Jokka 2/2020 | Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta by Rakennusteollisuus RT ry

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta 2/2020

Toimii kuin junan vessa Vessanpönttöjen kierrätysmurske on yksi keino säästää luonnonvaroja rakentamisessa s.10

s.3

s.3 s.4

s.6

Laadusta tinkimättä

Osaamisen ja tahdon voimalla

Koulutuksella eroon turhasta

Laadun rakentaja 2020 -kilpailussa voittajilla oli yhteinen näkemys: priimaa tehdään tekemisen ilosta. Jani Hartikainen oli yksi voittajista, jolle asiakkaat tuovat onnistumisen tunteen. Voittajalla on myös erityinen viesti tulevaisuuden rakentajille.

Valtava historiallinen tiilirakennus nostettiin kiskoille ja rullattiin tulevan Ratapihankadun tieltä pois. Tampereen vanhan tavara-aseman siirto oli ainutlaatuinen projekti, jossa rakennuksen ja siirtoradan stabiliteetin varmistaminen oli vain yksi urakan haastavista rasteista.

Pienet ja keskisuuret rakennusalan yritykset innostuivat liinaamisesta. Talonrakennusteollisuuden jäseny rityksilleen järjestämässä lean-koulutuspaketissa käytännön tekemisestä ja työmaa-aikataulujen suunnittelusta karsittiin turhat pois.

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Pääkirjoitus

SISÄLLYS 2/2020 2 Pääkirjoitus 3 Elementissään Hällä väliä -asenne ei istu Laadun rakentaja 2020 -kilpailun työntekijäsarjan voittajan työmoraaliin. Sitä samaa asennetta kuopiolainen Jani Hartikainen toivoo löytyvän myös nuorten tulevaisuuden rakentajien osaamisesta. 3 Sarjakuva 3

Tsekkaa tämä! Monimuotoista koulutusmallia suunnitellaan

KUVA: JUKK A JÄRVI

virtaviivaistamaan turvallisuuden perehdytystä. Sitä varten ePerehdytys ja Työturvallisuuskortti löivät hynttyynsä yhteen.

Kentältä kuultua Kolme Tampereen tavara-aseman uskomattomassa siirtourakassa mukana ollutta henkilöä kertoo, miten kokonainen tiilirakennuskin siirtyy, kun tahdonvoima ja huippuosaaminen yhdistyvät.

Älytalo voi olla riskitalo Kun rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaiset älykkäät sovellukset lisääntyvät, pitää digiturvallisuuden asiantuntemuksenkin kasvaa.

Viisi tärppiä vähentää rakentamisen päästöjä Rakennusteollisuuden vähähiilisyyden tiekartta näyttää, miten ala saavuttaa vähähiilisyystavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Ja osoittaa siihen myös käytännön polkuja.

RatuPakin käyttö työmailla kertoo ammattitaidosta Lähes 50 vuotta Ratu-kortisto ja sen nykyinen nettisovellus ovat ohjanneet suomalaista rakentamista. Palvelu uudistuu entistä käyttäjäystävällisemmäksi.

Lean innostaa kaikenkokoisia yrityksiä Oikea

määrä oikeanlaisia asioita oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, vieläpä oikean laatuisina. Ei ihme, että liinaus on kiinnostanut tänä vuonna suurta määrää pk-yrityksiä. Rakennusalalle räätälöityjä lean-koulutuksia on tarkoitus jatkaa, mikäli innostusta riittää. 9

Hiilijalanjäljestä on tullut osa yritysten vastuullisuustyötä Rakennuksen koko elinkaaren ajan kattavat päästötarkastelut ovat jääneet vähälle huomiolle, mutta nyt kiinnostus niitä kohtaan kasvaa.

Kiertotalous tuo puhtia tuotekehitykseen Lakan Betoni, Rudus ja Tiileri ovat kukin kehittäneet omia kiertotalouden ratkaisujaan betoni- ja tiiliteollisuuden päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Narinalista Tutkimuksen henkilöistä 70 prosenttia koki, että kesäkuumalla huonelämpötilat sisätiloissa kohoavat liikaa. Ylilämpenemisen ehkäisyyn löytyy yksinkertaisiakin ratkaisuja.

Infograafi

Kannen kuva: Tiilerin tehdaspäällikkö Tommi Hoikkala pitää kädessään saniteettiposliinia, joka murskauksen jälkeen päätyy osaksi tiilimassaa. Kuvassa taustalla näkyvää kasaa ei ole vielä murskattu. (kuva: Tiileri)

Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista Jokka ilmestyy kahdesti vuodessa JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry • www.rakennusteollisuus.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg • jokka@rakennusteollisuus.fi ULKOASU: Mattsson & Mattsson Oy, Anna Mattsson PAINOPAIKKA: PunaMusta Oy • ISSN 2242-3389 Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta. (Vanhan rakentajan sanakirja)

Punainen ratikka motarilla ja muita muutosmerkkejä Vanha kansa varoitti vahingoista, jotka harvoin tulevat kello kaulassa. Nykyään onnenpotkukin voi tulla varkain ja yllätyksenä, mutta sentään erikoiskuljetuksena moottoritietä pitkin.

yyslomalta palatessamme moottoritiellä vastaan rallatteli iloisen punainen ratikka. Harmillisesti kohtaaminen Tampereen historian kolmannen raitiovaunun kanssa oli nopea, ja hyvän somejaon paikka haihtui hetkessä. Viestijän hommat ovat joskus tuurista kiinni. Rakentajien työssä sattumalle on vähemmän sijaa. Lean-ajattelu ja digitalisaatio karistavat tekemisestä löysät pois, ja leanista ovat innostuneet jo pk-yrittäjätkin. Sama sävel soi kaikilla: kuljetukset, odotusajat, virheet ja hukka alas, kiertotalous ja optimointi ylös. Tuloksia nähdään jo. Tältä syksyltä jäi mieleen Kokkolan meriväylähanke, joka valmistui kolme kuukautta etuajassa. Klaukkalan uusi ohikulkutie oli syyskuussa vuoden edellä laskettua aikaa. Helsingissä yliopiston päärakennuksen perusparannuksen ensimmäinen vaihe kiri maaliin kuukauden etuajassa. Käärmetalon remontti valmistui liki vuoden etuajassa ja budjettikin alittui. Urakoita vauhdittavat liinaamisen ja digin lisäksi suotuisat sääolot ja eri osapuolten sujuva yhteistyö. Näitä kaikkia ja ehkä vähän taikuuttakin tarvittiin myös, kun yksi Tampereen keskustan maamerkki, massiivinen tavara-asema, siirtyi 28 metriä itään, 9 metriä etelään ja 1,4 metriä korkeammalle vain kolmessa tunnissa. Sama sävel soi kaikilla: Rakentamisessa ihmeiden ja kuljetukset, odotusajat, iloisten yllätysten aika ei ole ohi. Erikoinen kohtaaminen Kolmosvirheet ja hukka tiellä kielii murroksesta, jossa kaualas, kiertotalous ja punkiseudut tiivistyvät ja niiden optimointi ylös. liikenne siirtyy raiteille. Tamperelaisille ratikka on onnenpotku koronakurjuuden keskellä. Se sujuvoittaa liikkumista ja vähentää päästöjä, tuo töitä ja kerryttää verotuloja. Raidehankkeet vauhdittavat myös talonrakentamista ja siten kaikkea erikoisurakointia ja tuoteteollisuuttakin. Rakennusala luo entistä toimivampaa, kilpailukykyisempää ja ilmastoystävällisempää Suomea. Annetaan hyvien muutosten tapahtua!  Anu-Liina Ginström viestintäpäällikkö Rakennusteollisuus RT / INFRA ry Twitter: @gnstrm

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Elementissään

Tsekkaa tämä!

Kaksin aina turvallisempi! ePerehdytys ja Työturvallisuus keskuksen Työturvallisuuskortti löivät hynttyynsä yhteen.

KUVA: PE TRI JAUHIAINEN

aksi keskeistä rakennusalan turvallisuuskouluttajaa yhdistää osaamistaan tavoitteena tehostaa koulutusta ja poistaa päällekkäisyyksiä. Rakennusalan työturvallisuus on parantunut etenkin kymmenen viime vuoden aikana. Osaltaan siihen on ollut vaikuttamassa työturvallisuuskoulutus, josta on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Kun koulutusta nyt suoraviivaistetaan, uskotaan sen parantavan koulutusta suorittavien motivaatiota turvallisuusasioihin paneutumista kohtaan. Syksyllä käynnistyivät ensimmäiset uuden mallin mukaiset pilottikoulutukset, jotka alkavat tunnin mittaisella webinaarilla ja jatkuvat itsenäisenä verkko-opiskeluna ja tehtävien tekemisenä. Koulutus päättyy puolen päivän mittaiseen lähikoulutukseen. Kokonaisuudessaan noin kahdeksan tuntia kestävän korttikoulutuksen aikana suoritetaan sekä Työturvallisuuskortti että ePerehdytys. Monimuotoisen koulutusmallin jatkosta päätetään tammikuussa, mutta syksyn aikana saatu palaute on ollut kannustavaa ja kertoo oman työmaan turvallisuuden pohdinnan kiinnostavan ja motivoivan. ePerehdytys on alalle muutama vuosi sitten Rakennusteollisuuden ja yritysten yhdessä kehittämä uudenlainen työturvallisuuden nettipohjainen yleisperehdytys. Suoritusmerkintä tallentuu Vastuu Groupin Taitorekisteriin, mistä tieto on helposti työmaalla luettavissa. Työturvallisuuskorttikoulutus puolestaan antaa perustiedot työympäristön vaaroista ja työsuojelusta yhteisellä teollisuuden työpaikalla.

”On aivan mahtavaa, kun pääsee kasvotusten tapaamaan asukkaita” Joillekin rakentaminen merkitsee enemmän kuin pelkkää ammattia, mikä näkyy työn lopputuloksestakin. Tämän vuoden Laadun rakentaja -kilpailun työntekijöiden sarjan voittaja raottaa tässä ajatuksiaan laadusta ja siitä, millaisessa tilanteessa hän on eniten omassa elementissään. ja näyttämisen halun varjoon. Uransa alussa oleva nuori pitäisi ohjata tekemään alussa hommia rauhassa ja huolella. Parasta olisi, jos nuori tulisi aluksi oppipojaksi kokeneelle tuntityömiehelle, joka alkaa opettaa nuorta sisään rakennusalalle. Millaisessa tilanteessa koet olevasi omassa elementissäsi? Kun tehdään kolmen porukalla kerrostaloremonttia, pääsee siinä vaikuttamaan paljon työmaan etenemiseen. Onnistumisen tunteet tulevat siitä, että saadaan urakka aikataulussa valmiiksi ja asukkaiden puute- ja virhelistat lyhyiksi. Tykkään tavata ihmisiä ja saada palautteen suoraan asukkailta ja korjata omat jälkeni. Tuli sieltä mitä palautetta tahansa, aina se vie asioita eteenpäin. Viimeisin luovutus jäi mieleen, kun taloyhtiön puheenjohtajalta tuli erityiset kehut siististä ja hyvin tehdystä työstä. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä työssäsi? Kaikkein tärkeintä on, että viihtyy omassa työssään ja kokee sen omakseen. Silloin työ on motivoivaa, sillä on merkitys ja siten syntyy laatuakin. Toivottavasti voin jatkaa näitä nykyisiä kirvesmiehen hommia mahdollisimman pitkään. Ja tavata vielä monia uusia tyytyväisiä asukkaita. 

Lisätietoja netissä: www.rateko.fi/ekoulutus/eperehdytys ja www.tyoturvallisuuskortti.fi

KUVA: SK ANSK A

Kuka? Olen Jani Hartikainen, 45-vuotias kirvesmies ja työskentelen KUMONI Oy:ssä korjausrakentamisen moninaisissa tehtävissä oman työporukkani nokkamiehenä. Asun Kuopiossa perheeni kanssa. Pelasin Kuopion Palloseuran edustusjoukkueessa jalkapalloa kymmenisen vuotta, mutta nyt vapaa-aika menee lasten kuljettamiseen heidän harrastuksiinsa. Millainen on työpäiväsi? Aamulla mennään töihin hyvissä ajoin ennen seitsemää, mestarin kanssa istutaan alas samaan kahvipöytään sopimaan päivän työnjaosta. Homma luistaa paremmin, kun koko kolmihenkinen monitoimiurakkaryhmämme tietää, miten työmaa päivän aikana tulee etenemään. Sitten vaan kovaa ajoa seuraavat kahdeksan tuntia. Panelointi on ykköslajini, yhtä lailla hoituu muuraukset, lattiavalut kuin muutkin kirvesmiehen hommat. Sinut on palkittu laadun rakentaja -kisassa. Miten hyväksi laadunrakentajaksi tullaan? Olen aina tuntenut tervettä itsekritiikkiä ja vastuuta omaa tekemistäni kohtaan, Hällä väliä -asenne on minulle vieras. Työmailla pitää nyt satsata nuoriin työntekijöihin, heillä ymmärrys laadun perusasioista jää helposti kovan vauhdin

Jokka

Kentältä kuultua

Miten historiallinen tiilirakennus siirretään? Julkisivultaan suojeltu Tampereen tavara-asema siirrettiin heinäkuun lopulla ainutlaatuisen hankkeen aikana 28 metriä itään, 9 metriä etelään ja 1,4 metriä korkeammalle alkuperäiseltä paikaltaan. Kolme mukana ollutta henkilöä kertoo, miten uskomaton projekti saatiin onnistumaan. JERE VESANEN, TYÖMAAPÄÄL LIKKÖ, KREATE OY Toimin työmaan vastaava työnjohtajana ja osana suunnittelunohjausryhmää. Projektissa vaikeutena suunnittelun näkökulmasta oli toteutustavan toimintavarma valinta, koska vastaavanlaista projektia ei Suomesta löydy. Päänvaivaa aiheutti vanhan tiiliseinän taipumankeston arviointi, koska 113 vuotta vanha tiiliseinä oli parhaat päivänsä jo nähnyt. Toteuttamisessa yksi haaste oli betonisten yläpohjaholvien ja tiilirakenteisten väliseinien purkaminen niin, ettei suojeltu ulkoseinä vaurioituisi. Toinen yöuniin vaikuttanut vaihe oli rakennuksen eteläpään kiviladontaperustusten vahvistaminen niin, ettei seinärakenteeseen tullut siirtymiä. Vanhojen kivien lohkomisessa oli iso työ ja pelkona kiviladonnan sortuminen työn aikana. PAULI KUUSJÄRVI, KIRVESMIES, PATRON OY Tein rakennus- ja muottitöitä sekä raudoituksia ja betonivaluja. Tavara-aseman siirron haastavimmat hetket löytyivät varmasti suunnittelupöydän ääreltä, mutta näin rakennusmiehenä koin purkuvaiheessa haasteellisena seinien kunnollisen tuennan toteuttamisen, jotta suojellut seinät eivät vaurioituisi. Purun jälkeen jopa haasteellisimpana työvaiheena pidän eteläpäädyn kiviladontaperustuksia ja niihin liittyviä töitä. Kivien halkominen yli satavuotiaiden tiiliseinien sivuilta ja myöhemmin vahvistus valujen jälkeen myös seinien alta oli varsin haastavaa ja tarkkuutta vaativaa työtä. Valutöissä siirtoanturoiden valaminen seinien alla oli haastavaa, koska tilaa ei ollut kuin juuri se välttämätön, että työ saatiin tehtyä onnistuneesti. HARRI KALLIO, YKSIKÖN JOHTAJA, A-INSINÖÖRIT. Toimin hankkeessa pääsuunnittelijana ja vastaavana rakennesuunnittelijana. Tavanomaisen projektin tapaan meillä oli tiukka aikataulu ja budjetti, mutta vain hullunrohkea visio miten homma hoidetaan. Vastaavaa ei ollut kukaan aiemmin tehnyt. Lukuisia visioita ideoitiin työskitseiksi asti. Suurinta päänvaivaa aiheuttivat työvaiheistuksen vuoksi alati muuttuvat rakennuksen tukipisteet ja tukipisteistä rakennusta piti vielä nostaa, laskea sekä liikutella. Suunnitteluakin ohjasi tavanomaisesta poiketen jäykkyyksien sekä muodonmuutosten hallinta. Ilman A-Insinöörien ja Kreaten yhteisiä aivoriihiä ei näin loistavasti onnistuneeseen lopputulokseen olisi päästy. Kreaten YouTube-kanavalta voit katsoa dokumenttivideon siirrosta.

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Älytalo voi olla riskitalo Digiturvallisuuden uhkia voi piillä hyvin arkisissakin ratkaisuissa. Tulevaisuudessa on luvassa ikäviä yllätyksiä, mikäli digitalisaation mahdollisuuksista innostutaan KIRA-alalla ilman, että sen luomat turvallisuusuhat tunnistetaan ja tunnustetaan. Niin toteaa digitaaliseen turvallisuuteen suunnatut uudet RT-ohjekortit käsikirjoittanut Ari Järvinen. Riskienhallintaan perehtynyt Järvinen katsoo, etteivät uhat kiinteistöliiketoiminnassa ole Suomessa vielä realisoituneet Pohjois-Amerikan tapaan. ”Siellä digitalisaation etujen tavoittelussa on turvallisuus jäänyt vähemmälle huomiolle ja nyt kärsitään siitä koituneista harmeista.” Rakennustiedon julkaisemat uudet ohjekortit sisältävät Järvisen mukaan melko kattavan läpileikkauksen siitä, miten digitaalinen turvallisuus tulee huomioida rakennuksen suunnitteluvaiheesta aina ylläpitoon asti. Ohjeiden tulisi tulla tutuiksi niin rakennus-

hankkeen tilaajille, suunnittelijoille, rakennuttajille, rakennuttajakonsulteille kuin myöhemmin kiinteistön ylläpidosta vastaavillekin. Ohjeet ovat tärkeitä myös kiinteistöjen omistajille. Millaisia riskejä erilaisissa ratkaisuissa käytännössä piilee? ”Kirjo on laaja. Tietoturvallisuuden kanssa voidaan joutua ongelmiin jo pelkästään veden kulutusta mitattaessa ja laskutettaessa tai rakennukseen huoltoon liittyvässä raportoinnissa”, Järvinen vastaa. Älytalo voi siis olla riskitalo. Mitä enemmän mittaamista, dokumentointia, tiedonsiirtoa ja tiedon jakamista hyödyntäviä ratkaisuja, sitä enemmän mukana on oltava digiturvallisuuden asiantuntemusta. Järvinen korostaa, ettei esimerkiksi yksittäinen mittaustieto välttämättä tuo säröjä turvallisuuteen, mutta vaara vaanii, jos tietoja kerätään ja tallennetaan pitkään ja kun tietoa jaetaan. Uhkia voi piillä hyvin arkisissakin ratkaisuissa. ”Ovikamera voi lähettää kuvaa ja ääntä ovelta asuntoon, mutta myös toisin päin. Palveluun liittyy väärinkäytön mahdollisuus. Sitä riskiä minä en ainakaan haluaisi omaan kotiini”, Järvinen sanoo.  TIINA ÖRN 23.11.2020 järjestetään Digiturvallinen rakennus -webinaari, lisätiedot https://bit.ly/2Y31BtE

KUVA: SEBA STIAN SCHOLT Z

Viisi tärppiä vähentää rakentamisen päästöjä Rakennetulla ympäristöllä on iso hiilijalanjälki, ja rakentajilla iso vastuu sen pienentämisestä. Matka kohti hiilineutraalia rakennettua ympäristöä on alkanut, ja sinne johdattaa vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartta. Vuoteen 2035 luotsaava kartta antaa myös käytännön ohjeita, miten ala voi vähentää päästöjään 66 prosentilla seuraavien 15 vuoden aikana. MITKÄ OVAT TIEKARTAN KESKEISET VIESTIT RAKENNUSYRITYKSILLE?

Huomioi vähähiilisyys kaikessa suunnittelussa. Vähähiilisyys ei kuitenkaan saa vaarantaa rakennuksen laatua tai suorituskykyä. Suunnittelussa tulisi panostaa muun muassa muunneltavuuteen, korjattavuuteen, vaihdettavuuteen, uudelleenkäytettävyyteen, resurssitehokkuuteen, tilankäyttöön ja purettavuuteen.

2 3

Suosi vähähiilisiä materiaaleja, mutta älä riskeeraa lopputuotteen elinkaarta. Muutokset elinkaaressa vaikuttavat päästöihin pitkällä aikavälillä paljon. Paranna rakentamisen materiaali- ja hiilitaselaskentaa. Rakentamisen kohdetason materiaali- ja energiakirjanpito eivät nykyisellään mahdollista luotettavaa kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa. Mitä et mittaa, sitä et voi johtaa.

Huolehdi rakennusten energiatehokkuudesta ja sitä tukevasta talotekniikasta. Merkittävä osa rakennuskannan päästöistä syntyy käytöstä. Käytönaikaisiin päästöihin vaikuttavat mm. lämmitysenergian tuotantotapa, eristysratkaisut, sähköistys, oma energiantuotanto ja olosuhteiden optimointi tarpeiden mukaan. Olosuhteiden optimoinnissa ja kulutuksen seurannassa digitalisaatio mahdollistaa aivan uudenlaisen ajattelun.

Vähennä työmaatoimintojen päästöjä: käytä biopohjaisia polttoaineita työkoneissa, suosi työkoneinvestoinneissa hyötysuhteeltaan ja tekniikaltaan edistyksellisiä koneita ja laitteita, hybridisoi ja sähköistä konekantaa.  TUOMAS RAIVIO, GAIA CONSULTING OY Lisää Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartasta osoitteessa rakennusteollisuus.fi/tiekartta

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Monipuolinen tietolähde ja työväline RatuPakki varmistaa, että kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä, miten ja millä aikataululla.

KUVA: TOMMI AHLBERG

RatuPakki on työkalu talonrakennushankkeiden tuotannonsuunnittelun eri tehtäviin. Se tarjoaa käyttäjälleen uudisrakentamisen menetelmä-, menekki-, laatu- sekä turvallisuustiedot tiiviissä muodossa. Pakki sisältää 236 tehtäväkokonaisuutta. Ensi vuonna sisältöä täydennetään korjausrakentamisen tiedoilla. RatuPakki tarjoaa tehtäväsuunnittelupohjan, jonka tarkoituksena on parantaa tehtävien ennakkosuunnittelua. RatuPakin tehtäväsuunnittelu korostaa aloitusedellytysten varmistamista sekä tiedon jakamista tekijöiden kanssa. Näin tehtävät pääsevät alkamaan suunnitellusti ja jokaisella osapuolella on riittävä käsitys tehtävän tavoitteista ja vaatimuksista. RatuPakkia voi hyödyntää myös tarjouslaskennassa, aikataulusuunnittelussa, turvallisuussuunnittelussa, laadunvarmistuksessa ja työntekijöiden perehdytyksessä. Se sopii tietolähteeksi ja työvälineeksi työmaille, urakoitsijoille, tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille, rakennusliikkeille ja opiskelijoille. Lisätietoa saa Rakennustiedon verkkosivuilta.

RatuPakki ohjaa rakentamista niin suurilla kuin pienilläkin työmailla.

RatuPakin käyttö kielii mestareiden ammattitaidosta Suomalaisen rakentamisen ammattitaidon kokoavaan RatuPakkiin turvautuminen kertoo, että työmaalla pidetään työn laatua, kustannusten optimointia ja työturvallisuutta tärkeinä. Nyt se uudistuu isosti ja on entistä käyttäjäystävällisempi.

yöturvallisuus ja työn laadun varmistaminen ovat kaltevalla pohjalla, jos työn suunnittelu on jäänyt puolitiehen. Se on yksi niistä syistä, joiden vuoksi EKEn tuotantojohtaja Niku Hartikainen toivoisi näkevänsä Ratu-tietopaketin käytössä kaikilla mestareilla ja jokaisella työmaalla. Pähkinänkuoressa Ratu on tietopaketti, joka tarjoaa tukea tuotannonsuunnitteluun ja töiden keston arviointiin. Siihen on tallennettu suomalaisen rakentamisen ammattitaito liki 50 vuoden ajalta. Tiedon lisäksi paketti tarjoaa suunnittelussa hyödynnettäviä laskelmia. Ratun valtavaan tietomäärään pääsee käsiksi tietokoneella tai mobiililaitteella. Niin Hartikainen kuin Ratun kehittämisessä kymmeniä vuosia mukana ollut Mittaviivan tutkimusjohtaja Tarja Mäki toteavat Ratun helpottavan ajattelutyötä. Sen avulla tiedetään, mikä on oleellisinta kussakin työvaiheessa ja koko hankkeessa.

Vuorovaikutusta kunnianhimoisella otteella Ratun käyttö on Hartikaisen mukaan osoitus ammattitaidosta. Huolellisesti laaditun tietopa-

ketin käyttö osoittaa, että laatuasiat, kustannusten optimointi ja työturvallisuus otetaan työmaalla tosissaan. ”Ratussa on selkeät ohjeet siitä, miten missäkin työvaiheessa kannattaa edetä ja miten kauan siihen menee aikaa.” Hartikainen pohtii realistisen aikataulun merkitystä. ”Tekeminen ei ole työturvallisuuden tai laadun kannalta järkevintä, jos 110 päivää vievää hommaa tehdään 90 päivässä.” Huolellinen suunnittelu varmistaa myös sen, ettei työmailla jouduta reagoimaan muutoksiin lennosta. ”Silloin riskit lisääntyvät. Seuraa tilanteita, joissa työskennellään ilman kaiteita ja valjaita”, hän sanoo. Ratua uudistetaan tällä hetkellä kunnianhimoisella otteella. Se astuu ison askeleen digitaaliseen aikaan. Uudistuksessa otetaan huomioon käyttäjiltä saatu palaute. Tarja Mäki tietää työnjohdon ja muiden Ratun käyttäjien kaivanneen enemmän työkaluja kuin faktakirjastoa. Toiveeseen on vastattu. ”Uudistuneessa RatuPakissa on käyttäjille poimittu valmiiksi hyödyllisin tieto – kirsikat kakusta, rusinat pullasta”, Mäki kuvaa asiaa.

Alkutaipaleellaan Ratu palveli kirjoina ja työnkuvaukset sisältävinä paperikortteina. Sen jälkeen tulivat ladattavat pdf-tiedostot. Nyt kyseessä on sovellus, jonka rikkaus on vuorovaikutuksessa. RatuPakki tarjoaa valmiin tehtäväsuunnittelupohjan ja työmenekkilaskimen. Käyttäjä voi syöttää niihin työvaiheen tiedot, esimerkiksi määrätiedot ja Ratu antaa vastaukset työvaiheen kestosta ja materiaalin menekistä.

Kehitetty työpajoissa Ratun uudistamisessa on hyödynnetty työpajoja, joissa on ollut läsnä työnjohtoa. Parannusten saama palaute on ollut Hartikaisen mukaan hyvää. Aiemmin tietyn työvaiheen tekemiseen liittyviä ohjeita, tekstiä ja kuvia, saattoi olla yhdessä Ratu-kortissa 25 sivua. ”Nyt ensimmäisessä näkymässä on tiivistetty kaikki kyUudistuneessa seisen työvaiheen tekemiseen RatuPakissa on liittyvät keskeisemmät asiat”, käyttäjille poimittu Hartikainen kommentoi. Keskeisimpien asioiden livalmiiksi hyödyllisin säksi RatuPakki tarjoaa kliktieto – kirsikat kakusta. kausten takaa lisätietoa niille, jotka haluavat perehtyä aiheeseen tarkemmin. Suunnittelua järkeistävä tieto ja laskelmat ovat Ratussa helposti ja nopeasti saatavilla, toteaa Mäki. Hän tietää, että joskus Ratun käyttämättä jättämistä perustellaan työnjohdon kiireellä. ”Kyse on silloin siitä, että työnjohdolla ei ole aikaa hypätä pyörän selkään, koska on niin kiire taluttaa sitä pyörää.” Hartikainen pohtii työturvallisuuden nykytilaa. ”Palloilutermeillä olemme oppineet torjumaan vastustajan laukauksia, nyt pitää pyrkiä muun muassa hyvällä suunnittelulla pääsemään tilanteeseen, ettei vastustaja pääse laukomaan lainkaan”, hän sanoo.  TIINA ÖRN

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Lean innostaa kaikenkokoisia yrityksiä Lean tarjoaa uusia käytännön työkaluja työmaan vauhdittamiseen. Yhä pienemmät rakennusalan yritykset ovat lähteneet innolla mukaan liinaamaan ja osallistuneet koulutukseen ympäri maakuntia. Työmaavierailu Multialla osoitti, mitä etuja ajattelutavalla voi saavuttaa. TEKSTI JA KUVAT: ILONA SAVITIE

aas yksi sivistyssana vai lisätehoja aikatauluun? Lean ei ole rakennusalallakaan uusi ilmiö, mutta on nyt yleistymässä eri puolilla Suomea. Koulutuksella on jaettu tietoa ja taitoja menetelmistä ja työkaluista, joilla myös pienet ja keskisuuret rakennusalan toimijat voivat ottaa käyttöön teollisuudesta tuttua tuotannon tehostamista.

Hukka pois Lean-ajattelu patistaa rakennusalaa projektituotantoon, jossa tavoitteena on tehdä työn kulku ennustettavaksi, poistaa turha odottelu työvaiheiden väliltä ja vähentää hukkaa. Liinaus istuukin hyvin luonnostaan paljon eri työvaiheita sisältävään rakennustyöhön. Liinaamisessa on kyse myös johtamisfilosofiasta: kaikkien osapuolien ja yksilöiden mukaan

ottamisesta suunnitteluun sekä arvon tuottamiseen asiakkaalle. Lopputuloksena on tyytyväisemmät asiakkaat ja laadun paraneminen. Kun Talonrakennusteollisuus tarjosi jäsenyrityksilleen mahdollisuutta osallistua lean-koulutukseen eri maakunnissa, moni yritys tarttui ideaan. Yli 20 yritystä ja sata henkilöä on saanut kuluneen vuoden aikana lean-oppia Oulussa, Itä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Tampereella. Kolmiosainen koulutuspaketti painottui käytännönläheiseen tekemiseen ja työmaa-aikataulujen suunnitteluun lean-työkalujen avulla.

Liinausta koronan aikaan Uutta vauhtia rakennushankkeeseen lähti hakemaan myös Pieksämäellä pääkonttoriaan pitävä Rakennusliike U. Lipsanen. Lean-koulutus järjestettiin Kuopiossa ja Joensuussa, ja mukana oli

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Jokka

Työmaa saataisiin toimimaan tehdastuotannon kaltaisesti, kuin liukuhihnalla.

mikuussa 2021”, työmaan vastaava mestari Kari Viitanen sanoo. Tarkoituksena oli järjestää suunnittelupalaverit parin viikon välein työmaan toimistokopissa, mutta koronan vuoksi tapaamisia ei voitu järjestää. Avuksi löytyi lean-koulutuksessa esitelty tuotannonsuunnitteluohjelma, digitaalinen Last Planner Online. Ohjelma keskittyy rakentamisvaiheen ja lyhyen aikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen. ”Digitaalisella työkalulla suunnittelupalaveri voitiin pitää etäkokouksena, ja kaikki sujui erinomaisesti. Ensimmäiseen kokoukseen osallistui 29 ihmistä. Seuraavalla kerralla ei tullut edes mieleen järjestää palaveria jotenkin toisin”, Hansmann kehuu. Alun kokouksissa osallistumisprosentti oli täydet 100 prosenttia. ”Etäkokouksessa jokainen voi kertoa omat asiansa vuorollaan. Paikan päällä syntyisi helpommin yleistä hulinaa. Kaikilla on yhtä aikaa tiedossa, mitä milloinkin tehdään ja läpinäkyvyys on lisääntynyt”, Viitanen jatkaa puolestaan uudenlaisen kokouskäytännön kehumista.

Last Planner Online on etäkokoukseenkin sopiva suunnittelutyökalu, jonka työmaa sai koekäyttöön lean-koulutuksen ansiosta. Työkalu on osoittautunut tarpeelliseksi erityisesti koronavuoden aikana, kehityspäällikkö Jörg Hansmann sanoo.

Työpiste tyhjillään

Rakennusliike U. Lipsanen osallistui tänä vuonna lean-koulutukseen, jossa opeteltiin tehostamaan myös tämän työmaan aikatauluja.

osallistujia useammasta eri rakennusalan pk-yrityksestä. Lipsaselta koulutukseen osallistui seitsemän henkilöä. ”Yrityksemme on ollut jo pitkään mukana Aalto-yliopiston Building 2030 -hankkeessa, jossa lean on ollut yhtenä aiheena. Nyt halusimme, että koulutukseen pääsee meiltä erityisesti henkilöitä, joille lean ei ole ennestään tuttu asia”, Rakennusliike U. Lipsasen kehityspäällikkö Jörg Hansmann sanoo. Building 2030 on rakennusalan yritysten ja tutkijoiden työryhmä, joka kehittää uutta visiota kotimaan rakennusalalle. Lean-koulutus starttasi alkuvuodesta, ja keväällä käynnistyi myös uusi työmaa Multialla. Sinervän yhtenäiskoulun käyttöön rakennetaan uutta koulurakennusta, tekeillä on 1700 neliömetriä uutta tilaa. Perustuksien teko alkoi tontilla toukokuussa 2020. ”Haaveena on saada rakennus valmiiksi tam-

Viitanen ja Hansmann kiertävät katsomassa Sinervän yhtenäiskoulun työmaata, joka on jo edennyt pitkälle. Yhdessä luokkahuoneessa asennetaan ikkunaa, auditoriossa mitataan paikkoja äänentoistolle. Tyhjillään olevassa kulmahuoneessa on maalarin jäljiltä muutama maalipurkki. Työvaiheet on jo nyt tahditettu niin, että jokainen tekee omat työnsä järjestyksessä edeten rakennuksen päädystä kohti toista päätyä. Jos Sinervän koulun työmaa olisi jo nyt lean-työmaa, mikä olisi toisin? ”Ainakin jokaiselle työvaiheelle olisi luokkahuone kerrallaan kerrottu aika, milloin työvaihe on valmis. Vaiheaikataulut ovat meillä olleet käytössä jo iät ja ajat, mutta ne lohkot pitäisi pilkkoa vielä pienemmiksi. Esimerkkinä on tämä alaluokka – seinät on maalattu, mutta nyt huone on tyhjillään. Seuraavaksi aloittavat ilmastointimiehet, he olisivat voineet aloittaa jo eilen. Tahtiaikataulun kautta työhön tulisi sellainen rytmi, että kaikissa työpisteissä työ etenisi ilman taukoja”, Viitanen pohtii. Tahtiaikataululla Viitanen viittaa tuotantoon, jossa projekti on jaettu identtisiin, pienikokoisiin työvaiheisiin, jotka ajoitetaan etenemään ilman keskeytyksiä. Tällöin työmaa saataisiin toimimaan tehdastuotannon kaltaisesti, kuin liukuhihnalla. Viitanen toteaakin, että kesän aikana käydyn koulutuksen opit eivät ole sellaisenaan ehtineet työmaalle. ”Työmaan loppuvaiheessa, sisävalmistumisvaiheessa, lean tulee ehkä jo vaikuttamaan”, Viitanen arvioi. Hansmann myöntää, että yrityksellä oli toiveena saada koulutuksessa opitut työkalut ja lean-ajatusmalli käyttöön Sinervän koulun hankkeessa. Nyt ei oltu liikkeellä riittävän ajoissa, mutta seuraaviin projekteihin ollaan hänen mukaansa jo valmiimpia käytännön muutoksille.

Kehityspäällikkö Jörg Hansmann ja vastaava mestari Kari Viitanen tarkastelevat Sinervän koulun työmaan tilannetta syyskuussa 2020.

Jos tahtiaikataulu olisi jo käytössä tällä työmaalla, kulmahuoneen maalauksen jälkeen täällä olisi jo ilmastointiasentajat työssä. Lean-työkalut auttavat poistamaan hukkaa ja turhia joutilaita hetkiä työmaan tuotannossa.

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

”Erittäin hyviä keskusteluja aiheesta ja tahtiaikataulusta on kuitenkin jo käyty, ja se on taas yksi askel eteenpäin”, Hansmann sanoo.

Teoriasta käytäntöön Leanin suosio kasvaa rakentajien keskuudessa koko ajan ja kosketusta liinaukseen tulee myös Rakennusliike U. Lipsaselle monelta suunnalta. Hansmannin mielestä aiheesta puhuminen lisää tietoisuutta ja ymmärrystä pikkuhiljaa. ”Yksi työmaamestari on tällä hetkellä mukana koulutuksessa, jossa sivuaineena käsitellään myös lean-asiaa. Myös Building 2030 -konsortiossa isona teemana on, kuinka saada tahtityökalut ja muut menetelmät oikeasti siirrettyä työmaalle, käytännön tasolle”, hän listaa. Askel teoriasta ja toimiston suunnittelupöydältä työmaalle voi olla Hansmannin ja Viitasen mukaan suuri. Se vaatii heidän mielestään rohkeutta sekä varmuutta siitä, että kaikki myös sujuu hyvin eikä hidasta työmaan etenemistä. ”Tärkeintä on, ettei lean ole rakennusalalla vain mukava termi. Sen edut ovat kiistattomat. Termeistä voi tykätä tai olla tykkäämättä, kunhan ymmärtää asian ja sen, miten näiden keino-

Koulurakennuksen edustalla tehdään parhaillaan maansiirtotöitä. Pihan toisella laidalla on vanha, edelleen käytössä oleva koulun päärakennus.

”Termeistä voi tykätä tai olla tykkäämättä, kunhan ymmärtää asian ja sen, miten näiden keinojen avulla voidaan parantaa yrityksen kilpailukykyä” jen avulla voidaan parantaa yrityksen kilpailukykyä”, Hansmann huomauttaa. Hänelle itselleen lean on tuttu ajatustapa jo aiemmilta työvuosilta, saksalaisen autoteollisuuden parista. Kehityspäällikön työssä hän näkee leanissa logiikkaa ja nopeutta rakentamiseen. ”Itse mietin, miksei kaikkea tehdä lean-mallin mukaan. Asiat olisivat silloin niin loogisia kuin voi olla! Luulen, että me kaikki toimimme kotona omassa elämässämme vähän enemmän leanisti kuin työssä”, Hansmann naurahtaa.

Osallistuminen kannatti Satakuntalainen Astora-Rakennus osallistui Turussa ja Porissa pidettyihin koulutuspäiviin. Yksi osallistuneista oli henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Heidi-Marja Paasi, jolle leanin ajatukset ja menetelmät olivat jo entuudestaan tuttuja aiemmasta työpaikasta. Paasi näki koulutuksessa silti monia hyötyjä. Tietoa sai kerralla niin uusista työkaluista kuin koulutukseen osallistuneen henkilöstön kautta oman yrityksen työmaakäytännöistä. ”Vaikka meillä ei käytetä leanin käsitteitä ja termistöä, samankaltaisia menetelmiä on silti ollut käytössä. Toisaalta koulutuksen aikana saimme myös hyvän tuntuman käytännöistä omilla työmaillamme ja pullonkauloista, joissa uusia menetelmiä voisi hyödyntää”, Paasi sanoo. Paasi näkee, että Astoran kaltainen, liki 30 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä yritys oli otollinen kohde nyt järjestetylle Lean-koulutukselle. Yritys kaavailee siirtyvänsä lean-menetelmiin ja erityisesti tahtiaikatauluun asteittain tulevissa projekteissaan. ”Meiltä mukana oli monipuolisesti toimihenkilöitä eri tehtävistä. Koulutuspäivät olivat hauskoja, ja valitut menetelmät hyviä. Kouluttajat osasivat tehdä teoreettisesta ja ehkä tylsänkin tuntuisesta asiasta kiinnostavaa”, Paasi kiittää.

Koulun keskelle valmistuu yhteinen oleskelu- ja esiintymistila. Sen katonrajaan mitataan paikkoja äänentoistoa varten.

Lähiopetus innosti Hartelan Oulun toimipiste halusi kehittää tuotannon tehokkuutta ja aikatauluosaamista. Lean-koulutukseen heiltä osallistui seitsemän henkilöä. Vastaava työnjohtaja Toni Päkkilä piti koulutusta onnistuneena, joskin koronatilanteen vuoksi osa koulutuksesta jouduttiin pitämään etänä, mikä Päkkilän mukaan latisti hieman suurinta oppimisintoa. ”Esimerkiksi Villego-peli oli käytössä ensimmäisenä lähiopetuspäivänä. Se oli opetuskeinona varsin käyttökelpoinen ja kiinnostava”, Päkkilä kertoo oppimispelistä, jossa legotaloa rakentamalla simuloitiin rakennushankkeen tuotannon tehokkuutta. Jatkossa Hartelassa aiotaan hyödyntää lean-työkaluja tuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Last Planner Online -ohjelman käyttö on suunnitteilla tulevissa projekteissa, samoin koulutuksessa opeteltu digityökalu. ”Hartelassa asiaa pitäisi jalkauttaa laajemmaltikin. Vastaavanlaiset koulutuksen tuotannon toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille voisivat olla paikallaan”, Päkkilä pohtii. 

Lean rakennusalalla 2020 – oppia rakennushankkeiden johtamiseen Talonrakennusteollisuus järjesti keväällä 2020 jäsenyrityksilleen lean-koulutusta Oulussa, Tampereella, Itä-Suomessa ja Varsinais-Suomessa. Koulutukseen osallistui yli 20 yritystä noin 100 hengen voimin. Koulutus sisälsi kolme lähiopetuspäivää, monipuolisen itseopiskelumateriaalin sekä Last Planner -menetelmän ja tahtiaikasuunnittelun harjoittelua yritysten omissa hankkeissa. Villego-pelin avulla simuloitiin perinteisen ja lean-johdetun rakennushankkeen tuottavuuden eroja. Koulutuksen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla Last Plannerin Onlinen digitaalisia välineitä suunnittelun ja työmaan ohjauksessa etänä.  Koulutuksesta vastasivat Mittaviiva Oy ja Vison Oy. Alueellisten koulutusten tämänkertainen kierros on nyt päättynyt. Lisää koulutusta järjestetään, jos uusia kiinnostuneita yrityksiä ilmaantuu. Lean-koulutuksesta lisätietoa antavat: info@mittaviiva.fi sekä vison@vison.fi.

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Kulmakiviä

Jokka MRL ja vähähiilisyys

KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä ympäristöministeriö suunnittelee säädöksiin rakentamisen hiilijalanjäljen arviointia.

Hiilijalanjäljestä on tullut osa yritysten vastuullisuustyötä Kiinnostus rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen arviointiin kasvaa. Laskennan apuna käytetään rakennustuotteiden ympäristöselosteita eli EPD:tä. TEKSTI: PEKKA VUORINEN, YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAJOHTAJA, RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT

iilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan rakennushankkeen ilmastovaikutukset ja opastaa vähähiilisiin valintoihin. Tähän saakka rakennusalalla koko elinkaaren kattavat päästötarkastelut ovat jääneet vähälle huomiolle. Hiilijalanjäljen arvioinnin tulisi perustua Euroopassa yleisesti hyväksyttyihin standardisoituihin menetelmiin, eli olla vakioitua. Sen tulee ehdottomasti kattaa rakennuksen koko elinkaaren. Sama harmonisoinnin tavoite koskee sekä rakennusten arviointia että sen lähtötietoina käytettäviä ympäristöselosteita. Standardeja hiilijalanjäljen arviointiin on laadittu eurooppalaisen standardisointijärjestö CENin kestävän rakentamisen teknisessä komiteassa CEN/TC 350 Sustainability of construction works, jonka työstä Suomessa vastaa SFS:n toimialayhteisönä Rakennustuoteteollisuus RTT. Standardeja on jalkautettu käyttöön muun muassa Suomen Green Building Councilin rakennusten elinkaarimittariston kehitystyössä jo 2010-luvun alkupuoliskolla. Aivan samat standardit ja menetelmät ovat pohjana myös EU-ko-

mission vähähiilisyyden arvioinnin Level(s)- menetelmässä sekä valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonais uudistuksen vähähiilisyyden arviointiin liittyvässä säädöskehyksessä. Elinkaariarvioinnin tulokset eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan erilaisiin skenaarioihin perustuvia analyysejä ja arvioita. Niillä voidaan ohjata toimintaa vähähiilisempään suuntaan, kun samalla huolehditaan, etteivät elinkaarilaadun eri tekijät vaarannu. Elinkaariarvioinnin pitkien tarkasteluajanjaksojen (50 - 100 vuotta) takia niin lähtötietoina toimiviin ympäristöselosteisiin kuin rakennusten arviointiinkin sisältyy suuria epävarmuuksia. Muun muassa tulevaisuudessa tapahtuvista tilojen, niiden käytön ja energiajärjestelmien muutoksista sekä rakenneosien korjauksista ja vaihdoista aiheutuvien päästöjen arviointi on vaikeaa. Lisäksi todelliseen elinkaareen vaikuttaa tuotteiden teknisen käyttöiän ohella merkittävästi myös rakennuksen toiminnallinen ja taloudellinen käyttöikä, jota ei voida elinkaariarvioinnin menetelmällä ennustaa. 

SÄÄDÖSLUONNOKSEN MUKAAN rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi. Rakennukselle on suunnittelun yhteydessä arvioitava koko elinkaaren ajalta hiilijalanjälki. Se ei saisi ylittää rakennuksen käyttötarkoitusluokittain määritettyä hiilijalanjäljen raja-arvoa. Laskennallinen hiilijalanjälki ja huomattavasti epämääräisempi hiilikädenjälki olisi raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Rakennuksen vähähiilisyys arvioidaan laskemalla yhteen elinkaariset ilmastovaikutukset. Laskennassa olisi käytettävä ympäristöministeriön asetuksena annettavaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita rakennustuotteen teknisiä ympäristöominaisuustietoja, kuten EPD-ympäristöselosteita, jotka on määritetty hyväksytyllä yhtenäisellä menetelmällä. Tämänhetkisen arvion mukaan säädöskokonaisuuden on tarkoitus olla voimassa vuoden 2024 lopulla. Rakennusteollisuus RT pitää aikataulua tiukkana, koska arviointiin liittyvien oletusten ja epävarmuustekijöiden vaikutuksia on selvitettävä vielä tarkemmin. Jotta hiilijalanjäljen arviointi soveltuu osaksi viranomaisen valvovaa sääntelyä, arvioinnin oikeellisuus ja sääntelyn ohjausvaikutus on kyettävä todentamaan. 

Me kysyimme, ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen vastasi

Mikä on rakennustuotteen ympäristöseloste EPD?

Environmental Product Declaration on elinkaarianalyysiin perustuva, vapaaehtoinen ja standardin mukainen esitys tuotteen ympäristövaikutuksista.

Mitä on rakennusten elinkaariarviointi?

Elinkaariarvioinnissa (LCA) lasketaan standardin mukaisesti yhteen elinkaariset ilmastovaikutukset rakennustuotteiden valmistuksesta purkuun ja kierrättämiseen saakka.

Mitä tarkoitetaan rakennuksen hiilijalanjäljellä?

Hiilijalanjälki on rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidiekvivalentti kgCO2e) kokonaismäärä.

Jokka

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Kiertotalous vauhdittamaan tuotekehitystä Tiili- ja betoniteollisuudessa luodaan uusia kiertotalouden ratkaisuja. TEKSTI HANNA MOILANEN

akennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista raaka-aineista ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Sen myötä raaka-aineiden kierrätys ja kiertotalous ovat aina ajankohtaisia aiheita. Yhä useammin ne ovat myös tuotevalinnan kriteereitä ja tuotekehityksen innoittajia. Jokka-lehti kysyi kiertotalouden kuulumisia kolmelta tiili- ja betoniteollisuuden toimijalta. Lakan Betonin betonituotteiden hiilijalanjälki laskee vuoden 2020 aikana 30 prosenttia. Merkittävä CO2-vähennys saadaan aikaan korvaamalla tuotannossa käytettyä sementtiä päästöttömillä kierrätysraaka-aineilla. ”Olemme siirtyneet reseptiikassa siihen, että pystymme vähentämään sementin käyttöä reilut 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna”, toimitusjohtaja Pertti Halonen Lakan Betonista sanoo. Toteutettu muutos ei vaikuta tuotteiden ominaisuuksiin muilta osin. Raaka-ainemuutosta testattiin perusteellisesti yhtiön Jalasjärven tehtaan tuotannossa.

”Testauksen perusteella tuotteiden lujuus- ja kestävyysominaisuudet säilyvät samalla korkealla tasolla kuin aiemminkin”, Halonen sanoo.

Lämmitysenergian kulutus puolittui Kiertotalouden tavoitteet näkyvät myös Lakan Betonin Joensuun tehtaiden lämmitysjärjestelmän uudistamisessa. Betoniasema ja muut tehdasrakennukset ovat Joensuussa samassa lämmitysjärjestelmässä, jonka avulla pidetään rakennukset lämpimänä ja lämmitetään kiviaineksia. ”Meillä oli aiemmin kevytöljykattila ja raskasöljykattila, joissa tuotetulla vesihöyryllä sulatettiin jäinen kiviaines. Se oli varsin energiatehoton tapa toimia, ja energiaa meni taivaan tuuliin”, Halonen kuvaa. Nykyisin lämmitysenergia tuotetaan puhtaasti palavalla nestekaasulla, jonka CO2-päästöt ovat selkeästi pienemmät kuin polttoöljyllä. Uudessa lämmitysjärjestelmässä otetaan myös talteen lämpökeskuksen pakokaasujen lämpöenergia, jota käytetään kiviainesten lämmittämiseen. Joensuun tehtaiden lämmitysenergian kulu-

Ylijäämäbetoni on yleensä murskattu ja käytetty maarakentamisen tarpeisiin, mutta nyt sitä kierrätetään takaisin tuotteisiin.

tus laski uudistuksen myötä noin 50 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöt pienenivät yli 60 prosenttia vanhaan järjestelmään verrattuna. ”Yksi Lakan Betonin laitoksista toimii vielä öljyllä, mutta sielläkin on tarkoitus tehdä uudistuksia. Tavoitteena on päästä kokoaan öljystä eroon vuoteen 2025 mennessä ja siirtyä nestekaasuun ja kaukolämpöön.”

Keraaminen murske korvaa hiekkaa Tiilerissä hyödynnetään nykyisin keraamisia jätevirtoja tiilien valmistuksessa. Kyse on lähinnä posliinimateriaalista, joka jauhetaan murskeeksi tiilen sekaan. Myös omasta tuotantoprosessista tulevat hylyt jauhetaan murskaksi ja hyödynnetään tiilien teossa. ”Tiilissä savi on pääraaka-aine, mutta sitovaksi rungoksi tarvitaan karkeampaa tavaraa eli Pyrimme jatkossa perinteisesti hiekkaa”, Tiilerissä hyödyntämään toimitusjohtaja Heikki Ryöppy Tiileristä sanoo. enemmän myös kuntien Murskeilla pystytään jätehuoltoyhtiöiden kuitenkin korvaamaan kierrätysposliinia. hiekkaa. Keraamiset murskeet ovat teräväsärmäisiä ja parantavat tiilen rakennetta. ”Korvaamme murskeella neitseellistä harjuhiekkaa. Tuntuu hyvältä, ettei tehtaan lähellä olevaa hiekkaharjua tarvitse syödä niin nopeasti murskeen hyödyntämisen ansiosta.”

KUVA: RUDUS

Näin me onnistuimme

Rakennusteollisuus RT:n lehti kestävästä rakentamisesta

Ruduksella hyödynnetään omien tehtaiden hukkaa ja sekundatuotantoa kierrätysmurskeena.

Jokka

Muovit kiertoon Green deal -sopimus ja Kalvomuovien erilliskeräyksen työmaaopas antavat vauhtia kalvomuovien kiertotalouteen.

KUVA: RUDUS

Kansallisen muovitiekartan kehitystyö jatkuu. Rakennusteollisuus RT on mukana muovitiekartan yhteistyöverkostossa ja omalta osaltaan toteuttamassa avauksia, joilla voidaan välttää muovin turhaa kulutusta ja tehostaa kierrätystä. Yksi tiekartan toimenpide-ehdotuksista kohdistuu suoraan rakentamiseen eli tavoitteena on parantaa muovien tunnistamista rakennuksissa sekä muovijätteen lajittelua työmailla.

Maksuton muoviopas neuvoo Lakan Betonin betonituotteiden hiilijalanjälki laskee tämän vuoden aikana 30 prosenttia.

Kalvomuovien erilliskeräyksen työmaaopas antaa eväitä muovien tunnistamiseen ja lajitteluun. Opas perehdyttää lukijansa erilliskeräyksen suunnitteluun, kalvomuovien lajitteluun niin työmailla kuin laitoksissakin sekä mahdollisiin keräys- ja varastointivälineisiin. Oppaan voi ladata maksutta verkkosivulta muovitiekartta.fi. ”Jätteiden erilliskeräys säästää työmaan jätteiden vastaanottomaksuissa merkittävästi. Oppaan käytännöt soveltuvat sekä uudisrakennuksiin että korjausrakentamisen työmaille”, Rakennusteollisuus RT:n standardisointipäällikkö Tuuli Kunnas sanoo.

KUVA: LAKAN BETONI

Sopimus tuo vauhtia kierrätykseen

Toinen kierrätysmurskeen etu on se, että se tuottaa tasalaatuisemman värin vaaleisiin tiiliin. Harjuhiekan rautapitoisuus vaihtelee, mikä voi näkyä tuotteiden värissä. Kierrätysaineiden yhteenlaskettu osuus esimerkiksi Tiilerin Kemiön tehtaan tuotannon massasta oli yli 35 prosenttia vuonna 2019.

Rakentamisen jätevirtaa pienemmäksi Investointi omaan murskauskalustoon on mahdollistanut keraamisten jätevirtojen hyödyntämisen. Tiilerin murskauskalusto on ollut käytössä nyt jo joitain kymmeniä vuosia. ”Olemme vastaanottaneet teollisuuden jätevirtoja, lähinnä posliinia, jo pitkään. Nyt pyrimme hyödyntämään myös kuntien ja kaupunkien jätehuoltoyhtiöiltä tulevaa kierrätysposliinia”, Ryöppy sanoo. Yhteistyökumppaneita on jo löydetty eri puolilta maata. Osa neuvotteluista on vielä kesken. Jos jätehuoltoyhtiöt pystyvät lajittelemaan posliinin erilleen muusta jätevirrasta, se vähentää yhdyskuntajätteen määrää. Haasteena on metalliosien ja tiivisteiden erottelu yhdyskuntajätteen mukana tulevista jätevirroista. ”Tämä toisi konkreettista hyötyä kaikille ja pienentäisi aidosti jätevirtaa. Posliini ei olisi enää muruina tuhkan seassa, vaan sitä voitaisiin käyttää raaka-aineena uusien talojen rakentamiseen”, Ryöppy tiivistää. Ruduksella hyödynnetään omien tehtaiden hukkaa ja sekundatuotantoa kierrätysmurskee-

na uusien pihakivien valmistukseen. Tänä vuonna syntyy uusiomateriaalia hyödyntäviä Uuma-tuotteita yhteensä noin 50 000 neliötä. ”Tehtaalta ei synny oman tuotannon jätettä käytännössä enää ollenkaan. Hukka ja siihen liittyvä kuljettaminen on hävinnyt kokonaan”, maisematuotteiden tuoteryhmäjohtaja Antti Sirén Rudukselta sanoo. Hukkaa ja sekundatuotantoa syntyy tyypillisesti jonkun verran esimerkiksi, kun tehtaalla tehdään värin vaihtoja, käynnistetään tuotanto tai ajetaan koneet alas. Hukkaa on pienennetty muun muassa optimoimalla betonin valmistuksen massamääriä sekä kehittämällä tuotekoneita tekemään entistä tasaisempaa laatua, mutta jonkin verran ylijäämäbetonia syntyy silti. Oman tuotannon jäte murskataan Tampereen betonituotetehtaan pihassa pari kertaa vuodessa siirrettävällä murskaus- ja seulontakalustolla. Aiemmin tänä vuonna murskattiin 1000 tonnin erä, joka vastaa noin 25 rekkakuormallista. Samanlainen murskausoperaatio tehdään syksyn aikana. ”Tulemme tänä vuonna säästämään noin 50 rekkakuormallista luonnonraaka-aineita”, Sirén tiivistää.

Betoni kiertää takaisin tuotteeseen Uusiomateriaalien tuotekehitystyö alkoi Ruduksella jo vuosia sitten. Alussa käytetty kierrätysraaka-aine oli lämmöntuotannon sivuvirrasta jatkojalostettu keinokiviaines. Sen saatavuus Pirkanmaalla on kuitenkin heikentynyt.

Uutena avauksena Rakennusteollisuus RT solmii rakentamisen green deal -sopimuksen ympäristöministeriön kanssa marraskuussa 2020. Mukana on myös joukko muita rakentamisen toimitusketjuun ja rakentamiseen liittyviä liittoja. ”On hienoa, että sopimusneuvottelut ovat edenneet. Sopimuksella saadaan vauhtia kalvomuovien kiertotalouteen. Työmaalla erilliskerätyn kalvomuovin halutaan päätyvän seuraavalle työmaalle rakennustuotteen pakkauksena”, Kunnas sanoo Sopimus tähtää kalvomuovien erilliskeräyksen lisäämiseen, kerätyn materiaalin kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, kalvomuovin käytön optimointiin ja kierrätysraaka-aineen käyttöön rakentamisen kalvomuoveissa.

”Ei ole tarkoituksenmukaista toimittaa raaka-ainetta kovin pitkän matkan päästä”, Sirén sanoo. Tavallisesti betonituotetehtaan ylimääräiset betonierät toimitetaan jätebetonina murskattavaksi esimerkiksi maarakentamisen tarpeisiin. Nyt ylijäämäbetoni kiertää Tulemme tänä takaisin tuotteisiin. Tarkkojen testausten perusvuonna Ruduksella teella betonimursketta voidaan säästämään noin 50 hyödyntää uusissa tuotteissa rekkakuormallista jopa 20 prosenttia kokonaismassasta. luonnonraaka-aineita. Uudistuksen myötä Ruduksen hiilidioksidipäästöt pienenevät ja luonnon raaka-aineiden käyttö vähenee. Lisäksi samalla vähenee tarve kuljettaa ylijääviä betonieriä pidempiä matkoja. ”Tämä on raaka-aineviisasta toimintaa. On hienoa olla töissä toimipisteessä, jossa ei synny lainkaan hukkaa.” 

Jokka

Heikin narinalista Narinan kohde: Huonetilojen ylilämpeneminen Havaittuja puutteita: • Korkea sisälämpötila lisää huoneilman absoluuttista kosteutta ja haittaa asumisviihtyvyyttä • Rakenteet ovat alttiita vaurioille • Aktiivinen jäähdytys kuluttaa energiaa Korjaustoimet: • Hyödynnetään passiivisia hallintakeinoja • Käytetään sekä huonelämpötilatarkasteluja että E-lukulaskentaa ymmärtävää erikois suunnittelijaa • Vaikutetaan asiaan suunnittelussa rakennuksen ja tilojen suuntauksella sekä runkorakenneratkaisuilla Kuka: Heikki Virkkunen

Heikki Virkkunen

Työnkuva: Toimin Vesitaidon toimitusjohtajana ja yrittä jänä. Vesitaito on energia- ja hiilijalanjälkilaskentaan sekä olosuhdesimulointiin keskit tyvä palveluntarjoaja. Olemme markkinajohtaja energia- ja hiilijalanjälkilaskennassa.

Koulutus: LVI- ja energiatekniikan insinööri

Passiivisilla suunnitteluratkaisuilla huonelämpötilat kuriin Etenkin viime kesien lämpiminä jaksoina uusissakin rakennuksissa tilojen käyttäjät ovat raportoineet korkeita huonelämpötiloja sisätiloissa.

ähes nollaenergiarakentamiseen liittyvän tutkimuksen perusteella 70 prosenttia vastaajista oli kokenut asunnossaan epämiellyttävän kuumia lämpötiloja. Ylilämpenemiseen ja jäähdytykseen liittyvät haasteet tulevat nykyisestä vielä kasvamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Haasteet lämpötilojen hallinnassa koskevat erityisesti puurakenteita. Betonirakentamisenkaan sektorilla ei voida kuitenkaan sulkea silmiä haasteilta: isot lasipinnat ja pelkistetty julkisivu voivat altistaa ongelmille. Ylilämpenemisen ehkäiseminen parantaa rakennuksen sisäilmaolosuhteita, ja on siten kytköksissä myös sisäilmaluokituksiin ja tilojen viihtyvyyteen. Ylilämpenemistä voidaan ehkäistä hyvin suurelta osin passiivisilla hallintakeinoilla. Kesäajan huonelämpötilan tarkastelua edellytetään asuinkerrostaloihin ja ei asuinkäytössä oleviin rakennuksiin rakennuslupavaiheen energiaselvitystä varten. Asia pitää olla työpöydällä jo suunnitteluvaiheessa, koska rakennuksen ja tilojen suun-

tauksella ja runkorakenneratkaisuilla on tässä suuri merkitys. Oleellista on, että suunnitteluvaiheessa hyödynnetään sekä huonelämpötilatarkasteluja että E-lukulaskentaa ymmärtävää erikoissuunnittelijaa alusta loppuun asti. Samanaikaisesti laadukasta ja oikea-aikaista taloteknistä suunnittelua hyödyntämällä voidaan saavuttaa loistavia ratkaisuja. Nousevat huonelämpötilat vaikuttavat sisäilmaolosuhteisiin, jolloin huonelämpötilojen hallinta on huomioitava myös korjaushankkeissa. Jos rakennusta suunniteltaessa ei ole jätetty varaukseksi edullisia, passiivisia keinoja, voi ainoa vaihtoehto olla aktiivinen jäähdytys. Se nostaa rakennuksen käyttökustannuksia. 

Jos raja-arvoja ei tiukenneta, eivät uudetkaan rakennukset täytä vaatimuksia muutaman vuosikymmenen päästä.

Astetuntitarkastelu tulevaisuuden säädatalla Jäähdytysrajan astetuntisumma, h.Deg-C 10

Tarkastelluista rakennusvaihtoehdoista vain betonirunkoinen hoivakoti läpäisi ilman muutoksia astetuntitarkastelun vuoden 2050 ennustetulla säädatalla.

Kekri-hankkeessa tehtiin erillistarkastelu hoivakodin ja kerrostalon huonelämpötiloista vuosien 2030 ja 2050 ennustetulla säädatalla (Ilmatieteen laitos). Molempia rakennustyyppejä tarkasteltiin sekä betoni- että CLT-runkoisena. Tarkastelu osoitti, että ylilämmön hallinta on kasvava haaste, joka tulee ottaa huomioon rakennusten vähähiilisyyden rinnalla. Tarkastelussa tutkittiin ensin, kuinka paljon astetunnit ylittyvät nykyisillä rakenneratkaisuilla. Kesäajan huonelämpötilatarkastelun raja,

jota ei saa ylittää, on 150 astetuntia. Astetunti tarkoittaa sitä, montako tuntia lämpötila ylittää jäähdytysrajan yhdellä asteella. Jäähdytysraja on kerrostaloissa 27 °C ja hoivakodeissa 25 °C. Lähde: KEKRI-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti, Kestävät kriteerit rakennusten vähähiilisyyden arviointiin, www.rakennusteollisuus.fi/Kekri