Page 1

35

SUOSITUSTA RAHTARIN LOUNASPAIKAKSI 3/2018 kesäkuu

KANGASALAN KULTTIAUTO ESITTELYSSÄ KUIVAAVA LOKA-AUTO

AKSELI KATOSI AJOSSA

ROSKA-AUTOSTA VETOKISOJEN HAASTAJAKSI


Your brand for a good job! Varaosat vetoautoihin, kärryihin, busseihin ja kuorma-autoihin

DT® Spare Parts – Genuine Quality. Durable Trust. www.dt-spareparts.com

DT® Spare Parts tarjoaa:

Digitaaliset tuotekuvastot ilmaiseksi:

▪ 35 000 tuotteen valikoiman

http://dcat.dt-spareparts.com

▪ 30 digitaalista ja painettua tuotekatalogia ▪ Nykyaikaiset verkkopalvelut ▪ 24 kuukauden takuun Ota yhteyttä ja löydä etusi:

http://benefits.dt-spareparts.com Kysy paikalliselta toimittajalta DT® Spare Parts -varaosista! DT - Diesel Technic AG:n tuotemerkki, Saksa - www.dieseltechnic.com

Seuraa meitä:

www.dt-web.tv


KUVA HANNU TILUS

ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

36

Mikko Rautiainen (vas.) ja Jaakko Linna rakensivat vetoauton, jollaista ei Suomen truck pulling -kisoissa ole ennen nähty.

7

HCT jakoi mielipiteet Kääntyvyyssääntöön ehdotettiin muutosta

8

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Vuoden yrittäjäpalkinto Hyvinkäälle Moniosaajayritys tuntee vastuunsa

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

Ministeriö haluaa paikkatietovelvoitteen Ehdotus sallisi ammattipätevyyden ilman kursseja

10

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

Kahden viikon treenillä rekanvedon voitto Mika Törrö on uusi Suomen mestari

34

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi

Ajoonlähtötarkastus virtuaalilaseilla TTS Työtehoseura kehittää opetusta

18

Akseli katosi ajon aikana

V

anhan vitsin mukaan poliiseja on partiossa kaksi, koska toinen osaa kirjoittaa ja toinen lukea. Ehkä olisi hyvä palkata porukkaan kolmaskin, joka osaisi laskea. Muutama kuljettaja nimittäin on päässyt todistamaan sellaista ihmettä, että ajon aikana yhdeksänakselisesta yhdistelmästä on kadonnut akseli kuin savuna ilmaan. Tämän laskusuorituksen takana on oululaisen poliisin uusi tulkinta lakikirjasta. Kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia. Näin tienvarsipunnituksessa voi vajaasti kuormattu neliakselinen vetoauto muuttua kolmiakseliseksi! Samalla on muutamassa tapauksessa mätkäisty auton omistajalle ylikuormamaksu. (Aiheesta lisää sivulla viisi.) Alun perin asetuksella ei ollut tällaista tarkoitusta. Edellisen painonkorotuksen jälkeen eräs autoilija keksi asentaa raskaaseen yhdistelmään puoliperävaunun alle henkilöauton akselin. Tämän porsaanreiän vuoksi kuormaa saattoi lastata kyytiin edullisesti lisää, sillä mitä enemmän on akseleita, sitä painavammalla kuormalla voi ajaa. Henkilöauton akseli ei tietenkään kantanut, joten homma piti kieltää. Viiden tonnin akselipykälään ei kuitenkaan kirjattu, onko kyseessä todellinen vai rekisteröity massa. Tähän asti poliisi on tulkinnut hyvin tervejärkisesti, että kyseessä on rekisteröity massa, siis se, minkä voi tarkistaa rekisteriotteesta. Näin pitäisi olla jatkossakin. Kun asetuksia HCT:n takia rukataan, olisi tämä syytä ottaa huomioon. Sari Järvinen, päätoimittaja

OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja ilmestyy 21.9.2018. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 27.8.2018.

KANNEN KUVA: KARI SAARINEN


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy

Rovaniemi

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Kemi

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Oulu

Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA

Iisalmi

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

Kauhajoki Ikaalinen

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


UUTISET

Vajaasta kuormasta ylikuormamaksu Poliisin uusi tulkinta alle viiden tonnin akselipainoista herättää kummastusta. Pahimmillaan vajaalla kuormalla ajaneet ovat joutuneet maksamaan tuhansia euroja ylikuormamaksuja. Teksti SARI JÄRVINEN

P

oliisin erilaiset tulkinnat kuusi- tai useampiakselisten ajo­neuvoyhdistelmien akselipainoista ovat herättäneet vähintäänkin kummastusta. Oletetaan, että tiellä kulkee lainmukainen 76-tonninen yhdeksänakselinen yhdistelmä täydellä kuormalla, paripyöräperävaunun kanssa. Sen lastista puretaan osa. Tällöin yhdistelmä yhtäkkiä voikin muuttua lainsuojattomaksi. Jos jäljellä olevassa kuormassa jollakin akselilla oleva massa jää alle viiden tonnin, kaikki poliisit eivät laske kyseistä akselia mukaan yhdistelmään. Tällöin yhdeksänakselinen yhdistelmä muuttuu poliisin silmissä kahdeksanakseliseksi. Samalla sen suurin sallittu kokonaismassa tippuu 68 tonniin. Tällä perusteella ainakin Oulun seudulla

poliisi on mätkäissyt autoilijoille tuhansien eurojen ylikuormamaksuja. Kummallisuuden syynä on uusi tulkinta asetuksesta ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992), jonka 23 §:n 2 momentissa määritellään seuraavaa: ”Edellä 1 momentissa akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia.” Tähän asti poliisi on tulkinnut asiaa niin, että kohdistuvalla massalla tarkoitetaan sitä painoa, joka löytyy rekisteriotteesta, ei siis sitä, mikä on kuormassa. – Viiden tonnin alitus voi käydä lastausvaiheessa vahingossakin, Trafin erityisasiantuntija Juhani Puurunen myöntää. Alun perin pykälällä piti estää kantamat-

tomien leikkiakseleiden asentaminen. Toisaalta teksti antaa Puurusen mielestä mahdollisuuden myös poliisin uuteen tulkintaan. – Olemme tunnistaneet säännöksen tulkintamahdollisuuden. Muutoksesta Trafi ei päätä, vaan se olisi tehtävä valtioneuvoston asetuksella. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Onninen ei ottanut toukokuun lopulla kantaa oululaispoliisin tulkintaan. – Selvitän, miten poliisi eri yksiköissä säännöstä soveltaa ja lisäksi kutsun Trafin asiantuntijan palaveriin. Sen jälkeen arvioin, onko Poliisihallituksella tarvetta antaa asiaa koskeva valvontaohje vai ei. Jos olemme tulkinneet asetusta väärin, virhe on korjattava, Onninen sanoo. ■

64-tonnisten siirtymäaika loppui Seitsemänakseliset täysperävaunuyhdistelmät ovat saaneet kuljettaa neljä tonnia painavampia kuormia 1.11.2013 lähtien, kunhan valmistajan antamat tekniset enimmäismassat sen sallivat. Toukokuun alusta lähtien kyseisten yhdistelmien suurin sallittu kokonaispaino tippui kuitenkin takaisin 60

tonniin entisen 64 tonnin sijaan. Suurin osa autoilijoista on tämän huomioinut, mutta jotkut ovat edelleen olleet liikkeellä vanhoilla painoilla. – Sitten on vielä pieni osa, joka ei ole edes huomannut, että yhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino olisi saanut tässä vä-

lissä olla 64 tonnia, Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Vesa Roima sanoo. Jos nyt ajaa tieliikenteessä seitsemänakselisella täysperävaunuyhdistelmällä 64 tonnin kokonaispainolla, poliisi kirjoittaa autoilijalle ylikuormamaksun.

RASKASSARJA • 5


HUIPPUOSAAMISTA KYTKIMIIN VALEOLTA F830 Kitkamateriaalista ratkaisu robotisoiduille manuaalivaihteistoille · Erityisesti automatisoiduille manuaalivaihteistoille · Kehitetty pidempää elinkaarta ja parempaa käyttömukavuutta ajatellen · Korkea kulutuskestävyys · Ei ravista · Korkea kitkakerroin Robottivaihteistoissa yleistyneet ongelmat: · Taipumus kytkimen ravistamiseen · Melu ja tärinäherkkyys

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.


VUODEN YRITTÄJÄ 2018 Voittajan on helppo hymyillä. – Iloinen mutta yllättynyt, kuvailee tuntojaan Hyvinkään HRP:n myyntijohtaja Timo Mörsky kannatellessaan tänä vuonna Hyvinkäälle matkannutta Raskassarja-palkintoa.

Raskaan kaluston moniosaajayritys tuntee vastuunsa Hyvinkään HRP Oy on Raskassarjan vuoden 2018 yrittäjä -palkinnon voittaja. Teksti ja kuva JAANA KOSUNEN

L

iikenteessä kukaan ei toivo yllätyksiä puskista ja nurkan takaa. Muissa ympyröissä sen sijaan yllätetyksi tuleminen voi olla hyvinkin miellyttävää. Se voi nostaa hymyn raavaankin miehen kasvoille. Hyvinkään HRP:n myyntijohtaja Timo Mörsky tuli aidosti yllätetyksi, kun syliin työnnettiin tämän vuoden Raskassarja-palkinto. – Se oli täytekakkukahvien paikka, hän kertoo – ja hymyilee. Vaikka palkinto yllätys olikin, ovat syyt sen saamiseen Mörskylle selvät. – Ketjusidonnaisuus sekä tuloksen kasvu muutamien heikompien vuosien jälkeen. Ne ovat varmasti suurimmat syyt, mutta kiitosta on tullut myös esimerkiksi asiakaspalvelusta sekä siitä, että pystymme vastaamaan kiireellisiin korjauspuolen tehtäviin nopeasti. Kiireellisiä korjaustöitä vilkkaasti liikennöidyn Kolmostien varressa riittää, mutta viime aikoina korjaamossa on tehty paljon myös akseliston lisäys- ja muutostöitä.

– Voi sanoa, että niihin töihin olemme erikoistuneet, ne me todella osaamme, Mörsky sanoo. Töitä on HRP:n korjaus- ja myyntipuolella riittänyt sen verran, että uutta työväkeä on rivistöön tavoiteltu jo jonkin aikaa. Tulevaisuudessa suunnitelmat ovat toiminnan kasvattamisessa sekä näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämisessä. Tavoitteissa on profiloitua yhä paremmin moniosaajayritykseksi. Myynnin puolella tähdätään yhä parempaan toimintanopeuteen ja -varmuuteen. Lisäkäsiä siis tarvitaan, mutta helppoa rekrytoiminen ei ole ollut. – Raskaan kaluston asentaja tekee vaativaa työtä, johon ei oikein ole täsmäkoulutusta. Siksi olennaista on oikea asenne, työ opitaan sitten pitkälti käytännössä, Mörsky kertoo. Haasteet, niitä Mörsky osaa nimetä alaltaan saman tien useammankin. Nettikauppojen määrän lisääntyminen on vaikeuttanut myy-

mälän toimintaa: kun nykypäivänä yksittäisen autoilijan on helppo tilata tuotteita mistä päin maailmaa tahansa, on myymälän kilpailutilanne tyystin toinen kuin ennen. Haasteensa on myös korjauspuolella. Digitalisaatio on Mörskyn mielestä tuonut alalle paljon hyvää, mutta huolena on, jääkö käsillä tekemisen taito sähköistymisen jalkoihin. – Pohjolan vaihtelevissa sääolosuhteissa laitteet ja sähköiset järjestelmät ovat kovilla. Jos kaikessa turvataan digijärjestelmiin, osataanko asioita hoitaa enää perinteisesti käsin? Mörsky sanoo, että isojen yhdistelmien kanssa töitä tehdessä on jatkuvasti tiedostettava vastuu. Yhä isompien yhdistelmien ollessa liikenteessä tosiasia on, että kun jotain sattuu, sattuu pahasti. Siksi vastuu painaa, välillä kovastikin. – Tärkeintä on huolehtia, että käsistämme tielle lähtevä kalusto on moitteettomassa kunnossa. Meillä on tekijöinä vastuu siitä, että työnjälkeemme voi luottaa, ihan aina. ■

RASKASSARJA • 7


www.raskasosa.com

HCT jakoi

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo

Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus 34,5-metrisistä HCTyhdistelmistä sai sekä kannatusta että vastustusta.

Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 7.00-18.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys: p. 0500-500 252

K

annatamme esitystä. Työmaatilamme ovat pituudeltaan 7,2 metriä. Muutoksen myötä voisimme siirtyä kuljettamaan kolmea työmaatilaa kerrallaan. Jari Jokinen, YIT Kalusto Oy.

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

– Esityksen mukaan VAK-puoliperävaunuyhdistelmä edellyttää neliakselisen vetoauton ja viisiakselisen puoliperävaunun. Tällaisen yhdistelmän rakentaminen on erittäin epätodennäköistä. Tulisi sallia kolmiakselinen vetoauto, joka on puoliperävaunuyhdistelmän painonjakauman kannalta parempi. Olli Haapanen, Kiitosimeon Oy. – Puollamme esitystä nostaa vetoauton kokonaispituus 13 metriin. Ainoastaan näin mahdollistuu riittävän pitkän tukkija kuitupuunipun lastaus vetoautoon. Näin painojakauma paranee ja vakaus lisääntyy. Jukka Hannonen, Veljekset Hannonen Oy. – Olisi toivottavaa, että 13 metrin suurin sallittu kokonaispituus

8 • RASKASSARJA

poistetaan. Tähän EU:n notifikaatiossa voidaan tarttua ja lain voimaan saattaminen viivästyy ja sitä kautta kuorma-autokauppa keskeytyy. Ehdotetaan poikkeuslupakäytäntöä. Staffan Nyberg, Veho Hyötyajoneuvot Oy Ab. – Käytössämme on ollut viisiakselisen auton ja viisiakselisen perävaunun yhdistelmä, jonka kokonaispaino on 84 tonnia ja pituus 26,9 metriä. Käyttökokemukset ovat olleet ainoastaan positiivisia. Kuljetuskustannuksia on saatu merkittävästi alaspäin. Jukka Hannonen, Veljekset Hannonen Oy. – Kuljettajilta ja kuljetusyrittäjiltä saamieni kommenttien mukaan ei pidetä tarpeellisena kasvattaa kuljetusyksiköiden kokoja. Maksajaksi joutuvat kuljetusyrittäjät. Taloudellisen hyödyn keräävät kauppa ja teollisuus. Ainoastaan merikontteja kuljettavan yrityksen näkemyksenä oli, että he pystyisivät muutamien asiakkaiden kohdalla hyödyntämään kasvanutta yhdistelmäkokoa taloudellisesti järkevästi. Timo Kima, Rahtarit ry.


KUVA: VV-AUTO GROUP OY / MAN

mielipiteet

Kääntyvyyssäännökseen ehdotettiin muutosta.

– Ehdotetut kääntyvyysvaatimukset ovat ylimitoitetut. Jukka Hannonen, Veljekset Hannonen Oy. – Ohjattavien akseleiden käyttäminen puoliperävaunuissa kuulostaa melko vieraalta, monimutkaiselta, painavalta sekä kalliilta ja pilaa koko ajatuksen puoliperävaunusta VAK/ADR–kuljetuksissa. Olli Haapanen, Kiitosimeon Oy. – Vaatimukset kehittyneestä hätäjarrutus- ja kaistavahtijärjestelmästä sekä elektronisesta ajonvakautusjärjestelmästä ovat kohtuuttomat, koska kaikki merkit eivät näitä laitteita pysty tarjoamaan. Vaatimus on eurooppalaista lainsäädäntöä kireämpi ja lisää kuljetusyrittäjän kustannuksia. Staffan Nyberg, Veho Hyötyajoneuvot Oy Ab. – Asetusmuutos on kokonaisuutena kannatettava ja parantaa kuljetustehokkuutta, vähentää ympäristöpäästöjä ja myös liikenneturvallisuuden arvioidaan joko pysyvän ennallaan tai paranevan. Tierasitus ei käytän-

nössä uudistuksen myötä kasva, mutta tiettyjä parantamistoimia se vaatii infralle. Janne Kojo ja Tuovi Päiviö, ELY-keskukset. – Esitettyä pituuksien kasvattamista voidaan pitää hyväksyttävänä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen perusteella. Edellytämme kuitenkin muun muassa yhdistelmien katkaisupaikkoja ja tieverkon saattamista siihen kuntoon, mitä pidemmät yhdistelmät vaativat. Emme hyväksy painojen korottamista yli 76 tonniin. Iiro Lehtonen ja Ari Herrala, SKAL. – Uusi pykälä rajoittaisi perävaunun kokonaismassaa äärimmäisten akselien välin mukaan eli siltasääntöä perävaunulle. SKAL katsoo, että tämä pykälä voi koskea vain uusia asetuksen voimaantulon jälkeen käyttöön otettuja perävaunuja. ■

AMMATTILAISEN

VALINTA

LAZER LED -LISÄKAUKOVALOT OVAT KERTA TOISENSA JÄLKEEN OSOITTANEET PAREMMUUTENSA TIELIIKENTEESSÄ. PAREMPI NÄKYVYYS KAIKISSA OLOSUHTEISSA. NÄE ENEMMÄN ENNAKOI PAREMMIN AJA TURVALLISEMMIN MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriölle lähetetyt lausunnot.

MADE IN THE UK

RASKASSARJA • 9


LAKIEHDOTUS

Ministeriön tavoitteena on määrätä yrittäjät lähinnä heitä itseään hyödyttävään valmiussuunnitteluun.

Ministeriö haluaisi raskaan ammattiliikenteen paikkatiedot julki, muttei halua sitoa paikantamista minkään tietyn menettelyn tai teknologian käyttöön. Tällä hetkellä satelliittipaikannus on yleisimmin käytetty järjestelmä.

Ministeriö haluaa paikkatietovelvoitteen Ministeriön uusi lakiehdotus sallisi perustason ammattipätevyyden suorittamisen ilman kursseja, mutta lisäisi raskaalle ammattiliikenteelle paikantamisvelvoitteen. Lisäksi isoimmat tavarankuljetusyrittäjät ja linja-autoliikennöitsijät joutuisivat tekemään varautumissuunnitelman.

L

iikenne- ja viestintäministeriö lähetti toukokuussa lausuntokierrokselle liikennepalvelulain kolmannen vaiheen lakiehdotuksen. Toteutuessaan se koskisi kuljetusalaa monella tavalla. Tieliikenteessä raskaalle ammattiliikenteelle ja raideliikenteelle ministeriö ehdottaa paikkatietovelvoitetta. Tämä tarkoittaisi sitä, että tavara- ja henkilöliikenneluvan haltijan ajoneuvon sijaintitiedon tulisi olla saatavissa. Velvoite ei koskisi takseja. Ministeriön mielestä paikantamisvelvoitteen laajentaminen myös muihin kuin raskaan liikenteen toimijoihin saattaa olla jat-

10 • RASKASSARJA

kossa tarpeellista liikenteen automatisoitumisen vuoksi. Ministeriön mukaan liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajat tarvitsevat tiedot kaikkien liikennevälineiden sijainnista liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden vuoksi. Uutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää muun muassa tasoristeysturvallisuuden parantamisessa. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tulisi avata tietojaan avoimena datana, mutta sellaisessa muodossa, että ne eivät vaaranna liike- ja ammattisalaisuuksien tai henkilötietojen suojaa. Tavaraliikenteessä ongelmana onkin, että tiedot ovat usein liikesalaisuuksia tai niihin liittyy turvallisuusnäkökohtia.

Toimijoiden välisen tiedon vaihtamisen menetelmiä ja yhteentoimivuutta on vielä kehitettävä, ennen kuin tavaraliikenteelle voi asettaa laajempia tiedon antamisen velvoitteita. Paikkatiedon luovuttamista koskevia velvoitteita ei lakiehdotuksessa esitetäkään.

Pätevyys ilman luentoja Kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyden suorittamiseen ehdotetaan lisättäväksi koevaihtoehto. Tällöin pätevyyden voisi osoittaa direktiivin vaatimukset täyttävällä perustason ammattipätevyyskokeella.


LAKIEHDOTUS Koevaihtoehto ottaisi joustavammin huomioon ammattipätevyyttä suorittavan taustan, aiemman osaamisen ja kielitaidon. Koe vastaisi käytössä olevaa 280 tunnin perustason ammattipätevyyskoulutusta. Se oikeuttaisi C-luokan kuorma-auton ajokortin suorittamiseen 18-vuotiaana ja D-luokan linja-auton ajokortin suorittamiseen 21-vuotiaana. Kummassakin vaihtoehdossa voitaisiin kokeet suorittaa vaiheittain ammatillisen kuljettajakoulutuksen yhteydessä. Koe palvelisi myös Puolustusvoimissa nopeutetun perustason ammattipätevyyskoulutuksen saaneita, jolloin kuljetusalalle siirtyminen nopeutuisi. Samalla lisättäisiin koulutus- ja koepalveluja. Koulutuspalvelujen tarjontaa edistettäisiin luopumalla raskaan kaluston autokoululupavaatimuksesta koulutuskeskukseksi hakemisen edellytyksenä.

Varautumisvelvollisuus Liikennepalvelulain tavoitteena on luoda edellytyksiä uusille teknologioille, liiketoimintamalleille ja digitalisaatiolle. Ministeriö haluaa kuitenkin ottaa huomioon myös turvallisuuden ja varautumisen. Varautumisvelvollisuus koskisi kuljetusalan isoimpia yrityksiä. Suomen 14 500 liikenneluvallisesta tavarankuljetusyrityksestä 507:llä on mahdollisuus yli 15 ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän liikennöinnille. Lisäksi 1 300 liikenneluvallisesta linja-autoyrityksestä 227:llä on mahdollisuus yli 15 linja-auton liikennöinnille. Ministeriön mielestä ei ole perusteltua asettaa varautumisvelvoitetta kaikkein pienimmille alan yrittäjille, joille mikä tahansa uusi velvoite aiheuttaisi suhteetonta hallinnollista taakkaa. Tämä koskee erityisesti taksiliikennettä, jonka kenttä on voimakkaassa murroksessa. Ministeriön tavoitteena on määrätä yrittäjät lähinnä heitä itseään hyödyttävään valmiussuunnitteluun. Yrittäjien tulisi itse arvioida toimintansa riskit ja kohdistaa toimintansa jatkuvuutta edistävää valmiussuunnittelua kriittiseen toimintansa osaan. Ilman velvoitetta yhteiskunnallisesti hyödyllinen suunnittelu on jatkuvassa kustannuspaineessa toimivalla alalla vaarassa jäädä tekemättä. Valvontaan ei aiota kohdistaa merkittäviä lisäresursseja. Toimijoille voitaisiin tarjota tekninen ohjeistus valmiussuunnittelunsa tueksi.

Postin tiedot julki Postiyritykset velvoitettaisiin luovuttamaan postipalvelua koskevat ajantasaiset tiedot postipalveluiden ja jakelutoiminnan tarjoamiseen ja kehittämiseen sekä muuhun kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Tällaisia olisivat tiedot jakelureiteistä, pihateistä, postilokeroiden, postilaatikoiden ja rakennusten sijainnista sekä tiedot postinumeroalueiden rajoista. Velvoite koskisi vain tietoja, jotka postiyrityksellä on hallussaan. Tiedot olisi luovutettava yleisesti käytetyssä muodossa koneluettavan rajapinnan kautta. Pääsy rajapintaan ja sen toteuttamiseksi mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut, käyttöehdot, ohjelmistot, lisenssit ja muut tarvittavat palvelut olisi tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Rajapinnan avaaminen tulee tapahtua palvelun tietoturvan tai yksityisyyden suojan vaarantumatta.

Sähköinen rahtikirja Liikennepalvelulain lisäksi lausuntoja pyydetään hallituksen esityksestä, jolla Suomi ratifioisi kansainvälisen tiekuljetussopimuksen sähköistä rahtikirjaa koskevan lisäpöytäkirjan. Liittymisen myötä sähköisen rahtikirjan käyttäminen olisi sallittua myös kansainvälisissä kuljetuksissa. Tämä parantaisi ministeriön mielestä suomalaisen kuljetusalan kilpailukykyä ja sujuvoittaisi kuljetuksia. ■

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Huippuluokan ratkaisuja hyötyajoneuvojen ilmajousimarkkinoille

Haldex suunnittelee, kehittää ja valmistaa raskaan kaluston jarrujärjestelmiä ja komponentteja

Alkuperäiset kytkintehostimet Scaniaan ja Volvoon

Laadukkaat raskaan kaluston vetopyörästöt ja varaosat jarrujärjestelmiin

Lausuntoja luonnoksesta voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy 19.6.2018.

RASKASSARJA • 11


UUTISET

Uusi lisäaine lava-autoille

PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Saksalainen öljy- ja lisäainevalmistaja LIQUI MOLY on kehittänyt erityisesti lava-autoille tarkoitetun lisäainemalliston. Truck Series -tuotteessa viiden bensiinin, dieselin ja öljyn lisäaineen luvataan pitävän moottorit tehokkaina.  Kun polttoaineen ruiskutus ei enää toimi optimaalisesti, moottorin sisäiset kerrostumat häiritsevät palamista. Se johtaa tehon vähenemiseen, suurempaan polttoaineenkulutukseen ja kerrostumien lisääntymiseen. Valmistajan mukaan Truck Series Complete Diesel System Cleaner poistaa kerrostumat polttoainejärjestelmästä ja polttokammiosta. Ainetta voi myös kokeilla, kun moottori toimii rauhattomasti joutokäynnillä tai päästää ilmoille savua.

Älykäs akseli 3D-tulostuksella

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

12 • RASKASSARJA

Teknologian tutkimuskeskus VTT on onnistunut 3D-tulostamaan älykkään akselin. Toistaiseksi harva on pystynyt kehittämään toimivan kokonaisuuden, jossa anturit ovat toiminnallisena osana 3D-tulostettua metallirakennetta. VTT:n demo osoitti, että 3D-tulostettuihin metalliosiin voidaan jo valmistusvaiheessa lisätä erilaisia älykkäitä tunnisteita tai antureita. Niiden avulla seurataan koneiden tai laitteiden toimintaa ja kuntoa tai todennetaan osien aitous. – Laakeriin asennettiin langattoman tiedonsiirron mahdollistava elektroniikka. Erityisesti tarkan datan nopea kerääminen ja käyttömahdollisuudet lisääntyvät nyt merkittävästi, kun tieto siirtyy komponentista suoraan pilveen langattomasti. Tämä mahdollistaa seuraavan kehitysaskeleen tekoälyn suuntaan, kertoo tiimipäällikkö Pasi Puukko.


UUTISET KUVA VOLVO TRUCKS

If korvaa polttoainevarkauden

Sähkötoimisen jäteauton akustossa pitäisi riittää virtaa koko 8–10 tunnin työpäiväksi.

Jos voro varastaa polttoaineen turvateräksisestä ja lukitusta turvatankista, vakuutusyhtiö If lupaa korvata polttoaineen arvon. Tätä vakuutus ei yleensä korvaa. Edellytyksenä on, että ajoneuvossa on Rausteelin turvatankki, vähintään osakaskon tasoinen vakuutus sekä vakuutuksesta korvattava tankin vahinko. – Ammattiautoilijan tankillinen on 500 tai jopa 700 litraa ja rahallisesti siis kelpo saalis varkaalle. Joskus tankki myös rikotaan ja polttoainetta valuu maahan, Rausteel Oy:n toimitusjohtaja Samu Rautiainen kertoo.

Täyssähköä Volvolta

V

olvo Trucks esitteli keväällä ensimmäiset täysin sähkökäyttöiset kuorma-autonsa: 16-tonnisen Volvo FL Electricin ja 27-tonni-

sen FE Electricin. FE otetaan käyttöön alkuvuodesta 2019 Hampurissa, Saksassa. Siinä on erikoisvalmisteinen päällirakenne, joka on kehitetty yhteistyössä Faunin, Euroopan suurimman päällirakentajan, kanssa. FE tulee saataville useana eri versiona erityyppisiä kuljetustehtäviä varten ja sopii esimerkiksi hiljaiseksi jätteenkuljetusautoksi kaupunkiajoon. FE:n voimansiirtolinja muodostuu kahdesta sähkömoottorista, joiden enimmäisteho on 370 kW ( jatkuva teho 260 kW) ja vääntömomentti enintään 850 Nm. Ajoneuvossa on Volvon 2-vaihteinen vaihteisto.

Energiaa varastoidaan litiumioniakkuihin (200–300 kWh), joiden latausaika tyhjästä akusta täyteen varaukseen vie noin 1,5 tuntia. Pienteholatauksella homma kestää kymmenisen tuntia. FE:n toimintasäteeksi valmistaja lupaa 200 kilometriä. Kevyempi FL kulkee yhden sähkömoottorin turvin, jonka enimmäisteho on isoveljeä pienempi: 185 kW (jatkuva teho 130 kW). Litium­ ioniakkujen kapasiteetti on 100–300 kWh. Toimintasäteeksi valmistaja kuitenkin ilmoittaa 300 kilometriä, mikä on kolmanneksen enemmän kuin 27-tonnisella isoveljellä, FE:llä. Ohjeellisissa sähköntankkausajoissa ei ole massiivisia eroja, sillä FL latautuu tyhjästä akusta täyteen varaukseen pikalatauksessa 1–2 tunnissa. Yölataus kestää enintään kymmenen tuntia. ■

Uusi voimansiirtoöljy työkoneisiin Suomessa valmistettujen Teboil-voiteluaineiden valikoimaan on tullut uusi tuote: Täyssynteettinen Teboil Wetol Syntrac -erikoisvaihteistoöljy. Se on suunniteltu erityisesti uudempiin työkoneisiin, joissa voidaan käyttää voimansiirrossa ja hydrauliikassa matalaviskositeettista ja energiaa säästävää SAE 75W-80 / 5W-20 -luokan UTTO-öljyä (Universal Tractor Transmission Oil). Suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti uudempien Volvon valmistamien työkoneiden vaatimukset (VCE WB 102).

RASKASSARJA • 13


DIGITALISAATIO 3/5

Marko Lepolan mukaan IoT-verkkojen kehityksen lisäksi myös analytiikan ja sovellusten puolella tapahtuu merkittävää kehitystä. - Muna ja kana -ongelma on jo ratkaistu, eli verkko on jo olemassa ja sinne voidaan tuoda näitä ratkaisuja jo käyttöön, Lepola tiivistää. Vieressä Telian logistiikka-alan digitaalisten ratkaisujen vastaava Satu Orava.

14 • RASKASSARJA


DIGITALISAATIO 3/5

Uusi verkko voi mullistaa kuljetusalan Kymmenen vuoden akun kesto ja yhteydet sielläkin, missä muuten ei ole kuuluvuuksia. Näin toimii esimerkkianturi, joka käyttää uutta esineiden internetiä varten suunniteltua verkkoa. Teksti ja kuva: ANU KARPPI

S

uomen suurimmat teleoperaattorit Telia, Elisa ja DNA ovat ottaneet kevään aikana käyttöön esineiden internetiä palvelevan Narrowband Internet of Things -verkon, eli NB-IoT-verkon. Sen tarkoitus on toimia myös siellä, missä perinteisillä matkapuhelinverkoilla ei ole kuuluvuuksia, kuten kellaritiloissa tai suurissa varastohalleissa. NB-IoT-tekniikan avulla voidaan yhdistää helposti valtavia määriä hyvin pieniä antureita ja kerätä tietoa hyödynnettäväksi uusissa käyttötarkoituksissa. NB-IoT-verkko mahdollistaa pienten datamäärien siirtämisen helposti ja kustannustehokkaasti: esimerkiksi yksittäisen kuljetuksen seurannan, vaikka kollitasolla, lämpötilan, kosteuden ja polttoainemäärän mittaamisen tai varaston hallinnan yksittäisten tuotteiden kappalemääriin saakka. – Toisin sanoen ei tarvitse luottaa varastokirjanpitoon, vaan voidaan IoT-ratkaisun kautta selvittää, mitä jossain on oikeasti varastoituna, Telian yrityksille tarjottavan IoT:n kehityksestä vastaava Marko Lepola tarkentaa.

takin, mutta ne käyttävät vapaita taajuuksia, jotka ovat alttiimpia häiriöille kuin operaattorin omistamilla taajuuksilla toimivat. Telialla on koekäytössä rekka, johon on asennettu ratkaisu mittaamaan muun muassa ajotapaa. – Olemme tehneet kokeilun vakioidulla reitillä ja kohtalaisen vakioidulla kuormalla. Olemme saaneet polttoaineenkulutuksen putoamaan aiemmasta 51 litrasta 41 litraan sadalla kilometrillä rekan sijaintitietojen ja kuljettajien ajotapojen tietojen avulla, Lepola kertoo.

Uuden tekniikan myötä palvelu ja laitteisto, joka ennen maksoi noin sadan euron luokkaa, maksaa enää vain kymmeniä euroja. Laitteet ovat paristokäyttöisiä, mutta pariston tai akun kesto on huomattavan pitkä, esimerkiksi kymmenen vuotta. – Laite niin sanotusti nukkuu suurimman osan ajasta ja herää vain tarvittaessa, esimerkiksi kerran päivässä mittaamaan lämpötilan ja lähettämään tiedon, Lepola luonnehtii. Kun laitteen ei tarvitse lähettää suuria tietomääriä, kuten videokuvaa, vaan ainoastaan yksittäisen tiedon ennalta määrättynä ajankohtana, se ei vaadi laitteelta, eikä verkolta, samaa kuin matkapuhelinverkolta vaaditaan. Kilpailevia anturiverkkotekniikoita on mui-

huoltojen ajankohtia tai parantaa turvallisuutta. Orava tietää tapauksen kuljetusalan yrityksestä, jossa sairauspoissaolot lisääntyivät syksyisin talvikeliolosuhteiden alun paikkeilla. Kuljettajien stressitasot nousivat, kun tieto liukkaudesta levisi ja ajettavat osuudet olivat muutenkin huonokuntoisia teitä. – Se lisää kuljettajien turvallisuuden tuntua, kun joku seuraa heitä ja keliolosuhteita etänä, ja neuvoo ajotavassa, Orava kertoo. Kaikki suuret autonvalmistajat tarjoavat uusiin autoihin jonkinlaisia IoT-tekniikkaan perustuvia palveluita, kuten huollon ennakointia. Palveluita voi kuitenkin ostaa myös jälkiasennettuina. Esineiden internetin tuomia mahdollisuuksia otetaan käyttöön paitsi yrittäjien innostuksesta, myös sekä kuljettajien että kuljetuspalveluita ostavien yritysten vaatimuksista. Vaikka laki ei velvoita esimerkiksi sähköistä rahtikirjaa, sitä saattaa tilaava yritys vaatia. Logistiikkayhtiöt ovat tarjonneet jo pitkään seurantatunnuksia lähetyksille, mutta uuden tekniikan myötä kuljetusten yhteydessä myytävät jäljittimet yleistyvät. – Pelkkä seurantatunnus ei välttämättä riitä, jos kyseessä on joko todella arvokkaita kuljetuksia tai sellaisia, joiden saapumisajankohta työmaalle on kriittinen. Putkimiehen työ on putkikelan saapumisesta kiinni, ja työ ei ala aiemmin. Tällaisissa tilanteissa lähetyksen seuranta reaaliajassa on tärkeää, Lepola haarukoi. Lepola uskoo, että uusilla ratkaisuilla voidaan helpottaa kuljetusyrittäjien arkea, kun he voivat nähdä yhdeltä kartalta, missä auto, kuljettaja ja tavara liikkuvat. Myös esimerkiksi huonosti karttaan merkityillä alueilla tai suurilla työmailla työkalun tai siirtoa odottavan työkoneen löytäminen nopeutuu. ■

Olemme tehneet kokeilun vakioidulla reitillä ja kohtalaisen vakioidulla kuormalla. Olemme saaneet polttoaineenkulutuksen putoamaan aiemmasta 51 litrasta 41 litraan sadalla kilometrillä rekan sijaintitietojen ja kuljettajien ajotapojen tietojen avulla, Lepola kertoo.

– Raskaan kaluston keskikulutus vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavat muun muassa ajoreitti, lastin paino, ajotapa ja keliolosuhteet. Tässä tapauksessa nämä oli vakioitu ja pakkaset olivat helmikuun kovimmat. Seurasimme keskikulutusta erikseen kaupunkija taajama-ajosta sekä moottoritiellä ajosta. Yritys säästi 400 euroa kahdessa viikossa ratkaisulla, joka perustuu kuljettajan reaaliaikaiseen ajotavan seurantaan, logistiikka-alan digitaalisten ratkaisujen vastaava Satu Orava Telialta jatkaa. Antureiden kautta kerätyllä tiedolla voidaan optimoida reittejä tai ajotapaa, ennakoida

RASKASSARJA • 15


SUURIN

AMMATTI-

TAITOISIN raskasta kalustoa palveleva varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju

Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella teitä palvelevat: Suomen kattavin yrittäjävetoinen raskaansarjan varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju. www.raskassarja.fi

SERVICE

Originator

Hyvinkään HRP

Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

UUSI VIRALLINEN HIAB-HUOLTOPISTE LAHDEN SEUDULLA


SUOMALAISKEKSINTÖ Kontin katolta pääsee katsomaan messumaisemia uudesta näkökulmasta.

Kontin uudet muodot Korihuolto Moksi jalosti merikontista uudenlaisen messukontin, joka lähti Raskassarjaketjun mukana valtakunnalliselle kiertueelle. Teksti SARI JÄRVINEN | Kuvat TOMMI TAPIO

S

en jälkeen kun yhdysvaltalainen kuljetusyrittäjä Malcolm McLean kehitti nykyisenlaisen merikontin mallin 50-luvulla, on suorakaiteen muotoista kuljetusratkaisua käytetty moneen tarpeeseen. Merikonteista on muokattu kouluja, pukuhuoneita ja asuntoja. Niissä on saunottu ja uitu. Hartolalainen rakentaja puolestaan ihastui merikontteihin niin, että rakennutti niistä itselleen kaksikerroksisen kesämökin. Yksi uusimmista innovaatioista löytyy Espoosta. Korihuolto Moksi Oy:ssä laitettiin perinteisen merikontin kantava ajatus uusiksi. Konttiin tehtiin kantava runko kantavien seinien sijaan. Tämän vuoksi kontin molemmat pitkät sivut voi avata samaan aikaan, jolloin syntyy avara ja valoisa näyttelytila. Messukontteja on toki tehty aiemminkin, mutta ne on pääsääntöisesti muokattu merikonteista. – Moksin kontti on edistyneempi versio vanhasta kontista. Molemmat kyljet aukea-

vat hydraulisesti, sisällä on televisio ja äänentoistojärjestelmä sekä katolla terassi, Finnish RK-Group Oy:n toimitusjohtaja Tommi Tapio kertoo. Raskassarja-ketjun käyttöön hankittu Moksin messukontti on lajissaan Suomen toinen. Ensimmäinen tehtiin Bridgestonelle. Vaikka Moksin messukontti on kalliimpi kuin perinteinen merikonttiversio, Tapion mukaan se oli silti kannattava investointi. – Kun kontin voi siirtää tapahtumasta toiseen, säästää messuosaston rakentamiskuluissa, jotka voivat olla aika isotkin. Samalla työllistetään suomalaisia kuljetusyrittäjiä kontin siirroissa. Raskassarja-ketju testasi messukonttia Tampereen Henkilökuljetusmessuilla, joilla vieraita oli tänä vuonna noin 1 500. – Yleisön palaute oli hyvää. Konttia kehuttiin käteväksi. Messujen jälkeen kontin purkamiseen ensikertalaisilta kului 45 minuuttia. Pystyttämisvaihe vei kauemmin, sillä katolle piti laittaa terassiaidat ja kiinnittää niihin logokangas.

Tavaraseinä vaati myös hieman viimeistelyä. – Jos jotain vielä pitäisi kehittää, laittaisin kontin perään pienet renkaat, koska muuten kontin kulma voi nirhaista alustaa, kun se lasketaan auton päältä pois. Nyt laitoimme alle lankut, joiden avulla urheiluhallin lattia pysyi ehjänä, Tapio kertoo. Messukontin vaihtuvaan näyttelyyn voi tutustua Raskassarja-ketjun valtakunnallisella kiertueella, Power Truck Show’ssa, FinnMetkoilla, Tawastia Truck Weekendissä ja Koljonvirta Truck Meetingissä. ■

Messukontti valmiina kuljetukseen.

RASKASSARJA • 17


SUOMALAISKEKSINTÖ KUVA: CTRL Reality

Teemu Lähde näyttää, kuinka virtuaalitodellisuudessa lisätään moottoriöljyä ohjainsauvaa klikkaamalla.

Ajoonlähtötarkastus virtuaalilaseilla TTS Työtehoseura ja CTRL Reality ovat kehittäneet Suomen ensimmäisen virtuaalitodellisuuteen perustuvan sovelluksen ajoonlähtötarkastuksen opettelemiseksi.

18 • RASKASSARJA


SUOMALAISKEKSINTÖ Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

S

eison TTS Työtehoseuran virtuaalisen bussin vieressä VR-lasit päässä, käsissäni paksua sauvaa muistuttava ohjain. Tehtävänä on tarkistaa koko auto ennen matkalle lähtöä. Vieressä häärii piirroshahmoa muistuttava virtuaalinen opettaja, joka näyttää ja kertoo, miten homma hoituu. Jos asiaa ei ensimmäisellä kerralla ymmärrä, ohjaimella voi klikata opettajan työhönsä uudelleen. Opastuksen jälkeen napsautan konepellin auki käsiohjaimen avulla. Mittatikun mukaan öljy on vähissä. Haen pöydältä virtuaalikanisterin ja lisään säiliöön mustaa ainetta. Jos kaadan väärää ainetta väärään tankkiin, ohjelma antaa palautetta ja TTS:n oikea linja-auto säästyy koneremontilta.

Arto Kyytinen (vas.), Teemu Lähde ja Teijo Lehtonen uskovat, että virtuaalitodellisuuden avulla pystytään tehostamaan kuljettajakoulutusta.

Tähän tapaan toimii uusi TTS Työtehoseuran ja turkulaisen CTRL Reality Oy:n kehittämä virtuaalitodellisuuteen (virtual reality, VR) perustuva linja-autonkuljettajan opetusohjelma. Sovellus on lajissaan harvinaisuus: ainakaan TTS:n kehittämisasiantuntija Arto Kyytinen ei ole kuullut, että muualla olisi tehty vastaavaa. – Virtuaalitodellisuuteen perustuva auton ajoonlähtötarkastus on aika lähellä oikeaa tilannetta. Fiilis ei paljon siitä eroa, paitsi virtuaalitodellisuudessa ei voi repiä vääriä liittimiä irti. Siinä mielessä sovellus on oikeaa elämää turvallisempi, TTS:n henkilölogistiikan koulutuspäällikkö Teemu Lähde kertoo. Samalla oikean opettajan työaikaa säästyy eikä TTS:n linja-autoa tarvitse seisottaa varikolla.

myös huomioon koulutettavien erilaiset lähtökohdat, CTRL Realityn toimitusjohtaja Teijo Lehtonen sanoo. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettaja, joka haluaa vaihtaa ammattia linja-autonkuljettajaksi, pystyy suorittamaan sovelluksen tehtävät nopeammin kuin alalle vasta tulossa oleva noviisi. Sovelluksen avulla toivotaan osaltaan helpotusta kuljettajapulaan. – Suurin osa linja-autonkuljettajista on jo maahanmuuttajataustaisia. Ongelmana on, että kielenopiskelu kestää pitkään, vaikka työelämässä riittäisi vähempikin kielitaito. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa harjoittelun vähemmälläkin kielitaidolla, Lähde pohtii. Hyväksytyn virtuaaliharjoittelun jälkeen ajoonlähtötarkastus tehdään myös oikealla linja-autolla.

– Virtuaalitodellisuus on tekemiseen pohjautuvaa oppimista, mikä on oppimismuotona tutkitusti tehokkaampi kuin lukeminen tai opettajan kuuntelu. Se vähentää perinteisen opetusmateriaalin tarvetta ja ottaa

TTS Työtehoseuran opiskelijat pääsivät keväällä testaamaan ensimmäistä versiota ohjelmasta. – Kokemukset olivat hyviä. Opiskelijat pitävät erilaisista tehtävistä ja siitä, että saivat

ohjelman kautta henkilökohtaisen palautteen, Lähde kertoo. Haittapuolena on, että virtuaalitodellisuus ei välttämättä sovi kaikille. – Aikaisemmin moni VR-laseja kokeillut on sanonut, että niistä tulee huono olo. Se voi johtua siitä, että on kokeiltu jotain vuoristoratasovellusta tai huonosti tehtyä ohjelmaa. Ennen kuin perustimme spin-off-yrityksemme, tutkimme Turun yliopistolla viisi vuotta, millainen on muun muassa hyvä käyttöliittymä. Sen vuoksi osaamme ottaa nämä asiat huomioon, Lehtonen sanoo. VR-sovelluksen hinta riippuu siitä, kuinka paljon toimintoja ja 3D-malleja siihen tehdään mukaan. Yleensä CTRL:n toteutukset ovat muutaman kymmenen tuhannen euron luokkaa, mutta joillakin tonneilla päästään pilotoimaan uusia sisältöjä. Lisäksi tarvitaan hyvät VR-lasit, jotka maksavat oheislaitteineen noin 500 euroa. Ohjelmaa pyörittämään on hankittava vähän tavallista tehokkaampi tietokone, jolloin koko laitteiston hinnaksi tulee noin 1 500 – 2 000 euroa. ■

VR-tekniikka sopisi huoltoonkin – Virtuaalitodellisuutta voisi hyödyntää myös raskaan kaluston huollossa. Kun markkinoille tulee vaikka uusi Scania, jossa kaikki tutut asiat on laitettu uusiksi, VR-laseilla voisi opetella uuden auton huoltoa. Kaikilla autovalmistajilla on jo valmiina 3D-mallit, joihin virtuaalitodellisuus perustuu, Kyytinen sanoo. Myös muiden kuin linja-autokuljettajien opetuksessa voisi käyttää virtuaalitodellisuutta. Homma voisi toimia yhtä hyvin muun muassa niin maarakennuskoneissa, säiliöautoissa kuin kuormalastauksenkin harjoittelussa. – Sovelluksen avulla voisi oppia ymmärtämään lastausperiaatteita. Miten kuormataan, millaisia merkintöjä paketeista ja kolleista löytyy, Lähde pohtii. Kyytinen onkin lähdössä esittelemään suomalaiskeksintöä syyskuussa Kööpenhaminaan ITS (Intelligent Transport Systems) -maailmankonferenssiin.

RASKASSARJA • 19


TEKNIIKKA

Oranssinpunainen, 4-akselinen KSA näkyy liikenteessä! Kuvassa salusiiniovi on nostettu auki ja näkyvissä on mm. ohjauspaneeli sekä tilavuus- ja painemittaristot.

Sakokaivo tyhjenee Tanskassa kuivaavalla kalustolla KSA ajaa sakokaivolle, imee lietteen, mutta jättää rejektiveden seuraavaan sakokaivoon sen tyhjennyksen jälkeen. Näin jätevedenpuhdistamolle kuljetetetaan vähemmän märkää lietettä. Suomessa ollaan nyt kiinnostuneita tanskalaisesta tekniikasta. Teksti: Kirsi Olin Kuvat: Simon Moos Maskinfabrik A/S

R

eilu 30 vuotta sitten kehitettiin Alsin saarella, Etelä-Jyllannissa, Simon Moos Maskinfabrik A/S:n pajalla märän sakokaivolietteen kuljetukseen soveltuva kuivaava kalusto, KSA. Nimi on lyhenne sanoista Kombineret Slamsugerog Afvandingssystem, suomeksi lietteen imu- ja kuivauskombinaatio tai virallisemmin kuivaava keräyskalusto. Ulkoisesti auto muistuttaa tavallista loka-autoa. Mekaniikka on kuljettajille pääosin tuttua, tosin KSA:ssa hydrauliikkaa on hieman enemmän. Kaluston suurin ero on siinä, että perinteinen loka-auto kuljettaa märkää lietettä, eli pääosin vettä jokaisesta sa-

20 • RASKASSARJA

kokaivosta jätteen vastaanottopaikkaan, kun taas KSA ajaa kaivolta toiselle, imee lietteen, mutta palauttaa rejektiveden takaisin seuraavana kierroksessa olevaan sakokaivoon sen tyhjennyksen jälkeen. Vastaanottopaikalle tarvitsee ajaa vasta, kun KSA:n 4 500 - 5 000 litran vakuumitankki on täynnä lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 15 prosenttia. Lounais-Suomen Jätehuollon teettämän tuoreen selvityksen mukaan näin kuivaa lietettä ei enää kannattaisi ajaa jätevedenpuhdistamolle, vaan sille voisi etsiä uutta hyötykäyttöä. Yhden kuljettajan operoima kuivaava KSA-kalusto tyhjentää normaalina työpäivä-

Moosin myyntipäällikkö Hans-Ole Thisgaard kertoo KSAyksiköitä myydyn yli 30 maahan, hiljattain yhden myös Suomeen.


TEKNIIKKA

KSA:n peruskalusto letkuineen ja hydraulisella nostolla. Auton sisällä on nähtävissä vakuumitankit: lietteen ja jätteen vakuumitankki (pyöreä), lietteen ja veden kuivaustankki (koko yläosa) sekä rejektivesisäiliö (alhaalla, pyöreän tankin molemmin puolin).

nä jopa 25-30 sakokaivoa. KSA toimii siten, että kuljettaja ajaa auton asuintalon pihaan, ohjaa lietettä imuroivan letkun sakokaivoon ja käynnistää lokaa imuroivan pumpun, joko autossa olevasta ohjauspaneelista tai kauko-ohjauksella. Liete ja vesi (eli noin 3 m³ / kaivo) pumppautuu kaivosta KSA:n 8 400 litran vetoiseen kuivaustankkiin. Siihen sekoitetaan noin 20 litraa ohennettua tapettiliisteriä muistuttavaa, lietteen kuivausta tehostavaa polymeeriä. Kun liete on imuroitu, sakokaivo täytetään edellisen kiinteistön rejektivedellä. Imuriletku rullataan siististi paikoilleen auton takaosaan ja valmista tuli. Sakokaivon tyhjennys asuintalon tai kesämökin pihalla kestää noin viitisen minuuttia, samassa ajassa suoriutuu loka-autokin. Matkalla seuraavalle sakokaivolle KSA kuivaa lietettä mekaanisesti ja vesi siivilöityy kuiva-aineesta verkon läpi auton 3 600 litran vetoiseen vesisäiliöön. Lietteen kuivausta edistävälle polymeerille on autossa oma, 1 700 litran säiliö – se riittää yhteen työpäivään. Polymeeri on jätevedenpuhdistamoilla yleisesti käytettävä prosessikemikaali. Tanskalainen vesiteknologiaan perehtynyt yritys Krüger A/S on yhdessä muutaman kemian asiantuntijan kanssa todennut polymeerin imeytyvän sakokaivolietteeseen 99-prosenttisesti. Näin vain yksi prosentti polymeeriä saattaa joutua kaivoon rejekti-

veden mukana. Sakokaivossa ylimääräinen polymeeri sitoutuu lietteeseen ja lietekakut, flokit nousevat pintaan. Biologisesti lahoava polymeeri katoaa kokonaan 24 tunnin kuluessa. Moosin myyntipäällikkö Hans-Ole Thisgaard kertoo KSA-yksiköitä myydyn yli 30 maahan, hiljattain yhden myös Suomeen. Kuivaava KSA maksaa noin 268 500 euroa (noin 2 000 000 DKK), loka-auton verran. – Omia huoltopisteitä Simon Moosilla ei ole Tanskan ulkopuolella, mutta täsmähuolto puhelimitse toimii hyvin, sanoo Hans-Ole Thisgaard ja jatkaa: – Jos katastrofi on käsillä, niin täältä tullaan ensimmäisellä lentokoneella apuun. Mutta KSA-kalusto on tarkoituksella raken-

nettu standardikomponenteista, joita on tavallisessa loka-autossakin. Jos esimerkiksi venttiili tai pumppu hajoaa, uusia osia löytyy melko varmasti teiltä Suomestakin. ■

Kuva: Sako- ja umpikaivolietteen keräys ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella.

Lietettä kuivaavan kuljetuskaluston toimintaperiaate. Kuvassa yksi kaivon tyhjennys ja kuvassa kaksi rejektiveden pumppaus seuraavaan kaivoon.

KSA • toimitetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti 2-, 3- tai 4-akselisena • kippaava ja kiinteä versio • painetankilla tai imutornilla • upouutena tai käytettynä • perusmalli on auton keulasta letkurullaan 6,86 metriä pitkä, leveyttä on 2,46 metriä ja korkeutta 2,16 metriä • painaa tyhjänä 7 100 kiloa • vetoauton mottorin teho on 90 kW.

RASKASSARJA • 21


TEKNIIKKA Upouusi 3-akselinen KSA. Harmaan salusiinioven takana on ohjauspaneeli. Vetopyörien ja 2. akselin välissä kulkee myös 250-litrainen hydrauliikan öljysäiliö.

Kuljetettavaa lietettä vain viidesosa nykyisestä Teksti Marianne Mäkitalo Lounais-Suomen Jätehuollon alueella jatkokäsittelyyn kuljetettavaa lietettä olisi kuivaavaa KSA-keräyskalustoa käytettäessä vain noin 20 prosenttia nykyisellään syntyvästä sakokaivolietteestä. Näin arvioi LCA Consulting Oy, joka selvitti sako- ja umpikaivolietteiden keräystä ja käsittelyä Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella. Raportin tilasi Lounais-Suomen Jätehuolto. – Halusimme selvittää, millä keinoilla pystyisimme minimoimaan sekä lietekuljetuksia että ympäristöpäästöjä. Yksi haaste alueellamme on laaja haja-asutusalue. Kuivaavalla kalustolla yhden reitin aikana pystyttäisiin tyhjentämään tehokkaammin sakokaivoja ja vähentämään kuljetuksia, asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta Lounais-Suomen Jätehuollosta kertoo. – Toistaiseksi kartoitamme erilaisia vaihtoehtoja toiminnan parantamiseksi. Kuivaava lietteenkeräyskalusto on yksi vaihtoehto. Tähän tekniikkaan olemme vasta perehtymässä.

22 • RASKASSARJA

LCA Consultingin toimitusjohtaja Antti Niskanen näkee kuivaavassa kalustossa potentiaalia sakokaivojen kohdalla. Niskasen tiedossa ei ollut, että vastaavanlaista kalustoa olisi käytetty Suomessa. – Tämän vuoksi tekniikan lainmukaisuus Suomessa pitää ensin selvittää. Neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä ei ota suoraan kantaa kaluston lainmukaisuuteen. – Kannattaa ottaa kuntaan yhteyttä ja selvittää, onko kunnan jätehuoltomääräyksissä jotain, joka vaikuttaisi asiaan. Toisaalta, ymmärtääkseni ELY-keskukset pitävät rekisteriä jätteen kuljettajista, mutta en tiedä, kuinka tarkkaa selvitystä siellä edellytetään kalustosta. – Tämä epätietoisuuteni tulee siitä, että siinä vaiheessa, kun sakokaivoliete erotetaan jätevedestä, siitä tulee jätettä. Sitä koskee jätelainsäädäntö eikä enää jätevesilainsäädäntö. Ollaan juuri rajapinnalla. Kangas toteaa, että kuivausmenetelmäs-

sä polymeerillä päästään mahdollisesti hyviin erotustehoihin. Kun lietteen kuiva-ainepitoisuus kasvaa, tulee sille muitakin käsittelyvaihtoehtoja kuin nykyisin käytössä olevat vastaanottopaikat eli jätevedenpuhdistamot. – Kuivaavaa kalustoa käyttäen saavutetaan jo vastaavia kuiva-ainepitoisuuksia kuin mikä puhdistamoiden poistoliete on. Kun lietteen kuiva-ainepitoisuus saavuttaa 15 prosenttia, sille avautuu uusia käsittely- ja hyötykäyttömahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoilla poistoliete on kuivauksen jälkeen noin 15-30 prosenttia kuiva-ainepitoisuudesta, Niskanen toteaa. – Yksi mahdollisuus tehostaa keräys- ja käsittelyjärjestelmää on lietteen välivarastoinnin ja välivarastossa tehtävän käsittelyn yhdistelmä. Lähde: Sako- ja umpikaivolietteen keräys ja käsittely Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella.


Raskassarja

Raskassarja-myymäläkiertue 04.09.18 05.09.18 06.09.18 07.09.18 1 1 .0 9.1 8 12.09.18 13.09.18 14.09.18 1 7.0 9.1 8 18.09.18

Närhi, Jyväskylä Närhi, Kuopio Närhi, Joensuu Iisalmen Rekkapiste Pekant, Oulu Osaratas, Kemi Osaratas, Tornio Lapin Raskas-Osa, Rovaniemi Varaosalinna, Kauhajoki Ikaalisten Autovaruste

W W W. R A S K A SSA R JA . FI

19.09.18 20.09.18 21.09.18 24.09.18 25.09.18 26.09.18 27.09.18 28.09.18

Porin Auto-Sale Pekant, Lieto Autovaraosa Lintusyrjä, Forssa Hyvinkään HRP Raskasvaraosa, Vantaa Originator, Lahti Tarvike-Ahola, Kouvola Närhi, Lappeenranta

Muutokset kiertuepäivissä ovat mahdollisia.


on the road

8

Jämsä 30.8.-1.9.

Tawastia Truck Weekend, Hämeenlinna 13.-14.7.

Power Truck Show, Alahärmä 10.-11.8.

FinnMETKO 2018, Jämsä 30.8.-1.9.

#raskassarjamaailmalla


RAKENTELUN HELMIÄ

Matalan matkailuauton tarina


RAKENTELUN HELMIÄ

Tuliteränä Irakiin liikkuvaksi toimistoksi. Vuosikausia Suomessa reissupelinä. Unohduksen jälkeen uudelle omistajalle ja projektin kautta priimaksi. Vihreä-valkoisella GMC Motorhomella todellakin on tarinansa.


RAKENTELUN HELMIÄ

Viihtyisä kuin mikä. Mikko Heimon omistaman Motorhomen sisäverhoilut ovat viimeisen päälle.

Teksti ja kuvat KARI SAARINEN

V

erestä ja kyyneleistä olkoot puhumatta, mutta ainakaan ilman hikeä ei tähän ole päädytty. Siis tilanteeseen, jossa vihreä-valkoinen museorekisteröity GMC Motorhome seisoo keväällä 2018 toimittajan kuvattavana Korkeakosken vanhan kenkätehtaan edessä Juupajoella. – Menihän siihen valtava määrä työtunteja. Budjetti ei ollut suuri, joten ulkopuolista työvoimaa käytettiin mahdollisimman vähän. Isälleni annan valtavan arvostuksen siitä, miten paljon hän oli projektissa mukana, Mikko Heimo jutustelee. Kangasalla asuva Heimo on nelikymppinen ajoneuvoharrastaja. Vuosien varrella hän on ehtinyt kurvailla varsin monenlaisilla neli- sekä kaksipyöräisillä.

Tyylissä löytyy. 1970-luvun värejä niin auton kuin omistajankin kuosissa.

28 • RASKASSARJA

Pihasta löytyy nytkin Motorhomen lisäksi Pontiac Trans Am. Isä-Paulin omistuksessa taas ovat Suomen ensimmäinen mekaanisesti ahdettu kadulle rekisteröity Oldsmobile sekä tiettävästi maamme ainoa liekkitankkisena jo tehtaalta tullut 1980-luvun alun Harley-Davidson Wide Glide.

– Isoisällä oli Juupajoella kuljetusfirma, jota isänikin jonkin aikaa jatkoi. Pienestä pitäen olen autojen kimpussa ollut, Heimo myhäilee. Kahdeksan vuotta sitten hänelle juolahti mieleen hieman tavallista haasteellisempi idea. Muksut olivat reissuilla valitelleet, ettei Trans Amin takapenkillä ole oikein mitään tekemistä. Niin Heimo ryhtyi etsiskelemään sopivaa matkailuauton aihiota. – Löysin verkosta tietoa GMC:n matkailumallista. Tehtaan aivoituksena oli ollut valmistaa mullistava matkailuauto. Eli reissuauto, jonne astutaan eikä nousta. Tämähän on poikkeuksellisen matala. Motorhomea valmistettiin sitten vuosina 1973-1978 noin 13 000 kappaletta ja se sai nopeasti kulttimaineen. Motorhomen matalan muodon mahdollistaa etuvetolaatikko. Kun ei tarvitse johtaa voimansiirtoa auton alla taakse, korkeutta säästyy vähintään 20 senttiä. Autoa sysää eteenpäin 7,5 litran bensiinikäyttöinen kahdeksansylinterinen moottori. Tekniikka on samaa kuin aikakauden Oldsmobile Toronadossa.


RAKENTELUN HELMIÄ

– Orivedellä asuva autoharrastaja löysi minulle vanhasta V8-Magazine-lehdestä kuvan tästä yksilöstä. Trafin kautta hain omistajatiedot. Tämän jutun Motorhomen olivat ostaneet tuliteränä virallisen maahantuojan liikkeestä kaksi suomalaismiestä, joiden bisnes oli rakentaa metallikaarihalleja ympäri maailmaa. Kaverukset tarvitsivat Irakin-työmailleen liikkuvan toimiston. – Irakista he toivat auton Suomeen noin vuoden päästä hankinnasta. Sillä reissattiinkin tämän vuosituhannen alkuun asti paljon. Niin ympäri kotimaata kuin muuta Eurooppaa. Kun Heimo otti omistajatahoon yhteyttä alkuvuodesta 2010, kävi ilmi, että biili oli viety kesämökin nurkkiin tyhjänpantiksi. Ja kesämökki sijaitsi Viron Hiidenmaalla! Omistaja ei ollut aikeissa myydä autoa, mutta Heimo sai sovittua tarkistusreissun. Hiidenmaalta löytyi romuvarastoksi muodostunut autonrähjä, joka kasvoi sammalta ja heinää ja jonka maali oli haalistunut puhki. – Tehtyäni tarjouksen omistaja käänsi selkänsä ja käveli sisälle. Pääsin toki sitten vielä hieman juttusille, mutta kaikkiaan neuvotteluja käytiin puhelimitsekin vielä kolmisen kuukautta. Juhannuksena 2010 tehtiin kaupat juuri alun perin tarjoamallani hinnalla,

Heimo naurahtaa. Floridassa olisi ollut myynnissä yksi samanlainen, mutta sen laivaaminen Suomeen olisi maksanut julmetusti, koska mittojensa vuoksi Motorhome ei mahdu konttiin. Siksi Heimo halusi Irakissa palvelleen kulkupelin, vaikka se karseassa kunnossa olikin. Auton katto ei ollut pahemmin vuotanut, mutta siitä huolimatta sisätilojen verhoilut olivat huonossa jamassa. Heimo alkoi työstää projektiaan ensin kotipihassaan. Tekniikkapuolta tuli rustailtua kuntoon. Noihin aikoihin miehelle kantautui tietoa, että seuraavana vuonna eli vuonna 2014 olisi Kangasalla auto- ja tieliikennemuseo Mobiliassa karavaanariharrastuksen historiaa käsittelevä teemanäyttely. – Sovittiin, että tuo auto kunnostetaan sinne näyttelyyn. Sain siirtää sen Mobilian tiloihin, ja siellä sisustaa ruvettiin entraamaan. Kaappien ja istuinten rungot pidettiin entisinä, mutta verhoilija päällysti kaiken. Näyttelyn jälkeenkin auto sai olla Mobiliassa säilössä talven, Heimo kertoo. – Seuraavana kesänä toin sen kotiin. Sisusta purettiin uudestaan, ja ikkunatkin otettiin pois, jotta päästiin tekemään ulkokuori uusiksi. Hiottiin, korjattiin ja maalattiin. Kasauksessa vierähti viime kesä, ja syksyllä auto oli valmis pällisteltäväksi Lahteen jenkkiautonäyttelyyn. Konetta Heimo päivit-

ti vielä viime talvena, ja tänä keväänä Motorhome on nähty niin Tampereella kuin Seinäjoellakin alan näyttelyissä. Sisätilaverhoiluiltaan tyystin vihreän matkailuauton valmistuttua nykykuosiinsa Heimo on törmännyt monelle ajoneuvorakentelijalle tuttuun problematiikkaan. Mitä ihmettä touhuta nyt, kun rakentelun kohde on valmis? Niinpä Motorhome on jo laitettu myyntiin. – Moni varmaan ihmettelee, miksi aion myydä auton, jota olen vuosikausia kunnostanut. Itse en kuitenkaan ole mitään karavaanarityyppiä, ja nyt auton valmistuttua iskee tekemisen puute, Heimo sanoo. ■

GMC Motorhome • makuupaikat kuudelle • kääntyvät etuistuimet • kaappitilaa, vesi-wc • suihku, ilmastointi ja keittomahdollisuus • keskuslämmitys (ei testattu) • puhdasta vettä kulkee mukana 150 l • jätevesitilaa on säiliöissä 120 litralle

Matkailuautot ovat yleensä korkeampia. Niihin noustaan, mutta Motorhomeen astutaan.

RASKASSARJA • 29


Pekant RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

www.pekant.fi

KORJAAMO/VARAOSAT: OULU Pikkukiventie 5, p. 020 728 9810

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

RASKASSARJA

Digipiirturin paperi

Korkealaatuisia ilmastointikompressoreita ajoneuvoihin ja työkoneisiin

KORJAAMO/VARAOSAT: TURKU Lieto Eteläkaari 2, p. 0207 641 820

info@pekant.fi

TELIPUKIT Scaniaan ja Volvoon

PALVELEMME:

ma-pe 6-22, la 8-16

Unitruck Turvallisuutta ja näkyvyyttä matkasi varrelle Kattava valikoima laadukkaita peilejä ja peilien osia nopeasti huippuhintaan!

30 • RASKASSARJA


NOSTURIUUTISET KUVA HIAB

Hiab myöntää kevyen sarjan kuormausnostureihinsa kahden vuoden takuun.

Hiab uudistaa nosturinsa

C

argotec-konserniin kuuluva Hiab tuo markkinoille uudistetun kuormausnostureiden sarjan 4-11 tonnimetrin kapasiteettiluokkiin. Valmistajan tarkoituksena on ollut yhdistää lujuus ja luotettavuus helppokäyttöisyyteen. Saatavana on neljä erilaista oh-

jausjärjestelmää: radio-ohjauksella tai ilman. X-4 SPACE -järjestelmän vuoksi nosturi toimii myös suuremmilla kuormausnopeuksilla. Koska kevyet HIAB-nosturit on valmistettu kestävästä suurlujuusteräksestä, niillä voi käsitellä matalasta painostaan huolimatta myös raskaita kuormia. Ulkoisen näytön ansiosta kuljettaja saa yleiskuvan toiminnassa

KUVA CTE

olevan nosturin kuormitustilanteesta ja mahdollisista huoltotarpeista. Valitusta ohjausjärjestelmästä riippuen saatavilla on useita ominaisuuksia, kuten puoliautomaattinen pysäköintijärjestelmä, kuormanvakautusjärjestelmä sekä erilaiset kaukohallintajärjestelmät. – Kevyet HIAB-nosturit on suunniteltu helpompaa päivittäis-

huoltoa silmällä pitäen. Hyvä esimerkki tästä on nosturin jalustan yhteyteen asennettu öljysäiliö, jonka ansiosta kuorma-auton alustan komponentteja ei tarvitse asennuksen yhteydessä siirtää tai järjestää uudelleen, ja toisaalta myös huolto on helppo toteuttaa, Hiabin kevyen sarjan kuormausnosturivalikoiman johtaja Jan Vink kertoo. ■

Finaaliin nostolaitteella Italialainen CTE S.p.A. ylsi finaaliin Swedish Steel Prize -kilpailussa, joka järjestetään vuosittain erikoislujasta teräksestä valmistetuille innovatiivisille design-ratkaisuille. Yritys valittiin finalistiksi kuorma-autoon kiinnitettävän MP 32.19 -nostolaitteensa ansiosta. Sen enimmäiskorkeus on 32 metriä ja kantama 19 metriä. Nostolaite asennetaan pieneen, seitsemäntonniseen kuorma-autoon. Laitteessa on 180 astetta kääntyvä nostopuomi, joten sitä on tavallista helpompi ohjata kulmissa ja ahtaissa tiloissa.

CTE:n nostopuomissa on korotettu kääntömekanismi.

RASKASSARJA • 31


Rahtarin parhaat lounaspaikat 31

15 21 18 16 26 8

5

27 9

20 24

23

29 7 6

11 32 22

1

2

2819 10

13 3 17 33

12

14 25

30 4


Raskassarja-lehden lukijat ja Raskassarjan Facebook-sivujen käyttäjät listasivat mieluisimmat lounaspaikkansa. 1. AAPISKUKKO NESTE | Tervapirtintie 7, Pälkäne

18. MATIN JA LIISAN ASEMA | Kuopiontie 210, Lapinlahti

2. ANJAN LOUNAS-KAHVILA | Yrittäjäntie 12, Lappi TL –– Ei petä koskaan.

Tilava parkkipaikka raskaalle kalustolle, tosi hyvä ruoka ja ystävällinen henkilökunta. Sosiaalitilat ja vessat ovat siistit. Peseytymismahdollisuus.

3. AUTOKEIDAS | Keitaankatu 1, Forssa –– Hyvä, tilava piha ja komiat sapuskat. 4. CAFE NEPTUNUS | Mussalon satama –– Hinta-laatusuhde kohdillaan, aina kolme eri ruokavaihtoehtoa ja parkkitilaa. Kympin arvoinen paikka. 5. GULF HONKAVAARA | Honkakaarre 2, Hammaslahti, Joensuu –– Todella hyvää kotiruokaa. Pihaan mahtuu muutama iso auto fiksusti. HARTOLAN PORTTI –– Suomessa on kaksi hyvää lounaspaikkaa: Joroisten Portti ja Hartolan Portti. Lähestulkoon kotiruuan veroista ruokaa. Saa myös mukaan. Hyvät parkkipaikat ja palvelu pelaa. 6. HIMA | Koivarontie 110, Nakkila –– Tilaa pihalla ja hyvä ruoka. 7. HÄIJÄÄN NESTE | Kauppakuja 1 –– Todella hyvä ruoka ja iso piha. 8. JALASTUULI NESTE | Seinäjoentie 7, Jalasjärvi –– Tosi hyvä ruoka, sauna ja pihassa hyvin tilaa isolle autolle. 9. JARI-PEKKA HANKASALMI | Pieksämäentie 15 –– On hyvä ruoka ja pihaan mahtuu hyvin. 10. JOKIMAAN LOUNASRAVINTOLA | Jokimaankatu 6, Lahti –– Hevosurheilijoiden ykkösruokapaikka. 11. JOUTSAN ABC | Köysitie 277 12. JUUSTOPORTTI MÄNTSÄLÄ | Pohjoinen Pikatie 8 13. KAHVILA-RAVINTOLA SIILINPESÄ | Virttaanraitti 6A, Virttaa –– Ei petä koskaan. 14. KAHVILA ROOSA | Hämeenlinnantie, Nurmijärvi –– Hyvä ruoka ja helppo poiketa. 15. LINNANPORTTI NESTE | Sukevantie 1-2, Sukeva –– Paras lounas. 16. LINTULAHTI NESTE | Ouluntie 2860 LOTTA GÖTZ GRILL | Hallorstorp 1a, Vårgårda, E20, Ruotsi –– Ehdottomasti paras, missä olen työurani aikana käynyt! Koskaan ei ole nälkä jäänyt, ja ruoka tehdään aidoista aineksista.

19. MATKAKEIDAS VIERUMÄKI | Tervalammentie 1 –– Hyvä, tilava piha ja komiat, aivan loistavat sapuskat. –– Ainut miinus, että meinaa jo salaattipöydässä lautanen täyttyä. 20. PATALAHDEN TEBOIL | Patalahdentie 20, Jämsä –– Suomen ensimmäinen laktoositon liikenneasema. 21. PEDERSÖRE NESTE | Hotellvägen 2 22. PIRKANHOVI | Kelhontie 254, Lempäälä –– Olen tykännyt, kun olen siellä käynyt. 23. PIVANKA | Kesälahdentie 1, Kesälahti –– Ei petä koskaan. 24. RAUMANTIEN MOTELLI | Tuorsniementie 584, Pori –– Ruoka hyvää, tosin piha isolla ajoneuvolla haastavahko, mutta mahdollinen. 25. RAVINTOLA GATEHOUSE | Vuosaaren satama 26. SEO KOSKENKORVA | Vaasantie 316 27. SHELL ÄÄNEKOSKI HIRVASKANGAS | Suonenjoentie 9 –– Mahtava ruoka ja loistava palvelu. 28. STOP’N GO GRILLI | vt 4, Harjun levähdysalue, Lahti 29. TEI-TUPA | Teikankaantie 330, Ikaalinen –– Kari Tapio jo mainitsi top 3 -ruokapaikakseen. 30. TULIRUUSU NESTE | Lahden moottoritie 1150, Mäntsälä –– Pihassa on ainakin tilaa, eikä safkakaan ole huonommasta päästä. 31. TUPOKSEN ABC | Tuposkorva 1 –– Monipuolinen, siisti ja viihtyisä. Sopivasti matkan varrella. 32. TUULAN TUPA | Kuljuntie 315, Lempäälä –– Hyvä aamiainen ja lounas. 33. YKKÖSPESÄ | E18, Saukkola –– Hyvä ruoka sekä ystävällinen henkilökunta. Helppo poiketa isollakin autolla.

17. LOUNAS-RASTI | Arolamminkatu 2, Hyvinkään HRP:n tiloissa

Luettelo on aakkosjärjestyksessä. Vastanneiden kesken arvottiin kolme Raskassarja-tuotepalkintoa. Ne voittivat: Ville Haukka, Santeri Rautiainen ja Heikki Majava.

RASKASSARJA • 33


VAHVIN MIES Lantasäkit kyytiinsä saanut Raskassarja-auto oli finaalipäivän avauskisan pääroolissa.

Kahden viikon treenillä rekanvedon voitto 203-senttinen ja 180-kiloinen Mika Törrö veti köydellä raskaan sarjan autoa 20 metriä reilussa 47 sekunnissa. Tällä ajalla Kontiolahden Jätti tuli ja jätti kaksinkertaisen Suomen mestarin Niko Vesterisen nuolemaan hikeään. Teksti ja kuvat VESA VAINIO

K

asvoilla keskittynyt ilme ja katse tiukasti naulittuna kiiltävään Raskassarja-tunnuksin teipattuun 17 tonnia painavaan Scaniaan. Siinä tiukka lähtökohta Suomen Vahvin Mies

34 • RASKASSARJA

-kilpailun finaalipäivään toukokuun viimeisenä sunnuntaina Lahden Messukeskuksessa. 12 finalistin tehtävänä oli vetää rekkaa köydellä 20 metrin matka mahdollisimman nopeasti. Ensin suonet pullistavaa ja katseet hämärtävää urakkaa

lähtivät repimään alle 105-kiloiset kaverit. Salintäyteinen yleisö yltyi mahtavaan kannustukseen, kun Topias Reinikainen kellotti uskomattomalta tuntuvan ajan 47,60 sekuntia. Sen lyömiseen tarvittiin ilman painorajoitusta kilpailevat järkä-

leet. Heistä kaikkein ylväin eli 203 senttimetriä pitkä ja 180 kiloa painava Mika Törrö pisti isolla massallaan heti alusta rekan sellaiseen vauhtiin, että Reinikaisen aika alittui 32 sadasosalla. Törrön päivän paras noteeraus kirjattiin siis 47,28.


VAHVIN MIES

Topias Reinikainen palautui nopeasti huimasta suorituksestaan 17 tonnin rekan kanssa.

Lempinimen El Toro ensimmäisellä ulkomaan kilpailumatkallaan Hollannissa saanut Törrö on noussut huminalla voimamiesten huipulle. Vuosi sitten kilpailemisen aloittanut Kontiolahden kasvatti nappasi heti toisella yrittämällä arvostetun Suomen mestaruuden. Vuosi sitten rekkaa vedettiin valjailla, nyt liukkaan lattian vuoksi oli vetovälineenä köysi. Laji oli tässä muodossa täysin uusi Törrölle. – Pari viikkoa ennen kisaa aloin treenata. Kun otin harjoitusvetoja, niin rekka lähti liikkeelle kuin kuppa Töölöstä. Siinä mielessä luotin kyllä kykyihini tässä lajissa. Törrö oli uljas ilmestys isokokoisten voimamiesten joukossa. Kisaviikonlopuksi hän oli pudottanut jonkin verran painoaan. – Ennen kisaa oli jotenkin kevyt olo, kun painoa oli vain 180 kiloa. Korkeimmillaan sitä on ollut kai jotain 190 tai enemmän, vaa’an näyttö näet loppui 185 kiloon.

Henri Rantakaulio näyttää otteen ja asennon mallia, jolla rekka lähtee liukkaasti liikkeelle.

SM-kullan jälkeen Törrö lähtee hakemaan menestystä kansainvälisiltä areenoilta. Finnish Openissa hän aikoo olla paras suomalainen ja hakea sitä kautta karsintapaikkaa Maailman vahvin mies -kisaan. Tavoite on niin ikään olla mukana Strongman Champions Leaguen finaalissa. Törrö korosti, että rekanvedossa ei saa hätäillä, vaan tekniikan ja paketin on oltava koko ajan kasassa. Tärkeintä on pitää auto jatkuvassa liikkeessä. Jos välillä tulee stoppi, tulee todennäköisesti myös noutaja. Törrön avuna on käyttää isoa massaa ja saada rekka liikkeelle taaksepäin kaatumalla. Alle 105-kiloisten mestaruuden uusinut Reinikainen piti harvinaisen hyvää vetotempoa onnistuneen startin jälkeen. – Kunto tulee olla rautaa kaikilla osa-alueilla. Näpin tulee pitää sekä jalkojen ja käsien toimia. Ei auta kuin puristaa kovaa, vaikka magnesium häviäisi

Ennen kisaa oli jotenkin kevyt olo, kun painoa oli vain 180 kiloa. Korkeimmillaan sitä on ollut kai jotain 190 tai enemmän, vaa’an näyttö näet loppui 185 kiloon”, Törrö sanoo.

Mika Törrön jyhkeä olemus ja voima puhuivat vahvaa ja nopeinta kieltä rekanvedossa.

käsistä nopeasti. Yleisessä sarjassa kahden edellisvuoden mestari, lahtelainen Niko Vesterinen joutui luovuttamaan nyt valtikan Törrölle. Jesse Matilainen jäi niukasti pronssille. Rekanveto on Vesteriselle yleensä hyvä laji ja niin oli nytkin. Aika 49,68 oli päivän kolmanneksi kovin. – Jalat on iso lihasryhmä ja niillä pumppaaminen säästää

selkää. Kerran vedin 50 tonnin painoista taloa kuusi metriä, se oli suhteellisen raakaa hommaa. Kisoja tuomaroinut lajilegenda Markku Suonenvirta tähdensi jokaisen lihaksen roolia lopputuloksessa, löysänä ei saa olla mikään kohta kehosta. – Kello tykkää, kun kroppa toimii joka lihaksen voimin ja rekka rullaa tasaisesti kohti linjaa. ■

Tulokset Miehet Yleinen sarja Yhteispisteet (8 lajia) Rekanveto (s) Mika Törrö 102 47,28 Niko Vesterinen 97,5 49,68 Jesse Matilainen 97 60,94 Petri Tapaninaho 58 57,01 Juha Rämänen 45 60,97 Kari Heikkilä 37,5 keskeytti 5. lajissa 15,66 m Alle 105 kiloa Topias Reinikainen 84 47,60 Henri Rantakaulio 77 50,26 Jiri Grönman 70,5 57,08 Jussi Uusitalo 50,5 19,04 m Teemu Pohto 47,5 67,91 Juha Torvinen 31 15,83 m Naiset Yhteispisteet (6 lajia) Rekanveto (s) Annika Eilmann 52 41,98 Laura Koskenniemi 46 41,94 Jaana Tanner 39 49,25 Saija Kantola 38 56,56 Kaisa Niemelä 32 18,20 m Aino Aavanen 21,5 66,85 Sari Paukkunen 20,5 60,20 Salla Ihalainen 11,5 17,17 m Mimmi Kemppainen 9,5 14,13 m Rekanvedossa aikaraja oli 75 sekuntia. Jos 20 metriä ei ylittynyt sen aikana, mitattiin siihen asti vedetty matka.

RASKASSARJA • 35


MOOTTORIURHEILU

6500-kiloisten kilpaluokka innosti rakentamaan

36 • RASKASSARJA


MOOTTORIURHEILU KUVA HANNU TILUS

Jaakko Linna ja Mikko Rautiainen rakensivat hylätystä roska-autosta vetoauton, jonka kaltaista ei truck pulling -kisoissa Suomessa ole ennen nähty.

Truck pullingin 6500-kiloisten luokkaan Alahärmään odotettiin kuutta autoa, mutta vain kolme ehti valmiiksi lähtöviivalle. Jaakko Linnan Scania oli yksi niistä. Kyseisessä luokassa saatetaan nähdä lisää autoja myöhemmissä osakilpailuissa.

RASKASSARJA • 37


MOOTTORIURHEILU KUVA: JAAKKO LINNA

Kun Jaakko Linna osti talviuntaan viettävän Scanian, siitä puuttui taka-akseli.

KUVA: JAAKKO LINNA

Entisen roska-auton runko hiekkapuhallettiin ja maalattiin.

Teksti SARI JÄRVINEN

J

aakko Linna ja Mikko Rautiainen istuvat Scania P114:n hytissä edessään Alahärmän tractor pullingin SM-kilparata ja ensimmäinen veto. Niskassa painaa 30-asteinen helle ja valvottu yö. Miehet saivat Race Trucksin 6 500 kilon luokassa kilpailevan kuorma-auton turvasuojat kuntoon vasta aamuvarhaisella. Ilmassa on muutakin kuin tavanomaista kisajännitystä. Linna on 12 vuotta seurannut tractor pullingia ja toiminut mekaanikkoapuna koneiden rakentamisessa, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa kilpa-auton kuljettajana. Linnan lisäksi alla oleva Scania on ensimmäistä kertaa lähtöviivalla. Auto on sellainen, jota ei lajin EM-kisoissakaan ole ennen nähty. Linna ja Rautiainen rakensivat sen pellon laidalle hylätystä entisestä Lassila & Tikanojan roska-autosta. Autosta puuttui taka-akseli, mutta se ei auton ostanutta Linnaa haitannut. – Truck pullingissa pitää joka tapauksessa ottaa takajousitus pois, kuljettaja toteaa. Samalla autoon laitettiin Sisun tiheävälitteinen napaperä, rakennettiin moottori uudelleen ja vaihdettiin isompi V8-moottori 6-sylinterisen tilalle. – Moottori toimii Scanian omalla moottorinohjausyksiköllä eli sähköisesti ohjatulla polttoaineen ruiskutusjärjestelmällä. Siinä ei ole mekaanista syöttöpumppua, merkittävänä yhteistyökumppanina toimivan Savon Raskashuollon Mikko Rautiainen kertoo.

38 • RASKASSARJA

Lippu heilahtaa. Linna painaa kaasun pohjaan ja nostaa kytkimellä vetoa. Samalla on arvottava, millä välityksellä lähdetään liikkeelle. Harjoittelua ei truck eikä tractor pullingissa juuri harrasteta. – Siinä vaiheessa kävi mielessä, tuliko kaikki pultit laitettua kiinni, Linna sanoo. KUVA: HANNU TILUS

Oikeassa elämässä mekaanikko Mikko Rautiainen (vas.) vetää Savon Raskashuoltoa Jonin kanssa ja Jaakko Linna on Jolavin kuljetusyrittäjä.

Auto lähtee liikkeelle, pultit pitävät ja eteenpäin päästään. Vaihde on liian pieni, mutta seuraavassa vedossa päästään jo parempaan tulokseen, kun Linna vääntää toiseksi suurinta päälle. Luokassa on kolme kilpailijaa, mutta viralliseen paremmuusjärjestykseen ei päästä. Kilpailun järjestäjän kierrostenmittausjärjestelmä pätki ja tuomaristo päätti jakaa pisteet tasan kaikkien kilpailijoiden kesken.

– Kokemus oli kuitenkin hieno ja koukuttava. Se on se voiman tunne, joka välittyy, Linna sanoo. Seuraavissa kilpailuissa voimaa lieneekin luvassa lisää, sillä Scanian rakennusprojekti jatkuu. – Tavoitteena on rakentaa yli 2 000-hevosvoimainen auto, jota ahdetaan kahdessa painevaiheessa ja hyvällä välijäähdytyksellä, Rautiainen sanoo. Haastavan hommasta tekee se, että polttoainetta on rajatusti johtuen ruiskutuslaitteistosta. Rautiainen ja Linna haluavat tehdä moottorin hyvällä hyötysuhteella. Silloin tarvitaan todellista tietoa ahtimista ja suuttimista. – Normaalimpi tapa lajissa on tuottaa voimaa syöttämällä reilusti polttoainetta koneeseen. Tällöin käytetään mekaanista syöttöpumppua isoilla elementeillä. Halusimme käyttää Scanian omaa moottorinohjausyksikköä ja säätää kaiken kohdilleen. Silloin piipusta tulee vain hiukan haitua, Rautiainen kertoo. Seuraavana vuonna miehillä on tarkoitus vaihtaa tilalle common rail system eli yhteispaineruiskutusjärjestelmä, jollainen on käytössä uudemmissa, vuoden 2015 jälkeen valmistuneissa Scanioissa. Se mahdollistaa vieläkin tarkemman polttoaineen annostelun. Kun kone käytiin läpi, tarvittiin muitakin yhteistyökumppaneita. Vesa Kivimäki asensi Eagle Clutches -kytkimen, Findiesel Oy ohjelmoi ja raskaan kaluston varaosaliike Närhi toimitti varaosia.


MOOTTORIURHEILU KUVA: JAAKKO LINNA

6-sylinterisen moottorin tilalle vaihdettiin isompi V8.

– 6500-kiloisten luokassa virittäminen on vapaampaa kuin monessa muussa tractor pulling -luokassa. Vesiruiskutus on sallittu, samoin ilman ahtaminen kahdessa vaiheessa, mikä ei käy EM-luokissa, Rautiainen toteaa. Race Trucksin 6500-kiloisten luokka tuli mukaan SM-kilpailuihin vuonna 2017. Tavoitteena oli innostaa mukaan entisiä ratakuorma-autoilijoita, joilla ei enää ole Suomessa muuta mahdollisuutta ajaa kuin Kemoran radalla. Ratakuorma-autoja saapui viivalle kuitenkin vain yksi, vaikkakin hyvällä menestyksellä: Svetlana Himo paukautti kaksi voittoa.

KUVA: HANNU TILUS

Linnan kilpuri valmiina ensimmäiseen vetoon.

– Säännöt tehtiin niin, että vanhalla ratakuorma-autolla olisi helppo tulla mukaan. Yleensä esimerkiksi kytkimessä ei saa käyttää valuraudasta tehtyjä osia vaan teräksestä tehtyjä. Ratakuorma-autossa näitä ei tarvitse muuttaa, vaan suojauksessa voi käyttää kumista räjähdemattoa, Linna kertoo. Myös Rautiainen vakuuttaa, että sarjaan on helppo tulla. Auton saa tuunattua kilpuriksi tavallisilla liikkeistä saatavilla varaosilla. – Ei kannata tehdä kaikkea näin vaikeasti kuin me teimme. Kilpaveturi syntyy yksinkertaisesti niin, että ostetaan kaksiakselinen rekkaveturi, laitetaan siihen isot suuttimet ja

Työautossakin noin 1 200 hevosvoimaa Siviiliammatissaan Jaakko Linna on kuljetusyrittäjä ja ajaa Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Suomen välillä elintarvikkeita. Rakkaus lajiin ei ole rajoittunut vain kilpakentille, sillä Linnan vuosimallia 2008 olevassa Scania R500:ssa on noin 1 200 hevosvoimaa. – Se vie viisi litraa vähemmän polttoainetta sadalla kilometrillä verrattuna Jolavin alle vuoden ikäiseen Scania R580:een. Miksi viritetään, on monen kysymys. Vastaus on, että kyllä minua kuljetusyrittäjänä kiinnostaa 15 000 euroa pienempi polttoainelasku vuodessa, Linna sanoo ja vakuuttaa, ettei lukemassa ole pohjanmaalaislisää. Jolavi Oy:n autoilla on tehty dieselajoneuvojen ohjelmointiin perehtyneen Findiesel Oy:n kenttäkokeita. Savon Raskashuolto on asentanut Scaniaan kaksi turboa ja hyvät suuttimet, Linna on asentanut kaksi ahdinta sarjaan, joilla on saavutettu erittäin laaja käyttöalue. – Ajan raskaita kuormia. Mäissä ei vauhti hiljene voimakkaammalla koneella ajettaessa, mikä säästää polttoainetta, Linna sanoo.

turbo. Vielä takailmajouset tyhjäksi ja kettingillä paino kiinni runkoon. Miksi kaikki sitten piti tehdä vaikeamman kautta? – Halusimme haastaa viime vuoden mestarin! Inkerin punainen Sisu on niin kova vastus, että parhaamme on yritettävä. Jos parivaljakko mestaruuden voittaa, huhujen mukaan Rautiainen on luvannut mennä salsakurssille punaiset kärkikengät jalassaan. Hän näkisi myös mielellään suomalaisen erikoisuuden truck pulling 6 500-kilosten luokan tulevaisuudessa EM-luokkana. ■

Isojen autojen kilpailukalenteri 2018 Tractor Pullingin loput SM-osakilpailut • 24.06. Haapajärvi

• 14.07. Lievestuore

• 21.07. Tyrnävä • 04.08. Lappeenranta

• 18.08. Kalajoki Ratakuorma-autokilpailut • 16.-17.6. Kemora • 11.-12.8. Kemora

RASKASSARJA • 39


Härmässä nährähän. Tule messuosastollemme U347. Kuulet, kuinka nuppi pysyy kunnossa ja kalusto tien päällä. Truck Partner -korjaamoiden lisäksi menossa on mukana Valvoline.

vain liikkuva auto tuottaa. www.truckpartner.fi


PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Puukengät ja lintukirja

V

ieläkö rekkakuskit käyttävät puukenkiä? Mistä puukenkämuoti aikoinaan syntyi? Eivätkö puukengät ole ajoturvallisuuden kannalta kyseenalaisia, kun voivat lipsua polkimilla?

Selittämättömiä kysymyksiä, mutta tiedättekö, mikä on rekkakuskin lintukirja? Minä tiedän. Se on puhelinluettelo. Olin töissä rekkaterminaalissa ennen kännykkäaikaa. Terminaali oli satamassa. Rekkakuskit olivat kansainvälistä porukkaa. Muistan erityisesti pitkän, kyömynenäisen ja tummasilmäisen ruotsalaisen Callen ja vaalean hollantilaisen Frankin, joka ajoi tanskalaista rekkaa. He olivat rekkamiesten naissankariaatelistoa. Satamaan tultuaan he kopsuttelivat aina tullauksen paperisodasta selviydyttyään puukengillään rekkaterminaalin toimistoon ja kysyivät kohteliaasti: – Voiko soittaa, pikainen puhelu, tärkeä asia. Kyllä vain, työkaverini tuontihuolitsija Puikkonen ja varastomies-minä nyökkäsimme. Nyt kuvaan astuu lintukirja. Se on pieni, Callen ja Frankin farkkujen taskussa ruttuun rypistynyt, ohkainen muistivihko, edesmenneen suomalaisen sotilaspassin kokoinen. Se on täynnä kirjoitusta, kannesta kanteen, kaupungista kaupunkiin, maasta maahan.

Naisten nimiä, heidän puhelinnumeroitaan. Frankin lintukirja on sekamelska. Hän joutuu aina aprikoimaan omaa maantieteellistä sijaintiaan ja plaraamaan kirjasensa repaleisia sivuja, omaan tämänhetkiseen sijaintiinsa nähden sopivia puhelinnumeroita löytääkseen. Calle on järjestelmällinen. Tyskland, Danmark, Norge, Finland – hän on osastoinut kataloginsa ja löytää etsimänsä nopeasti. Puhelut ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Olen täällä, kolmen tunnin kuluttua siellä. Seuraava puhelu. Olen täällä, huomenna iltapäivällä siellä. Vielä kolmaskin. Olen täällä, nyt en ehdi. Paluumatkalla sitten viisitoista yli. Joskus, oikeastaan yllättävän harvoin, käy hassusti. Anteeksi, väärä numero. Kuulostaa varmaan toisessa päässä erikoiselta ruotsiksi tai hollannintanskanenglanniksi lausuttuna. Elämä on elävää, ei se haittaa. Totta puhuen elämä on ihanaa, ymmärrän hyvin. Tarkoitan romantiikkaa kaipaavia naisia Callen ja Frankin puhelinluetteloissa. Jos olisin nainen, kiinnostuisin maailmaa kulkevasta, silloin tällöin poikkeavasta miehestä, en terminaalissa päivästä toiseen jököttävästä varastomies-trukkikuskista. Silti en vieläkään ymmärrä, mitä hohtoa oli puukengissä. Elämä on merkillistä. Aku Aittokallio


DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä. Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle. Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan. • DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja. • Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi

0207 119 862 0207 119 877


KEVYTSARJA

Kuljettajapulan syy selvisi Miksi varissuolaisia nuoria ei hyväksytä ammattikuljettajiksi? Spraymaalilla vedetty allekirjoitus ei kelpaa ajokorttiin. – Täälläkö sinä yhä vain lipität olutta! Myöhästymme teatterista, Marjatta puuskahti miehelleen. Jarmo huokaisi, nousi sohvalta ja lähti vaimonsa kanssa kaupunginteatteriin. Hetken kuluttua miehelle tuli monen oluen juonnin vuoksi kauhea vessahätä. Jarmo hiippaili etsimään toilettia. Yläkerroksessa sitä ei tahtonut löytyä, sillä kaikki ovet veivät täysiin aitioihin. Hätä yltyi ja yltyi. Hämärän käytävän päässä oli ovi, jonka takaa avautui niukasti kalustettu tyhjä huone, jonka lattialla oli iso kukkamaljakko. Jarmo vetäisi tuskissaan housut nilkkoihinsa. Otti kukat pois, pissasi maljakkoon ja laittoi kimpun takaisin. Tultuaan helpottuneena takaisin paikoilleen, hän kysyi vaimoltaan: – Mitä näytelmässä on tapahtunut tällä aikaa? – Sinunhan se pitäisi tietää! Olit juuri näyttämöllä, Marjatta ynähti. Kaksi turkulaista istuu terassilla, kun ohi vilahtaa polkupyöräilijä. – Käteviä nuo sähköpyörät. Ovat yleistyneet kovasti, toinen tokaisee. – Juu, minäkin olen odotellut, että koska niitä tulee kuntosalille. Sitten voisin aloittaa kuntoilun. Kurre ja Kuusisto istuvat huoltoasemalla kahvilla. Ohi kävelee kurvikas nainen työhaalareissaan ja hymyilee miehille. Kurre ja Kuusisto huokaisevat. – Taas yksi. Miten Nilssonin kuljetusliikkeessä voikin olla noin monta kaunista naista kuskeina? – Se johtuu uusista HCT-yhdistelmistä, Kuusisto vastaa. – Ai, saako isolla autolla houkuteltua naisia töihin? – En minä siitä tiedä, mutta pidempään tavaratilaan mahtuu vaatehuone, meikkipöytä ja manikyyrivälineet.

– Kiitos, kun vapautitte minut 300-vuotisesta vankilastani. Miten voin palkita teidät? Voitte toivoa mitä tahansa, henki lupasi. – Voisinko saada itseäni 30 vuotta nuoremman vaimon? mies innostui. Henki napsautti sormiaan, ja mies muuttui 95-vuotiaaksi. – Ai, sanoi isorintainen nainen, kun harmonikkaa soitti. Kantatie 40:llä on ruuhkaa. Jonon edessä kulkee matkailuauto 40 km/h. Poliisi viittoo auton levähdyspaikalle. Ikkunan veivaa auki iäkkäämpi rouva. – Miksi ajatte noin hiljaa? Tiellä on satasen nopeusrajoitus, poliisi nuhtelee. – Eihän ole! Tienvarrella on liikennemerkki, jossa lukee 40, rouva napauttaa. – Se on tien numero, ei nopeusrajoitus, poliisi sanoo ja katsoo sisälle matkailuautoon. Takana on kaksi vanhempaa, vapisevaa, valkeakasvoista rouvaa. Toinen puristaa turvavyötä, toinen on kietoutunut vaahtosammuttimen ympärille. – Mikä heitä vaivaa? poliisi kysyy. – Tulimme juuri tieltä numero 166. Nils Jansson oli yksinkertainen poikamies. Eräänä päivänä hän tuli hymyssä suin töihin. – Minulla on illalla treffit tytön kanssa, Nils julisti. – Ai kenen? Vuorinen kysyi. – Yhden Airan kanssa. Hänellä on lampaita. – Pidä hauskaa, mutta varo, ettei pää jää kiinni airanrakoon, Vuorinen neuvoo.

65-vuotias Pentti oli lomalla Turkissa pitkäaikaisen vaimonsa kanssa. Rouva lähti ostoksille, mies tallusti tylsistyneenä vuorille. Raunion luota Pentti löysi kauniin pullon, nosti sen aurinkoa vasten ja avasi korkin. Sisältä tupsahti turbaanipäinen pullon henki.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


Suodatin, joka pitää pintansa MANN-FILTERin edut yli 70 vuoden kokemus uusien suodatinratkaisujen kehittämisessä tarkastettu ensiasennuslaatu

Pitkä käyt töikä kovimmiss akin olosuhteis sa

pitkä käyttöikä laaja valikoima

KYSY LÄHIMMÄSTÄ RASKASSARJA-MYYMÄLÄSTÄ.


TAUKOPAIKKA KUVA ARI LASSILA

Tiedätkö? 1. Missä maakunnassa sijaitsee Seitsemisen kansallispuisto? 2. Missä maassa sijaitsee Metzin kaupunki? 3. Mikä yritys on maailman suurin potkukelkkojen valmistaja? 4. Mikä on säästöpuu? 5. Kuinka syvä on meressä sijaitseva Filippiinien hauta 500 metrin tarkkuudella? 6. Missä maassa sijaitsee Krakataun tulivuori? 7. Montako olympiakultaa hiihtäjä MarjaLiisa Kirvesniemi voitti urallaan? 8. Paljonko on ihran sulamislämpötila korkeintaan? 9. Mitä tarkoittaa svekomania? 10. Kuinka paljon maksaa Trafilta haettava erityiskilpi?

Näin Miss Power Truck -missi Sofia Niemi vastasi Seinäjoella asuva 17-vuotias Sofia Niemi vastasi kysymykseen seitsemän: Montako olympiakultaa hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi voitti urallaan? – Jaa-a, olisiko neljä? En kyllä tiedä, missä kisoissa ne tulivat.

Sofia opiskelee Seinäjoella lähihoitajaksi. – Yli puolet opinnoista on takanapäin, eli homma etenee mukavaa tahtia, Sofia toteaa.

1.

Osallistuminen Miss Power Truck -kilpailuun oli Sofialle mieluisa kokemus. Hänet valittiin ensimmäiseksi perintöprinsessaksi. – Kisassa oli todella hyvä tunnelma, kaikki tytöt auttoivat toisiaan ja henki oli kohdallaan. Olen myös harkinnut osallistumista kilpailuun ensi kesänä uudelleen. – Olen viime kesän jälkeen osallistunut pariin muuhun kisaan sekä tehnyt myös mallikuvauksia. Teksti ja kysymykset: TOMI OLLI Oikeat vastaukset sivulla 46

2.

Sudokut

Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa. Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

       

       

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

 JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


Vastaukset sivun 45 kysymyksiin

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

SUDOKU 1

Pirkanmaalla. Ranskassa. Seinäjoen Kourassa sijaitseva E. S. Lahtinen Oy. Avohakkuussa pysyvästi pystyyn jätettävä puu. 10 540 metriä. Indonesiassa. Kolme. 45 astetta. Ruotsinmielisyyttä. 850 euroa.

SUDOKU 2                                             

8

Jämsä 30.8.-1.9. www.finnmetko.fi 46 • RASKASSARJA

        

        

        

        


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29

RASKASSARJA • 47


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 02 634 1600

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Iisalmi

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu

Raskassarja 3/2018  

Hyvinkään HRP vuoden Raskassarja-myymälä. Ministeriö haluaa paikkatietovelvoitteen. Kahden viikon treenillä rekanvedon voitto. HCT jakoi mie...

Raskassarja 3/2018  

Hyvinkään HRP vuoden Raskassarja-myymälä. Ministeriö haluaa paikkatietovelvoitteen. Kahden viikon treenillä rekanvedon voitto. HCT jakoi mie...