Jokka 2 2015 by Rakennusteollisuus RT ry

JOKKA

KOONTEJA | Kiertoon | NOSTOTURVALLISUUS | NAAPURIYHTEISTYÖ | TURVAPUISTOT

Lehti rakennusteollisuuden laatu-, YMPÄRISTÖ- JA TURVALLISUUSASIOISTA 2/2015

02 www.rakennusteollisuus.fi/jokka

KIERTOTALOUDESSA KAIKKI ON KULTAA s. 12

BIODIVERSITEETTI

Kasvit hotelliin rakentamisen ajaksi. Biodiversiteetti tuo uutta ajattelua ja helpottaa rakentamista. s.6

KOSTEUS KURIIN

Kosteudenhallintaan löytyy keinot ja nyt tieto on koottu yhteen paikkaan kaikkien saataville. Sivut 14 - 19.

ASENNEONGELMA VAIVAA

Oikea asenne turvalliseen työskentelyyn pitäisi oppia jo koulunpenkillä, sanovat oppilaat ja opettajat. s.25

Suunnittele tila kuin tila – RT Net on avain tietoon Monikäyttöisten ja muunneltavien tilojen rakentamiseen on yhä enemmän kiinnostusta. Kalliiden neliöiden käyttö on siten tehokasta vuorokauden ja vuoden ympäri. Suunnitteluja rakennushankkeena monitoimikeskus on vaativa. Samassa hankkeessa on tavanomaiseen rakennukseen verrattuna viiden tai kuudenkin eri projektin sisällöt. RT Net -palvelu kokoaa eri tilojen suunnitteluun liittyvät ohjeet, ajantasaiset määräykset sekä RYL-laatuvaatimukset ja helpottaa ammattilaisen työtä. RT Net on rakennusalan monipuolisin tietopalvelu kestävään rakentamiseen. Virtuaalinen monitoimikeskus esittelee tilasuunnittelun RT-ohjeita Tilasuunnitteluun liittyviin RT-ohjeisiin voit nyt tutustua lähtemällä kierrokselle kuvitteelliseen monitoimikeskukseemme. Voit ladata hyödyllisiä RT-ohjeisiin perustuvia tilasuunnitteluvinkkejä ja tutustua muihin tietolähteisiin.

Testaa myös tietosi tai äänestä suosikkitilaasi!

www.rakennustieto.fi/monitoimikeskus

Lataa ilmaiset tilasuunnitteluvinkit!

Kysy lisää RT Netistä Timo Hietala, puh. 0207 476 425 Kari Jokitalo, puh. 0207 476 422 Anna-Maija Oksanen, puh. 0207 476 411 Eva Petsalo, puh. 0207 476 494 Pasi Pulakka, puh. 0207 476 497 RT kirjakaupat Helsinki Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 Voit hankkia RT Net -palvelun lisenssin tai RT-ohjeita myös yksittäin verkkokaupastamme www.rakennustietokauppa.fi

OHJELMAT

ASIAKIRJAT

TUOTETIETO

KAUPPA

JOKKA

02 2015 SISÄLTÖ 4 Pääkirjoitus 5 KOONTEJA 6 KUN ANTAA NIIN SAA

Monimuotoisuuden haaste kannattaa ottaa vastaan.

6–13

KIERRÄTYKSESTÄ VAI KALLIOSTA? NCC:n Reetta Toivanen huolehtii, että luonto säilyy monimuotoisena Loviisan kiviainesmontulla. Rakentamisen raaka-aineet on totuttu ottamaan suoraan luonnosta, mutta tulevaisuudessa yhä useampi tuote on osa kiertotaloutta. Molemmissa vaihtoehdoissa yritysten ja luonnon etu kulkevat käsi kädessä.

11 BISNES OTTAA MALLIA LUONNOSTA

Kiertotalous tarjoaa rakenta- jille uusia mahdollisuuksia.

12 NCC HALUAA KAIKEN KIERTÄMÄÄN

Rakennusliike haluaa kaiken uudis- ja korjausrakentamisessa syntyvän jätteen kiertoon. Ja tehdä sen itse.

1 4 KOSTEUDENHALLINTA ON KAIKKIEN ASIA

Lauttasaarelaisella työmaalla oppii, että kosteudenhallintaa ei tehdä mutu-tuntumalla.

18 MISSÄ ON KUIVAKETJUN HEIKOIN LENKKI? Oulun rakennusvalvonta on hoksauttanut jo pitkään kuivaketjun puolesta.

19 KOSTEUDENHALLINNAN TIETO KOOTTIIN YHTEEN kosteudenhallinta.fi-sivulta löytyy kosteusongelmia ja niiden ratkaisuja sekä tyypilli- simmät rakentamisen virheet.

20 NOSTOTURVALLI SUUDESSA KORKEAMMALLE

Rakennusyritys korjasi nostin- työssä huomaamansa puutteen.

23 RAKENTAMISEN JÄTTEET MYLLERRYKSESSÄ

Rakennussektori on nyt resurssitehokkuustarkastelun keskiössä.

4 NAAPURIYHTEISTYÖ 2 LUJITTAA LUOTTAMUSTA Kutsu rakennustyömaalle poistaa pelkoja ja työmaalla vierailu on hauskaa.

14 202426 SUUNNITTELU ja valvonta eivät yksistään riitä, kun kosteudenhallintaa tehdään tosissaan. Lauttasaaressa sijaitsevalla työmaalla kävi selväksi, kuinka kosteudenhallintaa tarvitaan koko rakennusvaiheen ajan.

EI VAIN URHEILUSSA pyritä korkeammalle. Nostintyössä työskentely korkealla ei ole ainoa vaara. Rakennusliike ja konevuokraaja kehittivät yhdessä puristumissuojan turvallisuutta parantamaan.

25 ASENNEONGELMA VAIVAA EDELLEEN

Työturvallisuuteen oppimisen pitäisi alkaa jo koulunpenkiltä, sanovat oppilaat ja opettajat.

NAAPUREIDEN huomiointi on tärkeää etenkin kaupunkirakentamisessa. Harva ilahtuu siitä, että oman kodin vieressä on työmaa. Lapsia se voi pelottaakin. Tilanne helpottuu, kun kutsuu naapurit kylään.

TURVALLISUUDEN koulutusradat ovat ahkerassa käytössä. Pian jo kolme eri turvapuistoa eri puolilla maata kouluttaa kävijöitään parantamaan työturvallisuutta yrityksissä. Uusin turvapuisto nousee Kuopioon.

6 KUULUMISIA 2 TURVAPUISTOISTA

Pian kuulumisia voidaan seurata kolmesta eri turvapuistosta, kun Kuopion turvapuisto kohta valmistuu.

Kannen kuva: NCC Roadsin aluejohtaja Johanna Rusasen mielestä kierrätysliiketoiminta sopii hyvin rakennusliikkeen muun liiketoiminnan oheen. (Valokuva: Tommi Ahlberg)

JOKKA |

Pääkirjoitus

JOKKA

Sinä olet

Lehti rakennusteollisuuden laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioista

Jalkapallomaalivahdin hanskan jättisormi osoittaa suoraan sinua kohti ja yläpuolella lukee teksti: Sinä olet jalkapallokulttuuri. Hanskakäsi ja teksti on painettu Helsingin Sonera Stadiumin seinällä roikkuvaan banderolliin. HJK:n kampanja on tehty pilke silmäkulmassa mutta tosissaan. Seura haluaa kertoa kannattajilleen ja jalkapalloa harrastaville, että pelien ja niiden katsomisen ympäriltä löytyy paljon arvokkaita asioita, kokonainen jalkapallokulttuuri. Ja sen muodostavat kaikki siinä toimivat henkilöt – sinä mukaan lukien. Kampanjaan kuuluu joukko hauskoja käytännön vinkkejä siitä, miten jokainen voi itse edistää jalkapallokulttuuria. Vinkkien kakkososan aiheena on turvallisuus, nelosen pukeutuminen (tietenkin seuran omiin väreihin). Tutun kuuloisia asioita. Turvallisuuden parantaminen on ollut rakennusalan yhteinen tavoite viime vuosina, tärkeä osa sitä on henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttö. Turvallisuudesta pitää huolehtia omassa työskentelyssä, mutta yhtä lailla huolehditaan työkaverin turvallisuudesta. Jos työpaikalle tulee vierailijoita, on kaikkien tehtävä pitää heis-

JULKAISIJA: Rakennusteollisuus RT ry, www.rakennusteollisuus.fi KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy Toimisto: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

täkin huolta. Hyvä työpaikkakulttuuri muodostuu monesta eri osasta, kun jokainen toteuttaa niitä. Samaa hyvää kulttuuria voi jatkaa työn ulkopuolellakin. Työnantaja voi kustantaa työntekijöilleen fillariin talvirenkaat, koska haluaa kannustaa heitä liikkumaan ekologisesti ja turvallisesti. Ja samalla viestiä, että arvostaa heidän työpanostaan. Jokainen voi omissa tekemisissään miettiä, kannattaako kotioloissakaan kiivetä keittiöjakkaralle työkoneiden kanssa. HJK:n kampanjan kahdessa muussa osassa annetaan vinkkejä kansan sivistämiseen ja oikeanlaiseen kannattamiseen. Niissä kehotetaan kertomaan positiivisia asioita omasta joukkueesta ja olemaan siitä ylpeä. Kannattaa lainata. Kaikenkokoisia juttuvinkkejä ja palautetta lehdestä otetaan mielellään vastaan sähköpostilla osoitteessa jokka@rakennusteollisuus.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Ahlberg jokka@rakennusteollisuus.fi IlmoituSMYYNTI: Esko Vartiainen esko.vartiainen@varparus.fi Puhelin: 0400 508 450 Taitto: Aku Räty, Akku Design PAINOPAIKKA: Painotalo Plus Digital, ISSN 1797-0717 "Jokka tarkoittaa rakennustelineiden pystypuita sitovaa, telinelautoja kannattavaa poikkipuuta." (Vanhan rakentajan sanakirja) Lehden jakelu perustuu RT:n jäsen- ja sidosryhmärekisteriin.

Turvallisuusviikko on joka viikko Näillä toimenpiteillä kohti nollaa

Kevät ja turvallisuusviikko ovat jo ovella! Jos et päässyt osallistumaan viime kevään rakennusalan yhteiselle turvallisuusviikolle, voit lukea poimintoja turvallisuusviikon tapahtumista alla näkyvästä linkistä – ja alkaa jo suunnitella ensi kevään turvallisuusviikon tapahtumia omassa Viisaat yrityksessäsi! kypärät yhteen! TYÖTURVALLISUUS ON TEKIJÖIDENSÄ SUMMA

Tietoa turvallisuusviikosta ja kooste viikon tapahtumista löytyy RT:n nettisivuilta osoitteesta www.rakennusteollisuus.fi/turvallisuusviikko

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

• Monttumaanantai 18.5. • Tuotetiistai 19.5. • Viisaat kypärät yhteen 20.5.

Poimintoja rakennusteollisuuden toiselta Turvallisuusviikolta 18.–22.5. 2015

| JOKKA

Rakennusteollisuus RT:n yhteinen turvallisuuskannanotto

Järjestäytyneet rakennusalan yritykset haluavat tehostaa työtapaturmien torjuntaa rakennustyömailla ja tehtaissa. Tavoitteena on vähentää tapaturmien määrää tasaiseen tahtiin joka vuosi ja saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamista avittamaan tehty Rakennusteollisuus RT:n yhteinen turvallisuuskannanotto on nyt päivitetty vuosille 2016 - 2017. Kannanoton kaikki neljä kulmakiveä pitävät sisällään myös käytännön toimenpiteitä, joilla työturvallisuutta yrityksissä ja työpaikoilla voidaan viedä kohti nollaa tapaturmaa. Kannanoton painettua versiota on lähetetty jäsenyrityksiin, ja kannanotto löytyy myös RT:n verrkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Tyoturvallisuus/ Oppaat-ohjeet-videot/

KOONTEJA

Haluatko avata työmaasi nuorille?

Naulankantoja

1 Kuva: Janne Suntio

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry edistää koko kiinteistö- ja rakennusalan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa. Siinä työmaavierailut ovat parasta antia, ammatinvalinnan kynnyksellä olevat nuoret pääsevät konkreettisesti pohtimaan omaa tulevaisuuttaan, ja vierailuista on hyötyä myös yrityksille. Lokakuussa järjestettiin viisi avoimet työmaat -tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä yli 300 nuorta. Kiinnostuitko olemaan mukana? Lisää tietoa osoitteesta themesta.net

Muutoksia turvamerkkeihin Valtioneuvoston asetukseen työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista tuli syksyllä muutoksia. Myös nostotyön käsimerkit muuttuivat. Merkit on kaikkien nähtävissä asetuksen liitteenä osoitteessa www.finlex.fi ja kirjoittamalla hakukenttään 687/2015.

Nostotyön turvallisuus Nostotöissä on onnettomuuden vaara. Vaarat on aina arvioitava, ja vaikeita nostoja varten on laadittava erillinen nostotyösuunnitelma. Pitää varmistaa, että nosto on turvallinen, taakkaa ei nosteta ihmisten yli, nostoalueelle ei kuljeta eikä vaaratilanteita synny. Alamiehen ja kuljettajan välinen yhteistyö toimii, kun toimintatavat yhdessä sovittuja Ja keskinäinen luottamus toimii. YLEISET MERKIT / ALLMÄNNA SIGNALER / GENERAL SIGNALS / ÜLDISED MÄRGUANDED / ОБЩИЕ СИГНАЛЫ (VNa 687/2015) Tarkista onko torninosturinkuljettajan ja ajoneuvonosturinkuljettajan ajolupa kunnossa! VNa 403/2008 14§

Onko päivittäinen ja viikkotarkastus tehty torninosturiin ja ajoneuvonosturiin? VNa 205/2009 16§ ja 17§

ALOITA / STARTA / START / ALUSTA / НАЧИНАТЬ

SEIS / STOP / STOP / SEIS, Stop / СТОП

LOPPU / AVSLUTNING / END / LÕPETAMINE / ЗАКОНЧИТЬ

PYSTYSUORAT LIIKKEET / LODRÄTA RÖRELSER / VERTICAL MOVEMENTS / VERTIKAALSED LIIGUTUSED / ВЕРТИКАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ Nostotyön ohjauksessa on käytettävä radiopuhelimia, joiden kanavat on varattu vain nostotyön ohjaukseen ja suljettu muulta radioliikenteeltä! VNa 205/2009 39§

Tilaa eJokka RT on alkanut julkaista jäsenyrityksille turvallisuuteen keskittyvää sähköistä uutiskirjettä. Uutiskirjeessä kerrotaan työturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisasioista, rakennusalan hyvistä turvallisuuskäytännöistä sekä työtapaturmien ehkäisemisestä. eJokka ilmestyy 3 – 5 kertaa vuodessa. Jäsenet voivat tilata uuden eJokan osoitteesta www.rakennusteollisuus. fi/tilaauutiskirje

Torninosturi on varustettava nosturikameralaitteistolla, kun ohjaamosta nostokohteeseen ei ole näköyhteyttä! VNa 205/2009 39§

PYSTYSUORA ETÄISYYS / LODRÄTT AVSTÅND / VERTICAL DISTANCE / KÕRGSUUNAS KAUGUS / ВЕРТИКАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ

NOSTA / LYFT / LIFT / TÕSTA / ПОДНИМАТЬ (ВИРА)

LASKE / SÄNK NER / LOWER / LASE ALLA / ОПУСКАТЬ (МАЙНА)

VAAKASUORAT LIIKKEET / VÅGRÄTA RÖRELSER /HORIZONTAL MOVEMENTS / HORISONTAALSED LIIGUTUSED / ГОРИЗОНТАЛЬНЫЕ ДВИЖЕНИЯ

Ohjaus radiopuhelimella • Paina tangenttia, varmista yhteys esim. kutsumalla kuljettajaa nimellä. • Pidä tangentti pohjassa niin kauan, että jokainen sana kuuluu kokonaan.

LIIKU ETEEN / RÖR DIG FRAMÅT / MOVE FORWARDS / LIIGU ETTEPOOLE / ДВИЖЕНИЕ ВПЕРЕД

LIIKU TAAKSE / RÖR DIG BAKÅT / MOVE BACKWARDS / LIIGU TAHAPOOLE / ДВИЖЕНИЕ НАЗАД

VASEMMALLE merkinantajasta / TILL VÄNSTER om signalgivaren / TO THE LEFT from the signalman / Märgiandjast VASAKULE / НАЛЕВО от командующего

OIKEALLE merkinantajasta / TILL HÖGER om signalgivaren / TO THE RIGHT from the signalman / Märgiandjast PAREMALE / НАПРАВО от командующего

VAAKASUORA ETÄISYYS / VÅGRÄTT AVSTÅND/HORIZONTAL DISTANCE /HORISONTAALNE KAUGUS / ГОРИЗОНТАЛЬНОЕ РАССТОЯНИЕ

• Varmista oikea ja vasen tai käytä muita suuntaa osoittavia määreitä (tarkka kohde, mihin taakan on tarkoitus päätyä). • Muista kohteliaat käytöstavat! Kohteliasta on myös pitää kuljettaja ajan tasalla päivän aikatauluista. • Muista antaa merkit selkeästi ja rauhallisesti!

www.rakennusliitto.fi

www.proliitto.fi

VAARA / FARA / DANGER / OHT / ОПАСНОСТЬ

www.rakennusteollisuus.fi

TEHOa tuotetietojen hallintaan Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, että valittua rakennustuotetta voidaan käyttää kyseisessä rakennuskohteessa. TEHO-hanke on kansallinen rakennusteollisuuden, tuotevalmistajien ja kaupan kanssa yhdessä toteutettava kehi-

tyshanke. Tuotetiedon reaaliaikainen rajapinta on yhdistettävissä urakoitsijoiden-, kaupan- ja IT -palveluntuottajien järjestelmiin. Toteutuksen pohjalla on RT tuotetieto ja Rasi-tieto. Hanke on valmistumassa loppuvuoden aikana.

Olemme jo 90-luvulta saakka kouluttaneet VVO:n asukkaista ympäristö- ja energiaeksperttejä. Nyt mennään asukkaiden kanssa kohti jakamistaloutta osana ilmastonmuutosta. Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Jyväskylässä esimerkiksi on tuotu asukkaiden käyttöön yhteiskäyttöautoja. Toimitusjohtaja Jani Nieminen, VVO-Yhtymä, Saving Planet A-miniseminaarissa

Ruotsin liikennevirasto eli Trafikverket katsoo tarkkaan tarjoajien tapaturmalukuja, eikä heikon turvallisuuden yrityksiä oteta edes mukaan tarjouskilpailuihin. Maajohtaja Juha Helin, Peab Industri, Viisaat kypärät yhteen -seminaarissa

Ikkuna on tärkein talotekninen komponentti. Miksi Suomessa ei tehdä rakennuksiin valaistussuunnitelmia? Ei ikkuna talotehtaalta lähtiessään tiedä, millaiseen ympäristöön se on tulossa. Tekn.lis. Mika Vuolle, Equa Simulation Finland, Rakennusten Energiaseminaari 2015

Nykyisillä ilmastositoumuksilla ilmasto lämpenee lähes kolme astetta vuoteen 2100 mennessä. Päätökset seuraavien 15 vuoden aikana ovat ratkaisevia. Puheenjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Council, Saving Planet A-miniseminaarissa

JOKKA |

BIODIVERSITEETTI

Kun antaa niin

SAA

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ilmastonmuutoksen rinnalla suurimpia haasteita. Myös rakennusalan yrityksille on kannattavaa ottaa haaste vastaan ja turvata luonnonvarojen riittävyys. NCC Roads on sillä tiellä jo pitkällä. teksti ja kuvat: Tommi Ahlberg

etsään hakattu kallioinen aukeama kylpee syysauringossa. Silmiin erottuu vain komeita luonnonkivilohkareita sekä alueen reunassa kasa puunrunkoja. Äkkiseltään näyttää, että kiviainesalueen karussa luonnossa ei juuri mikään kasva eikä mitään tapahdu. Se ei pidä paikkaansa.

Ennakointi kannattaa "Tältä biodiversiteettialue voi hyvin näyttää! Kiviainesalue perustettiin viime vuonna, ja nyt ollaan jo näin pitkällä." Innostunut ääni kuuluu NCC Roadsin Reetta Toivaselle, joka osoittaa – tai oikeammin halaa – yhtä alueelle pystytettyä lahopuuta. Reetta halusi tulla kuvatuksi NCC:n neljästä biodiversiteettialueesta juuri Loviisassa, sillä lahopuualue on hänen suosikkinsa. Biodiversiteetilla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuutta, johon myös elinympäristöjen monimuotoisuus kuuluu.

| JOKKA

Suomessa on kieltämisen kulttuuri, asiat kielletään varmuuden vuoksi, ettei vaan satu mitään. Ympäristötyön pitää olla kuitenkin proaktiivista, tätä pitää tehdä yhteistyössä, Reetta Toivanen pohtii NCC Roadsin Loviisan kiviainesmontulla.

”Idea on, että tehdään lahottajille ja lahopuuta hyödyntäville hyönteisille elintilaa. Tämä on samalla paahdeympäristössä eläville kasvi- ja eläinlajeille sopiva avoin alue”, Reetta selventää. Lahopuu- ja paahdeympäristöalueet ovat molemmat katoamassa nykyisen tehokkaan metsänhoidon ja maanviljelyksen seurauksena. Siksi niitä pitää erikseen luoda. Ja siihen sopii kiviaineksen ottoalue aivan erinomaisesti. Luonnon monimuotoisuus otetaan NCC:n mallissa huomioon jo luvitusvaiheessa ja koko kiviaineksen oton ajan. ”Enää ei voi ajatella, että vasta kun kiviaineksen otto alueelta loppuu, aletaan tehdä jotain ympäristön hyväksi. On järkevämpää tehdä asioita etukäteen, miettiä tulevaisuutta ja tehdä minimiä enemmän kuin rämpiä vanavedessä”, Reetta Toivanen vakuuttaa. Luonnon monimuotoisuuden huomiointi kiviainesalueella ei Reetan mukaan vaadi mitään ihmeitä, jo pienellä panostuksella saa paljon aikaan. Taustalla on todella painavat syyt. Luonnonvarojen ehtyminen on tule-

Loviisan lahopuualue on Reetta Toivasen oma suosikki.

JOKKA |

BIODIVERSITEETTI

Avoimet alueet tarvitsevat myös paljasta maata joka imee lämpöä puoleensa. Perhoset ja heinäsirkat viihtyvät. Kiviainesalueilla pintamaa kuoritaan pois ja paljasta maata on paljon näkyvillä.

Pelissä yritysten oma hyöty ”Luonnon monimuotoisuuden suojelu hyödyttää yritystoimintaa pitkällä aikavälillä”, FIBS yritysvastuuverkoston toiminnanjohtaja Mikko Routti kertoo. ”Meillä on jo paljon hyviä yritystarinoita siitä, miksi biodiversiteettiasiat koetaan tärkeinä omalle yritystoiminnalle. Esimerkiksi Stora Enso ja Metsä Group sekä Rudus rakennusalalta”, hän jatkaa. Biodiversiteetti on Routtin mukaan yksi osa yritysten vastuullisuuspalettia. ”Näitä tehdään yhä enemmän myös siksi, että ne kiinnostavat sijoittajia, omistajia ja kuluttajia. Mistä raaka-aineet tulevat, mitä

| JOKKA

tuotteiden takana on, Routti selventää. Ajatus on yksinkertainen. Jokainen yritys on riippuvainen luonnon tarjoamista palveluista suoraan tai välillisesti. Luonnonvarojen ehtyminen on tulevaisuuden haaste, mutta haasteissa nähdään myös liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2014 käynnistetty Yritykset ja biodiversiteetti –ohjelma tarjoaa yrityksille tietoa ja työkaluja omien ympäristövaikutustensa kartoittamiseen. Sivuilla www.fibs.fi esitellään parhaita toteutuneita yritysten biodiversiteettiratkaisuja sekä keskeisiä työkaluja.

vaisuuden haaste ja uhkaa myös yritysten toimintaa. Haasteissa piilee myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. ”Me tarvitsemme neitseellisiä luonnonvaroja jatkossakin. Tiedostamalla oma vastuu turvataan, että voimme jatkossakin louhia ja murskata kalliokiveä. Ja on se imagokysymyskin ja tärkeä viesti lähialueen asukkaille, että montulla toimii vastuullinen yrittäjä. Ei ole nykypäivää vain hakea lupia ja olla siellä sitten hiljaa ottamatta kontaktia ihmisiin," nuori ympäristösuunnittelija sanoo. Ympäristösertifikaatti ei yksistään rii-

”Kyllä biodiversiteetti alkaa olla jo useimmille rakennusalalla työskenteleville tuttu juttu, vaikka epäilijöitäkin riittää”

ja asfaltoinnissa. Ja talvella hiekoitus nielee paljon tavaraa”, Reetta kertoo. Loviisassa maisemointisuunnitelman keihäänkärki oli meluvalliin pystytettävä lahokkoalue. Valli on rakennettu pääsääntöisesti alueelta kuorituilla puhtailla maa-aineksilla, ja valliin pystytettiin Stora Ensolta lahjoituksena saadut lahopuutkin. Osa rungoista sojottaa pystyssä, jotta linnut löytävät niihin, osa taas makaa tarkoituksella maassa. Kun lahoamista alkaa tapahtua, tuodaan alueelle lisää uutta tuoretta puuta. Lahoava puu on tärkeä osa luonnon kiertokulkua. Tähän luonnon omaan jätteiden käsittelyyn on erikoistunut moninainen joukko eliöitä, jotka saavat kuolleesta puuaineksesta ravintonsa ja suojapaikkansa. Lahopuut ovat metsistä kuitenkin vähentyneet, kun kaatuneet puut korjataan tehokkaasti pois. Uhattuna ovat monet hyönteiset, kovakuoriaiset ja erilaiset puussa viihtyvät sienet. Vuoden kokemuksen perusteella Reetta ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkea lahopuissa on jo tapahtunut. Seurantasuunnitelma on tarkoitus tehdä pian. tä, sillä se ei kerro lähialueen asukkaalle mitään esimerkiksi siitä, miten aluetta on tarkoitus kehittää. Se täytyy kertoa itse.

Lahopuu on in NCC Roadsin Loviisan kiviainesalueella alettiin runsas vuosi sitten murskata kalliota ihmisen moninaisiin tarpeisiin. Kiviaineskasat sijaitsevat montun ykkösalueella, vieressä on vielä paljon louhimatonta kalliota. Mobiili murskauslaitos käy pari kertaa vuodessa jalostamassa kalliosta louhitun kiviaineksen prosessissa eteenpäin. ”Täältä löytyy tarpeen mukaan kiviainesta esimerkiksi talonpohjiin, ratsastuskenttien pohjaksi, kivituhkaa eri tarkoituksiin. Paras laatu käytetään tienpohjissa

Uusia alueita jo suunnitellaan Reetta Toivanen toimi aiemmin jätevesineuvojana Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksessä, hoiti neuvontaa ja laati kaatopaikkojen vesientarkkailun raportteja. Vajaassa kahdessa vuodessa on kiviainesbisnes tullut jo tutuksi. NCC:n ympäristösuunnittelijana hän työskentelee paljon biodiversiteettiin kuuluvien asioiden parissa. ”Kyllä biodiversiteetti alkaa olla jo useimmille rakennusalalla työskenteleville tuttu juttu, vaikka epäilijöitäkin riittää”, Reetta kertoo. NCC:llä on kolmisenkymmentä kalliokiviainesaluetta maassamme. Neljässä on jo luonnon monimuotoisuutta käsittelevä ohjelma, ja puolen kymmentä uutta

on suunnittelupöydällä. ”Uusia alueita kehitetään aluejohdon kanssa. Parasta on, jos voidaan suunnitella jotain suoraan lähialueen ihmisille, eikä vain jotain mikä toteutuu kymmenien vuosien päästä. Tärkeä osa meidän visiota on kestävä kehitys ja siihen tämä sopii hyvin.” Kehitteillä on myös uusia maisemahoidon metodeja, kuten kivestä tehtyjä palokujia alueella, jota voi kulottaa.

Kuorma-autollinen kiviainesta Talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon kuluu paljon kiviaineksia kuten soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä. Niitä käytetään 100 miljoonaa tonnia vuodessa, kuorma-autollinen per asukas. Yhteen kerrostaloasuntoon kuluu 100 tonnia kiveä, omakotitaloon 3–4 kertaa enemmän. Kilometri maantietä syntyy 17 000–24 000 tonnista kiviaineksia. Pelija urheilukenttien päällysteisiin kiveä menee arviolta 50 000 tonnia vuodessa. Talvella kiviaineksia tarvitaan liukkauden torjuntaan.

JOKKA |

BIODIVERSITEETTI "Ruotsin päässä ollaan ihan lieskoissa, että mitä ne siellä Suomessa nyt taas ovat keksineet."

Eikä kaikki uudet ideat tule aina länsinaapurista. ”Ruotsin päässä ollaan ihan lieskoissa, että mitä ne siellä Suomessa nyt taas ovat keksineet. Ruotsissa ei vielä vastaavia alueita ole perustettu, mutta kyllä niitä kohta sielläkin nähdään, Reetta Toivanen uskoo.

Katsotaan ensin miten alue kehittyy luontaisesti. Kaiken ei tarvitse olla niittyä ja heinikoitakin tarvitaan, NCC Roadsin Reetta Toivanen näyttää Loviisan kiviainesalueella.

Ekosysteemihotelli mahdollistaa rakennushankkeen toteutumisen Ekosysteemihotelli on paikka, johon uhanalaisia kasveja voidaan siirtää väliaikaiseen turvaan esimerkiksi tiehankkeen tieltä. Ruduksen ja alan asiantuntijoiden yhteinen pilottihanke onnistui hyvin. Ekosysteemihotellin ideana on, että esimerkiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen. Ensimmäinen ekosysteemihotelli perustettiin viime syksynä Länsi-Uudellamaalla Raaseporiin, jossa Valtatie 25:lle rakennettava levennys jättäisi alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Valtatien läheisyydessä sijaitseva Ruduksen soranottoalue soveltui hyvin kokeilualueeksi. Sinne siirrettiin 20 mätästä marraskuussa 2014, jolloin kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa. Ekosysteemihotellin elämää on seurattu tämän vuoden aikana. Tulokset kasvien ja hyönteisten osalta ovat olleet lupaavia. Ekosysteemien siirtoa on siis perusteltua jat-

| JOKKA

kaa. Ekosysteemien lajien levinneisyyttä tullaan seuraamaan useamman vuoden ajan.

Vahvistusta kompensaatiolle Ekosysteemihotellit sopivat hyvin yhteen Ruduksen LUMO-ohjelman tavoitteisiin eli luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. ”Ekosysteemihotellit edistävät erinomaisesti luonnon kompensaatiomenettelyjen käyttöönottoa Suomessa. Kompensaatioiden käytössä olemme Eurooppaan nähden jälkijunassa”, toimitusjohtaja Lauri Kivekäs sanoo. Kompensoinnilla tarkoitetaan, että esimerkiksi rakentamisen vuoksi heikentyneitä luonnonarvoja korvataan konkreettisilla toimilla joko paikan päällä tai muualla. ”Kompensaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Niiden avulla rakennushankkeita voidaan toteuttaa siten, että uhanalaisten lajien tilanne paranee”, Kivekäs korostaa. Kivekäs uskoo, että ekosysteemihotellin onnistunut pilotti johtaa paitsi uusiin hankkeisiin myös lainsäädännöllisten ja muiden

edellytysten luomiseen kompensaatioille. Näin ne saataisiin Suomessa laajasti käyttöön. ”Pitkällä tähtäimellä toivon ekosysteemihotellien tuovan Rudukselle uusia liiketoiminnan mahdollisuuksiakin. Kiviainesalueittemme verkosto on laaja, joten voimme tarjota ”majoituspalveluja” koko maassa”.

Kaikki hyötyvät ”Ekosysteemihotelli on rohkea ja onnistunut kokeilu. Se on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristöasioiden edistämiseksi kehitetään uusia toimintamalleja”, sanoo Luontoympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth SYKEstä. Uudenlaisissa kokeiluissa on löydetty toimintatapoja, joista hyötyvät niin luonto kuin yrityskin. Uusissa keinoissa sovitetaan rohkeasti yhteen erilaisia tarpeita. ”Yritykset haluavat selvästi suunnitella toimintaansa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kiinnostusta on lisännyt erityisesti yhteisten hankkeiden saavuttamat säästöt ja hyödyt”, Petri Ahlroth toteaa.

KIERTOON

Bisnes ottaa mallia luonnon kiertokulusta Kiertotalous on talouden uusi malli, joka on jo synnyttänyt uutta liiketoimintaa. Paljon materiaaleja ja resursseja kuluttava rakennusala löytää sieltä paljon mahdollisuuksia, mutta vielä ollaan lähtökuopissa. Teksti ja kuva: Tommi AHlberg

”Kiertotalous on jo täällä, ja siihen kannattaa yritysten tarttua.” Näin sanoo Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan dosentti ja Suomen Teollisen Ekologian Seuran puheenjohtaja Jouni Korhonen innostuneena. Kiertotalous alkaa olla jo monille tuttu termi, kun taas teollinen ekologia kuulostaa oudolta. ”Niillä viitataan samaan asiaan. Kiertotalous tulee bisnesmaailmasta ja sen taustalta löytyvät taloudelliset syyt. Teollinen ekologia taas tulee tieteen puolelta, sen juuret ovat ympäristöasioissa”, Korhonen tarkentaa.

Kaikki hyöty irti ”Asian ydin siinä, että kun kerran otetaan luonnosta raaka-ainetta jotain tuotetta varten, niin synnytetty taloudellinen arvo käytetään mahdollisimman monta kertaa uudestaan. Eikä vain kerran, minkä jälkeen tuote muuttuu jätteeksi”, Korhonen kiteyttää. Lähtökohtana on siis arvon mahdollisimman tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy. Siellä missä jätteen syntyä ei voida estää, on keskeistä sen hyödyntäminen raaka-aineena tai energiana. Miksi sitten tarvitaan kiertotaloutta, eikö perinteinen kierrätys riitä? ”Ei riitä. Perinteinen kierrätyskin kyllä kuuluu kiertotalouteen, mutta siinä kierrätetään matalan arvon resurssia. Kiertotalous sanoo, että ota tuotteesta kaikki mahdollinen arvo irti jo ennen kuin siitä tulee matalan arvon jätettä.” Siksi kiertotalous sopiikin Korhosen mukaan niin hyvin yritystoimintaan. Hän kehuu vuolaasti Sitraa, joka on järjestänyt aiheesta seminaareja ja kerän-

Kiertotalous voi ratkaista monia tulevaisuuden haasteita, mutta sen hyödyllisyys pitää tapauskohtaisesti aina arvioida. Ja myös kierrätys kuluttaa energiaa ja tuottaa jätteitä, dosentti Jouni Korhonen muistuttaa.

nyt hyviä esimerkkejä siitä, miten suomalaisten yritysten kannattaa kiertotaloutta hyödyntää. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Hyvä esimerkki kiertotaloudesta löytyy Korhosen mukaan Suomen metsäsektorista, josta muu maailma voisi ottaa mallia. Aihe löytyy myös Korhosen omasta väitöskirjasta vuodelta 2000.

Kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron kokoinen mahdollisuus. Luontoäiti mallina Kiertotaloudessa teollinen ekosysteemi mukailee luonnon kierrätysjärjestelmää. Luonto on äärimmäisen tehokas ja sen energiankierto on lähes suljettua. Korhonen ja tohtori J.P. Snäkin ovat tutkineet tästä lähtökohdasta Uimaharjun Stora Enson selluintegraatin materiaali- ja energiavirtatehokkuutta. ”Kiertotaloudelle kuvaavaa on, että katsotaan sellutehtaan lisäksi myös muita alueella sijaitsevia toimintoja ja prosesseja. Näitä voivat olla esimerkiksi paperitehdas, saha, energiantuotanto, jätehuoltoprosessit, liikenteen polttoaineiden valmistus, lannoitteiden valmistus, kunnallisten jätevesien puhdistusprosessit tai nanosellun, erikoiskuitujen ja ligniinin hyödyntäminen esimerkiksi lääketeollisuudessa tai ruoan tuotannossa ",

Korhonen listaa aiheeseen uppoutuneena. Myös rakentaminen on Korhosen mukaan keskeinen sektori kiertotaloudessa, mutta vielä ollaan lähtökuopissa. ”Rakennusteollisuus tuottaa pitkäikäistä infrastruktuuria yhteiskunnalle. Sellaiset sektorit myös muuttuvat aika hitaasti.” Silti rakennusalalta löytyy paljon hyviä mahdollisuuksia. ”Tuotteiden suunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä elinkaaren päätä, miten purkuvaiheessa saadaan arvokkaat materiaalit talteen mahdollisimman mielekkäästi. Jo nyt on syntynyt uusia liiketoimintamalleja kokonaan purkutoiminnan ympärille. Rakennusliikkeet voivat olla tässä itsekin aktiivisia”, hän sanoo. Myös rakennuskannan nykyistä tehokkaampi käyttö olisi kiertotalouden mukaista. Esimerkiksi se, miten tyhjät toimistotilat voitaisiin nykyistä paremmin muuttaa asuinkäyttöön, on kiertotalouden ydintä. Korhonen on vakuuttunut, että tulevaisuus tulee olemaan kiertotalouden aikaa, vaikka aiheesta ei vielä paljon tutkimusta olekaan tehty. ”Kaikki bisnes perustuu materiaalin käyttöön tavalla tai toisella. Uudet ideat murtautuvat väistämättä markkinoille. Lisätietoa kiertotaloudesta: www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous www.teollinenekologia.fi Suomen Teollisen Ekologian Seura vastaa kiertotaloutta koskeviin kysymyksiin sähköpostiosoitteessa j.antero.korhonen@gmail.com JOKKA |

KIERTOON Otamme vastaan betonia erilaisessa muodossa, lähinnä purkubetonia, kertoo Nokian kierrätysaseman hoitaja Harri Tuominen. Tavaran pitää olla puhdasta muusta jätteestä, eikä rautoja saa betonista törröttää, aluejohtaja Johanna Rusanen täydentää. Taustalla näkyy murskausta odottavia valotolpan jalkoja yhdeltä Suomen vilkkaimmalta väylältä, Tampereen Urho Kekkosen tieltä.

NCC haluaa kaiken kiertämään – ja tehdä sen itse Jätteiden kierrättämisellä tähdätään kestävään tuotantoon. Rakennusliikkeen kohdalla se voi kannattaa parhaiten menemällä itse mukaan jätebisnekseen. Teksti ja KUVAT: TOmmi Ahlberg

CC Recyclingin Nokian kierrätysterminaalissa on loppusyksystä rauhallista, eikä kohti taivasta kurottavia suuria murskekasoja juuri näy. Mutta siihen on hyvä syy. ”Tampereen seudulla osataan - ja saadaan - betonimursketta käyttää, ja kauppa on käynyt hyvin koko syksyn”, kertoo syyksi NCC Roadsin aluejohtaja Johanna Rusanen tyytyväisenä.

| JOKKA

Tavoitteena koko jätevirta Kiviainesdivisioonan alla toimiva NCC Recycling on lähdössä vauhdilla mukaan jätebisnekseen. Koko Pohjoismaiden tasolla avataan lähivuosien aikana noin kymmenen uutta kierrätysterminaalia. Nyt Suomessa toimii kaksi omaa terminaalia, Nokialla ja Mäntsälän Ohkolassa. Tällä hetkellä oma kierrätysbisnes on Suomessa vielä perinteisen oloista ja keskittyy mineraalijätteisiin. Nokiallekin tulee murskattavaksi lähinnä betonia

ja tiiltä, lisäksi otetaan vastaan puhtaita maa-aineksia. Ohkolassa otettaan vastaan myös lasia ja puuta. Mutta muutoksen tuulet puhaltava jo kovaa aukeilla kierrätysterminaaleilla. ”Tanskassa ja Ruotsissa ollaan tällä hetkellä Suomea edellä. Laajan rakennusjätteen terminaaleja on jo toiminnassa ja uusia tulossa”, Rusanen kertoo. Tarkoitus on Suomessakin perustaa kierrätysterminaaleja palvelemaan koko rakennusjätevirtaa, siis kaikkea jätettä mikä uudisrakentamisesta tai purkamisesta tulee. Taustalla on jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus, jonka mukaan rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä.

Yritys hyötyy ”Rakentamisessa liikkuu paljon materiaalia ja syntyy jätettä. Ajatus on, että tulevaisuudessa NCC käsittelee kaiken oman jätteensä”, Rusanen sanoo napakasti. Ja tämä kannattaa Rusasen mielestä toteuttaa rakennusliikkeen omana toimintana. Kiertotalouden haasteita ei voi jättää pelkästään jätehuoltoyhtiöiden ratkaistaviksi. ” Recycling on nyt osa NCC Roadsin ki-

Kaikkein tärkeintä juuri nyt on, että yleinen tietous kiertotaloudesta lisääntyy asiakkaiden ja suunnittelijoiden keskuudessa, NCC Roadsin aluejohtaja Johanna Rusanen painottaa.

Jäteasemalla tehdään betonimursketta jota myydään teiden ja kenttien alle kalliomursketta korvaamaan. Kauppa on käynyt syksyllä hyvin ja kasat ovat vähissä NCC Recyclingin Nokian terminaalissa.

Kierrätysterminaali toimii myös maapankkina. Puhtaat maa-ainekset kiertävät sen kautta uusiin käyttökohteisiin. Nokian kierrätysterminaaliin tavaraa tulee jopa 30 kilometrin päästä.

viainestoimintaa. Ajatus on, että se jatkossa nousee omaksi divisioonakseen kiviaines-, asfaltti- ja tienhoitotoimintojen rinnalle. Koko sen palvelurepertuaaria tullaan Roadsin oman toiminnan lisäksi tarjoamaan myös NCC Rakennukselle ja ulkopuolisille asiakkaille.” Rusanen esittää yksinkertaisen esimerkin suunnittelun merkityksestä. Uudisrakentamisessa rakennusmateriaali on puhdasta. Jos siinä syntyvä jäte laitetaan sekajätteen sekaan, on haastavaa enää erotella sitä sieltä talteen. ”Miksi emme panostaisi syntypaikkalajitteluun. Sieltä saadaan hyviä materiaaleja kiertoon suoraan. Kun asiat mietitään uudella tavalla, pystytään vähentämän rakentamisen kustannuksiakin.” Mutta se edellyttää, että asenteet ja toimintatavat muuttuvat ensin kiertotaloutta suosiviksi.

Johanna Rusanen ei näe mielekkäänä, että rakennusliikkeet ryhtyisivät harjoittamaan perinteistä jätehuoltoyritystoimintaa. ”Haluamme tuoda markkinoille jotain uutta. Kun meillä on jo tätä muuta rakennustoimintaa, tuomme siihen rinnalle kiertotalouden, mietimme eri vaihtoehtoja ja sitä, miten voimme jätettä parhaiten hyödyntää omassa bisneksessämme.”

siinäkin olla innovatiivinen.” Lainsäädännön pitäisi kuitenkin muuttua joustavammaksi, että jätteelle voidaan keksiä uusia käyttötapoja, että se voidaan tuotteistaa uudelleen, ja että kiertotalous toimisi kunnolla. Rakennusteollisuudessa mietitään jo nyt, miten voimme rakentaa tulevaisuudessa rakennuksia siten, että elinkaarensa päässä niistä tulee mahdollisimman vähän jätettä. ”NCC Recycklingillä on 10 vuoden päästä useita terminaaleja auki kokopäiväisesti laajamittaisen rakennusjätteen käsittelyssä. Niiden kautta saadaan oman yrityksen sisällä useat materiaalit hyvin kiertoon. Siihen mennessä olemme tuoneet markkinoille jotain uutta, ja olemme siinä Suomen ykkösiä”, Johanna Rusanen sanoo luottavaisena.

Alku- ja loppupää ratkaisevat Rusasen mukaan rakennustuotteen elinkaaren loppupään lisäksi pitää kiertotaloudessa panostaa tuotannon alkupäähän ja etenkin suunnitteluun. ”Jo tuotteen suunnitteluvaiheessa mietitään, mitä tuotteelle tehdään sitten kun se on elinkaarensa päässä. Se voidaan esimerkiksi ottaa takaisin raaka-aineeksi. Jos jokin kuitenkin päätyy jätteeksi, pitää

JOKKA |

| JOKKA

KOStEUDENHALLINTA

Kosteudenhallinta on kaikkien asia Kosteudenhallintasuunnitelma jo rakennuslupavaiheessa. Laatutoimet läpi aina ennen tavoitepalaveria. Nimetty vastuuhenkilö. Kosteusraportit jämptisti. Konstit kosteudenhallintaa ovat olemassa, todistaa käynti Larun Portin työmaalle. TEKSTI: SIRKKA SAARINEN KUVAT: MATTI MATIKAINEN PIIRROSKUVA: PEKKA RAHKONEN

yvä, että on nostettu framille", vastaavat työpäällikkö Ulla Kangasmaa ja vastaava mestari Pekka Avonius kysymykseen, miltä julkisuuden rummutus kosteudenhallinnasta tuntuu työmaan näkökantilta. "Kosteudenhallinta on kaikkien asia. Kaikki tieto pitää ottaa käyttöön. Myös asenteissa on edelleen petrattavaa", he toteavat. Rakennusosakeyhtiö Hartelan Ulla Kangasmaan ja Pekka Avoniuksen uusi työpäivä on lähtenyt käyntiin Asunto Oy Larun Portin työmaalla Helsingin Lauttasaaressa lokakuun alkupäivinä. Työmaa käynnistyi huhtikuussa 2014. Asukkaat 57 asunnon ja yhden liiketilan kerrostalokohteeseen muuttavat alkuvuodesta 2016. Kellarin ja kuuden asuinkerroksen talon vaakarakenteet on valettu paikalla, pystyrakenteet ovat paikallavalua ja elementtejä. Beto-

Rakennusvalvonta edellytti kosteudenhallintasuunnitelmaa jo rakennuslupavaiheessa.

niset kuorielementtijulkisivut eristetään, muurataan ja rapataan paikalla. Sokkeleissa ja tukimuureissa on graniittia.

Kosteudenhallintasuunnitelma on osa laatujärjestelmää Hartelassa kosteudenhallintasuunnitelman tekeminen on ollut osa laatujärjestelmää ja laatukansiota jo yli kymmenen vuotta. "Kosteudenhallinta on otettu vakavasti. On hyvä, että vaatimus sen tekemisestä on tullut nyt myös viranomaispuolelta. Larun Portissakin rakennusvalvonta edellytti kosteudenhallintasuunnitelmaa jo rakennuslupavaiheessa", Kangasmaa ja Avonius kertovat. "Laatutoimenpiteet käydään meillä aina läpi jo ennen tavoitepalaveria. Niihin kuuluvat paitsi rakentamisen aikaiset kosteudenhallintatoimenpiteet aina myös suunnitelma siitä, miten toteutumista valvotaan." Peruslähtökohta on se, että jo yleisai-

katauluvaiheessa varataan rakenteille riittävä kuivumisaika. Yhtä tärkeää on rakentamisvaiheen aikainen valmius tarkistaa tarvittaessa aikatauluja muuttuvien olosuhteiden mukaan.

Nimetty vastuuhenkilö Larun Portin vastaava työnjohtaja Pekka Avonius on myös nimetty kosteudenhallintasuunnitelman toteutumisen vastuuhenkilöksi rakennusvalvonnan suuntaan. Hän kertoo, että suunnitelman toteutuminen käydään läpi rakennusvalvontaviraston seurantakokouksissa. Erillistä kosteudenhallintapäiväkirjaa Larun Portin työmaalla ei pidetä. Kosteudenmittaajan raportista tilanne ja toimenpiteet selviävät hyvin. Raportit arkistoidaan laatujärjestelmän mukaisesti.

Sade- ja sulamisvedet heti pois holvilta Rakenteet vaikuttavat Avoniuksen ja Kangasmaan mukaan luonnollisesti myös kosteudenhallintatoimenpiteisiin. "Paikalla rakennettaessa rakenteiden ja pintojen kosteutta pitää tarkkailla eri tavalla kuin elementtirakenteissa. Elementtipuolella korostuvat puolestaan ontelolaattojen sekä eristeitä sisältävien elementtien kuivana pitäminen." Kun holvit valetaan paikalla, kuten Larun Portissa, on huolehdittava, etteiJOKKA |

Larun Portti tehdään paikalla rakentaen arvokkaalle tontille Lauttasaaren sillan kupeeseen.

vät sade- ja sulamisvedet jää holville makaamaan. "Mies tai tarvittaessa miehiä ja kolat. Lumet poistetaan käsityönä ennen kuin ne ehtivät sulaa holville", Avonius toteaa.

Riittävä kuivumisaika riippuu myös olosuhteista Rakenteiden pinnoitusajankohdan määrittäminen on periaatteessa helppoa: laatoittaminen ja parketin asennus voidaan aloittaa, kun alusrakenteen suhteellinen kosteus laskee alle 85 prosenttia RH. Riittävät kuivumisajat on ennakoitu kosteudenhallintasuunnitelmassa. Avonius ja Kangasmaa korostavat, että ne ovat hyvä lähtökohta. Lopulliset päätökset tehdään kuitenkin toteutuneen tilanteen mukaan.

| JOKKA

Riittävät kuivumisajat on ennakoitu kosteudenhallintasuunnitelmassa.

Jos rakenteen suhteellinen kosteus on liian korkea, sen kuivumista nopeutetaan ja/tai aikataulua muutetaan. Larun Portissakin on tehty molempia. "Runkorakenteet kuivuivat suunnitellussa aikataulussa. Märkätilalattiavalujen kuivumista edistettiin kaatovaluilla ja käyttämällä erikoisbetoneita. Asuntojen lattialämmitys on otettu käyttöön heti, kun se on saatu kytkettyä. Ennen sitä käytettiin työnaikaisia kaukolämmityksellä toimivia puhaltimia", Avonius listaa toimenpiteitä.

"Kosteusmittausten perusteella siirsimme ensimmäisessä ja viimeisessä portaassa lattioiden parkettiasennuksia. Betoniholvi kuivui ennakoidusti, mutta sen päälle valetun kipsivalukerroksen kuivuminen on kestänyt odotettua pidempään." Kipsivalukerroksen kuivumista on nopeutettu hiomalla pinnan huokosia auki samalla tavalla kuin betonisissa märkätilalattioiden valuissa. Huokosten auki hiomisen toimimisesta kuivumisen edistäjänä kipsirakenteesta ei ole yhtä tutkittu asia kuin saman toimenpiteen auttaminen betonirakenteissa. Mutta työmaalla tehdyt mittaukset näyttäisivät tukevan ajatusta, että kipsikin kuivuu nopeammin pinnan hionnan jälkeen.

Kosteusmittausraportti numero 9 Rakenteiden kosteuden mittaa Larun Portissa ulkopuolinen konsultti. Lokakuussa

KOStEUDENHALLINTA

Larun Portin rakennekosteusmittauksissa käytetään myös näytepalamenetelmää. Näytteet otetaan usealta, tässä kohdassa neljältä eri syvyydeltä. Kosteudenhallinnassa ei vastaava mestari Pekka Avoniuksen ja työpäällikkö Ulla Kangasmaan mukaan toimita mutu-tuntumalla. Esimerkiksi parkettiasennukset aloitetaan vasta sitten, kun ulkopuolisen konsultin tekemät kosteusmittaukset osoittavat, että lattia-alustan suhteellinen kosteuspitoisuus on laskenut vaadittavaan 85 prosenttiin tarkastelusyvyydellä. Pinta on silloin jo reilusti kuivempi. Väliaikainen tarkoituksella reilusti ylileveä räystäsrakenne suojaa julkisivua sateelta villoitus-, muuraus- ja rappausvaiheessa.

Lattiarakenteen kuivattamisessa hyödynnetään asunnon lopullista päälle saatua lattialämmitystä.

Avoniuksella ja Kangasmaalla oli tarkasteltavana järjestyksessä yhdeksäs mittausraportti. Näytteiden ottopaikat ja -ajankohdat työmaa ja kosteusmittauskonsultti suunnittelevat yhdessä. Lähtökohtana on kosteusmittauskonsultin tekemä kosteusmittaussuunnitelma. Mittaussyvyydet määräytyvät rakenteen paksuuden ja kuivumissuuntien mukaan. Rakennekosteusmittaukset tehdään pora- tai näytepalamenetelmällä rakenteesta ja mittausolosuhteista riippuen. Lattiarakenteen kosteutta Larun Portissa mitataan kolmelta ja paksuimmista kipsivalukerroskohdista neljältä syvyydeltä. "Kipsirakenteen mittauskohdat määritellään lämpökameran avulla sellaisiin kohtiin, joissa ei rikota lattialämmitysputkia", Avonius tarkentaa.

Lähtökohtana on kosteusmittauskonsultin tekemä kosteusmittaussuunnitelma. Väliaikainen räystäs suojaa julkisivutöitä Larun Portin julkisivutöiden kosteudenhallintaan on varauduttu rakentamalla räystäiden päälliset työn ajaksi lopullista jonkin verran pitemmälle seinästä ulottuviksi. Rakenteen suojapressujen yläpää saadaan paremmin sateelta suojaan, jolloin sade ei kastele eristeitä ja suojaa tarvittaessa myös muurausta ja rappausta. Olosuhteita ennakoidaan ja seurataan. Eristeistä on varauduttu ottamaan kosteusnäytteitä. Koska sää on suosinut,

näytteitä ei ole tarvinnut ottaa. Entä merenrantarakentaminen, jossa olosuhteet ovat sisämaata ankarammat? Larun Portin tiilet ovat normaaleja tiiliä, sen sijaan muurauslaasti on normilaastia tiiviimpää. Rappauslaastin päälle tulee puolestaan pinnoituskerros.

Ovet kiinni Onnistunut kosteudenhallinta on työmaallakin kaikkien asia. Kangasmaa toteaa, että aliurakoitsijoiden sitouttaminen on toki haasteellista. Työmaalla on hänen mielestään sitouttamisessa kuitenkin onnistuttu hyvin." Petrattavaa on silti asenteissakin. "Ulko-ovien auki jättäminen on kosteudenhallinnan kannalta melkeinpä se ongelmallisin juttu", Avonius kertoo. "Auki olevien ovien takia lämmitys ja tuuletus ei toimi suunnitellusti", hän tarkentaa. JOKKA |

KOStEUDENHALLINTA Kuivaketju10-toimintamallilla kosteudenhallinta uudelle tasolle

Kosteusongelmat aiheuttavat 6 - 9 miljardin euron kulut vuositasolla. 70 prosentissa kouluista ja 50 prosentissa asunnoista on sellaisia kosteusvaurioita, jotka olisi syytä panna kuntoon, sanoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä.

Missä on kuivaketjun heikoin lenkki? Kaikki sitä haluavat, mutta silti se on vaikeaa: katkeamaton kuivaketju rakentamisessa ja sen seurauksena rakennukset vailla kosteusongelmia. Mistä löytyy ketjun heikoin lenkki?

Oulun rakennusvalvonnalla on meneillään ympäristöministeriön kanssa yhteishanke, jonka tarkoituksena on viedä rakentamisprosessin kosteudenhallinta aivan uudelle tasolle. Hankkeessa on kehitetty Kuivaketju10-toimintamallia, jossa ideana on löytää kosteudenhallinnan kymmenen tärkeintä riskialuetta ja luoda koko rakennusprosessille ohjeet. Toimintamallin yhtenä keskeisenä osana on ajatus siitä, että kosteudenhallinta on koko rakentamisprosessin ja sen eri osapuolten yhteinen tehtävä, joka alkaa tilaamisesta ja päättyy rakennuksen käytön viimeiseen päivään. Nykyisen rakennuksen elinkaariprosessin heikkouksina Seppälä pitää sitä, että tiedonsiirto on pääosin yksisuuntaista, prosessissa ja tiedonsiirrossa on katkoksia ja heikkoja kohtia ja vuorovaikutus on vähäistä. Hankkeessa tehdään riskitilanteita varten ohjekortit. ”Ohjeita ja tuoretta tietoa on kyllä paljonkin, mutta kyse on siitä, miten se saadaan kompaktiin muotoon”, Seppälä sanoo. Ajatuksena on kertoa hyväksi havaituista käytännöistä ja kannustaa onnistumisten kautta muitakin niiden käyttöön. Kuivaketju10 voitti lokakuussa Rakennusfysiikkapäivien kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon yhdessä Helsingin rakennusvalvonnan ehdotuksen kanssa.

Teksti: Saara Kerttula Kuva: Venni Ahlberg

ulu on tehnyt paljon pioneerityötä rakentamisen kosteudenhallinnassa. ”Aloitimme työmaan kosteudenhallinnalla noin 15 vuotta sitten. Sittemmin olemme huomanneet, että se on tavallaan jälkijättöistä. Se ei yksin riitä”, sanoo Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä. ”Julkisuudessa ongelmakohdaksi usein nostetaan rakenteiden suojaaminen ja sitä pidetään työmaan ongelmana, mutta asia on paljon laajempi. Voi olla, että tilaaja ei ole edellyttänyt rakenteiden suojaamista. Voi myös olla, että on paljon sellaisia detaljeja, joita ei ole edes suunnitel-

| JOKKA

tu ja ne ratkotaan sitten työmaalla, vaikka siihen ei välttämättä ole riittävää osaamista. Myös kiinteistön huollolla ja ylläpidolla on suuri vaikutus kosteudenhallintaan”, Seppälä luettelee. Seppälä puhuukin rakentamisen kuivaketjusta: ” Samalla tavalla kuin elintarvikkeiden kylmäketju ei saa katketa, tarvitaan rakentamisessa katkeamatonta kuivaketjua.” Ongelmien ja niiden syiden tunnistaminen edellyttää hänen mielestään ketjun heikoimman lenkin löytämistä. Se taas edellyttää sitä, että kaikki tekeminen ja sen eri vaiheet dokumentoidaan ja toiminta tehdään läpinäkyväksi. ”Muuten vain toistetaan samoja virheitä ja tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty.”

Yhteinen tehtävä Ensimmäinen osatekijä ketjussa on Seppälän mukaan tilaaja, joka asettaa askelmerkit koko rakennusprosessille ja määrittelee muun muassa aikataulun. ”Aikataulusta ei saisi tehdä liian tiukkaa ja ainakaan nopeudesta ei pitäisi palkita, jos siihen liittyy riskejä ja rakennusfysiikan lait tulevat vastaan”, Seppälä huomauttaa. ”Aikataulua ei voi tehdä esimerkiksi vain sillä perusteella, että valmista pitää olla silloin kun koulut alkavat.” Seppälän mukaan hankkeen loppuvaiheessa pitäisi olla riittävästi aikaa huolehtia siitä, että kaikki tekniikka saadaan toimimaan niin kuin pitää. ”Prosessin loppuun pitäisi varata yksi kuukausi sää-

döille ja mittauksille. Meillä on valitettavan paljon hyvää tekniikkaa, jota ei ole säädetty oikein.” Tilaaja myös määrittää niin suunnittelun kuin työmaankin toteutuksen tason. Tilaajan on osattava tilata ja vaatia vaikka niitä sääsuojauksia työmaalle. ”Rakentamisen jatkuva perisynti on se, ettei tunnisteta uusien komponenttien aiheuttamia vaatimuksia.” Esimerkkinä Seppälä mainitsee uudet mattoliimat ja sen, miten ne reagoivat betonin kanssa. ”Jos tilaaja ei näitä asioita tunne ja osaa niitä vaatia, ne eivät tule suunnitelmiin eikä urakoitsija osaa niitä tehdä”, hän huomauttaa.

Vuorovaikutusta suunnitteluun Seuraava osatekijä on suunnittelu, johon Seppälä peräänkuuluttaa interaktiivisuutta työmaan kanssa. ”Suunnittelijan on käytävä työmaalla ja työmaan ja suunnittelijan on tehtävä yhteistyötä. Lisäksi suunnittelijan pitää kartoittaa esittämiensä ratkaisujen riskikohdat, esimerkiksi mihin vuodenaikaan ja millaisissa sääoloissa työmaalla suunnitelmia toteutetaan.” Kolmas osa-alue on työmaa ja toteutus. ”Työmaan onnistuneeseen kosteudenhallintaan on kaikki välineet olemassa”, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että työmaalla laatu lähtee työntekijätasolta. ”Jos esimerkiksi työnjohdon tasolta on painetta tehdä liian nopeassa aikataulussa, sehän syö miestä. Kyllä siinä äkkiä oppii, ettei tässä mitään laatua tehdä, vaan pistetään vain pakettiin.” Kuivaketjun hallinta toteutuu hänen mielestään parhaiten niin, että kaikki osallistuvat sen dokumentointiin. ”Dokumentointia tehdään täydentyvästi ja vaiheittain ja jokainen osapuoli vie oman osuutensa eikä vain työmaa”, hän sanoo. Neljäs osa-alue on käyttö ja huolto, joka sekin on saatava haltuun, jotta rakennuksen kuivaketju säilyy. Ketju päättyy vasta kun rakennuksen elinkaarikin päättyy eli rakennuksen viimeisenä käyttöpäivänä. Seppälä peräänkuuluttaa ennen kaikkea korjausliikettä asenteisiin. ”Kärjistäen nykytilanteesta voisi sanoa, että suunnittelu, mittaus ja dokumentointi on kallista, mutta jälkipiikkaaminen on lähes ilmaista”, hän toteaa. Hän ei halua hakea syyllisiä tai osoitella tehtyjä virheitä, vaan painottaa yhteistyön ja yhteisen tavoitteen tärkeyttä. ”Kuivaketju on täsmälleen niin luja kuin on sen heikoin lenkki.”

Käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta uudessa maksuttomassa nettipalvelussa, Satu Sahlstedt näyttää.

Kosteudenhallinnan tieto koottiin yhteen Tietoa rakentamisen kosteusongelmista on ollut riittävästi jo pitkään saatavilla, mutta sitä on pitänyt etsiä monista eri lähteistä. Nyt tieto on koottu yhteen kosteudenhallinta.fi-sivustolle. Teksti ja Kuva: TOMMI AHLBERG

”Uutta materiaalia ei hankkeessa tarvinnut tuottaa, vaan tehtiin tiivis paketti etenkin uudisrakentamista varten”, kuvaa lokakuun alussa auennutta sivustoa sen kokoamiseen osallistunut Satu Sahlstedt Mittaviivasta. ”Sivustolla käydään läpi koko rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessi aina hankesuunnitteluvaiheesta alkaen. Myös pientalorakentajalle on tietoa, palvelussa kerrotaan pientalorakentajalle että tee ainakin nämä asiat kosteusvaurioiden estämiseksi”, hän jatkaa. Kosteudenhallinta on palvelussa jaettu neljään osaan ja tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta. Ensimmäinen osa käsittelee rakennushankkeen eri vaiheita. Toisessa kerrotaan tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja muiden hankkeen osapuolten vastuista. Kolmas osa keskittyy rakenteisiin ja neljäs osa kertoo mihin toimiin kannatta ryhtyä kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Löytääkö käyttäjä sitten etsimänsä uudestakaan palvelusta, kun tietoa on edelleen runsaasti? ”Sama tieto löytyy eri kohdista, ja samaan artikkeliin pääsee montaa kautta. Käyttäjä voi lukea helposti kunkin neljän osion etusivuilta, mitä ne pitävät sisällään”, Sahlstedt kertoo. Sivustolta löytyvät myös tyypillisimmän virheet, jotka rakentamisessa ovat

johtaneet kosteusvaurioihin. Kohdasta paljastuvat muun muassa rossipohjan, salaojan, sokkelin tai kellarin kriittiset seikat. Joka kohdasta löytyy myös rakenteeseen liittyviä työohjeita, lyhyt laadunvarmistus, ohjeistava kuva rakenteesta ja tarkistuslista. ”Vaikka riskirakenteistakin kerrotaan, on tässä tarkoitus lähestyä asiaa positiivisesta näkökulmasta, ohjeistaa parempaan rakentamisen laatuun”, Sahlstedt vakuuttaa. Ohjeet pystyy helposti myös tulostamaan tai lataamaan pdf-tiedostona kosteudenhallinta.fi-palvelusta omaa käyttöä varten.

www.kosteudenhallinta.fi Kosteudenhallintaprosessin onnistuminen edellyttää, että hankkeen kaikki osapuolet ovat tietoisia siitä, mitä heiltä itseltään edellytetään. Kosteusvaurioiden ehkäisyyn liittyvä tieto on koottu yhteen kosteudenhallinta.fi-sivustolle. Sitä tullaan kehittämään käyttäjäpalautteiden pohjalta ja käyttäjiltä toivotaankin sinne omia kommentteja. Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat teettäneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy.

JOKKA |

RAKENTAMISEN PELLEPELOTTOMAT

Nostoturvallisuudessa

KORKEAMMALLE

Skanska päätti siivota henkilönostimien tapaturmatilastoja ja tarttui toimeen. Yhdessä Ramirentin kanssa alkoi muutosprosessi, jossa kaikkiin puominostimiin lisätään älykäs turvalaite. Teksti ja kuvat: Ilona Savitie

Teksti ja kuvat: Ilona Savitie

| JOKKA

Nostintyön turvallisuus 1. Suunnittele nostintyön vaiheet, tun- nista vaarat ja vähennä työn riskejä. 2. Valitse työhön sopiva nostin. 3. Hanki osaaminen nostimen käyttöön ja pidä kirjallinen lupa mukanasi. 4. Tarkasta nostin, kun se tuodaan työ maalle ja päivittäin aina ennen työs kentelyn aloittamista. 5. Käytä oikeaa putoamissuojainta korissa. 6. Valmistaudu toimintaan häiriö- ja hätätilanteessa. Lähde: Skanska

Ramirentin tuotepäällikkö Jussi Muhonen näyttää, miten puominostimeen asennettu keltainen turvapaneeli reagoi töytäykseen.

kanskalla on tällä hetkellä Suomessa noin 200 työmaata. Lokakuun alussa niillä oli käytössä noin 70 puominostinta. Vaikka nostintapaturmat eivät ole onnettomuustilastojen kärjessä, niitä ei haluta yhtään enempää. Skanskan työmailla Iso-Britanniassa, USA:ssa ja Norjassa on menehtynyt kolme henkilöä nostimen käyttöön liittyvissä puristumistapaturmissa vuoden 2008 jälkeen. Siinä oli Skanskalle kolme henkilöä liikaa. “Kun Iso-Britanniassa sattui kuolemantapaus puominostimen kanssa vuonna 2008, rakennusalan suurten yritysten välillä tehtiin sopimus, että laitteissa otetaan käyttöön puristumissuoja”, Skanskan turvallisuuspäällikkö Antti Leino sanoo. Leinon mukaan sama yhteinen päätös olisi suositeltava myös täälläkin. Käytäntö vakiintuu nyt myös Suomessa. Yhtiön uuden ohjeen mukaan kaikissa Skanskan käyttämissä liikkuva-alustaisissa puomillisissa henkilönostimissa tulee olla puristumisen tai väliin jäämisen riskiä vähentävä turvalaite viimeistään keväällä 2016. Laite voi olla valmistajasta riippuen SkyGuard, SkySiren, SiOPS tai muu vastaava lisälaite. Vaihtoehtona on myös lisäkaide, jolla puristumisen voi estää.

Ramirentille turvalaitteet vakiona Ramirentin tuotepäällikkö Jussi Muhonen on tänä syksynä perehdyttänyt Skanskan henkilöstöä puristumisenesKaikkiin Ramirentin liikkuvaalustaisiin puominostimiin asennetaan puristumisenestolaitteet.

tolaitteen käytössä. Samalla on käyty läpi muutkin henkilönostimien turvalaitteet ja nostimien oikeaoppinen käyttö. Muhosen vetämän koulutustilaisuuden alussa on nähty videopätkiä, joissa henkilönostimen varomaton käyttö saa käyttäjän sinkoamaan nostimen häkistä kaaressa ilmaan ja alas. Putoamisriskin ehkäisyyn on jo olemassa kohtalaisen helpot varotoimenpiteet: turvavaljaat ja varovaisuus koneen siirtämisessä. Putoamiseen ja nostimen kaatumiseen liittyviin riskeihin on kiinnitetty turvallisuusohjeissa huomiota ennenkin. Sen sijaan ylhäältä päin kohdistuvat riskit ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka ne ovat henkilönostimiin liittyvissä tapaturmissa myös kohtalaisen yleisiä. Kaikki vuokrakalusto Skanskalle tulee Ramirentiltä. Vuoden 2015 alussa Skanska ehdotti Ramirentille yhteistyötä puominostimien turvallisuuden parantamiseksi. Yhdessä Ramirentin kanssa on tänä vuonna otettu käyttöön SkyGuard, älykäs puominostimen käyttäjän turvalaite. Vaikka turvalaite ei ole pakollinen eikä vielä yleisesti käytössä muissa rakennusalan yrityksissä, Ramirent asennuttaa sellaisen kaikkiin liikkuva-alustaisiin puominostimiinsa. Ramirentin uusin laitteisiin sellainen tilataan tästedes vakiovarusteena.

Paneeli reagoi käyttäjän painoon Muhonen nousee puominostimeen, sulkee oven perässään ja kiinnittää turvavaljaat. Sitten onkin aika nousta yläilmoihin ja testata, miten turvalaite toimii käytössä. JOKKA |

RAKENTAMISEN PELLEPELOTTOMAT Havainnekuva puominostimen käyttäjän puristumisesta nostimen ja katon väliin. (Kuva: Skanska)

Turvalaite näihin laitteisiin Skanskalla Skanskan työmailla on jo otettu käyttöön SkyGuard-lisälaitteella varustetut nostimet. Kaikissa Skanskan itse käyttämissä nostimissa laite on oltava viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Aliurakoitsijoita määräys koskee myös, heille siirtymä-ajan takaraja on 1.4.2016. Sen jälkeen turvalaitteettomien nostimien käyttö Skanskan työmailla on kielletty. Määräys koskee liikkuva-alustaisia puomillisia henkilönostimia (kategoria 3b): siirrettävät puomi- ja nivelteleskooppipuomi-henkilönostimet, joissa kuorman painopisteen pystysiirtymä voi olla kaatumisreunojen ulkopuolella, ja jotka liikkuvat omalla käyttövoimalla.

Kun puominostimen käyttäjä heilahtaa päin ohjauspaneelia, paneelin edessä oleva anturi reagoi töytäykseen, pysäyttää nostimen ja tekee korjausliikkeen tulosuuntaan. Samalla hälytysvalo alkaa vilkkua ja soida niin, että muutkin henkilöt

| JOKKA

“Kun Iso-Britanniassa sattui kuolemantapaus puominostimen kanssa vuonna 2008, rakennusalan suurten yritysten välillä tehtiin sopimus, että laitteissa otetaan käyttöön puristumissuoja.” työmaalla huomaavat tilanteen olevan päällä ja osaavat tulla avuksi. Muhonen on JLG:n puominostimessa, jossa valmistajan mukaan turvapaneeli reagoi noin 23 kilon paineeseen. Käyttäjän kehon oma paino ja kevyeltä näyttävä heilahdus paneelia vasten riittää käynnistämään turvatoiminnot. Puominostimien valmistajille turvapaneeli ja hälytyskello ovat helppo keino turvata nostimen käyttäjän työskentelyä. Ne eivät vie tilaa tai ole esteenä työskentelyssä. Lisävarusteet eivät rasita mahdottomasti myöskään laitteen vuokraajan lompakkoa. Turvapaneelilla varustettu Ramirentin puominostin maksaa asiakkaalle 7 euroa vuorokaudessa enemmän kuin ilman paneelia oleva vastaava laite. Ramirentille investointi turvalaitteisiin on Muhosen mukaan “merkittävä”.

“Investoinnin kokoluokasta saa käsityksen siitä, että meillä on toimintaa kymmenessä maassa ja henkilönostimia on yli 10 000”, Muhonen muotoilee.

Edelläkävijänä turvallisuudessa Turvapaneeli ei ole Suomessa pakollinen lisävaruste. Skanska on toistaiseksi ainoa suurista rakennusyrityksistä, joka ottaa SkyGuardin pakolliseksi käyttämiinsä puominostimiin viimeistään 1.4.2016. Puominostimien puristumisenestoon vaikuttavia turvalaitteita on saatavilla jo alan suurimmilla konevalmistajilla. “Ainakin Genie, JLG Manitou, Haulotte”, Muhonen listaa. Pienillä laitevalmistajilla vastaavia lisävarusteita ei välttämättä vielä ole tuotannossa. Ramirentiä lukuunottamatta suomalaiset laitevuokraajat eivät vielä laajamittaisesti ole asentaneet turvalai-

ASIAA JÄTTEISTÄ Yleisimmät henkilönostintapaturmat 1. Putoaminen 2. Laitteen kaatuminen 3. Puristuminen 4. Isku tai törmääminen 5. Toimintahäiriö 6. Sähköisku Lähde: IPAF

Puristumistapaturmien syitä

Rakentamisen jätteet myllerryksessä Rakentaminen, etenkin infrarakentaminen, kuluttaa paljon luonnonvaroja. Kiinteistö- ja rakennussektori on nyt suurten volyymiensa takia resurssitehokkuustarkastelun, eli luonnonvarojen kestävämmän käytön keskiössä. Siihen kuuluu olennaisesti jätemäärän vähentäminen.

• Liikkumisreitin huono suunnittelu • Nostinlaitteen valinta • Huono perehtyminen laitteeseen • Epätasainen alusta • Huono näkyvyys • Käyttäjän virhe nostimen operoinnissa • Ohjauspaneelin päälle lasketut esineet • Liian suuri käyttövauhti • Ohjausasetusten manuaalinen ohittaminen • Laitteen huollon ja kunnon laiminlyönti

Materiaalitehokkuuden osalta rakentamisen jätteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaikuttaa Euroopan unionin 2008 antama jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Uusia tavoitteita on odotettavissa, kun komissio joulukuun alussa julkaisee kiertotalouden toimenpideohjelmansa. Sen seurauksena jätteiden hyödyntämisastetta nostetaan uudistettavan jätedirektiivin muodossa.

Lähde: IPAF

Puuta ei enää kaatopaikalle

tetta puominostimiinsa. “Meille työturvallisuus on ykkösasia. Markkinajohtajana haluamme tuoda saataville entistä työturvallisempia laitteita. Toki näemme tämän myös selkeänä kilpailutekijänä markkinoilla”, Muhonen lisää. Muihin nostintyyppeihin ei Ramirentin tietojen mukaan ole vastaavia turvalaitteita tulossa. Henkilönostimien turvallisuuteen Ramirentillä on kuitenkin uusia suunnitelmia. “Olemme tuomassa Suomen markkinoille ensimmäisten joukossa korttilukijaa, joka tarkastaa RamiSmart-järjestelmästä onko käyttäjällä nostimen käyttölupaa. Käyttöluvalla parannamme käyttöturvallisuutta”, Muhonen kertoo. Nostimen korin ympärille rakennettuja kehikkoja näkee silloin tällöin henkilönostimien kuvissa ulkomailla. Sellaisia Ramirentillä ei ole käytössä, ainakaan vielä. “Olemme harkinneet niidenkin tuomista markkinoille, mutta päätökset ovat vielä auki. Kehikko voi jonkun mielestä olla häiritsevä työskentelyn kannalta, toiselle sillä ei ole mitään merkitystä”, Muhonen pohtii.

Rakennus- ja purkujätteen osalta tavoitteena on vuonna 2020 saavuttaa 70 prosentin materiaalikierrätyksen taso. Siihen ei lasketa kallio- tai maaperästä irrotettuja maaja kiviaineksia, eikä vaarallisia jätteitä. Vuoden 2012 jätelaki ja sen pohjalta annetut asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen. Uusi kaatopaikka-asetus sulkee kaatopaikat asteittain orgaanista ainesta sisältäviltä jätteiltä, kuten puulta. Parhaillaan laaditaan vuosien 2017–2022 valtakunnallista jätesuunnitelmaa, jossa rakennus- ja purkujäte on yksi painopistealueista. Rakennusteollisuus on linjannut, että tavoitteiden tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti ilman turhaa hallinnollista lisätaakkaa. Kiertotaloudessa markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus pitää olla kierrätystoiminnan keskiössä. Suomessa rakentamisen jätetilastoja hallitsee 90 prosentin osuudellaan irrotetut maaja kallioainekset, jotka tapauskohtaisesti lasketaan tilastoihin jätteinä. Talonrakentamisesta syntyvä jätemäärä on lopulta pieni, vajaa 2 miljoonaa tonnia. Siitä mineraalipohjaisia jätteitä kierrätetään jo hyvin, kun puujätteet taas päätyvät energiaksi.

Rakentamisen jätevirrat korjaamisesta ja purkamisesta Korjausrakentamisessa ja purkamisessa jäte-

virrat ovat merkittävämmät kuin uudisrakentamisessa, jossa jätteet lisäksi ovat koostumukseltaan tunnettuja ja ”puhtaita”. Haasteellisten korjausten ja purkamisen yhteydessä käsitellään vuosikymmenien takaisia materiaaleja, jotka myöhemmin ovat osin voineet tulla luokitelluksi haitallisiksi ja ongelmallisiksi. Rakennusteollisuus on tätä tosiasiaa korostanut eri vaiheissa selvästi. Uudisrakentamiselle sekä toisaalta korjausrakentamiselle ja purkamiselle tulisi asettaa omat tavoitteensa. Tiukentuvan EU-ohjauksen ikeessä jäsenvaltioilla tulisi olla myös kansallista liikkumatilaa. Esimerkiksi jäteluokituksen tulkitseminen voi pahimmillaan haitata joidenkin jätteiden hyödyntämistä, vaikka niiden hyödyntäminen ei aiheuttaisikaan ympäristön tai terveyden kannalta merkittävää haittaa. Liikkumatilaa tarvitaan myös niin jäsenvaltioiden paikallisten olosuhteiden kuin yksittäisten jätejakeiden ja tavoitteiden osalta, sillä kaikkea ei järkevästi pystytä hyödyntämään. Tämä on todettu etenkin korjaus- ja purkurakentamisen yhteydessä. Komission pian julkaistavasta kiertotalouden toimenpideohjelmasta julkisuuteen vuotaneet tiedot kertovat ainakin osan teollisuuden viesteistä menneen perille.

Kansallisestikin muuttuu paljon Paljon tapahtuu myös kansallisella tasolla. Vuoden 2006 asetusta jätteiden käytöstä maarakentamisessa ollaan uusimassa. Soveltamisalaan tulee uusia materiaaleja, ilmoitusmenettelyä tarkistetaan, ja laadunvarmistusta tiukennetaan. Uuden asetuksen on arvioitu tulevan voimaan kesällä 2016. Uuden asetuksen maa-ainesten hyötykäytöstä on määrä tulla voimaan vuonna 2017. Lait ja asetukset asettavat kiinteistö- ja rakennussektorin toimijoille haasteita, mutta myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätteiden hyödyntämiselle. Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokkaana raaka-aineena on sekin osa kansallista varallisuuttamme ja yhteisen edunvalvonnan arvoinen. Pekka Vuorinen, ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry

JOKKA |

Naapuriyhteistyö

lujittaa asukkaiden luottamusta

Kuva on Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjauksen työmaalta viime heinäkuulta. Vieressä olevan päiväkoti Arlan lapsia oli tutustumassa työmaahan. Suuret työkoneet olivat erityisen kiinnostuksen kohteina.

Kun naapuritontin työmaa pelottaa tai sen melu harmittaa, voi vierailu työmaalla auttaa. Teksti: Tuomo Tarvas Kuva: KIMMO RÄISÄNEN

Kun Helsingin Pukinmäessä tehtiin puukerrostalokohteen maanrakennustöitä, pääurakoitsija SRV:n projektipäällikkö Antti Aaltonen kuuli, että viereisen päiväkodin lapset kokivat rakennustyömaan jännittävänä ja hiukan pelottavana. Päiväkodin henkilökunta taas pelkäsi, että paalutus- ja maanrakennustöiden melu haittaa lasten päiväunia. Aaltonen käveli päiväkodin johtajan juttusille. ”Johtaja kertoi, että lapset olivat kurkkineet kakkoskerroksen ikkunoista, kun sieltä näkee aidan ylitse työmaalle. Päätin kutsua lapset ja henkilökunnan tutustumiskäynnille”, Aaltonen kertoo. Toukokuun lopulla kaksikymmentä lasta hoitajineen ylitti tien ja tuli kylään. Tarjolla oli pillimehua, keksiä ja kahvia. Lapset saivat tutustua kypäröiden, turvaliivien ja -kenkien sekä muiden turvalli-

| JOKKA

suusvälineiden ihmeelliseen maailmaan. – Lapsia vähän jännitti aluksi. Monelle kohokohta oli päästä hetkeksi kaivinkoneen ohjaamoon, Aaltonen sanoo.

Asukastilaisuuksilla voitetaan luottamus Tavoitteena oli Antti Aaltosen mukaan voittaa päiväkotilaisten ja lasten vanhempien luottamus: lapsille ei koituisi työmaasta vaaraa. Tutustumiskäynnit ovat Aaltosen mukaan hyvä tapa voittaa rakennustyömaan lähellä asuvien ihmisten luottamus. ”Englannissa siitä on pitkät perinteet. Siellä isot rakennusliikkeet järjestävät erilaisia iltatilaisuuksia, infoja ja kahvihetkiä lähellä asuville. Tieto luo luottamusta.” Britannian rakennusalan yritysten kattojärjestö UKCG (UK Contractors Group) on julkaissut oppaan yrityksille asukas-

toimintaan. Opas (Good Neighbour Site Guide) tarjoaa eri kokoisille yrityksille tietoa siitä, miten laatia strategia hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämiseen rakennusprojektien yhteydessä. Työmaatapaamisia kannattaisi Aaltosen mukaan järjestää nykyistä enemmän myös Suomessa. ”Naapurit tulisi ottaa huomioon etenkin kaupunkirakentamisessa. Kukaan ei pidä siitä, että oman kodin vieressä on työmaa. Yritän benchmarkata tällaista toimintaa myös meillä SRV:ssä.” SRV on järjestänyt muitakin vastaavia turvallisuustempauksia. Esimerkiksi syksyllä 2013 yritys jakoi Espoossa ja Vantaalla yrityksen logolla varustettuja huomioliivejä päiväkotilapsille, jotka asuivat SRV:n rakennuskohteiden läheisyydessä. Eskolantie 4-6:n puukerrostalot valmistuivat alkukesästä 2015.

NUORET JA RAKENTAMINEN

Asenneongelma

vaivaa edelleen rakennusalaa Lähes joka päivä rakennustyömailla sattuu onnettomuuksia, jotkut pienempiä haavereita, jotkut kuolemaan johtavia tapaturmia. Oppimisen työturvallisuuteen pitäisi alkaa jo koulunpenkillä. Eivätkö rakennusalan opiskelijat saa tarpeeksi tietoa ja koulutusta työturvallisuudesta, Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Markus Immonen? ”Kyllä saavat”, Immonen vakuuttaa. "Olit sitten tuleva insinööri, mestari tai arkkitehti, on orientoiviin opintoihin sisällytetty paljon erilaista turvallisuuskoulutusta ja esimerkiksi tutustumiskäynti Ruduksen turvapuistoon. Insinööreille ja mestareille on tarjolla NCC:n luentosarja erityisesti työnjohdon vastuista. Rakennusmestariopiskelijoille järjestetään vielä erillinen opintojakso työturvallisuudesta”. ”Kolmannella luokalla mestaripuolella painotus siirtyy työturvallisuussuunnitelmiin ja koneiden käyttöön. Insinööriopiskelijoiden opintojen painoalue keskittyy työmaalle”, Immonen täydentää. Immosen mukaan koulussa siis kyllä panostetaan työturvallisuuden opetukseen. Hän haluaisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, millainen tausta uudella oppilaalla on kouluun tullessaan. ”Lukio- ja ammattikoulupohjaiset opiskelijat asennoituvat työturvallisuuteen eri tavoin. Suoraan lukiosta tulevilla opiskelijoilla, jotka eivät ole työskennelleet rakennuksilla, ei yleensä ole ennakkoasenteita. He ovat kiinnostuneita myös työturvallisuusasioista. Sen sijaan ne,

kistamaan asennettaan työturvallisuuteen, kun he harjoittelujaksoilla ja kesätöissä joutuvat ottamaan muista työntekijöistä vastuun. Tätä yritetään painottaa myös opetuksessa, oivallusta siitä, että heidän kontollaan saattaa olla ihmishenki”, Immonen kertoo. Kolmannen vuoden opiskelijoilla, rakennusmestariopiskelija Arttu Vainiorannalla sekä insinööriopiskelija Juho Ruususella, on molemmilla takanaan kesätöiden lisäksi useampi koulun työharjoittelujakso erikokoisilla työmailla. Metropolian turvallisuusopetukseen molemmat nuoret ovat pääosin tyytyväisiä, mutta parannettavaakin löytyy. ”Perusasiat koulussa opetetaan hyvin”, Ruusunen vakuuttaa. Tutuiksi tulevat suojaimet, lainsäädäntö ja ennen kaikkea se, miten työturvallisuus vaikuttaa kustannuksiin. ”Mutta ekskursioita pitäisi olla enemmän. Että pääsisi tutustumaan lähietäisyydeltä siihen miten asiat oikeasti toimivat sekä työn että työturvallisuuden kannalta, etenkin vaarallisissa työvaiheissa. Esimerkiksi päästä seuraamaan rungon pystytystä”, Vainioranta jatkaa.

Turvallisuus on myös imagokysymys

joilla on jo enemmän työmaakokemusta, omaavat valitettavan usein jonkinasteisia asennoitumisongelmia. Osalla ei aina ole työturvallisuudesta riittävää tietoa, eikä sitä haluta ottaa edes vastaan”, Immonen pahoittelee tilannetta.

Vastuu opettaa ”Pääsääntöisesti suuret rakennusfirmat osaavat pelisäännöt ja toimivat niiden puitteissa. Moni opiskelija havahtuu tar-

Vainioranta ja Ruusunen ovat samaa mieltä siitä, että suurten ja pienten rakennusyritysten toimintatavoissa työturvallisuuden suhteen on eroja. ”Suurilla rakennusalan yrityksillä ei kerta kaikkiaan ole varaa suhtautua turvallisuuskysymyksiin vähättelevästi”, Ruusunen toteaa. Hänen mukaansa myös sanktioita tarvitaan. Silloin työnjohtajat, työntekijät ja aliurakoitsijat miettivät kahdesti, puuttuako vai olla puuttumatta havaittuihin turvallisuusrikkomuksiin. ”Pienemmät yrittäjät valitettavan usein kuitenkin ohittavat turvallisuusseikat olankohautuksella. Tarjoukset tehdään halvimman kaavan mukaan, eikä työturvallisuuteen ole enää varaa panostaa. Lähdetään ajatuksella, että kun mitään ei ole sattunut, niin ei satu nytkään. Riskiin tottuu”, Ruusunen sanoo.

Tämä lehtijuttu syntyi, kun luokkahuoneessa alettiin miettiä, onko työturvallisuuden opetus oppilaitoksissa kunnossa. Jutun lehteen on koostanut työryhmä Tuomo Suorsa, Markus Immonen, Arttu Vainioranta ja Juho Ruusunen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. JOKKA |

TURVAPUISTOT

Turvapuistoa käytetään muun muassa oman henkilöstön Turvallista työpäivää -tapahtumiin, kertoo ISS:n Samuli Liuska. Kuva: Venni Ahlberg

Kuulumisia turvapuistoista Maassamme toimii pian kolme turvapuistoa, kun Kuopion Pelastusopiston yhteyteen on kohoamassa uusin turvallisuuden harjoitusrata. Espoon Ruduksen turvapuisto on ehtinyt toimia jo kuusi vuotta, Oulun Pohjois-Suomen Turvapuistossa turvallisuuden asiaa on viety eteenpäin runsas vuosi. Teksti: Saara Kerttula

Pohjois-Suomen Turvapuistossa otetaan oppia muilta toimialoilta Oulussa aloitettiin syksyllä uusi käytäntö, jossa puiston jäsenyritykset oppivat toisiltaan hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Koska jäsenet edustavat eri toimialoja, opitaan ristiin muiden toimialojen työturvallisuustyöstä. Uuden käytännön aloitti lokakuussa ISS Palvelut, joka tarjoaa asiakkailleen esimerkiksi kiinteistöpalveluja. Tilaisuuksia tullaan järjestämään noin kuukauden välein. ISS Palvelut on ollut vuoden 2014 alusta lähtien mukana Pohjois-Suomen Turvapuistossa, jonka jäsenille palvelujohtaja Samuli Liuska ISS Palveluiden Pohjois- ja Itä-Suomen yksiköstä kävi loka-

| JOKKA

Tapaturmia oli sattunut tänä vuonna lokakuuhun mennessä 12, kun viime vuoden kokonaismäärä vastaavana ajankohtana oli 38. kuussa esittelemässä ISS:n kokemuksia. Paikalla oli noin 15 kuulijaa, myös rakentajia. ”Kehitys on ollut huikeaa sekä tapaturmien määrässä että tapaturmataajuudessa, mutta ei tämä työ ole valmis koskaan”, hän kertoi kuulijoille Työturvallisuuden tunnusluvut ovat kehittyneet todella huimalla tavalla ISS Palveluilla kiinteistöjen ylläpitopalveluissa Pohjois- ja Itä-Suomen alueella onneksi suotuisaan suuntaan. Tapatur-

mia oli sattunut tänä vuonna lokakuuhun mennessä 12, kun viime vuoden kokonaismäärä vastaavana ajankohtana oli 38. Tapaturmataajuutta mittaava LTIFluku puolestaan on vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden jälkeen pudonnut 4,2:een, kun viime vuoden lukema syyskuun lopussa oli 37,6. Oulun alueen erityispiirteenä on ISS:llä se, että henkilöstö on maantieteellisesti varsin hajallaan. Lisäksi työntekijät tekevät paljon kertaluonteisia palveluita, jois-

sa he menevät johonkin kohteeseen tai tilaan ensimmäistä kertaa. ”Tällöin henkilökohtainen riskienarviointi korostuu. Sitä tarvitaan koko ajan ja jokaisessa työvaiheessa.”

Rudus-turvapuisto on toiminut jo kuusi vuotta.

Sitä saa mitä johto edellyttää Liuskan yksikössä yleisimpiä työtapaturmia ovat liukastumiset. Siksi myös ISS:n oma rasti turvapuistossa keskittyy liukastumisiin. Aikaisemmin yleisiä tapaturmia ovat lisäksi olleet silmävammat ja päävammat, mutta molemmat ovat vähentyneet huomattavasti. Ratkaiseva tekijä on ollut suojainpakko. Liuskan mielestä asenteen ja henkilökohtaisen riskienarvioinnin lisäksi tärkeä tekijä työturvallisuudessa onkin suojavälineiden käyttö. Liuskan mukaan tarvitaan myös toimintasuunnitelma, joka elää ja jota päivitetään jatkuvasti. Liuskan yksikössä on kahden viime vuoden aikana mm. tehostettu palkitsemista, otettu käyttöön suojain- ja työturvallisuuskorttipakko. Esimiehiä ja työtekijöitä on valmennettu. Lisäksi tapaturmien tutkintaa on tehostettu ja Liuska haastattelee kaikki tapaturmiin joutuneet henkilöt. Hän muistuttaakin, että hyvä kehitys lähtee johtamisesta. ”Mitä johto edellyttää, sitä se myös saa.” ”Meillä on ollut turvapuistossa tähän mennessä jo yhteensä arviolta 1 500 käyntikertaa. Olemme pitäneet siellä kaksi Turvallista työpäivää -tapahtumaa henkilöstölle. Lisäksi kaikki työturvallisuuskorttikoulutukset Oulun alueella toteutetaan turvapuistossa”, Liuska kertoo.

Kuopioon Suomen kolmas turvapuisto Itä-Suomi on saamassa oman turvapuistonsa, sillä Pelastusopisto rakentaa Kuopioon Itä-Suomen työturvallisuuden harjoitusaluetta. Valmisteluhanke on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on, että työturvallisuuden harjoitusalue rakentuu vuoden 2016 aikana ja että se on laajamittaisessa käytössä vuoden 2017 alusta lähtien. ”Ensimmäisten harjoituskohteiden rakentaminen alkaa jo tänä syksynä. Nyt haemme yhteistyökumppaneita sekä harjoituskohteiden rakentajiksi että tulevan alueen käyttäjiksi”, kertoo valmisteluhanketta vetävän Kuopio Innovation Oy:n asiantuntija Maarit Manninen.

Espoon turvapuisto perehdyttää kausityöntekijät Espoossa sijaitseva Rudus-turvapuisto on toiminut jo kuusi vuotta. Suomen ensimmäinen turvapuisto oli samalla Euroopan ensimmäinen rakennusalan työturvallisuuden koulutusrata. Kuudessa vuodessa Espoon turvapuisto on vakiinnuttanut paikkansa ja kävijöitä riittää etenkin kesäkaudella tasaiseen tahtiin. ”Kävijämäärissä ollaan viime vuoden tasolla”, kertoo työturvallisuuspäällikkö Kari Lohva Rudukselta. Kävijöitä tulee turvapuiston yhteistyökumppaneiden kautta sekä oppilaitoksista. ”Olemme tarjonneet kouluille oppilaitospäiviä, ja esimerkiksi lokakuun alussa järjestimme AMK-opiskeilijoille päivän, johon osallistui yhden päivän aikana 450 AMKopiskelijaa.” ”Kesäkauden alussa perehdytykset tuovat kävijöitä. Turvapuisto on erinomainen paikka perehdyttää kaikki kausityöntekijät, vaikka se ei tietenkään

Ensimmäisten harjoituskohteiden rakentaminen alkaa jo tänä syksynä. Työturvallisuuden harjoitusalue rakentuu Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen. Pelastusopisto on valtakunnallinen turvallisuusalan oppilaitos, jonka harjoitusalue on kansainvälisestikin tunnettu. Hanke sai alkunsa loppuvuodesta 2014, kun Talonrakennusteollisuus ry teki Kuopio Innovation Oy:lle aloitteen selvittää mahdollisuudet saada työturvallisuuden harjoitusalue Kuopioon. ”Totesim-

Ruduslaiset saavat 12 tuntia turvallisuuskoulutusta vuosittain. Rudus-turvapuistoon tutustumassa Henri Kylä-Utsuri, Jouni Kahila ja Sini Ruokonen Rudukselta (vasemmalta oikealle). Kuva: Rudus

korvaa kohdeperehdytystä”, Lohva toteaa. Lohvan mukaan työturvallisuus ja turvapuistot ovat jatkuvasti kasvava trendi. Se näkyy myös yhteistyökumppaneissa, joita tulee koko ajan lisää. Kesän aikana uusiksi kumppaneiksi tulivat Consti ja Liikennevirasto. ”Aina kun saamme uuden kumppanin, yritämme miettiä jonkin uuden alueen rastille. Näin myös vanhemmat kumppanit hyötyvät ja oppivat uutta.”

me, että kohderyhmänä pelkästään ItäSuomen alueella on noin 500 yritystä, jotka voisivat hyödyntää työturvallisuuden harjoitusaluetta. Lisäksi sitä voivat hyödyntää mm. kuntatoimijat ja oppilaitokset opiskelijoidensa koulutuksessa”, Manninen kertoo. Valmisteluhankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELYkeskus, Pelastusopisto, Kuopion kaupunki, Rakennusteollisuus ry/Talonrakennusteollisuus ry, Rakennusteollisuus ry/INFRA ry sekä Rakennusliitto ry. Hankkeen toteuttavat Kuopio Innovation Oy ja Pelastusopisto. Valmisteluhanke päättyy toukokuun lopussa 2016. Lisätietoa hankkeesta ja valmistelusta verkkosivuilla: www.kuopioinnovation.fi /tyoturvallisuuden-harjoitusalue JOKKA |

RAKENTAJAIN KALENTERI | 2016

100 vuotta Suomea rakentamassa

Ensimmäinen Rakentajain kalenteri vuodelle 1917 ilmestyi syksyllä 1916. Vuoden 2016 kalenteri on siis järjestyksessään 100. vuosikerta! Uusi kalenteri on laaja teos, joka mm. esittelee 13 vanhaa artikkelia, joihin tämän hetken asiantuntijat ovat kirjoittaneet kommentaarin. Muut artikkelit ovat uusia ajankohtaisia kirjoituksia, mm. rakentamiseen, suunnitteluun, tuotteisiin, säännöksiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen liittyen. Rakentajain kalenteri 2016 on vireä, teoriaa ja käytäntöä yhdistelevä teos, joka kannustaa hyvään rakentamiseen - oiva esimerkki kestävistä arvoista. Tilaa kalenteri verkkokaupastamme www.rakennustietokauppa.fi.

Hyödynnä ennakkotilaajan hinta!

108 € 26.11.2015 asti (norm. 128,-)

773 sivua, 128 €, kesto- ja ennakkotilaushinta 108 €.

Osta nyt historiallinen teos päivittäiseen käyttöön!

RAKENTAJAIN KALENTERI | 100

Tilaukset:

www.rakennustietokauppa.fi

RT kirjakaupat Helsinki Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki Puh. 0207 476 366 kirjakauppa@rakennustieto.fi

www.rakennustieto.fi

Kuopio Kauppakatu 40–42, 70110 Kuopio Puh. 0207 476 494 kuopio@rakennustieto.fi

Katso video: Sata vuotta Suomea rakentamassa. www.rakentajainkalenteri.fi