Rakennustekniikka 2/2015

RAKENNUSTEKNIIKKA 2/2015

TAPIO AHO

palkittiin Vuoden 2015 diplomi-insinöörinä s.10

PALKAT

nousivat vuonna 2014, kertoo RILin tuore kysely s.44

ASUNTOMESSUALUE

on esimerkki tiiviistä kaupunkirakentamisesta s.30

2 15

Koeversio.indd 1

28.05.2015 10:54:05

Tekla Structuresin rakennettava tietomalli ja tietomallipohjainen Vico Officen aikataulu ja kustannuslaskenta yhdessä antavat etumatkaa jo lähtöruudussa.

Tehokas rakennushanke: Hyvin suunniteltu Helposti ymmärretty Sujuvasti toteutettu > www.tekla.com

Koeversio.indd 2 Tekla-Vico-RIA-5-2015.indd 1

28.05.2015 11.5.2015 10:54:05 12:39:02

2:39:02

Päätoim ittaj a H e l e n a Soi m a ka l li o • h e le n a . s oimakal l io@ril .fi • Twitte r: @HSoimakal l io @R I LI nsinoorit

Muutoksen sietämätön keveys

P

äivän sana on uudistuminen.

Suomen pitää uudistua, toimialan pitää uudistua, hallinnon pitää uudistua, hallitusohjelman pitää uudistua ja perheen teinien mielestä äidin tulee ehdottomasti uudistua, jotta pärjäämme tulevaisuudessa.

Uudistumisintoa jarruttavat mieltymyksemme riskittömyyteen ja vaivattomuuteen. Rutiinit mielletään turvallisiksi ja elämää helpottaviksi asioiksi. Toistot ja vakiintuneet toimintatavat ovat suorastaan välttämättömiä virheettömän lopputuloksen saavuttamiseksi. Sanalaskukin sen sanoo: vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia.

Lisäksi uudistuminen edellyttää aina muutosta ja luopumista, mikä on pelottavaa. Siksi käykin usein niin, että uudet tavat alkavat houkutella vasta pakon edessä.

Uudistuminen käynnistyy, kun nykymenolla uhkaavat kaikota rahat, terveys tai asiakkaat.

Jokainen muutos noudattaakin samaa vuoristoratamaista kaavaa, jossa alun järkytystä seuraavat torjunta, epäusko ja jopa viha – tämä ei voi olla totta, asia ei koske minua! Seuraavaksi muutoksen kourissa oleva yksilö ja organisaatio vajoavat luopumisen myötä lamaannukseen, josta nousu voi alkaa vasta kun on hyväksynyt muutokseen liittyvät tosiasiat.

Kaikkien edellä kuvattujen vaiheiden jälkeen olemme vihdoin valmiita muutoksen viimeiseen vaiheeseen, jolle leimallista ovat uuden oppiminen ja sitoutuminen.

Muutos vaatii johtamista. Hyvän johtamisen avulla päästään myös todennäköisemmin parempaan tulokseen kuin antamalla muutosten vain tapahtua omalla

”Paras tulos syntyy, kun johto toimii valmentavalla otteella.”

painollaan. Muutosta voi toki johtaa käskemällä, mutta paras tulos syntyy, kun johto toimii valmentavalla otteella. Tämä tietenkin edellyttää, että johtaja tunnistaa ja ymmärtää missä vaiheessa muutosta ollaan menossa.

Vaikka uudistuminen on epäilemättä vaivalloista, se yleensä kannattaa. Tuloksena on tasapainoisempi valtiotalous, sujuvampi hallinto, tavoitteellisempi hallitusohjelma ja viileämpi mutsi.

Rakennustekniikka toivottaa lukijoilleen uudistavaa kesää!

Helena Soimakallio päätoimittaja

PS. Myös RIL tulee uudistumaan. Hallitus aloittaa liiton strategian 2016–2018 valmistelun kesäkuussa. Liiton toimisto muuttaa samaan aikaan uusiin tiloihin osoitteeseen: Lapinlahdenkatu 1 AB, 4. krs, 00180 Helsinki.

Varaa siis jo nyt kalenterista päivä tupaantuliaisille, jotka pidetään 3.9.2015 klo 14 alkaen. Tervetuloa!

Kotterin kahdeksan askelta muutokseen: 1. Muutosten kiireellisyyden ja välttämättömyyden tähdentäminen 2. Ohjaavan tiimin perustaminen 3. Vision ja strategian laatiminen 4. Muutosvisiosta viestittäminen 5. Henkilöstön valtuuttaminen vision mukaiseen toimintaan 6. Lyhyen aikavälin onnistumisen varmentaminen 7. Parannusten vakiinnuttaminen ja uusien muutosten toteuttaminen 8. Uusien toimintatapojen juurruttaminen

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 3

3

28.05.2015 10:54:07

TÄSSÄ NUMEROSSA >> 30

10

44

3 Pääkirjoitus

24 FISEn pätevyydet päivitetty

48 Rotterdam kasvaa

5 Nyt – ajankohtaiset uutiset

30 Asuntomessualue Vantaalla

54 Kulma

10 Vuoden DI

36 Tietomallinnus parantaa

56 Matkakertomus

Helena Soimakallio painottaa hyvän johtajuuden merkitystä muutoksissa.

Betoniyhdistyksen uusi toimitusjohtaja on tekniikan tohtori Tarja Merikallio.

Tapio Ahon johdolla toteutetaan wau-arkkitehtuurin rakennesuunnittelua.

Poikkeuksellisen vaativassa luokassa vaaditaan jatkossa ylempi korkeakoulututkinto. on tiivistä kaupunkirakentamista.

Kuitenkin vain yksi taloista kuuluu energiatehokkuusluokkaan A.

laatua

PuuMerassa on hyödynnetty mallinnusta laajasti.

16 Esittelyssä ROTI-pj:t

39 DI-koulutus

22 Digitaalinen maailma ja

44 Palkat nousivat

Jussi Mattila luotsasi rakennuksetja Mikko Hyytinen digi-paneelia.

linnunpönttö

Aallossa rakennusalan teekkarit aloittavat opintonsa rinnakkain koneteekkareiden kanssa.

Rakennusalan diplomi-insinöörinkin olisi osattava ohjelmoinnin alkeet.

Kaupunki haluaa toimia viihtyisän kaupunkiympäristön mallina.

Teemu Vehmaskoski: “Asunto-osakeyhtiö, raskaista remonteista kehityksen kärkeen.”

Vaihtokokemus Australiassa vahvisti kielitaitoa.

58 Ammatti-identiteetti 61 RILissä tapahtuu 68 Asiantuntija-aineistoa 83 RILin jäsenedut

vuonna 2014. Kuukausiansioiden keskiarvo oli 5 521 euro.

Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

Päätoimittaja Helena Soimakallio

71. vuosikerta

Toimitus Helena Soimakallio Henriikka Hellström Teemu Vehmaskoski

Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 7 000 kpl

4

Ilmoitusmyynti JPM-Info Oy jarmo.jokela@jpminfo.fi Henriikka Hellström henriikka.hellström@ril.fi

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Kansikuva Shutterstock

Painopaikka Forssa Print ISSN 0033-913X (painettu) ISSN 2243-0369 (verkkojulkaisu)

etunimi.sukunimi@ril.fi Taitto Henriikka Hellström

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 4

28.05.2015 10:54:09

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: BETONIYHDISTYS

Betoniyhdistyksen johtoon Lean-uskovainen Tekniikan tohtori Tarja Merikallio siirtyi maaliskuussa Lemminkäinen Infra Oy:n kehityspäällikön tehtävästä Betoniyhdistyksen toimitusjohtajaksi. Kokemus betonitekniikasta ja erilaisten kehitysprojektien vetämisestä yli 20 vuoden ajalta tukee yhdistyksen tavoitteita esimerkiksi betonirakentamisen imagon ja laadun kehittämisessä sekä sertifiointien myöntämisessä alan tuotteille. ”Tärkeä roolimme on toimia alan yhteistyöfoorumina ja paitsi jakaa tietoa betonin oikeasta käytöstä, tuoda esille myös sen monipuolisia käyttömahdollisuuksia”, kehitysmyönteiseksi ja tavoitteelliseksi itseään kuvaava Merikallio kertoo.

Uuden toimitusjohtajan kokemus pohjautuu hallinnon pyörittämisen lisäksi käytännön töihin muun muassa kosteusmittausten tekijänä ja tutkijana. Merikallio valmistui diplomi-insinööriksi Otaniemestä vuonna 1994, pahimpaan lama-aikaan. Työtilanteen ollessa vähintäänkin haastava, hän perusti yhdessä ystävänsä kanssa oman yrityksen, Humittest Oy:n, joka laajeni myöhemmin HumiGroup Oy:ksi. ”Olin toimitusjohtaja, mutta käytännössä tein kaikkea mahdollista koulutuksesta kosteudenhallintaan. Parhaimmillaan yrityksessä oli töissä kaksitoista henkeä.”

Vahanen Oy osti Humi-Group Oy:n vuonna 2006. Työntekijöiden siirryttyä uuden omistajan

palvelukseen, Merikallio aloitti uuden uran tutkijana Rakentamistalouden oppituolissa viettäen myös vuoden vaihtotutkijana Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa.

Väitöskirja betonirakenteiden riittävästä kuivumisesta valmistui 2009. Sitä tehdessä halu laajentaa rakennusalan osaamista entisestään kasvoi, ja paluu kosteudenhallintahommiin tuntui henkisesti mahdottomalta. ”Halusin rakennustyömaalle ymmärtääkseni paremmin, mistä kaikessa rakentamisessa on kyse. ” Uusi paikka Lemminkäinen Infra Oy:ssä, aluksi työmaalla työnjohto- ja työmaainsinöörihommissa ja myöhemmin kehitystöissä, avasi betonirakentamista eri

kulmasta. Hän innostui työnkuvansa kautta muun muassa tuottavuuden kehittämisestä. Tuosta kokemuksesta hän aikoo ammentaa oppeja myös uudella paikallaan.

Merikallio huomauttaakin humoristisesti, että hänestä tuli Lemminkäisellä Lean-uskovainen. Betoniyhdistyksessäkin hän on jo hyödyntänyt Lean-oppeja toiminnan sujuvoittamiseksi.

Vapaa-aika Merikalliolla kuluu kuntourheilun, purjehtimisen ja lukemisen lisäksi betonikuvanveiston parissa. ”Kokoonnumme säännöllisesti kuvanveistäjä Virpi Kannon luokse tekemään betoniveistoksia muutaman muun betonitekniikan asiantuntijan kanssa.” ■

Merikallion mielestä Lean–ajattelua voisi hyödyntää betonirakentamisessakin entistä enemmän muun muassa läpimenoaikojen lyhentämiseksi, laadusta tinkimättä.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 5

5

28.05.2015 10:54:10

Kansainvälisen kestävän rakentamisen ohjelma käyntiin Suomen johdolla Suomella on päävastuu YK:n ympäristöpuiteohjelmaan (10YFP) kuuluvan Kestävät rakennukset ja rakentaminen-ohjelman johtamisesta ainakin vuoteen 2018 asti.

Ohjelma rakentaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta rakennusten ja rakentamisen merkityksestä osana kaupunkien, alueiden ja valtioiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yksi tärkeä tavoite on vauhdittaa alan innovaatioita parantaen kestävän rakentamisen liiketoimintaedellytyksiä.

Ympäristöministeriö laatii ohjelman työsuunnitelman kesän aikana YK:n ympäristöohjelma UNEPin kehyksen pohjalta yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Keskeisiä teemoja ovat kestävää rakentamista tukevat politiikkatoimet, kestävä asuminen sekä rakentamisen resurssitehokkuus ja ilmastovaikutukset.

Kestävät rakennukset ja rakentaminen -ohjelman muita vetäjiä ovat UNEP, World Green Building Council ja Australian Royal Melbourne Institute of Technology -yliopisto. Ohjelman toimintaa ohjaa kansainvälinen asiantuntijakomitea, jossa on edustettuina muun maussa eri maiden hallituksia, järjestöjä, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.

Suomesta ohjelman ideointiin ja toteuttamiseen on tarkoitus in-

nostaa laaja kirjo kestävän rakentamisen toimijoita.

Lisätietoja: harri.hakaste@ymparisto.fi www.unep.org ■

Energiatodistusrekisteri sähköistää todistusten laadinnan Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä otettiin käyttöön toukokuun alussa. Sen ydin on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ylläpitämä energiatodistusrekisteri (www.energiatodistusrekisteri.fi), joka kokoaa yhteen laaditut energiatodistukset. Rekisterin kautta voi jatkossa etsiä tietoja

6

esimerkiksi asuinkerrostalojen energiatodistuksista. Sieltä löytyy myös tarkkaa tietoa suomalaisesta rakennuskannasta.

Lisäksi energiatodistusrekisteri sähköistää energiatodistusten laadinnan. Kaikki energiatodistukset pitää siis laatia energiatodistusrekisterin kautta.

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015) hyväksyttiin 22.2.2015 ja se tuli voimaan 1.5.2015. www.energiatodistusrekisteri.fi ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 6

28.05.2015 10:54:24

Ilmastolaki voimaan kesäkuun alussa Ilmastolaki astui voimaan 1.6.2015.

Se on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä. Laissa säädetään muun muassa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lisäksi vähintään kerran kym-

Puinen Colosseum Metsä Woodin lanseeraaman Plan B -konseptin ideana on suunnitella rakennuspiirustuksia myöten, miten maailmankuulut arkkitehtoniset rakennukset voitaisiin rakentaa puusta.

menessä vuodessa laadittava pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma.

Lain toimeenpano aloitetaan laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, joka koskee päästökaupan ulkopuolista sektoria: liikennettä, asumista ja maataloutta. Se sisältää ilmasto-

Colosseum on konseptin ensimmäinen toteutuskohde ja sen suunnittelusta vastasi arkkitehti Antti Laiho, Helin & Co. -arkkitehtitoimistosta yhdessä Metsä Woodin rakennusinsinöörien kanssa. www.planb.metsawood.com ■

toimenpideohjelman ja päästökehitysarviot. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sovitetaan tarvittavilta osin yhteen muun energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa. www. ymparisto.fi ■

15 % Vain vajaa viidennes suomalaisista tuntee termin ryhmärakentaminen. www.fira.fi

InfraBIM on julkinen RYMin PRE-tutkimusohjelman InfraFINBIM-työpaketti tuotti paljon aineistoa useista pilottiprojekteista. Tutustu tuloskortteihin osoitteessa: http://www.infrabim.fi/infrafinbim-projektiportaali-on-nyt-julkinen/ ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 7

7

28.05.2015 10:54:27

Jätevesiasetuksen siirtymäaika jatkuu vuoteen 2018 Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen siirtymäaika kestää Valtioneuvoston antaman päätöksen mukaisesti 15.3.2018 asti eli kaksi vuotta aiemmin päätettyä pidempään.

Lisäaika koskee arviolta noin 120 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Siirtymäajan piiriin kuuluvat ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt, joiden jätevesijärjestelmä vaatii parantamistoimia.

Myös haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntöön tehtävien lievennysten valmistelu etenee. Tavoitteena on kohtuullistaa lain-

säädäntöä erottelemalla ympäristönsuojelullisesti herkät alueet ja vapauttaa vaatimusten noudattamisesta niin sanotut kuivan maan kiinteistöt, jotka eivät sijaitse vesistöjen äärellä tai pohjavesialueilla.

Tarkastelussa on vaihtoehto, jossa jätevesijärjestelmä täytyisi uusia vain silloin, kun kiinteistöllä tehdään muutakin remonttia.

Mahdolliset lainsäädäntömuutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja asuinkiinteistöjä.

Hajajätevesityöryhmä ottaa kantaa myös siihen, ovatko nykyiset poikkeussäännökset riittäviä ja

kuinka neuvontaa pitäisi kehittää.

Tarkastelussa on myös jätevesijärjestelmien hankintaan liittyvä kuluttajansuoja sekä oikeusturvanäkökulma, sillä monet ovat jo uusineet jätevesijärjestelmänsä vaaditulla tavalla.

Valmistelutyötä tekevän työryhmän määräaika päättyy 31.10.2015. Tavoitteena on, että esitys haja-asutusalueiden jätevesilainsäädännön muutoksista saadaan jätettyä eduskunnalle tämän vuoden loppuun mennessä.

däntöön, lupavelvollisuuden keventämistä eräiltä osin, sähköisten menettelyjen kehittämistä sekä valituslupajärjestelmän laajentamista.

Ministeri Lauri Tarastin johtama arviointiryhmä on antanut 19

ehdotusta ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi.

Ehdotukset koskevat muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen nykyistä tehokkaampaa yhteensovittamista, ennakkoneuvotteluja koskevien säännösten lisäämistä lainsää-

19 !

www.ymparisto.fi ■

www.ymparisto.fi ■

”Suomen lähiöillä oli niiden alkuaikoina missio: niillä luotiin parempaa yhteiskuntaa. 50-, 60- ja 70-luvulla rakennetuissa lähiöissä yritettiin yhdistää paitsi maaseudun ja kaupungin, myös itse suomalaisuuden parhaita puolia. Tehokkuus ja tasavertaisuuden tavoite loivat lähiöt.”

– Katja Lindroos, Lähiöfestivaalin vastaava tuottaja

8

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 8

28.05.2015 10:54:31

Ilmeikäs tiilijulkisivu osa modernia kaupunkikuvaa

Kaupunkipientalot Kalasatama Helsinki, Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto SARC Oy

Julkisivuratkaisut

Materiaalivalinnoissa on tärkeää ottaa huomioon, miten rakennus vanhenee ajan saatossa ja miltä se näyttää vielä kymmenien tai satojenkin vuosien kuluttua.

Tiili sopii erinomaisesti kaupunkitalojen julkisivumateriaaliksi. Se sallii yksilölliset ratkaisut kokonaisilmeen säilyessä laadukkaana ja yhtenäisen kauniina. www.wienerberger.fi

Koeversio.indd 9

28.05.2015 10:54:31

10

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 10

28.05.2015 10:54:37

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: VANESSA RIKI

Vuoden DI Tapio Ahon käsialalla syntyvät wau-arkkitehtuurin tukipilarit Rakennesuunnittelun grand old man vaatii paljon niin itseltään kuin muilta. Hän peräänkuuluttaa suunnittelun arvostusta ja vaatii yhteistyökumppaneiltaan paljon. Virheisiin ei ole varaa, mutta vaativiakaan hankkeita ei kannata tehdä ryppyotsaisena.

T

apio Aho on ollut uskollinen niin stadille kuin työantajallekin. Suomenlinnasta Käpylän kautta Länsi-Pakilaan asettunut Vuoden diplomi-insinööri aloitti uransa vuonna 1980 Insinööritoimisto Magnus Malmbergillä. Hän ehti työskennellä siellä johto- ja asiantuntijatehtävissä yli kolme vuosikymmentä. Väliin mahtuu ainoastaan kolmen vuoden pesti VTT:llä, rakennetekniikan tutkijana. ”Sellainen työ ei sopinut minulle, halusin nähdä suunnitelmien toteutuvan käytännössä”, Aho kertoo.

Työnantaja muuttui ainakin periaatteessa, kun Insinööritoimisto Magnus Malmberg myi koko osakekantansa Rambollille kolme ja puoli vuotta sitten. Hyppäys ”perheyrityksen” toimitusjohtajan pallilta kansainvälisen monialajätin

toimialajohtajaksi sujui mutkitta, joskin Aho sanoo yrityskulttuurin muuttuneen totaalisesti. ”Malmbergin 60 hengen yrityksessä oli todella pitkät työsuhteet ja pienen yrityksen fokus oli ainoastaan rakennesuunnittelussa.

Tanskalaisvetoisen Rambollin hallinnoimis- ja johtamiskulttuuri on hyvin erilainen. Projektinhallintatyökalut ovat hyvät ja Tanskasta siirtyy paljon aihioita Suomeen, joita sovelletaan suomalaisiin toimintamalleihin.”

Ahoa on tituleerattu muutamien muiden kollegoidensa ohella rakennesuunnittelun ”grand old maniksi’” Vaatimattoman oloisena miehenä hän sanoo, ettei kukaan tule yksin mestariksi. ”Parhaat opit olen varmasti saanut Jorma Puhdolta, Matti Röngältä ja Aarne Hollménilta. Jorman kanssa olemme tehneet yh-

dessä 30 vuotta töitä. On hienoa, kun voi luottaa toiseen ja vaihtaa ajatuksia vaikeista jutuista.”

Aho sanookin, että yksi työn parhaista puolista on sen kollegiaalinen puoli. Hän arvostaa yhteistyötä esimerkiksi arkkitehtien kanssa korkealle. ”Se on toista kuin sellaiset hankkeet, joissa arkkitehti piirtää suunnitelmat ja pyytää tämän jälkeen tekemään rakennekuvat.”

Keskustakirjastossa riittää haasteita

Aho puhuu paikoitellen stadin slangia. Rentous on yhtä paljon läsnä kuin rauhallisuus. Miestä on kuvailtu sympaattiseksi, rehdiksi ja luotettavaksi. Pitkää listaa täydentää hyväntahtoinen suoruus. Aho ei menetä malttiaan tiukoissakaan tilanteissa, mutta sanoo silti lujasti näkemyksensä nostamatta itseään jalustalle.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 11

11

28.05.2015 10:54:37

Määrätietoisuutta onkin tarvittu lukuisissa vaativissa hankkeissa. Ahon laskujen mukaan niitä löytyy toista sataa. Jos jokin pitäisi nostaa ylitse muiden, on se jo toteutetuista projekteista Sanomatalo. ”Kokonaisuudessaan erikoisen rakennuksen suunnittelussa täytyi yhdistää lasia, terästä ja betonia sekä huomioida monen kellarikerroksen rakentaminen saven sekaan. Toinen hyvin mieleen jäänyt on Biomedicum, joka sai Vuoden Betonirakenne-palkinnonkin.”

Parhaillaan käynnissä olevia vaativia hankkeita ovat muun muassa Helsingin Keskustakirjasto, Keski-Pasilan Tripla, Uusi lastensairaala, Jyväskylään rakennettava Keski-Suomen uusi keskus sairaala sekä Kouvolan Ratamo-keskus sairaala.

Esimerkiksi ALA Arkkitehtien Käännös-niminen, WAU-arkkitehtuuria edustavan Keskustakirjaston pohjarakentaminen alkaa syyskuussa 2015. Se kuuluu rakenneteknisesti vaativimpiin koskaan Suomessa toteutettuihin rakennusprojekteihin. Aho toimii siinä vastaavana rakennesuunnittelijana. ”Rakennetekninen haastavuus syntyy Keskustakirjaston sijainnista ja sen alle mahdollisesti joskus tulevasta keskustatunnelista.

Osa kirjastosta on suunniteltu rakennuskieltoalueelle, joten kyseinen alue joudutaan ylittämään satametrisellä sillalla. Se toimii rakennuksen runkona. Normaalisti siltoihin kohdistuu ajoradan kuormitus, Keskustakirjastossa se syntyy kolmesta toimistokerroksesta.”

Bruttoalaltaan 16 000 neliömetrin avaruusristikoita sisältävät runko on terästä ja betonia. Julkisivuissa yhdistyvät lasi ja puu. ”Rakennus perustetaan kallion varaan. Keskustatunnelin kohdalla perustukset sijoitetaan myöhemmin rakennettavan keskustatunnelin betoniväliseinien kohdille. Porapaalut ulotetaan tunnelivarauk-

12

sen alapuoliseen kallioon sillä tavalla, että louhinta on varauksen kohdalla myöhemmin mahdollista”, Aho kertoo.

Keskustakirjaston pohjakerroksen kantava rakenne on paikallavalettu jälkijännitetty laattapalkisto. Osa siitä toimii yläpuolisten teräskaarien vaakatukireaktion vastaanottavana vetotankona. Kaarien horisontaalinen tukireaktio on käyttörajatilassa noin 100 MN ja murtorajatilassa noin 135 MN. Käyttörajatilan rasitus otetaan vastaan jännepunoksilla, joita jännitetään vaiheittain sitä mukaa kun rakennus nousee ylös ja tukireaktiot kehittyvät. Murtorajatilan ja käyttörajatilan voimien erotus otetaan vastaan harjateräksillä. Käyttötilan kuormituksilla vetotanko on vain

”Nuorten kanssa on hienoa tehdä yhteisiä projekteja.” hieman puristettu, jännitystason ollessa lähellä nollaa. Tällä menettelyllä voidaan minimoida rakennusaikaiset rakenteiden siirtymät.

Kansalaistorin päälle ulottuva leveä parveke tuetaan ulokkeellisilla teräsristikoilla, joiden takaosat ovat kerroksen korkuisia ja sijoittuvat rakennuksen toiseen kerrokseen. Ristikoiden diagonaalit ovat huonetilassa näkyvissä. ”Haastavia konstruktioita ovat myös julkisivujen laajat lasipinnat ja puuelementeillä katettu vesikatto”, Aho kertoo.

Ramboll toteuttaa usein vaativimpien kohteiden, kuten Keskustakirjaston suunnittelun kansainvälisenä yhteistyönä: mukana on suomalaisten lisäksi tanskalaisia ja englantilaisia lasi- ja teräsrakenne asiantuntijoita.

Vaativat hankkeet sytyttävät

Suunnittelun alla olevista kohteista voi päätellä, että Aho kaipaa

haasteita. Hän sanookin, ettei liian helppo suunnittelukohde sytytä samalla lailla kuin joku toinen, jossa on jokin kunnon koukku. Jotakin, jota ei tiedä etukäteen.

Uuden lastensairaalan suunnittelussa vaativuusmomenttia nostaa bruttoneliöiltään 45 000 neliön kokoisen hankkeen tiukka aikataulu. ”Aikataulu on aivan älyttömän kireä, sillä jouduimme jumppaamaan uuden rakennesuunnittelukierroksen koska sairaalasta tuli aluksi 5 000 neliötä liian suuri kun kaikki käyttäjän toivomat tilat oli sijoitettu arkkitehtisuunnitelmiin. Yleissuunnitelmavaihe jäi kokonaan väliin ja hyppäsimme suoraan luonnossuunnittelusta toteutussuunnitteluun”, Aho huomauttaa.

Keski-Pasilaan nousevassa kolmen korttelin kokoisessa Triplassa vaikeustasoa nostaa hänen mukaansa kauppakeskuksen, hotellin, toimistojen käyttäjien sekä kokonaisuuden yhteyteen tulevien asuntojen asukkaiden tarpeet. Lisäksi sijoittajilla on omat näkemyksensä, joten kokonaisuutta on vaikea hallita. ”Rakenneteknisistäkään haasteista ei ole pulaa, sillä viisikerroksinen parkkitalo toimii käytännössä kantavana alustarakenteena koko keskuksen maanpäällisille rakennuksille. Pysäköintitasojen betonirakenteet suunnitellaan jälkijännitettyinä rakenteina.”

Vastuukysymyksissä on petrattavaa

Aho toimii aktiivisesti alan kehittämiseksi myös vapaa-ajallaan.

Hän korostaa korkeatasoisen rakennesuunnittelun koulutuksen ja rakentamisalan kehitystyön merkitystä.

Ahon mielestä vastuukysymyksiä ei rakennusten suunnittelussa oteta Suomessa tarpeeksi vakavasti. Näin kävi esimerkiksi Jyväskylän messuhallin romahdettua. ”Matkassa oli onnea, sillä edellispäivänä paikassa oli 10 000 ih-

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 12

28.05.2015 10:54:37

mistä. Ihmettelen tätä suhtautumistapaa, sillä kyllähän ohitusleikkaukseenkin menevä henkilö kysyy lääkäriltä, osaako tämä tehdä leikkauksen.”

Hänen mielestään rakennesuunnittelua arvostetaan Suomessa vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Vaikka aina puhutaan laadusta, julkisissa hankkeissa ratkaisee lähes aina halvin hinta, joka ei ole pitkänäköistä. ”Sitä paitsi rakennesuunnittelukulujen osuus rakennushankkeiden kustannuksista on kuitenkin vain yhden kahden prosentin luokkaa. Kiinteistövälittäjät laskuttavat helposti neljä prosenttia asunnon myynnistä.”

Saksassa on julkisissa hankkeissa käytössä edelleen taksapalkkio, samanlainen kuin Suomessa ennen 1990-luvun lamaa. ”Taksapalkkio mahdollisti sen, että suunnittelijat valittiin rakennushankkeeseen kohteen vaikeusasteen mukaan. Hinta määräytyi

taksan perusteella, ja tilaaja pystyi valitsemaan suunnittelijan pelkästään laadun eli osaamisen perusteella. Taksapalkkio on mielestäni oikeaa laatuajattelua: ’Se kuka osaa suunnitella kohteen parhaiten, hänet valitaan.´”

Tietomallinnus mahdollistaa enemmän

Aho pitää rakennesuunnittelun kannalta suurimpina kehitysaskeleina ehdottomasti tietomallinnusta ja erilaisia laskentatyökaluja, joissa Suomi kuuluu maailman kärkeen. ”Mallinnus tuottaa virheettömiä suunnitelmia, eikä esimerkiksi Keskustakirjaston näköistä wau-rakennusta voisi rakentaa ilman mallintamista ja nykypäivän laskentatyökaluja. Lisäksi esimerkiksi Uudessa lastensairaalassa tilojen ja toimintojen tarkoituksenmukaisuus yhdistettynä positiiviseen sairaalakokemukseen voidaan huomioida jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.”

Sen sijaan Vuoden diplomi-insinööri ihmettelee, että kaikkialla muualla maailmassa rakenteita tutkitaan paljon enemmän kuin Suomessa. ”VTT:n rakennustekniikan laboratoriossa oli 1980-luvulla paljon rakennustekniikan tutkijoita, nyt tutkimus on hyytynyt. Ehkä se johtuu rahoituksen puutteen lisäksi siitä, että Suomen suunnitteluohjeet on 1900-luvun alussa lähtien kopioitu Ruotsista ja Saksasta.

Ehkä täällä koetaan, että myös tutkimustulokset saadaan ulkomailta ilman omaa panostusta”, Aho kyseenalaistaa.

Toisaalta tietovirta kulkee hänen mukaansa nykyään hyvin kansainvälisten yritysten sekä erilaisten yhdistysten sisällä maasta toiseen. Itse hän osallistuu kansainväliseen toimintaan esimerkiksi fib:n (Federation Internationale Du Beton), kansainvälisen betonirakentamisen järjestön Suomen edustajana.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 13

13

28.05.2015 10:54:43

”Tutkimuksen keskiössä ovat nyt esimerkiksi nesteytetty betoni ja kuitubetoni, joista jälkimmäinen parantaa muun muassa betonin vetolujuutta ja etenkin halkeilun jälkeistä jäännösvetolujuutta, taivutusveto- ja puristuslujuutta, halkeamien hallintaa ja palonkestävyyttä.”

Yhteistyössä on voimaa

Aho nauttii yhdessä tekemisestä ja korostaa sen tärkeyttä. ”Hyvin usein, kun projekti laitetaan kasaan, urakoitsijat, rakennuttajat ja kaikki muut hankkeen osapuolet näkevät toisensa ensimmäistä kertaa ja istuvat ainakin henkisesti eri puolilla pöytää.

Paljon kehuttu allianssi on hyvä,

muttei ainoa oikea tapa toteuttaa hankkeita parhaan lopputuloksen saamiseksi. Suunnittelijan kannalta vastuiden jako ei toteudu kyseisissä hankkeissa oikeudenmukaisesti, sillä urakoitsijat ovat sata kertaa suurempia kuin esimerkiksi suunnittelijat. Tämä ei ole ongelma, jos kaikki menee hyvin.

Tappioissa suhdeluku ei ole reilu.”

Esimerkilliseksi roolimalliksi tituleeratulla Aholla on erityisen tärkeä rooli nuorten suunnittelijoiden kasvattamisessa ja opettamisessa. Häntä on kehuttu myös selkeästä lähestymistavasta asioihin. ”En minä varmaankaan turhista hötkyile, enkä koe tarpeelliseksi rakentaa raja-aitoja. Nuorten kanssa on hienoa tehdä yhteisiä

projekteja. On mahtavaa nähdä, kun joku on tullut esimerkiksi Manneen (Magnus Malmberg) tekemään diplomityötään ja nyt näen hänen kehittyneen urallaan.”

Työn ja vaikuttamisen vastapainoksi Vuoden diplomi-insinööri karauttaa tämän tästä ulkomaille.

Hän tutustuu kuvataiteilijavaimonsa kanssa Euroopan metropoleihin tai vetää vaelluskengät jalkaan Alpeilla. Matkustaminen on paras tapa irrottautua arjesta.

– Niin intohimolla kuin hän työtään tekeekin. ■

Tapio Ahon teesit alan viemiseksi eteenpäin: Suomalaisen rakentamisen aksioomasta, halvin on parasta, on päästävä eroon.

Kaikkien osapuolien on toimittava hankkeessa yhdessä, alusta alkaen.

Suomalaisten pitää olla ylpeitä osaamisestaan: myös onnistumisia saa kutsua katsomaan, ei vain kohteita, joissa on jotakin ongelmia.

”Pasilan Triplassa viisikerroksinen parkkitalo toimii käytännössä kantavana rakenteena koko keskukselle”, Tapio Aho kertoo.

14

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 14

28.05.2015 10:54:46

Asuinpaikka…ensimmäisen polven stadilainen, kotoisin Suomenlinnasta, asuu nykyisin Helsingin Länsi-Pakilassa rintamamiestalossa, jonka yhteydessä on tuhannen neliön puutarha.

Koulutus…Rakennuspuolen diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta. Valmistumisvuosi 1980. Pääaineena rakenteiden mekaniikka, sivuaineena matematiikka.

Ura…toimii neljättä vuotta Rambollin suunnittelujohtajana. Aiemmin lähes 30 vuotta Insinööritoimisto Magnus Malmbergillä: toimitusjohtajana, toimitusjohtajan varamiehenä, osasto- ja projektipäällikkönä sekä rakennesuunnittelijana. Vv. 1981-1984 VTT:llä tutkijana.

Perhe…vaimo kuvataiteilija Heli Salonen.

Vapaa-aika…matkustaa mielellään, pääasiasiassa Euroopassa. Etenkin vaellukset Itävallassa ja Saksassa sekä vierailut Dublinissa ovat mieluisia.

Motto: ”Asialliset jutut hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat.”

–

Vänrikki Koskela

Tutki pintaa syvemmältä Vuosina 1975–2000 maahamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on nyt peruskorjausiässä. Uusi Kerrostalot 1975-2000 -kirja antaa yleiskuvan ajanjakson rakennus- ja LVIS-tekniikasta.

Kirjan havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Lisäksi kirjan sähköinen liiteaineisto kokoaa yhteen tiedot ajankohdan määräyksistä ja ohjeista.

Petri Neuvonen, toim.

120 s., 74 €

Tutustu ja tilaa verkkokaupassa

www.rakennustietokauppa.fi RT kirjakaupat Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 Kuopio, Kauppakatu 40-42, puh. 0207 476 494 Avoinna ma-pe 9-17

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 15

15

28.05.2015 10:54:47

Esittelemme Rakennustekniikan kolmessa numerossa ROTIn eli Rakennetun omaisuuden tila -hankkeen keulahahmot.

Jussi Mattila toimi puheenjohtajana rakennukset-paneelissa ja Mikko Hyytinen digitaaliset ratkaisut -paneelissa.

Lehdessä 3/2015 esittelyvuorossa ovat Koulutus- ja kehityspaneelin pj Jukka Pekkanen ja Yhdyskuntatekniikka -paneelin pj Riku Vahala.

Rakennukset sai ROTI-paneelilta arvosanaksi 7 ja digitaaliset ratkaisut 6 ½.

16

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 16

28.05.2015 10:54:48

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: RAKENNUSTEOLLISUUS RT

Määrätietoinen ja teknisesti utelias Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattilan mielestä kiinteistö- ja rakennusalan sääntelyn lisääntymiselle on laitettava stoppi. Samalla osaamistasoa on nostettava ja saatava alaan kohdistuvat panostukset niiden vaatimalle tasolle.

B

etoniteollisuus ry:n ohjaksista pitelevää Jussi Mattilaa ei voi sanoa teoreetikoksi, sillä omakotitalo on Jussin omaa käsialaa. Tämä värikkäitä kielikuvia viljelevä tamperelaistunut porilainen rakensi talonsa kymmenkunta vuotta sitten. Ja mikä oli materiaali? Kivi – totta kai.

Myös ammatinvalinta perustuu pitkälle konkretian kaipuuseen, niin kuin monella rakentajalla. ”Isävainaa oli itserakentaja, vaikka hän ei ollutkaan alalla.

Kaikki tehtiin itse.”

Mutta Mattila on myös tekniikan tohtori. Väitöskirjansa hän teki betonirakenteiden käyttöiästä.

Se valmistui vuonna 2003.

Tampereen teknillisessä korkeakoulussa hän työskenteli lähes 20 vuotta. ”Vuodet TTY:llä olivat mielenkiintoisia ja opettavaisia, korkeakoulu oli hedelmällinen maaperä.

Onhan se melko pitkä aika olla samassa paikassa, mutta väitöskirjaan asti seuraava steppi oli aina selvillä.”

Toimitusjohtajan mukaan esimerkiksi opetustehtävät antoivat paljon nykyiseen työhön, joka on Mattilan mukaan hyvin pitkälle viestintää. Monessa mukanaolo antoi vahvan kokonaisnäkemyksen,

jonka pohjalta oli luonteva siirtyä nykyiselle pallille.

Jokainen muutos on ollut määrätietoinen valinta, sillä Mattilan luonne ei anna myöden haahuilulle. ”Olen kärsimätön, vihaan asioiden vetkuttelua. Odottelu on myrkkyä, tuhlattua elämää.”

Osaamistason nosto pakollista

Myös Rakennetun omaisuuden tila -hankkeen (ROTI) rakennukset -paneelin puheenjohtajana toiminut Mattila vaatii alalle osaamistason nostoa. Rakentaminen ja rakennusten elinkaari ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi muun muassa uusien energiatehokkuusvaatimusten myötä. Esimerkiksi rakennusfysiikasta pitäisi Mattilan mielestä ottaa parempi niskalenkki. ”Jotta rakennusfysiikassa saataisiin asiat kuntoon, aihetta pitäisi opettaa yhtä paljon kuin kantavia rakenteita. Muutenkin osaamista pitää kasvattaa tilaajista rakennusten loppukäyttäjiin saakka.”

Hän jatkaa, että rakennusalan tutkimus- ja kehitysresurssit ovat kovin pienet. ”Jos kira-alan t&k-resursseja verrataan mihin tahansa muuhun alaan esimerkiksi liikevaihdolla tai

työllisyydellä mitattuna, ovat meidän alamme resurssit suhteessa kuin hyttysen ininää.”

Toisaalta Mattila sanoo hyvien esimerkkien unohtuvan etenkin julkisessa keskustelussa helposti. ”Laatukeskusteluissa nostetaan säännöllisesti esiin vain virheet, vaikka suomalaisessa rakentamisessa on valtavasti asioita hyvin.”

Mattilan mielestä syntyneet ongelmat aiheutuvat toimintatavoista ja viimeistelyn jäljestä. ”Asiakkaita ei osata käsitellä heidän tarvitsemallaan tavalla.

Raksajeppe ei ole sliipattu kiinteistövälittäjä, joka puhuu kauniita.

Ja viimeistelyvaiheessa syntyy asumismukavuuteen liittyviä laatuongelmia, kun esimerkiksi jiirit tehdään sinne päin. Löytyy alalta toki yksittäisiä isoja ongelmia, sillä mahtuuhan esimerkiksi noin 30 000 vuosittaisen asuntoaloituksen joukkoon vääjäämättä joku epäonnistuminenkin.”

Kira-ala kolmanneksi säännellyin

Mattila visio kiinteistö- ja rakennusalalle uutta, yhteistä t&krahoitusinstrumenttia. Esimerkkiä voisi ottaa liikenne- ja paloturvallisuuden parantamisesta, joissa molemmissa on saatu merkittävää parannusta aikaan.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 17

17

28.05.2015 10:54:48

Liikenneturvallisuuden kehittämistyötä tehdään liikennevakuutusmaksuista kerättävällä pienellä siivulla ja paloturvallisuustyötä taas palovakuutusmaksuista otettavalla pienellä osuudella. Tätä voitaisiin soveltaa hyvin myös kira-alan monesti varsin yleishyödyllisten kehityshankkeiden rahoittamiseen.

Mattila virnistää ja sanoo, että Suomi on yleisesti kyllä ”onnistunut” kira-alan määräyksissä. ”Rakennusala on kolmanneksi säännellyin ala lääketeollisuuden ja pankkialan jälkeen. Jos Suomessa olisi 50 vuotta sitten luotu teollisuudelle nykyiset reunaehdot, ei olisi todennäköisesti syntynyt teollista yhteiskuntaa ollenkaan. Vievätkö liialliset määräykset pohjan pois parempaan ponnistamiselta? En kannata missään tapauksessa esimerkiksi luonnon pilaamista. Mutta jos suljemme ylitiukoin säännöksin kaikki teoreettisetkin toiminnan riskit pois, yhteiskuntaa hyödyttävä uusi teollinen toiminta voi jäädä kokonaan syntymättä.”

Erilaisiin hallintomenettelyihin kuluu hänen mukaansa niin paljon

aikaa, ettei se mitenkään paranna toiminnan laatua. Rakennusteollisuudessa kummastellaan muun muassa läntisellä Uudellamaalla vireillä ollutta hanketta maa-aineksen ottoon. ”Hakemus on ollut viranomaiskäsittelyssä jo yli 20 vuotta, mutta päätös odottaa silti vielä tulemistaan. Onko tässä mitään järkeä?

Pitääkö ei-asianosaisilla henkilöillä olla sanansa sanottavansa kaikkeen? Ja pitääkö yhteiskunnan pyrkiä suojaamaan kuluttajaa siten, ettei kenenkään pidä enää pian olla huolissaan mistään?”

Mattilasta tämä on vaarallinen tie: ”Ihmisiltä viedään valppaana olemisen tarve.”

”Vievätkö liialliset määräykset pohjan pois parempaan ponnistamiselta?”

Hän kritisoi myös alan maksuja verorasituksen kasvattamista. ”Kiinteistöt ovat helppoa riistaa veropuolella, mutta samalla vaarannetaan 369 miljardin arvoisen kansallisomaisuuden kunnossa säilyminen. Jos maksuja kiristetään entisestään niin, että kiinteistönomistajilla ei ole varaa pitää rakennuksiaan kunnossa, syntyy iso kansantaloudellinen vahinko.”

Hän huomauttaa, että hallinnossa on vallalla paha tapa määritellä keinoja: ”Se nostaa kustannuksia ja vähentää kilpailua. Toiminnallisten tavoitteiden määrittäminen on ainoa terve linja.”

Itselleenkin tämä rento ja huomaavainen, kolmen sirkusta harrastavan tyttären isä asettaa tavoitteita. Rakennusinto on jälleen päällä, sillä tekeillä on lähes yhden miehen organisaatiolla kesämökki Kangasalle. Jos kädentaidoilta jää aikaa, Mattila juoksee maratoneja, hiihtää tai metsästää. ”Pienriistan ja peuran metsästykseen olen jäänyt todella koukkuun. Hirvenmetsästys sen sijaan olisi harrastukseksi jo teollisuutta.” ■

”Odottelu on myrkkyä, tuhlattua elämää.” ”Raksajeppe ei ole sliipattu kiinteistövälittäjä, joka puhuu kauniita.”

-Jussi Mattila

18

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 18

28.05.2015 10:54:49

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuva: RAMBOLL FINLAND OY

Positiivinen suunnannäyttäjä Rambollin kiinteistökonsultoinnin johtaja Mikko Hyytinen innostuu helposti. Hän pyrkii kehittämään ja kehittymään ja uskoo digitalisaation mullistavan tulevaisuudessa myös rakennus- ja kiinteistöalan.

E

teenpäin pyrkivä, pohdiskeleva, kehittämishaluinen. Sanoja, jotka Hyytisestä tulevat väistämättä mieleen. ”Olen aina hakeutunut tai päässyt mielenkiintoisiin ja haastaviin tehtäviin.”

Työantaja muuttunut reilun 18 vuoden aikana muutamaan otteeseen. Hyytinen toimi diplomiinsinööriksi valmistuttuaan aluksi tutkijana VTT:llä, josta urapolku johdatti Pöyrylle eri tehtäviin. Siellä hän työskenteli muun muassa Kaupunki-liiketoimintaryhmän Pohjois-Euroopan kehitysjohtajana ja viimeisimmäksi kiinteistökonsultoinnin operatiivisena johtajana. Samaan aikaan hän toimi myös Pöyryn Pohjois-Suomen aluejohtajana.

Nykyisellä paikallaan Hyytinen on istunut kesäkuusta 2014, jolloin Ramboll osti Pöyryltä merkittävän osan kiinteistöihin liittyvästä liiketoiminnasta.

Hyytisen diplomityö, Tietojärjestelmä tavoitteellisen kiinteistönpidon työkaluna, on näyttänyt uralle melko paljon suuntaa. ”Koodasin näillä nakkisormilla VTT:llä 1990-luvun lopussa www-huoltokirjan”, Hyytinen esittelee sormiaan ja jatkaa, että

tavoitteena oli tutkia, kuinka internetpalveluilla voidaan tehostaa rakennusten ylläpitoa. ”Oiwa-huoltokirjaksi nimetty järjestelmä siirtyi lopulta kaupalliselle toimijalle jatkokehitykseen ja laajaan käyttöön, joten olen minä jonkinlaisen digijäljen jättänyt.”

Hän pitää Rambollin yhtenä positiivisimpana puolena vahvan asiantuntijajoukon lisäksi kansainvälistä verkostoa. Kiinteistöjen suunnittelun, rakennuttamisen sekä konsultoinnin parissa toimivia kollegoita on 30 maassa yhteensä vajaat 4 000, joista Suomessa noin 500.

”Annan paljon arvoa sille, että olen saanut hyvin laajan peruskoulutuksen.” ”Olin keväällä Tanskassa Rambollin leadership-konferenssissa. Paikalla oli 300 kollegaa yli 20 maasta.

Asiantuntemusta löytyy laajasti eri puolilta maailmaa. Yrityksen strategiaslogan ’Stronger Together’ on hyvin kuvaava. Varsinkin, kun hyödynnetään koko konsernin 12 300 henkilön asiantuntemus.”

Ramboll on kasvanut yrityskauppojen kautta, ja se näkyy Hyytisen mukaan myönteisesti. ”Pöyry oli pörssiyhtiö ja iso, mutta Ramboll on vielä tuplasti isompi ja silti ketterä. Yksi yrityksen perusarvoista on vastuuttaminen ja vastuun antaminen.”

Hyödyntämättömiä digiratkaisuja paljon

Hyytistä on kehuttu hyväksi yhteistyön rakentajaksi. ”Mielestäni se juontaa juurensa sieltä, että olen ollut jo tähän mennessä aika monessa mukana. Annan myös paljon arvoa sille, että olen saanut hyvin laajan peruskoulutuksen. Se mahdollistaa asioiden tarkastelun lavealla viitekehyksellä, kun näkökulma voisi olla vaihtoehtoisesti kapea ja syvä.”

Luottamustoimista jäsenyys RILin hallituksessa on ylitse muiden. Hän haluaa nostaa hallituksessa esiin muun muassa virtuaalisen osallistumisen ja osallistamisen mahdollisuuksia, jotta jäsenet pääsisivät mukaan paikasta riippumatta.

Hyytinen on myös innostunut Oulun yliopiston yhteiskuntasuhteiden neuvoston jäsenyydestä, jonka myötä hän on

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 19

19

28.05.2015 10:54:49

”Eräs rakennusliikkeen toimitusjohtaja käski minua vaihtamaan 1990-luvun laman aikaan alaa. En miettinyt vaihtoa, sillä rakennukset pysyvät”, Mikko Hyytinen sanoo.

20

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 20

28.05.2015 10:54:50

teemaryhmän puheenjohtajana kehittämässä yliopistokoulutuksen työelämävastaavuutta.

ROTIn digitaaliset ratkaisut-paneelin puheenjohtajana toiminut diplomi-insinööri painottaa digitaalisten ratkaisujen merkitystä rakennetussa ympäristössä koko sen elinkaaren aikana. Panelistien antama arvosana oli tosin ehkä hivenen yllättäen varsin heikko. ”Vaikka rakennuksen yksittäisissä osa-alueissa tai prosessin eri vaiheissa asiat ovat jo varsin hyvällä tasolla, kokonaisuus ei vielä toimi. Digitaalisuus ei ole vain tietomallipohjaista suunnittelua. Tarkastelu on ulotettava aina myös vähintään toteutukseen, käyttöön, ylläpitoon ja palveluihin. Digiratkaisut tukevat yhteistyötä, virtaviivaistavat toimintamalleja ja linkittävät palveluita. Lopputuloksesta hyötyvät kaikki nykyiset osapuolet ja jatkossa vielä iso joukko uusia.”

Hyytinen korostaa, että rakennusalalle soveltuvia kaupallisesti hyödynnettäviä digimahdollisuuksia on olemassa jo nyt paljon, ja tulevaisuudessa vielä enemmän.

Toimintamalleja ja tapoja on tarkasteltava ennakkoluulottomasti ja rohkeasti digimahdollisuudet hyödyntäen. ”Tärkeintä on, että digiratkaisuja uskalletaan kokeilla ja ottaa käyttöön. Muutoin voimme jämähtää taskukalenteriaikaan”, hän kuittaa.

Kiinnostuksen digitaalisia ratkaisuja kohtaan on tavoitteena yltää tulevina vuosina väitöskirjaan saakka. Hän tekee tutkimustyötä oman toimenkuvansa ohella karkealla työnimellä: ”Ajantsasaisen kiinteistötiedon arvo”. ”Tavoite väitöstilaisuudelle on vuodessa 2020.”

Digitaalisten ratkaisujen leviäminen nopeaa

Hyytinen arvioi, että alalla aliarvioidaan tulevaisuuden näkymiä ja

digitaalisten ratkaisuiden mahdollisuuksia alan kehityksessä vuoteen 2020 tai 2030 mennessä. ”Digiratkaisut muuttavat toimintaympäristöämme tulevaisuudessa merkittävästi. Alan perinteisten toimijoiden rinnalle kipuaa aivan uusia toimijoita, joiden olemassaolo perustuu täysin digiratkaisuihin. Tämä vaikuttaa myös palveluihin ja niiden liiketoimintamalleihin.”

Hän pohtii myös, kuinka 3D-tulostusta tullaan hyödyntämään – entä mihin kaikkeen se vaikuttaa?

”Annan paljon arvoa sille, että olen saanut hyvin laajan peruskoulutuksen.”

Ja vielä: ”Kuinka laajennettua todellisuutta voidaan hyödyntää?

Missä kaikessa voimme hyödyntää antureita vilisevää esineiden internetiä? Entä robotiikka, keinoälyn sovellukset sekä big data?

Kuinka helpoiksi ja tehokkaiksi toimintamallit ja palvelut voidaan optimoida eri tietolähteitä yhdistelemällä?”

Hyytisen mielestä Gartnerin niin sanottua hypekäyrää kannattaa seurata. Se kuvaa yleistä mallia, jolla uudet teknologiat leviävät markkinoille.

Kaiken keskellä ei pidä kuitenkaan unohtaa digitalisaation varjopuolia: suurta tarvetta hallita tietoturvaa ja yksityisyyttä. ”Hyödyt on toteutettava turvallisesti. Mutta millä ehdoilla ne tehdään – hyötyjen maksimoinnin vai riskien minimoinnin?”, tuleva digitohtori kysyy.

Hyytinen on selvästi innostava persoona, joka haluaa kehittää asioita puheista teoiksi. ”Jalat nousevat tarvittaessa tukevasti irti maasta. Tempo on kova, ja ajatus juoksee nopeasti.

Kun ideointivaihe on ohi, toimeksi pitää laittaa heti. Jos asia ei toimi käytännössä, se vaatii jatkokehitystä ennen yksityiskohtiin paneutumista. Olen myös peruspositiivinen. Se on tietoinen valinta.

Maailma kamppaa ihan tarpeeksi, itse ei tarvitse kyynistää yhtään enempää.”

Hän myös yllättää: tärkeä kesäinen harrastus on moottoripyöräily. ”Kun pistää kypärän päähän ja painaa starttia, kaikki muu on pakko unohtaa. Tieliikenteessä ajan rauhallisesti, mutta suljetulla rata-alueella tilanne on toinen.

Tämän kesän tavoitteena on ajaa lentokentällä 1,6 kilometrin matkalla yli 322 km/h eli maililla yli 200mailia”, hän virnistää.

Muuten vapaa-aika kuluu perheen parissa, johon kuuluu vaimo sekä 20-, 18- ja 12-vuotiaat nuoret.

Hyötyliikunta pitää vireessä, kuten myös itse vuonna 2000 rakennetun puuvuoraillun omakotitalon kunnossapito.

Motoksi on valikoitunut filosofisesti: ”When ”I” replaced by ”WE” even ILLNESS becomes WELLNESS. Kaikessa on kysymys valinnoista.” ■

”Maailma kamppaa ihan tarpeeksi, itse ei tarvitse kyynistää yhtään enempää.”

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 21

21

28.05.2015 10:54:50

Teksti: VILLE PELTOLA, INNOVAATIOJOHTAJA, IBM

DigitaaIinen maailma ja linnunpönttö

N

yt kesän kynnyksellä alkaa olla jo kiire rakentaa linnunpönttö. Jos annan ihmisille lautoja, sahan, vasaran ja nauloja ja pyydän heitä rakentamaan linnunpöntön, kyllä sieltä jonkinlainen linnunpönttö kaikilta syntyy.

Meillä on intuitiivinen kyky hahmottaa valmis linnunpönttö kasasta lautoja ja nauloja. Ymmärrämme myös miten saha, vasara ja naulat toimivat työkaluina linnunpöntön rakentamisessa. Tämä sama ymmärrys pätee laajemminkin fyysiseen ympäristöön.

Entä jos annan ihmisille tietokoneen, joka on kiinni internetissä, ja pyydän heitä luomaan esimerkiksi yksinkertaisen verkkosivun? Nyt hänellä on käytössään kaikki tarvittavat työkalut ja materiaalit tehtävän suorittamiseen.

Ihminen joka ei ole koskaan ohjelmoinut, ei yleensä onnistu tehtävän suorittamisessa. Koko tehtävän toimeksiantoa voi olla vaikea hahmottaa. Mitä ovat nettisivun ’seinät’ ja millä ’nauloilla’ se kasataan yhteen? Minne verkkosivu ’ripustetaan’ kun se on valmis? Mitä kokoa se pohjimmiltaan edes on?

Digitaalinen maailma on dramaattisesti erilainen kuin fyysinen maailma. Digitaalisen maailman perusyksikköjä, bittejä, yk-

22

kösiä ja nollia, voi esimerkiksi kopioida helposti ja käytännössä ilmaiseksi. Fyysisen maailman atomien kopiointia nykytieteemme ei ole vielä ratkaissut. Meillä ihmisillä on intuitiivinen kyky hahmottaa fyysistä maailmaa ympärillämme ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Digitaalisen maailman mieltäminen on monelle huomattavasti vaikeampaa.

Digitalisaation myötä uudet ilmiöt, kuten esineiden internet muuttavat fyysistä infrastruktuuria ennennäkemättömällä tavalla. Infrastruktuuri alkaa tuottaa dataa. Ilmiö on jo tuttu ja tunnistettu älykkäiden kaupunkien yhteydessä. Niissä digikehitys on nopeaa johtuen esimerkiksi älykkäistä sähköverkoista ja älyliikenteestä.

Fyysisen ja virtuaalisen maailman yhdistyminen on iso mahdollisuus rakennusteollisuudelle, mutta suuri haaste alan koulutukselle. Pitäisikö esimerkiksi tulevaisuudessa kaikkien rakennusalan ihmisten osata ohjelmoida? Minun mielestäni pitäisi.

Peruskoulumme tehtävä on opettaa lapsemme pärjäämään tulevaisuuden yhteiskunnassa. Peruskoulun tulee huolehtia kattavan yleissivistyksen opettami-

sesta jokaiselle lapselle, johon tulee kuulua tulevaisuudessa kyky ymmärtää myös digitaalista maailmaa. Tämä ymmärrys syntyy opettamalla lapsille ohjelmoinnin alkeita pakollisena aineena. Perinteisten puukäsityötuntien rinnalle on tuotava koodaustunnit. Naapurimaamme Viro opettaa ohjelmoinnin alkeita hyvin laajamittaisesti jo ala-asteiden ensimmäisillä luokilla.

Ohjelmoinnin alkeiden osaaminen on siis tulevaisuuden yleissivistystä myös rakennusalalla. Tavoitteena ei ole kouluttaa jokaisesta suomalaisesta tai rakennusalan ammattilaisesta ohjelmoijaa, vaan opettaa kyky ymmärtää ja hahmottaa digitaalista maailmaa ja sen rakennuspalikoita. Oman työnantajani visioissa esimerkiksi tulevaisuuden kaupunkisuunnittelun ammattilaiset ovat simuloinnin mestareita. ■ Kirjoittaja osallistui ROTIhankkeen Digitaaliset ratkaisut -paneeliin.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 22

28.05.2015 10:54:51

EKOKOTI - ENERGIAREMONTTIEN KARTOITTAJAN LISÄKOULUTUS Taidot kokonaisratkaisujen selvittämiseen vanhojen rakenteiden erityispiirteet huomioiden HUOM! RAKENN Laskuri, jolla mallinnetaan rakennuksen nykytila ja TALOTEK US- JA N eri korjausvaihtoehdot sekä niiden taloudelliset ja KIINTEIS IIKAN SEKÄ TÖALAN OSAAJAT energiasäästövaikutukset !

Tiedot energiatehokkuuden vaatimukset täyttävään asiantuntijapalveluun pientaloasukkaille ja taloyhtiöille Koulutus järjestetään elo-joulukuussa 2015.

Katso tarkempi koulutuksen sisältö ja päivät www.sykli.fi/ekokoti

TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Nina Teirasvuo, projektipäällikkö 050 363 4646 / nina.teirasvuo@sykli.fi

“Tehtäväni on varmistaa rakennushankkeiden sujuvuus” Sanna Saarela, LVI-asiantuntija, rakennuttamispalvelut, Helsinki

Sanna valvoo rakennushankkeiden LVI-urakoita ja toteutusta. Hänen työssään palkitsevinta on projektin luonteva sujuvuus sekä jatkuva ammattitaidon karttuminen.

ISS:n asiakkaana hankkeesi on hyvissä käsissä.

Saat keskittyä omaan ydinosaamiseesi, kun työstään nauttivat ja osaavat työntekijämme huolehtivat projektisi sujuvuudesta.

FACILITY MANAGEMENT

|

CLEANING |

SUPPORT

|

PROPERTY

|

CATERING

|

SECURITY

|

www.iss.fi

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 23

23

28.05.2015 10:54:51

Teksti: MARITA MÄKINEN Kaavio: VANTAAN RAKENNUSVALVONTA/PASI TIMO

FISEn pätevyydet on päivitetty Uusien vaativuusluokkien rajakohdat poikkeavat aiemmista. Poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä vaaditaan jatkossa ylempi korkeakoulututkinto ja säädöstasolla kantavat rakenteet käsitellään materiaaliriippumattomasti.

U

seat ajankohtaiset lainsäädäntöuudistukset vaikuttavat lähitulevaisuudessa suoraan tai välillisesti rakennusalan henkilöpätevyyksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus 41/2014, terveydensuojelulain uudistus 1237/2014 ja laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista 300/2015 edellyttävät pätevien toimijoiden käyttöä rakentamisen eri tehtävissä.

Tehtävien luokitus niiden vaativuuden mukaan sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuussääntely ovat keskeinen osa rakentamisen laatujärjestelmää.

Hyvä laatu lähtee pätevistä toimijoista ulottuen läpi rakentamisketjun, aina alueiden luonnossuunnittelusta rakennuksen elinkaaren loppuun.

FISEn pätevyysjärjestelmä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa reilussa kymmenessä vuodessa.

Tavoitteena on ollut palvella rakennusalan henkilöpätevyyksien puolueettomana toteajana ja pätevyysrekisterin ylläpitäjänä kattavasti koko Suomen alueella. Rekisterissä on lakiin perustuvien suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksien lisäksi markkinalähtöisiä

24

rakennus- ja kiinteistöalan tarpeellisiksi kokemia asiantuntijapätevyyksiä. Tällä hetkellä FISEn rekisterissä on noin 8 200 voimassaolevaa pätevyyttä.

Pätevyys uusittava seitsemän vuoden välein

FISE noudattaa toiminnassaan standardia SFS-EN ISO/IEC 17024. Pätevyydet todetaan FISEn pätevyyslautakunnissa, joita on tällä hetkellä 25. Lautakunnassa työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä tehdään oman toimen ohella. Pätevyyslautakunnan asiantuntijuus perustuu näin ollen jäsenten yhteenlaskettuun monipuoliseen työkokemukseen erilaisissa asiantuntijatehtävissä, joissa osaaminen karttuu koko ajan.

Järjestelmää on kehitetty alusta alkaen koko maan kattavaksi ja ensisijaisesti rakennusvalvontaviranomaisten apuvälineeksi. Tilaajien laatujärjestelmien, tarjouskyselyiden ja urakkamuotojen kehittyessä järjestelmä on palvellut yhä enemmän suoraan tilaajia. Laatupisteytysten tulisi perustua aidosti laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Henkilöstön pätevyydet ovat osoitus osaamisesta ja yrityksen panostuksesta laatuun.

Hankkeiden monimutkaistuessa sekä pilkotuissa urakoissa eri toimijoiden osaaminen ja yhteistyö korostuvat. FISEn järjestelmässä henkilön tietojen ja taitojen arvioinnin lisäksi hän on sitoutunut noudattamaan FISEn eettisiä ohjeita. Monessa yhteydessä onkin todettu, että ongelmia ilmenee juuri asenteissa.

FISE-pätevyys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Pätevyyttä uusittaessa henkilön on osoitettava, että hän on toiminut aktiivisesti alan ja vaativuuden mukaisissa tehtävissä sekä ylläpitänyt ja kehittänyt osaamistaan.

Mikään pätevyys ei saisi olla voimassa ikuisesti, sillä esimerkiksi kiihtyvällä tahdilla uudistuva lainsäädäntö vaatii uusien teoreettisten asioiden omaksumista. Pelkkä työkokemus ei välttämättä kehitä osaamista riittävästi.

FISEn pätevyys on niin sanottu yleispätevyys. Riippumaton osapuoli on todennut henkilön kyvykkyyden pätevyyskriteerien mukaisesti. Kelpoisuus on todettu hankekohtaisesti, yleensä rakennusvalvontaviranomaisen toimesta, ja henkilö on hyväksytty kyseiseen suunnittelu- tai työnjohtotehtävään. On siis ymmärret-

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 24

28.05.2015 10:54:51

tävä, että FISE-pätevyys ei automaattisesti takaa henkilön kelpoisuutta kaikkiin tietyn vaativuusluokan töihin, vaan esimerkiksi työkokemuksen soveltuvuus kyseiseen hankkeeseen arvioidaan hankekohtaisesti.

Vaativuusluokitus erikseen uudis- ja korjausrakentamiseen

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat ja kelpoisuusvaatimukset määritetään maankäyttöja rakennuslaissa. Uudet vaativuusluokat ovat vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Vanhat luokat C, B, A ja AA eivät vastaa uusia luokkia, sillä vaativuusluokkien rajakohdat ovat eri kohdissa kuin aiemmin.

Asetuksessa säädetään suunnittelualoittain, milloin vaativuusluokka määritetään vähäiseksi, ta-

vanomaiseksi, vaativaksi tai poikkeuksellisen vaativaksi. Asetuksessa esitetyt suunnittelualat ovat rakennussuunnittelu, kantavien rakenteiden suunnittelu, pohjarakenteiden suunnittelu, IV- ja KVV-suunnittelu ja rakennusfysikaalinen suunnittelu ja kosteusvaurion korjaussuunnittelu.

Vaativuusluokitus on määritetty erikseen uudis- ja korjausrakentamiseen. Asetuksessa kantavien rakenteiden vaativuusluokittelu on esitetty kaikille materiaaleille samoilla säädöksillä eli säädöstasolla kantavat rakenteet käsitellään materiaaliriippumattomasti. Ohjetasolla esitetään esimerkein erikseen betoni-, puu-, teräs- ja liittorakenteiden vaativuusluokkien määräytyminen.

Uutena erityissuunnittelualana asetuksessa on kosteusvaurioiden

korjaussuunnittelu. Lisäys on erittäin tarpeellinen ajatellen useita epäonnistuneita korjaushankkeita ja jatkuvasti lisääntyvää korjausrakentamisen määrää.

Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset esitetään laissa.

Hankkeessa täytyy aina olla pääsuunnittelija, jonka on täytettävä kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin vaativimmassa suunnittelutehtävässä.

Korjaustyön suunnittelijalla on oltava työkokemusta korjausten suunnittelutehtävistä.

Poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, kuten soveltuva diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto. Tavoitteena on ollut, että poikkeuksellisen vaativaan luokkaan kuuluisivat vain

Suunnittelutehtävien vaativuusluokat VAATIVUUSLUOKKA Vanha luokitus (esim. RAK‐suunn.)

Uusi luokitus (mrl)/ lain edellyttämä vähimmäiskokemus

AA 4 v. suunn.kokemusta + Näyttöä osallistumisesta AA – luokan suunnittelutehtäviin

Poikkeuksellisen vaativa 6 v. vaativia suunnittelutehtäviä Ylempi korkeakoulututkinto

Vaativa ( V+ )

A 2 v. suunn.kokemusta + Näyttöä osallistumisesta A‐luokan suunnittelutehtäviin

än lain voimaantullessa isuusvaatimukset ävänä suunnittelijana ja ohtajana pidetään myös löä, joka on ennen tämän oimaantuloa nnusvalvontaviranomaisen aviin erittäin vaativiin viin hyväksymä ja jolla an näin katsoa olevan vän vaatimat edellytykset.”

B

(V)

4 v. tavanomaisia suunnittelutehtäviä + 2 v. avustamista vaativissa suunnittelutehtävissä

( V- )

Tavanomainen 3 v. avustamista tavanomaisissa suunnittelutehtävissä C

Vähäinen

4

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 25

25

28.05.2015 10:54:51

”Merkittävä muutos aiempaan on, että eri suunnittelualoilla esitetään laissa samanmittaiset työkokemusvaatimukset.” sellaiset suunnittelutehtävät, joissa on jotakin poikkeuksellisen vaativaa. Näin ollen vaativaan luokkaan sisältyy suurin osa suunnittelutehtävistä, kun monet aiemmin AA-luokkaan kuuluneet tehtävät kuuluvat jatkossa vaativaan luokkaan.

Merkittävä muutos aiempaan on, että eri suunnittelualoilla esitetään laissa samanmittaiset työkokemusvaatimukset. Rakennesuunnittelun osalta tämä merkitsee työkokemusvaatimusten huomattavaa kiristymistä.

Tavanomaisessa luokassa vaaditaan kolmen vuoden suunnittelukokemus, kun aiemmin A2:n mukaan B-luokassa ei ollut mitään vaatimusta. Vaativassa luokassa vaaditaan kuuden vuoden kokemus, kun aiemmin A-luokassa vaadittiin kahden vuoden suunnittelukokemus. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa vaaditaan kuuden vuoden kokemus vaativassa luokassa.

Jotta vaativassa luokassa on voinut toimia vastuullisena suunnittelijana, on aiemmin mainittu kuuden vuoden kokemus pitänyt hankkia ennen sitä. Aiemmin AA-luokassa kokemusvaatimus oli neljä vuotta.

Ohjeessa on annettu suunnittelualoittain vaaditut opintosuoritukset eri vaativuusluokissa. A2:sta poiketen annetaan opintosuoritusten vähimmäismäärä kokonaisopintopistemääränä. Esimerkiksi rakennusfysiikan vaativan luokan suunnittelutehtävissä tutkinnon on oltava vähintään insinöörin tutkinto ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt vähintään 30 opintopistettä yhteenlaskettuna seuraavista aihealu-

26

eista: rakennusfysiikka, rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu, materiaali- ja valmistustekniikka, talotekniset järjestelmät ja kyseiseen rakennusfysiikan alaan liittyvät opinnot.

Kantavien rakenteiden ohjetaulukossa on esitetty vaaditut opintosisällöt betoni-, teräs- ja puurakenteiden lisäksi alumiinirakenteille, muuratuille rakenteille ja liittorakenteille. Esitetty vähimmäisopintopisteiden kokonaismäärä on sama kaikilla materiaaleilla, kun A2:ssa se vaihteli materiaalikohtaisesti. Opintopistevaatimukset kiristyvät materiaalista riippuen kohtuullisesti tai huimasti.

”FISE-pätevyys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan.”

FISEn julkinen rekisteri kattaa koko maan

Lain mukaan rakennushankkeessa vastuu kuuluu hankkeeseen ryhtyvälle. Hänen on huolehdittava, että rakennushankkeessa toimivilla suunnittelijoilla, työnjohtajilla ja muilla toimijoilla on tehtävien vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.

Kun sääntelyä kevennetään, yhä suurempi osa asioista on hankkeeseen ryhtyvän harkinnassa. Hankkeeseen ryhtyvä on kuitenkin monesti amatööri, hänellehän ei ole asetettu varsinaisia pätevyyskriteereitä.

Ammattilaisten kelpoisuuden toteaminen on entistä haastavampaa,kun oppilaitoksienopintosisällöt vaihtelevat ja vapaavalintaisten opintojaksojen määrä tutkinnoissa

lisääntyy. Kasvava ulkomaisen työnvoiman määrä tuo lisähaastetta tähän.

Kelpoisuuksiin vaadittavien opintovaatimusten kasvaessa on panostettava siihen, että perustutkinnossa hankitaan perusosaaminen ja työelämän tarpeisiin räätälöity erikoisosaaminen hankitaan työuran edetessä. FISE haluaa olla mukana kehittämässä koko alan kattavaa osaamisen kartuttamisjärjestelmää.

Rakennusvalvojien resurssit ja ammattitaito kelpoisuuden toteamisessa vaihtelee eri kunnissa. Alkuvuonna 2014 valmistunut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi toi jälleen esille tarpeen suunnittelijoiden ja työnjohdon valtakunnalliselle pätevyydentoteamismenettelylle.

Mrl:n muutoksessa suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset on tuotu lakiin, jolloin ne ovat velvoittavia määräyksiä. Tämä ei kuitenkaan riitä harmonisoimaan menettelyjä eri puolilla maata.

FISEn tehtävänä on olla näiden haasteiden edessä entistä palvelevampi ja kattavampi pätevyyden toteaja ja pätevyysrekisterin ylläpitäjä. Toiminnan lähtökohtina ovat aina olleet asiantuntevuus, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. FISEn rekisteri on julkinen ja koko maan kattava. Näin se toimii muun muassa hankkeeseen ryhtyvien, rakennusvalvontaviranomaisten, pääsuunnittelijoiden ja rakennuttajien työkaluna.

FISEn tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Tavoitteena on helppokäyttöisemmät ja entistä kattavammat toiminnot. Tavoitteena on myös panostaa enemmän näkyvyyteen ja tiedottamiseen. Yhteistyö viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää. ■ Lisäinfoa: www.fise.fi

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 26

28.05.2015 10:54:51

Teksti: MARITA MÄKINEN Kuva: EMMI MÄKINEN

Korjausrakentamiselle omat vaativuusluokat ja kelpoisuusvaatimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan 1.9.2014, puuttuivat sekä asetukset että ohjeet. Näin ollen FISEssä ei heti pystytty laatimaan uusia pätevyyskriteereitä, eikä toisaalta enää myöntämään vanhojen luokkien mukaisia suunnittelu- ja työnjohtopätevyyksiä.

Umpeutuvien pätevyyksien voimassaoloa jatkettiinkin 31.5.2015 asti. Tällä haluttiin varmistaa, ettei kenenkään pätevyys katkea uudistuksen johdosta ja uusien kriteerien mukaisten pätevyyksien haku olisi mahdollista hyvissä ajoin ennen pätevyyksien umpeutumista.

Uudistustyö pääsi kunnolla vauhtiin maaliskuun puolessa välissä asetusten ja ohjeiden julkaisemisen myötä. Pätevyyslautakunnat laativat FISEn yleisten linjausten pohjalta sihteeriensä johdolla kriteerit, jotka hyväksyttiin FISEn hallituksessa. Laatimistyössä pyrittiin tekemään laajaa yhteistyötä eri tahojen, kuten Helsingin rakennusvalvonnan, ammattikorkeakoulujen rakennusosastojen, alan järjestöjen ja asiantuntijoiden kanssa.

FISE on nyt uudistanut kaikki suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat pätevyytensä.

Suunnitteluun uudet pätevyydet on perustettu tavanomaiseen, vaativaan ja poikkeuksellisen vaativaan luokkaan erikseen uudis- ja korjausrakentamiseen.

Aiemmin vain muutamissa pätevyyksissä oli korjausrakentamisen pätevyys erikseen. Koska laissa, asetuksessa ja ohjeissa korjausrakentamisen pätevyyksille oli määritetty selkeät omat kriteerit, oli luontevaa perustaa kaikkiin suunnittelupätevyyksiin myös korjausrakentamisen pätevyys.

Perusperiaate uusien pätevyyskriteerien laatimisessa oli, että lain edellyttämät minimivaatimukset täyttyvät kaikissa pätevyyksissä.

Esimerkiksi laissa määritettyjä tutkinto- tai työkokemusvaatimuksia ei voi kompensoida muilla referensseillä tai suorituksilla. Ohjeissa esitetyt vaatimukset ovat ohjeellisia ja tapauskohtainen tulkinta oli niissä mahdollista.

FISE-pätevyydet ovat niin sanottuja yleispätevyyksiä, ja tavoitteena on edelleen, että ne johtavat hankekohtaiseen kelpoisuuteen.

Tämän vuoksi ympäristöministeriön ohjeissa esitetyt asiat asetettiin FISEn kriteereissä minimitasoksi.

Pätevyyslautakunnan tasapuolisen työn tueksi ja suunnittelutyön laadun varmistamiseksi FISEn kriteereissä asetettiin minimiopintovaatimukset suunnittelutyön kannalta keskeisiin aihealueisiin. Esimerkiksi kantavien rakenteiden suunnittelussa nämä lisämääritykset tehtiin rakenteiden mekaniikkaan ja kyseisen materiaalin rakennesuunnitteluun. A2:n kaltaista tarkkaa opintopistejakoa ei kuitenkaan tehty, sillä se ei ollut tarkoituksenmukaista eikä ympäristöministeriön ohjeen hengen mukaista. Myös työkokemusvaatimukset määritettiin ministeriön ohjetta tarkemmin.

Pätevyyttä hakeva henkilö esittää itse, miten hänen kohdallaan täyttyvät tutkintovaatimukset,

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 27

27

28.05.2015 10:54:54

opintokokonaisuudet ja työkokemusvaatimukset. Pätevyyslautakunta arvioi tämän pohjalta kokonaisuutena tutkintoa, opintoja ja työkokemusta.

Aiemmin B-luokan pätevyyksiä on ollut vain muutamissa suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksissä.

Pätevyyden hankkineiden määrät ovat olleet pieniä. Koska laissa on varsinkin suunnittelupuolella kiristetty työkokemusvaatimuksia ja ohjeissa on annettu opintopistevaatimukset tavanomaiseen luokkaan, oli perusteltua ottaa järjestelmään myös tavanomaisen luokan pätevyydet. Pätevyysjärjestelmän yksi tavoite on kannustaa henkilöä kehittämään osaamistaan, ja tavoitteena olisi jatkossa nousta järjestelmässä työkokemuksen ja osaamisen karttuessa tavanomaisesta vaativaan, ja edelleen mahdollisesti poikkeuksellisen vaativaan luokkaan.

28

Työnjohtopuolella perusperiaatteet olivat samat kuin suunnittelupuolella. Laissa ja tarkentavassa ohjeessa työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset on säädetty yleisemmällä tasolla kuin suunnittelijoilla. Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan kumoamisen myötä lisämäärityksiä erityisalojen työnjohtajille ei sieltä enää tule.

Vaativuusluokkien määräytymisperusteet ovat jatkossa erilaiset kuin suunnittelijoilla. Edellä mainitut tekijät tekivät laatimistyöstä haastavaa ja FISEn omia tulkintoja tehtiin enemmän kuin suunnittelupätevyyksissä.

Suurin muutos työnjohtajien pätevyyksissä on, että jatkossa työnjohtajapätevyyksiin vaaditaan myös rakennustuotannon opintoja. Ohjeen mukaan näitä ovat opinnot rakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtami-

sessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa.

Tässä vaiheessa uudistus rajattiin koskemaan suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvia suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksiä. Uudistus tulee vaikuttamaan välillisesti myös muihin, niin sanottuihin vapaaehtoisiin pätevyyksiin, jotka uudistetaan seuraavassa vaiheessa.

Kunkin pätevyyden pätevyyskriteerit esitetään FISEn verkkosivuilla nykyiseen tapaan. Ensin esitetään kriteerit, ja niiden alla on linkki hakulomakkeeseen. Hakulomakkeessa esitetään yksityiskohtaiset ohjeet pätevyyden hakemiseen. ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 28

28.05.2015 10:54:55

Trader-Koo oy

Palokatkojen, paisuvien palotiivisteiden, nukkaharjatiivisteiden ja tiivisteharjojen maahantuonti

www.trader-koo.com myynti@trader-koo.com 040 747 4291

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 29

29

28.05.2015 10:54:56

30

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 30

28.05.2015 10:54:57

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM ja Kuvat: SHUTTERSTOCK, TALOTEHTAAT JA HENRIIKKA HELLSTRÖM

Asuntomessutaloista suurin osa kuuluu energiatehokkuusluokkaan B ja C Asuntomessualue Vantaan Kivistössä edustaa tiivistä kaupunkirakentamista. Muutamasta kohteesta löytyy erikoisratkaisuja, kuten virherkatto ja hamppubetonista rakennettu ulkovarasto.

P

ientaloteollisuus PTT ry:n hallituksen puheenjohtaja, Pohjola Design-Talo Oy:n toimitusjohtaja Saku Sipola ei kummeksu, että asuntomessutaloista vain yksi kuuluu A-energiatehokkuusluokkaan. ”Kun taloja nyt arvioidaan rakennuslupavaiheessa E-luvun kautta, energiatehokkuusluokka-vertailu irtaantuu mielestäni kehityksestä. A-luokkaan pääsy vaatii asukasperheeltä jo melkoista harrastuneisuutta. Se ei ole millään muotoa taloudellisesti perusteltua. Jos rakentaa passiivitasoisen 150-neliöisen talon, niin lämmityskustannukset ovat sähkölämmitteisenäkin vain noin 50 euroa kuussa. Poliittiset järjestelmät tekevät systeemistä hassun, kun investointikustannukset ohittavat jossakin määrin taloudelliset hyödyt. Toki haettaessa ratkaisuita ympäristöperustein, ei taloudellinen arviointi ole niin relevanttia.”

Sipola ei kuulu koulukuntaan, joka pitää kiristyneitä määräyksiä rakenteellisena riskinä. ”Se on minusta höpöhöpö-puhetta. Se on toki totta, että rakenteet ovat herkempiä työmaa-aikai-

sille virheille. Tästä johtuen huolellisuus työmailla korostuu entisestään. Myös talotekniikan oikeaoppinen käyttö vaatii asukkailta enemmän perehtymistä.”

Hän uskoo sen sijaan siihen, että seuraava määräystasovaihe vuosikymmenen vaihteessa johtaa uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen lisääntymiseen.

Kierrätystekstiileistä uusia innovaatioita

Joissakin messukohteissa on pyritty käyttämään normaalia enemmän kierrätysmateriaaleja. Sipolan mielestä tuoteteollisuuden puolella syntyy etenkin sisustukseen varmasti uusia teollisia tuotteita. Vanhoista hän nimeää hyväksi esimerkiksi kierrätyslasista tehdyt laatat. ”Yksi iso haaste tekstiiliteollisuudelle on kierrätystekstiilien hyödyntämisen vähäisyys. Niistä pitäisi kehittää uudenlaisia tuotteita rakennusteollisuudelle.”

Esimerkiksi suomalainen CT Heikkinen Oy kehitti viime vuosikymmenellä tuotteen, jossa kierrätystekstiileistä valmistettua mursketta testattiin sementin sidosaineena.

Aloitusten määrä romahtanut

Messualueella pientalorakentamisen matalasuhdanne näkyy korkeintaan joidenkin talojen koossa, huoneistoalojen vaihdellessa 93297 neliön välillä. Sen sijaan koko valtakunnan tasolla pientaloaloitusten kokonaismääräksi arvioidaan tälle vuodelle 5 000 kappaletta eli noin 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin. ”Uskon, että pohja on saavutettu. Ensi vuoden arvio aloitusten määrästä on 5 200. Talopakettien osuus on tästä noin 75 prosenttia.

Suomalaiset ovat oppineet kuluttamaan palveluita, ja markkina kasvaa yhä edelleen. Muuttovalmiiden omakotitalojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä seitsemästä prosentista 40 prosenttiin”, Sipola kertoo.

Asuntomessuilla voi vierailla 30 omakotitalossa, joista kuusi kuuluu Design-Talo Oy:n ryhmärakentamishankkeeseen. Design-Talolla on myös erillinen asiakasperheelle toiveiden mukaan räätälöity talo.

Lisäksi messujen noin yhdeksän hehtaarin kokoisella alueella voi tutustua kolmeen paritaloon ja yhdeksään kerrostaloasuntoon. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 31

31

28.05.2015 10:54:57

Oheiskohde:

Kivistön Koneisto Loft-talo

Loft mahdollistaa yksilöllisen kerrostaloasumisen Kaikki talon asunnot ovat uniikkeja, sillä jokainen asunto luovutetaan asukkaille, ilman keittiötä ja väliseiniä. Vain märkätilat on tehty valmiiksi. ”Asukas voi viimeistellä kotinsa haluamallaan tavalla”, EKE-Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Tea Ekengren-Saurén kertoo.

Uniikkius syntyy As Oy Kivistön Koneisto-yhtiössä myös 3–4-kerroksisen kerrostalon ja 1–2-kerroksisen rivitalon yhdistämisestä. Rakennukset on liitetty toisiinsa yhtenäisellä, rakennuksen pituussuuntaan laskevalla katolla. ”Näin ylimpään kerrokseen on saatu parvellisia, kaksikerroksi-

sia tai korkealla tilalla varustettuja vinokattoisia erikoishuoneistoja”, Ekengren-Saureén sanoo.

Lattiaan ulottuvat, korkeat ikkunat korostavat loft-henkeä.

Valmis betonipinta kohtaa erikoisikkunat Arkkitehtuuritoimisto Nakari & Vimparin suunnittelemassa talossa näyttäytyy väribetonielementtejä. ”Talon jo tehtaalla viimeistellyt betonipinnat esimerkiksi kylpyhuoneissa luovat omanlaisensa

Kohde 21:

Profin House

32

tunnelman. Olimme yllättyneitä työn jäljen siisteydestä. Elementtien sisäpuolen valkobetoninen muottipinta jää näkyviin ja tuo esiin kauniisti materiaalin ominaisuudet”, talon suunnitellut pa-

riskunta Tuomo Nakari ja Tiina Vimpari kertovat Betoniluoman toteuttamista ratkaisuista.

Toinen erikoisuus Profin Oy-talossa ovat ikkunat ja lasiliukuovet, joiden ulkopinta on kauttaaltaan lasia. Valmistusmenetelmä pohjautuu porrastetun lämpölasielementin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kiinteän osan lämpölasielementti on kiinnitetty suoraan karmiin.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 32

28.05.2015 10:54:59

Kohde 19: Vivola

CLT-tekniikalla sisäilma hirsitalon tasolle Suomen ensimmäisen CLT-tekniikalla toteutetun asuntomessutalon etuja ovat Vivola Oy:n Markus Kataisen mukaan muun muassa rakennetekninen toimivuus sekä millintarkka, lähes elämätön rakenne. ”Ulkoseinän runkorakenne on sisäpinnasta ulkopintaan puuta. Se koostuu satamillisestä CLT-mas-

siivipuurungosta, 250-millin paksuisesta ekovillasta, tuulensuojalevystä, koolauksista ja 28-millisestä ulkoverhouspaneelista. Talossa on rakenneratkaisun vuoksi terveellinen sisäilma, samanlainen kuin hirsitalossa.”

Katainen uskoo CLT:n käytön kasvavan jopa kolminkertaisesti lähivuosina. Hän perustaa näke-

myksensä muun muassa tuotantolinjojen määrän kasvuun. CrossLam aloitti CLT:n tuotannon Kuhmossa viime vuonna ja Stora Enso käynnistää tuotannon puulevytuotannon Varkaudessa vuoden sisään.

Hamppubetonin kantavuus riitti varastoihin Opaali on luonnonvaratasapainoinen kerrostalo, jossa pyritään pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä muun muassa hyödyntämällä uusiomateriaaleja ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Opaalin hiilijalanjälki on kaksikymmentä prosenttia pienempi kuin vastaavan kokoisessa peruskerrostalossa. ”Vaikka kantavia rakenteita ei ollutkaan mahdollista tehdä taloudellisti ja teknisesti ainoastaan kierrätysmateriaaleista, pystyimme tästä huolimatta vähentämään niissä tarvittava betonin määrää. Esimerkiksi huoneistojen väliset seinät on toteutettu pääosin kevytrakenteisina ja ulkoseinät termorankarakenteena. Lisäksi ta-

lon perustuksissa on käytetty niin kutsuttua vihreää betonia, jonka valmistuksessa on vähennetty muun muassa sementin määrää”, VAVin rakennuttajapäällikkö Kari Nauska kertoo.

Ulkovarastojen erikoisuus syntyy hamppubetonista, jota oli alun perin tarkoitus käyttää myös asuintaloissa. Sen kantavuus ei ollut kuitenkaan riittävä.

Hamppubetonia valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä, kalkkia ja vettä. Päistäre on hampun varren sisäosassa oleva puumainen osa. Opaalin varastoissa hamppubetoni on valettu paikan päällä seiniksi. Hankkeen toteuttaa VAV Asuntojen tilauksesta

HempRefine-niminen yritys yhdessä NCC:n kanssa.

Kohteet 5,6,7: Opaali

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 33

33

28.05.2015 10:55:00

Kohde 41: Tiilerikoti

Ilmavesilämpöpumppu päihitti kaukolämmön Jukka Matinvesi halusi energiatehokkaan talon, joka on huoltovapaa. ”Tiilirunkoisessa talossa ei synny ilmavuotoja, kun kaikki höyrysulun läpiviennit on huolella tiivistetty ja ikkunoiden ja ovien ympärille on laitettu tiivistysmassa polyuretaanin lisäksi. Lisäksi tuulettuva alapohja on kosteusteknisesti idioottivarma”, Matinvesi kertoo.

Talon länsipuolelle avautuvaa terassia kiertää kauttaaltaan lasitus. Ratkaisu mahdollisti jäädytyksestä luopumisen. Talon lämmitys sen sijaan tapahtuu ilmavesilämpöpumpulla. ”Lämmitämme kaukolämmön perusmaksulla taloa koko vuoden.

Kulutus on vuositasolla 6000-7000 kWh, joka kattaa myös lämpimän veden ja taloussähkön. Maalämpö olisi ollut liian suuri investointi.”

Kohde 40:

Verso

Kattoa koristaa kasvillisuus Puisen passiivitalon erikoisuus on messujen ainoa viherkatto. Maksaruohosta tehty katon osuus varastoi ja käyttää sadevettä pienentäen hulevesikuormitusta. Se painaa täysin vettyneenä noin 35 kiloa neliömetriä kohden. ”Kasvillisuus pidättää vähintään 50 prosenttia hulevesistä. Maksaruohot myös poistavat ilmasta hiilidioksidia ja tuottavat tilalle hap-

34

pea, kun ne yhteyttävät”, Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo kertoo.

Greenbuildin Verso-talon katto on erittäin jyrkkä, joten se vaatii kasvillisuusmattonsa alle kiinnitysverkon. Tämän alle on lisäksi asennettu huopamatto, joka kerää kasvien käyttöön vettä. ”Huopamaton alla on juurisuojakermi, joka estää maksaruohon

juurten tunkeutumisen eristeisiin”, Merisalo sanoo.

Maksaruohoisen viherkaton optimikaltevuus on 1:50. Suunnittelussa on oltava mukana vihersuunnittelija.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 34

28.05.2015 10:55:01

Kohde 33:

Panthera Tigris

Energiatehokas ja yksilöllinen Messujen energiatehokkaimman talon titteliä kantavan Panthera Tigriksen E-luku on 78 kWh/m².

Se on alueen ainoa A-luokkaan kuuluva talo. ”Ulkoseinien U-arvo on 0,08. Runko on rakennettu FinnEPS-harkoista, jotka muodostuvat 80-millisestä sisäpuolen EPS-eristeestä, 140-millisestä teräsbetonirungosta ja 230-millin ulkopuolisesta EPS-eristeestä”,

HEVI kivitalojen toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen kertoo.

Katolla olevat aurinkokeräimet, LED-valaisimet ja U-arvoltaan 0,55 ikkunat täydentävät energiatehokkaan kokonaispaketin.

Talon kaarevat muodot on toteutettu FinnEPS-kaariharkoilla, jotka toimitettiin tehtaalta valmiina, kaareviksi taivutettuina harkkoina.

Kosteusriskit on minimoitu patentoidulla järjestelmällä Talon energiatehokkuus syntyy osittain ilmakiertoisella lattialämmityksellä, jossa lämpö tuotetaan takalla tai sähköllä.

Myös osa käyttövesivaraajan läm-

Kohde 28:

Passiivikivitalojen kosteusturvatalo

möstä kerätään talteen takanpiipusta. Varaajaa lämmittävät myös aurinkokeräimet.

Ulkoseinien U-arvo on 0,10.

Viimeisten Passiivikivitalojen tii-

veysmittaustulokset ovat olleet 0,1-0,4 välillä. Messujärjestäjän teettämän tutkimuksen mukaan kohde on kokonaispäästöissä hiilijalanjäljeltään kaikkein pienin. ”Talo lämpenee sähköllä huonetermostaattien ohjaamana tai 2-4 kuutiolla polttopuita.Samalla lattiarakenteet pysyvät kuivina.

Menetelmällä saadaan lattialämmityksen edut ilman vesiputkia ja niihin liittyviä riskejä”, Passiivikivitalojen Kimmo Raittila kertoo.

Hän jatkaa, että kohteen ala- ja yläkerran betonilaatassa ovat reiälliset ilmakanavat, jolloin betonin rakennusaikainen tai kosteusvahingon aikaansaama kosteus voidaan poistaa kanavistonkin kautta.

Kyseinen kosteusturvaratkaisu on patentoitu 2015.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 35

35

28.05.2015 10:55:04

Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo valmistuu Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015.

Teksti: ANTTI VEIJOLA Kuvat: ARKKITEHTITOIMISTO VUORELMA ARKKITEHDIT OY ja SWECO RAKENNETEKNIIKKA

Tietomallinnus parantaa laatua Vantaan Kivistön asuntomessuille valmistuu kesäksi 2015 Euroopan suurin puinen asuinkerrostalo. Rakennusliike Reposen, Suomen Vuokrakotien, TA-Asumisoikeuden ja Vantaan kaupungin yhteistyöhankkeessa on hyödynnetty tietomallinnusta kokonaisvaltaisesti.

P

uuMera Kivistö on suuren kokonsa ja runsaiden detaljiensa vuoksi haastava mallinnuskohde, joka koostuu muun muassa yli 2 000 elementistä.

PuuMera-konsepti on Rakennusliike Reponen Oy:n johdolla kehitetty liimapuurakenteisiin perustuva puukerrostalojärjestelmä, jonka lähtökohtana on turvallinen

36

matalaenergiarakentaminen. Reponen pilotoi vastaavaa rakennustapaa Heinolaan 2011 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä viisikerroksisessa puukerrostalossa. ”Vierumäen hankkeessa tietomallinnettiin rakennuksen puurunko. Kokemukset olivat jo silloin rohkaisevia”, toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo.

Kokonaisvaltainen tietomallinnus puukerrostalon urakoinnissa auttaa löytämään rakenteiden ristiriidat ja törmäykset hyvissä ajoin ennen työmaata. ”Kokonaisvaltainen tietomallinnus lisää aluksi kaikkien osapuolien työtä, mutta loppua kohden työ helpottuu ja tulokset paranevat. Rakennusliike Reponen aikoo jatkossa mallintaa kaiken puurakennusten urakoinnissa, koska parempaa vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole”, Airaksela sanoo.

Hankkeen rakennesuunnittelusta vastasi Sweco. Teknologiapäällikkö Harri Moilasen mukaan

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 36

28.05.2015 10:55:05

mallinnus helpottaa eri osapuolten yhteistyötä laajassa projektissa. ”Tietomallinnus yksinkertaisti ratkaisevasti kaikkien rakenteiden yhteensovittamista. Osakuvat pystyttiin tulostamaan suoraan, mikä vei esivalmistusta eteenpäin. Yksi tärkeimpiä tavoitteitamme tässä hankkeessa oli saada kohteen esivalmistusaste mahdollisimman korkeaksi, ja tässä tietomallinnuksella oli ratkaiseva rooli. Korkea esivalmistusaste merkitsee myös parempaa rakentamisen laatua.”

Puu vaatii betonia enemmän työtä

Paaluperusteisen rakennuksen ensimmäinen maanpäällinen kerros on betonirakenteinen ja asuinkerrokset puurakenteisia. Rakennesuunnittelijalle puurakentaminen tuo uudenlaisia haasteita, koska puurakenteilla ei ole luontaisesti samanlaista varmuustasoa kuin betonirakenteilla. ”Puurakenteisen talon rakennesuunnittelu vaatiikin tarkempaa laskentaa ja tutkimusta sekä enemmän työtä kuin betonirakenteisen.

Tietomallinnus nopeuttaa näitä vaiheita merkittävästi. Se tuo lisäksi selkeitä etuja hankkeen vaatimien valmisosien ja tavarantilausten hallintaan.”

Myös kaupunkikuvalliset syyt asettivat rakennesuunnittelulle erityisvaatimuksia. Rakennuksessa on monimuotoisia tilankäyttö- ja julkisivuratkaisuja suuressa rakenneteknisessä kokonaisuudessa. ”Näistä esimerkkejä ovat erilaiset parvekkeet, kulkureitit ja tuulitunnelit. Tietomallinnus auttoi löytämään näille oikeat tilavaraukset”, Moilanen sanoo.

Avoin tietomallinnus yhteiskäytössä

PuuMera Kivistössä on hyödynnetty tietomallinnusta monipuolisesti. Kohteen geosuunnitelmia ei mallinnettu, mutta pohjatutkimuksen perusteella tehtiin avustava pohjan muoto paalupituuksien hahmottamiseksi.

Moilanen kertoo, että Teklan ohjelmistoja hyödynnettiin myös maatason betonikerroksen suunnittelussa. ”Kyseinen projekti oli varsin haastava, sillä rakenteissa käytettiin sekä paikallavalua että elementtejä.”

Kohteessa jouduttiin mallintamaan paljon käsin älykkäiden komponenttien puuttumisen vuoksi. Tarkkojen lähtötietojen tuottaminen talotekniikkasuunnittelulle vaati avustavien suunnitelmien laatimista. Projektin laajuudesta johtuen tiedonsiirrossa jouduttiin käyttämään mallien pakkaamista IFCzip-tiedostoiksi. ”Kohteen suuren koon ja detaljien määrän lisäksi puurakennemallinnuksen haasteena on ollut puurakentamiseen sopivien mallinnustyökalujen vähäisyys. Sweco kehitti projektin aikana puurakentamiseen oman mallinnusympäristön piirustuspohjat, mikä tehostaa suunnittelua tulevissa hankkeissa”, Moilanen kertoo.

Vuoropuhelu paranee

Projektiosapuolet pitivät suunnitteluvaiheessa säännöllisesti tietomallikokouksia. Mallien suuresta koosta huolimatta yhteensovitus onnistui hyvin. ”Tietomallinnus ei ole pelkästään tekniikan hyödyntämistä, vaan vuoropuhelua projektiosapuolten kesken. Tietomallipalaverit auttavat hahmottamaan urakan kokonaisuuden ja kaikki tietävät missä mennään. Ja koska kaikki rakennukseen liittyvä tieto on mallinnuksen ansiosta paremmin saatavilla, tarvittavat muutokset on helpompi toteuttaa”, Moilanen kertoo.

Työmaalla malleja hyödynnettiin esimerkiksi tarkistettaessa, osuvatko ilmanvaihtokanavat palkkeihin tai mahtuvatko kanavat kattoihin. ”Sääsuojan toimittaja puolestaan mallinsi puurakenteiden vaa-

timat sääsuojat ja niiden kiinnityspaikat talon rakenteissa.”

Mallintaminen yleistyy vauhdilla

Moilanen uskoo kaiken puurakentamisen tapahtuvan tulevaisuudessa mallintamalla. Sähköisten tiedostojen yleistyvä käyttö merkitsee mallinnuksen käytön laajenemista. Jo lähitulevaisuudessa 3D-suunnittelua voidaan tehdä useilla ohjelmilla. ”3D-mallien yleistyminen on kuitenkin jonkin verran kiinni siitä, miten hyvin kaikki tilaajat ymmärtävät niiden hyödyt. Jos tilaaja haluaa rakentaa vain yhden kohteen, mallinnuksen edut eivät välttämättä näy niin hyvin.”

Iso haaste on tiedon siirtäminen tietomalleista työkoneille.

Moilanen mainitsee esimerkkinä liimapuurakenteiden sähköisen suunnittelun. Jos mallintamista käytetään elementtiautomaation ohjaukseen, vaikutukset suunnittelutyöhön ovat tuntuvat. ”Jotta tietomallinnuksen hyödyt puurakentamisessa konkretisoituisivat, on sille löydettävä puurakentamisketjussa monipuolisempaa käyttöä. Mallinnusta pitää käyttää suunnittelun lisäksi työmaalla, valmistuksessa, mittauksessa ja tuotantoketjujen lyhentämisessä.”

Mikäli puuteollisuus ottaa mallinnuksen käyttöön koko ketjussa, asenteet muuttuvat ja mallinnuksesta tulee vähitellen vaatimus kaikkiin puurakennushankkeisiin. ”Mallinnus on yksi yhteistyön keino, joka parantaa projektien etenemistä ja rakentamisen laatua.

PuuMera Kivistön hanke on opettanut, miten tehokkaita tietomallinnuspalaverit ovat suunnittelun todentamisessa ja ratkaisujen läpikäynnissä. Mallinnus auttaa vaativien hankkeiden kaikkia osapuolia toimimaan yhdessä yhteisen tavoitteen puolesta”, Moilanen tiivistää. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 37

37

28.05.2015 10:55:05

PuuMera Kivistö yy Tilaaja: Suomen Vuokrakodit Oy ja

TA-Asumisoikeus Oy

yy KVR-urakoitsija: Rakennusliike Repo-

nen Oy

yy Tietomallikoordinaattori: Sweco Asian-

yy Rakennesuunnittelija: Sweco Rakenne-

tuntijapalvelut Oy

tekniikka yy Sammutusjärjestelmä: Marioff Corporation Oy yy LVIS suunnittelija: Optiplan Oy yy Osatoimittajat: Laatuseinä Oy (betonielementit), Koskisen Oy Taloteollisuus (seinäelementit), VVR Wood Oy (puuvälipohjat, parvekkeet)

yy GEO-malli: Geo Ykkönen Oy, Sweco

Rakennetekniikka, Virtual Services (mallinnus) yy 107 vuokra-asuntoa, 79 asumisoikeusasuntoa yy Kokonaisasuinpinta-ala 10 120 m2 yy Kunniamaininta vuoden 2014 Tekla BIM Awards -kilpailussa.

”Jotta tietomallinnuksen hyödyt puurakentamisessa konkretisoituisivat, on sille löydettävä puurakentamisketjussa monipuolisempaa käyttöä.”

- Harri Moilanen Sweco

Laajassa ja monimuotoisessa kohteessa on mallinnuksen avulla päästy erinomaiseen rakenteiden esivalmistusasteeseen ja rakenteelliset törmäilyt on voitu välttää.

38

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 38

28.05.2015 10:55:07

Teksti: HELENA SOIMAKALLIO Kuvat: AALTO JA MIKKO RAISKINEN

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun koulutus ja tutkimus kansainvälistyy Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa tutkitaan ja opetetaan aloja, joiden muodostama kokonaisuus käsittää koko rakennetun ympäristömme. Nykyisin koulutusta tarjotaan muun muassa kiinteistötalouden, geomatiikan, energiatekniikan, koneenrakennustekniikan, kuljetusvälinetekniikan, rakennustekniikan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan aloilla.

I

nsinööritieteiden korkeakoulun erityisenä tehtävänä on ”uudistaa tiedelähtöisesti teknologiateollisuuteen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä teknologioita ja suunnittelua sekä kouluttaa kokonaisuuksia ymmärtäviä osaajia. Korkeakoulun tavoitteena on luoda uutta tietoa ja uusia ratkaisuja palvelemaan kestävän kehityksen päämääriä.”

Ilmastonmuutokseen, energian riittävyyteen ja sen puhtauteen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät teemat ovatkin keskeisellä sijalla sekä tutkimuksessa ja opetuksessa. Tutkimuksen painopistealueita ovat monialainen energiatekniikka, teknisten järjestelmien suunnittelu ja toteutus, mekaniikka ja materiaalit, kestävä rakennettu ympäristö ja arktinen teknologia.

Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhteensä noin 4 000 perus- ja jatko-opiskelijaa. Diplomi-insinööriksi heistä valmistuu vuosittain lähes 320 ja vajaa 30 väittelee tohtoriksi. Henkilökuntaa korkeakoulussa on noin 770, joista professoreita on reilut 60.

Korkeakoulu on hallinnollisesti jaettu kuuteen laitokseen, joita ovat koneenrakennustekniikan, energiatekniikan, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan, rakennustekniikan, sovelletun mekaniikan ja maankäyttötieteiden laitos. Insinööritieteiden korkeakoulun dekaanina toimii lujuusopis professori Gary Marquis sekä varadekaaneina geoinformatiikan ja kartografian professori Kirsi Virrantaus ja vesitalouden professori Olli Varis. Dekaani, laitosjohta-

jat sekä palveluorganisaation päälliköt muodostavat korkeakoulun johtoryhmän.

Vuodesta 2013 alkaen Insinööritieteiden kandidaattiohjelmassa on kolme hakukohdetta, jotka ovat samalla suoraan kandidaattivaiheen pääaineet: koneja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka sekä rakennettu ympäristö. Pääaineet ovat laaja-alaisia ja tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden löytää oman alansa ennen diplomi-insinööri-

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 39

39

28.05.2015 10:55:12

40

tutkintoon johtavan maisteriohjelman valintaa. Toistaiseksi tarjolla olevia maisteriohjelmia ovat energia- ja LVI-tekniikka, geomatiikka, kiinteistötalous, konetekniikka, rakenne- ja rakennustuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka.

Insinööritieteiden korkeakoulun uudet maisteriohjelmat alkavat syksyllä 2016 ja ne ovat englanninkielisiä. Vuoden 2015 kevään tietojen mukaan tulossa ovat: Energy Technology, Geoengineering, Geoinformatics, Water and Environmental Engineering, Buil-

Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne.

Uuden maisteritutkinnon rakenne.

ding Technology, Mechanical Engineering, Real Estate Economics ja Spatial Planning and Transportation Engineering. ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 40

28.05.2015 10:55:13

Teksti: HENRIIKKA HELLSTRÖM Kuvat: AALTO

Professori Juha Paavola toimii Aallossa rakennustekniikan ja professori Tapio Luttinen yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen johtajana. Professori Gary Marquis on insinööritieteiden korkeakoulun dekaani.

Tiedemaailman ja teollisuuden onnistunut liitto Aallon tutkintouudistus on tähtää tunnettuuden kirkastamiseen maailmanlaajuisesti. Professorien mielestä uusi kandiohjelma on myös lisännyt opiskelumotivaatiota.

A

alto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa syksyllä 2013 tapahtunut suuri tutkintouudistus teki rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Juha Paavolan mukaan entisestä Teknillisestä korkeakoulusta vahvemmin yliopiston. ”Yliopistoasetuksessa korkeatasoisen tutkimuksen kehittäminen on nostettu ykköseksi. Myös Aallossa luotu strategia on tutkimusorientoitunut. Määrittelimme tarkasti alueet, joilla haluamme menestyä. Tavoitteena on, että jokainen laitos on omalla alallaan maailmanlaajuisesti tunnettu.”

Paavolan mukaan yliopistoopinnot järjestettiin Aallossa aiemmin hyvin pitkälle teollisuu-

den ehdoilla, tiedemaailman mittareista välittämättä. Nyt pyrkimyksenä on pitää molemmat tahot tyytyväisinä. Professori Gary Marquis, Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani kehuu Aallon hyviä kontakteja teollisuuteen. ”Joka vuosi 75 prosenttia opiskelijoistamme tekee teollisuudelle diplomityönsä, ja rakennusosastolla määrä on vieläkin suurempi.

Uskon, että yhteistyö tiivistyy tulevaisuudessa entisestään. Kaikkiaan Aallosta valmistuu 60-70 prosenttia maamme rakennusalan diplomi-insinööreistä.”

Uuden tutkinnon mukaan entiset rakennusosaston teekkarit opiskelevat nyt kolmessa eri kandiohjelmassa: esimerkiksi raken-

nustekniikan opiskelijat kuuluvat kone- ja rakennustekniikkaan, ympäristötekniikan energia- ja ympäristötekniikkaan sekä liikennetekniikan rakennetun ympäristön ohjelmaan.

Paavolan mielestä on hyvä, että muun muassa rakennus- ja konepuolen teekkarit opiskelevat samoja aineita ensimmäiset kolme vuotta. ”Se, että opiskelijat joutuvat kilpailemaan pääsystä mieluisaan maisteriohjelmaan, nostaa tervettä kilpailuhenkeä.”

Kansainvälisiä opiskelijoita 25 prosenttia 2025

Uudistuksen myötä Aalto profiloituu entistä kansainvälisempänä.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 41

41

28.05.2015 10:55:15

”Pyrimme saamaan parhaat tekijät joka paikalle, kansallisuudella ei ole valinnoissa merkitystä. Tällä hetkellä yliopiston henkilökunnasta puhuu äidinkielenään suomea vajaa kaksi kolmasosaa. Se on mielestäni tuonut uutta asennetta ainakin rakennustekniikan laitokselle. Eniten ulkomaisia työntekijöitä on Australiasta, Intiasta, Iranista, Kiinasta, Puolasta ja Saksasta. Sen lisäksi vaihtoon tulee paljon opiskelijoita Itävallasta ja Espanjasta”, Paavola kertoo.

Toisaalta hän mainitsee, että Aaltoon on ollut vaikeuksia saada suomenkielisiä jatko-opiskelijoita. ”Heidät on jo opiskeluaikana integroitu teollisuuden palvelukseen, eikä heitä ole näin ehditty perehdyttämään tarpeeksi tutkimustyöhön.”

Aallon opiskelijoista noin viidenneksellä on kansainvälinen tausta. Marquis arvelee määrän vielä hivenen nousevan vuoteen 2025 mennessä. Opetus onkin maisteriohjelmissa kokonaan

englanniksi. Sen sijaan kandiohjelmassa opinnot suoritetaan suomeksi, jotta alan keskeinen sanasto tulee tutuksi.

Marquis on ylpeä siitä, että Aalto alkaa olla kansainvälisesti hyvin tunnistettu. ”Aalto on nostettu 200 yliopiston listalla viiden nousevan tähden joukkoon.”

Avoimin mielin uutta kohden

Liikennetekniikan professori sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen johtaja, Tapio Luttisen kokemuksen perusteella uusi kandiohjelma on lisännyt opiskelumotivaatiota. ”Opiskelijat suorittavat enemmän opintopisteitä kuin aiemmin.”

Luttinen sanoo kurssien sisältöjen muuttuneen melkoisesti. Myös kurssien määrää on vähennetty ja sovitettu vastaamaan opetusresursseja. Esimerkiksi rakennetun ympäristön pääaineessa melkein kaikki opetus on rakennettu alusta alkaen aivan uudelle pohjalle.

”Opetettavia asioita pyritään tarkastelemaan monista näkökulmista, kuten kiinteistötalous, liikennetekniikka ja maankäytön suunnittelu. Opiskelijoilla täytyy valmistuttuaan olla syvällinen osaaminen omasta alastaan, mutta samalla on ymmärrettävä muiden alojen osaajia”, Luttinen huomauttaa.

Hänestä on myös tärkeää luoda mahdollisuuksia erilaisille tulevaisuuksille. ”Odotan mielenkiinnolla, millä tavalla esimerkiksi BIM tai liikenteen automatisointi vaikuttavat alaan jatkossa. Uusien teknologioiden myötä elämme kehityksen murrosvaihetta, jolloin tulevaisuuden ennustettavuus on entistä vaikeampaa. Opiskelijoillekin täytyy opettaa ennakointia: mitä mahdollisuuksia tulevaisuus voi tuoda, ja miten suunnittelussa varaudutaan tulevaisuuskuvien ennakoimattomaan muuttumiseen.” ■

Opiskelutahti kiristyy Aallossa Opiskelijoiden näkemykset Aallon uudistuksista eivät ole pelkästään myönteisiä. Syvällinen ammattiosaaminen kaventuu heidän mielestään tutkinnon supistumisen myötä.

V

iidennen vuoden opiskelija, Jussi Hietala, toimii opintojensa ohella IK:n eli Insinöörikillan puheenjohtajana. Opiskelu on kestänyt tähän mennessä viisi vuotta, osin juuri kiltatoiminnan vuoksi. ”Teekkarikulttuuri on perinne.

Jos opiskelijoita painostetaan valmistumaan hyvin kireässä tahdissa, näkyy se teekkaritoiminnassa. Hauskanpito ei ole tärkeintä, mutta se antaa opintoihin oman mausteensa.”

42

Ne opiskelijat, jotka aloittivat Aallossa vanhan tutkinnon mukaiset opiskelut 2012, joutuvat opiskelemaan tiukassa tahdissa. Hietalan mukaan takaraja oli aluksi neljä vuotta, mutta sitä saatiin hinattua vuodella eteenpäin. ”Viisi vuotta on tosi tiukka aikataulu valmistua DI:ksi. Se vaatii todella paljon sitoutumista, ei siinä ehdi tehdä paljon muuta.”

Laajemmassa mittakaavassa Hietala kokee opintoviikoista opintopisteisiin siirtymisen

epäedulliseksi nimenomaan tekniikan alan opiskelijoille. ”Mielestäni nykyinen teoreettinen vaatimus valmistua viidessä vuodessa opintopisteiden mukaan vastaa kuutta vuotta opintoviikoissa mitattuna.”

Käytännössä uusi tutkinto pitää suorittaa seitsemässä vuodessa.

Vapaavalintaisilla aineilla suuri merkitys

Aallossa uudistus vaikuttaa etenkin rakennusalan opiskelijoihin,

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 42

28.05.2015 10:55:15

Jussi Hietalasta kiristynyt opiskelutahti on epäedullinen tekniikan opiskelijoille.

Tommi Lintilä toivoisi ammattiosaamisen karttuvan myös kandidaattivaiheessa.

jotka pyrkivät yliopistoon yhdestä tuutista kone-puolen hakijoiden kanssa. Hietala pitää sitä isona erona entiseen. ”Pääsykoevaihe kestää puoli vuotta, mutta nyt jokainen rakennuspuolelle haluava joutuu uuteen kilpailutilanteeseen kolmen vuoden kandivaiheen jälkeen.”

Hietalan mukaan uusi tutkinto antaa selvästi laajempia valmiuksia, vaikka yksityiskohtaisempi tieto jääkin opiskelijan omalle vastuulle. ”Vanhaan tutkintoon verrattuna uusi ei anna niin teräviä ammattivalmiuksia. On täysin opiskelijasta kiinni, riittääkö aika tai motivaatio syventävämmän tiedon hankkimiseen. Vapaavalintaiset aineethan antavat mahdollisuuden opiskella esimerkiksi rakenteiden mekaniikkaa tai vaihtoehtoisesti jotakin paljon kevyempää”, georakentamista pääaineenaan lukeva Hietala sanoo.

Aalto profiloituu myös entistä enemmän kansainväliseen suuntaan. Esimerkiksi monet professorit ovat ulkomailta.

”Tämä on mielestäni riski koululta, jos katsotaan opetuksen tasoa. Teknillinen korkeakoulu on kuitenkin perustettu aikoinaan kotimaan tekniikan tarpeisiin”, Hietala väittää.

Niin kriittinen kuin Hietala tutkintouudistusta kohtaan onkin, näkee hän siinä muitakin hyviä puolia valmistumistahdin nopeutumisen suhteen. Hänestä on hyvä, että monissa kursseissa on aiempaa enemmän projektitöitä, eikä kaikissa kursseissa ole lainkaan tenttiä. ”Ja uskon kyllä, että professorit tekevät kaikkensa opiskelijoiden hyväksi”, hän kuittaa.

Ammattiaineisiin kiinni kolmen vuoden kuluttua

Tommi Lintilä opiskelee neljättä vuotta konetekniikkaa. Hänestä opinnot ovat muuttuneet uusilla opiskelijoilla melkoisesti. ”Kandivaiheen opinnot ovat ehkä vielä teoreettisempia kuin aiemmin.”

Hän sanoo muutoksen aiheuttaneen opiskelijoiden keskuudessa

hieman mutinaa, sillä moni kokee harmilliseksi sen, että ammattiaineisiin pääsee käsiksi vasta kolmen vuoden kuluttua. ”Uuden opiskelijan olisi hyvä hahmottaa jo aikaisemmassa vaiheessa, onko kone- vai rakennustekniikka se puoli, missä haluaa opiskella. Toki jotkut kursseista, kuten lujuusoppi, palvelevat molempia.”

Uudessa maisteritutkinnossa on tarkoitus käydä valtaosa siitä ammattiosaamisesta, mitä vanhassa tutkinnossa oli enemmän jo kandivaiheessa. ”Opiskelijoiden tulisi suoriutua maisterivaiheen opinnoista kolmessa lukukaudessa, jos toisen vuoden kevät varataan diplomityölle. Monelle opiskelijalle tämä voi olla liian kiireinen tahti sisäistää asioita”, itse assistenttina Tietokoneavusteiset työkalut insinööritieteissä -kurssilla toiminut Lintilä sanoo.

Hänellä itsellään on aikaa suorittaa vanhan tutkinnon mukainen kanditutkinto syksyyn 2016 ja vanha DI-tutkinto syksyyn 2017 mennessä. ”Pysyn kyllä aikataulussa. Jotkut joutuvat vaihtamaan vanhasta uuteen, mutta onneksi kummastakin löytyy aika paljon samoja kursseja.” ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 43

43

28.05.2015 10:55:16

PALKAT NOUSIVAT VUONNA 2014 Osaamistaan kehittää tavoitteellisesti kolme neljästä

44

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 44

28.05.2015 10:55:18

Teksti: TEEMU VEHMASKOSKI Kuva: SHUTTERSTOCK

S

uomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2014 palkkakysely internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan tutkimuksen kanssa ja se sisälsi euromääräisten kysymysten lisäksi myös työtilanteeseen ja itsensä kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely lähetettiin kaikille RILin valmistuneille työikäisille jäsenille.

Lokakuussa 2014 vakituista kokopäivätyötä tekevien vastaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli 5 521 €/kk (vuonna 2013: 5 449 €/ kk) ja mediaani 5 000 €/kk (4 885 €/kk). Kuukausipalkka sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon ja eräät kuukausittain maksettavat muuttuvat palkan osat, kuten myyntiprovisiot. Se ei sisällä lomarahoja, ylityökorvauksia eikä vuosibonuksia.

Palkat nousivat, tulospalkkiot laskivat

Kokopäivätöissä olevista vastaajista palkka oli noussut 66 prosentilla (63 %), pysynyt ennallaan 27 prosentilla (17 %) ja laskenut 2,5 prosentilla (3,0 %). Edellistä vuotta enemmän palkkaa saaneiden keskimääräinen palkannousu oli 298 € (293 €) ja mediaani 120 € (150 €).

Yleisimpinä perusteina palkan nousulle olivat yleiskorotus 65 prosenttia, henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti) 22 prosenttia ja uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) 14 prosenttia.

Muita syitä olivat työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos yhdeksän prosenttia, siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen seitsemän prosenttia, paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) kuusi prosenttia, lisätutkinto tai -pätevyys viisi prosenttia, muutos luontoiseduissa kaksi prosenttia sekä

muutos provisiossa tms. liikkuvassa palkanosassa prosentti.

Tulospalkkioiden piirissä oli 63 prosenttia (59 %) kokopäiväisesti työssä käyvistä vastaajista. Heistä 76 prosenttia (71 %) kertoi saaneensa tulospalkkion viimeksi kuluneelta vuodelta. Julkisella sektorilla tulospalkkioiden keskiarvo oli 2 394 € (1 994 €) ja mediaani 2 300 € (1 500 €). Yksityisellä sektorilla tulospalkkioiden keskiarvo oli 7 394 € (8 928 €) ja mediaani 3 300 € (4 000 €).

Palkkaan kokonaisuudessaan oli täysin tai jokseenkin tyytyväisiä 74 prosenttia vastaajista. Työnantajaansa luottaa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä 68 prosenttia vastaajista ja organisaationsa palkkarakennetta pitää oikeudenmukaisena 52 prosenttia vastaajista. Kuitenkin vain 12 prosentilla työpaikoista kaikki tietävät toistensa palkat. Palkan aikoo ottaa puheeksi esimiehensä kanssa 40 prosenttia.

Työtilanne ja itsensä kehittäminen

Nykyistä työmääräänsä piti sopivana 34 prosenttia vastaajista.

Ajoittain liian suurena työmääräänsä piti 51 prosenttia ja jatkuvasti liian suurena kymmenen prosenttia. Liian pienenä työmääräänsä piti neljä prosenttia. Työuupumuksen oireita ei tuntenut lainkaan tai juurikaan 53 prosenttia vastaajista, vastaten 1–3 asteikolla 1–10. Oireita tunsi 12 prosenttia vastaajista, antaen samalla skaalalla arvioksi 8–10, kun 10 on yhtä kuin vakavia oireita.

Lähitulevaisuudessa työpaikkansa tilanteen näki yleisesti vakaana tai melko vakaana 64 prosenttia vastaajista. Vastaavasti omalta kohdaltaan tilanteen näki vakaana tai melko vakaana 84 prosenttia vastaajista. Lomautuksia piti mahdollisina tai todennäköisinä 21 prosenttia vastaajista, ja kahdeksan prosenttia arvioi niiden osuvan mahdollisesti tai todennä-

köisesti omalle kohdalle. Irtisanomisia piti todennäköisinä tai mahdollisina 13 prosenttia vastaajista, ja kuusi prosenttia uskoi niiden mahdollisesti tai todennäköisesti osuvan omalle kohdalle.

Osaamistaan ilmoitti kehittävänsä tavoitteellisesti 73 prosenttia vastaajista. Työnantajan kustantamaan koulutukseen oli vuonna 2014 osallistunut 95 prosenttia vastaajista. Koulutuksen pituus oli keskimäärin 4,7 päivää. Omakustanteiseen koulutukseen oli osallistunut 49 prosenttia vastaajista, ja sen pituus oli keskimäärin 0,8 päivää.

Vastaajat

Kysely lähetettiin RILin 2 534 valmistuneelle työikäiselle jäsenelle.

Vastaajia oli 852 eli vastausprosentti oli 33,6 prosenttia. Vastaajista miehiä oli 75 prosenttia ja naisia 25 prosenttia. Miesten ikä oli keskimäärin 44 vuotta ja naisten 38 vuotta. Vastaajista työskenteli yksityisellä sektorilla 75 prosenttia ja työnantajista oli suunnitteluyrityksiä 33 prosenttia ja teollisuusyrityksiä 29 prosenttia.

Julkisella sektorilla ml. säätiö-, yhtiö- yms. muotoiset yliopistot ja AMK:t työskenteli 25 prosenttia. Työsuhteista oli vakituisia 97 prosenttia ja määräaikaisia kolme prosenttia.

Vastaajien ikäjakauma oli tasainen yli koko työuran. Toimialoista suurimpia olivat talonrakennus (33 %), kiinteistöala ja rakennuttaminen (15 %) sekä tie-, katu- ja liikennetekniikka (12 %). Toimiasemissa korostuivat asiantuntijatehtävät (25 %), ylempi keskijohto (22 %) sekä vaativat asiantuntijatehtävät (19 %). Työnkuvissa yleisimpiä olivat suunnittelu (26 %) ja konsultointi (21 %). ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 45

45

28.05.2015 10:55:20

€/kk

Palkkakysely 2014 KAIKKIEN VASTAAJIEN KOKONAISANSIOT

12 000

12 000

11 500

11 500

11 000

11 000

10 500

10 500

10 000

10 000

90 %

9 500

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

75 %

7 000

6 500

keskiarvo

6 500

mediaani

5 500

25 %

5 000 4 500

10 %

5 500

25 %

5 000

3 500 3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

2009

2004

1999

1994

1989

1984

1 500 2014

2009 n = 542

Valmistumisvuosi

Palkkakysely 2014 JULKINEN SEKTORI

€/kk

10 %

4 000

3 000

n = 706

€/kk

12 000

12 000

11 500

11 500

11 000

11 000

10 500

10 500

10 000

10 000

9 500

9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

7 000

6 500

6 500 75 %

6 000 5 500

keskiarvo mediaani

5 000 4 500

25 %

4 000

2004

1999

1994

1989

1984

Valmistumisvuosi

Palkkakysely 2014 YKSITYINEN SEKTORI, ASIANTUNTIJAT

75 %

6 000

keskiarvo mediaani

5 500 5 000

25 %

4 500 4 000

3 500

3 500

3 000

3 000 2 500

2 500

2 000

2 000 2009 n = 164

46

keskiarvo mediaani

6 000

3 500

1 500 2014

75 %

4 500

4 000

1 500 2014

90 %

9 500

9 000

6 000

Palkkakysely 2014 YKSITYINEN SEKTORI

€/kk

2004

1999

1994

Valmistumisvuosi

1989

1984

1 500 2014

2009 n = 272

2004

1999

1994

1989

1984

Valmistumisvuosi

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 46

28.05.2015 10:55:20

€/kk

Palkkakysely 2014 YKSITYINEN SEKTORI, KESKIJOHTO

Palkkakysely 2014 YKSITYINEN SEKTORI, JOHTO

€/kk

75 %

12 000

12 000

11 500

11 500

11 000

11 000

10 500

10 500

keskiarvo

10 000

10 000

mediaani

9 500

9 500

9 000

9 000

75 %

8 500 8 000

8 000

7 500

keskiarvo mediaani

7 000 6 500

7 500 7 000 6 500

6 000

25 %

6 000

5 500

5 500

5 000

5 000

4 500

4 500

4 000

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500

2010 n = 149

2005

2000

1995

1989

1984

1 500

Valmistumisvuosi

2009 n = 87

Palkkakysely 2014 MIEHET

€/kk

12 000

11 500

11 500

11 000

11 000

10 500

10 500

10 000

90 %

9 500

2004

1999

1994

1989

1984

Valmistumisvuosi

Palkkakysely 2014 NAISET

€/kk

12 000

10 000 9 500

9 000

9 000

8 500

8 500

8 000

8 000

7 500

7 500

7 000

75 %

7 000

6 500

keskiarvo

6 500

mediaani

6 000

6 000 5 500

75 % keskiarvo mediaani

5 500

5 000

25 %

4 500

25 %

5 000 4 500

4 000

10 %

4 000

3 500

3 500

3 000

3 000

2 500

2 500

2 000

2 000

1 500 2014

25 %

8 500

2009 n = 531

2004

1999

1994

Valmistumisvuosi

1989

1984

1 500

2014

2009 n = 171

2004

1999

1994

1989

1984

Valmistumisvuosi

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 47

47

28.05.2015 10:55:20

Teksti: HELENA SOIMAKALLIO Kuvat: SHUTTERSTOCK

Rotterdam kasvaa kaupan ja kaupunkilaisten ehdoilla Rotterdam tunnetaan Euroopan suurimmasta satamasta, mutta sen kestävään kehitykseen nojaava kaupunkisuunnittelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Kaupungin tavoitteena onkin kasvattaa merkittävästi sekä satamatoimintoja että toimia viihtyisän kaupunkiympäristön mallina.

48

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 48

28.05.2015 10:55:24

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 49

49

28.05.2015 10:55:27

R

otterdam oli pieni kalastatuksesta ja laivanrakennuksesta elantonsa ansaitseva kaupunki Hollannin lounaiskulmalla, Rotte-joen suulla. Kaupunki kasvoi meriliikenteen ja kaupankäynnin lisääntymisen tahdissa. Lopullinen sysäys Rotterdamin kehittymiselle maailman neljänneksi suurimmaksi satamaksi käynnistyi, kun Rein-joen Pohjanmereen yhdistävä Niuwe Waterweg -kanava avattiin liikenteelle 1872.

Kanavan myötä Rotterdamin valteiksi tulivat suora syväväyläyhteys mereen, ilman matkaa hidastavia sulkuja tai alusten kokoa rajoittavia siltoja. Nämä vahvuudet kaupunki on säilyttänyt nykypäivään saakka.

Nykyisin Rotterdam kuuluu Hampurista Le Havre’en ulottuvaan HLH-satamaverkostoon, jonka satamien kautta kulkee vajaat 45 prosenttia koko Euroopan merikonttiliikenteestä. Rotterdam on HLH-alueen suurin satama 430 miljoonalla vuotuisella

50

rahtitonnillaan. Lisäksi kaupunki on Euroopan suurin kontti- ja kuivarahtisatama.

Vesirakentamisen maailmanmestarit

Alankomaat on nimensä ansainnut, sillä valtion maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee

Satamaa on sadan vuoden aikana siirretty Rotterdamissa useita kertoja.

merenpinnan tason alapuolella.

Lisäksi noin puolet sen vajaat 42 000 neliökilometrin laajuisesta maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.

Pohjanmeren vuoden 1953 tulvakatastrofin jälkeen maassa ke-

hitettiin mittava patoamissuunnitelma Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3 000 ja toissijaisia 10 000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.

Rotterdamissakin on vuosien varrella ahkeroitu patotyömailla.

Kaupungin edustalle ryhdyttiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakentamaan uutta Maasvlakten niemimaata. Pohjanmereltä valloitetun uuden maa-alueen laajuus on nykyisin yli 2 000 hehtaaria. Uudelle alueelle on viime vuosina siirretty valtaosa Rotterdamin rahtitoiminnoista, sillä tämän väyläsyvyys uuden PortCityn satamiin on alivedenkorkeuksillakin vähintään 20 metriä.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 50

28.05.2015 10:55:30

Erasmus-silta on maailman pisin avattava silta. Se tunnetaan myös lempinimellä Joutsen.

Etelä kehittyy Joutsenen siivittämänä

Satamaa on kuluneiden kuuden sadan vuoden aikana siirretty Rotterdamissa useita kertoja. Sitä mukaan kuin varsinainen satama on siirtynyt kohti merta, on vanhoja alueita otettu uuteen käyttöön. Alussa uusiokäytön ajurina ei ollut niinkään tarve luoda eläviä ja viihtyisiä asuinalueita, vaan paremminkin kaupunginisien huoli keskustan läheisyydessä sijainneiden autioiden kortteleiden turvallisuudesta.

Kaupunki laati ensimmäisen ranta-alueiden kehittämistä koskevan kokonaisvaltaisen strategian vasta 1980-luvulla. Ohjelman tavoitteena oli laajentaa kaupunkikeskustaa kohti kaupungin läpi virtaavaa Maas-jokea niin, että kaupungin painopiste palautuisi ranta-alueille.

Samalla aloitettiin toimet joen pohjois- ja eteläpuolen yhdistämiseksi niin, että ränsistyneen etelärannan kehittäminen saattoi alkaa.

Joen ylittävä, 802 metriä pitkä teräksinen Erasmus-silta valmistui

vuonna 1996. Lempinimellä ’Joutsen’ tunnettu vinoköysisilta on edelleen maailman pisin avattava silta. Rotterdamin tunnusmerkiksi vakiintuneen sillan suunnittelua johti hollantilainen arkkitehti Ben van Berkelin.

Joen eteläpuolisten alueiden kehitys pääsi kunnolla vauhtiin vasta sillan valmistumisen jälkeen.

Kauppahallin rungon muodostavat yli 40 metrin korkeuteen kohoavat kaaret, jotka pitävät sisällään 228 asuntoa. ”Vanhaan satamaan” toteutettiin sekä asuntoja että toimistorakennuksia. Eräs sittemmin viisaaksi osoittautunut ratkaisu oli säilyttää alueen vanhat satama-altaat ja vesiväylät, jotka antavat alueelle sen tunnusomaiset piirteet.

Kauppahalli 2.0

Vaikka asutusta ja työpaikkoja siirtyi kaupungin tukemana etelärannalle, laahasi alueen palvelutarjonta pitkään kysynnän perässä.

Tilanne koheni merkittävästi viime lokakuussa, kun alueelle avattiin Rotterdamin ensimmäinen kauppahalli Markthal.

Arkkitehtitoimisto MVRDV:n suunnittelema uudisrakennus on oivaltava yhdistelmä asuin- ja liikerakennusta. Arkkitehti Winy Maas on kertonut, että kohteen suunnittelussa on pyritty ottamaan tasapuolisesti huomioon hankkeen taloudellinen kannattavuus, tekninen toteutus ja toiminnallisuus eri aikoina.

Kauppahallin rungon muodostavat yli 40 metrin korkeuteen kohoavat kaaret, jotka pitävät sisällään 228 asuntoa. Kaaren keskelle sijoittuvat yhteensä 4 600 -neliömetrin laajuiset kauppahallitilat sekä 1 600 -neliömetrin ravintolatilat. Lisäksi rakennuksen alla sijaitsee nelikerroksinen pysäköintitila 1 200 ajoneuvolle.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 51

51

28.05.2015 10:55:31

Kaarihallin päädyt on verhottu lasielementeillä, jotka on ripustettu teräsvaijeriristikon varaan.

Kokonaisuutena päätyjen 34 metriä korkeat ja 42 metriä leveät lasisinärakenteet ovat lajissaan Euroopan suurimmat.

Kauppahallin sisäseinät on verhoiltu Arno Coenenin taideteoksella ”Hoorn des Overloeds” eli Runsaudensarvi. Noin 11 000 neliömetrin laajuiseen frescoon on kuvattu valtavankokoisia kukkia, hyönteisiä, hedelmiä ja kasveja.

Arkkitehdin pyynnöstä kuvaan on sisällytetty myös rakenteilla oleva talo. Kuvatiedoston koko oli kunnioitettavat 1,5 terabittiä ja se on tulostettu 4 000 teräslevylle käyttäen digitaalista tulostusta.

Korkealle kurkottava kaupunki

Vanhan sataman kunniapaikalla seisoo kuitenkin Witte Huis, Valkoinen Talo. Siitä tuli valmistuttuaan 1898 Euroopan ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Matka ylimpään eli kymmenenteen kerrok-

52

Kaupungin jälleenrakennus on jatkunut korkeusennätyksiä tavoitellen.

kuvassa on poikkeuksellisen paljon korkeita rakennuksia ja ennakkoluulotonta arkkitehtuuria.

Wow-elementeistä huolimatta Rotterdamin rakentaminen tapahtuu vahvasti kestävän kehityksen ehdoilla: kaupunki haluaa tulla maailman ympäristömyötäisimmäksi satamakaupungiksi. Tavoitteen saavuttamiseksi siellä on toteutettu yli 31 miljoonan euron investoinnit muun muassa energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Jäämme innokkaina odottamaan tämän seuraavan ennätyksen toteutumista. ■

Valkoinen talo säästyi saksalaisten vuonna 1940 tekemistä pommituksista, jotka tuhosivat yhdessä niitä seuranneen tulipalon kanssa valtaosan Rotterdamin rakennuskannasta. Rotterdam Blitzin jälkeen kaupungin jälleenrakennus on jatkunut korkeusennätyksiä tavoitellen, mistä johtuen kaupunki-

Lähteet: http://urban-e.aq.upm.es/pdf/PortCityDevelopment_ATrueLoveStory.pdf http://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaat, http://www.mvrdv.nl/projects/markethall/ http://www.rotterdamclimateinitiative.nl/en

seen, 43 metrin korkeuteen taittui kätevästi hissillä, mikä oli ajalle hyvin epätyypillistä. Teräksestä ja betonista valmistetun rakennuksen perustaminen pehmeään maaperään vaati tuhat puupaalua: valkoinen talo pysyi pystyssä, mutta valitettavasti naapuritalo sortui rakennusaikana sen perustusten pettäessä.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 52

28.05.2015 10:55:36

ATLAS COPCON ISKUVASARAT Pyydä meiltä iskuvasaratarjous, otamme vanhan vasaran vaihdossa ja tarjoamme myös rahoitusmahdollisuuden.

• Petteri Koikkalainen puhelin: 020 718 9316 • Esa-Matti Polvi puhelin: 020 718 9317 Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab

www.golder.fi  09 5617210 info@golder.fi

YMPÄRISTÖTEKNISTÄ OSAAMISTA

turvallisen ja terveellisen ympäristön mahdollistamiseksi

ympäristöriskit ja -vastuut | vaikutusarvioinnit | geoenergiaratkaisut pilaantuneet maat | purkujätteen hyötykäyttöselvitykset | työturvallisuus

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 53

53

28.05.2015 10:55:36

Kulma Teemu Vehmaskoski

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ – raskaista remonteista pelintekijäksi

Suomalainen taloyhtiö tuo mieleen putkiremonttia jarruttavat yhtiökokoukset ja nimettömät valituslaput ilmoitustaululla.

Olisiko siitä tarttumaan ajan haasteisiin tai jopa nappaamaan kehityksen soihdun?

S

uomalainen sitoo varallisuutensa asuntoon, mutta siitä huolehtiminen ei ole kaikille itsestään selvää. Suhtautumisen voi karrikoiden jakaa omistusmuodon mukaan.

Omakotiasuja tarkkailee, ojentaa, virittää ja säätää rakennusta ja sen olosuhteita ollakseen oma herransa sekä saavuttaakseen välitöntä säästöä. Paritalossa ensimmäinen sukupolvi toimii ehkä samoin, mutta seuraava alkaa jo nähdä seinänaapurinsa nollasummapelin vastustajana. Isommassa yhtiössä huolet on ulkoistettu ja osakkaan rooliksi jää olla tyytymätön sekä naapureihin että palveluntuottajiin.

Hassusti juuri kaikkein yhteisöllisimmissä asumismuodoissa oma etu ajautuu usein ristiriitaan kaikkien edun kanssa. Miksi säästäisin vettä, jos maksu on kaikille sama?

Samaan aikaan rakennetun ympäristön arkeen liittyvät uudet teknologiat kehittyvät ja hinnat painuvat yhä edullisemmiksi.

Myös ympäröivä infrastruktuuri mukautuu ja alkaa tukea uusia ratkaisuita. Varsinkin lämmön, kylmän, sähkön ja asumisolosuhteiden välinen neliyhteys houkuttelee optimoimaan.

54

Hyvä esimerkki ja sektorin kirkkain menestyjä on lämpöpumppu: jo 700 000 asennettua yksikköä Suomessa. Alan yhdistys juhlii 400 miljoonan euron vuotuisia investointeja ja lupaa sijoitetulle pääomalle jopa yli kymmenen prosentin tuoton. Vaikka tuossa olisi pientä markkinointilisää, voiko 70 000 kotitaloutta vuodessa olla täysin väärässä?

Jos ja kun mainostetut luvut koskevat lähinnä erillisiä pientaloja, taloyhtiöissä odottaa markkinan toinen puoli. Asuinkerrostaloissa (1,8 milj. asukasta) ja rivija ketjutaloissa (0,7 milj. asukasta) asuu käytännössä yhtä paljon ihmisiä kuin erillisissä pientaloissa (2,7 milj. asukasta).

Yhtälö on kuin suoraan urbanisaation maallikkosaarnaajien päiväunista. Taloyhtiöiden asukkaat on pakattu tiiviisti jo valmiiksi.

Katot ovat ei-kenenkään maata ja etenkin kerrostalon lämpökuorma on tyypillisesti suuri ja lisäksi asukkaiden päivittäiset matkat tyypillisesti kohtuullisen lyhyitä.

Jos aurinkopaneelien laatu paranisi ja hinnat laskisivat, esimerkiksi sähköä tarvitsevan jäähdytyksen tai sähköautojen latausjärjestelmän asentaminen voisi muuttua houkuttelevaksi. Ja jos

sähköyhtiöt toisivat älyn verkkoon, voisi ylimääräisen tuotannon myydä.

Ai mutta hei, tämä kaikkihan on jo tapahtunut – monilta osin aivan juuri tällä tavoin. Vain laajamittainen toteutus puuttuu.

Uudet mahdollisuudet voivat kääntää taloyhtiöiden keskustelun raskaista pakon edessä tehtävistä remonteista myös uuden luomiseen. Tuloksena on tarjolla alentuneita asumiskustannuksia, parempaa asumisen laatua ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa – puhumattakaan järjestelmätason hyödyistä, esimerkiksi kansallisista hiilidioksidipäästöistämme.

Mikä parasta, nohevimmat palveluntarjoajat ovat varmasti pian valmiita tekemään investoinninkin puolestamme.

Kaikki voittavat, mutta varsinkin ne, jotka tietävät mitä tekevät.

Taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma PTS:n rinnalle onkin juuri nyt hyvä aika alkaa rakentaa kunnianhimoista pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa. ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 54

28.05.2015 10:55:38

OMATALO ON PUURAKENTAMISEN HUIPPUOSAAJA. Tarjoamme ammattilaisille parhaat seinäelementit, kattoristikot ja runkorakenteet.

Kysy referenssikohteita ja suosittelijoita alueeltasi: Projektipäällikkö Toni Hakkarainen Puh. 0400 527 819

toni.hakkarainen@omatalo.com

www.omatalo.com

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 55

55

28.05.2015 10:55:38

Matkakertomus Teksti: MATIAS NIEMELÄINEN

University of Newcastle, Australia, syyslukukausi 2014

Vaihtokokemus vahvisti kielitaitoa

M

inulla ei ole kattavaa kokemusta TTY:n hakuprosessista Australiaan, sillä lähdin Newcastleen peruutuspaikalla. Alunperin hain Yhdysvaltoihin, johon ei kuitenkaan auennut paikkaa. Australia oli kuitenkin ehdottoman hyvä ratkaisu ja reissusta jäi enemmän kuin positiivinen kuva.

Newcastlen yliopistoon opiskeluehdokkaksi valinnan jälkeen tulostin yliopiston sivuilta monisivuisen kyselylomakkeen, joka täytetään ja lähetetään kielitestin tulosten sekä passikopioiden kera Australiaan. Kielitestin (itse suoritin TOEFL-testin) tulokset pitää olla selvillä jo hakuvaiheessa, eikä

56

testiin pääseminen olekaan maailman helpoin asia. Suosittelenkin sen tekemistä jo kuukausia ennen hakua.

Viisumihakemus Australiaan onnistui kivuttomasti. Viisumeissa on kaksi vaihtoehtoa: joko opiskelijaviisumi tai Working Holiday-viisumi.

Yksi vaihtoehto olisi ollut koulun kampuksella asuminen, mutta kampus sijaitsee noin kymmenen kilometriä sisämaassa ja itse halusin asua lähellä kaupungin keskustaa sekä merenrantaa.

Yleisesti ottaen hintataso Australiassa on Suomen luokkaa.

Asumiskulut ovat korkeat

University of Newcastlen orientaatioviikko oli erittäin hyvin järjestetty. Tapahtumia oli tasaisesti parin viikon ajan, ja niissä tutustui helposti uusiin ihmisiin ja sai selville koulun toimintatavat.

Australialaiset ovat hieman varautuneita vaihto-oppilaita kohtaan, minkä vuoksi ensimmäinen

Asunnon päätin etsiä vasta paikan päältä, ja löysin sen keskustasta, sadan metrin päästä rannalta. Asuminen on Australiassa erittäin kallista, eikä rakentamisen laatu yllä Suomen tasolle. Asumiseen kannattaakin budjetoida noin 500 euroa kuussa.

Hyvän arvosana vaikea saada

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 56

28.05.2015 10:55:39

kuukausi kului pääosin muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Myöhemmin löysin kavereita myös paikallisista, joka teki opiskelusta paljon hauskempaa.

Opiskelu on hieman erilaista kuin Suomessa. Tavoiteltu valmistumistahti on neljä kurssia lukukaudessa ja minimitukien saamiseksi kolme kurssia lukukaudessa.

Minulla oli kolme kurssia, ja jo tämä määrä vastaa Suomessa vähintään 30 opintopistettä.

Tentteihin luettava materiaali on erittäin suuri, ja tentit on jaettu viimeiselle kolmelle viikolle. Tämä tarkoittaa kolmen kurssin tahdilla yhtä tenttiä viikossa, mikä on hyvä aika valmistautua näihin koko lukukauden asioita käsitteleviin tentteihin.

Luentoja ja pakollista läsnäoloa on vähemmän kuin Suomessa.

Harjoitustöitä oli kuitenkin enemmän ja ne ovat laajempia kuin Suomessa. Hyvän arvosanan saaminen sen sijaan on Australiassa vaikeampaa kuin Suomessa, ja läpipääsyynkin joutuu tekemään töitä.

Alan sanasto karttui nopeasti

Opiskelu englannin kielellä tuntui aluksi hieman haastavalta. Insinööriopinnoissa sanasto on erittäin monimuotoista ja sanat olivat minulle ennestään tuntemattomia. Ensimmäisten viikkojen jälkeen en kuitenkaan enää tarvinnut luennoilla sanakirjaa.

Newcastlen kampusalue poikkeaa TTY:n kampuksesta reilusti.

Newcastlessa se muistuttaa enemmänkin luonnonpuistoa, missä rakennuksesta toiseen liikutaan metsän keskellä kulkevia polkuja pitkin. Newcastlen kampuksella ruoka oli kallista ja enemmänkin Subway- tyylistä pikaruokaa. Lähes poikkeuksetta koulupäivän lounaana olivatkin omat eväät.

Vapaa-aika kului matkusteltaessa

Newcastle ei ole kaupunkina mikään tapahtumakeskus. Se on vanha teollisuuskaupunki, jonka keskusta on erittäin pieni ja esikaupunkialueet erittäin suuria.

Newcastlen rannat ovat upeat, joten mahdollisuudet harrastaa surffausta, uimista tai beachvolleytä ovat hyvät. Itse innostuin surffaamisesta, ja kävimmekin kaveriporukan kanssa aalloilla muutaman kerran viikossa.

Yöelämä Newcastlessa oli ihan kohtalainen. Myös kampuksella tapahtui harva se päivä. Eri asuntolat järjestivät omia kekkereitään, ja välillä oli isommat pippalot yliopistolla sijaitsevassa Bar On the Hillissä.

Itselleni vapaa-ajan suola oli matkustaminen. Tutustuin samassa opiskelija-asunnossa asuvaan amerikkalaiseen ja kahteen ruotsalaiseen, joiden kanssa matkustelimme lukukauden vapaa-aikoina. Koko vaihtoaikani kohokohta oli kahden viikon Spring Break- reissu Uuteen Seelantiin. Se on varmasti upein paikka, missä olen koskaan käynyt. Lukukauden jälkeen matkustin kavereiden

kanssa itärannikkoa pitkin kolme viikkoa. Kävimme muun muassa Isolla Valliriutalla sukeltelelemassa ja Whitsundays-saaristossa purjehtimassa. Lopuksi lensin länsirannikolle ja vietin siellä viimeiset viikkoni ennen paluuta Suomeen.

Vaihto-opiskelu oli yksi elämäni parhaita kokemuksia. Kuusi kuukautta maailman toisella puolen meni erittäin nopeasti, ja olisin opiskellut Newcastlessa vielä toisenkin lukukauden. Opiskeluissa tavoitteenani oli kehittää rakennustekniikan alan sanastoa ja opetella toimimaan englannin kielellä.

Kurssivalintani onnistuivat tähän nähden hyvin ja englannin kielen osaamiseni on nyt paljon paremmalla tasolla. ■

”Harjoitustöitä oli enemmän kuin Suomessa.”

CIVL-2240 Civil Engineering Materials:

Kurssi oli huomattavasti laajempi kuin Suomessa järjestettävä materiaalikurssi. Siihen sisältyi viikoittaiset laboratorioharjoitukset sekä kaksi isoa harjoitustyötä. Ensimmäinen harjoitustöistä oli noin 30-sivuinen laboratorioraportti alumiinin taivutuskestävyyden määrittämisestä ja toinen iso tutkimusraportti betonin ja teräksen käytön energiakustannuksista rakennusteollisuudessa.

CIVL-2280 Geomechanics:

Kurssi oli hyvin lähellä Suomessa järjestettävää geotekniikan kurssia. Siihen oli yhdistetty sekä geologiaa että maamekaniikkaa, ja kurssiin sisältyi myös ekskursio paikalliselle louhokselle.

CIVL-3160 Reinforced Concrete Design:

Tämä kansainvälisen suunnittelutoimiston ideoima ja toteuttama kurssi oli suosikkini. Luennoitsijoina toimivat teollisuuden edustajat ja yrityksen johtohenkilöt.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 57

57

28.05.2015 10:55:39

AMMATTI-

identiteetti

Teksti: TEEMU VEHMASKOSKI Kuva: SHUTTERSTOCK

Kiinteistöihin uutta kulmaa – syksystä alkaen

K

iinteistöhallinta ja rakennuttaminen -tekniikkaryhmä on toiminut noin kymmenen vuotta. Tapahtumia on matkan varrella järjestetty niin suoraan ryhmän otsikon mukaan kuin aiheen liepeiltä – esimerkiksi energiatehokkuudesta, palveluviennistä ja asuntomessuista. Tapahtumiin on riittänyt osallistujia hyvin.

RILin hallitus linjasi vuonna 2014, että kiinteistöryhmän näkö-

kulmaa tulee tarkastella alan kehittynyttä koulutusta, työnkuvia ja ammattinimikkeitä vasten.

Kiinteistöhallinta ja rakennuttaminen ovat jossain määrin eriytyneet työelämässä omiksi rooleikseen, ja etenkin rakennuttamisen kenttä on muuttunut hankintalain ja -menettelyiden sanelemana.

Samaan aikaan ammattimainen omistus, kiinteistötalous ja management ovat kasvaneet sananmu-

kaisesti kansainvälisiin mittoihin ulkomaisten investointien virratessa Suomeen.

Kiinteistöhallinta ja rakennuttaminen -tekniikkaryhmä on nyt siis pienen tuokion pohdintatauolla, mutta tulee palaamaan entistä ehompana. Minkälaisena, sen pohdiskeluun tulemme osallistamaan sekä jäseniä että sidosryhmiä. ■

RILin piirissä toimii tällä hetkellä seitsemän tekniikkaryhmää, jotka edustavat toimialan eri näkökulmia.

PS. Kiinnostuitko?

RILin jäsenenä voit liittyä tekniikkaryhmään verkossa www.ril.fi Tekniikkaryhmät.

58

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 58

28.05.2015 10:55:40

Teksti: JUHO OJARES Kuva: ROOSA RIIHIKOSKI

Kiinteistöliiketoiminnan opiskelu avaa ovia hyvin erityyppisiin ammatteihin

K

iinteistöliiketoiminnassa tutkitaan ja kehitetään asumiseen ja kiinteistöjen hallintaan liittyvää liiketoimintaa. Sen tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää muun muassa kiinteistöjen omistajat sekä näillä alueilla liiketoimintaa harrastavat tahot.

Suomen kansallisvarallisuudesta jopa yli kaksi kolmasosaa on kiinni rakennetussa ympäristössä. Markkinat ovat siis suuret, ja näen, että myös kiinteistöliiketoiminnalla ja sen kehittämisellä on suuria mahdollisuuksia kehittää markkinoita.

Rakennustuotannon ja talouden näkökulmasta eniten kiinnostusta herättää kiinteistösijoittaminen, ja osana sitä kiinteistöjen kehittäminen paremmin markkinoille sopiviksi ja tuottavammiksi sijoituskohteiksi.

Kiinteistöliiketoiminnan merkitys kasvanee tulevaisuudessa, sillä digitalisaation edetessä yritysten tilojen tarve muuttuu merkittävästi aiheuttaen paineita kiinteistökehityksen puolella. Myös kiinteistösijoittamisen markkinat kasvavat ja monimuotoistuvat, kun REIT (Real Estate Investment

Juho Ojares opiskelee Aallossa neljättä vuotta rakennustuotantoa ja -taloutta.

Trust) –rahastot yleistyvät ja helpottavat kiinteistöihin sijoittamista sekä tekevät siitä houkuttelevampaa tavallisillekin palkansaajille.

Jotta markkinoiden vaatimuksiin pystytään vastaamaan, ja jotta Suomeen saadaan pääomia myös ulkomailta, tarvitaan kiinteistöliiketoiminnan alalle tulevaisuudessa vahvoja ammattilaisia.

Kehittyvät kiinteistöt ja niiden järjestelmät vaativat paljon myös kiinteistöjen huollolta. Perinteinen talonmies harjan ja jakoavaimen kanssa ei enää ole riittävä yhdistelmä. Huoltohenkilöstön on sen sijaan hallittava lukusia teknisiä järjestelmiä – eikä näiden järjestelmien määrä jatkossa ainakaan vähene. Tulevaisuudessa korostuu varsinaisen huollon lisäksi myös teknisen manageroinnin eli teknisen isännöinnin merkitys.

Kaikkiaan kiinteistöliiketoiminta on alana hyvin laaja. Se käsittelee sekä itse ”bisnestä” että kaikkea sitä, mitä sen takaa löytyy.

Erilaiset määräykset ja säännökset, kuin myös markkinoiden aiheuttamat taloudelliset paineet tekevät kiinteistöjen huollosta ja hallinnoinnista haastavaa.

Opiskelun suuntautumisen tai myöhemmin työelämän eri alueille sijoittumiseen kannalta kiinteistöliiketoiminnan opiskelu antaa hyvät opit moneen hyvin erilaiseenkin hommaan – kunhan vain osaa keskittyä olennaiseen.” ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 59

59

28.05.2015 10:55:41

Teksti: OTTO PESOLA Kuva: SHUTTERSTOCK

Kiinteistötalouden ammattiaineyhdistys Fundi Fundin toiminta jatkuu aktiivisena kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin.

A

mmattiainekerho Fundi perustettin vuonna 1995 sillaksi opiskelijoiden ja työssäkäyvien välille. Fundin pääasiallisena toimintana ovat yritysvierailuiden järjestäminen, rekrytointi-illat sekä muut illanistujaiset, joissa riittää porukkaa ensimmäisen vuoden opiskelijoista jo monta vuotta DI-papereita seinällään pitäneisiin kavereihin.

Fundi toimii myös yhtenä tärkeimmistä rekryportaaleista alan opiskelijoille. Maililistat käyvät kuumana viikosta toimeen, kun yritykset puskevat työpaikkailmoituksia eetteriin. Vuoden kohokohta on Fundin seminaari, jossa

60

keskustellaan alan isojen nimien johdolla ja kuullaan esityksiä alan polttavista kysymyksistä.

Tänä kalenterivuonna on vielä enemmän syytä juhlaan, sillä Fundi täyttää kunnioitettavat 20 vuotta. Tätä väkevien osto-oikeutta kunnioittaen järjestetään Fundin vuosijuhlat, joita järjestetään aina viiden vuoden välein.

Odotettavissa onkin mitä pramein ja ikimuistoisin ilta, jota muistellaan aina seuraaviin juhliin asti, ellei peräti niiden yli.

Vaikka kesällä moni toiminta hiljeneekin opiskelualalla, ei näin käy Fundille, sillä kesäkuussa on tiedossa golfreissu Viroon yhdessä

rakentamistalouden kerhon RoPon kanssa sekä perinteiset kesäpäivät. Samalla valmistelut syksyn vuosijuhlia sekä Münchenin reissua varten jatkuvat kiivaina, kuten myös odotus syksyn golfkisoja varten.

Myös Münchenin reissu on yksi vuoden kohokohdista ̶ silloin reilu kymmenhenkinen poppoo lähtee expoRealille haistelemaan kiinteistöalan globaaleja tuulia sekä tietysti nauttimaan Oktoberfestin maltaisesta ja hapankaalisesta tunnelmasta.

Lisätietoa kerhosta ja toiminnasta: http://fundi.fi/ ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 60

28.05.2015 10:55:41

Tervetuloa RILiin tupareihin syyskuussa!

RILin uusi osoite on Lapinlahdenkatu 1 Ab, 00180 Helsinki.

Toimisto muuttaa 10.6. ja on suljettuna muuton vuoksi 8.–15.6.

Tervetuloa tupareihin 3.9. alkaen klo 15.00!

RILin uusi toimisto sijaitsee vuonna 1907 rakennetun jugendtalon neljännessä kerroksessa Lapinlahdenkadulla.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 61

61

28.05.2015 10:55:51

Kansallinen Veteraanipäivä kokosi yhteen RIL-senioreita Kansallisen Veteraanipäivän kahvitilaisuutta vietettin RILissä tiistaina 28.4.2014. Tilaisuuteen oli kutsuttu vuonna 1927 ja sitä ennen syntyneet RIL-Seniorit sekä RIL-Seniorien johtoryhmä, seniorien kunniapuheenjohtajat, RIL-Nuorten ja RILin toimiston edustajat.

Juhlapuhujana tilaisuudessa oli kommodori Markus Aarnio. Hän on toiminut sotilasurallaan muun muassa sukeltajakurssin johtajana, apulaissotilasasiamiehenä Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä eri tehtävissä Suomenlahden Meripuolustusalueella, Merivoimien esikunnassa ja Pääesikunnassa.

Kommodori Aarnio on ainoana suomalaisena suorittanut Yhdysvaltain merivoimien US Navy SEALS-koulutuksen.

Piikkarit jalkaan ja suunnistamaan!

Tiesitkö, että kaikilla RILin jäsenillä ja heidän perheenjäsenillään on oikeus osallistua ilmaiseksi Rakentaja-Rastien kilpailuihin? Kesäkaudella niitä järjestetään aina

62

tiistaisin 9.6. saakka. Kausi on siis jo käynnissä! Käy katsomassa kilpailukalenteri Rakentaja-Rastien verkkosivuilta.

Nyt onkin syytä harjoitella, sillä

RILin mestaruuskilpailut järjestetään Rakentaja-Rastien yhteydessä 18.8.2015 Vihdissä. Siitä lisätietoa RILin uutiskirjeen kautta lähempänä.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 62

28.05.2015 10:55:51

Golf-tapahtumia: RIL Pohjois-Suomen golf RIL Pohjois-Suomen golfkisa järjestetään Virpiniemen golfkerholla Oulussa ke 12.8. klo 14:30 alkaen, peräkkäisin lähdöin. Meille on varattu seitsemäm lähtöä.

Kisan hinta on 20 eur pelioikeuden haltijalle ja 65 eur, jos pelioikeutta ei ole (peliliput eivät käy).

Maksu Virpiniemen toimistoon.

Virpiniemi Golf, Virpiniementie 501, 90810 Kiviniemi, p. 010 549 6600, caddiemaster@ virpiniemigolf.fi.

Hinta sisältää kisan pelimaksuineen, lounaan ennen kierrosta, eväspaketin = juoma (kahvi, tee virvoke) + sämpylä/pulla/suolainen + patukka, jotka voi ottaa vapaasti kahvilasta tauolla tai kisan jälkeen sekä saunan.

Kisailulajit:

yy pistebogey yy tasoitus 26 tai alle yy tasoitus yli 26 (aivan täysin

tasoituksin)

yy lähimmäs lippua ja pisin draivi yy lyöntipeli

Sarjojen parhaat palkitaan kerholla kisan jälkeen pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa.

Lisätiedot: jarmo.sallanko@poyry. com, 040 556 9331.

yy sarja A: tasoitus 0 - 18,4 pg yy sarja B: tasoitus 18,5 - pg yy lisäksi pisin avaus ja lähinnä lip-

noutopöytäruokailun ja saunan.

Ilmoittaudu RILin verkkosivuilla tapahtumakalenterin kautta.

pua palkitaan

RIL-Golf 2015 RILin golfmestaruudet ratkotaan tänä vuonna 7.9. maanantaina Aulanko Golfin Eversti-kentällä Hämeenlinnassa. Yhteislähtö klo 10.00.

Mestaruus ratkaistaan totuttuun tapaan bruttolyönneillä ja lisäksi kahdessa sarjassa:

Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen. Ilmoittautumiset suoraan Virpiniemen golfkerholle.

RIL-Seniorit: RIL-Senioreilla on lisäksi oma seniorimestaruuskilpailusarja (pb), johon voivat osallistua kaikki RIL-Seniorit -jäsenet (ei tarkoita SGS-jäsenyyttä).

Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimassaoleva jäsenkortti mukaan).

Kilpailuihin hyväksytään max slope 36.

Osallistumismaksu on 55 euroa/ henkilö sisältäen kilpailun kenttämaksun, harjoitusalueen käytön palloineen, golfkärryn, aamiaisen,

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 63

63

28.05.2015 10:55:57

Golfia Cooke-kentällä 2015 Varaa peliaika caddiemasterilta 010 5777 030 ja mainitse varausta tehdessäsi olevasi RILin jäsen.

sesonkikaudella 1.6.–31.8.2015.

Kierrosta ei ole mahdollista maksaa liikuntaseteleillä.

RILin jäsenistön käytettävissä on neljä pelioikeutta/päivä: Jäsenellä on mahdollisuus varata neljä pelioikeutta per pelikerta/päivä.

Jäsenetuhinnan varattuihin pelioikeuksiin saa esittämällä RILin jäsenkortin maksettaessa. Jäsenkortin voi tulostaa extranetistä jäsensivuilta kohdasta: Jäsenkortti, tietojen muuttaminen

Hinta RILin pelioikeutta käyttävälle on arkena 28/33 €/henkilö (normaali greenfee 56/66 €) ja viikonloppuisin 32/37 €/hlö (normaali greenfee 64/74 €). Kierros maksetaan paikan päällä.

Korkeammat hinnat ovat voimassa

Caddiemasterin yhteystiedot: puh. 0105777030, e-mail: caddie. master@vierumaki.fi

RIL-Run Trail & RIL-Run 2015 RIL-Runin ensimmäinen polkujuoksutapahtuma järjestetään 27.6.

Vierumäellä!

Muusta oheisohjelmasta ja järjestelyistä sovitaan erikseen ilmoittautuneitten kanssa.

Tapahtuma järjestetään Vierumäki Trail Marathonin yhteydessä. Ilmoittautuminen, maksut, lisätiedot ja juoksuohjeet: www.vierumakitrail.fi

64

Cooke-kenttä: www.vierumaki. fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/ golfkentat/

Pelaa golfkierros puoleen hintaan Vierumäen Cooke-kentällä!

Juoksun jälkeen RIL-Run järjestää yhteisen ruokailun ja palkintojenjaon. Sarjojen kolme parasta palkitaan ja voittajien nimet ikuistetaan RIL-Klubilla säilytettävään pokaaliin.

Tapahtuma järjestetään Itämeri Maratonin yhteydessä.

RIL-Run Trail

Matkana 42 km tai 15 km Vierumäen ja Heinolan metsissä. Juoksun jälkeen RIL-Run järjestää yhteisen illallisen.

Vierumäki Golf: www.vierumaki. fi/lomailijat-ja-liikkujat/golf/

Ilmoittaudu myös RILin tapahtumakalenteriin ril.fi viimeistään 15.6 Tiedustelut: risto.kiviluoma@aalto.fi.

RIL-Run 2015

RIL-Run juostaan tänä vuonna 3.10., Hangossa. Sarjoina on miehille, naisille ja senioreille ¼-maraton, ½-maraton ja täysmaraton.

Ilmoittautuminen, maksut, lisätiedot ja juoksuohjeet www.itamerimaraton.com.

Ilmoittaudu myös RILin tapahtumakalenteriin viimeistään 28.9.

Voit varata hotellin RILin kautta: ilmoittaudu silloin RILin tapahtumakalenteriin 1.6 mennessä ja valitse haluamasi huonetyyppi.

Tiedustelut: risto.kiviluoma@aalto.fi

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 64

28.05.2015 10:55:57

Tekniikkaa, historiaa ja elämyksiä Kuninkaankartanonsaarella Tänäkin kesänä voit vierailla perheesi kanssa Tekniikan museossa 30.8. saakka vapaasti RILin Extranetissa tulostettavalla jäsenkortilla.

Jäsenkortti löytyy Extranetin jäsensivuilta vasemmasta valikosta. Tulostaminen edellyttää extran käyttäjätunnuksen ja salasanan syöttämistä toistamiseen. Toimii myös älypuhelimilla ja tableteilla.

Helsingin Vanhassakaupungissa, historiallisella Kuninkaankartanonsaarella sijaitseva Tekniikan museo on valtakunnallinen erikoismuseo ja ainoa tekniikan alan yleismuseo Suomessa. Teknii-

kan museo on ikkuna suomalaisen tekniikan ja teollistumisen historiaan. Kokoelmat ja näyttelyt kertovat tarinaa Suomen tiestä agraariyhteiskunnasta huipputeknologian maaksi. Kesäaikana pyöreän perusnäyttelyhallin lisäksi avoinna on museoitu Pikasuodatinhalli sekä Voimalamuseo.

Tämän kesän uutuutena on valokuvanäyttely Liikkeelle! Valon ja voiman tekijät, joka esittelee Strömbergin teollisuusvalokuvien kautta sodan jälkeistä jälleenrakennusaikaa. Kouluikäisille on tarjolla tekniikan työpajoja ja per-

heen pienimpien kanssa voi kiertää näyttelyitä mobiililla Kummituksen kuvasuunnistuksella.

RILin jäsenkorttia näyttämällä ilmaiseksi: yy Sisäänpääsy Tekniikan museoon yy Eskimo-jäätelöt koko perheelle yy Koko perheen työpaja (9.8. asti)

Museo on avoinna kesäaikana: 2.6.-30.8.2015: ti-ke, pe-su klo 1117 ja to klo 11-19

RILin ja alan tulevia tapahtumia: Päivä 04.─05.06.

15.─18.06.

17.06.

27.06.

12.08.

19.08.

Tapahtuma XII Suomen mekaniikkapäivät ISARC 2015 PiRIL Teatteri RIL‐Run Trail Pohjois‐Suomen golf RIL‐Regatta 7th PHN Conference ‐ 19.─21.08.

Sustainable Cities and Buildings 03.09.

RIL tuparit 07.09.

RIL‐Golf 24.09.

Maarakennuspäivä 03.10.

RIL‐Run 20.─22.10. Rakennusfysiikka 2015 19.11.

RIL syysliittokokous 19.11.

RIL‐Palkinto, julkistaminen

Järjestäjä TTY RIL, Oulun yliopisto PiRIL RIL RIL Pohjois‐Suomi RIL

Paikka Tampere Oulu Pyynikki, Tampere Vierumäki Oulu Espoo

DTU Byg, KADK

Kööpenhamina

RIL RIL MANK RIL RIL, TTY RIL RIL

Helsinki Aulanko Helsinki Hanko Tampere Helsinki Helsinki 2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 65

65

28.05.2015 10:55:57

RAKENNUSFYSIIKKA 2015 Uusimmat tutkimustulokset ja hyvät käytännön ratkaisut 20.–22.10.2015 Tampere-talo www.ril.fi/rakennusfysiikka2015

Rakennustekniikan laitos

Retroa ja modernia, remonttiin tai rakentajalle.

Ikkunat ja ulko-ovet valmistajan verkkokaupasta www.piklas.fi

66

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 66

28.05.2015 10:55:58

45

Seniorit vuotta

Teksti: Markku Vesa ja Risto Pesonen

RIL-Seniorit täyttää tänä vuonna 45 vuotta.

Rakennustekniikka-lehti kertoo seniorien aktiivivuosien työtehtävistä, joissa on kartoitettu ja muokattu maamme lähitulevaisuutta.

INNOVAATIOTOIMINTA VAATII TEHOKASTA JOHTAMISTA Rakentamisen innovaatioympäristössä on omat erityiset haasteensa, joihin nykyiset ja tulevat johtajat joutuvat vastaamaan. Ammattirakentamisessa varsinkin tuoteteollisuus kokee, että ”asiakas on kateissa”. Ensisijainen maksava asiakas on useimmiten rakennusliike, mutta tuotteiden ominaisuudet hyödyttävät lopuksi usein vain käyttäjiä ja omistajia.

Kaikki osapuolet arvostavat – enemmän tai vähemmän – eri asioita. Tuoteteollisuudessa ei siten aina selkeästi tiedetä, kenen näkökulmasta se tuotteidensa ominaisuuksia kehittää ja miten mahdollinen lisäarvo saadaan hinnassa takaisin?

Rakennusliikkeiden tehokkaaseen toimintaan uudet ratkaisut eivät sovi hyvin. Tehokkaasti toimivan rakennusliikkeen tulee toistaa käyttökelpoisiksi toteamiaan ratkaisuja saadakseen toiston ja harjaantumisen kautta syntyvää kustannusetua. Uusien ratkaisujen etujen pitää olla merkittäviä, selvästi näkyvissä ja riskit hallittavissa, jotta niitä halutaan aidosti kokeilla.

Markku Vesa selvitti 7.11. tarkastetussa väitöskirjassaan rakennustuoteteollisuuden innovaatiotoiminnan ongelmakenttää. Hän on perehtynyt asiaan syvällisesti

käytännön tasolla neljä vuosikymmentä kestäneellä urallaan, joista hän toimi kaksi ensimmäisistä Lohja Oy Ab:n palveluksessa ja lopuksi yritysjohdon konsulttina.

Johtamisessa on keskityttävä sekä ihmisiin että asioihin

Haastavan innovaatioympäristön lisäksi yrityksissä koetaan vaikeaksi johtamisen innovaatiotoimintaa tukevan ilmapiirin ja luovuuteen kannustavan johtamiskulttuurin synnyttäminen.

Leadershipin lisäksi tarvitaan myös innovaatioprosessien systemaattista manageerausta.

On luotava liiketoiminnan tavoitteisiin pohjautuvia visioita ja viestitettävä selkeästi mihin pyritään. Vision toteuttamista tukevat hankkeet on seulottava ja johdettava niiden toteuttamista systemaattisesti, mutta innovaatiotoiminnan luonteen mukaisesti luovasti ja innostavasti. Tämä on monelle liiketoiminnasta vastuulliselle joskus vaikeaa, sillä he joutuvat herkästi epämukavuusalueelleen ja johtaminen jää puolitiehen.

Jotta kehittämisen tuloksena syntyy innovaatioita ja taloudellista menestystä, pitää uuden tarjota markkinoita kiinnostavia ominaisuuksia. Johdon on huolehdittava, etteivät innovaatiotoiminta ja

liiketoimintastrategiat ole ristiriidassa. Toisaalta liian tiukka strategian noudattaminen saattaa estää radikaalien läpimurtoinnovaatioiden synnyn.

Enää ei riitä, että tietoa on yksinomaan yrityksissä. On oltava valmiutta yhteishankkeisiin ja verkottumiseen. Ennakkoluulotonta johtamista tarvitaan myös ideoiden etsimisessä ja synnyttämisessä.

Innovaatioiden synnyttämiseksi tarvittavia ideoita pitää aktiivisesti etsiä ja luoda, hyvät ideat eivät synny itsestään. Myöskään tutkimustyötä ei pidä pelätä, joskin innovaatioita voi synnyttää olemassa olevaakin tietoa soveltamalla. Epäonnistumiset ja riskinotto ovat oleellinen osa tehokasta innovaatiotoimintaa.

Innovaatioympäristö on vaativa ja yrityksessä on toimittava tehokkaasti: johtaminen on yhä tärkeämpää, jos innovaatioita halutaan synnyttää. Oikeat kysymykset ovat ohjeita tärkeämpiä. ”Liiketoiminnasta vastaavan johdon pitää olla mukana linjaamassa innovaatiotoimintaa sen eri vai-heissa. Johdon on osallistuttava erityisesti ideoiden seulomiseen ja kilpailuetujen luontiin”, ohjaa Markku Vesa nykyistäkin yritysten johtoporrasta. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 67

67

28.05.2015 10:55:58

Koeversio.indd 68 rakennustekniikka-lehti.indd 1

28.05.2015 10:55:59 16.2.2015 8:29:07

ASIANTUNTIJA-AINEISTOA

8:29:07

Koeversio.indd 69

28.05.2015 10:56:00

CEO 2015 kokosi yhteen rakentamistalouden kansainväliset huiput 8th Nordic Conference on Construction Economics and Organization: Leadership for targeted change and proven advancements, Tampere, 28.-29.2015 RIL ja Tampereen teknillinen yliopisto järjestivät toukokuun lopussa Tampereella kansainvälisen konferenssin (CEO2015) rakentamistalouden ajankohtaisista asioista. Tapahtuman pääteemana oli muutos ja sen johtajuus yrityksessä, alalla ja toimintaympäristössä.

70

Esitelmät jakautuivat pääteeman alla useaan alateemaan, kuten tuotannon ohjaukseen ja johtamiseen, yhteistyöhön ja sidosryhmien hallintaan, laadun ja tuottavuuden kehittämisen innovaatioihin, käyttöarvoon ja sen muodostumiseen, digitalisaatioon sekä tietomallintamiseen.

Konferenssiin hyväksyttiin yli 80 esitelmää kuudestatoista eri maasta. CEO 2015 konferenssin key-note puhujina toimivat professori Bjørn Andersen, toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti, professori Keith Hampson sekä professori Seppo Junnila. ■

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 70

28.05.2015 10:56:01

Text: Bjørn Andersen, Professor, Norwegian University of Science and Technology, NTNU

Innovative Contract And Project Models In Infrastructure Projects ABSTRACT The Norwegian Public Roads Administration (NPRA) plans to replace a number of ferries with fjord crossings along the highway route E39. The route runs along the western coast of Norway, a distance of almost 1100 km. The total costs are estimated to be around 268 billion NOK. In the search for contractors, the NPRA wants to elicit innovative solutions on how to cross 4,000-meter wide fjords with depths of 1,300 meters and how to construct infrastructure

that produces energy from the renewable sources solar, tide currents, waves and wind. This will require a revised contracting strategy compared with the predominantly traditional approach taken so far.

As input to this, a team of researchers has collected international, and national, experiences with different more innovative contracting strategies for large infrastructure projects. The results are based on literature review and interviews with key personnel from

selected agencies/case projects in Northern Europe. Investigated implementation strategies and types of contracts involve use of partnering, early contractor involvement, competitive dialogue, design & build with maintenance responsibility and public private partnership-arrangements. Strengths and weaknesses of the investigated implementation strategies have been investigated to allow outlining more structured advice on which model seems suitable for which types of projects. ■

SMARTer construction - the Internet of Buildings

Text: Seppo Junnila, Professor, Aalto University

ABSTRACT The key note discusses how the logic of internet changes the construction industry. Some of these implications can already be seen on the markets. Typically they are not driven by construction industries but other industries instead. From construction industry perspective these changes may appear as a serious market

disturbance, but from the larger economy perspective they can be described as classical phenomena of creative disruption - evolution of industry. The presentation uses practical examples to show how markets are changing and discusses the role of traditional real estate and construction industry in SMARTer construction – the internet of buildings. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 71

71

28.05.2015 10:56:02

Text: Tuomas Särkilahti, CEO, Skanska Oy

Innovative Contract And Project Models In Infrastructure Projects ABSTRACT Competition is changing in the field of construction, and more developed contracting models are quickly gaining ground in the marketplace. Besides pricing, criteria related to quality are emerging with increased importance both globally and in Finland. For example, in Sweden, partnership models are common whereas in Finland alliance projects are gaining ground.

The essence of these models is not what they are called but the change in our ways of thinking: The contractor is no longer the party that merely implements plans and designs made by others.

Instead, the new more cooperative models enable the client to take advantage of the contractor’s

72

expertise in earlier phases of the project than previously has been the case. The contractor, on the other hand, gets a genuine opportunity to influence the end result of the project at hand.

In the selection of contractors, price is still the most important criterion. However, according to the results of Skanska’s customer surveys, the second most important criterion is previous experiences of cooperation with the contractor, as well as sustainability aspects. Sustainability has become a more and more frequent topic in the discussions between Skanska and its customers. At Skanska, we have a clear vision to be a leading company in sustainability in the construction business both globally and in each of our

home markets. This creates for us a goal and framework of continuous improvement.

Sustainability and operational efficiency support each other

The focus areas at Skanska are safety, ethics, people development, risk management, environmental efficiency and the lack of defects in both our processes and our products. All of these have a direct connection to operational efficiency and, thereby, to the financial performance of the company.

To illustrate this point, we can take risk management as an example. When conducting business, risks and opportunities need to be in balance. It is central in risk management that the people responsible for our projects have

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 72

28.05.2015 10:56:02

the skills needed to recognize the risks and opportunities and react to them in a timely fashion. When the risks are successfully controlled, the financial profitability remains at a good level. With this in mind, it really matters a lot who we have working on our projects.

In addition, all of our employees have to support our goals and internalize their importance. When the employees have the willingness and the skills to take things forward and they can enjoy experiences of success, their wellbeing at work is also at a high level.

Risk management, people development and wellbeing have, then, a clear connection to operational efficiency. To take another example, the orderliness of worksites improves work safety, as the employees do not stumble and fall over because of materials and tools that have been left lying around.

Avoiding accidents leads to higher operational efficiency, as an accident is always a disturbance for the scheduling of work on a project.

Orderliness is also linked to material efficiency, and through that, to environmental and cost efficiency: materials have been purchased in the right amount, they are placed in their designated location, and very little of them gets wasted.

Bringing down the variety in the range of results from project to project

In a project-based business, a functional operational system is the key to success. The processes and tools within the system epitomize the best practices and the way of working of a company. At Skanska, our processes emphasize careful pre-planning and continuous anticipation of the next phases of a project, as these are

the starting points for our projects going as planned. We have plenty of evidence of the financial performance of our projects improving as a result of the compliance with our processes and productivity tools. Further, taking incremental steps to continuously improve the processes and tools is the linchpin for keeping them up to date with and making the most of changing circumstances.

”The contractor is no longer the party that merely implements plans and designs made by others.”

A great challenge for the construction business is posed by the range of variety between projects. It is demonstrated in the feedback we get from our customers that they appreciate Skanska’s way of working. However, plenty of improvement needs to be done when it comes to discipline and compliance with the best practices. It is only this way that we can reach uniform quality that our customers expect from us. If the size of your organization is considerable, then you must not allow every employee doing things their way – this will only lead to confusion and inefficiency.

In our field of business, we do nothing alone. Subcontractors are the ones who make a great deal of our projects happen. Naturally, economic factors are in the forefront when we select our subcontractors, but it should not be forgotten that continuous improvement of our relations with our subcontractors is a crucial prerequisite for cutting down the variety between

projects. In this way, we can ensure that all who work with our projects follow our procedures.

Internalizing goals at all levels is a starting point for excellence

In the last few years, besides work safety, we at Skanska in Finland have concentrated heavily on improving our pre-task planning and production planning. At the same time, we have made efforts in developing the selection and monitoring of our subcontractors. The results are evident: in a difficult market situation, we have managed to create a solid track record of profitability. The principle of continuous improvement naturally also applies to financial results, which means that every year we should be able to reach a financial result that is an improvement from the previous year.

In all development activities, a well-functioning approach is that of an engineer trying to ensure the functionality of processes and systems and to increase rules, compliance and monitoring. However, in connection to our efforts to improve work safety, we have come to see that rules and control only take you so far. After reaching that point, it is more about creating and internalizing the right kind of culture as well as achieving personal commitment of each employee. When an organization reaches this level, it has all it needs for excellent performance. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 73

73

28.05.2015 10:56:02

Authors: Keith Hampson – CEO, Sustainable Built Environment National Research Centre (SBEnrc), Curtin University, Perth, Australia Judy Kraatz, Senior Research Fellow, Griffith University, Brisbane, Australia Adriana Sanchez, Research Associate, Curtin University, Perth, Australia

Research, Development and Innovation: Global State of the Art in Real Estate and Construction Sector ABSTRACT Investment in research and development has been acknowledged globally as a key contributing factor to more productive and innovative industries, and central to economic growth. In an increasingly globalised real estate and construction industry creating stronger links between industry and researchers is critical to align goals and challenges and address competitive pressures.

The International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) Task Group 85: R&D Investment and Impact was established in 2011.

This international network was a forum for developing new understandings of the value of R&D investment and acting as a knowledge exchange hub for this industry. The Task Group built a vigorous international network which benefitted from the active involvement of 39 members from 19 countries across 6 continents.

74

The resultant publication R&D Investment and Impact in the Global Construction Industry (Hampson, Kraatz and Sanchez, 2014) will help inform policies and programs to enhance investment outcomes.

This presentation by Professor Keith Hampson introduces this international Task Group, its collaborative work globally and its achievements. It outlines past and present R&D investment from 14

participant countries from public policy to private sector initiatives, and synthesises and showcases future directions and aspirations. The cross-country analysis distils valuable lessons for industry practitioners, government clients and policy analysts, and scholars of R&D and innovation in the global real estate and construction industry. ■

Keith Hampson works as CEO at Sustainable Built Environment Research Centre in Perth, Australia.

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 74

28.05.2015 10:56:03

Teksti ja kuvat: Kari Suvanto, yliopettaja, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Rakennus- ja kiinteistöala

Tieteen patteristot suunnittelun tukena

Metropoliassa opitaan rakennusfysiikkaa Olipa kyseessä rakenteen silmämääräinen tutkimus, kosteusmittaus, yksinkertainen laskennallinen tarkastelu tai tietokonesimulaatio, rakennusfysiikan soveltamisen perustana on aina konkreettinen käsitys rakennusaineiden fysikaalisista ominaisuuksista ja rakenteissa esiintyvistä fysikaalisista ilmiöistä.

Rakennusfysiikka on soveltavaa tiedettä, joka kuvaa rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Sen kovan ytimen muodostavat fysiikan peruslait ja tutkimusmenetelmät. Rakennusfysiikan piiriin voidaan lukea myös esimerkiksi meluntorjuntaan, huoneakustiikkaan, valaistukseen ja tulipalon etenemiseen liittyvät fysikaaliset periaatteet. Suomen ilmasto-olosuhteissa rakennuksen ulkovaipan lämpö- ja kosteustarkastelut kuitenkin korostuvat.

Metropoliassa rakennusfysiikan perusteita ja simulaatioita opiskellaan rakennustekniikan suomenkielisissä koulutusohjelmissa ja englanninkielisessä Sustainable Building Engineering -ohjelmassa.

Rakennusfysikaalisesta tiedosta on mahdollista jalostaa suunnittelun terävä työkalu. Sen avulla voi

vertailla eri rakennevaihtoehtoja ja selvittää, miten rakenteet saadaan säilymään mahdollisimman terveinä ja energiatehokkaina sekä sisäilman laatu moitteettomana.

Tämä edellyttää alan koulutukselta sitä, että kaavavetoisen, mekaanista laskemista korostavan lähestymistavan asemesta opiskelijalle annetaan mahdollisuus muodostaa konkreettisia mielikuvia rakenteissa tapahtuvista fysikaalisista ilmiöistä.

Kapea-alaiset harjoitustehtävät saattavat näennäisesti ratketa pelkkien laskutemppujen avulla.

Ammatillisen todellisuuden ymmärtäminen sen sijaan vaatii fysikaalista ajattelua, joka on luonnollisella tavalla yhdistynyt arkipäivän kokemuksiin. Rakennustekniikan fysiikan opetusta Metropoliassa onkin viime vuo-

sina räätälöity entistä enemmän ammattisuuntautuneemmaksi.

Rakennustekniikan fysiikan opinnot käynnistyvät peruskursseilla, jotka sisältävät teoriatunteja ja laboratoriotyövuoroja. Laboratoriotöissä tutkitaan rakennusaineiden lämmöneristävyyttä, lämmön siirtymistä pinnan ja ympäristön välillä, rakennusaineiden ja kiuaskivien lämmönvarauskykyä, virtauksia sekä materiaalien kimmo-ominaisuuksia ja lämpölaajenemista.

Yksi opetuksen keskeisistä tavoitteista on auttaa opiskelijaa luomaan havainnollinen kuva materiaalien ominaisuuksia kuvaavista suureista. Esimerkiksi materiaalin, jolla on suuri ominaislämpökapasiteetti, todetaan tasaavan tehokkaasti lämpötilan vaihteluja. Tämän

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 75

75

28.05.2015 10:56:06

jälkeen keskustellaan rakennusosan massan merkityksestä ja verrataan toisiinsa kevyt- ja massiivirakenteisissa taloissa havaittuja lämpötilan vaihteluja. Toisena sovelluksena tarkastellaan mannerja meri-ilmastoa. Näin oivalletaan, että yksi ja sama fysiikan käsite tai periaate auttaa ymmärtämään hyvin erilaisten, ja vieläpä täysin eri suuruusluokkaa olevien systeemien käyttäytymistä.

Varsinaisilla rakennusfysiikan kursseilla käsitellään rakennusteknisiä ilmavirtauksia, lämmön siirtymistä, kosteutta ilmassa ja rakennusaineissa sekä vesihöyryn ja nestemäisen veden siirtymistä eri materiaaleissa. Analogiat helpottavat oleellisesti rakennusaineita kuvaavien suureiden ja fysikaalisten ilmiöiden ymmärtämistä.

Tyypillisiä esimerkkejä ovat rakennusaineen puskuriominaisuuksia kuvaavien suureiden, ominaislämpö- ja kosteuskapasiteetin yhdenmukaisuus sekä lämmön johtumiseen ja vesihöyryn diffuu-

sioon liittyvien suureiden ja lakien vastaavuus.

Kun opiskelijalle annetaan tutkittavaksi monikerroksinen seinärakenne, jonka sisältämien materiaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet tunnetaan, hänen pitäisi jo ennen mahdollisia laskennallisia tarkasteluja pystyä hahmottamaan eri ainekerrosten roolit rakenteen lämpö- ja kosteusteknisessä toiminnassa.

Simulaatiot innostavat opiskelijoita

Tietokonesimulaatiot ovat oiva tapa havainnollistaa ja tutkia rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Niiden avulla voi tarkastella geometrisesti monimutkaisia rakenteita, mallintaa rakenteen aikakehitystä, ottaa huomioon todellisten säätilastojen mukaisia lämpö- ja kosteusrasituksia ja tutkia eri fysikaalisten ilmiöiden yhteisvaikutusta. Simulaatioharjoitukset aktivoivat opiskelijaa ja tuottavat nopeasti onnistumisen kokemuksia.

Vähitellen opiskelijan taito tulkita erilaisia graafisia esityksiä kehittyy, ja hän oppii hahmottamaan visuaalisesti rakenteissa esiintyviä fysikaalisia ilmiöitä ilman matemaattisten vaikeuksien painolastia. Rakennusfysiikan kursseilla simuloidaan muun muassa rakenteen läpäiseviä ilmavirtauksia, kylmäsiltoja, ulko- ja sisäpuolelta lämmöneristetyn hirsiseinän toimintaa, lattialämmitystä, lämmön johtumista maaperässä, tiiliväliseinän kuivumista vesivahingon jälkeen, seinän tiiliverhouksen kastumista ja kuivumista sekä vanhan betonisandwich-seinän lisälämmöneristämistä. Oheisissa kuvissa on esimerkkejä näistä harjoituksista.

Opetuksessa korostetaan, että tietokone ei tiedä mitään rakennusaineista eikä fysiikan laeista. Se vain suorittaa laskutoimituksia. Simulaatioissa otetaan huomioon tietyt, kyseisessä tilanteessa tärkeimmiksi oletetut fysikaaliset ilmiöt, ja niitäkin kuvataan likimää-

Pinnoitetun (linoleumi + liima, Sd = 11 m) maanvaraisen betonilaatan yläpinnan suhteellinen kosteus, kun laatan on ennen pinnoitusta annettu kuivua (1) 60 vrk, (2) 120 vrk ja (3) 150 vrk. Laatan paksuus on 80 mm, sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus 20 °C ja 50 % sekä maapohjan lämpötila ja suhteellinen kosteus 15 °C ja 100 %. Lämmöneristeenä on 200 mm:n XPS-kerros.

Harjoitustehtävässä tarkastellaan betonin pinnoitettavuutta. Laskennassa on käytetty WUFI-ohjelmaa.

76

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 76

28.05.2015 10:56:06

räisesti. Myös malliin syötetyissä materiaaliarvoissa on aina epävarmuutta. Yleensä tarkastellaan yksinkertaistettuja, ideaalisia rakenteita, joissa ei ole rakennusvirheitä eikä aina kaikkia detaljejakaan.

Koska epävarmuustekijöitä on näin paljon, on simulaatioiden antamiin tuloksiin suhtauduttava kriittisesti. Toisinaan on parasta luopua kokonaan absoluuttisten arvojen määrityksestä ja tyytyä tutkimaan, kuinka herkästi ja mihin suuntaan tietyn tekijän muuttaminen ohjaa rakenteen toimintaa. Tällöin johtopäätökset ovat varmempia.

Rakenteen vikasietoisuutta kannattaa testata mahdollisimman monella eri tavalla. Simulaatioharjoituksissa opiskelijat tutkivat, miten ideaalisen rakenteen toiminta muuttuu, kun rakenteeseen lisätään ilmavuoto tai kosteuslähde tai jokin sen ainekerroksista on yllättäen kastunut viistosateessa tai vesivahingon yhteydessä.

Fysikaaliset tarkastelut antavat suunnittelulle vankan perustan. Uudisrakentamisessa ne auttavat jo ennakolta välttämään riskirakenteita. Kun vanhaan rakenteeseen tehdään muutoksia, sen lämpö- ja kosteustekninen toiminta muuttuu. Rakennusfysikaalisen suunnittelun avulla voidaan varmistaa, ettei rakenteen toiminta ainakaan heikkene muutostöiden vuoksi. Jos kuntotarkastuksen yhteydessä havaitaan kosteusvaurio, on vaurioon johtaneet fysikaaliset ilmiöt tunnistettava ja korjattu rakenne suunniteltava sellaiseksi, että kyseiset ilmiöt eliminoituvat.

Kehittyivätpä rakennusaineet ja rakenteelliset ratkaisut tulevaisuudessa millaisiksi hyvänsä, fysikaalisten periaatteiden soveltamiskyky on keskeinen ja pysyvä osa rakentajan ammattitaitoa.

Lämmöneristeen läpäisevän betonikannaksen aiheuttama kylmäsilta. Simulaation tuloksena saadaan rakennusosan U-arvo ja kylmäsillan viivamainen lisäkonduktanssi. Kuva tarjoaa lisäksi opiskelijalle rautaisannoksen lämmönjohtumisteoriaa: kylmäsilta kerää lämmön virtausviivoja itseensä ja kasvattaa niiden lukumäärää, ja lämpö siirtyy kohtisuoraan lämpötilan tasa-arvopintoja vastaan. Laskennassa on käytetty COMSOL Multiphysics -ohjelmaa.

Rakennusfysiikka on soveltavaa kannattaa testata mahdollisimman monella eri tavalla. Simulaatioharjoituksissa opiskelijat tutkivat, miten ideaalisen rakenteen toiminta muuttuu, kun rakenteeseen lisätään ilmavuoto tai kosteuslähde tai jokin sen ainekerroksista on yllättäen kastunut viistosateessa tai vesivahingon yhteydessä.

Fysikaaliset tarkastelut antavat suunnittelulle vankan perustan. Uudisrakentamisessa ne auttavat jo ennakolta välttämään riskirakenteita. Kun vanhaan rakenteeseen tehdään muutoksia, sen lämpö- ja kosteustekninen toi-

minta muuttuu. Rakennusfysikaalisella suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei rakenteen toiminta ainakaan heikkene muutostöiden takia. Jos kuntotarkastuksen yhteydessä havaitaan kosteusvaurio, on vaurioon johtaneet fysikaaliset ilmiöt tunnistettava, ja korjattu rakenne suunniteltava sellaiseksi, että kyseiset ilmiöt eliminoituvat.

Kehittyivätpä rakennusaineet ja rakenteelliset ratkaisut tulevaisuudessa millaisiksi hyvänsä, fysikaalisten periaatteiden soveltamiskyky on keskeinen ja pysyvä osa rakentajan ammattitaitoa. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 77

77

28.05.2015 10:56:08

Teksti: Gunnar Åström, tekninen johtaja, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Uudet määräykset ja RIL-ohjeet rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastamiseen Rakennusten sortumat ovat osoittaneet, että suunnittelu- ja rakentamisprosessissa sekä ylläpidossa on tehty pahoja virheitä. Uusi laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista on luotu turvallisuuden parantamiseksi. RILin 269-2015 Rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje toimii käytännön työkaluna sekä oma-aloitteisessa että lakisääteisessä tarkastuksessa.

Turvallinen ja toimiva rakennus luodaan ensisijaisesti suunnittelun ja toteutuksen keinoin. Rakennuksen ikääntyminen, käytön kulutus sekä mahdollisesti piilevät suunnittelu-/toteutusvirheet ja viat edellyttävät kuitenkin turvallisuuden ylläpidon kannalta rakennusten kantavien rakenteiden systemaattista ja säännöllistä tarkastusta ja seurantaa. Tämä koskee erityisesti normaalia suuremman riskitason omaavia rakennuksia eli suuria yleisötiloja, joissa on vaativia rakenteita. Onnettomuuslautakunta onkin useassa raportissaan ehdottanut systemaattista ja säännöllistä tarkastustapaa korkean riskitason rakennuksille.

Uusi laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista astui voimaan 15.4.2015. Lakia sovelletaan rakennuksiin, joita käytetään urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan, kaupan palvelujen tarjoamiseen tai muuhun vastaavaan

78

kokoontumiseen taikka eläinsuojana. Lisäksi rakennuksen pitää täyttää tietyt rakennuksen kokoon ja kattokannattajien pituuteen liittyvät kriteerit.

Uuden lain lisäksi maankäyttöja rakennuslaissa (MRL) tarkennettiin rakennuksen omistajan velvollisuutta seurata kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden kuntoa (MRL 166 §, 5. mom., lisäys 1.4.2015). Jo tätä ennen omistajan on pitänyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaan huolehtia siitä, että lain vaatimukset koskien rakennuksen turvallisuutta ja terveellisyyttä täyttyvät (MRL 166 §, 2. mom.).

Lain mukaan arviointi tehtävä kerran

Lakisääteisen arvioinnin pääkohdat ovat (ks. kuva 1): Arviointivelvoite koskee rakennuksia, joita käytetään: urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajantoimintaan, kauppatoimintaan tai muuhun vastaava kokoontumiseen

tai o eläinsuojana ja joiden laajarunkoinen osa on kooltaan yli 1000 neliötä ja kantava rakenne jänneväliltään vähintään 15 m (paikalla tehty) tai 18 m (tehdasvalmisteinen) tai o maneeseina, joissa pätee edellä mainittu jännevälikriteeri, mutta ei pinta-alakriteeri.

• Lakia ei sovelleta rakennuksiin, joiden kantavia rakenteita koskevien rakennesuunnitelmien ja kantavien rakenteiden toteutuksen vaatimustenmukaisuus on varmistettu erityismenettelyssä tai ulkopuolisessa tarkastuksessa tai muulla vastaavalla tavalla, joka täyttää lain arviointivelvoitteen vaatimukset.

• Mikäli rakennus kuuluu lain piiriin, tulee omistajan huolehtia, että rakennuksen laajarunkoisen osan rakenteellinen turvallisuus on arvioitu asiantuntijan toimesta. Arvioinnin tulee kohdistua kantavuuden kannalta keskeisiin raken-

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 78

28.05.2015 10:56:08

teisiin. Laki edellyttää tämän arvioinnin vain kerran.

• Arvioinnin aikaraja riippuu rakennushanketyypistä: se on tehtävä neljän vuoden sisällä, jos rakennuksen rakennesuunnittelusta, rakentamisesta ja rungon toimituksesta ovat vastanneet toisistaan riippumattomat tahot ja kahden vuoden sisällä, jos suunnittelusta tai rakentamisesta ovat vastanneet toisistaan riippuvaiset tahot tai on vastannut runkotoimittajasta riippuvainen taho.

• Arviointityö tuottaa arviointitodistuksen, jossa on omistajalle toimenpide-ehdotuksia rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi – välittömiä sekä liittyen seurantaan ja ylläpitoon. Välittömän vaaran uhatessa arvioijan tulee ilmoittaa asiasta myös viranomaisille, joka voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin (esim. käyttökielto, korjausvaatimus, purkuvaatimus).

• Rakenteellista turvallisuutta seurataan ja ylläpidetään erikseen laaditun käyttö- ja huolto-ohjeen

avulla ja siinä määritetyillä toimenpiteillä.

• Rakennuksen omistajan on esitettävä arviointitodistus sekä ajantasainen käyttö- ja huolto-ohje viranomaiselle tämän pyynnöstä.

• Arviointi kohdistuu rakennuksiin, joille on myönnetty rakennuslupa ennen lain voimaantuloa eli 1.4.2015.

Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa viranomaisille oikeuden vaatia rakennuksen turvallisuuteen liittyviä kuntotutkimuksia ja korjauksia, jos epäillään kunnossapitovelvollisuuden laiminlyöntiä tai rakennuksen käytöstä on turvallisuudelle ilmeistä vaaraa. Hän voi määrätä rakennuksen korjattavaksi, purettavaksi tai kieltää sen käytön, jos siitä on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle (MRL 166 §, 2. mom.).

Vaikka viranomainen ei osallistuisi tarkastuksiin, viranomaisilta on mahdollista saada tarkastettavaan kohteeseen liittyvää tietoa, kuten suunnitteluasiakirjoja.

Rakennuksen pääasiallinen käyttö: Urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toiminta, kaupan palveluja tai muu vastaavaa kokoontuminen, eläinsuoja.

JA

Tila >1000 m2 tai maneesi

L >15 m (paikalla tehty) tai L>18 m (tehdasvalmisteinen)

Onko rakennesuunnitelmat ja toteutus varmistettu erityismenettelyssä tai ulkopuolisessa tarkastuksessa tmv. tavalla, joka täyttää lain arviointivelvoitteen vaatimuksia?

Ei

On

Ei tarvita arviointia

Asiantuntijan arviointi rakenteellisesta turvallisuudesta Arviointitodistus omistajalle: - Kannanotto mahdolliseen sortumavaaraan - Toimenpideohjeita rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi - Täydentävää tarkastus ymv., jos tarpeen Käyttö- ja huolto-ohje (omistajan velvollisuus)

Oma-aloitteisen tarkastuksen vastuu suuri

Jos rakennus ei kuulu lakisääteisen tarkastuksen piiriin, tulee rakennuksen omistajan itse arvioida rakennuksen riskitasoa ja tarkastuksen tarvetta. Tällaisia rakennuksia ovat esimeriksi laajarunkoiset hallit, jotka eivät ole yleisökäytössä, joiden koko alittaa tuhat neliötä, joiden jännevälit alittavat lain jännevälirajat tai joiden riskitasoluokka muuten voidaan pitää korkeana.

Syitä tarkastuksiin ovat mm. seuraavat: • Muualla tapahtunut vahinko tai muualla tehdyissä tarkastuksissa todetut samantyyppisen rakennuksen tai rakenteiden rakentamisprosessissa havaitut puutteet.

• Yleisesti käytetty rakenneratkaisu on todettu tutkimuksin, käytännön kokein tai tapahtuneen sortuman perusteella sietävän huonosti tiettyjä olosuhteita.

• Rakennuksen suunnittelussa käytetyn rakenteen suunnitteluohjeissa (esim. mitoituskaavoissa) on todettu varmuutta ja riskitasoa heikentävä virhe.

• Rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut, ja sen johdosta esim. kuormat voivat olla ovat suunniteltua korkeammat (ripustukset, koneet).

• Rakenteen kuluminen tai normaali ikääntyminen edellyttää niiden tarkastusta, mahdollisesti myös kuntotutkimuksen keinoin.

Jos on välitön vaara Ilmoitus välittömästi omistajalle ja viranomaisille: - Mahdollinen käyttökielto - Korjaus - Purku

Kuva 1. Lakisääteisen rakenteellisen turvallisuuden arvioinnin pääkohdat.

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 79

79

28.05.2015 10:56:08

RILIN UUSI OHJE TOIMII TYÖKALUNA LAKISÄÄTEISESSÄ JA VAPAAEHTOISESSA TARKASTUKSESSA RILin uusi julkaisu RIL 269-2015 Rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje on käytännön työkalu sekä oma-aloitteisessa että lakisääteisessä tarkastuksessa. Julkaisun määrittelemä rakenteellisen turvallisuuden tarkastusmenettely sisältää muun muassa ohjeita menettelyn piiriin kuuluvien rakennusten määrittelyyn, tarkastustyön tilaamiseen ja ohjaukseen, tarkastuksen käytännön toteuttamiseen sekä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen laadintaan (kuva 2).

Julkaisun lisäksi julkaisun nettisivulta löytyy excel-työkalu (ks. www.ril.fi, julkaisut), jonka avulla tarkastus toteutetaan, dokumentoidaan ja raportoidaan. Myös kantavien rakenteiden käyttö-

ja huolto-ohjemalli on saatavilla excel-tiedostona.

Tarkastuksen tuloksena arviointitodistus

Toimenpiteiden laajuus ja tarkkuus valitaan rakennuksen ominaisuuksien perusteella tapauskohtaisesti. Kustannustehokkuuden saavuttamiseksi keskitytään kantavuuden kannalta oleellisimpiin rakenteisiin ja liitoksiin, erityisesti tehtäessä lakisääteisen arviointivelvoitteen mukaista tarkastusta. Riippuen muun muassa kohteen tyypistä ja ominaisuuksista, voidaan erottaa arviointivaiheessa tarkastustapana kantavien rakenteiden rajattua ja kohdennettua tarkastusta tai yleisempää yleistarkastusta.

Tarkastuksen tarpeen arviointi Lakivelvoite

Ei tarvita

Oma tarve

Normaalit ylläpito- ja huoltotoimenpiteet

Tarvitaan

Tarkastuksen hankinta ja organisointi Perustarkastus

Rakenteellisen turvallisuuden arviointi (lakivelvoite): Suunnitelmien tarkastus Kantavien rakenteiden kriittisten kohtien tarkastus (rajattu/yleistarkastus) Käyttö- ja huolto- ohjeet

Arviointitodistus

Erikseen tilatut muut tarkastukset

Tarkastuskirja Tulokset

Täydentäviä tarkastuksia Rakenteiden seuranta ja huolto käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti Seurantatarkastus

Kuva 2. Tarkastusmenettelyn sisältö, päävaiheet ja tulos.

80

Tarvittavat korjaukset Käyttörajoitus?

Tarkastusmenettelyn määrittelemä ensimmäinen tarkastus (perustarkastus) on rakenteiden asiantuntijan tekemä rakennusten kriittisten kantavien ja tarvittaessa ei-kantavien rakenteiden turvallisuuden tarkastus. Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää rakennesuunnitelmien ym. asiakirjojen ja kantavien rakenteiden tarkastamista kokonaisuutena. Tarkastustoimenpiteitä kohdistetaan erityisesti rakennekohtaisiin kantavuuden kannalta oleellisiin ja tunnettuihin kriittisiin kohtiin.

Kantavien rakenteiden rakennesuunnitelmien tarkastuksen ja paikan päällä tehdyn tarkastuksen tehtävänä on varmistaa, että rakennukseen vaikuttavat kaikki kuormat (tuuli, lumi, hyöty, omapaino ym.) siirtyvät kantavien pysty- ja vaakarakenteiden avulla turvallisesti perustuksiin.

Tarkastusten tule näin ollen keskittyä: yy rakennuksen rakenteelliseen toimintaan kokonaisuutena (kuormitukset, rakennemalli) yy erillisiin rakennekokonaisuuksiin (tuoteosatoimitukset) yy kantavien pystyrakenteiden kriittisiin kohtiin yy kantavien vaakarakenteiden kriittisiin kohtiin yy kriittisiin stabiloiviin rakenteisiin yy jatkuvan sortuman mahdollisuuden havaitsemiseen yy kriittisiin liitoksiin (suuret voimat, monimutkaisuus)

Rakennustekniikka • 2/2015

Koeversio.indd 80

28.05.2015 10:56:08

Lisäksi voidaan tarkastaa muut mahdollisesti riskillisenä pidettävät täydentävät rakenteet, esimerkiksi: lasirakenteet, katokset, ripustetut alakatot ja julkisivurakenteet.

Tarkastuksen tuloksena saadaan arvio rakenteellisesta turvallisuudesta toimenpidesuosituksineen (arviointitodistus). Mikäli kohteen arviointitasoinen läpikäynti ei anna varmuutta rakenteiden turvallisuudesta, voidaan tarvita täydentäviä tarkastuksia, kuten rakenteiden kuntotarkastuksia sisältäen kuntotutkimuksia.

Perustarkastuksen yhteydessä määritellään kantavien rakenteiden seurantatoimenpiteitä käyttöja huolto-ohjeiden muodossa (ellei jo ole olemassa). Lisäksi voidaan määritellä seuraavan varsinaisen asiantuntijatarkastuksen ajankohta (seurantatarkastus).

Kantavien rakenteiden tarkastuksen yhteydessä voidaan myös rekisteröidä muita rakenteisiin liittyviä epäkohtia (kosteus, home, lämpövuotoja, sisäilma- ja

paloturvallisuuspuutteita ymv.), vaikka ne eivät suoranaisesti kuulukaan tarkastuksen piiriin, mutta tästä on sovittu omistajan kanssa erikseen.

Tarkastajalla oltava laaja kokemus

Tarkastuksen työkaluna käytetään tarkastuskirjaa (kuva 3.), joka on saatavana excel-tiedostona. Tarkastuskirjan avulla tuotetaan arviointitodistus sekä käyttö- ja huolto-ohje.

Tarkastuskirjaan kerätään tarkastusprosessin eri vaiheessa tarkastukseen liittyvät kaikki tiedot, kuten kohteen perustiedot, tarkastuksen lähtötiedot sekä tarkastuksen tulokset.

Rakennuksen rakenteellisenturvallisuuden tarkastaa rakennustekninen asiantuntija. Hänellä pitää olla tehtävän hoitamiseen riittävä pätevyys (koulutus ja kokemus).

Tarkastajalla on oltava kokemusta paitsi rakennesuunnittelusta, myös kokemusta tarkastusten toimittamisesta sekä tarkastusmenettelysystematiikan asiantuntemus.

A. Yleistiedot B. Tarkastettavat kohdat ja tarkastustavat Tarkastuslomakkeiden laadinta

C. Tarkastuksen tulokset Täytetyt tarkastuslomakkeet Havainnot ja tulokset Suositukset, jatkotoimenpiteet

Arviointitodistus Kuva 3. Tarkastuskirjan sisältö.

Tarkastajan pitää toimia hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa, erityisesti omistajan, ylläpitohenkilöstön ja käyttäjien kanssa. Tarkastaja johtaa tarkastusta ja raportoi tuloksista eri osapuolille sovitun menettelyn mukaisesti.

Lakisääteisessä arvioinnissa asiantuntijalla täytyy olla ko. rakennuksen vaativuuden mukainen suunnittelijakelpoisuus. Lain 2 §:n (arviointivelvollisuus) mukaan tarkastustehtävä edellyttää asiantuntijalta samaa kelpoisuutta, jota edellytetään vastaavan kohteen kantavien rakenteiden suunnittelutehtävässä. Tämä tarkoittaa, että tarkastajalla pitää olla yleensä joko vaativan tai poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän kelpoisuus ko. kantavan rakenteen materiaalissa MRL 120 e § mukaisesti.

Asiantuntijan on saman pykälän mukaan osoitettava omistajalle kelpoisuutensa arviointitehtävään.

Aikaveloitus sopimuksen lähtökohtana

Tarkastustoimenpide tilataan yleensä aikaveloitusperiaatteella ja tarkastajan antaman vaihe- ja tuntiarvion pohjalta. Tarkastuksen tulee edetä vaiheittain, jolloin omistaja ja tarkastaja arvioivat tilanteen saatujen tulosten perusteella ja sopivat yhdessä seuraavista toimenpiteistä. Tarvittaessa tarkastusten yhteydessä hankitaan lisätietoa rakenteista.

On tärkeää sopia ennen työn aloittamista, toimitaanko tarkastuksessa rakennuksen lakisääteisen arvioinnin ”minimipuitteissa” vai sisältyykö toimeksiantoon laajempi tarkastus.

Tarkastuksen alussa tai jo sopimusvaiheessa on syytä laatia työmäärä- ja kustannusarvio, jossa eritellään omina kohtinaan eri työvaiheet, raportointi ja matkat. ■

2/2015 • Rakennustekniikka

Koeversio.indd 81

81

28.05.2015 10:56:09

tu A on ote COny me t A rkk KO i !

AKO-seinä – valmiiksi asennettuna.

KIVISEINÄT

Kukonkankaantie 8, Hollola • ako@rakennusbetoni.fi • 03 877 200 • www.rakennusbetoni.fi Koeversio.indd 82

28.05.2015 10:56:11

RILin jäsenille kattavat jäsenedut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on valtakunnallinen puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoituksena on edistää hyvää suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotapaa sekä rakennusalan asiantuntijuuden kehittymistä Suomessa. Vuonna 1934 perustetun järjestön jäsenistö koostuu yli 6 400:sta rakennus-, yhdyskunta-, ympäristö- ja kiinteistöalan diplomi-insinööristä, tekniikan lisensiaatista ja tohtorista sekä teekkarista.

Alan parhaat ammattiuutiset ja niiden verkkopalvelut ■■ Jäsenetulehtinä kaikille Rakennuslehti, Rakennustekniikka ja eRakennusinsinööri ■■ Varsinaisille jäsenille lisäksi Tekniikka&Talous, teekkareille sama sähköisenä ■■ Talentumin, Sanoma Median ja SAFAn lehtiä -30... -50 %:n alennuksella ■■ Betoni-, Teräsrakenne- ja PUU-lehdet ■■ RIL-TEK yhteisjäsenten Talouselämän tilaukset Ammattitaidon kehittäminen: ■■ Tekniikkaryhmien tapahtumat, ekskursiot ja muu toiminta ■■ Täydennys- ja pätevöityskoulutus, jäsenille alennetut hinnat RILin järjestämistä koulutustilaisuuksista ■■ Julkaisutoiminta, jäsenille RILin julkaisuista -20 % (itse maksaville), nuorille jäsenille alennus -50 %

Tulevaisuuden rakentajien tukeminen: ■■ Harjoittelu- ja diplomityöpalkkasuositukset teekkareille ■■ Apurahat teekkareiden ulkomaan harjoitteluun ■■ Apurahat DI-tutkinnon 1. vaiheen erinomaisesti suorittaneille ■■ Apurahat hyvin opinnoissaan menestyneille valmistuneille ■■ Mentorointi vastikään valmistuneille Turvan antaminen työelämässä: ■■ Palkat ja palkkatilastot ■■ Työsuhdejuridinen neuvonta ■■ Vastuu- ja oikeusturvavakuutus toisen palveluksessa oleville ■■ RILin neuvottelemat edulliset ryhmävakuutukset www.if.fi/ril ■■ Työttömyysturva erillistä maksua vastaan IAET-kassassa ■■ Työttömyysturva erillistä maksua vastaan AYT-kassassa

Alan osaamisen esille tuonti: ■■ Vuosittain myönnettävä RIL-Palkinto ■■ Vuoden rakennusalan diplomi-insinööri ■■ Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmän myöntämä Vuoden Silta -palkinto ■■ Sillanrakennuksen erikoispalkinto joka toinen vuosi Sosiaalinen kanssakäyminen ja vapaa-aika: ■■ Alueelliset joulu- ja kesäglögit, golf, tennis, suunnistus, regatta...

■■ Ikäryhmien eli RIL-Nuorten ja RIL-Senioreiden toiminta ■■ Alueosastojen ja teekkareiden tapahtumat ■■ Valtakunnalliset kevät- ja syyskokoukset ■■ Vierumäen huvila

Katso tarkemmat tiedot: www.ril.fi/fi/jasenyys/jasenedutja-palvelut.html

2/2015 • Rakennustekniikka

i.fi Koeversio.indd 83

83

28.05.2015 10:56:13

INTELLIGENT BUILT

ENVIRONMENT FOR LIFE MAY 30 – JUNE 3, 2016 TAMPERE FINLAND

SUBMIT YOUR ABSTRACT BY JUNE 15th www.wbc16.com Koeversio.indd 84 1 wbc raktek0515.indd

CALL FOR PAPERS

28.05.2015 18.5.2015 10:56:13 13:08:12

RAKENNUSTEKNIIKKA 2/2015

3:08:12

Koeversio.indd 85

28.05.2015 10:56:13