ProAgria Itä-Suomi

24. vuosikerta 2/2018

Optimaalisimman teuraspainon haarukointia Ruotsin tapaan s. 6–7 H y ö n t e i s t u o t a n t o , m i t ä h ä n k a s v a t t a i s i n ? s . 10 M i t e n m i t a t a k a s v i n n ä l k ä ä s . 14 Ta p a h t u m i a a l k . s . 2 9

Pääkirjoitus

2

3

Lämpenevää kevättä odotellessa

Kiitos ja näkemiin!

Aloittaessani työt Pohjois-Karjalan Maatalouskeskuksessa v. 1987, toimisto työympäristönä oli aika lailla erilainen kuin tänään. Puhelimet pirisivät, kirjoituskoneet säksättivät, kasvinviljelyagronomin työhuoneessa leijaili sankka tupakansavu. Viiden valopisteen merkkisummerilla puhelinvaihteen hoitaja viesti, kelle oli tulossa puhelu tai asiakas. Rakennuspiirustukset ja viljelykartat piirrettiin käsin isoilla pöydillä. Sanelukoneet olivat käytössä ja saneluita purkivat toimistosihteerit kirjoituskoneillaan. Laskukoneet olivat jo aika kehittyneitä, ja neuvojapäätteillä pystyttiin lankoja pitkin saamaan yhteys Maatalouden laskentakeskukseen. Ensimmäisiä pc-tietokoneita hankittiin, ja aivan huippuhankinta oli telefax, joka naristen sylki paperia nurkassaan. Kopiokone teki tuloaan ja korvasi kirjoituskoneiden kalkkeeripaperit. Myös kalvoheitin oli jo mukana kaikissa ajantasaisissa esityksissä. Projektirahoilla saatiin hankittua neuvontakäyttöön ensimmäinen olalta käytettävä videokamera, joka kuvasi suoran vhs-kasetille.

Pian töihin tuloni jälkeen pääsin toimittamaan Kontu-lehteä, kun konkaritiedottaja Sulo Kokko jäi eläkkeelle ja hänen tilallaan aloittanut Anu Pesonen jäi vauvalomalle. Kontu-lehti oli ProAgria Itä-Suomi lehden edeltäjä PohjoisKarjalassa, niin kuin Jyvä Pohjois-Savossa ja Koti ja Pelto Etelä-Savossa tuohon aikaan.

Lehden jutuista muistuvat mieleen alkuvuosien neuvontateemat: mm. YHTEINEN YMPÄRISTÖMME, NUORI KOTI MAALLA ja YRITTÄMISESSÄ MAASEUDUN MAHDOLLISUUDET. Oma erikoisalani oli yritysneuvonta, ja sieltä muistuu mieleen yhteistyö mm. maaseutumatkailun pioneeriyritysten kuten Saarilan, Isäntärengin ja Puukarin Pysäkin kanssa. Mieleeni on jäänyt myös Toropaisten yrittäjäperheen uraa uurtava ja sitkeä työ shiitakkeen viljelyssä.

Tänä päivänä Polar Shiitake vie sitä luomuna Euroopan markkinoille.

Moni idea myös jäi sellaiseksi. Mm. nutriasta, mesimarjasta, ruokohelpistä, karpalosta ja monista muista vastaavista kokeiluista ei koskaan kehittynyt merkittävää liiketoimintaa. Joskus ongelmana saattoi olla se, että idea oli liiankin paljon aikaansa edellä, kuten ehkä Leinosen Simon kehittelemä biokaasureaktori Liperissä.

Projektitoiminnassa otettiin ensiaskeleita aluksi lääninrahalla. Yksi onnistuneimmista projekteista 80-luvun lopulla oli Laukkasen Joukon vetämä siementuotantoprojekti, jonka antama sysäys maakuntamme siementuotannolle näkyy vieläkin.

Karjalaisten Taitajien kanssa käytiin monet messut ja oltiin mukana maakun-

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2018: 19.9. ja 28.11.

Toimitus: Päätoimittaja Katri Kostamo p. 043 825 1218 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

taesittäytymisissä Senaatintoria myöten.

Mukana jo alussa oli mm. Mantsin Makie, Sinikka Häyrinen, Sinkkosen marjatila ja monet, monet muut. Maatalousnäyttelyt ja sittemmin Silva -metsänäyttelyt ovat vuosien saatossa tuoneet mukavaa vaihtelua neuvontatyöhön.

Oma lukunsa oli itärajan avautuminen 80-90 -lukujen vaihteessa ja sen myötä käynnistyneet maatalouden kehittämisprojektit Venäjän Karjalassa. Venäjää auttavasti osaavana pääsin siihen työhön alusta pitäen, ja työsarkaa riitti aina Ukrainan kriisiin saakka, jolloin lähialuerahoitus lopullisesti kuopattiin. Mieleen on jääneet erityisesti tulkit Olavi ja Raili Korpi Sortavalasta ja heidän perheidensä vaiheet Stalinin vainojen ja sotien pyörteissä. Kun Olavilta tuolloin kysyttiin, meneekö kehitys Venäjällä parempaan vai pahempaan suuntaan, vastasi hän, että kyllä me nämä nykyiset huonot ajat kestetään, kun kestettiin ne vanhat hyvät ajatkin.

Viikon parin neuvontareissun jälkeen Karjalassa, tuntuivat kotiinpalaajasta Suomen olot suorastaan ylellisiltä. Opin arvostamaan sitä, miten meillä yhteiskunta on organisoitu ja byrokratiakin on melko toimivaa ja ennustettavaa. Sitä kannattaa puolustaa ja vaalia. Opin myös arvostamaan rajan takaista kulttuuria, jossa puutteellisissa olosuhteissa pienistäkin asioista osattiin iloita ja tehdä pieni juhla. Muutamat silloin toimintansa aloittaneista Karjalan fermereistä tekevät tänä päivänä varsin merkittävää businesta, varsinkin vihannes- ja marjatuotannossa. Esimerkiksi sopii vaikkapa Andrei Sosunkevits Petroskoin Sujassa. Maidon- ja lihantuotanto ei fermerimittakaa-

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305 jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: Karoliina Kolehmainen p. 044 305 0184 kaloriina@hotmail.com Painopaikka: Lehtisepät Oy Tuusulan paino

Etusivun kuva: Mervi Ukkonen Luettavissa sähköisenä: https://issuu.com/proagriapk

Tätä kirjoittaessani eletään pääsiäis-

vassa koskaan päässyt jaloilleen, vaan se on suurtilojen hoidossa ja niillä pysynee.

Eikä olemassa olevaa mittakaavaetua olisikaan mitään järkeä hävittää tiloja pirstomalla.

Euroopan unioniin liittyminen vaikutti työurani aikana eniten niin maatilojen kuin neuvonnankin toimintaedellytyksiin. 90-luvun lamavuosina neuvonnan valtiontukea leikattiin ja kun lisäksi eläkevastuut piti kattaa, oli talon kassa jotakuinkin tyhjä ja henkilöstöä jouduttiin vähentämään tuntuvasti. EU:n myötä tuli kuitenkin uusia tehtäviä; EU-tukineuvonta, ja EU-rahoitteinen hanketoiminta, joiden myötä saatiin myös lisäresursseja.

Meillä rajan pinnassa oli lisäksi käytettävissä ns. lähialuerahoitus ja EU:n interregrahoitus, joita pystyimme hyödyntämään, ja vähitellen 2000-luvun alkuvuosina myös ProAgrian talous saatiin vakaammalle pohjalle.

Euroopan Unioniin liittymisessä nähtiin paljon uhkakuvia erityisesti maatalous- ja elintarvikesektorilla. Vaikka raju rakennemuutos jouduttiin viemään läpi niin teollisuudessa kuin maatiloillakin, selvittiin tuosta haasteesta loppujen lopuksi kohtuullisen hyvin. Sen mahdollisti onnistunut tuotekehitys ja uusien markkinoiden haku elintarvikeyrityksissä, Valio lippulaivana, sekä tuotantotekniikan ja menetelmien kehitys maataloudessa.

Vaikka niistä maitotiloista, jotka olivat toiminnassa EU:hun liityttäessä on peräti 80 % lopettanut, on maakunnassa tuotetun maidon määrä pudonnut vain 20 %. Maito ja juustot ovat tänäkin päivänä merkittävä vahvuutemme, eikä sitä pidä hukata. On autettava nuoria näkemään maatalousyrittämisen mahdollisuudet ja valoisat puolet, jotta sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin löytyy tekijöitä.

Jos vielä palaan omaan työympäristöön ja toimenkuvaan, on viime vuosien merkittävin muutos tapahtunut IT- ja digitekniikan sovellusten myötä. Kokousten ja kasvavassa määrin myös asiakastapaamisten järjestäminen verkkoyhteyksien kautta säästää tavattomasti aikaa ja matkakustannuksia. Se mahdollistaa työskentelyn lähes missä tahansa. Omaa työhuonetta ei monikaan tarvitse, varattavat työ- ja kokoustilat riittävät. Lennot ja junareissut pääkaupunkiseudulle ovat

harventuneet todella vähiin. Puhelin soi enää harvoin ja sähköposti on käytännössä korvannut kirjepostin. Tiedonhaku tapahtuu sähköisesti ja myös dokumentointi enenevässä määrin.

Tämä kehitys osaltaan on myös pohjana sille, että olemme hakemassa uusia ulottuvuuksia yhteistyössä PohjoisSavon ja Kainuun ProAgrioiden kanssa.

Katri Kostamo toimii jatkossa kaikkien kolmen keskuksen yhteisenä toimitusjohtajana. Kolmen keskuksen voimat yhdistämällä pystymme antamaan asiantuntijoillemme paremmat puitteet kehittää osaamistaan ja toimintatapojaan niin, että voimme entistä paremmin vastata jäsentemme ja asiakkaittemme muuttuviin tarpeisiin.

On ollut kunniakasta työskennellä nyt yli 130 vuoden ikään ehtineen PohjoisKarjalan Maanviljelysseuran, nykyisen ProAgria Pohjois-Karjalan palveluksessa.

Viljelijöiden aikanaan perustama järjestö on läpi vuosikymmenten kyennyt mukautumaan toimintaympäristön muutoksiin ja kehittämään osaamistaan, toimintatapojaan ja organisaatiotaan niin, että se kykenee tuottamaan hyötyä jäsenilleen, asiakkailleen ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle. Uskon, että se kykenee siihen vastakin.

Moni on kysynyt, mitä aion tehdä eläkevuosinani. Samoihin aikoihin eläkkeelle jäävä puolisoni nimesi tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksemme nähdä jäiden lähtö Tuupovaaran Kokinlammessa, ja siihen olen lujasti sitoutunut. Kaikenlaiset metsä- ja järviluonnossa tapahtuvat aktiviteetit ovat minulle mieluisia, ja lueskelukin välillä. Mandoliini on mielisoittimeni ja musiikkimaku yhteinen Aino Inkeri Ankeisen kanssa; Humppaveikot, Dallape jne.. Tampereella pistäydymme silloin tällöin lapsenlapsia tapaamassa. Näillä mennään.

Kiitän kaikkia ProAgria Itä-Suomi -lehden lukijoita ja tekijöitä sekä yhteistyökumppaneita yhdessä koetuista vuosista.

Toivotan teille kaikille menestystä toimissanne ja satoisia kesiä tästäkin eteenpäin.

Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala

viikkoa v 2018. Ikkunasta ulos katsoessa keli on mitä hienoin, aurinko paistaa ja hanget hohtavat kirkkaina. Ulkona on vain melkoisen talvinen keli, aivan kuin tammikuussa ja varsinkin yöt ovat todella kylmiä. Vaikuttaakin tulevan kylmän ja sateisen kesän ja syksyn jälkeen vielä myöhäinen kevät. Uskon etten ole ainut maanviljelijä Itä- Suomessa joka olisi kyllä aikaisen kevään ja kesän tulemisen puolella. Monella tilalla on rehuvarastot vähissä ja lantavarastot toisaalta täynnä viime syksyn hankalien kelien jäljiltä. No nyt on jo toiveita että edes terminen kevät alkaisi Pääsiäisen jälkeen.

Vaikeaa tuntuu olevan myös saada alkutuottajalle oikeudenmukainen korvaus panostuksestaan ruokaketjun tärkeimpänä osana. Vuosia jatkunut ruuan halpuut-

taminen on tuntunut kuluttajien ostoskoreissa selkeänä hinnan halpenemisena.

Samalla alkutuottajan osuus on entisestään pienentynyt. Nyt ennustetaan ruuan hinnan alkavan nousta monen vuoden halpenemisen jälkeen, mutta miten käynee tuottajahintojen, niiden ennustetaan pysyvän ennallaan tai jopa hivenen laskevan. Tähän asti on alkutuotanto pysynyt kilvassa mukana tehostamalla toimintaa mutta miten pitkään voi jatkua kehitys jossa yhä suurempi osuus ruuan hinnasta valuu kaupan taskuun.

Viljelijä on kuitenkin sinnikäs yrittäjä. Kevään ja kesän tuloon uskotaan ja siemen tilaukset on varmasti usealla tilalla jo tehty, onpa monen hiljaisen vuoden jälkeen monella tilalla myös lähdetty uudelleen investoimaan tuotantoon. Tu-

levaisuus syntyy tekemällä ja uskon vakaasti että jatkossakin ammattitaitoisesti ja hyvin johdetut tilat pärjäävät. Ammattitaitoinen yrittäjä tarvitsee kuitenkin myös apua ja tukea, ja sitä saa parhaiten ja luotettavimmin omalta neuvontajärjestöltä ProAgriasta ja parhaimmillaan ilmaiseksi, Neuvo 2020 palvelu maksaa tilalle vain alv:n verran.

Kesä tulee kuitenkin vääjäämättä ja pian on taas aika painaa kellon ympäri pitkää päivää. Toivottavasti ensi kesä ja koko kasvukausi on parempi kuin edellinen ja saamme työllemme hyvän tuloksen. Menestystä toimillesi viljelijäsisko ja -veli.

Pasi Pulkkinen Puheenjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Maakuntien tehtävät maaseutunäkökulmasta Suomen hallinto perustuu Suomen valtiomuotoon - tasavaltaan. Se koostuu valtion ylimmistä toimielimistä, hallintojärjestelmästä, kuntien itsehallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta sekä välillisestä valtionhallinnosta. Hallinnon hoitajat jakautuvat työ- tai virkasuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin sekä vaaleilla valittuihin valtuutettuihin ja edustajiin.

Hallintojärjestelmissä on tapahtunut lukuisia muutoksia viimeksi kuluneiden kolmenkymmen vuoden aikana. Nyt meneillään oleva aluehallintouudistus eräs laajimmista maakuntia, kuntia ja kuntalaisia koskevista uudistuksista. Siinä järjes-

tetään uudelleen myös maaseutua ja sen elinkeinotoimintaan liittyvää hallintoa.

Elinkeino- ja ympäristökeskukset lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään itsehallintoalueille eli maakunnille. Maakunnat valmistelevat paraikaa hallintoaan, tehtäviään ja organisoitumistaan uuteen hallintomalliin. Tavoitteena pitää olla asiakaslähtöinen hallinto, jossa instituutiot ovat vain hyvän hallinnon ja asiakaspalvelun välineitä. Pohjois-Karjalassa valmistelu on tehty virkamiestyönä, kun taas Etelä-ja Pohjois-Savossa on otettu asiakkaiden edustajat mukaan valmistelutyöhön.

Maaseudun kehittäminen ja sen elinkeinotoiminnan asiakaslähtöinen hallin-

to voidaan toteuttaa ns. ”yhden luukun periaatteella”. Tämä tapahtuu kokoamalla maaseudun asiat saman hallinnon alaisuuteen, vaikka rahoitus ja tehtävät tulevat eri hallinnonaloilta. Tämä mahdollistaa vahvan maaseutuyksikön / luonnonvarayksikön perustamisen maakuntahallintoon. Samassa yksikössä hoidettaan maatalouden ja maaseudun kehittäminen, maatalouden tuki- ja korvausjärjestelmien hallinto, ympäristöasiat ja lomituspalvelut. Lisäksi sinne voidaan koota tarpeen mukaan myös muuta maaseutua palvelevaa hallintoa.

YT - alueet eli kuntien maataloushallinto siirtyy myös maakuntahallintoon.

Kuntien tehtäväksi jää elinkeinojen, myös maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Turvataksemme hyvän asiakaspalvelun maaseudun yrittäjille ja yrityksille meidän on säilytettävä nykyinen maaseututoimistojen verkosto ja kehitettävä sitä edelleen yhdessä kuntien kanssa. Tällöin kunnat voivat ostaa maaseutuelinkeinojen asiantuntijapalveluita maakunnan hallintoon siirtyneiltä asiantuntijoilta, jotka tuntevat toimialueensa asiakkaat ja heidän yritystoimintansa tarpeet. Mielestäni tätä mahdollisuutta ei saa uudistuksessa hukata.

Toimintakulttuurin muutos on varmaan lievä shokki virkamieshallintoon tottuneelle hallintokoneistolle ja viranhaltijoille. Virkatehtävät tosin on hoidettava viranomaisvastuulla kuten tähänkin asti, mutta toimintakulttuuri tulee muuttumaan luottamushenkilöhallinnon myötä. Kuluvan vuoden syksyllä on maakuntavaalit, joissa valitaan maakuntavaltuustot ja muodostetaan maakuntahallitukset, joiden toimikausi alkaa vuonna 2019.

Maakuntahallintouudistuksen yhteydessä on tullut esiin, miten tärkeä nykyinen, kunnille tuttu lautakuntajärjestelmä olisi paikkaamassa maakunnallisen päätöksenteon demokratiavajausta. Tämän vuoksi esitän maaseutulautakunnan perustamista käsittelemään maakunnan maaseutuyksikössä luottamushenkilöelimelle kuuluvia asioita. Samalla maaseutulautakunta ottaisi vastuuta maakunnan maaseudun kehittämisestä. Ensimmäisenä tehtävänä maakuntavaltuustolla on päättää hallintomallista.

Kehotan kaikkia käyttämään äänioikeuttaan maakuntavaaleissa.

Vilho Pasanen Toiminnanjohtaja MTK - Pohjois-Karjala

4

5

Tilan johtamiseen mallia ulkomailta

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan

ProAgria Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hankkeet Kasvua pellosta, Kipakka, Lihaa Etelä-Savosta, Menesty Maidolla, Katras, Työllistävä Maaseutu ja Startti -hankkeet järjestivät yhteisen Lean- ja johtamiskoulutustilaisuuden Mikkelissä 6.3. ja Joensuussa 7.3. Päivien pääpuhujana oli Ruotsista Hanna Åström (Hushållningssällskapet) Lean lantbruk -hankkeesta. Suomessa Leania on harjoitettu jo jonkin aikaa, mutta Ruotsissa Leanajattelumalli on jo hyvinkin tuttua maatiloilla esimerkiksi Lean lantbruk -hankkeen kautta.

Sekä Mikkelissä että Joensuussa kuultiin vinkkejä tilan johtamiseen, ja erityisesti tilakohtaiset esimerkit ruotsalaisilta maatiloilta kiinnostivat kuulijoita. Hanna Åström antoikin kuulijoille tärppejä käytännönläheisistä toimintatavoista tilan johtamisen kehittämiseen ja Lean-ajattelun hyödyntämiseen.

Ruotsalaisilla maatiloilla Lean- ja johtamisajattelumallien tehokas käyttöönotto on vienyt aikansa, mutta sitä uusien toimintamallien hallitseminen vaatii.

Jotta tila voisi menestyä, Åström totesi, että tilan on oltava valmis tekemään pa-

rannuksia ja määrittämään tilan tavoitteet. Selkeät tavoitteet ja päämäärät auttavat tiimityöskentelyssä ja jokainen on valmis antamaan oman panoksensa työhön. Leanin jatkuvuuden kannalta onkin tärkeää, että tilalla jatketaan ahkerasti tiimipalavereita ja muistutetaan mitkä olivat tilan yhteiset tavoitteet. Viljelijän on hyväksyttävä, että epäonnistumisia tulee, sillä se on tärkeää virheistä oppimisen kannalta.

Takaiskujen käsittely on yksi tärkeimmistä Lean -ajattelumalleista: sen sijaan että kysyisi kenen vika vahinko oli, pitää

kysyä miksi näin tapahtui ja minimoida vahingon mahdollisuus tulevaisuudessa.

Mikkelissä kuultiin Åströmin puheenvuoron lisäksi MaitoLiideri-hankkeen terveisiä ulkomaanmatkoilta, kun Petri Koivisto ProAgria Oulusta kertoi hankkeen karjamanagement-kokemuksista USA:ssa. Päivässä käytiin läpi myös Lean-käytäntöjen hyödyntämistä kotimaassa, kun ProAgria Etelä-Savon Liisa Heinonen esitteli kokemuksia Lean-menetelmien käyttöönotosta eteläsavolaisilla maatiloilla, ja Niina Koponen kertoi kuinka hyvä henkilöstöjohtaminen te-

hostaa tilan toimintaa. Joensuussa Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjalasta esitteli Lean -pienryhmän toimintaa.

Kokemukset ovat olleet positiivisia viljelijöiden keskuudessa ja monet ovat ottaneet Lean -menetelmän tilan arkipäiväiseen käyttöön.

Iina Haikarainen Luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo Henna Hyttinen Hankevastaava, Kasvua pellosta-hanke ProAgria Pohjois-Karjala

Kesätyöntekijän palkkaaminen On Itä-Suomessa vielä korkeat lumikinokset mutta siitä huolimatta nyt on aika miettiä kesätyöntekijän palkkaukseen liittyviä asioita.

Hanna Åström antoi kuulijoille tärppejä käytännönläheisistä toimintatavoista.

Helposti Leanin maailmaan kirjan avulla Lean maataloudessa -kirja on käsikirja maatalousyrittäjille, jotka haluavat parantaa yrityksensä kannattavuutta. Kirjassa kuvataan havainnollisesti, miten Lean otetaan käyttöön, miten Lean-työkaluja käytetään ja kuinka vähennetään hukkaa.

Kirja sopii kaikille maatiloille tuotantosuunnasta riippumatta. Kirjan esimerkit ovat maidontuotannosta, sillä niillä Leaniä on sovellettu ensimmäisenä maataloudessa.

Kirjan liitteenä on kooste suomalaisista esimerkeistä ja havainnoista, miten Lean toimii suomalaisilla tiloilla ja mitä hyötyä se on tuottanut. Esimerkkejä on Etelä-Savosta, Lapista ja Keski-Pohjanmaalta. Lisäksi liitteessä on kansainvälisiä benchmarking-kohteita ja havaintoja niistä verrattuna suomalaiseen maidontuotantoon. Kirja sisältää myös netistä ladattavaa lisämateriaalia, joka helpottaa Leanin käyttöönottoa.

Lean-kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan on pehmeäkantinen ja sen laajuus on 184 sivua. Kirjan hinta on 42,80 euroa. Alkuperäisen kirjan Lean i kvægbruget ovat kirjoittaneet tanskalai-

set Lean-asiantuntijat Vibeke Fladkjær Nielsen ja Susanne Pejstrup. Kirjan on muokannut soveltuvaksi suomalaisten maatilojen tarpeisiin suomeksi työryhmä: Heta Jauhiainen ProAgria Keskusten Liitosta, Juho Kyntäjä Mtech Digital Solutions Oy:stä sekä Henna Mero Maitoyrittäjät ry:stä.

Mitä huomioidaan kesätyöntekijää palkatessa: - Mieti työtehtävät mihin käytät kesätyöntekijää, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet - Tarkista TE-toimistolta, onko kesätyötekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada palkkatukea tai saako kesätyöntekijän palkkaamiseen jotain muuta tukea, esim. kesätyösetelit - Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena, jossa sovitaan työehdoista ja palkasta. Nuorten työntekijöiden kanssa käydään tarkemmin läpi työhön ja palkkaan liittyvät velvoitteet. Nuorella ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta työelämästä. Työsopimikseen kirjataan ainakin palkan määrä, työaika, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.

- Palkan määrä on hyvä tarkistaa työehtosopimuksesta, löytyykö sieltä suosituksia harjoittelijoiden palkoista. Eri alojen liitoilla voi olla myös suosituksia kesätyöntekijän palkasta.

- Työnantaja ottaa pakolliset tapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset. Vakuutuksen pitää olla voimassa töiden alkaessa. Vakuutuksen ehdoista saa tietoa omasta vakuutusyhtiöstä. Jos työtekijä on 17-68 vuotias on hänelle otettava TyEL-vakuutus, yritys on myös velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusta 17-64 vuotiaista työntekijöistä Työttömyysvakuutusrahastolle.

- Ennakonpidätys ja sava-maksu tulee tilittää verottajalle sekä tehdä OmaVeroilmoitus maksetuista palkoista, perityistä ennakonpidätyksistä ja sava-maksusta.

- Maksetuista palkoista annetaan vuosi-ilmoitukset verohallinnolle, eläkevakuutusyhtiölle, työttömyysvakuutusrahastolle ja tapaturmavakuutusyhtiölle vielä vuoden 2018 ansioista. Vuoden

2019 alussa tähän tulee muutoksia jolloin nämä vuosi-ilmoitukset poistuvat.

- Alaikäisen palkkaamisessa on otettava huomioon iän tuomia rajoitteita.

- Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkkalaskelma joka käydään kohta kohdalta läpi työntekijän kanssa.

- Kesätyöntekijä perehdytetään työhön yhtä hyvin kuin muutkin työntekijät vaikka työsuhde on määräaikainen.

- Kun määräaikainen työsuhde päättyy maksetaan työntekijälle lomakorvaus, eli työsuhteen aikana kertyneet lomapäivät sekä mahdollinen lomaraha. Työntekijälle on myös annettava työtodistus hänen suorittamastaan työstä.

- Jos palkkaat ulkomaalaisen työntekijän on hyvä ottaa yhteys etukäteen Verohallintoon koska työntekijä mahdollisesti tarvitsee henkilötunnuksen ja verokortin.

Kesätyöntekijän palkkaaminen ja siihen liittyvien kaikkien vastuiden täyttäminen on vaativaa joten kannattaa ottaa ammattilainen avuksi.

ProAgria Pohjois-Karjala ry:n tilitoimistopalveluissa on tietoa ja taitoa olla apuna niin kesätyöntekijän kuin vakituisen työntekijän palkkaamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

ProAgria Pohjois-Karjala ry/Tilitoimistopalvelut

Näin työuran loppumetreillä tulee mietittyä kaikenlaista, myös omaa onnistumistaan työssään.

Töihin vauhdilla – siivoojasta ylitarkkailijaksi Olin karjatalousteknikoksi valmistumiseni jälkeen pari vuotta hoitamassa lapsia kotona, toki tein maatalouslomituksia sekä olin pätkän Iisalmen Osuusmeijerillä maitonäytteiden ottajana. Joulun alla 1979 minulta kyseltiin, että lähtisinkö Kuopion läänin tarkkailuyhdistykselle perustarkkailupiiriä hoitamaan. Silloin oli liittynyt paljon tarkkailuun ja uusia ihmisiä tarvittiin töihin. Tartuin toki tarjoukseen. Olin myös siivonnut vuodesta 1977 Iisalmen toimiston maatalouskeskukselle.

Pääsin piirille, jossa oli mukana asiakkaita Iisalmen pohjoispuolelta, Vieremältä ja Sonkajärven länsilaidoilta. Tämä oli kuitenkin mitä parhainta aikaa. Opin monia asioita, joillakin tiloilla saimme hyvää kehitystä aikaan ja lapset kasvoivat.

Lisäksi sain oppia tuntemaan henkilöitä, joiden kanssa yhteistyö on eri tavoin säilynyt vuosikymmenten yli.

Rehuntuotantoon painotusta Kuopion läänin tarkkailuyhdistys päätti 1980 luvun puolivälissä tarjota omille jäsenilleen Rehuntuotannon suunnittelua, huomioiden eläinten rehuntarve, peltomäärä ja syödyt keskisadot. Se oli uraauurtavaa työtä koko Suomessa ja siinä vaiheessa yhteistyö silloisen Kuopion läänin maatalouskeskuksen eri neuvojien kanssa oli tärkeää. Minun heikkouteni oli se, että navetan karsinassa kasvaneena, uskoin maidontuotannon meijeriin olevan parasta elämässä.

Painia valtionapujen takia - organisaatiomuutoksia Ensimmäinen keskustelu ”Helsingin herrojen” kanssa oli puolustaessani kollegojeni kanssa Kuopion Karjatalousopistoa ja tarkkailuyhdistysten valtion apua. Tässä onnistuimme! Vuosien jälkeen saimme todeta, että tarkkailuyhdistykset velvoitettiin liittymään maatalouskeskuksiin. Karjatalousopisto lakkautettiin ja silloinen Peltosalmen maaseutuopisto (nykyisin Savonia amk) sai kunnian ottaa vastuulleen kotieläinpainotteinen opistokoulutus. Ensimmäisen karjatalousteknikkojen pätevöittämiskoulutuksen agrologiksi ehti aloittamaan Ilmajoen Maatalousoppilaitos vuonna 1989 ja sinne johti minunkin tieni.

Piiriagrologiksi ja takaisin Vieremälle Tuija Karjalainen yritystalouden asiantuntija p. 040 301 2407 email: tuija.karjalainen@proagria.fi

Tarkkailuyhdistysten ja maatalouskeskusten yhdistymisen jälkeen siirryin Vieremälle piiriagrologiksi ja ilomielin palasin pitäjään. Vieremän aktiiviset viljelijät havaitsivat ympäristön merkityksen ja

sen tärkeyden. Vieremäläisten aloitteesta siellä alettiin tekemään Ympäristönhoitosuunnitelmia tilakohtaisesti. Työ oli mielenkiintoista ja siitä saatiin hyvä pohja valtakunnalliselle Ympäristöhoito-ohjelmatyölle.

Vieremällä oli upea mahdollisuus tehdä tätä työtä niin asiakkaiden kuin työkavereiden kanssa, ja yhteys oli tiivistä kunnan maataloushallinnon kanssa.

Ennen vuosikymmenen puoliväliä maatilat joutuivat vakavan paikan eteen. Yleinen taloustilanne sekä erilaiset lainakuviot vaikuttivat monen tilan ja perheen tilanteisiin. Valtiovalta mahdollisti vakauttamislainat, joissa tila sitoutui asiantuntijan kanssa tehtyihin toimenpiteisiin sovituksi määräajaksi. Tämä oli tiloille raskasta aikaa. Voimia se vei myös neuvojalta, olen edelleen tyytyväinen omasta kotieläin- ja kasvipuolen osaamisesta sekä työpaikan verkostosta. EU-jäsenyys tuli yhä ajankohtaisemmaksi. Jäsenyyden muutoksen sekä tilakohtaisen ennakoinnin tarve oli suuri.

Navetoiden investoinnit alkoivat EUjäsenyyden myötä virkistyä. Vahvan tuen siihen antoi HARAVA-hanke. Noiden perusteella voi arvata työni painottuneen talouspuolelle ja silloin alkoi mielenkiintoinen hanketyö. Olin toiminut työhön liittyen oman sopijajärjestöni eri tehtävissä ja noihin aikoihin minut valittiin ProAgrioiden valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi (JYTY). Se oli oma mielenkiintoinen aikansa ja antoi paljon. Samaan jaksoon kuuluu myös mielenkiintoiset luottamustehtävät JYTYn Itä-Suomen alueen aluepuheenjohtajana sekä STTK:n Pohjois-Savon aluepuheenjohtajana. Näitä kautta aukeni uusi ovia.

Esimiestehtäviin siirtyessä olin luopunut kaikista ammattiyhdistystehtävistä.

Lopuksi Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia tehdä tätä työtä täällä Pohjois-Savossa ja ensi sijaisesti Ylä-Savossa. Olen saanut käydä monen, monen asiakkaan luona ja päässyt tutustumaan heidän maatilayritykseensä, usein koko elämäänsä perinpohjin. Olen saanut elinikäisiä ystävyyssuhteita, joiden uskon jatkuvan loppuelämäni. Joillakin tiloilla on kasvamassa jo neljäs sukupolvi aikanani.

Minulle tärkeää on tyytyväisyys omaan työhönsä, työnilo ja onnistumisen saaminen. Omia tavoitteita on oltava jokaisella omissa tehtävissään. Tämän ohella kukaan ei voi vähätellä perusmaatalouden merkitystä maakuntamme aluetaloudessa.

Kiitos kuuluu työkavereille ja työnantajalle. Minua on siunattu maailman par-

Esimiestyöhön rivistä ja hanketöitä aikansa Tämän viimeisen reilun kymmenen vuotta olen tehnyt enemmän tai vähemmän esimiestyötä. Sain tehdä eri hanketöitä lähes kaksikymmentä vuotta eri kumppanien kanssa yhteisissä hankkeissa. Kiitollinen olen maakunnan ja myös Itä-Suomen maito- ja lihayrittäjille aktiivisuudesta ja kehittämishalukkuudesta myös hanketyön osalta. Monta, monta asiakaskohtaista asiaa nytkähti eteenpäin. Suurin ponnistus oli kansallisen laatustrategian toteuttamiseen tähtäävät laatukoulutukset. ProLaatu oli lajinsa viimeinen. Viimeiseksi hankkeekseni jäi ItäSuomen ProAgrioiden ja ProAgria Keskusten Liiton yhteinen MaitoTaito-hanke.

Keskeisinä kumppaneina alueen meijerit ja pankit. Hankkeen tuloksiin olivat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja hankkeen toimijat tyytyväisiä. Monta, monta asiaa saatiin eteenpäin. Pitkään asiakkaat soittelivat uuden ”maitotaidon” perään.

Alueen ely-keskukset eivät olleet yhtä tyytyväisiä saavutuksiimme. Elämä jatkui ja jatkuu.

Kiitos Tarja!

hailla työkavereilla. Jokaisena päivänä ei välttämättä aurinko paistanut ja hyvinkin vaikeita asioita on viety eteenpäin.

Luottamus työkaveriin on vahva perusta työssä.

Minun tärkein tukipilari on oma perheeni. Puolisoltani Hannulta ja tyttäriltä Niinalta sekä Riikalta olen saanut ja varmasti saan jatkossakin parhaimmat ohjeet. Heiltä olen varastanut pitkään myös aikaa ja nyt on tasoittamisen aika. Rakkaat lapsenlapset Peppi ja Jori pääsevät nauttimaan useammin mummon seurasta; kiusaamisesta ja keskusteluista :).

Elämäniloa ja maauskoa jokaiseen päivääsi!

Tarja Pirkkalainen evp-palvelupäällikkö ProAgria Pohjois-Savo

6

7

Optimaalisimman teuraspainon haarukointia Ruotsin tapaan

Terveisiä Tanskasta!

ProAgrian lihanauta-asiantuntijat kävivät tutustumassa kollegojen työhön Ruotsissa helmikuussa 2018. Oheinen artikkeli pohjautuu Kicki Markussonin, Växa Sverige, esittelemään aineistoon sekä Nötkött-lehdessä 5/2017 olleeseen artikkeliin. hyvä alkukasvatus, jotta vasikat ovat noin 100 kiloisia 2 kk: n iässä. Laskelmassa tavoitepaino on 14 kk:n sonnille 310 kg, 15 kk 350 kg ja 18 kk:n iässä 400 kg. Saavuttaakseen optimaalisen kasvun, vasikan tulee saada korkealaatuista valkuaista ennen puolen vuoden ikää. Laskelmassa on huomioitu tämän tarve.

Laskelma osoittaa, minkälaista lihan hintaa tulisi saada, jotta pystytään maksamaan tuotantokustannukset työ mukaan lukien kuten eläin- ja liikepääomakin.

Rakennuskustannuksia ei ole huomioitu. Eläintuet ovat tuottoina laskelmassa.

Eläintuki sonnille on noin 800 kruunua.

Tuotantokustannukseksi tuli edellisen esimerkin mukaan 350 kg teuraspainolle 35,62 kruunua; 400 kg 36,24 kruunua ja kallein tuotantokustannus oli 310 kg teuraspainolle 36,64 kruunua. Sonnin kasvattaminen siis kannattaisi tämän mukaan mieluiten 350 kuin 310 kilon teuraspainoon ja 400 kilon teuraspainoon verrattuna ero ei ole iso 1 kruunu/ kilo, mutta 350 kg ruhossa ero on 350 kruunua!

Laskelmassa 2 pudotettiin ruokinnan väkevyyttä 45 % väkirehua, päiväkasvu oli 1000 g/pvä. Tällä mallilla tuotantokustannus oli 350 kg teuraspainolle 36,16 kruunua ja 400 kiloon 36,57 kruunua.

Erot voivat yksilöä kohti tuntua pieniltä, mutta kun eläinmäärät muuttuu, laskelmakin muuttuu.

200 sonnin kasvattamossa pyrittäessä 310 kg teuraspainoon 14 kk:ssa, saadaan tuotettua 163 sonnilla 50.589 kg lihaa ja 253 kg/ eläinpaikka. Kun taas tavoiteltaessa 400 kg teuraspainoa ja 23 kk: n teurasikää, voi kasvattamon läpi mennä 102 sonnia tuottaen 40.896 kg ja 208 kg/ eläinpaikka. Eroksi jää siten 40 kruunun kilohinnalla noin 40.000 kruunua. Halvin tapa siis kasvattaa tuotantoa, on kasvattaa päiväkasvua.

Ruotsissa tukien merkitys lihantuotannossa on pienempi kuin Suomessa. Tukia saadaan alkuperäisroduista, pohjoisen sijainnin perusteella, monimuotolaidunnuksesta sekä kotieläintilan tuki eläintiheyden/ha perusteella. Optimaalisin eläinmäärä oli 1 ey/ha, kun enemmän tai vähemmän eläinyksiköitä vähensi tuen määrää.

Karjatilojen väheneminen näkyy välityseläinten saatavuudessa mm. SLU:ssa eli Ruotsin Maatalousyliopiston lihatutkimusnavettaan välityseläinten tasaisten eläinryhmien muodostaminen koettiin ongelmana. Jos vasikoista on pulaa ja varastossa on rehua, niin teuraspainoja kannattaa nostattaa ylemmäksi, mutta yleensä on kannattavampaa nopea kierto navetassa, jolloin saadaan enemmän teuraskiloja. Mikäli käytettävissä on myös edullisia rehuvaihtoehtoja, joko halpoja sivujaerehuja tai oman tilan tuotantoa, niin silloinkin voi painavampi ruho antaa paremman katteen. Kuitenkin mitä isommaksi yli 400 kg elopainon maitorotusonni kasvaa, sitä kalliimmaksi elatusrehun osuus kasvatuksessa tulee.

Huonoin taloudellinen tulos saatiin, kun sonneja kasvatettiin 400 kg teuraspainoon ja 23 kk:n teurasikään, jolloin navetan läpäisi 102 sonnia, tuloksen ollessa 40 kruunun kilohinnalla 390.000 kruunua heikompi. Kruunun arvo on 10 kr= 0,984 euroa eli liki yhden euron.

Kuinka voi sitten tietää, mikä olisi paras teuraspainotavoite? Sen saa selville laskemalla omien kustannusten ja tulosten kautta.

Käytetyissä laskentaesimerkeissä oli 100 kg elopainoltaan vieroitetut vasikat, jotka saivat hyvälaatuista nurmisäilörehua täydennettynä täysrehulla. Ruokinnassa käytettiin 55 % väkirehumäärää rehuannoksesta, jotta saavutettaisiin 1200 g päiväkasvu (brutto). Lisäksi tarvitaan

1

2

3

4

5

Teuraspaino kg

310

350

400

350

400

Kasvu g/pv

1200

1200

1200

1000

1000

Eläinmäärä/v

163

142

122

119

102

Kg lihaa/ v

50589

49708

48884

41612

40896

Kg/eläinpaikka/v

253

249

244

208

204

Tuotantokust. kr/kg

36,64

35,62

36,24

36,16

36,57

Outi Kiesilä maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija Lihaa Etelä-Savosta -hanke ProAgria Etelä-Savo Matkalla mukana Urpu TannerKoopmans ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Sanna Suomela ProAgria Oulu, Päivi Rekola ProAgria Etelä-Suomi.

Lähdimme opintomatkalle Tanskaan 12.3.-15.3.2018 saadaksemme hyviä ideoita ja käytäntöjä maatilan johtamis- ja Lean-käytännöistä tuotannon asioita unohtamatta. Matka toteutettiin Menesty Maidolla ja Lihaa Etelä-Savosta -hankkeissa. Matkan aikana vierailimme asiantuntijaorganisaatio SEGESillä sekä tanskalaisilla maitotiloilla ryhminä seuraamassa päivän töitä.

Tanskassa Lean- projektin myötä oli useilla tiloilla otettu käyttöön muutama vuosi sitten mm. viikoittaiset taulupalaverit. Oli mukava nähdä, kuinka hyvin ne toimivat edelleen! Lean-asioihin tarvitaan aika ajoin ulkopuolista sparrausta ja näkemystä ja sitä tehtiinkin monilla projektin tiloilla. Viime aikoina Leanin parissa on Tanskassa tehty myös hukan tunnistamista (”waste spotter”) ja sen myötä kiinnitetty huomiota esimerkiksi rehuvarastoihin.

Pienetkin toimintatapojen muutokset tulisi tehdä helpoksi toteuttaa, kuin itsestään, koska ihmisen ajattelu lähtökohtaisesti vastustaa muutoksia, vaikka tiedämme, että ne ovat tarpeellisia. Maalaamalla/merkitsemällä esimerkiksi työka-

lulle sijaintipaikka seinään käyttöpaikalla, se oletettavasti löytyy siitä varmemmin tarvittaessa eikä ole harhautunut johonkin muualle. Tanskalaisilla vierailutiloillamme oli selkeästi tiedossa oma maidon tuotantokustannus sekä se, mitä pitää maksetusta litrahinnasta jäädä viivan alle tuotoksi. Taloutta suunnitellaan käsikädessä tuotannon kanssa ja tilannetta seurataan budjetin avulla. Tieto tilan tuo-

tannosta kulkee ammattitaitoisten karjamestarien kautta tilan johdolle ja toisin päin. Tuotannon tulosten seurantaa tarpeeksi tiheästi pidetään oleellisen tärkeänä ja tilan työtiimi on yhteisesti hyvin perillä tilanteesta ja tavoitteista. Tietojärjestelmien kautta kerätty tieto on päivittäisessä käytössä ja sen kautta saatava ranking-tieto muista tiloista antaa tärkeää tietoa onko asioita tehty oikein.

Tuottava ja hyvinvoiva karja SEGESillä kuulimme Leanista ja Tanskan maidontuotannosta Vibeke Nielseniltä.

Liisa Heinonen maidontuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo Menesty maidolla -hankevastaava

Outi Kiesilä maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija Lihaa Etelä-Savosta -hanke ProAgria Etelä-Savo

Tulos

Lähde: Nötkött 5/2017.

Hiekkaparret mahdollistavat yhtenä osatekijänä yli 40 kilon keskimaidon.

Sinikka Luostarinen maidontuotannon asiantuntija Lihaa Etelä-Savosta -hanke ProAgria Etelä-Savo

Tärpit Tanskasta:

Viikkotyösuunnittelu on hyvä pohja -Leanin hyödyn saavutat parannustaulun osioiden kautta.

• Tanskan tuotosseurantatiloilla 190 lehmää/tila • Keskituotos 10.106 kg/lehmä • Ruokinta perustuu maissi- ja nurmisäilörehuun • 4-5 nurmisatoa vuodessa • Maidon hinta n. 33 snt/l • Useampien erillisten tilojen kokonaisuuksia monesti • Tauti- ja terveystilanne selkeästi Suomea heikompi • Eläinten ryhmittely; vastapoikineet, ensikot, 3 x lypsettävät, poikimista odottavat jne.

• Poikivien luksusolot • Siistit pihapiirit ja rehuvarastot • Selkeä yrityksen strategia ja linja, jota noudatetaan kaikissa tekemisissä • Tiloilla Lean- työkaluja käytössä jo pidemmän aikaa • Selkeät kaikille yhteiset näkyvillä olevat tavoitteet • Yhtenäiset työtavat kaikilla ja koko ajan • Selkeät vastuualueet • Positiivinen palaute tiimille • Ajantasainen tuotannon ja talouden tunnuslukujen seuraaminen tavoitteeseen nähden • Tuotannosta kerätyn tiedon hyödyntäminen päivittäisissä töissä • Todella omistautuneita ja osaavia karjamestareita ja isäntiä • Vähemmän tukia kuin Suomessa, säännöksiä paljon myös Tanskassa esim. karjaharja 50 eläintä kohden pihatossa • Kuluttajien arvostaminen ja viljelijöiden itsearvostus esim. avoimien ovien päivät tiloilla suosittuja • Konekantaa vain tarpeeseen, ulkoistaminen ja yhteistyö • Hyödynnetään täysillä nykyiset tilat/resurssit

Faban laajasta siemen- ja alkiovalikoimasta saat varmasti parasta eläinainesta karjaasi.

Tuotamme palvelut ja ratkaisut karjan tehokkaaseen lisääntymiseen, hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin.

Tutustu koko valikoimaan: www.faba.fi webshop.faba.fi

Faban kumppani

8

9

Maidontuotannon tulevaisuutta pohtimassa

Tulosta maidosta-hankkeen koulutuspäivässä maaliskuussa Joensuun Kukkolassa pohdittiin maitotilojen tulevaisuuden näkymiä tanskalaisen asiantuntijan Ole Kristensenin johdolla. Karjatiloilla on juuri nyt käynnissä murroskausi ja lypsykarjasta luopuminen on varsinkin Pohjois-Karjalassa kiihtynyt parina viime vuonna. Jatkavien ja investoivien tilojen osuus on samaan aikaan jäänyt kovin pieneksi. Ole Kristensenin mielestä kasvaville tiloille on nyt avautumassa uusia mahdollisuuksia. Tärkeäksi hän näkee tehdä jokaisella tilalla strategiatyÜtä, jossa luodataan näkymiä kauemmas tulevaisuuteen. Pohdiskelu ei ole helppoa eikä siihen tunnu aina olevan aikaakaan. Maitomarkkinoiden ja EU:n tukipolitiikan sanelemat isot raamit ovat asioita, joihin ei kannata tuijottaa liikaa yksittäisillä tiloilla.

Viisainta on keskittyä niihin asioihin, joihin yrittäjä itse voi vaikuttaa. Ole Kristensen kannusti kaikkia kirkastamaan tulevaisuuden visiot ja tekemään kuvauksen tilan liiketoimintamallista, jota voi tarvittaessa esitellä rahoittajille, sidosryhmille ja muille tahoille. Tilakuvaus voi lisätä kiinnostusta myÜs silloin, kun joudutaan hakemaan kasvavalle tilalle tyÜntekijÜitä.

Itä-Suomen oma lypsykarjanäyttely

set tilojen välillä tai ennakkoluulottomat omistajuusratkaisut voivat olla keinoja parantaa toiminnan jatkumista. LÜytyykÜ mahdollisuuksia nuorille maidontuotannosta kiinnostuneille, vaikka navetan vuokrauksen kautta, jos omaa tilaa ei ole?

Iloinen vasikkayllätys Kelovaarassa

Keskusteluryhmissä ajatusten tuuletusta

Ohdake jaloittelemassa Kelovaaran tilan nuorten Ville-Veikko Lohtanderin (vas.) ja Antti Piirosen kanssa.

Ole Kristensen kertoi yrittäjien keskusteluryhmistä, joissa eri puolilta Tanskaa toistensa tiloille kokoontuvat yrittäjät vaihtavat kokemuksia ja tietoa toiminnastaan. Kolme ydinasiaa on aina keskusteluryhmien asialistalla: strategia, johtaminen ja talous. Asiat ja numerot kerrotaan suoraan ja toisilta kysytään kommentteja ja näkemyksiä. Ryhmien jäsentilat tulevat kauempaa toisistaan, jolloin pystytään helpommin keskustelemaan tulevaisuuden strategioista. Monenlaisten some - ryhmien ohella elävät keskustelut ja kokemusten vaihdot voivat sittenkin tuoda ne parhaat ideat tulevaisuuden poluille.

Anna Liimatainen Tulosta maidosta-hanke ProAgria Pohjois-Karjala

Kari ja Päivi Piirosen lypsykarjatilalla Nurmeksen Kelovaarassa koettiin melkoinen yllätys, kun tuli tieto lokakuun lopussa syntyneen holstein-vasikan huippukorkeasta pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa kuvaavasta NTM-lukemasta.

Kelovaaran Ohdakkeeksi nimetyn hiehovasikan geeniperimä on poikkeuksellinen jopa koko Pohjoismaiden mittaluokassa. Genomitestin tuloksena Ohdakkeen jalostusarvoksi tuli arviointihetkellä kokonaiset 39! Vastaavanlaista lukemaa ei lÜydy Viking Geneticsin listoilta Suomesta tai edes Pohjoismaista kuin yhdeltä eläimeltä Tanskasta. NMT-arvot elävät ja muuttuvat sitä mukaa, kun arvostelutietoja tulee lisää. Ohdake on emänsä Lenitan toinen vasikka. Lenitan isä on tanskalainen VH Grafit Gregor ja Ohdakkeen isä VH Hoejgaard Reflector River.

Karjan jalostaminen on vuosien sitkeää tyÜtä Hyvän eläinaineksen kehittämiseen ei

ole oikoteitä, sopivien geeniyhdistelmien lÜytymiseen vaaditaan karjanomistajalta kiinnostusta ja aikaa. Ripaus tuuriakin on tarpeen tällaisille onnenkantamoisille. Kelovaarassa karjanjalostus on erityisesti Päivin tyÜsarkaa ja hänen kädenjälkensä näkyy eläimissä, niiden tasossa ja tuottavuudessa. Vuosittain myydään hiehoainesta myÜs muille tiloille. Yhden robotin karjaa on kehitetty pitkään ja Päivi on keskittynyt hakemaan sopivia ominaisuuksia ja yhdistelmiä lehmilleen. Alkionsiirtoakin on aiemmin kokeiltu, mutta siitä ei ole jäänyt pysyvää toimintatapaa. Päivin mielestä karja on omistajansa näkÜinen, tavoitteet pitää jokaisella tilalla itse määritellä omien tarpeiden mukaan.

Perusasiat, jatkuva tuotosseuranta ja karjanjalostus antavat kaikille tiloille hyvät ja yhtäläiset mahdollisuudet kehittää eläinainesta haluttuun suuntaan.

Muurikki 8.9.2018 Koivikon Kartanolla Kiteellä Pohjois-Karjalan karjakerho järjestää jo kolmannen kerran Muurikki lypsykarjanäyttelyn Kiteellä Koivikon Kartanolla 8.9.2018. Edellisestä Muurikki näyttelystä on vierähtänyt jo neljä vuotta ja Joensuun Farmari näyttelystäkin jo kolmisen vuotta. On siis hyvä hetki saada jälleen karjaväkeä Pohjois-Karjalaan. Näyttelyn valmistelut ovat olleet jo tovin käynnissä ja ilokseni voin todeta, että olemme saaneet mukaan varsin kattavan joukon yhteistyÜkumppaneita tukemaan näyttelyä.

YhteistyÜkumppaneita on myÜs tulossa runsaasti paikalle näyttelypäivänä esittelemään omaa toimintaansa.

Yksi yhteistyÜkumppaneista on Suomen Holstein Klubi, joka on päättänyt järjestää Holstein rodun vuosinäyttelyn Muurikissa. Tämän tiimoilta saadaan Kiteelle kansainvälinen tuomari arvostelemaan Holstein rotua. Muurikissa järjestetään kilpailuluokat myÜs Ayrshire eläimille.

Pohjois-Karjalan karjakerho on jo pitkään panostanut junnutoimintaan. MyÜs tänä kesänä järjestetään Junior handlerja näyttelyvalmennuskurssi heinäkuussa, tällä kertaa Rääkkylässä Salmelan tilalla.

Kurssille ovat tervetulleita kaikki näyttelytoiminnasta kiinnostuneet. Nyt on hyvä hetki harjoitella ja tulla sitten testaamaan opittuja taitoja Muurikkiin. Muurikissa järjestetään Junior Showmanship kilpailu, sekä Young Breeders kilpailu.

Muurikin kilpailukutsu on julkaistu ja eläinpaikkoja voi varata 20.5.2018 asti.

Näyttelyyn mahtuu 100 eläintä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tervetuloa mukaan tekemään Itä-Suomeen hienoa lypsykarjanäyttelyä!

Mirja Turunen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan karjakerho

Hyvää kesää!

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

Muurikkiin valmistautuminen aloitetaan hyvissä ajoin.

Ole Kristensen luennoimassa kasvavien tilojen kehityshaasteista.

Mitä voi ottaa opiksi Tanskan kehityspolusta?

Tanskassa on käyty maitoalalla isompia murroskausia aiempina vuosikymmeninä. Tärkeänä vientialana maidolla on iso merkitys myÜs valtiolle. Rakennemuutos ja tilakoon nopea kasvu takavuosina aiheutti paljon ongelmia. Vauhtisokeus tuotti tiloille suuren velkataakan, tuottavuus laski, navettatyÜ oli tehotonta, syntyi isoja ongelmia tilan johtamisessa ja tavoitteiden asettamisessa sekä puutteita tyÜntekijÜiden johtamisessa. Pellot olivat usein kapeissa suikaleissa ja ristiin rastiin ajoa tuli paljon. Oppilaitosten koulutustarjonta yrittäjien johtamistaitojen parantamisessa ei myÜskään pysynyt kehityksessä mukana. PystytäänkÜ Itä-Suomessa ottamaan tämän muutosvaiheen kehitystarpeet ja -vaatimukset paremmin huomioon? Kattavat tietopankit, joissa tuotannon ja talouden tunnusluvut yhdistyvät, auttavat yrittäjiä pitämään kurssin markkinamuutoksissa. Tilusjärjestelyt, yhteistyÜsopimuk-

 �

IS - UNĂ„R E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Nyt avataan kivennäiskevät

Tule opiskelemaan metsäalan ammatteihin!

Metsäkoneenkuljettaja // Lisätietoja: Kimmo Huusko, p. 050 383 8954

Puutavara-autonkuljettaja

la

Valtimol

a

s Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja joensuus // Lisätietoja: Tomi Toivanen, p. 050 310 1829

Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja PremiTähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä samalla kertaa

Kaupan päälle

Leatherman Wingman Laadukas 14 tyÜkalun kombo, mm. jousiavusteiset kärkipihdit, sivuleikkurit, sakset, veitsi, viila, 3 ruuvimeisseliä ja mitta.

// Lisätietoja: Marja-Liisa Jyrkinen, p. 050 560 4267

Koulutukset alkavat 27.8.2018, hakuaika 15.6.–20.7.2018.

Hakuun tulossa olevat metsäalan koulutukset: metsaopetus.fi > Valtimo

Luonnonvara-alan ammattilaiseksi!

iteellä Maatalousalan perustutkinto joensuussa k sa s ELÄINTENHOITAJA | MAASEUTUYRITTÄJÄ urmekse n

Puutarhatalouden perustutkinto joensuussa PUUTARHURI

a

s Luonnontuotealan ammattitutkinto joensuus // Hakuaika perustutkintoihin 15.6.–20.7.2018

Â? Â

 � �

Â

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi

Kampanja-aika 1.3.–31.5.2018 Saat halutessasi edun alennuksena.

Myynti: maatalouskaupat

// Kysy vapaita opiskelupaikkoja!

Lisätietoja ja haku koulutuksiin: www.koulutuskalenteri.fi

RIVERIA.FI

10

11

Mitähän kasvattaisin?

-Jauhopunkki, b uffalomato, jätt

iläisjauhomato, kuh

Trendituotannon aloittamisessa pitää ensin selvittää tarkkaan kustannukset ja tuotannon vaatimat tilat ja toimenpiteet.

Esimerkiksi energian kulutus voi olla yllätys näillä leveysasteilla toimittaessa.

Lämpötila: Esim. kotisirkan (Acheta domesticus) kasvatus vaatii korkean lämpötilan n 30 astetta. Pienetkin muutokset lämpötilassa aiheuttavat kasvatuksessa ”ongelmia”.

Asteen nousu lyhentää elinkiertoa kymmenellä päivällä ja muninta-aikaa yhdellä päivällä. Jos lämpötila jää alle 30 astetta, kehitysaika vastaavasti pitenee tai kehitys jää vajavaiseksi.

Kosteus: Munavaiheessa kosteus voidaan pitää 100 % ja kuoriutumisen jälkeen laskea 90%, viikon päästä sopiva kosteus 70-80% ja 2-2,5 viikon vanhoilla toukilla kosteus 50%. Nuoret sirkkavaiheet ja munat tarvitsevat enemmän kosteutta kuin myöhäisemät toukkavaiheet tai aikuiset. Aikuisilla yli 50 % kosteus voi olla kohtalokasta.

Vesi: Juomaveden saatavuus vaikuttaa kuivapainoon sekä sirkkojen ruumiin pituuteen. Veden vaikutus on suurempi kuin ruokavalion merkitys. Juomavettä on oltava koko ajan. Kanojen juotto-automaatit tai vastaavat laitteet soveltuvat hyvin, on kuitenkin varmistettava etteivät sirkat pääse hukkumaan.

Tilan tarve: Joissakin tutkimuksissa kerrotaan että 2,5 cm2:n tila / sirkka riittää takamaan hyvän kehityksen ja alhaisen kuolleisuuden.

Valoisa aika: Kasvunopeuden vauhdittamiseksi tarvitaan valoisaa 24h, valoisan ajan ollessa 24h ja lämpötilan 30,5 astetta, kehitysaika munasta aikuiseen kestää 57 päivää ja munien kuoriutumisaika on n. 13 päivää. Valoisaa voi olla myös 12h/12h tai 14h/10h, tämä on tapauskohtainen. Kun tulee pimeää sirkkojen ääni nousee en-

nuri, kotisirkka, kak

Kasvustokäynnit 2018 sitäpläsirkka…

tistä enemmän, koiraiden hangatessa siipiään toisiaan vasten -> kuulosuojaimet ?

Kasvatus: Sirkkojen kasvatukseen soveltuu 4060 cm syvä laatikko jossa on ruokintaastia, juottopisteet sekä esim. munakennoja piilopaikoiksi. Sukukypsät sirkat siirretään uusiin puhtaisiin laatikoihin munimaan. Muninta-alustoina käytetään matalia 5-7 cm syviä laatikoita. Nämä täytetään pehmeällä, kostealla aineksella, esim. turpeella, sammaleella tai hiekalla. Kun munat ovat kuoriutumaisillaan, muninta-alustat siirretään uuteen laatikkoon, mikä varustetaan vedellä ja ruualla. Kasvatusyksiköt voivat olla kannellisia muovilaatikoita joiden seinät ovat sileät, jotta toukat eivät pääse karkaamaan. Yleisesti kasvatusyksiköt täytetään munakennoilla tai vastaavilla, jolloin munintapinta-alaa saadaan moninkertaistettua sekä sirkoille piilo- ja lepopaikkoja.

Kokonaisaika munasta sadonkorjuuseen kestää n 9 viikkoa. Kannibalismia välttääkseen tulisikin kasvattaa yhdessä kasvatusyksikössä mahdollisimman tasaikäisiä toukkia. Tämä voidaan tehdä esim ylläpitämällä useampaa viikoittaista tuotantolinjaa.

Sirkkojen koti: Rakennuksen pitää olla tiivis -> estetään eläinten karkaaminen muihin tiloihin ja luontoon jos on kysymyksessä vieraslajike. Sirkat viihtyvät erittäin hyvin vanhojen rakennusten rakenteissa. Rakennuksen pitää kestää myös ilman kosteutta. Vetoa pitää välttää, mutta ilman pitää myös vaihtua. Lämpöä voidaan esimerkiksi tuottaa hakekeskuksella tai aurinkoenergialla, mutta silloin talvella tarvitaan lisäenergiaa. Lattialämmitys sekä irtopattereita voidaan hyödyntää. Kosteudesta voi vastata esim. ufonmuotoisella perusilmankostuttimella (kodeissa niitä oli aktiivikäytössä ainakin 80- ja 90-luvuilla). Yleisesti laatikot ovat rakennuksen seinustoilla ja keskellä on työskentelykäytävä.

OTA KUMPPANIKSESI ASIANTUNTIJA

– Neuvo 2020 kasvinsuojelusuunnitelmalla ja maan kasvukunnon ja vesitalouden arvioinnilla tehostartti kasvukauteen

Sirkkala-investointiin ei vielä saa Elykeskukselta investointitukea, joten kustannukset kannattaa pitää alhaisina ja suosia kierrätysmateriaaleja.

Sirkkojen lopetus: Ruuaksi kasvatettu sirkka pakastetaan viiden ja puolen viikon ikäisenä. Pakkasessa sirkka vaipuu horrokseen ja myöhemmin kuolee. Sitten sirkat kuivataan tai murskataan ja käytetään ruoaksi.

Ravinto: Sirkat nauttivat esim. rehua ja murskattua kurkkua, salaatin lehtiä yms. Jos ruoka jostain syystä loppuisi kesken, sirkat söisivät myös toisiaan.

Työ sirkkalassa: Kotisirkat vaativat päivittäistä ruokkimista ja hoitamista sekä esimerkiksi muninta-alustojen puhdistamista ja kuoriutuneiden hyönteisten siirtämistä välikasvattamoon. Kasvatustekniikkaa ei ole vielä tässä vaiheessa automatisoitu ja käsityötä riittää.

Tällä hetkellä on noin 400 patenttihakemusta liittyen hyönteisiin. -> jatkossa tuotanto automatisoituu.

Energian menekki: Lauri Jyllilän tekeillä olevassa progradussaan hän kertoo kotisirkkakilon tuotantohinnaksi tuli yhteensä 36,4 euroa.

Kustannuksista palkkojen osuus oli reilut puolet (n. 20 euroa), sähkön reipas kolmannes (n.14 euroa) ja rehun (2,53 euroa). Kotisirkkakilon hinta pakastettuna

kuluttajalle on tällä hetkellä Hollannissa noin 50 euroa kilolta. Tuohon hintaan suhteutettuna sirkat myyvälle tuottajalle kate olisi 13,6 euroa kilolta eli 38 prosenttia. Laskelmat eivät kuitenkaan sisällä vielä mahdollisia sirkkojen prosessointiin ja kuljetuksiin liittyviä kuluja, joten todellinen kate jää pienemmäksi. Yllilän mukaan pienimuotoinen ja käsityövaltainen hyönteisten kasvatus elintarvikekäyttöön ei ole kaupallisessa mielessä kannattavaa.

Tuotannon skaalan kasvattaminen kuitenkin parantaisi tuottavuutta. Suuremmilla kasvatuslaatikoilla ja automaation lisäämisellä voitaisiin säästää merkittävästi esimerkiksi työajassa, hän toteaa.

Huom! Hyönteiset voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Soile Tervakangas rakennusinsinööri ProAgria Pohjois-Karjala

www.feedex.fi

Teho-DeTox

Kasvintuotannon kannattavuus on ollut esillä useina peräkkäisinä vuosina alhaisten tuottajahintojen ja haastavien kasvukausien seurauksena. Toiveissa on kaunis ja lämmin tuleva kasvukausi. Me ProAgriassa tiedämme, että haasteista huolimatta onnistunut kasvintuotanto on erottamaton osa onnistuneen kotieläintuotannon perustaa. Jos halutaan parantaa sekä rasvaa että valkuaista maidossa, karkearehun laatu on ainoa tekijä, jolla pystytään vaikuttamaan molempiin positiivisesti. Maittavan, hyvin säilötyn rehun merkitys korostuu, kun pyritään parantamaan maidon pitoisuuksia. Tiedämme myös, että kasvintuotanto on kannattavaa omana päätuotantosuuntanaan oikein toteutettuna. Avaimet kannattavuuteen löytyvät tehokkaasta toteutuksesta ja oikein valituista panoksista.

Ajatusten vaihtoa ja uusia näkökulmia Olitpa sitten kokenut tai tuore viljelijä, tai kenties tuotantosuunnan vaihtaja, ProAgria tuottaa asiakkaille konkreettista hyötyä tarjoamillamme kasvintuotannon palveluilla. Räätälöimme palvelumme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita.

Meiltä löydät eri osaamisalueisiin erikoistuneet asiantuntijat nurmen-, viljan-, öljy- ja erikoiskasvien tuotantoon.

edessä kysymys: mitä viljelen?

ProAgrian kasvintuotannon asiantuntijat ovat tukenasi miettimässä, kuinka jatketaan. Hyödynnä ajankohtainen tietämyksemme siitä, mitä kannattaa viljellä juuri sinun pelloillasi, vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla.

Hyödynnä Neuvo 2020-kasvintuotannon palveluita!

Hyvä tapa lähteä liikkeelle on esimerkiksi hyödyntää Neuvo 2020-palveluita ja tilata asiantuntija paikalle arvioimaan missä kunnossa peltosi ovat tällä hetkellä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan peltojen sadontuottokyvyn maksimoimiseksi.

Tulevalle kasvukaudelle tarjoamme Neuvo 2020 kasvinsuojelusuunnitelmaa. Kasvinsuojelusuunnitelma toteutetaan kasvustokäyntinä, jossa käymme yhdessä peltokierroksella seuraamassa kasvustojen kuntoa ja perustumista, tunnistamme rikkakasvit ja taudit sekä annamme toimenpide- ja torjunta-aineiden käyttösuositukset. Kaikilla kasvustokäyntejä tekevillä asiantuntijoillamme on kasvinsuojeluainekoulutus. Ota yhteys alueesi ProAgriaan.

Pohjois-Savosta Suomen uusi vilja-aitta?

Pohjois-Savo on perinteistä karjatalous- ja etenkin maidontuotantoaluetta tänäkin päivänä. Tästä syystä nurmi on edelleen Pohjois-Savon merkittävin satokasvi. Kasvintuotantotilojen määrä nousee kuitenkin vuosittain ja monella on

Peltokasvilajikkeet 2018 -kirja on ilmestynyt Kasvilajikkeiden valinnalla onnistumisia ja riskit pienemmiksi

Viljelysuunnittelun avuksi on ilmestynyt Peltokasvilajikkeet 2018 -kirja, jossa on uusimmat tiedot maassamme viljeltävien peltokasvien lajikeominaisuuksista ja keskeisistä viljelyteknisistä erityispiirteistä. Kirjan avulla voi vertailla eri viljelykasvien ja lajikkeiden soveltuvuutta tilan tarpeisiin ja optimoida näin sadon määrää ja laatua sekä pienentää viljelyn riskejä.

Käytännön läheinen tieto auttaa valitsemaan tilan olosuhteisiin viljelyvarmimmat ja laatuominaisuuksiltaan eri käyttötarkoituksiin sopivimmat lajikkeet.

Viljelynsuunnittelu tarkentuu lajiketuntemuksella - Lajike ja sen kylvösiemen on merkittävä viljelyn tuotantopanos, joka määrää jo ensi hetkistä alkaen viljelyn onnistumisen. Yhä yleisimmin esiintyviä sääriskejä voidaan pienentää viljelyssä monipuolistamalla viljelykasvivalikoimaa, mutta myös ottamalla viljelyyn erityyppisiä lajikkeita saman kasvilajin sisällä. Valitsemalla viljelyyn kasvuajaltaan erilaisia lajikkeita pienennetään yksittäisen sääilmiön aiheuttamaa haittaa ja toisaalta lisätään myös aikaikkunaa viljelytoimenpiteille, kun kaikki kasvustot eivät ole yhtä aikaa kriittisissä kehitysvaiheissa tai valmistu yhtä aikaa korjuukuntoon, sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija

Milja Heikkinen ProAgria Pohjois-Savo palvelupäällikkö Maito- ja naudanlihayritykset Kuopion seutu

kevään kylvöille LAADUKKAAT NURMISIEMENET Timoteit mm.

Nurminata BOR

Korvaamme korvaamattoman

hkscanagri.fi/yhteystiedot

Sinua ei voi kukaan korvata. Mutta entä jos elämä yllättää sairaudella? OPn Terveysturva-vakuutuksen avulla pääset aina sujuvasti hoitoon ja palaat nopeasti takaisin maatilan töihin. Meihin voit luottaa – me korvaamme korvaamattoman.

Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820

Käytännön Maamies -lehden kestotilaajat saavat kirjan tilaajaetuna lehden nro 3 liitteenä.

Julkaisuja voi ostaa kirjakaupoista ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: www.proagriaverkkokauppa.fi, myynti@proagria.fi tai puh. 020 747 2485.

Kirjan hinta kustantajalta tilattaessa on 32,90 €. Teos on saatavana myös e-kirjana, ISBN 978-951-808-275-3, www.proagriaverkkokauppa.fi tai www.ellibs.fi.

Siemenet

UULA , RUBINIA

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan!

Peltokasvilajikkeet 2018 -kirjaan on koottu maassamme viljeltävien viljojen, palko-, öljy- ja nurmikasvien, perunan ja sokerijuurikkaan lajikkeiden ominaisuudet, sadon määrät ja laadut sekä keskeiset viljelytekniset erityispiirteet. Kirja perustuu pääosin vuosien 2010–2017 virallisten lajikekokeiden tuloksiin. Lisäksi julkaisussa käsitellään lajikekoetoimintaa, kylvösiemenen sertifiointia, valintaa ja määrän laskemista. Tieto lajikkeiden ominaisuuksista suomalaisessa viljely-ympäristössä perustuu lajikekoetoimintaan, jota toteutetaan eri pelto-olosuhteissa ja viljelyvyöhykkeillä mahdollisimman kattavan tiedon saamiseksi. Lajikkeen viljely-, sadontuotto- ja laatuominaisuuksien tunteminen on tärkeää viljelyn kehittämiseksi ja riskien hallitsemiseksi.

Sari Peltonen johtava asiantuntija sari.peltonen@proagria.fi puhelin 050 341 4406

Annostus 200 g / lehmä / päivä Jauheinen 25 kg säkki / 625 kg lava

HKScan tarjoaa maitotiloille markkinoiden parhaat kokonaisratkaisut. Lehmien ja vasikoiden nopeat noudot ja lyhyet kuljetukset takaavat joustavan, laadukkaan palvelun. Kiirenaudat noudamme aina ilman lisäkuluja.

Monipuolinen sisältö

Lisätiedot ProAgria Keskusten Liitosta

Teho-DeTox on helppokäyttöinen ja laajavaikutteinen täydennysrehu lypsylehmille ja hiehoille, kun hometoksiinitaso viljassa ja/tai nurmirehussa on haitallisen korkea.

Tuote sisältää hometoksiinien haittavaikutuksia vähentävää Mycosorb A+® -toksiinisitojaa sekä pötsin toimintaa tukevia elävää hiivaa ja soodaa.

LYHYET KULJETUKSET JA NOPEAT NOUDOT – ILMAN LISÄKULUJA

Sari Peltonen.

Lue lisää ja ota yhteyttä: op.fi/maatila Vakuutukset myöntää OP Vakuutus Oy.

BOR

VALTTERI

BOR

Maisema- ja riistaseokset Nurmiseokset Kerääjäkasvit laitumelle, säilörehuun Apilat ja kuivaheinään Valmiit ja räätälöidyt

Tilaa nyt!

Ohrat

WOLMARI , ELMERI KAARLE , ALVARI UUTUUS! BOR

BOR

BOR

BOR

Luonnollisesti myös luomuna!

Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

12

13

Katse Maahan - Sato Paremmaksi Ravinnerenki-hanke järjesti maan rakenne aiheisen seminaarin Siilinjärvellä tammikuussa. Seminaarin pääesiintyjänä toimi tutkija-viljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopisto Ruralia-instituutista. Paikalla oli väkeä tutkimuslaitoksilta, koulutusaloilta, neuvontaorganisaatioista, sekä maanviljelijöitä. Veli-Mikko Suihkonen avasi viljelijän käytännön kokemuksia peltotuhkan käytöstä tilallaan. Lisäksi Naturcomin Timo Mäkinen kertoi maanparannuskasveista ja Samuli Seppänen Soilfoodilta esitteli kierrätyslannoitteita.

Päivässä oli mahdollisuus etäosallistumiseen ja se nauhoitettiin.

Mattila avasi tuoreita näkökulmia ja ratkaisuja ongelmalohkojen tunnistamiseen, tiivistymisriskien hallintaan, sekä pellon kuivatuksen tilan seurantaan. Mattilan mielestä shakinpeluu nappuloineen kuvaa oivallisesti viljelyä ja peltojen kasvukunnon parantamista. Asioissa on edettävä siirto kerrallaan ja harkiten. Tärkeintä on havainnoida oikeita asioita ja tehdä ratkaisut niiden pohjalta. Hän on mukana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä – hankkeessa, joka keskittyy maan kasvukunnon parantamiseen, sekä kehittää kasvukunnon hoidon menetelmiä ja välineitä.

Rikkinäinen Pelto Pelto voi olla rikki usealla eri tavalla.

Maan kationinvaihtokapasiteetti voi olla liian alhainen, pH pielessä, tai ravinnesuhteet muuten epätasapainossa. Tällaisessa tilanteessa maan kemiallista tasapainoa pitää yrittää korjata. Toimenpiteissä keskitytään tekijöihin, joihin voidaan realistisesti vaikuttaa. Työkaluina ongelmien ratkaisuissa voidaan käyttää peltolohkojen luokittelua ja esimerkiksi kationinvaihtokapasiteetti-laskuria.

Tiivistyminen on yksi osa syitä ja seurauksia. Se aiheuttaa sadonmenetyksiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tästä voidaan laskea euromääräisiä menetyksiä menneille ja tuleville vuosille. Mattila kehottaa viljelijöitä kysymään itseltään muutamia kysymyksiä maan tiivistymiseen liittyen; paljonko se oikeasti maksaa ja mitkä tekijät sitä eniten aiheuttaa. Ratkaisuna toimivat tiivistymisriskien pienentäminen

toimivamman vesitalouden ja sopivamman koneiden rengastuksen kautta. Viljelytoimenpiteiden toteutus ja ajankohta kannattaa suunnitella ja toteuttaa aina tiivistymisriskit huomioiden.

Kuivatusongelmia löytyy jokaiselta tilalta. Ennen investointia täydennysojituksiin kannattaa tutkia, huoltaa ja tarvittaessa korjata olemassa oleva ojitus. Jo olemassa olevan ojituksen kapasiteetti yleensä riittää, kunhan se toimii suunnitellusti. Havaintokuopan kaivaminen kannattaa aina ja lapio onkin tärkein apuväline viemärirassin ohella ojituksen toimivuuden tutkimiseen omatoimisesti. Ojituksen huolto ja korjaus voi tuoda suuria kustannussäästöjä ja se parantaa pellon sadontuottopotentiaalia.

Ravinteita teollisuudesta Soilfood jalostaa lannoitteita ja maanparannusaineita teollisuuden sivuvirroista. Samuli Seppänen esitteli päivässä edustamansa yrityksen tuotteita maatalouskäyttöön. Tuotteista esimerkiksi rakennekalkki parantaa maan rakennetta savimailla. Maanparannuskuidut lisäävät maaperän orgaanista ainesta ja ne kannattaa levittää ja mullata syyskaudella.

Vinassit, melassit ja lietteet ovat nestemäisiä lannoitteita ja soveltuvat karjatilan lietelannan väkevöintiin tai käyttöön sellaisenaan. Rahtikustannuksista ja levityspalveluista alueille voi kysellä suoraan Soilfoodin myyjiltä.

-seminaari Kunnonpaikassa 31.1.2018

Maanparannuskasvit Timo Mäkinen Naturcomilta kertoi maanparannuskasveista ja nurmilajeista, sekä niiden vaikutuksista maan mururakenteeseen. Hyvä mururakenne on yksi viljavuuden lähtökohtia ja oikeat lajivalinnat viljelyssä tukevat murujen muodostumista. Mururakenne muodostuu kasvien juuriston, hajottajien ja maaperän sienten, sekä bakteerien yhteisvaikutuksesta. Palkokasvit ylläpitävät hyvää rakennetta ja ne tuovat myös viljelysvarmuutta esimerkiksi nurmiseoksissa.

Katse maahan • Kartoitetaan ongelmat • Etsitään ongelmien perimmäiset syyt • Tutkitaan, lasketaan ja havainnoidaan • Huolletaan, korjataan ja investoidaan • Hallitaan ja minimoidaan riskit • Tehdään oikeita asioita, vaikutetaan mihin pystytään

Linkkejä ja lisätietoa: Ravinnerenki-hanke: http://ravinnerenki.savonia.fi/ -> nauhoitus seminaarista löytyy linkin kautta.

Osmo-hanke: http://luomu.fi/tietopankki/osmo-osaamista-maan-kasvukunnon-hoitoon-2015-2018/ Luonnonkoneisto: Soilfood: http://luonnonkoneisto.fi/ http://www.soilfood.fi/ Naturcom: https://naturcom.fi/

Aaro Jääskeläinen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Peltotuhkan käyttö Veli-Mikko Suihkonen on käyttänyt tilallaan peltotuhkaa. Hänen pelloillaan on ollut pH:n nostotarvetta ja tuhka on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi. Valinnalla on haettu nopeaa vaikutusta ja kustannustehokkuutta. Suihkosen kokemusten mukaan sopiva käyttömäärä on 5 – 8 t/ha ja levitys onnistuu tavanomaisilla kalkin, tai kuivalannan levitysvälineillä. Tuhka on tuoreena hyvin kuivaa, joten sitä on seisotettava ennen levityksen onnistumista. Maanäytteiden mukaan esimerkiksi pH ja fosfori on kohonnut maassa. Tuhkan käytössä on muistettava myös sen rajoitukset, varsinkin kadmiumin osalta.

Seminaarissa keskusteltiin rennolla otteella ja yleisöltä tuli myös kysymyksiä. Kuvassa:Tiina Hyvärinen oikealla,Tuomas Mattila keskellä ja Veli-Mikko Suihkonen puhujan paikalla.

Tehdaskatu 37, 70620 Kuopio puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Peltomaan kunnon seuranta lapion avulla ja muita havaintoja Kesän 2017 sateet toivat esiin peltojen kasvukunnon ja kuivatuksen kriittiset pisteet. Nyt keväällä on hyvä aika aloittaa peltomaan kunnon tarkkailu. Miten viljelijä voi tehdä havainnot mahdollisimman tarkasti?

Kasvukauden havainnointi Keväällä ennen kylvömuokkauksia on hyvä aika tehdä havaintoja peltojen kuivumisesta. Lapiolla voi kaivaa noin 40 – 50 cm syvän kuopan, jonka pohjalle nousevan veden pinnan korkeus kertoo sen hetkisen kuivavaran. Jos kuopan pohjalle ei nouse vettä niin kuivavara lienee vähintään 60 cm ja pelto kuivuu tasaisesti kevättöitä varten. Jos vesi virtaa vuolaasti ja puhtaana salaojien laskuaukoilla, niin asiat ovat kunnossa. Lapiolla voi kätevästi vapauttaa veden tuloa poistamalla liejua tai kasvillisuutta aukon suulta. Samalla voi kurkistaa myös salaojakaivot havainnoida avo-ojien perkaustarvetta.

Kylvöjen jälkeen orastumisen tasaisuuden ja kylvötiheyden mittausta voi täydentää juuristohavainnoilla. Samalla kaivauksella nähdään maaprofiilista kylvön tasaisuus ja kevättöiden suora vaikutus maan rakenteeseen. Kertarikkojen havainnot ja torjuntatarve saadaan myös samalla selville. Monet rikat kertovat myös osaltaan maan kunnosta. Esimerkiksi leskenlehti viihtyy tiiviillä kohdilla.

Säilörehunurmilla voi havainnoida jo keväällä täydennyskylvötarpeen ja tehdä maan rakennehavaintoja varsinkin heikosti kasvuun lähtevissä tai talvituhoja kärsineissä pellon osissa. Alkukesällä tarkennetaan korjuuaikanäytteitä maan rakenne- ja kuivavarahavainnoilla. Otetaan huomioon pellon kunto ja vesitilanne sadonkorjuun ajoituksessa.

Loppukesällä maan ollessa lämmintä juuristot ovat voimakkaimmassa kasvussa ja pellon biologinen aktiivisuus vilkkaimmillaan. Juuriston kunto näkyy esimerkiksi palkoviljojen ja palkokasvinurmien juurinystyröiden määrästä ja punaisesta väristä. Haaroittuminen ja hiusjuurien määrä sekä multayhteys kertovat juurien ravinteiden otosta ja maan vesiilmatilasta. Tiivistymissä juuristo voi kasvaa mutkille. Matopopulaatio ja madon käytävät ovat loppukesällä runsaimmillaan.

Syksyllä on taas aika mitata kuivavaraa kuopan avulla. Talvehtiville kasveille sopiva kuivavara vaihtelee kasvilajeittain, mutta pitäisi olla vähintään 40 cm. Tämä voi riittää esim. syysrukiille, mutta riittääkö sinimailaselle, jonka paalujuuri voi kaivautua metrin syvyyteen. Lapiolla esiin kaivettu maaprofiili kertoo kesän viljelytoimien vaikutukset ja mahdolliset tiivistymät. Hyvärakenteisessa maassa eloperäinen aines hajoaa nopeasti ja pieneliötoiminta on vilkasta.

Kuivavara on riittämätön kasvien juuriston normaalille kehitykselle ja kasvulle. Satotaso jää heikoksi ja pelto ei kestä kulkemista.

Juha-Antti Kotimäki luomukasvituotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSET KOLMESSA VIIKOSSA ilman lisämaksua

Hyödynnä veloitukseton näytteiden keräilypalvelumme - katso lista kotisivuiltamme

P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 588 5262 • Sammonkatu 8 • 90570 Oulu www.viljavuuspalvelu.fi • www.suomenymparistopalvelu.fi

Hyvärakenteisesta maasta kasvaa rehevää herne-kauraa

Mato viihtyy kun kuivavara on kunnossa.

14

15

Miten mitata kasvin nälkää?

Rajoitetussa kasvualustassa kasvia ruokitaan kastelun kautta.

Kasvin ravinnetarpeiden tunteminen on tärkeää hyvän tuloksen kannalta ja korostuu, kun viljellään rajoitetussa kasvualustassa.

Kasvi tarvitsee kasvuunsa tietyt ravinteet, ja lähtökohtaisesti ne otetaan juurten kautta kasvualustasta. Tutkimustiedon kautta välttämättömät kasvinravinteet ovat hyvin tiedossa, ja melko hyvin kunkin kasvilajin ja jopa -lajikkeen yksilölliset tarpeet kasvukauden aikana. Kasvi saattaa silti tiettynä ajanhetkenä kärsiä – syystä tai toisesta – ravinteiden puutteesta. Kasvin nälkää voi olla vaikea havaita ajoissa.

Ravinnepuutoksista kärsivä kasvi alkaa lopulta näyttää ulkoisia merkkejä kuten värivääristymiä, laikkuja lehdillä tai epämuodostumia. Kun puutos on selvästi havaittavissa, ollaan satoa menetetty jo huomattavasti tai sen laatu heikkenee merkittävästi. Piilevät puutosoireet pitäisi pystyä tunnistamaan ajoissa, jotta kasvia voidaan ruokkia oikein.

Perinteisessä avomaaviljelyssä lähtökohta lannoittamiselle on maa-analyysi ja viljelykasvin laskennallinen ravinnetarve.

Maa-analyysi kertoo, mitä maassa on. Sen perusteella ei kuitenkaan varmuudella voida sanoa, miten suuri osuus ravinteista lopulta kasviin päätyy ja ovatko ne oikeassa vaiheessa kasvin käytettävissä oikeissa suhteissa.

Värianalyysi vai verikoe?

Kasvin ravinnetilaa voidaan tarkastella erilaisilla mittareilla ja analyyseilla suoraan kasvustosta tai näytteitä laboratorioon lähettäen. Lehtivihreää mittaavat laitteet korreloivat kasvin yhteyttämiskykyyn, mutta eivät suoraan kerro, mistä mahdollinen alhainen lehtivihreätaso johtuu – yleensä syynä pidetään typen puutetta.

Markkinoilla on laitteita, joilla voidaan mitata yhtä tiettyä ravinnetta lehdistä – mutta vaikka kyseisen ravinteen pitoisuus on kunnossa, kasvi voisi kaivata jotain toista. Laajempiin mittauksiin soveltuvia, maastokelpoisia minilaboratorioitakin on saatavilla, mutta ei yleisesti käytössä Suomessa. Mittareissa on se hyvä puoli, että tulos saadaan lähes välittömästi. Tulosta pitää tietysti osata tulkita.

Lehtinäytteistä voidaan laboratoriossa määrittää ravinteiden pitoisuudet kuivaaineessa. Tulos paljastaa piilevät puutokset, ja sen perusteella voidaan tehdä korjaavia lannoitustoimenpiteitä. Lehtianalyysitulos ei kuitenkaan suoraan kerro, mistä puutos johtuu – puuttuuko kasvin ulottuvilta ravinteita vai eikö kasvi pysty niitä ottamaan olosuhteista johtuen?

Tuloksen saaminen myös kestää useamman arkipäivän, joka kiivaimman kasvun vaiheessa saattaa johtaa puutoksen pahenemiseen.

Ravinnetilaa pystytään määrittämään myös kasvin johtosolukoissa olevasta nesteestä. Tämä ”kasvin verikoe” kertoo, mitä ravinteita kasvi on juurillaan ottanut ja mitä sillä on näytteenottohetkellä käytettävissään kasvuun. Sen avulla puutokset voidaan havaita nopeammin kuin perinteisillä lehtinäytteillä. Kasvinesteestä tehtävä analyysi kertoo myös, onko

ravinteiden otto tasapainossa. Kasvinestenäytteitä on syytä ottaa säännöllisesti, jolloin voidaan seurata mihin suuntaan ravinnetila kasvissa kehittyy.

Treffit marja-alan toimijoille

Rajoitettu kasvualusta vaatii tarkkuutta toimiin

Ke 2.5.2018 klo 13:00 – 16:00 Honkavaaran Perinnepiha, Rekivaarantie 22, Hammaslahti

Rajoitetussa kasvualustassa kasvi on letkuruokinnassa. Ravinteet annetaan pieninä annoksina kasteluveden mukana, lähtökohtaisesti joka kastelukerralla.

Kasvualustasta riippuu, jääkö ylijäämästä mitään kasvin ulottuville. Lannoitukseen pystytään tekemään nopeita muutoksia olosuhteiden mukaan. Kasvin tarve ja ravinnetilanne olisi kuitenkin tunnettava, jotta lannoitus olisi tarpeenmukaista, tasapainoista ja taloudellista.

Kastelulannoitus on rajoitetussa kasvualustassa tarkempaa ja alttiimpaa virheille ja häiriöille kuin avomaalla, missä maa toimii ravinteiden ja veden puskurivarastona. Rajoitetun kasvualustan viljely on tyypillisesti myös viljelyä katteen alla, jolloin olosuhteet eroavat avomaasta joskus rajustikin. Kasvin nälkä voi kehittyä hyvin nopeasti.

Ravinnepuutoksissa ei aina ole kyse siitä, etteikö ravinteita olisi kasvin juurten saatavilla. Ravinteiden siirtyminen kasvualustasta kasviin voi estyä johtuen epäedullisista olosuhteista – kuivuus, märkyys, väärä pH, vähäinen haihdutus jne. Ravinnepuutoksien hoidossa ei silloin auta pelkkä lannoituksen lisääminen.

Liika lannoitus on haitaksi. Osa ravinteista on suurina pitoisuuksina kasveille jopa myrkyllisiä. Liika typpi johtaa helposti höttöisiin soluihin ja solukoihin, jotka taas ovat herkkiä kasvitaudeille ja houkuttavat tuholaisia. Jotkut kasvit myös kerryttävät itseensä nitraatteja, mikä ei ole sadon käyttäjälle kovin terveellistä. Liikaa lannoittaminen käy myös kukkarolle, eikä ole ympäristönkään kannalta suositeltavaa.

Runsas ja laadukas sato on sitä varmempi, mitä paremmin kasvin nälkää tulkitaan ja siihen vastataan oikein, olosuhteet huomioon ottaen.

OHJELMA • Tilaisuuden avaus • Puutarhatuotannon asiantuntija, Marjamaat projektipäällikkö Päivi Turunen, ProAgria Pohjois-Karjala ja yritysneuvoja Arja Nevalainen, JOSEK Oy • Missä mennään elintarvikealalla ja näkymiä tulevaisuuteen, projektitutkija Anneli Salonen, Itä-Suomen yliopisto • Uusia tuotteita yhteistyöllä marja-alalle - aivoriihi pienryhmissä • Onko verkostoitumisesta hyötyä, toimitusjohtaja Kirsi Jaakkola, Jaakkolan Elintarviketukku • Jatkosuunnitelmista sopiminen

Mirja Tiihonen puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo Marjamaat-hanke

- yhteistyöllä uusia tuotteita

Tarjoilujen järjestämiseksi ilmoittauduthan tilaisuuteen 24.4. mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai sähköpostilla paivi.turunen@proagria.fi Tilaisuuden järjestävät

Mahdollisuuksia jatkojalostukseen ja Marjamaat -hankkeet

Lannoita laadukkaasti - kasvinesteanalyysi avuksi Kasvinesteanalyysilla saadaan tarkkoja tietoja kasvin ravinnetilasta.

Infossa kuulet mm.: • Mikä kasvinesteanalyysi on ja mitä se kertoo?

• Miten ravinteiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat kasvinravitsemukseen?

• Miten lannoituksella voidaan vaikuttaa kasvin terveyteen?

• Millaista on tasapainoinen ja taloudellinen lannoitus?

Esitys on räätälöity marjakasvien viljelijöille, mutta soveltuu kaikille asiasta kiinnostuneille.

Torstaina 3.5.2018 klo 9 – 15 Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35 Osallistuminen etäyhteydellä mahdollista.

Ohjelma klo 9.00-14:45 09:00 Aamukahvit 09:15 Päivän avaus; Elli Ruutiainen, Marjamaat-hanke/

ProAgria Pohjois-Karjala 09:30 NovaCropControlin kasvinesteanalyysi ja lannoituksen tarkentaminen

(esitys englanniksi, tulkataan tarvittaessa); Sander van Broekhoven,

Hortinova, Hollanti 11:30 Lounas, omakustanteinen 12:30 Sanderin puheenvuoro jatkuu 14:30 Loppukeskustelu ja yhteenveto 14:45 Kahvit ja kotimatkalle Ilmoittautuminen: Tarjoiluja varten ilmoittautumiset 25.4.2018 mennessä etela-savo.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 0400 261 094.

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä osallistutko lounaaseen sekä jos sinulla on erityisruokavaliotarpeita.

Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille.

TERVETULOA! Lisätietoja: puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen, ProAgria Etelä-Savo mirja.tiihonen@proagria.fi puh. 0400 638138 www.proagria.fi/marjamaat

Marjamaat-hankkeessa Erikoismarjojen viljely-päivä 9.5.2018 klo 8:30-16:00 Kosti Aaltosentie 9, Karjalaisen auditorio Mahdollisuus etäyhteyteen.

Lajikkeina: Karviainen, karhunvadelma. tyrni, saskatoon, aronia, marjasinikuusama, mesimarja ja amerikankarpalo.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätiedot: Elli Ruutiainen p. 040 301 2417, elli.ruutiainen@proagria.fi

SIJOITA METSÄSI KASVUUN JOPA 15 % TUOTOLLA Kasvatuslannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista puuntuotannon investoinneista. Lannoitus lisää metsän tuottoa ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Vuosituotto lannoitusinvestoinnille voi olla jopa 15 %, ja lannoituskustannukset saa tyypillisesti noin kaksin-kolminkertaisina takaisin päätehakkuutuloina.

Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä hyvässä kasvussa oleviin mänty- ja kuusimetsiin. Paras ajankohta lannoitukselle on 1–4 vuotta harvennuksen jälkeen.

Kysy lisää ja pyydä tarjous omalta metsäasiantuntijaltasi tai soita 010 7770.

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

16

Glyfosaatin käyttö nyt ja tulevaisuudessa Torjunta-aineiden ja erityisesti glyfosaattivalmisteiden käyttö mietityttää maatiloilla ensi kesän viljelysuunnitelmia laadittaessa. Pyrin tuomaan muutamia näkökantoja esille, joita tulisi huomioida erityisesti puitavia kasveja viljelevillä tiloilla sekä yhtä lailla kaikilla kasvinsuojeluaineita käyttävillä tiloilla.

Glyfosaatille jatkolupa viideksi vuodeksi EU:n muutoksenhakukomitea asettui puoltamaan komission esitystä 27.11.2017, joka hyväksyy glyfosaattivalmisteet ja niiden käytön vuoden 2022 loppupuolelle (26.11.2022 asti). Jäsenmaat voivat tehdä omia erillisiä rajoituksia asetuksillaan.

Glyfosaatti ei aiheuta syöpää Glyfosaatti on aiheuttanut viime aikoina paljon keskustelua sen syöpävaaraepäilyjen vuoksi. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) mukaan glyfosaattia ei luokitella syöpävaaralliseksi. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on päätynyt samaan lopputulokseen ja lisäksi todennut, ettei glyfosaatti ole hormonitoimintaa häiritsevä aine. EFSA on myös käynyt läpi tehoaineen koko riskinarvioinnin, johon myös komission alkuperäinen esitys pohjautui. Tehoaineesta ei vaadita uusia tutkimuksia.

POEA apuainetta sisältävät glyfosaattivalmisteet kielletty huhtikuun 2018 alusta alkaen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on peruuttanut POEA-apuainetta (polyetoksyloitua talialkyyliamiinia) sisältävien 13 glyfosaattivalmisteen luvat.

Valmisteiden myynti ja jakelu on sallittu 31.3.2017 asti ja käyttö 31.3.2018 asti, jolloin valmisteet poistuvat kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kielto perustuu komission 1.8.2016 antamaan täytäntöönpanoasetukseen (EU 2016/1313), joka muuttaa glyfosaatin hyväksymisen edellytyksiä. Markkinoilla olevat glyfosaattivalmisteet eivät saa sisältää POEA-apuainetta, jonka epäillään olevan glyfosaattia haitallisempi aine.

Kielto koskee seuraavia glyfosaattivalmisteita: -

Barclay Gallup (rek.nro 2920) Clinic 360 SL (rek.nro 1822) Glyfokem 360 (rek.nro 2011) Glyfokem 360 I (rek.no. 3127) Glyfonova 360 SL (rek.nro 1712) Glyphogan 480 SL (rek.nro 2950) Keeper Spray (rek.nro 2995) Keeper Tiiviste (rek.no. 2996) Rambo 360 (rek.nro 1917) Ranger (rek.nro 2856) Rodeo (rek.nro 1911) Roundup (rek.nro 1403) Roundup Max (rek.nro 1910)

Sitä mukaa kun karjatalouksien määrä Etelä-Savossa vähenee, vähenee myös orgaanisen aineksen määrä muokkauskerroksessa. Ongelma on erityisen koskettava karkeilla kivennäismaillamme.

ProAgrian ja Luken yhteisissä hankkeissa on lähdetty etsimään keinoja estää orgaanisen aineksen väheneminen.

Kokeita on tehty Mikkelissä sekä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspellolla että ristiinalaisten tilojen pelloilla.

Maatalouskaupoissa (kivijalka- ja nettikaupat) myynnissä vain hyväksyttyjä glyfosaatteja Ne maatilat, joilla on varastoissa viime kesäisiä tai sitä vanhempia glyfosaattivalmisteita tulisikin olla tarkkana, jotta valmisteet ovat sallittuja käyttää kasvukaudella 2018.

Uusia valmisteita ostavat voivat hankkia tuotteita turvallisin mielin, sillä kaupoissa on myynnissä vain hyväksyttyjä valmisteita.

Pitäisikö glyfosaatin käyttöä vähentää?

Glyfosaatti on yksi parhaita rikkakasvien torjunta-aineita, kun sitä käytetään oikein. Glyfosaatti mahdollistaa aurattoman viljelytekniikan, joka pienentää merkittävästi viljelykustannuksia vähentämällä moreenimaiden polttoainekulutuksen jopa puoleen tavanomaisella muokkauksella tehtäessä. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät polttoaineiden käytön sekä muokatun pellon myötä, jos kyntö otetaan perustoimenpiteeksi. Järeät muokkaustavat kivienkeruineen veisivät viljelytavat takaisin 70-80 -luvuille.

Heinämäiset rikkakasvit lisääntyneet Aitosuorakylvössä käytetään lähes poikkeuksetta keväällä ennen kylvöä tai taimettumista glyfosaattia, joka näyttäisi toimivan yksivuotisia siemenrikkoja vastaan jollain tavalla riippuen keväästä ja maan lämpötilasta. Välillä pellon pintaa rikotaan yleensä lautasmuokkarilla, jolloin toivotaan vaikutuksen olevan sama.

Viime vuosina tutkijat ovat havainneet, että peltojen heinämäiset rikkakasvit kuten esimerkiksi kylänurmikka, polvipuntarpää, luoho ja lauha ovat lisääntyneet. Nämä ovat siemenlevintäisiä rikkaruohoja ja nähtävästi taimettuvat niin myöhään alkukesällä, että eivät kuole keväällä tehtävässä glyfosaattiruiskutuksessa kokonaan. Sama asia näyttäisi pätevän myös lautasmuokkaukseen, jonka teho ei näyttäisi riittävän.

Juolavehnä on toisin kuin edellä mainitut vähentynyt merkittävästi. Tämä taas johtunee juolavehnän erilaisesta lisääntymistavasta, jolloin sen taimettuminen tapahtuu aikaisemmin ja näin se altistuu glyfosaatille helpommin.

Ruiskutuskäytäntöjä muutettava?

Kevät glyfosaattiruiskutus voidaan korvata pellon pinnan muokkauksella ja/tai vaihtamalla varsinainen rikkakasviruiskutus riittävän laaja-alaiseen valmis-

Etelä-Savon pelloille uusia orgaanisen aineksen lähteitä

Mitä maan orgaaninen aines on?

Ruiskun vasemman puolen puomin suuttimet ovat tavalliset viuhkasuuttimet, oikean puoleiset suuttimet tuulikulkeumaa vähentävät suuttimet.Tuulikulkeuman ero on silmin havaittava.

teeseen, joka tehoaa samaan aikaan leveälehtisiin ja heinämäisiin rikkoihin. Viime vuosina on tullut markkinoille uusia rikka-aineita, joiden tehoalue riittää kattamaan niin syysitoiset saunakukat, kevätitoiset leveälehtiset sekä heinämäiset.

Olisiko glyfosaattiruiskutus hyvä tehdä välillä syksyllä esim. viljan sänkeen, jolloin tämäkin käytäntö puoltaisi sitä, että kevään glyfosaatin voisi jättää kokonaan pois?

Ne suorakylvötilat, joiden pelloille heinämäisiä rikkaruohoja on jo pesiytynyt tulisi kuitenkin pitää kaikki mahdolliset keinot edelleen käytössä, jotta riittävä torjuntatulos saavutettaisiin. Sitten kun pelto on puhdas heinämäisistä- ja kestävistä rikoista, voidaan torjunta-aineiden käyttöä vähentää.

herbisideja vastaan, joka tulee määrittelemään tulevaisuudessa käytettävissä olevia tekniikoita taistelussa rikkaruohoja vastaan. USA:ssa, Kanadassa, Brasiliassa mm. on jo nyt useita rikkalajeja, jotka eivät kuole glyfosaatilla. Syynä pidetään liian yksipuolista viljelykiertoa ja rikkakasvien torjuntaohjelmaa sekä liian usein peräkkäin samalla lohkolla käytettyä glyfosaattiruiskutusta. USA:ssa mm. on tavanomaista ruiskuttaa 3-5 kertaa kasvukauden aikana glyfosaattia kasvustoon viljeltäessä esim. geenimuunneltua maissia tai soijaa.

Suomessa ei ole geenimuunneltuja kasveja, mutta resistenssin vaara on ilmeinen, jos glyfosaattia käytetään vuodesta toiseen keväällä pienennettyä käyttömäärää samoilla lohkoilla.

Syysmuokkaus ja syksyllä kylvettävä kasvi viljelykiertoon?

NEUVO2020 Kasvinsuojelu -palvelu on maksuton

”Aurattomilla” tiloilla voisi olla järkevää ottaa käytännöksi syysmuokkausien tekeminen, riippuen tietysti viljelykierron kasvista. Tähän tarkoitukseen on tullut markkinoille ns. siipiterällisiä muokkareita. Nämä ”minimuokkaus” -äkeet/kultivaattorit ovat tehokkaampia rikkakasvien torjuntaa silmällä pitäen kuin lautasmuokkarit. Syysmuokkaus ei nähtävästi yksin riitä korvaamaan kevätglyfosaattia vaan lisäksi pitää tehdä kevät muokkaus lautasäkeellä tai siipiterä-äkeellä.

Syysviljat tai -öljykasvit ovat merkittävästi parempia viljelykasveja kevätitoisiin viljelykasveihin verrattuna, kun halutaan vaikuttaa viljelykierrolla rikkakasvien esiintymiseen. Siksi syysviljelykasvi ja/ tai monivuotinen viljelykasvi tulisikin olla tulevaisuuden kasvinviljelytilalla ”pakollisena” mukana viljelykierrossa.

Resistenssi lisääntyy, myös glyfosaattia vastaan Kaikkein tärkein seikka lienee rikkakasvien vastustuskyvyn lisääntyminen

Kaikilla maatiloilla, riippumatta tuotantosuunnasta- tai laajuudesta, on mahdollista käyttää maksutonta Neuvo-palvelua myös kasvinsuojelun sekä integroidun torjunnan suunnitteluun. Viljelijän tarvitsee vain olla yhteydessä johonkin ProAgrian asiantuntijaan ja pyytää Neuvopalvelua. Viljelijällä on käytettävissä 7 000 euron arvosta asiantuntijapalveluita yrityksen kehittämiseen koko ohjelmakauden aikana 2015-2020. Maksat vain alv:n osuuden, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Neuvonnan käyttö ei lisää viljelijän paperityötä. Palvelun tekijät hoitavat käytännön asiat puolestasi.

Maan orgaaninen aines pitää yllä maan biologista toimintaa. Biologisen toiminnan perustana oleva pieneliöstö syö ja lahottaa maahan lisättyä orgaanista ainesta. Maan mikrobit hajottavat orgaanisen massan takaisin ravinnekiertoon ja kasvillisuuden käyttöön. Pitkälle hajonnut orgaaninen aines eli humus lisää maan ravinteiden (Ca, Mg, K) pidätyspaikkoja ja kuohkeuttaa yhdessä muun orgaanisen aineksen kanssa maan rakennetta. Maan kuohkeuden ylläpito vaatii jatkuvaa orgaanisen aineksen lisäystä, jotta hajottajatoiminta pysyy käynnissä.

Peltomaan orgaanista ainesta voidaan lisätä levittämällä pelloille esimerkiksi karjanlantaa, muokkaamalla kasvinjätteet maahan sekä lisäämällä maahan maanparannuskuituja. Orgaanisen aineksen määrä ei yhdessä vuodessa vielä merkittävästi lisäänny, vaan sen lisääminen on oltava viljelykierrossa säännöllisesti toistuvaa.

Kun karjanlannasta on tullut yhä vaikeammin saatavaa, on ryhdytty etsimään muita korvaavia orgaanisen aineksen lähteitä. Ristiinan Pellosniemellä UPM Plywood Oy Pelloksen vaneritehtailla syntyy ensimmäisessä prosessivaiheessa eli havutukkien haudonnassa ns. hautomokuorta. Vaneritehtaiden lämmitysuuneissa muodostuu peltolannoitukseen kelpaavaa pohjatuhkaa. Mäntyharjussa taas Woikoski Oy:n valmistaessa asetyleenikaasua syntyy kuonaa, jota paikalliset viljelijät ovat käyttäneet jo pitkään pelloilleen maaparannuskalkin kaltaisena aineena. Niitä päästiin testaamaan käytännön viljelyksillä Mikkelissä Karilassa ja kahdella maatilalla Peltohavainto-hankkeessa kesällä 2017.

Hautomokuori kivennäismaan viljavuutta kohentamassa

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

Taulukko 1. Luomuvehnän sadon laatu Karilassa v. 2017 Luke Mikkeli.

Hautomokuori seulottiin, murskattiin ja levitettiin tavanomaisella kuivalannan levitysvaunulla pelloille. Koska hautomokuori on lievästi hapanta (pH 5,6), Karilan kokeisiin otettiin hautomokuoren rinnalle pohjatuhka (pH 6,0) ja kuonakalkki (neutralointikyky 47 %). Tilahavaintokokeissa mukana oli vain hautomokuori.

Karilan kokeessa oli neljä käsittelyä: 1. Ei maanparannusainetta, 2. Pelkkä hautomokuori, 3. Hautomokuori + kuonakalkki ja 4. Hautomokuori + pohjatuhka. Maalaji Karilassa oli runsasmultainen hietamoreeni, jonka pH oli lähtötilanteessa hyvä 6,3. Viljavuusluvut olivat välttävä/tyydyttävä tasolla. Pelto lannoitettiin luomulannoitteella ja viljelykasviksi kylvettiin kevätvehnä apilanurmen suojaviljana. Ennen koetta pohdittiin, miten hapan hautomokuori vaikuttaa maan pH lukuun, typen liikkumiseen ja sitooko hautomokuoren hajottaminen typpeä niin, että satotaso laskee. Ensimmäisen vuoden tulos oli lupaava: hautomokuoren lisääminen ei alentanut luomuvehnän satotasoa (Kuva 1).

Päivi Kurki, Tutkija Luonnonvarakeskus (LUKE)

Raaka valkuainen %

Kasvuston pituus cm

HLP, kg

TSP, g

Ei maanparannusainetta

71

24,1

11,7

87

Hautomokuori 40 tn/ha

73

26,0

11,7

83

Hautomokuori + kuonakalkki 8 tn/ha

73

26,1

12,1

85

Hautomokuori + pohjatuhka 4 tn/ha

72

26,3

12,3

84

Hautomokuorella toteutettiin kahdella tilalla havaintokokeet. Puolelle lohkosta levitettiin kuivalannan levityskoneella seulottua hautomokuorta 20 tn/ha. Pellosniemen lohko oli hiesua (Hs) ja kasvi kevätvehnä. Hietasen lohko oli hietamoreenia (HtMr) ja kasvi ohra. Hautomokuori muokattiin maahan ja vilja kylvettiin ja lannoitettiin viljavuusarvojen mukaan. Karilassa sadon laatutekijöihin hautomokuorella ja etenkin sen sekoituksilla kuonakalkin ja pohjatuhkan kanssa oli lievä myönteinen vaikutus (Taulukko 1).

Taulukko 2.Viljan sadot ja laatu tilahavaintokokeissa v. 2017 Hietanen ja Pellosniemi.

Sato kg/ha

HLP, kg

TSP, g

Hietanen Ohra, Hautomokuori

3355

60

32

Hietanen Ohra, Ei kuorta

4070

61

31

Pellosniemi Vehnä, Ei kuorta

4460

76

30

Pellosniemi Vehnä, Hautomokuori

4670

77

31

Orastumisvaiheessa ja koko kasvukauden aikana pellolla kasvustossa ei ollut silmämääräisesti havaittavissa minkäänlaista eroa hautomokuorta saaneen tai sitä ilman olleen lohkon välillä.

Tilahavaintokokeiden satomäärissä tulos oli ristiriitainen. Ohralla hautomokuoren käyttö vähensi satoa, kun taas vehnällä sato oli suurempi hautomokuorta käytettäessä. Sadon laadun osalta erot hehtolitrapainoissa ja tuhannen jyvän painoissa olivat todella pienet, eikä niistä voi vetää johtopäätöksiä yhden kesän perusteella.

Tilahavaintokokeita jatketaan kesällä 2018 samoilla lohkoilla, ja mukaan saadaan uutena koepaikkana luomupeltoja Mäntyharjusta.

weqweslvmqsvelmwqlweq Riitta Savikurki Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Maan orgaanisen aineksen merkitys ja tarkemmat koetulokset esitettiin Ravinnepiian kevätinfossa 21.3.2018 Mikkelissä. Tilaisuudesta nauhoitetut videot ovat nähtävinä Maanosaajan YouTube-kanavalta youtube.com/user/maanosaaja

Ravinnepiika on EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke, jota toteuttavat yhteistyössä

Iina Haikarainen Luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Etelä-Savon alueella.

Lisätietoja Ravinnepiika-hankkeesta: maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika Ravinnepiika myös Facebookissa:

Jukka Sairanen Kasvituotanto- ja energia-asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

17

Kuva 1. Luomuvehnän sato v 2017. Typpitaso 25 kg/ha. Luke Mikkeli.

EM = ei maanparannusainetta. HK = hautomokuori.

KK = Kuonakalkki. PT = pohjatuhka.

facebook.com/Ravinnepiika

18

19

Salaojakartat kulkevat mukana älypuhelimessa

Sähköisen tiedonsiirron kehittyminen on mahdollistanut myös salaojakarttojen arkistoimisen bittiavaruuteen. Salaojakartat on arkistoitu Salaojayhdistyksen sähköiseen arkistoon vuosikymmenien ajalta ja arkistoista löytyvät kohtuullisella varmuudella jopa 80-lukua vanhemmat salaojakartat. Sähköinen arkistointi sekä mobiililaitteiden kehittyminen mahdollistavat salaojakarttojen siirtämisen älypuhelimen karttasovellukseen, joihin on saatavilla ajantasaiset peruskartat ja ilmakuvat. Laitteiden ominaisuuksien ja verkkoyhteyksien parantuminen mahdollistaa reaaliaikaisen paikantamisen muutamien metrien tarkkuudella ja hyvillä yhteyksillä päästään alle metriin.

Tietotekniikan hyödyntäminen salaojasuunnittelussa mahdollistaa parempilaatuisten karttojen teon kuin käsin piirtämällä voitiin tehdä. Mittalaitteiden kehittyminen tuki tarkempaa suunnittelutyötä: takymetrillä saatiin mitattua suunnitellun alueen tarkat pinnanmuodot ja gps-mittalaitteet mahdollistivat salaojakarttojen suunnittelun suoraan maantieteelliseen koordinaatistoon ilman valtakunnallisia kiintopisteitä. Tämän ansiosta uusien salaojakarttojen sijoittaminen oikealle paikalle älylaitteen karttaohjelmassa on sujuvaa. Käsin piirron aikaan tehtyjä salaojakarttoja ei voida suoraan siirtää karttasovellukseen, koska ne ovat määrittelemättömässä koordinaattijärjestelmässä.

Kartattäytyy ensin vektoroida, eli sijoittaa koordinaattijärjestelmään, jotta karttasovellus osaa sijoittaa salaojakartan oikeaan paikkaan.

Edellä mainittu tietokone- ja mobiililaitetekniikan kehityskaari sekä tarve saada tutkia salaojakarttoja reaaliajassa ilman

paperikarttojen pyörittelyä synnytti ajatuksen: Voisiko sähköiset kartat ja mobiililaitteiden paikannusmahdollisuuden yhdistää? Android- ja iOS-laitteiden sovellusvalikoista löytyy useita ilmaiseksi ladattavia karttasovelluksia, joista toiset toimivat tässä tarkoituksessa paremmin kuin toiset, mutta valikoima on silti varsin hyvä. Paikantamisen onnistuminen on ohjelmasta riippuen vaihtelevaa, mutta tämä johtuu lähinnä sovelluksen ominaisuuksista eikä vaikuta karttojen lukemiseen ilmakuvan päälle. Esimerkiksi Googlen Earth ja MyMaps-sovellukset sekä Locus Map on todettu toimiviksi ja näistä sovelluksista löytyvät pääsääntöisesti, toki alueesta riippuen, tarkat ja ajanmukaiset ilmakuvat. Lisäksi mahdollisuus liittää vaikka tilan kaikki salaojakartat yhteen tiedostoon vähentää karttojen pyörittelyä merkittävästi.

meran säädöistä ja kuvausolosuhteista riippuen. Kameran kuvat on todettu erittäin tarkoiksi 75 metrin lentokorkeudessa. Tässä korkeudessa saadaan yhdellä kuvalla kartoitettua n. 0,5-0,7 hehtaarin alue. Maanpintaa viistosti kuvaamalla voidaan myös jossain määrin kartoittaa maanpinnan muotoja pellon muotoilun tarvetta selvitettäessä. Dronekuvauksella voidaan lyhyessä ajassa kuvata laajoja alueita still-kuvina tai videona.

Jarmo Nissinen salaojasuunnittelija Maveplan Oy

Pellon kuntokartoitus ilmakuvauksella Kauko-ohjattavat helikopterit eli dronet ovat yleistyneet harrastusvälineinä, mutta niitä voidaan hyödyntää myös pellon kuntokartoituksessa tai vaikka tilakeskuksen ilmakuvauksessa. Droneissa on yleensä varusteena kamera, joka kykenee tarkkaan kuvanlaatuun kehnoissakin lento-olosuhteissa. Ilmasta käsin kuvaaminen mahdollistaa esimerkiksi nurmien täydennyskylvötarpeen ja toimimattomien salaojien sijainnin määrittämisen. Myös laajemmat kuivatusongelmat, kuten tukkeumat valtaojissa voidaan paikallistaa nopeammin kuin ojan vartta kävellen.

Ilmakuvauksen tarkkuus vaihtelee ka-

Salaojakartat älypuhelimessa

Salaojateknikko tutuksi Kuka olet ja missä toimit?

Olen salaojasuunnittelija Jarmo Nissinen Iisalmesta. Koulutukseltani olen AMKtason agrologi. Maveplan Oy:n palvelukseen liityin syksyllä 2014. Toimialueeseeni kuuluvat Iisalmi, Pielavesi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Rautavaara, Nurmes, Valtimo, Kuhmo, Sotkamo ja Kajaani.

Vettä pellolla?

Vettä pellolla? –infopäivissä syvennyttiin kuivatus- ja kustannustehokkaaseen peruskuivatuksen ja vesiensuojeluun. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä PERKU- hankkeen ja Ravinnerenki-hankkeen kanssa.

Pohjois-Karjalassa pääosa peruskuivatushankkeista on toteutettu 1950 -1970 luvuilla joko maanviljelysinsinööripiirin tai vesipiirin tehtävinä. Suurin osa ojitusyhtiöistä on perustettu ko. aikana ja niiden toiminta ojituksen jälkeen on pääosin ollut hiljaista. Osa ojitusyhteisöistä on huolehtinut asianmukaisesti peruskuivatuksen kunnossapidosta, mutta suuri osa ei. Osa maanviljelyalueista kärsii puutteellisesta kuivavarasta ja kuivatuksen tehostaminen edellyttää uoman kunnostus- ja peruskunnostustoimia maatilatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi ja tuotantokustannusten alentamiseksi. Samalla kannattaa huomioida vesiensuojelulliset toimenpiteet. Aina ei tarvita suuria toimenpiteitä, vaan pienimuotoisillakin vesiensuojelutoimenpiteillä on merkitystä. Esimerkiksi sortumaherkän uoman kohdan voi eroosiosuojata tai putkittaa. Myös uoman toispuoleisella kaivulla, luiskan loiventamisella, tulvatasanteella, putousportaalla tai pohjakynnyksellä voidaan edistää vesiensuojelua ja samalla saada vähennettyä uoman kunnostustarvetta tulevaisuudessa, kun ongelmakohdat uomassa laitetaan kerralla kuntoon.

Peruskuivatusavustuksia on PohjoisKarjalassa hyödynnetty erittäin vähän 2000-luvulla (keskimäärin vuodessa vähemmän kuin yksi hakemus). Alueelle varattu avustuspotti on useina vuosina jäänyt käyttämättä. Avustus voi olla 30–60 % hankkeen toimenpiteistä riippuen.

PERKU-hankkeen projektipäällikkö Petri Kurki Maveplan Oy:stä tekee neuvontakäyntejä ja maastokatselmuksia pengerrys- ja ojitusyhtiöille.

Vettä pellolla -infopäivän aineistot löytyvät: pohjois-karjala.proagria.fi/Ravinnerenki.

Erikoiskasvien viljelyyn nostetta pienpanimobuumista Suomessa toimii tällä hetkellä jo 95 pienpanimoa. Alan kasvaessa myös kilpailu kiristyy, kun käsityöläisoluen voi poimia kärryyn kauppareissulla ja ravintoloiden valikoimista löytyy yhä useammin paikallisten pienpanimojen oluita.

Kilpailussa pärjää erikoistumalla ja satsaamalla laatuun. Hyvä olut syntyy ammattitaidolla ensiluokkaisista raaka-aineista. ”Kaikki raaka-aineet, vesi, hiiva, mallas ja humala ovat yhtä tärkeitä” kertoo panimotohtori Ville Vuorio Panimo Honkavuorelta. Puhtaus, ekologisuus ja vastuullisuus ovat valtteja pienpanimoalallakin. Lähellä tuotettu mallasohra ja humala voisivat vahvistaa kilpailukykyä.

Mallasohra ehtii valmistua meilläkin Mallasohran viljely voi tuoda viljelijälle lisätuloja. Varsinkin luomusta on viime vuosina saanut sadolle hyvän hinnan.

Mallastamojen laatuvaatimukset ovat kuitenkin kovat ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii ammattitaitoa. Lajikkeista löytyy vaihtoehtoja, jotka ehtivät valmistua Pohjois-Karjalan kesässä. Hyviä kokemuksia maakunnassa on mm. RGT Planet lajikkeesta, jota tosin on viljelty enimmäkseen rehukäyttöön. Mallasohran viljely ei ole yleistynyt meillä, sillä ostajat kuten Viking Maltin mallastamo Lahdessa, ovat kaukana. Mahdollisuuksia lisäisi, jos rahtikustannuksiin ja logistiikkaan löytyisi jokin uusi ratkaisu.

Aromeja pitkän päivän humalasta Kotimaiset aromihumalat antavat makua olueen, mutta tarjonta on vähäistä. Viljelmien perustamista rajoittaa pula pitkään päivään sopeutuneista, terveistä ja ominaisuuksiltaan laadukkaista taimista. Humalan viljelymenetelmiä testattiin Kiteellä jo vuosituhannen taitteessa. Kokeissa selvisi, että laajempi viljely edellyttäisi isoja perustamisinvestointeja sekä korjuun ja esikäsittelyketjun koneellista-

Olutklusterin kehittämishanketta rahoittavat Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahastosta

Vihreämpi vaihtoehto!

Ekologinen, laadukas ja edullinen

EKO-SALAOJAPUTKI Aikaiset lajikkeet

Mm. Uutuus Rubinia-timotei Valtaojan kunnostus käynnissä.

Pienpanimotoiminnan viriäminen mallasohranviljelyalueen reuna-alueille Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle nähdään uutena mahdollisuutena erikoiskasvintuotannolle. Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Pohjois-Karjalan Olutklusterin kehittämishanke tarjosi helmikuussa vinkkejä mallasohran viljelystä kiinnostuneille viljelijöille. Suunnitelmissa on myös selvittää kotimaista ja kansainvälistä kysyntää suomalaiselle aromihumalalle sekä helpottaa Luonnonvarakeskuksen geenivarahumalan saamista kaupalliseen taimilisäykseen. Toiveena olisi löytää viljelijät ja muut toimijat joiden yhteistyössä syntyisivät maakuntamallas ja paikalliset juomateollisuuden raaka-aineketjut.

Ville Vuorio lisää aromihumalan tankkiin vasta keiton jälkeen. Jo pienikin määrä humalaa antaa oluelle omaleimaisen aromin. Humala voidaan lisätä tuoreena, kuivattuna tai pelletteinä.

Kuva: Jani Honkanen/Panimo Honkavuori

RIINA- ja AKSELI kaurat

Mitä harrastat vapaa-aikanasi?

Voimanosto on pari vuotta ollut tavoitteellinen harrastus, mutta ohessa tulee harrastettua muutakin liikuntaa punttien kanssa tai ilman. Videopelejä pelasin aiemmin ahkerasti, mutta nykyisin on jäänyt vähemmälle.

Olutklusteri hakee uusia ratkaisuja

susanne.heiska@luke.fi kaisa.matilainen@proagria.fi

WOLMARI- ja ELMERI ohrat

Miten työssäsi viehättää eniten?

Lyhyen työurani aikana olen ehtinyt tekemään salaojitustöiden lisäksi kaikennäköistä koskien mittauksesta kosteikkosuunnitteluun sekä turpeen ja hakkeen massalaskentaan. Työn suola on sen monipuolisuus, eikä kevään koittaessa voi täysin ennustaa, mitä kaikkea sulan maan aikana pääsee tekemään.

mista. Humalaviljelmä voi kuitenkin olla tuottoisa. ”Laadukkaasta humalasta maksetaan markkinoilla jopa 50 €/kg” sanoo kasviasiantuntija Veli-Matti Mathlin Sangenilta. Vuotuinen käpysato on ulkomaisissa kokeissa ollut n. 1,5-2 tn/ha ja viljelmä voi tuottaa satoa jopa 20 vuotta.

Lisätietoja Olutklusterin toiminnasta kiinnostuneille antavat:

kevään kylvöille

Mitä kuuluu työsi vastuualueisiin?

Oleellisin osa työtäni on salaojitussuunnittelu ja siihen liittyvät maastomittaukset tarkkuus-gps -menetelmällä. Salaojitussuunnittelun lisäksi teen kosteikkosuunnittelua, kaikenlaista gps-mittausta ja valmistelutoimintaa turvetuotantoalueilla sekä aumamittausta.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää?

Säännöllinen kunnossapito pidentää salaojituksen toimintaikää, joten on suositeltavaa varata aikaa vuosittain laskuaukkojen ja kaivojen tarkasteluun ja huuhtelutarpeen arviointiin. Toimiva kuivatus on ehdoton silloin kun viljelytoimien aikaikkunat ovat lyhyitä ja lyhytaikaiset sademäärät korkeita.

Olutklusteri

PYHÄSELÄN PAKKAAMO

Uutuu s!

Putkien raaka-aineena käytetään HDPE:tä, jonka vuoksi ne ovat: • kierrätettäviä • ympäristöystävällisia – putkijäte voidaan polttaa esim. energiajätteen joukossa • hyvin iskuja kestäviä, ne eivät haurastu tai lasitu • hyvin toimivia myös talviolosuhteissa • kemikaaleja hyvin kestäviä Kysy meiltä lisätietoja!

Kotimaista muovituotevalmistusta ROTOMON OY | Hallitie 26, Kangasniemi

Puh. 0440 343 350, 0440 544 084 | rotomon@rotomon.fi | rotomon.fi |

20

21

Pellolla tapahtuu kesällä 2018 ProAgria Pohjois-Karjala järjestää kesän aikana erilaisia pellonpiennarpäiviä.

Heinäkuun alussa järjestämme laidunteemaisen tilaisuuden Ollilan Maito -tilalla aiheina muun muassa kuinka laidunnetaan tehokkaasti, mitä viljelykasveja laitumelle, mahdollisesti paimenkoirateema. Tilalla on myös jankkurointinäytös.

Elokuussa pidämme kosteikko ja rantalaidun teeman ja syyskuussa olemme mukana Muurikissa (8.9.) ja Liperin leipäpäivässä (29.9) muokkausteemalla.

Ravinnerenki-, Tulosta maidosta- ja Kasvua pellosta –hankkeet Vastuullista proteiinia pöytään- ja Kasvua pellosta -hankkeet järjestävät pellonpiennartilaisuuden elokuun alkupuolella

härkäpapuun liittyen. Tule kuuntelemaan härkäpavun viljelystä pellon laidalla ja kuinka härkäpapua jalostetaan elintarvikkeeksi myllyllä! Seuraa ProAgrian tapahtumat -sivua.

Suunnitteletko tuotantosuunnan vaihtoa, kiinnostaako avomaan puutarhaviljely? Kasvua pellosta- ja Marjamaat -hanke järjestävät yhteisen opintoretkipäivän kesäkuussa 6.6. avomaavihannestilalle ja marjatiloille. Tule tutustumaan kuinka vihanneksia ja marjoja viljellään ja markkinoidaan.

Seuraa ProAgrian tapahtumasivuja pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat

Biotalous haastaa asiantuntijan Viljelijän päätäntävalta biomassataloudessa on kasvamassa. Viljelijä on avainasemassa mm. uusiutuvan energian ja tuotantopanosten käyttäjänä tai tuottajana, jalostusketjun monessa vaiheessa. Ruoan lisäksi yhä useammat hyödykkeet ja energiavarat ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta. Maaseutu on korostuvassa roolissa myös terveydenhuollon ja virkistyksen yhtenä peruspilarina. Pystyykö neuvonta vastaamaan biotalouden haasteisiin? Tätä kysyttiin Oamk:n johtamassa Bioplanning- resurssiviisas maatila-hankkeessa.

ProAgria osallistui palvelutarjonnan kartoitukseen ja työpajoihin.

Tuotantosuunnan päivittäminen, jalostusasteen nostaminen, yritysryhmän perustaminen volyymin kasvattamiseksi tai tulovirran kasvattaminen olemassa olevilla maa-, eläin ja metsäresursseilla vaatii monipuolista osaamista. Nykyinen palvelutarjonta todettiin runsaaksi, mutta monipuolisuudessaan melko huonosti tunnistetuksi. Viljelijähaastatteluissa tunnistettiin odotetusti tarpeita talouden ja työmäärän hallintaan. Lisäksi kaivattiin tietoa ja palveluja tuotteiden ja tuotantopanosten vaihtoehtojen tarkasteluun, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen ja valintojen pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen. Palvelutarjonnalta kaivattiin myös kykyä uudistua maailman mukana.

Bioplanning-hanke järjesti kaksi asiantuntijatyöpajaa, missä hahmotettiin suuntaviivoja maatilan kokonaisvaltaiseen suunnittelupalveluun. Työpajoissa hyödynnettiin myös haastattelujen ja alkuselvityksen tuloksia. Nykyisistä palveluista maatilaa tarkastelevat kokonaisuutena lähinnä liiketoimintasuunnitelma ja kehityskeskustelut. Myös maatilan energiasuunnitelmassa tarkastellaan koko tilan energiavirtoja, -kuluja ja -potentiaaleja metsät mukaan lukien.

Lisänä palvelutarjontaan kaivattiin joko nykyistä tarjontaa kokoavia instrumentteja tai kokonaan uusia palveluja, joissa karkeasti huomioitaisiin maatilan kaikki biomassapotentiaalit ja ansaintamahdollisuudet. Tilakokonaisuutta tai usean tilan yhdistelmää voi lähestyä jopa pellillisin keinoin. Alueellisen tai tilojen välisen yhteistyön edistämisessä tarvitaan volyymitietoa erilaisista mahdollisuuksista.

Pystyykö ProAgria vastaamaan haasteeseen? Pitäisikö yhteistyötä lisätä metsäalan neuvonnan kanssa? Bisnes+ ja KPI-avain kokoavat avaintietoja ja tärkeitä mittareita samalla työpöydälle. Energia tai biotalouden muut mahdollisuudet ovat vielä pitkälti ”näytön ulkopuolella”.

Oman lisän tuo yhteiskunnan paine ja politiikka.

Mitä muutoksia sinä kaipaat? Ota yhteyttä

Kasvinsuojeluruiskujen testaus Levitysvälineiden testausvelvoite koskee kaikkia ammattikäytössä olevia kasvinsuojeluruiskuja. Velvoite koskee maa-, puutarha- ja metsätaloutta, viheralueita, golfkenttiä, tiestön ja rataverkostonhoitoa sekä lentolevityslaitteita.

Testausaikatauluryhmä 1: Testaus 26.11.2016 mennessä, jonka jälkeen testausväli on viisi (5) vuotta vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2020 testausväli lyhenee kolmeen vuoteen.

A.

B. C.

D. E. F. G. H.

Biotalouden asiantuntijaksi ketterästi verkko-opinnoilla Korkeakoulujen yhteistyönä syntynyt verkko-opintoja sisältävä Biotalousasiantuntijan osaamissalkku on uusi tapa kehittää osaamista esimerkiksi työn ohessa. Opinnot on tarkoitettu kaikille biotaloudesta ja ympäristöalasta kiinnostuneille – pohjakoulutuksesta riippumatta.

Biotalouden osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Siksi suomalaiset korkeakoulut ovat yhdistäneet voimansa ja kehittävät työelämän tarpei-

Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan lukien kylvökoneeseen asennetut kasvinsuojeluruiskut ja riviruiskut, joiden puomi on yli 3 metriä Levitysvälineet pensaiden ja puiden ruiskutukseen Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa ruiskun säiliö ≥ 25 l tai käyttöpaine on ≥ 15 bar tai puomi on yli 3 metriä leveä Puimuriin asennetut levitysvälineet, yli tai alle 3 metriä Junaan asennetut levitysvälineet Ilma-alukseen asennetut levitysvälineet Kylvökoneeseen asennettu jauhepeittain Muut välineet

Testausaikatauluryhmä 2: Testaus ensimmäisen kerran 26.11.2026 mennessä, jonka jälkeen testausväli on kymmenen (10) vuotta.

I. Vaakasuoralla ruiskutuspuomilla varustetut levitysvälineet, mukaan

lukien riviruiskut, joiden puomi on korkeintaan 3 metriä leveä J. Kiinteästi asennetut ja osaksi liikuteltavat levitysvälineet, joissa

ruiskun säiliö on alle 25 l ja käyttöpaine on alle 15 bar ja puomi on

korkeintaan 3 metriä leveä K. Paikalliskäyttöön tarkoitetut sumuruiskut ja kuumasumutuslaitteet

(kylmä- ja kuumasumuruiskut), pois lukien kannettavat ja käsikäyttöiset L. Siementen teolliset peittauslaitteet M. Sivelylaitteet, pois lukien kannettavat ja reppuruiskutyyppiset sivelylaitteet Testauksesta vapautetut levitysvälineet: N. Kannettavat levitysvälineet ja reppuruiskut O. Viljaruuviin asennetut peittauslaitteet P. Perunanpeittauslaitteet varastossa tai istutuskoneessa, pois lukien

puomiruiskutyyppiset perunanpeittauslaitteet R. Juurikäävän torjunta-aineen tai vastaavan torjunta-aineen

levittämiseen metsässä käytettävät levitysvälineet

siin vastaavia biotalouden opintoja. Mukana Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT) -hankkeessa on kahdeksan suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua sekä useita työelämäkumppaneita. ”Olemme tuottaneet yhteistyössä biotalousasiantuntijan osaamissalkun, joka on kokoelma biotalouteen liittyviä verkko-opintoja”, kertoo Kareliaammattikorkeakoulun projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen.

Osaamissalkun opinnot on koottu avoimien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Opintoja voi suorittaa kuka tahansa oman kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan. ”Osaamissalkku sopii etenkin työelämässä jo oleville ammattilaisille, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan biotaloudesta kokonaisuutena”, Puhakka-Tarvainen sanoo.

Suoritetuista opintokokonaisuuksista on mahdollista hakea digitaalinen Open Badge -osaamismerkki.

Kattava kuva biotaloudesta Karelia-ammattikorkeakoulussa Biotalousasiantuntijan osaamissalkkua kokoavat projektipäällikkö Helena Puhakka-Tarvainen, erikoissuunnittelija Mervi Lätti ja lehtori Anne Poutiainen. Kuva: Salla Anttila.

Biotalousasiantuntijan osaamissalkun opinnot aloitetaan kaikille yhteisellä kahden opintopisteen laajuisella Näkökulmia biotalouteen -opintojaksolla.

Karelia-ammattikorkeakoulun tarjonnassa oleva opintojakso on herättänyt runsaasti kiinnostusta.

Opintojakso on täysin virtuaalinen, jo-

Paikkakunta Aika Kangasniemi 29.5.2018 Mikkeli 30.5.2018 Juva 31.5.2018 Savonlinna 12.6.2018 Joroinen 13.6.2018

Testauspaikka K-maatalous piha Osk Tuottajain Maito piha Osk Itämaito piha (vanha meijerin piha) Hankkija piha Kimmo Ihalaisen tila (Vättiläntie 1451, Joroinen)

Kasvinsuojeluruiskun tulee olla ehdottomasti pesty ja siinä tulee olla 200 litraa puhdasta vettä säiliössä.

Leena Ilvesluoto Liiketoimintajohtaja leena.ilvesluoto@proagria.fi

KUOPIO (017) 465 3011 JUANKOSKI (017) 613 999 SUONENJOKI (017) 465 3031

LAPINLAHTI (017) 731 234 PIELAVESI (017) 465 3021

Meillä tehdään niin kuin sovitaan. Puukaupan lisäksi saat meiltä kaikki tarvitsemasi metsänhoitopalvelut taimikonhoidosta istutuksiin, vaivattomasti avaimet käteen –periaatteella! Käy katsomassa oman metsäasiantuntijasi yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi/yhteystiedot Elämässä mukana – Stora Enso

ten opiskelija etenee itsenäisesti omaan tahtiinsa kirjallisten ohjeiden avulla ja palauttaa tekemänsä tehtävät arvioitaviksi verkon kautta. ”Tehtävissä on videoita sekä keskustelu-, pohdinta- ja monivalintatehtäviä.

Opiskelijat voivat antaa palautetta myös toisilleen. Monet ovat ottaneet kantaa ja keskusteluja on syntynyt hienosti”, toteaa Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Anne Poutiainen, joka toimii verkkokurssin opettajana. ”Opintojakson jälkeen keskustelua on voinut jatkaa esimerkiksi Facebookiin perustetussa biotalousasiantuntijoiden keskusteluryhmässä.”

Yksi opintojakson suorittaneista on biologi ja geneetikko Heikki Vuorikoski, jonka yritys Montisera Oy tutkii, kehittää ja kaupallistaa bioaktiivisia yhdisteitä lääke- ja elintarviketeollisuuden käyttöön. ”Kaikki biotalouden eri puolet oli otettu huomioon ja materiaaliin oli kerätty hyvin linkkejä ulkopuolisiin lähteisiin, joissa kerrotaan biotaloudesta eri vinkkeleistä”, Vuorikoski kiittelee verkkokurssin antia.

Lisätiedot: biotalousosaaja.karelia.fi Teksti: Kirsi Taskinen

Kasvinsuojeluruiskujen testauksia

ProAgria Etelä-Savo järjestää kasvinsuojeluruiskujen testauksia kesällä 2018 Etelä-Savon alueella seuraavasti: Maarit Kari Johtava asiantuntija, energiatehokkuus, energiavarat ja -ratkaisut maarit.kari@proagria.fi

Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä?

Hinta ja lisätiedot: Yhteistestaus 120 € + alv 24 %.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Tuomas Ruottinen p. 043 826 7888 Testaus tilalla 140 € + alv 24 % + tilakäyntimaksu.

Lisätiedot ja tilaus: Olli Pitkänen p. 0400 126 208 | etela-savo.proagria.fi/tapahtumat

Paikkakunta Aika Kesälahti/Kitee 28.5.2018 Tohmajärvi 29.5.2018 Rääkkylä/Joensuun seutu 30.5.2018 Liperi 31.5.2018 Outokumpu/Polvijärvi 1.6.2018 Ilomantsi 4.6.2018 Juuka/Kontiolahti 6.6.2018 Eno/Lieksa 7.6.2018 Nurmes/Valtimo 8.6.2018 Yhteistestauspaikat suunnitellaan testaukseen ilmoittautuneiden levitysvälineiden mukaan. Testauspaikat ilmoitetaan osallistujille.

Hinta: 137 € / kpl + alv 24 %.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai Pirita Hahtonen, p. 040 301 2463, pirita.hahtonen@proagria.fi Ilpo Kiviranta, p. 040 301 2415, ilpo.kiviranta@proagria.fi

22

23

Karjantarkkailijasta matkailuyrittäjäksi –Yrittäjäksi ryhtyminen oli oikea valinta. Matkailuyrittäjänä elän tosi rikasta elämää, vaikkakin välillä taloudellisesti niukkaa. Erilaisten ihmisten kohtaaminen antaa voimaa, sanoo Ilomantsin Maukkulan Mustikkamäen yrittäjä Anita Timonen. joja pöytään, kuvailee Anita. Mustikkamäen yrittäjälle myönnettiin vuoden 2017 Karelia á la Carte -tunnustus, joten Anitan vieraanvaraisuus on huomattu myös laajemmin. – Olen niin onnellinen tunnustuksen saamisesta, hehkuttaa Anita.

Anita Timonen esittelemässä Megrin Matkailun juhlatalon valmistumista Ilomantsin omalle kansanedustajalle Hannu Hoskoselle.

Valtimolla syntyneellä Anitalla on pitkä työkokemus karjantarkkailijana ja seminologina. Työura tuotantoeläinten piirissä kesti yli 20 vuotta. Tuohon ajanjaksoon sisältyy vuoden irtiotto Israeliin vuonna 1988. –Maailmalle tuulettumaan piti päästä. Tie vei töihin kibbutsille ja miljonääriperheen taloudenhoitajaksi.

Suunnitelmissa oli Israelin jälkeen lähteä Australiaan, mutta muuan Juha Timonen tuli elämääni ja muutti suunnitelmat, kertoo Anita tulevan aviomiehensä ja lastensa isän kohtaamisesta.

Elämänmakuinen Mustikkamäki Vuodesta 2009 Mustikkamäkeä pyörittänyt yrittäjä kertoo haaveilleensa lei-

pomon perustamisesta naapurin Marin kanssa. Marilla oli vahva leipomoyrittäjätausta ja Anita oli ollut viiden vuoden ajan mukana vuohenjuustoja valmistavassa Osuuskunta Juustola Pogostan Perukassa. Kun entinen Maukkulan kyläkoulu tuli myyntiin, siihen tartuttiin oitis. Koululle perustettiin leipomo, ja kun tilaa vielä jäi tähteeksi, otettiin palettiin mukaan juhla- ja majoituspalvelut. Vuosien saatossa yhtiö jäi yksin Anitalle ja myös leipomisesta on osittain luovuttu. Alusta saakka Mustikkamäen kuvioissa on säilynyt vuosittainen, suosittu Blueberry Hill Festival sekä loppuunmyydyt Lehmäleirit, joita pyöritetään yhdessä naapuritilan Riitta-Miina Piipposen kanssa. - Nojaan Mustikkamäellä perinne- ja lähiruokaan; omaa lammasta sekä sieniä ja mar-

Hyppy Megrin Matkailu Oy:n omistajaksi Anita Timonen on vuoden 2017 heinäkuussa perustetun Megrin Matkailu Oy:n yksi omistaja Erkki Hukan ja Hannu Urjanheimon ohella. Yritys osti Itä-Suomen yliopistolta entisen Mekrijärven tutkimusaseman kiinteistöt matkailukäyttöön. – Nämä miehet tiedustelivat, olisinko kiinnostunut lähtemään mukaan Megrin Matkailuun. Ja kun minulla sattuu olemaan ns. kuivat sytykkeet, heti innostuin, kertoo Anita uudesta aluevaltauksestaan. Anita näkee oman roolinsa yrityksessä lähinnä omistajaroolina, mutta varsinkin Megrin ruokapalvelujen kehittämisessä hän haluaa olla mukana: - Lähiruoan varaan kannattaa rakentaa, mutta jotain raikasta ja uutta tarvitaan. Marjat, sienet, järvikala ja riista – niistä on hyvä rakentaa maistuvaa suuhunpantavaa, suunnittelee Anita.

Megrin Matkailun sydämenä on Arkkitehtitoimisto Åberg-Sirén-Borgin piirtämä, 1924 Mekrijärven kylän kouluksi valmistunut päärakennus. Rakennus on ulkopuoliselta osalta Museoviraston suojelema, mutta sisäpuolta remontoidaan parhaillaan matkailukäyttöön. Tiloihin tu-

Megrin Matkailu Oy, Yliopistontie 4, 82900 Ilomantsi +358 50 5018615 info@megri.fi www.megri.fi

lee lähes 100 henkilön ravintola, baari ja vastaanottotilat. Eri rakennuksessa sijaitsevaan Aho-luentosaliin mahtuu noin 60 ihmistä ja majoitustiloja on noin 90 henkilölle kolmessa eri rakennuksessa. Palveluvarustukseen kuuluu kaksi puulämmitteistä rantasaunaa sekä rannassa sijaitseva tunnelmallinen ja reilunkokoinen savusauna takkahuoneineen. Megrillä on helppoa järjestää juhlat, kokoukset, seminaarit ja työyhteisöjen virkistyspäivät. Paikka on oivallinen myös leirikoulujen järjestämiseen. Tulevana kesänä Megrin tunnelmaan pääsevät myös ilomantsilaiset nuoret, sillä Ilomantsin ev.lut. seurakunnan rippikoululeiri järjestetään Megrillä kesäkuussa. – Megrin vahvuuden näen sen isossa majoituskapasiteetissa ja kauniissa miljöössä. Vuoden 1924 kesäkuussa haettiin Mekrijärven koululle miesopettajaa lehti-ilmoituksella ja siinä jo kuvailtiin koulun sijaitsevan luonnonihanalla paikalla Mekrijärven rannalla, sanoo Anita Timonen. Tuossa ilmoituksessa muuten sanottiin, että pätevien hakijain puutteessa otetaan huomioon myös naishakijat tai epäpätevät, tosin pienemmällä palkalla!

Anita Timonen toimii myös Ilomantsin Matkailuyhdistyksen puheenjohtajana. Hän näkee matkailuun satsaamisen ainoana tienä Ilomantsille. – Tarvitsemme tänne nuoria matkailuyrittäjiä kehittämään matkailuelinkeinoa. Aina pitää vaan uudistua; häntä pystyyn ja eteenpäin!

Teksti ja kuvat Leila Laukkanen

Teija Lotvonen myy maakuntien elintarvikkeita Citymarket Eastonissa

Pientuottajien elintarvikkeista koostuva tuotevalikoima on koottu yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa.

Itäkeskuksessa sijaitsevan myymälän maakuntapäädyt ovat herättäneet mielenkiintoa. Pääkaupunkiseudulla asuu paljon muualta Suomesta muuttaneita, ja monella vähintäänkin juuret ovat muualla. Asiakkaat hakevat usein hyllyistä juuri oman vanhan paikkakuntansa tuotteita ja jopa valokuvaavat niitä.

Kun suosittua Aamulypsy-ohjelmaa juontava Anni Hautala kehui radiossa Eastonin pienpanimotuotteiden valikoimaa, se näkyi heti yleisöryntäyksenä olutosastolla. Etelä-, Itä-, Keski-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen jaotellut hyllyt ovat innostaneet myös muita kauppiaita hankkimaan vastaavanlaisia panimohyllyjä omiin myymälöihinsä. Ruokatuotteissa jaottelu on vähän erilainen. Pohjoisin Suomi on saanut elintarvikkeensa peräti kahteen paikkaan, Rovaniemi on omanaan, Oulun

ja Kuusamon seudun ruokatuotteet ovat seuraavassa päädyssä. Seuraavina ovat Jyväskylä, Hämeenlinna ja Tampere, sitten Turku ja Pori ja vielä Joensuu, Mikkeli ja Lappeenranta.

Teija Lotvonen on toiminut osastopäällikkönä kauppiaspari Anne ja Mika Timosella jo yksitoista vuotta. Timoset avasivat Eastonin viime vuoden lokakuussa. Verrattuna heidän aiemmin johtamaansa Citymarketiin Itäkeskuksessa, Easton on myyntialaltaan noin kolminkertainen ja houkuttelee asiakkaita isolta alueelta.

Teija alkoi suunnitella maakuntaruokien ja -oluiden valikoimaa jo yli vuosi sitten tammikuussa. Valintaa on tehty yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka tuntevat maakuntien pientuottajien tarjonnan hyvin. Myös pientuottajat ovat vinkanneet muista hyviksi havaitsemistaan tuotteista.

Eniten maakunnista on tarjottu mehuja ja kalasäilykkeitä.

Teija on itse kotoisin Lappeenrannasta, josta asiakkaat osaavat kysyä mm. Pullin rieskaa ja viipurinrinkilää. Näitä maakuntien leipiä ja muita tuoretuotteita on

myös tarjolla Eastonissa, mutta ne on sijoitettu omille paikoilleen leipähyllyyn ja kylmätiskeihin.

Tuottajat ja kauppa ovat olleet hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa päivittämällä tuotevalikoimaa aika ajoin. Citymarket Easton järjestää myös pientuottajapäivät huhtikuun viikolla 15. ”Edellinen tapahtumaviikko marraskuussa onnistui mainiosti, ja saimme paljon kiitosta ja hyvää palautetta tapahtumasta”, kehuu tuotevalikoimasta vastaava osastopäällikkö.

Uusille yhteistyökumppaneille Teija Lotvonen haluaa välittää viestin pakkauksen tärkeydestä. Pakkauksella tuotteet erottuvat tarjonnasta. ”Tietysti kaikissa pakkauksissa tulee olla myös lakisääteiset tiedot ja viivakoodi”, hän muistuttaa.

Lisätietoa: Teija Lotvonen teija.lotvonen@citymarket.fi, Youtube > Maa- ja kotitalousnaiset: Citymarket Easton

Teksti ja kuvat Kirsi Väisänen

Päivärinteen ruislastu, Härkäpapu & ruis Ruista, härkäpapua, vettä ja suolaa.

Näistä raaka-aineista leivotaan leipomon uusinta tuotetta joka syntyi härkäpavun viljelijän ja leipureiden yhteistyönä. Yrittäjät Karri ja Hanne-Mari Muhonen Päivärinteellä Makkolan kylällä Savonlinnassa ovat leiponeet ruislastua ja riihiruisleipää vuodesta 2013, yritys perus-

tettiin 2006 ja aluksi toimintaa pyöritettiin vuokratiloissa.

Uusi tuote tuli asiakkaan eli hämeenlinnalaisen Tiirinkosken tilan toiveesta.

Heillä viljellään härkäpapua ja tilan myymälässä myydään eri tuottajien tuotteita.

Muutamien testileivontojen jälkeen lastua maisteltiin leipomolla ja Tiirinkoskel-

la ja se päätettiin ottaa tuotantoon. Lastun ravintosisällössä on runsaasti proteiinia, 12,3%, ravintokuitua 14,8% ja rasvaa vain 1,8%, joten terveellinenkin voi olla myös hyvää!

Lastulla haettiin Hyvää Suomesta – merkki ja kotimaisuus ja kotimaisen viljelyn tukeminen yrityksen kautta on leipureille tärkeää. Kaikki vuosien aikana ostettu ruis on hankittu suoraan paikallisilta viljelijöiltä ja sitä kuluu nykyisin n. 8 tonnia vuodessa. Leipomolla on oma kivimylly ja ruis jauhetaan aina leivontapäivänä tarpeen mukaan.

Kaikkien tuotteiden pohjana on hiivaton taikinajuuri, monen sukupolven takaa ja sen mahtava maku antaa hyvän pohjan josta leipoa.

Alkuperäistä 100% rukiista leivottua ruislastua on vuosien aikana toimitettu niin paikallisille asiakkaille kuin myös korkeatasoisille ravintoloille, mm. Torni, Juuri, Savoy, OLO, Stefan’s Steakhouse ja Nokka jolle kehiteltiin keittiöpäällikön kanssa oma ”ruistaco”, kourun malliin taivuteltu näyttävä osa ruoka-annos-

ta. Paikallisia toimijoita on ilahduttavasti myös asiakkaina mm. Järvisydämen kylpylä Rantasalmella ja Waahto Savonlinnassa. Ravintolat ovatkin tärkeä osa kotimaisen ruokakulttuurin edistämisessä ja toivomme myös paikallisten toimijoiden korostavan alueen osaamista ja rohkeasti ottamaan yhteyttä kun ruokalistoja suunnitellaan. Ruokailujen yhteydessä asiakkaat pääsevät helposti tutustumaan erilaisiin uusiin tuotteisiin.

Nyt ruislastuja myydään Suomessa n.

50 eri myymälässä, erikoisliikkeissä sekä koko ajan enemmän tavallisissa ruokakaupoissa, kauppiaat kuuntelevatkin asiakkaiden toiveita herkällä korvalla.

Leipomolla pidetään koko ajan mietintämyssyä päässä ja kehitellään uutta.

Keskiössä on ruis ja sen mahdollisuudet ovat moninaiset, taipuuhan se jo nyt lastunohueksi herkuksi.

Päivärinteen Ruislastu www.ruislastu.fi facebook.com/ruislastu

ProYritys-yritystoiminnan kehittämistyökaluksi Maaseudun elävänä pysymiseksi tarvitaan entistä enemmän uusia ja innovatiivisia yhteistyömuotoja ja verkostoitumista. Paikallisia ja erikoistuneita tuotteita ja palveluja tarvitaan kilpailemaan myös kansainvälisten asiakkaiden maakuntaan tuomista euroista.

Maaseudun yritystoiminnan kehittämistyökalu ProYritys-hanke tarjoaa vuoden 2019 loppuun saakka maksutonta neuvontaa perusmaatalouden oheen tai tilalle yritystoimintaa suunnitteleville, maaseutuyrityksen tuote- tai palveluideaa vasta hautoville, ylipäätään kaikille yrittämisen mahdollisuuksia miettiville maaseudun asukkaille. Asiantuntijoiden

tuella voidaan jalostaa ideat käytännön toiminnaksi ja löytää menestyksen ja jatkuvuuden varmistamiseen tarvittavat yhteistyö- ja rahoituskumppanit.

ProYritys palvelee koko Pohjois-Karjalassa ja toimenpiteet on suunnattu sekä maatiloille, että muille maaseudun toimijoille, jotka ovat halukkaita aloittamaan tai kehittämään mikroyritystoimintaa oman perheen voimin tai yhdessä toisten toimijoiden kanssa yritysryhmänä. Lähtökohtana toiminnan kehittämiselle ovat ennen kaikkea maaseudun ihmisten tarpeet, paikalliset resurssit ja markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet.

ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoi-

massa hankkeessa partnereina ovat Pielisen-Karjalan kehittämisyhtiö PIKES ja Keski-Karjalan kehittämisyhtiö KETI. ProYritys- asiantuntijoina toimivat Juho Luostarinen Nurmeksessa ja Valtimolla, Virpi Pakarinen muualla Pohjois-Karjalan alueella. ProYritys toimii myös yhteistyössä Joensuun seudun kehittämisyhtiön (Josek) sekä Lieksan seudun kehittämisyhtiön (Lieke) kanssa, ja yhteistyötä tehdään soveltuvin osin muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa.

Virpi Pakarinen ProYritys-hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala

Kulttuurimaisemasta liiketoimintaa Maiseman ja luonnon hyödyntäminen pohjoissavolaiseksi yritystoiminnaksi on käynnistynyt. Yrityksiä on lähdössä liikkeelle mm. matkailutuotteiden kehittämiseen, ympäristönhoidon edistämiseen ja vieraskasvilajien torjuntaan. Kehittäjäjoukkoon sopii vielä hyvin mukaan. Jos sinulla on ajatusta yritystoiminnasta tai sen kehittämisestä, hanke tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet. Pieniltäkin tuntuvat ideat ovat selvittämisen ja kehittämisen arvoisia. Hanke tukee asiantuntijaverkostonsa kautta ideoiden ja yritystoiminnan kehittämisessä ja antaa eväitä jatkoon. Hankkeen aikana teemme yrityskäyntejä ja kokoonnumme pienryhmissä.

Liiketoiminnan asiakasryhmiähän on monia. Oman maakunnan asukkaat arvostavat tuttua kulttuuriperintöä. Kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat arvostavat yhä enemmän rauhaa, hiljaisuutta, suomalaista elämäntapaa ja luontoa. Ide-

oita kehitellään yhdessä ja jalostetaan niitä hankkeen yritysasiantuntijan kanssa.

Pohjois-savolainen yrittäjä; ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen. Mietitään yhdessä, tarjoutuuko sinulle mahdollisuuksia maiseman ja luonnon tuotteistamiseen sekä yrityksessäsi että laajemmin yhteistyössä omalla alueellasi. Kartoitustyöstä ei koidu sinulle kustannuksia.

Kulttuurimaiseman lisäksi matkailijat arvostavat luonnonrauhaa ja hiljaisuutta (Kuva: Sinikka Jokela) Sinikka Jokela Maisemasuunnittelun asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo / Maa- ja kotitalousnaiset 0400 571 643 sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi

24

25

Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin -hankkeen toiminta on alkanut

Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.

Vanhat kivirakenteet ansaitsevat vaalimisen Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Vuosisatoja vanhoina ja paikallaan hyvin kestävinä kivirakenteet ne ovat usein kaikkein pysyvimpiä ihmiskäden jälkiä maisemassamme. Kivirakenteita on pienistä kuppikivistä tai kilometripylväistä suuriin muinaislinnoihin ja pitkiin kiviaitoihin asti. Osa niistä on vuosisatoja vanhoja, osa on uudempia, mutta kaikilla on oma arvonsa maisemassa.

Kivirakenteisiin on tallentunut paikan historiaa ja menneiden sukupolvien työtä. Nykyaikana on vaikea edes kuvitella sitä voimanponnistelujen määrää, mikä kivirakenteiden eteen on nähty ennen nykyisenlaisen rakennusteknologian kehitystä.

Vaikka kivi on materiaalina kestävää, uhkaavat vanhoja kivirakenteitamme vaiheittainen rapistuminen. Erityisesti puiden juuristo pystyy siirtämään kiviä paikoiltaan ja lopulta romahduttamaan koko rakenteen. Vaurioitunut kivirakenne on altis routimisen aiheuttamille lisätuhoille. Tämän vuoksi kivirakenteiden, kuten aitojen, kaivojen tai kellareiden, välitön ympärys tulisi pitää avoimena ja torjua vesakko ajoissa. Laidunnus on hyvä ja kustannustehokas keino vesakontorjuntaan esimerkiksi kiviaitojen ympärillä.

Vanhimmat, käytöstä poistuneet kivirakenteet voivat olla muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Ohjeellisena ikärajana kiinteiden muinaisjäännösten suojelussa pidetään usein 1800-luvun alkua. Jos esimerkiksi kiviaita, uuninraunio tai kivikummeli voidaan vanhojen karttojen perusteella osoittaa yli 200 vuotta vanhaksi, on siihen kajoamin kielletty muinaismuistolain nojalla. Muinaisjäännökset, kuten kaskiröykkiöt tai vanhat rajakivet, on huomioitava myös metsänhoidossa.

Vaikka kohde ei olisi lain nojalla suojeltu, on sen vaaliminen tärkeää kulttuuriympäristötyötä. Hyvin hoidetut kivirakenteet ovat myös vetovoimaisia matkailukohteita. Esittelisitkö sinä tänä kesänä kesävieraillesi Sulkavan muinaislinnan, Enonkosken museosillan, Varkaantaipaleen kanavan tai vaikkapa oman kyläsi kiviaitoja?

Eteläsavolaisia kivirakenteita on esitelty tarkemmin uudessa julkaisussa Kymmen tarinaa kivestä – Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta. Sen voi noutaa maksutta ProAgrian toimistolta Mikkelistä, Juvalta tai Savonlinnasta tai siihen voi tutustu sähköisesti osoitteessa: www.maajakotitalousnaiset.fi/10tarinaakivesta Julkaisu on laadittu Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeessa Euroopan maaseuturahaston ja ELY-keskuksen tuella.

Kivi-teemaretki la 5.5.2018 Lähde tutustumaan mielenkiintoisiin kivikohteisiin opastetulla bussiretkellä Savonlinnasta. Retken kohteina ovat mm. Kerimäen kuppikivet, Raikuun kanava, Salpalinja, Orivirran saarto ja Enonkosken museosilta.

Retki on maksuton ja sen järjestää KYNÄ-hanke.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva Puustjärvi p. 043 826 7890

Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä-Savo

Hanke välittää tietoa ruokahävikin ehkäisemisestä ja vesien hoidosta monin eri tavoin tänä ja ensi vuonna: ruoka- ja maisema-asiantuntijat järjestävät Hyppää hyvän kierteeseen -tapahtumia vesistöjen äärellä ja asia on esillä lapsiperheille järjestettävissä infotilaisuuksissa, ruokakursseilla ja muissa koulutuksissa. Myös yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi kokoamalla hukkaruokapöytiä, jotka näyttävät konkreettisesti vuosittaisen hävikkiin menevän ruuan määrän henkilöä kohden. Jokainen voi vähentää ruokahävikkiä tulemalla mukaan Hukantorjuntapartioon.

Ruoka aiheuttaa yli kolmanneksen kotitalouden ympäristövaikutuksista Ruuan tuotantoon liittyy monia eri ympäristönäkökulmia, kuten rehevöityminen, ilmastonmuutos, vesijalanjälki, haitalliset aineet, eroosio ja monimuotoisuuden väheneminen. Monissa maissa veden niukkuus aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Ruuan tuotanto vaatii runsaasti vettä. Osa meidänkin lautasellemme päätyvistä tuontielintarvikkeista vaikuttaa suuresti veden kulutukseen. Suomessa puhdasta vettä on runsaasti, mutta ruuan tuotanto vaikuttaa merkittävästi vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen syntyyn, ja tätä kautta maamme vesistöjen tilaan.

Joka 20. kassillinen ruokaa hukkaan Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120-160 miljoonaa kiloa, noin 20-25 kg henkeä kohden. Kaikesta kotiin hankitusta ruuasta hävikin arvioidaan olevan noin 5 %. Tämä tarkoittaa siis, että joka 20. kassillinen ruokaa heitetään hukkaan. Kolmannes suomalaisen ruokaketjun ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.

Särkikala -herkkupala Niin kotitarve- kuin ammattikalastajatkin saavat pyydyksiinsä silloin tällöin ns. vähempiarvoisia kaloja, kuten särkiä, lahnoja, kiiskiä, haukia, mateita, pikkuahvenia ja norsseja. Usein nämä kalat päätyvät eläinten rehuksi tai kompostiin, vaikka mielikuvitusta käyttämällä ja ennakkoluulot karistamalla näistä kaikista kaloista saa loihdittua maukkaita kalaherkkuja arki- ja juhlapöytään.

Kalastamalla ja hyödyntämällä myös vähempiarvoisina pidettyjä kaloja vähennetään samalla järvien rehevöitymistä ja oikaistaan vääristynyttä kalaston rakennetta

Särkikalan syöminen on järkiteko ja hyväksi myös vesistölle!

Kalaa tulee syödä vähintään kahdesti viikossa kalalajeja vaihdellen. Kalasta saat pehmeää tyydyttämätöntä rasvaa, D-vitamiinia ja proteiinia. Kalan rasva on erityisen sydänystävällistä, sillä se sisältää välttämättömiä rasvahappoja. Ruodolliset pikkukalat kuten särki ovat myös erinomainen kalsiumin lähde.

Särkiletut 200 g särkifileetä 3 dl maitoa 1 muna 0,5 sipulia 1 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa ripaus sitruunapippuria ja tilliä paistamiseen rasvaa 1. Pilko sipuli ja kuullota sitä pannulla hetken aikaa.

2. Soseuta ruodottomat kalapalat yhdessä maidon kanssa monitoimikoneella tai sauvasekoittimella.

3. Sekoita seokseen muna, suola, jauhot, sipulisilppu ja mausteet.

Anna taikinan turvota puolisen tuntia.

4. Paista taikinasta pieniä lettuja rasvassa ohukaispannulla.

5. Tarjoa letut lämpiminä esim. porkkanaraasteen ja salaatin kera.

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeesta ja hankkeen tapahtumista, ruokahävikistä ja sen vähentämisestä, vesistöjen kuormituksesta löytyy tietoa maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilla: www.maajakotitalousnaiset.fi >Palvelut >Hankkeet >Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin.

Hanke näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa viestintää aihetunnisteilla #hukkaruotuun, #vaikutavesiin, #ravinteetkiertoon ja #kärkihanke.

Ympäristösopimuksia maiseman hoitoon vuonna 20188 Vuonna 2018 voi hakea kosteikon hoitosopimusta sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta. Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemakohteet voivat olla laidunnettavia, niitettäviä tai raivattavia kohteita. Molemmissa sopimustyypeissä kohde täytyy olla valmis otettavaksi käyttöön heti sopimuskauden alkaessa 1.5.2018. Hakuaika päättyy kuitenkin maatalouden päätukihaun yhteydessä 15.6.2018.

Hoitosopimukset ovat 5-vuotisia. Niistä maksettava korvaus on 450€/ha/vuosi.

Arvokkaimmilla perinnebiotoopeilla korvaus on 600€/ha/vuosi (valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat, inventoidut perinnebiotoopit). Sopimusta haetaan alueellisesta ELY-keskuksesta.

Ympäristösopimuksen hakeminen edellyttää hoitosuunnitelmaa, jossa on alueen yleiskuvaus ja hoitotoimenpiteet sekä kartta alueesta. Hoitosuunnitelman voi tehdä itse tai tilata Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta.

Vuonna 2018 ei-tuotannollisia inves-

tointeja koskevaa korvausta ei ole mahdollista hakea uusiin kosteikkoinvestointeihin tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Jo myönnettyjen ei-tuotannollisten investointikorvausten jatkoksi voi hakea ympäristösopimusta.

Kartoita maatilasi maisema- ja luontokohteet Neuvo 2020 -palvelulla

Hiehot laiduntavat maatilan luontokohteella, niityllä. Kuva: Sinikka Jokela.

Kysy lisää: Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Etelä-Savo: Saara Ryhänen, puh. 040 486 8237 (myös kosteikot) Pohjois-Karjala: Päivi Jokinen, puh. 040 301 2409 Pohjois-Savo: Sinikka Jokela, puh. 0400 571 643 sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Mietitkö, onko tilallasi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimukseen soveltuvia kohteita, kuten vanhoja laitumia? Neuvo-palvelua hyödyntäen voit kysyä maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta, soveltuuko kohde ympäristösopimukseen.

Maastokartoituksessa yhdessä tilan väen kanssa perehdytään siihen, millaisia maisema- ja luontokohteita tilalta löytyy ja miten niitä hoidetaan. Kartoitus ei edellytä suunnitelman tai muun palvelun tilaamista. Halutessaan suunnitelman voi käynnin jälkeen tilata erikseen tai suunnitelman voi tehdä myös itse.

Neuvo2020 – palvelu: Maisema- ja luontokartoitus • Alkukartoitus tilan arvoista • Neuvonnallinen maastokäynti yhdessä viljelijän kanssa • Ehdotukset hoidon kohteiksi, ilmakuvaan tai karttaan.

Neuvo 2020 -palvelun käynti ja matkat ovat maksuttomia.

Mavi maksaa palvelusta arvonlisäverottoman osuuden ja alv:n osuus laskutetaan viljelijältä. Arvonlisäveron osuuden voi vähentää verotuksessa.

Palvelun laskennallinen tuntihinta on 63 €/h ja matkakorvaus 0,42 €/km. www.proagria.fi/neuvo2020

Vuoden maisemateko 2018 - ”Laita hyvä kiertämään” Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa. Tämän vuoden teemana on ”Laita hyvä kiertämään”. Teemaa voi toteuttaa vapaasti. Kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta ja kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön ja -maisemanhoidon jatkuvuuden turvaamiseen. Esimerkiksi huomioidaan kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttö ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntäminen. Vuoden maisemateko nostaa aina esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja ja ominaispiirteitä, lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee maisemateon valintaa.

Kerro maisemasta, hoida ympäristöä Lähetä kuvaus vuoden 2018 maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä alueesi maisema-asiantuntijalle. Liitä mukaan valokuvia ja mahdollisia lehtileikkeitä.

Kilpailuaika päättyy 30.9.2018.

Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2018. Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa marraskuussa 2018.

Lisätietoja www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko #vuodenmaisemateko Alueellisista valinnoista alueesi maisema-asiantuntijoilta Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi Etelä-Savo Saara Ryhänen, puh. 040 486 8237 Eeva Puustjärvi, puh. 043 826 7890 Pohjois-Savo Sinikka Jokela, puh. 0400 571 643 Pohjois-Karjala Päivi Jokinen, puh. 040 301 2409

Perinnerakentaminen on materiaali- ja maisemaystävällistä. Kuva Saara Ryhänen.

Liity Hukantorjuntapartioon www.maajakotitalousnaiset.fi/hukantorjuntapartio Tavoitteenamme on vähintään 600 vapaaehtoista hukantorjujaa!

Kuka tahansa voi liittyä Hukantorjuntapartioon ja tehdä juuri itselleen sopi-

via tekoja ruokahävikin vähentämiseksi. Hukantorjuntapartiolainen voi valita omassa taloudessaan toimivan tavan hävikin vähentämiseksi. Pitämällä jääkaapin järjestyksessä, vähentämällä ylimääräisten kahvikupillisten keittämistä tai valmistamalla hukkaruoka-aterian ystävien kanssa voi saada jo paljon hyvää aikaan.

Erilaisten tapahtumien yhteyteen voi koota myös hukkaruokapöydän – se on erittäin tehokas keskustelunavaus ruokahävikin vähentämiseksi. Löydät ohjeet pöydän kokoamiselle sivulta www.maajakotitalousnaiset.fi > järjestötoiminta > toimintavinkit > hukkaruokapöydät huomataan.

Miten vältät ruokahävikkiä?

• Ostat elintarvikkeita ja valmiita

ruokia harkiten kulutuksen mukaan.

• Otat lautaselle sen verran ruokaa kuin mitä syöt.

• Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden

käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään.

Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta.

• Noudata viimeistä käyttöpäivää (esimerkiksi liha- ja kalatuotteet), ennakoi ja valmista niistä ajoissa ruokaa.

• Hyödynnä ruoantähteet: kypsästä lihasta tai kalasta ja kasviksista voi tehdä herkullisia nyyttejä, pizzaa tai maukasta laatikkoruokaa lisäämällä joukkoon munamaitoa.

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketoimijat Etelä-Savo: - Saara Ryhänen, maisema- ja ympäristöasiantuntija - Mervi Kukkonen, ruoka-asiantuntija Pohjois-Karjala: - Päivi Jokinen, maisema- ja ympäristöasiantuntija - Airi Timonen, ruoka- ja elintarvikeasiantuntija Pohjois-Savo: - Sinikka Jokela, maisemasuunnittelun asiantuntija - Marja Niskanen, ruoka- ja yritysasiantuntija sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

26

27

Vihreän lumo - eteläsavolaiset säätyläispuutarhat Etelä-Savossa on poikkeuksellisen paljon kartanoita muuhun Sisä-Suomeen verrattuna, ja sen myötä myös kartanopuutarhoja. Kartano on tai on ollut säätyläisten omistama suurtila. Säätyläiset olivat sitä etujoukkoa, joka omaksui Euroopan uudet puutarha-aatteet ja edistykselliset ideat ensin ja jolla oli mahdollisuus kokeilla niitä.

Etelä-Savon kartanoasutus on perua 1600-luvulta. Mm. aateliset sotilas- tai siviilivirkamiehet saivat valtiolta tiettyjen maa-alueiden veronkanto-oikeuksia. Heidän verovapaata asuinkartanoaan kutsuttiin säteriksi. Samaan aikaan luotiin rustholli- eli ratsutilalaitos, jossa tiettyjen, pitäjän suurimpien talonpoikaistalojen pysyväksi oikeudeksi ja velvollisuudeksi annettiin ratsukon varustaminen verohelpotuksia vastaan. Isonvihan jälkeen 1700-luvulla moni rustholli siirtyi aatelisen tai aatelittoman säätyläisen omistukseen ja muuttui samalla talonpoikaistalosta kartanoksi. Näistä rustholleista tuli Etelä-Savon kartanoiden ydinjoukko.

1600-luvun lopulla perustettiin myös sotilasvirkatalo- eli puustellilaitos. Upseerit, aliupseerit ja sotilasvirkamiehet pyrittiin sijoittamaan miehistön kanssa samalle seudulle. Etenkin Rantasalmella toiminut Haapaniemen kadettikoulu 1700-luvun lopulta lähtien vaikutti kartanoasutuksen sijoittumiseen.

Yhteistä näille on vaurauden mukanaan tuomat henkiset ja aineelliset resurssit, joiden varassa pystyttiin rakentamaan ja ylläpitämään suuria asuinrakennuksia piharakennuksineen, puutarhoineen ja puistoineen. Säätyläispuutarhat vaikuttivat puutarhakulttuurin syntyyn,

Tastesavo.fi

-sivusto on pohjoissavolaisen gastronomian ja ruokamatkailuosaamisen näyteikkuna Millaisia mielikuvia pohjoissavolainen ruoka sinussa herättää? Huomaatko heti miettiväsi kalakukkoja, lihapiirakoita ja muikkuja – vai kenties mieleesi tulevat mainetta valtakunnallisestikin niittäneet huippuravintolat tai ruokatapahtumat?

Pohjoissavolaiseen gastronomiaan sen kaikessa monimuotoisuudessaan sinut tutustuttaa uusi tastesavo.fi -sivusto!

Mielenkiintoa herättävä ruokamatkailumaakunta Pohjois-Savon maakunta, Kuopion kaupunki elinvoimaisena veturinaan, on herättänyt viime vuosina suuresti mielenkiintoa eri medioissa. Vuonna 2016 kolumbialainen matkabloggaaja Juan Martinez kävi tutustumassa alueeseen, ihastui

jonka hedelmistä saamme nauttia tänä päivänä. Säätyläispuutarhoissa on nähtävissä myös torpparilaitoksen lakkautus ja palkattujen puutarhurien työpanoksen väheneminen, siis suomalaisen yhteiskunnan murros.

[Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeessa tehtiin Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueella säätyläispuutarhojeninventointia, ja sen pohjalta on tuotettu tuore julkaisu Vihreän lumo – eteläsavolaiset ja keskisuomalaiset säätyläispuutarhat. Inventoinnin ja julkaisun on tehnyt maisema-arkkitehti Laura Suomi.

Tavoitteena on Etelä-Savon ja Keski-Suomen säätyläispuutarhojen nykytilan selvittämisen myötä muodostaa kokonaiskuvaa ja näkemystä puutarhojen mahdollisuuksista: miten alueemme puutarhakulttuuri pystyisi säilyttämään omat ominaispiirteensä samalla mukautuen muuttuvan maailman realiteetteihin ja miten puutarhoja voisi mahdollisesti hyödyntää osana liiketoimintaa? Tavoitteena on

sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

myös yleisemmin tuoda tietoa alueemme puutarhojen historiasta ja merkityksestä eri aikoina, ja miksei innostaa luomaan ja ylläpitämään esteettisiä ja merkityksellisiä puutarhaympäristöjä sielläkin missä niitä ei vielä ole. Julkaisu löytyy sähköisenä Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta:

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es MKN Ruokatapahtumat: Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi 28.4. Kerimäki Maijan maukkaat kasvisruuat -kurssi 8.5 Juva Otamo Värikkäät salaatit kevään juhliin -kurssi, Kerimäki Kuusenkerkästä maitohorsmaan -10 villiä vihannesta -kurssi, touko-kesäkuu, Kerimäki Louhi Kaskiin majatalon kahvipöytä -kurssi 5.7. Juva Kaskii

http://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke Julkaisua saa myös painettuna Maa- ja kotitalousnaisten, ProAgria Etelä-Savon toimistolta Mikkelistä ja Juvalta

RUSKAMATKA itäiseen Lappiin 9.-15.9.2018 Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549

Tiedustelut: Saara Ryhänen maisema- ja ympäristöasiantuntija Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankevastaava Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo

Vihreän lumoa pääset kokemaan eteläsavolaisessa kartanopuutarhassa tänä keväänä omenakukkien aikaan. KYNÄ-hanke järjestää Syödään yhdessä kulttuuriympäristössä -tapahtuman Rantakylän kartanolla Mikkelissä su 10.6.2018. Seuraa netti- ja FB-sivujamme!

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeessa tartutaan nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Tapahtumat, talkoot, infot, retket, kulttuuriympäristökävelyt, luennot ja infot ovat hankkeen toimintaa. KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat alueiden ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

KYNÄ -hanke Kivi-teemaretki la 5.5.2018 Savonlinnasta Kerimäen seudulle Perinneaitatalkoot la 9.6.2018, Vihtari, Heinävesi Lisätiedot: Saara Ryhänen, p. 040 486 8237 Eeva Puustjärvi, p. 043 826 7890 ww.maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke Ravinnepiika -hanke Peltohavaintopäivä, Karila, Mikkeli 2.8.2018 Lisätiedot: Saara Ryhänen p. 040 4868 237 ja www.maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika

TAPAHTUMAT

Syödään yhdessä kulttuuriympäristössä!

Yhdessä syöminen lisää monin tavoin hyvinvointia ja mielenkiintoinen ympäristö saa ruoan maistumaan vielä paremmalta. Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeen Syödään yhdessä -tapahtumissa ruoka ja kulttuuriympäristö yhdistyvät elämyksellisisiksi kokonaisuuksiksi. Luvassa on nautintoja kaikille aisteille!

Su 10.6.2018 Omenankukkajuhla kartanopuutarhassa Rantakylän kartano, Mikkeli Ihaile historiallisen kartanopuutarhan kukkivia omenapuita, nauti kartanon kahvipöydän herkuista ja kuulet samalla Etelä-Savon kartanoiden historiasta. Mukana myös Hirvensalmen taimiston taimimyyntiä sekä tietoiskuja kartanon omenalajikkeista ja niiden jalostuksesta.

Su 8.7.2018 Kaskiin majatalon kahvipidot Hiismäen tila, Juva Kaskiin kylä on paikallaan 1500-luvulta asti ja maisemassa näkyy yhä merkkejä eri vuosisadoilta. Majatalo on ollut Kaskiin kylän sydän ja sen historiaan liittyy monia kiintoisia tarinoita. Kuulet tilan nuorenparin kirjeenvaihtoa sotavuosilta ja pääset tutustumaan tilan omaan kotimuseoon. Perinteisesti katettu kahvipöytä notkuu Lydia-tädin reseptien mukaan valmistettuja herkkuja.

La 29.9.2018 Perinteinen Mikonpäivä lammastilalla Tiisanmäen lammastila, Savonlinna Mikonpäivä on ollut yksi syyspuolen tärkeimpiä juhlapäiviä suomalaisessa kansanperinteessä. Silloin sato oli korjattu, lampaat tuotiin laitumelta sisään ja ihmisetkin siirtyivät ulkotöistä pirtin puolelle. Tiisanmäellä kuullaan lisää Mikonpäivän perinteistä ja nykyajan lammastilan arjesta sekä tutustutaan tilan lammaskatraaseen ja lammaslaitumiin.Vatsat täytetään tietenkin maukkailla lammasherkuilla!

Lisätietoa ja ilmoittautumiset tapahtumiin lähempänä ajankohtaa: www.etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumakalenteri

ensisilmäyksellä, ja kertoi kokemuksistaan koko maailmalle Travellers Buddy -blogissaan. Vuonna 2017 lokakuussa Kuopion alue puolestaan sai eurooppalaisen gastronomisen maakunnan tunnustuksen vuodelle 2020, ensimmäisenä Suomessa! Lisäksi vuosittaiset, ja Suomen ruokamatkailun kärkituotteiksikin valitut SATOA -ruokafestivaalit kesä- ja elokuussa ovat vakiinnuttaneet paikkansa kuopiolaisten, ja myös kauempaa alueelle tulevien kulttuurikulinaristien mielissä. Eikä maakunnan vauhti ruokamatkailun kehittämisen parissa ole hidastumassa!

Ruokamatkailutoiminta ”yhden luukun” alle Tastesavo.fi -sivusto on paikallisen ruokamatkailutoiminnan tiedotusalusta. Sivustolle on merkittävimpien ruokamatkailutapahtumien ja -uutisointien ohella listattu paikalliset lähiruokatuotta-

jat ja ravintolat, lähimmät Reko-renkaat sekä ruoan ja matkailun parissa toimivat tutkimus- ja koulutuslaitokset. Vierailevat eri alojen asiantuntijat kertovat puolestaan blogissa omia näkemyksiä ja kokemuksia pohjoissavolaisesta ruokakulttuurista. Ja kaiken tämän lisäksi sivusto tulee toimimaan myös European Region of Gastronomy – Kuopio 2020 -gastronomisen juhlavuoden tiedotusväylänä.

Kuopion alue – valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta Tastesavo.fi nimi kumpuaa SATOAruokafestivaalien ja European Region of Gastronomy – Kuopio 2020 -kokonaisuuden taustalla olevan ProAgria Pohjois-Savon hallinnoiman Ruokasavohankkeen nimestä. Hankkeen tavoitteena on tehdä alueesta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta

vuoteen 2020 mennessä. Tie tavoitetta kohti on hankkeen kautta nyt viitoitettu, tampattu ja asfaltoitu. Uskomme vakaasti, että vuonna 2020 alueemme tunnetaan laajasti eri puolella Suomea ja myös maamme rajojen ulkopuolella.

Tätä ainutlaatuista matkaa kunnianhimoista tavoitettamme kohti voi kuka tahansa seurata Tastesavo.fi:n kautta. Sivusto on hankekausista riippumaton tiedotusalusta, jonka toiminnasta hyötyvät ruokamatkailusta kiinnostuneet asiakkaat, yritykset, yhdistykset, matkailijat ja muut ruokamatkailuun liittyvät sidosryhmät. Mitä mieltä sinä olet? Tutustu sivustoon ja kerro meille mielipiteesi! www.tastesavo.fi Jarkko Kääriäinen tuottaja-tiedottaja ProAgria Pohjois-Savo ry / Ruokasavo-hanke p. 0438267690, jarkko.kaariainen@proagria.fi

Pohjois-Karjala Koulutuksia ja tapahtumia

Yrityksen maiseman hyödyntäminen Green Care-palveluissa valmennus osa II. Ti 15. 5 klo 9-15 Kukkolan tilalla,Vanha Valtatie 70 Joensuu Valmentajana: Maisema- ja ympäristöasiantuntija Päivi Jokinen, ProAgria PohjoisKarjalan Maa- ja kotitalousnaiset Hinta: 50 € + alv / henkilö (sis. valmennuksen, valmennusmateriaalin, lounaan, kahvit) Eheä mehästä-työpaja To 3.5. klo 9.30 – 15.30 Saarenpihan aasi- ja metsätilalla, Solanrannantie 15 Polvijärvi Valmentajana: Työnohjaaja, taideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Katja Havukainen, Ohjaus & Valmennus Girjo Hinta: 70 € + alv / henkilö (sis. työpajan, valmennusmateriaalin, lounaan, kahvit) Green Care-koulutus ja työpaja terapeuttisesta puutarhatoiminnasta ja terveyttä tukevan ympäristön suunnittelusta.

Ke 6.6. klo 9-15 Kukkola tilalla Vanha Valtatie 70, Joensuu Kouluttaja: MMT Erja Rappe Hinta: 70 € + alv / henkilö (sis. työpajan, koulutusmateriaalin, lounaan, kahvit Ilmoittautumiset Johanna Rinnekari p. 040 301 2441 tai email johanna.rinnekari@maajakotitalousnaiset.fi Retki Pohjanmaalle Retki toteutetaan ma-ke 11.6-13.6.2018 Matkan järjestää Liperin Maa- ja kotitalousnaiset.

Myös ei-jäsenet tervetulleita!

Matkan hinta on 130 euroa/henkilö. Ruuat ja kahvit omakustanteisia Ilmoittautumiset 8.5. mennessä: Mervi Turunen, puh: 040-7199470 iltapäivisin tai sähköpostilla mervin.rantapirtti@gmail.com.

Pohjois-Savo to 26.4. Ruokahukka Ruotuun –tapahtuma Vehmasmäen koululla Kuopiossa klo 9-13 Lisätiedot: Marja Niskanen marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi la 28.4. Maukkaat salaatit –kurssi Siilinjärvi Ahmon koulu.

Hinta jäsenet 0€, ei jäsenet 10€.

Lisätiedot ja Ilmoittautumiset ahsnellman@gmail.com ti 8.5. Jäsenrekisteri Sensen käyttökoulutus yhdistysten luottamushenkilöille klo 12-14.30 Kuopio, Puijonkatu 14.

Lisätiedot Heli Sulola p. 040 672 05 97.

Ilmoittautumiset: https://www.webropolsurveys.com/S/91287BB695B431C2.par ke 9.5. Jäsenreksiteri Sensen käyttökoulutus yhdistysten luottamushenkilöille klo 12-14.30 Iisalmi, Päiviönkatu 22.

Lisätiedot Heli Sulola p. 040 672 05 97.

Ilmoittautumiset: https://www.webropolsurveys.com/S/91287BB695B431C2.par 10.5.Loikkaa liikkeelle -retki Korkeakoskelle.

Korpijoen seudun maa- ja kotitalousnaiset Iisalmesta järjestää retken.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi 16.5. Valtakunnallinen kalastuspäivä Kuopio,Valkeisenlampi klo 9-14 vapaa pääsy 8.6. Impin päivän tapahtuma Korpijoen maa- ja kotitalousnaisten järjestämänä Elsi Honkasella Iisalmessa klo 18.Vapaa pääsy.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi 9.6. Villiyrttikurssi Tervo klo 10. Hinta 20€ / jäsenet, 25€ / ei-jäsenet.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset rauni_05@hotmail.com 11.6. Villiyrttikurssi Pielavedellä klo 10. Kurssimaksu 10€.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset raatikainenmarketta@gmail.com Kesäkuussa villiyrttikurssi Lapinlahdella.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset sirkka.toivainen@pp.inet.fi Kesäkuussa villiyrttikurssi Vehmasmäessä, Kuopiossa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset riitta.m.ahtiainen@gmail.com Jäsenet 10€, ei-jäsenet 15€ 15.-16.6. Kuopion keskustassa Satoa Goes Wild- ruokatapahtuma Heli Sulola, toiminnanjohtaja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset p. 040 672 0597

28

29

Tutustu villiyrtteihin ja satolootaan Luonnosta turvaa – hankkeessa lisätään yhteisöllisyyttä ja kannustetaan ihmisiä hyödyntämään luonnontuotteita. Neuvontapaketteja voivat tilata erilaiset yhdistykset ja vapaamuotoiset yhteisöt Keski-Karjalassa ja Joensuun Seudun Leader-alueella.

Tilaa villiyrttiretkiä Villiyrtit ovat parhaimmillaan touko-kesäkuussa. Villiyrttiretkillä opetellaan villiyrttejä ja niiden käyttöä. Retki opastuksineen kestää 2-3 tuntia. Osallistumismaksu yhdistykselle tai yhteisölle on 80 € (1 krt), 150 € (2 krt) tai 200 € (3 krt). Kysy myös sieniretkeä syksylle.

Lisätiedot: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 040 301 2409.

Salaatista sipuliin – hyötyä satolootasta Paketti sisältää 2-3 ohjattua neuvontakertaa kotitarveviljelystä. Neuvonta kestää kerraSllaan 2-3 tuntia. Paketti sisältää mm. neuvonnan ja viljelytarvikkeita.Yhteisö huolehtii satolootan kasvien hoidosta. Osallistumismaksu yhdistykselle tai yhteisölle on 180 € (2 krt) tai 240 € (3 krt).

Valitse yhdistyksellesi 2-3 erilaista neuvontakertaa tästä: - Siemenet ruukkuun: niksit taimikasvatukseen - Perustaisinko palstan? Avomaan kylvöt ja istutukset - Satolootan perustus: Mullat, lannoitteet, kylvöt ja istutukset, hyötykasvit - Hoidolla sato suuremmaksi: harvennus, lisälannoitus - Voimaa vaativat kasvit: kaalit, sipulit, kurkut ja kurpitsat - Satoa lootasta: sadonkorjuu ja syystyöt, syysistutukset ja -kylvöt Lisätiedot: maarit.sallinen-uusoksa@martat.fi, puh. 050 448 3335.

Matka makujen Kainuuseen 25.-26. elokuuta 2018 Lähdethän sinäkin mukaan makujen matkalle Kainuuseen. Herkulliset maut ja elämykset koostuvat sekä ruoasta että Kainuun luonnosta. Tutustumme erilaisiin ruokapaikkoihin ja yrityksiin sekä Kainuun maisemaan ja luontoon. Menomatka suuntautuu Sonkajärven Ruukintuvan kautta Vuokattiin ja Kuhmoon. Paluumatkalla tutustumme Kajaaniin ja Paltaniemeen, mikä on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus ja olemme Eino Leinon jalanjäljillä.

Koemme Oulujärven jyrkät hiekkatörmät, museotien ja paanukattoisen kuvakirkon 1700-luvulta.

Yövymme Kuhmossa Hotelli Kalevalassa (http://www.hotellikalevala.fi/), minkä Museovirasto on julistanut suojelluksi rakennuskohteeksi. Päivän päätteeksi saamme nauttia maittavasta ateriasta ja kauniista Kainuun luonnosta. Halutessaan voi osallistua myös hotellin järjestämään iltaohjelmaan venetsialaisessa hengessä.

Matkan hinta: 250€ (jäsenet), 270€ (ei jäsenet), 280€ yhden hengen huone ja 225€ lapset alle 12 vuotiaat.

Hintaan sisältyvät linja-autokuljetukset, matkakohteet, yhteiset ruokailut ja kahvit sekä majoitus 2hh:ssa. Linja-auto lähtee Kuopiosta, mutta kyytiin voi tulla myös mm. Siilinjärveltä ja Iisalmesta. Matkalle lähdemme lauantaiaamuna ja kotiin palaamme sunnuntai-iltana.

Ilmoittautumiset 30.6 mennessä tapahtumakalenterin kautta tai Sinikka Jokela sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 571 643

Henkilöstöuutiset ProAgria: etunimi.sukunimi@proagria.fi Maa- ja kotitalousnaiset: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala

Seuraa päivityksiä ja lue lisää tapahtumista ProAgrian verkkosivuilla www.proagria.fi/tapahtumat

MENESTY MAIDOLLA/LIHAA ETELÄ-SAVOSTA -hankkeet

KIPAKKA -hanke

Pienryhmät • Lean -pienryhmä III aloitus 24.4.2018 Teemapäivät • Sorkkaterveyden kokonaisuus tulossa syksyllä 2018 • Umpilehmien hoidon kehittäminen -teemapäivä tulossa syksyllä 2018 • Nautatilojen rakenneratkaisut -teemapäivä tulossa syksyllä 2018 Opintomatkat/Muut tapahtumat • Nurmiaiheinen opintomatka kesällä 2018 Lisätiedot Liisa Heinonen, p. 043 824 9506 ja Mervi Ukkonen, p. 040 728 7263 www.proagria.fi/lihaaeteläsavosta ja www.proagria.fi/menestymaidolla

Pienryhmät • Kananmunantuottajien pienryhmä, alkaa huhtikuussa • Peltobiomassan tuotanto ja tehokas kerjuuketju -pienryhmä, alkaa kevään kuluessa Teemapäivät • Nurmipäivä yhteistyössä Hankkijan kanssa 6.6.2018, Karila, Mikkeli

KATRAS -hanke Pienryhmät • Nou hau- käsittelyryhmä, huhti-toukokuu 2018 • Pilottilampaiden vientikauppa, toukokuu, Sari Heltelä • Kasvavat karitsat -pienryhmä, kevät 2018, Niina Saastamoinen • Markkinat haltuun -pienryhmä,Vuokko Pietikäinen-Kauppinen • Valinnalla valioita, toukokuu, Niina Saastamoinen, Sari Heltelä Teemapäivät • Lean -teemapäivä, webex, huhtikuu viikko 17, Sari Heltelä • Madon munat, kevät 2018, Niina Saastamoinen, Eeva Mustonen • Teuraskypsyys -päivä, kesä 2018, Niina Saastamoinen, Johanna Rautiainen • Tukikoulu -päivä, lammas, luomu, etäkoulutus, huhtikuu 2018 • Lampaan anatomia ja fysiologia, Eeva Mustonen, Niina Saastamoinen, kevät 2018 • Lampaan lopetus -päivä, kevät-kesä 2018, Sari Heltelä • Lajikoulu, Pohjois-Karjala, Heidi Nevalainen, touko-kesäkuu 2018 • Opi hoitamaan/Opi ruokkimaan: telinekerintä ja sorkanhoito, toukokuu 2018, avoin teemapäivä, Sari Heltelä • Pilottiryhmä laatulihasta, Pohjois-Savo, Juhis, kevät 2018 • Sisustuspäivä, kesä 2018, Sari Heltelä Lisätiedot Sari Heltelä. puh. 040 593 7528 ja www.proagria.fi/katrashanke

KYNÄ -hanke Kivi-teemaretki la 5.5.2018 Savonlinnasta Kerimäen seudulle Omenankukkajuhla kartanopuutarhassa su 10.6.2018, Rantakylän kartano, Mikkeli Kaskiin majatalon kahvipidot su 8.7.2018, Hiismäen tila, Juva Perinteinen Mikonpäivä lammastilalla la 29.9.2018, Tiisanmäen lammastila, Savonlinna Lisätiedot: Eeva Puustjärvi, p. 043 826 7890 eeva.puustjärvi@maajakotitalousnaiset.fi Peltohavaintopäivä, Karila, Mikkeli 2.8.2018 Järjestäjät Ravinnepiika, Kipakka ja Yske -hankkeet.

Lisätiedot: Riitta Savikurki, p. 040 680 6820 ja Panu Jouhkimo p. 043 827 0633 www.maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika www.proagria.fi/yskehanke

MARJAMAAT -hanke Kainuun makujen- ja luonnonmaisema on puhutteleva (Kuva Sinikka Jokela)

• Erikoismarjojen viljely, 25.4.2018 Jyväskylä • Lannoita laadukkaasti – kasvinesteanalyysi avuksi, 3.5.2018 Jyväskylä • Erikoismarjojen viljely, 9.5.2018 Joensuu Lisätiedot Mirja Tiihonen, p. 0400 638 138 ja www.proagria.fi/marjamaat

Airi Timonen aloitti Vastuullista proteiinia pöytään-hankkeen hankevastaavana helmikuussa.

Toimipaikkana Airilla on Joensuu ja Kitee.

Airin tavoittaa numerosta 040 301 2454.

Virpi Pakarinen aloitti maaliskuussa ProYritys Pohjois-Karjala- hankkeen hankevastaavana. Toimipaikkana on Joensuu ja Ketin toimisto Kiteellä.

Virpin tavoittaa numerosta 040 301 2468.

TAPAHTUMAKALENTERI

Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: ProAgria Etelä-Savo, puh. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Tukea ja turvaa peltovalvontaan

Hyödynnä etusi tukiasiakkaanamme!

Tukiturva antaa sinulle varmuutta ja helppoutta tukivalvontaan. Saat myös

kätevästi kännykkääsi muistutukset tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä.

Palvelu on etu tukiasiakkaillemme. Hyödynnä palvelumme EDULLISTA TURVAA ja nuku yösi rauhassa.

Tukiturvassa saat Paula Saario aloitti 9.4. Tilitoimistopalveluissa kirjanpitäjänä. Paulan toimipaikka on Joensuu ja toimialueena Pohjois-Karjala. p. 040 301 2463.

Hinta 100 € sataan hehtaariin saakka ja 30 € kultakin seuraavalta alkavalta sadalta hehtaarilta + alv 24 %.

➜ Puhelintuen 18.6.–31.10. valvontatilanteeseen valmistautuessasi. ➜ Lisäturvan tukiasioissa. Saat meiltä vastuuvakuutusturvan 0 euron omavastuulla. ➜ Syysilmoituksen ja muistutuksen ajoissa siitä. ➜ Tekstiviestimuistutukset peltoviljelytukien tärkeimmistä ajankohdista.

Kiinnostuitko? www.proagria.fi/tilaus ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Kasvinsuojelukoulutus ja –tutkinto Joensuussa ti 5.6. Joensuu, klo 10-14.30 Sanomalehti Karjalaisen auditorio Hinta: 68 euroa+ alv 24% Koulutusmaksu sisältää koulutuksen, luentoaineiston ja tutkintotodistuksen.

Mahdollisuus suorittaa myös pelkkä tutkinto hintaan 68 euroa+ alv, alkaen klo 14.00.

Kasvinsuojelukoulutus niille jotka ovat aiemman koulutuksen suorittaneet vuonna 2013. Koulutus on voimassa viisi (5) vuotta suorituspäivästä lukien.

Koulutus vanhenee tänä keväänä. Uusien tukiehtojen mukaan koulutus on vapaaehtoinen mutta tutkinto on pakollinen.

Kasvinsuojelututkinto on suoritettava ympäristökorvausjärjestelmän ja kasvinsuojelulain (1563/2011) mukaisesti niiden henkilöiden, jotka hoitavat kasvinsuojeluruiskutuksia ja käyttävät kasvinsuojeluaineita.

Ammattikäyttöön hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden ostajalla pitää olla tutkinto tai voimassa oleva kasvinsuojelukoulutustodistus maatalouskaupassa.

Lisäksi kasvinsuojelusta päättävällä henkilöllä tulee olla tutkinto suoritettuna.

Lisätietoja: koulutuksesta ja tutkinnosta Kaisa Matilainen p. 040 301 2423 Ilmoittautuminen: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401

30

31

Suomen suurin villiruokafestari, SATOA goes WILD, valloittaa kolmatta kertaa Kuopion kaupunkikeskustan kadut 15.-16.6.2018 klo 12-20. Tänä vuonna mukana on 10 ravintolaa. Uudistuneella festarireitillä kuopiolaista historiaa voi aistia tänä vuonna mm. J.V. Snellmanin kotimuseolla, ohjelmaravintola Maximissa sekä Pikku Pietarin torikujalla. Makunautintojen pariin asiakkaita johdattelee monelle tuttu savolaissyntyinen näyttelijä Jussi Vatanen.

SATOA goes WILD -tapahtumaviikonlopun aikana eri puolella Kuopion kaupunkikeskustaa sijaitsevista kivijalka- ja pop-up -ravintolapisteistä saa etukäteen ostettavaa festivaalipassia vastaan pohjoissavolaisia villiruokaherkkuja. Vuoden 2018 SATOA goes

Tervetuloa Pohjanmaan Peltopäivään 2018 Kasvintuotannon kesän ykköstapahtuma Pohjanmaan Peltopäivä on heinäkuun lopussa Seinäjoen Ylistarossa. Näyttelyssä ovat esillä viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet sekä lannoitus ja kasvinsuojelu.

Peltopäivässä ovat mukana myös muut kasvintuotantoon liittyvät ajankohtaiset asiat. Tapahtuma on ilmainen. Parkkeeraus maksaa 5 e. www.pohjanmaanpeltopaiva.fi

EU-Tukihakemusten aikataulut ja palvelut

Etelä -ja Keski-Savon pakkaamot

On taas se aika vuodesta, kun kaikki viljelyn suunnitteluun ja tukien hakemiseen liittyvät asiat on hoidettava. Tänä vuonna Vipupalvelun sähköinen tukihaku käynnistyy jo huhtikuun puolivälissä.

Mikäli tilalle tulee lohkomuutoksia, niin Vipu-palvelussa voidaan ilmoittaa uudet tiedot ja lähettää maaseutuviranomaisen käsittelyyn.

Näin lopullisen tukihaun saa tehtyä ajoissa. Ellei muutoksia ole tiedossa, voi tukihakemuksen tehdä kokonaisuudessaan jo huhtikuulla tai milloin tahansa tukihaun aikana. Tukihaku päättyy 15.6.2018 klo 23.59.

Vipu-palvelun kautta voit palauttaa sähköisesti seuraavat tiedot: • • • •

Maatilan perustiedot ja osallisten tiedot peruslohkotiedot ja niiden muutokset kasvulohkotiedot päätukihaun hakemus

Maakunnissa järjestetään tänäkin keväänä EU- tukiin liittyviä infoja, joihin kannattaa osallistua. Vaikka isoja muutoksia ei ole tullut, niin ne pienetkin muutokset voivat olla tilatasolla merkittäviä ja siksi tiedot kannattaa päivittää.

MAVI lähettää huhtikuun alussa tiloille kirjeen, jossa on tietoa tukihausta. Tietoa on mm. tukihaun aikatauluista se tiedot tärkeimmistä muutoksista. Tiedotteessa ei ole mitään esitäyttömateriaalia, joten peruslohkotiedot saa joko Vipu- palvelusta tai kunnasta. Tukihakuoppaat ja muu tieto esimerkiksi ympäristösitoumuksista ja – sopimuksista samoin kuin tukien hakuun liittyvät lomakkeet löytyvät MAVI:n sivuilta.

www.peltosiemen.fi

-ruokafestarissa mukana Jussi Vatanen, tanssia, villiruokaa ja hyönteisiä!

WILD ravintolat ovat: Kahvila Houkutus, Pikku Pietarin torikujan Tallikahvila, Isä Camillo, Musta Lammas, Kummisetä, King’s Crown, Intro Social, Bowld1ner sekä Thairavintola Samruai (pop-up J.V. Snellmannin kotimuseo) ja VS ravintolat (pop-up ohjelmaravintola Maxim). Ravintolat tulevat festarin aikaan tarjoamaan mm. järvikalaa, villisikaa, villiyrttejä ja hyönteisiä. Festivaalireitin ruoka-annoksista koostuu 10 ruokalajin kokonaisuus alku-, pää- ja jälkiruokineen.

Tämän vuoden ruokafestivaalissa korostuvat hyönteissyöminen, villiruoka ja yhdessä tekemisen teemat. Tapahtumaviikonloppuna järjestettävä oheisohjelma pitää sisällään mm. kahden festivaalin yhteistuotoksen; How ´bout Lanttukukko -tanssiteoksen, jossa paikallinen hävikkiruoka yhdistyy nykytanssiin. Osallistavan tanssiteoksen esittäjänä toimii itäsuomalaisista tanssijoista koostuva Mykyrokka-kollektiivi ja teos tuotetaan yhdessä SATOA goes WILDin ja Paikallisliike -nykytanssifestivaalin kanssa. Viikonlopun ohjelmistoa täydentävät lisäksi Kuopio tanssii ja soi -festivaalin kautta tapahtumassa nähtävät tanssiesitykset sekä ravintoloiden toteuttamat ruokatyöpajat.

Villin viikonlopun aikana kuopiolaisia katuja SATOA goes WILDin aikaan kiertelee myös näyttelijä Jussi Vatanen. Vatanen kiertää SATOA goes WILDin ravintolapisteitä maistellen villejä ruoka-annoksia yhdessä tapahtuman festivaalivieraiden kanssa viikonlopun molempina päivinä. Vierailun mahdollistavana yhteistyökumppanina toimii Mansikka ry. ”On tietysti mukava tulla kotikonnuille tutustumaan uusiin tapahtumiin. Odotan innolla hyönteisiin käsiksi pääsemistä SATOA goes WILD -ruokafestareiden aikaan!” kertoo Vatanen.

Tapahtuman ennakkomyynti on avattu lippu.fi -lippukauppaan. Festivaalipassin hinta on alk. 42 euroa (+toimitusmaksut), ja se oikeuttaa 10 ruoka-annokseen. Passia näyttämällä on oikeutettu myös erilaisiin etuihin eri puolella kaupunkia – mm. ilmaiseen sisäänpääsyyn museonäyttelyihin. Tapahtuman koko oheisohjelma ja kaikki edut julkaistaan tapahtuman kotisivuilla huhti-toukokuun aikana.

Tapahtuman tuottaa ProAgria Pohjois-Savo / RuokaSavo-hanke. SATOA -ruokafestivaalit ovat ylpeästi pohjoissavolaisia ruokafestivaaleja. Paikallisuus tapahtumissa näkyy niin ravintoloissa kuin raaka-aineissa, ja lisäksi tapahtumien ohjelma ja alihankinta toteutetaan pääosin paikallisesti. RuokaSavo-hankkeen tavoitteena on tehdä PohjoisSavosta tunnettu ruokamaakunta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti vuoteen 2020 mennessä.

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711

UU AlvaTUBOUR SOH r R - saai & Vert ABTOR rajoi tavilla ti tetu sti

Viljat, palko- ja nurmikasvit, apilat ja seokset Katso pakkaamokohtainen lajikevalikoima netistä

Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

Tukiturva

ProAgrioilla on tarjolla Tukiturva- palvelu, joka antaa sinulle turvaa esimerkiksi valmistautuessasi tukivalvontaan. Lisäksi saat kätevästi kännykkääsi muistutukset tukien kannalta tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä. Palvelu on tarjolla vain niille asiakkaille, joille ProAgrian EU- neuvoja täyttää tukihakemuksen. Tästä palvelusta kannattaa kysyä lisää omalta neuvojalta. Ja edelleenkin kaikki neuvojamme ovat vastuuvakuutuksen piirissä.

Farmari kesällä 2020 Mikkelissä KoneAgria karjateemalla Jyväskylässä Tämän vuoden KoneAgria-näyttely pidetään keskellä Suomea, Jyväskylän Paviljongissa 11.–13.10.2018. Teemana on karjatalous.

- Jatkamme neljä vuotta sitten näytteilleasettajien toiveesta tehtyä linjausta Tampereen ja Jyväskylän näyttelyjen teemoituksesta. Tampereen KoneAgriassa painopiste on viljassa sekä yksimahaisissa, kun taas Jyväskylän näyttelyssä keskitytään maitoon, lihaan ja rehuntuotantoon, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

- Tämän vuoden näyttelyssä on esillä koneita, laitteita ja tuotantopanoksia erityisesti karjatalouksille, Myös energia- ja rakentamisratkaisut, metsä sekä maatalouden palvelut ovat tärkeässä asemassa. -Olemme taas tekemässä viljelijöiden ykköstapahtumaa syksyksi, Toivakka jatkaa.

Keskellä karja-Suomea Tutkimusten perusteella näyttelykävijöille on tärkeää, että näyttelyyn pystyy tutustumaan yhden työpäivän aikana.

KoneAgria järjestetään lähellä asiakasta, suomalaista viljelijää. Jyväskylän KoneAgria on sopivasti keskellä karja-Suomea.

Naapurimaakunnistakin pystyy hyvin tekemään yhden päivän näyttelymatkan.

KoneAgria on sopiva sekoitus paikallista ja kansainvälistä. Esittelyssä on sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden koneita, laitteita ja tarvikkeita.

- Varaa lomittaja näyttelypäiviksi tilallesi jo nyt, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

KoneAgrian järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla on ProAgria-verkosto.

Lisätiedot: Marko Toivakka näyttelypäällikkö marko.toivakka@proagria.fi, 0400 735 259

Farmari Maatalousnäyttely ja Okra Maatalousnäyttely ovat sopineet keskenään molempia näyttelyjä hyödyttävästä rytminvaihdoksesta siten, että Farmari järjestetään jatkossa parillisina vuosina ja Okra parittomina vuosina. Seuraava Farmari järjestetään heinäkuun alussa 2020 Mikkelissä.

Päätökseen näyttelyjen keskinäisestä rytminvaihdoksesta vaikuttivat erityisesti näytteilleasettajien toivomukset. Vuosien varrella on aikaisemminkin muutettu näyttelyrytmiä. Vuoteen 2010 saakka järjestettiin vielä molemmat näyttelyt samoina vuosina.

Okra järjestetään jatkossakin vakiintuneella paikallaan Oripään lentokentällä, viljaSuomen ytimessä. Okran päävastuullinen järjestäjä on LC Oripää.

Farmari järjestetään edelleenkin siten, että näyttely kiertää eri puolilla Suomea. Farmarin päävastuullinen järjestäjä on ProAgria. Vuonna 2017 Farmari pidettiin Seinäjoella. Farmari 2020 näyttelyn päävastuullisena järjestäjänä toimii ProAgria Etelä-Savo.

Farmari rakentuu Mikkelissä täysin uudistuneelle näyttelyalueelle, joka sijaitsee Kalevankankaalla, raviradan tuntumassa. Alue on kompakti urheilupuistomainen kokonaisuus ja etäisyydet siinä ovat lyhyet. Uuden alueen keskipisteenä toimii maaliskuussa 2018 valmistunut Saimaa Stadiumi Areena. Laajat ja päällystetyt ulkoalueet antavat uudet mahdollisuudet näyttäville ulko-osastoille.

Farmari on jatkossakin aito maatalouden, metsätalouden ja maaseutuyrittämisen ammattinäyttely, joka tarjoaa asiaa ja elämyksiä. Se on samalla ammattilaisten ja kuluttajien kohtaamispaikka. Aiheiltaan Farmari koostuu kokonaisuuksista: ammatti, tieto, taito, maku ja vapaa-aika. Farmarin vetonauloja ovat mm. koneosasto ja sen uutuudet, ammattilaisten koostama näyttävä kotieläinosasto ja monipuoliset tieto-osastot. Ruuantuotannon lisäksi Farmarissa ovat vahvasti esillä myös mm. metsätalous, energia ja biotalous kokonaisuudessaan.

Tukiturva palvelee • •

• •

Puhelintuen 18.6.-31.10.2018 valvontatilanteeseen valmistautuessasi.

Lisäturvan tukiasioissa. Hoidamme tukihakusi parhaimmalla osaamisellamme ja otamme vastuun palvelusta. Tukiturvassa saat meiltä vastuuvakuutusturvan 0 euron omavastuuosuudella.

Syysilmoituksen tekemisen ja muistutuksen ajoissa siitä.

Tekstiviestimuistutukset tärkeimmistä peltotukiin liittyvistä ajankohdista ja niihin liittyvistä tekemisistä.

Muista

EU-tuki-infot 2018 26.4.

27.4.

2.5.

3.5.

5.5.

7.5.

8.5.

Liperi, Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi Valtimo, Juhlasali, Kunnantie 1, 75700 Valtimo Lieksa, Riverian (ent. PKKY) auditorio, Kuhmonkatu 32, 81700 Lieksa Polvijärvi, Koulukeskuksen auditorio, B-talo, Polvijärventie 6, 83700 Polvijärvi Joensuu, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9, 80140 Joensuu Juuka,Valtuustosali, Poikolantie 1, 83900 Juuka Rääkkylä, valtuustosali, Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä

Ohjelma klo 10–14.00

Peltomaan laatutesti kuuluu ympäristökorvauksen ehtoihin. Sen voi tehdä ja palauttaa Vipu- palvelussa viimeistään 30.4.2018. Peltomaan laatutesti löytyy Vipupalvelusta, kun menet sähköiseen asiointiin ja klikkaat sieltä peltomaan laatutesti ”palikkaa”. Sieltä löytyvät sekä arviointiohjeet, että arviointipohja lohkotietoineen.

Täyttämällä lomakkeen Vipu- palvelussa ja lähettämällä sen eteenpäin, olet täyttänyt vaatimuksen. Tiedot kannattaa lähettää ajoissa, sillä myöhässä palautettu laatutesti vähentää vuodelta 2017 maksettavaa ravinteiden tasapainoisen käytön tukea 5% ja vuoden 2018 tukivähennys on 10%.

10.00 Kunnan maaseutuviranomaisen puheenvuoro Ajankohtaiset asiat, tukioikeuksien siirrot, maakuntauudistus Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa 2018 10.20 Luonnonhaittakorvaus, viherryttäminen, nuoren viljelijän tuki, kansalliset

tuet, syyskylvömenetysten tuki,

Arto Ruuska / Jukka Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY- keskus 11.00–11.30 Tauko

NEUVO2020

Oletko jo hyödyntänyt Neuvo 2020 – palvelua tilasi kehittämisessä? Kaikilla maatiloilla on mahdollisuus käyttää asiantuntijapalveluita 7000 euron edestä kuluvalla ohjelmakaudella 2015-2020. Neuvo 2020 palveluihin kuuluvat maatilan ympäristökysymykset, kasvinsuojelu, eläinten hyvinvointi- ja terveysasiat, maatilan energia aiheet, luomutuotanto sekä uusimpana maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Voit valita neuvontaa haluamastasi aiheesta tilasi tarpeiden ja lähtökohtien mukaan

11.30 Valvontahavainnot 2017: ympäristökorvaus, täydentävät ehdot, asiakirjavalvonta sekä muutokset 2018 Arto Ruuska/ Jukka Heikkinen, Pohjois-Karjalan ELY- keskus 12.30 Tukiasiat kevät 2018 jatkuu Neuvo2020,Vipu-palvelun ja Sähköisen asioinnin muutokset, Ympäristökorvaus, ympäristösitoumukset ja sopimukset, peltokasvipalkkio,

Vipuvoimaa, kotieläin ajankohtaista, luomu, ProAgria Pohjois-Karjala, Heidi Nevalainen, Tiina Polo, Marja Pulkkinen 14.00 Tilaisuus päättyy Ilmoittautuminen pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401.

Muutokset mahdollisia, seuraa nettisivujamme.

Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Marja Pulkkinen Tiedolla tuloksia-hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala

32

LAATUA TILAN JALOSTUSTYÖHÖN Juha ja Raija Rissanen Ala-Korholan tilalta ovat tyytyväisiä Semexin eläinainekseen. ”Tuotosta ja rakennetta tulee jalostaa tasapainoisesti niin, että saadaan tasaisesti lypsäviä, rakenteeltaan kestäviä ja terveitä lehmiä.”

Lehmän hyvästä ja pitkästä elämästä rakentuu lypsykarjatilan kannattavuus.

Raija Rissanen sekä kolme Brawlerin tytärtä samasta alkiohuuhtelusta, emänisä Goldwyn. Etummaisena 4 kertaa poikinut AK Jádorenita VG85-CAN, 305 pv (3.)

12604 kg, keskellä 4 kertaa poikinut AK J’taimenita VG85-CAN, 305 pv (3.) 11613 kg ja takana 3 kertaa poikinut AK Jabounita VG85-CAN, 305 pv (2.) 10907 kg.

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 sari.alhainen@semex.fi

www.semex.fi