Page 1

TUHANSIA JATKOKOULUTUSPÄIVIÄ SUORITTAMATTA 2/2019 huhtikuu

DAFIN HUOLTOVERKOSTO LAAJENI

PAINAVAMPI NOSTURI ON YHÄ SUOSITUMPI


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HOLLOLA

Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4426 (työnjohto)

HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

IISALMI

Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Rovaniemi

JOENSUU

Kemi

Joen Truck Center Oy Lentoasemantie 10 D p. 0400 959 052

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy

Oulu

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Joensuu

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

LAHTI

Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400 (vaihde), 044 510 4421 (työnjohto)

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 p. 040 680 0209

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola


ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

12

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Alhonkatu 2 15610 Lahti

Raskassarja-korjaamoketju laajeni Joensuuhun KUVA: MISKA KORPELAINEN

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ

PAINOPAIKKA Forssa Print

Suomesta läpi, Norjassa ajokielto Miksi ajokielto tulee vasta Norjassa?

DAFin huoltoverkosto laajeni Kouvolan Truck Service ja Pekant Lieto yhteistyökumppaneiksi

Hinausautojen paraati keräsi katseet Oili Jalosen näyttävät syntymäpäiväjuhlat

Lidlin jakelukeskus valmistui HCT-yhdistelmät huomioitiin suunnittelussa

Maarakennusyrittäjä keksi lisätienestiä akseleista Hernesniemen Maan­ rakennuksella menee hyvin

Headhunter haussa Biotalouden headhunterit -hankkeessa etsitään apua työvoimapulaan

8

16

20 30

32 36

Ikkunat kiinni kuumalla

H

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku

akkuutähteiden kasa räsähtää, kun kaivuri laskee kouransa sen selkärankaan. Pölypilvi sumentaa kevätauringon kirkkauden. Hiki valuu silti hytin kuumuudessa ja kuski tönii kädellään ikkunaa auki. Jostain on saatava raitista ilmaa.

Kuulostaa hiukan hölmöltä, mutta avaamalla oven tai ikkunan kuljettaja voi päästää sisään kuumeen, yskän ja nuhan. Tämä on riskinä, jos tehdään maanmuokkausta viime talvisten hakkuutähteiden parissa. Työterveyslaitoksessa on nimittäin huomattu, että maanmuokkaajien ja istuttajien sairastelu lisääntyy keväisin metsän uudistusalueilla. Aiheesta otettiin tarkemmin selvää Maanmuokkaajien ja istuttajien mikrobialtistus työssään -hankkeessa. Sairastelulle löytyi riskitekijöitä. Kun ikkunaa tai ovea pidettiin auki maanmuokkauksen aikana, etenkin homesienipitoisuudet kohosivat hytissä hyvin korkeiksi. Pahimmillaan ne ylittivät terveydelle haitallisen rajan (yli 10 000 pmy/m3). Tutkimuskohteina oli 12 työkonetta, joissa vain seitsemässä ilmastointi toimi. Joskus syynä oli niinkin pieni vika kuin kylmäaineen puute. Ilmansuodattimen vaihtokaan ei ole iso operaatio, jos sen avulla välttää sairasloman. Työpäivän jälkeen voi ilmansuodattimen nostaa esiin ja edes ravistaa pahimmat pölyt pois – kunhan sen tekee myötätuuleen, jottei pölläytä päivän pöpösaalista omalle nenälleen. Sari Järvinen, päätoimittaja

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %. 1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Seuraava Raskassarja ilmestyy 14.6.2019. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 17.5.2019.

TUHANSIA JATKOKOULUTUSPÄIVIÄ SUORITTAMATTA 2/2019 huhtikuu

DAFIN HUOLTOVERKOSTO LAAJENI

PAINAVAMPI NOSTURI ON YHÄ SUOSITUMPI

KANNEN KUVA: HIAB


UUTISET

I V I I T K E R I D A A K H U S U T U L U KO A U T U A K H U U R Monella tavaraliikenteen kuljettajalla ammattipätevyys on katkolla syksyllä 2019, ellei viiden päivän täydennyskoulutusta ole siihen mennessä suoritettu. Jos kurssit ovat täynnä, ajolupa jää saamatta. Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

R

eilut viisi vuotta sitten suuri osa suomalaisista tavaraliikenteen ammattikuljettajista istui koulunpenkille. EU vaati suorittamaan viiden päivän jatkokoulutuksen viimeistään 10.9.2014, jotta töitä saattoi jatkaa. Homma ei päättynyt tähän, sillä seuraavan viiden vuoden aikana tulisi opiskella toiset viisi direktiivipäivää. Suurimmalle osalle kuorma-autonkuljettajista tämä takaraja on tulossa vastaan syksyllä 2019. Moni on jättänyt koulutuksen viime tippaan. – Helmikuussa 2019 suomalaiskuljettajilla oli käymättä 250 000 koulutuspäivää. Pelkään, että edessä ovat samanlaiset, elleivät pahemmat ruuhkat kuin vuonna 2014, CAP Valmennus Oy:n kouluttaja Jari-Pekka Stenroos sanoo. Tammikuuhun 2019 mennessä koulutuspäiviä oli Traficomin tietojen mukaan käyty suorittamassa 8 000 vähemmän kuin vuonna 2014. Reilut viisi vuotta sitten kaikkia halukkaita ei ehditty kouluttaa määräaikaan mennessä. Osa kuljetusyrittäjistä havahtui koulutustarpeeseen vasta vuoden 2014 kesä-heinäkuussa, jolloin kaikki kurssit olivat jo täynnä. – Yleensä päivän jatkokoulutuskurssi maksaa noin sata euroa, mutta silloin osa kouluttajista nosti kysynnän vuoksi

4 • RASKASSARJA

hintoja jopa 230 euroon. Sen päälle tulivat vielä viranomaismaksut. Kurssit olivat silti täynnä. Stenroos epäilee osan jatkaneen töitä ilman lupaa. – Jos siitä jää kiinni, sanktio on aika iso: 4-18 päiväsakkoa sekä kuljettajalle että liikennöitsijälle. Lisäksi matka keskeytetään, kunnes autoa löytyy ajamaan pätevä kuljettaja. Jos yhtään koulutuspäivää ei ole suoritettuna, sakko on 18 päivää. Jos melkein kaikki on käytynä, määrä on pienempi. Autoilijan tilannetta helpottaisi, jos kouluttajia olisi runsaasti. Traficom ei kuitenkaan anna kaikille viisi vuotta sitten ammattipätevyyskoulutuksia tarjonneille lupaa jatkaa. Syynä on uusi sääntö. Jos kolmeen vuoteen ei ole järjestänyt alan jatkokoulutusta, niin Traficom ei uusi koulutuslupaa. Heidän mielestään ammattitaito puuttuu, jos on kulunut pitkä aika edellisestä koulutuksesta. Tilanne oli toinen viisi vuotta sitten, jolloin uusia kouluttajia ilmaantui purkamaan ruuhkaa. Osa kouluttajista on menettänyt toimilupansa muusta syystä. – Valitettavasti täydennyskouluttajissa on ollut paljon tasoeroja. On huippufirmoja ja päinvastaisia tapauksia. Pahimmillaan kouluttaja on aloittanut luennon myöntämällä, ettei tästä lajista kauheasti tiedä. Osalle koulutetuista onkin hommasta jäänyt rahastuksen maku.


UUTISET

Koulutettavat ovat tehneet valituksia opetuksen huonosta laadusta Traficomille (ent. Trafi), ja osa kouluttajista menetti toimilupansa. Ruuhkia saattaa nyt helpottaa se, että luennoille saa ottaa enemmän väkeä kuin viisi vuotta sitten. Ennen ryhmän maksimikoko oli 40, nyt yhdellä luennolla saa istua sata koulutettavaa. Stenroos epäilee, että direktiivipäivät on jätetty monessa firmassa viime tippaan kahdesta syystä. – Osa ajattelee, että onhan tässä vielä aikaa. Toinen syy

on pula kuljettajista. Heitä houkutellaan töihin kaikenlaisilla työsuhde-eduilla. Osa pelkää, että jos maksaa kuljettajalle ammattipätevyyskoulutuksen, tämä vaihtaakin sen jälkeen työpaikkaa. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä voi kuitenkin saada tietyissä tapauksissa koulutuskulut takaisin. Jos kuljettaja vaihtaa omatoimisesti työpaikkaa, yrittäjä voi vähentää neljältä aiemmalta kuukaudelta tulleet koulutuskulut työntekijän lopputilistä. Lisäksi 5 – 11 kuukauden ajalta voi vähentää koulutuskuluista puolet. ■

Apua netistä: verkkokoulutukseen pääsee aina Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyksien suorittaminen verkko-opetuksena sallittiin helmikuun alusta 2019 lähtien. Stenroos uskoi monien muiden kouluttajien tavoin verkkokoulutuksesta tulevan suosittua. Sen pystyy suorittamaan etänä ja hinta on yleensä edullisempi. – Ainakaan meillä verkkokoulutus ei ole vetänyt kovin paljon väkeä, mutta ehkä sen suosio kasvaa myöhemmin. Nyt näyttää siltä, etteivät kuljettajat halua tuijottaa ruutua seitsemää tuntia putkeen. He tulevat mieluummin paikan päälle, jossa voi jutella samanhenkisen porukan kanssa. Lisäksi koulutukseemme kuuluu lounas ja kahvit, joita ei verkon kautta saa. Virtuaalikoulutuksessa kouluttaja pitää luennon reaaliaikaisesti. Opetukseen osallistuvien määrä on rajattu maksimissaan sataan. Tämän vuoksi Stenroos ei usko virtuaalikoulutuksen auttavan syksyn ruuhkien purussa. Sen sijaan ratkaisu voi löytyä verkkokoulutuksesta, johon kuljettaja voi osallistua silloin, kun parhaaksi näkee. Koulutusmateriaalin voi katsoa kerralla tai kahtena peräkkäisenä päivänä tai iltana netin kautta.

Jari-Pekka Stenroos on pitänyt DB Schenker Oy:n omille kuljettajille sekä alihankkijoille direktiivipäiviä yksi/kuljettaja -vuosivauhtia. – Kun koulutuspäivät jakaantuvat tasaisesti, kuljettaja saa opetuksesta parhaan hyödyn. Samalla kulut jakaantuvat tasaisesti, eikä liikennöitsijän tarvitse maksaa kerralla kaikkia kurssimaksuja.

RASKASSARJA • 5


KUORMA- JA LINJA-AUTON KULJETTAJA

VIELÄKÖ SINULTA PUUTTUU

JATKOKOULUTUSPÄIVIÄ

Ei hätää, suorita ne netissä joustavasti verkko-opintoina missä tahansa, esim. mobiililaitteella, tabletilla tms. MA-TO 14-22 tai PE-LA 8-16 välisenä aikana. JOKO 3,5 oppituntia kahtena peräkkäisenä päivänä tai 7 oppituntia kerralla (oppitunti 45 min). VAIN 59 €+alv 24 %/kpl + Traficomin merkintämaksu 10 €/kpl

EI MUITA KULUJA! Ilmoittautumiset kursseille: www.kuljettajaopetus.fi/suomenammattipatevyyskoulutus

Lisäksi lähiopetusta toimipisteessä, katso kurssikalenteri.

Suomen ammattipätevyyskoulutus Toiminta-alueemme on koko Suomi, pyydä tarjous. Puh. 040 501 7971 | www.suomenammattipatevyyskoulutus.fi

RASKAAN KALUSTON VARAOSAT

HELPOSTI JA VAIVATTOMASTI

Porin Auto-Sale Oy Eteläväylä 18 28610 PORI puh. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi www.autosale.fi

6 • RASKASSARJA

Liike avoinna: ma–pe 7–17 la 9–13 (kesälauantait suljettu)


TALOUSUUTISET

Bosch odottaa talouskasvun jatkuvan

B

osch Groupin helmikuisten laskelmien mukaan viime vuoden myynti oli 77,9 miljardia euroa. Valuuttojen vaihtokurssit vaikuttivat myynnin tulokseen jopa 2,1 miljardia euroa. Kun tämä otetaan huomioon, kasvua oli 4,3 prosenttia. Bosch odottaa globaalin talouden kasvavan 2,3 prosenttia vuonna 2019. – Varovainen ennusteemme johtuu monista meneillään olevista kehityskuluista kuten brexitistä ja maailmankauppaan liittyvistä konflikteista. Lisäksi aggressiiviset protektionistiset menettelyt taloudessa, kuten rankaisuhenkiset tariffit tai vetäytymiset vapaakauppasopimuksista, heikentävät kulutusta ja investointeja, Boschin talousjohtaja Stefan Asenkerschbaumer sanoo. Viime vuonna Boschilla saatettiin päätökseen 30 sähköisen liikenteen projektia. Vuoteen 2025 mennessä se pyrkii kymmenkertaistamaan myyntinsä tällä saralla. Bosch sähköistää monenlaisia voimansiirtolinjoja polkupyöristä kuorma-autoihin. – Haluamme rekka-autojen olevan tulevaisuudessa kuormajuhtia, jotka eivät rasita ilmastoa eivätkä ympäristöä. Tässäkin ytimenä on sähköistäminen, Boschin pääjohtaja Volk­ mar Denner sanoo. Boschin mukaan jo vuonna 2030 joka neljäs kaupallinen kulkuneuvo maailmassa – ja joka kolmas Kiinassa – tulee olemaan ainakin

osittain sähköistetty. Bosch valmistaa muun muassa 36-volttisia järjestelmiä sähköisille kuljetuspyörille, sähköakseleita kevyille sekä raskaille pakettiautoille ja kuorma-autoille. Tu-

koneoppimista kuullakseen, jos jokin on rikki. Tämän vuoksi sovelluksen odotetaan ennustavan tarkasti koneiden rikkoutumista, mikä puolestaan vähentää huoltokuluja ja paran-

Bosch tuo autoalalta tutun monikamerajärjestelmän trukkeihin, mikä tuottaa täyden 360° näkymän trukin ympäriltä. Järjestelmä esitellään yleisölle ensimmäisen kerran LogiMATmessuilla.

lossa on polttokennoihin perustuvia voimansiirtolinjoja 40-tonnisille kuorma-autoille. Boschilla työskennellään lähes 150 tekoälyprojektin parissa. Yksi niistä on SoundSee -sensorijärjestelmä. Sen algoritmi soveltaa

taa tuottavuutta. SoundSee-sovellus lähetetään kansainväliselle avaruusasemalle vuoden 2019 puolivälissä. Bosch näkee sille kaupallisia sovelluksia myös autojen suunnittelussa. ■

Oululaisyrityksellä voimakas kasvun vuosi Proventia Groupin vuoden 2018 liikevaihto kasvoi 38,3 miljoonaan euroon edellisen vuoden 19,6 miljoonasta eurosta. Päästölainsäädännön tiukentuminen ja ilmanlaadun raja-arvojen ylittyminen suurkaupungeissa ovat luoneet kasvavan tarpeen tehokkaille puhdistusjärjestelmille. Lämmön­ eristys on pakokaasun puhdistusjärjestel-

missä tärkeää, jotta tiukat päästörajat saavutetaan. – Olemme laajentaneet lämpöeristekomponenttien tuotantoa Suomessa ja käynnistäneet päästöjen hallintajärjestelmien piensarjatuotannon Tšekin tehtaalla viime vuonna, Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen kertoo.

Työkoneiden päästölainsäädäntö vaihtuu Stage IV:stä Stage V:een moottorikokoluokittain vuosien 2019 ja 2020 aikana. Määräysten asteittaisen voimaantulon vuoksi Proventia toimittaa vielä myös Stage IV -järjestelmiä ja käynnistää Stage V -järjestelmien tuotannon ja toimitukset vuoden 2019 aikana.

RASKASSARJA • 7


KUVA: TIMO REHTONEN

UUTISET

Suomesta läpi, Norjassa ajokielto Valtatie 21 maisemineen näyttää kauniilta, mutta on aiheuttanut päänvaivaa monille autoilijoille.

Suomen ja Norjan välisillä rajanylityspaikoilla tehtyjen tarkastusten seurauksena 93 ulkomaalaisesta raskaasta ajoneuvosta asetettiin peräti 20 ajokieltoon yhden viikonlopun aikana. Näin uutisoi pohjoisnorjalainen iFinnmark-lehti helmikuussa. Miksi Suomen läpi kulkeneet ajoneuvot määrättiin ajokieltoon vasta Norjassa? Teksti TIMO REHTONEN

N

orjalaislehden uutisessa ei erikseen määritellä, minkä maalaisia ajokieltoon asetetut ajoneuvot olivat, mutta se tiedetään, että suuri osa Suomen läpi Norjaan ja sieltä takaisin suuntautuvasta rekkaliikenteestä on eurooppalaisten kuljetusyhtiöiden operoimaa. Useita vastaavanlaisia uutisia on julkaistu niin Norjassa kuin Suomessakin. Puhutaan ulkomaisesta rekkarallista. Käsivarrentietä kutsutaan autoilijan painajaiseksi.

pahtumassa tarkastusta suorittava poliisi. – Jokainen kuljetus on erilainen, kun kokonaisuutta arvioidaan esimerkiksi kuljettajan, ajoneuvon, kuorman ja tapahtumaolosuhteiden osalta. Näissä esimerkkitapauksissa on ollut kyse pääasiassa talvirengasmääräyksistä ja niiden rikkomisista. Norjan säännökset ovat Suomea tiukemmat, ja siten Suomessa liikennevalvonnassa mahdollisesti hyväksytyt renkaat saattavat Norjassa aiheuttaa jopa ajon keskeyttämisen, Onninen sanoo.

Suomesta Norjaan saapuneiden ajoneuvoyhdistelmien matka tyssäsi pääasiassa heikkojen renkaiden vuoksi. Ajokieltoon määrättyjen joukossa oli myös useita ajopiirturirikkomuksia. Yksi kuljettaja oli sydäntalvella liikkeellä kesärenkailla ilman ammattikuljettajan pätevyyttä.

Liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja Elina Immonen puolestaan toteaa, että maiden säännökset eivät eroa toisistaan merkittävästi. Ajokortti- sekä ajo- ja lepoaikavaatimukset ovat samat. Myös ajoneuvojen tekniset vaatimukset ovat lähtökohtaisesti yhteneväiset. – Joitakin eroja kuitenkin löytyy. Suomalaisten ajoneuvoyhdistelmien päämitat ovat suuremmat kuin Norjassa. Siellä vaaditaan talvirenkaat vetävien akselien pyörien lisäksi ajoneuvon muillakin akseleilla. Suo-

Poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta sanoo, että lopullisen tulkinnan Suomen lakien mukaisten säännösten osalta tekee jokaisessa yksittäisessä valvontata-

8 • RASKASSARJA

messa nykyiset talvikauden rengasvaatimukset tulivat raskaisiin ajoneuvoyhdistelmiin vuonna 2016 ja ne vastaavat Ruotsin nykytasoa. Immosen mukaan LVM:ssä seurataan koko ajan eri maiden rengasvaatimusten kehitystä. Muutoksia kotimaan sääntöihin harkitaan tarvittaessa. Ministeriön tietoon ei ole tullut, että onnettomuuksien syynä olisi ollut talvirenkaista johtuvat syyt, tai että renkaita koskevia vaatimuksia olisi tarpeen tässä vaiheessa muuttaa. – Enemmän viestiä tulee siitä, että ajoneuvon hallinta on menetetty liian suuren tilannenopeuden tai tarkkaamattomuuden vuoksi. Myös Pohjois-Suomen tiestön kuntoa raskaan liikenteen kannalta on moitittu. Suomen ja Norjan liikenneministeriöt eivät ole keskustelleet keskenään raskaan liikenteen säännösten yhtenäistämisestä maiden välillä. Suomen ja Norjan poliisit tekevät yhteistyötä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.■


UUTISET KUVA: LAPIN HINAUSPALVELU

Täydessä lohikuormassa ollut puoliperävaunuyhdistelmä ajautui kohtaamistilanteessa liian lähelle tienpenkkaa ja kaatui. Tapahtumapaikkana oli valtatie 21, Nautivaara, seitsemän kilometriä Kuttasesta Kilpisjärvelle päin.

Vt 21:llä suistumiset hieman vähentyneet, mutta vielä ei ole aihetta hurrata Erityisesti pohjoisella länsirajallamme sijaitsevalla valtatie 21:llä tapahtuneet ulkomaalaisten rekkojen tieltä suistumiset ovat olleet jo vuosia paikkakuntalaisten huolena ja pohjoisen median aiheina. Lapin Hinauspalvelun toimitusjohtaja Jussi Holopainen arvioi, että rekkojen ojaanajojen määrä olisi jonkin verran vähentynyt viime syksynä päätökseen saadun Käsivarrentien kunnostuksen myötä. – Suoritemäärämme ovat vähentyneet, eikä tänä talvena ole ollut pahimmillaan viiden – kuuden auton nostoja saman päivän aikana samalla tavoin kuin oli vielä joitakin vuosia sitten. Lapin Hinauspalvelu on alueen suurimpia toimijoita, mutta ihan tarkkaa kuvaa Holopaisellakaan ei ole kokonaistilanteesta, koska pitkällä tiellä toimii myös norjalaisia ja ruotsalaisia hinauspalveluyrityksiä. – Isossa kuvassa näyttäisi, että tilanne on aikaisempaa parempi. Tieremontilla ja kunnossapitoluokan nostolla voi olla vaikutusta tähän. Voi olla myös, että kuljetusliikkeet ovat satsanneet kuljettajiin, jotka tuntevat alueen, Holopainen pohtii.

Myös Rekat ravissa - vt 21 -Facebook-ryhmän ylläpitäjällä, poliisista eläkkeelle jääneellä Olavi Airaksisella on samantyyppinen näkemys. – Käsitykseni mukaan suistumiset ovat vähentyneet. Olen kuullut, että tienkäyttäjät

kokevat tien levenemisen lisänneen turvallisuudentunnetta, koska kohtaamistilanteessa on enemmän tilaa. Yhä kuitenkin suistumisia tapahtuu niin suorilla kuin remontoiduillakin tieosuuksilla milteipä viikoittain.

Rekat ravissa (ravi = oja) - vt 21 -Facebook-ryhmä on valtatie 21:n varrella asuvien perustama informaatiokanava ”tienkäyttäjille ja heille, jotka päättävät teiden kunnostuksesta”.

Jatkuu seuraavalla sivulla >>>

RASKASSARJA • 9


UUTISET KUVA: LAPIN HINAUSPALVELU

Poliisin resurssien väheneminen näkyy liikennevalvonnassa Myös Suomen poliisi valvoi raskasta liikennettä helmikuussa. Tehostetussa valvonnassa tarkastettiin 1 566 ajoneuvoa, joista osa oli ulkomaalaista liikennettä. Epäkuntoisuuden vuoksi poliisi keskeytti matkan 14 tapauksessa, mikä tarkoittaa 0,9 prosenttia. Norjalaisten viranomaisten matkanteon pysäytysprosentti helmikuun tarkastuksessa oli 21,5. Kyseiset Norjan ja Suomen tapaukset eivät ole kuitenkaan suoraan verrannollisia. Poliisitarkastaja Kari Onninen kertoo, että poliisin resurssit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet noin 600 henkilöllä (vuonna 2018 henkilöstömäärä oli 7 200). Poliisien kokonaistyöajasta 6–10 prosenttia on käytetty liikenteen valvontaan. Tuosta työtuntimäärästä raskaan liikenteen valvonnan osuus on ollut 10–12 prosenttia (vuonna 2018 noin 80 500 työtuntia). – Resurssien vähentyminen näkyy luonnollisesti myös liikennevalvonnan määrässä. Jos liikennevalvonnan, tai esimerkiksi raskaan liikenteen valvonnan määrää haluttaisiin nostaa, se edellyttäisi koko poliisin resurssin lisäämistä, Onninen toteaa.

DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta. Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä. Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle. Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat. Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan. • DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja. • Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja: 10 • RASKASSARJA

Lisätietoja: www.kaha.fi


UUSI JÄSENLIIKE

JTC perustettiin syksyllä 2017, jonka jälkeen korjaustoiminta alkoi uudessa, tilavassa hallissa. Kuvasta löytyy myös asentaja, joka ei arastele ahtaitakaan paikkoja.

Joen Truck Centerissä korjataan kaikkea tiehöylistä työkoneisiin Raskassarja-ketjun korjaamoverkosto laajeni Joensuuhun, jossa Joen Truck Center on panostanut nopeaan palveluun. Siinä auttaa naapurissa oleva Närhi Oy:n massiivinen varasto, jossa on suurempi valikoima varaosia kuin monessa merkkiliikkeessä. Teksti SARI JÄRVINEN | kuvat MISKA KORPELAINEN

L

entoasemantiellä sijaitsevien hallien suojissa asentaja katselee kylmennyttä kuorma-auton moottoria. Volvo D13A on käynyt vajailla ja se tuotiin korjattavaksi Joen Truck Centerille. Joku taisi pelätä, että moottori on leikannut kiinni. Niin ei kuitenkaan tällä kertaa ole käynyt. Tarkkasilmäinen asentaja huomaa, että johtosarjan johtimet ovat osittain oikosulussa. Vika saadaan korjattua ennen kalliimpia vaurioita. – Volvossa kannattaa olla muutenkin

12 • RASKASSARJA

tarkkana moottorin johtosarjan kanssa. Kun eristeet halkeilevat, moottoriin voi ilmestyä monta ajoa halvaannuttavaa vikaa, Joen Truck Centerin (JTC) korjaamopäällikkö Iiro Sundqvist sanoo. Volvon lisäksi JTC:llä korjataan Scanioita, Mercedes-Benzejä, MANeja, Sisuja ja oikeastaan mitä vain, mikä liikkuu kumipyörillä ja mahtuu viisi metriä korkeista hallin ovista sisään. JTC on monimerkkikorjaamo, jossa huolletaan kuorma-autojen lisäksi dumppereita, pyöräkuormaajia, pakettiautoja ja traktoreita. Keslan osalta ollaan valtuutettu

huoltoliike. Tänä talvena on korjattu sellaisiakin harvinaisuuksia kuin tiehöyliä, jotka pyrittiin saamaan mahdollisimman nopeasti takaisin tien päälle. Nopeus onkin JTC:n toiminnan yksi pääperiaatteista. – Jos esimerkiksi startti hajoaa tai ilmapalje räjähtää, on tärkeää, että pääsee heti huoltoon. Määräaikaishuollon ajankohtien kanssa voi paremmin joustaa. Ripeiden huoltojen yksi mahdollistaja löytyy JTC:n naapurista.


UUSI JÄSENLIIKE – Närhen varaosakauppa ja massiivinen maahantuontivarasto sijaitsevat 15 askeleen päässä. Niiden ansiosta meillä on käytettävissämme jopa suurempi valikoima varaosia kuin monilla merkkiliikkeillä. Käytämme laadukkaita, alkuperäisiä vastaavia osia. Etädiagnostiikka kehittyy kuljetusalalla koko ajan ja Sundqvist näkee sen yleistyvän myös monimerkkikorjaamoissa. – Wabcon Traxeen avulla pystymme lukemaan vikakoodin etänä erimerkkisistä ajoneuvoista. Jos vian korjaukseen tarvitaan komponentin vaihtoa, hankimme osan valmiiksi korjaamolle odottamaan vikaantunutta ajoneuvoa. Parhaassa tapauksessa huoltoon tuleva auto voisi ajaa suoraan avoimista hallin ovista sisään ja asentajat olisivat valmiina odottamassa.

Uudehkossa korjaamorakennuksessa on kuusi huoltopaikkaa ja kattonosturi.

Iiro Sundqvist haaveilee, että voisi jatkossa avata liikkeen myös jollain toisella paikkakunnalla.

Autotekniikan insinöörinä Sundqvist on tarkka siitä, että vian syy selvitetään. Silloin ei aina riitä, että hajonnut komponentti vaihdetaan ja vain toivotaan, että ongelmat ovat ohi. – Jos ohjaustehostin pitää ääntä, vian syynä voi olla vaikka vuotava ohjausvaihde. Sundqvist muistuttaa, että ohjausvaihteen kunnollinen ilmaaminen on tärkeää. Jos siinä hutiloidaan, auto voi joutua viikon päästä uudelleen huoltoon. Huonosti toimivan ohjaustehostimen vuoksi auto kannattaakin tuoda ripeästi korjaamolle, sillä vajaatoiminen tehostin voi särkeä ohjaustehostimen pumpun.

Parasta on ihmisten auttaminen Dieselkone köhisee itseään lämpimäksi aamuvarhaisella joskus 80-luvun lopulla. Kuljettaja avaa kuorma-auton oven ja nostaa kyytiin turvakaukalon. Sieltä kolmen kuukauden ikäinen vauva katselee suurin silmin ympärilleen. – Isä ajoi isoa autoa työkseen ja pääsin jo pienenä hänen mukaansa kotimaan reissuille. Tekniikka on kiinnostanut siitä lähtien, joten koulutussuunta oli selvä. Opiskelin autotekniikan insinööriksi ja ajoin rekkakortin armeijassa. Sundqvist työskenteli Scanialla työnjohdossa, sitten Närhellä ulkomaankaupan ostajana ja avainasiakaspäällikkönä. – Minulla on aina ollut korkea työmoraali. Suhtaudun vakavasti siihen, mitä teen. Työt tehdään loppuun, eikä jätetä niitä kesken sen takia, että kello on 16. Autojen lisäksi Sundqvistiä kiinnosti yrittäjyys. Kun JTC:llä haettiin syksyllä 2018 korjaamopäällikköä ja osakasta, Sundqvist tarttui tilaisuuteen. – En ole katunut. Työtä on saanut kehittää asiakaslähtöiseksi. Parasta tässä on, että saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja pääsee auttamaan heitä.

Syksyllä 2017 perustetun JTC:n toiminta teki vaikutuksen myös Raskassarja-ketjuun, jonka edustajat kävivät auditoimassa liikkeen. Jäseneksi ei kelpuuteta mitä tahansa nyrkkipajaa, vaan korjaamoiden ja myymälöiden on täytettävä tietyt kriteerit. On löydyttävä muun muassa riittävän ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta sekä varustetaso ohjelmineen ja viranomaislupineen. Raskassarja-ketjun hallitus hyväksyi joensuulaisyrityksen Raskassarja-ketjun jäseneksi tammikuussa. Sen myötä Raskassarja-ketjun korjaamoiden määrä kasvoi 12:een. Varaosaliikkeitä on mukana 19. ■

Joen Truck Center • Vuonna 2015 valmistuneessa hallissa tilaa 1 000 neliömetriä • Lämmitysmuotona ympäristöystävällinen maalämpö • Kuusi huoltopaikkaa ja kattonosturi • Käytössä testereitä, kuten: Autocom ja perävaunuille Knorr-Bremse ja Wabco • Henkilökunta: neljä asentajaa ja korjaamopäällikkö.

RASKASSARJA • 13


RASKAAN KALUSTON VARAOSAJA KORJAAMOPALVELUISSA PÄIJÄT-HÄMEEN JA UUDENMAAN ALUEELLA TEITÄ PALVELEVAT Originator Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Hyvinkään HRP Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

Virallinen Cargotec-huoltopiste Päijät-Hämeessä.

LAHTI korjaamo & varaosat Alhonkatu 2, 15610 LAHTI Varaosat 044 510 4410 Työnjohto 044 510 4421

HOLLOLA korjaamo & pesuhalli Kukonkuja 1, 15880 HOLLOLA Työnjohto 044 510 4427 Pesuhalli 044 510 4428

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi


PALFINGER KUORMANKÄSITTELYLAITTEET POHJANMAALLE JA LAPPIIN - OSARATAS.FI

Opas erikoiskuljetusten suunnitteluun Suomen Kuntaliiton julkaisema opas on tarkoitettu maankäytön sekä liikenne- ja väyläsuunnittelun parissa työskenteleville. Kirjoittajien mukaan siihen on kerätty alan parhaat ratkaisut yksien kansien väliin. Oppaan laatimistyössä on käyty laajaa vuoropuhelua työpajan, kommenttikierrosten, erikoiskuljetusalan toimijoille suunnattujen kyselyiden sekä kokousten muodossa. Työn ohjaamisen vastuutahona toimi Pirkanmaan ELY-keskus. Opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.vayla.fi/pdf9/kuntaliitto_erikoiskuljetukset_ebook.pdf.

Varaosamyymälä Teollisuuskatu 7, TORNIO Puh. 016 445 707 Korjaamo ja varaosamyymälä Korjaamontie 2, 94200 KEMI KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

KUVA: UUDISTUVA METSÄYRITTÄJÄ-OPAS / ESA RIUTTA

Kaikki raskaan kaluston palvelut Ikaalisissa

Raskaan kaluston korjaamo, maalaamo ja päällirakenteet

Opas metsäyrittäjän liiketoiminnan kehittämiseksi Uusi julkaisu tarjoaa tutkittua tietoa bisnesmallintamisesta sekä käytännön ohjeita ja välineitä bisnesmallin uudistamiseen. Uudistuva metsäyrittäjä: Kuinka voit uudistaa bisnesmallisi -opas on julkaistu osana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta. Teos on tarkoitettu erityisesti metsäalan yrittäjille - niin vanhoille kuin uusille. Sen avulla voi miettiä, miten kasvattaa yritystä tai parantaa sen tuottavuutta. Opas on luettavissa osoitteessa: http://urn. fi/URN:ISBN:978-952-249-555-6.

Puh. 040 596 5800 Avoinna arkisin 7.00-15.30

Palveleva raskaan kaluston varaosaliike Puh (03) 4571144 Avoinna arkisin 7.00-16.30

Sammonkatu 4, Ikaalinen ┃ www.ikaalistenautovaruste.fi

RASKASSARJA • 15


Antiokian ensimmäinen kaasukäyttöinen kuorma-auto aloitti liikennöimisen marraskuun alussa 2018. Kilometrejä oli kertynyt kolmessa kuukaudessa 50 000. FRC-perävaunun lämpösäätely toteutetaan sähköllä, jolloin kylmäkone on lähes äänetön.

Kuljetukset Lidlin uudesta jakelu­ keskuksesta lähtivät maailmalle Järvenpäässä sijaitsevan uuden jakelukeskuksen lastauslaitureiden suunnittelussa on huomioitu hiljattain liikenteessä sallitut 34,5 metriä pitkät HCT-ajoneuvoyhdistelmät.

Teksti ja kuvat SANNA SARENIUS

V

uosi sitten Lidlin reilun 60 000 neliömetrin kokoisessa jakelukeskuksessa Järvenpäässä vietettiin harjakaisia. Torstaina tammikuun viimeisenä päivänä 2019 koetti kauan odotettu hetki, kun ensimmäiset autot lähtivät matkaan toimittamaan ensimmäisiä myymäläkuljetuksia. – Tämä on historiallinen päivä. Eilen ja tänään on otettu vastaan viimeisiä tuotteita, eli hedelmiä, vihanneksia, lihaa ja tuoretuotteita. Tänään ensimmäiset myymälätoimitukset lähtevät eteenpäin, logistiikkapäällikkö Valtteri Suonperä iloitsi.

– Keskuksen sijainti Järvenpäässä on meidän kannaltamme erinomainen. Aikaisemmin operoimme Janakkalan jakelukeskuksesta käsin, mutta koska toimipisteemme korjaamohalleineen sijaitsee Mäntsälässä, Järvenpää on meitä huomattavasti lähempänä, Virtanen kertoi. Kuljettaja Kamula oli lähdössä viemään ensimmäistä toimitustaan suuntana Vuosaari. – Rekkaani lastaan tänään koko Vuosaaren myymälään menevän valikoiman, eli hedelmiä, vihanneksia, lihaa, tuoretuotteita, maitoa ja hyllytettäviä kuivatuotteita. Tänne tullessani toin kierrätettäviä jätteitä. Rekka ei aja tyhjänä, Kamula kertoi.

Ensimmäisten lähtijöiden joukkoon lukeutui Kuljetusliike Antiokia Oy:n kuljettaja Olli Kamula. Purkua ja lastausta seuraamassa oli myös kuljetusliikkeen toimitusjohtaja Eeva Virtanen. Kamula oli liikenteessä yrityksen ensimmäisellä kaasukäyttöisellä kuorma-autolla, joka oli aloittanut liikennöimisen marraskuun alussa. Kilometrejä oli kertynyt kolmessa kuukaudessa 50 000.

Uuden jakelukeskuksen lastauslaitureiden suunnittelussa on huomioitu hiljattain liikenteessä sallitut jopa 34,5 metriä pitkät HCT-ajoneuvoyhdistelmät. – Meidän kaikkien 157:n lastauslaiturimme nosto-ovia pystytään operoimaan HCT-rekalla. Myös koko parkkialue on suunniteltu sitä ajatellen. Uskomme, että tulevaisuudessa HCT-rekkoja tulee liikennöimään yhä enemmän, Suonperä kertoi.

16 • RASKASSARJA

Antiokia Oy:n kuljettaja Olli Kamulan mielestä uuden Lidlin uudessa jakelukeskuksessa työturvallisuus on huomioitu hyvin.


Lidlin logistiikkapäällikkö Valtteri Suonperän mukaan uuden logistiikkakeskuksen suunnittelussa ekologisuuteen, kuten kierrätykseen on kiinnitetty erityisesti huomiota.

Meidän kaikkien 157:n lastauslaiturimme nosto-ovia pystytään operoimaan HCT-rekalla. Myös koko parkkialue on suunniteltu sitä ajatellen”, Suonperä kertoi.

Kuljettajat ja kuljetusyrittäjät oli huomioitu uuden jakelukeskuksen suunnittelussa mahdollisimman hyvin. – Meillä on pitkälle viedyt prosessit. Ennen lastausta kuljettajat pääsevät tutustumaan lukuisiin työtä helpottaviin koneisiin ja laitteisiin. On tärkeää, että he tietävät, mitä pitää tehdä, jotta lastaus tapahtuisi mahdollisimman turvallisesti. Lastaussillat on pyritty rakentamaan siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti operoitavissa. – Tavoitteena on, että kuljettajien täällä viettämä aika olisi mahdollisimman lyhyt, Suonperä kertoi. Ensimmäisenä päivänä liikkeelle oli lähdössä 40 autoa 60:lle eri reitille. Lastauslaitureilla ei silti ollut ruuhkaa, sillä tavaran vastaanotto ja lastaus oli jaoteltu liukuvasti eri vuorokaudenaikoihin. Kamula liitti auton lastaussiltaan ja aloitti ensimmäisen tavarakuorman lastaamisen. Myymäläkoodi kuorman päällä kertoi, mihin myymälään mikäkin lasti oli menossa. Antiokian kaasukäyttöisen kuorma-auton kyytiin mahtuu 33 lavaa. Kamula nosti kuormia lavansiirtokoneen päälle sujuvasti ja siirsi niitä perävaunuun. – Alkuun tarkistan, että rahtikirjassa olevat tavaramäärät täsmäävät. Sitten voin aloittaa lastaamisen. Kaikki uudessa jakelukeskuksessa vaikuttaa hyvältä. Esimerkiksi työturvallisuus on huomioitu hyvin. Työkoneet on tavallista paremmin suojattu kuljettajaa varten, mies jutteli. Puolesta tunnista tuntiin kestäneen lastaamisen jälkeen Kamulan kaasuauton perävalot katosivat lumisateeseen, kun historiallinen uuden jakelukeskuksen ensimmäinen kuljetus lähti varmoin ottein kohti Vuosaarta. ■

RASKASSARJA • 17


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT www.osaratas.fi

KEMI

926 Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä E4

926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

PAATTIO

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

18 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY E8

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN ROVANIEMELLÄ MYYMÄLÄ AVOINNA

KORJAAMO AVOINNA

ma-pe la

ma-pe 7-18 la sovittaessa

7-18 9-13

OLEMME OSA SUOMALAISTA RASKASSARJA-KETJUA. Myymälä 016 345 252 Korjaamo 040 680 0209 www.raskasosa.com

Myymälä Paljetie 1 96300 Rovaniemi Päivystys 0500-500252

Korjaamo Ahjotie 31 96320 Rovaniemi


Pekant Liedon toimitusjohtaja Jari Kuusela sai kuorma-automyyjä Juha Yrjölältä uuden kyltin ripustettavaksi raskaan kaluston varaosamyymälän seinälle.

20 • RASKASSARJA


Kouvolan Truck Servicelle ja Pekant Liedolle Euroopan suosituimman vetoauton merkkihuolto DAF-kuorma-autoja maahantuova Nordic Truckcenter Oy on laajentanut huolto- ja jälleenmyyntiverkostoaan aktiivisesti uusille paikkakunnille. Hyvien korjaamo­ palvelujen on todettu edistävän autokauppaa. Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN Nordic Truckcenter Oy on solminut yhteistyösopimuksen kahden Raskassarja-ketjun jäsenliikkeen kanssa. Kouvolan Truck Service Oy ja Pekant Lieto Oy valittiin valtuutetuiksi DAF-merkkihuolloiksi. Lisäksi molemmissa liikkeissä voi hieroa kauppaa tuliterästä hollantilaisautosta: Liedossa Turun talousalueen jälleenmyyntiä hoitaa Juha Yrjölä, Kouvolan alueella Ilpo Varha. DAFin jälleenmyyntiverkosto laajeni myös Itä-Suomeen, Savoon ja Pohjois-Karjalaan, jossa Euroopan suosituinta vetoautoa myy Driv-Yhtiöt Oy. – DAFin uusi maahantuoja on hakenut aktiivisesti jälleenmyyntiverkoston kasvua. Nordic Truckcenterin toiminta tuntuu energiseltä, Kouvolan Truck Service Oy:n toimitusjohtaja Marko Turunen kertoo.

Turun talousalueella Lieto valikoitui Nordic Truckcenterin yhteistyökumppaniksi sijaintinsa ja Pekant Liedon palvelutarjonnan vuoksi. – Liedon Avanti on ehdoton ykköspaikka, sillä Turun seudun raskas kalusto on keskittynyt sinne. Kehätie ja satamien liikenne kulkevat vierestä. Lisäksi Turun kehätietä ollaan laajentamassa nelikaistaiseksi, Yrjölä toteaa. Avantin vetovoimaa lisää DB Schenkerin tulo alueelle, josta on tulossa yrityksen keskeinen Skandinavian portti. Rakenteilla on noin 14 500 neliömetrin lämmitetty terminaali ja 3 400 neliömetrin ulkohalli. – Pekant Lieto liikkeenä sopi meille, sillä yrityksellä on hyvä maine ja palveluajat. Huolto ja varaosamyynti ovat auki illalla myöhään, iltakymmeneen asti ja lauantaisinkin kahdeksasta neljään, Yrjölä sanoo.

Kouvolassa yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuoden 2018 lokakuussa. Sen jälkeen alueen DAF-kauppa nytkähti liikkeelle. – Se oli positiivinen yllätys. Varhalla oli useamman auton myynti ollut kiinni siitä, että Kouvolaan saataisiin merkkihuolto. Ja kun se saatiin, DAFeja alkoi ilmestyä Kouvolan Truck Servicen halliin huollettavaksi. Hollantilaisen korjaukset sujuivat hyvin, sillä monimerkkikorjaamossa oli entuudestaan osaamista. DAFin varaosat tulevat Tarvike-Aholan puolelta, joka sijaitsee saman katon alla. – DAF ei juuri eroa korjauksen suhteen muista merkeistä. Eri kuorma-autoissa käytetään suhteellisen samaa tekniikkaa. Lisävarusteiden, kuten työvalojen, lisävalojen ynnä muiden sähkövarusteiden asennus on sujunut ongelmitta. DAFin sähköjärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen ja looginen, Turunen toteaa.

Myös Pekant Liedon toimitusjohtaja Jari Kuusela on tyytyväinen alkaneeseen yhteistyöhön. – DAFeja on jo alkanut tulla meille huoltoon. Uskon, että Yrjölän on helpompi kirjoittaa tarjouksia, kun saman katon alla on toimiva ja pitkään auki oleva huolto. Pekant Liedolle, samoin kuin Kouvolan Truck Servicellekin, huoltoedustus merkitsi kouluttautumista Alankomaissa, sekä DAFin DAF:in testerien ja varaosien hankintaa. – Varastomme on jo kattava, mutta jos jotain ei löydy, sen saa nopeasti maahantuojan varastolta Vantaalta. Hollannistakin osat tulevat päivässä Suomeen, Kuusela kertoo. Molemmat, Kouvolan Truck Service ja Pekant jatkavat DAF-edustuksista huolimatta entiseen tapaan myös monimerkkikorjaamoina ja varaosamyymälöinä, jonne on tervetullutta kaikki raskaan puolen kumipyöräliikenne. ■

KUVA: DAF

Ykkösenä kolme vuotta peräkkäin Vaikka DAF on ollut Suomessa harvinaisempi merkki, Euroopan tasolla kyse on hyvin suositusta kuorma-autosta. Vetoautoissa se on paistatellut jo kolmatta vuotta peräkkäin Euroopan eniten myytynä uutena kuorma-autona. Vuonna 2018 DAF valittiin kansainvälisessä vertailussa vuoden kuorma-autoksi, mikä on Yrjölän mukaan näkynyt positiivisesti myynnissä. – Teillä tulee yhä enemmän DAFia vastaan. Suomalaisten merk­ kiuskollisuus on vähentynyt: enää ei ole niin paljon yhden automerkin firmoja. Kuljetusten hinnat ovat tulleet niin alas, että kuljetusyrittäjän on mietittävä, millä autolla tehdään sen koko elinkaaren aikainen paras tulos, Yrjölä sanoo. Kuorma-automyyjän kokemuksen mukaan suomalainen ostaa DAFin pääosin kolmesta syystä: laadun, edullisen ostohinnan ja pienten käyttökulujen vuoksi.

RASKASSARJA • 21


TEHTY KESTÄMÄÄN HUIPPULUOKAN KESKUSVOITELUJÄRJESTELMÄT KESKUSVOITELUJÄRJESTELMIEN VARAOSAT & RASVAT

OIKEA TWIN KAIKKIIN SOVELLUKSIIN. Rinnakaislinja-periaatteella toimiva Twin-järjestelmä on kehitetty erityisesti rankkoihin olosuhteisiin. Twin-järjestelmässä voidaan käyttää korkealaatuista NLGI-2 rasvaa. Järjestelmä voitelee jokaisen voitelupisteen, valvoo voitelutapahtuman ja tallentaa tapahtumalokin omaan muistiin. Investointi automaattiseen keskusvoitelujärjestelmään maksaa itsensä takaisin ensihetkestä alkaen pienentämällä huoltokuluja ja lisäämällä koneen käytettävyyttä.

NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma–pe 8–18, la 9–15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Palokanorsi 12 40270 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma–pe 7.30–20, la 9–15

NÄRHI LAPPEENRANTA (4) Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma–pe 8–18

info@narhi.com · www.narhi.com

OLEMME OSA RASKASSARJA-KETJUA


LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä.

Nokialta uusia renkaita ja uusi pinnoitusmateriaali

Ja takuut pysyvät voimassa! Täyden valikoiman varaosat eurooppalaisiin merkkeihin

U

usi Nokian Hakkapeliitta-talvirengas Truck F2 XL on ns. ”Extra Load” eli korkeamman kantavuuden versio Hakkapeliitta Truck F2 -renkaasta. Se mahdollistaa akselikuorman aina 10 tonniin asti. Truck F2 XL -eturengas on saatavilla keväästä 2019 alkaen. Vuonna 2017 julkaistu Nokian Hakka Truck Steer on ajettavuutta muuttuviin päätieolosuhteisiin tarjoava kuorma-auton eturengas. Pitkien ja keskipitkien matkojen erikoisrenkaalla on myös 3PMSF-merkintä. Keväästä 2019 alkaen uusi 385/55R22.5-koko laajentaa rengasvalikoimaa. – Tällä koolla on oma käyttäjäkuntansa, joten kyseessä on tervetullut lisäys. Uusi koko mahdollistaa sen, että yhä useampi hyötyy renkaan vakaasta sekä ennustettavasta ajettavuudesta sekä hyvästä kilometrituloksesta, Nokian Renkaiden tuotepäällikkö Teppo Siltanen sanoo. Julkistuksen jälkeen Nokian Hakka Truck -rengassarja laajenee vuoden 2019 loppuun mennessä myös 60-sarjan kokoihin sekä ohjaus- että vetoakselikäyttöön. Renkaiden pinnoitus on uuden renkaan valmistamiseen verrattavissa oleva, tiukasti viranomaisten säätelemä prosessi. Laadukas renkaan runko voidaan pinnoittaa yksi - kaksi kertaa ja säästää näin rahaa, raaka-aineita ja ympäristöä. Uusin lisäys Nokian Noktop-pinnoitusmateriaalien valikoimaan on Noktop 75 Super, joka vastaa pintakuvioltaan on- ja off-road-käyttöön tarkoitettua Nokian R-Truck Trailer -perävaunurengasta. – Noktop 75 Super on tarkoitettu leveiden perävaunurenkaiden pinnoittamiseen, kun kyse on raskaimmista maansiirto- ja puutavarankuljetustöistä. Sen pintakuvio on optimoitu paikalliseen ja keskipitkän matkan ajoon karkeille pinnoille. Uudet pinnoitepinnat sopivat rengasrunkoihin, joiden koko on 385/65R22.5 ja 385/55R22.5. Renkailla, joissa on 3PMSF-merkintä, on myös itsepuhdistuvuus pehmeillä pinnoilla. Noktop 75 Super -pinnoituspinta korvaa vanhan Noktop 63 Super -pinnan ja on saatavilla alkuvuodesta 2019. Myöhemmin tänä vuonna tarjolle tulee myös pintaleveydet 265/70R19.5 ja 275/70R22.5 rengasrungoille paripyöräkäyttöön. ■

Kytkimet raskaaseen kalustoon

RASKASSARJA

Äärivalosarjan kaikki osat varaosina, ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto.

RASKASSARJA • 23


LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN

SPRAYTUOTTEET VAATIVAAN AMMATTIKÄ

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 50 mm 2500/5000 kg SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 50 mm RS80400 Liinaosa 6m + 0,5 m, kiristinosa RS80401 Liinaosa 9,5 m + 0,5 m, kiristinosa RS80402 Liinaosa 12 m + 0,5 m, kiristinosa RS80403 Liinaosa 18 m + 0,5 m, kiristinosa normaalikoukulla normaalikoukulla RS80404 Liinaosa salpakoukulla

VAROITU

alumiinisella k

9,5 m + 0,5 m, kiristinosa normaalikoukulla

SIDONTALIINOJEN OSAT 50 mm RS80405 Liinaosa 9,5 m kolmiopäätteellä RS80406 Liinaosa 11 m kolmiopäätteellä RS80407 Liinaosa 13 m kolmiopäätteellä RS80408 Liinaosa RS80409 Liinaosa RS80410 Liinaosa

9,5 m normaalikoukulla 12 m normaalikoukulla 18 m normaalikoukulla

RS80411 Kiristinosa

0,5 m normaalikoukulla

JARRUNAUHAT Suomen olosuhteisiin sovitetut kitkakertoimet

RASKASSARJA-SIDONTALIINAT 45/30 mm 2500/5000 kg

LAATUTUOT

SIDONTALIINAT PIKALUKOLLA 45 mm RS80420 Pikalukkoliina 4 m umpikorikoukulla RS80421 Pikalukkoliina 6 m umpikorukoukulla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 45 mm RS80422 Sidontaliina 3m + 1 m, kiristinosa RS80423 Sidontaliina 5m + 1 m, kiristinosa RS80424 Sidontaliina 3m + 0,3 m, kiristinosa RS80425 Sidontaliina 5m + 0,3 m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla SIDONTALIINAT KIRISTIMELLÄ 35 mm RS80430 Sidontaliina 5m + 1 m, kiristinosa RS80431 Sidontaliina 3,5 m + 0,3 m, kiristinosa RS80432 Sidontaliina 5,5 m + 0,3 m, kiristinosa umpikorikoukulla umpikorikoukulla

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

PAPERITUOTTEET MONEEN KÄYTTÖÖN

FORSSA | HYVINKÄÄ | IISALMI | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄ KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU


AMMATTILAISILLE

ÄYTTÖÖN ISTUINSUOJAT kestävät kulutusta

USLIPPUSARJAT

kiinnityskiskolla

TTEET KULJETUSKALUSTON PESUUN

VÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA U | PORI | ROVANIEMI | TORNIO | VANTAA


NOSTURIT

Painavampi kiinnostaa Suomalaisautoilijoiden kyydissä näkyy yhä komeamman kokoisia nostureita, sillä 12-tonnisten sijaan nyt halutaan 14-15-tonnisia. Teksti SARI JÄRVINEN

H

iabilla katsotaan tulevaisuuteen positiivisin mielin, sillä nosturikauppiaalla menee yleensä hyvin niin kauan kuin autoilijoilla riittää töitä. Tilanne näyttääkin hyvältä, sillä metsäteollisuudessa ennätyshakkuiden uskotaan jatkuvan. Lisäksi VR ei ole osuuttaan juuri pystynyt kasvattamaan ja kolme neljäs­ osaa puusta liikkuu yhä kumipyörillä. – Äänekosken tehtaan avautumisen myötä kausivaihtelut ovat mennyttä. Se on harvinaista tässä maassa, Hiabin myyntipäällikkö Jani Koskinen sanoo. Aikataulut ovat kuitenkin tiukentuneet ja kaukokuljetusten yksikkökustannukset ovat laskeneet viimeiset vuodet. Ennätyshakkuut

26 • RASKASSARJA

eivät ole aina merkinneet kuljetusyrittäjälle ennätystulosta. – Jos liikevoitto on prosentin luokkaa, silloin ei mene kovin hyvin. Muutama pitkään alalla ollut kuljetusyritys onkin mennyt konkurssiin, Koskinen harmittelee. Puutavaranosturimarkkinat kuitenkin piristyivät kokonaisuudessaan viime vuonna. Z-nosturit ja sähköinen esiohjaus yleistyivät, joskin alueellisia vaihteluja oli. Kuormausnosturiyhtiö Efferin yritysoston myötä Hiabin valikoimiin saatiin raskaampia nostureita, joita sillä ei aiemmin ole ollut. – Etenkin isompien nostureiden myynnissä on ollut selkeää kasvua. 12 tonnin nostureiden sijaan nyt halutaan 14-15 tonnin

nostureita. Kun ajoneuvoyhdistelmien massat nousivat, nousivat myös nosturien massat, Koskinen kertoo. Niin sanottuja junanostureita on myös mennyt kaupaksi, sillä moni autoilija lastaa terminaaleissa. Uutta puutavaranosturia joutui viime vuonna odottelemaan hieman pidempään kuin tavallisesti. Ennätyshakkuut ja metsätalouden hyvä veto lisäsivät myös nosturikauppiaan kiireitä. – Meillä oli ongelmia toimituksissa. Useampien eri komponenttien saamisessa alihankijoilta oli vaikeuksia. Pahimmillaan toimitukset olivat yli 20 viikkoa myöhässä. Seuraava pullonkaula oli nosturien asennuk-


NOSTURIT – Asiakkaiden on saatava vielä lisää käyttökokemusta. Uusi tekniikka voi aluksi tuntua kalliilta, joten investointeja mietitään. Käyttäjien kokemukset HiVisionista ovat olleet kaksijakoisia. Osa ei vaihtaisi tuotetta enää missään nimessä pois, osa ei oikein ole päässyt sinuiksi virtuaalilasien kanssa. HiVision ei jäänyt Hiabilla vain kertapyrähdykseksi digitaalimaailmaan, sillä kehitteillä on myös muita uusia ratkaisuja kuormankäsittelyyn. – Tulevaisuudessa kuljettajan ei välttämättä tarvitse kuin painaa nappia ja nosturi tarttuu itse molokkiin ( jätesäiliöön) ja hoitaa lastauksen. Se ei suostu tekemään operaatiota, jos välissä on jokin este kuten ihminen, Ekman sanoo. Monessa kuljetusyrityksessä jo seurataan tietotekniikan avulla kuljettajien taloudellista ajoa. Ekmanin mielestä tehokkuutta voidaan lisätä tekniikan avulla myös kuormankäsittelyssä. Sen avulla saataisiin esimerkiksi selville, kuinka tehokkaasti ja turvallisesti nosturia käytetään. Jos yrityksellä on kalustoa paljon, toimistolta voisi olla järkevää seurata kuormankä-

sittelylaitteiden käyttöastetta. Joissakin autoissa laite voi kulkea mukana turhana painona. Digitaalisuudessa on myös oma painolastinsa. Laitteiden lisääntymisen myötä ajoneuvojen hytit ovat alkaneet näyttää kuin avaruusalus Galactican ohjauskeskukselta. On navigaattoria, digipiirturia, Fleet Managementiä, ERP:tä ja kameranäyttöä. Milloin pärjätään yhdellä ohjelmalla ja yhdellä näytöllä? – Mitään yhteistä standardia ei valitettavasti ole valmisteilla. Uskon kuitenkin että sellainen joskus tulee. Olemme olleet yhteydessä autonvalmistajiin, jotta laitteemme toimisivat kaikkien merkkien kanssa. Voisimmehan tietysti ottaa yhteyttä myös muihin nosturivalmistajiin ja ehdottaa yhteistyötä, Ekman myöntää. Kuormankäsittelylaitteita tehdään vähemmän kuin uusia kuorma-autoja, joten uusi nosturitekniikka maksaa suhteessa enemmän. – Hinnat tippuvat yleensä parin kolmen vuoden kuluttua tuotteen tulosta markkinoille, Ekman sanoo. ■ KUVA: SARI JÄRVINEN

KUVA: HIAB

sessa, jossa jouduttiin odottamaan, kun alkuperäinen aikataulu petti. Hiab yllätti puunkuljetusalan vuonna 2016 esittelemällä virtuaalilasit ja ohjaimen, joiden avulla puukuorman sai tehtyä auton hytissä istuen. – HiVision muokkasi koko alaa. Kun pääkilpailijamme toipuivat alkushokista, he aloittivat oman kehitystyönsä. Palfingerin Epsilonilla on nyt prototyyppi valmiina, Hiabin LOGLIFT- ja JONSERED-puutavara- ja kierrätysnosturit -tuotelinjan johtaja Hans Ekman kertoo. Vaikka virtuaalilasien avulla kuormaa tehdään jo 12 maassa, HiVisionin myynti ei ole kuitenkaan sujunut sitä vauhtia kuin valmistaja kuvitteli.

– Pystymme jo ajamaan kuorma-autoa nosturista. Tosin tätä ei ihan heti olla kaupallistamassa. Sen sijaan muita turvallisuuteen ja tehokkuuteen liittyviä sovelluksia on tulossa markkinoille, Hans Ekman paljastaa.

RASKASSARJA • 27


SV AxLS Nostavat vaimentimet

• • • • •

Nostokyky 1900 kg / kpl @ 200 bar Maksimikuormitus staattista päätyvaimennusta vastaan: 50 kN Vaimennusvoimat ovat vastaavat kuin tuotteissa, joita valmistamme yleiskäyttöön kyseiseen ajoneuvoon. Vaimentimien minimi- ja maksimimitat poikkeavat alkuperäisestä, koska rakennemitta on kasvanut nostotoiminnon myötä. Nämä mitat ovat mallikohtaisesti sovittu aina yhteistyössä tilaajan kanssa. Koska minimi- ja maksimimitat ovat poikkeavia tavalliseen malliin verraten, on akselin ja jousituksen liikkeet rajoitettava siten, ettei iskunvaimentimesta tule liikkeen rajoitinta.

Nostavaa vaimenninta käyttämällä saavutat mm. seuraavia hyötyjä:

! • • • • •

HUOMIO päälirakentajat: OE asennuksessa ei tarvita erillistä nostosylinteriä- tai paljetta, myös erilliset kiinnityskorvakkeet voidaan jättää pois. Tilan säästö Ylösnostettua akselia voidaan hyödyntää myös vastapainona Ilman kuormaa ajettaessa akseli(t) ylösnostettuna säästät rengaskuluissa Akseli(t) ylösnostettuna mahdollistaa kääntymisen pienemmässä tilassa

SV nostavilla vaimentimilla voidaan myös korvata ilmapalkeilla toteutettu akselin nosto

Suomen Vaimennin Oy valmistaa nostavia vaimentimia ajoneuvokäyttöön. Tämä vaimennintyyppi poikkeaa merkittävästi normaalista vaimentimesta, koska vaimentimen perusrakenteeseen on lisätty erillinen nostopiiri. Vaimennusominaisuudet ovat kuitenkin normaalit, käyttökohteen mukaan sovitetut.

FORSSA | HYVINKÄÄ | IISALMI | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA | K


OS. 1F11

Uusi pumppuyksikkö

nostaville vaimentimille

Max paine: 200 bar • Max nostokyky: n. 1900 kg / kpl • Max virta (sulakekoko): 80 A Suomen Vaimennin Oy on kehittänyt nostaville vaimentimilleen uuden pumppuyksikön 2 akselin nostoon. Uusi pumppu on suunniteltu tilanteisiin, missä ajoneuvosta halutaan nostaa 2 akselia. Nosto voidaan toteuttaa akselikohtaisesti eli voidaan nostaa vain toinen akseli tai molemmat.

Toimitukset uutuustuotteellemme alkavat kevään 2019 aikana

Suomessa valmistetut!

Tekninen tuki: Sami Partanen p. 050 3651 291, sami@suomenvaimennin.fi

www.suomenvaimennin.fi SV AxLS nostavat vaimentimet saatavilla Raskassarja-liikkeistä kautta maan. Kysy tarjous asennuksesta.

KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU | PORI | ROVANIEMI | TORNIO | VANTAA


YRITYSTARINA

Maarakennusyrittäjä keksi lisätienestiä akseleista Hernesniemen Maanrakennuksen uusi aluevaltaus on ulkomailta Suomeen tuotujen kuorma-autojen telitys. Lisäakseleiden asennus työllistää jo neljä työntekijää. 30 • RASKASSARJA


YRITYSTARINA Teksti ja kuva TOMI OLLI

L

appajärveläisessä Hernesniemen Maanrakennus Oy:ssä on aihetta vähintäänkin pieneen hymyyn. 32 työntekijää työllistävän yrityksen työtilanne on hyvä ja liikevaihto mukavassa kasvussa. Varatoimitusjohtaja Hannu-Pekka Hernesniemi, 29, sanoo viime vuoden olleen historian paras. – Liikevaihtomme oli nelisen miljoonaa euroa, missä oli kasvua edellisvuoteen noin puoli miljoonaa. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, töitä on tiedossa mukavasti, Hernesniemi sanoo. Uusi aluevaltaus yrityksessä on Ruotsista, Norjasta ja Virosta Suomen markkinoille ostettujen kuorma-autojen ja perävaunujen telitys. – Neljä työntekijää on koko ajan asian kimpussa. Tämä tarkoittaa sitä, että puramme kärryt osiin ja teemme sinne yhden lisäakselin. – Olemme nyt tehneet parikymmentä autoa, joista viisi on valmistunut viimeisen vuoden aikana. Tämä on ollut tärkeä lisä työkenttään varsinkin talviajalle, varatoimitusjohtaja sanoo. Hernesniemen Maanrakennuksen alkutahdit soitettiin vuonna 1977, kun Hannu-Pekan isä, toimitusjohtaja Pekka Hernesniemi, 61, perusti Maansiirto Pekka Hernesniemen. Kaivinkoneella työt aloittaneelle eteläpohjalaiselle olivat yrittäjän kuviot tuttuja, sillä hänen isänsä toimi maatilayrittäjänä. – Mukana oli varmasti kotoa saatua oppia. Päätin kuitenkin, että haluan tehdä omaa juttuani omilla ajatuksillani, eli yritys lähti käyntiin tätä kautta. Helpolla leipä ei toki irronnut, sillä päivät venyivät usein 16-17 tunnin mittaisiksi. Yritys lähti vähitellen kasvamaan ja ensimmäinen työntekijä palkattiin noin vuoden kuluttua. – Kun toiminta kasvoi, oli myös tehtävä investointeja. Ensimmäisen viiden vuoden aikana rahaa kului niihin noin 300 000 markkaa, eli pankinjohtajille oli asiaa. Merkittävä harppaus yrityksen historiassa koettiin 1990-luvun loppupuolella, kun UPM siirsi puutavarakuljetuksia yhden auton yrityksistä suuremmille toimijoille. – Se oli meille tärkeä asia, ajot lisääntyivät merkittävästi. Silloin autojemme kokonaismäärä kasvoi kahdeksaan, Pekka Hernesniemi kertoo. Koska vuonna 1995 Oy:ksi muuttuneeseen yritykseen tarvittiin koko ajan lisää työnteki-

jöitä, Hannu-Pekka siirtyi yritykseen käytännössä heti yläasteen jälkeen. – Kävin ammattikoulun logistiikkalinjalla kahden tunnin ajan. Ei minulle ole ollut mitään hyötyä opiskella alkeita, koska olin jo useamman vuoden saanut käytännön oppia omassa yrityksessämme. Erittäin merkittävä vuosi Hernesniemen Maanrakennuksen historiassa oli 2017, jolloin työntekijämäärä lisääntyi kymmenellä. Yritys osti samana vuonna myös Alajärven Sorahuollon liiketoiminnan. – Suurta roolia näytteli yhteistyömme Keitele Forestin kanssa. Alajärven tehtaalla on nytkin kolme pyöräkuormaajaamme tekemässä hommia kahdessa vuorossa. Olemme myös viimeisen kahden vuoden aikana tehneet heille kaikki maarakennusja pihatyöt, Hannu-Pekka toteaa. Hän pitää erittäin tärkeänä töiden onnistumisen ja sujumisen kannalta motivoituneita sekä asiansa osaavia työntekijöitä. – Se on kaiken ydin. Annamme työntekijöille vapauden tehdä ja hoitaa töitään hyvin itsenäisesti. Puutumme asioiden kulkuun vain, jos joku homma ei näytä etenevän toivotulla tavalla. ■

Konekanta Kaivinkoneet • Volvo EC 250 v. 2018 • JCB JS360 v. 2015 • Hyundai 235-9 v. 2013 • JCB JS210 v. 2013 • Case CX330 v. 2008 Kuorma-autot • Sisu Polar 10x4 ja kasetti v. 2017 • Sisu Polar 8x4 ja kasetti v. 2014 • Volvo FH13 8x4 ja kasetti v. 2011 • Volvo FH16 8x4 ja kasetti v. 2008 • Scania R560 8x4 ja kasetti v. 2007 • Sisu e14 8x4-tienhoitoauto v. 2004 Pyöräkuormaajat • Volvo L180H v. 2017 • Volvo L150H v. 2017 • Volvo L150G v. 2014 • Volvo L350F v. 2013 • Volvo L150 v. 1998 • Cat 980H v. 2008 • Cat 950H v. 2009 • Komatsu WA470 v. 2000

Tukki tippui selän päälle Pekka Hernesniemen taipaleelle on myös mahtunut rajuja kolhuja. Hänen elämänsä oli todella lähellä päättymistä noin kolmesataakiloisen tukin pudottua neljästä metristä selkään. – Hiekoitin rekan edustaa ja toinen mies kasasi tukkikuormaa. Tunsin äkisti hurjan kivun iskevän läpi koko kehon tukin osuessa minuun. – Makasin seuraavaksi maassa. Muistan, kuinka samalla vain kauhoin lunta kasvoilleni viilentääkseni oloani. Nopeasti ambulanssilla sairaalaan kiidätetyllä Pekalla todettiin kuin ihmeen kaupalla vain useiden kylkiluiden murtumia. – Lääkäri totesi, että jos tukki olisi osunut pari senttiä toiseen kohtaan, olisi se murskannut selkärankani. Oli myös ihme, etteivät murtuneet kylkiluut rikkoneet sisäelimiä. – Ajattelen asiaa myös huumorilla. Tuumasin Pietarin miettineen, että minulla oli vielä niin paljon velkaa, että hommia oli pakko päästä jatkamaan, Pekka vitsailee. Toimitusjohtajan vetää hiljaiseksi muisto, jolloin eräs työntekijä joutui vakavaan onnettomuuteen. – Hän ajoi kolme kuukautta vanhalla tukkirekallamme täyttä kuormaa, kun kolmion takaa tuli henkilöauto eteen. Tilanteen vakavuutta lisäsi, että hänellä oli hytissä mukanaan kaksi lasta. Tilanteessa kävi kuitenkin hurja onni, sillä henkilöauto katkesi tuulilasin edestä ilman että kuljettaja vahingoittui. – Kyljellään toista sataa metriä eteenpäin liukuneessa rekassa kaikki selviytyivät ilman isompia vammoja. Tuolla hetkellä ei ollut mitään väliä sillä, että auto oli uusi, tärkeintä oli ihmisten selviytyminen, Pekka huokaa.

RASKASSARJA • 31


50 VUOTTA

Kohti hoivakotia ajoi 17 hinaus­auton letka, jolla juhlistettiin hinauspalvelu Oili Jalosen perustajan 85-vuotissyntymäpäiviä.

Harvinainen hinausautojen Suomen toiseksi suurimman hinauspalveluyrityksen menestystarina sai alkunsa konkurssista puoli vuosisataa sitten. Aluksi Jalosten kaksi perhettä asui parakeissa, joissa pyöritettiin myös firman toimistoa. Teksti SARI JÄRVINEN | kuvat KIRSI KANERVA

M

oni kadunkulkija seisahtui, kun lumisella Kaarinantiellä tuli vastaan harvinainen paraati. Seitsemäntoista hinaus­ auton letka kääntyi hoitokoti Villa Timantin edustalle, valot vilkkuivat ja äänitorvet soivat kuin jylisevässä kuorossa. Ohikulkijat kaivoivat esiin kännyköitään ja pian somessa kuhistiin: ”Onko tapahtunut joku suuronnettomuus, kun on noin paljon hälytysajoneuvoja paikalla?” Myös hoitokodin ikkunoiden taakse ilmestyi uteliaita kasvoja. Eräs rouvista liikuttui: hän tunnisti autot oitis. Ne olivat pihalla hänen vuokseen. – Järjestimme äidilleni, Oili Jaloselle yllätyksen, kun hän täytti 85 vuotta. Aika lyhyellä varoitusajalla saatiin kokoon 17 hinaus­ autoa, myös muutama tuli kilpailevista firmoista mukaan, Oili Jalonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen kertoo. Vaikka Villa Timantissa asuva Oili Jalonen onkin hyvässä kunnossa, paraativierailu teki niin suuren vaikutuksen, että syntymäpäiväsankarin jalat pettivät. Rouva kuitenkin piris-

32 • RASKASSARJA

tyi mehulasillisesta ja loppuvierailun ajan hän istui varmuuden vuoksi tuolilla. Hinausautojen paraati 19. tammikuuta ei kulkenut kuin muutamia kilometrejä, mutta hinauspalvelu ja autopurkamo Oili Jalosen yrityksen ajoneuvoilla on takanaan tuhansia kilometrejä. Ensimmäisellä autettiin autoilijoita pinteestä jo puoli vuosisataa sitten. Alkuunlähtö tapahtui kuitenkin kaikkea muuta kuin juhlatunnelmissa. Halikkolaisessa kuorma-autokoritehtaassa valot sammuivat vuonna 1968. Oili Jalosen ja hänen veljensä Raimo Jalosen yritys oli juuri mennyt konkurssiin, sillä asiakkaat eivät pystyneet maksamaan laskujaan. – Suomessa konkurssi on häpeä ja helposti sovitellaan narua kaulaan. Amerikassa konkurssi kuuluu menestykseen. Se osoittaa, että uskallat ottaa riskejä, ja että selviät sekä opit vastoinkäymisistä, Veli-Matti kertoo. Oili ja Raimo valitsivat köyden sijaan Amerikan mallin. Jo seuraavana vuonna sisaruksilla oli uusi hanke. Avuksi tuli perheen kolmas sisarus: Timo Jalonen antoi hallinsa käyttöön. Siellä rakennettiin hinausautoa,

jollaista ei Suomen teillä ole aiemmin nähty. Alustana oli Bedfordin lättänokka, joita oli juuri tullut pitkäkeulaisten tilalle. Entiset korinrakentajat jalostivat vaihtolavalaitteen toimimaan niin, että hinata saattoi samalla kertaa kaksikin henkilöautoa, mikä oli tuolloin Suomessa ennennäkemätöntä. Sitä se oli pitkälti myös Ruotsissa, josta tultiin myöhemmin katsomaan suomalaisinnovaatiota. Jaloset ostivat edullisesti tontin noin 15 kilometrin päästä Turusta, paikalta, jonka vieressä kulkee Turku-Tampere-moottoritie. Asunnoksi keksittiin kaksi parakkia, joihin Oilin ja Raimon perheet muuttivat. Se tarkoitti neljää aikuista ja kuutta lasta. Toisessa parakissa pyöritettiin myös firman toimistoa. – Se oli surkea paikka. Sosiaalihuolto oli 70-luvulla vähän erilaista. Kun purkamolle tarjottiin autoa, voitiin se hakea paikalle omalla hinausautolla. Autoista myytiin purkuosia ja lapsille saatiin ruokaa. Viiden vuoden kuluttua virkamiehet keksivät liikenneluvan. Se myönnettiin tarvehar-


50 VUOTTA

paraati keräsi katseet kintaisena, mikä tarkoitti sitä, että kilpailijoilta kysyttiin, tarvitaanko alalle lisää kilpailua. – Ei tarvittu. Niin jäimme ilman lupaa. Bedfordia ei kuitenkaan siirretty purettavien autojen jonoon, sillä turkulaisia autoja piti edelleen hinata pois ojista ja teiltä. Joskus poliisi pysäytti, kysyi lupaa ja sakotti. Hommat jatkuivat, kunnes jossain vaiheessa saatiin toiminnalle lupakin. – Nykyään byrokratiassa ei ole valittamista. Viranomaiset antavat neuvoja, miten kannattaa toimia, että pärjää. Kun Veli-Matti sai oppivelvollisuutensa suoritettua, ammatinvalinnan linjat olivat selvillä. – Hinausalalle en ainakaan halunnut. Kaikkialla muualla menestyy paremmin, 17-vuotias ajatteli, pakkasi laukkunsa ja lähti maailmalle. Se tarkoitti tarkemmin sanottuna Jyväskylää, jossa Veli-Matti oli yksi harvoista, jotka pääsivät ilman ylioppilastodistusta opiskelemaan kuljetustekniikan insinööriksi. Sen jälkeen nuorelle miehelle aukeni ura Helsingissä: hyväpalkkainen johtajan työ isossa firmassa.

Raskaan liikenteen ajoneuvo hinataan keskimäärin kerran viidessä vuodessa – Raskaan kaluston ajoneuvo tarvitsee hinausta keskimäärin noin kerran viidessä vuodessa, sen verran hommaan voi budjetoida, Veli-Matti Jalonen arvioi. Noin 90 prosentissa tielle jäämisen syynä on tekninen vika, vaikka auto olisi uusikin. Elektroniikka ja AdBlue-laitteet temppuilevat. – Rahoitusyhtiöt ovat vaatineet uusiin autoihin hinausvakuutuksen, mutta viime aikoina vakuutusyhtiöt ovat ehdotelleet raskaan kaluston asiakkaillemme, että hinauspalveluvakuutuksesta luovutaan. Se on huolestuttava piirre, hinausyrittäjä toteaa. Jos raskaan liikenteen ajoneuvo hyytyy tielle, on pyrittävä estämään lisävahingot. Varoituskolmio viedään suoralla tiellä 30 metrin päähän tai kauemmas, jos esteenä oleva auto on mutkan tai mäen takana. – Sitten kannattaa pyytää toisilta autoilijoilta varakolmiota. Ensimmäisen yli ajetaan lähes aina. Ihmiset käyttävät kännykkää ajaessaan, jolloin varoituskolmiota ei nähdä, mutta se kuullaan, kun päälle ajetaan. Jalosilla puretaan vuosittain noin 1 500 henkilöautoa ja varoituskolmioita jää varastoon noin 1 000 vuodessa. – Niitä voi tulla hakemaan meiltä ilmaiseksi Turun Rieskalähteentien varaosamyymälästämme, Veli-Matti vinkkaa.

RASKASSARJA • 33


50 VUOTTA

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä.

Laadukkaat pistokkeet, rasiat ja kierrekaapelit. Myös NATOlatauspistokkeet ja -kierrekaapelit! Oili Jalonen (toinen vas.) yllättyi iloisesti vierailusta.

osat hin Laadukkaat keskusvoitelujärjestelmät, keskusvoitelujärjestelmien varaosat ja rasvat

Ilmastoinnin moniosaaja

Kaikki ei kuitenkaan ollut kohdillaan. Kun Veli-Matti katsoi ulos asuntonsa ikkunasta, näky ei innostanut. – Helsingissä oli hektistä. Maalaispojalla oli outo olo, kun pihalla ei ollut omia laitteita. Sitten kotipuolessa sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi. Veli-Matti pakkasi jälleen laukkunsa – tällä kertaa suuntana oli synnyinseutu. – On parempi olla pienen talon isäntä kuin ison talon renki, Veli-Matti hymähtää. Yhdessä veljensä Olli-Pekka Jalosen kanssa Veli-Matti otti vetovastuun Oili Jalonen Oy:stä. Yritystä alettiin kehittää uusin voimin. Syksyllä 2011 ostettiin raskaaseen kalustoon erikoistunut Hinaus Koskinen ja seuraavana vuonna Hinauspalvelu Forsström. Nyt yhden hinausauton yrityksestä Oili Jalonen Oy on kasvanut 20 hinaus­ auton yritykseksi, kalustomäärässä laskettuna se on Suomen toiseksi suurin. Henkilöauton osia puretaan edelleen uusiokäyttöön. Noin puolet niistä myydään verkkokaupan kautta. Viherosien tulevaisuuden Veli-Matti näkee valoisana. – Kulutustottumukset ovat muuttuneet. Meidän lapsemme miettivät, miten paljon mikäkin tuote kuormittaa ympäristöä. Kuorma-auton osia ei pureta, sillä se on henkilöautoihin verrattuna työläämpää. Lisäksi ongelmana on varaston puute, koska osat ovat isoja. Raskaan liikenteen hinauspuoli erotettiin kesällä 2018 tytäryhtiöksi, Heavy Rescue Europe Oy:ksi. – Raskaan kaluston hinaukset ovat erityistä ammattitaitoa vaativia töitä. Oman yrityksen myötä toimintaa voidaan paremmin kehittää. Yksi tapa kehittää alaa olisi lisätä nosto- ja laskutyynyjen käyttöä. Niiden avulla ajoneuvojen lisävahingot pelastustyön aikana saadaan minimoitua. Tällä hetkellä lähimmät tyynyt ovat Helsingissä, joten niiden saamista varsinaissuomalaiselle onnettomuuspaikalle joudutaan odottelemaan pitkään. Tyynyt maksavat kymmeniä tuhansia euroja, mikä on estänyt niiden yleistymistä. – Heavy Rescue Europe voisi vaikka ostaa tällaiset tyynyt, ja vuokrata niitä omakustannushintaan muille hinausalan yrityksille, Veli-Matti pohtii. ■

34 • RASKASSARJA


* Huoltoleasing, jossa DAFin taattu jäännösarvo, 60 kk:n kesto, 130 000 km ajoa vuosittain, Ei suurempaa ensimmäistä vuokraerää, sisältäen Full Care -palvelusopimuksen (Huolenpitosopimus, sisältäen määräaikaishuollot, korjaukset ja kulutusosat). Edellyttää hyväksyttyä rahoituspäätöstä. Hinnat alv 0%.


TYÖVOIMAPULA

Maiju Piippo (vas.) vaihtoi työnsä puutavaraauton kuljettajaksi Biotalouden headhunterit -hankkeen myötä. Hankkeen projektipäällikkö Jenna Hartojoki etsii lisää vapaaehtoisia headhuntereita, jotka auttavat löytämään potentiaalisia biotalouden työpaikoista kiinnostuneita henkilöitä.

36 • RASKASSARJA


TYÖVOIMAPULA

Headhunter haussa

Savon Salaoja Oy:n yrittäjä löysi uuden kuljettajan Facebook-videon avulla. Se syntyi Biotalouden headhunterit -hankkeen myötä, joka lievittää työntekijäpulaa Suomessa uraauurtavin keinoin. Teksti ja kuvat ILPO LOMMI

P

ohjois-Savossa ei ole jääty tuumailemaan, vaan on ryhdytty ajatuksista ja sanoista tekoihin maaseutuammattien työvoimapulan poistamiseksi sekä imagon ja tunnettuuden parantamiseksi. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut, MTK:n ja ammatillisten oppilaitosten perustama sekä nykyisin yli puolensadan jäsentahon yhdistys Maaseutuammattiin ry on tehnyt tätä työtä ruohonjuuritasolla etenkin nuoriin suuntautuen.

Yhdistyksellä on ollut reilun vuoden käynnissä Biotalouden headhunterit -hanke, jollaista ei tiettävästi ole muualla maassa eikä muilla toimialoillakaan. Mielenkiintoiseksi ja ainutlaatuiseksi sen tekee uudenlainen verkostollinen toimintatapa. Se hyödyntää nykyaikaista viestintää sekä suuntautuu monenlaisiin kohderyhmiin työvoiman löytämiseksi biotalouteen alan ulkopuoleltakin. Hankkeen projektipäällikkö Jenna Hartojoki kertoo, että biotalouden käsite ymmärretään laajasti eli se ulottuu maatilataloudesta

ja ympäristönhoidosta metsäteollisuuteen sekä niitä tukeviin elinkeinoihin kuten kuljetuslogistiikkaan ja konetyöhön. Toimialueena on Pohjois-Savo. Rahoitus tulee Euroopan unionin sosiaalirahaston lisäksi Olvi-säätiöltä ja Pohjois-Savon liitolta. – Perimmäisenä tavoitteenamme on saada lisää osaavaa, motivoitunutta ja sitoutuvaa työvoimaa biotalouden elinkeinoihin. Välitavoitteena on lisätä niiden tunnettuutta ja kiinnostavuutta sekä kohentaa imagoa muidenkin kuin maaseudulla asuvien piirissä.

RASKASSARJA • 37


TYÖVOIMAPULA

– Käytämme tämän vuoden loppuun kestävässä hankkeessa headhuntereita eli verkostohenkilöitä löytämään ja tavoittamaan potentiaalisia biotalouden työpaikoista kiinnostuneita henkilöitä. Hankkeemme voi ohjata heitä tutustumaan kyseisiin ammatteihin ja alan koulutukseen. Kesätyöpaikkaohjauskin kuuluu asiaan. Headhuntereilla voi olla myös vihiä avoimista työpaikoista. Työnvälitysorganisaatio emme kuitenkaan ole. – Headhuntereita on tullut verkostoon noin 30 biotalouteen liittyvistä yrityksistä, kunnista, muista yhteisöistä ja oppilaitoksista. Lisää otamme mukaan. Toiminta on vapaaehtoista eikä siitä makseta korvausta, mutta uskoisin heillekin koituvan hyötyä auttamisen ilon lisäksi, arvioi Hartojoki. Projektipäällikön mukaan hanke on tavoittanut varsin monenlaisilla ammatillisilla taustoilla olevia aikuishenkilöitä, joilla on kiinnostusta siirtyä muilta aloilta biotalouden töihin tai vaihtaa alan sisällä ammatista toiseen. Muutamia rekrytointeja ehti viime vuonna jo tapahtua hankkeen avulla. Useampia on ohjautunut koulutuksiin. – Osa myös on työttömiä ja pätkätöissä olevia. Naiset ovat erityinen kohderyhmä, koska heissä on paljon työvoimareserviä. Monet biotalouden työt sopivat hyvin naisille. Panostamme myös nuoriin.

Maiju Piippo vaihtoi entistä haasteellisempaan työtehtävään saatuaan informaatiota puutavara-autonkuljettajan vaativasta työstä.

– Käytämme viestinnässä sosiaalista mediaa kuten Facebookia, Instagramia ja YouTubea videoidemme välitykseen. Videoita

Hanke on tuonut tuloksia Yhdeksänakselista perävaunullista puutavararekkaa Itä-Suomessa ajava alle kolmikymppinen Maiju Piippo on yksi hankkeen naiskeulakuvista, jotka haluavat kertoa alasta nuorille ja ammatinvaihtajille. Hän siirtyi turve- ja sorarekkojen kuljettamisesta haasteellisempaan puutavaran lastaamiseen sekä ajamiseen kapeilla ja keväisin kelirikkoisilla liukkailla metsäautoteillä. – Työ on vaihtelevampaa ja vielä itsenäisempää sekä mielenkiintoisempaa. Hyvin on sujunut toistaiseksi, vaikka ei tämä helpoimpia ja keveimpiä ammatteja ole. Nainen pärjää siinä kuin mies, koska miehisiä ekstravoimia tai ominaisuuksia ei juurikaan tarvita, sanoo Piippo. Savon Salaoja Oy:n yrittäjä Jouni Kolehmainen löysi työntekijän Biotalouden headhunterit -hankkeen esittelyvideon avulla. – Sain pätevän ja reippaan tuntuisen työntekijän salaojituskoneen käyttäjäksi yllättävän nopeasti. Tein Jenna Hartojoen kanssa esittelyvideon työpaikasta ja -tehtävästä helmikuussa ja uusi työntekijä aloittaa jo huhtikuun alusta. Hakemuksia tuli puolenkymmentä. Valitsemani työntekijä sai tiedon työpaikasta juuri Facebookissa olleesta videosta. Itse kuulin hankkeesta Koneyrittäjien yhdistyksestä, kertoo Kolehmainen.

38 • RASKASSARJA

ja erilaisia esittelyjä olemme tehneet yli kymmenestä biotalouden ammatista. Todenmukaiset haastattelut ja tietoiskut tuntuvat toimivan hyvin. Olemme saaneet hyvin katsojia yksittäisille videoille. Esimerkiksi metsäalaan liittyvien videoidemme katsojamäärä ylittää 20 000. – Eniten näyttää biotalousalalla olevan tarvetta metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajista, metsureista sekä maatalouslomittajista. Näihin ammatteihin on kohtalaisesti kiinnostusta, mutta avoimet työpaikat ja potentiaaliset työntekijät eivät kohtaa kunnolla. Tässä on meillä ja headhunter-verkostolla tekemistä. Sitä riittää varmaan hankkeen päättymisen jälkeenkin. Yllättävän monilla on suppea tai vanhentunut, jopa väärä käsitys biotalousalan uudistuneista töistä sekä kehittyneistä työmenetelmistä ja teknologiasta. Hartojoki yllyttää myös työnantajia aktiivisuuteen viestinnässä ja yhteydenpidossa, koska avoimet työpaikat ja hyvät työnantajat ovat parasta imagonrakennusta biotalousalallekin. – Tieto leviää nykypäivänä tehokkaasti ”puskaradiossa”, sosiaalisessa mediassa ja hankkeessamme. ■


Metsäkoneenkuljettajien palkoissa ja työtuntimäärissä suurta vaihtelua

Teksti ILPO LOMMI

B

iotalouden headhunterit -hankkeen projektipäällikkö, agrologi (AMK) Jenna Hartojoki teki tämän vuoden alussa Facebookissa kiintoisan luotauksen metsäkoneenkuljettajien palkkatasosta, työtuntien määristä sekä tyytyväisyydestä palkkaukseen. Anonyymejä vastaajia oli runsaat 570. Päähuomioina olivat bruttopalkkojen, työtuntimäärien ja tyytyväisyyden varsin suuri hajonta ja vaihtelu. Kuukausityötuntien määrä vaihteli normaalista 160:stä 290:een. Tämä selitti suurta palkkojen vaihtelua alle 1 900 eurosta yli 4 000 euroon kuukaudessa. Alalla on voimassa työehtosopimuksessa määritetyt tuntipalkat, mutta jonkin verran lienee myös palkkakilpailua osaavasta työvoimasta. Merkittävää oli, että vain 27 prosenttia vastaajista eli runsas neljännes teki normaalia kahdeksan tunnin työpäivää. Heistä kaksi kolmesta tienasi alle 2 500 euroa kuukaudessa. Ylityöt nostivat kuitenkin palkkatasoa. Normaalimmilla työtuntimäärillä ala voisi työllistää enemmän, mutta toisaalta ammattitaitoisen työvoiman löytämisessä on pulmia. Hartojoen mukaan viime vuonna oli Pohjois-Savossa liki 60 avointa metsäkoneenkuljettajan työpaikkaa, mutta työvoimahallintoon oli tullut tieto vain 11:stä. Siksi Biotalouden headhunterit -hanke on ”väljvouhkana” eli tiedonjakajana työnantajien ja -tekijöiden välillä työvoimahallinnon rinnalla. Kaikista vastaajista 32 prosenttia eli vajaa kolmannes ilmoitti bruttokuukausipalkaksi 1 900 – 2 500 euroa. Hieman vähemmällä se on 2 500 – 3 000 euroa. Joka kuudes ylsi 3 000 – 3 500 euroon ja joka kymmenes 3 500 – 4 000 euroon. Heillä kuukausityötuntimäärä ylti keskimäärin pariin sataan. Yli 4 000 euroa kuukaudessa ansainneiden keskimääräinen työntuntimäärä nousi jo 227:ään, mikä merkitsee reilusti yli 50-tuntisia työviikkoja. Vuonna 2017 oli keskikuukausipalkka Suomessa noin 2 600 euroa Tilastokeskuksen mukaan. Tyytyväisyys palkkatasoon vaihteli laidasta laitaan, mutta suurin osa oli keskivertotyytyväisiä. Eniten tyytymättömiä oli alle 2 500 euroa/ kk tienaavissa. Hyvin tyytymättömiä oli kuudennes. Vastanneista metsäkoneenkuljettajista 78 prosentilla oli alan ammatillinen koulutus taustalla. Käytännön töissä ammattitaitonsa kehittäneistä yli puolet oli ollut alalla yli kymmenen vuotta. ■

AMMATTILAISEN

VALINTA

LAZER LED -LISÄKAUKOVALOT OVAT KERTA TOISENSA JÄLKEEN OSOITTANEET PAREMMUUTENSA TIELIIKENTEESSÄ. PAREMPI NÄKYVYYS KAIKISSA OLOSUHTEISSA. NÄE ENEMMÄN ENNAKOI PAREMMIN AJA TURVALLISEMMIN MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA MADE IN THE UK

RASKASSARJA • 39


premiumshop.dt-spareparts.com

Brand Loyalty Program

Rekisteröidy kerran – hyödy aina

 1. Rekisteröidy



3. Valitse

2. Keräile



4. Hyödy

premiumshop.dt-spareparts.com


PAKINA KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Rakas ajopäiväkirja

Pari sanaa puhelimista

O

len reissuillani pistänyt merkille, että hyvin monella vastaantulevalla raskaan kaluston kuljettajakollegalla on puhelin korvalla, siis manuaalisesti kädessä ja vasten poskea. Itse handsfreehen tottuneena en ymmärrä, miten joku edes viitsii antaa käden puutua tai niskan krampata. Kotonakin laitan handsfreen korvalle ennemmin kuin odotan, että nikamat C1-C4 leipovat fasettilukkoon. Sitä paitsi, kyllä jokaisen teiden ritarin pitäisi ymmärtää, että luuri korvalla vaikuttaa keskittymiseen ja reaktioihin. Haluaisin nähdä sen sällin, joka tositilanteessa pudottaa avaruussankari Flash Gordonin nopeudella puhelimen nanosekunnissa kädestään, ottaa ruorista kiinni ja suoristaa kolmoissalkowiin valmistautuvan yhdistelmän näillä Suomen polanteiksikin kutsutuissa kyntövaoissa. Todellisuudessa käden saaminen ratille nopeasti puhelin kädessä on yhtä helppoa kuin jos olisi peukalo peräkontissa. On inhimillinen reaktio, että tavarasta pidetään kiinni ja putoavasta tavarasta koitetaan saada koppi. Paitsi veitsestä, silloin jalka tempaistaan alta. Vaistot nääs, ihme juttuja. Uusissa autoissa on melkein poikkeuksetta hands­ free. Jos puhelin on paritettu niin se yhdistyy automaattisesti, aina kun kavutaan hyttiin. Autojen omat hands­ freet taas, ne pistävät ihmetyttämään. Kuussa on käyty, mutta autojen omaa mikrofonipuolta ei saada yhtään paremman kuuloiseksi kuin mitä se sieltä kuusta oli. Poikkeuksena ainakin Jakuri-Scanioissa on pääntues-

sa taittuvat mikrofonit. Ne ovat varsin toimivat, paitsi jos töitä on muuallakin kuin hytissä. Ymmärtäähän tuon, että kun iso osa handsfree-killuttimista pysyy korvassa ainoastaan pikaliimalla, niin menee siinä teknologian vihaajalla viimeistään silloin sokeria tankkiin. Mutta ei luovuteta! Kaikki vähänkin työtä tehneet ymmärtävät, että joistakin asioista ei tingitä. Hyvät turvakengät maksavat, samoin hyvä hands­ free ja molemmista tulee hyvä mieli. Einola mulle hommasi ensimmäisen kunnollisen Plantronicsin, kun ajelin Keskolle täysperää. Siitä lähtien mulla ja korvanapilla on ollut intiimi ja antoisa suhde. Saa töitäkin tehtyä, vaikka puhelin pirisee! Top Gearissa Jeremy Clarkson totesi handsfreen käytöstä usein: ”How hard can it be?”. Koitetaan me paremmalla onnella saada aikaan sellainen julkinen paheksunta, että se, jonka korvalla on puhelin, on elin. En sano maksa, haima, umpisuoli vaiko joku muu… Vaikka aikojen saatossa on nähty rattien päällä jos jonkinmoista sanomalehteä ja fileerauslautaa, niin eikö voitaisi karsia pois ne, jotka helposti voidaan? Mitä jos asennetaan raskaan kaluston kuskien puhelimiin samanlainen väripatruuna kuin varashälyttimissä? Jos puhelinta pitää poskella tai kädessä yli kolmekymmentä sekuntia, samalla kun GPS:n mukaan vauhtia on enemmän kuin 20 km/h, niin väripatruuna räjähtää. Nähdään sitten ABC:llä ja voidaan vaikka ojentaa siinä kohtaa handsfree kouraan ja todeta, että joko riittäisi? 

Ville Turkkinen


Varmista, että voit hengittää vapaasti. FreciousPlus – biofunktionaalinen kuorma-auton sisäilmansuodatin, joka pysäyttää hiukkaset, typen oksidit ja allergeenit.

Nyt saata villa valittuihi n kuormaautomall eihin!

Kuorma-autolla ajaminen muuttuu nopeasti kärsimykseksi, jos pakokaasut, epäpuhtaudet ja allergeenit pääsevät sisälle matkustamoon. Perinteiset sisäilmansuodattimet estävät vain hiukkasten, kuten pölyn, siitepölyn ja dieselnoen, sekä mahdollisten hajujen pääsyn sisään matkustamoon. Biofunktionaalinen MANN-FILTER FreciousPlus tarjoaa enemmän mukavuutta ja suojaa: se sitoo allergeenit käytännössä 100-prosenttisesti ja pysäyttää niin bakteerit, homeitiöt, sienet kuin hiukkasetkin lähes kokonaan. Lue lisätietoja osoitteessa www.frecious-plus.de MANN-FILTER – Perfect parts. Perfect service. www.mann-filter.com

www.narhi.com


KEVYTSARJA

Pitäjän nopein oikotie – Minulla on hirveä kiire linja-autopysäkille! Sopiiko, jos oikaisen peltonne poikki? Minun pitäisi ehtiä kello viiden bussiin, kaupunkilaismies hihkaisee maanviljelijälle. – Sopiihan se. Ja jos härkäni huomaa teidät, ehditte neljänkin bussiin. Laakkosen pojanpoika Kalle katseli puutarhassa kastematoa. Hän nappasi sen sormiinsa. – Isoisä, lyö kanssani viidestä eurosta vetoa, että saan madon takaisin koloonsa. – Hyvä on, mutta se on aivan liian veltto, että onnistuisit. Kalle otti repustaan hiuslakkapullon ja suihkutti lakkaa madon päälle, kunnes se jäykistyi. Poika työnsi madon takaisin koloonsa. Isoisä antoi Kallelle vitosen, hymyili ja marssi sisälle. Tunnin kuluttua hän palasi pihalle ja antoi Kallelle vitosen. – Sinä maksoit jo! Kalle sanoi. – Niin tein, mutta tämä onkin isoäidiltäsi. – Kuulitko Koistinen, Bernerin liikennepalvelulaki palkittiin maailmalla. Kiitosta saatiin siitä, että tieto on osa liikennejärjestelmää, sen viides liikennemuoto. – Jaa, minulle riittäisi perinteinenkin liikennemuoto. Olen odotellut Kela-taksia jo pari tuntia, eikä kukaan tunnu tietävän, missä se viipyy. Sähkömittarinlukija heilautti kättään Virtaselle, joka lähti viemään lastia Turun keskustaan. Lukija astui sisään kuljetusliikkeen toimistoon. Hän hätkähti, sillä viehättävän sihteerin sijaan tietokoneen ääressä istui outo hahmo. Tuoliin oli köytetty iso nalle, jolla oli naamari kuonollaan. Naamariin oli printattu rekkakuski Virtasen kasvot. Sähkömittarinlukija löysi sihteerin kahvihuoneesta. – Mikä ihmeen otus tuo on? mies kysyi. – Shh, ole hiljaa. Nalle, ei kun tarkoitin Virtanen, osallistuu juuri direktiivikoulutuksen verkkotunnille. Kouluttajalla on suora kuvayhteys tietokoneen kautta osallistujiin. Sen kautta tarkistetaan, ettei kukaan lintsaa.

Jääskeläinen huojuu ja hoipertelee kadulla. Ympäripäissään mies lysähtää roska-astian päälle, joka kaatuu kolisten. Ohi ajava poliisiauto hiljentää. Ikkuna avautuu. – Mitä täällä remutaan kello kolmelta yöllä? poliisi kysyy. – Olen matkalla seminaariin, jonka aiheena ovat alkoholin haittavaikutukset, Jääskeläinen selittää. – Vitsailetteko, kuka muka järjestäisi seminaarin tähän aikaan? – Vaimoni. Turussa rakennetaan toriparkkia. Kuljetusyritys sai tehtäväkseen siirtää työmaan tieltä pois Hesburgerin grillikioskin, joka siirrettiin kärryillä pois paikalta. Hampurilaisia myytiin loppuun asti. Huhujen mukaan viimeisenä asiakkaana oli erikoiskuljetuksen kuljettaja, jolta myyjä kysyi: – Syötkö täällä vai otatko mukaan? Poliisikoulun opettajaa epäiltiin seksuaalisesta ahdistelusta. Ammatistaan huolimatta hän ei ollut osannut oikein pidättää. Tamperelainen pariskunta lähti lomamatkalle Turun saaristoon. He pysäyttivät autonsa lossijonoon ja jäivät ihmettelemään ajokaistojen päälle kirjoitettuja opaskylttejä. Toisessa luki BOKADE (varatut) ja toisessa OBOKADE (varaamattomat). Jonkun ajan kuluttua rouva kääntyy perässä jonottavan autoilijan puoleen. – Anteeksi, mutta tiedättekö, missä ovat Bokadi ja Obokadi. Olemme etsineet niitä kartalta, mutta emme löydä.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


Hei! Olen TRAXEE, Sinun uusi apulainen hallinnoimaan kuljetuskalustoasi ja helpottamaan elämääsi. Tehtäväni on kertoa Sinulle missä kalustosi ja kuljettajat liikkuvat sekä mitä työvaihetta he ovat parhaillaan suorittamassa. Tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen!

Innovatiivisena sekä kustannustehokkaana järjestelmänä tarjoan useita upeita, liiketoimintasi kannalta oleellisia ominaisuuksia, joilla hallinnoit tehokkaasti kalustoasi ja kuljettajia niin tiellä kuin toimistollakin. Kuljettajatiedot

Ajetut reitit

Kaluston sijainti

Tekstiviestit

Digipiirturitiedot

Taloudellisen ajon raportit

Kuljettajien työ- ja lepoaikatiedot

GeoZone

Työvaiheet

Raportointi ja hälytykset

Automaattinen ja etäluettava piirturitieto sekä tallennus

Optimaalisen reitin suunnittelu

Alkaen 20€ per ajoneuvo per kk, paremman asiakaspalvelun ja tehostuneen liiketoimintasi puolesta! Raskassarja-myymälät ja korjaamot sekä veli.kynsijaervi@wabco-auto.com / 040 621 4945

Pysy edellä muita! www.wabco-traxee.com


TAUKOPAIKKA KUVA TOMMI TAPIO

Tiedätkö? 1. Mikä on nimeltään Viron parlamentti? 2. Millainen on harvinainen sairaus pyoderma gangrenosum? 3. Mikä on CIM? 4. Mikä on harvesteri? 5. Saimaa on Suomen suurin järvi, mutta mikä on toiseksi suurin? 6. Mikä maa voitti ensimmäisen jalkapallon maailmanmestaruuden vuonna 1930? 7. Mikä on suka? 8. Mikä on klavikordi? 9. Mitkä värit ovat Belgian lipussa? 10. Minä vuonna formulalegenda Keijo ”Keke” Rosberg on syntynyt?

Näin Miss Power Truck 2018 -missi Aada Kasmi vastasi: Kuopiossa asuva 24-vuotias Aada vastasi kysymykseen yhdeksän: Mitkä värit ovat Belgian lipussa? – Hmm, minä mietin.. musta, keltainen ja punainen. Osallistuminen Miss Power Truck -kisaan ei sujunut Aadan toiveiden mukaan. – Ajattelin pärjääväni, sillä teen muutoinkin mallintöitä. Tuomarit pitivätkin minua kauniina, mutta sanoivat minun olevan liian itsevarma ja jopa ylimielinen. – Luulen, että he halusivat antaa menestysmahdollisuuden ja sitä kautta lisää itseluottamusta muille tytöille. Kreikasta pari vuotta sitten Suomeen muuttanut Aada tekee jatkossakin mallintöitä. – Minulla on Fitness Cover Girlin kanssa vuoden 2019 loppuun saakka kestävä sopimus. Kuopiolainen Aada Kasmi on tehnyt aiemminkin mallintöitä.

Teksti ja kysymykset: TOMI OLLI. Oikeat vastaukset sivulla 46.

1.

2.

        

Sudokut

    

  

  

       JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

 

 

  

 

Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

 

    JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


0207 119 862 0207 119 877

Menovinkit Kuljetus-Logistiikka 2019 -messut Kansainvälisen tapahtuman käytössä ovat kaikki Messu­ keskuksen viisi hallia ja laaja ulkoalue, joten mukana on suuri joukko kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksiä. Kuljetus-Logistiikka 2019 -messut järjestetään 11. kertaa. Tervetuloa myös Raskassarja-ketjun osastolle 2e51! Liikenneareena Kuljetus-Logistiikka 2019 -messuilla esittelee nyt ensimmäistä kertaa laajasti auto- ja kuljetusalojen ammatteja ja koulutusta. Messuille voi rekisteröityä kävijäksi veloituksetta tapahtuman verkkosivuilla: www. kuljetuslogistiikka.fi. 9. – 11.5. Messuaukio 1, Helsinki.

Retro Trucks Rekkakukossa Vanhojen hyötyautojen ystävät on kutsuttu Retro Trucks Rekkakukkoon. Tapahtuma järjestetään tutuksi tulleen kaavan mukaan. Pääosassa ovat entisaikojen, osin jo 2000-luvun alkupuolellakin valmistetut hyötyautot sekä niiden lukuisat tarinat autonomistajien ja kuljettajien kertomina. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki eläke- tai rippikouluikään yltäneet ajokit vuosirenkaiden määrästä riippumatta. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Alueella on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa. Lauantaina 4.5. kello 9 – 15, Hollolan Kukonkoivu, Kukonkuja 1.

46 • RASKASSARJA

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Riigikogu. Haavautuva ihotulehdus. Kansainvälinen rautatierahtikirja. Puutavaran valmistuksessa käytettävä metsäkone. Päijänne. Uruguay. Harja, jota käytetään eläimien irtokarvojen poistamiseen, sukimiseen. 8. Euroopassa keksitty kosketinsoitin, joka on pianon edeltäjä. 9. Musta, keltainen ja punainen. 10. 1948.

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1         

        

        

        

        

SUDOKU 2         

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        


Truck Partner on raskaan kaluston korjaamoketju, johon kuuluvat tarkasti valitut, maamme eturivin korjaamot. Ymmärrämme, että kalustosi tuottaa vain liikkeellä ollessaan – ei korjaamossa tai tien penkalla. Siksi käytämme koko osaamisemme pitääksemme kalustosi liikkeellä.

#NUPPIKUNNOSSA

Vain liikkuva auto tuottaa.

TRUCKPARTNER.FI

PALVELEVAT TRUCK PARTNER -KORJAAMOT: HYVINKÄÄ, HUITTINEN, IISALMI, IMATRA, KAJAANI, KEMI, KEMPELE, KOKKOLA, KUORTANE, KUUSAMO, NÄRPIÖ, OULU, SALO, SAVONLINNA, ROVANIEMI, TURKU, TUUSULA.


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

KUOPIO Närhi Oy Kuopio

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAHTI Originator Oy

IISALMI Iisalmen Rekkapiste Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

JOENSUU Närhi Oy Joensuu Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

KEMI Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Tornio Kemi

OULU Pekant Oy

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Rovaniemi

Oulu

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

Iisalmi

Paljetie 1 p. 016 345 252

TORNIO Osa-Ratas Oy

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

VANTAA Raskasvaraosa Oy Jännekuja 6 p. 029 340 0400

Kuopio Kauhajoki

Jyväskylä

Ikaalinen Pori Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lieto Vantaa Lahti

Joensuu

Profile for Raskassarja

Raskassarja 2/2019  

Raskassarja-lehden vuoden toisessa numerossa tutustutaan Joensuuhun avattuun uuteen raskaan kaluston huoltamoon Joen Truck Centeriin, joka o...

Raskassarja 2/2019  

Raskassarja-lehden vuoden toisessa numerossa tutustutaan Joensuuhun avattuun uuteen raskaan kaluston huoltamoon Joen Truck Centeriin, joka o...