Laulamme yhdessä! Pohjolan ihmiset eivät tavallisesti puhu tunteistaan, mutta laulujen avulla voimme kuvata niitä – yhdessä laulaen ehkä vieläkin paremmin. Suomalaiset ja virolaiset laulavat samoja lauluja suureksi osaksi samalla tavalla, mutta eroavaisuuksiakin on. Suomalaiset laulavat mielellään samaa sävelmää hieman hitaammin. Virolaiset sanovatkin, että suomalaiset häälaulut sopivat virolaisiin hautajaisiin. Kukerpillid-yhtyeen mukaan maailmassa on kolme erilaista valssin nopeutta: nopein on virolainen, sitten on tavallinen ja hitain on suomalainen valssi. Onpa sanottu niinkin, että virolaiset laulavat duurissa ja suomalaiset mollissa. Laulut ovat liikkuneet yli Suomenlahden, myös silloin, kun muuta liikennettä ei ollut. Viron ensimmäisillä laulujuhlilla 1869 kuultiin suomalaisista sävelmistä sovitettuja lauluja. Luultavasti merimiehetkin ovat aikoinaan tuoneet mukanaan lauluja matkoiltaan molemmille kansoille. Osa kirjan lauluista on syntynyt Pohjolassa, jotkut sävelet tunnetaan ympäri maailman. Tämän kirjan tekoprosessin aikana kunnioitus tekstintekijöiden taitoa kohtaan kasvoi entisestään. Esimerkiksi Heldur Karmon laajassa tuotannossa on paljon hienoja käännöksiä, muita tekstintekijöitä unohtamatta. Suomen Tallinnan suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemen panos tämän kirjan syntyyn on ollut hyvin oleellinen. Siitä suuri kiitos! Yhteisiä lauluja meillä on enemmän kuin tässä kirjassa olevat sata. Kirja on Suomi-painotteinen ja uskon, että joku virolainen voisi valita vastaavaan kirjaan paljon eri lauluja. Tallinnassa, toukokuussa 2018.
Mikko Savikko kirjan toimittaja
8
100 laulua