Uutta hyvinvointityötä sivistystoimialalla

Raision sivistystoimialalla on viime vuosina panostettu hyvinvoinnin kehittämiseen. Raisio on osallistunut syksystä 2018 lähtien Erasmus-ICLOprojektiin, jonka tavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja oppimisen kehittäminen.

Koulujen arkeen on tärkeää sisällyttää toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten elämäntaitoja ja osallisuutta. Kouluyhteisön hyvinvoinnin rakentaminen ja toimiva vuorovaikutus nähdään tärkeänä opetussuunnitelman perusteissa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa korostetaan yhteisöllisyyden merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Yhteisöllisyys tarkoittaa, että kouluyhteisön hyvinvoinnista ovat THL:n kouluterveyskyselyn 2019 kuntakohtaiset tulokset kertovat Raision osalta hyviä, mutta myös huonoja uutisia. Oppilashuollon ja koulussa toimivien perhepalvelujen resursseja on lisätty viime vuosina. Sekä ala- että yläkoululaiset raportoivat myönteisinä muutoksia vuoden 2017 kyselyyn nähden, että heidän aiempaa helpompi tavoittaa koulun aikuinen, jolle puhua. Lapset myös kokevat opettajien olevan aiempaa vastuussa kaikki kouluyhteisön jäsenet. Kouluyhteisön toimiva vuorovaikutus ja oppilaiden osallistuminen koulun toimintoihin voivat suojata monilta ongelmilta ja tukea opiskelutaitoja.

Suomessa on hankerahalla kehitetty hyvinvointityön työkaluja, esim. Rovaniemen hyvinvoinnin vuosikello. Vuosikellon teemoja ovat mm. itsetuntemus, tunnetaidot, kaveritaidot ja ristiriitojen ratkaisu sekä rentoutuminen ja rauhoittuminen. Raisiossa on kehitetty vastaavanlaista hyvinvoinnin työskentelyn mallia. Tarkoituksena on, että syksystä 2020 lähtien esija perusopetuksessa sekä lukiossa täsmennetään raisiolainen hyvinvointityön malli, jossa hyvinvoinnin vuosikello -tyylinen rytmitys on osana työtä. Tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten elämänhallintaa, lisätä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koulussa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. kiinnostuneempia heidän asioistaan.

Myös huolta aiheuttavia muutoksia on havaittavissa. Kaikilla koulutuksen tasoilla opiskelevien lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään on laskenut, yläkoulussa ja lukiossa n. 8 %. Vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi kokee tulevansa aiempaa useampi, alakoulussa (5,4 % > 7,5 %) ja yläkoulussa (4,1 > 6 %). Kiusaaminen on sen jälkeen pahentunut, kun alakoululainen on kertonut asiasta koulun aikuiselle (18,6 % > 22,9 %).

Kiusaamiseen ja ristiriitoihin aiotaan jatkossa puuttua restoratiivisen sovittelu

Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat nuorten elämästä

THL:n kouluterveyskyselyn 2019 kuntakohtaiset tulokset julkaistiin 2019 syksyllä ja koulukohtaiset vuoden lopulla.

Kysely tehtiin 4. ja 5. luokkalaisille, 8. ja 9. luokkalaisille, lukion 1. ja 2. luokkalaisille ja ammattiin 1. ja 2. vuotta opiskeleville. Perusopetuksen ja lukion vastaukset ovat varsin luotettavia, koska kaikki oppilaat vastasivat kyselyyn oppituntien aikana. Ammattiopistossa vastausprosentti oli runsas 30 % mikä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Lukiossa ja ammattiopistossa on myös muiden kuntien oppilaita, joten tulokset eivät kerro niiden osalta vain raisiolaisista opiskelijoista.

Tutkimustulokset löytyvät kokonaisuudessaan THL:n

sivuilta.

mallin avulla, josta on jo hyviä kokemuksia varhaiskasvatuksessa. Lukiossa sen sijaan kiusaaminen on lähellä nollaa ja tulos on aiempia tuloksia parempi.

Peruskoululaisilla korostuu läheisen ystävän puuttuminen aiempaa useammin. Kavereita lapsilla on, mutta läheistä ystävää ei.

Alakoululaisten kokemus vaikeuksista lukemisessa, laskemisessa ja kirjoittamisessa on lisääntynyt (4,3 % > 6,1 %). Yläkoululaisten kokemat oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet (37,6 % > 42,8 %). Tulos sisältää myös eriteltyinä useita oppimisen ja opetuksen

MICHAEL ERHARDSSON & MOSTPHOTOS

seuraamisen indikaattoreita.

Tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt, mutta tilalle ovat tulleet nuuska ja sähkötupakka. Ammattikoulua käyvien poikien tupakointi on pysynyt suunnilleen samalla, joskin korkealla tasolla, mutta tyttöjen noussut. Myös nuuskan ja sähkötupakan käyttö on yleistä ammattikoulua käyvien tyttöjen ja poikien keskuudessa.

Yläkoululaisten alkoholin viikoittainen (3,5 > 5,6 %) ja myös humalahakuinen (8,6 % > 11,9 %) käyttö ovat lisääntyneet. Lukiolaisten (23,3 % > 18,5 %) ja ammattikoululaisten (35,3 % > 32,8 %) humalajuominen ovat puolestaan vähentyneet.

Kannabista kokeilleiden osuus ja kannabismyönteisyys ovat kasvaneet sekä tyttöjen että poikien keskuudessa kaikilla koulutustasoilla.

Raisiossa on valmistelussa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön suunnitelma, jossa on paljon toimenpide-ehdotuksia mm. varhaiskasvatukselle ja oppilaitoksille lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Suunnitelma tuodaan päätöksentekoon elokuussa 2020.

Lapsen taitojen kehitys – automaatio vai harjoittelun tulos?

Sekä että! Lapsella on luontainen tarve kehittyä. Lapsi kuitenkin välttää usein luonnostaan vaikealta tuntuvia tekemisiä ja ”en tykkää” voi kertoa taitojen puutteesta. On tärkeää, että vanhempi havainnoi lastaan huomatakseen lapsensa yksilölliset piirteet ja tukee häntä sopivalla tavalla harjoittelemaan vaikeitakin asioita ja löytämään vahvuuksiaan. Arka, hitaasti lämpiävä lapsi tarvitsee erilaista tukea kuin sosiaalisesti rohkea. Paikallaan viihtyvä lapsi tarvitsee tsemppausta liikkumiseen, jatkuvasti liikkeessä oleva tukea keskittymiseen.

Vanhemmat opettavat myös taidot hyvään, monipuoliseen arkeen, jossa tasapainossa ovat aktiivinen tekeminen, monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja palauttava toiminta. Jos arki on liian yksipuolista, normaalisti kehittyvällekin voi tulla kehityksellisiä haasteita. Lapsi kehittyy toimiessaan erilaisissa ympäristöissä ja osallistuen erilaisiin iänmukaisiin tekemisiin. Kotona lapsi oppii osallistumalla muun muassa päivittäisiin rutiineihin, kotitöihin, liikkumalla ja leikkimällä sisällä ja ulkona. Lapsi oppii tekemällä itse, vanhemman tuella.

Vinkkejä kehityksen tueksi:

Arjen suunnittelu ja tekeminen sekä liikkuminen: neuvokasperhe.fi

Hienomotorinen kehitys: raisio.fi/

sosiaali-ja-terveyspalvelut/ terveyspalvelut/kuntoutuspalvelut/ toimintaterapia

Kehitysvaiheet eri ikäkausina:

mll.fi/vanhemmille/lapsenkasvu-ja-kehitys

MUISTA NÄMÄ

1. MIETI JA SUUNNITTELE

Minkälaista on meille sopiva, monipuolinen ja tasapainoinen arki? Mihin asioihin lapsi tarvitsee tukeani? Mitä lapseni haluaa ja mitä hän tarvitsee?

2. TEE

Tarjoa mahdollisuuksia kokeilla ja osallistua. Anna tehdä itse aina kun mahdollista. Tehkää aluksi yhdessä!

3. ARVIOI

Oppimiseen kuuluu myös epäonnistuminen ja sotku. Mitä tehdään ensi kerralla toisin?