Raskassarja 3/2017

Räätälöidyllä tilausportaalilla tehoa kuljetuksiin 3/2017 toukokuu | painos 50 500 kpl

56-tonninen puoliperävaunu­yhdistelmä on Tanskassa arkea

Moottoriöljyt pintaa syvemmältä Harvinaista yrittäjyyttä:

Rusilla kuljetukset liikkuvat seitsemännessä sukupolvessa

Raskaan kaluston takuuaikaiset huollot kautta maan Hollola Originator Oy

Kukonkuja 1 p. 03-468 2400 (vaihde), 044-510 4426 (työnjohto)

Hyvinkää Hyvinkään HRP Oy Arolamminkatu 2 p. 020 759 8440

Iisalmi Iisalmen Rekkapiste Oy Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Ikaalinen Ikaalisten Autovaruste Oy

Rovaniemi

Sammonkatu 4 p. 03-457 110

Kemi

Jääli Pekant Oy

Pyyryväistie 17 p. 020 728 9810

Kauhajoki Varaosalinna Oy

Oulu

Jääli

Pohjolantie 10–12 p. 020 711 9877

Kemi Pekant-Osaratas Oy

Iisalmi

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Kouvola Kouvolan Truck Service Oy Pytäränkatu 3 p. 0400 756 504

Lahti Originator Oy

Alhonkatu 2 p. 03-468 2400 (vaihde), 044-510 4421 (työnjohto)

Lieto Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 020 764 1820

Rovaniemi Raskas-Osa Ahjotie 31 p. 040-6800209

Oulu Pekant Oy

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9810

Kauhajoki Ikaalinen Lahti Hollola Lieto Hyvinkää

Kouvola

Minne miljoonat katosivat?

ISSN 0789-8428 Painos 50 500 kpl Perustettu vuonna 1991 TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Päätoimittaja Sari Järvinen sari.jarvinen@toimitus.net puh. 050 5460 555 Raskassarja-lehti Eteläkaari 2, 21420 Lieto toimitus@raskassarja.fi www.facebook.com/raskassarjateam JULKAISIJA Finnish RK-Group Oy Keskuojankatu 18 33900 Tampere

M

oni autonsa kuoppaan täräyttänyt kuljettaja on mielessään manannut valtion tienhoitorahoja. Autoilijat maksavat auto- ja ajoneuvoveroa, polttoaineveroa, liikenne- ja autovakuutusmaksuja, alveja uusista ajoneuvoista, ajoneuvojen varaosista sekä huolto- ja korjaustöistä. Vuonna 2015 verottaja keräsi niitä yhteensä 7,8 miljardia euroa.

Vastapalveluksena valtio sijoitti tästä summassa teidensä hoitoon noin kymmenyksen eli 873 miljoonaa. VR:n rataverkon kehittämiseen käytettiin 508 miljoonaa vuonna 2015.

Entä minne katosivat loput 6,5 miljardia?

Suurin osa upposi valtion kassaan. Autoilijoilta kerätyillä rahoilla on maksettu muun muassa työttömyyskorvauksia, kansaneläkkeitä ja EU-maksuja. Niillä on hoidettu syöpäsairaita, maksettu opettajien ja hoitajien palkkoja. Suurimman osan valtion tuloista käyttävät nimittäin valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Harva sen sijaan tietää, että osa liikenteestä kerätyistä tuloista on niin sanottua korvamerkittyä tuloa. Esimerkiksi polttoaineverosta osa ohjataan suoraan Huoltovarmuuskeskukselle.

Valtion tulojen korvamerkitseminen on budjettiteknisesti mahdollista. Teoriassa autoilijoilta kerättävistä maksuista ja veroista osa voitaisiin korvamerkitä suoraan tienhoitoon.

Halu sen tekoon on kiinni poliitikoista.

SIVUNVALMISTUS Rota-Mainos Oy, Turku PAINOPAIKKA Forssa Print ILMOITUSHINNAT Hinnat alv. 0 %, hintoihin lisätään alv. 24 %.

Sari Järvinen, päätoimittaja

Poimintoja sisällöstä KUVA FREDE ANDERSEN & SON

1/1 sivu neliväri, 1900,00 euroa 1/2 sivu neliväri, 1150,00 euroa 1/4 sivu neliväri, 700,00 euroa Pikkuilmoitukset: 2,10 euroa, palstamillimetri ILMOITUSMYYNTI Tommi Tapio puh. 050 350 6879 tommi.tapio@raskassarja.fi Juha Korpinen puh. 03 3140 3150 juha.korpinen@tavo.fi OSOITTEENMUUTOKSET www.raskassarja.fi/raskassarja-lehti aineisto@jppostitus.fi puh. 010 2812 777 Seuraava Raskassarja ilmestyy 22.9.2017.

Ilmoitusaineiston viimeinen jättöpäivä on 25.8.2017.

Kannen kuva: Kari Saarinen

Seuraavalta aukeamalta käy ilmi, että kuljetusyrittäjät ovat Tanskassa tyytyväisiä 7-akselisiin, 56-tonnisiin puoliperävaunuyhdistelmiin.

14 20 36 42 48

Bulkkikuljetuksiin tehoa sähköisestä tilausportaalista Tarkat kuljetusvaatimukset edellyttivät räätälöidyn ohjelman Alan hektisyys näkyy palkitussa liikkeessä Voittopokaali lähti Ikaalisiin Moottoriöljy pintaa syvemmältä Eri laatuja tarvitaan enemmän kuin koskaan Karjalasta Montenegroon Tilausmatkat laajensi liiketoimintaansa Ratakuorma-autokilpailut jatkuvat heinäkuussa Rami Peiponen valittiin puheenjohtajaksi

Frede Andersen & Søn ajaa vuorokaudet ympäri erikois-, kontti- ja jätteenkuljetusta sekä maansiirtokuljetuksia. Firmalla on myös nosturipalveluja ja laitevuokrausta. Kuvassa kipataan soraa Kööpenhaminan uusimmalla esikaupunkialueella Ørestadissa.

Taustalla Crowne Plaza Towers -hotelli, urbaania modernia arkkitehtuuria.

Tanskan taloudelliset puoliperävaunuyhdistelmät Teksti KIRSI OLIN, kuvat FREDE ANDERSEN & SØN

V

uoden 2014 elokuusta on Tanskan maanteillä ajettu 56-tonnisilla, 7-akselisilla puoliperävaunuyhdistelmillä. Kuljetusalan yrittäjät ovat tyytyväisiä. Raskaan kaluston turvallisuus, vaikutus ympäristöön ja kustannustehokkuus ovat kohdallaan. 56-tonnisia puoliperävaunuyhdistelmiä näkyy liikenteessä lähinnä ADR- ja maa-aineksen kuljetuksessa. Juuteilla on oma,

4 • RASKASSARJA

sitkeä suosikki raskaan kaluston kilpailuissa.

Puoliperävaunut ovat hyviä perintöprinsessoja, selkeä voittaja on kuitenkin yhdistelmämoduuli, täysperävaunu.

Etelä-Själlannissa, Næstvedissä sijaitsevan kuljetusliike Frede Andersen & Sønin kuljetuspäällikön Lars Andersenin mielestä 56-tonniset puoliperävaunuyhdistelmät ovat lisän-

neet huomattavasti firman kilpailukykyä: – Ehdottomasti, näillä 7-akselisilla kulkee neljä – viisi tonnia enemmän tavaraa kerralla kuin aiemmalla, 6-akselisella kalustolla. Autot ovat uudistuneet, mutta niiden määrää ei kapasiteetin kasvaessa ole tarvinnut lisätä. Se on taannut sen, että meillä on ainakin toistaiseksi tarpeeksi kotimaisia ammattikuljettajia.

Ajossa 7-akselinen käyttäytyy suunnilleen samalla tavalla kuin 6-akselinen, vakauskin tuntuu samalle, kehuu Lars Andersen. Hänen mukaansa 56-tonniset puoliperävaunut ovat ihanteellisia raskaan maa-aineksen, hiekan, erityisesti soran sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin pitemmillä, ennalta suunnitelluilla reiteillä.

Vuoden 2014 lakimuutoksen jälkeen 56-tonnisten akseliväleiksi määrättiin, että vetoauton takimmaisen akselin ja puoliperävaunun etummaisen välin tulee olla vähintään neljä metriä.

– Omien kuljetustemme vakautta silmällä pitäen ideaali akselien konfigurointi menee niin, että vetoautossa on kolme akselia ja puoliperävaunun loppupäässä on neljä ihan lähellä toisiaan.

Tanskalaisilla on suomalaisten kaltainen suhtautuminen rakkaaseen naapuriin ja isoveljeen Ruotsiin. Katseet kohdistettiin sinne, kun lakialoitetta raskaan kaluston lisätonneista alettiin kaavailla.

– En tarkalleen muista, mitä lakialoitteen taustalla oli, mutta kun kerran Ruotsissa oli saanut ajaa jo vuosikausia 60-tonnisilla, esimerkiksi puutavaran kuljetuksissa, niin kyllähän meilläkin…, hymähtää DTL:n (Dansk Transport og Logistik) itäisen paikallisjaoston varapuheenjohtajanakin vaikuttava Andersen.

”

Tanskassa tiestöä on levennetty, mutkia suoristettu ja liikenneympyröitä ynnä risteyksiä laajennettu vuodesta 2008 lähtien, kun 60-tonnisten täysperävaunujen kokeilu aloitettiin.

Jatkuu sivulla 8

Frede Andersen & Sønin reilut 40 kuorma-autoa tunnustavat ideologiansa mukaista väriä. Koulutus, IT-uudistukset ja materiaalihankinnat tähtäävät kestävään ja ympäristöä huomioivaan kehitykseen.

RASKASSARJA • 5

VARMA VALINTA VALOJA K TARPEIAIKKIIN SIIN LISÄV MERKK ALOT, TYÖVA LOT, IVAL JA SEIS OT, SIVUVAL OT ONTAV ALOT.

Strands Lighting Division (SLD) tarjoaa laajan valikoiman valoja ajoneuvoihin.

Niiden ominaisuudet kattavat kaiken, mitä valoilta toivot – modernin muotoilun, ammattilaistason laadun ja erinomaisen toimivuuden.

SLD:n jälleenmyyjäverkosto kattaa koko Euroopan ja tänä päivänä yrityksellä on vahva jalansija myös ympäri maailman. Lyhyessä ajassa SLD:stä on tullut Euroopan nopeimmin kasvava valaisinmerkki. Jatkuvasti kehittyvät, älykkäät tuotteet yhdistettynä nykyaikaiseen muotoiluun ovat tehneet tuotemerkistä tunnetun ja arvostetun.

Tuotteet on suunniteltu kestämään Skandinavian ankarat ilmasto-olosuhteet ja siksi valmistuksessa käytetään ainoastaan laadukkaita komponentteja kuten Osram, Cree ja Epistar. SLD:n valikoimasta löytyvät aina markkinoiden uutuudet lisävaloista, merkkivaloista, työvaloista sekä sivu- ja seisontavaloista.

€29

TYÖVALO 15 W LED

• • • • • • • • •

Jännite: 9-32V Watti-arvo: 15 Teoreettinen lumen-arvo: 1710 Todellinen lumen-arvo: 1210 IP-luokitus: IP67/69 K Pituus: 100 mm Korkeus: 118 mm Korkeus kannattimineen: 129 mm Syvyys: 40 mm

• • • • • • •

90

E-komponenttityyppihyväksyntä seuraavan säädöksen mukaan: R10 Kaapelin pituus: 520 mm Toimintalämpötila: -20°C - +50°C Koteloinnin materiaali: Painevalettu alumiini Linssin materiaali: Polykarbonaatti EMC-merkki: Kyllä RoHS-sertifikaatti: Kyllä

TUOTENRO. 809527 Veroton 24,11 € / Verolla 29,90 €

VÄHEMMÄN WATTEJA, ENEMMÄN VALOA TYÖVALO 25 W LED

0 3LU0M4 ENIA

€49

• • • • • • • • •

Jännite: 9-32V Watti-arvo: 25 Teoreettinen lumen-arvo: 3040 Todellinen lumen-arvo: 2200 IP-luokitus: IP67/69 K Pituus: 108 mm Korkeus: 126,5 mm Korkeus kannattimineen: 137 mm Syvyys: 48 mm

•

E-komponenttityyppihyväksyntä seuraavan säädöksen mukaan: R10, R23 Kaapelin pituus: 1000 mm Toimintalämpötila: -20°C - +50°C Koteloinnin materiaali: Painevalettu alumiini Linssin materiaali: Polykarbonaatti EMC-merkki: Kyllä RoHS-sertifikaatti: Kyllä

• • • • • •

TUOTENRO. 809517 Veroton 39,52 € / Verolla 49 €

Alkaen

MIKROAALTOUUNI

€920

Truckchef 24 V 17 L 800/1200 W Sopii mm. DAF XF SUPER SPACE CAB. TUOTENRO. TD80000 Veroton 741,94 € / Verolla 920 €

MIKROAALTOUUNI Truckchef sivuasennettava. 24 V, 17 L 800/1200 W. Sopii mm. Volvo FH/FM ver. 2 & 3, MERCEDES GIGA SPACE, DAF XF SPACE CAB och SCANIA R/4.

TUOTENRO. TD80000-S Veroton 741,94 € / Verolla 920 €

€99 MAJAKKA-VAROITUSVALO LED

Rovaniemi

ECE R65-hyväksytty pyörivä ja välähtävä LED-valo.

Valitse tasakiinnitys tai tappikiinnitys. Tasakiinnitteisen mitat: korkeus 183 mm, halkaisija 142 mm. Tappikiinnitteisen mitat: korkeus 235 mm, halkaisija 24 mm.

Tornio Kemi Oulu

TUOTENRO. 809056 (tasakiinnitys) Veroton 79,84 € / Verolla 99 €

Iisalmi

809057 (tappikiinnitys) Veroton 79,84 € / Verolla 99 €

Vaasa

809058 (magneettikiinnitys ja savukesytyttimen sovitin) Veroton 88,71 € / Verolla 110 €

Seinäjoki Kauhajoki Ikaalinen

Tuotteitamme kaikissa liikkeissä ympäri Suomen www.raskassarja.fi

Pori

Kuopio Jyväskylä

Tampere

Lahti Lappeenranta Kouvola Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu

miä kaavailluille 56-tonnisille. Nyt näistä viidestä sillasta kahta kunnostetaan parhaillaan.

Teiden kulumiselta ei voida välttyä, kun kuormien painoa lisätään. Parin tonnin kokonaispainon nousu näkyy tiessä, käytettiin kaksois- tai yksöisrenkaita tai mitä tahansa akselivälillä, analyysissä todettiin.

Lars Andersenin vastuulla on kuljetuspäällikön tehtävät ja samalla hän toimii DTL:n (Dansk Transport og Logistik -järjestön) Itä-Själlannin paikallisosaston varapuheenjohtajana.

– Itse asiassa Tanskassa oli menossa kokeilu 60-tonnisten yhdistelmämoduulien kuljetuksista, mutta puoliperävaunuyhdistelmät jätettiin huomioimatta.

Ruotsissa oli jo toimiva tieverkosto raskaammalle kalustolle, siispä Tanskassakin tiestöä on levennetty, mutkia suoristettu ja liikenneympyröitä ynnä risteyksiä laajennettu vuodesta 2008 lähtien, kun 60-tonnisten täysperävaunujen kokeilu aloitettiin. Kokeilusta lie tullut käytäntö, sillä se on saanut jatkoaikaa vuoteen 2030. Raskaalle kalustolle soveltuva valtion tieverkoston kunnostus saatiin päätökseen Jyllannissa viime vuonna, Själlannin ja Fynin kunnostustyöt valmistuvat tänä vuonna.

Liikennevirastoa vastaavat organisaatiot Vejdirektoratet ja Trafikstyrelsen analysoivat jo vuonna 2010 raskaan sarjan ajoneuvojen kokonais- ja akselipainoja. Silloisen hallituksen hyväksymät muutokset otettiin käytäntöön kesäkuussa 2011 ja ne koskivat muun muassa vähintään 7-akselisten, 48-tonnisten kokonaispainon nostamista 54 tonniin.

Kahden vuoden kuluttua sama hallitus päätti päivittää analyysin kuunneltuaan ammattijärjestöjen jatkuvaa nurinaa 6- ja 7-akselisten yhdistelmäajoneuvojen kokonaispainojen nostamistarpeesta vielä kahdella tonnilla.

Simsalabim. 6-akselisten kokonaispaino nostettiin heittämällä vain kahdessa kuukaudessa 48:sta 50:een tonniin. 7-akselisten kohdalla päätettiin tutkia tarkemmin teiden kulutusta

8 • RASKASSARJA

ja siltojen kantavuutta, samalla keskityttiin liikenneturvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja talouteen.

Siltojen kohdalla ongelmia tuottivat eri kuntien epäyhtenäiset tilastot niiden kunnosta. Alle 54 tonnia kestävät sillat tuli kyltittää sallittavilla kokonais- ja akselipainoilla. Urakkaa varten kaikkiaan 21 kunnalle tarjottiin helpotusta kymmenen miljoonan Tanskan kruunun (n.1,3 miljoonaa euroa) yhteisrahastosta. Analyysissä tutkittiin jännitemitaltaan ainoastaan yli kymmenen metrin pituisia siltoja ja lopputuloksena todettiin viiden sillan olevan kestämättö-

Kokonaispainon lisäys näkyy paitsi liikennöitsijän myös asiakkaan kukkarossa. Tavaraa kulkee kerralla maanteillä entistä suuremmilla ajoneuvoyhdistelmillä, jotka kuitenkin liikennöivät harvemmin. Liikennöitsijä säästää palkkakustannuksissa. Uusien, modernien vaunujen hankintahinta on alhaisempi. Winwin-tilanne, summasivat Vejdirektoratet ja Trafikstyrelsen analysissään ja näyttivät vihreää valoa 7-akselisille, 56-tonnisille ajoneuvoyhdistelmille.

Frede Andersen & Søn -kuljetusliikkeen Lars Andersen ei täysin lämpene puoliperävaunuyhdistelmille. Etäisyydet maassa ovat pieniä ja uudet taajamat ahtaasti rakennettuja. Tiet ovat kapeita.

– Ei siellä 56-tonnisella puoliperävaunulla pääse kääntymään. Me suosimme puoliperävaunuyhdistelmää jatkettuna kolmiakseliperävaunulla, se taipuu näppärästi.

DTL on kampanjoinut jo vuosien ajan täysperävaunujen puolesta, puoliperävaunujen eduista vaietaan hymyillen, edes niiden faktista määrää ei löydy Tanskan tilastokeskuksesta.

Kiitosimeonin kaltaista 67-tonnista kokeilua Andersen voisi kuvitella Tanskaan, jos kyseessä olisi raskas materiaali tai ADR-kuljetus ennalta määrätyllä reitillä.

– Nykyisissä vetoautoissa on niin paljon voimaa, että voisimme kuljettaa paljon raskaampia kuljetuksia, mihin edes on tarve. ■

Frede Andersen & Søn • Lars Vilhelm Andersen aloitti hevoskärrykuljetukset vuonna 1903.

• Ensimmäinen kuorma-auto hankittiin 1915, turistien ja soran kuljetukseen.

• Larsin jälkeen vuonna 1944 hänen poikansa Frede siirtyi yrityksen johtotehtäviin.

• Kolmas sukupolvi Hans-pojan johdolla saavutti menestyksen 1970-luvulla alan kovasta kilpailusta huolimatta.

• Vuodesta 2013 johtajan nimenä on jälleen Lars Andersen, mutta hän on vain yksi johtajista. Sisarusparvi; Peter, Kim, Lars ja Berit ohjaavat isoisiensä kuljetusyritystä varmoin ottein jo neljännessä sukupolvessa.

• Säännöllisellä kouluttamisella ja yrityksen sisäisellä palkitsemisella ovat kuljettajat onnistuneet säästämään dieselin käytössä vuosittain jopa 400 000 Tanskan kruunua (noin 53 800 euroa).

• Kuljetusyrityksellä on 70 työntekijää ja 10-30 yksityistä kuljettajaa.

• Frede Andersen & Søn kouluttaa myös itse alalle uusia ammattitaitoisia kuljettajia.

Tiesithän:

TAV-VETOKYTKIMISSÄ AUTOMAATTIRASVARI ON AINA VAKIOVARUSTEENA! TAV5100 rasvari huolehtii kytkimen voitelun automaattisesti läpi vuoden, kelillä kuin kelillä! Voiteluaineen annostelunopeuden käytönaikainen säätö on myös mahdollista.

VAHVAA KOTIMAISTA OSAAMISTA

M KORTE Oy, Menotie 2, 33470 Ylöjärvi, p. (03) 371 2347, myynti@tav.fi, www.tav.fi

ME OSAAMME MYÖS:

24 VOLTTIA

Älä turhia hikoile... hanki febi ilmastointikompressori febi ilmastointikompressoreista löytyy sopiva vaihtoehto lähes kaikkiin seitsemän suurimman kuorma-autovalmistajan malleihin; Mercedes-Benz, MAN, Volvo, Scania, Renault, DAF ja Iveco.

Lisätietoa febi ilmastointikompressoreista sekä muista febi-varaosista:

www.trucks.febi-parts.com

Luota ensiasennuslaatuisiin varaosiin!

febi 35379

OE no. 1864 126 soveltuvuus DAF

febi is a bilstein group brand

KUVA: TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA

UPS lisäsi palveluja UPS laajensi vaarallisten aineiden kuljetuspalveluaan lisäämällä siihen yli 400 uutta globaalisti ilmateitse kuljetettavaa tavaraa ja yli 300 maanteitse Euroopassa kuljetettavaa tuotetta. Yhtiö kasvatti samalla vaarallisten aineiden hyväksyttyä lähetyskohtaista määrää, sillä yrityksillä on kasvava kysyntä vaarallisiksi aineiksi luokiteltujen tuotteiden kuljettamiselle.

Riuku-Vammasta ei olla myymässä ulkomaille, vaan se konservoidaan Tammelassa.

Tukea vanhojen koneiden kunnostamiseen Museovirasto myönsi ensimmäistä kertaa avustuksia raskaan liikenteen ajoneuvojen kunnostamiseksi julkisen haun kautta. Kulkuvälineistä avustuksia saivat kolmen rautatiekohteen, kolmen auton, kahden kaivinkoneen, kiitoreen ja traktorin restaurointi tai konservointi.

Suurin potti, 10 700 euroa, myönnettiin Turun Seudun Mobilistit ry:lle Ilves-merkkisen auton entisöintiin. Ilves on kaarinalaisen K. Nummelan koritehtaan prototyypiksi jäänyt farmariauto vuodelta 1952. Kotimaista teollisuushistoriaa ja käsityötaitoa edustaa myös moni muu avustettavista kulkuvälineistä. Tällainen on esimerkiksi Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n vuonna 1956 valmistama Sisu-Donau-pakettiauto, jonka restaurointiin Museovirasto myönsi 9 700 euroa.

Tammelalaiselle Mäenhovin Metallille myönnet-

tiin 4 400 euron avustus Riuku-Vammas-kaivinkoneen analysointiin ja konservointiin. Kaivinkone on valmistettu Santahaminassa puolustusvoimien konepajalla vuonna 1954, ja se oli valmistuessaan hydraulisen traktorikaivurin prototyyppi. Vaasan Veteraaniautoseura - Vasa Veteranbilssällskap ry sai tukea 1 800 euroa vuonna 1940 rakennetun puukaasukäyttöisen Wasa-traktorin kunnostamiseen ja entisöimiseen.

Museovirasto myönsi yhteensä 100 000 euroa avustuksia 15 liikenteen ja viestinnän kulttuuriperintöhankkeelle. Kaikkiaan avustushakemuksia saapui 40, ja haettu summa oli yhteensä 596 684 euroa. Hakemusten määrästä hieman yli puolet kohdistui liikennevälineiden restaurointiin tai konservointiin ja hieman vajaa puolet museoiden kehittämishankkeisiin.

Yli 75-vuotiailta ajoneuvoilta vaaditaan vientilupa Vuoden 2017 alusta tuli voimaan laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta, mikä muutti joitakin käytäntöjä. Nykyään vientilupaa edellyttävien esineiden joukkoon kuuluvat Suomen kansalliseen historiaan ja merkkihenkilöihin liittyvät esineet niiden iästä, valmistusmaasta ja Suomessa oloajasta riippumatta. Vientilupaa vaativat yli 75 vuotta vanhat suomalaiset kulkuneuvot ja kuljetusvälineet sekä yli 75 vuotta vanhat, vähintään 50 vuotta Suomessa olleet ulkomaiset kulkuneuvot ja kuljetusvälineet. Lupaviranomaisena toimii edelleen Museovirasto ja valvontaviranomaisena Tulli.

Varaosakaupalle uusi toimiala­ järjestö Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi uuden toimialajärjestön nimeltä Suomen Varaosakaupan Keskusliitto ry (SVOK). Järjestö edustaa kansallisen varaosakaupan yrittäjiä maahantuojista alan tukku- ja vähittäismyyjiin. Sen tarkoitus on toimia autojen varaosien ja lisävarusteiden kaupan etujen valvojana ja yhdyssiteenä sekä edustaa alaa sidosryhmille, medialle ja viranomaistahoille Suomessa ja kansainvälisesti. Jo 1930-40-luvuilla perustetut Autonvaraosakauppiaiden Keskusliitto (AVK) ja Autonosatukkukauppiaat (AOT) ovat olleet hankkeen takana. Näiden järjestöjen jäsenet ovat siirtyneet hallitustensa päätöksillä uuden järjestön jäseniksi.

Erikoisterästä saa sujuvammin

KUVA: TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA

Kaivuu ja kuljetus T. Skyttä Oy sai rahoitusta 3 600 euroa Teräsmies 3 -kaivinkoneen analysointeihin ja konservointiin.

SSAB on tehnyt Raex Certified Partner -sopimuksen Oy Kontino AB:n kanssa. Sopimus antaa Kontinolle oikeudet Raex-kulutusteräslevyjen ja -arkkien varastointiin ja jakeluun Suomessa.

Näin kulutusteräksen saatavuus Suomessa paranee, ja SSAB voi entistä paremmin palvella kotimaisia asiakkaita, kun tuotetta on saatavilla heti varastosta.

RASKASSARJA • 11

DLK PRO tiedonsiirtoavaimet kortinlukijalla - Ammattiautoilijan työkalut kaikille digipiirtureille VDO:n uudet värinäytölliset DLK Pro tiedonsiirtoavaimet tekevät digipiirturitietojen lakisääteisistä latauksista ja tallennuksista vaivatonta ja huoletonta.

Kuljettajakorttitietojen luku voidaan tehdä helposti suoraan tiedonsiirtoavaimeen sen integroidulla kortinlukijalla.

DLK Pro Download Key = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla • • • •

Lataustapahtumien esitys 2.2” TFT-kosketusnäytöllä.

Heti käyttövalmis ilman asennuksia tietokoneelle.

Latausmuistutustoiminto varmistaa lainmukaiset latausajat.

Suomen lisäksi useita eri kielivaihtoehtoja.

DLK Pro TIS-Compact = Tiedonsiirtoavain integroidulla kortinlukijalla ja analysointiohjelma • Monipuolinen laite lainmukaisten latausten hallintaan.

• DLK Pro TIS-Compactin sisäisen ohjelman avulla ajotietoja voidaan tarkastella tietokoneen näytöllä ja tulostaa raportteja.

• Raportit kuljettaja- ja ajoneuvokohtaisesti.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha.fi KUVA SCANIA/PEGGY BERGMAN

Eerola-yhtiöt ajaa omista jätteistä tuotetulla biokaasulla

Y

mpäristöhuoltoalan asiantuntija Eerola-yhtiöt siirtyy ensimmäisenä Suomessa ajamaan kotimaisella ja uusiutuvalla omista jätteistä tuotetulla biokaasulla. Eerola-yhtiöt hyödyntää jatkossa Gasumin jätehuoltopalvelua toimittamalla keräämänsä rasvakaivolietteen biokaasun tuotantoon. Yritys tankkaa tulevaisuudessa biokaasua raskaaseen sekä kevyeen kalustoonsa.

Eerola-yhtiöt tyhjentää rasvan­ erotuskaivoja. Kaivot ovat usean ravintolan ja keittiön perusvaruste, ja niihin erottuu keittiön viemäriveden joukossa oleva rasva. Aiemmin kaivoista tyhjennetty rasva on viety jätevedenpuhdistamolle ja kaatopaikalle. Nyt rasvan energia-

määrä saadaan biokaasulaitoksella uusiokäyttöön.

Gasumin biokaasulaitokset ottavat Eerola-yhtiöiden jätekaivoista keräämää rasvaa vastaan ja tuottavat siitä uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Eerola-yhtiöt tulee käyttämään tätä biokaasua aluksi kolmessa Scanian kaasukuormaautossa sekä viidessä Veholta hankitussa kaasukäyttöisessä Mercedes-Benz Sprinterissä.

– Suomen kuljetussektorilla on nyt havaittavissa aivan selkeä herääminen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Erityisen hienoa on olla mukana edistämässä näin konkreettista kiertotalousesimerkkiä.

On mielestäni todella järkeenkäypää hyödyntää kerätty rasva omi-

Scania on valmistanut kaasukäyttöisiä Euro 6 -kuorma-autoja jo vuodesta 2013. Eerolan kaasuautojen käyttöönottoaika ei vielä huhtikuussa ollut tiedossa.

en ajoneuvojen polttoaineeksi, joskin tämän kaltainen toiminta edustaa vielä varsin uudenlaista ajattelua maassamme. Olemme

innolla mukana Eerola-yhtiöiden matkassa omalla osaamisellamme, Scania Suomen toimitusjohtaja Henna Wickström kertoo. ■ RASKASSARJA • 13

Tarkat kuljetusvaatimukset edellyttivät räätälöidyn ohjelman

Bulkkikuljetuksiin tehoa sähköisestä tilausportaalista Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

K

uljetusyrittäjälle on tarjolla kuljetusketjun hallintaa varten monenlaista työkalua. Yksi käyttää älypuhelimeen ladattua sovellusta, toinen lähettää sähköpostia ja kolmas tarttuu perinteisesti puhelimeen välittääkseen kuormanhakuosoitteen kuljettajalle.

Powder-Trans Ab Oy:llä valittiin neljäs tapa.

Yritykselle räätälöitiin oma digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä, joka on melko ainutlaatuinen bulkkikuljetusten saralla. Ohjelma on integroitu toimimaan yhdessä Powder-Transin asiakkaan Finnsementti Oy:n oman ohjelman kanssa. Kun Finnsementin asiakas tekee nettiselaimen lomakkeella tietynlaisen tilauksen, se ohjautuu automaattisesti Powder-Transin ERP-

järjestelmän kautta ajojärjestelijälle.

Ajojärjestelijä lähettää sopivan auton matkaan ja tilaaja saa samalla kuittauksen, että kuljetus on hoidossa. Kuljettaja puolestaan saa tilaajan kirjaamat tilaustiedot suoraan autoon asennettuun ajotietokoneeseen. Siitä selviää muun muassa, mistä siilosta ja mihin aikaan kuorma haetaan.

– Mukana on tilausnumero, jolla siilo aukeaa.

Fredrik Blomqvist (vas.) ja Juha Hietakari kertovat, että kaikkiin Powder-Transin autoihin sekä alihankkijoiden autoihin on asennettu ajotietokoneet. Powder-Transin kuljetuksia hoitavia autoja on liikenteessä noin 105.

14 • RASKASSARJA

Näin kyytiin tulee automaattisesti oikeaa tavaraa.

Ohjelmasta on ollut kaikille osapuolille hyötyä. Se vähentää työtä ja virheiden määrää, Powder-Transilla tilausten käsittelyn automatisointia kehittänyt Juha Hietakari sanoo.

Kun lasti on haettu, kuljettaja ajaa vaa’alle.

Paino kirjautuu automaattisesti järjestelmään.

Tällöin myös tilaaja näkee järjestelmän kautta, minkä verran kyydissä on tavaraa.

– Ohjelma on toiminut hyvin. Se on niin selkeä, että varmaan mummonikin osaisi käyttää sitä. Autossa olevassa ajotietokoneessa on kaikki tieto, mitä tarvitsen, Powder-Transille alihankkijana työskentelevä Kuljetus Jouni Laurilan kuljettaja Matti Myllyoja kertoo.

Kun lasti on purettu ja kuljettaja kuitannut tilauksen hoidetuksi, hänen statuksensa muuttuu ohjelmistossa ja auto on vapaa seuraavaan kuljetukseen.

Finnsementin asiakkaiden lisäksi PowderTransin omat asiakkaat voivat käyttää hyväkseen sähköistä tilausjärjestelmää. Heitä varten Powder-Transilla tehtiin oma netissä toimiva tilausportaali.

– Halusimme kehittää oman ohjelman, sillä emme löytäneet tarpeisiimme sopivaa valmista ohjelmaa. Tällä alalla kuormat on räätälöitävä tarkkaan. On tiedettävä, kauanko esimerkiksi lastaus kestää, kauanko purku, johon vaikuttaa muun muassa purkulinjasto. Minkälaiset ovat kuljetuksen puhtausvaatimukset: tarvitaanko pesu, harjaus vai meneekö ilman? Hinnan kannalta tilauksen aikataulu on ratkaiseva. Onko ajankohta vapaasti valittavanamme vai onko haun oltava tiettyyn kellonaikaan, Hietakari luettelee.

Powder-Transin ohjelmassa on ajoneuvokoh-

tainen kilometriseuranta, ja ohjelman avulla hoituvat myös laskutus, työajanseuranta ja muu raportointi.

– Halusimme järjestelmään mukaan kaikki oleelliset toiminnot. Monella eurooppalaisella laitevalmistajalla ei ole ohjelmissaan mukana esimerkiksi työajanseurantaa.

Lietolaisessa Powder-Transissa harkittiin myös ajoneuvovalmistajien omia ohjelmia, mutta niitä ei ollut mahdollista muokata käyttäjän tarpeiden mukaan.

– Volvon Dynafleet olisi ollut muuten mahdollinen, mutta kun käytössä on muitakin ajoneuvomerkkejä, niitä varten olisi pitänyt tehdä kuitenkin omat ohjelmat, Hietakari pohtii.

Oman toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen ja sen integroiminen Finnsementin omaan toiminnanohjausjärjestelmään olivat iso työ.

Juha Hietakari asentaa ajotietokonetta uuteen autoon.

RASKASSARJA • 15

Ajojärjestelijä pystyy seuraamaan tietokoneen näytöltä auton ajopiirturista päivittyvät ajoaikatiedot sekä auton liikkeet kartalla.

”

Mukana on tilausnumero, jolla siilo aukeaa.

Näin kyytiin tulee automaattisesti oikeaa tavaraa.

Ohjelmasta on ollut kaikille osapuolille hyötyä. Se vähentää työtä ja virheiden määrää”, Juha Hietakari kertoo.

– Auton ostaminen on helppoa, ja sen kuljetusliikkeet kyllä osaavat, mutta atk-järjestelmän kehittäminen on siihen verrattuna pitkäjänteistä työtä, Powder-Transin hallituksen pu16 • RASKASSARJA

heenjohtaja Carl-Johan Blomqvist toteaa.

Kukaan ei ole uskaltanut laskea kehitystyön kaikkia kuluja, mutta omia tarpeita varten kehitetty oma ohjelma on todennäköisesti hintavampi kuin valmiit, kevyemmät ohjelmistot.

Hietakari on kuitenkin laskenut, että työ kannatti. Asiakassuhde syveni ja toimitusketju sujuu varmemmin ja vähemmällä työllä.

Oikeastaan Powder-Transilla kehitystyö digitalisoinnin suhteen alkoi jo vuosituhannen alussa.

– Meillä oli jo vuonna 2002 autoissa ajoneuvopäätteet ja karttaseuranta. Se oli silloin aika extremeä, Powder-Transin toimitusjohtaja Fredrik Blomqvist hymähtää.

Nykyistä järjestelmää alettiin luoda syksyllä 2011, kun vanhan tekninen tuki loppui. Uutta kehitettiin ajoneuvotietokoneiden puolelle Vehcon ja ohjelmistosuunnittelussa Trimicon kanssa.

Kun uusi toiminnanohjausjärjestelmä oli ollut käytössä neljä vuotta, siihen kehitetty asiakastilausportaali oli valmis kokeiltavaksi. Sen otti ensimmäisenä käyttöön Powder-Transin yhteistyöyritys BulkTEAM Ab Ruotsissa. Nyt portaali toimii myös usealla Powder-Transin

omalla asiakkaalla.

– Tilausportaali on otettu hyvin vastaan, jotkut asiakkaat ovat olleet jopa innoissaan. Teemme jokaiselle asiakkaalle oman pohjan, johon he täydentävät muuttuvat tilaustiedot. Tietysti asiakkaat voivat halutessaan edelleen tehdä meiltä tilauksia soittamalla tai lähettämällä sähköpostia, Hietakari kertoo.

Hän käy jokaisen asiakkaan luona opastamassa nettiselaimella toimivan ohjelman käyttöä ja samalla käydään läpi tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.

– Halusimme ohjelmasta niin varman, ettei kukaan ulkopuolinen pääse sen sisältämiin tietoihin käsiksi, Hietakari sanoo.

Powder-Transin ohjelma toimii kolmella eri kielellä. Jos siihen jotain vielä pitäisi lisätä, Hietakari pohtii, että se voisi liittyä polttoaineenkäytön seurantaan, taloudelliseen ja ennakoivaan ajoon.

– Sähköinen rahtikirja voisi olla myös hyvä.

Toistaiseksi olemme tarkistaneet paperisesta rahtikirjasta tiedot. Paperinen on ollut hyvä siksi, että jos esimerkiksi purku on kestänyt pidempään kuin on sovittu, paperiseen rahtikirjaan on saatu asiakkaalta tapahtumasta heti kuittaus. ■

Vaarallisia aineita voi kuljettaa useammalla perävaunulla

U

usi ADR-erillissopimus mahdollistaa useamman kuin yhden perävaunun käytön vaarallisten aineiden kuljetuksessa.

Suomi on allekirjoittanut ADR-erillissopimuksen M304, joka koskee vaarallisia aineita kuljettavien kuljetusyksiköiden perävaunujen lukumäärää. Sopimus on voimassa heti ja sitä voidaan soveltaa sopimukseen liittyneiden maiden lisäksi myös Suomen sisäisissä kuljetuksissa. Huhtikuussa sopimuksen olivat allekirjoittaneet Espanja, Suomi ja Ruotsi.

Erillissopimuksen mukaan vaarallista ainetta kuljettavassa kuljetusyksikössä saa olla useampi kuin yksi perävaunu. Kuljetusyksikössä ei kuitenkaan saa olla kahta keskiakseliperävaunua. Sopimus ei rajoita kuljetusyksikössä kuljetettavaa ainemäärää, kuten aikaisemmat kollikuljetuksia (M262) ja irtotavara- ja säiliökuljetuksia (M263) koskevat sopimukset. Erillissopimus on voimassa 16.12.2021 asti.

Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoista ja tällaisten yhdistelmien käytöstä säädetään kansallisesti, Suomessa erityisesti käyttöasetuksella (Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 1257/1992).

ADR-ajolupakokeiden hinnoissa nousupaineita Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan ADR-ajolupakokeet tehdään sähköisesti palveluntuottajan toimipisteessä 1.7.2017 alkaen.

Muutoksella on suuria taloudellisia vaikutuksia ajolupakoetta suorittavien kuljettajien työnantajayrityksille. Kuljetusyrityksille syntyy mittavia kustannuksia, mikäli ADR-ajolupakoetta ei voisi jatkossa enää suorittaa suoraan ajolupakoulutuksen jälkeen, vaan se tulisi tehdä kokeen järjestäjän aukioloaikojen mukaisesti arkipäivinä. Suuri osa ajolupakoulutuksista järjestetään viikonloppuisin. Kokeen tekemiseen tarvitsisi ehdotetun muutoksen jälkeen varata erikseen aikaa ylimääräisestä arkipäivästä. Uusi toimintatapa toisi kuljetusyrityksille satojen eurojen ylimääräiset kustannukset yhtä uutta ajolupaa kohden. Lisäksi se haittaisi pahimmillaan kokonaisen työviikon työvuorosuunnittelua.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on pyytänyt Trafia harkitsemaan vielä muutosta ja arvioimaan sähköiseen ajolupakokeeseen siirtymisen vaikutuksia uudelleen. SKAL esittää, että muutosta ei tehtäisi nyt esitetyllä tavalla, jossa ainoa vaihtoehto kokeen tekemiseen olisi mennä fyysisesti Ajovarman toimipisteeseen. On huomattavasi taloudellisempaa järjestää ADR-ajolupakokeet siten, että yksi kokeen pitäjä matkustaa koulutettavan ryhmän luokse verrattuna siihen, että jokainen ajolupakokeen suorittaja matkustaa erikseen Ajovarman toimipisteeseen.

SKAL myöntää, että ADR-ajolupakokeiden muuttaminen sähköiseksi voi sinällään olla perusteltua. Se ehdottaa, että ADR-ajolupakokeen voisi halutessaan tehdä sähköisesti, mutta rinnalla säilytettäisiin edelleen palveluntuottajalla velvollisuus pitää ajolupakoe ajolupakurssin järjestäjän tiloissa välittömästi koulutuksen jälkeen. ■

PAINEILMAKÄYTTÖINEN JARRUNIITTAUSKONE

1.290 €

• Kestävä yksinkertainen rakenne • Pöydälle asennettava malli • Mukana 6,35 ja 8 mm irroitus- ja niittaustuurnat • Varustettu turvakatkaisijalla • Ey-hyväksytty

JARRUHIHNASORVI • Myös 10” hihnoille

Valmistuttaja: Osa-Ratas Oy Myynti: Raskassarja-jäsenliikkeet OSARATAS

675 €

OSA-RATAS Oy Teollisuuskatu 7, Tornio

Puh. 016-445 707 Hinnat sisältävät alv:n 24 %

RASKASSARJA • 17

Laura Laaksonen kertoo Hemmon Kuljetuksen hoitavan lähinnä julkisena puolen ja yritysten välisiä tilauksia.

3,5 tonnin pakettiautot vapautuvat luvista

Laaksonen ei koe uutta lakia uhaksi Teksti ja kuva SARI JÄRVINEN

K

un kesäkuu vaihtuu heinäkuuksi vuonna 2018, ei 3,5 tonnin painoisilta pakettiautoilta enää vaadita tavaraliikennelupaa. Uuden lain odotetaan helpottavan uusien yrittäjien tuloa kuljetusalalle, mutta alan konkari, turkulainen Hemmon Kuljetus ei ole kovin huolissaan mahdollisesta tulevasta kilpailusta.

– En pidä pakettiautojen vapauttamista tavaraliikenneluvista hirveänä uhkana. Yksittäisiä ”isä, poika ja pakettiauto” -yrityksiä voi tulla lisää, mutta eivät ne pysty meidän levikkiimme ja hintoihimme, toimitusjohtaja Laura Laaksonen arvioi.

Kun jakelualue on tiivis, yhdessä pakettiautossa voi kulkea kymmenen eri asiakkaan tavaraa. Hemmon Kuljetus Oy:llä laskutettavia asiakkaita on noin 200 kuukaudessa. Vanhan kuljetusyrityksen volyymipohja on iso, kun uusi yrittäjä voi aluksi joutua viemään yhtä pakettia kerrallaan.

– Ei pakettiautojen vapauttaminen luvista tietysti hyväkään asia ole. Kuljetusalalla on muutenkin matalat katteet. Ymmärrän myös taksiyrittäjien huolen. Kuluja ja työtä on tietysti hieman vähemmän, kun on yksi liikennelupa vähemmän haettavaksi.

Hemmon Kuljetuksella on 20 omaa autoa, joista viisi on pakettiautoja. Ajo on sopimus-

18 • RASKASSARJA

ajoa. Vahvuutena yrityksessä ovat paikallisuus ja palvelut. Jos kyydissä on esimerkiksi toimistokalusteita, kuljettaja asentaa ne sovittaessa paikoilleen.

– Voi olla, että uuden lain myötä alalle tulee lisää harmaata taloutta ja kilpailu vääristyy. Uskon kuitenkin, että vanhat yritykset pärjäävät, sillä luottamus on iso asia. Pitkäaikaisia asiakassuhteita arvostetaan.

Laaksonen laskee eduksi yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän, jota kautta asiakas näkee reaaliaikaisesti, missä hänen lähetyksensä liikkuu. Vastaava järjestelmä on kallis uudelle pienyrittäjälle.

Valtioneuvosto velvoitettiin huolehtimaan, ettei uusi laki tuo mukanaan harmaata taloutta tai markkinahäiriöitä.

Suomessa rekisteröidyistä 310 000 pakettiautosta on ollut luvanvaraisessa tavaraliikenteessä noin 6 500. Uusi laki voi lisätä eri alojen yritysten pakettiautojen käyttöastetta. Jos esimerkiksi rakennusliike on aiemmin kuljettanut pakettiautollaan vain omia tavaroitaan työmaille, lain voimaantulon jälkeen se voi ajaa samalla muitakin kuljetuksia.

Valiokunnan mukaan uusi laki helpottaa etenkin harvaan asuttujen alueiden tavarankuljetustarpeita.

– Tarjoajia voi tietysti tulla lisää, mutta samalla pitäisi löytyä volyymia. Kulu on edelleen olemassa. Jos yritys toimii pelkästään harvaan asutulla alueella, yrittäminen voi olla vaikeaa juuri volyymin puutteen vuoksi, Laaksonen pohtii. ■

Muun muassa nämä muuttuvat tavaraliikenteessä 1.7.2018 • Trafi myöntää luvat ELY-keskusten sijaan.

• Ammattipätevyyttä ei vaadita ajettaessa liikennetraktoria, jonka rakenteellinen nopeus ylittää 60 km/h ja kokonaismassa 3,5 tonnia.

• Koulutus yrittäjäkoetta varten ei ole pakollinen.

• Tavarankuljetuksia pakettiautoilla hoitavien tulee rekisteröityä Trafiin.

• Henkilö- tai tavaraliikennelupaa ei edellytetä traktoreilta, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.

1866

2016

RASKAAN KALUSTON VOITELUAINEET

Koulutukset Tekninen tuki Käytetyn öljyn analyysit

MOOTTORI ProFleet™ 10W-40 ProFleet LS 10W-40 ProFleet 5W-30 All-Fleet™ Extra LE 15W-40 All-Fleet Extreme 10W-40

KYTKIN JA OHJAUS SynPower™ Power Steering Fluid Brake & Clutch Fluid DOT 3/4

(ACEA E4) (ACEA E4/E6) (ACEA E4) (ACEA E7/E9) (ACEA E7)

JJÄÄHDYTYS ÄÄHDY T YS HD Ext E Extended xtend ded d Lif Life eC Coolant oolant ool lant VPS HD Radiator Flush

VOITELU Multi Purpose Grease Moly Fortified MP Grease Semi Fluid Grease EP 00 Dipperstick Grease (vetopöydälle)

KEMIKAALIT VPS HD Diesel System Complete

VETOPYÖRÄSTÖ SynPower TDL 75W-90 SynPower GL-5 75W-140 DuraBlend™ GL-5 LS 75W-90 DuraBlend GL-5 75W-80 HP Plus GL-5 80W-90 HP GL-5 85W-140

VAIHTEISTO SynPower TDL 75W-90 DuraBlend GL-4 75W-80 HP GL-4 80W-90 MaxLife™ ATF ATF Type D ATF Dex/Merc

Valvolinella on yli 150 vuoden kokemus voiteluaineiden kehitystyöstä. Valvoline on edelläkävijä voiteluaineiden kehityksessä ja heidän intohimonsa on parantaa moottorien suorituskykyä ja käyttöikää.

Voiteluaineiden jatkuva kehitystyö näkyy laadukkaina tuotteina, jotka auttavat ajoneuvoja liikkumaan turvallisesti kaikkialla maailmassa.

Valvoline tarjoaa parhaita ratkaisuja ajoneuvojen ja teollisuuden laitteiden voiteluun, suojaamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen. Valvoline-tuotteet ylittävät ajoneuvo- ja moottorivalmistajien vaatimukset sekä luokitukset varmistaen parhaan mahdollisen suojan ajoneuvollesi.

Motoral Oy I maahantuoja yksinoikeudella Valuraudankuja 1 I 00700 Helsinki I Finland t: 010 5507 0 I f: 010 5507 190 I e: rk@motoral.fi I www.motoral.fi I webshop.motoral.fi

www.valvolineeurope.com

HUOLTO

™ Registered trademark of Ashland or its subsidiaries, registered in various countries © 2010, Ashland

YLI 150 VUODEN KOKEMUKSELLA

Voittopokaali lähti Ikaalisiin

Alan hektisyys näkyy palkitussa liikkeessä

Teksti ja kuva: KARI SAARINEN

K

KUVA SARI JÄRVINEN

uljetusala rullaa vuosi vuodelta kiihkeämmällä syklillä. Aikataulut ovat tiukentuneet, eikä raskasta ja arvokasta ajokalustoa haluta jättää korjaamo- ja huoltohenkilökunnan käsiinkään kuin mielellään vain minimiajaksi.

– Tietotekniikan kehitys on ollut tietysti valtava, mutta toinen merkittävä muutos tällä vuosituhannella on ollut nimenomaan alan muuttuminen selvästi entistä hektisemmäksi. Nykyään firmoissa on ajotehtävien antajilla kova kiire töidensä kanssa, samoin autonkuljettajilla. Se

20 • RASKASSARJA

näkyy sitten myös asiakkaan vaatimuksissa vaikkapa korjaamoa tai maalaamoa kohtaan, Ikaalisten Autovarusteessa vuodesta 1996 työskennellyt Raine Vikman kuvailee.

Ikaalisten Autovaruste Oy valittiin tänä keväänä Vuoden Raskassarja-myymäläksi. Yrityksen sisältä ovat koko 25 vuoden taipaleen ajan löytyneet niin varaosamyymälä ja korjaus- sekä huoltopuoli kuin päällirakennevalmistuskin. Vuonna 2002 palvelua laajennettiin maalaamolla hiekkapuhallustöineen kaikkineen.

Vikman tuli taloon vuonna 1996, kun Ahti ja Marja Salon perustamalla yrityksellä oli ikää neljä vuotta. Ensin hän oli työharjoittelijan nimikkeellä. Nyt titteli on työnjohtaja.

Työharjoittelijoita firmaan tulee yhä säännöllisin väliajoin lähinnä Hämeenkyrössä toimivasta Ammattioppilaitos Iisakista.

Osa jää kesätöihin, ja pidetyimmille saattaa löytyä vakituinen työmaa. Tällä hetkellä yritys työllistää vakituisesti 15 henkilöä.

– Työtilanne on hyvä. Jopa niin hyvä, että lähiaikoina saattaisi olla hommia tarjolla yhdelle lisätyöntekijällekin. Osaavia, in-

KUVA SARI JÄRVINEN

Myyjä Henri Kuusijoensuu (vas.) ja työnjohtaja Raine Vikman toivat Vuoden Raskassarja-myymälä -palkinnon kotiin Oulussa pidetystä tilaisuudesta.

nokkaita ja oma-aloitteisia ammattilaisia ei ole aina helppo löytää. Onneksi me olemme sentään saaneet hyvää porukkaa töihin, Vikman juttelee.

– Asiakkaita tulee tietysti paljon lähiseudulta, mutta varsinkin päällirakenne- ja maalaamopuolella markkina-aluettamme on ihan koko Suomi. Kolmostieltä poikkeaa meille satunnaisiakin asiakkaita varaosia hakemaan, ja jos on tarpeen, meiltä lähtee apua ihan tien päälle asti, yrittäjä Marja Salo jatkaa.

Autovarusteen toimintaperiaatteena on tuottaa raskaan sar-

Raine Vikman esittelee juuri maalattua kuorma-auton ohjaamoa.

Ikaalisten Autovarusteen palvelusortimentti laajeni maalauksiin jo vuonna 2002.

jan ajoneuvoja koskevat palvelut yhden firman sisällä. Kun alusta ajetaan pihaan, sen voi sovitun ajan päästä noutaa valmiina kuorma-autona maalauksineen kaikkineen. Katsastuskin on tehty.

Liiketoiminnan kulmakivinä toimivat pitkät ja tiiviit asiakassuhteet. Raskassarja-ketjussa Ikaalisten Autovarusteen laatutyö on huomattu, ja ketju halusi palkita liikkeen kunniakkaalla nimikkeellä.

– Ja kyllähän me pyrimme keskittämään kaikki mahdolliset ostot ketjun sisälle. Siellä on erinomainen tarjonta. Oikeastaan

vain päällirakennetarvikkeet ja maalit tulevat ulkopuolelta, Vikman toteaa.

Myymälästä liikkuu etenkin valotarvikkeita, jarruosia, öljyä, lasinpesunestettä ja erilaisia hydrauliletkuja. Korjaamolla työ on vuo-

sien mittaan muuttunut siten, että oikomisia tehdään entistä vähemmän ja sen sijaan osia vaihdetaan enemmän. Yhä suurempi osa raskaankin ajokaluston osista on näet nykyisin muovia. ■

Vuoden Raskassarja-myymälä -palkinnon ovat saaneet • • • • •

2013 Osa-Ratas Oy, Tornio 2014 Iisalmen Rekkapiste Oy, Iisalmi 2015 Originator Oy, Lahti 2016 Raskasvaraosa Oy, Vantaa 2017 Ikaalisten Autovaruste Oy, Ikaalinen RASKASSARJA • 21

OSASTO

U-306

Toiminnanohjauspäällikkö Janne Lintilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta esittelee yhteistyöryhmän saamaa palkintoa. Ryhmä sai alkunsa jo vuonna 1998.

Kolkuttaja-pokaali meni Pirkanmaalle

Metsäalan Kuljetusyrittäjät palkitsi ELY-keskuksen työryhmän Teksti ja kuva KARI SAARINEN

M

etsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n Kolkuttaja-palkinto meni tänä vuonna Pirkanmaan ELYkeskuksen Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmälle.

Perusteluissa mainitaan ryhmän olleen jo vuosikymmeniä alallaan merkittävä edelläkävijä.

– Ajan mittaan Pirkanmaan ELY-keskuksen Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä on lukemattomin eri tavoin parantanut jäsenyritystemme ja asiakkaidemme toimintaedellytyksiä. Sen ansiosta on muun muassa saatu kuljetusreittien varsiin useita tärkeitä välivarastopaikkoja, Metsäalan Kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Kari Palojärvi painottaa.

– Samoin kelirikkoon liittyviä asioita on saatu ryhmän ansiosta kohdalleen. On esimerkiksi pystytty joustamaan painorajoitusten suhteen.

On voitu ajaa, jos yöllä on ollut reippaasti pakkasta eikä liikkuminen selvästikään ole uhannut heikentää tien kuntoa.

jien toimintaedellytyksiin erityisen positiivisella tavalla vaikuttaneita henkilöitä, yrityksiä, yhteistyötahoja tai yhteistyöryhmiä.

Palojärvi katsoo Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmän toimineen niin kuljetus- ja koneyrittäjien, metsänomistajien, metsäteollisuuden kuin tienpitäjienkin eduksi. Saumaton yhteistyö on koitunut kaikkien osapuolten hyväksi.

– Ryhmän vaikutus ei ole ollut pelkästään alueellinen. Se on ollut laajemminkin mallina tarpeellisesta yhteistyöstä yli organisaatiorajojen, Palojärvi toteaa.

Yhteistyöryhmään kuuluvat tällä hetkellä Tomi Alho (ELY-keskus), Jari Hemminki (metsänhoitoyhdistys), Kimmo Kallio (kuljetusyrittäjä), Jari Kangasaho (kuljetusyrittäjä), Harri Katajamäki (metsänhoitoyhdistys), Raija Kreutzer (ELY-keskus), Jyrki Kärk (ELY-keskus), Harri Kärkiäinen (UPM), Hannu Lamminen (kuljetusyrittäjä), Janne Lintilä (ELY-keskus), Ari Lähteenmäki (Metsäkeskus), Sami Mensonen (Metsä Group), Tommi Merta (ELY-keskus), Heli Mutkala-Kähkönen (MTK), Sauli Niemi (Biowatti), Pauli Saarinen (kuljetusyrittäjä), Pasi Tirkkonen (Stora Enso), Seppo Toivonen (kuljetusyrittäjä), Petri Tomperi (Vapo), Heikki Vesteri (Biowatti), Vesa Viskari (poliisi) sekä Pia Vuori (SKAL). ■

Ryhmän edustaja otti palkinnon vastaan lauantaina 8.4. Lahdessa pidetyssä tilaisuudessa. Kolkuttaja-palkinto jaettiin nyt yhdeksännen kerran. Palkinnolla on tarkoitus enintään kerran vuodessa huomioida Metsäalan Kuljetusyrittä-

RASKASSARJA • 23

RASKAAN KALUSTON AMMATTILAINEN www.pekant-osaratas.fi

926 PEKANT-OSARATAS OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamotie 2

KORJAAMO 0207739301 VARAOSAT 0207739302 NOSTURIMYYNTI 0207739303

E75 LIITTYMÄ 39

Paattionlehdon hautausmaa PAATTIO E4 926

Korjaamo ja varaosamyymälä avoinna MA-PE 6-22, LA 8-16.

Korjaamontie 2, 94200 KEMI

Gröhnin asiakkailta saama palaute osoittaa, että Scanian uusissa malleissa kiinnostaa erityisesti viitisen prosenttia keventynyt polttoainekulutus ja kohentuneet ajo-ominaisuudet.

Päällirakentajien tilauskirjat täyttyvät vauhdilla

Uutta autoa voi joutua odottamaan loppusyksyyn Teksti: TUOMAS LEHTONEN kuva SCANIA

S

cania Suomi Oy:n kuorma-autojen myyntijohtajan Seppo Hallikaisen ja Scania Oy:n Kuopion aluemyyntipäällikön Juha Gröhnin mukaan uusien S- ja R-ryhmän autojen myynti on käynnistynyt hyvin. Miehet eivät kuitenkaan tässä vaiheessa suostu paljastamaan uusien mallien myyntimääriä.

Alkuvuonna Volvo piti edelleen paalupaikkaa eniten ensirekisteröitynä kuorma-automerkkinä Suomessa. Tammi-maaliskuussa niitä rekisteröitiin 293 kappaletta ja Scania tuli viime vuoden tapaan kakkoseksi ensirekisteröinnin yltäessä 255 kuorma-autoon.

– Ensimmäiset S- ja R-ryhmän veturit ovat saapuneet Suomeen. Nyt autot ovat päällirakennettu ja liikenteessä, Hallikainen tyytyy toteamaan.

S- ja R-sarjan uudet mallit eivät ole vaikuttaneet juurikaan autojen toimitusaikoihin.

Gröhn laskee toimitusaikojen olevan tällä hetkellä 2–3 kuukautta. Päällirakenteiden rakentajilla on kuitenkin kiirettä, joten käytännössä auton saa ajoon vasta myöhemmin syksyllä.

– Alan markkinat ovat virkistyneet ja päällirakentajien tilauskirjat täyttyvät hyvää vauhtia. Suomen heinäkuinen kesälomaseisokki pidentää osaltaan autojen valmistumista, Gröhn toteaa.

Scania siirtyy uuteen malliin vähitellen.

Vanhemman sukupolven autoja valmistetaan vielä pitkään.

– Uusista malleista on toistaiseksi tuotan-

nossa vain kaukoliikennekäyttöön menevät autot eli rekkaveturit ja 6x2-alustat. Muut versiot tulevat tuotantoon asteittain. Vanhempaa mallistoa tehdään edelleen täydellä teholla. Tuotanto jatkuu Euroopassa EU6:n osalta ensi vuodelle ja muiden päästöluokkien osalta normaalisti. Södertäljen tehtaamme on keskittynyt uuteen mallistoon, mutta esimerkiksi Brasiliassa tuotetaan pelkästään vanhempaa mallia, Hallikainen sanoo.

Scania järjesti viime vuoden marras-joulukuussa valtakunnallisen kiertueen, jossa uusia

malleja pääsi katselemaan ja kokeilemaan.

Gröhn kertoo syksyn osoittaneen, että uusilla malleilla on potentiaalia kovaan myyntiin.

Pohjois-Savo on kuitenkin moniakseliautojen valtakuntaa, joten S- ja R-ryhmäläisiä myytäneen enemmän muualla Suomessa.

– Monet ovat odottaneet näitä autoja pitkään. Meidän näkökulmastamme katsottuna on erityisen hienoa, että uudet mallit kiinnostavat myös muilla automerkeillä ajavia.

Kiertueelta saimme asiakkailta paljon positiivista palautetta, Gröhn myhäilee. ■

Kuorma-autojen kymmenen kärki Ensirekisteröidyt kuorma-automerkit tammi-maaliskuussa 2017 ja 2016.

Merkki

1-3/2017

1-3/2016

Muutos %

1.

Volvo

293

224

30,8

2.

Scania

255

219

16,4

3.

Mercedes-Benz

195

157

24,2

4.

Iveco

43

41

4,9

5.

Man

36

44

-18,2

6.

Sisu

27

19

42,1

7.

Daf

25

23

8,7

8.

Renault

24

15

60,0

9.

Ford

5

9

-44,4

10.

Fuso

4

2

100,0

YHTEENSÄ

907

753

20,5

Muut

7

35

-80,0

KAIKKI YHTEENSÄ

914

788

16,0

Lähde: Tilastokeskus

RASKASSARJA • 25

SUURIN

AMMATTI-

TAITOISIN raskasta kalustoa palveleva varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju

Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella teitä palvelee: Suomen kattavin yrittäjävetoinen raskaansarjan varaosa-, tarvike- ja korjaamoketju. www.raskassarja.fi

Originator

Hyvinkään HRP

Alhonkatu 2, Lahti Kukonkuja 1, Hollola Puh. 03 4682400 www.originator.fi

Arolamminkatu 2, Hyvinkää Puh. 0207 598 440 www.hyvinkaan-hrp.fi

06.05.2017 Retro Trucks Rekkakukossa • 18.05.–20.05.2017 Kuljetusmessut Jyväskylässä

Pekant

Norjalaiset asentajat asentavat NOxBUSTER-järjestelmää Unibussin linja-autoon Alnabrun korjaamolla.

Oululainen Proventia puhdistaa Oslon bussien päästöjä

Y

ksi Norjan suurimmista bussiyhtiöistä Unibuss AS valitsi Proventian NOxBUSTER City -pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmän 30 linja-autoonsa. Järjestelmä päivittää bussit korkeampaan päästöluokkaan.

NOxBUSTER City vähentää merkittävästi sekä partikkelipäästöjä (PM) että typen oksideja (NOx) tehden vuoden 2012 Euro 5 -luokan ajoneuvoista yhtä puhtaita kuin uudet Euro 6 -luokan bussit.

– Unibussille NOxBUSTERin ratkaisevia etuja olivat sen kustannustehokkuus, sillä järjestelmä toimii normaalilla, kaikilta huoltoasemilta saatavilla olevalla AdBlue-lisäaineella. Asennuskaan ei vaadi mitään lisälaitteita tai muutoksia bussin rakenteisiin, Proventian myynti- ja markkinointijohtaja Petri Saari kertoo.

Busseihin asennettiin myös Proventian PROCARE Drive -päästöjen seurantajärjestelmät. Ne tarjoavat tietoa ajoneuvon liikkeistä, päästöistä ja järjestelmän toimivuudesta reaaliaikaisesti netin kautta.

Puolueettomat testiorganisaatiot Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ovat testanneet NOxBUSTER City –järjestelmää sekä laboratoriotesteissä että todellisissa ajo-olosuhteissa. Järjestelmä on suunniteltu erityisesti hitaaseen kaupunkiliikenteeseen, missä pakokaasun lämpötilat pysyvät matalina. Järjestelmiä on käytössä jo Suomessa ja Ruotsissa, joten arktiset olosuhteet eivät ole Proventian puhdistimelle ongelma.

– Unibuss on ensimmäisenä Norjassa asentanut uudet puhdistimet jo liikenteessä oleviin vanhempiin busseihin. Tällä tavoin saamme suhteellisen suuren ympäristöhyödyn varsin kohtuulliseen hintaan, Unibussin tekninen johtaja Frank Reichel arvioi.

Unibuss on yksi Norjan suurimpia bussiyhtiöitä. Yhtiön palveluksessa on 1 800 työntekijää, joista 1 500 on linja-autonkuljettajia. Unibussilla on 750 bussia päivittäisessä liikenteessä. Yhtiöllä on yksi Norjan ympäristöystävällisimmistä ajoneuvokannoista, joka koostuu muun muassa vety-, biokaasu-, biodiesel- ja hybridibusseista. Unibuss operoi paitsi kaupunkireittejä myös koulu- ja lentokenttäkuljetuksia sekä pitkän matkan pikalinjoja.

Proventia on oululainen ympäristöteknologiayhtiö, joka kehittää, suunnittelee ja valmistaa pakokaasun puhdistusratkaisuja dieselmoottoreihin. Sen avainosaamista on selektiivinen katalyyttinen pelkistysteknologia (SCR). Proventia valmistaa myös lämpöeristeitä moottoritilojen lämmönhallintaan, tarjoaa moottorien testauspalveluja ja modulaarisia testiyksiköitä. Proventia kuuluu Head Invest -konserniin. ■ RASKASSARJA • 27

T. Rusin historia ulottuu kahden vuosisadan taakse

Neljästä sodasta selvinneet Teksti JARI KURKINEN Kuvat T. RUSI OY:N ARKISTO

S

auvossa toimivan T. Rusi Oy:n omistajaperheen yrittäjähistoria kuljetusliikkeenä ulottuu ainakin kahden vuosisadan taakse ja on siten Suomen oloissa varsin erikoinen ja poikkeuksellinen. Rusin perheen juuret ovat Karjalankannaksella, Kuolemajärven Seivästössä, jossa he harjoittivat laiva- ja autoliikennettä. Yrityksen liikennekalusto ja henkilöstö on joutunut neljän tuhoisan sodan jalkoihin, menetyksiä kärsien, mutta taas uudelleen nousten.

Perheen varhaisimpien kuljetusten vaiheet selvisivät Leningradin oblastin keskusarkistosta Viipurista, jonne Venäjän viranomaiset myönsivät tutkimusluvan. Valitettavasti vanhoja venäläisiä laiva- ja tulliasiakirjoja on sotien melskeissä tuhoutunut, joten perheen laivaliikenteen tarkka aloittamisvuosi jäi selvittämättä. Venäjällä säilyneistä Seivästön laivaluetteloista voi kuitenkin nähdä, että jo 1700-luvulla Seivästössä oli useita kauppalaivoja, mutta niiden omistajia ei mainita.

Laivuri Matti Rusi (1768–1851) rakennutti kuitenkin vuonna 1810 uuden laivan liikennöidäkseen sillä Pietariin. Tämä on toistaiseksi vanhin merkintä Rusin perheen harjoittamasta kuljetusyrittämisestä. Liikenne rekisteröitiin tuolloin Venäjän sisäiseksi liikenteeksi. Tämä niin sanottu Vanha Suomi liitettiin vuoden 1812 rajajärjestelyissä uudelleen muun Suomen yhteyteen ja Seivästö siirtyi Venäjältä Suomen suuriruhtinaskunnan alueeksi.

Kivikuorma kulki Krimin sodasta huolimatta Laivaliikennettä jatkoi Matin poika Esaias Rusi (1799–1872), joka oli ilmeisen kylmäpäinen 28 • RASKASSARJA

merikarhu. Hän ei vähentänyt liikennettään edes Krimin sodan pahimpana kesänä 1855, jolloin englantilaiset sotalaivat upottivat kymmeniä kauppalaivoja ja tappoivat merimiehiä itäisellä Suomenlahdella. Näistä tapahtumista kertoo laulu Oolannin sota: ”Ja se Oolannin sota oli kauhia, kun kolmella sadalla laivalla seilas engelsmanni Suomemme rannoilla.” Vaaraa uhmaten Esaias Rusi kuljetti seitsemän kivikuormaa Pietariin.

Seuraavan sukupolven edustajana oli Tahvo Rusi (1834–1917), joka alkoi liikennöidä Marialaivallaan 1863. Aino-laiva valmistui 1874. Hän oli värikäs merikarhu, jolle sattui ja tapahtui.

”

Suurin osa kalustosta pakko-otettiin puolustusvoimien käyttöön. Talvisota syttyi 30.11.1939.

Vetäytyvät suomalaisjoukot polttivat Aapeli ja Taavetti Rusin maatilat, autotallit ja muun omaisuuden maan tasalle.

Tahvon poika Tiitus Rusi (1867–1951) siirtyi laivan ruoriin 1890-luvulla ja jatkoi laivaliikennettä vuoteen 1918. Tuolloin kansalaissodan aikaan punaiset tappoivat laivayhtiön osakas Erik Rusin. Muut Rusit pääsivät pakenemaan Suomenlahden ulkosaarille. Suomen ja vastaperustetun Neuvosto-Venäjän meriraja sulkeutui vuonna 1918. Rajan sulkeutuminen esti laivaliikenteen Pietariin, ja yli sata vuotta jatkunut idänkauppa ja elinkeino olivat tuhon omia. Perhe sai myytyä viimeisetkin laivansa pois 1920-luvun alkuvuosina.

Laiva vaihtui autoon Laivuri Tiitus Rusi päätti 1920-luvun alussa suunnata voimavaransa orastavaan autoliikenteeseen.

Hän osti pojalleen Taavetti Rusille (1896–1955) taksiksi henkilöauton, jolla tämä kuljetti matkustajia Viipuriin ja Terijoelle. Taavetti Rusi toimi samanaikaisesti myös linja-autonkuljettajana Seivästön Auto Oy:ssä, jossa Rusit olivat osakkaina.

Hän osti vuonna1927 ajamansa linja-auton itselleen ja aloitti oman linjaliikenteen Seivästöstä Kaukjärven kautta Viipuriin.

Naapurin isäntä Salomon A. Rusi, myös ikiaikaisen laivurisuvun jäsen, osti veljenpojalleen Aapeli Rusille (1904–40) vuonna 1922 uuden kuorma-auton, jolla kuljetettiin kalaa Viipuriin, ja se oli myös tietyömaiden ajoissa. Aapeli Rusi aloitti oman linja-autoliikenteen vuonna 1927 Terijoelta Seivästön kautta Viipuriin.

Laman kurimuksessa 1931 nämä liikenteet yhdistettiin ja muodostettiin Avoin yhtiö A. & T. Rusi, jolla oli linja-autojen lisäksi myös kuorma-autoja. Omaa liikennekenttää olivat Karjalankannaksen länsi- ja keskiosat Viipurista Terijoelle asti.

Avoin yhtiö A. & T. Rusi Oy:n linjaauto ennen talvisotaa, 1930-luvun alussa. Ovensuussa vasemmalta Lydia ja Taavetti Rusi, tunnistamaton henkilö sekä Aapeli ja Hilda Rusi.

Rusin auto matkalla Uudenkirkon Inossa 1930-luvulla.

Scania-Vabis -säiliöauto 1961, mukana myös autonkuljettaja Pentti Rantanen.

Scania-Vabis-säiliöauto purkamassa kuormaa 1960-luvun alussa.

Kalusto puolustusvoimien käyttöön Yhtiön suotuinen kehitys katkesi kuin veitsellä leikaten sodan uhkaan syksyllä 1939. Suurin osa kalustosta pakko-otettiin puolustusvoimien käyttöön. Talvisota syttyi 30.11.1939. Vetäytyvät suomalaisjoukot polttivat Aapeli ja Taavetti Rusin maatilat, autotallit ja muun omaisuuden maan tasalle.

Perheet siirtyivät kevättalvella 1940 evakkoina Urjalan asemalle. Rauhanteossa maaliskuussa 1940 vahvistettiin Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle. Aapeli Rusi sairasteli ja kuoli Urjalassa syksyllä 1940. Taavetti Rusi jatkoi linja-autoliikennettä linjalla Forssa–Urjala– Tampere vuosina 1940–42. Ajokkina oli pitkänokkainen Volvo ja matkustajia kuljetettiin ajan tavan mukaan myös auton katolla.

Menetetty Karjala palautettiin jatkosodan

T. Rusin uusin hankinta on Volvo-säiliöauto.

alussa 1941 muun Suomen yhteyteen ja Taavetti Rusi liikennöi kesäkuusta 1942 lähtien uudelleen linjallaan Viipuri–Seivästö-Terijoki.

Kaikki tuhoutui uudelleen puna-armeijan suurhyökkäyksessä kesäkuussa 1944. Taavetti Rusin perhe selvisi hengissä Suomen puolelle, mutta uudet rakennukset ja autotallit sen sijaan jäivät sellaisenaan uusille asukkaille.

Uusi alku Karunassa Taavetti Rusin perhe siirtyi vuonna 1944 Varsinais-Suomen Karunaan, jonne Seivästön eva30 • RASKASSARJA

kot määrättiin. Taavetti Rusi aloitti välittömästi linja-autoliikenteen yhdellä autolla, ensin Karunasta Paimioon ja sen jälkeen Turkuun. Turun ja Karunan väliselle linjalle saatiin myöhemmin lisää vuoroja ja uusia linja-autoja tilattiin muutaman vuoden välein.

Linjaa tuki tilausajoliikenne, joka alkoi vuonna 1955.

Hänen isänsä Tiitus Rusi toimi 1950-luvun taitteeseen asti yrityksen sekalaisissa tehtävissä korjaten autoja, ja oli näin ollen palvellut yritystä laivapojasta alkaen noin 70 vuoden ajan. Tiitus Rusi kuoli Karunassa 1951.

Tavaralinjaliikenne aloitettiin yhdellä kuorma-autolla Karunasta Turkuun vuonna 1953, ja sitä harjoitettiin vuoteen 1958 asti. Pääasiassa kuljetettiin tavaraa tukkuliikkeistä myymälöihin.

Taavetti Rusi kuoli vuonna 1955 ja perikun-

busseilla kuljetettiin muun muassa olympiatason soutajia, joiden veneet olivat kiinnitettyinä bussien katoille matkan ajaksi. Matkat itärajan taakse ja Lappiin olivat suosittuja.

Karuna-Turku-linja ja tilausajoliikenne muuttuivat lopulta niin huonosti kannattaviksi, että liiketoiminta ja kalusto myytiin Grandellin Liikenne Oy:lle vuonna 1998.

Yhtiö harjoitti myös taksiliikennettä Karunassa yhdellä autolla vuosina 1968-2001.

Seitsemännen sukupolven yrittäjiä

T. Rusi Oy aloitti säiliöautoliikenteen vuonna 1955 yhdellä puoliperävaunuyhdistelmällä, ja tällöin alkoi myös yhteistyö Oy Shell Ab:n kanssa. Aluksi öljyä kuljetettiin Turun Pansion öljysatamasta Tampereelle, ja 1960-luvulla alettiin kuljettaa myös kaasupulloja ja kuljetusmatkat venyivät Itä-Suomeen asti. Säiliöautoja lisättiin vähitellen ja kuljetettavia tuotteita olivat sekä kirkkaat että raskaat öljytuotteet. Öljyä kuljetettiin Naantalista, Porin Tahkoluodosta, Inkoosta ja Porvoon Sköldvikistä.

Yhtiössä tapahtui sukupolvenvaihdos, kun pitkäaikainen johtaja Mauno Rusi kuoli 1993. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Mauno Rusin poika Antti Rusi. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Pertti Rusin poika Tommi Rusi. He ovat vähintäänkin seitsemännen sukupolven kuljetusyrittäjiä, mikä lienee maassamme hyvin harvinaista.

Yhtiö laajensi nestemäisten polttoaineiden kuljetustoimintaa ostamalla Kuljetusliike Pekka Pohjolainen Oy:n vuonna 2000 ja Hoyer Finland Oy:n liiketoiminnasta osan 2008. Yhtiöllä on myös betoniautoja Rudus Oy:n ajossa Suur-Helsingin alueella.

KUVA KARI SAARINEN Käyttöön on otettu EN ISO 9001:n ja EN ISO 14001:n mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelta, neljä poikaa, perusti T. Rusi Oy:n liiketoi- mät. Nykyisin T. Rusi Oy:llä on 16 säiliöautoa minnan jatkamiseksi. Pojat Mauno (1921– ja neljä betoniautoa. Henkilöstömäärä on 93), Heimo (1928–76), Martti (1932–97) ja noin 50. Liikennöintialue on Lounais-Suomi, Pertti (1935–2009) olivat koko elämänsä ajan Satakunta, Pirkanmaa, Uusimaa, Häme, Kyyhtiön palveluksessa. Toimitusjohtajana oli menlaakso, eteläinen Pohjanmaa ja pääkauMauno Rusi vuosina 1955–93. punkiseutu. Yhtiön pääkonttori toimii SauT. Rusi Oy harjoitti tilausliikennettä toimi- vossa. ■ en muun muassa Suomen Turistiauto Oy:n alihankkijana (1955–67) kuljettaen yhdellä Historioitsija ja tietokirjailija Jari Kurkinen on autolla matkustajia Tukholman ja Kööpen- työstänyt T. Rusi Oy:n laajaa historiateosta haminan välillä. Tilausajot näyttelivät merkit- vuosina 2014–17 ja se julkaistaan loppuvuotävää roolia yhtiön toiminnassa. Yrityksen desta 2017.

Volvolta merihenkinen Ocean Race -kuorma-auto KUVA VOLVO TRUCKS

V

olvo FH- ja Volvo FH16 -kuorma-autoista tuli maaliskuussa markkinoille raikkaan merelliset versiot, joiden ilme perustuu syksyllä 2017 käynnistyvään Volvo Ocean Race -purjehduskilpailuun.

Kilpailureitistä kertovat esimerkiksi merikartat ja meriaiheiset kuviot. Lähtö- ja maalisatamat Alicante ja Haag ovat toimineet kuormaauton värisuunnittelun innoittajina niin sisustuksen kuin ulkopintojenkin osalta.

Kuorma-auton ilmeikkäissä ulkopinnoissa yhteys Volvo Ocean Race -kisaan näkyy eritoten siinä, kuinka punainen siksakkikuvio ja mustat sekä krominväriset yksityiskohdat muodostavat näyttävän kontrastin.

Volvo Ocean Race -nimi erottuu selkeästi Globetrotter-kyltissä ja ohjaamon kyljissä. Volvo-malliston muita ohjaamovärejä täydentää nyt kaksi metallinkiiltävää väriä: Shimmering Gold -hiekanruskea ja Cool Breeze Metallic -jäänsininen.

Yhtenäinen väritys ja muotoilu toteutuvat myös kuljettajan ympäristössä. Niin askelmat, tartuntakahvat, ovien paneelit, matot, ohjauspyörä, säilytyslokerot kuin tekstiilitkin on suunniteltu meri- ja purjehdushenkisiksi. Ilmastoitu kuljettajan istuin on verhoiltu hiekanruskealla luonnonnahalla. Koristevärinä on käytetty sinistä.

Volvo Ocean Race Limited Edition 2017–2018 -malli on saatavana kahdella lisävarustepaketilla. Suorituskykypakettiin kuuluu tehokkaampi 13-litrainen, 500 hv:n tai 540 hv:n moottori, Volvo I-Shift DC -kaksoiskytkin sekä hidastin. Turvallisuuspaketti sisältää varashälyttimen, lukittavan lokeron, kaistanvaihtovahdin, kuljettajan vireystilan valvonnan ja tutkaohjatun ACC-vakionopeudensäätimen. ■

Volvo Ocean Race Limited Edition 2017–2018 -mallia valmistetaan rajoitettu erä rajoitetun ajan. Myynti alkoi maaliskuun puolivälissä.

RASKASSARJA • 31

RASKASSARJA

A

Raskassarja-ketju esittelee Kuljetusmessuilla kattavasti nimekkäitä varaosabrändejään sekä laadukkaita Raskassarja-tuotteita.

Raskassarja-ketjun jäseninä on 21 raskaan kaluston varaosaliikettä, joilla on 12 korjaamoa. Varaosahankinnoissaan ketju tekee tiivistä yhteistyötä nimekkäiden kotimaisten ja ulkomaisten tavarantoimittajien kanssa.

Suurin osa Raskassarja-ketjun myymistä varaosista tulee samoilta tuotantolinjoilta, joilla valmistetaan ns. merkkiosia.

TAMPERE • SEINÄJOKI • VAASA

Meiltä myös ADBlue-varaosat Kysy lisää omalta Raskassarja-kauppiaaltasi.

TAVO Oy Tampere | Keskuojankatu 18, 33900 Tampere | p. 03 3140 3140 | tavo@tavo.fi TAVO Oy Seinäjoki | Puurtajantie 19, 60100 Seinäjoki | p. 06 4293 100 | seinajoki@tavo.fi TAVO Oy Vaasa | Runsorintie 1, 65380 Vaasa | p. 06 4293 180 | vaasa@tavo.fi

TAVO OY ON OSA RASKASSARJA-KETJUA

tavo.fi

Volvolta uusi tieto- ja viihdekeskus ohjaamoon

K

KUVA: VOLVO TRUCKS

äyttökokemus kuljettajille on entistä parempi ja turvallisempi, navigointia on helpotettu ja kuljetusten hallintaa tehostettu. Nämä ovat Volvo Trucksin uuden viihde- ja tietokeskuksen tärkeimmät edut.

Yhdistämällä ohjaamon audio- ja viihdeyksikön navigointi- ja kuljetustenhallintajärjestelmiin Volvo Trucks loi keskuksen, jota käytetään kosketusnäytöstä, äänikomennoilla ja ohjauspyörän painikkeilla.

– Uuden tieto- ja viihdekeskuksen ansiosta kuljettajat voivat räätälöidä aidosti oman työtilansa. Esimerkiksi työpuhelimen ja oman puhelimen samanaikainen handsfree-kytkeminen onnistuu, johtava Volvo Trucks -projektipäällikkö Anders Edenholm kertoo.

Kuljettaja voi hakea reittiohjeita kuorma-auton navigointijärjestelmästä monin eri tavoin, esimerkiksi antamalla osoitteen, koordinaatit tai napauttamalla näytöllä olevaa karttaa.

– Kun kehitimme uutta tieto- ja viihdekeskusta, teimme navigoinnista ja ajotehtävien suorittamisesta mahdollisimman helppoa. Koska Dynafleet ja navigointitoiminnot on integroitu keskukseen, kuljettajalle voidaan lähettää osoitetietoja.

Uuden tieto- ja viihdekeskuksen ominaisuuksia ovat esimerkiksi Spotify-, Deezer- ja TuneIn-suoratoistopalveluiden käyttövalmiudet sekä DAB ja DAB+ (Digital Audio Broadcasting). Ohjauspyörässä on Push-to-Talk-painike, jolla voi aktivoida äänikomennoilla tapahtuvan ohjauksen. ■

Uusi integroitu tieto- ja viihdekeskus on saatavana uusiin Volvo FH-, Volvo FM- ja Volvo FMX -kuorma-automalleihin.

Raskaan kaluston varaosat ammattitaidolla

Eteläväylä 18, 28610 PORI | puh. 02 634 1600 | www.autosale.fi

Varaosatoimitukset päivittäin Raumalle RASKASSARJA • 35

36 • RASKASSARJA

Moottoriöljy pintaa syvemmältä Teksti SARI JÄRVINEN

V

iime aikoina markkinoille on tullut useita uusia moottoriöljyjä raskaan kaluston käyttöön. Esimerkiksi pelkästään Teboililta on tänä vuonna ilmestynyt Super HPD ECV 5W-40 -moottoriöljy, viime vuonna Super XLD EEV 5W-30 -moottoriöljy ja kaksi hydrauliikkaöljyä. Ensi vuonna on tulossa lisää.

ExxonMobil puolestaan uudisti raskaan kaluston synteettisen Mobil Delvac 1 LE 5W30 -dieselmoottoriöljynsä jo vuonna 2013.

Moottoriöljykanisterien kasvaneelle määrälle on syynsä: kuljetusala on muuttunut.

Erilaisten moottoriöljyjen tarve on suurempi kuin koskaan – Nykyään halutaan entistä pidempiä öljynvaihtovälejä, enemmän tehoa polttoaineelta ja pienempiä päästöjä. Ne edellyttävät korkeampilaatuisia voiteluaineita kuin ennen ja tämän vuoksi uusia tuotteita on kehitetty. Autonvalmistajakohtaisten erikoisvaatimusten johdosta erilaisten moottoriöljyjen tarve on tänä päivänä laajempi

kuin koskaan ennen, Teboilin voiteluainemyynnin johtaja Jukka Luotonen kertoo.

Monen käyttäjän toive on päinvastainen kuin mitä on nykytilanne moottoriöljyjen maailmassa: Olisipa yksi öljy, joka sopisi kaikkiin koneisiin. Nyt erilaisten ajoneuvojen omistaja joutuu yleensä operoimaan eri öljylaatujen kanssa.

– Aina ei ymmärretä, miksi suosituksia kannattaisi noudattaa. Eivät ne ole perusteettomia, Luotonen toteaa.

Jos käyttää suositusten vastaista moottoriöljyä, seurauksena saattaa olla hiukkassuodattimen ja/tai katalysaattorin tukkiutuminen. Sen jälkeen pakokaasun puhdistusjärjestelmä ei välttämättä enää toimi täydellä teholla. Se vaikuttaa moottoriin asti.

– Tätä ei aina osata ajatella! Jos puhdistusjärjestelmä ei toimi suunnitellulla tavalla, moottorinohjausyksikkö voi pudottaa moottorin tehoa. Sitten ihmetellään, miksi häiriövalo palaa mittaristossa ja maksimitehoa puuttuu, kun pakoputkisto ahdistaa.

”

Jos moottoriöljyn vaihtoväli vielä tuplattaisiin, ajoneuvo kävisi korjaamolla entistä harvemmin. Autoihin tulee aina jotain huollettavaa. Jo nyt raskas kalusto käy harvoin pajalla öljynvaihdon takia, jolloin samalla saadaan luotua yleissilmäys auton alle ja nähdään, mikä tilanne siellä on”, Luotonen toteaa.

RASKASSARJA • 37

Koska autojen tekniikka on muuttunut, moottoriöljy, joka toimi erinomaisesti isän vanhassa kuorma-autossa, ei enää ole paras vaihtoehto uudessa.

– Ennen moottorin perässä oli kutakuinkin vain äänenvaimennin, jonka jälkeen usva tuupattiin maailmalle. Nykyaikaisen dieselmoottorin pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmä on kuin pieni kemiallinen tehdas. Siinä on pakokaasujen takaisinkierrätys, hiukkassuodatin, katalysaattori, urearuiskutus ja jäännösammoniakin poisto.

Pakokaasun jälkikäsittely aiheuttaa moottorin sisällä uusia haasteita. Pakokaasun takaisinkierrätys lisää moottoriöljyn nokikuormaa, jolloin moottoriöljyltä vaaditaan aiempaa parempia puhtaanapitäviä ominaisuuksia.

Moottorin paloprosessissa palaa aina myös pieniä määriä voiteluainetta. Tällöin moottoriöljy, jonka tuhkapitoisuus on korkea, ei ole järjestelmälle eduksi. Käytännössä se tarkoittaa moottoriöljyä, joka sisältää runsaasti sulfaattituhkaa, fosforia ja rikkiä. Pakokaasun jälkikäsittelylaitteiden takia on kehitetty Low SAPS -öljy, joka pidentää katalysaattorin ja hiukkassuodattimen ikää ja sisältää vähemmän sulfaattituhkaa, rikkiä ja fosforia.

Miksi raakaöljyn hinnan romahdus ei näkynyt moottoriöljyn hinnassa?

Moni on ihmetellyt, mikseivät moottoriöljyjen hinnat laskeneet, vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat olleet vuosia edulliset.

– Valmiin lopputuotteen hinnasta perusöljyn osuus on hyvin pieni, sillä lisäaineiden eli kemiallisten yhdisteiden osuus moottoriöljyn hinnassa on merkittävin tekijä. Perusöljyt ovat korkean jalostusasteen tuotteita, etenkin synteettiset perusöljyt, joiden valmistus on monivaiheinen prosessi. Lisäksi raakaöljystä saadaan jalostettua voiteluaineeksi soveltuvaa perusöljyä vain vähän, kaikki raakaöljylaadut eivät edes tähän sovellu, Luotonen kertoo.

Voiteluaineen suorituskykyyn vaikuttavat kemialliset yhdisteet ovat valmistuksessa kaikkein kalleimpia yhdisteitä.

Tällöin voisi päätellä, että mitä suorituskykyisempi moottoriöljy on, sen hintavampi se on.

38 • RASKASSARJA

Pakokaasujen takaisinkierrätyksen, hiukkassuodattimen ja katalysaattorin viat voivat ennenaikaisesti vanhentaa öljyn, jolloin sen voitelukyky heikkenee ja moottorin kuluminen kasvaa.

Sinkkiä sekä rikki- ja fosforiyhdisteitä on perinteisesti käytetty moottoriöljyissä ehkäisemään kulumista. Sinkkiä ja rikkiä sisältävät yhdisteet myös hidastavat öljyn hapettumisreaktioita viivyttäen öljyn vanhenemista.

– Näiden yhdisteiden korvaamiselle ei oikein ole edullisia vaihtoehtoja. Moottoriöljyjen valmistuksessa käytettävät synteettiset perusöljyt ovat käytännössä rikittömiä toisin kuin mineraaliöljyt. Lisäksi eräillä uuden sukupolven lisäaineilla ja erikoisperusöljyillä, kuten tietyillä esterityyppisillä, voidaan osittain korvata metallipohjaisten lisäaineiden käyttöä.

Toinen moottoriöljyihin vaikuttava trendi on energiatehokkuus.

– Autoteollisuus on pienentänyt viimeisten vuosien aikana dieselmoottoreista tulevia hiukkas- ja typenoksidipäästöjä niin paljon, että nykyisellä tekniikalla ei kohtuullisin kustannuksin pystytä enää juuri enempää vähentämään. Siksi huomio on kiinnitetty energiatehokkuuteen: Miten litrasta polttoainetta saadaan enemmän irti.

Eri polttoaineet palavat kuitenkin eri tavalla ja myös niiden hiukkaspäästöt poikkeavat toisistaan. Tietyt biokomponentit kiihdyttä-

vät moottoriöljyn vanhenemista.

– Keski- ja Etelä-Euroopassa käytetyt ensimmäisen sukupolven rypsiöljyistä valmistetut biopolttoaineet kiihdyttävät moottoriöljyn vanhenemista ja aiheuttavat öljynvaihdolle tiheämmän tarpeen. Suomessa sen sijaan myydään yleisesti hyvälaatuista polttoainetta.

Luotosen mielestä päästöt ovat jo nyt niin pienet, ettei nollan prosentin päästöihin yltävä sähköenergia ole autoissa järkevä vaihtoehto, jos sähköenergia on tuotettu kivihiiltä polttamalla.

Sähköautoissakin toki tarvitaan voiteluaineita laakereihin ja voimansiirtoon. Luotosen mukaan nykyinen tuotevalikoima sopii myös sähköbusseihin.

Kolmas trendi on ollut öljynvaihtovälien pidentyminen. Kun parikymmentä vuotta sitten raskaan kaluston keskimääräinen öljynvaihtoväli oli 25 000 kilometriä, nykyään auton valmistajasta ja ajosuoritteesta riippuen 60 000 – tai jopa 100 000 – kilometrin vaihtovälit ovat mahdollisia.

Luotonen ei kuitenkaan usko, että trendi jatkuu vastaavin harppauksin.

– Jos vaihtoväli vielä tuplattaisiin, ajoneuvo kävisi korjaamolla entistä harvemmin. Autoihin tulee aina jotain huollettavaa. Jo nyt raskas kalusto käy harvoin pajalla öljynvaihdon takia, jolloin samalla saadaan luotua yleissilmäys auton alle ja nähdään, mikä tilanne siellä on.

Yksi moottoriöljyn tehtävistä on pitää moottori puhtaana, joten ”pesuvesi” kannattaa myös silloin tällöin vaihtaa, jotta liat saadaan pois.

Ympäristö- ja kustannussyistä kuljetusalalla hyötykuormien koko on kasvanut. Sen seurauksena moottoreiden tehontarve on noussut. Moottoreiden ominaistehojen kasvun johdosta voiteluaineelta vaaditaan entistä parempaa kykyä kestää lämpökuormaa, sillä yksi moottoriöljyn tehtävistä on jäähdyttää moottorin komponentteja. Synteettiset voiteluaineet ovat tulleet entistä merkittävämmiksi, sillä niiden voiteluominaisuudet kestävät mineraaliöljyjä paremmin vaihtuvia käyttölämpötiloja.

– Etenkin työkonepuolella olosuhteet vaihtelevat. On sekä kuumaa että kylmää. Ja vielä pölyistä. Pölyn takia jäähdytys toimii huonommin, eikä soramontulla ole muutenkaan paljon ajoviimaa, joka viilentäisi. Se oli yksi syy, miksi halusimme kehittää Teboil Super HPD ECV 5W-40 -moottoriöljyn, joka on kylmällä notkea, kun ajoneuvon käynnistää ja toimii myös kuumalla, ajoneuvovoiteluaineiden tuoteryhmäpäällikkö Juha-Pekka Riihimäki kertoo. ■

KUVA SARI JÄRVINEN

Jukka Luotonen (vas.) ja Juha-Pekka Riihimäki esittelevät Teboilin pääkonttorissa Vantaalla olevaa vanhaa TB:n bensapumppua. TB:n nimi (Trustivapaa Bensiini) vaihtui Teboiliksi vuonna 1966 nimikilpailun myötä. Voittajaehdotuksen lähetti kilpailevan öljy-yhtiön työntekijä, joka palkittiin maailmanympärimatkalla.

Miten moottoriöljy syntyy?

Moottoriöljy valmistetaan perusöljystä ja lisäaineista, jotka tarkemmin sanottuna ovat erilaisia kemiallisia yhdisteitä. Voiteluaineen käyttö määrittää siltä vaadittavat ominaisuudet ja sen, millaista perusöljyä ja lisäaineita käytetään.

Jos esimerkiksi tarvitaan öljy, joka lähtee nopeasti voitelemaan kovassa pakkasessa ja tekee myös suojaavan kalvon parinkymmenen asteen helteellä, perusöljyyn voidaan lisätä metakrylaatteja, jonka sukulaisia käytetään hammaslääketieteessä. Jos taas halutaan, että moottoriöljy pitää koneen osat puhtaina, mukaan voidaan lisätä detergenttejä, jotka alentavat pintajännitystä.

Moottoriöljyn valmistus ei kuitenkaan ole yksinkertaista, sillä esimerkiksi Teboilin Super HPD ECV 5W-40 -moot-

toriöljyn tuotekehitys alkoi Teboilin omassa Haminan laboratoriossa vähän vajaa kaksi vuotta ennen kuin öljy tuli markkinoille.

– Tuotannon käytössä on erilaisia öljyissä käytettäviä kemiallisia yhdisteitä noin 70 – 80 ja perusöljyjä 25-30 erilaista.

Seossuhteet ja käytetyt yhdisteet ovat liikesalaisuus, Luotonen toteaa.

Lisäaineet hankitaan Haminan voiteluainetehtaalle pääasiallisesti EU-maista ja Pohjois-Amerikasta, perusöljyt tulevat eri puolilta maailmaa. Kaukaisin perusöljylasti on saapunut Etelä-Koreasta.

Vaikka voiteluainevalmistajia maailmalla on paljon, merkittäviä lisäainevalmistajia löytyy vain kourallinen.

– Ei ole harvinaista, että eri valmistaji-

en moottoriöljyt sisältävät samojen lisäaine- tai perusöljyvalmistajien tuotteita.

Valmiin voiteluöljyn lopputulos riippuu kuitenkin siitä, mitä ominaisuuksia voiteluainevalmistaja painottaa.

Teboililla painopisteenä ja vahvuutena kotimaan markkinoilla on ollut voiteluaineiden sopivuus pohjoisiin olosuhteisiin. Se on tarkoittanut esimerkiksi hydrauliikkaöljyissä kylmäominaisuuksien painottamista.

Teboilin päämarkkina-alue on Suomi, jonne menee noin puolet Haminan voiteluainetehtaan tuotannosta. Toinen puoli menee vientiin, enimmäkseen Venäjälle. Tosin nykyinen Venäjän taloustilanne on hankaloittanut vientiä samaan tapaan kuin muillakin vientiyrityksillä.

RASKASSARJA • 39

Parasta turbopalvelua

Alkuperäisellä onnistut aina Alkuperäisvalmistajan uuden tai vaihtoahtimen asentaminen on vaivatonta, ja sen taitaa korjaamo kuin korjaamo. Turbotekniikka Oy:n turboahtimet vastaavat aina moottorivalmistajan asettamia laatu- ja teknisiä vaatimuksia, joten asentaminen on turvallista ja vaivatonta.

Turbotekniikka Oy:n henkilökunta auttaa kaikissa turboahtimiin liittyvissä asioissa niin, että turhia ongelmia ei aiheudu. Yhdessä Turbotekniikka Oy:n henkilökunnan kanssa voidaan arvioida vaurion laatu ja mahdolliset lisätyöt, jotta vältytään turhilta ulkopuolisen tekijän aiheuttamilta vaurioilta jatkossa. Alkuperäinen on aina varma valinta!

Valmiina asentamaan, mekin olemme.

Maahantuoja ja tukkukauppa Turbotekniikka Oy Valuraudantie 4, 00700 Helsinki | 09 – 350 5270 | turbotekniikka@turbotekniikka.fi | turbotekniikka.fi

Voiteluaine valitaan hinnan ja suositusten mukaan

E

xxonMobilin tekemän kyselyn mukaan eurooppalainen tavaraliikennesektori ei ole vielä täysin havahtunut voiteluaineiden mahdollisuuksiin edistää tehokkuutta. Iso osa vastaajista (38 prosenttia) valitsi voiteluaineekseen halvimman mahdollisen vaihtoehdon.

Lähes yhtä moni (37 prosenttia) ilmoitti kuitenkin joko huoltohenkilöstön tai voiteluainetoimittajien suositusten vaikuttavan hankintapäätöksiin. Noin kolmannes (34 prosenttia) kertoi suorituskyvylle koituvien hyötyjen, kuten kohentuneen polttoainetehokkuuden, vaikuttavan ostovalintoihin. Vastaajista 24 prosenttia kertoi, että moottorinvalmistajan suositukset vaikuttavat ostopäätökseen.

Perinne puolestaan vaikutti 12 prosentilla asiakkaista: samaa voiteluainemerkkiä oli käytetty jo vuosia. ExxonMobilin mukaan tulokset osoittavat selvästi, että useat eri tekijät vaikuttavat, kun päätetään voiteluaineiden hankinnoista.

Noin kolmannes (36 prosenttia) kyselyyn vastanneista tavaraliikenteen yrittäjistä piti voiteluaineen ostoa sijoituksena, joka voi auttaa säästämään rahaa pidemmällä aikavälillä. Suurin osa yrittäjistä (64 prosenttia) koki voiteluaineiden hankinnan kuitenkin kustannukseksi, joka pyritään pitämään pienenä.

Vaikka merkittävä joukko tavaraliikenneyrityksistä tunnusti tehokkaiden voiteluaineiden kyvyn vähentää polttoaineenkulutusta, vähemmän löytyi ymmärrystä sille, että tehokkaat voiteluaineet myös edesauttavat vähentämään päästöjä.

Tulokset käyvät ilmi ExxonMobilin Future of Fleets -kyselystä, jossa käytettiin lähteinä autokalustoalan mielipiteitä Britanniassa, Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Suomessa. ■

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

Laadukkaat raskaan kaluston vetopyörästöt ja varaosat jarrujärjestelmiin

Haldex suunnittelee, kehittää ja valmistaa raskaan kaluston jarrujärjestelmiä ja komponentteja

KURSSIKALENTERI KESÄ 2017 LA

13.5.

TO

25.5.

LA

20.5.

työturvallisuuskortti* (120 €) työturvallisuuskortti* (120 €) työturvallisuuskortti* (120 €)

ABC-Forssa

ABC-Rauma ABC-Raisio

3.6.

tieturva1* (120 €)

ABC-Raisio

LA

10.6.

työturvallisuuskortti* (120 €)

ABC-Raisio

LA

2.7.

tieturva1* (120 €)

ABC-Auranlaakso

LA

12.8.

työturvallisuuskortti* (120 €)

ABC-Raisio

LA

LA-SU 3.*-4.6. ADR-täydennys (TP, YT) (280 €) LA

1.7.

työturvallisuuskortti* (120 €)

ABC-Auranlaakso ABC-Auranlaakso

LA-SU 8*-9.7

ADR-täydennys (TP, YT) (280 €)

LA

REAK (ennakoivan ajon. koul)* (120 €) ABC-Raisio

26.8.

LA-SU 2.*-3.9. ADR-täydennys (TP, YT) (280 €) LA

LA

9.9.

16.9

työturvallisuuskortti* (120 €)

tieturva1* (120 €)

Alkuperäiset kytkintehostimet Scaniaan ja Volvoon

ABC-Auranlaakso

ABC-Auranlaakso ABC-Raisio

ABC-Raisio

* merkityistä päivistä on mahdollisuus saada ammattipätevyysmerkintä (+Trafi 13 €) Ilmoittautumiset viim. viikkoa ennen kurssia.

Ilmoittautumiset: puh. 040 5017 971 tai s-posti suomen.ammattipatevyyskoulutus@gmail.com

Huippuluokan ratkaisuja hyötyajoneuvojen ilmajousimarkkinoille

Suomen ammattipätevyyskoulutus Toiminta-alueemme on koko Suomi, pyydä tarjous ryhmällesi. www.suomenammattipatevyyskoulutus.fi

RASKASSARJA • 41

Karjalasta Montenegroon

42 • RASKASSARJA

Tara-joen kanjonilla on syvyyttä 1 300 metriä, mikä tekee siitä maailman toiseksi syvimmän USA:n Grand Canyonin jälkeen.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

K

uopiolaisen Tilausmatkat Oy:n linja-autot ovat pääasiassa kulkeneet pitkin suomalaisia ja venäläisiä maisemia, mutta yksi pienimmistä ajoneuvoista nousee sinnikkäästi pitkin jyrkkää mäkeä Herceg Novin rantakaupungissa. Sen takana kärkkyy kiihkeästi ohituspaikkaa jono montenegrolaisautoilijoita. Heidän alapuolellaan lahden suojassa heijaavat Välimeren lempeät aallot.

Renaultin pikkubussin ohjauspyörää kääntää Radovan Bigovic, Tilausmatkojen perustajan Eero Moilasen vävy. Heidän perheyrityksensä oli ensimmäisten joukossa, jotka alkoivat tuoda suomalaisturisteja Montenegroon 2010-luvun alussa.

On vasta sinisateiden kukinnan aika, eikä turistisesonki ole vielä huhtikuun alussa alkanut, mutta Radovanilla on bisneksiä hoidettavanaan. Hän kääntyy yhdelle Herceg Novin kapeista kaduista, joita reunustavat luovasti pysäköityjen autojen rykelmät.

– Pysäköinti on hankalaa, sillä kadut ovat kapeita ja yksisuuntaisia sekä kaupungit vanhoja. Kerran hain parkkipaikkaa pikkubussille ja löysin lähimmän viiden kilometrin päästä sieltä, minne olin menossa. Laitoin auton siihen parkkiin ja otin taksin perille, Radovan hymähtää.

Tilausmatkojen Montenegron matkustajamäärä on lisääntynyt vuosi vuodelta, eivätkä kaikki mahdu yhdeksänpaikkaiseen pikkubussiin. Isompia ryhmiä varten käytetään paikallisen yhteistyökumppanin linja-autoja.

– Olemme pohtineet isomman oman linjaauton hankkimista, jolla voisi ajaa vaikka halki Euroopan Montenegroon, mutta katsotaan nyt tilannetta pikkuhiljaa, Tilausmatkoissa myyntityötä tekevä Päivi Bigovic pohtii.

Pikkubussista alkoivat aikoinaan myös Tilausmatkojen ajot itään. Päivin isä Eero Moilanen toimi suomalaisten matkanjohtajana Lenin­ gradissa jo 70-luvulla, mutta kun itäraja avau-

tui 90-luvun alussa, alkoi kotiseutumatkailubuumi Karjalaan. Aluksi MM-Tours / MatkaMoilanen kuljetti turisteja pikkubussilla, sillä tiet olivat niin huonokuntoisia, ettei isommalla ollut niille asiaa.

– Nyt ne, joiden koti jäi Karjalaan, alkavat olla liian vanhoja matkustamaan. Seuraava sukupolvi käy vielä Karjalassa, mutta sitä seuraavan kohdalla kiinnostus varmaan vähenee,

yrittäjille avautui kuitenkin uusi matkakohde aivan toiselta suunnalta, tuhansien kilometrien päästä.

Kaikki alkoi oikeastaan Kreetan aurinkorannalta vuonna 1998, jossa montenegrolainen Radovan vuokrasi aurinkotuoleja turisteille. Työ vaati vitsailua ja myyntitaitoa, jotta tuolit menivät kaupaksi.

Radovan Bigovic on ollut Montenegrossa ainut suomea puhuva valtion virallinen matkaopas.

vaikka minusta Karjalassa olisi hyvä kaikkien käydä. Siellä paikat ovat vielä siinä kunnossa, kun suomalaiset ne aikoinaan luovuttivat, Päivi kertoo.

Viime lokakuussa Tilausmatkat lopetti 16 vuotta ajetun vakiovuoron Kuopiosta Pietariin, sillä se ei ollut kovin kannattava. Aiemmin poistui Pietari-Tampere-vakiovuoro, kannattamattomana sekin.

Yllättävän sattuman kautta kuopiolaisille

Eräänä päivänä rannalle ajoi oranssi bussi.

Radovan otti matkustajat vastaan tuttuun tapaan hymyillen, mutta miehen yllätykseksi koko bussillinen turisteja käveli kylmästi hänen ohitseen. Kukaan ei tuolia tarvinnut.

– He olivat kuin sotilaita! Ihmettelin, keitä nämä ihmiset ovat.

Myöhemmin Radovanille selvisi, että oranssi bussi oli täynnä suomalaisia. Mukana oli myös Radovanin tuleva vaimo Päivi.

Sangon avulla polttoainetta Ensimmäisen kotiseutumatkan Eero Moilanen teki ryhmän kanssa Laatokan Karjalan Kurkijoelle vuonna 1989. Tuolloin paikkakunnalla ei ollut huoltoasemaa, eikä polttoainetta näyttänyt saavan muutenkaan mistään. Moilanen

kertoi tämän miliisille, joka sanoi, että aja perässä. Bussi seurasi virkavaltaa paikallisen kolhoosin autovarikolle. Siellä miliisi imaisi kuorma-auton tankista polttoainetta letkulla ensin sankoon ja siitä ratin avulla bussin säiliöön.

– Matka onnistui alkuhämmennyksien jälkeen loistavasti ja tästä alkoi varsinainen suuri kotiseutumatkojen buumi Laatokan Karjalaan sekä Kannaksen Karjalaan, Eero Moilanen kertoo.

RASKASSARJA • 43

s, p udot u s a la tä on jy rkkä el ti to is . ia or k u V un K otor in k a up jo ss a näky y

e a u to n lava ll u s k u or m aa st la n a m Kiv ik u or a pu u haa . a on ra sk a st käsi n lapio ll

Ta ra-si lt a ra ke n n etti in v u o n n a aja e ss a nä 1940 eikä y v ie läkää si lle n li ike n n e ra sk a a n li m e rkkiä, jo ike nte e n a k a kie ltäis jo n . i

Meri, lämpö ja hiekkarannat kiinnostavat suomalaisturisteja myös Montenegrossa.

KUVA TILAUSMATKOJEN ARKISTO

Renault on vuosimallia 2005, ja sillä on ajettu noin 260 000 kilometriä.

– Se oli ensikohtaamiseni suomalaisten kanssa. Heidät voi tulkita väärin. Oikeasti suomalaiset ovat ystävällisiä. Olen nyt asunut Suomessa parikymmentä vuotta ja viihdyn hyvin. Meillä on Päivin kanssa kolme tytärtä.

Radovan suoritti Suomessa ja Montenegrossa matkaoppaan ammattitutkinnon, ja kun Finnair avasi suoran lennon Montenegron naapurimaan Kroatian Dubrovnikiin, palaset loksahtivat kohdalleen.

– Ensimmäisen matkan teimme Montenegroon jo lokakuussa vuonna 2010. Olimme silloin ensimmäisiä suomalaisia matkanjärjestäjiä, mutta sen jälkeen on kilpailijoita tullut joka vuosi lisää.

– Pikkubussin ostimme muutama vuosi sitten. Se maalattiin ja huollettiin. Auto oli ollut kalastajan käytössä, mutta hän ei ollut tarvinnut juuri takapenkkejä, jotka ovat kuin uudet, Radovan sanoo ja painaa kytkintä. Se klompsahtaa ylös. Radovanin mielestä liian hitaasti, mutta paikallisessa merkkihuollossa ei kytkimestä löytynyt mitään vikaa, vaikka Radovan valitti asiasta monta kertaa.

– Lopulta vika löytyi ja korjaus maksoi 260 euroa. Auto on muuten ihan hyvä, mutta kaipaisin isompaa moottoria, tässä on vain noin 74 kW. Vauhti pysähtyy kuin seinään kolmosvaihteen jälkeen.

Matkustajat eivät ole autosta valittaneet, vaan moni on kokenut pienten ryhmien retket ainutlaatuisiksi. Onhan ratissa paikalliset tiet ja tavat tunteva opas.

Ylämäkeä Renault Traficilla riittää ajettavaksi, sillä Montenegron pinta-alasta on yli 85 prosenttia vuoristoa. Maa tunnetaan siitä, ettei siellä ole moottoritietä, mutta tilanne on muuttumassa. Pääkaupungin lähelle ollaan tekemässä 48 kilometrin pätkä moottoritietä.

Se maksaa noin 850 miljoonaa euroa, sillä vuoristoinen maa vaatii siltoja ja tunneleita.

Tilausmatkojen bussi on tuttu näky Pietarissa.

Renault kurvaa Herceg Novia reunustavan joen yli, laskeutuu mäkeä ja pysähtyy valkoisen kolmekerroksisen rakennuksen kohdalla, jossa on kuusi huoneistoa. Takapihan aidan takana virtaa joki, joka yhtyy mereen melkein talon luona.

Kuopiolaisten matkailubusiness laajenee.

– Hankimme tämän juuri vuokrattavaksi ympärivuotisesti, Radovan sanoo.

Montenegrossa turistisesonki kestää puoli vuotta, mutta Bigovicit ovat järjestäneet matkoja vain neljänä kuukautena. Pikkubussille se tarkoittaa kahdeksan kuukauden lepoa vuodessa hotellin parkkipaikalla.

– Montenegron vuoristossa on myös laskettelukeskuksia. Olemme pohtineet, että voisimme järjestää niille laskettelumatkoja, mutta se vaatisi lentoyhteyttä myös talvisin. ■

KUVA TILAUSMATKOJEN ARKISTO

Radovan kertoo montenegrolaiskuskien arvostavan Setraa, mutta koti-Suomessa Tilausmatkat luottavat Scanioihin.

Tilausmatkat Oy / Matka-Moilanen • matkatoimisto ja linja-autoliikennöitsijä • järjestää matkoja mm. Viipuriin, Pietariin, Karjalaan, Kostamukseen, Tallinnaan, Pärnuun, Montenegroon ja Kanariansaarille.

• oli yksi ensimmäisistä matkatoimistoista Suomessa, joka järjestää hyvinvointimatkoja.

• käytössä noin 15 erikokoista bussia.

RASKASSARJA • 45

Raskaan sarjan uusi mestari – Teboil Super HPD ECV 5W-40 ! s u utu

U

Lataa esite Entistä suorituskykyisempi moottoriöljy Kehitimme uuden raskaan kaluston moottoriöljyn. Uusi täyssynteettinen Teboil Super HPD ECV 5W-40 on suunniteltu erityisesti vaativaan työkonekäyttöön. Laajan viskositeettialueen johdosta se on superluokan valinta moottoreihin, joita käytetään äärimmäisen rasittavissa olosuhteissa. Valmistuksessa on käytetty uusimman teknologian perusöljyjä ja lisäaineita. Teboil Super HPD ECV 5W-40 on yhteensopiva nykyaikaisten pakokaasun jälkikäsittelylaitteiden kanssa, ja se soveltuu kattavasti kaikenikäisille raskaan kaluston dieselmoottoreille.

www.teboil.fi

Lue lisää osoitteesta www.teboil.fi tai soita meille numeroon 020 4700 916.

KUVA ROCLA

WWW.LAZERLAMPS.COM

Roclan Humanic²-monitietyöntömastotrukit nostavat erikoisemmatkin kuormat uuden mastoteknologian ja passiivisen huojunnaneston ansiosta kymmeneen metriin asti.

Roclan uusi trukki on leveiden lastien asiantuntija

P

alkitun Humanic²-trukkimalliston uusi monitietyöntömastotrukki on leveiden ja erikoisten lastien siirtäjä, joka kulkee myös kapeissa ja ahtaissa tiloissa. Roclan uutukaisessa on kuusi monisuuntaista ohjaustapaa, monipyöräohjaus ja kuljettajan ajo- ja lastinkäsittelytapaan hallitusti mukautuva ajojärjestelmä. Trukin suunnittelun perustana on ollut luoda paras mahdollinen käyttäjäkokemus kuskille.

Trukin ohjaustapoja ovat: eteen- ja taaksepäin, sivuttain, vinottain ja rotaatio. Uutena ovat lisäksi monipyöräohjaus ja automaattinen vaihto normaalin ja sivuttaisajotoiminnon välillä ilman pysäytystä. Käyttäjä voi säätää koneen nopeutta, kiihtyvyyttä ja jarrutusta käyttökohteen tai ajokokemuksen mukaisesti kahden esiohjelmoidun asetuksen avulla.

Monitietyöntömastotrukin jokainen pyörä ohjautuu itsenäisesti ja kääntyy 360 astetta oman ohjausmoottorin, säätimen ja jarrutusjärjestelmän ansiosta. Tämä lisää trukin ohjautuvuutta, tarkkuutta ja nopeutta.

Pyörät kääntyvät trukin rungon sisäpuolella suojassa mahdollisilta törmäyksiltä. Erikokoisten ja leveidenkin kuormien käsittelyä helpottavat haarukoiden asetinlaite ja kallistustoiminto.

Humanic²-trukissa on mukautuva ajo- ja ohjausjärjestelmä uudella käsinojalla, 360° sähköisellä ohjauksella, värinäytöllä ja polkimilla. Ergonominen ja säädettävä käsinoja ja sormien luonnollista liikettä mukailevat maston ohjaimet lisäävät työskentelymukavuutta.

Kirkas ja terävä värinäyttö kertoo trukin tilasta symboleilla ja aika usein käyttäjän omalla äidinkielellä. Kielivaihtoehtoja on nimittäin 27. Näyttö myös opastaa käyttäjää trukin toiminnoista, mikä helpottaa etenkin uusien kuljettajien perehdyttämistä.

Trukin polkimet on sijoitettu pieneen kulmaan lattiasta, joten käyttäjän jalka lepää ajaessa mukavassa asennossa. Se vähentää nilkkaan kohdistuvaa rasitusta. Matala istuinkorkeus, tilava askelma ja tukevat käsikahvat helpottavat trukkiin nousemista ja poistumista. Automaattinen kaarrehidastus vakauttaa trukkia kurveissa. ■

”

Uutta ovat monipyöräohjaus ja automaattinen vaihto normaalin ja sivuttaisajotoiminnon välillä ilman pysäytystä.

LET THERE BE LIGHT Lazer LED-lisäkaukovalot ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet paremmuutensa niin tieliikenteessä, rallissa kuin radallakin.

SEE MORE | GO FASTER | GO FURTHER MYYNTI RASKASSARJA-KETJU KAUTTA MAAN

WWW.RASKASSARJA.FI/VERKKOKAUPPA MADE IN THE UK

/LAZERLAMPS

/LAZERLAMPS

Rami Peiponen valittiin puheenjohtajaksi

Ratakuorma-autokilpailut jatkuvat heinäkuussa Kemorassa

48 • RASKASSARJA

Ratakuorma-auton ohjaamon mittaritaulu.

Peiposen sponsoreina ovat muun muassa Raskassarja-ketjuun kuuluvat Ikaalisten Autovaruste ja Autovaraosa Lintusyrjä.

Teksti ja kuvat SARI JÄRVINEN

S

illä aikaa, kun Mika Mäkinen paineli Isossa-Britanniassa Sisulla ratakuormaautosarjan BTRC-sarjan osakilpailuvoittoon, hänen toinen kilpa-autonsa paistatteli päivää Rami Peiposen pihalla Niinijoella, Loimaalla. Iveco odotti maaliskuun viimeisellä viikolla loppusilausta, jotta Peiponen pääsee sen rattiin metsästämään Suomen ratakuorma-autokilpailujen mestaruutta Kemorassa.

– Mikan Iveco on hyvä ajettava. Alusta ratkaisee kilpailuissa, vaikka on tietysti tehollakin merkitystä. Mitä jäykempi on auto, sen vähemmän se kallistelee kurveissa ja sitä nopeammin niistä pääsee läpi, Mad-Croc Racing Mäkistä edustava Peiponen toteaa.

Auton lisäksi Peiposella on hyvä huoltomies.

Entinen ratakuorma-autokilpailija ja Raskassarja-ketjuun kuuluvan Ikaalisten Autovaruste Oy:n Raine Vikman on lupautunut huoltamaan sen, mitä Kemoran asfaltilla menee rikki.

Auton lisäksi Mäkinen jätti Peiposelle vanhan pestinsä Race Trucks Finland ry:n puheenjohtajana.

– Olen ajanut aiemminkin kilpaa ratakuorma-autoilla, mutta yhdistyksen puheenjohtajana en ole ollut.

Leppoisalta ja mukavalta hommalta tuo vaikuttaa.

Tuleva kausi ajetaan kutakuinkin samalla mallilla kuin viime vuosi. Kilpailut ovat kolmena viikonloppuna Kemorassa, ja ensimmäisenä lauantaina ovat aika-ajot, mutta toiseen lähtöön lähdetään käänteisessä lähtöjärjestyksessä. Ensimmäisenä maaliin tullut aloittaa seuraavassa lähdössä viimeisestä ruudusta.

– Se on yleisölle mielenkiintoisempaa katsottavaa. Muuten ajetaan peräkkäin kuin köyhän talon porsaat, eikä ohituksia paljon ole.

Tulevaisuudessa ratakuorma-autoilun ystäville saattaa olla luvassa entistä enemmän katsottavaa, sillä Iitin kuntaan suunnitellaan KymiRing-moottoriurheilurataa.

– Meille on vähän lupailtu, että ratakuormaautoilijat pääsisivät sinne ajamaan.

Maaliskuun lopulla kilpailuihin ilmoittautuminen oli vielä kesken, mutta Peiponen arvelee ainakin Jarmo Kinnusen, Jarkko Savijärven ja Sulo Koivuniemen tulevan radalle.

Koivuniemellä on allaan Peiposen vanha auto, jolla niinijokelainen ehti ajaa vain yhden kisan vuonna 2015. Matka katkesi silloin moottoririkkoon.

– Mika tarjosi sen jälkeen omaa autoaan minulle ajettavaksi. Hän on auttavainen ihminen.

Suomessa pyörivät kilpailuissa pitkälti samat autot. Enemmänkin niitä on, saataisiin vain ne takaisin radalle. Nykyään ratakuorma-auton voi saada jo 5 000 eurolla, joten kynnys tulla mukaan ei ole suuri.

Jos isoja huoltoja ei tarvitse tehdä, suurin menoerä kilpailuissa muodostuu rengaskuluista ja polttoaineesta. Lisäksi tulee kilpa-auton kuljetus kisapaikalle, joka tapahtuu toisella kuorma-autolla.

Peiponen pitää Kemoran rataa mukavana paikkana ajaa. Kierrosajat ovat siellä Alastaron rataan verrattuna noin kymmenen sekuntia nopeammat.

– Kun kuorma-autot lähtevät radalle, katsomossa on eniten väkeä. Se on mukavaa. Toisaalta voi tietysti olla, että katsojamäärä johtuu meidän monista huoltomiehistämme, Peiponen hymyilee.

Viime vuonna niinijokelainen jäi hopealle, voitto jäi harmittavasti vain seitsemän pisteen päähän. Ero tuli hylkäyksen takia, sillä Peiposen autosta katosi päävirta kesken kisan. Iveco hyytyi vaarallisesti keskelle kurvia. Peiponen päätti tehdä sen minkä voi auton siirtämiseksi pois muiden tieltä.

– Nousin ulos autosta, kävelin laittamaan päävirran päälle ja jatkoin matkaa. Niin ei saisi tehdä kesken kilpailua, mutta luulin, että lähtö oli keskeytetty, vaikka ei se ollut.

Vaikka Peiponen jäi hopealle, voittopokaali on ollut talven hänen olohuoneessaan. Mestaruuden voittanut Johan Hemming ei ole ehtinyt pystiään hakea. ■

Ratakuorma-auto­kilpailut, Kemora 2017 Rami Peiponen kannustaa myös uusia ajajia tulemaan mukaan ratakuormaautokilpailuihin.

• 8.-9.7. neljä lähtöä • 15.-16.7. rata-SM-kilpailun yhteydessä kaksi lähtöä • 12.-13.8. neljä lähtöä

RASKASSARJA • 49

mobildelvac.fi

Luotettava öljy raskaan sarjan liiketoimintaan.

Pitkä moottorin käyttöikä

Polttoainetalouden potentiaali

Pidennetty öljynvaihtoväli

Pakokaasujärjestelmän Suorituskyky matalassa suojaus lämpötilassa

Parannettu moottorisuojaus

©2013 Exxon Mobil Corporation Mobil Delvac ja ExxonMobil -logot ovat Exxon Mobil Corporationin tai jonkin sen tytäryhtiön rekisteröityjä tavaramerkkejä.

Termiä ”ExxonMobil” käytetään ainoastaan selkeyden vuoksi, ja sillä voidaan viitata Exxon Mobil Corporationiin tai sen tytäryhtiöihin. Muut logot ja tavaramerkit ovat omistajiensa omaisuutta.

KUVA jONATHAN REEVES

Kakkosdivisioonaa ajavalla Mäkisellä on Pembreyn osakilpailun jälkeen yhä kaikki mahdollisuudet sarjan voittoon.

Mäkinen menetti johtopaikkansa Britanniassa

M

ad-Croc Racingin Sisu-kuljettaja Mika Mäkinen menetti yhteispisteiden ykköstilansa ratakuorma-autojen Britannian avoimessa mestaruussarjassa (BTRC) Pembreyn moottoriradalla ajetun viikonlopun jälkeen.

Sitä ennen Mäkinen hallitsi Brands Hatchin moottoriradalla käytyä BTRC-sarjan avausta suvereenisti. Neljästä startista Mäkinen voitti kolme, oli kerran toinen ja kellotti jokaisessa lähdössä kilpailun nopeimman kierrosajan.

– Kaikki toimi hienosti. Auto pelasi, kuten huoltokin. Meillä on hyvä porukka täällä. Vähän jäi harmittamaan se yksi toinen sija. Lähdin ruudusta 13 ja olin kahdeksan kierrosta ennen maalia jo sekunnin päässä kilpailua johtaneesta kaverista, kun kisa keskeytettiin punaisella lipulla. Ei sille voinut mitään, Mäkinen sanoo.

”

Se oli vitsi koko homma. Edellä ajavat autot savuttivat, ja se katsottiin minun syykseni”, Mäkinen sanoo.

Suomalaiskuljettajan vauhti Brands Hatchin lyhyellä niin sanotulla Indy-radalla oli koko viikonlopun hurjaa. Auralaisen nopeimman kierrosajan 1:01,996 keskinopeus nousi 112,88 km/h, vaikka Sisun huippunopeus on rajoitettu 159 kilometriin tunnissa.

BTRC-sarjaa ajetaan käänteisessä lähtöjärjestyksessä.

– Kun täällä pärjää, niin joutuu heti takariviin. Ensimmäistä lähtöä lukuun ottamatta sain startata jokaiseen lähtöön kaikkien muiden takaa. Kun ruudukossa on tusinan verran isoja autoja edessä, niin siinä sai ihan tosissaan ajaa, jotta pääsi kärkeen.

Mäkinen hämmästeli kanssakilpailijoiden ajolinjoja. Jopa kierroksella ohitettavat peittelivät edessä sen minkä ehtivät.

– Kyllä kaverit kokeilivat peitellä joka paikassa. Kun eivät ajaneet suoraa, niin pääsin melko helposti muun muassa lähtösuoralla heistä ulkokautta ohi. Ulkolinjaa ajaessani sain heihin verrattuna paljon paremman ulostulovauhdin.

Ja eihän sitä kenenkään perässä viitsi ajella, Mäkinen hymyili kolmannen voittonsa jälkeen.

Auralaisen osakilpailu Pembreyssä ei sen sijaan sujunut yhtä hyvin. Viikonlopun viidessä startissa Mäkinen keskeytti kaksi ensimmäistä, ajoi kolmessa seuraavassa lähdössä sijat kaksi, kaksi ja viisi.

Mäkinen ajoi Pembreyn 2,5 km mittaisella moottoriradalla lauantain aika-ajossa toiseksi, jonka jälkeen ongelmat alkoivat.

– Lauantaina moottorin suuttimet hajosivat jo ensimmäisen kisan ensimmäisellä kierroksella enkä päässyt toiseen starttiin mukaan lainkaan.

– Sunnuntain kisat olivat oma lukunsa. Ensimmäisen startin voitin, mutta minulle lätkäistiin 10 sekunnin aikasakko ylinopeudesta, minkä seurauksena jäin kolmen sekunnin erolla toiseksi.

– Kakkoslähdössä olin taas toinen ja johdin viikonlopun viimeistä lähtöä, kunnes sain varikon läpiajorangaistuksen auton liiallisesta savunmuodostuksesta. Se oli vitsi koko homma.

Edellä ajavat autot savuttivat, ja se katsottiin minun syykseni.

Mäkinen mekaanikkoineen ei tehnyt Sisuun ratavarikolla mitään muutoksia, mikä kelpasi tuomaristolle.

– Emme koskeneet säätöön, koska siihen ei ollut mitään tarvetta. Ajoin radalla ja ”savutus” kelpasi sen jälkeen tuomaristolle. Melkoista pelleilemistä. Teemme vastalauseen kohtelustani, tuomariston pakeille kiirehtinyt Mäkinen totesi viimeisen startin jälkeen.

BTRC-sarjan neljä seuraavaa mestaruusosakilpailua ajetaan 3.-4. kesäkuuta Britannian nopeimmalla moottoriradalla Thruxtonissa Englannissa. ■

RASKASSARJA • 51

OSASTO

D-206

KUVA MERCEDES-BENZ

www.raskasosa.com

Mercedes-Benz Tourismo RHD ensiesittelyyn lokakuussa

M

ercedes-Benz aikoo valmistaa uutta Tourismo RHD:tä neljää eri mallia ja kolmea eri koripituutta alle 12-metrisestä aina 14-metriseen saakka. Moottorivaihtoehdot alkavat kompaktista ja kevyestä 6-sylinterisestä Mercedes-Benz OM 936 -rivimoottorista, jonka iskutilavuus on 7,7 litraa. Se tuottaa 260 kW (354 hv) tehon. Moottorimalliston huipulla on tuttu 10,7-litrainen OM 470 -moottori, josta tehoa löytyy 335 kW (456 hv). Busworld Kortrijk -messuilla lokakuussa Belgiassa esiteltävään Tourismoon on lisäksi tarjolla kaksi ohjaamovaihtoehtoa. Auton matkustamoa voidaan yksilöidä tilaajan ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti.

Tarkasti hiotun aerodynamiikan ansiosta ilmanvastuskerrointa kuvaava Cd-arvo on 0.33. Hyvä aerodynamiikka mahdollistaa polttoaineenkulutuksen ja päästöjen pienentämisen. Kulutusta voi vähentää edelleen lisävarusteena ensi kertaa Tourismoon saatavalla PPC-vakionopeussäätimellä (Predictive Powertrain Control).

Vakiovarustukseen kuuluvien turvavarusteiden lisäksi tarjolla on lisävarusteena Active Brake Assist 3 -hätäjarrutusjärjestelmä (ABA 3) – yksi ensimmäisistä linja-automallistoissa. ABA 3 tunnistaa paitsi auton edessä liikkuvat mahdolliset esteet myös pysähtyneet ajoneuvot ja käynnistää tarvittaessa voimakkaan hätäjarrutuksen.

Mikäli onnettomuus kuitenkin tapahtuu, patentoitu Front Collision Guard (FCG) tarjoaa suojan kuljettajalle ja etumatkustajalle. Auton rakenteellinen lujuus täyttää jo nyt tulossa olevan ECE-R 66.02 -standardin vaatimukset. ■

Raskaan kaluston varaosat & korjaamo Varaosamyymälä: Paljetie 1, Rovaniemi p. 016-345 252 ma-pe 8.00-17.00 la 9.00-13.00 Varaosapäivystys p. 0500-500 252

KOULUTUKSET 2017 ADR-täydennyskurssi, yhdistetty

Huittinen 20.-21.5.2017 Huittinen 22.-23.5.2017 Yhdistetty täydennyskurssi on kaksi päivää, uusitaan kaikki luokat (kappaletavara ajolupa ja/tai säiliö).

ADR-täydennysperuskurssi

Korjaamo: Ahjotie 31, Rovaniemi p. 040-6800 209

Huittinen 20.5.2017 Huittinen 22.5.2017 Täydennysperuskurssi (9 h, yksi päivä), uusitaan kappaletavara ajolupa (ei luokkia 1 ja 7).

Työturvallisuuskorttikoulutus

Huittinen Huittinen Työturvallisuuskoulutus, peruskurssi (8 h, yksi päivä)

13.5.2017 29.5.2017

Tieturva I-koulutus

19.5.2017 27.5.2017

Tietoturva I-koulutus, (8 h, yksi päivä)

Huittinen Huittinen

Koulutusohjelmat hyväksytty kuljettajien jatkokoulutukseen.(ei E1, E7, tulityö)

Ajokorttiluokan C:stä CE:hen koulutus yhteistyössä Autokoulu Liikenneakatemian kanssa.

ADR-Koulutus Timo Kallionpää Oy

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 040-5924455 tai timo.kallionpaa@adrkoulutus.com tai www.adrkoulutus.com

Taksin kuljettajien ammattipätevyyskoulutus

RASKASSARJA • 53

Lapin yliopistossa pohditaan:

Huoltoasemille liikuntapaikkoja Teksti TIMO REHTONEN, kuvat ILKKA KETTUNEN

S

aapuminen huoltoasemalle. Ovi auki, pihalla pientä venyttelyä, tupakka palamaan. Rekan tarkastelua. Sisälle syömään. Mielessä ajatus, että terveellisestikin voisi syödä, mutta jos kuitenkin tänään tilaisi jotain rasvaisempaa. Omaan pöytään istumaan.

Raskaan liikenteen kuljettaja, kuulostaako tutulta? Saattaa olla, sillä Liike-Tauko-hankkeen havainnoijien mukaan suurin piirtein näin kuljettajat toimivat saapuessaan huoltoasemalle tai liikennekeskukseen tauolle.

Havainnoijat kysyivät kuljettajilta myös heidän suhteestaan ravintoon ja liikuntaan.

– Tiedettiin paljon ravinnon merkityksestä, mutta käytännössä, hampurilaisaterian äärellä, selitettiin, että juuri nyt on poikkeustilanne.

Taukoliikunnan harjoittamiseen ei katsottu olevan aikaa, mutta toisaalta moni istui ruokailun jälkeen vielä 15 minuuttia rekan hytissä, jotta tauko tuli täyteen, suunnittelija Katja Lindholm kertoo.

mutta toinen puoli kokee taukojen rytmityksen stressiä ja kiirettä tuovana tekijänä. Nähdään, että työn tahti ja aikataulut ovat kiristyneet koko ajan, eikä joustonvaraa ole niin kuin aikaisemmin. Paperilla ajon jaksottaminen näyttää siis hyvältä, mutta ei toimi välttämättä käytännössä.

Lapin yliopiston johtaman ja Tekesin osaksi rahoittaman Liike-Tauko-hankkeen tavoitteena on kehittää tieliikenteen taukopaikkojen palveluita siten, että ne tukisivat kuljettajan ajovireyttä, työhyvinvointia, jaksamista ja liikenneturvallisuutta. Tutkimusta on tehty havainnoimalla ja haastattelemalla ammatti- ja matkailuliikenteen kuljettajia. Nettikyselyyn saatiin peräti 1 500 vastausta, joiden analysointi oli maaliskuussa kesken. Projektipäällikkö Raimo Jänkälä kertoo, että sana ”kiire” tuli vastaan monessa vastauksessa.

– Ajoaikalainsäädäntö rytmittää taukoja.

Puolet haastatelluista näkee sen hyvänä asiana,

Mutta takaisin liikuntaan. Nettikyselystä saamiensa vastausten pohjalta Lapin yliopiston tutkijat ja Savonia-ammattikorkeakoulun muotoilijat suunnittelivat ja toteuttivat liikuntakulmauksen prototyypin, Liikulman, joka sijoitettiin muutaman kuukauden ajaksi kuljettajien arvioitavaksi Mäkipeuran St1-huoltoasemalle Tervolaan. Kuljettajilta kysyttiin paikan päällä, mitä mieltä he ovat venyttelyyn, verryttelyyn ja virkistäytymiseen suunnitellusta taukoliikuntapaikasta.

– Monet nuoremmat kuljettajat olivat sitä mieltä, että koska he liikkuvat paljon muutenkin, he eivät koe liikuntapaikkaa juuri itselleen

Hankkeessa onkin matkan varrella taukoliikunnan lisäksi syvennytty tarkastelemaan erilaisia stressin syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta tehdään myös unen ja levon määrästä.

– Työhyvinvointinäkökulmasta katsottuna on tärkeää miettiä, miten taukopaikkoja voitaisiin hyödyntää osana kuljetusyritysten työhyvinvointisuunnitelmaa, jolloin niitä voitaisiin käyttää samalla tavoin kuin kiinteiden työpaikkojen kuntosaleja. Jotta työhyvinvoinnin edistäminen ei olisi ole pelkästään kuntosalilippujen jakamista ja virkistäytymispäivää kerran vuodessa, täytyisi koko toimintajärjestelmä miettiä uusiksi, Jänkälä sanoo.

Tervolan Mäkipeuran St1-huoltoasemalle sijoitettiin liikuntakulmaus kokeilun ajaksi.

54 • RASKASSARJA

tarpeelliseksi. Usean vanhemman kuljettajan mielestä taukoliikuntapaikan käyttäminen tuntui puolestaan hieman huvittavalta, jopa nololta ajatukselta. Molemmat ryhmät kuitenkin suhtautuivat kaikesta huolimatta ideaan erittäin positiivisesti. Sanottiin, että tällainen taukoliikunta olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten.

Venyttäviä, selkärangan avaavia ja liikunnallisia toimintoja kaivattiin, koska esimerkiksi vaikka nuoremmat kuljettajat kertoivat liikkuvansa paljon vapaa-aikanaan, hekin olivat huomanneet istumatyöstä johtuvia vaivoja syntyneen.

– Kun puhutaan taukoliikunnasta, se saatetaan mieltää kuntosalityyppiseksi hikiliikunnaksi, mutta siitä ei ole kysymys. Tarkoituksena on, että kehoa avataan ja virkistetään muutaman minuutin ajan tauon yhteydessä. Tärkeää on tietysti, että liikkumaan pääsee taukopaikalla helposti.

Siitä, pitäisikö liikuntapaikan olla esillä vai suljetussa tilassa, ei oltu yksimielisiä. Joidenkin mielestä tila voisi olla ruokasalin yhteydessä, toiset halusivat liikuntapaikan pois näkösältä.

– Enemmistö rekkakuskeista kaipasi yksityisyyttä, heidän mielestään liikuntapaikka voisi olla rahtaritiloissa tai ainakin alueella, mistä ei olisi suoraa näköyhteyttä muihin ihmisiin, Katja Lindholm kertoo.

Liike-Tauko-hankkeen seuraavassa vaiheessa selvitetään Liikulman kaupallisia edellytyksiä. Tähän asiantuntijuuttaan antavat muun muassa hankkeessa mukana olevat liikuntalaitteiden valmistajat ja huoltoasemayrittäjä.

Hankkeen loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2017. ■

KUVA BOSCH

LAATUTUOTTEITA RASKAAN SARJAN AMMATTILAISILLE 5 tulevaisuuden autotrendiä Boschin mukaan seuraavat asiat ovat vakiona tulevaisuuden ajoneuvoissa:

1. Hälytys väärään suuntaan ajavista kuljettajista Pelkästään Saksassa tienkäyttäjiä varoitetaan väärään suuntaan ajavista Laadukkaat raskaan kaluston veto-varoikuljettajista noin 2 000 kertaa vuosittain. Radion kautta kuultava tus tulee usein liian myöhään, koska kuljettaja saattaa ehtiä ajaa väärään pyörästöt ja varaosat suuntaan jopa noin 500 metrin matkan – pahimmassa tapauksessa jarrujärjestelmiin kohtalokkain seurauksin. Pilvipohjainen ratkaisu voi varoittaa sekä kuljettajaa itseään että läheisyydessä liikkuvia ajoneuvoja kymmenen sekunnin kuluessa väärään suuntaan ajon alkamisesta.

2. Ennakoiva diagnostiikka Kun järjestelmä analysoi auton toimintaa ja tekee ennusteita tärkeimpien komponenttien kunnosta, kuljettaja saa tiedon kuluneesta osasta ennen kuin hän jää autoineen tien päälle.

Muun muassa näitä tunnettuja laatumerkkejä saat Raskassarja-ketjun myymälöistä

RASKASSARJA

Digipiirturin paperi

Korkealaatuisia ilmastointikompressoreita ajoneuvoihin ja työkoneisiin

3. Yhteisöpohjainen pysäköinti Pysäköimisestäkin tulee jatkossa yhteisöllistä toimintaa. Tulevaisuudessa autot tunnistavat ja mittaavat tien reunaan pysäköityjen autojen välejä ohi ajaessaan, ja tieto välittyy digitaaliselle pysäköintikartalle. Näin syntynyt digitaalinen pysäköintikartta on alueen läheisyydessä liikkuvien autojen käytettävissä, ja kuljettajat voivat ajaa suoraan vapaalle paikalle.

4. Henkilökohtainen avustaja Kuljettajat voivat äänikomentojen avulla hallita kalenteriaan, etsiä erilaisia tietoja tai säätää älykoodin laitteita ajaessaan. Assistentti oppii käyttäjän tavat ja mieltymykset ja pystyy siten tarjoamaan ajan kuluessa entistäkin parempaa tukea arjen hallintaan.

TELIPUKIT Scaniaan ja Volvoon

5. Ohjelmistopäivitykset Jo nykyään älypuhelinten päivitykset hoidetaan pilvipalvelun avulla.

Uudet ominaisuudet voidaan lisätä myös autoon sen seisoessa parkissa – salattuna ja suojassa hakkereilta.

926 PEKANT-OSARATAS OY E8

Kemi-Tornion lentoasema

Korjaamotie 2

E75 LIITTYMÄ 39

Paattionlehdon hautausmaa PAATTIO

TUKIKOHTA MERI-LAPPIIN

Iso aidattu piha, gsm-portti, asuin-/toimistotiloja tarpeen mukaan.

Moottoritien välittömässä läheisyydessä.

E4

926

Unitruck - Turvallisuutta ja näkyvyyttä matkasi varrelle Kattava valikoima laadukkaita peilejä ja peilien osia nopeasti huippuhintaan!

Lisätietoja: 0400-692707 / Hannu 040-8651214 / Matti RASKASSARJA • 55

TUOTTEITA MYYVÄT RASKASSARJALIIKKEET KAUTTA MAAN www.raskassarja.fi TYÖKALUSARJA 101-os.

3-toiminen RUISKUPISTOOLI + 22,5 m VENYVÄ LETKU

• hylsyavainsarja 1/4” & 1/2” • isossa sarjassa 8-32 mm hylsyjä, kiintoavaimia, räikkävääntimiä ym.

• ikuinen materiaalitakuu T46184

• kastelu- ja pesuletku pikaliittimillä, laajentuu kolminkertaiseksi • ruiskupistoolin vesisuihku säädettävissä portaattomasti FX325 + T58822

159

00

2900 PUHDISTUSLIINA MULTI 80 kpl 4x4

• pakkauksessa 80 liinaa • puhdistaa maalin, liiman, PU-vaahdon, silikonin, tiivisteaineen, öljyn ja lian • antibakteerinen tuote tappaa yli 99,9% bakteereista • sisältää käsienhoitoaineina aloe veraa, e-vitamiinia, lanoliinia ja glyserolia BW2410

MUTTERIVÄÄNNIN 3/4”

190 / PARI

TYÖSORMIKKAAT latex-pinnoitteella

• polyesterkäsine, jossa latexkämmen • koot 9/X, 10/XL, 11/XXL PM1129, PM1130, PM1131

• kierrosnopeus 4 500 rpm (kuormittamaton) • suurin vääntömomentti 1 220 Nm • paineilmakäyttöinen • kaksoisvasaramekanismi • työskentelypaine minimi 6,3 bar • ilmankulutus keskim. 226 l/min MV556034

279

00

SUPERTARJOUS!

9

90

Katso Big Wipe!

Työmies tarvitsee meitä!

Uretaanipurkkini on räjähtänyt pakettiautooni.

Vain Big Wipes 4x4 voi pelastaa!

Olen jo menossa Power Spray - taisteluun!

Ha Ha Ha! Olen ilkeä uretaanihirviö.

Mikään ei voi irrottaa minua, kun purkki on räjähtänyt!

Arvaa uudestaan!

Testataanpa superimukykyistä Big Wipes 4x4 liinaa!

Miltä likaa irrottava 4x4 koostumus tuntuu, uretaanihirviö?

Kiitos Big Wipe!

Se uretaani oli kova pala purtavaksi.

Älä pelkää.

Käytä vain Big Wipes 4x4:ää lian puhdistamiseen.

Minä puhdistan kaiken ja hoidan kätesi kuntoon.

Minä katoan!

Viimeinenkin pisara!

Kunnes kohtaamme jälleen...

Ugh!

Hinnat voimassa 23.6.2017 saakka.

56 • RASKASSARJA

Pakina

KUVA HEIKKI VÄYRYNEN

Rohkeita miehiä

I

llalla metrossa oli liikkeellä vain miehiä. Asemien edustoilla parveili miehiä. Heillä oli rautatankoja, kiväärejä ja pistooleja. Nuorimmat hajottivat autoja ja kauppojen ikkunoita. Punaisen torin ympäristökortteleissa paloi valtavia tulia barrikadeilla, jotka oli rakennettu linja-autoista, kuormureista ja hiekkasäkeistä. Barrikadeilla päivystivät presidentti Boris Jeltsiniä vastustaneet kapinaporukat, kaikki kännissä.

Tomorrow you are going home, ääni sanoi, ja linja sulkeutui. Hotellin kaikki palvelut tiesivät minusta kaiken.

Puhelin soi uudestaan. Ajattelin, että Turun Sanomien ulkomaan iltatoimittaja soittaa. Naisääni sanoi, suomalaisella rekkamiehellä on sinulle asiaa. Puhelu tuli Suomen Moskovan-lähetystöstä.

Kaveri kertoi tarinansa:

Arbatin upeassa kauppakeskuksessa kaikui yksinäisten korkojen kopina, kun nuori nainen oli uskaltautunut kaupungille väkivallasta piittaamatta. Palasin iltamyöhään kaupungilta hotelli Inturistiin. Olin aamulla seurannut, baarin televisiosta, kuinka CNN:n suorassa lähetyksessä armeijan panssarivaunut ampuivat muutaman korttelin päässä parlamenttiin linnoittautuneita Jeltsinin vastustajia. Baari oli täynnä länsimaisia toimittajia ja heidän ympärillään parveilevia prostituoituja.

Olin eksynyt illalla kaupungilla ja kävellyt liian lähelle parlamenttitaloa. Armeijan katupartio paiskasi minut sivukadulla seinää vasten. Nuori kersantti tuikkasi konepistoolin kurkkuuni. Mumisin jotakin ja ennen kuin ehdin pelästyä, kersantti sanoi: ulkomaanpelle, vittuun siitä.

Menin hotellihuoneeseeni. Kun pääsin sisään, puhelin soi.

Do you want sex massage, naisääni sanoi. Maybe tomorrow, sanoin, kuten edellisenä ja sitä edellisenä iltana.

Ajoin elektroniikkalastia Moskova-joen rantakatua. Aseistautunut porukka pysäytti minut kahdeksalta. He sitoivat minut omiin nostoliinoihini. He paiskasivat minut jokeen.

Kun nousin pintaan, he ampuivat veteen ympärilleni. Yritin sukeltaa piiloon. Nousin pintaan. He ampuivat taas lähelleni. En pystynyt hengittämään, olin veden päällä tai alla. En tiedä, kuinka kauan se kesti. He nostivat minut ylös ja ryöstivät rekan. En tiedä kuinka kauan kuljin kaduilla. Mitä kello on? Yksitoista? Miliisipartio löysi minut ja toi suurlähetystöön, sain kuivat vaatteet.

Seuraavana iltana lähdin kotiin. Barrikadeilla paloivat tulet, mutta nyt niitä vartioivat Jeltsinin humalaiset kannattajat.

Vielä pitkään 1990-luvulla suomalaisia rekkoja ryöstettiin vähän väliä Venäjän teillä. Muutama rekkamies menetti henkensä. Rohkeita miehiä.

Aku Aittokallio

0207 119 862 0207 119 877

Nimitykset Kajon Kajonilla aloitti 1.3.2017 kalustojohtajana Tapani Eronen, jolla on vuosikymmenten aikana hankittu laaja ja monipuolinen kokemus henkilöautoista kuorma-autoihin. Hänen toimenkuvaansa kuuluu autojen hankinta-, huolto- ja korjausprosessien kehittäminen sekä muu kalustoon liittyvä hankintatoimi. Erityisesti tähdätään taksitoiTapani Eronen minnan 1.7.2018 tapahtuvan vapautumisen myötä avautuvien uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Skangas Skangas Oy:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Kimmo Rahkamon, 54. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 15.5.2017. Rahkamo on toiminut Skangasin hallituksen jäsenenä vuodesta 2014.

Kimmo Rahkamo siirtyy Skangasin johtoon tavaraliikenteen rautatieoperaattorin Fenniarailin toimitusjohtajan paikalta. Tämän lisäksi Rahkamolla on mittava kokemus johtotehtävistä öljy- ja kaasuteollisuudessa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Neste Oilin toimialajohtajana sekä Fortumin öljynjalostuksen hankintajohtajana.

58 • RASKASSARJA

– Nesteytetyllä maakaasulla on merkittävä kasvupotentiaali teollisuudessa, meriliikenteessä ja raskaassa maantieliikenteessä Itämeren alueella. Skangas on Pohjoismaiden johtava LNG-toimija, ja olen iloinen mahdollisuudesta johtaa yhtiötä ja vastata markkinoiden kasvuun, Kimmo Rahkamo sanoo.

Volvo Finland, Renault Trucks Autotekniikan insinööri (AMK) Ville Mamia on nimitetty Renault Trucksin tuotepäälliköksi 3.4.2017 alkaen.

Mamialla on autoalan kokemusta muun muassa korjaamon työnjohtotehtävistä ja teknisenä asiantuntijana toimimisesta vakuutusalalla. Viimeisimpänä työnään hän on toiminut kalustopäällikkönä helsinkiläisessä Ville Mamia kuljetusyrityksessä. Mamia vastaa muun muassa myynnin tuesta ja Renault Trucks -tuotekoulutuksista Suomessa.

Hänen työpisteensä sijaitsee Volvo Finland Ab:n/Volvo Group Trucksin toimipisteessä Vantaalla.

Kuljetus- ja maarakennusalan yritykset ja organisaatiot voivat lähettää tälle palstalle julkaistavia lyhyitä nimitysuutisia osoitteeseen toimitus@raskassarja.fi

Velmeri pysähtyi tankkaamaan Scaniansa. Huoltoaseman myyjä tuli säätämään mainostaulua.

– Te olette viimeinen, joka saa dieseliä vanhaan hintaan, myyjä sanoi.

– Laitetaan siinä tapauksessa myös tuo perässä oleva säiliö täyteen.

Näin tapahtui. Velmeri ajoi auton parkkiin ja meni sisälle kahville. Hän kysyi myyjältä.

– Paljonko on se uusi hinta?

– Kolme senttiä vähemmän kuin vanha.

Linja-autoliikennöitsijät ovat ottaneet internetin ja älypuhelimien myötä käyttöön uusia tapoja maksaa bussimatkoja. Laihialla eräs paikallinen yrittäjä kokeili vuoroa, jossa lippu maksetaan vasta, kun matkustaja poistuu bussista.

Vuoro jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Yksikään laihialainen matkustaja ei suostunut lähtemään pois bussista.

Hömötiainen lensi päin mustalaista. Lintu sai syytteen liihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– Kuinka vanha vaimosi on?

– 32-vuotias.

– Hän väitti juuri olevansa 28!

– Mutta hän oppi laskemaan vasta 4-vuotiaana.

Leif ja Dimitri istuivat huoltoaseman baarissa.

– Kuulitsie veliseni, ne puhuvat Helsingissä, että nelipäiväinen työviikko olisi tehokkuuden kannalta parempi kuin nykyinen systeemi.

Dimitri huokaisee, kastaa pullan palan kahviin ja toteaa: – Mie en kyllä niin pitkään työviikkoon suostuisi.

Kuohijoen vanha Kalle oli pitkään haaveillut pääsevänsä lentämään vanhanaikaisella avokoneella. Kun kaupunkiin saapui lentonäytöksen kalustoa ja lentäjiä, Kalle kinusi päästä kyytiin.

Avokoneen lentäjä ei suostunut, mutta Kalle oli sinnikäs. Lopulta lentäjä tuhahti: – Saat tulla vaimosi kanssa kyytiin lentonäytökseen, mutta sillä ehdolla, että ette häiritse minua. Koko lennon aikana en halua kuulla teiltä sanaakaan!

Kuohijoen pariskunta suostui ehtoihin ja kipusi kyytiin. Lentäjä kiihdytti, kone nousi, kieppui ja kaarteli. Teki lopuksi surmansilmukan.

Kun kone laskeutui maahan, lentäjä kiitteli Kallea, joka oli pystynyt olemaan hiljaa koko lennon ajan.

– Siinä kohtaa oli hilkulla, etten avannut suutani, kun vaimo putosi kyydistä, Kalle tokaisi.

Mitä eroa on Lapin kullalla ja Karhulla?

Karhu ei soittele perään.

Tyttö ja poika ovat kylvyssä. Tyttö katsoo uteliaana pojan pippeliä ja kysyy: – Saanko koskettaa?

– Et varmasti! Oma vikasi, kun olet hukannut omasi.

Teini-ikäinen Late valui olohuoneen sohvalla ja näpersi kännykkäänsä. Samaan aikaan pihalla hiippaili kaksi miestä, jotka murtautuivat perheen isännän autoon.

– Faija, sun autos vietiin, Late ilmoitti isälleen, joka tuli tunnin kuluttua kotiin.

Isä hiiltyi.

– Nyt vasta ilmoitat asiasta. Olisit tehnyt heti jotain!

– Älä ragee. Ei huolta. Mä sain sen auton rekisterinumeron ylös.

Vertti pääsi kuljetusyritykseen kesätöihin.

– Minkälaiset työajat täällä on, hän kysyi.

– Erittäin joustavat. Voit tulla koska tahansa ennen aamuseitsemää ja lähteä milloin tahansa neljän jälkeen, pomo totesi.

Velmeri ajoi kolhuisen jakeluautonsa korjaamolle.

– Mitä hurjia lommoja sinulla on autossasi? huoltamon pihalla ollut mies kysyi.

– Näetkö tuon portin?

– Kyllä.

– Minä en nähnyt.

– Kuulitko Kalle, ne aikovat tehdä autoista sellaisia, että kuljettaja voi äänikomennoilla hallita kalenteriaan.

– Tuskin toimii.

– Kyllä tekniikka alkaa sen pian mahdollistaa. Samalla kun ajat, voit pyytää autoa lisäämään kännykän kalenteriin, että viikonloppuna on kalareissu poikien kanssa.

– Ei muuten onnistu niin kauan kuin vaimo antaa kuuluvimmat äänikomennot etupenkiltä.

Kuohuaalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet luonnontieteen saralla läpimurron. Villeihin lajeihin aiemmin virheellisesti luokiteltu hyttynen on todettu kesyksi. Tutkimusten mukaan se syö jopa kädestä.

Pelimiehet

RASKASSARJA • 59

• Taukopaikka • KUVA ARI LASSILA

Tiedätkö?

1.

2.

3.

Mikä on Viron parlamentin nimi?

Minkä maan pääkaupunki on Skopje?

Vimpelin Veto voitti viime kaudella miesten pesäpallon SM-kultaa. Milloin vastaava tapahtui edellisen kerran?

4. Mikä väline on kätevä apu puuntaimien istuttamisessa?

5. Mikä aurinkokuntamme planeetoista sijaitsee lähimpänä aurinkoa?

6. Mikä on magotti?

7. Minä vuosina Mika Häkkinen voitti F1-luokan maailmanmestaruuden?

8. Missä sijaitsee Sokeritoppavuori?

9. Kuinka kauan kestää Cooperin testi?

10. Mikä eläin on Laihian kunnan vaakunassa?

Näin Miss Power Truck 2016 –kisan Kuvauksellisin rekkatyttö vastasi: Miss Power Truck 2016 –kisan Kuvauksellisimmaksi rekkatytöksi valittu Essi Kaakkuriniemi vastasi kysymykseen kaksi: Minkä maan pääkaupunki on Skopje?

– No nyt oli paha, en osaa sanoa. Mutta olisikohan se jossain Valko-Venäjän tai Romanian lähellä..eikun se on Makedonia!

Miss Power Truck –kilpailu oli Essille ensimmäinen missikisa.

– Se oli kokonaisuudessaan positiivinen elämys, jonka kruunasi saamani titteli. Olen myös sen kisan jälkeen osallistunut muutamiin muihin kilpailuihin.

Oulussa asuva 19-vuotias Essi opiskelee logistiikkaa. Viikonloput kuluvat baarimikon töissä.

Tietovisan laati Tomi Olli.

Oikeat vastaukset sivulla 62.

1.

2.

                             

Sudokut Täytä tyhjät ruudut siten, että jokainen vaaka- ja pystysuora rivi sisältää numerot yhdestä yhdeksään. Samoin numerojen yhdestä yhdeksään tulisi esiintyä jokaisessa 3x3 ruudun laatikossa.

Sivulta 62 löydät oikeat vastaukset.

  

 



 

 

 

 



 

 

 

RASKASSARJA • 61

Vastaukset sivun 61 kysymyksiin

VÄSYMÄTÖN YRITTÄJÄ

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

Riigikogu.

Makedonian.

2010.

Pottiputki.

Merkurius.

Apinalaji.

1998 ja 1999.

Rio de Janeirossa Brasiliassa.

12 minuuttia.

Orava.

Ratkaisut sivun 61 sudokuihin SUDOKU 1

RASKAAN KALUSTON VARAOSALIIKE Porin Auto-Sale Oy Eteläväylä 18 28610 PORI

puh. 02 6341 600 fax. 02 6341 601 www.autosale.fi

62 • RASKASSARJA

        

        

        

        

SUDOKU 2

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

        

Tee osoitteenmuutos kätevästi netissä www.raskassarja.fi/ raskassarja-lehti

Raskaan kaluston varaosapalvelua kautta maan Forssa

Oulu

Hämeentie 37 p. 03-422 0722

Pikkukiventie 5 p. 020 728 9818

Autovaraosa Lintusyrjä Oy

Pekant Oy

Hyvinkää

Pori

Arolamminkatu 2 p. 020 759 8441

Eteläväylä 18 p. 02-634 1600

Hyvinkään HRP Oy

Porin Auto-Sale Oy

Iisalmi

Rovaniemi

Teollisuuskatu 10 p. 010 279 3340

Paljetie 1 p. 016-345 252

Iisalmen Rekkapiste Oy

Raskas-Osa Oy

Ikaalinen

Seinäjoki

Sammonkatu 4 p. 03-457 110

Puurtajantie 19 p. 06-429 3100

Ikaalisten Autovaruste Oy

Tavo Oy

Joensuu

Tampere

Lentoasemantie 10 p. 0400 959 420

Keskuojankatu 18 p. 03-3140 3140

Närhi Oy Joensuu

Jyväskylä

Tornio

Palokanorsi 12 p. 0400 959 430

Teollisuuskatu 7 p. 016-445 707

Närhi Oy Jyväskylä

Vaasa

Pohjolantie 10-12 p. 020 711 9888

Runsorintie 1 p. 06-429 3180

Vantaa

Korjaamontie 2 p. 020 773 9300

Jännekuja 6 p. 0293 400 400

Kouvola

Tarvike-Ahola Oy Kaupinkatu 5 p. 05-312 1900

Oulu

Tavo Oy

Kemi

Pekant-Osaratas Oy

Tornio Kemi

Osa-Ratas Oy

Kauhajoki

Varaosalinna Oy

Rovaniemi

Tavo Oy

Raskasvaraosa Oy

Iisalmi Vaasa Seinäjoki Kauhajoki

Kuopio

Lahti

Originator Oy Alhonkatu 2 p. 03 468 2400

Lappeenranta

Närhi Oy Lappeenranta Yläniitynkatu 6 p. 0400 959 460

Lieto

Pekant Lieto Oy Eteläkaari 2 p. 0207 641 820

W W W. R A S K A S S A R J A . F I

Jyväskylä

Ikaalinen

Närhi Oy Kuopio Sorsasalontie 3 p. 0400 959 450

Kuopio

Pori

Tampere Lahti

Lappeenranta Kouvola

Forssa Hyvinkää Lieto Vantaa

Joensuu