Rahvas 3-4/2015

Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

3-4 / 2015

Maahanmuuttonumero

Julkaisija Perussuomalaiset Nuoret ry Mannerheimintie 40 B 56 00100 Helsinki www.ps-nuoret.fi ISSN 2323-6078 Päätoimittaja Sebastian Tynkkynen Avustajat Toni Ahva Simo Grönroos Aleksi Hernesniemi Daniel Kaartinen Suvi Karhu Petri Kivikangas Mikael Lith Tiina Palovuori Graafinen suunnittelu ja taitto Janne Turunen Kuvat Lehtikuva Sebastian Tynkkynen Suomen Uutiset Painopaikka Tammerprint Oy Ilmoitusvaraukset- ja hinnat: Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi 040 6532960

SISÄLTÖ Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Euroopan kohtalonhetket käsillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-6 Japanilaista mahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuuria. . . . . . . . . . . 7 Nuori perussuomalainen puhemies. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-10 Askel kohti järkevämpää yliopistopolitiikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Akateeminen maailma, minne menet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13 Mitä siirtolaisinvaasio merkitsee suomelle ja euroopalle . . . . . . 14-16 Karhun karjuntaa: Äärirajoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Perussuomalaisten Nuorten opintomatka Tanskaan. . . . . . . . . . 18-19 Kutkuttavaa jännitystä ja parasta seuraa Seinäjoen syyskokouksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20-23 Periaateohjelman uudistustyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Ahvan pakina: Opposition ”vaihtoehto” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Nepal - maailman huipulla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26-28 Mikä on SDU?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Kirja-arvostelu: Miksi minusta tuli kansallismielinen. . . . . . . . . . . . 30 Twitterissä sanottua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30-31 Mielipiteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

R AH VAS 3-4/2015

Perussuomalaisten nuorten suorat jäsenaloiteet. . . . . . . . . . . . . 32-34

2

PÄÄKIRJOITUS

HYVÄ LUKIJA,

Näistä tapahtumista kuitenkin aika vyöryy armottomalla vauhdilla poispäin, minkä vuoksi osalle ihmisistä vapauden ja itsenäisyyden merkitys on alkanut hämärtyä. Jonkun mielestä itsenäisyyttä ei enää edes ole, vaan se edustaa jopa nurkkakuntaisuutta ja menneisyyteen tuijottamista. Kuinka meidän tulisi ajatella itsenäisyydestä? Onko se suhteellinen käsite, jota tulee peilata omaan aikaan? Vai onko se jokin tarkasti määriteltävä olotila, johon on pyrittävä? Vastauksia on varmasti yhtä monta kuin kysyjiä.

Yhdysvalloissa vapauteen ja itsenäisyyteen suhtaudutaan eri tavalla kuin vaikkapa Suomessa. Maan itsenäisyysjulistuksessa muun muassa todetaan, että kansalla on milloin tahansa oikeus kumota hallitus, jos se koskaan alkaa toimia vastoin ihmisille kuuluvia oikeuksia: oikeutta elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun. Lisäksi aseenkanto-oikeus on kirjattu perustuslain toiseksi lisäykseksi, aseenomistusta pidetään kansalaisten turvana vapauksia rajoittavaa hallintoa ja terroria vastaan. Jussi Halla-aho on blogissaan kirjoittanut aiheesta osuvasti: ”Eurooppalaisessa vapaudessa perimmäiseltä olemukseltaan totalitaarinen hallinto suo kansalaiselle erilaisia oikeuksia. Jos kansalaisella on oikeuksia ja vapauksia, hänellä on niitä hallinnon armosta. - - Amerikkalaisessa katsannossa puolestaan hallinto on välttämätön paha, jolla on valtaa kansalaisten armosta.

Jos hallinto alkaa hyppiä silmille, siltä otetaan valta pois.”

Kun EU:ssa suomalaisten päätösvalta siirretään Brysseliin, on se väistämättä myös suomalaisten vapauteen ja itsenäisyyteen kajoamista. Perussuomalaiset Nuoret on ottanut linjakseen, että EUjäsenyys ei ole suomalaisille enää vaihtoehto. On saatu jo riittävä näyttö siitä, mihin EU tulee johtamaan. Edessä on kallis poliitikkojen leikkikenttä, jossa suomalaisilla on ainoastaan maksajan rooli.

Jos me emme päätä omista asioistamme, sen tekee joku muu. Itsenäisyyden puolustaminen ei ole eristäytyneisyyttä, vaan kansalle kuuluvien vapauksien varjelemista. Siinä ei ole mitään hävettävää – päinvastoin. Perussuomalaisina nuorina voimme olla ylpeästi suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen, suomalaisen kulttuurin ja Suomen kansan vapauksien puolustajia!

Aleksi Hernesniemi Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja

R AH VAS 3-4/2015

Usein, kun keskustellaan Suomen itsenäisyydestä, mieleemme tulevat talvi- ja jatkosotien urotyöt, joissa pieni Suomen kansa torjui totalitarismin vallan. Suomalaiset arvostivat vapauttaan ja he olivat valmiita myös antamaan henkensä sen vuoksi, että vapaus olisi tämän maan yllä myös jälkipolvien nautittavana.

3

Euroopan kohtalonhetket käsillä Teksti: Mikael Lith

R AH VAS 3-4/2015

E 4

urooppa on maailman kaikista maanosista se, joka on saavuttanut historiansa aikana korkeimman huipun niin tieteen, taiteen kuin kulttuurinkin saralla. Kiistämättömiä tunnusmerkkejä eurooppalaisen sivilisaation ainutlaatuisuudesta ovat muun muassa Akropolis-kukkula Ateenassa, Pyhän Pietarin kirkko Roomassa tai Westminster Abbey Lontoossa. 1600-luvulta lähtien maailman keskuksena toiminut Eurooppa menetti kuitenkin kahden suursodan seurauksena asemansa maailmanpolitiikan suunnannäyttäjänä Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle. Sittemmin maailman areenoilla Kiina, Intia ja muut Aasian nousevat valtiot ovat täyttäneet USA:n ja Venäjän

globaalin vaikutusvallan pienentymisen aiheuttamaa valtatyhjiötä. Maailmansotien aiheuttamat traumat saivat länsieurooppalaisissa yhteiskunnissa aikaan vahvan antikansallisen eetoksen, mikä näkyi myös siinä, että monet Keski-Euroopan maat rekrytoivat suuren joukon siirtolaisia työvoimaksi Pohjois-Afrikan maista ja Turkista. Vierastyövoiman rekrytointi loppui Länsi-Euroopan maissa maailman öljykriisin puhkeamiseen vuonna 1974. Ulkoeurooppalainen siirtolaisuus ei kuitenkaan pysähtynyt vierastyövoiman rekrytointistoppiin, vaan ei-eurooppalainen siirtolaisuus vain muutti muotoaan perhesyiden perusteella tapahtuvaksi maahanmuutoksi tai pakolaisuudeksi, joka on jatkunut tä-

hän päivään saakka massiivisessa mittaluokassa.

Suomea ja koko muuta Eurooppaa on koetellut tänä vuonna ennennäkemätön siirtolaistulva Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta. Marraskuun loppuun mennessä vajaat 900 000 henkilöä oli tullut EU:n alueelle laittomasti Välimeren poikki. Tätä nykyistä kehitysmaiden kansalaisten massamuuttoliikettä Eurooppaan voidaan hyvin perustein verrata niihin valtaviin kansainvaelluksiin, jotka tekivät lopun Rooman valtakunnasta 300-400-luvuilla. Valtavirtamedia ja monikulttuurisuusideologiaan sitoutuneet puolueet ovat halunneet käsitellä meneillään olevaa kriisiä pelkästään

70-80 % EU:hun tänä vuonna saapuneista laittomista maahanmuuttajista on ollut nuoria hyväkuntoisia miehiä, ketkä ovat jättäneet perheensä jälkeen lähtömaihinsa. Myös Suomeen tänä syksynä saapuneista turvapaikanhakijoista valtaosa on ollut nuorehkoja miehiä, joiden tunnusmerkkeihin ovat usein kuuluneet iPhone taskussa ja iso määrä käteistä rahaa lompakossa. Ennen kuin Tornion järjestelykeskus perustettiin turvapaikanhakijoiden rekisteröinnin mahdollistamiseksi Pohjois-Suomessa, moni turvapaikanhakija jatkoi lehtitietojen mukaan matkaansa Torniosta läpi Suomen haluamaansa kohteeseen omakustanteisesti.

Eräskin suomalainen taksikuski kertoi medialle turvapaikanhakijan todenneen hänelle ”Money no problem” taksimatkan maksamistapaa kysyttäessä.

Euroopan komissio on ennustanut, että vuoden 2017 loppuun mennessä Eurooppaan saapuu yhteensä 3 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Komissio on vakuutellut tämän suuren ihmisjoukon kasvattavan EU-maiden BKT:ta. Ilmeisesti komissio näkee kotouttamisteollisuuden pyörittämisen, joka saa tuottonsa veronmaksajien kukkarosta, olevan maanosamme uusi kasvuala. Todellisuudessa tämä kolmannen maailman ihmisvyöry tulee reväyttämään erityisesti Saksan ja Pohjoismaiden valtiontalouden alijäämäiseksi, kohottamaan terrorivaaraa ja kiihdyttävän jo vuosikymmeniä jatkunutta ulkomaalaisten eristäytymistä eurooppalaisten yhteiskuntien marginaaliin.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin lanseeraama tervetuloapolitiikka kaikille maailman pakolaisille on yksi keskeisimmistä syistä, miksi Eurooppaan suuntautuva laiton siirtolaisuus saavutti massiivisen kokoluokan tänä vuonna.

EU on epäonnistunut unionia tänä vuonna kohdanneen suuren siirtolaisvirran ennakoinnissa ja hallinnoinnissa. Unionin instituutioiden lähtökohtana on tässä maahanmuuttokriisissä ollut ensisijaisesti EU:hun laittomasti tulevien maahanmuuttajien etujen puolustaminen, eikä unionin ulkorajojen valvonta ja sisäisen turvallisuuden varmistaminen. Suurin virhe EU:n instituutioiden lähestymistavassa maahanmuuttokriisiin on ollut turvapaikanhakijoiden

R AH VAS 3-4/2015

pakolaiskysymyksenä. Todellisuudessa Eurooppaan tällä hetkellä valuva ihmismassa koostuu hyvin heterogeenisesta joukosta turvapaikanhakijoita, taloudellisia siirtolaisia ja vierastaistelijoita, joista esimerkkeinä toimivat ne kaksi henkilöä, jotka rekisteröidyttyään turvapaikanhakijoiksi kulkivat Pariisiin osallistuakseen 13.11 terrori-iskujen toteutukseen.

5

EU-mailla ei ole paljoa aikaa jäljellä tehdä sellaisia poliittisia ratkaisuja, jotka estäisivät Euroopan maahanmuuttokriisin eskaloitumisen vakaviksi sisäisiksi levotto-

R AH VAS 3-4/2015

muuksiksi ympäri maanosan.

6

taakanjakokäytännön lanseeraaminen, joka on toiminut vain lisähoukuttimena Lähiidän ja Afrikan asukkaille hakeutua kohti Eurooppaa. EU:n olisi sitovien taakanjakomekanismien säätämisen sijasta ensisijaisesti pyrittävä turvaamaan unionin ulkorajat ja saamaan sekä kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden että laittomien maahanmuuttajien palautukset toimimaan. Turkin vastaisella merirajalla EU-rajaturvallisuusvirasto Frontexin on käynnistettävä systemaattiset push backoperaatiot Australian onnistuneen esimerkin mukaisesti turvapaikanhakijaveneiden käännyttämiseksi takaisin Turkkiin. Keskisellä Välimerellä taas EU:n sotilasoperaatio Sophian on edettävä sen suunniteltuun kolmanteen vaiheeseen, jotta Libyassa toimivat ihmissalakuljettajien ringit saadaan hajotettua ja laittomaan maahanmuuttoon käytettävät veneet pystyttäisiin tuhoamaan.

EU-maita sitovaa unionitason maahanmuuttolainsäädäntöä olisi myös tarkistettava siten, että ulkomaalaisten perheenyhdistämistä ja sosiaalietuisuuksia voitaisiin rajoittaa vielä lisää. Unionin jäsenmaille olisi lisäksi sallittava rajoittaa turvapaikanhakijan liikkuminen vastaanottokeskuksen tiloihin koko siksi ajaksi, kun turvapaikkahakemusta käsitellään. Tämä toimenpide takaisi yleisen järjestyksen säilymisen niillä alueilla, joiden läheisyydessä on vastaanottokeskuksia.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin lanseeraama tervetuloapolitiikka kaikille maailman pakolaisille on yksi keskeisimmistä syistä, miksi Eurooppaan suuntautuva laiton siirtolaisuus saavutti massiivisen kokoluokan tänä vuonna. Siirtolaisuusliikkeen taustalla on kuitenkin myös muita moninaisia tekijöitä, kuten valtava nuorisoväestön koko Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa sekä tämän maailmankolkan krooninen yhteiskunnallinen sekasorto. Eurooppa ei kuitenkaan voi toimia siten, että se väärin ymmärretyn suvaitsevaisuuden ni-

missä tuo kolmansien maiden ongelmat omalle alueelleen maahanmuuttajien mukana. Maanosamme länsimaiskristillinen identiteetti velvoittaa eurooppalaisia suhtautumaan humaanilla tavalla maailman hädänalaisiin, mutta tämä tapahtuu parhaiten parantamalla pakolaisleirien oloja Turkissa, Syyriassa ja Jordaniassa, jotta barbaarimaisen Islamilaisen valtion kukistuttua, pakolaisiksi joutuneet ihmiset voivat palata taas kotimaihinsa. Euroopan maat voivat myös tarjota tarkasti rajatuilla kiintiöillä tilapäistä suojelua etenkin kriisialueilta tuleville naisille ja lapsille sekä kristityille vähemmistöille, mutta tilanteen rauhoituttua lähtömaissa pääsäännön olisi oltava se, että turvaa saaneet henkilöt muuttaisivat takaisin kotimaahansa.

EU-mailla ei ole paljoa aikaa jäljellä tehdä sellaisia poliittisia ratkaisuja, jotka estäisivät Euroopan maahanmuuttokriisin eskaloitumisen vakaviksi sisäisiksi levottomuuksiksi ympäri maanosan. Euroopan kulttuurisen koheesion säilyminen edellyttää nyt poikkeuksellista poliittista rohkeutta ja päämäärätietoisuutta kaikilta Euroopan päättäjiltä. Aikakirjat tulevat ikuisesti muistamaan ne päätökset, mitä tänä ajankohtana tehtiin Eurooppaan kohdistuneen suuren kansainvaelluksen seurauksena. On lastemme ja lastenlapsemme tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, että suojelemme eurooppalaista kohtalonyhteisöä sitä kohdistuvaa suurta vaaraa vastaan.

Kirjoittaja toimii europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon akkreditoituna avustajana Euroopan parlamentissa.

J

apani on pinta-alaltaan jonkin verrillisen Venäjän sotilaana - Japani onnistui yritykset ovat kieltäytyneet ottamasta ulkoran Suomea isompi saarivaltio, jospäihittämään Venäjän keisarikunnan. Voimaalaisia asiakkaikseen. Itse en kuitenkaan sa asuu noin 128 miljoonaa ihmistä, daan todeta, että Japanin nousu teknolopidä näitä tapauksia niinkään esimerkkijoista lähes 99% on etnisiä japanigisesta takapajulasta suurvallaksi tapahtui nä muukalaisvihasta. Ikävä tosiasia on, että laisia. Japani on Koreoiden kanssa maailmonikulttuurisuuden, mutta ei kuitenkaan Japanissakin ulkomaalaisilla on tapana aiman etnisesti homogeenisimpien valtioiden maahanmuuton, ansiosta. heuttaa enemmän ongelmia kuin kantavälistan kärkisijoilla, mihin osaltaan vaikut 1920-luvulla Japani oli jo kehittymäsestöön kuuluvilla, mikä voi aiheuttaa huotaa äärimmäisen tiukka maahanmuuttoposä kohti länsimaista demokratiaa, mutta mattavia taloudellisia riskejä yrityksille. litiikka. Toisaalta Japani on monella tapaa 30-luvulla suunta kääntyi, ja Japani ajautui Japanin maahanmuuttopolitiikka on erittäin monikulttuurinen – ainakin suukohti sotilasdiktatuuria. Sotilasvallan myörakennettu palvelemaan Japanin etua. rimpien kaupunkien osalta. Tokiossa voi tä ulkomaalaisia vaikutteita alettiin karsasKäytännössä ainoastaan korkeakoulutuktörmätä lähes kaikista maailman valtioistamaan, ja toista maailmansotaa lähestytsen tai muun erityisosaamisen sekä avioliita kotoisin oleviin ihmisiin, ja ravintolatarton kautta on mahdollista jäädä Japaniin jontakin kattaa suurimman osan maapalasumaan pysyvästi. Japani ei siis harjoiloa (tosin suomalaista ravintolaa en vielä ta lainkaan humanitaarista maahanmuutole onnistunut löytämään). Toisen maatoa, eikä käytännössä vastaanota lainkaan ilmansodan jälkeen myös japanin kieli edes YK:n kiintiöpakolaisia. Japanissa on ”monikulttuuristunut”, sisältäen on kuitenkin myös paljon alemman nykyään suuren joukon englannista koulutustason ulkomaalaisia työnlainattuja sanoja asioille, joille olisi tekijöitä, joista monet ovat tulleet japaninkielisetkin vastineet. maahan erityisten valtiollisten oh Jotta Japania ja sen harjoitjelmien puitteissa. Näiden ohjeltamaa politiikkaa voi ymmärtää, mien julkisesti lausuttuna tarkoion palattava hieman historiassa tuksena on tarjota mahdollisuus 20.5.2015 saavuin Japaniin työperäisenä taaksepäin. 1600-luvun alkuun kartuttaa tietotaitoa, jonka avulmaahanmuuttajana. Maahanmuuttotultaessa kristinusko oli ehtinyt la työntekijät voivat kotimaahankriittisenä on mielenkiintoista nyt saavuttaa merkittävää jalansijaa sa palattuaan kehittää omaa maakatsoa asioita maahanmuuttajan Japanissa portugalilaisten jesuiittaan. Toisaalta kyseisiä ohjelmia näkökulmasta. tojen ansiosta. Japania ylin maallimonet kritisoivat työntekijöitä riisnen hallitsija, shōgun, kuitenkin altäviksi, koska työehdot eivät usein vasTeksti: Petri Kivikangas koi kokea kristinuskon uhaksi omalle taa japanilaisia normeja, eikä ohjelmien valta-asemalleen, ja 1600-luvun alkupuokautta ole käytännössä mahdollisuutta saalelta lähtien kristittyjen vainot kiihtyivät da pysyvää työlupaa. tasaisesti kulminoituen vuonna 1638 sytty Japanilaisessa kulttuurissa yhteisön hartäessä ulkomaalaisten elämä Japanissa alkoi neeseen kristittyjen kapinaan, jonka kukismonia on arvoista tärkein. Japani edustaa käydä yhä tukalammaksi, valtion tukeman tuttua kristinuskon harjoittamisesta tuli Janiin sanottua ”kasvojenmenetyskulttuuria”, muukalaisvihamielisyyden lisääntyessä. Toipanissa käytännössä mahdotonta. Vuodesta jossa sosiaalisissa tilanteissa pyritään aina sen maailmansodan päätyttyä Japanissa 1633 alkoi Japanin eristäytyminen – niin välttämään konflikteja ja toisten asettamissuunta kääntyi uudelleen, ja ulkomaalaisia sanottu suljetun maan politiikka – joka esti ta epämukavaan tilanteeseen. Ulkomaalaivaikutteita omaksuttiin taas samaan malmaahan pääsyn ulkomaalaisilta sekä rajoitti set koetaan usein – perustellusti – uhkaliin kuin vuosikymmeniä aiemmin. Japakaupankäyntiä ulkovaltojen kanssa. Ainona tälle harmonialle, koska ulkomaalaiset nin historiaa lukemalla voidaan todeta, että astaan hollantilaisilla oli lupa pitää kauppatuovat mukanaan omat tapansa, jotka eivät aina ulkomaalaisvaikutteita omaksuttuaan tukikohtaa Japanin maaperällä, pienelluseinkaan samalla tavalla pyri kohti yhteiJapani on vahvistunut. Erittäin mielenkiinlä Dejiman saarella Nagasakissa, Japanin sön harmoniaa kuin mitä japanilaisessa tatoinen havainto kuitenkin on, että Japanin eteläisellä Kyūshūn saarella. Käytännöspakulttuurissa. monikulttuuristuminen ei ole tapahtunut sä hollantilaiset toimivatkin Japanin ainoa Väestön ikääntyminen on aiheuttanut maahanmuuton kautta, vaan muita reittejä na linkkinä ulkomaailmaan vuoteen 1853 Japanin politiikassa samanlaista keskustepitkin. Monikulttuuristumisesta huolimatsaakka, jolloin Yhdysvallat pakotti Japanin lua kuin Suomessakin, ja jotkut poliitikot ta Japani on säilynyt etnisesti homogeeniavautumaan. tarjoavat täälläkin ratkaisuksi maahansenä ja onnistunut säilyttämään keskeisim 1800-luvun loppupuolella Japani kävi muuttoa. Avoin maahanmuuttopolitiikka mät elementit omasta kulttuuristaan. läpi tapahtumaketjun, jota kutsutaan Meiji ei kuitenkaan toistaiseksi ole saanut suur Vaikka siitä on nyt jo 400 vuotta, kun restauraatioksi, jonka seurauksena Japanin ta kannatusta poliitikkojen keskuudessa, ja Japani virallisesti sulki ovensa ulkomaalaipolitiikassa tapahtui täyskäännös suhtauoma arvioni on, että nykyinen konservasilta, vaikuttaa tuon aikakauden ajattelu tumisessa ulkomaisiin vaikutteisiin. Meijitiivihallitus pyrkii ensisijaisesti lisäämään edelleen nyky-Japanin politiikkaan. Vaikka keisarin politiikan seurauksena Japani alkoi syntyvyyttä, vaikkakin toistaiseksi heikoin Japani tällä hetkellä elääkin taas ulkomaaomaksua ulkomaalaisia vaikutteita kaikilla tuloksin. Kunkin kansakunnan ainoa keiilmaan ja ulkomaalaisiin myönteisesti suhyhteiskunnan osa-alueilla pukeutumisesta no turvata kulttuurinsa jatkuvuus on kuitautuvaa aikakautta, suhtaudutaan ulkolähtien. Japani myös lähetti diplomaatteja tenkin ainoastaan kotoperäinen syntyvyys. maalaisiin toisinaan hieman epäluuloisesti silloisiin suurvaltoihin etenkin tarkoitukMikäli alhaisen syntyvyyden ongelmaa ei ja suorastaan syrjien. Esimerkiksi asunnon sena muun muassa kartoittaa näiden tekkyetä ratkaisemaan, tulee Japani tiukalvuokraaminen ulkomaalaisena voi osoittaunologista tietämystä. Tämä politiikka oli la maahanmuuttopolitiikallaan katoamaan tua Japanissa yllättävän hankalaksi ilman niin onnistunutta, että vuosina 1904-1905 maailman kartalta samaan tapaan kuin löyjapanilaista suosittelijaa ja/tai vuokratakaakäydyssä sodassa – johon muuten Suomen sän maahanmuuttopolitiikan Suomikin. jaa. Olen myös kuullut tapauksista, joissa marsalkka Mannerheimkin otti osaa keisa-

R AH VAS 3-4/2015

Japanilaista maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta

7

8

R AH VAS 3-4/2015

On toukokuu. Toimittajat odottavat jännittyneenä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokouksen päättymistä. Kuvaajat valmistelevat kameroitaan, ja politiikan toimittajat kuiskivat toisilleen viime hetken spekulaatioita tulevasta.

Nuori perussuomalainen puhemies Teksti: Toni Ahva

Kahdeksan vauhdikasta vuotta politiikassa Kuusi kuukautta myöhemmin olen Sibelius-Akatemiassa, jossa on väliaikaisesti eduskunnan remontista johtuen eduskunnan istuntosali ja työhuoneita. Puhemiehen työhuoneen ovi on auki. Puhemies Maria Lohela istuu työpöytänsä ääressä avaamassa kirjepostiaan. Astun varovasti sisään ja Lohela heti tervehtii iloisesti. Haastattelu on valmis alkamaan.

Maria Lohela liittyi Perussuomalaisiin vuonna 2007. Sitä ennen hän ei ollut koskaan mukana poliittisessa toiminnassa, mutta politiikka ja yhteiskunnallinen vai-

kuttaminen olivat aina kiinnostaneet häntä. ”Minulla oli kaikki kunnossa: työpaikka, koulutus ja perhe. Siksi minulla oli aikaa käyttää uusiin asioihin, jotka minua kiinnostivat”, kertoo Lohela.

Hän tuli valituksi heti ensimmäisissä vaaleissaan eli vuoden 2008 kuntavaaleissa Turun kaupunginvaltuustoon. Kun Lohelaa pyydettiin ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, suuren kaupungin ainoana valtuutettuna hän ei voinut kieltäytyä. Hän allekirjoitti kahdentoista muun perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun kanssa kuuluisan nuivan vaalimanifestin eli kriittisen maahanmuuttopoliittisen vaaliohjelman.

Nuiva nuori Turun Varissuolta Lohela on profiloitunut maahanmuuttokriitikkona. Hän mainitseekin maahanmuuton heti ensimmäisenä, kun kysyn hänen tärkeimpiä teemojaan politiikassa. Muita tärkeitä asioita hänelle ovat vanhusten asiat, yrittäjyys ja työllisyyden edistäminen. ”Samat aiheet ovat olleet minulle tärkeitä aivan alusta asti, ja olen niitä pyrkinyt nostamaan esille kirjoituksissani toistuvasti.

Valtiotaloudellisiin kysymyksiin, kuten verotukseen, olen kansanedustajana alkanut tutustumaan entistä enemmän”, pohtii Lohela.

Lohela asuu Turun Varissuolla, joka on tunnettu maahanmuuttajalähiö. Yleensä alueilla, joissa maahanmuuttajien määrä on suuri, on paljon Perussuomalaisten kannatusta. Perussuomalaiset onkin Varissuolla suurin puolue yli 25 prosentin kannatuksellaan.

PS-Nuorten entinen varapuheenjohtaja Lohela liittyi Perussuomalaisiin Nuoriin samaan aikaan kuin puolueeseenkin. Hän oli tuolloin 29-vuotias. Lohela oli seurannut pitkään aktiivisesti nuorisojärjestön toimintaa ja kannanottoja. Erityisesti hän piti nuorisojärjestön tyylistä. ”Tykkään tavallisuudesta ja rehellisyydestä, jotka välittyivät selkeästi nuorisojärjestön kannanotoista”, sanoo Lohela. ”Perussuomalaisten Nuorten kannanotot liittyen etenkin maahanmuutto- ja EU-politiikkaan olivat aivan erilaisia kuin muilla poliittisilla nuorisojärjestöillä. Nuorisojärjestöllä oli ihailtavaa rohkeutta.”

Vuoden 2007 syyskokous oli ensimmäinen Perussuomalaisten Nuorten tapahtuma, jossa Lohela oli. He kävivät silloin vierailulla Tallinnassa. ”Kaikki oli minulle uutta. Muistan, että meitä oli vähän ja tilat olivat pienet. Ainakin maahanmuutosta silloin puhuimme”, muistelee Lohela. Hän mainitsee istuneensa tuolloin samassa pöydässä Vesa-Matti Saarakkalan, Ville Vähämäen ja Olli Immosen kanssa. Nyt he kaikki ovat kansanedustajia.

Lohela toimi vuosina 2009–2010 Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtajana. Hän kertoo, että silloin nuorisojärjestön toiminta ei ollut niin aktiivista kuin nykyään, johtuen pääasiassa palkallisten työntekijöiden puuttumisesta ja muutenkin vähäisistä resursseista.

R AH VAS 3-4/2015

E

duskuntaryhmä on kokoontunut valitsemaan ehdokastaan eduskunnan puhemieheksi. Suomen valtiollisessa protokollassa puhemies on toisena heti tasavallan presidentin jälkeen, joten kyseessä on erittäin merkittävä päätös. Eduskunnan puhemiehen paikka kuuluu toiseksi suurimmalle eduskuntaryhmälle, jonka esittämä ehdokas valitaan eduskunnan täysistunnossa suljetulla lippuäänestyksellä.

Toimittajien odotus palkitaan vihdoin.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän valinta on Maria Lohela.

Lohela on noussut hetkessä huipulle.

Kaikki haluavat tietää, millainen henkilö tuore puhemies on. Nyt on Rahvas-lehden vuoro ottaa selvää historian ensimmäisestä perussuomalaisesta puhemiehestä.

9

”En halua olla julkkis”

Näkyvämpi ja radikaalimpi nuorisojärjestö 37-vuotias Maria Lohela oli Perussuomalaisten Nuorten jäsen viime vuoteen saakka, jolloin nuorisojärjestön ikäraja ylittyi.

Lohelan mukaan nykyisin nuorisojärjestö ottaa kantaa nopeatempoisemmin ja yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Onko nuorisojärjestö siis muuttunut hieman radikaalimmaksi? ”Kyllä, mielestäni on”, Lohela vastaa. Hän ei kuitenkaan osaa ottaa kantaa siihen, onko se hyvä vai huono asia. ”Maailma on muuttunut minun nuorisojärjestöajoistani paljonkin.”

Nuorisojärjestön näkyvyyden kasvaminen on Lohelan mielestä positiivinen asia.

Hän evästää nuorisojärjestöä aina tarkasti harkitsemaan sitä, ettei julkisuudesta seuraa kielteisten asenteiden vahvistumista nuorisojärjestöä kohtaan. ”Nuorisojärjestön tehtävä on rakentaa siltoja ja luoda väyliä nuorille, jotka ovat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita”, kertoo Lohela. Hän toivoo, että Perussuomalaiset Nuoret pyrkisi entistä tehokkaammin tavoittamaan nuoria. Lohelan mielestä olisi tärkeää, että nuorisojärjestö profiloituisi vahvemmin esimerkiksi opiskeluun, nuorten työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä.

R AH VAS 3-4/2015

Päivänpolitiikan ulkopuolella joutuu joskus laskemaan kymmeneen

10

Puhemiehen rooli on aivan erilainen verrattuna muihin kansanedustajiin. Suurin ero on siinä, että puhemies on päivänpolitiikan ulkopuolella. Puhemiehen tarkoitus on palvella eduskuntaa. ”Ainoa tavoitteeni on, että kansanedustajat kokevat tulevansa kohdelluiksi tasapuolisesti”, toteaa Lohela.

Puhemies on siis poliitikko, joka ei saa

olla poliitikko. Kysyn Lohelalta, tekeekö hänen mieli joskus ottaa kantaa päivänpolitiikkaan. ”Todellakin tekee!” Lohela vastaa suoraan. ”Siitä pitää vain päästä pois. Ei saa lähteä hetken houkutukseen, vaan monesti pitää laskea kymmeneen. Päivänpolitiikka ei ole minun asiani ja sillä sipuli.”

Kun Lohela kuvailee rooliaan eduskunnan puhemiehenä, hänestä huokuu vastuuntuntoisuus. Eduskunnan paras ratkaisee. Hän osaa korkeasta asemastaan huolimatta jatkuvasti yllättää hyvin käytännönläheisillä ja aidoilla vastauksillaan. Kun kysyn, kenen kanssa hän päivittäin kommunikoi, odotan vastaukseksi luetteloa, jossa mainitaan ainakin kansanedustajat, ministerit, eduskunnan korkeimmat virkamiehet, diplomaatit ja tasavallan presidentti. Mutta ei. ”Tärkeimmät työkaverini ovat autonkuljettajat ja sihteeri. Arvostan heidän työtään valtavasti. He vastaavat suuresta määrästä tärkeitä käytännön asioita”, kertoo Lohela. ”Ilman heidän huippuunsa viritettyä ammattitaitoaan ja järkähtämättömän sujuvaa rutiinien hoitoa päiväni menisivät kerrassaan sekaisin. Olen syvästi kiitollinen ja iloinen toimivasta yhteistyöstämme ja mutkattomista väleistämme.”

Lohelan mukaan puhemiehen työssä haastavinta on julkisuus. ”En kaipaa julkisuutta. Haluan vain tehdä työni hyvin. En ole koskaan halunnut olla julkkis”, painottaa Lohela. ”Toivon, että saisin vain olla niin kuin ennenkin. Suren, ettei se enää ole kaikilta osin mahdollista.”

Lohelan mielestä parasta puhemiehen työssä on oppimisen ja kokemuksen määrä.

Puhemiehen työ on erittäin monipuolista, ja päiväohjelma on todella tiivis.

Eduskunnassa käy paljon kansainvälisiä vieraita, joita puhemies ottaa vastaan. Puhemies myös matkustaa paljon, mutta ulkoasianvaliokunnan entisenä jäsenenä Lohela on siihen tottunut. Kielitaitokin on hyvin hallussa, koska koulutukseltaan hän on humanististen tieteiden kandidaatti pääaineenaan englannin kääntäminen ja tulkkaus.

Esikuva perussuomalaisille nuorille Puhemiehen kanssa on mukava puhua. Lohelan kaltaiset poliitikot luovat omaa uskoani politiikkaan. Kaikki on mahdollista, jos innokkaasti uskoo unelmiinsa ja tekee paljon töitä.

Lohela ei ole tyypillinen poliitikko.

Hän myöntää sen itsekin. ”Olen profiililtani ja taustaltani aivan erilainen kuin aiemmat puhemiehet. Enkä halua mennä toisten viitoittamalla tavalla. Haluan olla oma itseni”, pohtii Lohela. ”Olen kohdannut politiikassa paljon vastustusta. Politiikassa pitää sietää pettymyksiä. Politiikassa pitää osata myöntää tappionsa”, Lohela neuvoo.

Lohelan poliittinen ura on osoitus siitä, että lyhyessä ajassa voi päästä todella pitkälle. Lohelan ura on ollut huiman nousujohtoinen: ensin kaupunginvaltuutetuksi, sitten kansanedustajaksi ja lopulta eduskunnan puhemieheksi – kaikki tämä kahdeksassa vuodessa.

Puhemies on miettinyt myös tulevaa. ”Toivon, että saisin joskus vielä asua ulkomailla. Sen suurempia tavoitteita minulla ei ole”, kertoo Lohela.

PÄIVÄ PUHEMIEHEN ELÄMÄSTÄ • TIISTAINA 17. MARRASKUUTA 8.00-10.00 10.30-11.15 11.30-11.45 12.30-13.30 13.30-14.00 14.00-17.00 17.15- 21.00-

Pääsihteerihakijoiden haastattelut Perustuslakivaliokunnassa kuultavana Surunvalittelukirjan allekirjoittaminen Ranskan suurlähetystössä Haastattelu Perussuomalaisten Nuorten Rahvas-lehteen Puhemiesneuvoston kokous Täysistunnon johtaminen (hallitus vastaa liikennevälikysymykseen) Kansliatoimikunnan lista-asioiden käsittelyä Täysistunnon uusi johtovuoro, jos tarpeen

PS-Nuoret tuplasi edaattoriensa määrän ASKEL KOHTI JÄRKEVÄMPÄÄ YLIOPISTOPOLITIIKKAA Teksti: Tiina Palovuori

S

uomen yliopistoissa järjestettiin tänä syksynä kahden vuoden välein pidettävät edustajistovaalit. Ylioppilaskunnan edustajisto on päätöselin, jonka vallassa on hyväksyä esimerkiksi ylioppilaskunnan vuosittainen budjetti ja säätää jäsenmaksujen suuruus. Sen lisäksi edustajisto valvoo aktiivisesti ylioppilaskuntien hallituksen toimintaa ja tekee tärkeitä taloutta ja toimintaa koskevia linjauksia.

Perussuomalaisilla Nuorilla oli ehdokkaita kuudessa eri yliopistossa: Jyväskylän, Turun, Itä-Suomen, Oulun ja Vaasan yliopistoissa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Seitsemästätoista ehdokkaasta läpi pääsivät Daniel Kaartinen Lappeenrannassa ja Jarno Lähteenmäki Itä-Suomessa.

Lisäksi ehdokkaamme keräsivät kiitettävästi ääniä muualla.

Perussuomalaisten Nuorten tärkeimpiä teemoja edustajistovaaleissa olivat pakkojäsenmaksun tuntuva alentaminen, rahankäytön avoimuus ja punavihreän aatepolitiikan hillitseminen yliopistoissa. Näitä mainostettiin aktiivisesti somessa ja flyereita jakamalla jokaisessa yliopistossa. Jalkatyö on tärkeää, ja PS-Nuorten piirit hoitivatkin kiitettävästi kampanjointia oman alueensa yliopistoissa.

Yliopistojen punavihreys ikuisuusongelma?

Suomen yliopistoissa on vaikeaa olla perussuomalainen. Punavihreät puolueet keräävät jopa yli viidenkymmenen prosentin

kannatuksen opiskelijoiden keskuudessa, mikä heijastuu selkeästi ylioppilaskuntien poliittisiin kannanottoihin. Ylioppilaskunnat, joiden ensisijainen tehtävä tulisi olla opiskelijoiden edunvalvonta, ottavat opiskelijoiden nimissä kantaa maahanmuuttoja ympäristöasioihin.

Laki velvoittaa, että jokaisen yliopistoopiskelijan on kuuluttava oman korkeakoulunsa ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunta perii vuosittaista jäsenmaksua, jonka suuruus on yli sata euroa. Jäsenmaksuun kuuluu ylioppilasterveydenhuollon vuosimaksu ja suoraan ylioppilaskunnalle menevä osa. Opiskelijoilta väkisin vietyä rahoitusta voidaan käyttää esimerkiksi poliittisesti värittyneiden lehtien kustantamiseen, aatteellisten tilaisuuksien järjestämiseen ja bileiden pitämiseen. Siksi olisi reilua, että opiskelija kuuluisi ylioppilaskuntaan vain tahtoessaan.

Tänä syksynä kampanjaa siivitti Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan LTKY:n kannanotto, jonka mukaan kampusalueen opiskelijoiden liikuntahalli pitäisi muuttaa turvapaikanhakijoiden majoitukseksi. Samoin ylioppilaskunnat ympäri maan ja viimeisimpänä koko Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat puuttuneet nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tätä ei voida enää missään määrin pitää opiskelijan edunvalvontaan kuuluvana tehtävänä, vaikka jokainen opiskelija siitä pakotetaankin maksamaan. Perussuomalaisuutta tarvitaan selvästi yliopistokentälle, jotta opiskelijoiden nimissä väkipakolla tehty politikointi loppuu.

Meillä on varteenotettava vaihtoehto Yliopisto ei ole aina ollut punavihreiden temmellyskenttä, eikä sen tarvitse olla sitä tulevaisuudessakaan. Edustajistovaaleissa kerätty kannatus ja näkyvyys ovat ensimmäisiä askelia kohti parempaa korkeakoulutusta Suomessa. Monet järjestömme nuoret toimivat yliopisto- ja korkeakoulukentällä, ja haasteista huolimatta tilanne on kehittymään päin. Saimme paljon kiittelyä rohkeudestamme nostaa kissa pöydälle ja puuttua ylioppilaskunnan puolueellisuuteen. Onnistuimme lisäksi nostamaan jäsenmaksujen suuruuden ja pakollisuuden jälleen valtakunnalliseksi teemaksi.

Kampanjan kärkiteemojen lisäksi myös Perussuomalaisten Nuorten korkeakoulupoliittinen ohjelma päivitettiin tänä syksynä – aivan nimeä myöten. Järjestö- ja viestintäsihteerin kirjoitusvirheestä johtuen syntyi nimittäin legendaarinen erikoispainos #korkeakoulukoulu-poliittisia ohjelmia. Niitä saa halutessaan toimistolta! Ohjelma on myös luettavissa nettisivuiltamme PDF-muotoisena.

PS-Nuoret tarjoaa järkeviä vaihtoehtoja ja konkreettisia toimenpiteitä yliopisto- ja korkeakoulutuksen parantamiseksi Suomessa. Näistä tärkeimpinä ohjelmakirjauksina voidaan mainita työelämälähtöinen koulutus harjoittelujaksoineen, opettajien riittävä pedagoginen pätevyys sekä vaihtoehtoiset kurssisuoritustavat, jotta luentojen läsnäolopakko ei heikentäisi esimerkiksi perheellisten tai työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa.

Läpi päässeet edaattorit ovat Daniel Kaartinen, 21 (vasemmalla), Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, sekä jatkokaudelle äänestetty Jarno Lähteenmäki, 28 (oikealla), Itä-Suomen yliopistosta.

Valinnanjälkeiset tunnelmat olivat molemmilla edaattoreilla erinomaiset. ”Fiilis on todella hyvä varsinkin henkilökohtaisen äänimäärän takia”, kertoo Jarno Lähteenmäki. ”Fiilis on mahtava, ja ihan odotettukin. Tiesin, että minun ajatuksilleni on kannatusta opiskelijoiden keskuudessa”, kertoo ensimmäistä kertaa ehdolla ollut Daniel Kaartinen.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lähes koko edustajisto vaihtui, sillä vain yksi entinen edaattori uusi kautensa. “Olin ehdolla ainejärjestön listalla, ja liittomme sai vaalivoiton”, Kaartinen mainitsee. “Meillä on nyt paljon vaikutusvaltaa edustajiston puheenjohtajistoa ja ylioppilaskunnan hallitusta ajatellen.”

Itä-Suomessa edaattorin paikka saavutettiin selkein luvuin. Punavihreitä arvoja vastaan taistelevalla mainoksellaan säväyttänyt Jarno Lähteenmäki sai kirkkaan jatkokauden edustajistossa. Hänen henkilökohtainen äänimääränsä yli kaksinkertaistui edellisistä edustajistovaaleista.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ja siihen liittyvä pakollinen jäsenmaksu olivat Perussuomalaisten Nuorten tärkeimpiä vaaliteemoja. “Aion ajaa parempaa talouspolitiikkaa eli teen parhaani, jotta jäsenmaksut eivät nouse”, lupaa Kaartinen. “Budjetissa otetaan huomioon tehostamiset ja mahdolliset säästöt, ja painotetaan maksuja käyttömaksujen suuntaan.” Talouden tehostamista ajaa myös Lähteenmäki, joka painotti kampanjassaan yritysyhteistyötä ja vuokratilojen käyttöasteen parantamista.

Molemmat edaattorit suunnittelevat jo tulevaa kauttaan. “Pyrin ajamaan mahdollisimman paljon Perussuomalaisille Nuorille tärkeitä asioita”, painottaa PS-Nuorten kolmanneksi varapuheenjohtajaksi syyskokouksessa äänestetty Kaartinen. “Aion vastustaa monikulttuurisuutta ja muuta hössötystä yliopistossamme”, lupaa puolestaan Lähteenmäki.

R AH VAS 3-4/2015

EDAATTORIT PERUSSUOMALAISELLA ASIALLA

11

Mihin ylioppilaskunnan rahat uppoavat?

Onko korkeakoulujen kielivalikoima riittävä?

Akateeminen maailma, minne menet?

Tässä artikkelissa käsitellään eräitä Perussuomalaisten Nuorten korkeakoulupolitiikan kannalta keskeisiä linjauksia, jotka ovat myös puhuttaneet akateemisessa maailmassa pitkään.

R AH VAS 3-4/2015

Virkamiesruotsi Perussuomalaiset Nuoret kannattaa vapaata kielivalintaa kaikilla kouluasteilla. Korkeakouluissa tämä kysymys kulminoituu ruotsin kielen osaamisvaatimuksena. Kyseessä on niin sanottu virkamiesruotsin osaaminen, joka kuuluu tutkintorakenteisiin. Näin ollen ruotsin kielen osaaminen on edellytys tutkinnon saamiselle korkeakoulusta. Virkamiesruotsin vaatimus on kirjattu lainsäädäntöön, minkä vuoksi asiaa ei voida muuttaa esimerkiksi ylioppilas- tai opiskelijakunnan sisältä käsin, vaan se voi tapahtua ainoastaan eduskunnasta.

Virkamiesruotsi – kuten pakkoruotsi yleisesti – ei ole enää tätä päivää. Ruotsin kieltä puhutaan Suomessa vähän ja lisäksi hyvin pienellä alueella, minkä vuoksi on resurssien haaskausta pakottaa kaikki korkeakouluopiskelijat lukemaan ruotsia. Pakolliseen ruotsin kielen opiskeluun kuluva aika on pois muilta kieliltä, joita opiskelijat haluaisivat lukea suuremmalla mielenkiinnolla. Jos opiskelija lähtee töihin Saksaan tai Espanjaan, tällöin kannattaa lukea nimen-

12

omaan saksaa tai espanjaa – ei ruotsia. Erilaisten kielten osaaminen on valttikortti, koska yritykset ja yhteisöt toimivat nykyään yhä kansainvälisemmin.

Perussuomalaiset Nuoret pitää tärkeänä, että suomalaista korkeakouluopiskelua ei turmella lyhytnäköisellä kielipoliittisella sekoilulla.

Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys Perussuomalaisten Nuorten kannalta toinen suuri kysymys on ylioppilaskunnan pakkojäsenyys, jonka perustuslaillisuutta on puitu julkisuudessa jo vuosikausia. Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhdistys, johon kaikki yliopisto-opiskelijat pakkoliitetään. Yliopistolain 46 §:n mukaan ”kaikki yliopiston opiskelijat, jotka on otet-

tu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin - kuuluvat ylioppilaskuntaan.” Koska ylioppilaskuntaan kuuluminen on lakiin kirjattu velvollisuus, asiasta ei voida päättää ylioppilaskunnan sisällä. Edellisestä johtuu, että jokainen opiskelija on velvollinen maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun joka vuosi. Vaikka opiskelija onkin koulussa pelkästään opiskelujen vuoksi, sillä ei ole merkitystä – on vain pakko kuulua ja maksaa.

Perussuomalaisten Nuorten korkeakoulupolitiikka lähtee vapauden turvaamisen lähtökohdasta. Jokaisen on itse saatava valita – tai olla valitsematta – oma edunvalvojansa. Jos täysi-ikäisille yliopisto-opiskelijoille pitää määrätä edunvalvoja, miksei edunvalvojaa määrätä ammattikorkeakouluopiskelijoille? Miksei kaikkia Suomen työntekijöitä pakoteta liittymään ammattiliittoon, koska nekin ovat oman alansa edunvalvojia? Näissä törmätään väistämättä yksilön vapauteen olla kuulumatta yhdistykseen. Ylioppilaskuntaan pakko-

Jäsenmaksu tuntuu lompakossa Jäsenmaksujen suuruudesta päätetään ylioppilaskuntien edustajistoissa, joihin valitaan edustajat kahden vuoden välein vaaleissa. Perussuomalaisten Nuorten tavoitteena on ylioppilaskuntien jäsenmaksujen alentaminen, koska lähtökohtaisesti opiskelijoiden rahat kuuluvat heille itselleen. Jokainen valitkoon itse, mille opiskelijaryhmälle rahansa lahjoittaa tai on lahjoittamatta. Niin kauan, kun ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on lakiin kirjattuna, on johdonmukaisesti pyrittävä alentamaan jäsenmaksuja, jotta opiskelijoille aiheutuvaa ta-

loudellista haittaa voidaan minimoida.

Perussuomalaiset Nuoret pitää jäsenmaksujen kohoamista huolestuttavana kehityksenä. Jäsenmaksut, jotka tällä hetkellä ovat jopa yli sata euroa vuodessa, tekevät ison loven erityisesti pienituloisten opiskelijoiden lompakkoon. Jos asunnon vuokra on esimerkiksi 400 euroa kuussa ja ylioppilaskunnan jäsenmaksu 110 euroa, yhdessä ne tekevät 510 euroa. Opintorahan suuruus on itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä kuukaudessa 336,76 euroa, jonka päälle voi saada asumislisää korkeintaan 201,60 euroa kuukaudessa. Yhdessä tuen suuruus on 538,36 €. Opintorahasta pidätetään 10 % vero. Tämän jälkeen pitäisi olla vielä varaa ruokaan, puhelinlaskuun, vaatteisiin ynnä muihin välttämättömiin menoihin. Mitä korkeammalle jäsenmaksut nousevat, sitä enemmän joudutaan nipistämään jostain muusta.

Perussuomalaiset Nuoret pyrkii vaikuttamaan jäsenmaksujen tasoon osallistumalla edustajistovaaleihin sekä omilla listoillaan että sitoutumattomien listojen kautta.

Avoimuutta, kiitos!

Koska opiskelijat ovat pakotettuja maksamaan jäsenmaksuja, heillä on luonnollisesti oikeus tietää, kuinka heidän rahojaan käytetään. Avoin päätöksenteko on välttämättömyys ja toimii samalla väärinkäytösten ehkäisijänä. Avoimen linjan avulla pystytään puuttumaan muun muassa sellaisiin menoeriin, jotka osoittautuvat opiskelijoiden kannalta kyseenalaisiksi tai tarpeettomiksi. Perussuomalaiset Nuoret suhtautuu hyvin kriittisesti siihen, jos opiskelijoiden rahoilla osallistutaan esimerkiksi aatteellisten järjestöjen tai kehitysyhteistyön tukemiseen. Avoimuuden kautta saadaan myös tietoa myös mahdollisista festivaaleista ja bileistä, jotka maksatetaan opiskelijoiden kukkarolla.

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että kaikki ylioppilaskunnan toiminnan kannalta keskeiset asiakirjat, joita ei ole erikseen luokiteltu salaisiksi, julkistetaan verkossa kaikkien nähtäville sähköisessä muodossa.

Lähtökohtana on oltava, että tietoa julkistetaan oma-aloitteisesti, eikä niin, että opiskelijoiden tulee sitä erikseen anoa. Mikäli opiskelija kuitenkin pyytää ylioppilaskunnalta tietoja taloudenpidosta ja toiminnasta, nämä tiedot on aina annettava. Avoimuutta tukee esimerkiksi se, että kaikista suurista hankkeista, joita ylioppilaskunta suunnittelee, on laadittava vaikutusarvio, kuinka paljon ne nostavat jäsenmaksua.

Kenen suulla puhutaan?

Eräs väittämä on, että ylioppilaskunnat edustavat kaikkien opiskelijoiden ääntä, koska ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Tämä on kuitenkin perusteeton olettamus, koska opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta olla kuulumatta ylioppilaskuntaan. Miten siis ylioppilaskunta voi edustaa sellaisten ihmisten ääntä, jotka eivät vapaaehtoisesti osallistuisi sen rahoittamiseen? On teoriassa mahdollista, että ylioppilaskunta tekee kannanoton esimerkiksi rikokseen yllyttämisestä, mutta pakkojäsenyydestä johtuen kukaan opiskelija ei voi irtisanoutua ylioppilaskunnan kannanotosta. Näin ollen jokainen on pakotettu rahoittamaan sellaista opiskelijaryhmää, joka voi toteuttaa täysin omien arvojen vastaista politiikkaa. On vain pakko maksaa.

Perussuomalaiset Nuoret pitää välttämättömänä, että ylioppilaskunnat eivät sekaannu päivänpolitiikkaan millään tasolla, koska on ilmiselvää, että ylioppilaskunnan kanta ei voi edustaa koko jäsenistön tahtoa.

Aleksi Hernesniemi

R AH VAS 3-4/2015

liittäminen on siten perusteeton ja loukkaa perustuslain 13 §:n tarkoittamaa yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamista puoltaa myös se seikka, että perustuslakivaliokunta tyrmäsi hiljattain ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien pakkojäsenyyden perustuslaillisen yhdistymisvapauden vastaisena (ks. PeVL 24/2014 vp).

Ylioppilaskunnan historiallinen asema ei ole relevantti peruste, koska mikä tahansa perusoikeuksien vastainen toimenpide voitaisiin perustella myös sen historiallisuudella. Jos vääryys on historiallista perua, eikö se ole johdonmukaista siirtääkin historiaan?

13

R AH VAS 3-4/2015

ISA L O T R I SI KRIISI

14

Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan suuntautuvan siirtolaistulvan aallot ylsivät Suomeen loppukesästä 2015. Turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuminen kymmeniin tuhansiin ihmisiin on herättänyt monet pohtimaan muuttoliikkeen vaikutuksia Suomelle. Kysymys on varsin perusteltu, sillä laajamittaisella muuttoliikkeellä on erittäin negatiiviset vaikutukset niin Suomen julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle kuin väestörakenteelle.

Mitä siirtolaisinvaasio merkitsee Suomelle ja Euroopalle Teksti: Simo Grönroos Onko maahanmuutto hyväksi taloudelle?

siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on hyväksi Suomen taloudelle.

Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettu kolmen ässän hallitus on ottanut tavoitteekseen julkisen velkaantumisen taittamisen. Siirtolaiskriisin alkumetreillä pääministeri Juha Sipilä taas toivotti muuttajat tervetulleeksi Suomeen julistamalla antavansa asuntonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön.

Kuuma kysymys onkin se, miten siirtolaisuuden kasvun vaikutus hallituksen tavoitteille vähentää velkaantumista?

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jyri Häkämies otti turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun kantaa syyskuussa toteamalla kuinka: ”…elinkeinoelämä ja koko suomalainen yhteiskunta voivat vahvistua, jos maahanmuuttajien osaaminen ja halu päästä mukaan työelämään käytetään hyväksi.” Syksyn mittaan lähes joka päivä joku taloustieteilijä, poliitikko tai järjestöjohtaja on julistanut samanlaista sanomaa

Maahanmuuttajaryhmien taloudellisilla vaikutuksilla eroja

2 000 0 -2 000 -4 000

-8 000

Lähde: Suomen Perusta: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous.

Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot

-10 000 -12 000

Th k ai t. J maa ug os lav ia En t. N Tu r eu k vo ki sto liit to Ki ina Ru ot si Vi ro Sa ks a En

Ira

So ma

lia

-14 000

R AH VAS 3-4/2015

-6 000

S Ka ikk uom iu i lko ma at

JULKISEN TALOUDEN NETTOVAIKUTUKSET Keskimäärin euroa per 20–62-vuotias henkilö syntymävaltion mukaan vuonna 2011. Suomen kohdalla on esitetty 95 %:n luottamusväli keskiarvolle.

Paljon toistettu toive muuttajien positiivisesta vaikutuksesta Suomen taloudelle on kuitenkin kaukana siitä todellisuudesta, mitä tutkimustieto kertoo maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaryhmien vaikutuksissa Suomen julkiselle taloudelle on suuria eroja. Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan Saksasta tulleet työikäiset muuttajat maksoivat enemmän veroja kuin käyttivät julkisia palveluita ja saivat tulonsiirtoja. Kaikkein negatiivisimmat julkisen talouden vaikutukset taas olivat Somaliasta ja Irakista tulleilla muuttajilla, joiden julkisen talouden vuosittainen henkeä kohden laskettu julkisen talouden nettovaikutus oli noin 13 000 – 14 000 euroa negatiivinen.

Sekä irakilaiset että somalit kuuluvat suurimpien turvapaikanhakijaryhmien joukkoon joten on selvää, että käsillä olevan siirtolaiskriisin taloudelliset vaikutukset ovat Suomelle katastrofaaliset.

Maahanmuuton positiivista vaikutusta Suomen julkiselle taloudelle on kyseenalaistettu jo ennen Suomen Perustan aihetta käsitellyttä tutkimusta. Kansaneläkelaitos julkaisi viime syksyllä 2014 maahanmuuttajien käyttämiä sosiaalitukia käsitelleen tutkimuksen, jonka johtopäätöksissä todettiin maahanmuuton paljon puhutun positiivisen vaikutuksen huoltosuhteelle olevan ”vähemmän selvä”, johtuen sosiaalitukien runsaasta käytöstä.

Syksyn mittaan siirtolaiskriisin taloudellisista vaikutuksista on tehty muitakin arvioita.

Sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa tekemän arvion mukaan turvapaikanhakija maksaa vuodessa noin 13 200 euroa. Varainhoitoyhtiö Front taas on arvioinut yhden turvapaikanhakijan maksavan vuodessa noin 30 000 euroa.

15

Pitkäkestoiset taloudelliset vaikutukset Huonosta maahanmuuttopolitiikasta aiheutuvat vaikutukset eivät rajoitu vain muutamiin vuosiin vaan ovat erittäin pitkäkestoisia.

Suurimpiin tulijaryhmiin kuuluvien irakilaisten ja somalien työllisyysaste on noin 23 prosenttia, kun se suomalaisten keskuudessa on lähes 70 prosenttia. Noin parikymmentä vuotta maassa olleilla irakilaisilla työllisyysaste on noussut vain 43 prosenttiin ja somaleilla 37 prosenttiin, mikä on vielä kymmeniä prosentteja alempi kuin kantaväestöllä.

Paljon kuultu väite maahanmuuttajien työllisyyden nousemisesta lähelle kantaväestön työllisyyttä ei siis pidä paikkansa ainakaan suurimpien turvapaikanhakijaryhmien kohdalla.

hyväntekeväisyyteen ja sitä heikommaksi ihmiset tuntevat yleisesti elämänlaatunsa.

Monikulttuurisuuden negatiiviset vaikutukset näkyvät myös omalta osaltaan rikollisuuden lisääntymisessä. Maahanmuuttajat ovat huomattavasti yliedustettuina rikosten tekijöinä ja esimerkiksi raiskauksista maahanmuuttajat tekevät noin kolmanneksen.

Kohti etnisiä konflikteja Monikulttuurisuuden aiheuttama ihmisten välisen luottamuksen väheneminen on esiaste vakavimmille etnisille konflikteille. Monikulttuurisuus nähdään Suomessa usein juhlapuheissa rikkautena, mutta maailmalla monikulttuurisuus on taas yleisimpiä sisällissotien ja yhteiskunnallisten ristiriitojen syitä.

Israelissa juutalaiset ja palestiinalai-

IKÄVAKIOIDUT TYÖLLISYYSASTEET VUONNA 2011 SYNTYMÄVALTION JA MAAHANMUUTTOVUODEN MUKAAN.

–1993

1994–2002 2003–2011 Yhteensä

Irak

43% 27% 14% 23%

Somalia

37% 26% 9% 23%

Viro

72% 65% 70% 69%

Ruotsi

74% 56% 50% 70%

Suomi - - - 68% Lähde: Suomen Perusta: Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous.

Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot

R AH VAS 3-4/2015

Monikulttuurisuus ja yhteiskunnan hajoaminen

16

Maahanmuuton tuomat vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan taloudellisiin kysymyksiin. Kasvavalla monikulttuurisuudella on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan vakaudelle.

Harvardin yliopistossa toimiva professori Robert Putnam on tutkinut sosiaalista pääomaa ja ihmisten välistä luottamusta erilaisissa yhteiskunnissa. Putnam vieraili syksyllä Suomessa ja kommentoi siirtolaiskriisin vaikutusta Suomelle: ”Suomessa ja muissa maissa korkeaan sosiaalisen pääoman tasoon on osaltaan vaikuttanut väestön etninen samankaltaisuus ja matalat tuloerot. Mutta molemmat tulevat muuttumaan Suomessa seuraavan 30 vuoden aikana. Väistämättä. Aivan väistämättä. Ja kysymys kuuluu, että jos Pohjoismaista tulee etnisesti moninaisempia ja tuloerot kasvavat, niin miten ne pystyvät ylläpitämään korkean sosiaalisen pääoman tason.”

Putnamin tutkimusten mukaan mitä monietnisempi on alue, sitä vähemmän ihmiset luottavat toisiin ihmisiin, sitä vähemmän ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan tai lahjoittavat rahaa

set ovat pysyvässä konfliktissa, Syyriassa ja Irakissa sunnit, shiiat, arabit ja kurdit eivät tule keskenään toimeen ja turkkilaisten ja kurdien kiristyneet välit ovat siirtolaisten myötä tuoneet konfliktin jo Euroopan kamaralle. Monikulttuurisuuden mallimaana pidetyssä Yhdysvalloissa rotusuhteet ovat koetuksella kuten Fergusonin ja Baltimoren rotumellakat osoittavat.

Siirtolaisuuden myötä Lähi-idän etniset konfliktit rantautuvat Suomeen ja tulijoiden ja kantaväestön välille syntyy ristiriitoja, jota ajan kanssa johtavat vakavimmiksi konflikteiksi. Esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa on ollut jo laajempia maahanmuuttajamellakoita ja mikäli maahanmuuttovirtoja ei saada hallintaan, on vain ajan kysymys milloin Suomessa ollaan samojen ongelmien edessä.

Monissa Euroopan suurkaupungeissa on jo kaupunginosia, joissa valtaosa asukkaista on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia. Alueellisesti muutoksia voi tapahtua Suomessa hyvinkin nopeasti. Ennen siirtolaiskriisiä tehtyjen väestöennusteiden mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista on vuonna 2030 vieraskielisiä noin neljännes. Päällä oleva siirtolaiskriisi voi hallitsemattomana aiheuttaa suomalaisten jäämisen vähemmistöön pääkaupunkiseudulla hyvinkin nopeasti.

Minkälaiseksi väestölliseltä rakenteeltaan yhteiskunta voi sitten muuttua maahanmuuton myötä? Etelä-Afrikka on esimerkki, jossa eurooppalaistaustaiset ihmiset ovat merkittävä vähemmistö muuten afrikkalaisista koostuvassa yhteiskunnassa, jossa rikollisuus on korkeaa ja talous toimii heikosti. Israel taas on esimerkki valtiosta, jossa on merkittävä islamilainen väestönosa ja maan etniset ryhmät ovat jatkuvassa konfliktissa.

Minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa halutaan?

Muuttoliikkeitä ja kansainvaelluksia on tapahtunut kautta aikojen, mutta niiden vaikutukset eivät ole olleet kovin positiivisia alueiden kantaväestöille.

Eurooppalaisten muuttoliike Amerikan mantereelle oli katastrofi intiaanikansoille. Rooman valtakunnan romahduksen viimeistelivät kansainvaellukset.

Käynnissä oleva laajamittainen maahanmuutto on kaikilla mittareilla mitattuna katastrofi Suomelle ja Euroopalle.

Korkean elintason ja sosiaaliturvan eurooppalaisiin valtioihin riittää korkean väestönkasvun maista aina siihen asti kunnes eurooppalaiset järjestelmät romahtavat tai tulovirta pysäytetään kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa.

Siirtolaisvirtojen kasvaessa suomalaisten ja eurooppalaisten on pian tehtävä valinta näiden vaihtoehtojen väliltä.

Muuttuva väestörakenne Laajamittaisesta maahanmuutosta puhuttaessa on ymmärrettävä, ettei kyse ole siitä, onko varaa auttaa pientä määrää hätää kärsiviä ihmisiä. Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan suuntautuvasta maahanmuutosta puhuttaessa puhutaan kansainvaelluksesta, joka muuttaa eurooppalaisten valtioiden väestörakenteita.

Kirjoittaja on Suomen Perusta -ajatuspaja toiminnanjohtaja.

Lisää aiheesta Suomen Perusta -ajatuspajan teoksessa Siirtolaiskriisi – puheenvuoroja muuttoliikkeen syistä ja seurauksista.

KO L U M N I

Karhun karjuntaa

Äärirajoilla

memmin tapahtuneista ongelmista, tosin lehtienkin linja vähän vaihtelee. Kohtalaisen avoimella linjalla on viime kuukausien positiivinen yllättäjä ollut Helsingin Uutiset, selvä kapinallinen siis.

Mokutuksen käsikirjoitus on jo kohtalaisen selvää settiä. Uusin trendi on vedota ihmisoikeuksiin. YK:n ihmisoikeuksissa vaan ei lue mitään siitä, että jokaiselle paperittomalle pitäisi antaa kaikki terveyspalvelut ilmaiseksi. Presidentti Niinistökin on jo todennut, että: ”Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida hoitaa siirtämällä yhä suurempi osa väestöstä Eurooppaan.

Vastaanottokyvyn rajat tulevat vastaan.

Me elämme nyt niin karussa maailmassa, että meillä ei ole mahdollisuutta antaa kovin paljon tilaa sellaisille ihmisille, jotka tulevat vain hakemaan itselleen parempaa tulevaisuutta.”

Kumman sinä haluat, hyvinvointivaltion vai avoimet rajat? Molempia et saa.

Minun valintani on hyvinvointivaltio.

Hyvinvointivaltion yhtenä keskeisimpänä aatteena on demokratia. Joka ei muuten tällä hetkellä enää toimi. Pahin pelkoni on käymässä toteen – ihmiset menettävät uskonsa demokratiaan ja Suomi on luisumassa kohti suurempaa jakautuneisuutta.

Juoksuhaudat on kaivettu syvälle. Monelta on mennyt usko asialliseen ja järkevään keskusteluun, sillä sitä vaiennetaan jatkuvasti. Olemme tässäkin suhteessa äärirajoilla. Syytän tästä avoimesti vasemmistoa.

He ovat lietsoneet jatkuvasti pelkoa siitä, miten paljon Suomessa on natseja, rasisteja ja fasisteja. Itse en ole tavannut yhtäkään. Vielä. Vasemmisto saa mitä tilaa, sillä he ovat pitäneet demokratiaa irvikuvana. Tavallinen kansa janoaa demokratiaa, janoaa sitä, että heitä kuunnellaan ja janoaa sitä, ettei heitä leimata. He ovat kyllästyneitä ja he haluavat muutosta, supisevat siitä kahvipöydissä ja kuntosaleilla, peläten kuitenkin suuresti leimautumista pahaksi Persuksi.

Nyt on yhdestoista hetki kaataa paha Imperiumi ja taata kapinallisille oma ääni, palauttaa demokratia ja asiallinen keskusteluilmapiiri. Kuka on meidän Luke Skywalker? Jokaisella tarinallahan pitää olla onnellinen loppu – ja sen rakas isänmaamme Suomi ja sen ahkerat veroja maksavat kansalaiset ansaitsevat.

Suvi Karhu

R AH VAS 3-4/2015

K

auan, kauan sitten, kaukaisessa galaksissa. Kansan kuohunnan ajanjaksolla kapinalliset ovat ottaneet ensimmäisen voittonsa pahaa Imperiumia vastaan. Kapinallisten vakoojat ovat saaneet käsiinsä Imperiumin pahimman tuhoaseen, mokutuksen, käsikirjoitukset. Mokutus on vaarassa tuhota koko maapallon. Imperiumin pahojen agenttien jahtaamana prinsessa Laura on palaamassa puoluetoimistolle käsikirjoituksien kanssa, jonka jälkeen Suomen pelastaminen voidaan aloittaa.

Pääministeri Juha Sipilänkin mukaan Suomi on äärirajoilla. Vaikka Eurooppaan suuntautuvan siirtolaismäärän kasvusta oli merkkejä jo pidempään, sen volyymi ja suuntautuminen Suomeenkin asti sai varmasti jokaisen meistä nalkkiin housut kintuissa. Tietyt tahot, eli perinteiset oikeisto sekä vasemmisto, ovat taputelleet pieniä karvaisia käsiään, kumpikin eri syistä. Oikeiston haaveissa siintää halpatyövoimamarkkinat ja vasemmiston mielessä todennäköisesti vain natsien kiusaaminen ja muiluttaminen. Kunpa joku kertoisi vasemmistolle, että parinkymmenen keskenkasvuisen pojanklopin vuoksi ei kannata uhrata koko Suomea.

YLE edustaa tässä tapauksessa yhtä pahinta osaa Imperiumin propaganda-osastosta, josta viimeisimpänä esimerkkinä lienee listaus vastaanottokeskuksissa tapahtuneista häiriöistä. Listauksesta oli jätetty pois huomattava määrä siirtolaisten itsensä aiheuttamia ongelmia. Maakuntalehdet uutisoivat jo huomattavan avoi-

17

Perussuomalaisten Nuorten opintomatka Tanskaan Kansainvälistä yhteistyötä kansallisvaltioiden ehdoilla

Teksti: Tiina Palovuori

Perussuomalaiset Nuoret kävi lokakuussa Kööpenhaminassa tutustumassa sisarjärjestöönsä Dansk Folkepartis Ungdomiin eli Tanskan kansanpuolueen nuoriin. Viikonloppumatkan tavoite oli luoda pohjoismaisia kontakteja, keskustella Euroopan yhteisistä haasteista sekä oppia Tanskan historiaa ja politiikkaa.

R AH VAS 3-4/2015

V 18

ierailumme starttasi perjantaina heti aikamoisella ohjelmanumerolla, kun pääsimme sisään Tanskan parlamenttitaloon kansanedustaja Marie Krarupin ohjaamana.

Saimme kuulla arkkitehtuuriltaan todella vaikuttavan talon historiasta, Tanskan poliittisesta tilanteesta ja puoluejärjestelmästä.

Tanskan parlamenttitalo oli juhlava rakennus, jonka mielenkiintoisimpia elementtejä olivat seinämaalausten pienet, poliitikkoja piikittelevät symboliset yksityiskohdat.

Parlamenttitaloa ehostamaan oltiin aikanaan palkattu taidemaalari, jolla oli hyvin kriittinen käsitys eliitin harjoittamasta politiikasta.

Viikkoaikataulun alle maalattu etana ja aulan seinille tyylitellyt ivalliset tekstit aiheuttivat hilpeyttä suomalaiseen jäykkyyteen tottuneessa seurueessamme.

Perjantai-iltana satuimme melko lähelle anarkistien mielenosoitusta, jossa heiteltiin polttopulloja ja jonka poliisi joutui lopulta taltuttamaan kyynelkaasulla. Reclaim the streets -ryhmä, joka vastustaa yksityisautoilua, on riehunut Tanskassa aiemminkin. Hälytysajoneuvojen suurelle määrälle saimme selityksen tosin vasta seuraavana aamuna. Tanskan kadut ovat keskimäärin varsin rauhalliset, mutta mielenosoituskulttuuri on Suomea rajumpi.

Kööpenhamina oli täynnä upeita nähtävyyksiä, joita kiertelimme lauantaina.

Linnat, kirkot, patsaat ja palatsien puutarhat – korkeiden ja modernien talojen keskellä – huokuivat maan historiaa. Näimme läheltä legendaarisen Pienen Merenneidon ja monet muut kuuluisat ja historialliset taideteokset. Osa reissaajista kävi myös kiertämässä tunnetun tanskalaisen panimon, Carlsbergin, museoksi muutettua tehdasaluetta.

Sunnuntaina vierailimme Tanskan kansallismuseossa, jossa saimme kuulla oppaaltamme maan erittäin värikästä ja jopa dramaattista historiaa. Monarkia tuo mukanaan

useita mielenkiintoisia ilmiöitä, joista meillä suomalaisilla ei ole omakohtaista kokemusta. Dramaattiset vallankaappaukset, mielipuoliset kuninkaat ja prinsessojen salasuhteet huokuivat historiallista jännitystä.

Isänmaallista kulttuurin vaalimista Kaikkein suurimman vaikutuksen matkallamme teki Tanskan kansanpuolueen edustajien ehdoton halu pitää kiinni omista juuristaan myös kulttuurin suhteen. Puolueen ryhmäkokoukset avataan laulamalla vanhoja, tanskankielisiä veisuja ja virsiä. Parlamenttiryhmän huone oli täynnä kansallisromanttisia tanskalaistaiteilijoiden maalauksia.

Oman kulttuurin kunnioittaminen ei kuitenkaan valitettavasti ole itsestäänselvyys. Eräs Tanskan kansanpuolueen saavutuksista kautensa alussa oli saada Tanskan lippu ripustetuksi kunniapaikalle parlamentin aulatilaan. Jo tämä ehdotus oli poikinut vastustusta vasemmistopuolueilta, jotka näkivät oman maansa lipun olevan äärinationalistinen symboli.

Maahanmuutto kuumentaa tunteita Euroopassa

Pohjoismaissa eroja ja yhtäläisyyksiä DFU:n reaktiot joihinkin suomalaispolitiikan kiemuroihin olivat näkemisen arvoisia. Pakkoruotsin käsitteen ymmärtämiseksi täytyi selittää asiaa toistakymmentä

minuuttia, eikä idea silti saanut kannatusta edes ruotsin sukulaiskielen puhujilta. Suomalaisen alkoholipolitiikan aika- ja vahvuusrajoitukset ihmetyttivät myös kovasti. Suomessa tulkittiin olevan jopa ”alkoholikommunismia”, kuten DFU:n Tobias Weische mielipiteensä monopolista hyvin ilmaisi. Tanskassa, kuten useimmissa eurooppalaisissa maissa, kaikenlaista alkoholia oli mahdollisuus ostaa ympärivuorokautisilta kioskeilta täysin kellonajasta riippumatta.

DFU valaisi meille vierailumme aikana myös tanskalaisen politiikan erikoispiirteitä. Tanskassa on käytössä blokkipolitiikka, eli puolueet sijoittuvat parlamentissa joko oikeisto- tai vasemmistoblokkiin. Valtasuhteet määritellään hyvin eri tavoilla kuin Suomessa, ja hallituksen muodostamiseen ei aina tarvita parlamentin enemmistöä. Tällä hetkellä DF:llä on oikeistoblokin suurimpana mutta hallituksen ulkopuolisena puolueena hallussaan tietynlainen vaa'ankieliasema, mikä mahdollistaa heille paljon liikkumavaraa ja toisaalta painoarvoa maan politiikassa.

DF saavutti upean vaalivoiton tänä vuonna pidetyissä vaaleissa.

Tanskassa äänestetään joulukuussa

maan syvenevästä integraatiosta EU:n kanssa. Tanskan kansanpuolue ei näe lisääntyneelle ylhäältä tulevalle sääntelylle mitään tarvetta. Tanskan oma valuutta, rahapolitiikka ja rajakontrolli ovat erityisen tärkeitä nyt, kun koko Eurooppa kärsii ongelmista.

Joulukuun alussa pidettävä kansanäänestys on aiheuttanut paljon aktiivista kampanjointia ja mielenosoituksia Tanskassa.

Yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita Yhteistyö pohjoismaisten ja eurooppalaisten nuorisojärjestöjen kanssa on äärimmäisen tärkeää. Oppimalla toisiltamme ja jakamalla uusia ideoita voimme yhtenäistää käytäntöjämme ja vaikuttaa koko Euroopan laajuisesti. Kansallismielisyys on huimassa nousussa ympäri mannertamme, kun kaikki maat joutuvat ennennäkemättömien haasteiden eteen.

Länsimaiset arvot ja eurooppalainen kulttuuri kasvattavat merkitystään jatkuvasti. Yhdessä samanmielisten nuorten kanssa voimme rakentaa kestävää kansainvälistä yhteistyötä, joka ei vaadi tuekseen byrokratiaa, liittovaltiounionin epädemokraattista vallankäyttöä tai uppoavaa valuuttaa.

R AH VAS 3-4/2015

Tanskan kansanpuolueen nuoria puhututti erityisesti maahanmuuttopolitiikka ja maan tuleva EU-aiheinen kansanäänestys. Maahanmuuttopolitiikan ongelmat olivat johtaneet siihen, että rajojen sulkemisen sijaan Tanska järjesti läpikuljetusta Ruotsiin.

Tämä kuohutti DF:n poliitikkoja, jotka näkivät, ettei ongelman siirtäminen naapurimaahan ole kestävä ratkaisu kriisiin.

Tanskan kansanpuolue on tullut tunnetuksi avoimesta islam-kritiikistään. Puolue ja sen nuorisojärjestö näkevät, että maahantulijoiden on ehdottomasti sopeuduttava paikallisiin tapoihin, sillä tanskalaista kulttuuria ja länsimaisia arvoja tulee varjella. DFU:n maahanmuuttopoliittinen ohjelma alkaakin suorasanaisesti lauseella ”Tanska on tanskalaisten maa”.

Tanskalla on ollut hyvin mielenkiintoisia ideoita maahanmuuttopolitiikan suhteen. Esimerkiksi valtion käytäntö tiedottaa sosiaaliturvastaan ja sen tiukoista ehdoista maahanmuuttajien lähtömaihin arabian kielellä on sittemmin saanut kannatusta myös muualla Euroopassa. Suomessakin tätä käytäntöä on alettu hyödyntää.

19

20

R AH VAS 3-4/2015

Seinäjoen syyskokous

kutkuttavaa jännitystä ja parasta seuraa Teksti: Suvi Karhu

Ennen kokouksen alkua jäsenistö ilmoittautui läsnäolevaksi.

R AH VAS 3-4/2015

Matka Seinäjoelle starttasi perjantaina puoliltapäivin Perussuomalaisten Nuorten toimistolta Helsingistä. Auto lastattiin täyteen kokouksessa tarvittavaa materiaalia ja omat henkilökohtaiset tavarat saatiin sullontamenetelmällä vielä juuri ja juuri mukaan.

Autossa matkasi kolme hallituksen jäsentä ja Helsingin akateemisten Perussuomalaisten puheenjohtaja. Matkalla kyytiin kipusi vielä yksi toimintaan juuri mukaan lähtenyt jäsen.

Matka meni leppoisasti mediahuomiota ihmetellen ja tulevasta puhuen.

21

Tanskan kansanpuolueen nuorten tervehdystä tuomassa Tobias Weische.

Pääsihteerin vaalin voitti Tony Leppäkoski. Hänen vastaehdokkaanaan oli Krista Bister.

Puheenjohtajisto. Kuvassa vasemmalta oikealle: 3. vpj Daniel Kaartinen, 2. vpj Tiina Palovuori, 1. vpj Aleksi Hernesniemi, pj Sebastian Tynkkynen ja pääsihteeri Tony Leppäkoski.

I

R AH VAS 3-4/2015

sot kokoukset ovat pääsihteerin eräs suurimmista koetinkivistä – pää suhisee ja vatsassa on perhosia. Muistinhan ottaa mukaan esityslistat? Entä puheenjohtajan nuijan? Onkohan äänestyslippuja tarpeeksi? Viime vuonna tuli laadittua yleisten kokousten muistilista, joka helpottaa harvapäisen pääsihteerin muistamista, ja listasta on helppo ruksia kohde yli, kun se on pakattu. Jos siis muistaa ottaa tietenkin kaikki pahvilaatikot lähtiessä mukaan.

Jatkuvasti on tunne, että jotain unohtui kuitenkin. Tällä kertaa onneksi kaikki tarvittava ja vähän tarpeetonkin oli mukana.

22

Perjantai-illan yhteinen illanvietto sujui mainioissa merkeissä. Keilahallilla riitti hulinaa ja vilskettä, kun paikalle pyyhälsi yli 40 perusnuorta sekä YLE:n kuvausryhmä.

Radalla nähtiin hienoja kaatoja, upeita rännejä sekä hyviä persuja. Keilauksesta selvästi nautti moni osallistuja ja antoipa YLE:n kuvaajakin myöhemmin kiitokset tapahtumasta, josta saivat hienoa klippimateriaalia juttuaan varten.

Lauantaiaamu valkeni Seinäjoella pilvisenä, mutta pilvistä fiilistä tuskin kenelläkään kokoukseen osallistujalla oli illanvietosta huolimatta. Lähes 70 innokasta nuorta kasaantui ennen aamukymmentä kokoustilaan käsittelemään päivän aiheita. Pääsihteerin näkökulmasta päivä oli erittäin työntäyteinen. Aamulla muutaman vapaaehtoisen kera kokoustila somistettiin ja tavarat järjesteltiin valmiiksi ja ilmoittautumishärdellikin hoitui aika kivuttomasti.

Kokouksen sihteerin tehtävä on melkoinen savotta hoidettavaksi kokeneemmallekin karhulle. Tarkkana täytyy pysyä koko ajan, jotta kaikki tärkeä tulee kirjoitetuksi pöytäkirjaan. Pidemmällä kokemuksella tiedänkin, että pöytäkirja kannattaa kirjoittaa mahdollisimman lähelle lopullista muotoaan jo heti kokouksen aikana, sekä heijastaa työstö videotykillä jokaisen nähtäväksi.

Isoissa kokouksissa käsiteltävää on paljon, ja jokainen osallistuja pysyy helposti kärryillä siitä, mitä ollaan tekemässä, jos sih-

Sinine Äratus -puolueen nuorten tervehdys Virosta.

teerikin on ajan hermolla ja kenties jopa hieman askeleen edellä.

Lauantai oli hyvin palkitseva päivä monelle kokouksessa olleelle. Järjestölle hyväksyttiin uusi periaateohjelma, johon tehtiin viimeiset muutokset ja hiomiset kokouksen aikana. Muutoksista äänestettiin asiaankuuluvalla tavalla. Suorat jäsenaloitteet olivat toinen iso juttu monelle. Jäsenaloitteista äänestettiin myös, ja ihan yksinkertaisesti aloite, joka sai enemmän kyllä –ääniä, hyväksyttiin järjestön viralliseksi aloitteeksi. Moni jäsenemme arvostaa suuresti sitä, että jokaisella jäsenellä on äänioikeus. Jokainen tulee kuulluksi ja kuka vain jäsen voi tehdä aloitteita. Lähes kaikilla muilla poliittisilla nuorisojärjestöillä on liittomuoto, jolloin paikallis- ja piiritasolla käydään isot suhmuroinnit ja kädenväännöt, kuka pääsee edustamaan ”korkeammalle tasolle”. Meillä jokainen pääsee, joka on erittäin iso rikkaus.

Lauantai-ilta sujui hilpeissä tunnelmissa.

Yhteinen illallinen summasi hienoa päivää ja sen jälkeen yhteissaunassa riitti vipinää.

Virolaiset vieraamme saivat varmasti uudenlaisen kuvan suomalaisesta saunakulttuurista, kun lauteilla kajahti kovaan ääneen mm. Jääkärimarssi. Liekö urheimmat jatkaneet iltaansa pikkutuntien ylikin.

Sunnuntaina oli kokouksen kohokohta – henkilövalinnat. Illan riennot eivät painaneet silmiä, kun kokousta aamulla jatkettiin. Media parveili oven takana ja odottivat kuumeisesti tuloksia puheenjoh-

tajavaalista. Koko kokous käytiin puheenjohtajavalintaa lukuun ottamatta avoimin ovin. Suljettujen ovien takana pj-valintaa oli huomattavasti mukavampi käydä ja osallistujat uskalsivat puhua avoimesti ilman pelkoa, että media siteeraa. Kun tulos oli selvä, pidettiin pieni kokoustauko median innostuksen vuoksi. Tämän jälkeen jatkettiin muilla valinnoilla, joista yksi tärkeimmistä ja kriittisimmistä oli luonnollisesti uuden pääsihteerin valinta.

Hallitus kokonaisuudessaan on laaja kattaus nuorta ja vähän vanhempaa perusnuor-

Puheenjohtajan vaalissa äänestettiin Sebastian Tynkkysen ja Samuli Voutilan välillä. Tynkkynen voitti vaalin äänin 42-22.

ta. Hyvä sekoitus erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä, jotta kattava edustus eri puolilta tulee toteutuneeksi. Uusi hallitus aloittaa työskentelynsä heti tammikuun ensimmäinen päivä. Kateeksi ei käy, sillä ensi vuodesta tulee varmasti järjestön historian haastavin rytistys.

Kaikkinensa Seinäjoen syyskokouksesta jäi kokouskonkarille ihan hyvä fiilis. Paluumatka kotiin sujui mukavasti ja lopullinen pöytäkirja huiman 32 liitteen kera oli valmis jo pari päivää kokouksen jälkeen.

Sosiaalisen median viestinnästä Twitterissä ja Facebookissa vastasivat Tiina Palovuori ja Toni Ahva.

ENSIKERTALAISENA SYYSKOKOUKSESSA - MIKSI PS-NUORET?

Mitä isänmaallisuus merkitsee minulle? Se merkitsee rakkautta tätä maata ja tätä yhteiskuntaa kohtaan. Olen asunut täällä 6 vuotta ja 25 vuotta toisessa maassa ja vertailemalla miten asiat toimivat siellä ja täällä pystyn vetämään johtopäätöksen, kuinka hieno tämä maa on. Jos olet syntynyt täällä, olet tottunut kaikkiin mukavuuksiin ja ehkä et arvosta tätä maata samalla tavalla kuin joku, joka on muuttanut tänne toisesta yhteiskunnasta.

Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä yhteiskunta on se, mikä se on siksi, että se perustuu suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin, kiteytetysti sanottuna suomalaisuuteen. Jos me haluamme, että hyvinvointimme jatkuu, suomalaisuus on säilytettävä ja puolustettava. Siksi Perussuomalaiset ja PS-Nuoret.

Maahanmuutosta on paljon keskusteltu ja tässä sanoisin vain, että jokaiselle järkevästi ja it-

senäisesti ajattelevalle on kai nyt selvä, että nykyinen tilanne on kestämätön ja tarvitaan välittömiä toimenpiteitä. Hallituksen arvostelu on aiheellista, mutta toisaalta olen varma, että jos Perussuomalaiset eivät olisi hallituksessa, tilanne voisi olla vielä pahempi.

Liityin järjestöön loppukesänä ja päätin osallistua PS-Nuorten syyskokoukseen saadakseni kokemusta ja verkostoituakseni muiden jäsenten kanssa. Sanoisin, että molemmat tavoitteet on saavutettu. Kokous järjestettiin Seinäjoella, en ole koskaan käynyt siellä ja nyt tuli sopiva tilaisuus. Tulin paikalle perjantai illalla, varsinainen kokous alkoi vasta seuraavana aamuna.

Ilta vietettiin keilahallissa pelaamalla, syömällä, juomalla ja tietenkin keskustelemalla. Oli tosi kiva nähdä, kuinka iän, ulkonäön ja luonteen perusteella erilaisia ihmisiä kuuluu PS-Nuoriin.

Sain erittäin positiivisen vaikutelman illasta.

Seuraavana päivinä alkoi varsinainen kokous.

Minulla ei ollut kovin paljon kokemuksia tämänkaltaisista kokouksista, lähin kosketus siihen oli todennäköisesti taloyhtiön kokous 4 vuotta sitten, johon osallistui alle 10 henkilöä.

Nyt oli tosi mielenkiintoista seurata, miten puheenjohtaja veti näin ison kokouksen - meitä oli noin seitsemänkymmentä. Päivitettiin periaateohjelmamme ja käsiteltiin jäsenten aloitteita.

Minusta tärkein oli julkilausuma siitä, ettei tule

myöntää oleskelulupaa törkeisiin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille. On käsittämätöntä, että nykyään raiskaus tai jopa murha eivät vaikuta turvapaikan saamiseksi.

Kokouksen keskellä paikalle pyyteettömästi ilmestyi YLE:n Nenäpäivä-keräys porukka, joka alkoi häiritsemään meitä ja käyttäytymään röyhkeästi ja ilmeisesti halusi kuvata meidän reaktiomme. Jouduimme poistamaan heidät lempeästi mutta päättäväisesti.

Sunnuntaina käytiin puheenjohtajavaalit. Keskustelu oli vilkas ja muutama kerta tunteet tulivat pintaan - en tarkoita huutoa. Ainakin minulle tämä tilanne oli odottamatonta. Itse uskalsin pitää lyhyen puheen osoittaakseni tuen valitsemalleni ehdokkaalle. Onpa hienoa, että Samuli tuli Sebastianin haastajaksi. Riippumatta siitä, kuinka hyvä nykyinen johto voisi olla, jos haastajia ei ole, vallassa olevat saavat tehdä ihan mitä vaan ja maailmassa on nähty paljon esimerkkiä mihin se seuraa.

Meillä kaikilla on haastava työ edessä - Suomen hyvinvoinnin pelastaminen. Minusta PSNuoret on juuri sopiva järjestö sen toteuttamiseksi.

Lev Stipakov, ohjelmistosuunnittelija, Oulu Perussuomalaisten Nuorten jäsen

R AH VAS 3-4/2015

Olen äänestänyt Perussuomalaisia ja liittynyt PS-Nuoriin siksi, että he ovat isänmaallisia, maahanmuuttokriittisiä ja hyvin näkyvästi julkisuudessa. Lisäksi varsinkin Perussuomalaisilla on sellaisia kansanedustajia, jotka puhuvat kansan kieltä ja käyttäytyvät kuten aidot suomalaiset, heikkouksineen ja vahvuuksineen. Siihen ei voi suhtautua yhdentekevästi. Joko tykkäät tai vihaat.

23

PERIAATEOHJELMAN UUDISTUSTYÖ Tämä kaikki tapahtui, ennen kuin uusi ohjelma oli valmis Teksti: Sebastian Tynkkynen

P

erussuomalaisten Nuorten ensimmäinen periaateohjelma julkaistiin vuonna 2012. Sen jälkeen politiikassa on tapahtunut niin paljon, että vuoden 2015 kevätkokouksessa Mikkelissä keskusteltiin periaateohjelman päivitystyön käynnistämisestä. Hallitus otti kopin evästyksestä ja laittoi puheenjohtajiston asialle hoitamaan päivitystyötä. Kun päivitystarpeet oli kartoitettu, laadittiin en-

simmäinen uudistettu luonnos hallituksen nähtäville, jonka jälkeen lähdettiin keräämään evästystä jäsenistöltä Rauhalan kesäpäiviltä. Huomioita tuli valtava määrä, ja polveilevan linjakeskustelun ajatukset kirjoitettiin ylös.

EUROOPPAPOLITIIKKA • Laajat EU-poliittiset osiot poistettiin.

EU ei ole enää päätöselin, johon haluai simme kuulua ja jonka sisältä haluaisim me tehdä yhteistyötä kansallisvaltioiden kanssa.

PÄIHTEET • Päihdepolitiikassa tavoitteena oltava päihdehaittojen vähentyminen. Päihde vanhempia tulee ohjata hoitoon myös lapsen edun vuoksi.

R AH VAS 3-4/2015

NATO • Natokielteisyyden sijaan siirryimme neut raaliin Natokantaan. Kirjauksen mukaan Suomi voi kuulua puolustusliittoihin ai noastaan, jos kansallinen etu sitä edellyt tää, sillä ylikansallisiin päätöselimiin mu kaan meneminen kaventaa aina maan itse määräämisoikeutta.

24

Luonnos lähti sen jälkeen kierrokselle PSNuorten hallituksen poliittisille asiantuntijatyöryhmille, joiden palautteen perusteella

ELÄKEJÄRJESTELMÄ • Maininnat verorahoitteisesta eläkejärjes telmän kannattamisesta poistettiin.

LAPSILISÄT • Lapsilisien maksamisella tulee olla van hempien tuloihin perustuva katto, jotta tuki voidaan ohjata aidosti sitä tarvitsevil le perheille.

MIINAT • Suomen tulee irtisanoa itsensä Ottawan miinakieltosopimuksesta.

YDINVOIMA • Kriittinen suhtautuminen ydinjätteen loppusijoittamiseen poistettiin.

KEHITYSYHTEISTYÖ • Kehitysapuun ei kehoiteta enää perin teisin keinoin ilmaista rahaa jakamalla, vaan peruskansalaisten päätöksenteko vallan kasvua ja demokratiakehitystä tukemalla.

ELÄINPOLITIIKKA • Järjestö tunnustaa, että tuotantoeläimet eivät ole teollisia yksiköitä. Myös tuotan toeläimillä on tarpeita ja käyttäytymis muotoja, kuten niiden villeillä kantamuo doillakin. Tuotantoeläinten kohdalla tulisi

hallitus teki vielä viimeiset muutokset, ennen kuin uudistettua periaateohjelmaa esitettiin Seinäjoen syyskokoukselle hyväksyttäväksi. Syyskokouksessa 70 henkisen läsnäolijajoukon voimin tehtiin vielä uusia parannusehdotuksia, ennen kuin ohjelma vahvistettiin. Rahvas julkaisee nyt keskeisimmät muutokset, joita uusi periaateohjelma sisältää.

•

•

pyrkiä olosuhteisiin ja toimintatapoihin, joissa eläimet voivat toteuttaa lajilleen tyypillistä olemista ja käyttäytymistä kuitenkaan elinkeinoja vaarantamatta.

Rituaaliteurastetun lihan valmistus ja maahantuonti tulee kriminalisoida.

Kärsimystä aiheuttavien eläinkokeiden käyttämistä tulee välttää.

OIKEUSPOLITIIKKA • Islamilaisen sharia-lain tai muun yksilön vapauksia polkevan ideologian ulottamis ta lainsäädäntöön vastustetaan.

• Uskonnonvapauden ja uskonnollisten yhteisöjen autonomian turvaamiseksi valtion on oltava erillään kirkosta.

• Vankeusrangaistuksiin tuomitut ulko maalaiset on karkotettava.

• Resurssien on riitettävä myös pienten rikosten selvittämiseen.

MAAHANMUUTTO • Maassa asuvista ainoastaan omille kansa laisille voidaan maksaa rahallista tukea.

A H VA N PA K I NA

Opposition ”vaihtoehto”

Punaviheroppositio on vastustanut lähes jokaista hallituksen uudistusta ja leikkausta.

Siksi odotin mielenkiinnolla oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja, jotka julkistettiin eduskunnassa ääni väristen ja kauniiden korulauseiden kanssa.

Sen sijaan, että SDP olisi tehnyt hallituksen budjetille rakentavan ja uskottavan vaihtoehdon, sen vaihtoehtobudjetti on täynnä höttöä: menojen lisäämistä ja mielikuvitustuloja. SDP esittää verotuksen lisäämistä yli 700 miljoonalla eurolla. Verot kohdistuisivat eniten investointeihin, yrityksiin ja kotimaiseen omistamiseen, eli juuri asioihin, joita maamme nimenomaan tässä taloustilanteessa tarvitsisi.

Suomen talouden ongelmat ovat hyvin pitkälti rakenteellisia. Voimme välttää vaikeat leikkauspäätökset, jos uudistamme rakenteita. Hallitus tähtää lukuisiin rakenteita muuttaviin uudistuksiin kunnianhimoisesti ja nopealla aikataululla. Sen sijaan SDP:n vaihtoehdossa ei ole ensimmäistäkään rakenteellista uudistusta.

Vihreät taas pelastaisivat Suomen ja samalla koko maailman viherhumpallaan.

Heidän vaihtoehtobudjettinsa tarjoaa rangaistusta maaseudun duunareille ja yrittäjille, kun kilometrikorvauksista ja työ-

matkavähennyksistä aiotaan taikoa 200 miljoonan euron säästöt. Tämä heikentäisi huomattavasti kannustetta ottaa pitkän matkan päässä oleva työ vastaan.

Vasemmistoliitto haluaisi lisävelkaa peräti 1,5 miljardia euroa enemmän kuin hallitus. Nuorten pitää seistä etulinjassa vastustamassa sitä, että sosialistisedät ja -tädit haluavat ottaa valtavan määrän lisävelkaa.

Velka jää aina tuleville sukupolville maksettavaksi. Jos leikkauksia ei tehdä nyt, me joudumme tekemään ne moninkertaisina tulevaisuudessa. Onneksi hallituksemme pyrkii siihen, että julkisen talouden tulot ja menot ovat tasapainossa, jotta velkaantuminen voitaisiin taittaa.

Yhteistä opposition vaihtoehtobudjeteissa on rahan kaataminen kehitysapuun.

SDP ja RKP heittäisivät kehitysapuun 100 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus.

Vihreät olisivat valmiita laittamaan kehitysyhteistyöhön 200 miljoonaa ja Vasemmistoliitto peräti 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Tämän jälkeen ei voi olla kuin erittäin tyytyväinen siihen, että Perussuomalaiset onnistui ajamaan hallitusohjelmaan todella merkittävän leikkauksen kehitysapuun.

Yhteistä opposition vaihtoehtobudjeteissa on myös vaihtoehtoinen matematiikka eli käytännössä useat hatusta vedetyt summat. Esimerkiksi Vihreiden mukaan harmaan talouden torjuntaan laitetulla 6,4 miljoonalla eurolla saataisiin peräti 50 miljoonan euron verotuotto. Vielä huomattavasti syvempi hattu löytyy demareilta, jotka väittävät saavansa 20 miljoonan euron panoksella harmaan talouden torjuntaan jopa 200 miljoonan euron verohyödyn.

Vihervasemmiston vaihtoehdoissa pieni- ja keskituloiset kansalaiset jäävät sivurooliin verotuksen, velan ja vihreyden palvomisen sijaan. Sen sijaan hallitusohjelman Perussuomalainen peukalonjälki huomioi heidät. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta huojennetaan työtulovähennyksellä, arvonlisävero ei nouse ja Yle-vero poistetaan 300 000:lta pienituloiselta.

Positiivista on, että opposition vaihtoehtobudjetteihin tutustuminen vahvisti entisestään uskoani hallituksen talouspolitiikkaan. Sosiaalidemokratia tai sosialismi ei nosta Suomea suosta.

Toni Ahva

R AH VAS 3-4/2015

Suomen talouden tilannekuva on karu. Vienti ei vedä. Kilpailukyky on huono. Työttömyys on korkealla. Huoltosuhde heikkenee.

Edellisten hallitusten perintö ei ole mukava.

25

Nepal Maailman huipulla Teksti: Suvi Karhu

R AH VAS 3-4/2015

Väitetään, että Mount Everest ei ole enää 8848 metriä korkea, vaan maaliskuun suuri maanjäristys kutisti vuoren korkeutta kahdella metrillä. Niin tai näin, Himalaja on hyvin vaikuttava näky kauempaakin.

26

Pakkaaminen reissua varten ei myöskään ollut ihan tavallisen lomamatkan topit ja shortsit –tyyppistä. Luvassa ei ollut trekkaamista tai muuta vaativaa, mutta esimerkiksi sähkökatkot maassa ovat yleisiä. Joten matkatavaroista löytyi mm. taskulamppu, isompi lääkearsenaali, kansainvälinen rokotekortti ja antibiootit. Vaatetuksessa piti huomioida paikallinen kulttuuri, joten olkapäät ja polvet paljastavat vaatteet jäivät kotiin. Lisäksi muille koulutukseen osallistuville tuli vietyä paikallisia herkkuja – tietenkin perisuomalaiseen tapaan vein mm. ruissipsejä, turkinpippureita ja salmiakkia.

Koulutukseen osallistui siis neljä suomalaista, neljä slovenialaista, neljä bangladeshilaista ja neljä nepalilaista ja lisäksi jokaisesta maasta saapui yksi kouluttaja. Tässä kou-

lutuksessa osallistujien suhteen oli poikkeus, sillä kaikki osallistujat olivat naisia. Aiemmissa koulutuksissa sukupuolijakauma on pidetty tasaisena. Aiheena tällä kertaa oli ”Women in decision making”. Koulutus pidettiin mukavasti heti sadekauden jälkeen lokakuun alussa. Päivät olivat lämpimiä, koulutus kesti 12 päivää ja paikkana oli pikkukaupunki Dhulikhel noin 30 kilometriä Kathmandusta kaakkoon. Etukäteen internetistä ei juurikaan löytynyt tietoa Dhulikhelista, joka toki lisäsi matkan jännittävyyttä ennestään.

puivat. Lentokentän ulkopuolella koimme heti ensimmäisen varoituksen siitä, että olemme saapuneet erityyppiseen maahan – meitä ryntäsi auttamaan kymmenen miestä matkatavaroidemme kantamisessa. Itse pidin itsepintaisesti tavaroistani kiinni, mutta lähes kaikki muut luovuttivat matkatavaransa kantajille – ja joutuivat maksamaan parinkymmenen metrin kantamismatkasta monia euroja. Hotellille saapuessamme saimme onneksi huoneet lähes heti ja ensimmäisenä tulikin nukuttua neljän tunnin unet.

Lähtöpäivänä 29.9. suomalaisjengi kokoontui Helsinki-Vantaan lentokentälle ja matka Turkish Airlinesilla Istanbul-vaihdon kautta alkoi. Istanbulissa kohdattiin jo slovenialaiset toverimme ja yölento Kathmanduun meni leppoisasti itse kunkin yrittäessä enempivähempi menestyneesti nukkua.

Saavuimme perille aamukuudelta paikallista aikaa auringon juuri noustessa ja kuunpuolikkaan yhä möllöttäessä taivaalla. Viisumin hakeminen ja rahan vaihtaminen onnistui helposti ja matkatavaratkin saa-

Saapumispäivä oli varattu jetlagista toipumiseen ja vapaa-aikaan. Tosin Nepal on vain kolme tuntia Suomea edellä, mutta lentoajat ovat pitkiä maan eteläisehköstä sijainnista johtuen. Reilujen aamupäiväunien ja aikaisen nukkumaanmenon lisäksi aikaa jäi kuitenkin hieman kaupunkiin tutustumiseen ja rentouttavassa hieronnassa käymiseen. Seuraavana päivänä vierailimme aamupäivästä Suomen suurlähetystössä ja siirryimme iltapäivällä bangladeshilaisten ja nepalilaisten saapuessa yhteiskyydillä Dhulikheliin. Siellä vierähti seuraavat kymmenen yötä kauniissa hotellissa tiiviin koulutuksen, hyvän ruuan ja upeiden maisemien äärellä.

Koulutuksemme kantava idea oli ”Training for trainers”. Meitä koulutettiin siis toimimaan itse kouluttajina. Oma koulutuksemme sisälsi runsaasti erilaisia metodeja ja sisällöllisesti koulutuksen anti oli naisten asemasta oppiminen ja keskusteleminen.

Suomalaisesta lähtökohdasta tuleminen ja naisten asemasta jauhaminen tuntui aika ajoin erittäin turhauttavalta, sillä tasa-arvo on Suomessa jo niin pitkällä, enkä ole koskaan kokenut tulleeni syrjityksi sukupuoleni vuoksi – pikemminkin päinvastoin, sillä sukupuolestani on tuntunut olevan minulle enemmän vain etua suhteessa miehiin ja asia ei saisi tietenkään olla niin. Mutta Nepalin ja Bangladeshin tasa-arvotilanteesta

R AH VAS 3-4/2015

D

emo ry on järjestänyt erilaisia koulutusmatkoja Suomen nuorisopolitiikassa toimiville aktiivisille nuorille jo usean vuoden ajan. Perussuomalaisista Nuorista Nepalissa aiemmin ovat käyneet mm. Jenna Simula, Simon Elo ja Sebastian Tynkkynen.

Bangladeshiin on päässyt tutustumaan Roger Kulmala ja Sloveniaan Aleksi Hernesniemi. Koulutusmatkat ovat melko raskaita ohjelmasisällöltään ja vapaa-aikaa on hyvin niukalti. Itse pääsin koulutusmatkalle varapaikalta, sillä varsinainen matkaanlähtijä joutuikin luovuttamaan paikkansa esteiden vuoksi eteenpäin. Valmistautumisaikaa matkalle jäi onneksi kuukauden verran, joten ensimmäisenä to-do –listalla oli rokotussuojan tarkistus. Kansallisen rokotusohjelman ja aiemmin ottamani hepatiittiyhdistelmärokotteen päälle sain kaksi uutta rokotetta: lavantautia ja koleraa vastaan.

Lystikästä.

27

R AH VAS 3-4/2015

kuuleminen oli tietenkin herättävää ja surullista. Nepalissa esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt usein lahjoittavat ilmaisen lehmän perheeseen, jotta perhe saisi paremman elannon. Mutta usein käykin niin, että nainen joutuu hoitamaan eläimen kaiken muiden askareidensa ohella ja mies myy maidon ja käyttää rahat itseensä. Bangladeshissa tilanne on vielä surkeampi, sillä naisiin ja tyttöihin kohdistuvat väkivallanteot, lapsiavioliitot sekä myötäjäisten pienuuden vuoksi tapahtuvat happohyökkäykset ja jopa murhat ovat tavallisia. Naiset eivät usein pääse töihin, mutta jos mies antaa luvan käydä töissä, hän usein ottaa naisen palkan itselleen.

28

Koulutuspäivät olivat aina aamuyhdeksästä iltakuuteen tai hieman pidempään. Yksi vapaapäivä mahtui muuten keskelle tiivistä rupeamaa, jolloin kävimme tutustumassa buddhaluostariin, joka sijaitsi kenties maailman pelottavimman ja kapeimman vuoristotien päätepisteessä. Luostarialue itsessään oli äärimmäisen kaunis ja näkymät henkeäsalpaavan upeat. Saman päivän aikana kävimme myös Kathmandussa eräässä kuuluisimmista ”stupista”, Bodhanathissa, joka oli valitettavasti saanut pahoja vahinkoja maanjäristyksessä, sekä eräässä suuremmassa ostoskeskuksessa. Yhtenä koulutuspäivän aamuna saimme osallistua myös aamuvarhain paikallisen jooga-gurun oppitunnille, joka oli mielenkiintoinen koke-

mus. Suomessa ja muualla länsimaissa opetettava jooga ei juurikaan muistuta sitä, mitä me saimme kokea, joka oli oikeastaan helpotus, sillä minun ei tarvinnut vääntää rautakanki-kroppaani kummallisiin asanoihin, vaan teimme mm. erilaisia hengitysharjoitteita ja kehonhallintaa.

Koulutus huipentui siihen, että suunnittelimme pienryhmissä oman puolitoistatuntisen koulutuksen paikallisille nepalilaisille nuorille naisille, jonka toteutimme toiseksi viimeisenä päivänä. Jokaisen osallistujan kasvoilta paistoi tuona iltana suuri helpotus – selvisimme! Viimeisenä päivänä teimme arvioinnin koulutuksesta ja itsestämme sekä saimme sertifikaatit ja lisäksi pystyimme nauttimaan hieman vapaa-ajasta Kathmandussa.

Koko matkan ajan ja yhä edelleen jo yli kuukausi matkasta Nepalin yllä on huojunut raskas varjo, sillä Intia on asettanut Nepalin eräänlaiseen kauppasaartoon. Nepal sai vihdoin vuosien pitkän perustuslakityönsä valmiiksi ja julkaisi uuden perustuslain syyskuussa. Intian mielestä perustuslaki ei ole hyvä ja se käyttää hyvin kyseenalaisia painostuskeinoja pikkunaapuriaan kohtaan jotta laki muutettaisiin. Syyskuun puolivälistä lähtien Nepal on saanut vain vähäisiä määriä polttoainetta maahansa. Myös muita tuontitavaroita on ollut vaikeuksia saada, mutta kaikenlaisen polttoaineen puute

on erittäin merkittävä ongelma. Intian toiminta on erittäin tuomittavaa ja arveluttavaa kaikin puolin ja se muistuttaakin täysin Venäjän valtapolitiikkaa lähialueisiinsa. Surullisinta on, ettei länsimaisissa yhteisöissä pikkuisen Nepalin hätään ole vieläkään reagoitu ja humanitäärinen kaaos ei ole maassa enää kaukana.

Nepal on kaunis maa, joka on vierailun arvoinen. Maa on tietenkin monella mittapuulla yhä kehitysmaa, jolla on paljon työtä edessä kehittyäkseen usealla sektorilla.

Silti suosittelen vierailemaan tässä keskiAasian helmessä.

P.S. Dissatkaa Intiaa.

Mikä Demo ry?

Demo on aatteellisesti, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö, joka edistää demokratiaa toteuttamalla ja tukemalla suomalaisten puolueiden ja demokratisoituvien maiden poliittisten liikkeiden välisiä yhteistyöhankkeita. Demo järjestää koulutusohjelmia ja vuoropuheluhankkeita, jotka edistävät osapuolten välistä ymmärrystä sekä rakentavaa ja ketään syrjimätöntä poliittista kulttuuria. Lisätietoja: www.demofinland.org

Mikä on SDU? Teksti: Sebastian Tynkkynen

Ruotsidemokraatit on Ruotsin ainoa kansallismielinen eduskuntapuolue ja sen nuorisojärjestöön Ruotsidemokraattinuoriin kuuluu 6000 jäsentä. Tai siis kuului. Vielä muutama kuukausi sitten kirjainyhdistelmä olisi ollut yksinkertaisempi selittää auki, mutta viime syyskuussa tapahtui jotain hyvin ikävää. Emopuolue oli jo useamman vuoden yrittänyt saada mieleisensä ehdokkaan järjestön puheenjohtajaksi, sillä nuorisojärjestön puheenjohtajiston Gustav Kasselstrand ja William Hahne eivät kasvavan suosionsa vuoksi olleet puolueen mieleen.

Virallisina syinä julkisuuteen esitettiin kuitenkin niitä perinteisiä, eli fasisti-, rasis-

ti- ja natsikortteja. Kun miehet oli erotettu puolueen jäsenyydestä, eivätkä he hakeneet enää uudelleen vastuuta, siirryttiin seuramaan seuraavaa valtakamppailua.

Puolue suositteli valittavaksi Tobias Anderssonia, jolla oli Ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin tuki takana. Toinen ehdokkaista oli Jessica Ohlson, joka tuli valituksi vaalissa puheenjohtajaksi, mutta joka ei myöskään puolueelle sopinut, sillä hän oli toiminut Kasselstrandin hallituksessa pääsihteerinä. Tuloksen selvittyä emopuolue kaappasi Ruotsidemokraattinuorten nettisivut ja ilmoitti, että kyseinen järjestö leikataan irti puolueesta ja tilalle perustetaan uusi nuorisojärjestö, jonka kautta puolue alkaa tekemään nuorisotyötään. Tämän uuden nuorisojärjestön puheenjohtajaksi asetettiin Tobias Andersson ja sen nimeksi tuli Ungsvenskarna, sillä puolue ei onnistunut yrityksistään huolimatta ottamaan Ruotsidemokraattinuorten nimeä.

Linjoiltaan nämä kaksi nuorisojärjestöä eivät eroa kovin paljoa toisistaan. SDU on määritelmällisesti edelleen kansalliskonservatiivinen, kuten PS-Nuoret, sen sijaan Ungsvenskarna-järjestön perustaneet nuoret vaihtoivat linjakseen sosiaalikonservatismin emopuolueen jalan jälkiä seuraten. Molemmat nuorisojärjestöt haluavat rajoittaa maahanmuuttoa sekä säilyttää omintakeisen ruotsalaisen kulttuurin. SDU vastustaa selvästi EU:ta, kun puolestaan Ungsvenskarna noudattaa pehmeämpää EU-kriittistä linjaa emopuolueen mukaisesti. Perussuomalaiset Nuoret eivät ole tehneet toistaiseksi virallista yhteistyötä kummankaan nuorisojärjestön kanssa, mutta tutustuivat puheenjohtajistonsa kautta Ruotsidemokraattinuorten toimintaan puheenjohtajavaalin sisältäneessä syyskokouksessa Bohuslänissä Ruotsissa.

R AH VAS 3-4/2015

O

n jälleen aika ottaa käsittelyyn edellisten Rahvaiden tapaan seuraava kolmikirjaiminen lyhenne, joita politiikassa tuntuu riittävän. Tällä kertaa syvennytään Ruotsidemokraattinuoriin, eli Sverigedemokratisk Ungdomiin, josta lyhenne SDU tulee.

29

KIRJAT

Miksi minusta tuli kansallismielinen Teksti: Aleksi Hernesniemi

K

ansallismielisen kirjahyllyyn harvoin kerääntyy suomenkielistä esseetyyppistä kirjallisuutta, jossa käsiteltäisiin nykyajan yhteiskunnallisia ilmiöitä objektiivisuuteen pyrkivällä otteella ilman punavihreää paatosta. Tässä suhteessa iloinen ja raikas poikkeus on Teemu Torssosen esseekokoelma Miksi minusta tuli kansallismielinen, joka ei pyri olemaan poliittisesti korrekti teos, vaan siinä lähestytään myös arkoja teemoja, kuten monikulttuurisen yhteiskunnan romahdusta.

Teoksen ensimmäinen osa käsittelee filosofisia kysymyksiä elämän tarkoituksesta suvaitsevaiston olemukseen. Jälkimmäinen osa kirjasta pureutuu polttaviin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten rasismiin ja positiiviseen syrjintään. Pohdintaan tuo oman lisäyksensä se, että kirjoittaja kykenee irrottautumaan länsimaisen toimijan viitekehyksestään ja havainnollistamaan kysymyksiä myös erilaisten kulttuurien kautta.

Lukukokemuksena esseekokoelma ei ole helppo tai kevyt, sillä päättelyketjut ovat paikoin pitkiä, minkä vuoksi lukijalta odotetaan malttia. Esseet saattavat tuntua pai-

koin hyvinkin irrallisilta. Kirjoittajan tyyliin kuuluu myös esittää monia kysymyksiä – jopa kysymyssarjoja – joihin ei anneta suoraa vastausta. Mutta juuri tästä syystä teos on mielenkiintoinen, koska ajatusketjujen avulla lukijaa halutaan vilpittömästi johdattaa itsenäisesti tehtyihin oivalluksiin. Kuten kirjailija itse asian ilmaisee: ”Aina ei ole pääasia, että on vastaus kaikkeen, vaan olennaista on, että oikein löydetyt kysymykset kimmottavat uteliaan mielen oikeaan suuntaan.” Kirjan ehdoton ja suurin ansio onkin käsitteiden täsmällisyydessä ja analyyttisessä otteessa, jollaista toivottavasti nähdään jatkossa lisää. Teoksessa mitään asiaa – niin punavihreyttä kuin feminismiäkään – ei oteta sellaisenaan, vaan monet arvot kyseenalaistetaan perusteellisesti.

Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille itsenäiseen ajatteluun taipuville kansallismielisille, jotka haluavat laajentaa maailmankuvaansa ja kehittää argumentaatiotaitojaan kansallismielisyyteen linkittyvissä yhteiskunnallisfilosofisissa kysymyksissä. Oivalluksia herättävä valinta joulupukin konttiin.

Teemu Torssonen: Miksi minusta tuli kansallismielinen (Jyväskylä 2015, 128 s.)

TWITTERISSÄ SANOTTUA

R AH VAS 3-4/2015

Samuli Voutila 6.11.

Ajatelkaa jos presidentillä olisi vielä vahvat valtaoikeudet. Olisiko maa tässä jamassa? #hallituskriisi

30

Lauri Karppi 21.11.

Telkkarissa kerrotaan että terroripelkoon pitää nyt vaan tottua. Nyt eletään varmaan sitä #unelma:a jonka puolesta kesällä oli tapahtumia.

Suvi Karhu 31.10. #psnuoret15 On yksinkertaisesti paras poliitt. nuorisojärjestö, koska meillä ei ole liittomuotoa.

Jokainen jäsen saa puhua ja äänestää.

Harri Vuorenpää 13.10.

Jahas, jos kävisi uutissivustot läpi ja laskisi montako kertaa "hyväosaisten talkoisiin osallistuminen" mainitaan... #ansiosidonnainen

Roger Kulmala 2.11.

Ylioppilaskunnilla on pakkojäsenyydet ja kalliit jäsenmaksut, mutta ne ovat surkeita edunajajia opiskelijoille. #vaalipanneeli

Milko Aikio 11.11.

Miksi aina julkinen vs. yksityinen? Miksei hyvä vs. huono? Kummallakin sektorilla epätehokkaita k äytäntöjä.

Harri Vuorenpää 15.10.

Huomaanko lämpiäväni #perustulo lle? #ohhoh #yrittäjänturva #voikoollahuonompikuinnyt

Roger Kulmala 13.10. .@TiinaPlz Suomi on maa, jossa pitää soittaa hätänumeroon, kun vastaan tulee halpoja pizzoja tai Uber-kuskeja.

Sebastian Tynkkynen 14.11.

Jos "suvaitsevaisto" olisi elänyt 600-luvulla, se väittäisi, että profeetta Muhammadin toiminta ei vastaa todellista islamia. #pariisi

Harri Vuorenpää 5.10. "rasismilla flirttailu" on yksi tyhmimmistä syytöksistä.

Käytännössä= "haluan syyttää sinua rasismista, mutta en pysty osoittamaan sitä"

Milko Aikio 21.11.

Tasa-arvo ei ole vielä valmis. #Anttila:ssa myydään nukkeja tytöille ja legoja pojille. Huoh. #firstworldproblems

Lauri Karppi 3.11.

SUPO kertoo että terrori-iskujen uhka on kohonnut.

Twitter on sitä mieltä että vain rasismin uhka on kasvanut. Twitteri on kai luotettavampi.

Mielipiteet Vähän paha kilpailla, kun ei vaan voi Teksti: Daniel Kaartinen

”Monopolit, oi monipolit, kuinka ilman niitä pärjäisin?” Kukapa ei pidä VR:n, Alkon ja Postin palveluista? Alko myöntää meille alkoholijuomat, VR:llä pääsemme junilla paikasta toiseen ja Posti kuljettaa pakettimme. Kuka muu voi tehdä nämä meille samalla tavalla? Ei kukaan, pointtihan on se, ettei kukaan muu saa tehdä sitä, mitä nämä valtionyhtiöt tekevät. Onko tämä oikein? VR:n hinnat ovat todella korkeat suhteessa bussilippuihin ja jopa omalla autolla matkustamiseen, vaikka käytössäsi olisi opiskelija-alennukset. Alkon valikoima on suhteellisen pieni, ja kotiin ei voi tilata viinejä muuten kuin 12 pullon erissä.

Valtionyhtiöiden monopoliasemissa on se perimmäinen ongelma, että monopoliasemaa ei ole hankittu markkinaehtoisesti, vaan se on valtion lain pakottama. Lähiaikoina olleet lakot, suurmielenosoituksen VR:n lakko, ja nyt Postin työntekijöiden lakko Uudellamaalla ovat saaneet minut pohtimaan, josko tämä on jotenkin kuluttajansuojan vastaista; miten posti tai junat kulkevat, jos monopoliyhtiön työnteki-

Valtion virkamiehet eivät saa osallistua poliittisiin lakkoihin eivätkä mielenosoituslakkoihin. Miksi tämä ei koskisi myös valtion monopoliyhtiöitä, joilla on julkinen palveluvelvoite. Minun oikeustajuani vastaan sotii se, että monopolin työntekijät voivat lakkoilulla aiheuttaa niin paljon harmia muulle yhteiskunnalle. Siksi en ehdotakaan lakkoilun kieltämistä, vaan monopoliasemien purkamista. Bussiliikenteessä kilpailun tulokset ovat näkyvissä: parempia palveluita pilkkahinnoilla. Polkuhinnat luovat hyvinvointia. Sama voitaisiin nähdä vielä junaliikenteessä, alkoholin vähittäismyynnissä sekä myös postitoiminnassa. Itse asiassa postialaa uudistavaa lainsäädäntöä on jo valmisteilla. jät ovat lakossa. Onko oikein, että valtion omistamassa yhtiössä, joka saa verorahalla tukea, tapahtuu lakkoilua joka voi haitata tavallisen kansalaisen elämää hyvin merkittävästi? Jotkut meistä saattavat kulkea töihin tai kouluun ainoastaan junalla ja postissa saattaa olla karhukirje, joka ei saavutakaan minua.

Syvästi toivon, että jossain vaiheessa holhousasenne Suomessa loppuisi, eikä alkoholia nähdä enää pahana. On se kumma, kun turvapaikanhakijoille ei ole rajatarkastuksia, mutta alkoholille on. Prioriteetit kohdilleen: kumpi on tärkeämpi? Alkoholin monopoli vai Suomen turvallisuus?”

Daniel Kaartinen 12.10.

Maa, joka ei pysty valvomaan rajojaan, on antautunut.

Daniel Kaartinen 17.11.

Tuulivoimatukien poistolla voitaisiin puolittaa koulutusleikkaukset. @vihreat #tuulivoimatuet #koulutusleikkaukset #kln Tiina Palovuori 22.9.

Ylellä professori kertoi juuri, ettei #Dublin-sopimusta ole koskaan tarkoitus noudattaa kirjaimellisesti vaan sydämellisesti. #juuh

Tiina Palovuori 11.11. #Hennala'n VOK:n jatkuvasta riehumisesta käytettiin juuri lausetta "poliisia työllistävä vaikutus".

Jaah, no ei kai siin sit. #Suominousuun

Aleksi Hernesniemi 7.10.

Tuulipuku on hieno tuote, jossa yhdistyvät käytännöllisyys, tyylikkyys ja monikäyttöisyys. #tuulipukukansa #ylpeä #suomalainen

Krista Bister 20.11.

Euroopan ja Suomen politiikan tulos: Tasavallan Presidentin täytyy pitää tiedotustilaisuus valtion turvallisuudesta #lintukoto #maahanmuutto

Aleksi Hernesniemi 21.9.

Millaisia ovat #pienyrittäjä'n saamat vuosilomat, sunnuntailisät, ylityökorvaukset, #lomaraha't, pekkaspäivät, kielilisät jne.? #tasaarvo

Jarmo Keto 23.9.

EU-jäsenyys on tärkeä, että päästään niihin pöytiin, joissa asioista päätetään. Siellä voi sitten äänestää tyhjää.

R AH VAS 3-4/2015

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi rahvas@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset, sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.

31

rten

uo en N t s i la et itte oma ssu senalo u r Pe at jä r suo

Perussuomalaisten Nuorten suorat jäsenaloitteet

Yksi Perussuomalaisten Nuorten keskeisistä tavoitteista on ajaa suoraa demokratiaa Suomeen. Siksi otimme 31.10.-1.11.2015 pidetyssä syyskokouksessamme käyttöön ensimmäistä kertaa suorat jäsenaloitteet, joiden kautta lisätään jäsenistön mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan poliittiisiin linjoihimme ja toimintatapoihimme. Jäsenaloitteita tuli yhteensä 11, joista yleinen kokous hyväksyi kahdeksan. Suorien jäsenaloitteiden käytäntö todettiin kautta linjan hyväksi, ja toivomme muidenkin poliittisten järjestöjen lisäävän jäsenistönsä vaikutusmahdollisuuksia vastaavalla tavalla.

Tässä ovat ne Perussuomalaisten Nuorten julkilausumat, jotka hyväksyttiin kokouksessa määräenemmistöllä: Julkilausuma työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeudesta

R AH VAS 3-4/2015

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa ei ole enää perusteltavissa jonkin yhdistyksen ja/tai järjestön jäsenyyden erityistä tukemista julkisen vallan puolesta. Vuosittain valtio menettää satoja miljoonia euroja verotuloja jäsenmaksujen verovähennysten kautta. On tärkeää, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaikki kantavat kortensa kekoon eikä vanhanaikaisista saavutetuista eduista enää pidetä kiinni.

32

rten

uo en N t s i la et itte oma ssu senalo u r Pe at jä r suo

Julkilausuma alkoholipolitiikan vapauttamiseksi Perussuomalaisten Nuorten mielestä Suomen nykyinen holhoava alkoholipolitiikka ei ole ajantasalla. Siksi järjestö vaatii Suomen alkoholipolitiikan vapauttamista ja turhien normien poistamista. Alkon monopoli tulee purkaa ja kaikkien halukkaiden markkinatoimijoiden pitää saada myydä alkoholia täysi-ikäisille suomalaisille ilman rajoituksia kellonajasta tai alkoholijuoman vahvuudesta. Perussuomalaiset Nuoret haluaa myös tukea suomalaista ravintola-alaa poistamalla ravintoloiden ja yökerhojen aukioloaikojen rajoitukset. Lisäksi suomalaista elinkeinoelämää pitää tukea alkoholin runsaan matkustajatuonnin takia alentamalla tuntuvasti korkeaa alkoholiverotusta.

Julkilausuma: VR:n hirmuvalta ei palvele kansallista etua Perussuomalaiset Nuoret haluaa, että rautatieliikenne vapautetaan. On kansallisen edun mukaista, että nykyinen VR:n monopoli puretaan, jotta rautatieverkosto saadaan tehokkaampaan ja kuluttajaa paremmin palvelevaan käyttöön. Nykyisen hallituksen suunnitelmat lakkauttaa pieniä asemia ei palvele alueellista tasa-arvoa. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää raivata tilaa yksityisille yrityksille, jotta kysyntä ja tarjonta voivat aidosti kohdata.

Julkilausuma: Maitoa kansalle, joka kalsiumitta vaeltaa Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että sääntelyä raakamaidon myynnistä suoraan tiloilta kuluttajille tulee keventää merkittävästi. Rajoitukset eivät palvele raakamaidon kuluttajia eikä varsinkaan maidontuottajia. Kuluttaja tietää jo etukäteen, että prosessoimaton maito ei ole prosessoitua eikä siten samanlaista kuin perinteinen kaupan hyllyjen maito. Suomalainen lypsyhygienia on erinomaista. Raakamaito sopii hyvin maidontuottajaperheiden ruokavalioon, joten se sopii myös muille maitoa juoville ihmisille.

Julkilausuma: Törkeisiin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille ei tule myöntää tilapäisiä oleskelulupia Turvapaikanhakijoille, jotka ovat jo ulkomailla syyllistyneet hyvin vakaviin rikoksiin, jopa henkirikoksiin tai terrorismiin, voidaan myöntää tilapäinen oleskelulupa poissulkemislausekkeita soveltaessa. Näin siinä tapauksessa, jos rikokseen syyllistynyttä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu maassa, johon hänet on tarkoitus karkottaa. Perussuomalaiset Nuoret ei pidä tilannetta millään muotoa kestävänä, sillä turvapaikkajärjestelmän tarkoituksena on tarjota turvaa mahdollisille rikosten uhreille eikä itse rikollisille. Nykykäytäntö kääntää järjestelmän jalot periaatteet päälaelleen, sotii kansan oikeustajua vastaan ja aiheuttaa turhia ennakkoluuloja oikeasti hädänalaisia kohtaan.

R AH VAS 3-4/2015

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, ettei törkeisiin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille tule myöntää tilapäisiä oleskelulupia. Suomen valtion hoitaman turvapaikkajärjestelmän tehtävä ei ole suojella vakaviin rikoksiin syyllistyneitä vaan rikollisten uhreja ja mahdollisia uhreja. Nykykäytännön mahdollistaa ulkomaalaislain 89 §, joka on poistettava ja Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentti, joka on muutettava sellaiseen muotoon, ettei Suomen valtiolla ole tosiasiallista velvollisuutta myöntää oleskelulupaa vakaviin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille.

33

rten

Nuo ten t s i a l e itte oma ssu senalo u r Pe at jä r suo

Julkilausuma: Kärsimysteurastetun lihan myyminen Suomessa kiellettävä Perussuomalaiset Nuoret on huolissaan Suomen nykyisestä teurastus- ja lihatuotteta koskevasta lainsäädännöstä. Suomessa valloillaan oleva etninen liikehdintä on johtanut epäeettisesti teurastetun lihan merkittävään kysynnän nousuun. Esimerkkinä epäeettisyydestä on halal-liha. Halal-teurastus tapahtuu leikkaamalla eläimen kurkku terävällä veitsellä ja valuttamalla eläimen veret ulos.

Perussuomalaiset Nuoret pitää kaikkea eläimen tarpeettomaan kärsimykseen johtavaa toimintaa epäeettisenä. Suomen eläinsuojelulainsäädäntö määrää, että Suomessa teurastettavat eläimet on tainnutettava ennen itse teurastusta. Tästä laista sallitaan kuitenkin poikkeus uskonnollisista syistä. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että eläin tainnutetaan samanaikaisesti kurkun leikkauksen kanssa. Suomeen tuodaan lisäksi ulkomailta suuret määrät lihaa, jonka teurastuksen eettisyys ei ole Suomen lainsäädännön piirissä. Näin halal-lihaa myyvät kauppiaat sekä kiertävät eläinten eettiseen kohteluun tähtäävää lainsäädäntöä että vievät kysyntää pois suomalaiselta lihateollisuudelta. Viimeisen vuoden aikana suomeen on saapunut ulkomailta yli 47 miljoonaa tonnia sellaista lihaa jonka teurastustavat eivät ole suomalaisen lainsäädännön piirissä.

Perussuomalaiset Nuoret pitää myös erittäin kyseenalaisena sitä, että kuluttajalla ei ole mahdollisuutta luottaa syömänsä lihan eettisyyteen. Valmisruokateollisuuden ja ravintoloiden ei tarvitse ilmoittaa kuluttajalle, miten hänelle tarjottava liha on teurastettu. Näin ollen kuluttaja ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa eläinten teurastustapoihin.

Perussuomalaiset Nuoret vaatii eduskuntaa yksiselitteisesti kieltämään sellaisen lihan tuottamisen, maahantuonnin ja myymisen, jossa teuraseläintä ei ole tainnutettu ennen teurastusta. Eläinten tarpeeton kidutus on tuomittava.

Julkilausuma sitovista kansanäänestyksistä Perussuomalaiset Nuoret on tyytyväinen, että suomalaiset ovat aktiivisesti hyödyntäneet kansalaisaloitteita saadakseen itselleen tärkeitä asioita eduskuntaan käsittelyyn. PS-Nuoret haluaa lisäksi, että suoraa demokratiaa edistetään Sveitsin mallin mukaisesti. Vaadimme, että Suomessa otetaan käyttöön sitovat kansanäänestykset.

Ehdotamme seuraavaa mallia; 100 000 äänioikeutetun suomalaisen allekirjoittamista aloitteista järjestetään sitova kansanäänestys puolen vuoden sisällä siitä, kun tarvittavat allekirjoitukset on saatu koottua. Äänestystulos sitoisi eduskuntaa ja hallitusta, joiden pitää toteuttaa kansanäänestyksessä ilmaistu kansan tahto.

Julkilausuma apteekkialan sääntelyn purkamiseksi

R AH VAS 3-4/2015

Perussuomalaisten Nuorten mielestä apteekkialaa säännellään liikaa Suomessa, jonka seurauksena kaikki halukkaat eivät pääse harjoittamaan apteekkitoimintaa, jolloin kilpailu markkinoilla on heikkoa. Perussuomalaiset Nuoret vaatii sääntelyn purkamista EU:n asettamalle minimitasolle. Lupa apteekkitoiminnan harjoittamiseen pitäisi antaa kenelle tahansa sitä haluavalle viranomaisten laillistamalle proviisorille. Luvan myöntäminen voitaisiin evätä, tai lupa voitaisiin perua, mikäli apteekkari syyllistyy lain rikkomiseen tai epäeettiseen toimintaan. Perussuomalaiset Nuoret uskoo, että sääntelyn purkaminen parantaisi apteekkipalveluiden tarjontaa ja alentaisi hintoja.

34

KESKUSTOIMISTO

PIIRIJÄRJESTÖT

Perussuomalaiset Nuoret ry • Mannerheimintie 40 B 56, 00100 Helsinki www.ps-nuoret.fi • facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • twitter.com/PS_Nuoret

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/helsinki

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/uusimaa

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/satakunta

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/hame

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/oulu

Kymen Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/kymi

Lapin Perussuomalaiset Nuoret ry www.ps-nuoret.fi/lappi

Järjestö- ja viestintäsihteeri Tiina Palovuori • tiina.palovuori@gmail.com • 050 4346920 HALLITUS VUODELLE 2016 Puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen Oulu sebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fi 0400 988960 Pääsihteeri Tony Leppäkoski Helsinki sihteeri@ps-nuoret.fi 040 6532960 1. Varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemi Kannus aleksi.hernesniemi@ps-nuoret.fi 2. Varapuheenjohtaja Tiina Palovuori Tampere tiina.palovuori@ps-nuoret.fi 3. Varapuheenjohtaja Daniel Kaartinen Lemi daniel.kaartinen@ps-nuoret.fi

Toni Ahva Helsinki toni@toniahva.fi Nuutti Hyttinen Helsinki nuutti.hyttinen@gmail.com Jarmo Keto Helsinki jarmo.keto@ps-nuoret.fi Jenni Lastuvuori Pornainen jenni.lastuvuori@hotmail.com Marika Sorja Helsinki marika.sorja@gmail.com

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoret www.ps-nuoret.fi/etela-savo

Harri Vuorenpää Pirkkala harri.vuorenpaa@tilivuorenpaa.fi

IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

PALVELUKORTTI Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi (15-35-vuotiaat) Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Olen yli 36-vuotias ja haluan liittyä kannatusjäseneksi. (jäsenmaksu määritellään vuosittain)

SUKUNIMI

ETUNIMET

LÄHIOSOITE

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden: Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Ilmainen näytenumero Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

KOTIKUNTA

SYNTYMÄAIKA SUKUNIMI AMMATTI / TOIMI / KOULUTUS ETUNIMI PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Osoitteenmuutos (vanhat tiedot) LÄHIOSOITE

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jaseneksi

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

R AH VAS 3-4/2015

LÄHIOSOITE

35

MITEN MAAHANMUUTTO MUUTTAA SUOMEA JA EUROOPPAA?

Suomen Perusta -ajatuspaja tarjoaa tutkittua tietoa ja perusteltuja mielipiteitä sekä eurooppalaisista että kotimaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Kaikki ajatuspajan julkaisut ovat luettavissa internetsivuillamme. www.suomenperusta.fi/julkaisut

IRROITA TÄYTETTY LOMAKE. SULJE (MIKÄLI NÄIN HALUAT) JA LAITA POSTIIN, POSTIMAKSU ON MAKSETTU PUOLESTASI.

R AH VAS 3-4/2015

TAITA TÄSTÄ JA NIDO KIINNI

Postimaksu maksettu

36

Perussuomalainen Tunnus 500 9637 00003 Vastauslähetys