__MAIN_TEXT__

Page 1

YLI 200 KULJETTAJAA KUNTOKUURILLE

1/2021 helmikuu

PUUKAUPPA LISÄÄNTYI POLIISI YMMÄLLÄÄN UUDEN TEKNIIKAN KANSSA

TOP 10 SUOSITUIMMAT KUORMA- JA PAKETTIAUTOT

MIKKO ON RASKAAN KALUSTON SUPERFANI


Genuine Quality. Durable Trust.

All you need  2 • RASKASSARJA

Your brand for One-Stop-Shopping. www.dt-spareparts.com


ISSN 0789-8428 Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555

Testattu erikoistyökalu helpottaa asennusta

Raskassarja-lehti Ratapihankatu 53 A, 20100 Turku toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam

28

JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Paanakatu 2 15150 Lahti KUVA MIRJA KOIVISTO

Kunnollinen työväline paitsi varmistaa oikean asennuksen myös helpottaa työtä ja säästää aikaa.

SIVUNVALMISTUS Onnimainos, Turku PAINOPAIKKA PunaMusta Oy

POIMINTOJA SISÄLLÖSTÄ Tieliikenteen päästövähennyskeinot puntarissa

9

VDL-merkkihuolto Pekant Liedolle

16

Turpeen kuljetuskalustosta pulaa

21

Uusien pakettiautojen vuosi 2021

26

ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

HCT-kalusto solahti kivuttomasti liikenteeseen

32

Yli 200 ammattikuljettajaa kuntokuurille Pohjois-Savossa

36

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Osoitelähde: Raskassarja-lehden postitusrekisteri

Kuljetuksen tilaaja vastuuseen kiireestä

T

ienvarsitarkastusta pitävän poliisin kulmakarvat kohoavat pahaenteisesti. Virkavalta tuijottaa digipiirturin dataa, joka paljastaa yllätyssyyniin joutuneen kuorma-autonkuljettajan ajo- ja lepoajat. Kuljettaja vaihtaa painoa jalalta toiselle: hän tietää, että lepoa on tullut otettua liian vähän. Kuljettaja ja kuljetusyrittäjä ovat toisinaan hankalassa välikädessä. Kuljetuksen tilaaja vaatii toimitusta perille rivakampaan tahtiin kuin laki sallii. Ei ymmärretä, mikä matkassa kestää. Onko kahvitauko pakko pitää juuri minun kuormaani ajettaessa? Tieliikennelaissa oli aiemmin kohta, jonka perusteella myös laittoman aikataulun laatinut voitiin tuomita. Kun uutta liikennepalvelulakia rukattiin, tämä jäi pois. Nyt tilaaja voitaisiin teoriassa saada vastuuseen rikoslain 5 luvun perusteella rikokseen yllyttämisestä. Käytännössä sellaisen todistaminen on vaikeaa, jopa mahdotonta. Siksi on hyvä, että liikenne- ja viestintäministeriössä pohditaan nyt liikennepalvelulain muutosta. Vastuu ajo- ja lepoaikarikkeestä on palautettava kuljetuksen suorittajan lisäksi myös kuljetuksen tilaajalle tai aikataulun laatijalle, mikäli he ovat laittomuuksia vaatineet. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2021 ja saattaa voimaan 1.1.2022. Sari Järvinen, päätoimittaja

Seuraava Raskassarja-lehti ilmestyy 9.4.2021. Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 11.3.2021.

YLI 200 KULJETTAJAA KUNTOKUURILLE

1/2021 helmikuu

PUUKAUPPA LISÄÄNTYI POLIISI YMMÄLLÄÄN UUDEN TEKNIIKAN KANSSA

TOP 10 SUOSITUIMMAT KUORMA- JA PAKETTIAUTOT

MIKKO ON RASKAAN KALUSTON SUPERFANI

KANNEN KUVA VILLE HONKONEN


TALOUS Kuljetus Laurikkala Oy:n käytössä on puukuljetuksissa kaksi Volvo FH16 650 8x4 -kuorma-autoa sekä Jykimerkkisiä 5-akselisia kärryjä. Nosturi on Jonsered 1180.

Ouluun odotetaan lisää puukuljetuksia Stora Enson Oulun kartonkituotannosta odotetaan piristysruisketta puukuljetuksille. Kalustoa riittää, mutta yrittäjä pelkää työvoiman loppuvan kesken. Teksti MIKA KULJU kuvat VILLE HONKONEN

S

tora Enson Oulun tehtaan uusi luku kirjoitettiin vuodenvaihteessa, kun yhtiön kartonkituotanto kaupungissa käynnistyi. Vaikka paperin valmistus päättyi tehtaalla syksyllä, ei puun tarve suinkaan vähentynyt. Puukauppa piristyi syksyllä koronasta ja Stora Enson paperikoneiden sulkeutumisesta huolimatta. Tämä tietää toivottuja kiireisiä päiviä myös kuljetusalan yrittäjälle. – Talvikausi menee vielä toimintaa sytytellessä, mutta toivottavasti jo keväällä puunajo on täydessä vauhdissaan, kertoo limin-

4 • RASKASSARJA

kalaisen Kuljetus Laurikkala Oy:n puukuljetuksista vastaava Olli-Matti Laurikkala. Stora Ensolle puuta kuljettavalla Kuljetus Laurikkala Oy:llä on pitkä historia. Vuonna 1946 veljekset Matti ja Martti Laurikkala hankkivat ensimmäisen autonsa, mistä lähti käyntiin Limingan vanhimman yrityksen tarina. Isänsä Matti Laurikkalan jalanjäljissä jatkoi vuonna 1974 Kaarlo Laurikkala, joka ryhtyi yrittäjäksi yhdessä vaimonsa Paulan kanssa. Nykyään yrityksen toimintaa johtavat Kaarlon ja Paulan pojat Heikki, Pekka ja Olli-Matti Laurikkala.

Yritystoiminta aloitettiin puunajolla ja se on suuressa roolissa vielä nykyäänkin yhdessä maa-ainestoimitusten, pyöräkonetöiden, vaihtolavakuljetusten ja seulontatöiden kanssa. Kuljetus Laurikkala Oy tekee noin 90 prosenttia puukuljetuksistaan yksityisasiakkaille. – Vuosi 2020 oli koronan vuoksi mieleenpainuva meille kaikille ihmisille ja myös kuljetusalan yrityksille. Korona iski keväällä parhaaseen kuljetusaikaan, ja kaiken lisäksi erittäin märkä syksy toi omat suuret haasteensa. Kyllä siinä olisi oltu melkoisen ihmeissään, jos liiketoiminnalla ei olisi ollut


Stora Enso on arvioinut, että puuta tarvitaan vuodessa neljänneksen aiempaa enemmän. Yritys on laskenut, että volyymiltaan se vastaisi jopa 130 täysperävaunulastillista joka päivä.

TALOUS puukuljetuksen lisäksi muita tukijalkoja, arvioi Olli-Matti Laurikkala. Stora Enso on arvioinut, että puuta tarvitaan vuodessa neljänneksen aiempaa enemmän. Yritys on laskenut, että volyymiltaan se vastaisi jopa 130 täysperävaunulastillista joka päivä. – Tietenkin toiveissa on, että teollisuuden suuret hankkeet tulevat piristämään liiketoimintaa. Suurena haasteena tulee kuitenkin olemaan, mistä saadaan lisää tekijöitä ajamaan autoja. Kalustoa kyllä riittää, mutta tekijöitä on harvemmassa. Kannattaa muistaa, että ammattikuskin työ sopii erittäin hyvin myös naisille, kannustaa Olli-Matti Laurikkala. Stora Enson Oulun tehdas valmistaa nykyisin aaltopahvin pintakartonkia, jonka maailmanlaajuinen kysyntä on kasvanut verkkokaupan lisääntyessä. Stora Enson tehtaan uudenlaista korkealaatuista pintakartonkia käytetään muun muassa elintarvikepakkauksissa. Viime kesänä Stora Enso toi Suomen markkinoille marjarasian, joka omalta osaltaan vähentää ympäristölle haitallisen pakkausmuovin käyttöä. Stora Enson laskelmien mukaan yhdestä keskikokoisesta harvennusmännystä saa jopa 7 000 rasiaa. Ensimmäiset kuitupuukuormat Stora Enson Oulun tehtaalle ajettiin jo marras-

kuun lopulla Oulun lähialueilta. Puuta kuljetetaan Pohjois-Pohjanmaan lisäksi myös muista Pohjanmaan maakunnista, Kainuusta ja Lapista. Matkaa Oulun tehtaalle kertyy jopa satoja kilometrejä, mikä asettaa tiestön kunnon osalta omat vaatimuksensa kalustolle. Lisäksi mennyt syksy oli alueella runsaine vesi- ja lumisateineen hyvin haasteellinen. – Meidän vastuualueenamme on Oulun eteläpuoli. Me ajamme pisimmät puukuljetukset Kalajoelta, ja lyhyimmillään lastauspaikalta näkyy tehtaan piippu. Olemme tässä liiketoiminnassa osa laajempaa kokonaisuutta, jonka nimi on Rannikon Puunkuljetus Oy, kertoo Olli-Matti Laurikkala. Stora Enson tehtaille kuljetetaan hakkuilta kertyvää havukuitupuuta ja ohutrunkoisia puita. Lisäksi kartongin valmistukseen käytetään sahoilta tulevaa haketta. Sen sijaan tukkipuut kuljetetaan muun muassa Stora Enson Kemin sahalle. – Kuljetusyrittäjälle Oulun tehtaan valmistautuminen puukuljetusten lisääntymiseen näkyy siinä, että voimme viedä kuormia periaatteella 24/7, kertoo Olli-Matti Laurikkala. Vuonna 1935 perustetun Oulun tehtaan porttien sisäpuolella työskentelee noin 400 henkilöä. ■

Valmistautuminen puukuljetusten lisääntymiseen näkyy Kuljetus Laurikkalassa siinä, että kuormia otetaan vastaan periaatteella 24/7.

RASKASSARJA • 5


Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan HYVINKÄÄ

Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 Puh. 020 759 8440

IKAALINEN

Ikaalisten Autovaruste Oy Sammonkatu 4 Puh. 03 457 110

KAUHAJOKI

Varaosalinna Oy Pohjolantie 10–12 Puh. 020 711 9877

KEMI

Osaratas Kemi Oy Korjaamontie 2 Puh. 020 773 9300

KOUVOLA

Kouvolan Truck Service Oy

Rovaniemi

Pytäränkatu 3 Puh. 0400 756 504

Kemi

LAHTI

Originator Oy

Paanakatu 2 Puh. 044 510 4421

Oulu

LIETO

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 Puh. 020 764 1820

ROVANIEMI

Raskas-Osa

Ahjotie 31 Puh. 040 680 0209

Kauhajoki Ikaalinen

OULU

Pekant Oy

Pikkukiventie 5 Puh. 020 728 9810

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Lahti

Lieto Hyvinkää

Kouvola


UUTISET

M

etsäteho Oy on päivittänyt vuoteen 2025 ulottuvat metsäalan työvoimatarvelaskelmansa metsurien, metsäkoneen- ja puutavara-autonkul-

jettajien osalta. Laskelmien mukaan työvoiman kokonaistarve nousee 600 – 1 200 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2018. Lisätarve kohdistuu sekä metsäkoneen- että puutavaraautonkuljettajiin ja selittyy erityisesti oletetulla metsähakkeen käyttömäärän nousulla.

Puutavara-autonkuljettajia tarvitaan lisää Metsätehon laskelmien mukaan metsähakkeen käyttö kasvaa niin, että puutavara-autonkuljettajia tarvitaan lisää.

Uusia työntekijöitä alalle tarvitaan keskimäärin 900 – 1 000 henkilöä vuodessa. Metsäkoneenkuljettajien keskimääräinen vuositarve on 380 – 450 uutta kuljettajaa ja puutavara-autopuolella 300 – 340 uutta kuljettajaa. Metsureita tarvitaan 230 vuodessa. Uusien metsureiden ja metsäkoneenkuljettajien tarve vastaa melko hyvin vuonna 2018 valmistuneiden määrää. Puutavara-autonkuljettajien tarve sitä vastoin on selvästi valmistuneiden määrää suurempi. Tulevia työvoimatarpeita tarkasteltiin kahden laskelmavaihtoehdon avulla. Laskelmassa I hakkuiden oletettiin säilyvän nykytasolla (68,9 milj. m3, vuonna 2018) ja laskelmassa II nousevan tiedossa olevien metsäteollisuuden investointien mukaisesti 75 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä. Metsähakkeen käytön oletettiin nousevan kummassakin laskelmassa kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tasolle 15 milj. m3 vuonna 2025. Savotta-laskelmat ovat laskennallinen tarkastelu metsäalan tulevasta työvoimatarpeesta seuraavan 5–10 vuoden ajanjaksolla. Aiemmat laskelmat ulottuivat vuosiin 2015, 2020 ja 2025. Laskelmien tuottama ajantasainen tieto työvoimatarpeesta tukee eri organisaatioiden toiminnan suunnittelua ja koulutuksen mitoitusta. Laskelmien tuottama tieto uusien työntekijöiden keskimääräisestä vuotuisesta tarpeesta ei kuvaa suoraan koulutustarvetta. Koulutusmäärien mitoituksessa on otettava huomioon muun muassa koulutuksen läpäisyaste ja valmistuneiden siirtyminen muille aloille. Koulutuksen sisäänottotarve on näin ollen suurempi kuin esitetty uusien työntekijöiden tarve. ■

Metsäalan työvoimatarve kasvaa lähivuosina. Metsätehon arvion mukaan alalle tarvitaan vuosittain noin 1 000 uutta työntekijää.

Kemin biotuotetehtaalle ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi 18.12.2020 ympäristö- ja vesitalousluvat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalle. Päätöstä Kemin biotuotetehtaan investoinnista odotettiin alkuvuodelle 2021. Toteutuessaan investoinnin arvo olisi 1,5 miljardia euroa eli kyseessä on Suo-

men metsäteollisuuden historian suurin investointi. Havator ja Metsä Fibre ovat solmineet esisopimuksen Kemin biotuotetehtaan rakennusaikaisista nostotöistä. Kokonaispalvelusopimus kattaa rakennusaikaisten nostotöiden ohella erilaisia erikoiskuljetuspalveluita koko tehtaan

rakentamisen ajaksi, noin 2,5 vuodeksi. Työmaalla tullaan näkemään useita erikokoisia ja erityyppisiin nostoihin soveltuvia nostureita, mm. ajoneuvonostureita sekä tela-alustaisia nostureita. Elementtien ja laitteisto-osien siirtoihin käytetään esimerkiksi itsekulkevia moduulilavetteja eli ns. SPMT-lavetteja.

RASKASSARJA • 7


KEMISSÄ JA TORNIOSSA RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT KEMI

926

Korjaamontie 2

E75 LIITTYMÄ 39

KORJAAMO VARAOSAT NOSTURIMYYNTI

0207739301 0207739302 0207739303

Korjaamo ja varaosamyymälä

PAATTIO E4 926

TORNIO VARAOSAT

Avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16

Korjaamontie 2, 94200 KEMI nkatu

E8

Kemi-Tornion lentoasema

016 445 707

Teolli

suusk

Varaosamyymälä

Avoinna MA-PE 8-17, LA 10-14

Teollisuuskatu 7, 95420 TORNIO

8 • RASKASSARJA

Parv iaise

OSARATAS KEMI OY

atu 7

OSARATAS OY Teollisuuskatu 7

E8

E8 29

29


FOSSIILITON LIIKENNE – Lähdemme liikkeelle tukemalla ja kannustamalla yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Syksyllä hallitus arvioi, onko tarvetta lisätoimille liikenteen päästöjen puolittamiseksi, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

Tieliikenteen päästövähennyskeinot puntarissa

KUVA LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Ministeri Timo Harakka lupasi kompensoida mahdollisen polttoaineen hinnannousun raskaalle liikenteelle. Päästövähennyksiin pyritään mm. 50 000 euron sähkökuormaauton hankintatuella, digitalisaatiolla ja korottamalla kaasuautojen hankintatukea.

S

KAL ry ei purematta niellyt liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän suunnitelmia fossiilittomasta tieliikenteestä. Lokakuussa yhdistys ei hyväksynyt raporttia, jossa pääasiallisina päästövähennyskeinoina nähtiin polttoaineveron korotukset tai liikenteen kansallisen päästökaupan kaltaiset toimet. Molemmat lisäisivät merkittävästi elinkeinoelämän kustannuksia. SKALin ja kumppanien järjestämässä Sadasta nollaan -etäseminaarissa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kuitenkin sai järjestäjän vakuutettua suunnitelmista. Seminaarissa Harakka sitoutui siihen, että mahdollinen polttoaineen hinnannousu kompensoidaan raskaalle liikenteelle. – Tämä oli huojentavaa kuulla ministeriltä. Meillä on tähän keinokin, ammattidiesel.

Sen avulla dieselistä maksettua veroa voidaan palauttaa yrityksille, jotka joutuvat sitä käyttämään. Diesel on pääasiallinen käyttövoima vielä 2030-luvulla, SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto sanoo. SKAL pitää hyvänä myös sitä, että logistiikan digitalisaatio nähdään nyt aidosti päästövähennyskeinona. Yrityksille on annettava aito mahdollisuus ja aika toteuttaa vapaaehtoisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Digitalisaatiolla, kuten kuormien ja reittien optimoinnilla ja kuljettajaa avustavilla järjestelmillä, voidaan SKALin mukaan tavaraliikenteessä ratkaista noin neljännes vaaditusta päästövähennyksestä. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi fossiilittoman liikenteen tiekartan eli periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tammi-

kuussa 2021. Raskaan kaluston osalta tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 4 600 sähköautoa ja 6 200 kaasukuorma-autoa ja -bussia. Kuorma-autoja oli vuoden 2020 lopulla liikennekäytössä 100 918, joista vain noin 0,3 prosentin käyttövoima oli jokin muu kuin bensiini tai diesel. Sähkökäyttöisiä kuorma-autoja oli liikenteessä viisi kappaletta ja kaasukäyttöisiä 223. Tiekartan tekijöiden mielestä erilaisten hankintatukien kautta voitaisiin helpottaa yritysten siirtymistä pois fossiilisesta dieselistä kohti vaihtoehtoisia käyttövoimia. Tiekartassa ehdotetaankin hankintatukea sähkökäyttöisille kuorma-autoille vuosille 2021-2030. Sen suuruus voisi olla 50 000 euroa. Lisäksi jatkettaisiin ja korotettaisiin

RASKASSARJA • 9


Olemme muuttaneet

LAHDEN UUSI OSOITE:

PAANAKATU 2, LAHTI Tervetuloa tutustumaan myymäläämme!

• RASKAAN KALUSTON VARAOSA- JA KORJAAMOPALVELUT KAIKILLE MERKEILLE • YLI 3 800 M2:N TOIMITILAT JA 20 000 M2:N TILAVAT PIHA-ALUEET • YLI 20 000 NIMIKKEEN MYYNTIVARASTO • RASKAAN KALUSTON KATSASTUSPALVELUT • PIIRTURI- JA NOPEUDENRAJOITTIMIEN TARKASTUKSET • NOSTUREIDEN VUOSITARKASTUKSET

KORJAAMO AVOINNA: Ma-pe 6.00–22.00 La suljettu VARAOSAT AVOINNA: Ma-pe 7.00–17.00 La 9.00–14.00

korjaamo & varaosat Lahti

Hyvinkää

Varaosat 044 510 4410 Korjaamo 044 510 4427

Varaosat 020 759 8441 Korjaamo 020 759 8440

Paanakatu 2, 15150 Lahti

Arolamminkatu 2, 05880 Hyvinkää

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi


FOSSIILITON LIIKENNE Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Tiina Haapasalo arvioi, että tiekartta avaa yrityksille hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet olla toteuttamassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta.

KUVA EK

kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea vuoteen 2030 asti. Hankintatuen suuruus voisi olla 7 500 - 15 000 euroa kaasukäyttöiselle kuorma-autolle. Tällä hetkellä kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki on 5 000 – 12 000 euroa. Vuosille 2021-2024 suunnitellaan myös uutta pakettiautojen hankintatukea. Tukisumma uusille kaasukäyttöisille pakettiautoille olisi 2 000 euroa ja sähkökäyttöisille pakettiautoille 2 000 – 6 000 euroa auton kuljetuskapasiteetista riippuen. Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotuksessa haluttaisiin korottaa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen tasoa. Lisäksi haluttaisiin ryhtyä määrätietoisesti toteuttamaan puhtaiden ajoneuvo- ja palveluhankintojen direktiiviä. Sen tarkoituksena on edistää puhtaiden ja energiatehokkaiden ajoneuvojen osuutta julkisen sektorin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoissa. Ensimmäinen hankinta-ajanjakso alkaa 2.8.2021 ja päättyy vuoden 2025 lopussa. Linja-autojen ajoneuvo- ja palveluhankinnoista 41 prosenttia tulisi olla puhtaita ja kuorma-autojen hankinnoista 9 prosenttia. Tavaraliikenteessä työryhmän tavoitteena on, että paketti- ja kuorma-autojen suoritteen kasvu hidastuisi 2020-luvulla. Tämä ei tarkoita tavarankuljetusten tai taloudellisen toimeliaisuuden vähentämistä, vaan tavaroiden entistä tehokkaampaa kuljettamista tieliikenteessä tai kuljetusten siirtymistä entistä kestävämpiin kuljetusmuotoihin.

Tiekartan tekijät haluaisivat myös selvittää, olisiko yhdistettyjä kuljetuksia mahdollista käynnistää uudelleen Suomessa. Yhdistetyt kuljetukset ovat tekijöiden mielestä tehokas keino vähentää tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Yhdistettyjen kuljetusten määrä on Euroopan rautateillä kasvanut, mutta Suomessa yhdistetyt juna-kuorma-autokuljetukset lopetettiin Turun ja Oulun välillä vuonna 2011 ja Helsingin Pasilan ja Oulun välillä vuoden 2014 alussa. Tiekartassa on myös lukuisia muita ehdotuksia kuten biokaasu ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nosto 34 prosenttiin. Niihin kuuluisi myös jakeluinfratuki julkisille lataus- ja tankkausasemille sekä sähkötiepilotit. Hallituksen tavoitteena on vähintään puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Tiekartta on laadittu fossiilittoman liikenteen työryhmän suositusten sekä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin vaikutusarviointien pohjalta. Syksyllä 2021 hallitus arvioi, riittävätkö EU:n päätökset ja tiekartan keinot. Jos niiden avulla haluttuja päästövähennyksiä ei saavuteta, hallitus saattaa alkaa valmistella muun muassa fossiilisten polttoaineiden kansallista päästökauppaa sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvaa liikenneveromallia. ■

Kuorma-autojen käyttövoimavero voisi laskea Kuorma-autojen käyttövoimaveroa kerättiin vuonna 2017 noin 50 miljoonaa euroa yli 12 tonnia painavilta kuorma-autoilta ja 3,5 – 12 tonnia painavilta 6 miljoonaa euroa. Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun yhteydessä arvioitiin, että raskaiden ajoneuvojen osalta vähennysvaraa suhteessa direktiivin asettamaan minimitasoon on keskimäärin 28 – 46 prosenttia. Kevyille, 3,5 – 12-tonnisille kuorma-autoille ei ole direktiivissä asetettu minimitasoa. Vähennysvara kohdistuu erityisesti raskaimmille ajoneuvoille. Toimenpiteen tavoitteena olisi kompensoida kuljetusyrityksille polttoaineiden hinnannoususta mahdollisesti koituvia kuluja. Liikenteen verotusta koskevat konkreettiset ehdotukset tehdään valtiovarainministeriön liikenteen verotyöryhmässä keväällä 2021. Toimenpiteen kustannusvaikutus on arviolta 23 – 29 miljoonaa euroa vuosittain. SKAL on ajanut ammattidieselin käyttöönottoa, mutta sitä ei ministeriön suunnitelmissa mainita.

RASKASSARJA • 11


UUTUUS ETM PLUS Kaikki yhdessä ja samassa

4,3” käyttöpaneelissa

• Ohjainlaite jolla voidaan kontrolloida lisälämmittimien (Webasto, Eberspächer) toimintoja: jäähdytys, lämmitys, ilmankierto, lisäilmastointi ym. ilmankiertoon liittyvä. • Ohjainlaite jossa on diagnostiikka, raportoi mahdollisista virheistä tai katkoksista järjestelmissä joita se kontrolloi. Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuoja ja tukkumyyjä:

www.varaosalinna.fi

Puh. 0207 119 862

Pohjolantie 10-12 • 61800 Kauhajoki

KAIKKI RASKAAN KALUSTON PALVELUT IKAALISISSA

UUSI E TUOT

RASKAAN KALUSTON KORJAAMO, VARAOSALIIKE, MAALAAMO SEKÄ PÄÄLLIRAKENTEET

Alubox 17001 lämmitin 200W

KORJAAMO/MAALAAMO

ark. 7-15.30

VARAOSALIIKE

ark. 7-16.30

Parantaa työkalujen ja kiinnitysliinojen kuivumista. Saatavilla kaikista Raskassarja -myymälöistä

TMT. MALINEN OY Vanhatie 16, Lahti, puh.03 882 0500, fax 03 882 0550, www.tmt.fi

12 • RASKASSARJA

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi

Sammonkatu 4, IKAALINEN Puh. 040 596 5800 (korjaamo), (03) 457 1144 (varaosat) www.ikaalistenautovaruste.fi


FOSSIILITON LIIKENNE

Tiekartta jakoi mielipiteet Fossiilittoman liikenteen tiekartta sai lyhyessä ajassa runsaasti palautetta. – Fariseusmaista omantunnon puhdistamista ja politisointia ja maailman mittakaavassa varsinaisia lillukanvarsia nämä Suomen päästöjen vähentämistavoitteet. Kun ammattikäyttöinen auto virtapiikkejä aiheuttavine laitteinensa ei meinannut lähteä eteläisessä Suomessa käyntiin pikku pakkasessa, kuinka muka muilla kuin polttomoottorisilla autoilla talvisessa Suomessa liikennöidään? Pasi-Pekka Laaksonen, Neljännesvuosisadan ammattilainen – ”Kaikkein raskainta ajoneuvokalustoa on hankalaa sähköistää pitkälläkään aikavälillä.” – Tämä ei pidä paikkaansa, jos uudet akkuteknologiat (mm. ”Tesla Battery Day” ja CATL:n vastaavat materiaalit) lunastavat lupauksensa. Teslan lisäksi mm. Volvo ja Scania ovat tekemässä ja testaamassa sähköisiä kuorma-autoja. Tesla aloittaa USA:n markkinoilla raskaaseen käyttöön suunnatun Tesla Semi -vetoauton valmistuksen nyt rakenteilla olevalla Teksasin tehtaalla vuoden 2021 lopussa. Tesla lupaa rekan nupin ajomatkaksi jopa 800 km. Tätä kehitystä tukemaan Suomessa tulisi valmistautua pilotoimaan HPC-latausasemia raskaan liikenteen käytössä… se mahdollistaisi teknologiaa kehittäville suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille kiinnostavan testiympäristön, ja sitä täydentää Suomen haastavat keliolosuhteet. Tommi Berg, DI, projektipäällikkö sähköinen/autonominen liikenne

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE Korkealaatuiset voimansiirron varaosat

Kattava valikoima varaosia raskaan kaluston paineilmajärjestelmiin

– Suomen maailman kunnianhimoisimmassa hiilineutraalisuustavoitteessa v. 2035 ei ole perusteita, kun EU:n yleinenkin tavoite on vasta v. 2050 ja suurimpien saastuttajamaiden vuosissa 2050 - 2060, jos tavoitetta on edes asetettu heillä. Kun meidän osuutemme maailman päästöistä on vain 0,13%, tällainen kansalaisten kurittaminen on suorastaan vastuutonta, kun vaikutuksemme ilmastonmuutokseen on marginaalinen. Taina Rasila – Päästövähennykset on sekä mahdollista että välttämätöntä toteuttaa ilman veronkorotuksia. Lisäveroilta välttyminen on Suomen kilpailukyvylle ja viennille ydinkysymys. Liikenne on meillä jo ennestään erittäin korkeasti verotettua – esimerkiksi Ruotsissa tieliikenteen verot ovat 40 prosenttia alemmat. Tiina Haapasalo, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija

Raufoss-pikaliitinsarjasta liittimet joka lähtöön!

– Varmuudella tehokas tapa vähentää päästöjä olisi autokannan uudistaminen, sillä onhan täällä hävyttömän vanhoja p*#koja liikenteessä! Koko Euroopan yksi vanhimmista autokannoista. Siten autoilun verotusta tulisi laskea todella paljon ja viimein poistaa se väliaikainen autovero, jotta autokanta alkaisi uudistua edes samaan tahtiin mitä naapurissa! Niko Simola – Suomi olisi jo nyt hiilineutraali, jos päättäjämme niin haluaisivat, Suomessa on noin 9,3 miljoonaa hehtaaria suota ja ne yksin sitovat kaiken, mitä tuotamme CO2:ta. Jostain kummasta syystä näitä ei ole otettu Suomen osalta hiilinielujen laskuissa mukaan kuten Ruotsissa, Norjassa ja monessa muussa EUmaassa. Veikko Karvinen, yhdistysaktiivi Fossiilittoman liikenteen tiekartasta voi jättää lausuntoja 19.2.2021 mennessä osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

RASKASSARJA • 13


POLTTOAINE Gasumin uudella jakeluasemalla Liedon Avantin alueella nesteytetty maakaasu ja biokaasu tankataan samasta säiliöstä, joten tankkaaja ei voi varmuudella tietää, kumpaa kaasua saa.

FAKTOJA LIIKENNEKAASUISTA LNG=nesteytetty maakaasu • Fossiilinen kaasu • Tuodaan ulkomailta • Hiilidioksidipäästöt noin 25 % pienemmät kuin dieselillä LBG=nesteytetty biokaasu • Uusiutuvaa energiaa • Kotimainen tuotanto jätteenkäsittelystä • Hiilidioksidipäästöt jopa 90 % pienemmät kuin dieselillä

14 • RASKASSARJA

Muutaman vuoden päästä Suomesta voi ostaa myös ulkomaista biokaasua eurooppalaisen biokaasun alkuperätakuujärjestelmän kautta, jota parhaillaan kehitetään”, Anna Virolainen-Hynnä kertoo.


POLTTOAINE

Biokaasua tankkiin

– vai sittenkin maakaasua? Biokaasun ja nesteytetyn maakaasun hintaero hämmentää autoilijoita, koska kaasujen koostumuksessa ei ole eroa. Ammattiliikenteelle polttoaineen valinta on iso kustannuskysymys, mutta myös ilmastoasiat vaikuttavat päätöksiin. Teksti ANNE KORTELA

G

asumin uudella jakeluasemalla Liedon Avantin alueella autoilijoita on hämmentänyt se, että sekä nesteytetty maakaasu (LNG) että nesteytetty biokaasu (LBG) tankataan samasta tankista, vaikka niiden hinnoissa on eroa. LNG vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 25 % ja LBG jopa 90 % dieseliin verrattuna. – Teknisesti ei ole väliä, kumpaa nesteytettyä kaasua autoilija tankkaa, sillä kaasumolekyyli on sama, siis metaania. Biokaasua myydään taseperiaatteella. Periaate on sama kuin tuulisähkön myynnissä, eli asiakas ei voi tietää, että juuri hänen saamansa molekyyli on uusiutuvaa energiaa, mutta jakelija ei voi myydä biokaasua enempää kuin on tuottanut sitä. Valitsemalla biokaasun asiakas varmistaa, että tankattua biokaasua vastaava määrä tuotetaan, ja näin päästöt vähenevät. Myyty määrä vähennetään tuotantomäärästä, Gasumin liikenteen Senior Sales Manager Jani Arala kertoo. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä täsmentää asiaa. – Jos samalla jakeluasemalla jaetaan sekä biokaasua että maakaasua, kaasut ovat sekaisin, eikä niille ole erikseen kaasusäiliöitä. Tässä tapauksessa tankkaaja ei voi olla varma, että juuri ne molekyylit, jotka hänen autoonsa menevät, olisivat biopohjaisia. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, sillä vastaavasti joku toinen, joka tankkaa maakaasua, voi saada kaasusäiliöönsä biopohjaista. Tärkeämpää on se, että kyseisellä jakeluasemalla loppupeleissä taseet täsmäävät sen suhteen, että biokaasun myyntija jakelumäärät ovat samansuuruisia. Lainsäädäntö on tosi tarkka sen suhteen, saako polttoaineen myyjä ”valehdella” tuotteen uusiutuvuudesta, eli Gasum ei veloita turhasta, toiminnanjohtaja selvittää. Tankkaajalle suurin ero näkyy kaasun hin-

nassa. Biokaasu on kalliimpaa, koska sen tuotanto maksaa enemmän kuin maakaasun tuotanto ja tuonti Suomeen. Toisaalta biokaasun jakelussa voidaan hyödyntää maakaasua varten rakennettua infrastruktuuria, mikä vähentää kustannuksia. Biokaasun osuus kaikesta kaasuautoihin tankatusta kaasusta oli Tilastokeskuksen mukaan Suomessa vuonna 2018 noin 59 %. – Gasumin asiakkaista yli puolet valitsee biokaasun. Hintaero tankilla on kuluttajilla aika vakio, noin 1,40 – 1,45 euroa. Liikennöitsijöillä on sopimushinnat, ja hintaero vaihtelee kuukausittain noin 10 ja 15 prosentin välillä riippuen kuukaudesta. Biokaasun käyttö on vielä raskaassa kalustossa vähäistä, mutta on myös selvää, että sitä aletaan tuottaa sitä enemmän mitä enemmän sille on kysyntää. Arvoketjun loppuasiakkaat arvostavat ympäristöystävällisiä valintoja ja moni jopa vaatii niitä kuljetusyritykseltä. Liedon aseman myyntikin on lähtenyt hyvin käyntiin. Raskaan kaluston asiakkaita on vajaa 200, mutta useimmat yritykset ovat jo kokeilunsa tehneet, joten uskon, että käyttäjien määrä alkaa lisääntyä. Sitä vauhdittaa juuri voimaan tullut hankintatuki, Arala toteaa. Uuden kaasukäyttöisen kuorma-auton ostaja tai vuokraaja voi anoa valtion hankintatukea Traficomilta 1.12.2020 – 31.12.2022. Tuen määrä on 12 000 euroa LNG:lle ja 5 000 euroa CNG:lle. Tuki annetaan riippumatta siitä, käyttääkö ajoneuvo maa- vai biokaasua. Virolainen-Hynnän mukaan kaasuajoneuvo on kokonaiskustannuksiltaan kilpailukykyinen erityisesti, jos käytetään maakaasua. – Hankintatuen uskotaan lisäävän kaasun käyttöä, ja myös hallitusohjelmaan kirjattu tuleva jakeluvelvoitelaki tuo uusia mahdollisuuksia liikennöitsijöille. Nyt valmistellaan biokaasun ottamista yli miljoonan litran jakelijoiden velvoitteisiin vuodesta 2022 lähtien. Jakeluvelvoitteen mukaan jakelijalle, joka ei ole 5 §:n 1-3 momentin mukaisesti toimitta-

nut kulutukseen biopolttoaineita, on Verohallinnon määrättävä jakeluvelvoitteen noudattamatta jättämisestä seuraamusmaksu, jonka suuruus on 0,03 euroa megajoulelta. Biokaasun jakeluvelvoite tulee mitä luultavimmin laajentamaan biokaasun jakelua Suomessa, Virolainen-Hynnä sanoo. Kaikkiaan liikennekaasujen tankkaajalla on jo tällä hetkellä valittavanaan yli 50 jakelupistettä eri puolilla Suomea. Valtio-omisteinen Gasum on rakentanut tiivistä jakeluverkostoa, jonka asemilla myydään sekä maaettä biokaasua. Osalla asemista biokaasu tulee kaasuverkostosta. Lisäksi useilla kunnallisilla energia- ja jäteyhtiöillä on biokaasun jakeluasemia. – Haluamme taklata muna-kana-ilmiön rakentamalla tiiviin jakeluverkoston. Vahva viestimme on, että asemia tulee lisää myös vuonna 2021, ja kaasumarkkinat ovat kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuussa päättyneellä hakukierroksella tuli ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 35, joista päätökset tulevat alkuvuonna. On hienoa, että monessa yrityksessä on jo kokeiltu kaasun käyttöä ja hyvien kokemusten kautta päästy siinä eteenpäin, Gasumin Arala toteaa. Lähivuosina Suomessa tullaan ottamaan käyttöön kansallinen uusiutuvien kaasujen alkuperätakuujärjestelmä osana uusiutuvan energian direktiivin kansallista toimeenpanoa. Takuiden avulla voidaan luotettavasti ja joustavasti käydä kauppaa uusiutuvilla energiamuodoilla. – Suomessa ollaan muutosvaiheessa, kun ollaan ottamassa direktiivin uusiutuvien kaasujen alkuperätakuujärjestelmää käyttöön ja samalla luovutaan vanhoista järjestelmistä. Muutaman vuoden päästä Suomesta voi ostaa myös ulkomaista biokaasua eurooppalaisen biokaasun alkuperätakuujärjestelmän kautta, jota parhaillaan kehitetään, Virolainen-Hynnä kertoo. ■

RASKASSARJA • 15


HUOLTO

Hollantilainen VDL on ajanut näyttävästi Suomen bussimarkkinoille ja vahvistanut samalla huoltoverkostoaan. Vuoden alussa remmiin liittyi Pekant Lieto Varsinais-Suomesta.

VDL-merkkihuolto

Pekant Liedolle Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

V

iime vuosina maanteillä on tullut yhä useammin vastaan linja-autoja, joiden etuvalojen välissä kiiltää kolme hopeanväristä kirjainta. VDL:n bussit ovat yleistyneet Suomessa kovaa vauhtia. Yksi niistä kurvaa Turun kehätien varrella sijaitsevan huolto- ja varaosaliike Pekant Lieto Oy:n pihaan. Monimerkkikorjaamona tunnettu yritys aloitti vuoden 2021 alussa VDL:n merkkihuoltona. – Rakennamme tasavahvaa huoltoverkostoa Suomeen. Pekantissa minuun teki vaikutuksen heidän tarinansa: yritys on toiminut kohtuullisen pitkään ja sitä on kehitetty ammattimaisesti. Lisäksi Pekant on auki kahdessa vuorossa: aamukuudesta iltakymmeneen ja lisäksi lauantaisin aamukahdeksasta neljään iltapäivällä, VDL Bus

16 • RASKASSARJA

& Coach Finland Oy:n jälkimarkkinointipäällikkö Vesa Savela kertoo. Suomessa oli rekisterissä 660 VDL-bussia vuoden 2020 lopulla. Se on yllättävän paljon, kun ottaa huomioon, että VDL Bus & Coach Finland aloitti toden teolla laajentumisensa Suomen markkinoille vasta vuonna 2012. – Olemme olleet neljästi markkinajohtaja Suomen isojen bussien markkinoilla. Karkeasti kolmasosa uusista isoista linja-autoista on VDL:ää, VDL Bus & Coach Finlandin myyntijohtaja Henrik Mikkola kertoo. Noin puolet Suomessa ensirekisteröidyistä linja-autoista on pikkubusseja. VDL on keskittynyt enemmän kaupunki- ja pitkän matkan linja-autoihin.

VDL on lyhenne hollantilaisesta sukunimestä van der Leegte. Se kuului firman perustajalle Pieter van der Leegtelle, joka laittoi pystyyn metallipajan Alankomaihin vuonna 1953. Ensimmäisten asiakkaiden joukkoon kuuluivat Philips ja DAF-kuorma-autot. Yritys laajeni ja vuonna 1993 van der Leegte osti DAF-linja-autojen alustatuotannon. – Vieläkin VDL:n Coach-mallistossa käytetään samaa moottoria kuin DAFissa. Tämän synergian vuoksi myös huolto on järkevää yhdistää DAF-huoltoverkoston kanssa, Savela kertoo. Pekant Liedolle DAF on tuttu merkki, sillä sen merkkihuolto alkoi liikkeessä jo vuotta aiemmin. VDL Bus & Coach Finlandilla on 11 merkkiedustussopimusta Suomessa eri korjaamojen kanssa ja kolme omaa korjaamoa. – Teimme viime vuonna myös sopimuk-


HUOLTO

Pekantin korjaamon työnjohtaja Jasper Kaskimäki otti vastaan huollettavaksi VDL:n pitkänmatkan linja-auton.

auton kanssa vianetsintää tietokoneilla. Sieltä jo jotain löydettiinkin. Teimme viime vuonna myös maahantuontikatsastuksia ja niihin liittyviä pieniä korjauksia, Typpö sanoo. Pekant jatkaa entiseen tapaan myös monimerkkikorjaamona ja -varaosamyymälänä, jonne on tervetullutta kaikki raskaan puolen kumipyöräliikenne. ■

Pekant Liedon myötä VDL:n merkkihuolto on nyt aiempaa pidempään auki.

sen Jyväskylä Truck Centerin kanssa. Verkosto on nyt aika kattava lukuun ottamatta osaa Pohjanmaata, jonne haemme lisäpartneria. Linja-autot eivät ole Raskassarja-ketjuun kuuluvan Pekantin korjaamon hallissa olleet aiemminkaan harvinainen näky. – Niitä on korjattu ennenkin, mutta pääasiassa olemme painineet vanhemman kaluston kanssa. VDL:n myötä pääsemme tutustumaan uusimpaan tekniikkaan. Se on markkinaetu kilpailijoihin nähden, Pekant Lieto Oy:n toimitusjohtaja Antti Typpö pohtii. Yhteistyön alku VDL:n kanssa merkitsi Pekantin huolto- ja varaosahenkilökunnan kouluttamista ja tietotekniikkajärjestelmien hankintaa. – Saimme harjoitella paikallisliikenteen

VDL Bus & Coach Finlandin myyntipäällikkö Timo Vainiolla on pitkä kokemus linja-autoalasta.

Uusi sähköbussi tulossa Sähkökäyttöisten linja-autojen markkinat elävät murrosaikaa, ja VDL on toistaiseksi pärjännyt kisassa hyvin. Se on lajin markkinajohtaja Euroopassa. Paalupaikka aiotaan säilyttää uuden sähkökäyttöisen Citea-kaupunkibussin avulla. – Tähän asti sähkökäyttöiset linja-autot on suunniteltu dieselautojen pohjalle. Uusi Citea on täysin uusi konsepti. Koska sähköautossa ei tarvita perinteistä dieselmoottorin voimalinjaa, se antaa paljon vapauksia suunnitteluun, Henrik Mikkola kertoo. Esimerkiksi akut aiotaan siirtää auton katolta sekä takaosasta lattian alle, ja sähkömoottorit integroidaan akseleihin. Uusi komposiittiseinärakenne pienentää bussin omamassaa. VDL Bus & Coach aikoo esitellä uuden sähkökäyttöisen kaupunkibussin lokakuussa 2021 Busworld Europe -messuilla. Kevytrakennetekniikkaa on käytetty aiemminkin hyödyksi VDL:n linja-autoissa. – Ne ovat keskimäärin 2-3 tonnia kevyempiä kuin kilpailijoiden vastaavat tuotteet. Se on yksi syy siihen, että polttoainekulutus on pienempi, Mikkola toteaa. Kevyt mutta kestävä rakenne on kalliimpi, samoin kuin ajoneuvon kokoonpano Länsi-Euroopassa. VDL ei ole halvin markkinoilla oleva linja-auto, mutta valmistajan mukaan sen puolesta kuitenkin puhuvat alhaiset elinkaarikustannukset. Muun muassa Koiviston Auto ottaa keväällä käyttöönsä 31 Citea LLE Electriciä. Niillä ajetaan Lahden ja Kuopion kaupunkiliikennettä.

RASKASSARJA • 17


UUTISET

Poliisilla keinot vähissä päästömanipulointien suhteen Poliisien koulutus ei ole pysynyt mukana kuorma-autojen tekniikan kehittymisen vauhdissa. Osa viranomaisista kaipaa kovempia rangaistuksia ja lisää keinoja päästömanipuloinnin estämiseksi. Teksti SARI JÄRVINEN

U

usimmissa ajoneuvoissa olevat Euro 6 -moottorit pakokaasun jälkikäsittelylaitteineen ovat aiheuttaneet päänvaivaa poliiseille. Raskaan liikenteen tienvarsitarkastuksissa on ollut vaikea löytää ajoneuvoihin mahdollisesti tehtyjä laittomia muutoksia, joilla pyri-

18 • RASKASSARJA

tään saamaan koneesta enemmän tehoa ja vähentämään polttoaine-, huolto- ja AdBlue-kuluja. Tätä kutsutaan päästömanipuloinniksi, jos toimenpiteet kasvattavat ympäristölle haitallisia lähipäästöjä. – Euro 6 -moottoreissa on huhujen perusteella paljon päästömanipulointeja. Joillakin paikkakunnilla poliisit ovat voineet olla itse

aktiivisia ja kerätä tietoja ja taitoja niiden paljastamiseksi, mutta yleisellä tasolla poliisien koulutus ei näitä riittävästi sisällä, Pohjanmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jonas Lindfors arvioi. Kouluttamisen lisäksi poliisi tarvitsisi uusia laitteita.


UUTISET

SCR-manipulointi väheni Tanskassa Tanska kiristi päästömanipulaatioiden rangaistuksia vuoden 2018 alusta. Sanktioita tulee sen perusteella, kuinka paljon kuljetusyrittäjä säästäisi partikkelisuodattimen huoltamatta jättämisellä tai poistamisella. Sanktion suuruus vaihtelee noin 300 ja 9 000 euron välillä. Summa kasvaa muun muassa sen mukaan, kuinka monta kertaa ajoneuvon omistaja tai kuljettaja on syyllistynyt

– Työkoneiden pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä ohitetaan myös paljon. Emme kuitenkaan yleensä käy valvomassa työmaita, sillä työkoneet eivät ole tieliikennekäytössä, Jonas Lindfors sanoo.

– Vanhoissa ajoneuvoissa oli mekaanisia osia, joilla päästömanipulaatio tehtiin. Uusissa käytetään enemmän hyväksi tietokoneohjelmointia. Osa viranomaisista haluaisikin ottaa järeämmät keinot käyttöön päästömanipuloinnin torjumiseksi. Tämä käy ilmi liikenne- ja viestintäministeriön joulukuussa

julkaisemasta Ajoneuvojen päästömanipulaatiot Suomessa -arviomuistiossa. Muistiossa väläytetään jopa pakkokeinolain soveltamista. Haluttaisiin selvittää, voisiko valvontaviranomaisilla olla mahdollisuus soveltaa toiminnassaan pakkokeinolakia paikanetsinnästä sekä säätää viranomaisille toimivalta purkaa ajoneuvoa manipulaation löytämiseksi. Pohjanmaalla raskaan liikenteen ajoneuvojen purku on jo tuttua toimintaa. – Jonkun verran niitä on purettu. Jos tienvarsitarkastuksessa havaitaan, että kaikki ei ole kunnossa, voimme itse jonkin verran tutkia. Jos sillä ei selviä, ajoneuvo on voitu viedä merkkihuoltoon, missä tutkitaan lisää. Aika monta tapausta on löytynyt sitä kautta. Kun sana tästä toiminnastamme levisi, aika moni autoilija laittoi ajoneuvonsa vapaaehtoisesti kuntoon, Lindfors kertoo. Jos autoilija jää tien päällä kiinni päästömanipulaatiosta, seurauksena on päiväsakkoja kuljettajalle ja kuorma-auton omistajalle. Lisäksi poliisi ruuvaa kilvet irti ja kuorma-auto pitää maahantuojan hyväksyttämällä paikalla laittaa kuntoon ja katsastaa, jotta kilvet saa takaisin. Muistiossa pohditaan sanktioiden laajentamista kuljetusyrityksen suuntaan tai luokittelemaan toiminta ympäristörikokseksi. Päästömanipulointiin liittyvien tuotteiden myynti ei sinällään ole laitonta, kunhan myyjä on maininnut, ettei kyseisiä tuotteita ole tarkoitettu tieliikennekäyttöön. Laitteiden omistaminen tai hallussapitokaan ei ole luvatonta. Tähän muistiossa halutaan muutos. Poikkeussäännöksellä voitaisiin kieltää ainakin selkeästi päästömanipulointiin liittyvien tuotteiden markkinointi, myynti ja asentaminen myös muutoin kuin tieliikennekäyttöön. – Työkoneiden pakokaasujen puhdistus-

päästömanipulaatiorikkomukseen. Tanskassa määrätyt sanktiot on maksettava ennen maasta poistumista. Lisäksi ajoneuvo on korjattava välittömästi. Sanktiot ovat Tanskan poliisin mielestä tehonneet ja päästömanipulointi vähentynyt. Vuonna 2017 Tanskassa havaittiin 170 raskaan kaluston SCR-manipulointia, mutta vuonna 2019 niitä löydettiin enää 65.

järjestelmiä ohitetaan myös paljon. Emme kuitenkaan yleensä käy valvomassa työmaita, sillä työkoneet eivät ole tieliikennekäytössä. Tämä on ongelma, sillä työmailla manipulointilaitteiden käyttö on samalla tavalla kiellettyä, mutta asentaminen ei ole laitonta. Euroopan kansainvälinen poliisi on painostanut Suomea puuttumaan päästömanipulointiin. Saksa, Alankomaat ja Belgia ovat pohtineet aloittavansa dieselmoottoreiden hiukkasmäärien mittaamisen määräaikaiskatsastuksissa ja tienvarsitarkastuksissa lähivuosina. Suomessa määräaikaiskatsastuksessa nykyisin käytettävät mittauslaitteet ja -tekniikat eivät havaitse riittävän tarkasti pienhiukkasten määrää ja massaa, jotta manipulointi voitaisiin todeta. Jos näistä haluttaisiin tietoa, katsastajien pitäisi ostaa uudet laitteet ja kouluttaa henkilökuntaansa. Tämä lisäisi hinnannousupaineita katsastusmaksuille. Lindforsin mielestä poliisi on kuitenkin onnistunut kitkemään jo suuren osan vanhempien kuorma-autojen laittomuuksista. Vuonna 2019 raskaan kaluston tienvarsitarkastuksissa havaittiin koko maassa 207 SCR-laitteiston päästömanipulointia ja vuonna 2020 marraskuuhun mennessä 166. – Poliisi on noin kahden vuoden ajan valvonut Euro 4- ja 5 -luokan autoja, joissa on löydetty todella paljon manipulointeja. Valvonnan tuloksena on, että näissä luokissa päästömanipulointeja ei ole enää niin paljon. Pelko kiinnijäämisestä on tehnyt sen, että monet ovat vapaaehtoisesti laittaneet niitä kuntoon. Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt poliisin kanssa yhteistyössä koulutusta poliisin henkilöstölle. Koulutuksia on suunnitteilla jatkossakin. ■

RASKASSARJA • 19


RÄÄTÄLÖIDYT NOSTURIAUTOT www.sctrucks.fi

Nosturiautot ammattilaiselta ammattilaisille

Scania R730 2014

Opticruise, uudet matalat VDL 26t koukkulaitteet, laitemitta 6400mm, vetovarustus.

Hinta 96 700€

Scania R520 2017 Next Gen 520 tkm, Multilift-laitteet, moottorivoimanotto, vetovarustus servolla.

Hinta 114 900€

Volvo FMX460 2012

600 tkm, I-Shift painonsiirto, Multiliftvaijerilaite 5800mm, moottorivoimanotto, perälautahydr., uudet eturenkaat, uudet vetorenkaat.

Hinta 58 100€

Hinta 67 900€

Volvo FM500 2015 New Holland LB 115B 2008 428 tkm, I-Shift, tasonostolaitteet VAK, 7500 h, tiltti, kauha x2, trukkipiikit. perälautanostin, vetovarustus servolla. Hinta 39 500€ Hinta 69 500€

Nosturi vaihtolava

UUSI Palfinger PK16502B, 3 Hydraulista + 2 manuaalista, Scanreco radio-ohjaus, 10-katsastus voimassa 2021

Hinta 28 500€

20 • RASKASSARJA

Scania R480 2010 Opticruise, Palfinger PK23002 nosturi 5 hydr. jatketta ja lisähydr., Nosturi 10-katsastettuna 1/21, koukkulaitteet, vetovarustus.

Leasing- tai osamaksumahdollisuus. Hinnat + alv.

Scania G490 2015

Kääntyvä teli, asumisvarusteet, Tav kita servolla, Hiab 192E4, 4 hydr.jatketta ja lisähydr., Hiab XR koukkulaite radioohjauksella.

Hinta 85 900€

Viavac imukuppinostimet Laadukkaat kaksipiiri-imukupit, useita eri malleja lasien ja elmenttien nostoon Kysy lisää!

Mikko Seppälä 0400 381 471 mikko@sctrucks.fi Jyri Kontio 0400 381 473 jyri@sctrucks.fi Mursketie 1, 21420 Lieto, www.sctrucks.fi


UUTISET

Markkinoille on alkanut tulla runsaasti lisää tuontihaketta, mikä syrjäyttää koko ajan turpeen lisäksi kotimaista haketta kattiloissa”, Pasi Rantonen toteaa.

Turpeen kuljetuskalustosta pulaa Pakkanen lisäsi energiaturpeen kysyntää, mutta kuljetuskalustoa puuttui.

K

oko maahan ulottunut pakkasjakso osoitti Vapo Oy:n havaintojen mukaan Suomen polttoainejärjestelmän haavoittuvuuden. Esimerkiksi tammikuun 14. päivänä Suomen sähköntuotannosta yli kolmannes jouduttiin tuomaan lähinnä Ruotsista ja Venäjältä. Lisääntynyt kiinteiden polttoaineiden kysyntä laittoi toimitukset äärirajoille. Vapo-konsernin energiaturvetuotannosta vastaavan johtaja Pasi Rantosen mukaan Vapo toimitti pakkasjakson aikana energiaturvetta täydellä volyymilla, mutta siitä huolimatta asiakkaiden sopimusvolyymit ylittävään kysyntään ei täysin pystytty vastaamaan. Turvetta oli kyllä varastossa, mutta kuljetusjärjestelmä ei sopeudu nopeisiin kysyntäpiikkeihin. – Viime syksynä asiakkaat varautuivat selvästi aikaisempia vuosia alempiin energiaturpeen toimitusvolyymeihin ja me olemme varanneet kuljetuskapasiteettia

alihankkijoilta ennakkokysynnän mukaan. Rantosen mukaan tammikuun pakkasjakson energiaturpeen päivittäiset toimitusmäärät jopa kaksinkertaistuivat joulukuusta. Koska myös hake kilpailee samasta kalustosta, on pakkasen jatkuessa riski, että monilla laitoksilla joudutaan turvautumaan korvaaviin tuontipolttoaineisiin. – Nyt meillä on normaali talvisää ja onneksi vielä turvetta varastoissa. Tätä pidempi pakkasjakso parin vuoden kuluttua on todellinen haaste, ellei alan huoltoja toimitusvarmuushuolia oteta vakavasti, Rantonen sanoo. Tilanne polttoainemarkkinoilla on muuttunut. Energiaturpeen käyttö on alentunut ja aikaisempaa useammin turve on korvaantunut tuontihakkeella. Tämä johtuu päästöoikeuden hinnasta ja energiaturpeen veronkorotuksesta. – Tämän hetken päästöoikeuden hinta ja tammikuussa voimaan astunut energiaveron

KUVA VAPO OY

kaksinkertaistuminen tekevät turpeesta selvästi kotimaista metsähaketta ja ainespuuta kalliimman polttoaineen. Markkinoille on alkanut tulla runsaasti lisää tuontihaketta, mikä syrjäyttää koko ajan turpeen lisäksi kotimaista haketta kattiloissa. Vapo Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan markkinoilla on käymässä juuri niin kuin alalla pelättiin. – Energiaturpeen veronkorotus yhdessä voimakkaasti nousseen päästöoikeuden hinnan kanssa on viemässä energiaturpeen hallitsemattomaan syöksyyn, josta on luvassa vain negatiivisia seurauksia. Valtion verotulot vähenevät energiaverotuksen osalta ja kun kotimaiset polttoaineet korvautuvat tuontihakkeella, työllisyys heikkenee ja sitä kautta myös välilliset verotulot pienenevät. Samalla entistä enemmän muuhun jalostukseen kelpaavaa ainespuuta on siirtynyt polttoon, Tempakka harmittelee. ■

RASKASSARJA • 21


AUTOKAUPPA

TOP 10

Scania oli jälleen Suomen myydyin kuorma-auto vuonna 2020. KUVA DAN BOMAN / SCANIA

Vuonna 2020 uusien yli 16-tonnisten kuorma-autojen ensirekisteröinnit vähenivät viidenneksen, mutta vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen myynti ei tippunut. Pakettiautokauppa piristyi loppuvuotta kohden. Teksti SARI JÄRVINEN

S

cania säilytti vuonna 2019 saavuttamansa kärkisijan Suomen eniten myytynä uutena kuorma-autona. Sitä ensirekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 888 kappaletta. – Mallistomme oli eniten rekisteröity koko kuorma-autoluokassa, vaikka kevyimmät mallimme alkavat 18 tonnin kokoluokasta. Uusi mallisto on osoittautunut erittäin taloudelliseksi ja luotettavaksi. Kuljettajan työympäristö on miellyttävä ja Scanian ajettavuus on huippuluokkaa. Siinä lienee joitain syitä Scanian menestykseen, Scania Suomi Oy:n markkinointipäällikkö Olli Heikkinen kertoo. Suomessa kärkikolmikko säilyi samana: Volvo vahvana kakkosena ja Mercedes-Benz kolmantena. Silmiinpistävä muutos Top 10 -kuorma-autoissa (yli 3,5-tonniset) oli Sisun tipahtaminen pois kärkijoukosta. Sitä ensirekisteröitiin vuonna 2019 vielä 115 kappaletta, viime vuonna vain 35. Kokonaisuutena yli 16-tonnisten kuorma-autojen myynti väheni noin viidenneksen. Tilastokeskuksen mukaan niitä ensirekisteröitiin vuonna 2019 yhteensä 2 911. Koro-

22 • RASKASSARJA

navuonna vastaava luku oli 2 317. Kun lasketaan mukaan koko kuorma-autoluokka 3,5-tonnisista lähtien, ensirekisteröinnit laskivat 14,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Toisaalta vuosi 2019 oli viime vuosikymmenen vilkkain uusien kuorma-autojen kaupassa. Se johtui lähinnä alle kuuden tonnin kuormureiden hyvästä menekistä. Kuorma-autokauppa kuitenkin kävi vilkkaammin koronavuonna kuin taantumavuonna 2009. Vaihtoehtoisten käyttövoimien suhteen kuorma-automarkkinoilla ei näkynyt dramaattisia muutoksia aiempaan. Vuonna 2020 ensirekisteröitiin 43 paineistetulla maakaasulla (CNG) kulkevaa kuorma-autoa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 41. Nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkevia kuorma-autoja ensirekisteröitiin koronavuonna 22, mikä oli vain neljä ajoneuvoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sähköllä kulkevien kuorma-autojen myynnin voisi otsikoida ”räjähtäneen käsiin”. Ensirekisteröinnit nimittäin lisääntyivät 500 prosenttia. Luku selittyy sillä, että vuonna 2020 ensirekisteröitiin viisi sähkökäyttöistä kuorma-autoa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli nolla.

Uusien linja-autojen myynti romahti puolella. Niitä ensirekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 284. Alle 8 tonnin pikkubusseja hankittiin 127 ja kokonaismassaltaan yli 8 tonnin linja-autoja 157. Uusien linja-autojen kysyntä on jäänyt pieneksi, sillä pitkän matkan linja-autojen matkustajat ovat koronatilanteen takia jääneet murto-osaan normaalista. Autotuojat ja -teollisuus ry:n mukaan vuodelle 2020 ei osunut suuria kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kilpailutuskierroksia. Pakettiautojen ja pienten kuorma-autojen kysyntä elpyi hieman nopeammin kuin henkilöautojen ja raskaiden kuorma-autojen. Pakettiautojen ensirekisteröinnit kääntyivät syksyn aikana hienoiseen kasvuun viiden vuoden keskiarvoon nähden. Joulukuussa 2020 uusia pakettiautoja ensirekisteröitiin 1 340, joka on 19,7 prosenttia vuoden 2019 joulukuuta enemmän. Autotuojat ja -teollisuus arvioi vuonna 2021 pakettiautojen ensirekisteröintien pysyvän noin 13 000 autossa. Alle 6 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin vuonna 2020 yhteensä 871, joka on 4,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. ■


AUTOKAUPPA

KUVA CITARO

Mercedes-Benz oli viime vuonna ykkönen suomalaisilla linja-automarkkinoilla.

KUVA FORD

Uusia Ford-pakettiautoja ensirekisteröitiin viime vuonna 3 234 kappaletta.

LÄHDE: TILASTOKESKUS/ENSIREKISTERÖINNIT

YLI 16 TONNIN KUORMA-AUTOT 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 10. 10. 10. 10. 10. 10.

Merkki Scania Volvo Mercedes-Benz Daf Man Renault Iveco Sisu Liebherr Demag Jeti Protolab Schwing Stetter / Schwing Stetter Stx Tadano Faun Yhteensä

Kpl 888 736 423 74 61 47 46 32 3 1 1 1 1 1 1 1 2 317

YLI 3,5 TONNIN KUORMA-AUTOT Massa Merkki 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.    

Ford Volkswagen Mercedes-Benz Toyota Renault Opel Citroën Nissan Peugeot Fiat Yhteensä Muut Kaikki yhteensä

3,5-5,99 6-15,99

Scania Volvo Mercedes-Benz Ford Iveco Man Daf Toyota Truck Masters Volkswagen Renault

244 223 58 16 70 70 13

39 77 1 74 13 6

9

Massa

Yhteensä

16 -

Kpl

888 736 423

888 775 744 224 178 90 80 70 70 69

46 61 74

47

Muutos vuodesta 2019 (%) -15,3 -23,7 -11,0 20,4 7,2 -16,7 -14,0 -1,4 -24,7 -27,4

Myydyimmät uudet mallit vuonna 2020

PAKETTIAUTOT Merkki

Massa

LINJA-AUTOT Kpl 3 234 2 705 1 648 1 602 1 062 693 571 355 346 168 12 384 458 12 842

Muutos vuodesta 2019 (%) -6,5 -19,9 -2,6 -6,5 -8,2 -14,3 -13,4 -36,3 -15,8 -2,3 -11,6 -34,3 -12,7

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 10.    

Merkki

Kpl

Mercedes-Benz Scania Volvo VDL Yutong Mercedes-Benz-Automet Altas Setra Polster Dypety Rosero-P Yhteensä Muut Kaikki yhteensä

61 52 44 27 24 18 12 7 6 4 4 259 25 284

Muutos vuodesta 2019 (%) -27,4 -68,1 -45,0 -72,7 -27,3 -37,9 -25,0 -46,2 20,0 100,0 -50,6 -63,8 -52,1

RASKASSARJA • 23


Laadukkaat Raskassarja-

AKUT 180, 190 ja 225 Ah, korkilla tai ilman. Vuoden takuu.

TYÖKALULAATIKOT Runko alumiinia, luukku ruostumatonta terästä. Nerokas salpamekanismi. Useita eri kokoja. Laatikot saatavissa myös rst-rungoilla.

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Kestävää muovia. Useita eri kokoja.

FORSSA | HYVINKÄÄ | IKAALINEN | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KOUVOLA | KUOPIO | LAHTI | LAPPEENRANTA | LIETO | OULU


-tuotteet ÄÄRIVALOT Ledeillä erittäin hyvä tärinänkesto. Kaikki osat saatavissa varaosina.

RASKASSARJAJÄÄHDYTINNESTEET Jäähdytinnesteet kattavasti eri automalleihin.

KAUHAJOKI | KEMI | KOTKA U | PORI | ROVANIEMI | TORNIO


PAKETTIAUTOT

Mercedes-Benzin paku-uutuudet Mercedes-Benz ilmoittaa uuden täyssähköpakettiautonsa EQV:n kulkevan yhdellä latauksella 359 kilometriä. EQV:tä saa kahtena koripituutena. Varusteisiin kuuluu muun muassa oppiva ja puheohjattava käyttöliittymä ja aktiivinen etäisyysavustin. Sprinteristä on esitelty nelivetomallin uusi versio ja uusi OM 654 -dieselmoottori. Vuoden viimeisellä neljänneksellä päivänvalon näkee myös uusiutunut Mercedes-Benz Citan. Tulokkaan muotoilu noudattelee V-sarjan linjoja, ja mallisto käsittää sekä henkilö- että pakettiautoversiot.

KUVA MERCEDES-BENZ

Toyotan ensimmäinen sähköpakettiauto Toyotan ensimmäinen täyssähköinen pakettiauto Proace EV kulkee WLTP-testisyklillä mitattuna yhdellä latauksella 330 kilometriä. Pienemmällä akustolla toimintasäde on 230 kilometriä. Korkeajänniteakusto on sijoitettu tavaratilan alle, joten kuormatilan koko tai käytettävyys ei kärsi verrattuna polttomoottorimalleihin. 50 kWh:n akusto voidaan ladata 100 kW:n pikalaturilla 0 - 80 % varaustasoon noin 30 minuutissa. Proace EV:tä saa Suomessa kahtena koripituutena ja kantavuus vaihtelee 1 000 - 1 275 kilossa. Moottorin maksimiteho on 100 kW ja maksimivääntö 260 Nm. Huippunopeus on 130 km/h. Proace EV maksaa vähintään 46 881,19 euroa. KUVA TOYOTA

Toyota Proace nyt nelivetona Proacen neliveto toimii takatasauspyörästön yhteydessä olevalla viskokytkimellä. Normaalissa ajossa malli on etuvetoinen, mutta jos etupyörien ote lipeää, pystytään viskokytkimen avulla välittämään takaakselille 50 prosenttia käytössä olevasta vääntömomentista. Vetoluistonesto toimii auton neljässä kulmassa. Proace 4x4 -mallin erottaa korkeammasta maavarasta ja 20 mm:ä korkeammasta jousituksesta. Varustukseen kuuluu pohjapanssari moottorin, vaihteiston ja jakovaihteiston alla. Nelivedon autoverollinen hinta on 42 944,31 euroa.

26 • RASKASSARJA

KUVA TOYOTA


PAKETTIAUTOT

Opel Vivaro-e on Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2021 International Van of the Year 2021 -tuomaristo totesi Vivaro-e:n tarjoavan poikkeuksellisen laajan valikoiman kuljettajaa avustavia järjestelmiä. Tuulilasin heijastusnäytön lisäksi on saatavana muun muassa kaistallapitoavustin, liikennemerkkien tunnistus, vireystilanvaroitin, törmäysvaroitin ja automaattinen hätäjarrutus. Vuonna 2021 Opel aikoo julkistaa sähkökäyttöiset pakettiautot Combo-e:n ja Movano-e:n.

KUVA OPEL

Alennetun autoveron Transitit Ford Transit Connectin uusien mallien Trendin ja Active L2:n kokonaispaino on 2 501 kg. Sen vuoksi ne kuuluvat alennettuun autoveroluokkaan. Ne ovat saatavana manuaali- tai automaattivaihteistolla, ja kulkevat 120-hevosvoimaisen Ford EcoBlue 1.5 TDCi -dieselmoottorin voimin. Maavara on katumaasturimaisessa Activessa 166 mm. Nelivedon sijaan ajoneuvossa on mekaaninen tasauspyörästön lukko, joka jakaa vääntöä enemmän pyörälle, jolla on parempi pito. Trendin hinta alkaa 25 294,56 eurosta, Activen 29 040,29 eurosta. Niiden valmistus on käynnistynyt Fordin tehtaalla Valenciassa, ja ensimmäiset autot saapuvat Suomeen alkuvuonna 2021. KUVA FORD

E-Transitista liikkuva virtalähde Pro Power Onboard tekee Fordin uudesta E‑Transitista 2,3 kW:n liikkuvan virtalähteen – ensimmäisenä pakettiautona Euroopassa. Sen avulla työkaluja voi käyttää ja ladata työmaalla. Vakiovarusteena on modeemi, jonka turvin auton ohjelmat muun muassa löytävät latausasemat, hoitavat maksun ja päivittävät ohjelmat langattomasti. E‑Transitin arvioitu toimintamatka on 350 km (WLTP). Huoltoväliksi luvataan vuosi ilman kilometrirajoitusta. Suurimpien E-Transitien kantavuus on 1 616 kg, ohjaamoalustamallien jopa 1 967 kg. E‑Transit tulee Euroopan markkinoille keväällä 2022.

KUVA FORD

WLTP

(Worldwide harmonised Light-duty vehicles Test Procedure) Ilmoitetut toimintamatkat perustuvat WLTPmenetelmän mukaisiin valmistajan testaamiin arvoihin ja laskelmiin. Todellinen toimintamatka vaihtelee esimerkiksi ulkoisten olosuhteiden, ajotavan, auton kunnon sekä akun iän ja kunnon mukaan.

RASKASSARJA • 27


HUOLTO

Testattu erikoistyökalu säästää aikaa, sormia ja hermoja Itse tehdyn ja hitsatun työkalun sijaan yhä useampi hankkii erikoistyökalunsa valmiina. Niiden valikoima kasvoi Raskassarja-ketjussa kymmenessä vuodessa moninkertaiseksi. Teksti SARI JÄRVINEN kuvat MIRJA KOIVISTO

S

uosituin erikoistyökalu on napamutterihylsy. Laakereita riittää vaihdettavaksi ja niitä on raskaalla puolella todella paljon eri kokoja, Varaosalinna Oy:n Jorma Murto kertoo. Kysyttyjä ovat myös moottorinpyöritystyökalut, pyöränpulttien avaus- ja sulkemistyökalut sekä suutinhylsyjen asennustarvikkeet. Raskaan puolen suosituimpien erikoistyökalujen joukosta löytyvät hieman yllättäen myös putkenleikkuupihdit. – Ne ovat monikäyttöiset, eivätkä kovin kalliitkaan. Nykyisin kuorma- ja linja-autojen ilmajarruissa ja jousitusten liitoksissa käyte-

28 • RASKASSARJA

tään paljon muoviputkia. Putkipihtien avulla letkut saa leikattua suoraan, jolloin liitoskohta ei pääse vuotamaan, Murto vinkkaa. Erään erikoistyökalun käytön Murto toivoisi lisääntyvän. – Napakuppihylsyä olisi syytä oppia käyttämään. Silloin kupit eivät tipu pyöristä eikä pölyä pääse napaan. Vajaassa kymmenessä vuodessa Raskassarja-ketjun erikoistyökalujen valikoima on laajentunut muutamasta mallista useampaan hyllymetriin. Poikkeuksellisiin erikoistyökaluihin kuuluu muun muassa Torx-voimahylsy T70, jolla on käyttöä vain yhdessä kohteessa.

Sitä tarvitaan Scanian jarrulevyjen vaihtoon. Joillekin on tullut yllätyksenä, että vapaasta varaosakaupasta löytyy erikoistyökaluja näinkin laajasti. – Usein ne ovat edullisempia kuin marmoritiskillä, mutta aivan kaikkia työkaluja emme mekään saa myyntiin. Osan ajoneuvovalmistajat ovat merkkisuojanneet. Työkaluja on kuitenkin niin paljon, että Raskassarja-ketjussa on varusteltu kokonaisia raskaan puolen uusia korjaamoja niiden turvin. Murron mielestä ammattitaitoinen myyjä osaa kysyä varaosaa hankkivalta, että löy-


HUOLTO

Työkaluja valittaessa ketjun omat korjaamot ovat olleet merkittävässä asemassa. Työkalujen sopivuutta ja kestävyyttä testataan usein tosi vaativissakin kohteissa. Näin varmistetaan laatukriteerien täyttyminen”, Jorma Murto kertoo.

Kunnollinen työväline paitsi varmistaa oikean asennuksen myös helpottaa työtä ja säästää aikaa.

Entinen kuormaautonkuljettaja Jorma Murto (oik.) keksi tuoda erikoistyökalujen valikoiman Suomeen.

Timo Linnan (vas.) perustama monimerkkikorjaamo ja -huolto Varaosalinna Oy on toiminut samassa osoitteessa Kauhajoella jo yli 30 vuotta.

tyykö tältä myös asennukseen sopiva työkalu. Kunnollinen väline paitsi varmistaa oikean asennuksen myös helpottaa työtä ja säästää aikaa. – Ammattityökalu kestää pilipalihylsyä paremmin. Pilipalihylsyt voivat vääntyä käytössä. Kun esimerkiksi napamutteri on tuhannen newtonin voimalla kiinni, se on todella tiukassa, Murto sanoo. Jotkut autoilijat tekevät ja hitsaavat erikoistyökalunsa itse. – Ne voivat haljeta kovassa käytössä. Metallipala voi singota ja vaarana on asentajan loukkaantuminen. Myytävät erikoistyökalut testataan Raskas-

sarja-ketjun korjaamoissa ammattikäytössä. – Työkaluja valittaessa ketjun omat korjaamot ovat olleet merkittävässä asemassa. Työkalujen sopivuutta ja kestävyyttä testataan usein tosi vaativissakin kohteissa. Näin varmistetaan laatukriteerien täyttyminen. Murron mukaan siinä on onnistuttu hyvin, sillä erikoistyökaluista on tullut kentältä lähes pelkästään positiivista palautetta. Murtoa voi pitää Suomessa raskaan puolen erikoistyökalueksperttinä. Hänen aloitteestaan erikoistyökalujen laaja valikoima saatiin Raskassarja-ketjun valikoimiin. Idea oli hieman kuin tuliainen Frankfurtin Automecha-

nika-messuilta vuonna 2010. – Tapasin siellä Eurogesten edustajat. Yritys välittää ja kerää ympäri maailmaa työkaluja ja tekee sen todella hyvin. Sain solmittua heidän kanssaan erikoissopimuksen ja olemme nyt ainoa heidän edustajansa Suomessa. – Jos Eurogesten nettivalikoimista löytää jonkun itseä miellyttävän tuotteen, kannattaa vihjata meille, niin laitamme sen tilaukseen, Murto vinkkaa. ■

RASKASSARJA • 29


RASKAAN KALUSTON VARAOSAPALVELUT

SATAKUNNAN ALUEELLA HOITAA

Ammattitaitoinen henkilökunta palvelee: ma–pe 7.00 – 17.00 la 9.00 – 13.00

Varaosatoimitukset Raumalle päivittäin. Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi

Eteläväylä 18, 28610 PORI - P. 010 4198 950 raskassarja@autosale.fi - www.autosale.fi

TESTATUSTI PARHAAT

BOASTING FIVE DIFFERENT LIGHTING MODES CONTROLLED BY A TOUCHSCREEN DASHBOARD CONTROLLER, AND SYNCHRONISED TO YOUR STANDARD HIGH BEAM DRIVING LIGHTS, THE TRIPLE-R SMARTVIEW UTILITY-45/80 UTILITY-25 AND FUNCTIONALITY. LINEAR-18 ELITE PL IS REDEFINING AUXILIARY DRIVING LIGHT PERFORMANCE 45W/80W 25W 126W 4560/8820 LUMENS

3016 LUMENS

12,150 LUMENS

INTEGRATED LIGHTS Designed and manufactured in the UK to exacting standards, our products outclass day POSITION and night.

WWW.LAZERLAMPS.COM T +44 (0) 1992 677374 E SALES@LAZERLAMPS.COM

@LAZERLAMPS

MADE IN THE UK AND BUILT TO LAST SEE MORE | WORK SAFER


TUOTEUUTISET

Nouseva ja irtikytkeytyvä teliveto Scaniaan Scania esitteli tammikuussa RB662-taka-akseliston, jossa on nouseva ja irtikytkeytyvä teliveto. Uusi ominaisuus soveltuu etenkin 6x4- ja 8x4-alustoihin maansiirtoon, puukuljetusautoihin sekä HCT-vetureihin. Se parantaa ajoneuvon käsiteltävyyttä ja vähentää renkaiden kulumista. Polttoainetta menee valmistajan arvion mukaan kuusi prosenttia vähemmän, kun liikutaan kevyillä kuormilla. Pääosa säästöstä syntyy vastuksen vähenemisestä, kun takimmainen akseli on nostettu ja veto irtikytketty. Nouseva ja irtikytkeytyvä teliveto lisää alustan painoa noin 60 kiloa. Toiminnan saa päälle, kun kuljettaja painaa telin nosto -painiketta. Mikäli kuormitus on liian suuri, järjestelmä varoittaa kuljettajaa eikä telin nosto onnistu. Teliä nostettaessa takimmaisen vetävän akselin veto kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Normaalilla runkokorkeudella ja rengaskoolla telin nosto kestää noin 25 sekuntia. Nostetun teliakselin maavara yläasennossa on 70 mm:ä. Telin nosto onnistuu kaikissa nopeuksissa. Telivedon irtikykeytyminen perustuu yksinkertaiseen hammaspyöräkytkintekniikkaan. Nouseva ja irtikytkeytyvä teliveto vaatii alustaan ilmajousituksen. Ominaisuus on saatavilla 19, 21 ja 26 tonnin telipainoille. Kun teli on ylhäällä, sallitut taka-akselipainot ovat 9 1/2, 10 ja 13 tonnia. Ensi vaiheessa ominaisuus ei ole saatavilla napavälitteisiin taka-akselistoihin tai tridem-alustoihin (8x4*4).

City Door -ovellinen kuorma-auto on sertifioitu yhtä turvalliseksi kuin muut kuorma-autot.  KUVA SCANIA

L-sarjan ohjaamoihin SISÄÄNKÄÄNTYVÄ OVI Yleensä auton ovi aukeaa ulospäin, mutta Scanian uusi City Door -ovi kääntyy sisäänpäin. Tarkoituksena on helpottaa kuljettajan ja matkustajan työtä paljon pysähdyksiä sisältävillä työreiteillä, kuten jätteenkeräyksessä. Kääntyvä ovi matkustajan puolella parantaa myös kulkua suoraan jalkakäytävältä ohjaamoon. Uudenlaisen oven lisäys ei ollut aivan yksinkertainen tehtävä. – Meidän oli muokattava ohjaamon perus-

rakennetta. Tiesimme, että rakenteen muuttaminen voisi vaikuttaa lujuuteen, kuormakapasiteettiin ja turvallisuuteen, mikä edellyttäisi uutta tyyppihyväksyntää, Scania Special Vehicles -osaston projektipäällikkö Pelle Ingemansson kertoo. Scanian insinöörit tekivät yhteistyötä liikennevirasto RDW:n kanssa ja muokkasivat suunnitelmia, kunnes haluttu tulos saavutettiin. Esimerkiksi ovikehystä ja ohjaamon lattiaa vahvistettiin, jotta ne ovat riittävän kestäviä siirtämään mahdollisen törmäyksen

muodostaman voiman ohjaamosta takaseinään. Matkustajan istuinta siirrettiin hieman taaksepäin turvallisuuden parantamiseksi ja lattia-alueen suurentamiseksi kulkua varten. – Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö oven karkaistu kaksoislasi rikkoutuisi törmäyksessä, mutta siitä huolimatta ohjaamon rungon on vaimennettava törmäysenergia. Siksi kaikki laskelmat tehtiin sen mukaan, että ovessa on vain kehys ilman lasia. Tämä lisäsi ohjaamorakenteen kautta kulkevia voimia.

RASKASSARJA • 31


TEKNIIKKA Pidempi kalusto on sopeutunut kahden vuoden aikana liikenteeseen ilman suurempia ongelmia. Kuvassa tyypillinen 32-metrinen ja 76-tonninen kappaletavarayhdistelmä.

HCT-kalusto solahti

kivuttomasti liikenteeseen Liikennöitsijät ovat ottaneet HCT-kaluston käyttöön nopeassa tahdissa. Asiantuntija jopa yllättyi niiden sopivuudesta muun liikenteen joukkoon ja kiittää autoilijoita hyvästä ajoreittien suunnittelusta. Teksti TIMO KANKAANPÄÄ kuvat TRAFICOM

V

äyläviraston johtavan asiantuntijan Vesa Männistön mukaan kahden ensimmäisen vuoden kokemukset HCT-kalustosta ovat verrat-

tain hyvät. - Ongelmia tai negatiivisia kommentteja on tullut hyvin vähän. HCT-kalusto on kulkenut liikenteessä siinä missä lyhyemmätkin rekat, Männistö kertoo. Männistö uskoo, että yksi syy sujuvuuteen liittyy hyvään valmistelutyöhön. - Liikennöitsijät ovat suunnitelleet reitit etukäteen, ja ne kulkevat pääosin runkoreiteillä. Pitkien ajoneuvojen haasteet tulevat vastaan liittymissä, joissa niiden kääntyminen voi olla ongelmallista. Reitit pystytään kuitenkin suunnittelemaan etukäteen, ja esimerkiksi kaupunkien ahtaat kiertoliittymät pystytään näin välttämään.

32 • RASKASSARJA

Männistön mukaan HCT-ajoneuvojen sulautuminen liikennevirtaan on tullut jopa pienenä yllätyksenä. - Vaikka liittymiäkin on valtion tieverkolla yli 10 000, niin todellisia pullonkaulakohtia on lopulta aika vähän. Pieni yllätys on ollut myös se, kuinka nopeasti pidempien rekkojen määrä on lisääntynyt. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtavan asiantuntijan Otto Lahden karkean arvion mukaan lakimuutoksen hyödyntäjät liikkuvat 1 000 ajoneuvoyhdistelmän kieppeillä. - Tästä määrästä yli 30-metristä kalustoa on noin 400. Kun hankepäätös julkaistiin vuonna 2018, oli oletettavaa, että moni laittoi investoinnit jäihin. Lakimuutoksen tultua vuonna 2019 moni sitten satsasi uuteen kalustoon ja samaan aikaan muutenkin kulje-

tusvolyymit olivat kasvussa, Lahti kertoo. HCT-kalusto alentaa kuljetuskustannuksia etenkin pitkillä matkoilla, koska kolme pitkää ajoneuvoyhdistelmää korvaa neljä entisissä maksimimitoissa olevaa yhdistelmää. Kustannussäästöjen ja ilmastohyötyjen lisäksi myös liikenneturvallisuus voi parantua, kun kalustoa tarvitaan vähemmän saman kuorman kuljettamiseen. - Täytyy olla tyytyväinen, että mitään vakavia onnettomuuksia, jotka olisi yhdistetty kalustojen pituuteen ei ole ollut. Ennen muutosta pelättiin muun muassa ohitusonnettomuuksien kasvua, mutta onneksi näin ei ole käynyt. Täytyy myös muistaa, että HCT-kalustoa testattiin liikenteessä poikkeusluvilla 20 miljoonaa kilometriä ennen lakimuutosta, joten meillä oli aika hyvä tilannekuva siitä, mitä tulee tapahtumaan, Lahti alleviivaa.


TEKNIIKKA

- Väylävirasto ja kunnat selvittävät maantie- ja katuverkon pullonkaulat nykyisille HCT-kuljetuksille, Vesa Männistö toteaa.

HCT-rekkojen yhteydessä puheenaiheeksi on nostettu myös maksimimassojen nostaminen. Männistön mukaan asiasta on tehty jonkin verran taustaselvityksiä. - Mitään päätöstä korkeimpien sallittujen massojen nostosta tai edes asian valmistelusta ei ole tällä hetkellä olemassa. Selvää on, ettei nykyisiä maksimimassoja voida korottaa 76 tonnista kestävästi koko tieverkolla. On myös tutkittava, millä tieverkon osilla suurinta sallittua massaa tulisi elinkeinoelämän tarpeiden ja kuljetustehokkuuden parantamisen vuoksi korottaa. Lisäksi tulisi selvittää, mitä toimia suurempien massojen salliminen vaatisi, ja mitkä olisivat niiden kustannukset sekä riskit, Männistö kertoo. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ohjeistetaan Väylävirastoa ja kuntia huolehtimaan siitä, etteivät tie- ja katuverkko muodosta tärkeimmillä HCT-ajoneuvoyhdistelmien ja erikoiskuljetusten reiteillä esteitä sujuville kuljetuksille. - Lisäksi Väylävirasto ja kunnat selvittävät maantie- ja katuverkon pullonkaulat nykyisille HCT-kuljetuksille huomioiden yli 76-tonnisten ja pitkien ajoneuvoyhdistelmien sekä erikoiskuljetusten tarpeet osana elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä, Männistö toteaa. ■

HCT:n lyhyt historia Tammikuun 21. päivänä vuonna 2019 astui voimaan yksi merkittävimmistä lainsäädäntömuutoksista kautta aikain liittyen raskaaseen liikenteeseen Suomessa. Yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 25,25 metristä 34,5 metriin ja normaaliin liikenteeseen sallittiin mukaan niin sanotut HCTrekat. Puoliperävaunuyhdistelmät ovat saaneet parin vuoden ajan olla noin 22,5-metrisiä, auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmät noin 31-metrisiä ja uudet kolminiveliset yhdistelmät Euroopan pisimpiä, jopa 34,5-metrisiä. Yhdistelmien suurin sallittu massa kuitenkin säilytettiin 76 tonnissa. Lyhenne HCT tulee kansainvälisesti vakiintuneesta termistä High Capacity Transport, ja sillä tarkoitetaan liikenteessä olevia laissa sallittuja pidempiä tai raskaampia ajoneuvoja, joita ei kuitenkaan pidetä erikoiskuljetuksina.

HCT-kalustoa liikkuu teillä noin 1 000 ajoneuvoyhdistelmän verran.

RASKASSARJA • 33


AVOLAVAT

D-Max • 1,9-litrainen turbodiesel • Maksimiteho 120 kW /163 hv • Maksimivääntö 360 Nm • Kantavuus yli tuhat kiloa • 3 500 kilon painoinen perävaunu • Hinta alkaen 34 390 euroa

Teräksisempi D-Max Uusi Isuzu D-Max sai koriinsa lisää suurlujuusterästä ja runkoon lisäpalkin.

D

-Max on palannut markkinoille vahvempana kuin vuosiin. Rungon pitkittäispalkkeja levennettiin ja vahvistettiin sisäpuolelta. Auton erillisrunkoon lisättiin poikittaispalkki. Rungon vääntöjäykkyys parani viidenneksen ja pitkittäisjäykkyys noin neljänneksen. Myös kori on aiempaa vahvempi, sillä siinä käytetään nyt enemmän suurlujuusterästä. Sitä löytyy A- ja B-pilareista, katosta ja helmoista. Parannuksiin kuuluvat korin uudelleen suunnitellut kiinnityspisteet, jotka vähentävät melua ja värinöitä. Myös ruostesuojausta lisättiin. Maavara kasvoi hieman samoin kuin tuloja jättökulmat. Uudella D-Maxilla voi kahlata 80 sentin syvyisessä vedessä. D-Maxin ilmanvastus on aiempaa alhai-

34 • RASKASSARJA

sempi, mikä pienentää kulutusta. Miehistöohjaamossa takaovet ovat kaksi ja puoli senttiä pidemmät. Akselivälin kasvattaminen kolmella sentillä toi lisää tilaa ohjaamoon. Kuljettajan tilat ovat muuttuneet henkilöautomaisemmiksi. Istuimessa on enemmän säätövaraa ja ohjauspyörässä on sekä korkeus- että etäisyyssäätö. Moottorissa on useita parannuksia, kuten vesijäähdytetty välijäähdytin, elektronisesti ohjattu ahdin ja kasvanut ruiskutuspaine. Polttoaineenkulutusta on vähennetty monin tavoin, kuten uusilla alhaisen vierintävastuksen ensiasennusrenkailla. Ne muuten ovat suuret, sillä kaikissa varustetasoissa on 265/60 R 18 -kokoiset renkaat. Ohjaustehostin on nyt sähköinen ja nopeuden mukaan säätyvä, mikä pudottaa

kulutusta noin kahdella prosentilla. Lisäksi sähköinen tehostin ei tarvitse huoltoa, öljyä tai letkuja. Pakokaasuja puhdistetaan entistä tehokkaammin ja AdBlue-säiliö on 14 litran vetoinen. Se täytetään saman luukun alta kuin dieseltankki, ei konehuoneen kautta, kuten on joissakin merkeissä. Isuzu on ainoa avolavapakettiautojen valmistaja, joka on keskittynyt pelkästään raskaaseen kalustoon. ■


AVOLAVAT

Hilux • 2,8-litrainen dieselmoottori • Maksimiteho 150 kW / 204 hv • Maksimivääntö käsivaihteissa 420 Nm, automaattivaihteistossa 500 Nm • Kantavuus mallista riippuen enintään 1 000 kg • Kantavuus jarrullisella perävaunulla 3 500 kg • Hinta alkaen 37 817,35 euroa

Entistä tehokkaampi Hilux Uudistettu Toyota Hilux kulkee 2,8-litraisella koneella ja vääntää jopa 500 Nm.

V

iime vuonna uudistetun Toyota Hiluxin ulkonäkö koki muutoksia niin keulassa kuin perässä: ajo- ja takavaloissa sekä puskureissa etusäleikköä myöden. Ilmettä täydentävät uudet 18” vanteet ja ulkovärit. Isoin ja väkevin muutos löytyy kuitenkin konehuoneesta. Hilux kulkee nyt entisen 2,4-litraisen moottorin sijaan myös 2,8-litraisella versiolla. Tällöin automaattivaihteistolla ajettaessa pick-up vääntää jopa 500 Nm. Se kiihdyttää Hiluxin 0 - 100 km/h 10,0 sekunnissa. Automaatti on nyt tarjolla myös Extra Cab -korimalliin, joka kulki ennen vain käsivalintaisella vaihteistolla. Hilux on edelleen lähtökohtaisesti takavetoinen, ja neliveto on toteutettu samalla periaatteella kuin aiem-

minkin. Auto on varustettu alennusvaihteistolla sekä takatasauspyörästön mekaanisella lukolla. Uutena toimintona on normaalia vetoluistonestoa tiukempi Auto LSD -systeemi takavedolla ajettaessa. Sisätiloista löytyy mm. uudenlainen mittaristo ja 8” mediakeskuksen kosketusnäyttö. Sitä on höystetty painikkeilla kapasitiivisten hipaisunäppäinten sijaan helpottamaan mediakeskuksen käyttöä kaikissa ajo-olosuhteissa. Päivitetty multimediajärjestelmä on aiempaa nopeampi. Se sisältää Apple CarPlay- ja Android Auto -toiminnot. Jousitusta on hienosäädetty muun muassa takalehtijousien uudella toteutustavalla ja iskunvaimennuksen hienosäädön kautta niin edessä kuin takana. Joutokäyn-

tinopeutta madallettiin 850 rpm:stä 680 rpm:ään, mikä helpottaa ryömintäajoa vaihteiston hitaalla alueella. Ajonvakautusjärjestelmää on päivitetty ja kuljettajalla on käytettävissään pyörien kääntökulmanäyttö. Suomeen tuodaan kahta korimallia: Extra Cab ja Double Cab. Double Cab -mallit ovat saatavilla myös 2-paikkaisina alennetun autoveron pakettiautoina sekä TruckMasters-merkkisinä kevytkuorma-autoina. ■

RASKASSARJA • 35


TERVEYS Vireeksi-hankkeen valmentajat ja vetäjät innostivat ammattikuljettajia elintapojen kokonaisvaltaiseen kohentamiseen vuoden kuntokuurilla.

Yli 200 pohjoissavolaista ammattikuljettajaa

KUNTOKUURILLE Ilmainen testi- ja valmennusvuosi parempaan hyvinvointiin kiinnostaa. Kuljettajien alkutestien tulokset olivat kokonaisuutena varsin kohtalaisia, useilla hyviäkin. Teksti ja kuvat ILPO LOMMI

S

avonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammattiopisto edistävät vuoden 2020 alkupuolella käynnistyneellä Vireeksi-hankkeellaan parinsadan pohjoissavolaisen kuljetusalan ammattilaisen kokonaisvaltaista työhyvinvointia, työkykyä ja työssä jaksamista. Hankkeeseen osallistuville ammattikuljettajille tehdään monipuolisesti hyvinvointimittauksia yhdistäen ne yksilölliseen elämäntapaohjaukseen ja -valmennukseen. – Kolmivuotisen hankkeen taustana on ammattikuljettajilla todettuja terveys- ja hyvinvointi- sekä elämänlaatuongelmia, jotka katkaisevat monen työuran ennen normaalia eläkeikää. Syinä ovat muun muassa epäsäännöllinen työaika, stressaava työtahti, unipulmat, mahdollisesti puutteellinen työ-

36 • RASKASSARJA

ergonomia sekä ei aina kovin hyvät ravintoja liikuntatottumukset, kertoo Vireeksi-hankkeen projektipäällikkö Merja Ala-Kotila Savonia-ammattikorkeakoulusta. Ala-Kotila iloitsee, että hankkeeseen ilmoittautui hieman yli 200 kuljettajaa 17 yrityksestä eli osallistujatavoite täyttyi. Ryhmä on odotetusti miesvoittoinen, mutta naisiakin on mukana kymmenkunta prosenttia. Myös ikähaitari on laaja, samoin työuran pituus. Osallistujat edustavat henkilö-, materiaali-, neste- ja puutavarakuljetuksia sekä paikallista ja pitkän matkan liikennöintiä. Joukon kirjavuus on hyvä hankkeen kannalta. – Monesta yrityksestä tuli ilahduttavan paljon osallistujia mukaan. Uskon, että hankkeessa kehittyy sellaista porukkahenkeä, jossa kannustetaan toinen toisiaan. Toivom-

me myös, että valmennusopit jäävät mieleen ja elämäntapoihin hankkeen jälkeenkin. – Marraskuun ensimmäisessä lähipäivässä tehdyt terveydentilan mittaukset ovat tärkeitä, jotta saadaan selville alkutilanne. Tulosten perusteella tehdään henkilökohtaisia valmennusohjelmia. Uskon mittausten myös motivoivan osallistujia. Mittauksia kannattaa jatkaa soveltuvasti vuoden pituisen valmennuskauden jälkeen. Esimerkiksi pelkkä vaakaan tuijottaminen ei riitä. On parempi käydä kehonkoostumusmittauksessa, josta selviää yksityiskohtaisemmin tärkeitä rasva- ja lihasarvoja, muistuttaa Ala-Kotila. Kuljetusyritysten yhteyshenkilö, yli neljännesvuosisadan ammattikuljettajana toiminut Arto Kärkkäinen Savon ammattiopistolta oli myös tyytyväinen lähipäivän antiin.


TERVEYS

Kehuja osallistujilta

Keskivartalon taipuisuutta testattiin eteentaivutusliikkeellä.

Nyt ei testata alkoholin vaikutusta viivakävelyllä vaan kuljettajien tasapainovakautta.

– Osallistujista paistoi hyvä motivaatio ja monesta jopa innostus uuteen tietoon sekä tiehen kohti parempaa elämänlaatua ja jaksamista. Alkutestien tulokset olivat kokonaisuutena varsin kohtalaisia, useilla hyviäkin. Ei se ihme toisaalta ole, sillä esimerkiksi jakeluauton kuljettajalle voi tulla työpäivän mittaan yli 20 000 askelta ja runsaasti lihastyötä sekä kehon liikettä tavaroita siirtäessä. Pitkän matkan rahtareilla ja linja-autokuskeilla tilanne on toinen. Liikunnallisia testejä vetänyt Kunnonpaikan liikunnanohjaaja Antti Siponen vahvisti Kärkkäisen näkemyksen myönteisistä testituloksista, vaikka toki isoja erojakin löytyi. Voisi olla hyvä pohtia, onko vapaaehtoiseen hankkeeseen tullut keskimääräistä hyväkuntoisempia ja motivoituneempia kuljettajia. Jos niin olisi, he saattavat olla kuitenkin työpaikoillaan kannustavia ja opastavia esimerkkejä muille. Hyvinvoinnin kohenemisen ohella kuljettajilla on mahdollisuus saada hankkeen lähipäivistä ammattipätevyyden jatkokoulutusmerkinnät. Osallistuminen on kaikille maksutonta. Lähes miljoonan euron hanke on saanut rahoitusta mm. Euroopan unionilta. Hanke alkoi osallistujille lokakuussa 2020 koronavirusrajoitusten vuoksi etänä webinaarimuodossa perustietojen jakamisella ja valmennusvuoden esittelyllä. Marraskuun

lopussa oli ensimmäinen kolmesta lähipäivästä alkumittauksineen Siilinjärven Kunnonpaikassa. Lähipäiviä järjestettiin marraskuussa seitsemän, jotta parisataa osallistujaa saatiin jaettua koronaturvallisuus huomioon ottaen pienempiin ryhmiin. Testeissä mitattiin kehon koostumusta elopainon, rasvan, lihaksiston ja vyötärönympäryksen osilta sekä suorituskykyä olkapäiden, kylkien ja selän liikkuvuuden, kävelytasapainon sekä lihasvoiman suhteen. Lihasvoimaa testattiin vatsalihasliikkeellä, käsien puristusvoimalla ja reisilihaksia rasittavilla kyykkyliikkeillä. Lisäksi mitattiin verenpaine. Osallistujille annettiin myös hyvinvoinnin perusopastusta luennolla. Ennen lähipäivää oli verikoe muun muassa kolesterolimittauksineen. Osallistujille teetätettiin myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä laaja alkukartoituskysely. Osallistujat ovat lähipäivien testien välillä Firstbeat-sykevälivaihtelun ja sykekellon seurantamittauksessa. Näin selvitetään liikkumisen määrää ja tehoa sekä palautumista samoin kuin unen laatua ja määrää. Stressitasoakin pystytään toteamaan. – Kuljettajat käyttävät hankkeessa SYKE Tribe -valmennusalustaa, jolla he ja valmentajat ovat yhteydessä toisiinsa. Alustalla voidaan myös turvallisesti säilyttää mittaustietoja ja jokainen pystyy seuraamaan yksilöllistä kehitystään. Tapaamme osallistujia hen-

Vakuutusvirkailijasta rekkakuskiksi muutama vuosi sitten siirtynyt ex-huippupesäpalloilija ja nykyinen menestyvä seniorigolfaaja Virpi Lappalainen sekä 1980-luvulla rahtarina työuransa aloittanut, nyttemmin linja-autokuljettajana toimiva Ari Lappi, 64, olivat tyytyväisiä Vireeksi-hankkeen starttiin. Kehuja saivat muun muassa Vireeksi-hankkeen monipuolisuus ja perusteellisuus. Alkumittaukset testasivat heidän mukaansa oikeita työkykyynkin liittyviä asioita. Uutta tietoakin on jo tullut. Myös toimialakohtaisuus sai kehuja eikä huonoa ole myöskään useiden työkavereiden mukanaolo. Se lisää motivaatiota, vaikkei hankkeessa missään tapauksessa ole kilpailullista sävyä. Pikagallup muutamilta muiltakin osallistujilta tuotti niin ikään positiivisia kommentteja.

kilökohtaisesti koronatilanteen rajoissa, mutta SYKE Tribe takaa valmennuksen toteutumisen ja yhteydenpidon myös etänä, kertoo Ala-Kotila. Seuraavana lähipäivänä tänä keväänä teemana on toiminnallisuus. Luvassa on muun muassa matalan kynnyksen lajikokeiluja. Marraskuussa 2021 valmennuksen päättyessä tehdään alkumittauksia vastaavat loppumittaukset. Työergonomiaakaan ei hankkeessa unohdeta. Hyvinvoinnin joka osa-alueella on omat valmentajat, joiden kanssa osallistujat ovat vuoden mittaan yhteydessä verkossa, sähköpostilla sekä puhelimella. Valmentajina toimivat Savonialta Eija Partanen-Kivinen (liikunta) ja Sari Aalto (ravitsemus) sekä Savon ammattiopistolta Katja Juntunen (ergonomia). – Opastus on yksilöllistä, mutta mukana on myös yhteisöllisyyden hyviä elementtejä. Hankkeessa noudatetaan kaikissa tilanteissa koronaohjeistuksia. Ohjaustyötä tehdään koronatilanteen mukaan hygienia- ja turvallisuusasiat edellä, tähdentää Ala-Kotila. Hän uskoo Vireeksi-hankkeella olevan laajempaa kansallista ja kansainvälistäkin merkitystä työhyvinvoinnin ja jaksamisen sekä niiden mittaamisen kehittämisessä kuljetus- ja logistiikka-alan lisäksi useille muille toimialoille. ■

RASKASSARJA • 37


AMMATTILAISEN MATKASSA NÄRHI OY:N RASKASSARJAKETJUN MYYMÄLÄT NÄRHI JOENSUU (1) Lentoasemantie 10 D 80140 Joensuu Puh. +358 400 959 420 ma-pe 7-17, la 9-15

NÄRHI KUOPIO (2) Sorsasalontie 3 70420 Kuopio Puh. +358 400 959 450 ma-pe 7-17, la 9-15

NÄRHI JYVÄSKYLÄ (3) Kuormaajantie 6 40320 Jyväskylä Puh. +358 400 959 430 ma-pe 7-19, la 9-15

2

NÄRHI LAPPEENRANTA (4)

1

3

Tupatallinkatu 5 53500 Lappeenranta Puh. +358 400 959 460 ma-pe 7-17

4

info@narhi.com • www.narhi.com

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi


TIEN VARRELLA Mikolle ohiajavan kuorma-auton kuljettajan kädenheilautus on päivän ilonlähde.

Joskus olemme kyllä lähteneet illalla puoli yhdentoista aikaankin ulos. Kun olemme yhden rekan nähneet, pääsemme lähtemään takaisin”, Anne Heikkinen sanoo.

Mikko on raskaan kaluston superfani

Kajaanilainen raskaan kaluston superfani voi helposti katsella työkoneita kolme tuntia putkeen. Joka päivä on nähtävä vähintään yksi kuorma-auto. Teksti ja kuva HEIDI LEHIKOINEN

K

ajaanilaisen Mikko Heikkisen, 2, käsi nousee aina, kun ulkoillessa näkökenttään osuu kuorma-auto tai muu raskaaseen kalustoon luettava ajoneuvo. Moikkailua siivittää koko olemuksesta paistava ilo, jota lisää tervehdyksiin iloisesti kättä heilauttamalla tai valoja väläyttämällä vastaavat kuljettajat. Kaikki alkoi koronakeväänä ulkoilulenkeillä, joilla perhe näki usein ohikulkevaa raskasta kalustoa. Mikko tarkkaili näkemäänsä innostuneena ja oppi nopeasti tunnistamaan eri merkkejä jo kaukaa. – Noissa hetkissä luodaan pienelle myös tulevaisuuden unelmat. Tähän vuoteen on tullut niin paljon valoa tuollaisista ohimenevistä kohtaamisista. Pienille on maailman isoin asia, että heidät huomataan, äiti Anne Heikkinen kiittää Mikon lisäksi omasta puolestaan.

Kotona sisarukset rakentavat rekan ohjaamoja ja isoveljen pelaama Euro Truck -simulaattori tarjoaa ihmeteltävää Mikollekin. Leikeissäkin raskasta kalustoa toki liikkuu, mutta sen osalta perheestä löytyy myös pieni insinööri: Mikko purkaa autoja mielellään. Sen jälkeen niitä kasataan uudestaan. Kaikki raskas liikenne säväyttää, mutta erityisesti raaka-aineen kerääjät ovat tehneet vaikutuksen. Niin suuren, että siitä on tullut Mikolle toiveammattikin. Harmi vain, että kotipihassa laatikot tyhjennetään nykyään neljän viikon välein aiemman viikon sijaan. Tiellä liikkuvan kaluston lisäksi ihasteltavaa on löytynyt työkoneistakin. – Meillä on pitkään ollut kaivinkoneita ja muita sellaisia ympäristössämme. Niitä Mikko jaksaa katsoa kolmekin tuntia. Vaikka Kajaanissa raskaita ajoneuvoja liikkuu tiellä säännöllisesti, on toisinaan sattunut niinkin, että päivä on sujunut ilman kohtaamisia.

– Silloin on ollut välillä pakko sanoa, että nyt pitää mennä. Joskus olemme kyllä lähteneet illalla puoli yhdentoista aikaankin ulos. Kun olemme yhden rekan nähneet, pääsemme lähtemään takaisin, äiti muistelee hymyillen. Mikon juttu on nimenomaan pyörillä liikkuvat ajoneuvot, junista hän ei ole niin innostunut. Helsingissä käydessä metrot kiinnostivat, mutta erityisen mieleinen reissuelämys löytyi Lahden moottoritien varrelta. – Siellä oli rekkaparkki, ja se oli vau. Siinä näkee hyvin, että ei näiden kanssa tarvii mitään sen isompaa tehdä. Mikko on päässyt sisarustensa kanssa tutustumaan ohjaamoon tutun kuljettajan kanssa. Ihmeteltävää, ihasteltavaa ja tarkkailtavaa oli niin paljon, että näkymä ja korkeus jättivät pojan sanattomaksi. Kokemus on painunut mieleen sisaruksista jokaiselle. ■

RASKASSARJA • 39


VAKUUTUKSET

Epidemiavakuutus

EI KORVANNUT

koronamenetyksiä

Vakuutuslautakunta suositteli korvaamaan koronamenetykset ravintoloitsijalle muttei kuljetusyrittäjälle.

Teksti SARI JÄRVINEN

V

akuutuslautakunta suositteli vakuutusyhtiö Pohjolaa korvaamaan osan ravintolayrittäjän kärsimistä koronamenetyksistä. – Tämä on ihan mieletön voitto, Hotelli Pihkuria pyörittävä yrittäjä Hanna Virtanen kommentoi vakuutuslautakunnan suositusta. Asiasta uutisoi Suomen Yrittäjät ry 6.11.2020. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä valoisa kuljetusalan yrittäjälle, vaikka myös henkilöliikenne on kärsinyt pahoin koronaepidemiasta. Taksiautoilija haki ravintolanpitäjän tavoin korvauksia, mutta hänelle vakuutuslautakunta ei niitä suositellut maksamaan. Koulutaksia ajavan K.T:n työt loppuivat maaliskuussa, koska viranomaiset sulkivat peruskoulut tartuntatautilain perusteella. Lisäksi Uudenmaan sulku vaikeutti toimintaa. Taksiyrittäjällä oli kuitenkin keskeytysvakuutus. Siihen sisältyi vakuutusturva epidemiakeskeytysvahinkojen varalta. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan korvauksia maksanut. – Saimme paljon yhteydenottoja, joissa

40 • RASKASSARJA

yrittäjät kyselivät korvauksista. Vaikka vakuutuksen nimi yleisellä tasolla on epidemiavakuutus, se ei kuitenkaan tarkoita, että mikä tahansa tilanne, jossa vallitsee epidemia, oikeuttaisi suoraan korvauksiin. Vakuutusehdoissa asetettujen edellytysten on täytyttävä, jotta korvaus maksetaan, Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn johtava lakimies Harri Isokoski muistuttaa. Taksiyrittäjän vakuutusehdossa mainittiin, että viranomaisten tartuntataudin vuoksi antamista määräyksistä johtuneiden toimenpiteiden tuli välittömästi liittyä autoilijan liiketoimintaan. Koulujen sulkemisesta aiheutunut asiakaskato oli vakuutusyhtiön mielestä vain välillinen seuraus viranomaisen määräyksestä, sillä määräys ei kohdistunut taksiyrittäjiin vaan kouluihin. – Taksitoiminta on kovin erilaista kuin ravintolatoiminta. Takseja ei asetettu ajokieltoon, Isokoski sanoo. Vakuutusehtojen mukaan rajoitukset olisi lisäksi pitänyt tehdä tartuntatauti-, eläintautitai elintarvikelain perusteella, jotta korvauk-

sia maksettaisiin. Tämä oli olennaista. Nyt viranomainen määräsi muutokset valmiuslain pohjalta. Isokoski perehtyi eri vakuutusyhtiöiden epidemiakeskeytysvakuutuksien ehtoihin. Niistä ei löytynyt helpotusta kuljetusyrittäjien koronamenetyksille. – Pohjolan vakuutusehto oli yllätys. Se oli muotoiltu väljästi. Eivät he olleet sitä kirjoittaessaan varmasti osanneet odottaa koronan kaltaista tilannetta, mutta se ei poista korvausvelvollisuutta, jos toteutunut tilanne täyttää vakuutusehtoon kirjoitetun määrittelyn. Autoilijoita ei tosin Pohjolankaan vakuutus auta. Epidemiakeskeytysvakuutus voi kuitenkin muussa tapauksessa korvata myös kuljetusyrittäjän ansionmenetyksiä. Jos esimerkiksi eläin- tai elintarvikekuljetuksesta löytyy jokin vaarallinen tauti, jonka vuoksi viranomainen sulkee yritystoiminnan ja ajoneuvoja on desinfioitava, korvauksia voidaan tietyissä tapauksissa maksaa. ■


REISSUMUISTOJA

Ruotsalainen tapa purkaa kuorma – Olin työharjoittelussa puutavara-auton matkassa kuusi – seitsemän vuotta sitten. Veimme länsinaapurin puolelle puukuormaa. Purkupaikalle tultaessa näin kentän laidalla puuauton parkissa, Puuauton ympärillä oli puita ihan sikin sokin molemmin puolin. Ihmettelimme asiaa toisen kuljettajan kanssa. Hajallaan olevien puiden keskeltä käveli luoksemme puuauton kuljettaja. Hänellä oli pää märkänä ja hän oli muutenkin vähän uupuneen näköinen. – Kun teillä on tuo nosturi mukana, niin voisitteko purkaa kuorman loppuun, kun minulla ei oikein voimat riitä? kuljettaja kysyi meiltä. – Mitä ihmettä, oletko käsin purkanut nuo puut? kysyimme. Vastaus oli kyllä. Pankkojako nupissa oli ollut väärä, joten purkukone ei ollut voinut purkaa nippua, eikä miehellä ollut nosturia mukana. Me olimme ensimmäinen purkupaikalle tullut auto, jolla oli nosturi päällä. Sen avulla pystyimme jelppaamaan kaveria. Hän oli kerennyt purkaa käsipelin jo kolmanneksen nipusta. Toinen muisto on lapsuudestani, kun olin isän kanssa viemässä puukuormaa Kemiin. Hiljensimme Nelostien risteykseen, mutta siitä Volvo ei lähtenytkään liikkeelle. Menimme ulos katsomaan, että mikä ihme autoon tuli. Vika selvisi hyvin pian, kun katsoi auton alle. Volvon kardaani osoitti maata kohti. Kannatin oli pettänyt siihen paikkaan ja kardaani irronnut toisesta päästä. Hetken ihmeteltyämme asiaa isä hoksasi, että vieressä olevan talon autotallin ovi oli auki. Siellä oli talon isäntä hitsaamassa jotakin. Isä otti kardaaninkannattimen mukaansa ja kävelimme talon pihalle isännän juttusille.

– Onnistuisko pikkuhitsaushomma pientä korvausta vastaan? isä kysyi. Isännällehän passasi. Hän hitsasi kannattimen kuntoon. Vieläkin muistan, kun isä makasi selällään auton alla ja kannatteli kardaania. Minä pikkutyttönä laitoin pultteja reikiin ja pyöritin muttereita kiinni, jotta saatiin kardaani paikoilleen. Kaikki meni lopulta hyvin ja kuorma saatiin toimitettua perille. Tuon reissun jälkeen auto meni pajalle, jossa vaihdettiin kokonaan uusi kannatin. Kolmas muisto liittyy siihen, kun kävin muutama vuosi sitten itse viemässä puukuorman. Purun jälkeen kävelin autoon. Ovipa ei auennutkaan. Vänkärin puolen ovikin oli lukossa ja puhelin autossa. Lisäksi olin vieraassa maassa kehnolla kielitaidolla varustettuna. Yritin siinä sitten jotenkin purkukonekuskille kertoa, että en saa ovia auki. – Nyt on ”big problem”, sanoin. Purkukonekuski ilmeisesti ymmärsi asiani ja kertoi purkuvuoroa odottaville automiehille ongelmastani. Hetken kuluttua eräs kuski tuli sanomaan, että hänelle on joskus käynyt samoin. Ja hänellä oli ollut samanlainen auto. Kohta olimme auton katolla ja yritimme saada kattoluukkua kammettua auki. Kun se oli tarpeeksi raollaan, otin harjanvarren. Painoin sillä ikkunan aukaisunappia. Niin sain vänkärin puolen ikkunan auki ja sitä kautta pääsin avaamaan oven. Tilanne ratkesi lopulta parhain päin. Karoliina

Juttusarjassa kuljettajat kertovat sattumuksistaan matkan varrella. Voit lähettää oman tositarinasi toimitukselle joko sähköpostilla toimitus@raskassarja.fi tai soittamalla numeroon 050 5460 555. Julkaistujen tarinoiden kertojille lähetetään tuotepalkinto.

RASKASSARJA • 41


NIMITYKSET

Seppo Parvi puhuu paikallisen sopimisen puolesta Metsäteollisuuden uuden puheenjohtajan Seppo Parven mielestä tulevaisuudessa työehdot kehittyvät erilaisiksi eri yritysten, tuoteryhmien ja työpaikkojen välillä. Metsäteollisuus ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Stora Enson maajohtaja Seppo Parven, 56. Parvi on ollut Stora Enson talousjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja Suomen maajohtaja. Samalla Metsäteollisuus hyväksyi sääntömuutosesityksen, joka kieltää yhdistystä jatkossa tekemästä jäseniään sitovia työehtosopimuksia. Valintansa jälkeen Parvi kommentoi sääntömuutoksen uudistavan koko toimialaa. −Tulevaisuudessa työehdot kehittyvät erilaisiksi eri yritysten, tuoteryhmien ja työpaikkojen välillä. Yritykset sopivat yhdessä henkilöstönsä kanssa mistä, miten ja missä laajuudessa sovitaan. Tämä tarkoittaa lisääntyvää dialogia – ja sehän juuri on paikallisen sopimisen ytimessä. Uudistus sai osakseen huomiota ja herätti keskustelua. − Reaktiot työelämäuudistukseemme ovat olleet pääosin hyvin maltillisia ja odotettuja. Oman jäsenkuntamme reaktiot ovat olleet yksinomaan myönteisiä. Olemme olleet yksimielisiä muutoksen suunnasta ja uudistuksen välttämättömyydestä. Metsäteollisuus ry:n syyskokouksen päätös irrottautua valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta johtaa muutoksiin myös yhdistyksen omassa organisaatiossa. −Yhdistyksellä on tulevaisuudessakin merkittävä rooli suomalaisen työelämän vaikuttajana. Metsäteollisuus ry:n uuden työelämäyksikön tehtävät tarkentuvat ja yksikön johtoon on jo valittu uusi vetäjä, Parvi muistutti. − Globaalit megatrendit näkyvät myös juuri nyt vallitsevan sumun läpi: Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun, keskiluokan vaurastumisen ja kaupungistumisen maailmassa metsäteollisuus on osa ratkaisua, ei ongelmaa. Puupohjainen tuotanto korvaa enenevässä määrin fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa, ja uusiutuvaan raaka-aineeseen tukeutuvan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymä on valoisa. Syyskokous päätti myös, että vuonna 2021 Metsäteollisuus ry:n hallituksessa on 27 jäsentä. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat toimitusjohtaja Ilkka Saarinen, Tervakoski Oy, toimitusjohtaja Juha Tilli, Pankaboard Oyj sekä toimitusjohtaja Petteri Virranniemi, Pölkky Oy.

Metsäteollisuus ry Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 140 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

42 • RASKASSARJA

Seppo Parvi pitää uusiutuvaan raakaaineeseen tukeutuvan metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymiä valoisina.


KEVYTSARJA

Haaksirikko Ahvenanmaalla Mitä tarjoilija sanoi Amorellan baarissa ennen karilleajoa Ahvenanmaalla? – Nyt kannattaa tilata, kohta kallistuu. Isäntä Virtanen kolasi lunta pihallaan niin, että pöllysi. Naapurin rouva ihmetteli asiaa Virtasen vaimolle. – Miksi isäntä on noin näreissään? – Se makasi sohvalla, kun menin keittiöön. Huikkasi, että tuo muija tullessasi jallukola. – Toitko? – Toin. Lumikolan ja Jallu-lehden vuodelta 1963, josta oli vain takasivu jäljellä. – Kuulitko Ville, Turun kaupunki meinaa ryhtyä ensin hiilineutraaliksi ja sen jälkeen ilmastopositiiviseksi eli ilmakehää viilentäväksi. – Sitä se on jo ollutkin. Aina kun olen yrittänyt lähestyä turkulaisessa ravintolassa naisia, ne ovat suhtautuneet muhun tosi viileästi. Miksi suomalaiset toimittajat näyttävät varsin hyvin säilyneiltä? – He edustavat riippumatonta tiedonvälitystä. Kuntayhtymä ilmoitti kilpailuttavansa kaupunkilaisten puolesta näiden jätekuljetukset. Virkailijoiden laskujen mukaan jätemaksut pienenisivät. Tämä johtuu siitä, että kunnat organisoivat kaiken uudelleen, jolloin ensimmäiset roskikset saadaan tienvarsilta tyhjennettyä ripeästi jo heti neljän vuoden odotuksen jälkeen. Kuljetusyritysten liikenneluvat myönnetään valtakunnallisessa liikennelupajärjestelmässä (VALLU). Järjestelmästä on nyt kehitteillä jatko-osa (JALLU). EU salli tietyt käsiteollisuustuotteiden kuljetukset alle 7,5 tonnin ajoneuvolla sadan kilometrin matkalla ilman, että ajo- ja lepoajoista täytyy huolehtia. Suomalaiset viranomaiset ovat olleet uudesta säännöstä hieman

ymmällään: Mitä tarkoitetaan käsiteollisuustuotteella? Peräkylän Vilholla homma oli hallussa. – Ei meidän poikamiesyhdistyksessämme ollut kenellekään epäselvää, mistä oli kyse, kun joku kertoi tehneensä illalla vähän käsitöitä. Mutta sitä en kyllä ymmärrä, miksi kenelläkään olisi tarvetta kuljettaa näitä ”käsityötuotteita” ympäri kyliä pienellä kuorma-autolla. Autoilijalla oli mukanaan harjoittelija. He ajoivat Vuosaaren satamaan. Tuuli oli kova ja harjoittelija katseli huolestuneena merelle. – Tulen helposti merisairaaksi. Mitäköhän minun kannattaisi syödä laivalla? – Halvinta, mitä on tarjolla, autoilija vastasi. Konduktööri pyysi naismatkustajaa näyttämään lippunsa. – Tämähän on lastenlippu, ette te tällä voi matkustaa, konduktööri sanoi. – Tämä vain todistaa sen, että teidän junianne joutuu odottamaan törkeän kauan, nainen tiuskaisi. Virtanen tuli huoltoaseman kassalle maksamaan polttoaineesta. – Olettekin viimeinen asiakas, joka saa bensaa vanhalla hinnalla. Otamme uudet hinnat nyt käyttöön, myyjä sanoi. Virtanen hätääntyi. – Minulla on kanisteri auton peräkärryssä. Voinko laittaa senkin vielä täyteen vanhoilla hinnoilla? – Voitte, jos välttämättä haluatte. Mies kävi tankkaamassa, tuli takaisin ja maksoi kortilla. – No niin, tämän jälkeen litrahinta on viisitoista senttiä halvempi, myyjä sanoi. – Haluatteko paristo- vai verkkokäyttöisen radion? myyjä kysyi. – Verkkokäyttöisen. Olen kalastaja.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 43


RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

ROVANIEMELLÄ Myymälä

016 345 252 MYYMÄLÄ AVOINNA

ma-pe la

7-18 9-13

Korjaamo

040 680 0209 KORJAAMO AVOINNA

ma-pe 7-18 la sovittaessa

Varaosapäivystys: 0500 500 252 Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi MYYMÄLÄ: p. 016 345 252 Paljetie 1, Rovaniemi

KORJAAMO: p. 040 680 0209 Ahjotie 31, Rovaniemi

WF697

- Näe taaksesi, vaali turvallisuutta liikenteessä

Langattomat ja Wi-Fi PERUUTUSKAMERAT sisäänrakennetulla akulla KUOLLEEN KULMAN KAMERAJÄRJESTELMÄT sekä ELEKTRONISET KAMERAPEILIT • ei kaapeleita, vahva magneetti pitää paikallaan ja on siirrettävissä helposti ajoneuvosta toiseen • saatavana Wi-Fi yhteydellä (älypuhelimeen / tablettiin) tai langattomalla yhteydellä erilliseen näyttöön Käyttökohteita: Ammattiajoneuvot, henkilöautot, työkoneet, asuntovaunut, perävaunut ym.

BVA08, FHD808, HD295

Kysy lisää

män ssarja-ryh a k s a R a n a Saatav autta maan liikkeistä k

Olemme osa Raskassarja-ketjua www.raskassarja.fi Maahantuonti ja tukkumyynti:

www.varaosalinna.fi Varaosalinna Oy I Pohjolantie 10-12 I 61800 Kauhajoki I P. 020 7119 888

44 • RASKASSARJA

HDW-127S


?

Tiedätkö?

1. Mikä on Suomen pienin kaupunki? 2. Kuinka monta kilometriä Suomessa oli moottoritietä vuonna 2019? 3. Mikä on elohopean kemiallinen merkki? 4. Minä vuonna Viro otti euron käyttöön? 5. Kuinka monta joukkuetta pelasi miesten Superpesiksessä kaudella 2020? 6. Kuinka monta tuotantokautta on valmistettu Simpsonit-televisiosarjaa? 7. Mikä joukkue voitti Veikkausliigan kaudella 2019? 8. Mikä on Suomen pisin joki? 9. Mikä on Suomen korkein hotelli? 10. Minä vuonna rengasvalmistaja Pirelli on perustettu? Kysymykset laati: ALEKSI MANSIKKAMÄKI Oikeat vastaukset sivulla 46.

TAUKOPAIKKA

RASKASSARJA -MYYMÄLÖIDEN LAATUMERKKEJÄ AMMATTILAISILLE RASKASSARJA

Jarruhihnat • Suomen olosuhteisiin sovitetut kitkakertoimet

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa. Sivulta 46 löydät oikeat vastaukset.

1.

 

  

 

 

Laadukkaat ja varmatoimiset vaimentimet

 

 

  JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

2.

Ohjaus- ja jousitusjärjestelmät ensiasennukseen ja jälkimarkkinoille

  

 

 

 

 

 

    JUHA HYVÖNEN • www.ristikkotuumin.fi

RASKASSARJA • 45


RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN

PEKANT

KETTERYYS JA HUOLENPITO OVAT MEILLÄ SAMASSA PAKETISSA. PÄÄSET NOPEASTI TAKAISIN TIELLE TEKNISESTI HUIPPUKUNNOSSA – POHJOISEN TOIMINTAOLOSUHTEET TUNTIEN.

Oulu 050 445 4005 Lieto 050 445 4006

MYYMÄLÄ JA KORJAAMO

ma-pe la

info@pekant.fi www.pekant.fi

6-22 8-16

Olemme osa Raskassarja-ketjua I www.raskassarja.fi Pekant OULU

Pekant LIETO

Pikkukiventie 5

Eteläkaari 2

p. 050 445 4005

Ekeriltä 18-metrinen perävaunu

Vastaukset sivun 45 kysymyksiin 1. 2. 3. 4. 5.

Kaskinen 926 kilometriä Hg 2011 14

6. 31 7. Kups 8. Kemijoki 9. Hotelli Torni Tampereella 10. 1872

Ratkaisut sivun 45 sudokuihin SUDOKU 1

        

        

        

        

SUDOKU 2

        

        

        

        

46 • RASKASSARJA

        

        

        

        

        

p. 050 445 4006

        

        

        

        

        

Ab Ekeri Oy:n uusi Module 16 on sivusta-avattava perävaunu. Sen ulkomitta on 16 metriä, kokonaispaino 48 tonnia ja kuormatila 120 m3. Sisään mahtuu 78 eurolavaa kahdessa kerroksessa. Module 16 on saatavilla sekä 5- että 6-akselisiin perävaunuihin. Kokonaismitta on 18,21 metriä. Valmistaja lupaa, että perävaunulla selviytyy sujuvasti pienemmistäkin liikenneympyröistä. Uusien pitkien yhdistelmien ansiosta hyötykuorma on keskimäärin kolmanneksen suurempi, minkä vuoksi liikenteeseen tarvitaan noin neljännes vähemmän ajoneuvoja. Lopputulos on siis pienempi ajoneuvojen määrä teillä ja siten pienemmät haitalliset ympäristövaikutukset. – Koska Module 16 on mahdollista yhdistää erilaisiin kuljetusratkaisuihin, tuotteen elinaika on lisäksi pidempi. Tämä on myös tärkeä näkökulma Ekerin kestävyysajattelussa, tekninen päällikkö Janne Lindholm painottaa. Module 16:n tuotekehityksen lähtökohtana on ollut uusi HCT-perävaunuja (High Capacity Transport) koskeva laki, jonka mukaan HCT-ratkaisut ovat olleet 1.6.2020 lähtien sallittuja Suomen teillä. Tätä ennen sovellettiin käyttöasetusta 10.1.2019 alkaen. Ratkaisu on kiinnostanut alaa myös kansainvälisesti. Ekerin tuotekehitys on keskittynyt kuljetusyritysten tarpeisiin ja kehittänyt yhteistyössä niiden kanssa tämän uuden tuotteen. Module 16 täyttää moduulipohjaisena ratkaisuna uuden tieliikennelain vaatimukset vakaudesta ja kääntyvyydestä (Laki tieliikennelain muuttamisesta 360/2020).


Jos yhteystietosi ovat muuttuneet tai haluat peruuttaa lehden tulon, se onnistuu kätevästi internetissä: www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan FORSSA Autovaraosa Lintusyrjä Oy

LAHTI Originator Oy

HYVINKÄÄ Hyvinkään HRP Oy

LAPPEENRANTA Närhi Oy Lappeenranta

IKAALINEN Ikaalisten Autovaruste Oy

LIETO Pekant Lieto Oy

JOENSUU Närhi Oy Joensuu

OULU Pekant Oy

Hämeentie 37 p. 03 422 0722

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Sammonkatu 4 p. 03 457 110

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

JYVÄSKYLÄ Närhi Oy Jyväskylä Kuormaajantie 6 p. 0400 959 430

Paanakatu 2 p. 03 468 2400

Tupatallinkatu 5 p. 0400 959 460

Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Eteläväylä 18 p. 010 419 8950

ROVANIEMI Raskas-Osa Oy

KEMI Osaratas Kemi Oy

TORNIO Osa-Ratas Oy

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

KOTKA Tarvike-Ahola Oy Pulttikatu 7 p. 05 3499 1901

Tornio Kemi

PORI Porin Auto-Sale Oy

KAUHAJOKI Varaosalinna Oy Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

Rovaniemi

Oulu

Paljetie 1 p. 016 345 252

Teollisuuskatu 7 p. 016 445 707

Kuopio Kauhajoki Ikaalinen Pori

KOUVOLA Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05 312 1900

KUOPIO Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

W W W. R A S K A S S A R JA . FI

Jyväskylä

Lappeenranta Kouvola Forssa Kotka Hyvinkää Lahti

Lieto

Joensuu

Profile for Raskassarja

Raskassarja 1/2021  

Puukauppa lisääntyi. Poliisi ymmällään uuden tekniikan kanssa. Suomen top 10 suosituimmat kuorma- ja pakettiautot. Mikko on raskaan kaluston...

Raskassarja 1/2021  

Puukauppa lisääntyi. Poliisi ymmällään uuden tekniikan kanssa. Suomen top 10 suosituimmat kuorma- ja pakettiautot. Mikko on raskaan kaluston...