ProAgria Itä-Suomi 3/2012

ProAgria

Itä-Suomi Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan ProAgriat Jäsen- ja asiakaslehti

kotieläin s. 4-5 ja 10-11

maitotaito s. 6-9

18. vuosikerta 3/2012

pelto ja kasvi ja ympäristö s. 12-15

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset s. 17-19

palvelut s. 20-24

2

Apua investointien rahoittamiseen Joensuun seudun kunnat ovat päättäneet perustaa vakuussäätiÜn kotieläintilojen investointien tueksi. Viimeksi Joensuun kaupunginvaltuusto teki asiasta yksimielisen päätÜksen elokuun lopulla. SäätiÜ myÜntää täydentäviä vakuuksia suurehkoihin navettakohteisiin silloin, kun yrittäjien omat vakuudet ja valtion takaus eivät riitä kokonaan kattamaan tarvittavia vakuuksia.

VakuussäätiÜ on ensimmäinen laatuaan koko maassa, ja sillä pyritään edistämään aluetalouden ja tyÜllisyyden kannalta merkittävää maidon- ja lihantuotantoa sekä varmistamaan myÜs jatkojalostusyritysten toimintaedellytyksiä. Kuntien myÜnteinen suhtautuminen maatalouden investointeihin on osaltaan vaikuttanut myÜs maatalousyrittäjien investointihalukkuuteen. Viimeisen Gallup-tutkimuksen mukaan investointiaktiivisuus on pohjoiskarjalaisilla maitotiloilla tällä hetkellä maan korkein; joka neljäs tila suunnittelee uuden navetan rakentamista tai enstisen laajentamista ja tämän lisäksi 14 % tiloista suunnittelee peruskorjausta. Usko maitotalouteen on palaamassa, ja miksei olisi, kun maito menee markkinoille ja hinta on hyvällä tasolla. Lisäksi investointeihin on vielä kuluvalla EU-ohjelmakaudella saatavissa rahoitusta, kun hakemukset vaan saadaan riittävän nopeasti liikkeelle. KäytännÜssä hankkeet pitäisi saada luville helmikuussa 2013, jotta ne ehdittäisiin rakentaa ohjelmakauden määrittämissä rajoissa.

NeuvontajärjestÜ tekee kaikkensa, jotta investointeja suunnittelevat maatalousyrittäjät voisivat toteuttaa aikeensa. Olemme panostaneet rakennussuunnitteluun, ja rakennuttamispalveluihin sekä muuhun neuvontaan, jotta investoinnit kyettäisiin toteuttamaan hallitusti, ja uusi tuotantokapasiteetti saataisiin täyteen käyttÜÜn mahdollisimman nopeasti. Valtakunnallisen ProAgria-yhteistyÜn kautta pystymme järjestämään suunnittelu- ja neuvontapalvelut silloinkin, kun omat resurssimme eivät riitä.

Lopuilleen kääntyvä kesä on ollut poikkeuksellisen kostea.

Sademäärät ovat olleet paikoin erittäin suuria, eikä satovahingoilta ole voitu välttyä. Pahimmin sää on kohdellut viljanviljelijÜitä, mutta myÜs nurmirehun korjuu on ollut hankalaa sateiden pehmentämillä pelloilla. Vaikka nurmirehua määrällisesti onkin monilla tiloilla runsaasti, on nyt erityisen tärkeätä ottaa rehunäytteet ja varmistaa rehun laatu ja sitä kautta oikea ruokinta.

EU:n ohjelmakausi lähestyy loppuaan ja sitä kautta myÜs maaseutuohjelmarahoituksella toteutettavat hankkeet. Kokemuksen mukaan ohjelmakauden vaihdokseen liittyy aina jonkinasteinen katkos rahoituksessa.

Sen vuoksi nyt kannattaakin olla aktiivinen ja hyÜdyntää kaikki se koulutus ja neuvonta, jota hankkeiden kautta tarjotaan. Pohjois-Karjalassa MaitoTaito, Matoa markkinoille, Pellot tuottamaan, Tieto liikkeelle, Masva, RAE jne pyÜrivät syksyn ja talven aikana täydellä teholla. Tässä lehdessä, sekä nettisivuilla www.ajuri.fi (Pohjois-Karjala), www.laari.info (Pohjois-Savo), www.proagria.fi/es (Etelä-Savo), on tietoa koulutuksista ja hankkeista eri maakunnissa ja mahdollisuus ilmoittautua mukaan. Toivon, että otatte niiden tarjonnasta kaiken mahdollisen irti.

Hyvää syksyä toivottaen

Hyvää syksyä!

Otsikon mukainen toivotus saattaa monesta tuntua lähinnä kiusaamiselta, onhan viimeaikoina tullut niin paljon ja niin monesta suunnasta huonoja uutisia. Taloustaantuma ja eurokriisi ovat jylläneet jo vuosia, tyÜttÜmyys ei tahdo helpottaa millään, maatalouden kustannukset nousevat jatkuvasti tuottajahintoja rajummin, vieläpä kesän säätkin ovat olleet monin paikoin ennätykselliset ja sadonkorjuu on vaikeutunut.

Tulevalle talvelle lähdettäessä onkin entistä tärkeämpää tietää saadun sadon laatu ja määrä. Sadon analysoinnin jälkeen kannattaa neuvojien kanssa tarkkaan suunnitella ruokinta ja toteuttaa se mahdollisimman tarkasti. MyÜs tulevan viljelykauden suunnittelu kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin, silloin tarvittavat tuotantopanokset voi hankkia mahdollisimman edulliseen aikaan. Viimeistään nyt olisi myÜs hyvä aika tehdä energiasuunnitelma ja toteuttaa lÜytyvät säästÜkohteet.

Paljon voi tehdä siis itsekin mutta tyÜmaata riittää muillekin. Valtion puolelta olisi korkea aika osoittaa alkutuotantosektorille, että sitä arvostetaan ja sen panosta tarvitaan maan tasapuolisen kehityksen takia.

Tehtävät toimet eivät välttämättä tulisi edes hirvittävän kalliik-

si jos ne toteutettaisiin. Esimerkiksi nykyinen verotus ei anna oikein maatiloille keinoja tasata veronmaksua taloudellisesti hyvän ja huonon vuoden välillä.

Tasainen verotus olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista.

Julkisuudessa on viime aikoina ollut esillä ruuan kallistuminen ja se jatkuu varmasti ensi talven aikanakin. Samanaikaisesti TV:n kokkiohjelmissa laitetaan parasta pÜytään laadusta tinkimättä. Paljon puhutaan myÜskin lähiruuasta ja luomun noste jatkuu. Kaikki tekijät lisäävät varmasti omalta osaltaan suomalaisen maaseudun ja viljelijän arvostusta, se arvostus

Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry

Itä-Suomi Lehden julkaisija: • ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Toimitus: • Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 • Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.ďŹ

Lehti ilmestyy v. 2012: n:o 4 viikolla 48 Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305.

Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 Etusivun kuva: Marko Natri, ProAgria Pohjois-Karjala

on vain saatava näkymään entistä paremmin viljelijän pankkitilillä. Viljelyn kannattavuus on ainut keino, jolla alalle saadaan uusia yrittäjiä takaamaan viljely tulevaisuudessakin.

Syksyn säitä ja kulkua voi näin elokuun lopussa vain arvailla mutta toivotaan oikein hyviä, kuulaita ja kuivia syksyn kelejä, että saadaan puinnit kunnialla hoidettua ja maat muokattua talvea varten. Toivotankin kaikille oikein hyvää syksyä!

Pasi Pulkkinen ProAgria Etelä-Savo hallituksen puheenjohtaja

3

Maitoon kannattaa panostaa Maidontuotanto on itäsuomalaisten maakuntien maatalouden tärkein tuotannonala.

Itä-Suomi on vahvaa nurmiviljelyaluetta vaihtelevine maisemineen; katokesänäkin rinnepelloilta kootaan kohtuullisia satoja siiloihin ja laareihin.

Maidontuotannon osuus maakuntien maataloustuloista on 70 – 80 %. Vuonna 2011 ItäMaito maksoi tuottajilleen yhteensä 235 miljoonaa maitoeuroa. Meillä on vahvoja valiolaisia maidonjalostuslaitoksia, joita kehitetään edelleen. Itäsuomalaisia juustoja syödään ja Lapinlahden Valion tehtailla tuotetuista demi-jauheista valmistetaan lastenruokia valtamerten takana.

Vahvaa perinnettä ja osaamista Itä-Suomen maataloudella on vahvat perinteet ja tietotaitoa tehokkaaseen maidontuotantoon löytyy. Koulutusta on saatavilla eri puolilla aluetta, erilaisten kehityshankkeiden avulla välitetään maailmalta uusinta tietoa yrittäjien käyttöön ja tukiverkostot tilojen ympärillä ovat vahvat. Osuuskunnissa ja Valiolla työskennellään maidontuotannon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi tuottajia arvostaen. Toivottavasti se tunne välittyy myös maidontuottajien arkeen!

Laatu hallinnassa Elämme globaalitaloudessa, jossa Kaukoidän tai Amerikan

mantereen tapahtumat vaikuttavat myös meidän arkeemme. Tuotantopanosten hinnat ovat samanlaisen spekuloinnin kohteena kuin pörssi- tai valuuttakurssit. Kiihtyvät syklit ovat normaalia elämää. Haasteita Suomi tai itäsuomalainen maidontuotantoalue ei kohtaa yksin vaan osana EU-aluetta.

Meillä on kuitenkin sijaintimme ja historiamme takia erityisiä etuja pärjätä maailman markkinoilla. Meijeriteollisuutemme tuotekehitys on vahvaa ja edelläkävijän asemassa: tällä hetkellä maidon tuottajahinnan ero verrattuna Keski-Euroopassa maksettuun on historiallisen suuri. Valion lisäarvotuotteisiin perustuva maitotuotto siirtyy maksettuun tuottajahintaan.

Suomalaisen maidon laatu on edelleen Euroopan parhaita ja tuotantohygieniamme on laadukasta. Tuotantoketjun läpinäkyvyys ja tuotteen jäljitettävyys ovat valttejamme: pääsemme nopeasti käsiksi poikkeamien syihin ja korjaaviin toimiin.

Elintarvikkeemme ovat puhdasta lähiruokaa. Ruokakriisit eivät ole ulottuneet meidän arkeemme ja eläintautitilanne on hallinnassa.

Jatkajalle mielekäs työpaikka Maatilojen rakennekehitys etenee. Ns. suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä näkyy myös maataloudessa. Peltoa vapautuu tuotantoa jatkavien ja sitä kehittävien tilojen käyttöön. Jatkajia tiloille tarvitaan. Viime vuonna noin

170 ItäMaidon maidontuottajaa lopetti maidontuotannon.

Sukupolvenvaihdoksia alueella tehtiin viitisenkymmentä. Maataloustuotannon jatkaminen kotitilalla kannattaakin säilyttää vaihtoehtona nuorten tulevaisuudensuunnitelmissa. Huononakaan hetkenä ei kannata tokaista: ”Elä vuan ikinä ruppee tähän…”.

Tämän päivän nuorille maailma on avoin. Internet mahdollistaa rajattoman tiedon haun ja verkostot. Vertaistuki saattaa löytyä ulkomailta ja työssäoppimisen voi suorittaa keskieurooppalaisessa navetassa.

Teknistyminen ja automatisointi tarjoavat arkielämää ja työtä helpottavia ratkaisuja myös maatiloille. Uusi sukupolvi ottaa käyttöön modernit menetelmät. Myös maatalousyrittäjän kannattaa keskittyä niihin töihin, jotka hän parhaiten hallitsee ja jotka ovat lähellä sydäntä. Monia tehtäviä kirjanpidosta hiehonkasvatukseen ja peltotöihin voi ulkoistaa. Leivonnaisia ja puutarhatuotteita toimittavat alojensa ammattilaiset ja ikkunanpesuunkin löytyy tekijä. Tilojen välinen yhteistyö mahdollistaa työnjaon, antaa vapaa-aikaa ja tuo taloudellista säästöä. Yhteisnavetoista on Itä-Suomessa monia hyviä kokemuksia. Vaikka 2010-luvun maidontuotanto on mitä suurimmassa määrin bisnestä, työn sitova luonne ja luonnon rytmin sekä säiden mukaan eläminen tekevät siitä edelleen elämäntavan.

Uuden tuotantorakennuksen rakentaminen on investointia tulevaisuuteen. Kun tuotanto

uudessa yksikössä käynnistyy suunnitellusti, se antaa motivaatiota työhön, tavoitteita tulevaisuuteen ja iloa elämään.

Yrittäjän avuksi koottu tukitiimi varmistaa niin investoinnin suunnittelun kuin tuotannon käynnistämisen aikana kannattavan alkuunlähdön uudessa yksikössä. Tämän päivän maatilayrittäjät ovat arvostettuja moniosaajia.

Kustannustehokkaat investoinnit Tuotantoa on aina mahdollista tehostaa myös olemassa olevassa yksikössä ilman suurta investointia. Kolme neljästä maidontuottajasta onkin ilmoittanut tavoitteekseen lehmien keskituotoksen nostamisen. Tarkalla karjan ruokinnan suunnittelulla ja sen onnistumisen seurannalla maidontuottaja pystyy vaikuttamaan maitotilinsä suuruuteen. Maidon jokaisesta rasva- ja valkuaiskymmenyksestä maksetaan. E-luokkaisen maidon tuottaminen on kaikkien maidontuottajien yhteinen, kirkas tavoite.

Yli puolet Suomen maidosta tuotetaan edelleen parsinavetoissa. Eläinten olosuhteiden huomioiminen ja kehittäminen parantaa niiden hyvinvointia ja antaa lisää maitolitroja. Navetan ilmastoinnin, valaistuksen, parsien tai käytävien saneeraus saattaa yllättää positiivisesti.

Muutaman parsipaikan lisäys maltillisin kustannuksin maksaa itsensä takaisin nopeasti.

Tyytyväistä, tuottavaa karjaa on mielekästä hoitaa ja ajanmu-

kaisessa navetassa miellyttävää työskennellä.

Jokaisella EU-maalla on oikeus itsenäiseen elintarviketuotantoon. Meidän kaikkien mieliä askarruttaa vuosiluku 2015. Suomen maitosektori tekee parhaansa pohjoisen tuen maksuedellytysten säilyttämiseksi ja vieläpä litrapohjaisena kiintiöjärjestelmän poistumisen jälkeen. Maidontuotannon säilyminen nykytasolla on tärkeää, koska tuotantomäärä on laskenut jo alle kansallisen kulutuksen.

Itäsuomalaisen maidontuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen on meidän kaikkien vastuulla. Aktiivinen, toimintaansa kehittävä maatila luo ympärilleen muuta toimintaa: kauppaa, palveluita, pienyrityksiä, teollisuutta muuta asutusta. Välillisesti vaikutus koko yhteiskuntaan ja erityisesti maakuntien reuna-alueisiin on huomattava. Kulttuurimaiseman säilyttäminen on kansallinen arvo. Pidetään yhdessä huolta siitä, että valot loistavat itäsuomalaisten navetoiden ikkunoista entistä pitempinä riveinä ja maitoautot ajavat teillämme tulevaisuudessakin.

Taina Voutilainen palveluassistentti Osuuskunta ItäMaito

ProAgrian Tilipalvelu Yrityksen johtamiseen tarvitaan aikaa, ProAgrian Tilipalvelun avulla saat aikaan olennaisen. Yrittäminen ei ole enää pelkkää tekemistä, vaan myös talouden ja tuotannon yhteensovittamista sekä tulevaisuuteen katsomista. Moni yrittäjä miettii mistä löytäisi aikaa johtamiseen. Ja sitä mistä saisi ne luvut ja tulokset, joiden perusteella voisi tehdä kauaskantoisia päätöksiä. Ammattimaisesti hoidettujen maatilojen ja maaseutuyritysten vetäjille ei enää riitä, että kirjanpito on tehty ja veroilmoitus jätetty, vaan tuloksesta ja sen kehittymisestä ollaan kiinnostuneita ja yrityksen taloudellista tilannetta pyritään parantamaan. ProAgrian Tilipalvelut on uusi palvelumme, joka yhdistää uudella, ennakoivalla tavalla talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen.

Osaajien verkosto tukenasi ProAgria Tilipalvelut on ProAgrian keskusten muodostama verkosto, joka koostuu talouden, taloushallinnon sekä yrittämisen ja maatalouden ammattilaista. Näiden osaajien yhteistyönä syntyy uudenlainen palvelu, joka yhdistää talouden, tuotannon ja johtamisen.

Tämän verkoston kautta kaikki yritysmuodot, verolajit ja tuotannon erityispiirteet ovat hallinnassa. Asiantuntijoiden erityisosaamista ovat maaseudun toimialat, kuten maatalous, matkailu- ja ravitsemispalvelut, elintarvikkeiden valmistus, hevosala, urakointi, palveluyritykset, metalli- ja puuala sekä bioenergiaan liittyvä yrittäjyys.

ProAgria Tilipalvelut on luotettava kumppani, jolta saa apua myös yllättävissä tilanteis-

sa ja uusissa haasteissa. Erityistilanteissa, kuten uuden liiketoiminnan suunnittelu, yrityksen perustaminen, investointien suunnittelu, toiminnan ylösnostaminen sekä kehittäminen, saat apua huippuammattilaisilta, joilta tekeminen sujuu myös käytännössä.

Uutena, ennakoivana asiana Voit asioida kauttamme on mahdollista teh- myös sähköisesti dä budjetointi ja sen seuranta.

Budjetoinnin avulla pystytään ProAgrian Tilipalvelut toimii seuraamaan tarkemmin, mitkä paikallisesti ja on muodostunut ovat yrityksen tulot ja menot tutuista henkilöistä, jotka palvesekä toteutuuko talous enna- levat ProAgria keskusten toimiskoidusti. ProAgria Tilipalvelui- toilla. Verkosto ja palvelut ovat hin kuuluu osana säännöllinen saatavilla myös sähköisesti eli raportointi ja aktiivinen yhtey- välimatkoilla ei ole väliä.

Mistä liikkeelle? denpito asiakkaisiin. Raportit Yhteydenpitoon tarvitset toisaat nopeasti ja helposti käyt- mivan nettiyhteyden, mikrofoLiikkeelle kannattaa lähteä töösi. Raporttien analysoinnin nilliset kuulokkeet ja sähkökirjanpidon pitämisestä ajan voit tehdä yhdessä asiantuntipostin. Raportit saat sovitusti tasalla. Kirjapito kannattaa ul- joiden kanssa. sähköpostiin ja niiden purun koistaa asiantunteville ja tehoktarvittaessa nykyaikaisesti netkaille asiantuntijoille, jos sitä tipalaverin kautta asiantuntijan ei ehdi itse huolellisesti hoitaa. kanssa.

Ajantasainen kirjanpito antaa jatkuvaa tietoa siitä, mikä on ProAgria Tilipalvelut räätälöidään tarpeiden perusteella ja yrityksen taloudellinen tilanne se muodostuu: ja näitä lukuja analysoimalla ➛ kattavista kirjanpitopalveluista saadaan kehityskohteet esille. ➛ monipuolisista asiantuntijapalveluista Asiantuntijoiden avulla pääs➛ ennakoivista taloushallintopalveluista tään talouden tunnusluvuista ➛ sekä säännöllisestä raportoinnista käytännön toiminnan kehittämiseen.

4

kotieläin

Ruokinnan ohjauksen avulla taloudellisesti tavoitteisiina Uudet ProAgrian ruokinnan ohjaus palvelut mahdollistavat talo-

Vasta näiden jälkeen optimoidaan uusi ruokintasuunnitelma.

Ruokintasuunnitelma

daan, voidaan perusteeksi valita esimerkiksi mahdollisimman suuri maitotuotos. Koska rehukustannukset ovat usein suurin yksittäinen maidontuotannon menoerä, käytetään optimoinnissa yleisimmin maitotuottorehukustannus (€/lä/pv) perustetta. Tällöin voidaan helposti vertailla erilaisten ruokintojen ja rehuvaihtoehtojen merkitystä tilan talouteen. Jo kymmenen sentin parannus lehmää kohti päivässä maitotuottojen ja rehukustannusten erotuksessa tekee 30 lehmän karjassa yli 1 000 euroa vuodessa.

…ja seurantaa

udellisen ja toimivan ruokinnan kaiken kokoisissa karjoissa. Käydessään tilalla neuvoja keskittyy kaikkein tärkeimpään eli lehmiin.

Laskelmat tehdään toimistolla jolloin keskustelulle ja havainnoinnille jää paremmin aikaa.

Ruokinnan ohjaus on suunnittelua…

Ruokintaa ei ajatella vain ruokintasuunnitelmana vaan kokonaisuutena. Ruokinnan ohjaukseen kuuluu aina neuvojan tekemä navettakäynti.

Lehmien sen hetkistä ruokintaa tarkastellaan havaintojen, päivälaskelman ja yrittäjän kanssa käydyn keskustelun perusteella.

voidaan myöhemmin päivitt ä ä p ä iv ä l a s k e l man ja yrittäjän tekemien havaintojen perusteella.

Ruokinnan ohjaus lähtee aina liikkeelle toteutuneesta ruokinnasta ja saadusta maitotuotosta.

KarjaKompassi ruokinnan suunnittelu ohjelman avulla ruokinta voidaan optimoida juuri tietylle karjalle. Taustalla ovat jokaisen karjan omat tuotosseurantatiedot, maitotuotokset, maidon pitoisuustiedot sekä terveystiedot. Lisäksi ohjelmassa on taustalla suuri määrä suomalaista kotieläintutkimusta, jonka tulokset saadaan KarjaKompassin ja ProAgrian ammattitaitoisten neuvojien avulla tilojen ja lehmien käyttöön.

Kun uutta ruokintaa optimoi-

Suunnitellun ruokinnan toteutumista seurataan päivälaskelmien ja yrittäjän tai neuvojan tekemien havaintojen perusteella. Neuvoja on parin viikon jälkeen suunnitelman käyttöönotosta yhteydessä tilaan ja tarvittaessa ruokintaan voidaan tehdä muutoksia nopeastikin. Esimerkiksi vajaus jonkin kivennäisaineen saannissa ei välttämättä näy heti lehmien tuotoksessa tai kunnossa, mutta päivälaskelman avulla voidaan asiaan reagoida välittömästi ja muuttaa kivennäisruokintaa.

Mitä tarkemmat lähtötiedot rehujen kulutuksesta sekä maidon määrästä ja pitoisuuksista ovat, sitä luotettavampi on päivälaskelma. Ruokinnan ohjaus palvelut siis opettavat myös yrittäjää tarkastelemaan lehmiään ja ruokinnan onnistumista uusin silmin.

Karjahavainnot estävät tilasokeutta Silmät tottuvat omaan karjaan hyvin nopeasti, jolloin muutokset puoleen tai toiseen esimerkiksi lehmien kuntoluokissa jäävät helposti huomaamatta. Asiantuntija voi nähdä ruokinnan onnistumisen jo ennakoivasti navettakäynnillä tekemillään karjahavainnoilla.

Havaintojen avulla voidaan löytää kehityskohteita niin olosuhteista kuin ruokinnan toteutuksesta, mutta ennen kaikkea niiden kautta yrittäjä saa ulkopuolisen asiantuntijan tilasokeutta estämään. Ajoissa huomatut poikkeamat tuovat rahallista etua. Jos vaikka umpeen laitettavan lehmän lihominen huomataan ajoissa, ehkäpä näin estetään sitä sairastumasta poikimisen aikoina ja näin vältetään niin sairauskulut kuin

mahdollinen tuotannon pienenemisestä aiheutuneet menetykset.

Jokaiselle jotain Yrittäjä voi valita kolmesta ruokinnan ohjaus palvelupaketista itselleen sopivimman vaihtoehdon. Toimintaansa aktiivisesti kehittävän yrittäjän kannattaa valita Ruokinnan ohjaus Kasvu paketti. Palvelupaketin myötä yrittäjä saa ”käyttöönsä” asiantuntijan tai asiantuntijatiimin, joka kulkee rinnalla tilan kehittämisessä.

Ruokinnan ohjaus Tuotto -palvelupaketti on paras yrittäjälle, joka haluaa lisää tuottoa nykyisillä resursseilla. Neuvoja on apuna tulkitsemassa tilan tulosteita, mikä auttaa löytämään kehittämisen pullonkaulat. Riittävän usein tehty ruokinnan seuranta varmistaa, että lehmät saavat tarpeidensa mukaisesti ravintoaineita ja tuottavat potentiaalinsa mukaisesti. Tuotantopanosten hinnat voivat muuttua nopeasti, joten ruokintasuunnitelmaakin kannattaa päivittää usein.

Ruokinnan ohjaus Toiminta palvelupaketti sopii hyvin tiloille, joille nykyinen tuotannon laajuus on sopiva. Saavutetut tulokset eivät säily itsestään.

Toiminta -palvelupaketti tuo varmuutta ja sen myötä yrittäjä saa apua ja vertailutietoa tilan tietojen analysointiin.

Milja Heikkinen ProAgria Pohjois-Savo

kotieläin

5

Räätälöidyt neuvontapalvelut

Tynkkysten tilan toiminta kehittyy noilla mallia, mutta tarkoituksena ei ole siirtyä luomutuotantoon.

Viljan kylvö, kasvinsuojeluruiskutukset, lietteen levitys multaavilla laitteilla nurmeen, viljan puinti ja säilörehun niitto kuuluvat ostopalveluihin urakoitsijoilta. Säilörehun laatu varmistetaan omalla koneketjulla ja ajoituksella.

Tilan toiminnan tavoitteena on saada lypsettyä maitokiintiö täyteen ja elinikäistuotos karjalle hyväksi. Tilalla panostetaan kestävään karjaan ja yritetään päästä ainakin 2,5-3 poikimakertaan.

Vanhoja laakasiiloja ja lietesäiliötä hyödynnetään edelleen tilalla.

Pentti Tynkkynen valmistui vuonna 1991 agrologiksi, jonka jälkeen hän otti Punkaharjun Hiukkajoella sijaitsevan Mäkelän tilan hallintaansa yhdessä puolisonsa Maaritin kanssa vuonna 1992. Parsinavetan työskentelyolosuhteet olivat hyvät, sillä navettaan investoitiin lypsykiskot ja viidet lypsimet irrottimilla sekä väkirehuruokkija. Navettaa peruskorjattiin vuonna 1998, jonka seurauksena lehmäpaikkoja saatiin kaikkiaan 25.

Uusi robottipihatto ja alkuvaiheen haasteet Vuonna 2005 syntyi ajatus navetan laajennuksesta. Vanhan navetan laajennusvara oli kuitenkin käytetty, jonka vuoksi uuden rakennuksen suunnittelua alettiin hahmotella. Heti suunnittelun alkuvaiheessa hylättiin ajatus vanhan navetan peruskorjaamisesta nuoren karjan käyttöön, sillä navetta oli matala ja vaihtoehto olisi ollut työläämpi kuin eläinten sijoittaminen saman katon alle.

Laajennusajatuksien aikaan Punkaharjulla oli jo robottilypsyn toimivuudesta hyviä kokemuksia. Robottilypsy oli selkeä valinta tilanväelle heti suunnittelun alussa, joka ohjasi näin ollen laajennuksen kokoluokan.

Rakennusvaihe eteni ripeästi ja aikataulussa. Tilalle valmistui lämmin betonielementtipihatto rehuvarastoineen, laakasiilot ja lietesäiliö vuoden 2007 lopulla. Yhden lypsyrobotin yksikkö alkoi lypsää lehmiä tammikuussa 2008. Vanha navetta jäi pois kotieläinkäytöstä, mutta

vanhoja laakasiiloja ja lietesäiliötä hyödynnetään edelleen.

Muutos 25 lehmästä yhden robotin kapasiteettiin on ollut haasteellinen ja ilman mutkia matkassa ei ole selvitty. Omaa eläinainesta oli ehditty jo hieman jalostamaan robottilypsyä ajatellen, mutta lehmäluvun kasvattaminen on vaatinut paljon myös ostettuja eläimiä. Parsinavetoissa kasvaneet lehmät ovat olleet haasteellisia totuttaa pihattoon, jonka vuoksi viljelijä onkin tyytyväinen nuorkarjan oppiessa pihattoelämään alusta saakka.

Nykytilanne ja tilan toiminnan tavoitteet navetassa sekä pellolla Tilalla on viides vuosi robot-

tilypsyä meneillään ja nyt eläinaines lypsää toivotulla tavalla.

Kapasiteettia robotilla on vielä hieman, mutta omia eläimiä on hyvin kasvamassa täyttämään paikkoja. Säilörehu jaetaan mattoruokkijalla ruokintapöydälle ja väkirehuja lehmät saavat väkirehukioskeista sekä lypsyn aikana robotista. Työmäärä on kohtuullinen eläinmäärän nähden.

Peltoala riittää hyvin kahden sadon taktiikalla säilörehun tuotantoon ja tuottamaan myös osan ruokinnassa käytettävästä viljasta. Nurmissa käytetään jo nyt puna-apilaa palkokasvina ja tarkoituksena on lisätä rajummin palkokasveja ja vähentää ostopanosten määrää sekä lannoitteiden että valkuaisrehujen osalta. Luomutuotannosta pyritään ottamaan kasvivalin-

Tuotosseuranta – maidontuotannon kehittämisen perusta Viljelijän mielestä tuotosseurannan paras anti on pysyä kärryillä omasta eläinaineksestaan. Tätä voidaan hyödyntää jalostuksen suunnittelussa. Tuotoksen mukaan tehty ruokinnansuunnittelu on myös optimoitua toimintaa.

Tu o t o s s e u ra n n a n ra p o rtit käydään maitotilaneuvojan kanssa läpi joka kerta. Tärkeitä raja-arvoja seurataan ja niihin puututaan, mikäli alittavat asetetut tavoitteet. Tällaisia tilalla tarkkailtavia asioita ovat etenkin hedelmällisyys ja keskipoikimakerta.

Viljelijän mielestä tekniikka auttaa valtavasti tuotosseurannassa. Maitonäytteet on yksin-

kertainen ottaa ja vaivannäkö on hyvin pieni etuihin verrattuna.

Maitotilaneuvonta yrittäjän tukena Viljelijän mukaan maitotilaneuvonta on ollut suuressa haasteessa tilakoon kasvaessa ja uuden tekniikan tullessa tiloille. Jokainen tilakokonaisuus on erilainen ja tämä asettaa haasteita maitotilaneuvojien ammattitaidolle ja neuvonnan soveltamiselle tilan mukaisesti.

ProAgrian neuvonnan suunta on viime aikoina ollut hyvä ja uusiutuva. Maitotilaneuvonnassa oli havaittavissa vanhanaikaisuutta muutama vuosi sitten, kun robottilypsy kasvoi vauhdilla, mutta nyt neuvojat ja viljelijät alkavat löytää keinoja navetan sisäisten asioiden hiomiseen. Neuvojien on kestettävä mukana uusiutuvassa teknologiassa ja tilakohtaisissa vaatimuksissa.

Tilalla ollaan tyytyväisiä tämän hetken maitotilaneuvontaan, josta tulee konkreettista ja taloudellista hyötyä. Väkirehuvalinnoilla tehtiin hieno tuotannollinen nousu lähiaikoina neuvojan avustuksella. Ruokinnan optimointi onnistui neuvojan hyvällä havainnoinnilla ja ammattitaidolla. Maitotilaneuvoja käy tällä hetkellä tilalla noin kolme kertaa vuodessa ja jokaiselle käynnille sovitaan etukäteen teema, joka pureutuu joko ajankohtaiseen, jopa kapean sektorin, ongelmaan tai enemmän rutiininomaiseen vuotuiseen tekemiseen kuten kuntoluokitukseen ja ruokintasuunnitelman päivitykseen.

Viljelijä haluaa ottaa maitotilaneuvonnan käynneistä kaiken neuvonnallisen tiedon irti, jonka vuoksi hän tekee itse paperityöt ja rekistereiden ylläpidon. Tiloilla nousevat kustannuspaineet tuovat haastetta ruokinnan suunnitteluun, jotta rehustuksen kustannukset eivät nousisi maitolitraa kohden liian kalliiksi.

Anna-Maria Kokkonen kasvintuotanto- ja talousneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Siirtyminen parsinavetasta robottilypsyyn vaatii totuttelua lehmiltä.

Lypsyllä parressa ja pihatossa –julkaisu venäjäksi ProAgria Etelä-Karjala on toimittanut ”Lypsyllä parressa ja pihatossa” –julkaisun venäjäksi. Toimituksesta vastasi ProAgrian hankekoordinaattori Ari Kultanen ja asiasisällöstä MTT: n neuvontapäällikkö Esa Man-

ninen sekä Valion tuotantoneuvoja Kaija Laitinen, jotka ovat olleet myös suomenkielisen julkaisun kirjoittajia.

Opasta jaetaan pääosin Venäjän lähialueella, koska julkaisun rahoitus on tullut Maa-

ja metsätalousministeriön lähialuehankkeen kautta. Se on kuitenkin käyttökelpoinen myös suomalaisilla karjatiloilla, joilla mahdollisesti on venäjäntaitoisia lypsäjiä.

Opasta voi tilata posti- ja käsittelykuluja vastaan (1-2 kpl: 5 €, 3-10 kpl: 10 €) tai pyytää ProAgrian maitotilaneuvojaa tuomaan se käyntinsä yhteydessä veloituksetta.

Tilausosoite: ProAgria Etelä-Karjala, PL 46, 53101 Lappeenranta, puhelin 020 747 2600 tai sähköpostilla ari. kultanen@proagria.fi.

6

maitotaito

MaitoTaidon syksyssä paljon uutta Itäisen Suomen kattavan MaitoTaito – koulutushankkeen toinen syyskausi on lähdössä käyntiin. Kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen ja vettä on tulvinut pelloille paikoin pitkiksi ajoiksi, hukuttanut kasvustoja ja hankaloittanut töitä. Koneiden jäljet näkyvät vielä kauan heikosti kantaneilla lohkoilla. Poutapätkien aikana on kiivaasti korjattu rehua tulevalle talvelle.

Kaikki tieto, taito ja osaaminen ovat nyt tarpeen, kun haetaan talouden ja tuotannon kannalta sopivia valintoja tiloilla. MaitoTaito – hankkeessa haetaan vauhtia uusilla ja tutuillakin konsteilla maitovireen nostamiseksi Itä-Suomessa. Pienryhmät, sähköiset menetelmät, maakuntarajat ylittävä toiminta mm. tuovat vaihtelua opintoihin. Osallistu koulutuksiin, pienryhmiin, opintomatkoille ja ota kaikki hyöty omaan käyttöösi. Maidolla on kysyntää!

TalousTaidolla maatilan johtamisen alkujuurille Kaikissa maakunnissa käynnistyy lokakuussa maatilan talouden hallintaan pureutuva koulutuspaketti yhteistyössä Savonian ammattikorkeakoulun kanssa. ProAgrioiden talousneuvojien ja Savonian talousopettajien johdolla viritetään talouslukuja ja etsitään parhaat keinot arkipäivän taloudenpitoon. Kassavirrat kuntoon ja kustannukset kuriin on talouskoulutuksen tiivistetty sanoma, johon menneen ke-

sän jälkeen on tärkeää paneutua. Tilakohtaisesta valmennuksesta saa täsmäopit tilan johtamiseen. Johtaminen on tekemistä, josta ei heti tule mieleen mitään kouriintuntuvaa arkipäiväistä askaretta. Hanke tarjoaa työtavan, joka auttaa hahmottamaan mistä johtamisessa on kyse. Talous – ja tuotantoneuvojat toimivat maatilojen ”hallitustyöskentelyn” sparraajina.

SixSigmalla ongelmien kimppuun Tämän ulkosavolaisen sanan takana on ongelmia ratkovan yrittäjän työmenetelmä, jota käytetään isoissa ja vähän pienemmissäkin yrityksissä. Askel askeleelta haetaan tilan tulosta kalvavan ongelman ydintä, johon seulotaan tietyillä menetelmillä parhaat ratkaisut. Menetelmää on jo harjoiteltu parissa pienryhmässä Pohjois-Savossa ja tavoitteena on saada harjoitukset liikkeelle muillakin alueilla.

Hollannista ja muun maailman maidoista Marraskuun seminaareissa saamme MaitoTaidon vieraaksi hollantilaisen maidontuottajan Bram Prinsin, joka toimii myös konsulttina ja maailman maidontuottajajärjestön puheenjohtajana. Kannattaa tulla kuulemaan mielenkiintoisia näkemyksiä maitoalan tulevaisuuden kuvista ja hollan-

tilaisen maitotilan kehitysaskeleista.

Varsinkin tammikuisella Hollannin opintomatkalla olleet muistavat herra Prinsin, jonka esityksiä pääsevät nyt kuulemaan myös muut kiinnostuneet.

Maitoalan kansainvälistä asiantuntemusta ja vertailutietoa hankitaan läheltä ja kauempaakin maailmalta tulevissa tapahtumissa.

Ihmeen hyvät investoinnit ja oppimisnavetat käyttöön Olipa maitotilayrittäjän visio iso tai pieni, aina on aika suunnitella ja tehdä. MaitoTaito kannustaa jatkavia tiloja investoimaan omien mittojen mukaan. ”Pienillä parannuksilla parsinavetta paremmaksi”-teemassa mietitään ihmisten ja eläinten hyvinvointia parantavat toimet ja kohennukset. Isompien investointien kohdalla tarjolla on perinteisten koulutusten lisäksi myös uusi oppimisnavetta – malli. Etsimme Itä-Suomesta jo rakentaneita maitotiloja erilaisin varustuksin ryhtymään oppimisnavetaksi uusille investoijille.

Koulutus tapahtuu tiloilla pienissä porukoissa, jolloin on helpompi käytännössä perehtyä vaikkapa apeketjuun tai lypsyjärjestelmään.

Eläinaines ja hedelmällisyys perustana

lostuksen ja hedelmällisyyden parantamisen oppeja tuodaan huippuasiantuntijoiden voimin kaikkiin maakuntiin. Benchmarking – pienryhmissä opiskellaan navetoissa ja pannaan hyvät käytännöt jakoon. Alkionsiirrolla jalostustyö vauhdittuu ja karja-aines kehittyy osaavien ammattilaisten ja innostuneiden karjanomistajien voimin.

Perustana kaikelle on kohdallaan oleva ruokinta ja hoito, jossa karjasilmä on arvokkaampi kuin yksikään laite tai ihmeitä lupaava rehun tehoaine. Erityisesti laajentavilla tiloilla karjan kasvaessa näillä aiheilla on suuri merkitys. Kiimakoulu on aina ajankohtaista.

…ja paljon, paljon muuta kiinnostavaa!

Robottiryhmät, hienot hiehot, karjatilan katastrofivalmius, nurmi –ja valkuaiskasvit, luomuaiheet, +50 karjat ja monet muut yksittäiset koulutukset ja pienryhmät ovat menossa tai tulossa unohtamatta opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia muiden yrittäjien kanssa. MaitoTaito on käytössänne!

Anna Liimatainen hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala

Maitotilan perustyö tehdään navetassa eläinten parissa. Alkionsiirtoja-

MaitoTaito talouskoulutus alkaa Haluatko kehittää talouden hallinnan ja seurannan taitojasi sekä yrityksesi talousasioita hyvällä porukalla?

MaitoTaito-hanke järjestää kolmiosaisen TalousTaito-talouskoulutuspaketin. Ensimmäinen osa, TalousTaito maatilayrityksen talouden ABC, alkaa lokakuussa koko hankealueella.

Ryhmät aloittavat: Iisalmessa 4.10., Mikkelissä 24.10.

Joensuussa 25.10.

Ensimmäisessä osassa käydään läpi kannattavuuden ja kassavirran hallinnan perusteita, sekä tehdään yrityskohtaisia laskelmia taulukkolaskentaohjelmalla. Koulutukseen kuuluu nel-

jä lähiopetuspäivää sekä kaksi ohjauskäyntiä tilalla. Ohjauskäynneillä analysoidaan laskelmia ja tarkastellaan koko yrityksen toimintaa kokonaisuutena yhdessä neuvojien kanssa.

Koulutuksen hinta on 200 € (+ alv 23 %) yritystä kohden ja se sisältää neljä koulutuspäivää. Eli yhdelle päivälle jää hintaa 50 euroa + alvi päälle.

Lisäksi yrityskohtaiset tilakäynnit ovat 50 €/käynti (+ alv 23 %) sisältäen kaiken asiantuntijatyön.

Koulutuspäivät ovat opintoraha- ja sijaisapukelpoisia ja jokainen koulutuspäivä kerryttää oppitunteja 6 x 45 minuuttia. Koulutus kuuluu MaitoTaito-hankkeen Talouskoulutus-koulutuskokonaisuuteen. Kouluttajina toimivat ProAgrian asiantuntijat sekä Savoniaammattikorkeakoulun opettajat Seppo

Mönkkönen ja Hannu Viitala.

Jos sinua kiinnostaa oman yrityksen toiminnan kehittäminen hyvässä porukassa ja asiantuntijoiden ohjauksessa, niin osallistu tähän koulutukseen.

Kurssilla voit kehittää yrityksesi toimintaa ja omaa osaamistasi sekä verkostoitua muiden saman alan yrittäjien kanssa.

Koulutus on hyvin käytännönläheistä, koska kaikki laskelmat tehdään omalle tilalle ja niitä analysoidaan yhdessä kouluttajien kanssa. Näin koulutuksesta saatu hyöty tulee suoraan Sinun ja yrityksesi käyttöön.

Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen 20.9.2012 mennessä. Paikkoja koulutukseen on rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Etelä-Savo: Arto Karila, 040 182 7162, arto.karila@proagria.fi www.proagria.fi/es Pohjois-Karjala: Eero Heittokangas, 040 301 2405, eero.heittokangas@proagria.fi www.ajuri.fi Pohjois-Savo: Aukusti Pieviläinen, 040 187 0467, aukusti.pievilainen@proagria.fi www.laari.info

maitotaito MaitoTaito -koulutukset, opintomatkat ja seminaarit Kurssipäivästä on MYEL-vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa.

Koulutuksiin sisältyy teemapäiviä, toimintaa Benchmarking - pienryhmissä ja tilakohtaista valmennusta sekä opintomatkoja koti – ja ulkomaille. Lisätietoja www.proagria.fi/maitotaito

ProAgria Etelä-Savo

Ilmoittautuminen sitovasti, marjo.h.laitinen@proagria. fi tai puh. 020 747 3550 tai 0400 261 094 Päivitetyt ohjelmat ja hinnat löytyvät www.proagria.fi/ es/maitotaito. Tarkista opintokokonaisuus www.proagria.fi/es/maitotaito -sivuilla olevista ohjelmista.

Lokakuu 3.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Kangasniemi/Mikkeli, teema: jaloittelualueet Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 11.10. BM9 Rehuntuotanto hallintaan valkuaiskasveilla, Savonlinna, Lisätietoja: Anna-Maria Kokkonen p. 040 161 8290 12.10. Parrenpielipäivä, maksuton Pertunmaa, teemoina: eläinten hoito ja umpilehmäosasto vanhaan pihattoon Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 15.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Savonlinna, teema: vasikkatilat. Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 16.10. BM8 Rehuntuotanto hallintaan, Mikkeli, Lisätietoja: Harri Matikainen p. 040 680 6820 17.10. Parrenpielipäivä, maksuton, Virtasalmi/Pieksämäki, teema: ilmanvaihto Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 24.–25.10. KoneAgria – opintomatka, sisältää tilakäyntejä ja näyttelyn, yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maidontuottajien kanssa Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 24.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 1.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 29.10. Parrenpielipäivä, maksuton Rantasalmi/Juva, teema: kylmäkasvatus Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 31.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 2.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 31.10. Alkionsiirtokoulutus, ylimaakunnallinen, Mikkeli, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 Marraskuu 7.11. Hedelmällisyyden hallinta (pihatto), Varkaus Lisätietoja: Niina Saastamoinen p. 040 735 9912 8.11. Navetan pienten pintaremonttien toteutus, Juva, Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 11.12. Hedelmällisyyden hallinta (parsi), Varkaus Lisätietoja: Niina Saastamoinen p. 040 735 9912 14.11. Navetan pienten pintaremonttien toteutus, Juva, Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 15.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 3.pv, Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 15.–16.11. Maitovaliot – Oikeilla toimintatavoilla laadukasta maitoa ja hyvinvointia, Sotkamo Vuokatinhovi Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 27.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutus 4.pv,Mikkeli Lisätietoja: Arto Karila p. 040 182 7162 27.11. Alkionsiirtokoulutus, ylimaakunnallinen Savonlinna, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 28.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaari,, ylimaakunnallinen Mikkeli, Ruralia-instituutti Luennoitsijana Mr. Bram Prins, pj, Global Dairy Farmers ( 27.11. Joensuu, 29.11. Iisalmi) 29.–30.11. Opintomatka Pohjois-Savoon, PohjoisSavo, teemana maatilayrityksen hallittu kehittyminen ja hyvällä tuloksella toimivat pohjoissavolaiset maitotilat Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 Joulukuu 11.12. Tehokkuutta ja taloudellisuutta lypsylehmien ruokintaan, Juva Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 11.12. Valkuaiskasvi-pienryhmä Mikkeli Tulossa Valkuaiskasvi-pienryhmä, Savonlinna Tulossa Robottipienryhmä, Lisätietoja: Mervi Ukkonen p. 040 728 7263

ProAgria Pohjois-Karjala

Päivitetyt ohjelmat, hinnat ja ilmoittautuminen ajuri.fi . Puhelin / tekstiviesti-ilmoitttautuminen kurssipuhelimeen 040 301 2401.

Lokakuu 24.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan yhdessä Pohjois-Savon kanssa, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 25.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen aloituspäivä, 1.pv,Joensuu, kesto 4 pv, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 29.10. Alkionsiirroilla tehokkuutta jalostukseen - koulutuksen aloituspäivä, Joensuu, jatkuu pienryhmänä, kesto 6 päivää, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 30.10. Alkionsiirroilla tehokkuutta jalostukseen – koulutuksen aloituspäivä, Nurmes, jatkuu pienryhmänä, kesto 6 päivää, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 Marraskuu 1.11. TalousTaito – koulutuksen 2. pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 6.11. Investoimalla tulevaisuuteen, jatko pienryhmänä, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 7.11. Investoimalla tulevaisuuteen, jatko pienryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 12.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Joensuu, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 13.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 14.11. Kiimakoulu – hedelmällisyys hallintaan, jatko pienryhmänä, Kitee, Lisätietoja: Minna Norismaa p.040 301 2431 15. -16.11. Maitovaliot – oikeilla toimintatavoilla laadukasta maitoa, ylimaakunnallinen, Sotkamo Vuokatinhovi 20.11. Karjatilan turvapäivä, teoriaosuus ja käytännön harjoitus karjatilalla, Kitee, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 21.11. Luomuteemapäivä, aiheena kivennäiset ja seleeni, Joensuu, Lisätietoja: Ulla Turunen p. 040 301 2453 24.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan 27.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaari, Joensuu (28.11 Mikkeli, 29.11 Iisalmi)luenn oitsijavieraana Mr. Bram Prins, puheenjohtaja, Global Dairy Farmers, Hollanti jatko pienryhmä-toimintana, Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 301 2421 29.11. TalousTaito – koulutuksen 3. pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 Joulukuu 4.12. Pienillä parannuksilla parsinavetta paremmaksi, jatko pienryhmänä, Nurmes, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 5.12. TalousTaito - koulutuksen 4.pv, Joensuu, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405 11.12. Pienillä parannuksilla parsinavetta paremmaksi, jatko pienryhmänä, Kitee, Lisätietoja: Eero Heittokangas p. 040 301 2405.

ProAgria Pohjois-Savo

Päivitetyt ohjelmat, hinnat ja ilmoittautuminen laari.info.

Lokakuu 4.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen aloituspäivä, 1.pv, Iisalmi, kesto 4 pv+ 2 tilakäyntiä Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 10.10. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 2.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 24.- 25.10. Näyttelymatka KoneAgriaan Jyväskylään, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 30.10. Kiimakoulu –hedelmällisyys hallintaan, Iisalmi, Savonia, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 Marraskuu 1.11. Kiimakoulu –hedelmällisyys hallintaan, Siilinjärvi, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 6.11. Investoimalla tulevaisuuteen, Iisalmi, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 8.11. Investoimalla tulevaisuuteen Muuruvesi, Juankoski, Lisätietoja: Eveliina Turpeinen p.040 523 0932 8.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 3.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 13.11. Alkionsiirtokoulutus, Iisalmi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 14.11. Alkionsiirtokoulutus, Siilinjärvi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 14.11. Maatalousyrityksen verosuunnitelu, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 15. -16.11. Maitovaliot – oikeilla toimintatavoilla laadukasta maitoa, ylimaakunnallinen, Sotkamo Vuokatinhovi 20.11. Pienillä parannuksilla parsinavetta paremmaksi, Suonenjoki, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 21.11. TalousTaito - maatilayrityksen talouden ABC – koulutuksen 4.pv, Iisalmi, Lisätietoja: Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467 21.11. Utareterveyden merkitys lypsykarjoissa, Siilinjärvi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 22.11. Pienillä parannuksilla parsinavetta paremmaksi, Iisalmi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 27.11. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Iisalmi, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 29.11. Maidontuotannon tulevaisuus-seminaari, (27.11 Joensuu, 28.11 Mikkeli) luennoitsijavieraana Mr. Bram Prins, puheenjohtaja, Global Dairy Farmers, Hollanti Joulukuu 5.12. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Suonenjoki, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465 11.12. Hienot hiehot, pienryhmä aloittaa, Muuruvesi, Juankoski, Lisätietoja: Paula Moisanen p.040 673 9465

MaitoTaito kustannukset, ellei toisin ilmoiteta:

Kevään 2013 koulutuksista lisää seuraavassa lehdessä!

Yksittäiset koulutuspäivät 25 euroa + alv 23% Tilakohtainen valmennus 50 euroa + alv 23% Pienryhmät, kesto 6-8 päivää 200 euroa + alv 23% Kotimaan opintomatkat 200 euroa + alv 23% Ulkomaan opintomatkat, erillinen hinnoittelu

7

8

maitotaito

Laidunkausi Mäkitalon luomutilalla Laitumen laitamilla päivä 4.6. Mäkitalon tilalla Juvalla

Laitumista maitoa Kesä 2012 on Mäkitalon luomumaitotilalla poikkeuksellinen: tilan kuudella peltolaidunhehtaarilla laiduntaa vain 13 lypsylehmää.

- Lehmiä on tavallisesti ollut 17-22 kappaletta. Tankki ei kuitenkaan enää riittänyt, joten eläinmäärää oli pakko vähentää, hymyilee Inka Asikainen.

– Lehmät aloittavat laiduntamisen mahdollisimman aikaisin toukokuussa, jäävät pian yöksikin ulos ja totuttelevat takaisin säilörehuruokintaan syksyllä laitumien kasvun tyrehtyessä.

Nuorkarja hoitaa metsälaitumia.

Luomulypsylehmien väkirehutaso on talvellakin maltillinen, joten laidunkauden alkaminen ei aiheuta merkittävää notkahdusta sen enempää väkirehumäärissä kuin maidon määrässäkään. – Päinvastoin, lehmät heruvat laitumella, Inka vakuuttaa. -Tuoreen ruohon saanti pitää varmistaa laidunlohkoa päivittäin vaihtamalla ja niittämällä lohkot heti syötön jälkeen. Vesi saisi olla mahdollisimman lähellä, jotta lehmät juovat tarpeeksi. Tällä hetkellä juottopaikka on kolmen lohkon risteyksessä. – Kun saisi runkolinjaa pitkin vedet johdettua joka lohkolle, niin lehmien ei tarvitsisi kävellä juomaan, isäntäpari haaveilee.

Yksinkertainen lanka ja keveät tolpat jouduttavat aitaustyötä keväällä ja lohkojen huoltoa kesän aikana. Kolmetoista laidunlohkoa kahden viikon kierrossa vaatii sujuvuutta myös eläinliikenteen järjestämisessä: laidunlohkoista piirretään kartta, jota noudattamalla lomittajakin osaa ohjata lehmät oikeaan paikkaan.

Laidunlohkoilla oma viljelykierto ”Kolme palaa syötössä, yksi lepäämässä”, on Mäkitalon tilan laitumien viljelykierron perusohje. Laidunnurmet uudistetaan yksivuotisen nurmen kautta; sato korjataan säilörehuksi.

Monivuotista nurmea pidetään laitumena kaksi vuotta, jonka jälkeen seuraa kyntö ja yksivuotinen laidunkasvusto. Kyntöön aiottu lohko palvelee laitumena tarvittaessa syys-lokakuulle

saakka.

Monivuotisissa laidunnurmiseoksissa käytetään englannin raiheinää, valkoapiloita ja timoteitä. Puna-apila kestää huonosti tallaamista, mutta tila on luopunut sen käytöstä laitumissa ennen muuta toisen hyvin tunnetun ominaisuuden vuosi: lehmien puhaltumisen varomiseen kyllästyttiin.

Yksivuotinen laidun antaa kolme satoa. – Ensimmäinen syöttö on viljaa, toinen virnoja ja kolmas italian raiheinää, Inka selittää. – Virnat ehtivät sopivasti juuri kun monivuotisten laitumien kasvu hidastuu kesä-heinäkuun taitteessa.

Analysoinnin paikka: ensimmäinen laidunlohko

tarkastelun aikana lohkolla havaittiin tiivistymiä. Tästä huolimatta maata kaivettaessa löytyi noin 30cm multakerros ja runsaasti matoja. – Jos lapiollisesta maata löytyy vähintään kolme matoa ja kaivanteen pohjalta reikiä, tilanne on hyvä. Madot tarvitsevat runsaasti ravintoa menestyäkseen. Kuivalantakomposti, syväjuuriset kasvit ja vanha kunnon puunkuorikomposti parantavat matojen ravinnon saantia ja sitä kautta myös maan multavuutta, kertoo Jukka Rajala Ruraliasta osoittaen lapiollisesta maata löytynyttä oksankappaletta. - Olisikohan tässä pellon multavuuden salaisuus, hän arvuuttelee pellon viljelyhistoriaan viitaten.

Kun mururakenne on hyvä, maanäyte murenee helposti kevyelläkin käsit-

Maan mururakenne kertoo pellon kasvukunnosta. Ihanteellinen muru on läpimitaltaan 2-7mm.

Toinen laidunlohko

Lehmien seuratessa kiinnostuneina laitumellaan kuljeskelevia ihmisiä Kalle kertoo pellon olleen pusikoituneena, ns. paketissa parikymmentä vuotta.

Mäkitalon laidunkiertoon pelto tuli vuonna 2002.

Monivuotinen laidunnurmi perustettiin lohkolle kuivana kesänä 2010.

Kuivuuden seurauksena itävyys oli heikko. Nurmikasvustosta tuli aukkoinen ja harva, mistä taas oheiskasvit hyötyivät; näytteenottokehikkoon saatiin tänään lähinnä siankärsämön lehtiä.

Kalle Grotenfelt kuvailee peltoa ”kalliopoteroksi”, ja jo pintapuolisen

telyllä: huokoisuuden ansiosta maan vettä, ilmaa ja ravinteita pidättävä aktiivinen pinta-ala kasvaa. Kasvien juuriston kasvulle suoraan alaspäin ei ole esteitä; tiivistyneessä maassa sivujuuriston muodostuminen on tyypillistä.

Teräväsärmäiset, suuret murut syvemmällä maanäytteessä kielivät nekin tiivistymisestä.

Bram Prins Itä-Suomessa marraskuussa Bram Prins on hollantilainen maidontuottaja ja Maailman maidontuottajien (Global Dairy Farmers, GDL) puheenjohtaja.

Hän toimii myös konsulttina maidontuotantosektorilla. Bram Prins saapuu MaitoTaito-hankkeen vieraaksi 26.–28.11.2012.

Vierailun aikana järjestetään Maidontuotannon kehitysseminaari kolmella paikkakunnalla. Seminaari tarjoaa ajatuksia yrittäjyydestä ja tilan johtamisesta. Päivän aikana käsitellään työmäärän ja kustannusten hallintaa ja kriisitilanteista selviämistä. Bram Prinsin lisäksi seminaarissa on puhumassa kotimaisia maatalousalan toimijoita.

Seminaaripäivät: Joensuu 27.11., Mikkeli 28.11., Iisalmi 29.11.

Ta r k e m m a t t i e d o t l ö y t y v ä t e r i m a a k u n t i e n k o u l u tuskalentereista (laari.info, ajuri.fi ja proagria.fi/es).

Toiseen tarkastelun kohteena olleeseen laidunlohkoon oli kylvetty ohra ja virnoja. Maanäytteestä havaittiin heti, että ruisvirnan juuristo oli kaksi kertaa kasvuverson mittainen, noin 20 cm. Juuristo ulottui syvälle maaperään ja oli hyvin suoraviivainen. Maan rakennetta parantavan monivuotisen nurmen juurimassaakin oli jäljellä. Kylvömuokkauksen jäljiltä maa oli pehmeämpää kuin ensimmäisellä, lehmien jo tallaamalla laidunlohkolla, mutta matoja löydettiin vähemmän.

Juuriston pintaan tarttuva maa-aines kertoi kuitenkin lohkon olevan multava.

Lohkon viereisestä, eläimille ja traktorille jätetystä kulkukujasta otettiin näyte, jotta saataisiin käsitys jatkuvan tallaamisen vaikutuksista: maa-aines olikin liuskeista ja murut suuria. Tämän perusteella arveltiin, että koska huokoisuus puuttui, sateella maa vettyy ja pouta-aikana kovettuu.

Vaikka osallistujia olikin vähänlaisesti, keskustelu oli vilkasta: Mäkitalon laitumien laitamilla mietittiin vielä apiloiden haasteita, viljelykierron monipuolistamista ja eri kasvilajien vaikutusta kesäajan työnkäyttöön. Toiveissa oli myös nähdä lisää erilaisia laitumia ja laidunkäytäntöjä –ei siis unohdeta laitumien vihreää kultaa vielä teemavuoden 2012 jälkeenkään!

Maatalousnäyttelymatka Ranskaan 25.–28.2.2013 MaitoTaito-hanke järjestää matkan Ranskaan SIMA- ja SIAnäyttelyihin helmikuun lopussa. Lisäksi tutustumme Ranskan maidontuotantosektoriin ja Pariisiin. Matkalle lähdetään Kuopiosta, Joensuusta ja Mikkelistä. Paikkoja on varattu 18/maakunta.

Ilmoittautuminen avautuu syyskuun aikana (ajuri.fi, laari.info ja proagria.fi/es).

Lisätietoja: Eveliina Turpeinen (puh. 040 523 0932), Anna Liimatainen (puh. 040 301 2421) ja Petri Tunnila (puh. 020 747 3597).

Yty sai kolmoset MaitoTaito-hanke näyttelyissä

Kuva Paula Moisanen.

MaitoTaito-hanke oli esillä näyttelyissä kesän aikana Juhla-Mansikissa Iisalmessa ja Viljossa Kiuruvedellä yhdessä Pohjois-Savon muiden hankkeiden kanssa.

Tapahtumissa pääsimme jututtamaan ihmisiä ja tekemään hankkeen tulevia koulutuksia tutuksi. Kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme karjanäyttely Juhla-Mansikissa WebWisun ja Viljo-konenäyttelyssä VeroWakan. Onnittelemme voittajia Mikko Lyyraa ja Kari Keinästä.

MaitoTaito on esittäytynyt muiden ProAgrina hankkeiden kanssa Pohjois-Karjalassa mm. Karjapäivässä Suhmurassa, Pellonpiennarpäivissä Tohmajärvellä, Liperissä ja Valtimolla. Lisäksi hanke oli esillä Syyssatoa Kukkolassa –tapahtumassa.

Pellonpiennarpäivät tarjosivat vaihtoehtoja viljelyyn

Kolmoset Jyry, Jyty ja Jörö kahden viikon ikäisenä.

Kuva: Eila Kinnunen Kesälahtelaisella Alarannan tilalla koettiin tripla onnea, kun Antti Hirvosen ja Sinikka Kainulaisen omistama Yty-lehmä teki huhtikuussa kolmosvasikat.

- Yty oli ennen poikimista sen verran pyöreä, että odotin kaksosia, kertoo Sinikka Kainulainen. Vasikat syntyivät kolme viikkoa etuajassa. Takimmainen vasikka oli hankalassa asennossa ja sitä jouduttiin kääntämään, ennen kuin se mahtui syntymään. Kaikki kolme vasikkaa syntyivät terveinä ja hyväkuntoisina, mutta pieninä. Vasikoista kaksi on sonnipoikia ja yksi lehmävasikka.

Ay-rotuinen Yty poiki nyt kolmannen kerran. Hormonihoitoja ennen tiinehtymistä Ytylle ei tehty, mutta siemennystä jouduttiin uusimaan kaksi kertaa, toteaa Kainulainen.

Miehenmittainen herne-vehnäkasvusto herätti kiinnostusta pellonpiennarväessä Tohmajärvellä.

Tohmajärvellä, Liperissä ja Valtimolla katsastettiin RAEja Pellot tuottamaan – hanketilojen härkäpapu- ja herneseoskasvustoja, maisemalaidunta, opiskeltiin pitkäaikaisen luomukasvuston tuottoa ja kuntoa, arvioitiin peltomaata lapiodiagnoosilla ja perehdyttiin taloudelliseen maidontuotantoon Maitoa markkinoille – ja MaitoTaito -hankkeiden hengessä. Valkuaista karjalle ja typpeä peltoon tuottavien kasvien viljely on nyt arvossaan.

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala

- Kolmosvasikat ovat melko harvinaisia lehmillä. ProAgria Pohjois-Karjalan maitotilaneuvoja Eila Kinnunen muistelee, ettei hän ole pitkän uransa aikana kohdannut aikaisemmin yksiäkään kolmosia. Kaksosetkin ovat harvinaisia, mutta niitä kuitenkin silloin tällöin syntyy. Joskus voi sama lehmä tehdä useammatkin kaksoset, Eila jatkaa.

Kaksosten osuus kaikista poikimisista on muutamia prosentteja.

Ilpo Kiviranta ProAgria Pohjois-Karjala

kotieläin 9

kotieläin

10

Urakalla sadekesän säilörehua

Vesantolaisen Ajokaksikko oy:n uusi ajosilppuriketju oli tositoimissa MTT Maaningalla kesällä 2012. Kuva Auvo Sairanen Kesän ennätyssateet ovat kasvattaneet säilörehunurmia todella hyvin. Hyvästä kasvusta ei tosin ole hyötyä mikäli sitä ei saa pois pellolta. MTT Maaningalla on tänä kesänä siirrytty säilörehunkorjuussa urakointiin. Tehokkaat koneet ovat saaneet rehun pois pellolta lyhyessä ajassa sadepilvien välissä.

Nurmi on viljelyvarma satokasvi, joka ei tunne katovuotta. Kuivana vuonna sato tietysti jää poutivilla lohkoilla pieneksi. Sadekesänä satoa voi tulla enemmän kuin tarve on, koska satovaihteluun varautuen nurmiala tulee laskea keskimääräisen satotason mukaan.

MTT Maaningalla vettä oli satanut kesä-heinäkuun aikana 300 mm, mikä on huomattavasti yli pitkäaikaisen keskiarvon (130 mm). Sateettomat päivät rehuntekoa varten olivat harvassa.

Satoa saatiin MTT Maaningalla

pelloilta kahdessa niitossa 27.7. mennessä keskimäärin 7000 kg ka/ha (sadolla painotettu Darvo 700 g/kg ka) ja ruokonatapitoisella 11 ha lohkolla peräti 8100 kg ka/ha (sadolla painotettu D-arvo 680 g/kg ka).

Ruokonadasta on vielä odotettavissa yli 2000 kilon kuiva-ainesato kolmannessa niitossa.

MTT Maaningalla aikaisemmin tehdyssä kokeessa ruokonata lypsätti yhtä paljon verrattuna vastaavan D-arvon timoteinurminataan. Ruokonadalla on hyvä jälkikasvukyky ja se vanhenee nopeammin verrattuna nurminataan ja timoteihin.

Ruokonata soveltuukin parhaiten kolmen niiton kasviksi.

Sadekesänä rehunkorjuu on melkoinen haaste. Sadekelillä korjattaessa rehun kuiva-aine on 15 %. Kuiva-aine nousee laakasiilossa lähelle 20 prosenttia, kun puristeneste saa-

daan johdettua hyvin pois.

Happosäilöntäainetta käytettäessä rehun ruokinnallinen arvo voi laakasiilossa pysyä täysin kelvollisena, mutta paalattuna rehu menee osittain pilalle.

Sadekesä nostaa rehunkorjuukustannuksia Saderehun ongelma on rehunkorjuukustannuksen nousu.

Kuiva-aineen nousu sadekelin 15 prosentista esikuvatun rehun 30 prosenttiin karkeasti laskien puolittaa siirrettävän rehumäärän. Märkää rehua korjattaessa varastotila loppuu kesken ja työtunteja kuluu vettä siirrettäessä turhaan. Urakointi tehdään yleensä hehtaaritaksalla, joten lisääntynyt työmäärä tulee urakoitsijan tappioksi. Paali- tai tuntitaksalla tehtäessä tilallinen

häviää paalien tai kuormien lisääntyessä. Karjanomistajan tappioksi jää lisäksi varastotilan väheneminen, puristenestetappiot, pellon pinnan mahdollinen rikkoontuminen ja rehun jäätymisongelmat talvella.

Urakointi helpottaa sääriskin hallintaa nopean rehunkorjuun kautta. Maaningalla ensimmäisen rehunkorjuun 70 ha saatiin tehtyä ajosilppuriketjulla kolmessa päivässä. Hyvissä olosuhteissa rehua saadaan pois pellolta 5 ha tunnissa, mutta hajanaiset lohkot ja siirtoajo alentavat päivässä korjattavaa hehtaarimäärää.

Harvojen poutapäivien aikana Maaningan rehut saatiin talteen ilman sadepisaraakaan.

Urakointia käytettäessä täytyy hyväksyä se, että koneketju ei voi olla kahdella tilalla samana päivänä. KARPE –hankkeen tulosten perusteella rehun D-arvon aleneminen voidaan korvata väkirehun osuuden lisäyksellä D-arvoon 650 saakka, mikä antaa pelivaraa ensimmäisessä sadossa noin viikon.

Ruokinnansuunnittelu tulee tosin haasteelliseksi, kun käytetään matalan D-arvon rehuja.

Suurten koneiden paino arveluttaa pellon pinnan rikkoontumisen vuoksi. Koneen painoa suurempi merkitys on renkaan pintapaineella. Maaningalla käytetyistä rehuvaunuista suurimman kokonaispaino oli tyypillisesti noin 25 tonnia. Itseohjaavalla kolmiakselisella telillä ja 70 sentin rengasleveydellä pellon pinta jäi kuitenkin ehjäksi. Pienin korjattava lohko oli noin hehtaarin suuruinen.

Aikaisemmin rehunkorjuussa käytetty telivaunu kapeammilla renkailla oli itse asiassa pellon pinnan rikkoontumisen suhteen huonompi vaihtoehto. Hyvästä konekannasta kannattaa olla valmis maksamaan, koska pellon pinnan säilyminen on sat-

saus sekä seuraavaan vuoteen että rehun säilönnälliseen laatuun.

Oikea painotus Yksi tehokkaan rehunkorjuuketjun heikko kohta on siilon painotus. Ajosilppurilla saadaan laakasiilo liian nopeasti täyteen ja rehun tiivistäminen jää helposti vajaaksi. Tällöin rehun laatu kärsii vääjäämättömästi. Maaningan rehunkorjuuketjussa rehu levitettiin siilolla tela-alustaisella kaivurilla ohueen kerrokseen ja tiivistyksessä käytettiin apuna traktoria. Rehun kuutiopainoksi tuli 200 kg ka, joka säilyvyyden kannalta tavoitteen mukainen.

Rehun kuutiopainon voi mitata siilosta syötön aikana ottamalla siilosta pieniä rehukakkuja käsisahalla (esim.

20 * 20 * 20 cm= 0,008 m3).

Punnitun rehukakun paino (kg) jaetaan tilavuudella (m3).

Urakointia käytettäessä nurmen hehtaarimassa täytyisi saada mahdollisimman korkeaksi.

Yleisesti käytetty hehtaariperusteinen kustannus kuiva-ainekiloa kohti tulee sitä pienemmäksi, mitä suurempi sato saadaan.

Kolme niittoa tehtäessä kannattaa neuvotella tuntitaksa, koska kolmannen sadon määrä on pieni. Korkea hehtaarisato saadaan, kun nurmi perustetaan kokoviljaan ja huolehditaan mahdollisesta täydennyskylvöstä. Kalkituksesta ja lannoituksesta ei saa tinkiä. Mahdollinen ylimääräinen peltoala kannattaa pitää reservissä ja viljellä vaikka luonnonhoitopeltona.

Auvo Sairanen Kotieläintuotannon tutkimus Maaninka

Raisioagro Oy ja Valio-ryhmän Osuuskunta ItäMaito tiivistävät yhteistyötä

Luomurehun valmistus on käynnistynyt Liperin Myllyllä

Raisioagro ja Osuuskunta ItäMaito solmivat yhteistyösopimuksen luomurehun valmistuksesta Liperissä kevättalvella 2012. Luomurehu valmistetaan Raisioagron tuotemerkillä Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta ItäMaidon Liperin Myllyllä Pohjois-Karjalassa. Luomurehun tuotantoa ollaan käynnistämässä syyskuun aikana.

Liperin Myllyn tavoitteena on tuottaa ensimmäisenä vuonna luomurehua noin 2 milj. kg. Haasteena on, miten saadaan tarpeeksi kotimaisia valkuaiskasveja luomurehuun. Avainasemassa on herneen ja härkäpavun saatavuus.

- Rypsiä rehunvalmistuksessa ei voida käyttää, koska sitä rypsinpuristajat eivät saa tarpeeksi kuivaksi, toteaa myllyn päällikkö Kari Huikuri Osuuskunta ItäMaidosta Liperistä.

Herne on varmempi viljeltävä kuin härkäpapu. Herne menestyy parhaiten seosviljelyssä, mutta vaatii luonnollisesti ennen myllyyn toimittamista lajittelun.

Luomurehuviljoista kauraa, ohraa ja vehnää ostetaan vaikka pienempiäkin 1 000 – 5 000 kilon eriä. Elintarvikerukiin saatavuus on hyvin turvattu. Luomuelintarvikeohrassa parhaita lajikkeita olisi kaksitahoiset lajit, mutta tällä hetkellä ostetaan myös yksitahoisia. Luomuvehnästä on jatkuva pula, sillä Liperin Myllyn luomuvehnäjauhojen menekki on kasvanut viime vuoden aikana peräti 36 %. Vaikka Liperin Mylly keskittyy entistä vahvemmin luomurehuntuotantoon, mylly kuitenkin välittää eteenpäin myös tavanomaista viljaa.

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjala

Liperin Myllyn luomuvehnäjauhojen menekki on kasvanut peräti 36 % vuoden aikana.

kotieläin

11

Karkearehuseoksia nautojen ruokintapöydälle alemmaksi kuin puhtaalla heinäkasvinurmella. Sinimailaskasvustojen kohdalla ei ennustetta ole saatavilla, mutta korjuu tehdään kun kukinta on aluillaan.

Herne-vilja-seosten optimaalinen korjuuajankohta on viljan taikinatuleentumisasteella. Härkäpapu korjataan säilörehuksi 3 – 4 vkoa kukinnan alusta, kun palot ovat täydessä pituudessa ja täyttyneet (ei kuitenkaan tuleentuneet). Tällaisena sateisempana kesänä tosin korjuuajankohdan lopullisesti määräävät sääolot.

Analyysit arvoonsa

Herne maistuu laitumellakin Palkokasvipitoisten seoskasvustojen käytöllä on karkearehun tuotannon kannalta paljon hyviä puolia ja ne tuovat monta etua myös nautojen ruokintaan. Käyttämällä yksi- ja monivuotisia palkokasveja nurmikasvustoissa saadaan mm. rehun valkuaispitoisuutta korotettua, parannettua maittavuutta ja lisättyä rehun syöntiä. Kaikilla näillä on positiivinen vaikutus lypsylehmän maitotuotoksen ja lihanaudan kasvuun.

Palkokasvien käyttö on yleistymään päin myös tavanomaisessa tuotannossa, luomussahan ne ovat aina olleet olennainen osa kasvinviljelyä. Muutama seikka kannattaa ottaa huomioon kun palkokasvit tulevat mukaan ruokintaan:

Huolellisuutta korjuuseen Palkokasvien säilöntä on hieman haastavampaa kuin heinäja viljakasvien. Syynä tähän on

palkokasvien suurempi puskurikapasiteetti, pienempi sokeripitoisuus ja pienempi kuiva-ainepitoisuus, mitkä tekijät vaikeuttavat säilöntää ja lisäävät virhekäymisen riskiä. Niitto iltapäivällä ja kohtuullinen esikuivatus nostavat sokeripitoisuutta ja helpottavat siten säilöntää varsinkin biologisia säilöntäaineita käytettäessä. Esikuivatus liian korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen ja voimakas käsittely aiheuttavat helposti korjuutappioita lehtien karisemisen myötä. Muista palkokasveista poiketen, härkäpavun kariseminen on suhteellisen vähäistä.

Jos palkokasvipitoista kokoviljasäilörehua on pinta-alaltaan vain vähäinen määrä, voidaan sen kylvö pyrkiä ajoittamaan siten, että korjuu osuu toisen nurmisäilörehun korjuuseen ja ne voidaan ajaa kerroksittain samaan siiloon. Pyöröpaalisäilöntä onnistuu kohtuudella herneen kanssa, mutta härkäpavun vahva korsi vaikeuttaa paaliin

Palkokasvien raakavalkuaispitoisuus on tyypillisesti korkeampi kuin heinäkasvien. Kotimaisissa ruokintatutkimuksissa eri kasvuasteilla tehtyjen puhsäilömistä, joten sille siilo tai taiden puna-apilasäilörehujen auma on varmempi vaihtoehto. raakavalkuaispitoisuus kuiva-aiPalkokasvien D-arvo on suu- neessa (ka) on vaihdellut välillä resta tuhkapitoisuudesta johtu- 165 – 212 g/kg ka. Sinimailasen luontaisesti alhaisempi kuin säilörehusta ei juuri kotimaisia heinäkasveilla, mutta mm. eri- kokeita ole, mutta ulkomaisissa laisesta kuiturakenteesta joh- tuloksissa puhdaskasvuston raatuen, virtausnopeus pötsistä kavalkuaispitoisuus on ollut n. eteenpäin on kuitenkin nope- 150-250 g/kg ka, seoskasvuston ampi eli nauta pystyy syömään (30% timoteitä ) 175 g/kg ka. niitä enemmän kuin vastaavan Yksivuotisissa seoksissa raakaD-arvon nurmisäilörehua. Näis- valkuaispitoisuuden vaihtelu on tä ominaisuuseroista johtuen vielä suurempaa ja vain analypalkokasvipitoisen säilörehun soimalla rehu, voidaan tietää optimaalisen korjuuajankoh- todelliset arvot. Härkäpapukodan määritys ei ole aina yksin- koviljasäilörehun raakavalkuaiskertaista. Aina olisi arvioitava pitoisuus on yleensä 2-3 % korkasvuston todellinen palkokas- keampi kuin hernekokoviljasäivipitoisuus korjuuajankohtaa lörehun (rv jopa 17 %, yleenmääritettäessä. Apilaa käytet- sä 14-15 % - herneseoksissa rv täessä, voidaan sitten apua ha- 12,5%). Vaikka palkokasvi noskea Artturin ennusteista eri api- taa rehustuksen kokonaisvalkulapitoisuuksien nurmien D-ar- aispitoisuutta, saadaan silti kohvon kehitykselle. Jos apilaa on tuullisella lisävalkuaisella (rypkasvustossa 30 – 50%, voidaan si) lisättyä maitotuotosta. RypD-arvotavoite asettaa hieman

si lisää säilörehun syöntiä sekä tuo rehuun aminohappotäydennyksen monesti minimitekijöinä olevien aminohappojen osalta.

Palko- ja heinäkasvien kivennäispitoisuuksissa on eroja, joten kivennäisanalyysi kannattaa aina teettää tasapainoisen kivennäisruokinnan varmistamiseksi. Kalsiumia saattaa olla n. 2 – 3 x enemmän ja se on vahvasti sidoksissa nurmen palkokasvipitoisuuteen. Tämä on huomioitava erityisesti umpilehmien ruokinnassa. Magnesiumia on myös usein enemmän ja fosforia vähemmän kuin heinäkasveissa.

Kasvustojen monimuotoisuuden vuoksi, maksaa rehuanalyysin teettäminen palkokasvipitoisesta rehusta hintansa yleensä takaisin. Tällöin voidaan energia-, valkuais- ja kivennäistäydennys tehdä todellisen tarpeen perusteella, kun taulukkoarvoja käytettäessä voidaan mennä pahastikin vikaan. Monivuotisia nurmia, joiden palkokasvipitoisuus on alle 50%, voidaan käyttää normaalisti heinäkasvisäilörehujen tapaan. Palkokasvivaltaisen rehun rinnalle olisi hyvä saada joko heinäkasvisäilörehua taikka kuivaheinää mm. tasaamaan sulavan kuidun määrää. Hyvälaatuista palkokasvipitoista kokoviljasäilörehua voidaan käyttää lypsylehmille nurmisäilörehun rinnalla 20 – 50% ja lihanaudoille/hiehoille jopa ainoana karkearehuna. Kokoviljasäilörehu lisää yleensä läsnäolollaan myös muun karkearehun syöntiä.

Pirkko Tuominen ProAgria Pohjois-Savo

12

pelto ja kasvi

Monipuolinen kokoviljasäilörehu Yksivuotisilla vihantarehukasveilla ja kokoviljasäilörehulla saadaan välivuosia nurmikiertoon, joka on tarpeen varsinkin apilanurmien tautipaineen vähentämiseksi. Varjostavat kasvit estävät rikkakasvien kasvua ja siementämistä. Lannan käyttöön tulee lisää joustavuutta viljelykierrossa. Kylvö- ja korjuuaikoihin saadaan lisää pelivaraa. Viljelykierron monipuolistaminen mahdollistaa pikakesannoinnin.

Kokoviljasäilörehu sopii nurmitilan koneketjuun vaihtoehtona puitavalle viljalle.

Vilja-härkäpapuseos

Viljakasvusto Kokoviljasäilörehua voi antaa laadusta riippuen 20 - 50 % karkearehun kuiva-aineesta.

Viljoista myöhäinen ohra, vehnä ja kaura soveltuvat hyvin seoksiin. Jos kylvetään viljaa pelkästään niin kylvömäärä saa olla 250 – 300 kg/ha. Aluskasviksi voi kylvää 5 - 15 kg/ha yksivuotista italian raiheinää syyssadoksi. Viljan korjuu taikinatuleentumisvaiheessa, eli vehnällä 5-7 ja kauralla sekä ohralla 4-5 viikkoa tähkälle tulosta.

Vilja-virnaseos Vilja – virnaseokseen kylvetään virnaa 40 – 60 kg/ha ja viljaa 150 – 200 kg/ha. Lisäksi voi kylvää italian raiheinää n. 10 kg/ha, jolloin viljan määrää voi vähentää. Raiheinä käy hyvin 1-vuotisiin laitumiin Ebena – rehuvirnan kanssa. Ruisvirna kas-

Seoskasvustoa vaa hitaammin, mutta menestyy myös multamailla. Lisäksi ruisvirnalla on parempi jälkikasvukyky ja laajempi juuristo kuin rehuvirnalla. Jälkikasvun varmistamiseksi on niitto tehtävä ennen täyttä kukintaa ja hankasilmun yläpuolelta. Korjuurytmi sovitetaan viljan mukaan.

Vilja-herneseos Vilja – herneseokseen kannattaa käyttää kokoviljasäilörehuksi korjattavaan kasvustoon pitkän kasvuajan lehteviä lajikkeita, kuten Arvika, Florida, Dolores tai Algarve. Kylvömää-

rä: viljaa 100 – 120 kg/ha ja hernettä kiloissa saman verran.

Suojaviljassa herneen määrää voi vähentää puoleen. Viljoista perinteisesti käytetyin on ollut kaura, mutta viime vuosina hyviä tuloksia on saatu myös vehnällä. Vehnässä on luja korsi ja valkuaispitoisuus on normaalisti kauraa parempi. Herne viihtyy parhaiten kivennäismailla, joissa pH on 6 – 6,5. Olen nähnyt reheviä hernekasvustoja multamaillakin. Kylvö suositellaan lämpimään maahan. Herneellä on hyvä tuotosvaikutus, joten sillä voidaan korvata säilörehua jopa 60 – 70 % kuivaaineesta.

Härkäpapu on päätteetön kasvutavaltaan. Palkoja kypsyy myöhään syksyyn asti kasvin varren alaosasta lähtien. Latvassa voi olla vielä kukintoja kun alimmat palot jo karisevat.

Härkäpapu on virnansukuinen kasvi, mutta huomattavasti rotevampia ja ei tarvitse viljaa tukikasviksi. Vilja tosin lisää viljelyvarmuutta. Kylvömäärä puhtaissa kasvustoissa on 70 kpl neliöllä. Seoksissa kylvötiheys on 40 – 50 kpl neliöllä. Siemenen itävyys ja tuhannen siemenen paino vaihtelevat paljon, joten kilot kannattaa laskea tarkkaan.

Noin arvioina voisi olla härkäpapua 100 – 150 kg/ha ja viljaa 80 – 100 kg/ha seokseen.

Vihantana korjattavaan seokseen sopii Aurora –lajike, joka voi kasvaa jopa 2 m korkeaksi.

Puitavaksi käy Kontu, jonka siementä on melko hyvin saatavissa. Kasvuaika on tosin 111 päivää, mikä rajoittaa onnistunutta viljelyä Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Lupiini Lupiineja on ollut koekylvöissä Viikin pelloilla. Lupaavimmaksi on osoittautunut valkolupiini, jonka valkuaispitoisuus on ollut 20 % kuiva-aineesta ja koeruutusato 12 t/ha ka. Viljellyissä lupiineissa ei ole villilupiinissa olevia myrkyllisiä aineita. Kylvö seoksina on suositelta-

vaa. Eräällä lypsykarjatilalla oli seoksessa valkolupiini ja ohra.

Eniten käytetty vihantana, mutta aikaisimmista lajikkeista siemensadon puinti onnistuu hyvin.

Kansallinen peltotuki ja valkuaiskasvipalkkio vuonna 2012 Herneen/härkäpavun/makea lupiinin ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen pohjoiseen muiden peltokasvien tukeen ja valkuaiskasvipalkkioon, jos seoksen yhteenlasketusta siemenmäärästä (kg) alle 50 % on viljan siementä. Raiheinää ei saa olla tällaisessa seoksessa.

Yhdistelmillä monipuolisuutta Yhdistelmistä tulee viime kesiltä mieleen seos Pohjois-Savosta, jossa oli ohraa kauraa vehnää hernettä härkäpapua ja raiheinää. Pohjois-Karjalassa tällaiseen seokseen oli kylvetty muutama kilo kevätrypsiä. Syysrypsikin voisi sopia seokseen.

Syysruista on kylvetty keväällä n. 40 kg/ha syyssadoksi. Raiheinää kannattaa kylvää syyssadoksi ja ravinteiden pyydyskasviksi 10 kg/ha. Yhdistelmiä voi kehittää vielä lisääkin…

Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savo

Gratil apilapitoisten nurmien kasvinsuojelussa Ilman suojaviljaa perustettavilla apilapitoisilla säilörehunurmilla rikkakasvien torjunta nähdään haasteellisena, koska vain Basagran SG:tä voidaan käyttää kyseisillä nurmilla. Lisävaihtoehtoja tarvittaisiin apilapitoisille nurmille. Useat rikka-aineet sopivat apilattomille suojaviljoille ja nurmille, mutta eivät apilapitoisille. Apilapitoiset nurmet monipuolistavat kuitenkin lehmien ruokintaa rehun maittavuuden sekä laadun parantuessa, jos apilaa on sopiva määrä. Käsittelyä kestävä apila vie elintilaa rikkakasveilta. Gratil-valmisteen sopivuutta puna-apilapitoisten säilörehunurmien (ilman suojaviljaa) rikkatorjuntaan on testattu ProAgria Pohjois-Karjalan Pellot Tuottamaan -hankkeessa vuosina 2011-2012. Gratil on pienannosaine, jota perinteisesti on käytetty apilattomilla nurmilla 40-60 g/ha + kiinnite. Valmisteen on todettu säästävän apilaa, mutta tieto tarkempi tieto valmisteen vaikutuksista apilaan on puuttunut.

Hankkeessa tutkittiin kestääkö puna-apila paremmin käsittelyä ja säilyykö rikkakasvite-

Puna-apila kasvaa 2 viikkoa ruiskuttamisesta. Kuva otettu 14.7.2011. ho hyvänä, jos käytetään suosituksia alhaisempia annoksia.

Maatilakokeissa 20 g/ha annos ruiskutettiin aloitusvuoden nurmille ja 30 g/ha monivuotisille nurmille apilan ollessa 2-4 lehtiasteella ja suurempaa. MTT:llä katsottiin vaikutusta 20-60 g/ha annoksilla. Oletuksena oli, että vanhemman nurmen apila kestää paremmin Gratilia kun taas perustamisvuonna pienikokoinen apila saattaa olla herkempi Gratil-käsittelylle.

Kokeiden mukaan Gratil annoksilla 20-30 g/ha pienentää apilan kokoa selkeästi heti ruis-

kuttamisen jälkeen apila pitoisuuden ollessa 5-10 % kokonaissadosta 1-niitossa. Apilan kasvu palautuu kuitenkin kesän mittaan ja toisessa niitossa sitä voi olla 20-40 % kokonaissadosta. Ruiskutusta seuraavana vuonna apila kasvaa täysin normaalisti ja rikkatorjuntaa ei välttämättä tarvitse tehdä uudelleen, jos aloitusvuoden käsittely onnistuu. Valmisteen tehot mm. savikkaan, saunakukkaan ja leinikkiin olivat hyvät kun taas orvokkiin teho ei ollut riittävä alhaisilla annoksilla. Hankkeesta saatujen ko-

kemuksien perusteella perustamisvuonna voidaan käyttää 20-30 g/ha annoksia. Kokeissa hierakkaa ei ollut, ja aloitusvuosien nurmissa sitä harvemmin esiintyy. Suurikokoista hierakkaa vastaan tarvitaan vähintään 40 g/ha Gratilia. MTTMikkelin kokeissa puna-apila kesti myös 40-60 g/ha annoksia, joten ainakin vanhemmissa nurmissa suurempi annos on mahdollinen. Käytettäessä suurimpia annoksia on kuitenkin oltava varovainen. Ruiskutus tulee tehdä vain hyvällä säällä ja mieluummin pesäkekäsitte-

lynä. Mitä pienempi annos, sen paremmin apila kestää. Ruiskuttaminen on jopa jätettävä väliin kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, koska tällöin apila ei välttämättä kestä käsittelyä.

Yhteenvetona voidaan todeta Gratilin soveltuvan apilapitoisille säilörehunurmille, jos ei haluta maksimaalista apilasatoa ruiskuttamisvuonna. Käsittelyä seuraavana vuonna apilapitoinen nurmi kasvaa jo normaalisti. Aloitusvuoden torjunta on avainasemassa. Sen onnistuessa nurmi on todennäköisesti melko rikaton toisena vuonna.

Gratil 20 g/haon ruiskutettu aloitusvuoden apilanurmelle. Kuvassa vasemmalla on ruiskuttamaton alue, jossa kasvaa paljon savikkaa. Ruiskutettu alue on puhdas rikkakasveista.

pelto ja kasvi

13

Monivuotisia nurmipalkokasveja karjatilan viljelykiertoon

Sinimailanen.

Nautojen ruokinta perustuu hyvälaatuiseen nurmisäilörehuun. Lisäämällä nurmisiemenseokseen apilaa, mailasia, vuohenhernettä lisätään kotovaraista valkuaista rehuun. Valkuaiskasvit ovat vaativia kasvupaikan suhteen ja vaativat jatkuvaa seurantaa kasvukauden aikana. Kylvö ja sadonkorjuu sujuvat hyvin tavanomaisella kalustolla.

Kasvupaikkavaatimukset

Nurmipalkokasvit sitovat ilmasta typpeä juurinystyröissä olevien bakteerien avulla. Syväjuurisina ne parantavat maan rakennetta. Syväjuurisuus toisaalta vaatii, että pohjavesi on tarpeeksi alhaalla, jotta jopa 1,5 – 2 metriin ulottuva paalujuuri ei kärsi hapen puutteesta. Tiivistynyt jankko voi estää paalujuuren kasvua, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä. Toimiva ojitus ja pellon pinnan muotoilu parantavat kasvuedellytyksiä ja vähentävät talvivaurioita monivuotisissa palkokasvinurmissa.

pH ja ravinteet

Kivennäismaalla pH-vaatimus on 6 – 6,5. Multa- ja turvemaalla pH voi hyvin olla puoli yksikköä alempi. Jankon pH on myös oltava tavoitetasolla, jotta syväjuuriset palkokasvit viihtyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja rapauttavat tehokkaasti juuristollaan ravinteita. Palkokasvit ottavat maasta moninkertaisen määrän kalsiumia ja magnesiumia heinäkasveihin verrattuna. Kalsiumja magnesiumhuolto hoidetaan helpoimmin kalkituksella. Turve ja multamailla kalitäydennykseen sopii biotiitti.

Maalajit

Apilat, sinimailanen ja vuohenherne viihtyvät hyvin hietamailla, joissa vesitalous suosii juurten tehokasta kasvua.

Hiesupelloilla ravinnetalous on hyvä. Toisaalta hiesujen kuorettuminen ja liettyminen voivat aiheuttaa juuristossa hapen puutetta, joka

haittaa typensidontaa. Rouste voi kevättalvella nostaa nuoria kasveja juurineen maasta.

Sama ilmiö tapahtuu helposti turve- ja multamailla, jotka myös lämpiävät hitaasti keväällä. Palkokasvien typensidonta lähtee käyntiin kun maassa on 4 – 5 astetta lämmintä. Optimilämpötila hyvälle kasvulle on 18 astetta. Multa- ja turvemailla vaativimmat nurmipalkokasvit häviävät helposti ensimmäisen satovuoden jälkeen. Happamuus ja vesi vaivaavat usein ja multavat maat vapauttavat typpeä, joka suosii heinäkasvien kasvua palkokasvien kustannuksella. Alsikeapila viihtyy multamailla.

Puna-apila

Valtalajike on pitkään ollut Bjursele, joka on väistymässä.

Korvaavia, MTT:n lajikekokeissa hyvin talvehtineita lajikkeita ovat Yngve ja Saija. Betty on osoittautunut satoisaksi ja viljelyvarmaksi. Etelä-Suomessa ja parhailla pelloilla keskiosissa maata on saatu hyviä tuloksia myös Kanadalaisesta Altaswede puna-apilasta. Talvituhoihin on syytä varautua. Satoisia ja talvehtivia tetraploideja lajikkeita kehitetään jatkuvasti lisää.

Tetraploidit lajikkeet ovat hyvän jälkikasvukykynsä takia kilpailukykyisempiä heinäkasvien kumppaneita kuin diploidit lajikkeet. Lisäksi ne voidaan niittää kolme kertaa suotuisina kasvukausina.

Alsikeapila

Ainoa talvehtiva markkinoilla oleva lajike on Frida. Alsikeapila sietää huonosti kuivuutta, mutta toisaalta viihtyy punaapilaa paremmin kosteissa kasvuolosuhteissa. Se sopii hyvin kasvupaikoille, joissa puna-apila ei viihdy. Alsikeapila sopii laidunkasviksi ja aikaisuutensa takia myös täydennyskylvöön.

Satotaso on noin 10 % alempi kuin puna-apilalla.

Valkoapila

Valkoapilalla sietää tallausta hyvin rönsyävän kasvutapansa takia. Tämän takia se soveltuu

hyvin laitumiin ja pitkäikäisiin säilörehunurmiin. Hyviä lajikkeita säilörehunurmiin ovat Jögeva4 ja Aber Herald, laitumiin sopii hyvin Sonja. Aluskasviksi käy hyvin matala Nanouk.

Apiloiden siemenseokset Apilat kannattaa kylvää aina seoksena heinäkasvien kanssa. Molemmat täydentävät toisiaan ja rehun laatuominaisuudet saadaan mahdollisimman lähelle optimia sopivilla seossuhteilla. Seosten suunnitteluun vaikuttavat maalaji, suunnitellut satovuodet, sadon käyttötarkoitus, kasvurytmi, talvehtimisominaisuudet ja lajien keskinäinen kilpailu. Apilan määrä siemenseoksessa vaihtelee 15 – 25 painoprosentin välillä ollen noin 4 – 8 kg/ha. Eri apilalajien seos toimii varmimmin ja kasvit etsivät paikkansa vaihtelevillakin pelloilla. Puna-apiloilla on kokeiltu hyvällä menestyksellä eri lajikkeiden seoksia esim. Ilte ja Betty tai Altaswede ja Yngve.

Sinimailanen Syväjuurinen sinimailanen viihtyy hyvin rinnepelloilla, joissa vesitalous on kunnossa. Märässä maassa mailanen ei viihdy. Viljelyvarmuutta lisää kylväminen seoksena heinäkasvien kanssa. Seoskumppaneiksi sopivat nopean kasvurytmin ja hyvän jälkikasvukyvyn heinät, kuten koiranheinä, nadat ja englannin raiheinä, joita voi kylvää noin puolet kokonaissiemenmäärästä. Timoteilajikkeista kannattaa suosia eteläisiä lajikkeita, jotka pärjäävät voimakkaan jälkikasvukyvyn omaavalle sinimailaselle. Seokseen voi lisätä 1 – 3 kiloa apiloita maalajin ja lohkon mukaan. Parhaiten sinimailanen viihtyy apilan tapaan hyvärakenteisilla hieta- hiesu ja savimailla. Myös karkeammat hiekkamaat sopivat mailaselle.

Kylvö ja lajikkeet

Sinimailasen suositeltava kylvösyvyys on 2 cm. Syvempään kylvettäessä itäminen voi viivästyä ja muut kasvit valtaavat kasvutilan ja mailanen häviää. Lajikkeista ei ole virallisia MTT:n lajikekokeita. Käytännön viljelyssä menestyneitä ovat ruotsalainen Pondus, norjalainen Plato ja tanskalainen Live. Käytössä on ollut myös pohjois-amerikkalaiset Derby ja Legendairy. Lisäksi on tarjolla numerosarjalajikkeita. Siemenen ymppäys on ehdottomasti suositeltava toimenpide.

Sinimailanen on arka keväthalloille ja märällä pellolla tallaamiselle. Talvituhosieniä ja jääpoltetta voi esiintyä myös. Mailasen perustaminen onnistuu parhaiten puhtaana kasvustona ilman suojaviljaa. Kylvö keväällä ja puhdistusniitto noin kuukauden kuluttua. Seuraavan kuukauden kuluttua korjataan sato. Talvehtimisen varmistamiseksi on jätettävä vähintään 15 – 20 cm kasvusto talven alle.

Tällöin mailanen ehtii kerätä tarvittavan määrän hiilihydraatteja vararavinnoksi talven yli.

Sadonkorjuu sopii hyvin heinäkasvien kasvurytmiin. Niitossa tulee jättää reilu 5 – 8 cm sänki. Toinen niitto tehdään kun sinimailanen alkaa kukkia. Sadon raakavalkuaispitoisuus on puhtaassa kasvustossa helposti jopa yli 20 %. Nurmikasvien käyttö seoksessa tasoittaa valkuaispitoisuutta.

Sirppimailanen

Sirppimailanen on sinimailasen Eestiläinen sukulainen. Se sopii rönsyävän kasvutapansa takia myös laitumiin. Sirppimailanen on varmempi talvehtija kuin sinimailanen. Siemenen saatavuus on ollut heikohkoa.

Markkinoilla olevia lajikkeita ovat Karlu ja Juurlu

Ymppäys

Siemenen pintaan istutetaan Rhizobium typpibakteereita, jotka edistävät biologista typensidontaa. Paras hyöty saadaan multamailla ja jos pH on alhaalla. Sadonlisä on ollut kokeissa 10 %. Ymppäyskustannus on pakkauskoosta riippuen 1 – 2 euroa siemenkilolle. Happamilla mailla juurien nystyröitymistä edistää pilleriympätty siemen, joka on kuorrutettu kalkilla.

Palkokasvinurmilla parannetaan satoa ja sadon laatua. Lisätään tilan typpiomavaraisuutta ja nurmen esikasviarvoa. Rehuun saadaan valkuaista ja lisää maittavuutta. Syväjuuriset palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät biologista aktiivisuutta. Lisäksi ne parantavat viljelyvarmuutta ja ovat taloudellisesti kannattavia lannoitekustannussäästöjen takia.

14

pelto ja kasvi

Pellonpientareella ja laitumien laitamilla

Pellonpiennartilaisuuksia palkokasvien merkeissä: Tellervo ja Sakari Sallisen tilalla Savonlinnassa tutustuttiin 17.7.2012 palkokasvikasvustoihin, joilla voidaan monipuolistaa ja parantaa rehuomavaraisuutta ruokinnassa sekä vähentää ostolannoitetarvetta. Tilalla on viljelyssä lypsykarjalle mm. herne-kaurakasvustoja, puna-apilaa ja sinimailasta. Saimmekin nähdä hyviä kasvustoja ja havainnoida typensitojakasvien menestymistä mm. maaperästä ja lannoituksen vaikutuksesta johtuen. Tilalla oli myös positiivisia kokemuksia palkokasvien maittavuudesta appeessa. Mielenkiintoisia oli myös toisten viljelijöiden kokemukset mm. sinimailasen viljelyyn liittyen. Toinen vastaava pellonpiennartilaisuus pidettiin 7.8. Haukivuorella Kalle Mattilan ja Jukka Kohvakan pelloilla, jonne oli saapunut myös aktiivisia viljelijöitä paikalle. Tilaisuudet järjestettiin MaitoTaito ja Lihatilan skarppiohjelma sekä Luomulla etumatkaa Etelä-Savoon hankkeiden yhteistyössä.

Laitumen laitamilla Sulkavalla MaitoTaito- ja Härkää sarvista -hankkeiden järjestämän laidunpäivän 24.7. Esa ja Arja-Riitta Revon luona Koskelan tilalla teemoja olivat kulttuurihistoria, perinnebiotoopit, maisemalaidunnus ja Laidunpankki. Tilan isäntä ja emäntä ovat hyvin perehtyneitä kyläkunnan historiaan ja osasivatkin kertoa tapahtumista kävijöille elävästi. Tilan historia liittyy läheisesti Hackmanin yhtiön historiaan, sillä ennen siirtymistä Revon suvulle se oli yhtiön omistuksessa. Lohikosken partaalla oli yhtiön saha, ja nykyisten laitumien paikalla oli asutusta, mistä kertovat edelleen heikosti erottuvat rakennusten perustukset maastossa. Historiallisia kerrostumia on runsaasti, sillä laitumilta löytyy myös toisen maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia eli Salpalinjan juoksuhautoja. Kulttuurihistoriallisten arvojen lisäksi tilan laitumilla on maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja.

Kylätietä molemmin puolin reunustavat, maisemallisesti tasapainoiset haat ja metsälaitumet ovat maakunnallisesti arvokkaita perinnebiotooppeja. Laitumilla on monilajista kasvillisuutta, kuten entisestä asutuksesta kertovat muinaistulokas pölkkyruoho sekä uudempi idästä kulkeutunut tulokas kenttätyräkki. Laitumelta löytyi runsaasti ahomansikoita ja mustikoita kävijöiden iloksi. Laidunkierroksella tuttavuutta tulivat tekemään lypsylehmät, mutta hiehot piilottelivat laitumen kätköissä. Lisätietoa Lohilahdelta: www.lohilahti.net/historia.shtml Saara Ryhänen ProAgria Etelä-Savo

Laitumen laitamilla Hirvensalmella.

Härkää sarvista-hankkeen järjestämän laidunpäivän 28.7 teemoina Jarmo ja Keijo Kiesilän luona Heikkilän tilalla olivat perinnebiotoopit, niittykasvillisuus, maisemanhoito ja Laidunpankki. Heikkilän laidun sijaitsee aivan maantien varressa, joten se herättää ohikulkijoiden mielenkiinnon. Samaan aikaan vietettiin viereisellä entisellä kyläkoululla Tuukkalan kyläpäivää, joten kävijöitä riitti myös laitumella.

Kylätien varressa sijaitseva, pitkään laidunnettu haka on valtakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Maisemallisesti tasapainoisella laitumella on runsaasti maakiviä ja matalia kiviaitoja, katajia, yksittäisiä maisemapuita ja puuryhmiä. Laitumella kasvaa monilajista kasvillisuutta, kuten kuivien ketojen vähälukuisia lajeja ketoneilikkaa ja salaperäistä ketonoidanlukkoa. Helteisen päivän mittaan laidunkierroksia tehtiin useita. Laidunkierroksilla tutustuttiin niittykasvillisuuteen ja mm. hyönteisiin, mutta arat hiehot eivät välittäneet tehdä tuttavuutta, vaan välttelivät kävijöitä. Heikkilän isäntäväki kävi paikalla kertomassa kokemuksiaan perinnebiotooppien laidunnuksesta, mutta kyläpäivän kiireiden vuoksi laitumen esittely hoidettiin Härkää sarvista –hankkeen voimin. Lisätietoja hankkeesta: www.ymparisto.fi/ksu/harkaasarvista ja Laidunpankista: www. laidunpankki.fi Saara Ryhänen ProAgria Etelä-Savo

Laidunpäivä Kangasniemellä Lihatilan skarppiohjelma –hanke järjesti yhdessä Härkää sarvista –hankkeen kanssa emotiloille suunnattun laidunpäivän 13.8. Pienikankaan tilalla Kangasniemellä. Laitumella on iso merkitys myös emotilan tulokseen ja sen onnistumiseen. Onnistunut laiduntaminen takaa hyvinvoivat eläimet, onnistuneet tiinehtymiset sekä hyvän päiväkasvun saavuttaneet vasikat vähentäen mm. kustannuksia kuivittamiseen, ruokintatyöhön sekä lannan levitykseen. Päivän aikana kuultiin tilan toimintatapoja emokarjan laiduntamiseen liittyen, tutustuttiin perinnebiotooppeihin ja Laidunpankkiin , havainnoitiin maan rakennetta vasta perustetulla ja vanhalla laitumella sekä saatiin AitaSavon esittely high tensile –aitauksen perustamisesta.

Outi Kiesilä ProAgria Etelä-Savo

ympäristö 15

Valtimolla tuotantoa ja ympäristöä Jukka Hakkaraisen ja Marit Honkasaaren viljelemä Männistön tila sijaitsee komealla paikalla Valtimon Haapajärven rannalla. Tilalla tuotetaan maitoa parsinavetassa, lehmiä on tilalla 40 kpl ja nuorta karjaa uudistukseen, lisäksi kasvatuksessa on n. 50 lihanautaa. Tilalla on 86 ha peltoa tavanomaisessa viljelyssä. Tuotanto on tehokasta, nurmien ja viljan satotaso on hyvä. Nurmet perustetaan runsaalla siemen seoksella, jossa on mukana myös apilaa. Nurmia lannoitetaan lietelannalla, jota on levitetty pintalevityksenä heti sadonkorjuun jälkeen.

Lisäksi on käytetty väkilannoitteita mutta apilanurmille käyttömäärät ovat merkittävästi pienemmät kuin ympäristötuen rajat sallisivat.

RAE- ravinnehävikit euroiksi hankkeen tilakäynnillä 17.päivä heinäkuuta on tutkittu peltokarttojen ja viljavuus- sekä tuotantotietojen avulla tilan nykytilannetta ja ravinteiden käyttöä sekä vesistöihin rajoittuvia peltolohkoja.

Pellolla ProAgrian neuvoja Marja-Liisa Uusimaa totesi nurmen tiheyden hyväksi ja peltomaan kuoppatestissä maan mururakenne oli hyvä, ehkä osin nurmissa olevan syväjuurisen apilan ansiosta. Tilakierroksella on katsottu myös lantalat ja säilörehuvarastot sekä laidunalueet. Tilalla on käytössä myös metsälaidun aluetta hiehojen laidunnukseen ja tilan kahdelle hevoselle.

Tilakäynnin jälkeen tilat saavat tilakohtaisesti kirjallisia ke-

hittämisehdotuksia ja toimenHelvi Leinosen mukaan viljepidesuosituksia. Hakkaraisen lijät ovat tehneet paljon omatilalle suosituksissa on pysyvää ehtoista ympäristön – ja venurmea alavalle rantapeltoalusiensuojelutyötä. Hankkeen eelle tai suojavyöhykenurmisyhtenä tavoitteena onkin saada opimuksen hakemista. Myös positiivista nostetta maatilojen lannoittamattomat kaistat peltekemälle ympäristö työlle ja lolla vesistöjen varressa pidätsamalla saada näkyväksi pietäisivät ravinteita. Tilalla sijaitnetkin toimenpiteet, joilla on sevalle Männikköniemen rantamerkitystä. Tutkimusten muniitylle on suositeltu ympäristökaan tehokkainta peltoviljetuen erityistukisopimuksen halyn ravinnepäästöjen estämistä kemista. on tavoitella mahdollisimman Esille on nostettu typpilannoisuuria satotasoja, jolloin ratuksen vähentäminen entisesvinteet poistuvat maasta sadon tään tai jopa kokonaan pois jätmukana eivätkä pääse huuhtäminen runsaan apilapitoisuutoutumaan vesistöihin. Peltoden nurmilla. Lisäksi on suosijen hyvä peruskuivatus, pellon teltu uusien typensitojakasvien pinnan muotoilu ja oikeaan aikokeilua, kuten sinimailanen kaan tehdyt viljelytoimenpiteet säilörehunurmiin ja keltamaiovat edelleenkin hyvän sadon te laidunnurmiin. Euromääperusta. räistä etua tilalle olisi saatavilHelvi Leinonen la lannoituksen tarkentamisella Jukka Hakkarainen ja ProAgrian neuvoja Marja-Liisa Uusimaa ProAgria Pohjois-Karjala ja mahdollisesti haettavasta pe- tutkivat apilan juuristoa Haapajärven rantapellolla. rinnebiotooppi sopimuksesta. ” Tilalla emännän kanssa töiMikäli tilalla siirryttäisi lietteen tä tehdessä tulee helposti myös sijoituslevitykseen, olisi mahRAE- ravinne hävikit euroiksi hanke dollista hakea erityisympäristö- tilasokeus oman tilan ja peltoRAE - Ravinnehävikit Euroiksi – hankkeen tavoitteena on lisäjen hoitoon.

Lisää virtaa työtukea lietelannan sijoittamissotä viljelijöiden ja muiden maaseudun toimijoiden tietoisuutta hön saa myös siitä kun joku pimuksesta. ympäristönja vesistönsuojelun hyödyllisyydestä luonnon ja Toimenpiteistä tulevat hyö- ”ulkopuolinen” tulee peltoja maatilan talouden kannalta. Hankkeessa tehdään maakundyt vesistöille vähentyneinä ra- katsomaan ja tuo näkemyksiä nittain maksuttomia, neuvonnallisia tilakäyntejä vesiensuovinnepäästöinä ja ympäristöl- ja tukea siihen omaan toiminjelun painopistealueiden maatiloille. Erilaisia tilaisuuksia ja taan.

Nykyisin maatilalla joule luonnon monimuotoisuuden tiedotusta järjestetään hankkeessa testatuista menetelmistä ja säilymisenä ja lisääntymisenä tuu kääntämään kivet ja kannot tutkimuksista. Hankkeessa välitetään tietoa mm. ympäristöä rantaniitty- ja metsälaidun alu- ja hyödyntämään eri mahdollisäästävistä tuotantomenetelmistä, karjanlannan tehokkaasta suuksia että saa rahavirrat uloseilla. hyödyntämisestä ja vesiensuojeluun liittyvistä erityisympärispäin vähenemään. Tilakäynnin tötuista. Hanke toimii Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjoisaikana näitä vaihtoehtoja ja näVaihtoehtoja ja Karjalan maakunnissa. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2012 kökulmia löytyi, pohtii Jukka näkökulmia – 31.12.2014. Hanketta rahoittaa 100 prosenttisesti Euroopan RAE- hankkeen tilakäynnistä.” maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja toiminta-alueen Pohjois-Karjalassa hankkeen Pitkään viljelijänä olleelle ELY-keskukset. tilakäyntejä tehdään 40 tilalle Jukka Hakkaraiselle jäi RAE – Lisätietoja: http://rae.savonia.fi vuonna 2012. ProAgria Pohjoishankkeen tilakäynnistä positiiHankevetäjä, projekti-insinööri Arja Ruokojärvi Karjalassa hanketta luotsaavan vinen kuva. puh. 044 785 5569, arja.ruokojarvi@savonia.fi Yhteyshenkilöt ProAgriassa: Pohjois-Savo, Anu Rossi, puh. 040 1795001 Etelä-Savo, Saara Ryhänen, puh. 040-4868237 Pohjois-Karjala, Helvi Leinonen, puh. 040 3012420

16

yritys

Masva – Kehityssyssäystä maaseudulle!

Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa.

Keväällä käynnistyneen Masva –hankkeen piirissä on jo yli 200 henkilöä. Hanke auttaa selkeyttämään tulevaisuuden suuntaviivoja. Masva –hankkeen toimintaan on osallistunut yritysideaa suunnittelevia ja yrittäjiä, jotka suunnittelevat yritystoimintansa suuntaamista uusille toimialoille.

Masva –aktivointitilaisuuksissa on mietitty, mitä se yrittäjyys on. Yrittäminen ei ole pelkkää toimeentulon turvaamista. Vastaavan palkan voi usein saada palkkatyössä pienemmin riskein, vähemmällä työllä. Parhaimmillaan yrittäjyys on hyvä mahdollisuus itsensä ja unelmien toteuttamiseen, menestykseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yrittäjyydessä houkuttelee yrittäjähenki , omalla toiminnallaan voi paremmin vaikuttaa omaan elämäänsä.

Ryhtyisinkö yrittäjäksi?

Ennen yritystoiminnan käynnistämistä kannattaa harjoittaa itsetutkiskelua ja harkintaa.

Mitä haluat elämältäsi? Mitkä ovat huonot ja hyvät puolesi?

Onko elämäntilanteesi sopiva yritystoiminnalle? Saatko tarpeeksi tukea omalta perheeltäsi? Valmiuksia ryhtyä yrittäjäksi luovat kokemus ja koulutus.

Pelkkä valmius ei kuitenkaan riitä, vaan yrittäjällä pitää olla vahva motivaatio, uskallusta, rohkeutta ottaa riskejä ja sietää niiden aiheuttama epävarmuus.

Opettele ajattelemaan myönteisesti. Positiivinen ajattelutapa vapauttaa piileviä kykyjämme, innostaa oppimaan ja toimimaan, vahvistaa itsetuntoa ja vähentää stressiä. Myönteisesti suhtautuva on kiinnostunut erilaisista asioista eikä torju uusia ideoita heti kättelyssä, vaan löytää niistä aina myös hyviä puolia, joilla voi kehittää asioita edelleen.

Liiketoimintasuunnittelusta apua Yritysidean jatkokehittämisessä älä kiirehdi. Hae tietoa asiantuntijoilta, tarkkaile ympäristöä ja kirjoita ajatuksiasi ylös liiketoimintasuunnitelman muotoon. Kun kirjoitat ajatuksiasi ylös, ideat konkretisoituvat ja voit arvioida niitä objektiivisemmin. Liiketoimintasuunnittelussa kannattaa hyödyntää asiantuntija-apua.

Liiketoimintasuunnittelussa käydään läpi: Liikeidea, markkinat, osaaminen, luonteenpiirteet, asenne, motivaatio, kannattavuus, yhtiömuodot, mahdolliset viranomaisluvat,

rahoitus (laina, avustukset) , mahdollisuudet saada starttiraha, markkinointi, kirjanpito, talousseuranta, vakuutukset, työttömyysturva, rekisteröinti, rahaliikenne, toimitilat, sopimukset sekä henkilöstö.

Masva –hanke auttaa sinua liiketoiminnan suunnittelussa.

Tilaa aika maksuttomaan liiketoiminnan alkukartoitukseen.

Saat kauttamme tietoa monipuolisista yrityspalveluista, rahoitusvaihtoehdoista, koulutustarjonnasta, yrittäjyyshankkeista, yrityksen perustamiseen tai omistajanvaihdokseen liittyvistä toimista. Järjestämme Masva Pisnesbussi –kiertueita sekä omassa maakunnassa että vieraillen muissa maakunnissa.

Näiltä kiertuilta saat uusia yritys- ja kehittämisideoita. Järjestämme yrittäjyyteen aktivoivia ja valmentavia tilaisuuksia.

Myös kansainvälistymiseen ja markkinoinnin kehittämiseen saat meiltä apuja.

Masva –hanketta (v. 20122013) toteuttavat kehittämisyhtiöt: Josek, Keti, Pikes ja ProAgria Pohjois-Karjala.

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Karjalanpiirakan valmistuksesta opetuselokuva Ilomäen leipomosta, Joensuusta Enon Louhiojalta löytyy Marjut Hassinen. Marjut on pitkänlinjan leipoja, jota työtä hän on tehnyt maatilan töiden ohessa. Leipomossa päätuotteina ovat mm karjalanpiirakat, vatruskat ja sultsinankuoret.

Marjut Hassinen on ollut jo vuosien ajan tuomassa karjalaista leivontaperinnettä esille.

Marjut on ollut mukana monilla messuilla- ja tapahtumissa uunituoreiden, vastapaistettujen ja usein vastaleivottujenkin tuotteiden kanssa.

19.8. julkistettiin Raunin Majalla Lieksassa voimanaisen viimeisin urakka ”Hiljainen taito” lyhyt opetuselokuva karjalanpiirakan valmistuksesta.

Hiljainen taito on valmistettu suomeksi, karjalan kielellä, venäjäksi ja englanniksi. Suomenkielinen osuus on ajateltu nuoremmalle sukupolvelle kuvin ja äänin kerrottuna, niin että karjalanpiirakan leivonta perinne jatkuisi ja sitä myös ylläpidettäisiin. Soljuva karjalankieli on musiikkia Marjutin korville ja tämän kautta Marjut haluaa myös ylläpitää karjalankieltä ja herättää sitä uudelleen henkiin muun perinteen kanssa.

Venäjänkielinen osuus syntyi venäläisten toiveesta ja tarpees-

ta saada karjalanpiirakan ”valmistusohjeet” liikkuvana kuvana ja heidän omalla kielellään esitettynä.

Marjut Hassisen ajatus on , että opetuselokuvaa voi käyttää myös hyödyllisenä matkamuistona Pohjois-Karjalasta, hää- ja syntymäpäivälahjana jne. ja tietysti opetusmateriaalina eri tahoilla.

Hiljainen taito opetusDVD maksaa 30e ja lahjapaketti 50 e ( sis. DVD, piirakkapualikka ja lasta täytteen levittämiseen) Molemmat hinnat sisältävät arvonlisäveron.

Tilaukset ja lisätiedot: Marjut Hassinen p. 040 827 9652

proagriat

17

Henkilöstöuutiset etunimi.sukunimi@proagria.fi Pohjois-Savo Eveliina Turpeinen ja aloitti huhtikuun alussa MaitoTaitohankkeen koulutuspäällikkönä.

Eveliina valmistui maaliskuussa MMM Agronomiksi, pääaineenani kotieläinten ravitsemustiede. p. 040 523 0932.

Heli Wahlroos aloitti elokuun alussa ProAgria Pohjois-Savossa kotieläintuotannon kehityspäällikkönä.

Heli on koulutukseltaan MMM Agronomi, Ph.D. ja Artesaani.

Aiemmin hän on toiminut mm.

MTT:ssa tutkijana sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kotieläintuotannon yliopettajana. Helin tapaat joko Kuopion toimistolla tai monenkirjavissa tehtävissä kentällä. Puhelimitse hänet tavoitat numerosta 050 365 6680.

Pohjois-Karjala Kirjanpitäjäksi ProAgria Tilipalveluihin on nimitetty Henna Anttonen, p. 040 301 2463. Hän hoitaa perinteisten maatilojen kirjanpitojen lisäksi maatilaosakeyhtiöiden kirjanpidon.

Yritysneuvo j a k s i t a lousneuvonnan tehtäviin on nimitetty tradenomi Marjaana Olenius. Toimialueena maakunnan keskiosa Tohmajärveltä Outokumpuun. Marjaanan tehtävinä ovat talous- ja sukupolvenvaihdossuunnittelu sekä tilipalvelut maatiloille. P. 040 3012 333.

Controlleriksi on nimitetty 1.11. alkaen Heidi Laaninen, vastuuualueena ProAgria PohjoisKarjalan taloushallinto sekä yritysten tilitoimistopalveluiden kehittäminen. Heidin p. 040 3012 449 Kasvintuotannon ja viljelijätukien neuvontaa hoitamaan Juuassa ja lähialueilla on valittu agrologi (AMK) Kati Ronkainen Heikki Nuutisen jättäessä ProAgria Pohjois-Karjalan. Kati toimii myös Aija Vartiaisen sijaisena Lieksan alueen kasvintuotannon neuvontatehtävissä.

Katin tavoittaa puh. 040 301 2462. Juuan ja Lieksan alueen tilipalveluasiakkaita palvelee Marjaana Olenius.

Riihenpuinti - perinne elää Jo kymmenen vuoden ajan on Haajaisten kylällä Vieremällä kasvatettu ruista, joka on puitu perinteisillä riihenpuintitalkoilla riihessä. Asialla ovat olleet Haajaisten maa- ja kotitalousseura ja Haajaisten Nuorisoseura. Ruis on kasvatettu kahdella asiaan innostuneella tilalla vuorotellen, Eikanmäellä ja llikkolassa. Tänä vuonna vuorossa oli ruishalme Eikanmäellä Riitta-Liisa ja Petri Keinäsen maitotilalla.

Riihenpuintiperinne sai alkunsa asiaan innostuneista kyläläisistä.

- Eikanmäellä rukiin kasvatus on ollut jo hyvin vanha perinne. Meistä riihen puinti on niin mukavaa ja samalla elää vanha talkooperinne, kertoo yksi kylän puuhanaisista Eeva Huttunen.

Ruis leikataan perinteisellä menetelmällä sirpillä, sidotaan lyhteiksi ja kuivataan kuhilaissa. Tämän jälkeen lyhteet siirretään riihen kuivumaan ja odottamaan puintia. Riihen lämmitys on mieleistä puuhaa varsinkin talon Arttu-pojalle sekä Lauri-ukille. Puinnin jälkeen jyvät vielä ryöpätään,

jolloin ne puhdistuvat ja ovat valmiita vietäväksi myllyyn.

- Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin hyvän laatuista ruista kuin tänä vuonna, kertoo Eikanmäen vanhaisäntä Lauri Kvist.

Lauri Kvistin mukaan riihi on rakennettu todennäköisesti 1800 luvun lopussa tai 1900 luvun alussa. Vuonna 1983 riihi kunnostettiin, jonka jälkeen riihessä on puitu lähes joka vuosi. Talkoolaisia on ollut mukana vuosittain kymmenkunta.

Ja kuten perinteeseen kuuluu, jokainen talkoolainen saa jauhopussin mukaansa. Jos jolla-

kulla ei ole kotona leipojaa, on Eikanmäen vanhaemäntä Terttu Kvist leiponut vielä lämpimäisenä maukkaat ruisleivät talkoolaisille.

Riihenpuinnin yhteydessä on monena vuotena vietetty kaikille avointa perinnepäivää, johon ovat kuuluneet ruispuuro ja talkoosauna.

Ensi vuodeksi on Ilikkolassa kylvetty jo ruis kasvamaan, joten rukiinleikkuuperinne Haajaisilla jatkuu.

Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

18

maa- ja kotitalousnaiset Kuus-Hukkala 27.11. Bed & Breakfast -info, Mikkeli, ProAgria Etelä-Savo Lisätiedot: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 ja Tarja Pajari, puh. 0400 183 064 Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen –hanke syksy 10.10. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivä, Juva, Partalan kartano Ilmoittautumiset ja lisätiedot Teemu Oittinen, puh. 044 417 4688 teemu.oittinen@savonlinna.fi ja Tuula Pirttimäki, puh. 044 799 5465 tuula. pirttimaki@pieksämaki.fi 1.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseudulla, Savonlinna 14.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseudulla, Haukivuori Lisätiedot: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 ja Tarja Pajari, puh. 0400 183 064.

Puuhakasta syksyä Syksyllä useammassa meissä herää uusi ihminen. Hektisen, rutiineista vapaamman ja usein työntäyteisen kesän jälkeen alkaa jo kaivata järjestystä arkeen. Viimeistään koulun alkamisen jälkeen elämä meillä rauhoittuu, ja päivät saavat jonkinlaisen järkevän rytmin. Syksyllä myös alkavat erilaiset harrastukset, kerhot ja muut kesän ajan levänneet ajanvietteet.

Maaseudulla harrastustoimintaa järjestävät esimerkiksi maaja kotitalousnaiset, kansalaisopistot, urheiluseurat, kyläyhdistykset ja muut järjestöt. Useat toimintaa järjestävät ovat vapaaehtoisia, jotka omaa aikaansa säästämättä ovat järjestämässä mielekästä toimintaa toisille ihmisille. Tämä toiminta on arvokas lisä maaseudun ihmisten vapaa-ajan toimintaan.

Valtion ja kuntien talous on kriisissä, ja tämä näkyy suoraan kuntien palveluissa. Kunnat keskittävät palvelujaan kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin. Ymmärrystä palveluihin haja-asutusalueella ei tunnu löytyvän. Suuret ja tehokkaat yksiköt tuntuvat olevan vastaus talouden ongelmiin. Silti kaikilla kuntalaisilla tulisi olla oikeus edes joihinkin lähipalveluihin. Maaseudun ihmiset eivät yleensä pyydä kuuta taivaalta, vaan toivovat, että lapset saisivat käydä koulunsa edes suhteellisen lähellä, ikäihmiset voisivat asua kotona ja tie toisi kotipihaan saakka.

Muutoin suurin osa tarvittavista palveluista haetaan luontevasti kaupunkien ja kuntien keskustoista.

Kunnat sysäävät palvelujen tuottamista maaseudun ihmisille itselleen. Tottakai ns. kolmas sektori on merkittävä tuki julkiselle palveluntuotannolle, mutta siinäkin tapauksessa palvelujen tuottajalla tulisi olla jonkinlaiset resurssit millä toimia. Ei voida olettaa, että ihmiset ilman minkäänlaista korvausta huolehtivat palveluista, jotka viime kädessä ovat kunnan vastuulla.

Jokunen aika sitten olin esimerkiksi tilaisuudessa, missä kylälle toivottiin lähiliikuntapaikkaa lapsille. Paikallisen poliitikon mielestä lähiliikuntapaikkaa ei kannata järjestää joka paikkaan, kun voidaan käyttää viereisen kylän palveluja. Mihin unohtui se, että nämä lähiliikuntapaikkaa käyttävät lapset ja nuoret eivät omin avuin liikuntapaikkaan pääse? Toinen vaihtoehto kuulemma olisi, että lähiliikuntapaikka voitaisiin järjestää, mikäli kyläläiset siitä itse huolehtisivat. Tätä samaa voitaneen siis tulevaisuudessa tarjota myös kaupunkien ja kuntien keskusten lähiliikuntapaikkojen toimintamalliksi. Epäilen, miten onnistuisi. Monessa paikassa maaseudulla näin kuitenkin toimitaan.

Kaikki vapaaehtoistyö on arvokasta, ja se tuo mielihyvää niin toisille kuin ihmiselle itselleenkin. Se antaa rahassa mittaamattomia kokemuksia, muistoja ja ystäviä. Silti edelleenkin vapaaehtoistyön tulee perustua vapaaehtoisuuteen, siitä ei saa tulla ihmiselle kaiken ajan syövä rasite, jota säädellään muualta. Sillä silloin meiltä loppuvat vapaaehtoiset.

Puuhakasta ja mielekästä syksyä Päivi Ylönen puheenjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Karjala

Tapahtumat:

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousn aiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Syyskuu 19.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus, Kulennoisten koulu, Punkaharju 21.9. Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus, Otavan koulu, Mikkeli 26.9. Veikeä vilja – kiva kuitu Perhekahvila, Kotilo, Mikkeli 29.9. Ruisleipätalkoot, Pattoin Kekrimarkkinat, Juva Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549 ProMatkailu –hanke syksy 19.9. Matkailuyrityksen talous –teemapäivä, Juva, Nordea pankki 2.10. Reitistöinfo mökki- ja ohjelmapalveluyrittäjille, Mikkeli, Lähemäki-talo 16.-18.10. Matkailuyrittäjien opintomatka Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen 21.11. Matkailun kehittämisinfo, Rantasalmi,

ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset / Yrityspalvelut Lisätiedot: johanna.rinnekari@proagria.fi, 040 301 2441 pirjo.korjonen@proagria.fi, 040 301 2417 www.ajuri.fi, www.proagriapohjois-karjala.fi Syyskuu 20.9. Innostutaan yrittäjyydestä! –seminaari, NetWork Oasis, Joensuu 25.9. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuu 29.9. Liperin Leipäpäivä & Veikeä vilja ja Kiva kuitu -tapahtuma, Liperin koulukeskus Lokakuu 1.-7.10. Luomuviikon tapahtumia Pohjois-Karjalassa 1.-7.10. Luomupäiviä ravintoloissa ja matkailuyrityksissä 4.10. Meidän Luomu –seminaari, Joensuu 2.-3.10, 7.10. Meidän Luomu –kauppatapahtumia, Iso Myy 3.10. Veikeä vilja ja Kiva kuitu –tapahtuma, Polvijärvi 12.10. Pisnesbussi Kauneusalan yrittäjyyteen, Helsinki 13.10. Masva Pisnesbussikiertue Pohjois-Karjalassa 19.10. Veikeä vilja ja Kiva kuitu –tapahtuma, Eno 24.10. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuu 26.-la 27.10. Masva Pisnesbussi Keski-Suomeen Marraskuu 17.11. ProAgria Pohjois-Karjalan 125 v. juhla, Joensuu 28.11 Hygieniaosaamiskoulutus,-testi, Joensuu 29.11. ProLuomu Kiertue, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto

Pohjois-Savo Lisätietoja: www.maajakotitalousnaiset.fi/pohjois-savo Syyskuu 20.9. Uutispuuropäivä Agrimarketissa, Toivala 21.- 23.9. Ruska- ja vaellusmatka Kuusamoon ja Koillismaalle 29.9. Ruisleipäkurssi, Kuopio Alavan Seurakuntakeskuksessa Lisätiedot: Marja Niskanen p. 0400 905782 Lokakuu 6.10. Kirjastotreffit Kuopion kaupunginkirjastossa klo 10- 12, ilm. p. 020747 3650 6.10. Ruisleipäkurssi, Kiuruvesi, Sininen Helmi, ilm. Marja Niskanen p. 0400 905782 26.10. Kekrikemut Ylä-Savossa, Sininen Helmi, lisätietoja Marja Niskanen p. 0400 905782 26.- 27.10. Verkkoluotsi - koulutus Kulttuurikeskus, Iisalmi. Mukaan mahtuu 8 osallistujaa. Ilm. marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Marraskuu 15.11. MKN:n Edustajakokous, Siilinjärvi Kunnonpaikka

maa- ja kotitalousnaiset

19

Neuvontaa lapsille Veikeän viljan ja Hevietsivän toimintaradoilla Tänä syksynä maa- ja kotitalousnaisten kampanjat kohdistuvat myÜs päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin.

Alle kouluikäisille on oma Veikeä vilja – kiva kuitu kampanja, jossa keskitytään viljan ja leivän terveellisyyteen ja monipuolisuuteen.

Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus taas on alakoululaisille suunnattu kampanja kasviksista. Molemmissa kampanjoissa käytetään sapere – menetelmää. Sapere – menetelmässä lapset tutustuvat ruokaan ja ruokaaineisiin aistiensa ja aistikokemustensa kautta. Ruokaa haistellaan, kosketellaan, katsotaan miltä se näyttää

ja kuulostaa, sekä tietenkin miltä se maistuu. Ruokaa pyritään kuvailemaan erilaisilla adjektiiveillä, kuten hapan, makea, tai suolainen.

Molempia kampanjoita rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriÜ.

Veikeä vilja – kiva kuitu kampanja on tehty yhteistyÜssä Leipätiedotuksen kanssa. Veikeä vilja on osa Maa- ja kotitalousnaisten Viljasta virtaa – kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on rohkaista lapsia maistamaan rohkeammin erilaisia viljatuotteita ja muistuttaa kuidunsaannin tärkeydestä.

Kampanjassa muistutellaan

myÜs yleisesti terveellisestä ravitsemuksesta, sekä aikuisia, että lapsia. Kampanja toteutetaan tehtäväratana, jossa lapset yhdessä aikuisten kanssa kiertävät rataa ja suorittavat erilaisia tehtäviä liittyen kuituun ja leipään. Radalla muun muassa punnitaan muroja ja verrataan murojen määrää ruisleipään. Muroja pitää syÜdä melkoinen määrä, ennen kuin saa saman verran kuitua kuin ruisleivässä!

Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus paneutuu terveelliseen syÜmisen ja kasvisten käytÜn lisäämiseen alakoululaisten keskuudes-

sa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 5 % tutkimusryhmän 68 vuotiaista tytÜistä ja pojista sÜi kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaan, joten varaa on lisätä kasvisten syÜntiä. Hevietsivä toteutetaan myÜs tehtäväratana, jota lapset suorittavat neuvojan kanssa. Neuvojan rooli kampanjassa muuttuu neuvojasta seikkailun ja elämysmatkan johtajaksi, sillä tehtäväradalla etsitään kadonnutta kasvisaarretta. Jotta tehtävät ratkeavat, tarvitaan radan aikana kaikkia aisteja, näkÜä, kuuloa, hajua ja makua.

Lisätietoja: Etelä-Savo, Mervi Kukkonen p. 040 8423549 Pohjois-Karjala, Pirjo Korjonen p.040 3012417 Pohjois-Savo, Sanna Louna p. 0400 571642 Sanna Louna kotitalousneuvoja Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Herkkujen Suomi Rautatientorilla

I love Kuopio –brändiä mukaellen Pohjois-Savolaiset herkut esittäytyivät osastolla.

Maakuntien lähi- ja luomuruokaa esitellyt Herkkujen Suomi ja kotimaisten oluiden Syystober -tapahtumakokonaisuus vetivät Helsingin Rautatientorille kahden ja puolen päivän aikana 23.-25.8. yli 60 000 kävijää. Suosituimmat elintarvikkeet loppuivat ennen tapahtuman päättymistä.

Herkkujen Suomen ja Syystoberin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myÜs ammattitapahtuma kaupan ja ravintoloiden sisäänostajille ja tarjottiin kuluttajille mahdollisuus keskustella ruuan tuottajien, jalostajien ja kaupan edustajien kanssa ruuan tuotannon vastuullisuusasioista.

Herkkujen Suomessa oli mukana 150 ruokayrittäjää kaikista Manner-Suomen maakunnista.

Syystoberissa oli esillä kymmenittäin kotimaisia oluita.

Pohjois-Savo oli mukana ensimmäistä kertaa.

vät tuottajajärjestÜt MTK ja SLC, Ruoka Suomi -teemaryhmä, Aitoja makuja II-hanke, Pienpanimoyhdistys ja Lammin Sahti. Herkkujen Suomi järjestettiin yhdessä Syystoberin kansI love Kuopio –brändiä mukaillen Kuopion alu- sa ensimmäisen kerran vuosi sitten, jolloin tapahtumakoeen Herkkuja - teemassa maistuivat kala, maito konaisuus keräsi 56 000 kävijää. Kotimaisen ruuan ja oluija marjat. Kallaveden tuoreita, voissa paistettuja den yhteistapahtuma on tarkoitus järjestää myÜs ensi vuonna. muikkuja tarjoili Loimutar Oy. Maito oli jalostuHelena Lehtoaro nut upeiksi juustoiksi, jotka oli valmistanut AcrPohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset tic Milk Kiuruvedeltä. Marjoja oli sekä tuoreina että hilloina ja mehuina. Pakkasmarjan tuoreet vadelmat olivat kysyttyjä ja loppuivat kesken.

Heinäpuron marjatilan hillot herättivät kiinnostusta kauniissa purkeissa. Kiurun kellarin villiyrttipesto oli osastomme uutuustuote.

Meiltä kyseltiin myÜs Hanna Partasen kalakukkoa. Sitä meillä ei ollut, mutta kalakukkoa lÜytyi mm. Etelä-Savon osastolta. Etelä-Savosta oli mukana kahdeksan yrittäjää; kalakukoista kuivattuihin yrtteihin ja salaatinkastikkeisiin. Pohjois-Karjalasta oli mukana kymmenen yrittäjää; karjalanpiirakoista villisikasäilykkeisiin, hauskin uutuus oli Cityhunaja. ! $* & )' Tapahtumat olivat auki torstaista lauan "#%

taihin. Tapahtumakokonaisuuden järjesti-

! !

!

&% & % !% ' *% ! "%( ( #%)'$ ' (

Herkkujen Suomi -tapahtumassa Pohjois-Karjalan osastolla maistellaan Kontiomehun herukanlehti -kuohujuomaa.

20

proagriat

Seurantalojen korjausavustukset Suomen Kotiseutuliitto julistaa haettavaksi vuoden 2013 seurantalojen korjausavustukset.

Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2012. Tänä vuonna hakemukset voi jättää myÜs sähkÜisesti.

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriÜ on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Korjausavustusta voi hakea yhteisÜ, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Korjausavustuksella säilytetään ja parannetaan seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, kuntoa ja toimivuutta.Avustusten myÜntämisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriÜ osoittaa tarvittavat määrärahat. Vuonna 2012 korjausavustusta myÜnnettiin 173 yhdistykselle yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Korjausavustuksista päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2013. Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestÜt sekä opetus- ja kulttuuriministeriÜ, ympäristÜministeriÜ, Museovirasto ja Kuntaliitto.

Suomen Kotiseutuliitto edistää monimuotois-

ta suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyÜtä sekä palvelee jäseniään kotiseututyÜn etujärjestÜnä ja keskuselimenä. Liiton jäsenenä on yli 630 kaupunki-, kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistystä sekä noin 120 kuntaa ja kaikki maakuntaliitot.

Ko r j a u s av u s t u s t e n h a k u j a h a k u o h j e e t S e u r a n t a l o j e n k o r j a u s av u s t u s t e n h a k e muslomake ja hakuohjeet ovat osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset Tänä vuonna avustusta voi hakea myÜs sähkÜisesti verkkopalvelun kautta 3.9. alkaen: www. kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/sahkoinenhaku Lisätietoja: Leni Pakkala, rakennustutkija, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3221, leni. pakkala@kotiseutuliitto.fi Liisa Lohtander, tiedottaja/taloussihteeri, Suomen Kotiseutuliitto puh. (09) 6126 3223, liisa.lohtander@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuliitto.fi www.seurantalot.fi

Uusia kalastuksenvalvojia lähes 200 Etelä-Savossa

Koulutuksissa käytiin läpi mm. kalastuksenvalvonnan käytännÜn esimerkkitapauksia.

Kuva: Risto Vesa Kalastuslain kalastuksenvalvontaa koskevat uudet määräykset tulivat voimaan 1.4.2012. Uusien määräysten mukaan kalastuksenvalvojan tulee suorittaa ELY-keskuksen järjestämä koe.

Mikkelin kalatalouskeskus on kevään ja kesän

aikana järjestänyt kolme koulutustilaisuutta kalastuksenvalvojille. Tilaisuudet on järjestetty yhteistyÜssä Kalatalouden keskusliiton kanssa. Koulutuksessa käydään läpi uudet valvontamääräykset ja muut kalastuksenvalvojan kokeeseen sisältyvät asiat.

Koulutustilaisuuden jälkeen osallistujilla on ollut mahdollista suorittaa kalastuksenvalvojan koe. Koulutukset on pidetty Mikkelissä, Savonlinnassa ja Heinävedellä. Niihin osallistui yli 200 henkilÜä, jotka osallistuivat myÜs kokeeseen, joka oli heti koulutuksen jälkeen. Kokeen on voinut suorittaa myÜs ilman koulutusta.

Etelä-Savossa kokeen läpäisseitä kalastuksenvalvojia on tällä hetkellä hieman alle 200. Koulutukseen osallistuneiden kokeen läpäisyprosentti on ollut reilusti yli 90 %. Kalastuksenvalvojakoulutuksia ja –kokeita järjestetään jatkossa tarpeen mukaan.

Rauno Jaatinen Toiminnanjohtaja Mikkelin kalatalouskeskus

!

proagriat

Kaikilla ei ole samanlainen nälkä

Nyt m vuosi yös reilu t sopim Kysy li usedut s myyjä ää ltäsi!

Tarveruokinnalla tehostat tilasi maidontuotantoa.

Parempi rehu korkean tuotoksen vaiheessa tuottaa enemmän maitoa, eikä naudoille syötetä liian ravitsevaa rehua, kun se ei ole tarpeellista.

Lue lisää uusista tuotteistamme: www.suomenrehu.fi

Pellon Crimbox Murskeviljan välivarastointiin, automaattiseen siirtoon ja annosteluun

7.– 8.2.2013 TURKU-TUKHOLMA-TURKU iva: Upouusi la ce!

Viking Gra

eetteke iik rviket arv tta intarv elin el ja elin o-- ja imo im nimo Sopii myös pan eiilllle te tteill tt uottei tuo ollisuuden sivutuot kas teho ja va • Luotetta • Ruostumatonta terästä • Holvaamaton säiliö • Edulliset käyttökustannukset • Umpinainen rakenne pitää rehukeskuksen siistinä • Syöttösäiliön koot 4m³, 6m³ ja 8m³ • Liitettävissä automaattiseen ruokin-tajärjestelmään

Pellon Group Oy | Puh 06-483 7555 | www.pellon.com

Tanssiparkettien ykkönen: A. Aallon Rytmiorkesteri

The Voice of Finlandin voittaja Mikko Sipola

BUSSI- JA JUNAKULJETUKSIA YMPÄRI SUOMEA! Ilmoittaudu heti! Varaa matkasi Matka-Vekan toimistosta puh. 020 120 4000. Ryhmät: puh. 020 120 4090 tai netistä: www.matkavekka.fi/erikoislahdot. Matka-Vekan palvelumaksu 12 €/varaus (ei koske ryhmiä).

Risteilyn järjestää Agrimarket. Lisätietoja: www.agrimarket.fi/agriristeily

21

proagriat

Muista syksyll ä!

★ viljelyn suunnittelu ★ rehunäy tteet ja -analyys it ★ ruokinna nohjaus palvelut ★ tilaneuv ontapalvelut ★ tilipalve lut Hyödynn ä ProAgria si palveluita - ota aikaa itsllesi

22

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan Siemen Aito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura ELMERIBOR -ohra Nurmisiemenseokset apilalla tai ilman Valmiit tai tilan omilla seossuhteilla POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

Paavo 0400- 678 177 Kosti 0400- 678 887

Ilmoittaja!

ProAgria

Itä-Suomen sivuilla

täsmätavoitat n. 20.000 maatilaa

Itä-Suomen alueella!

23

ä YLOMDYXXVWXWNLPXNVHW P\·V W¥UNH¥W KLYHQUDYLQWHHW MD VHOHHQL ä ODQWD MD NDVYLDQDO\\VLW ODQQRLWXNVHQ WDUNHQWDPLVHHQ ä YLOMD MD UHKXQDO\\VLW P\·V HULNRLV MD DSHUHKXW ä YHVLWXWNLPXNVHW ä PLNURELRORJLVHW DQDO\\VLW ä VDOPRQHOODWXWNLPXNVHW ODQQRLVWD VHN¥ UHKXLVWD ä NDVYXDOXVWRMHQ MD ODQQRLWHYDOPLVWHLGHQ WXWNLPXNVHW

&X =Q 0Q

3/ *UDDQLQWLH ä 0LNNHOL ä

24

" $

" " # # $ # ! ! # !

# ! ! " ! ! ! # # # ## # !## ! ! !

0 / + )-(

+ )-(

(1

-!(

"+

"! )( $-) !*$ ( %$ "+ $)

,,, # $& ' $$*( %#