

![]()


Olen valinnut tähän portfolioon kymmenen opettavaisinta jamieleenpainuvintatyötä,joitasaintehdäSaskyIkaalisten käsi-jataideteollisuusoppilaitoksenrakennusrestauroinnin osastollaopiskellessanivuosina2024ja2025.
TUTKINNOT
Rakennusrestaurointialanartesaani
SASKY,Ikaalinen,2024–2025
Rakennusinsinööri(AMK)
TAMK,Tampere,2020–2024
Kelloseppä
Kelloseppäkoulu,Espoo,2003–2006
TYÖKOKEMUS
VertexSystems
Tampere,2022–2023
VertexBD-mallintaja
Tampereenammattikorkeakoulu
Tampere,2021–2022
Insinöörimatematiikanvertaisohjaaja
ArminStromAG
Biel,Sveitsi,10/2009–12/2019
Kelloseppä
KIELITAITO
suomi:äidinkieli
englanti:erittäinhyvä(C2)
ruotsi:hyvä(B2,Valtionhallinnonkielitutkinnonmukainen hyväkirjallinenjahyväsuullinen)
saksa:kohtalainen

Ikkunoiden kunnostus on keskeinen taito rakennusrestauroijalle. Olen kunnostanut vanhoja ikkunoita jo aiemmin, mutta kouluaikana opin purkamaan ikkunan puitteen, tekemään vaativiakin puukorjauksia ja oikaisemaankierojapuitteita.Ikkunoitairrotettaessapuitejakarmimitattiin ja kunnostuksen työvaiheet dokumentoitiin. Ikkunoille tein aina vauriokartoituksen, kustannusarvion ja korjaussuunnitelman ennen työhön ryhtymistä.
Restauroinnissakäytinainoastaanperinteisiämateriaaleja:pellavaöljykittiä ja pellavaöljymaalia. Vanhat metalliosat puhdistin ja maalasin asiakkaan toiveenmukaan.Joihinkinikkunoihinsekoitinasiakkaantarvitsemanmaalin pigmenteistä ja vernissasta, osaan käytin valmiita maaleja eri valmistajilta. Perinteisten käsityökalujen lisäksi käytin myös sähkötyökaluja, kuten alajyrsintä, vannesahaa, taso- ja oikohöylää sekä pöytäsirkkeliä. Koneiden ansiostatyöonnopeaajakustannustehokasta.
Tein opiskeluaikana ikkunakunnostusta myös muutamalle omalle asiakkaalle, mistä sain arvokasta käytännön kokemusta hinnoittelusta, ajankäytöstä ja asennuksesta. Asennuksen yhteydessä korjasin myös karmejajaannoinhoito-ohjeitatulevaisuuttavarten.Ikkunakunnostuksessa minuakiehtoose,mitenvähilläuusillamateriaaleillaikkunaonmahdollista korjata uuden veroiseksi sekä parantaa vanhan rakennuksen energiatehokkuutta,ulkonäköäjaasumismukavuutta.







Hirsityöt aloitimme opiskelemalla hirsirakentamisen historiaa ja teoriaa. Harjoittelimme moottorisahan käyttöä sekä salvosten ja hirsivarausten tekoa.Moottorisahanlisäksikäytimmemyösperinteisiähirsityökalujakuten kuorimarautaa, telsoa, piilukirvestä ja hirsivaraa. Hirsityöt vaativat kolmiulotteistahahmotuskykyäjarohkeuttatarttuatoimeen.
Teimmetyöparinkanssakukkalaatikonpelkkahirsistä,jolloinolimahdollista kokeilla käytännössä kaikkia hirsirakentamisen työvaiheita: hirren kuorimista, piiluamista, varausten tekemistä ja kokonaisuuden saamista tukevaksijasuoraksi,muttasiltipurettavaksi.
Myöhemmin kengitimme luokan kanssa harjoituskohteessa 1900-luvun alun talon kuistin alimmat hirret ja tein samassa kohteessa myös pintapaikkoja talon hirsirunkoon sekä osallistuin oviaukon täyttämiseen hirsipaikoilla.







Tein alkuvuodesta 2024 keittiöremontin 1950-luvulla rakennettuun kerrostaloasuntoonTampereellasäilyttäenmahdollisimmanpaljonvanhaa.
Kaappien rungot olivat säilyneet, mutta jossain vaiheessa ovet oli korvattu lastulevyovilla. Alkuperäiset kaappirungot paikkasin, hioin ja maalasin valkoisellaalkydimaalilla.
Sahasinkoivuvaneristaovet,joihinjyrsinhuulloksetjapyöristykset.Vetimet ja muut yksityiskohdat, kuten laatikoiden sisukset, tein massiivikoivusta. Tein myös yhden uuden laatikon puuttuvan tilalle. Ovien alkuperäinen väri löytyi osittain säästyneestä laatikon etulevystä ja sävytin maalin samalla värillä. Olen tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, miten vähällä uudella materiaalillaolimahdollistapalauttaaalkuperäistätunnelmaakeittiöön.






Pieni pärekatto tehtiin luokan yhteisenä työnä Amurin museokorttelin avoimissaovissa,jossatyönäytöksenohellaesittelimmevierailijoillekoulua ja rakennusrestaurointialaa. Rakensimme koululla lautarungon ja valmistelimmepäreettapahtumaavarten.
1960-luvulle asti yleisen pärekaton tekeminen on tärkeä taito perinnerakentajalle, sillä pärekaton käyttöikä on vain muutamia kymmeniä vuosia,jonkajälkeenkattoonuusittava.







Rajaportin saunan kalkitus Tampereen Pispalassa on ollut osastomme perinteinenjokavuotinentyöjopitkään.Kalkitustehdäänmuutamanpäivän aikanaensimmäisenvuodenopiskelijoidentoimesta.Työontehtäväoikeilla menetelmillä ja materiaaleilla, sillä Rajaportin sauna on rakennusperintölaillasuojeltu.
Pääsin tekemään kaikkia työvaiheita: suojaamaan puuosia, pesemään pintoja,kiinnittämäänirronneitatiiliä,täyttämäänhalkeamia,sekoittamaan kalkkia ja kalkitsemaan seiniä ja kiuasta. Kalkki voimakkaasti emäksisenä yhdisteenä vaatii suojavaatteita, joten työ tehtiin kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.Työopettiisossaryhmässätoimimistaahtaassatilassa.







Kolmiorimakatteen teko oli näyttötyöni, jossa suunnittelin Pälkäneellä sijaitsevan 1950-luvun saunan huopakaton ja aluslaudoituksen korjaustyön, hankin tarvittavat materiaalit ja toteutin työn yhdessä luokkakavereiden ja opettajan kanssa. Tilasin materiaalit työmaalle ja työ toteutettiin viikon aikana vaihtelevalla kokoonpanolla loppuvuodesta 2024. Työ poikkesi monipuolisuudessaan kaikista muista, sillä sain suunnitella paitsi teknistä toteutusta, myös kuljetuksia, telineitä, työkaluja, materiaalienmenekkiäjaruokahuoltoa.
Suunnittelin uuden vihreän kolmiorimakatteen vanhan valokuvan ja Museoviraston korjauskortin sekä opettajalta saatujen vinkkien pohjalta. Osaa suunnitelmista muutettiin työn edetessä, sillä kaikkia kattorakenteiden ja eristeiden vaurioita ei ollut mahdollista ennakoida.
Pysyimme melko hyvin aikataulussa, vaikka lopussa jouduimmekin kaikki venymään. Katosta tuli upea ja hyvän työporukan kanssa vietetty aika jätti paljon hyviä muistoja. Tämän kokemuksen ansiosta uskallan toteuttaa huopakattoprojektejatulevaisuudessakin.







Peltikuorisenlämmitysuuninelipönttöuuninmuurausoliodotettuharjoitus, jonka tein yhdessä työparin kanssa. Työhön kuului vanhan pönttöuunin purkaminen sekä uuden rakentaminen samoihin kuoriin, mutta yläliittymällä aiemman alaliittymän sijaan. Liittymän vaihdoksen vuoksi uunin rakenne muuttui merkittävästi. Apuna oli vanhoja piirustuksia, joista pystyi katsomaan vinkkejä, mutta varsinainen suunnittelu tapahtui työn edetessä. Lisäksi meille oli annettu aikataulu, jossa tuli pysyä. Jokainen kerrosdokumentoitiinjakirjoitintyöstäraportin.
Teimme työnmahdollisimmanhuolellisesti, kuinoikean uunin,vaikkatämä eitullutkaankäyttöön.Kiinnitinerityistähuomiotasavukanaviensileyteenja sulaviin muotoihin sekä tiiveyteen ja uunin suoruuteen, jotka ovat kaikki hyvän ja toimivan uunin ominaisuuksia. Tiilet muotoiltiin vasaralla lohkomalla ja kulmahiomakoneella leikaten. Harjoitustyö tutustutti savilaastiin, tiileen, muuraamiseen ja uunin suunnitteluun. Minua ilahdutti se, että työssä ei syntynyt käytännössä lainkaan jätettä. Käytimme työssä paljon käytettyjä tiiliä ja seuloimme vanhaa savilaastia. Savilaastin kanssa työskentely herätti kiinnostuksen myös savirakentamista, -rappausta jamaalaustakohtaan.






Hämeenkyrössä Osaran maaseutuopetusyksikössä sijaitsee Mattilaniminen 1920-luvun hirsitalo, jota rakennusrestaurointialan opiskelijat ovat saaneetrestauroidajovuosienajanharjoitustyönä.Vuonna2024projektioli edennytsisätiloihinjaaloitimmelattioidenteonlisäksiovienkunnostuksen.
Sain kunnostettavakseni talon alkuperäiset ulkopariovet, jotka olivat huonossa kunnossa. Tutkin vanhat maalikerrokset ja tein korjaussuunnitelman. Rakennuksen pääovet tulevat olemaan kovalla käytöllä,jotenhalusinovistapaitsisiistit,myöstoimivatjakestävät.
Purin oven täysin osiin, korjasin vaurioituneet kohdat ja palautin alkuperäiset puupeilit näkyviin. Toinen ovista oli niin kiero, että oikaisin pystypuut kostuttamalla ja taivuttamalla. Hajonneet lasit vaihdoin uusiin ja sovitin oviin mahdollisimman huomaamattomasti uuden lukkorungon tulevaisuuden käyttöä ajatellen. Vanhat salvat ja ovenpainikkeet kunnostettiin ja sovitettiin takaisin paikalleen. Ovien väriksi valittiin talon tyyliin sopiva tumman vihreä pellavaöljymaali, joka on jossain vaiheessa ollut oven väri. Toisen oven yläkulmaan jätin näkyviin pienet väriportaat kertomaan ovien pitkästä ja värikkäästä historiasta. Kunnostin myös ovien karmit,säädinsaranatjateinuudenkynnyksenlahonneentilalle.






Maaliskuussa 2025 opiskelin kuukauden ajan Vindelnissä Ruotsissa rakennusrestaurointia ja ruotsin kieltä sekä kulttuuria paikallisen kansalaisopiston byggnadsvård-osastolla. Byggnadsvård tarkoittaa kirjaimellisesti rakennushoivaa ja koulussa keskityttiinkin raskaampien rakennustöiden sijaan kunnossapitoon, kuten tapetointiin, perinnemaaleihinjaikkunoidenkunnostukseen.
Tutustuin paikalliseen rakennuskulttuuriin ja alan ihmisiin. Painoimme tapettia, taoimme rautaa, vuolimme käyttöesineitä, työstimme hirsiä käsityökaluilla, sahasimme lautaa kenttäsahalla ja teimme monenlaisia perinteisiä käsitöitä. Kokemus oli hieno ja sain kaivattua varmuutta ruotsin kieleen.









Koulutussopimusjaksolla rakennuskulttuurikeskus Piirulla keväällä 2025 pääsin hieman suuremmalle työmaalle, kun kunnostin työparin kanssa viiden 1940-luvun tyypillisen lautaverhoillun pienkerrostalon eteläpäätyjen julkisivut. Korjaus tehtiin kustannustehokkaasti ja materiaalia säästäen korjaamallavainvaurioituneetkohdat.
Työ tehtiin käyttämällä monitoimityökaluja, joilla vaurioituneet laudan päät poistettiin purkamatta koko verhousta. Samalla tarkistin koolauksen ja eristeen kunnon. Lopuksi poistetun kohdan tilalle sovitettiin paikkapala, jokanaulattiinpaikalleen.Näintoimimallaolimahdollistasäästääjopa80% puumateriaalia,kunkorjasimmevainlahotkohdat.
Tein samalla tutkimusta alueesta, jälleenrakennuskauden rakennustavasta jajulkisivuista.Käytinkeräämäänimateriaaliajakokemusta”Erikoistuminen taideteollisuusalalla” -raportin laatimiseen. Opin itse työmenetelmän lisäksi työmaalla toimimisesta, henkilönostimen käytöstä, aikataulutuksesta,kustannusarviontekemisestäjaryhmässätoimimisesta. Saintyöskennellämyöshyvineritaustoistatulleidenihmistenkanssa.







