammonkatu 4 Ikaalinen ┃ www.ikaalistenautovaruste.fi

RASKASSARJA • 19


FINNMETKO

Kahdeksanpyöräinen PONSSE Cobra -harvesteri on Mercedes-Benz/MTU-moottorilla ja tehokkaalla yksipiirisellä hydrauliikkajärjestelmällä varustettu muuntautumiskykyinen yleiskone. Alhaisen pintapaineensa ansiosta se etenee sujuvasti upottavassakin maastossa. Cobra voidaan varustaa Ponssen C5-liukupuomi- tai C44+-liikeratanostureilla sekä useilla harvesteripäillä, mikä tekee siitä erityisen monikäyttöisen. Koneen suurin ulottuma on 10–11 metriä.

Ponssella näyttävä ensi-ilta FinnMETKOssa Teksti ja kuvat TUOMAS I. LEHTONEN

Elokuun lopulla Suomen suurin konetyöalojen ammattinäyttely FinnMETKO vyöryi jälleen Jämsänkoskelle. Noin 300 hehtaarin messualueelle palvelujaan ja tuotteitaan saapui esittelemään 400 näytteilleasettajaa, joista useimmilla oli esiteltävänään tuoteuutuuksia. Erityisen isolla panoksella tapahtumaan osallistuivat metsäkoneyritykset. Kolmen messupäivän aikana FinnMETKOssa vieraili lähes 35 000 kävijää. 20 • RASKASSARJA


FINNMETKO

P

onsse osallistui FinnMETKOon valtavalla arsenaalilla. Tuttujen mallien lisäksi ensiesittelyssä oli kolme täysin uutta konetta: Bison-kuorma­ traktori sekä Cobra- ja Fox-harvesterit. Tutut mallitkin olivat päivittyneet isolla kädellä. Uudistumista oli tapahtunut etenkin moottoreissa ja tietojärjestelmissä. Uudenkarheiden PONSSEJEN konepeittojen alla ärähtelevät uudet, tehokkaat ja polttoainetaloudelliset 4- ja 6-sylinteriset Mercedes-Benz/MTU Stage V -moottorit. Ne tuottavat 150–

260 kW:n tehon ja 850–1450 Nm:n väännön. Moottoreiden jälkikäsittelyjärjestelmiin on lisätty DPF-hiukkassuodattimet, mikä tekee moottoreista aiempaa ympäristöystävällisemmät. Ponsse on uudistanut myös metsäkoneidensa Opti-tietojärjestelmän ohjelmiston, käyttöliittymän ja moduulit. Uusi PONSSE Opti4G -järjestelmä käsittelee tietoa sata kertaa edellistä järjestelmäsukupolvea nopeammin. Tietojärjestelmään kuuluva OptiMap2-karttasovellus ilmoittaa kuormatraktorin kuljettajalle, millaista puutavaraa harvesteri on kaatanut ja missä puukasat sijaitsevat.

Ponssen Bison Active Frame on nopea ja tehokas voimanpesä, joka on parhaimmillaan pitkissä kuljetustehtävissä. Bisonin vahvuuksia ovat vahva kuormain, portaaton CVT-voimansiirto, ohjaamon Active Frame -vaimennusjärjestelmä, suuri kuormatila sekä tehokas ja vähäpäästöinen Mercedes-Benz/ MTU 6-moottori. Bisonin maksimikuorma on 16 tonnia.

FinnMETKOssa oli nähtävillä useiden eri toimittajien mobiilihakkureita. Heinolan Sahakoneet Oy:n Heinola 1014 Truck -hakkurimallin 1 000 millin terärumpu saa tarvitsemansa 370–600 kW:n tehon auton moottorista. Hakkuri soveltuu koko-, ranka- ja runkopuiden sekä hakkuutähteiden haketukseen. Koneen tuotto on maksimissaan 350 i-m3/h. Leikattu hake poistetaan rummusta tehokkaasti hydraulikäyttöisen hakkeenheittimen avulla. Näytteillä oli myös astetta järeämpi Heinola 1310 Truck, jonka rummun halkaisija on 1 300 mm ja haketuotto 400 i-m3/h.

Nisula Forest oli Ponssen tavoin isolla satsauksella näyttelyssä mukana. Nisulan osasto oli yksi FinnMETKOn tyylikkäimmistä. Osaston yksi vetonauloista oli uusi kuusipyöräinen N5-harvennushakkuukone. Edelliseen sukupolveen nähden kone on uudistunut niin etu- ja takarunkonsa, ohjaamonsa kuin moottorinsakin osalta. Voimanlähteenä toimii ahdettu ja välijäähdytetty Agco Power 4.9 AWF -moottori (stage 4). Nosturiksi N5:een voidaan valita Nisulan jatkeellinen tai jatkeeton liikeratakuormaaja. Mielenkiintoista oli, että Nisula ei ollut FinnMETKOssa vain esittelemässä tuotteitaan vaan myös rekrytoimassa uutta henkilöstöä.

RASKASSARJA • 21


FINNMETKO

K Auton osastolla oli nähtävillä todellinen maalaustyön helmi, nelivetoinen huoltoautokalustein ja Seikel-maastovarustepaketilla höystetty MAN TGE 3.140 -pakettiauto. Heritage of MAN -nimeä ylväästi kantavan yksilön kuva-aiheet kertovat MANin yli 100-vuotisesta historiasta. Korean maalipintansa lisäksi auto oli kiinnostava siinäkin mielessä, että se edusti messuilla MANin ensimmäistä kevyiden hyötyajoneuvojen sukupolvea. Hiljattain markkinoille tulleesta TGE-mallistosta löytyy kuormajuhtia 3–5,5 tonnin luokassa.

Raskassarjalla oli FinnMETKOssa oma osastonsa, jossa oli tarjolla valikoitu kattaus ketjun tuotteita sekä asiantuntevaa opastusta raskaan kaluston varaosista ja huolloista. Osaston vetonaulana toimi darts-kisa, jota ei tosin kisattu perinteiseen tapaan. Pisteitä kerättiin potkimalla palloja jättimäiseen, ilmatäytteiseen maalitauluun. Osastolla messukävijöitä jututtivat muiden muassa Tommi Tapio (vas.), Harri Lindqvist ja Matti Särkilampi.

NOSTURIHUOLLOT AMMATTITAIDOLLA korjaamo & varaosat (03) 468 2400 VARAOSAT 044 510 4410

SERVICE

KORJAAMO HOLLOLA 044 510 4427 Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA KORJAAMO LAHTI 044 510 4421 Alhonkatu 2, 15610 LAHTI

www.originator.fi 22 • RASKASSARJA


FINNMETKO

Keslalta odotettu uutuus Sähköiset ohjausjärjestelmät ovat valtaamassa markkinoita.

O

hjausjärjestelmärintamalla Keslalla suurimpana uutuutena on nosturin sähköinen ohjaus. Se toimii neljällä vivulla ja kahdella polkimella. Keslan liiketoimintajohtaja Marko Härkösen mukaan monilla mekaaniseen ohjaukseen tottuneilla on ennakkoluuloja sähköisten järjestelmien minivipuja kohtaan, joten uusi ohjausjärjestelmä helpottaa siirtymistä sähköiseen ohjaukseen. – Nosturin liikkeet löytyvät tutuista paikoista, polkimilla käytetään nostoa ja jatketta. Loput nosturin liikkeet toimivat sähköohjatuilla vivuilla, Härkönen toteaa. Ohjausjärjestelmään liitetyt joystickit ovat minivipuja jykevämmät. Mekaaniseen järjestelmään verrattuna ohjaus on kevyt ja tarkka ja säädettävissä kunkin kuskin mieltymysten mukaisesti. Ohjausjärjestelmä on mallisuojattu ja se on saatavilla koko KESLA-autonosturivalikoimaan ensi vuoden kuluessa. Ensimmäisenä

Kesla esitteli FinnMETKOssa monentyyppistä nosturia. Yrityksen selkeä painopiste on uusissa ohjausjärjestelmissä.

ohjausjärjestelmä tulee markkinoille suorapuomisiin 12, 15 ja 17 tonnimetrin nostureihin. Asiakastilauksia ryhdytään ottamaan vastaan lokakuun alussa ja ensimmäiset toimitukset ajoittuvat tammi-helmikuulle. Kesla esitteli kaksi vuotta sitten FinnMETKOssa sähköisen ohjauksen avohallintalaitteeseen. Pääasiallisena kohdemarkkinana ovat Keski-Euroopan maat. Ohjausta on testattu ja

myynti aloitetaan tämän syksyn aikana. – Sähköinen ohjaus on toivottu ominaisuus avohallintalaitteissakin. Järjestelmän komponentit ovat kosteussuojattuja ja olemme testanneet ne toimiviksi monenlaisissa olosuhteissa. Aluksi tarjoamme sitä Z-nostureihimme aina 2109Z-mallista 2117Z-malliin. Tilauksia ohjausjärjestelmästä otetaan vastaan loppuvuodesta lähtien ja ensimmäiset toimitukset ajoittuvat helmi-maaliskuulle. ■

Foxin anatomia

PONSSE C44+ -liikeratanosturissa vivusto toimii mekaanisen sijaan hydraulisesti.

24 • RASKASSARJA

Uusi PONSSE Fox -harvesteri on vanhoja tuttuja perusratkaisuja höystettynä uudella teknologialla. Fox on suunniteltu kulkemaan pehmeillä mailla ja rinteillä. Vakaa meno perustuu kahdeksaan pyörään ja nosturin matalaan painopisteeseen. Uudenlainen nosturi sijaitsee lähellä ohjaamoa, minkä vuoksi työskentelyalueelle näkee hyvin. PONSSE C44+ -liikeratanosturi on suunniteltu erityisesti harvennustyöskentelyyn. Valmistaja lupaa kuitenkin tehon riittävän muillakin työmailla 11 metrin ulottuman ja PONSSE H5 -harvesteripään ansiosta. PONSSE H5 on yleisharvesteripää, jonka suunnittelussa on huomioitu joukkokäsittely. Fox voidaan varustaa myös H6-harvesteripäällä, jolloin nosturin ulottuma on 10 met-

riä. Opti4G-tietojärjestelmä mahdollistaa runkojen joukkokäsittelyn ilman mekaanisia muutoksia harvesteripäähän.

Kuormatraktoriin pitkä teli PONSSE Wisent-, Elk- ja Buffalo -kuormatraktoreiden kahdeksanpyöräisiin malleihin on saatavana uusi telivaihtoehto pehmeiden maiden puunkorjuuseen. Uusi pitkä teli alentaa teloilla varustetun koneen pintapainetta 17 prosenttia vakiomalliseen teliin verrattuna. Pitkän telin napaväli on jopa 1 890 mm.


Varaosat ja tarvikkeet verkkokaupasta. Huollot ja korjaukset kaikkiin raskaan kaluston-, maanrakennus- ja maatalouskonemerkkeihin.

aratuista v a n a ik a n u u k a k lo in Kaikkiin merkkeih yistä -15% lj ö ja ta is im tt a d o su , huolloista Kramer 380-780 suodatinpaketti

(289,-)

249€

Turvakorisetti

(160,-)

Seeker kaukovalo 20 x 80 W

(241,13)

SAE LED työvalotanko 30 W

199€

Nostoketjuyhdistelmä 10 mm

88€

(281,45)

165€

(75,81)

69€

Scanreco akku 3000 mAh

(95,-)

Tarjoukset ovat voimassa lokakuun loppuun. Hinnat alv 0 %.

Varaosat ja tarvikkeet Janne Terkola 040 167 9097 terkola@tha.fi

79€ Huolto Marko Seilonen 0400 381 673 seilonen@tha.fi

RASKASSARJA • 25


MAARAKENNUS

Telaketjuvetoinen uusi suuntaporauskone pystyy etenemään maastossa porauspaikoille.

KALLIOPORAUS iisalmelaisyrityksen vahvuutena Suuntaporaukset ovat lisääntyneet viime vuosina, kun energiayhtiöt haluavat sähkökaapelit maahan. Teksti ja kuvat ILPO LOMMI

I

isalmelaisyrittäjä Ville Husso on työporukoineen melkoinen ”maamyyrä”, sillä hänen yrityksensä suuntaporauslaitteet tunkeutuvat syvälle maanpinnan alle ja etenevät kovimmankin kallion läpi jopa satoja metrejä. Savon Suuntaporaus Oy onkin kallioporauksessa Suomen kärkeä. Sen palveluja kysytään paitsi ympäri Suomea myös Ruotsiin. Mikään porausurakka ei ole jäänyt kesken ylivoimaisen kallion vuoksi.

26 • RASKASSARJA

Suuntaporaukset ovat lisääntyneet viime vuosina, kun energiayhtiöt ovat alkaneet kaivaa sähkökaapeleita maahan ilmajohtojen kärsimien myrskytuhojen vuoksi. Myös valokuituyhteyksien rakentaminen maahan työllistää edelleen. Alle nelikymppinen yrittäjä kouluttautui nuorena metsäkoneenkuljettajaksi. Sitä työtä hän teki kymmenkunta vuotta, kunnes halu yrittäjäksi johti toimialan muutokseen. Miljoonien

eurojen metsäkoneketjuun investoiminen olisi ollut ilman pääomataustoja aloittaneelle liian suuri riski. Niinpä hän alkoi vuonna 2004 kaivuriurakoitsijaksi alalle yleisellä mies ja kone -periaatteella. – Työtä ja elantoa riitti sopivasti, mutta tämän vuosikymmenen alussa mieli teki vaativampiin ja erilaisiin maansiirtourakoihin. Vaihdoin maanpinnan raapimisen maanalaisiin poraustöihin ja perustin Savon Suuntaporaus Oy:n. Startti tapahtui 2010 pienellä


MAARAKENNUS

Yrittäjä Ville Husso hallitsee itsekin maanalaiset poraustekniikat. Taustalla yrityksen uusi hankinta: Sisu Palfingerin nosturilla.

voi siihen kulua kolmekin tuntia. Pehmeässä tai sekamaassa etenemisnopeus on moninkertainen, mutta pulmia voi tulla porausreiän auki pysymisessä.

porauskoneella, joka on vieläkin käytössä. Muutaman vuoden jälkeen alkoi porauskalusto kasvaa urakoiden lisääntyessä. Ville Husso ei tietoisesti alkanut porata maalämpö- ja vesikaivoja vaan valitsi vähemmän kilpaillun mutta haasteellisemman vaakaporauksen. Sitä tarvitaan teiden, vesistöjen ja muiden hankalien esteiden alitukseen esimerkiksi kaapelien ja putkien vetoja varten, kun linjaa ei voida kaivaa maanpinnalta. poraussyvyydet voivat olla satoja metrejä ja -syvyydet jopa 20-30 metriä.

Suuntaporaus on Ville Husson mukaan pystysuoraa haasteellisempaa, mutta mielenkiintoisempaa. – Suuntaporauslinjat eivät ole suoria vaan kaarevia, minkä vuoksi porankärjen ohjaaminen on tarkkaa puuhaa. Porausreiät tukkeutuvat helpommin eikä murskaantunut kivi tule viistoporausreiästä niin hyvin ylös kuin pys-

tyreiästä. Suuntaporauksessa vedetään taipuva muoviputki reiässä porauskoneeseen päin. Samalla voidaan avartaa reikää. Vasaraporauksessa isketään teräsputkea vaakasuoraan reikää pitkin. Junttauksessa eli tunkkauksessa lyödään muoviputkea yleensä kapeampaan reikään. Vuoden nuoreksi yrittäjäksi Pohjois-Savossa 2016 valittu Ville Husso on investoinut useita miljoonia porausyksiköihin, niiden kuljetuskalustoon ja oheisvarusteisiin sekä kalustohalliin. Yksiköitä on seitsemän, kun tänä kesänä

Halkaisijaltaan näinkin iso teräsputki uppoaa maan alle vasaraporauksella.

Maallikosta mitat kuulostavat uskomattomilta kallioporauksessa, varsinkin kun reikien läpimitta vaihtelee sadasta yli 500 milliin eli puoleen metriin. Hussolle mieleen jäävimpiä urakoita ovat Pielisjoen alitus Pohjois-Karjalassa 600 metrin pituisella porauksella sekä Rautalammin 300-metrinen vesistönalitus, kun lähes koko matka oli kovuudeltaan vaihtelevaa kalliota. Se lieneekin maanalaisen kallioporauksen epävirallinen Suomen ennätys. Pora etenee normaalikalliossa noin metrin tunnissa mutta kovimmassa kiviaineksessa

RASKASSARJA • 27


MAARAKENNUS

Suuntaporauksessa tunkeudutaan maan alle monesti varsin pienellä kulmalla pitkiä satojen metrienkin matkoja edeten.

Alalla on nykyisin niin paljon kilpailua, että kaluston pitää olla monipuolista ja huippuluokkaa”, Husso sanoo.

kalusto täydentyi suuntaporaus- ja vasaraporausyksiköillä. – Työntekijöitä meillä on kymmenen. Lisää voisin pari ottaa. Poraan itsekin, jotta tiedän, miten työtä tehdään ja osaan kouluttaa uusia työntekijöitä. Tekemällä olen tämänkin työn oppinut. Porauskalusto on kehittynyt puolessa vuosikymmenessä paljon erityisesti porien kestävyydessä, niiden maanalaisissa ohjausmenetelmissä ja automatiikassa. Alalla on nykyisin niin paljon kilpailua, että kaluston pitää olla monipuolista ja huippuluokkaa. Meillä on suuntaporausyksiköiden lisäksi vasaraporaus- ja junttauskalustoa erilaisia työkohteita varten.

28 • RASKASSARJA

– Vahvuutemme on kallion läpi tunkeutuminen. Se vaatii osaamista sekä erikoiskestävää ja tehokasta porauskalustoa hydraulisina voimanlähteinä olevine ilmakompressoreineen. Kallioita on kovuudeltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Suomessa ja Ruotsissa ne ovat Euroopan kovimpia, mikä aiheuttaa kaluston ja erityisesti porien karbidikruunujen nopeaa kulumista. Yllätykset ovat Husson mukaan tavallisia ja jokainen työmaa on erilainen. – Ympäri vuoden työskenneltäessä kova pakkanen on vaativimpia olosuhteita niin miehille kuin laitteillekin. Se vaatii esimerkiksi porausrei’istä ylösnousevan vetisen bentoniittisaven lämmittämistä, koska otamme saven talteen uusiokäyttöä varten. – Oppirahoja on maksettu työvälineiden särkymisillä ja katkenneiden porausputkien jäämisellä maahan. Eipä niitä sieltä ylös saa eivätkä vakuutukset korvaa menetyksiä. Siksi pitää pyrkiä kestävämpiin ja tehokkaampiin laitteisiin sekä parempiin työtapoihin. Husso muistuttaa, että porauskalusto on yksilöllistä eikä se valmistu liukuhihnalta ja yhdeltä toimittajalta tilaten. Porausyksiköt pitää rakentaa tarkasti suunnitellen sekä räätälöiden yrityksen työtarpeiden mukaan. – Suuntaporauskalustomme tulee porilaiselta Maakone Oy:ltä, joka tuo maahan hyviksi osoittautuneita saksalaisia Tractor-Technikin porauslaitteita. Autamme niiden tuotekehityk-

sessä välittämällä tietoa toimivuudesta vaativissa olosuhteissa. Suuntapora liikkuu työkohteessa omalla telatraktorialustalla, mutta sen tukena on muun muassa porausnesteitä sisältävä ja kuljetuslavettia vetävä konttiauto. Tänä kesänä hankittu upouusi auto on Sisu, koska se on Ville Husson mielestä maastokelpoisin vääntöjäykän runkonsa ja hyvän akselirakenteensa ansiosta. Uuden vasaraporausyksikön yritys hankki ylitorniolaiselta Geonex Oy:ltä. Husso korostaa, että tärkeä yhteistyökumppani kaluston kokoamisessa on vieremäläinen Ville Koljonen Oy. Se on rakentanut uuden Sisu-vasaraporausauton rungon päälle lavan ja asentanut auton perään kemiläisen Osaratas Oy:n 53 tonnin nosturin. Se parantaa nosturin käytettävyyttä olennaisesti ilmakompressorin ja perävaunussa kulkevan porauslaitteen nostoissa. – Noin isoa nosturia ei ole juurikaan asennettu auton perään, mutta Sisun rungon hyvä vääntöjäykkyys ja vakaa alusta apurunkoineen mahdollistavat sen. Apurungon teko oli Sisuun helpompaa kuin kilpaileviin merkkeihin. Ennestään meillä on kaksi Sisua, kaksi ”Mersua” ja yksi Volvo. Hankimme ne kaikki käytettyinä, mutta nyt päädyimme uusiin autoihin. Laskin, että ne tulevat parinkymmenen vuoden aikavälillä edullisemmiksi kestävyytensä, toimintavarmuutensa ja pienempien huoltokustannustensa ansiosta, sanoo Husso. ■


Your brand for a good job! Varaosat vetoautoihin, kärryihin, busseihin ja kuorma-autoihin

DT® Spare Parts – Genuine Quality. Durable Trust. www.dt-spareparts.com

DT® Spare Parts tarjoaa:

Digitaaliset tuotekuvastot ilmaiseksi:

▪ 35 000 tuotteen valikoiman

http://dcat.dt-spareparts.com

▪ 30 digitaalista ja painettua tuotekatalogia ▪ Nykyaikaiset verkkopalvelut ▪ 24 kuukauden takuun Ota yhteyttä ja löydä etusi:

http://benefits.dt-spareparts.com Kysy paikalliselta toimittajalta DT® Spare Parts -varaosista! DT - Diesel Technic AG:n tuotemerkki, Saksa - www.dieseltechnic.com

Seuraa meitä:

www.dt-web.tv


MAASTOPALO

30 • RASKASSARJA


MAASTOPALO

Pyhärannan suuressa maastopalossa metsäkonekuljettajat lähetettiin harvinaiselle työkeikalle metsäpalon eturintamalle. Tehtävänä oli saada tulimeri aisoihin.

RASKASSARJA • 31


MAASTOPALO

” O

Palokujalla saatiin rajattua metsäpalo. Oikealla näkyy osittain palaneita puita.

Tuulen mukana lensi palavia oksia ja lehtiä. Olihan siinä iso riski, että koneet syttyvät palamaan”, Juho Hallio sanoo.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN ja KONEURAKOINTI HALLION TYÖNTEKIJÄT SARI JÄRVINEN | kuvat KONEURAKOINTI HALLION TYÖNTEKIJÄT ja SARI JÄRVINEN li heinäkuun 18. päivä, ja voiluotolainen koneurakoitsija Juho Hallio oli juuri saanut päivän työnsä tehtyä. Hän käveli kotipihallaan kello neljän aikoihin, kun tuli vilkaisseeksi pellon reunaa. Metsän siluetin takaa nousi tumma savupilvi. Pyhärannan suuri maastopalo oli syttynyt noin kymmenen kilometrin päähän Juhon kotitilasta. Hälytys oli annettu vajaa kaksi tuntia aiemmin. Juho vilkaisi puhelintaan, aavisteli, että puhelu voisi olla tulossa. Koneurakointi Hallio Oy oli Pyhärannan VPK:n listalla, johon oli koottu tietoja koneista, joita voitaisiin käyttää metsäpalojen sammutustöissä. Juhon ja hänen veljensä Matias Hallion urakointiyritys oli päätynyt mukaan vähän sattumalta, heidän kahden työnteki-

32 • RASKASSARJA

jänsä kautta, jotka olivat mukana Pyhärannan VPK:ssa. Sattuma oli hiukan mukana myös silloin, kun Juho ylipäänsä metsäalan yrittäjäksi päätyi. – Kun lähdin vuonna 2005 armeijaan, kaverit sanoivat, että kannattaa olla yrittäjä, niin saa paremmin iltavapaita, mies hymähtää. Niin Juho tuli ostaneeksi naapurin vanhan kaivurin. Armeijan viimeisellä viikolla hän osti metsäkoneen. Koulun sijaan nuorta miestä nimittäin kiinnostivat metsätyöt, joita oli setänsä kanssa tehnyt koko ikänsä. – Niitä tehdessä saa olla sopivan yksin. Noin puoli tuntia sen jälkeen, kun Juho oli huomannut savupilven, puhelimeen tuli eloa. Soitto tuli Turusta, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. – Teillä on ilmeisesti metsäkoneita? linjan päässä kysyttiin. Olihan niitä. Veljesten yritys oli kasvanut

Koneyrittäjä Juho Hallio sai heinäkuussa kutsun harvinaisen haastavalle keikalle.


MAASTOPALO

Mustaksi palaneen kaarnan alla oleva puu kiinnostaa tuhohyönteisiä.

niin, että sillä oli kuusi metsäkonetta, 15 vakituista työntekijää ja rutkasti töitä. Lisäksi oli kaksi kaivuria ja lavettikalustoa. – Tuokaa kaikki koneet tänne! soittaja kehotti.

tä ylityöt lähtevät nyt pyörimään, Juho kertoo. Osa kuljettajista oli kesälomareissussa, mutta Juho pyysi apuun Metsäpalvelu Salomäki Oy:tä, jolta saatiin moto paikalle.

– Osasin vähän odottaa puhelua, mutta en sitä, millä voimalla sammutustöihin lähdettiin. Esimerkiksi viime kesän metsäpalossa oli mukana vain yksi kone. Palokunnilla on ollut pulaa saada käyttöön metsäkoneita yleensäkin, nyt haittana olivat vielä kesälomat. Yksi Hallioiden metsäkoneista oli Porissa, toinen Kokemäellä, molemmat noin tunnin ajomatkan päässä palopaikalta. Aamuvuorossa olleet kuljettajat olivat juuri saaneet päivänsä valmiiksi. – Oli mieletön tuuri, että minulla oli kaksi lavettia vapaana. Soitin kuljettajille, jotka suostuivat saman tien tulemaan avuksi. Ei heitä tarvinnut suostutella. Tein selväksi, et-

Samaan aikaan Pyhärannan Santtion metsissä tuli poltti puiden juuria, jonka jälkeen männyt kaatuivat rytisten. Yksi puista osui Pyhärannan VPK:n paloauton päälle. Juho painoi Scaniaan vauhtia ja toi lavetilla yhteensä neljä konetta palopaikalle. Motokuskien tehtäväksi määrättiin palokäytävän eli rajoituslinjan teko paloalueen kärkeen. Ohjeeksi saatiin seuraavaa: ”Unohtakaa kaikki metsätalouden opit. Kaatakaa puut äkkiä pois!” Se tarkoitti palavan aineksen poistamista noin 1,5 kilometrin matkalta 50 – 60 metrin leveydeltä. Siihen palomiehet saisivat muodostettua ns. letkulinjan. KUVA: KONEURAKOINTI HALLION TYÖNTEKIJÄT

Metsäkoneet ajettiin palopaikalle lavetilla savun läpi.

Kiireessä ei ehditty lajittelemaan, kenen metsästä mitkäkin puut kaadettiin. Osa osittain palaneista puista pystytään käyttämään hyväksi energiapuuna.

Motokuskien työmaan lähtöpiste sijaitsi paikalla, josta muutaman metrin päässä metsäkoneista loimusi ja savusi metsää. – Tuulen mukana lensi palavia oksia ja lehtiä. Olihan siinä iso riski, että koneet syttyvät palamaan, Juho sanoo. Suomalainen maastopalo on keskimäärin puolen hehtaarin kokoinen ja se sammutetaan nopeasti. Pyhärannassa tuli riehui ensin 50 hehtaarin alueella, josta se vain jatkoi tuhoavaa matkaansa kuivassa metsässä. Palo ei ollut hallinnassa. Lähellä olevista taloista evakuoitiin yli 50 ihmistä. Pelastuslaitos tiedotti STT:n välityksellä, että palo muodostaa voimakkaasti savua. Ihmisiä kehotettiin pysymään poissa savun vaikutusalueelta. Juuri sinne, savun hämyyn käveli Juho Hallio. Hän kulki jalkaisin metsäkoneiden edellä ja merkitsi nauhoin reittiä, jotta kuljettajien olisi helpompi kulkea oikeaan suuntaan. Hallion ja Salomäen metsäkoneet raivasivat sen, minkä ehtivät. Välillä tuli oli kauempana, välillä oltiin niin lähellä, että metsäkoneiden päälle satoi vettä. Se tuli helikopterista, joka yritti sammuttaa paloa ylhäältä päin. – Siellä oli aivan käsittämättömän kuuma! Savua ja nokea oli joka paikassa. – Runkojen sahauksessa tehtiin varmaan ennätys. Kun saimme homman valmiiksi, palomiesten isoin jermu ihmetteli, että miten olimme pystyneet hakkaamaan palokujan niin äkkiä. Kuskeja vaihdettiin, kun ensimmäinen porukka oli työskennellyt 16-20 tuntia. Seuraavana päivänä tuotiin kolme motoa lisää.

RASKASSARJA • 33


MAASTOPALO KUVA: KONEURAKOINTI HALLION TYÖNTEKIJÄT

Kun palo oli syönyt noin sata hehtaaria metsää, sen menolle saatiin stoppi. Paloa oli sammuttamassa yhteensä yli 200 ihmistä. Motokuskien työ ei suinkaan loppunut siihen: edessä oli paloalueen raivaus. Kaksi Hallion konetta kaatoi palaneita puita, jotka ajettiin palamattomalle alueelle. Kaksi konetta lähetettiin pahempaan paikkaan, ehkä kuumimpaan kaikista. Metsänpohjassa kyti yhä vaarallisia palopesäkkeitä. Paikkaa kutsuttiin kattilaksi, sillä metsässä paloi kallionkolossa puolen – yhden hehtaarin kokoinen alue, joka muistutti hornankattilaa. Se ei tuntunut sammuvan millään. Palomiehet ruiskuttivat koko ajan koneiden alle vettä, sillä vaarana oli, että ne syttyvät palamaan. – Lämpö oli uskomaton. Helikopteri ajoi sinne vettä ja vaikka puut kaadettiin motoilla juurineen nurin, maa savusi silti. Se oli aivan käsittämätöntä! Kaivurit käänsivät koko paikan maaperän ja lopulta viimeinenkin liekki hiljeni. Palo ei vaatinut ihmisuhreja. Hallion metsäkoneet ja kuljettajat selvisivät vaurioitta.

Metsäkoneita käytettiin Pyhärannassa myös palonaikaiseen työhön.

– Kuljettajat venyivät äärimmilleen. Koneissa oli nokea joka paikassa, mutta toisaalta ovat ne aina likaisia metsätöiden jälkeen. Savulta koneet haisevat vieläkin. Jälkikäteen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen aluepäällikkö Kari Alanko kiitteli pelastajia. – Raivaamassa olleet metsäkoneenkuljettajat olivat todellisia ammattilaisia, Alanko totesi. – Koen velvollisuudeksi mennä auttamaan. Kun katsoo Ruotsin mallia, ei se ole

kenenkään etu, että metsää palaa sellaisia määriä, Juho toteaa. Itse asiassa Juho ja Matias Hallion toiminta on herättänyt aiemminkin huomiota. Rauman Yrittäjät ry valitsi heidät Vuoden 2017 nuoriksi yrittäjiksi – eivätkä tehneet huonoa valintaa. – Ihmettelimme, että miten ne tällaisen alan noteerasivat. Emme me sen kummallisemmin ole duunia tehneet kuin muutkaan. Taisimme vain olla ainoat nuoret yrittäjät Rauman seudulla, Juho naureskelee. ■

0207 119 862 0207 119 877

34 • RASKASSARJA


PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Kuljettajan lätsä

M

asan isä ajoi kuorma-autoa, Kontio-Sisua. Masa oli varma, että hänestäkin tulee kuorma-autonkuljettaja. Hän oli sitä mieltä, että oli mahdoton keksiä hohdokkaampaa ammattia. En ollut yhtä varma, mutta en ruvennut kinaamaankaan. Jos kysymys olisi esitetty ammattien parhaimmiston äänestysvaalikoneessa, olisin vastannut ”lähes samaa mieltä”. Masan isällä oli ruskea kuskin koppalakki, jota hän kantoi rennosti vinossa ja vähän lippa pystyssä, niin kuin Tapio Rautavaara elokuvissa. Kerran kuussa Masan varmuus tulevaisuudestaan joutui koetukselle. Isä ei tullutkaan lauantaina kuorma-autolla töistä kotiin, vaan polkupyörää taluttaen humalassa. Äiti suuttui, ja alkoi naapurustoon asti kuulunut riita ja mekastus. 10-vuotiaana Masa vannoi, ettei korkkaisi koskaan viinapulloa eikä tulisi kotiin polkupyörää humalassa taluttaen. 14-vuotiaina ostimme Karhu-viinapullon mieheen ja huikkailimme pottumme metsässä. Masasta tuli pitkäaikainen YK-sotilas ja palomies. Hän kunnostautui YK-tehtävissä niin, että kohosi vääpeliksi, vaikka oli varusmieskoulutukseltaan sotamies. 35 vuotta myöhemmin, kun en ollut ajatellut Masaa vuosikymmeniin, olin haastattelemassa liikennöitsijää, joka ajaa Nesteen polttoainetta laivoihin. Jostain päähänpistosta poikkesin matkan varren kirkossa ja hautausmaalla, jossa en ollut koskaan käynyt, vaikka olin

10-vuotiaana Masa vannoi, ettei korkkaisi koskaan viinapulloa eikä tulisi kotiin polkupyörää humalassa taluttaen. 14-vuotiaina ostimme Karhu-viinapullon mieheen ja huikkailimme pottumme metsässä.

koko ikäni ajellut ohi. Pitää kerrankin tutustua, kotiseudun kulttuurinähtävyys, patistin itseäni. Kirkon läheisyydestä silmään pisti melkein ensimmäiseksi pieni hautakivi. Luin siitä Masan isän nimen. Muistin, että Masan vanhemmat erosivat. Isä oli muuttanut avioeron jälkeen naapurikaupunkiin. Sen hautausmaalle hän oli parkkeerannut lepäämään. Selvitin numerotiedustelusta Masan yhteystiedot. Hän asui Keski-Suomessa. Soitin hänelle ja sanoin, terveisiä isäukoltasi, komealta autokuskilta, hän vilkutti minulle äsken kuorma-autokuskien pilven päältä. Vähän jännitin, kuinka Masa reagoi. Hän naurahti ja sanoi iloisesti, taisi olla paljain päin, minulla on hänen lätsänsä tallella. Hienoa, minä sanoin, se on komea lätsä. Aku Aittokallio


AUTOESITTELY

Yrittäjäpalvelun ykkönen siirtyi tien päälle Liedon kunnan yrityspalveluista ei veto lopu kesken, sillä toimisto siirtyi nelivetoisen Mercedes-Benzin kyytiin. Päästäkseen sen rattiin kunnanjohtajakin päätti ajaa kuorma-autokortin.

36 • RASKASSARJA


AUTOESITTELY

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

L

iedon kunnassa on innostuttu autoilusta niin, että kunnanjohtaja Esko Poikela ja rekrytointi- ja kehittämisasiantuntija Marja-Leena Hämäläinen ovat ilmoittautuneet kuorma-autokurssille. Syynä on Liedon uusi toimistoauto, joka toi uuden vaihteen yrityspalveluihin. Mercedes-Benzin sisältä löytyy nimittäin tyylikäs neuvotteluhuone. Pöydän ja seinän yhtymäkohdasta nousee ylös nappia painamalla iso tietokonenäyttö. – Nyt pystymme tuomaan palvelut suoraan yrittäjien luokse. Olemme tehneet toimistoautolla myös tonttiesittelyjä, jolloin voimme katsoa tietokoneelta kaavat suoraan asiakkaan kanssa. Pystymme myös allekirjoittamaan erilaisia sopimuksia saman tien autossa, Liedon yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoff kertoo. Autoa voidaan käyttää myös messuosaston jatkeena ja hieman yllättäen myös liikkuvana mainoksena. – Pysäköin auton kerran Citymarketin pihalle, ja kun tulin takaisin, auton ympärille oli kokoontunut joukko ihmisiä. Luulin, että siellä oli tapahtunut joku onnettomuus, jota oli keräännytty katsomaan, Stepanoff sanoo. Mitään onnettomuutta ei ollut. Ihmisiä vain kiinnosti erikoinen ja näyttävä ajoneuvo. – Laitoimme sen kylkiin isot teippaukset, vähän samaan tapaan kuin rekoissakin on. Ne ovat olleet hyvää julkisuutta. Sopivan ajoneuvon hankinta ei ollut aivan helppoa. Esimerkiksi Saksassa myyntitöissä käytetään paljon liikkuvia toimistoautoja, mutta niiden hinnat eivät kunnalliseen budjettiin mahtuneet. – Autoissa oli mukana saunaa ja poreallasta. Tavallisessa matkailuautossa taas sänky on niin hallitseva elementti, ettei se oikein sovi toimistokäyttöön. Se voisi antaa työnteostamme vähän väärän kuvan, Stepanoff hymyilee. Toimistoauton hankinnasta oltiin jo luopumassa ja Stepanoff käveli hieman pettyneenä kohti Caravan-messujen ulko-ovea. Pihalla hän kiinnitti huomion tummaan matkailuautoon. – Se oli kuin armeijan hyökkäysvaunu. Aivan upea. Kyltissä luki myytävänä tarvittaessa. Auto oli ollut pohjoisessa toimivalla yrittäjällä ja räätälöity toimistokäyttöön. Maastoajon vuoksi se oli nelivetoinen, lujalla alustalla. Korkeutta oli kolmatta metriä.

Liedon kunta teki kaupat. Vuoden 2008 Mercedes-Benz-Weinsbergillä ei ollut ajettu kuin noin 30 000 kilometriä. Jotain Liedon aktiivisuudesta kertoo sekin, että toimistoautolla on kuljetettu työnhakijoita suoraan yrityksiin. Myös kuljetusyrittäjä Kimmo Vartiainen on saanut palkattua kunnan työllistämispalvelujen kautta kaksi kuljettajaa. Kolmas oli työharjoittelussa. – Uusin kaveri tuli meille Somerolta. Sinne ajaa halliltamme noin tunnin, Vartiainen sanoo. – Monella alalla alkaa olla sellainen tilanne, että kaikki työkykyiset ovat jo töissä. Se kääntyy kohta työntekijän eduksi. Olemme kuitenkin vielä löytäneet kuljettajia verkostojemme kautta, toisista yrityksistä emme niitä kalastele, Stepanoff kertoo. Työvoimapulan kanssa tuskaileville kuljetusyrittäjille Liedon yritys- ja työllisyyskoordinaattori antaa vinkin. Kuljettajia voi kysellä suoraan puolustusvoimien autokomppaniasta. Jos kuljettajalla on ikää tarpeeksi, myös ammattipätevyys on yleensä kunnossa.

Weinsberg kulkee 3-litraisen dieselin voimin.

Vartiainen kiittelee Stepanoffia myös ripeästä toiminnasta Tyllin teollisuusalueen viemäröinnin suhteen. Yrittäjiä harmitti, ettei alueella ollut kunnallista jätevesiviemäriä ja ottivat asian puheeksi yritys- ja työllisyyskoordinaattorin kanssa. – Viemäröintitöiden pitäisi alkaa nyt elosyyskuussa, kuljetusyrittäjä toteaa. Eikä Vartiainen ole muuten ainut, joka on tyytyväinen Liedon kunnan palveluihin. Tänä vuonna yrittäjät äänestivät Liedon parhaaksi keskisuureksi kunnaksi yrittää Suomessa. ■

Työvoimapulan kanssa tuskaileville kuljetusyrittäjille Liedon yritys- ja työllisyyskoordinaattori antaa vinkin. Kuljettajia voi kysellä suoraan puolustusvoimien autokomppaniasta.

Monen kuljetusyrittäjän auton hytti on alkanut muistuttaa liikkuvaa toimistoa, mutta Liedossa sille päätettiin antaa kunnon puitteet. Toimistoa testaavat Mika Stepanoff (vas.), Marja-Leena Hämäläinen ja Kimmo Vartiainen.

RASKASSARJA • 37


YRITTÄJÄESITTELY

Kimmo Vartiainen huoltaa autoja paljon itse, mutta on käyttänyt isommissa remonteissa Liedon Avantin kuljetuskeskittymän palveluja, kuten Pekantia ja Vehoa.

Huonekalukuljetukset tuplaantuivat Kuljetusyrittäjän uutena aluevaltauksena ovat jääkaappien ja pesukoneiden asennustyöt. Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

V

arsinaissuomalainen Kimmo Vartiainen on ollut yrittäjänä vasta kuutisen vuotta, mutta on sinä aikana lähes tuplannut kuljetettavien lähetysten määrän. Kun hän aloitti vuonna 2012, lähetyksiä oli noin 500 – 600 kuukaudessa. Nyt parhaimpina aikoina ajetaan 1 000 toimitusta kuukaudessa. Suurin osa ajoista on huonekalujen kotiinkuljetuksia. – Maskun Kalustetalo Oy on lisännyt myyntiä. Lisäksi verkkokauppa on yllättävän iso tekijä nykyään, Vartiainen pohtii. Aluksi apuna oli kummipoika, nyt toimitusjohtajalla on 11 työntekijää. Kuusi jakeluautoa kulkee päivisin koko ajan liikenteessä, ja onpa oma tytärkin saatu töihin mukaan. Liedon yritys- ja työllisyyskoordinaattori Mika Stepanoffin mielestä Vartiaisen kaltainen yrittäjä on kunnalle unelma. – On uskallettu kasvaa hallitusti ja johdonmukaisesti. Kun työntekijöitä kohtelee hyvin, he viihtyvät, Stepanoff toteaa.

38 • RASKASSARJA

Vartiainen maksaa kuljettajilleen yhtä palkkaluokkaa korkeampaa taksaa kuin tarvitsisi. Hänestä se on reilua, sillä työaika ei aina ole säännöllinen. Huonekalujen kuljetus ihmisten koteihin voi joskus hankalassa paikassa viedä enemmän aikaa kuin suunniteltiin. – Olen painottanut kuljettajille, että he ovat asiakaspalvelutyössä. Ihmisen koti on paikkana tabu. Yhä useammin huonekalujen kotiinkuljettajalla on myös paluukuorma. Kuljetus Kimmo Vartiainen hoitaa samalla käynnillä vanhat huonekalut ja kodinkoneet kierrätykseen, jos asiakas niin haluaa. Nykyään sitä tahtoo lähes neljäsosa tilaajista. Uusi aluevaltaus Kuljetus Kimmo Vartiaiselle ovat pesukoneiden ja jääkaappien asennustyöt. Niitä varten kaksi kuljettajaa kävi kolmen päivän kurssin. Vartiainen toimii Postin alihankkijana, mutta on poikkeus yrittäjäkaartissa. Hänen hallissaan tai autoissaan ei ole yhtään Postin henkilökuntaa. Lietolainen kuljetusyrittäjä sopii

Vartiainen maksaa kuljettajilleen yhtä palkkaluokkaa korkeampaa taksaa kuin tarvitsisi. Hänestä se on reilua, sillä työaika ei aina ole säännöllinen.

itse ajonsa. Ennen oman yrityksensä perustamista Vartiainen oli ollut vuodesta 1989 lähtien Postilla hoitamassa kuljetuksia. – En ole katunut ryhtymistä yrittäjäksi. Olen tyytyväinen Tyllin teollisuusalueeseen, josta ostin kaksi vuotta sitten oman hallin edulliseen hintaan. Nyt vain pitäisi tuota metsää kaataa, kun pihaa tarvitsisi laajentaa, toimelias Vartiainen pohtii. ■


LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Alkuperäisillä varaosilla turvallisuutta ja tehokkuutta

www.raskasosa.com

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 7.00-18.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys: p. 0500-500 252

Laatua edullisempaan hintaan

Ilma- ja polttoainesäiliöt

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

RASKASSARJA • 39


Aika on rahaa. Sinulla on aikataulut jotka eivät saa pettää, etkä tarvitse ylimääräisiä ongelmia koneiden rikkoutumisesta. Tarvitset tuotteet ja partnerin johon voit luottaa. Yhteistyökumppanin, joka todella ymmärtää mitä raskaskalusto tarkoittaa. Valvolinen kanssa voit luottaa huippu laadukkaisiin tuotteisiin, jotka suoriutuvat raskaimmistakin olosuhteista. Tuotteet ovat suunniteltu lisäämään luotettavuutta, tehokkuutta ja suorituskykyä. Käytännön kokemuksemme ja palvelumme myötä teemme työmme niin, että sinä suoriudut omastasi. Koska me tiedämme, että siitä suoriutumiseen vaaditaan vain kolme asiaa. Verta, Hikeä ja Öljyä.

Löydä paikallinen jälleenmyyjäsi: www.valvolinefinland.fi

SPECIALISTS IN HEAVY DUTY LUBRICANTS


MOOTTORIURHEILU

KUVA: TUOMAS I. LEHTONEN

FinnMETKOssa puu sai kyytiä useiden näytteilleasettajien työnäytöksissä, mutta myös puunkuormauksen ja metsäkonekuskien SM-kisoissa. Finaalissa kilpailijoiden työvälineinä oli Hiabin Loglift 118S -puutavaranosturi ja Volvo FH16 750hv 8x4 -puuauto. Kilpailun järjestivät Volvo Trucks, Hiab ja SKAL.

Raskaan sarjan mestarit Kuluneena kesänä ratkesi raskaiden ajoneuvojen luokissa monta mestaruutta. Truck Pullingin uudehkossa 6500-kiloisten sarjassa voiton vei debyytin tehnyt Linnan porukka.

Tulokset: PUUNKUORMAAJAMESTARI Naisten sarja

TRUCK PULLING Race Trucks 6 500 kg

1. Jonna Matikainen 2. Sarah Lindahl 3. Maija Pohjankivi

1. Scania P114, Jaakko/Juho/Antti Linna 2. Leilah, Petri Ingalsuo 3. Pikku Harald, Hanna Puikkonen 4. The Little Stick, Jarmo Ahtola 5. Svetlana Himo, Vesa/Sauli Kivimäki

Miesten sarja 1. Pekka Villman 2. Kai Siren 3. Jari Sarajärvi

Veteraanisarja 1. Auvo Rautiainen

METSÄKONEENKÄYTÖN SM 1. Teemu Honkalatva 2. Ville-Veikko Määttä 3. Ville Jalkala

MAARAKENNUSKONEEN­ KULJETTAJIEN SM 1. Juhani Niemiaho 2. Mikko Jokinen 3. Jani Raja

Race Trucks 8 500 kg 1. Volvo Viking, Pekka Herlevi 2. Volvo Titan, Matti Herlevi / Juho Linna 3. Jyry-Sisu, Tero Äyräväinen 4. Harald Hirmuinen, Jyrki Mäntynen / Jukka Laitamäki

Linja-autosarja 1. Pentti Havi, Pohjanmaan osasto 2. Timo Sulin, Hyvinkään osasto 3. Matti Komonen, Hyvinkään osasto

Puoliperävaunusarja 1. Laura Reentie, Tampereen osasto 2. Henry Nordlund, Porin osasto 3. Jarkko Vihervaara, Imatran osasto

Täysperävaunusarja 1. Marko Tiihonen, Kuopion osasto 2. Vesa Rahkola, Kala-Pyhäjokilaakson os. 3. Antti Kekäläinen, Kuopion osasto

RATAKUORMA-AUTOT SM

Nuorten sarja

1. Mika Mäkinen 2. Jarmo Kinnunen 3. Sulo Koivuniemi

1. Roope Juutilainen, Helsingin osasto 2. Keijo Koski, Kuopion osasto

AJOTAIDON SM Kuorma-autosarja 1. Ville Alanen, Tampereen osasto 2. Janne Kalliomäki, Porin osasto 3. Mika Mäklin, Kuopion osasto

Pakettiautosarja 1. Timo Kääriäinen, Lahden osasto

Joukkuemestaruus Osastojen välisen joukkuemestaruuden pokkasi Porin osasto.

RASKASSARJA • 41


FORSSA AUTOVARAOSA LINTUSYRJÄ OY HYVINKÄÄ HYVINKÄÄN HRP OY IKAALINEN IKAALISTEN AUTOVARUSTE OY IISALMI IISALMEN REKKAPISTE OY JOENSUU NÄRHI OY JYVÄSKYLÄ NÄRHI OY KAUHAJOKI VARAOSALINNA KEMI OSARATAS KEMI OY KOUVOLA TARVIKE-AHOLA OY KUOPIO NÄRHI OY LAHTI ORIGINATOR OY LAPPEENRANTA NÄRHI OY LIETO PEKANT LIETO OY OULU PEKANT OY PORI PORIN AUTO-SALE OY ROVANIEMI RASKAS-OSA OY TORNIO OSA-RATAS OY VANTAA RASKASVARAOSA

TURVALLISESTI PERILLE. SUOMI KULKEE PYÖRILLÄ JA SUHTAUDUMME LIIKENNETURVALLISUUTEEN ERITTÄIN VAKAVASTI. JOKAINEN ENGLANNISSA KÄSITYÖNÄ VALMISTAMAMME VALOTUOTE ON TEHTY KAIKIN TAVOIN PAREMMAKSI, JOTTA PÄÄSISIT AINA TURVALLISESTI PERILLE.

NÄE ENEMMÄN ENNAKOI PAREMMIN AJA TURVALLISEMMIN

MADE IN THE UK

/LAZERLAMPS

/LAZERLAMPS

WWW.RASKASSARJA.FI


KEVYTSARJA

Huono peluri Nuori maalaistyttö tuli kaupunkiin. Eräällä hämyisellä kadulla ovesta ryntää ulos alaston mies. – Kauheaa, oletteko te itsensäpaljastaja? – En, vaan pahuksen huono räsypokkapeluri, mies tuhahti. Eduskuntatalon siivoojat Aira ja Eira olivat tupakkatauolla. He olivat juuri saaneet saunaosaston siivottua. – Aamulla, kun tulin töihin, miesten puolella oli vielä joku työryhmä lauteilla. Herrat olisivat halunneet pistää suomalaiset vaihtamaan vanhoihin autoihinsa uudet moottorit. Pakokaasupäästöt vähenisivät, Aira sanoi. – Naisten puolella puhuttiin, että vanhoihin autoihin pitäisi vaihtaa moottorien tilalle pesukoneen rummut, Eira kertoi. – Eiväthän ne niillä kulkisi! – Ei niin, mutta eipä tulisi pakokaasupäästöjäkään. Pentillä oli kiire ja hän paineli autollaan lujaa vauhtia – tietysti suoraan poliisin ratsiaan. – Teillä oli ylinopeutta 25 km/h, poliisi nuhteli. – Kumma juttu, miten se on mahdollista, minulla oli vakionopeudensäädin päällä, Pentti yritti selittää. Etupenkillä istuva Pentin vaimo Pirjo kohotti kulmiaan ja sanoi: – Höh, eihän tässä autossa edes ole vakionopeudensäädintä. Nyt oli poliisin vuoro kohottaa kulmiaan. – Hölmö, ole nyt hiljaa! Pentti tiuskaisi vaimolleen. – Ei tässä ole syytä olla vihainen. Tyytyväinen olla pitäisi, sillä eihän tuo poliisi huomannut, että äsken ajoit paljon lujempaa, Pirjo sanoi. Poliisi lisäsi nollan sakkosumman perään. – Nyt penteleen akka, turpa kiinni! Pentti karjaisi. Konstaapeli kääntyi rouvan puoleen ja kysyi myötätuntoisesti: – Puhuuko miehenne teille aina noin rumaan sävyyn? – Ei suinkaan, ainoastaan silloin, kun on ryypännyt. – Huomenta Paavo! – God morgon Ville! Hur mår du? – Mitä sä sönkötät? – Nuförtiden talar jag bara på svenska, det började jag i går. – Mitä tämä nyt tarkoittaa?

– Palkankorotusta varmistelen. Vaihdoin heti äidinkieltä, kun lehdessä luki, että ruotsinkieliset tienaavat suomenkielisiä enemmän. – Onpa teillä täällä hieno valvontasysteemi! Tietokoneen ruudulta näkee, mitkä tiet ovat auraamatta. – No enpä tiedä. Ei siitä muuta hyötyä ole kuin se, että tiedetään entistä paremmin, kuinka paljon on töitä tekemättä, urakoitsija huokaa. Paavo tuli töistä kotiin. Keittiössä oli vastassa järkyttynyt vaimo. – Poikasi kertoi, että on harrastanut seksiä lukio-opettajansa kanssa. Voisitko puhua hänen kanssaan? Paavo meni poikansa huoneeseen, mutta ei voinut olla hymyilemättä. – Komeasti tehty. Lähdetäänkö polkupyörillä kalaan, niin jutellaan? isä kysyy. – Kiitos vaan, mutta en pysty pyöräilemään. Takapuoleeni sattuu vieläkin, poika vastaa. Teboilin huoltoasemalla Veijo ja Keijo katselivat, kun Leppäkosken vanhin poika käveli ohi. – Tuokin kuulemma sai vihdoin töitä. Leppäkosken isäntä kertoi. Kuulemma on sata alaista, Veijo supatti. – Oho, oikeinko johtajan pesti? Veijo kysyi. – Ei, kun työskentelee toisessa kerroksessa. Tanja tuli laulellen ja hymyillen kotiin uudessa kesämekossaan. – Katso äiti, sain 50 euroa pojilta! – Hyvänen aika, miksi? – Minun piti vain kiivetä puuhun. – Voi ei, pojat halusivat nähdä pikkuhoususi, äiti huokaisee. – En minä niin tyhmä ole. Otin ne pois ennen kuin kiipesin, Tanja hymähtää.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


HUIPPUOSAAMISTA KYTKIMIIN VALEOLTA F830 Kitkamateriaalista ratkaisu robotisoiduille manuaalivaihteistoille · Erityisesti automatisoiduille manuaalivaihteistoille · Kehitetty pidempää elinkaarta ja parempaa käyttömukavuutta ajatellen · Korkea kulutuskestävyys · Ei ravista · Korkea kitkakerroin Robottivaihteistoissa yleistyneet ongelmat: · Taipumus kytkimen ravistamiseen · Melu ja tärinäherkkyys

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.


TAUKOPAIKKA KUVA TOMMI TAPIO

Tiedätkö? 1. Kuinka korkealla on miesten lentopalloverkon yläreuna kentän pinnasta mitattuna? 2. Montako litraa sata-asteista vesihöyryä saadaan litrasta vettä? 3. Mikä tie on Suomen pisin? 4. Mikä on Kenian pääkaupunki? 5. Minä vuonna annettiin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus? 6. Mistä maasta on Suomessakin useita kertoja esiintynyt Volbeat? 7. Mitä hymnologi tutkii? 8. Missä sijaitsee Juice Leskisen hauta? 9. Mitä on apteeraus? 10. Mitkä värit ovat Ahvenanmaan lipussa?

Näin Miss Power Truck –missi Annika Niemi-Korpi vastasi Kouvolassa asuva 22-vuotias Annika vastasi kysymykseen kuusi: Mistä maasta on Suomessakin useita kertoja esiintynyt Volbeat? – Tähän olisi kaksi vaihtoehtoa, hmm, sanoisin, että Tanskasta.

– Nautin rekkahommista todella paljon, en koe aina edes olevani töissä. Tiellä liikutaan hymysuin, ammattikuljettajana työskentelevä Annika NiemiKorpi kertoo.

Raskassarja-lehti valitsi Annikan lehdistön ihannetytöksi ja kisan tuomarit Miss Truck Bikiniksi. Menestyminen oli Annikalle suuri yllätys. – Aivan ehdottomasti, en osannut odottaa mitään tällaista. Kokemus oli muutoinkin erittäin positiivinen. Tulevista missikisoista Annika ei osaa sanoa, sillä kiirettä riittää muutoinkin kellon ympäri. – Minulla ja miehelläni on parivuotias poika. Lisäksi muutimme hiljattain omakotitaloon, jossa riittää puuhaa. Olen myös ammattini puolesta paljon menossa, sillä ajan rekkaa Kouvolan alueella. Teksti ja kysymykset: TOMI OLLI Oikeat vastaukset sivulla 46.

1.

2.

Sudokut

    

Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

   

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

        

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


Vastaukset sivun 45 kysymyksiin PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

243 sentin korkeudella. 1 700 litraa. Valtatie 4. Nairobi. 1 776. Tanskasta. Virsiä. Kalevankankaan hautausmaalla Tampereella. Puunrungon katkaisukohtien määrittämistä. Sininen, keltainen ja punainen.

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

46 • RASKASSARJA

SUDOKU 1

SUDOKU 2                                             

        

        

        

        


Raskaankaluston varaosa- ja korjaamopalvelut Lahdessa, Hollolassa ja Hyvinkäällä RJARASKASSA E KIERTU ÄLLÄ HYVINKÄ n Hyvinkää HRP:llä 24.9. issa Originator A LAHDESS 26.9. • Puh. (03) 468 2400 keskus • Fax (03) 753 2420 • Email myynti@originator.fi

Tarjolla ekä lounasta s aa ull kahvia ja p

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI • Varaosat 044 510 4410 • Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA • Työnjohto 044 510 4426 • Pesuhalli 044 510 4428

ti sekä tietys TIUKKOJA ! SIA TARJOUK

HYVINKÄÄ korjaamo & varaosat Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää 3-tien liittymästä numero 17! Puh. 020-759 8440


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 02 634 1600

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Iisalmi

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu

Profile for Raskassarja

Raskassarja 4/2018  

Lazer led räväytti pimeän torjuntaan kolme uudistettua keinoa. Turkulaisyrittäjä suunnittelee sähköbussia. Sandvikilla on suuret odotukset t...

Raskassarja 4/2018  

Lazer led räväytti pimeän torjuntaan kolme uudistettua keinoa. Turkulaisyrittäjä suunnittelee sähköbussia. Sandvikilla on suuret odotukset t...