Laulamme yhdessä! Pohjolan ihmiset eivät tavallisesti puhu tunteistaan, mutta laulujen avulla voimme kuvata niitä – yhdessä laulaen ehkä vieläkin paremmin. Suomalaiset ja virolaiset laulavat samoja lauluja suureksi osaksi samalla tavalla, mutta eroavaisuuksiakin on. Suomalaiset laulavat mielellään samaa sävelmää hieman hitaammin. Virolaiset sanovatkin, että suomalaiset häälaulut sopivat virolaisiin hautajaisiin. Kukerpillid-yhtyeen mukaan maailmassa on kolme erilaista valssin nopeutta: nopein on virolainen, sitten on tavallinen ja hitain on suomalainen valssi. Onpa sanottu niinkin, että virolaiset laulavat duurissa ja suomalaiset mollissa. Laulut ovat liikkuneet yli Suomenlahden, myös silloin, kun muuta liikennettä ei ollut. Viron ensimmäisillä laulujuhlilla 1869 kuultiin suomalaisista sävelmistä sovitettuja lauluja. Luultavasti merimiehetkin ovat aikoinaan tuoneet mukanaan lauluja matkoiltaan molemmille kansoille. Osa kirjan lauluista on syntynyt Pohjolassa, jotkut sävelet tunnetaan ympäri maailman. Tämän kirjan tekoprosessin aikana kunnioitus tekstintekijöiden taitoa kohtaan kasvoi entisestään. Esimerkiksi Heldur Karmon laajassa tuotannossa on paljon hienoja käännöksiä, muita tekstintekijöitä unohtamatta. Suomen Tallinnan suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemen panos tämän kirjan syntyyn on ollut hyvin oleellinen. Siitä suuri kiitos! Yhteisiä lauluja meillä on enemmän kuin tässä kirjassa olevat sata. Kirja on Suomi-painotteinen ja uskon, että joku virolainen voisi valita vastaavaan kirjaan paljon eri lauluja. Tallinnassa, toukokuussa 2018.
Mikko Savikko kirjan toimittaja
8
100 laulua
Laulame koos! Põhjamaised inimesed ei räägi tavaliselt oma tunnetest, kuid me saame neid väljendada laulu kaudu – vahest kõige paremini koguni koos lauldes. Soomlased ja eestlased laulavad samu laule ja üsna ühtemoodi, kuid on ka erinevusi: soomlased eelistavad oma viise laulda natuke aeglasemalt. Eestlased ütlevadki, et Soome pulmalaulud sobivad Eesti matustele. Kukerpillide sõnutsi on maailmas kolm erineva kiirusega valssi: kiireim on Eesti valss, sellele järgneb tavaline ja kõige aeglasem on Soome valss. On ju öeldud niigi, et eestlased laulavad mažooris ja soomlased minooris. Laulud on liikunud üle Soome lahe isegi siis, kui muud liiklust ei toimunud. Soome heliloojate muusika kõlas juba 1869. aastal Eesti I üldlaulupeol. Küllap on ka meremehed mõlemale rahvale laule kaasa toonud. Mõned selle raamatu laulud on sündinud Põhjalas, mõned on tuntud kogu maailmas. Raamatu valmimise käigus austus laulusõnade autorite vastu järjest tõusis. Näiteks on Heldur Karmo rikkalikus loomingus palju ilusaid tõlgendusi, sama võib öelda ka teiste tekstikirjutajate kohta. Soome Tallinna suursaatkonna pressinõunik Hannele Vakeeniemi panus selle raamatu sünniks on olnud väga suur. Suur aitäh selle eest! Ühiseid laule on meil muidugi rohkem kui selle raamatu sada laulu. Raamat valmis eelkõige Soome lugejale mõeldes ja ma usun, et nii mõnigi eestlane võinuks valida hoopis muid laule. Tallinn, mai 2018.
Mikko Savikko raamatu koostaja
100 laulu
9
Kansallis- ja kansanlauluja
Sininen ja valkoinen Jukka Kuoppamäki
Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin, Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin. Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien? Vai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen. Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen. Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen. Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien. Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen. Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen. Lämmön tunsin kuitenkin lujuudessa graniitin. Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi. Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden. Sininen on taivas…
© Warner/Chappell Music Finland Oy Printed by permission of Notfabriken Music Publishing AB.
Jukka Kuoppamäki voitti vuonna 1972 Rostockin laulufestivaalit tällä laululla. Siksi se on suosittu monissa maissa. Jaak Joala levytti sen Heldur Karmon kääntämänä. 32
100 laulua
Rahvuslikud ja rahvalaulud
Sinine ja valge Heldur Karmo
Kodust välja tee mind viis. Heietasin mõtteid siis, rääkida mis võiksin ma – milline ta on, mu maa? Rikkust pole kiita hea, mõned uksed tuult ei pea... Milles on siis väljapääs? Lõpuks oli vastus käes. Sinine on taevas, sinine mu maal iga järv, sinised on metsad, sinine su silmade värv. Lumi säravvalge, suveööd nii heledad seal, valged ka kõik pilved taeva sinipõhja peal. Lumi alles tundras maas, mujal kevad saabub taas. Kogu oma jõu saan siit, soojendab mind hall graniit. Sosin igal kuusepuul, tervitusi kannab tuul. Ilusam kui vikerkaar – sinivalge värvipaar! Sinine on taevas…
Selle lauluga võitis Jukka Kuoppamäki 1972. aastal Rostocki laulufestivali. Laul on populaarne paljudes maades. Jaak Joala laulis selle linti Heldur Karmo sõnadega.
100 laulu
33
Kansallis- ja kansanlauluja
Jos tulet vaimoksi minulle trad
Jos tulet vaimoksi minulle, minulle komealle pojalle, vien sinut nukkumaan soitellen, herättelen aamulla laulellen: :,: Nouse kulta, lypsä lehmät, herää, armas, laita ruuat! :,: Jos menet vaimoksi hänelle. hänelle törkeälle miehelle, vie hän sinut nukkumaan piiskaten, herättää aamulla manaillen: :,: Nouse, akka, lypsä lehmät, herää, laiska, laita ruuat! :,:
Georg Ots levytti virolaisen kansanlaulun suomeksi vuonna 1957. Säveltäjäksi mainitaan Gennadi Podelski. Kansanrunosta ja -laulusta on sovituksen tehnyt Juhan Zeiger vuonna 1955. 42
100 laulua
Rahvuslikud ja rahvalaulud
Kui tuled minule mehele trad
Kui tuled minule mehele, minule heale poisile, ma viin pilliga magama, äratan hommikul pilliga. :,: Tõuse, lille, lüpsa lehma, ärka, kulla, kurna piima. :,: Kui lähed temale mehele, temale, pahale poisile, ta viib piitsaga magama, äratab hommikul piitsaga. :,: Tõuse, laiska, lüpsa lehma, ärka, kõrki, kurna piima. :,: Kui tuled minule mehele, minule, töökale poisile: toon sul kangaspuud kaunimad lõimed linased, läikivad. Kärmed käed kui kangast koovad, soalaadil sõitu teevad vallal annab vaadata ja kihelkonnal kirja võtta.
Selle Eesti rahvalaulu lindistas Georg Ots soome keeles 1957. aastal. Soomes peetakse heliloojaks Gennadi Podelskit. Tegelikult tegi rahvaluulest ja -laulust muganduse 1955. aastal Juhan Zeiger.
100 laulu
43