Pitkäkestoiset taloudelliset vaikutukset Huonosta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuvat vaikutukset eivät rajoitu vain muutamiin vuosiin vaan ovat erittäin pitkäkestoisia. Suurimpiin tulijaryhmiin kuuluvien irakilaisten ja somalien työllisyysaste on noin 23 prosenttia, kun se suomalaisten keskuudessa on lähes 70 prosenttia. Noin parikymmentä vuotta maassa olleilla irakilaisilla työllisyysaste on noussut vain 43 prosenttiin ja somaleilla 37 prosenttiin, mikä on vielä kymmeniä prosentteja alempi kuin kantaväestöllä. Paljon kuultu väite maahanmuuttajien työllisyyden nousemisesta lähelle kantaväestön työllisyyttä ei siis pidä paikkansa ainakaan suurimpien turvapaikanhakijaryhmien kohdalla.
hyväntekeväisyyteen ja sitä heikommaksi ihmiset tuntevat yleisesti elämänlaatunsa. Monikulttuurisuuden negatiiviset vaikutukset näkyvät myös omalta osaltaan rikollisuuden lisääntymisessä. Maahanmuuttajat ovat huomattavasti yliedustettuina rikosten tekijöinä ja esimerkiksi raiskauksista maahanmuuttajat tekevät noin kolmanneksen. Kohti etnisiä konflikteja Monikulttuurisuuden aiheuttama ihmisten välisen luottamuksen väheneminen on esiaste vakavimmille etnisille konflikteille. Monikulttuurisuus nähdään Suomessa usein juhlapuheissa rikkautena, mutta maailmalla monikulttuurisuus on taas yleisimpiä sisällissotien ja yhteiskunnallisten ristiriitojen syitä. Israelissa juutalaiset ja palestiinalai-
IKÄVAKIOIDUT TYÖLLISYYSASTEET VUONNA 2011 SYNTYMÄVALTION JA MAAHANMUUTTOVUODEN MUKAAN.
–1993
1994–2002 2003–2011 Yhteensä
Irak
43% 27% 14% 23%
Somalia
37% 26% 9% 23%
Viro
72% 65% 70% 69%
Ruotsi
74% 56% 50% 70%
Suomi - - - 68% Lähde: Suomen Perusta: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot
R AH VAS 3-4/2015
Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan hajoaminen
16
Maahanmuuton tuomat vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan taloudellisiin kysymyksiin. Kasvavalla monikulttuurisuudella on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan vakaudelle. Harvardin yliopistossa toimiva professori Robert Putnam on tutkinut sosiaalista pääomaa ja ihmisten välistä luottamusta erilaisissa yhteiskunnissa. Putnam vieraili syksyllä Suomessa ja kommentoi siirtolaiskriisin vaikutusta Suomelle: ”Suomessa ja muissa maissa korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.” Putnamin tutkimusten mukaan mitä monietnisempi on alue, sitä vähemmän ihmiset luottavat toisiin ihmisiin, sitä vähemmän ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan tai lahjoittavat rahaa
set ovat pysyvässä konfliktissa, Syyriassa ja Irakissa sunnit, shiiat, arabit ja kurdit eivät tule keskenään toimeen ja turkkilaisten ja kurdien kiristyneet välit ovat siirtolaisten myötä tuoneet konfliktin jo Euroopan kamaralle. Monikulttuurisuuden mallimaana pidetyssä Yhdysvalloissa rotusuhteet ovat koetuksella kuten Fergusonin ja Baltimoren rotumellakat osoittavat. Siirtolaisuuden myötä Lähi-idän etniset konfliktit rantautuvat Suomeen ja tulijoiden ja kantaväestön välille syntyy ristiriitoja, jota ajan kanssa johtavat vakavimmiksi konflikteiksi. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa on ollut jo laajempia maahanmuuttajamellakoita ja mikäli maahanmuuttovirtoja ei saada hallintaan, on vain ajan kysymys milloin Suomessa ollaan samojen ongelmien edessä.
Monissa Euroopan suurkaupungeissa on jo kaupunginosia, joissa valtaosa asukkaista on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Alueellisesti muutoksia voi tapahtua Suomessa hyvinkin nopeasti. Ennen siirtolaiskriisiä tehtyjen väestöennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista on vuonna 2030 vieraskielisiä noin neljännes. Päällä oleva siirtolaiskriisi voi hallitsemattomana aiheuttaa suomalaisten jäämisen vähemmistöön pääkaupunkiseudulla hyvinkin nopeasti. Minkälaiseksi väestölliseltä rakenteeltaan yhteiskunta voi sitten muuttua maahanmuuton myötä? Etelä-Afrikka on esimerkki, jossa eurooppalaistaustaiset ihmiset ovat merkittävä vähemmistö muuten afrikkalaisista koostuvassa yhteiskunnassa, jossa rikollisuus on korkeaa ja talous toimii heikosti. Israel taas on esimerkki valtiosta, jossa on merkittävä islamilainen väestönosa ja maan etniset ryhmät ovat jatkuvassa konfliktissa. Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa halutaan? Muuttoliikkeitä ja kansainvaelluksia on tapahtunut kautta aikojen, mutta niiden vaikutukset eivät ole olleet kovin positiivisia alueiden kantaväestöille. Eurooppalaisten muuttoliike Amerikan mantereelle oli katastrofi intiaanikansoille. Rooman valtakunnan romahduksen viimeistelivät kansainvaellukset. Käynnissä oleva laajamittainen maahanmuutto on kaikilla mittareilla mitattuna katastrofi Suomelle ja Euroopalle. Korkean elintason ja sosiaaliturvan eurooppalaisiin valtioihin riittää korkean väestönkasvun maista aina siihen asti kunnes eurooppalaiset järjestelmät romahtavat tai tulovirta pysäytetään kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa. Siirtolaisvirtojen kasvaessa suomalaisten ja eurooppalaisten on pian tehtävä valinta näiden vaihtoehtojen väliltä.
Muuttuva väestörakenne Laajamittaisesta maahanmuutosta puhuttaessa on ymmärrettävä, ettei kyse ole siitä, onko varaa auttaa pientä määrää hätää kärsiviä ihmisiä. Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan suuntautuvasta maahanmuutosta puhuttaessa puhutaan kansainvaelluksesta, joka muuttaa eurooppalaisten valtioiden väestörakenteita.
Kirjoittaja on Suomen Perusta -ajatuspaja toiminnanjohtaja. Lisää aiheesta Suomen Perusta -ajatuspajan teoksessa Siirtolaiskriisi – puheenvuoroja muuttoliikkeen syistä ja seurauksista.