ProAgria Itä-Suomi 01/2017 by ProAgria Pohjois-Karjala

Tässä numerossa

24. vuosikerta 1/2018

Va i h t o e h t o n a t i l a n v u o k r a a m i n e n Te r v e i s i ä I t ä v a l l a s t a Hiiltä peltoon Sopimustuotannosta turvaa marjanviljelyyn

Pääkirjoitus

Kiinnostus maatilojen yhtiöittämisselvityksiin on lisääntynyt Kiinnostus maatilojen toimintamuodon muutoksen selvityksiin on lisääntynyt 2018 alussa tapahtuneen varainsiirtoveron säädösmuutoksen myötä. Yhtiöittämisen perusteena voivat olla verotukseen liittyvät hyödyt, mutta myös maatilan liiketoiminnan kasvun johdosta lisääntyvät vaatimukset talouden ja riskien hallintaan. Huonon taloudellisen kannattavuuden parantamiseen yhtiöittäminen ei ole ratkaisu. Yhtiöittämisen ja sen vaikutusten selvittämiseksi kannattaa olla yhteydessä ProAgrian asiantuntijaan. Laadittavassa selvityksessä käydään läpi mm. osakeyhtiömuodon mahdolliset verohyödyt, mitä omaisuutta kannattaa siirtää, apporttiselvitys, Melaturva ym. vaikutuk-

set. Selvityksen pohjalta asiakkaalle syntyy edellytykset tehdä päätöksiä mahdollisesta yhtiöittämisestä. Selvityksen tulos voi olla myös, että yhtiöittäminen ei ole kannattava ratkaisu tässä vaiheessa. Kannattaa huomioida, että selvitysten laatiminen ja viranomaisilta haettavien ennakkopäätösten saaminen vaatii aikaa. Yhtiöittämisselvityksen laadintaan on yleensä mahdollista käyttää Maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -neuvorahoitusta. Yhtiöittämisessä on syytä huomioida maatilayrityksen pidemmän tähtäimen päämäärät, strategiat ja tavoitteet. Yhtiöittäminen ei ole erillinen ratkaisu vaan osa maatilayrityksen strategian toteuttamista. Osakeyhtiömuoto sopii

yleensä esim. pitkällä aikavälillä tapahtuvaan vaiheittaiseen sukupolvenvaihdostilanteeseen. Osakkeiden vaiheittainen luovuttaminen ja varojenjaon hyödyntäminen mahdollistavat isonkin yrityksen omaisuuden siirron jatkajille kohtuullisin ehdoin. ProAgrialle yhtiömuotoiset maatilat ovat tärkeitä asiakkaita. ProAgrialla on jo tällä hetkellä palvelutoiminnan piirissä paljon yhtiömuotoisia maatiloja niin tilipalveluissa, talouden ja liikkeenjohdon suunnittelu- ja seurantapalveluissa kuin tuotantopalveluissakin. Osakeyhtiöissä yhtiön taloushallinto on usein järkevä ulkoistaa. Yhtiön kirjanpito on kahdenkertainen ja arvonlisävero ilmoitetaan kuukausittain. ProAgriassa tarjo-

amme sähköisen taloushallinnon lisäksi palveluja myös esim. palkanlaskentaan ja reskontran hoitamiseen. Säännöllinen talousdata ja sen läpikäynti talouden ja tuotannon ja asiantuntijoiden kanssa antaa avaimet yrityksen johtamiselle sekä sitä kautta yrityksen kehittymiselle ja menestymiselle. Liiketoiminnan ja tuotantotoiminnan kehittämisen lisäksi tarjoamme jatkossa enenevässä määrin palveluja myös yritysten henkilöstöhallinnon ja -johtamisen kehittämiseen (ProAgrian HR-palvelut). Yritystoiminnan koon kasvaessa ja työntekijöiden määrän lisääntyessä HR-palvelujen tarve myös maatiloilla lisääntyy. ProAgriassa olemme tammikuussa käynnistäneet valtakunnallisen mittauksen asiakkaidemme palvelukokemuksesta. Mikäli asiakkaanamme saat palvelun jälkeen asiaan liittyvän tekstiviestin, toivomme Sinun vastaavan siihen. Saamamme palautteen avulla kehitämme asiantuntijatyötämme entistä paremmalle ja vaikuttavammalle tasolle sekä pyrimme laajentamaan sellaisia toimintatapoja, joista saamme asiakkailtamme hyvää palautetta. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Leanista lisävirtaa ja kannattavuutta maatiloille

– hyviä kokemuksia suomalaisilla maitotiloilla

Lean maataloudessa -kirja Lean maataloudessa -kirja kokoaa lean-johtamista maatilojen näkökulmasta. Kirja julkaistaan 2.2.2018 Sarka-messuilla Seinäjoella. - Lean on tulossa voimakkaasti maatalouteen tuotantosuunnasta riippumatta. Lean-ajattelu tarjoaa selkeitä hyötyjä ja mahdollisuuksia. Yhä useimmilla maatiloilla on myös palkattua työvoimaa. Leanin avulla tehostetaan tuotantoa järkevöittämällä tekemistä. Samalla lisätään työntekijöiden sitoutumista työhön ja jatkuvaan kehittämiseen, tiivistää ProAgria Keskusten Liiton maatilojen johtamispalveluista vastaava johtava asiantuntija Heta Jauhiainen.

mintatapa. Siitä innostuu ja sen jälkeen näkee maailman uudenlaisten lean-linssien läpi. - Olemme ProAgriassa työstäneet Leanin käyttöönottoon ja käyttämiseen maatiloilla hyvän palveluvalikoiman ja meitä Lean-osaajia on jo useita jokaisessa maakunnassa. Tuemme palveluilla asiakkaitamme tavoitteiden asettamisessa, pullonkaulojen purkamisessa, arjen työssä ja tulosten parantamisessa. Asiantuntijapalvelujamme ovat mm. viikkopalaverit, arvovirtakuvaukset, johtamisen pienryhmät, johtamisprofiilit, KPI-Avain, SOP-työohjeet sekä asiakkaiden valmennus ja rinnalla kulkeminen tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo Jauhiainen.

la on toki yritykselle pohdittu suurempi tavoite, jota kohti kasvetaan. Kokemustemme mukaan tavoitteiden asettaminen yhdessä ja tulosten seuranta lisäävät yhdessä tekemistä. Mittarointia voi tehdä esimerkiksi valiolaisilla maitotiloilla KPI-Avaimen avulla, sanoo Jauhiainen. Suomessa Valio on edelläkävijä Leanissa sekä omassa toiminnassaan että Leanin hyötyjen tuonnissa maitotiloille. Valion järjestämissä liiketoimintavalmennuksissa on käynyt jo 700 suomalaista maitotilaa.

Helposti Leanin maailmaan kirjan avulla

Lean maataloudessa -kirja on käsikirja maatalousyrittäjille, jotka haluavat parantaa yrityksensä kannattavuut- Leanissa parasta on havainnollita. Kirjassa kuvataan havainnollisesti, suus. Asiat tuodaan kaikkien näkyville Lean on erityisesti käytännön johtamiten Lean otetaan käyttöön, miten esim. ohjeina, mitattavina tavoitteina mista, päivittäisen työn selkeyttämistä Lean-työkaluja käytetään ja kuinka vätai työsuunnitelmana valkotaululle, sasekä ihmisten innostamista ideointiin hennetään hukkaa. Kirja sopii kaikille noo Jauhiainen ja jatkaa, - Lean on enja jatkuvaan parantamiseen. - Leanissa maatiloille tuotantosuunnasta riippunen kaikkea ajattelutapa, mutta samalparasta on, että siinä tarkastellaan tematta. Kirjan esimerkit ovat maidonla myös hyvin konkreettinen ja asioita kemisiä ja prosesseja ihmisten, tuotantuotannosta, sillä niillä Leaniä on soymmärrettävälle tasolle pilkkova toinon ja talouden näkökulmista. Taustalvellettu ensimmäisenä maataloudessa. Kirjan liitteenä on kooste suomalaisista esimerkeistä ja havainnoista, miten Lean toimii suomalaisilla tiloilla ja mitä hyötyä se on Painopaikka: Ilmoitusmyynti: tuottanut. Esimerkkejä on Lehtisepät Oy T:mi Jorma Viitanen Tuusulan paino p. 045 122 5305 Etelä-Savosta, Lapista ja Toimitus: Lehden julkaisija: jorma.viitanen@kotiposti.net Keski-Pohjanmaalta. LisäkProAgria Pohjois-Karjala Päätoimittaja Eero Parviainen Etusivun kuva: si liitteessä on kansainvälip. 040 301 2435 Torikatu 9A, PL 5 Anna Liimatainen Sivunvalmistus: siä benchmarking-kohteita Toimitussihteeri Anu Pesonen 80101 Joensuu Opintomatkalla Itävallassa ProAgria Pohjois-Karjala ja havaintoja niistä verratp. 040 301 2436 Marko Natri anu.pesonen@proagria.fi Lehti ilmestyy v. 2018: tuna suomalaiseen maidonLuettavissa sähköisenä: p. 040 301 2427 14.2., 25.4., 19.9. ja 28.11. https://issuu.com/proagriapk marko.natri@proagria.fi tuotantoon. Kirja sisältää

Maailma lean-linssien läpi

myös netistä ladattavaa lisämateriaalia, joka helpottaa Leanin käyttöönottoa. Lean-kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan on pehmeäkantinen ja sen laajuus on 184 sivua. Kirjan hinta on 42,80 euroa. Alkuperäisen kirjan Lean i kvægbruget ovat kirjoittaneet tanskalaiset Lean-asiantuntijat Vibeke Fladkjær Nielsen ja Susanne Pejstrup. Kirjan on muokannut soveltuvaksi suomalaisten maatilojen tarpeisiin suomeksi työryhmä: Heta Jauhiainen ProAgria Keskusten Liitosta, Juho Kyntäjä Mtech Digital Solutions Oy:stä sekä Henna Mero Maitoyrittäjät ry:stä. Lisätietoja

Lean lisää kannattavuutta, tehostaa tekemistä ja sitouttaa

Heta Jauhiainen Johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto

Suvi Anttila markkinointi- ja viestintäjohtaja ProAgria Keskusten liitto ProAgrian kaikki leanasiantuntijat löydät täältä: www.proagria.fi/leanasiantuntijat

Keskity oleelliseen Tule opiskelemaan maatalousalan perustutkintoa Riveriaan Kiteelle, Joensuuhun tai Nurmekseen Tänään olemme opiskelemassa Riveria Kiteellä Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä -ryhmän kanssa. Heidän osaltaan alkuvuoden opinnot kohdistuvat liiketoimintasuunnitelman kirjoittamiseen. Suunnitelmaan sisältyy myös talouslaskelmien laatiminen. Onneksi on käytettävissä hyvä Mika Mujusen tekemä excel-pohjainen, maatalouteen kohdistuva laskelmapohja. Näin jokainen voi tehdä oman maatilan kustannusrakennetta avaavia laskelmia. Par`aikaa pohditaan mansikan tuotantokustannusten muodostumista sekä lammas- ja naudanlihan tuotannon kulurakennetta. Osa opiskelijoista tekee suunnitelmia ja laskelmia etäopintoina tai osallistuen vain muutamaan opintopäivään.

Opiskelijoiden mukaan keskitymme oleelliseen Tänään on mukana opiskelemassa 5 henkilöä. Annan kotitila on Parikkalassa. Anna on perehtynyt kotitilan maaja metsätaloustöihin viime vuosina. Nyt hän on monipuolistamassa viljelyä, mansikka on uusvanha kasvi Annan kotona Mikkolanniemellä. Ensimmäiset herkut ovat poimittavissa kesällä 2019. Annan seuraavat opinnot kohdistuvat metsätalouteen ja sukupolvenvaihdosta suunnitellaan. Jari on moniosaaja Kiteeltä. Hän pohtii siirtymistä luomuun sekä viljelykasvivalikoiman monipuolistamista. Vaihtoehtoina on, viljelläänkö rypsiä, härkäpapua vai tehdäänkö sopimus jonkin luomutilan kanssa tietyn rehumäärän tuottamisesta. Luomuviljelyyn Jari pereh-

tyi käytännössä Jaana Nikkilän ja Tero Tolvasen luomutilalla kesällä 2017. Tätä varten tehtiin koulutussopimus. Iina kiinnostui maataloudesta, aiempi kokemus alalta puuttui. Hän on koulutussopimusten kautta opiskellut lehmien hoitamista kahdella eri maitotilalla, kesäaikaan tuli tutuksi peltoviljelytyöt, traktoria on ajettu ja peltoa muokattu. Oppimishaluiselle ja innokkaalle henkilölle tämäkin on yksi väylä maatalousalan opintoihin, ja jopa työpaikka voi löytyä näin. Iinalle on tarjottu töitä maitotilalta! Olli-Pekka on yrittäjä taustaltaan. MaaArto Lajunen, Anna Makkonen, Olli-Pekka Hirvonen, Iina Turunen ja Jari Leskinen talous on uusi aluevaltaus. Hän on perustamassa lampolaa Niittylahteen. Lisätietoa lampaiden hoidosta tuottajille ja suoramyynnistä muodostutkinnon sisällöstä valitsee kukin tarpeidensa mukaan. Ne perustuvat maahankittiin Katras-hankkeen kautta. Peltuu tärkein myyntikanava. Arton opintoalaa laajennetaan siten, että eläimiltotavoitteita määrittelee nuoren viljelitilan tuotantosuuntaan tai kunkin ammatillisiin tavoitteisiin. le saadaan evästä omasta takaa. Metsä jän aloitustuki. Tuen saanti edellyttää tulee olemaan lisätulonlähde. maatalousopintoja maaseutuyrittämiTule tekemään maaseudun tuleArto ostanut itselleen maatilan Tohsen ja ammatillisten opintojen osalta. vaisuutta kanssamme, toivovat Arto, Anna, Olli-Pekka, Iina ja Jari. majärveltä. Hänellä on mehiläistarhaEdellä kerrotun liiketoimintasuunniusta ja peltokasvinviljelyä. Pelloilla viltelman tekee jokainen omien tai oman Marja Tapanen jellään sellaisia kasveja, jotka ovat hyviä maatilayrityksensä tavoitteiden pohmesikasveja mehiläisille luonnonkasvien jalta. Koko tutkintoa tekeville on vielä opettaja lisäksi. Arton mukaan hunajan markkaksi muutakin tutkinnonosaa, jotka Riveria Kitee kinointi on aluksi haasteellista pienille ovat yhteisiä opintojen osalta. Loput

Aikaiset lajikkeet kevään kylvöille

WOLMARI- ja ELMERI ohrat RIINA- ja AKSELI kaurat

Tule opiskelemaan maatalousalan ammatteihin YHTEISHAKU 20.2.–13.3.2018

Maaseutuyrittäjä // Maatalousalan perustutkinto kitee Eläintenhoitaja // Maatalousalan perustutkinto kitee // Hae koulutukseen: STMRXSTSPOY ǻ > Maatalousalan perustutkinto Riveria

JATKUVA HAKU 5.–23.3.2018

Mm. Uutuus Rubinia-timotei

mes tee Nur

Maaseutuyrittäjä // Maatalousalan perustutkinto Joensuu ki ee Eläintenhoitaja // Maatalousalan perustutkinto Joensuu kit // Hae koulutukseen: VMZIVME ǻ STMWOIPIQEER

PYHÄSELÄN PAKKAAMO

0]W] PMW®® LEOYRIYZSRXE%VMZIVME ǻ T

RIVERIA.FI

Vaihtoehtona tilan vuokraaminen Pohjois-Karjalassa käynnissä oleva ProAgria Pohjois-Karjalan Tiedolla Tuloksia – tiedonvälityshanke järjesti tammikuun alkupuolella Nurmeksessa tilaisuuden, jossa paneuduttiin maatilojen jatkajakysymyksiin näkökulmana maatilan vuokraaminen. Pohjois-Karjalassa ja niin myös Ylä-Karjalan alueella on huutava pula maatilojen jatkajista. Ellei jatkajia tiloille löydy, niin pellotkin jäävät todennäköisesti pois viljelystä ja maaseutu romuttuu. Pohjois-Karjalan maaseudulla tarvitaan KIKY- loikka, kertoo Pielisen maaseutupalvelujen johtaja Esko Saatsi avauspuheenvuorossaan. Tilojen elinvoimaisuutta olisi mahdollista edistää uusilla yritysmuodoilla. Jatkojalosteet, matkailuun liittyvät toimenpiteet ja lähiruuantuotanto nousivat esille lisätoimeentulon mahdollisuuksina perusmaataloustuotannon rinnalle. Varsinaisesta tilanvuokraamisesta tilaisuudessa oli puhumassa sotkamolainen maatalousyrittäjä Laura Parmainen. Lauran tie vuokraviljelijäksi on kulkenut agrologiopintojen ja tuotantoneuvojan työnkautta nykyiseen tilanteeseen. Koska hänellä oli vahva halu ja innostus toimia maatalouden parissa alkoi kiinnostus lypsykarjatilan vuokraamiseen herätä, kertoo Laura. Nykyisen tilan vuokraaminen käynnistyi tilalla lomituksen kautta. Laura vuokrasi tilan maatalousyrittäjältä, joka sairauden takia ei voinut jatkaa karjatilan pitoa. Vuokraaminen ei ollut millään lailla yksinkertainen prosessi. Tässä tapauksessa kyseessä ei ollut mikään ”all inclusive”- sopimus, vaan Laura osti rehut, viljat, karjan ja muut tuotantopanokset sekä robotin ja pienkuormaajan vuokraajalta. Sen sijaan vuokraan sisältyy navetta, joka on vuosimallia 2001, ja muut siihen liittyvät rakennukset. Asuintalo vuokrattiin erillissopimuksena samoin pellot ja tilan ulkopuoliset vuokrapellot Laura vuokrasi omiin nimiinsä. Traktorin käytöstä maksetaan käyttötuntien mukaan.

Lainaa ja vakuuksia Koska ostoja oli kuitenkin suhteellisen paljon, tarvittiin lainaa ja lainalle vakuudet. Vakuudet oli hankittava muualta, koska vuokraomaisuus ei kelpaa vakuudeksi. Vuokrahinnat on sovittu kiinteiksi ja vuokra on 5% tuotantorakennuksen hinnasta vuositasolla. Peltojen vuokrataso/ha on Kainuussa alle 100 EUR/ha. Tila on vuokrattu kymmeneksi vuodeksi eikä sopimukseen ole kirjattu osto-optiota. Kymmenen vuoden vuokra-aika tarvittiin mm. aloitustuen saamiseksi. Tilan vuokraaminen ei Suomessa ole mitenkään yleistä, jolloin tietämys vuokraamiseen liittyvistä menettelytavoista ja las-

kelmista on vähäistä. Niinpä ennen vuokraamista tehtyjen laskelmien kanssa oli ongelmia, kertoi Laura. Tulevan talven aikana tehdään tilalle kuitenkin uusi kehittämissuunnitelma laskelmineen, niin että todellinen tilanne saadaan selville ja voidaan jatkossa edetä suunnitelmallisesti. Ensimmäinen vuosi vuokraviljelijänä ei vielä tuonut tulosta, mutta nyt tilan toiminta on vakiintunut ja tuotostaso on saatu nousemaan. Maitoa on tultava, niin että saa lainat hoidettua, toteaa Laura. Tilalla panostetaan eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä omaan jaksamiseen. Jos jotakuta kiinnosta tilanvuokraaminen, niin mahdollisia vuokrakohteita voi tiedustella ProAgrian asiantuntijoilta tai pankeista. Omaa aktiivisuutta tarvitaan paljon. Vuokraamista ei pidä mennä tekemään suin päin eikä katsella asioita ruusulasien läpi, neuvoo Laura. Rakennusten ja laitteiden kuntoon pitää kiinnittää erityistä huomiota, niin että vältytään jatkuvilta remonteilta ja muilta pahemmilta yllätyksiltä. Vuokranantajalla pitää olla hyvä motiivi vuokraamiseen, sillä tilan vuokraaminen ei ole bisnestä. Vuokralaisen ja vuokranantajan kanssakäymisen pitäisi sujua kitkatta. Tämä vaatii säännöllisiä tapaamisia ja yhteistyöntekemistä. Myös työmäärään on kiinnitettävä huomiota erityisesti tässä tapauksessa, kun on kyse yksinyrittäjästä. Työprosessit Laura on muuttanut mahdollisimman yksinkertaisiksi ja itselleen sopiviksi. Vakuutukset menevät vuokraustilanteessa niin, että vuokranantaja vakuuttaa omistamansa kiinteistön ja koneet ja vuokraaja vakuuttaa ostamansa eläimet, koneet ja laitteet. Lopuksi Laura totesi, että vuokraus ei sovi kaikille ja että omasta terveydestä ja jaksamisesta on huolehdittava. Elämään on sisällyttävä muutakin kuin työtä 24/7. Tilaisuuden lopuksi Pohjois-Karjalan ELY keskuksen yritysasiantuntija Mauri Räsänen kertoi aloitustuesta vuokraustilanteessa. Mauri Räsänen muistutti osallistujia siitä, että yrittäjän vastuulla on aina huolehtia siitä, että tilalla on jatkaja ja että tila on jatkamiskelpoinen. Kaikki

Tilan vuokraaminen on selvitettävä tarkasti. Kannattavuus, vuokran määrä, mitä vuokrataan, mitä ostetaan. Mistä saa vakuudet ja monet muut asiat vaativat tarkan selvittelyn. omistajuuden vaihdokset ovat tärkeitä maaseudun elinvoimaisuuden säilymiseksi painotti Mauri Räsänen.

Marja Pulkkinen Tiedolla Tuloksia hankevastaava

Siementuotantoon!

Luopumistuki päättyy

Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista

Luopumistuki -SPV liikkeelle viimeistään nyt

Ota heti yhteyttä!

www.savonsiemen.com

p. 044 591 6400 /

antti.sarvela@savonsiemen.com

60 v. kokemuksella!

Luopumistukea voi hakea kahta vuotta ennen ikärajan täyttymistä. Viimeinen ikäluokka, joka voi hakea luopumistukea, on vuonna 1960 syntyneet, jotka voivat hakea luopumistukea sen jälkeen, kun ovat täyttäneet 58 vuotta. Nuoremmalle puolisolle tai osakkaalle voidaan luopumistuki myöntää viittä vuotta ennen varsinaisen luopumisiän täyttämistä. Uinuvaan luopumistukeen oikeutettuja ovat 1963 syntyneet. Uinuvan luopumistuen osalta riittää, kun ikäedellytys (55 vuotta,) täyttyy silloin

kun lopullinen luovutuskirja allekirjoitetaan, hakemuksen voi tehdä jo aikaisemminkin. Luopumistukea on haettava aina etukäteen. Luopumistukihakemukseen liittyvien suunnitelmien tekemiseen ja hakemusten käsittelyyn on varattava aikaa. Loppuvuoteen on odotettavissa ruuhkaa. Tämän vuoksi niiden tekeminen tulee aloittaa pikimmiten. Lopullista luopumista ei voi siirtää enää vuoden 2019 puolelle millään perusteella.

Karjatsekin kautta kehityspolulle Karjatsekki on uusi palvelumme, joka on ensimmäinen askel tuottoisalle kehityspolulle. Siinä lähdetään liikkeelle maitoyrittäjän tavoitteesta. Tavoite voi olla enemmän maitoa meijeriin, vähemmän työtä, kestävämmät lehmät tai parempi yrittäjätulo. Jokaisella maitotilalla tavoite määrittyy omaksi, yrityksen pitkän tähtäimen suunnitelmien ja tavoitteiden mukaan.

Pullonkaulat esiin ja tavoitteet kirkkaiksi Karjatsekki on palvelu, joka auttaa maitoyrittäjää tunnistamaan oleellisen tekemisen tavoitteeseen pääsemiseksi. Käymällä navetan tekemisiä läpi asiantuntijan kanssa tunnistetaan usein pullonkaulat, jotka tällä hetkellä kannattaa poistaa, jotta tavoitteet saavutetaan. Asiakas ja asiantuntija arvioivat yhdessä, mitkä pullonkaulat poistetaan ensimmäisenä. Asiantuntija tekee oman ehdotuksensa käytännön tekemisistä, jotka pitää tehdä, jotta tulokset paranevat. Lisäksi asetetaan aikataulutavoite, jolloin asian pitää olla kunnossa. Tekemiset jäävät asiakkaalle konkreettisesti esille tekemisen vuosikelloon, joka voi olla navetan valkotaululla kaikkien nähtävillä.

Rahassa mitattavaa hyötyä Oma Karjatsekki-asiantuntija auttaa maitoyrittäjää myös tulosten seuraamisessa ja tsemppaa muutoksessa. Asiantuntijat pitävät aktiivisesti yhteyttä ja auttavat saavuttamaan tavoitteet ja tulokset. - Karjatsekin hinta tuottaa siihen laitetun rahan nopeasti takaisin. Piloteissamme ensimmäisen Karjatsekki-käynnin hinnan sai takaisin jo seuraavassa kuussa parantuneena tuotoksena. Karjatsekin hyötyä kuvaa yhden maitoyrittäjän toteamus maitotuotoksen huimasta noususta, että aloimme tehdä asioita ja ruokintaa niin kuin sovimme asiantuntijan kanssa, sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sanna Nokka.

Karjatsekin avulla saat selville oleellisen tekemisen. Säästä itseäsi, keskity oleelliseen ja saavuta tuloksia.

✔ Tavoitteet kirkkaiksi ✔ Pullonkaulat esiin ✔ Tekemiset vuosikelloon ✔ Selkeä seuranta

➜ TULOSTA

TAVOITE Keskituotos lähtötason mukaan vähintään 10 500 kg maitoa/vuosi/lehmä Poikimahalvaukset minimiin

Seuranta

174

1.24

Päiviä maidossa (DIM)

Tankkimaidon rasva/ valkuaissuhde

33.47

Meijerimaitoa l/ lyps.lehmä/pv

Tankkimaidon solut

➜ ➜

& Jatka

Puutu heti ' Kiire

MÄÄRITÄ

13.8

25.15

Infektoituneita lehmiä

Syönti kg ka/lehmä/pv

tavoite toimenpiteet vastuut aikataulut

} NÄE

JA YMMÄRRÄ JA TOTEUTA } SAA AIKAAN TULOKSIA

➜

} SITOUDU

Onnistumme yhdessä! @

TULOKSET

Muu materiaali: Karjatsekki-asiantuntijamme löydät täältä: www.proagria.fi/karjatsekkiasiantuntija

OTA KUMPPANIKSESI ASIANTUNTIJA LYHYET KULJETUKSET JA NOPEAT NOUDOT – ILMAN LISÄKULUJA

HKScan tarjoaa maitotiloille markkinoiden parhaat kokonaisratkaisut. Lehmien ja vasikoiden nopeat noudot ja lyhyet kuljetukset takaavat joustavan, laadukkaan palvelun. Kiirenaudat noudamme aina ilman lisäkuluja.

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan!

hkscanagri.fi/yhteystiedot KUOPIO (017) 465 3011 JUANKOSKI (017) 613 999 SUONENJOKI (017) 465 3031

LAPINLAHTI (017) 731 234 PIELAVESI (017) 465 3021

Itävaltalaisista naudanlihantuottajista huokui ammattiylpeys

Allmannsbergerin tilan isäntä esitteli ylpeänä tilan 30 000 eur charolais -jalostussonnia Lihaa Etelä-Savosta - hanke järjesti opintomatkan Etelä-Saksaan ja Itävaltaan tammikuun puolivälissä. Matkalle osallistui aktiivinen joukko eteläsavolaisia emolehmä- ja loppukasvatustilallisia. Pääsimme tutustumaan yhteen eteläsaksalaiseen ja neljään itävaltalaiseen emolehmätilaan, yhteen loppukasvatustilaan, kestokuivikepohjaiseen lypsyrobottitilaan sekä alppitilaan, joka oli erikoistunut alkuperäisrotujen kasvatukseen. Lisäksi saimme kuulla eläinvälitystä tekevältä Rinder-Börsen edustajalta esitelmän heidän toiminnastaan sekä nau-

danlihantuotannosta Itävallassa. Matkan aikana Farmimatkojen Anna Okkonen antoi kattavasti tietoa itävaltalaisesta maataloussektorista ja ProAgria Pohjois-Karjalan Anna Liimatainen tulkkasi sujuvasti saksankielisissä tilakohteissa.

Ylä-Itävallassa huikeita peltoja ja satoja Ylä-Itävalta, jonne matkamme pääosin suuntautui, on vahvinta maatalousaluetta Itävallassa hyvän maatalousmaan ansiosta. Saimme kuul-

Eteläsavolaisia lihantuottajia tutustumassa alppitilaan Tennengebirgemissä

lakin alueella saatavista huikeista sadoista ja satotasoista. Alueella korjattiin jopa 5-6 nurmisatoa vuosittain, ja maissisatokin saattoi parhaimmillaan olla 25.000 kg ka/ha, kun sadon korkeus on ehtinyt 4,5 metriin. Ja kaiken tämän mahdollistaa poikkeuksellisen huippulaatuinen maatalousmaa. Parhaimmilla peltolohkoilla humusta voi olla jopa 17 metriä! Humuksen alla on puolestaan soramaa, joten ojitusta ei tarvita eikä kivistä ole haittaa. Näillä seuduilla pellon vuokraaminenkaan ei

ole aivan yksinkertaista, ja vuokratasot ovat korkeita. Maissille soveltuvien peltojen vuokrahinta on 1000 euroa/ha tienoilla; nurmipeltoja saattaa saada 500 euron/ha vuokralla.

Karja-aineksen kehittäminen kiinnostaa Vierailukohdetiloilla oltiin hyvin kiinnostuneita karja-aineksesta, jota tiloilla myös aktiivisesti kehitettiin. Emolehmätiloilla käytettiin paljolti keinosiemennystä jalostuksen tukena, ja esimerkik-

allan v ä t I it iroidu nnosta, p s n i ota Jos oustu matkan l a t a ma opinto isuus n a l l oll Itäva mahd n o 1.2. 2 antia a l l sä e kuunn pidettäväs 0 –14.3 . 3 1 o l xissä k E b ! e W njoille i l a o tul Terve

si saksalaistilalla kävi ranskalainen keinosiemennysalan ammattilainen keräämässä siementä jatkokäyttöä varten. Kaikilla tiloilla saimme kuulla eläinten kasvutuloksista eroteltuna lehmä- ja sonnivasikoiden kasvut. Kasvatuksessa erikoisin piirre olivat vieroitusajat, kun lähes kaikilla tiloilla kerrottiin 10 kk:n vieroituksesta. 7-8 kk:n iässä tosin vieroitettiin jo sonni- ja lehmävasikalliset emot omiin ryhmiinsä.

Historiaa ja perinteitä vaalitaan Silmiinpistävää oli myös historian ja perinteen säilyttäminen tiloilla. 1600– 1700 luvulta olevia navetta- ja asuinrakennuksia oli edelleen aktiivikäytössä maatiloilla. Lisäksi näimme kanoja tepastelemassa navetan nurkalla ja sikoja ulkona tarhattuna. Lantalat, jos niitä oli, olivat hyvin vaatimattomia, eikä kaikissa näkynyt kunnon perustuksia. Ulkotarhoja ei juuri ollut, eikä nautoja ollut pelloilla ruokittavana. Kylmäpihatoissa oli yleisesti käytössä vaijerikäyttöiset lantakoneet. Sukupolvenvaihdoksia ei koettu ongelmallisina, sillä tapana tuntui olevan tilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle syytinkiperiaatteella ja rahallisia korvauksia tehtiin vain sisaruksille. Hämmästystä herättivät tilojen verotuskäytännöt: Kiinteistövero ja alv maksettiin, mutta alle 250 eläinyksikön tiloilla ei tarvinnut tehdä kirjanpitoa tuloista ja menoista! Tukivalvontoja ei koettu ongelmallisena. Esimerkiksi juuri investoinutta tilaa pidettiin jo niin tarkkaan arvioituna, ettei sille valvontaa ollut tulossa seuraavaan viiteen vuoteen. Normaalikäytäntönä pidettiin 3 vuoden tarkastusväliä.

Dopplerin luomutilan tyytyväisen oloisia Blonde D’Aquitaine-emoja

Jalostuseläimiä ja suoramyyntiä Osalla tiloista eläimet myytiin joko eloon jalostuseläimiksi tai oman suoramyyntilihakaupan kautta, ja korkeintaan vanhoja eläimiä voitiin myydä teurastamolle. Lisäksi teuraiden myynnissä hyödynnettiin monesti välittäjäfirmaa, Rinder-Börseniä, mikä suunnitteli myyntiajankohdat ja tarjosi eläimiä eteenpäin teurastamoille. Lihan tuottajahinta oli keskimäärin vähintään euron enemmän verrattuna suomalaisiin hintoihin, ja hiehonlihan tuottajahinta ei ollut ainakaan sonnin hintatasoa alhaisempi.

Matkailu avartaa katsomaan oman tilan toimintaa uusin silmin Kaiken kaikkiaan saimme mielenkiintoisen ja avartavan kokemuksen itävaltalaisesta naudanlihantuotannosta. Ahaa-elämyksiä koettiin tilan toiminnan kehittämisestä entistä enemmän oman näköiseksi ja eri keinoista, joiden avulla maatilan arjesta voisi kertoa ja näyttää kuluttajille. Lopputuloksena pohdimme ammattiylpeydellä suomalaisesta lihantuotannosta, että meillä eläimet ovat puhtaampia, isommissa tiloissa ja vähemmän lääkittyjä kuin vierailukohteissamme.

Outi Kiesilä Maidon- ja naudanlihatuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Iina Haikarainen Luomukasvituotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Mervi Ukkonen Maidontuotannon asiantuntija Lihaa Etelä-Savosta hankevastaava ProAgria Etelä-Savo

Lean ja johtaminen Kipakka- (Etelä-Savo) ja Kasvua pellosta (Pohjois-Karjala) -hankkeet järjestävät yhdessä kansainvälisen teemapäivän Lean- ja johtamisajatteluun liittyen. Luennoitsijana Hanna Åström Lean Lantbruk-hankkeesta. Aiheina muun muassa maatilojen johtaminen ja yhteistyö maailmalla ja muiden maiden maatalousyrittäjien ajatuksia tulevaisuudesta.

Etelä-Savossa 6.3. 2018

Etelä-Savossa Kipakka-hankkeen lisäksi mukana myös Lihaa Etelä-Savosta, Menesty Maidolla, Startti ja Työllistävä Maaseutu –hankkeet Lisätiedot: Iina Haikarainen p. 043 827 0632, iina.hakkarainen@proagria.fi

Pohjois-Karjalassa 7.3.2018

Lisätiedot: Henna Hyttinen p. 040 301 24, henna.hyttinen@proagria.fi Ohjelma ja ilmoittautuminen tarkentuvat helmikuun aikana. Seuraa tapahtumasivuja.

Hiiltä peltoon

Viherlannoitusnurmi keskikesällä on paras ajankohta kuitujen levitykselle. Tässä leviää Imatran nollakuitua noin 40 tonnia hehtaarille.

Maaperä on tärkeä hiilivarasto. Hiilen lisäämistä peltoihin on harjoiteltu laajemmassa mitassa muutaman vuoden ajan. Tässä ensimmäisiä kokemuksia alueeltamme. Metsäteollisuuden sivuvirtojen, nollakuidun ja ravinnekuitujen ajaminen pellolle on vaikuttamista ilmastonmuutokseen konkreettisimmillaan. Teollisuuden vaihtoehtona kuitujen käytölle on polttaminen, jolloin niiden sisältämä hiilidioksidi vapautuu taivaalle. Kuormassa kuitua pellolle tulee tuhansia kiloja hiiltä, vaikka kuitu onkin väriltään valkoista.

rut painuvat hyvin kasvuston joukkoon, vaikka levitettävän tavaran kuutiopaino on vähäinen. Ravinnekuitujen peltovarastointi vaatii patterointi-ilmoituksen kunnan ympäristöviranomaiselle. Alkuvaiheessa kuidun hajottaminen sitoo maaperän typpeä, joten kuitujen levittämisen ja kylvön väliin on jäätävä vähintään kaksi viikkoa. Nollakuidulla ei ole suoraa lannoitusvaikutusta, joten niiden levittämistä suositellaan vain viherlannoituksen yhteydessä. Tällöin ne sitovat viherlannoitusmassasta vapautuvia ravinteita kasvien myöhemmin käytettäväksi.

Levitys sujuu helposti

Kalkitusvaikutus huomioon

Kuidut tuodaan peltoaumaan yleensä koukkulava-autoilla. Tyypillinen kuitujen kuiva-ainepitoisuus on noin 30 - 40 %, joten kovalla pakkasella ne jäätyvät sekä auton laitoihin että aumassa. Itse levittäminen on helppoa nykyaikaisella kuivalantavaunulla. Pienet mu-

Tyypillinen levitysmäärä on 40 tonnia eli autokuorma hehtaarille. Mikäli kuitu on kalkkistabiloitua, niin sen kalkitusvaikutus on huomioitava levitystä suunniteltaessa. Kevyillä mailla kokeilut kannattaa aloittaa puolta pienemmillä määrillä. Autokuormalla maan elo-

peräisen aineksen määrä nousee noin prosenttiyksikön. Kahden prosentin lisäyksellä kasveille käyttökelpoisen veden määrä jo kaksinkertaistuu. Samalla maa lihoo eli ravinteiden varastointikapasiteetti kasvaa. Itä-Suomessa maanparannuskuituja toimittavat Ekokem Oy Kuopiosta ja Soilfood Oy Imatralta. Kaikki kuidut eivät ole luomuhyväksyttyjä, ja ravinnekuiduissa levitysmäärää voi rajoittaa kadmiumpitoisuus. Kuitujen hinta määräytyy tapauskohtaisesti, kuljetusmatka on vaikuttavin tekijä. Hintataso on muutamia euroja tonnilta. Orgaanisten aineiden kierrättämiselle on saatavissa ympäristökorvausta 40 euroa hehtaarille. Toinen metsäteollisuuden sivuvirta ovat tuhkat. Ne ovat kalkitusvaikutuksen lisäksi monipuolisia hivenlannoitteita. Puuntuhkan lannoitusvaste on kokemusten perusteella erinomainen. Pelloille soveltuvaa puunkuorituhkaa syntyy suurilla sahoilla.

Kuitu painuu hyvin hernekasvustonkin juurelle.

Tero Tolvanen Luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo

Vastuullista proteiinia pöytään -hanke käynnistymässä

Kuva: Anna Liimatainen / Härkäpapu

Vastuullista proteiinia pöytään -hankkeen ensisijainen tavoite on lisätä raaka-aineiden hyödyntämistä paikallisesti, kannattavasti sekä ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia tukien. Hankkeessa kehitetään ja levitetään tietoa, kannustetaan toimijoita yhteistyöhön ja luodaan kysyntää paikallisesti tuotetulle proteiinille. ”Vastuullista proteiinia pöytään” -hankesuunnitelmassa esitetään vastuullisuuden eri näkökulmista nousevia proteiinin tuottamiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä kehittämistoimia Pohjois-Karjalassa ja VarsinaisSuomessa. Erityisesti hankkeessa paneudutaan vastuullisen proteiinin tuotannon pilottiketjuina kasviproteiini- ja lammasketjujen edistämiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Viron Center of Food and Fermentation

Technologies:n (TFTAK), NPO Estonian Fied Corp Innovantion Cluster:n (EPIK) ja Viron Soijaliiton tulevien EIP-hankkeiden kanssa. Hyödynnetään Ruotsin kansallisen EIP-Agri-MegaLegumes-hankkeessa syntyviä tuloksia mm. valkuaiskasvien tuotannon ja tuotteiden jalostukseen liittyen. Hankkeen toiminta-alue on PohjoisKarjalan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat pohjoiskarjalaiset ja varsinaissuomalaiset kasviproteiinin tuotanto- ja jalostusketjun osapuolet ja toimijat sekä varsinaissuomalaiset lammastalouden ruokaketjuun liittyvät toimijat. Hankkeen hyödynsaajia ovat välillisesti myös alueen ammattikeittiöt, matkailun ja kaupan alat, tutkimus, koulutus sekä lähiruoasta kiinnostuneet kuluttajat.

Hankevastaava Airi Timonen airi.timonen@proagria.fi Hanketta toteutetaan ajalla 1.1.2018 – 31.12.2020. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjalan ry partnerina Turun yliopiston Brahea-keskus. Hankkeen budjetti on 603 000 euroa ja sitä rahoittavat rahoitus Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Maaseuturahasto.

Maanparannuskuidut ovat helppoja käsitellä. Tässä kuormataan nollakuidun ja ravinnekuidun sekoitusta.

Avoimet ovet Tienpään luomumaito-tilalla

Kennoseinät antavat paljon valoa eläintilaan. Kervisen Markun ja Mervin lypsykarja Heinävedellä pääsi makailemaan upouusiin hiekkaparsiin lokakuulla. Avointen ovien tilaisuus oli joulun alla pilvisessä ja lauhassa talvikelissä. Tilan maitoon keitetty luomuohrapuuro maistui runsaalle 150 vierailijalle. Nuorkarjan entinen kylmä vinokuivikepihatto muokattiin lypsylehmille ja navetassa on nyt 38 hiekkapartta kahdessa rivissä päät vastakkain, kiinteät

lantakäytävät ja kaksi väkirehukioskia. Markun kokemuksen mukaan hiekkakuivituksen kustannus on samantasoinen muihin kuivikemateriaaleihin verrattuna. Tilan pelloille lannassa kulkeutuva hiekka toimii hyvin myös maanparannuksena. Makuuhalli on kiinteästi yhteydessä entiseen parsinavettaan, johon on remontoitu kuusi lypsypaikkaa, hoitokarsinat ja vasikkatilat. Kohtuukustannuksilla saatiin karjalle toimi-

va navetta. Kervisten navettahankkeen käynnistämiseen kannusti talousneuvoja Eero Heittokangas, rakennussuunnittelusta vastasi Soile Tervakangas ja talouslaskelmista Tapani Keski-Soini ProAgria Pohjois-Karjalasta.

Eläimet viihtyvät avoimissa tiloissa Kervisten karja pikkuvasikoita lukuun

ottamatta voivat vapaasti jaloitella myös ulkona ympäri vuoden. Tämä talvi on ollut leuto ja kostea eikä pitkiä pakkasjaksoja ole ollut. Eläimet viihtyvät hyvin viileässä ulkokelissä. Nuorkarja ulkoistettiin navetan kupeelle kolmeen pressuhalliin, joiden väleissä ruokintapöydät. Samalla tehtiin lehmille ja nuorisolle asfalttipohjainen jaloittelualue, jonne lehmät voivat vapaasti kulkea navetasta. Mervi kiitteli jaloit-

KASVINSUOJELUKOULUTUKSET 2018 Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistui v 2015 Vuodesta 2015 alkaen vaaditaan kaikilta ammattimaisesti kasvinsuojeluaineita käyttäviltä (riippumatta ympäristötuesta) suoritettu tutkinto. Aikaisemmat ympäristötukeen liittyvät kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen voimassa olevat todistukset täyttävät tutkintovaatimuksen niiden päättymispäivään asti. Tänä vuonna päättyy todistusten voimassaolo v. 2013 tutkinnon suorittaneilla. Koulutusmateriaaliin voi tutustua ennakkoon osoitteessa www.tukes.fi/kasvinsuojelu.

Pohjois-Karjala Ti 20.2. Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 Ke 21.2. Kitee, Ilmarisen kabinetti, koulukeskus, Koulutie 3 Ti 27.2. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Tilaisuus alkaa klo 10:00 ja päättyy klo 14.30 Hinta: 68 EUR+ alv. sisältää koulutuksen, luentoaineiston ja tutkintotodistuksen 68 EUR+alv. sisältää tutkinnon, tutkinto alkaa klo 14.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5 vrk ennen tilaisuutta pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään y-tunnus sekä laskutustiedot. Lisätiedot koulutuksesta ja tutkinnosta: Kaisa Matilainen p. 040 301 2423, kaisa.matilainen@proagria.fi

Etelä-Savo Pe 9.3. Mikkeli, Mikkelin Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Ti 13.3. Pieksämäki, Kanttila-Sali, Vilhulantie 5, Naarajärvi Ti 27.3. Savonlinna, Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Pe 6.4. Mikkeli, Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Ti 24.4. Rantasalmi, Luontokeskus Oskari, Ohitustie 7 (aamukahvi Rinssi-Everstissä) Klo 9.00 alkava kurssi sisältää ajankohtaiskatsauksen uudistuneeseen kasvinsuojelulainsäädäntöön, ruiskujen suutinvalintaan, lisävarusteisiin, hyviksi todettuihin käytäntöihin ja uutuuksiin kasvinsuojeluaineista. (Vapaaehtoinen osuus) Klo 12.45 alkaen kasvinsuojelututkinto, josta hyväksytyille todistus Hinnat: 70 EUR + alv 24 % (sisältää koulutuksen ja tutkinnon sekä aamukahvin). Tilaisuus alkaa klo 9.00. 50 EUR + alv 24 % (sisältää pelkän tutkinnon). Tutkintotilaisuus alkaa noin klo 12.45. Omakustanteinen ruokailu on mahdollinen ennen tutkintotilaisuutta (tilattava ilmoittautumisen yhteydessä). Ilmoittautuminen (henkilö- ja y-tunnus mainittava) vähintään 5 arkipäivää ennen koulutusta ProAgria Etelä-Savon toimistoon, p. 0400 256 357 tai www.proagria.fi/es

Tervetuloa koulutukseen!

Navettarastit 12-13.4.2018 Navettarastien teemana on tänä vuonna kustannusten hallinta, työhyvinvointi ja eläinten terveys investoivalla tilalla. Ensimmäisenä päivänä pääset vierailemaan investoineilla, tehokkailla tiloilla ja toisena päivänä on innostava seminaari. Majoittua voit kylpylähotelli Break Sokos Hotel Bomballa, Nurmeksessa. Järjestäjinä ovat Itä-ja Keski-Suomen maitoalan koulutus- ja kehittämishankkeet.

Tilavierailukohteet 12.4.2018 Investoineilla, yhtiöittäneillä ja tulevaisuussuuntautuneilla tiloilla on mahdollista vierailla Ylä-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa. Tiloilla on paikalla hanketoimijoita ja asiantuntijoita. Kainuusta, Pohjois-Savosta ja tarvittaessa Pohjois-Karjalan eteläpuolelta tuleville on varattu bussikuljetus. Kellonajat ja muut tiedot täsmentyvät myöhemmin. Suojavarusteet tarjotaan vierailukohteissa. Ilmoittaudu ajoissa mukaan, niin tapahtuman toteutuminen varmistetaan. Järjestäjä pitää oikeuden muutoksiin.

Pohjois-Karjala Hiekka on mukava makuualusta ja estää myös haitallisten bakteerien kasvua. telualuetta, joka pysyy kunnossa myös kosteissa keleissä. Navettainvestoinneille on Itä-Suomessa reilusti tilaa ja tarvetta tuotannosta poistuvien parsipaikkojen uudistamiseksi. Maidolle on jatkuvasti kysyntää siitäkin huolimatta, että markkinat vaappuvat ja elävät kaiken aikaa. Tulevaisuudessa puhtaalla vedellä pohjoisessa tuotettu nurmi ja siitä jalostettu maito saattavat nousta arvoon arvaamattomaan.

Hämäläinen Arto ja Teija, Verkkojoentie 230, 75770 Valtimo Maatila Mustola, Säämänen Olli ja Jänönen Anna, Ylikyläntie 106, 75500 Nurmes Harjunen Aki ja Sanna, Pohjantie 68 C, 81560 Lieksa Navettakangas Oy, Martikainen Tapani ja Eija sekä Ovaskainen Arto, Larinsaarentie 434, 83940 Nunnanlahti

Pohjois-Savo Maitomutka Oy, Pitkänen Satu ja Toivonen Joni, Litjuntie 71, 83830 Nilsiä Tmi Janne Tapani Kokkonen, Kokkonen Janne ja Paula, Murtomäentie 111, 71800 Siilinjärvi Anna Liimatainen Kotieläintalouden ja työterveyshuollon erityisasiantuntija ProAgria Pohjos-Karjala

Pohjois-Savo Kurssit alkavat klo 9.00. Väliajalla lounastarjoilu, joka sisältyy kurssimaksuun. To 22.2. Kiuruvesi, Seurakuntatalo, Kirkkokatu 8 Ma 12.3. Pielavesi, Suojala, Puistotie 8 La 17.3. Kuopio, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Ti 20.3. Lapinlahti, Portaanpään Opisto, Portaanpääntie 63 Ma 9.4. Suonenjoki, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 To 19.4. Iisalmi, Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 Ke 25.4. Juankoski, Virastotalon auditorio, Juankoskentie 13 Ke 6.6. Kuopio, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Ilmoittautuminen ProAgria Pohjois-Savoon viimeistään 5 arkipäivää ennen kurssia/tutkintoa kotisivujen pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat kautta. Kurssin hinta on 70 EUR + alv 24 %, sisältäen koulutuksen, tutkinnon sekä väliajan lounastarjoilun. Pelkkään tutkintoon osallistumisen hinta on 50 EUR + alv 24 %. Lisätietoja: kurssivastaava Hannu Mäkipää p. 040 563 8759 tai hannu.makipaa@proagria.fi

Seminaari 13.4.2018 klo 8.30 -14.30 Puhetta maidosta ja investointinäkymistä, onnistuneiden investointien kartoituksen tulokset, Perttu Kattainen, ProAgria Pohjois-Savo ProNavetta -hanke. * Kommenttipuheenvuoro Esa Heikkinen, ProAgria Kainuu, MaRa –hanke * Koneet ja kalusto investointitilanteessa, Eerikki Kaila, TTS * Separoitu kuivajae kuivikkeena, Lilli Frondelius, LUKE Lantalogistiikka – hanke * Viljelijäpuheenvuoro Jaakko Korhonen, Valtimo * GoPro-DigiSOP, Juha Kilpeläinen, Karelia-amk * Maitomestari-pihattomallisto, tj. Janne Myöhänen * Työvoiman tarpeet ja oma jaksaminen investointivaiheessa, Arto Karila, ProAgria Etelä-Savo Menesty maidolla –hanke * Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Lisätiedot ja ilmoittautuminen:

Majoittuminen ja seminaari: Break Sokos Hotel Bomba, Tuulentie 10, 75500 Nurmes Hinnat: 2 päivää 2hh 150eur/hlö+alv24%, 2 päivää 1hh 180eur/hlö+alv24% Hinnat sisältävät tilavierailut, majoituksen, kylpylän, seminaarin ja tarjoilut. Hinta sisältää kuljetuksen muista maakunnista ja tarvittaessa Keski-Karjalasta. Huom! Majoituspaikkoja on rajoitetusti. Pohjois-Savosta kuljetuspaikkoja on rajoitetusti. Ilman majoitusta: 90eur/hlö +alv24% Seminaaripäivä: 45eur/hlö +alv24% Tilavierailupäivä: 45eur/hlö +alv24% Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset majoituksen osalta 28.3.2018 mennessä ja vierailujen ja seminaarin osalta oman maakuntasi yhteyshenkilölle 8.4.2018 mennessä: Etelä-Savo, Menesty Maidolla-hanke, liisa.heinonen@proagria.fi, p. 043 824 9506 Kainuu, MaiNuLi-hanke, inkeri.taurula@proagria.fi, p. 043 825 4206 Maatalouden rakennusinvestoinnit-hanke, esa.heikkinen@proagria.fi, p. 040 725 0478 Keski-Suomi / JAMK, MEKA-hanke, susanna.lahnamaki-kivela@jamk.fi, p. 040 725 6603 Pohjois-Karjala, Tulosta maidosta-hanke, anna.liimatainen@proagria.fi, p. 040 301 2421 Pohjois-Savo, Pro Navetta-hanke, perttu.kattainen@proagria.fi, p. 043 825 4983

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

Etelä-Savon pelloille uusia orgaanisen aineksen lähteitä Sitä mukaa kun karjatalouksien määrä Etelä-Savossa vähenee, vähenee myös orgaanisen aineksen määrä muokkauskerroksessa. Ongelma on erityisen koskettava karkeilla kivennäismaillamme. ProAgrian ja Luken yhteisissä hankkeissa on lähdetty etsimään keinoja estää orgaanisen aineksen väheneminen. Kokeita on tehty Mikkelissä sekä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspellolla että ristiinalaisten tilojen pelloilla.

Mitä maan orgaaninen aines on? Maan orgaaninen aines pitää yllä maan biologista toimintaa. Biologisen toiminnan perustana oleva pieneliöstö syö ja lahottaa maahan lisättyä orgaanista ainesta. Maan mikrobit hajottavat orgaanisen massan takaisin ravinnekiertoon ja kasvillisuuden käyttöön. Pitkälle hajonnut orgaaninen aines eli humus lisää maan ravinteiden (Ca, Mg,

K) pidätyspaikkoja ja kuohkeuttaa yhdessä muun orgaanisen aineksen kanssa maan rakennetta. Maan kuohkeuden ylläpito vaatii jatkuvaa orgaanisen aineksen lisäystä, jotta hajottajatoiminta pysyy käynnissä. Peltomaan orgaanista ainesta voidaan lisätä levittämällä pelloille esimerkiksi karjanlantaa, muokkaamalla kasvinjätteet maahan sekä lisäämällä maahan maanparannuskuituja, kuten ravinnekuituja. Orgaanisen aineksen määrä ei yhdessä vuodessa vielä merkittävästi lisäänny vaan sen lisääminen on oltava viljelykierrossa säännöllisesti toistuvaa. Kun karjanlannasta on tullut yhä vaikeammin saatavaa, on ryhdytty etsimään muita korvaavia orgaanisen aineksen lähteitä. Ristiinan Pellosniemellä UPM Plywood Oy Pelloksen vaneritehtailla syntyy ensimmäisessä prosessivaiheessa eli havutukkien haudonnassa ns. hautomokuorta. Tukeista irtoaa lämpimässä vedessä haudottaessa kuorta sekä varastoinnissa että kul-

Sadon laatutekijöihin hautomokuorella ja etenkin sen sekoituksilla kuonakalkin ja pohjatuhkan kanssa oli myönteinen vaikutus (Taulukko 1.).

Taulukko 1. Luomuvehnän sadon laatu Karilassa v. 2017 Luke Mikkeli. HLP, kg

TSP, g

Raaka valkuainen %

Kasvuston pituus cm

Ei maanparannusainetta

24,1

11,7

Hautomokuori 40 tn/ha

26,0

11,7

Hautomokuori + kuonakalkki 8 tn/ha

26,1

12,1

Hautomokuori + pohjatuhka 4 tn/ha

26,3

12,3

72,2

25,6

12,0

84,7

Keskimäärin

jetuksessa niihin kertynyttä hiekkaa ja muuta maa-ainesta. Samalla kuoresta irtoaa lämpimään veteen myös haitallinen tanniini. Tällöin se ei ole enää pellossa häiritsemässä kuorimassan maatumista. Lisäksi lämmityslaitoksen uunissa palavasta puusta syntyy tuhkaa. Voimalaitoksella syntyy lento- ja pohjatuhkaa, joista pohjatuhka on peltolannoitukseen kelpaavaa. Mäntyharjussa taas Woikoski Oy:n valmistaessa asetyleenikaasua syntyy kuonaa, jota paikalliset viljelijät ovat käyttäneet jo pitkään pelloilleen maaparannuskalkin kaltaisena aineena. Edellä mainitut aineet ovat sivuvirtoja, jopa jätteitä tuottajilleen. Niitä päästiin testaamaan käytännön viljelyksillä Mikkelissä Karilassa ja kahdella maatilalla Peltohavainto-hankkeessa kesällä 2017.

Hautomokuori kivennäismaan viljavuutta kohentamassa Hautomokuori seulottiin, murskattiin (Kuva 2) ja levitettiin tavanomaisella kuivalannan levitysvaunulla pelloille. Koska hautomokuori on lievästi hapanta (pH 5,6), Karilan kokeisiin otettiin hautomokuoren rinnalle pohjatuhka (pH 6,0) ja kuonakalkki (neutralointikyky 47 %). Tilahavaintokokeissa mukana oli vain hautomokuori.

Karilan kokeessa oli neljä käsittelyä: 1. Ei maanparannusainetta, 2. Pelkkä hautomokuori, 3. Hautomokuori + kuonakalkki ja 4. Hautomokuori + pohjatuhka Kuonakalkki ja pohjatuhka toimivat kalkitusaineina ja hivenravinteina. Maalaji Karilassa oli runsasmultainen hietamoreeni, jonka pH oli lähtötilanteessa hyvä 6,3. Viljavuusluvut olivat välttävätyydyttävä tasolla. Pelto lannoitettiin luomukelpoisella lannoitteella ja viljelykasviksi kylvettiin kevätvehnä apilanurmen suojaviljana. Hautomokuoren lisäämistä peltoon aprikoitiin ennen koetta: miten hapan hautomokuori vaikuttaa maan pH lukuun, typen liikkumiseen ja sitooko hautomokuoren hajottaminen typpeä niin, että satotaso laskee sen seurauksena. Ensimmäisen vuoden tulos oli lupaava: hautomokuoren lisääminen ei alentanut luomuvehnän satotasoa (Kuva 1).

Kuva 1. Luomuvehnän sato Karilassa v 2017. Typpitaso 25 kg/ha. Luke Mikkeli. EM = ei maanparannusainetta. HK = hautomokuori. KK = Kuonakalkki. PT = pohjatuhka.

Hautomokuorella toteutettiin kahdella tilalla havaintokokeet. Noin 2-3 ha lohkosta puolelle alalle levitettiin kuivalannan levityskoneella seulottua hautomokuorta 20 tn/ha. Pellosniemen lohko oli hiesua (Hs) ja kasvi kevätvehnä. Hietasen lohko oli hietamoreenia (HtMr) ja kasvi ohra. Hautomokuori muokattiin maahan ja vilja kylvettiin ja lannoitettiin viljavuusarvojen mukaan.

Taulukko 2. Viljan sadot ja laatu tilahavaintokokeissa v. 2017 Hietanen ja Pellosniemi. Sato kg/ ha

HL-paino, kg

TSP, g

Hietanen Ohra, Kuori

3355

Hietanen Ohra, Ei kuorta

4070

Pellosniemi Vehnä, Ei kuorta

4460

Pellosniemi Vehnä, Kuori

4670

31 Hautomokuoren murskausta Ristiinan UPM:n tehtaalla. Kuva Sanna Kontinen

Orastumisvaiheessa ja koko kasvukauden aikana pellolla kasvustossa ei ollut silmämääräisesti havaittavissa minkäänlaista eroa hautomokuorta saaneen tai sitä ilman olleen lohkon välillä. Tilahavaintokokeiden satomäärissä tulos oli ristiriitainen. Ohralla hautomokuoren käyttö vähensi satoa, kun taas vehnällä sato oli suurempi hautomokuorta käytettäessä. Sadon laadun osalta erot hehtolitrapainoissa ja tuhannen jyvän painoissa olivat todella pienet ja niistä ei voi vetää yleispäteviä johtopäätöksiä yhden kesän perusteella. Tilahavaintokokeita jatketaan kesällä 2018 samoilla lohkoilla ja lisäksi saadaan uutena koepaikkana luomuviljapelto Mäntyharjusta mukaan.

Marjamaat-hankkeen kotisivu: www.proagria.fi/marjamaat Marjamaat-hankkeen fb-ryhmä: www.facebook.com/groups/marjamaat

Maan orgaanisen aineksen merkitys ja tarkemmat koetulokset aiheena Ravinnepiian kevätinfossa 21.3.2018 Savonlinnassa, tervetuloa! Tilaisuus lähetetään lisäksi livenä verkossa ja sitä voi tulla seuraamaan myös ProAgria Etelä-Savon toimistolle Mikkeliin.

Marjanviljely mahdollisuutena Päivi Kurki tutkija Luonnonvarakeskus (LUKE)

Riitta Savikurki kasvintuotannon jatalouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Iina Haikarainen luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Marjamaat-hankkeen tilaisuuksissa on myös kansainvälisiä esiintyjiä ja tietoa ulkomaisista tutustumiskohteista. Kesällä 2017 hollantilainen Harrie Pijneburg (oik.) oli asiantuntijana Kangasniemellä Pynnösen marjatilalla järjestetyssä pellonpiennarpäivässä. Tilan yrittäjät Silja ja Timo Seppälä (vas.) ovat jo toisen polven marjayrittäjiä.

Marjanviljely on yksi varteenotettava vaihtoehto, kun tilalla mietitään tuotantosuuntaa. Isot marjojen ostajat viestittävät tällä hetkellä valmiudestaan tehdä uusia tuotantosopimuksia. Luomumarjoille olisi kysyntää erityisesti suoramyynnissä. Monilla itäsuomalaisilla tiloilla peltoala on sangen pieni. Avomaan marjanviljely sopii tällaisille tiloille hyvin, sillä marjantuotannossa pieneltäkin pintaalalta saadaan merkittävästi enemmän tuottoa kuin peltokasveja viljelemällä. Koska marjakasvit ovat monivuotisia, viljelykiertoon tarvitaan vähemmän peltoa kuin vihannesviljelyssä. Tunnelituotannossa pinta-alaa tarvitaan vielä avomaatuotantoa vähemmän. Monilta tiloilta löytyy marjanviljelyyn sopivia peltoja: rinnemaita, joissa maalajina on hieta tai hietamoreeni. Kastelumahdollisuus on myös varsin monella luonnostaan.

Mitä marjanviljely vaatii yrittäjältä?

Ravinnepiika on EU:n Maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke, jota toteuttavat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Etelä-Savon alueella. Lisätietoa Ravinnepiika-hankkeesta: maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika Ravinnepiika myös Facebookissa: facebook.com/Ravinnepiika

Marjanviljely vaatii yrittäjältä pitkäjänteisyyttä, stressinsietokykyä ja valmiutta ottaa vastuu markkinoinnista. Vaikka tällä hetkellä kysyntä on hyvä, niin jokaisen pitää kuitenkin ottaa oma paikansa marjamarkkinoilla. Työmäärä hehtaaria kohti on kymmeniä kertoja suurempi kuin viljanviljelyssä ja työt painottuvat kasvukaudelle. Käsityötä on paljon, joten kausityövoimaa tarvitaan. Marjanviljelijä tarvitsee siis osaamista työnantajan ja -johtajan roolissa. Kesäloma, ainakin pitkä sellainen, on marjanviljelijälle vain haave. Sen sijaan sydäntalvella on aikaa muuhun: valmisteleviin töihin, tietojen päivittämiseen tai muuhun yritystoimintaan / palkkatyöhön. Useimmilla marjatiloilla on muuta yritystoimintaa talvikaudeksi ja onpa joku marjanviljelijä talvella palkkatöissäkin. Vaikka pääomaa sitoutuu peltoon kasvustoja perustettaessa ja kalustoakin tarvitaan, niin investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin ovat vähäisemmät kuin karjataloudessa. Marjanviljely ei tarvitse sitä kaikkein komeinta ja uusinta 150 hv:n traktoria.

Markkinaehtoinen tuotanto Marjanviljely on vähemmän tukiriippuvainen kuin peltokasvituotanto tai karjanhoito. Peltotukien merkitys kokonaisliikevaihdossa on pieni, herukalla toki suurempi kuin vadelmalla tai mansikalla. Marjantuotannossa olennaista on saada hyvä hehtaarisato ja hyvä kilohinta. Hyvä viljelijä ja taitava markkinoija voi siis saada tulosta tuotannostaan. Tuoremarkkinoilla kilohinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tosin on niin, että varsinkin suoramyynnissä, kun asiakaskunta vakiintuu, hinta pysyy varsin vakaana.

Marjoista on moneksi Vaikka valtaosa maamme marjoista myydään sellaisenaan tuoremarkkinoille tai marjayritysten pakastamina, niin marjoja on kyllä tuotteistettu. Tuoremarkkinoilla on tarjolla erilaisia pakkausratkaisuja, käsinpoimittua rasiaherukkaa, terttuherukkaa, uusia mansikkalajikkeita… Luomutuotanto on oma sektorinsa. Sosiaalisen median myötä yhteydenpito asiakkaisiin on muuttunut ja muuttuu edelleen. Tunnelituotanto on pidentänyt marjakautta niin alkukesästä kuin syksystäkin. Kun viljely siirretään katteen alle, myös viljelytekniikka muuttuu merkittävästi. Isot marjatalot jalostavat marjoja monin tavoin, mutta niin tekevät jotkut marjatilatkin. Mehuja, hilloja, hyytelöitä, jauheita… joko itse valmistettuna tai rahtityönä teetettynä. Mahdollisuuksia on monia.

Tutustu Marjamaat -hankkeen tarjontaan Marjamaat-hanke tarjoaa paljon marja-alan tietoa eri kanavien kautta. Tarjonta sopii niin tuotantoa suunnitteleville kuin konkareillekin. Hanke järjestää infotilaisuuksia, työpajoja ja pellonpiennartapahtumia. Osaan tilaisuuksista voi osallistua etäyhteyden kautta. Tilaisuuksien esityksiä löytyy Marjamaathankkeen kotisivuilta. Uutta tietoa ja tuoreimpia linkkejä välitetään hankkeen Facebook-ryhmän kautta.

Marjamaat-hankkeen toiminta-alue on Pohjois-Karjala, Etelä-Savo sekä Keski-Suomi. Hallinnoijana on ProAgria ja hanketta toteutetaan yhdessä Luken kanssa. Jos harkinnassasi on tuotantosuunnan muutos tai kokonaan viljelyn aloittaminen, niin tutustu marjanviljelyn mahdollisuuksiin ennen päätöksentekoa. Marjamaat-hankkeen tarjonta on siihen yksi hyvä väylä. Neuvo 2020 -palvelutkin soveltuvat joidenkin aihepiirien selvittämiseen. Ja ProAgrian puutarha-asiantuntijat ovat toki aina käytettävissä.

Yhteyshenkilöt:

Pohjois-Karjala Päivi Turunen p. 040 301 2452 paivi.turunen@proagria.fi Elli Ruutiainen p. 040 301 2417 elli.ruutiainen@proagria.fi Etelä-Savo Mirja Tiihonen p. 0400 638 138 mirja.tiihonen@proagria.fi Keski-Suomi Marjo Marttinen p. 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi

Teksti ja kuvat: Marjo Marttinen erikoisviljelyasiantuntija ProAgria Keski-Suomi

Sopimustuotannosta turvaa marjanviljelyyn

Tuotantosopimuksen tarkoitus on molemminpuolinen hyöty: Myyjä sitoutuu viljelemään marjoja, jotka ostaja sitoutuu ostamaan. Työstimme Marjataito-hankkeessa tuotantosopimusmallin marjanviljelyyn. Kuva: Marjo Marttinen

Kuinka kauan ja kuinka paljon?

Marjanviljelypäivä ProAgrioiden Marjamaat-hanke ja Pohjois-Karjalan marjanviljelypiiri järjestävät yhteistyössä perinteisen marjanviljely-luentopäivän. Tule kuulemaan monipuolisesti uutta asiaa marja-alalta. Keskiviikko 21.2. klo 9.30 – 16.00 Joensuu, Karjalaisen auditorio (Lehtitalo, Kosti Aaltosen tie 9) Ohjelma 9.30 Aamukahvi 10.00 Päivän avaus, Päivi Turunen, marjantuotannon asiantuntija Avauspuheenvuoro, Ismo Ruutiainen, Pohjois-Karjalan marjanviljelypiiri 10.15 Pölytyksen merkitys marjakasveille, Anneli Salonen 10.45 Mahdollisuuksia jatkojalostukseen-hanke projektitutkija Anneli Salonen, Itä-Suomen yliopisto 11.00 Kasvinsuojeluaineilta suojautuminen, Milja Koponen, työterveyslaitos 12.00 Viljelijäkommenttipuheenvuoro, Jouni Mutanen 12.15 Lounas (omakustanteinen) 13.10 HML:n ajankohtaiset asiat, Tuija Tanska, HML erityisasiantuntija 13.35 Mitä uusi kausityölaki tuo tullessaan? Miika Ilomäki, HML toiminnanjohtaja 14.00 Hankkijan tarjoamat suojaimet kasvinsuojeluun 14.20 Rikkakasvien ekologinen torjunta Eco Weedkillerillä, Kimmo Kärki, Konevel Oy 14.40 Tauko 14.55 Tuoreherukoille ja -saskatoonille on kysyntää, Tuoreverkko Oy sekä viljelijä Teuvo Hakulinen 15.20 Tunneliviljely muuttaa marjantuotantoa, Jarmo Röppänen, MarjaSuomen Taimituotanto Oy 15.40 Ajankohtaista kasvinsuojelusta, Mimmi Valkonen, Berner Oy 16.00 Luennot päättyvät 16.15 HML:n Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous, Vain HML:n jäsenille Tauoilla voit tutustua yritysten tuotetarjontaan. Mukana tilaisuudessa: Hankkija Joensuu, Marja-Suomen taimituotanto, Konevel Oy (Eco Weedkiller laitteisto), Berner Oy, Tuoreverkko Oy Järjestelyjä varten ilmoittautumiset 15.2.2018 mennessä pohjois-karjala. proagria.fi/tapahtumat tai soitto/tekstiviesti p. 040 301 2401. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Lisätietoja: Päivi Turunen, ProAgria Pohjois-Karjala paivi.turunen@proagria.fi p. 040 301 2452 puutarhatuotannon asiantuntija/ Marjamaat hankevastaava

Sopimus voi olla voimassa toistaiseksi, määräaikaisena tai ensin määräaikaisena ja määräajan päätyttyä toistaiseksi. Irtisanomisajan on oltava riittävä, jotta jää varautumisaikaa. Irtisanominen pitää sopia vain kirjalliseksi. Määräaikaiseenkin sopimukseen voi laittaa irtisanomismahdollisuuden kesken sopimuskauden. Jos sopimusehtoja halutaan muuttaa kesken sopimuskauden, on sopimus voitava irtisanoa. Myytävä sato voidaan määritellä esimerkiksi kilogrammoina tai peltopinta-alana. Jos sato määritellään kilogrammoina, voi sopimukseen laittaa katovuosivarauksen muodossa ”X kg tai koko sato, jos kokonaissato on alle X kg”. Pinta-alaperusteisella sopimuksella myydään sato peltolohkoittain. Sopimus voi olla myös yksinoikeussopimus, jossa viljelijä myy ostajalle koko sadon. Jos sadonkorjuu vastuutetaan ostajalle, kannattaa kirjata sopimukseen vahingonkorvausvelvollisuus, jos poimijat eivät tule sovittuna aikana.

Sopimuksella ennustettavuutta Tuotteelle on sovittava tuotantokustannukset kattava takuuhinta. Jos sopimuksessa niin sovitaan, voidaan takuuhinnasta poiketa. Takuuhintaan tuleva lisä voi johtua esimerkiksi markkinoiden korkeasta hintatasosta. Hinta voi alittaa takuuhinnan esimerkiksi sopimusmäärän ylittävien erien osalta. Eri laaduille ja eri maksuajoille voi olla eri hinta. Takuuhinta voidaan sitoa esimerkiksi tuotantokustannuslaskelmiin, joita viime vuosina on julkaissut ainakin Marjaosaamiskeskus ja Luke. Toisaalta tuotantokustannukset elävät, joten vanhempia laskelmia käytettäessä on huomioitava kustannustason muutokset laskelman julkaisemisen jälkeen. yös Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton hintatilastoja, aiempia myyntihintoja tai kilpailijoiden tarjouksia voi käyttää takuuhinnan määrittelyyn. Osapuolten on tiedettävä takuuhinta viimeistään kevättalvella. Jos silloin erimielisyyksien vuoksi sopimus irtisanotaan, on osapuolilla vielä aikaa etsiä uusi sopimuskumppani.

Määritelkää laatu! Tuoremyyntimarjojen sopimuksessa on mainittava kylmäketju. Jos marjat pakastetaan poimintapäivänä, ei kylmäketju ole tärkeä. Kirjatkaa myös sopimukseen, kuka vastaa punnituksesta ja kuljetuksesta. Marjojen laatu voidaan määritellä esimerkiksi EU-laatuvaatimusten mukaan. Sopimuksessa on sovittava, miten, missä, milloin ja kuka tarkastaa laadun? Jos laadussa on puutteita, on sopimuksessa määriteltävä seuraukset. Reklamaatioajan on oltava tarpeeksi lyhyt. Pakastamisen jälkeistä reklamaatiomahdollisuutta viljelijän ei kannata hyväksyä sopimukseen.

Kun kaikki menee pieleen? Sopimus pitää voida purkaa, jos toinen osapuoli esimerkiksi rikkoo sopimusta, menee konkurssiin tai muuten lopettaa yritystoiminnan, sairastuu tai kuolee. Mainitkaa sopimuksessa myös ylivoimaisesta esteestä, joita ovat esimerkiksi luonnonmullistukset, sodat tai energiapula. Sopimusrikkomuksen aiheuttama vahingonkorvauksen on toisaalta katettava rikkomuksen aiheuttamat kulut ja tahallisessa rikkomuksessa lisäksi tulonmenetykset. Toisaalta niin ankara vahingonkorvausvelvollisuus, että osapuoli sen vuoksi ei uskalla sopimukseen sitoutua tai sopimusrikkomustilanteessa ei pysty sitä maksamaan, ei ole tarkoituksenmukainen. Kalle Hoppula ja Kati Hoppula tutkijat, Luonnonvarakeskus, työskentelevät myös Marjamaat -hankkeessa Soili Hypén yritysasiantuntija ProAgria Kainuu Mikko Kejo asianajaja Asianajotoimisto Kejo Oy

Päiväkoti Siilinpiilo

”Jos kodissa vallitsee hyvä sopu, ei onni ja rauha koskaan lopu.” Päiväkoti Siilinpiilo on 25-paikkainen yksityinen päiväkoti, jonka perusajatuksina ovat lapsilähtöisyys, kokonaisvaltaisuus ja elämyksellisyys. Painopistealueinamme ovat luonto, taide ja musiikki, liikunnan ilon läpäistessä kaikki toiminnot. Vuonna 2010 perustettu Siilinpiilo sijaitsee Kiteen Ruppovaarassa, Villa Kylänselässä, missä erilaisten ihmisten ja ikäpolvien kohtaaminen kuuluu luontevana osana päiväkotimme arkeen. Lapset vierailevat myös läheisissä hoivakodeissa ja Siilinpiilossa järjestetään mm. mummo- ja vaaripäiviä.

Luonnonmateriaalit osana oppimista Toiminnallemme on asetettu pedagogiset tavoitteet, joita toteutetaan leikin ja lapsen luontaisen toiminnan kautta tukemalla lapsen persoonallisuutta, sosiaalisia valmiuksia ja monipuolista kehitystä, johon myös liikunnallisuus ja käden taitojen harjoittaminen yhdistyvät. Varhaiskasvatussuunnitelmamme linkittyy Kiteen kaupungin varhaiskasvatuksessa noudatettavaan, valtakunnallisen varhaiskasvatuslain puitteissa toteutettavaan suunnitelmaan. Siilinpiilo on kuin suuri yhteinen koti, jossa sekä lapset että aikuiset viihtyvät. Pelisäännöt ovat kaikille samat ja tavoitteena lämmin, myönteinen kodinomaisuus, jossa kaikki perheenjäsenet otetaan huomioon. Sadut, laulut ja leikkiminen kuuluvat jokaiseen päivään, luontoretkillä keksitään omia loruja ja lauluja metsän asukkaista, sienistä ja kasveista, ja luonnonmateriaaleista tehdään vaikkapa satumetsä päiväkodin pöydälle. Lasten kanssa myös hoidetaan päiväkodin kesäpuutarhaa ja sisätilan kasveja. Jokaiselle lapselle kertyy hoitojakson kuluessa oma portfolio, johon

lapsen omat tuotokset, hänestä otetut valokuvat ym. materiaali kootaan.

Yhteistyössä kotien kanssa Olemme tiiviissä yhteistyössä kotien kanssa, sillä luottamuksellisten suhteiden avulla päiväkoti voi parhaiten tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Muita yhteistyötahojamme ovat Kitee kaupunki, hoito- ja hoivaalan alueellinen verkosto sekä alan asiantuntijat. Päiväkoti Siilinpiilon omistaa kesälahtelainen Mäntyniemen Ikihonka Oy. Yrityksen toiminnan kulmakiviä ovat vahva Green Care -ajattelu, ihmislähtöisyys, yhteisöllisyys ja verkostoituminen. Arvojen lähtökohtina ovat ihmisen elämänkaari, sukupolvien jatkumo ja vuorovaikutus ihmisen ja luonnon kesken. Toimintamuotomme perustuvat kestävän kehityksen periaatteisiin ja hyvän, ihmisenkokoisen elämän edellytysten vaalimiseen. Päiväkoti Siilinpiilo toimii aktiivisesti Green Care-GREEN KARELIA -hankkeessa ja Green Care Itä-Suomi alueyhdistyksen toiminnassa. Hankkeen toiminnassa on nyt mukana noin 80 yritystä ympäri maakuntaa. Hankkeen merkittävin tehtävä on Green Care sosiaali-, terveys-, sosiaali- ja matkailualan yritysten verkostoitumisen ja tunnettavuuden edistäminen. Lisäksi hankkeessa jalkautetaan valtakunnallista Green Care Finland ry:n hallinnoimaa LuontoHoiva- ja LuontoVoima-laatumerkkiä. Laatumerkkien avulla osoitetaan, että palveluissa käytetään Green Care -toimintatapaa ammattimaisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Tällä hetkellä laatumerkkiin tähtäävää laatutyötä tehdään yli 20 hankkeen yrityksessä. Päiväkoti Siilinpiilo tulee hakemaan LuontoVoima -laatumerkkiä.

Anna Lindeberg-Piiroinen, Päiväkoti Siilinpiilo /Mäntyniemen Ikihonka Oy

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Korvaamme korvaamattoman Sinua ei voi kukaan korvata. Mutta entä jos elämä yllättää sairaudella? OPn Terveysturva-vakuutuksen avulla pääset aina sujuvasti hoitoon ja palaat nopeasti takaisin maatilan töihin. Meihin voit luottaa – me korvaamme korvaamattoman. Lue lisää ja ota yhteyttä: op.ﬁ/maatila Vakuutukset myöntää OP Vakuutus Oy.

YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE -KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN

Avaa silmät kulttuuriympäristölle Tuttuja paikkoja ja maisemia voi katsoa myös uudella, silmiä avaavalla tavalla. Pysähdy tarkastelemaan itsellesi mieluista kaunista rakennusta, laske sen ikkunat, mieti miltä se näyttäisi piparitalona tai savireliefinä. Lähiniityllä kävellessäsi kuljet kenties mammuttien jalanjäljissä, mammutit ovat kadonneet, mutta näe kuinka paljon muuta elämää niityt ylläpitävätkään. Maisemiin, perinnebiotooppeihin ja rakennusperintöön liittyvää ympäris-

tökasvatusaineistoa löytyy nyt Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeen sivuilta osoitteesta: maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke. KYNÄ –hankkeessa on tuotettu valmiita työpajapaketteja, joita voi myös soveltaa omiin tarpeisiin. Ne on suunnattu pääosin peruskouluikäisille, mutta käyvät hyvin myös aikuisille ja yksinkertaistaen pienemmillekin lapsille. Aineistot ovat vapaasti käytettävissä.

Piparimestarit Juvalla kirkonkylän koulun 4-luokkalaiset innostettiin tutustumaan omaan kulttuuriperintöönsä erityisen maistuvalla ja luovalla tavalla, kun materiaaliksi otettiin piparitaikina, sokerikuorrutus ja värikkäät strösselit. Lapset pääsivät leipomaan pipariversioita Juvan Partalan mailta löydetystä ristiretkiajan riipuksesta, Juvan rististä. Lisäksi rakennettiin piparitalopienoismalleja Juvan kirkon tornista sekä tuulimyllystä. Kuvassa tyytyväiset rakennusmestarit esittelevät aikaansaannostaan. Teksti ja kuva: Eeva Puustjärvi

Aiheina: · Kulttuuriympäristö tutuksi — Työpaja kulttuuriympäristön historiasta, muutoksesta ja tulevaisuudesta · Niityn elämää — työpaja mammuttiaroilta tienpientareille · Rakennusperintö pipariksi — jouluinen työpaja rakennusperinnöstä · Talo kuin taideteos — keramiikkatyöpaja rakennusperinnöstä · Väritä kulttuuriympäristö näkyväksi — värityskuvat

Saara Ryhänen KYNÄ-hankevastaava maisema- ja ympäristöasiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo

Tulossa pian!

Kymmenen tarinaa kivestä – Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta Itä-Suomi tunnetaan kivisistä seuPainettua julkaisua on saatavilla duistaan. Pelloiltamme on kerätty kiviä maksutta ProAgria Etelä-Savon toimisvuosisatojen ajan ja kalliosta on louhittoilta Mikkelistä, Juvalta ja Savonlintu lisää kiviainesta. Mutta mihin kaiknasta. Julkaisu on koottu KYNÄ-hankkeen niitä kiviä on käytetty? keessa Euroopan maaseuturahaston ja Uusi julkaisu Kymmenen tarinaa ELY-keskuksen rahoituksella. kivestä kertoo, miten monipuolisesti kiviä on hyödynnetty erilaisissa tarkoituksissa historiamme aikana. Julkaisussa esitellään kivirakenteita aina linnavuorista rajakiviin, kivikanavista kivisiltoihin, kuppikivistä kaskiröykkiöihin ja kivinavetoista kivikaivoihin. Upeasti kuvitetussa teoksessa on mukana runsaasti esimerkkejä eri puolilta Etelä-Savoa ja Keski-Suomea. Lisäksi mukana on elämänmakuisia paikallistarinoita, jotka ilmentävät kivirakenteiden merkitystä niin entisaikaan kuin nykypäivänäkin ja tuovat esiin kivirakenteiden vaalimisen eteen tehtyä työtä. Kuka pelasti Puulan kummelit? Millä kivisillalla on vietetty häitä? Miten rauniouunin voi adoptoida? Millainen tarina piilee Jylkynkiven takana? Teos julkaistaan keväällä 2018, jonka jälkeen julkaisua pääsee lukemaan osoitteessa: www.maajakotitalousnaiset.fi/10tarinaakivesta

Metsän tähdet kertoo luontopaikan tarinan Vuosi 2018 on kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi. Teemavuosi kannustaa tutustumaan omaan ja eurooppalaiseen kulttuuriperintöön ja pohtimaan sen merkitystä omassa arjessa. Mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa? Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus kulttuuriperintöön. Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeessa on jo kahden vuoden ajan innostettu maaseudun ihmisiä, lapsia ja nuoria, yrittäjiä, viljelijöitä ja monia muita tutustumaan ja vaalimaan oman ympäristönsä kulttuuriperintöä. Joulukuussa 2017 hanke järjesti Otavan partiolaisille työpajan, jossa tehtävänä oli kertoa oman luontopaikan tarina koko Euroopalle. Pimeät seikkailijat -ryhmä valitsi paikakseen Otavan koulutilan laavun. Työpajan tuloksena syntyi lyhytelokuva Metsän tähdet, jossa pai-

kan aistikokemukset, historia ja tulevaisuus sekä lasten itse paikalle antamat merkitykset kietoutuvat yhteen mielikuvituksekkaaksi tarinaksi. Videollaan partiolaiset osallistuivat eurooppalaiseen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun ja saivat kilpailusta kunniamaininnan heittäytymisestä ja moniaistisuudesta.. Video on katsottavissa osoitteessa www.vimeo.com. Kirjoita hakukenttään Metsän tähdet.

Eeva Puustjärvi maisema- ja ympäristöasiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeessa tartutaan nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Tapahtumat, talkoot, infot, retket, kulttuuriympäristökävelyt, luennot ja infot ovat hankkeen toimintaa. KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat alueiden ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

Laita hyvä kiertämään - Vuoden 2018 maisematekokilpailu Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa. Kilpailun teema on ”Laita hyvä kiertämään”. Tänä vuonna kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta ja kiinnittää huomiota: hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen. Maa- ja kotitalousnaisten MKN maisemapalveluiden järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa.

Kerro maisemasta, hoida ympäristöä Laita hyvä kiertämään -teemaa on lupa toteuttaa vapaasti. Vuoden maisemateko on teko, joka nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja ja ominaispiirteitä, lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla. Vuonna 2017 valtakunnallinen Vuoden maisemateko -tunnustus myönnettiin Kainuuseen Vienan reitille. Vuonna 2016 kilpailun voitti Saarijärven Koskenkylä-Lehtola Keski-Suomessa ja vuonna 2015 Kuninkaanlähteen puhdistus Satakunnassa.

Kilpailuohjeet Lähetä kuvaus maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä alueesi maisemaasiantuntijalle. Liitä mukaan valokuvia ja mahdollisia lehtileikkeitä. Kilpailuaika päättyy 30.9.2018.

Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2018. Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa marraskuussa 2018. Lisätietoja www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko #vuodenmaisemateko

Laita hyvä kiertämään -maisemateossa niitetty ruovikko hyödynnetään. (Kuva Riitta-Liisa Pettersson)

Alueellisista valinnoista alueesi maisema-asiantuntijoilta. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi Etelä-Savo Saara Ryhänen, p. 040 486 8237 Eeva Puustjärvi, p. 043 826 7890 Pohjois-Karjala Päivi Jokinen, p. 040 301 2409 Pohjois-Savo Sinikka Jokela, p. 0400 571 643

Maukkulan Mustikkamäki Vuoden 2017 Karelia à la carte yritys

Kuvassa Johanna Rinnekari, vuoden Karelia à la carte yrittäjä Anita Timonen ja Anne Mujunen Maukkulan Mustikkamäki Ilomantsista valittiin Vuoden 2017 Karelia à la carte -yritykseksi. Valinta tehtiin 65 Karelia à la carte -verkostoon kuuluvan yrityksen joukosta joulukuussa. Maukkulan Mustikkamäen yrittäjä Anita Timonen tunnetaan karjalalaisittain lupsakkaasta, iloisesta palvelusta sekä erinomaisesta lähiruuasta ja leipomotuotteista. Ruuanvalmistuksessa käytetään oman tilan ja lähiseudun tuotteita, villiyrttejä, sieniä, marjoja, kalaa ja riistaa. Yrityksen palveluissa toteutuu

Karelia à la carte arvot: Paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, vieraanvaraisuus, luonto. Maatilamatkailu Maukkulan Mustikkamäen palvelut ovat monipuoliset. Pitopalvelujen lisäksi Maukkulan Mustikkamäki tarjoaa juhla- ja kokouspalveluja, majoituspalveluja, kesäkahvilapalveluja ja järjestää erilaisia tapahtumia. Yrityksen kauniissa vaaramaisemassa on myös kotieläinpiha, jossa on arvokkaita alkuperäisrotuja mm. vuohia, lampaita, kanoja, sikoja, hevosia ja

naapurin kyyttökarja sekä kaneja, ankkoja ja pienhevonen Lancelot. Anita Timonen kehittää määrätietoisesti yritystoimintaansa innostaen myös muita yhteistyöhön. Maukkulassa järjestetään yhteistyössä mm. Lehmäleirejä, leirejä erityisryhmille, Blueberry Hill Jazz and Blues –tapahtumaa ja Evakkotapahtumaa. Anita Timonen on keväästä lähtien ollut osakkaana myös Mekrin Matkailu Oy:ssä, joka on hakeutumassa ainutlaatuiseen Karelia à la carte ruokamatkailuverkostoon. Maukkulan Mustikkamäki on osallistunut innokkaasti erilaisiin maakunnallisiin ja paikallisiin kehittämishankkeisiin. Yritys on mukana mm. ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoimassa Green Care-GREEN KARELIA –hankkeessa, jossa verkostoitumisen lisäksi mm. valmennetaan yrittäjiä entistä tavoitteellisempaan luonto- ja eläinavusteiseen toimintaan tavoitteena asiakkaan psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

- Karelia à la carte-ruokamatkailuverkosto tunnetaan hyvin alan toimijoiden ja myös kuluttajien keskuudessa. Nyt ruoka nähdään tärkeänä osana matkailuelämystä, mistä kertoo myös se, että meillä on Valtakunnallinen Ruokamatkailustrategia, jossa Karelia à la carte on esillä esimerkillisenä toimintatapana ja strategian jalkauttajana, toteaa puheenjohtaja Johanna Rinnekari Karelia à la carte-verkostosta. Karelia à la carte -verkosto on 26 -vuotias ruokamatkailuverkosto, johon kuuluu 65 pohjoiskarjalaista elintarvikealan yritystä, matkailuyritystä ja ravintolaa. Verkostoa koordinoi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja yrittäjistä koostuva valiokunta.

ProYritys Pohjois-Karjala -hanke käynnistymässä Hankkeen tavoitteena on aktivoida yrityshankkeita maatiloilla, niin toimintaansa jatkavilla ja kehittävillä, kuin myös lopettavilla ja tuotantosuuntaa vaihtavilla tiloilla. Hankkeen toiminta-aikana pyritään tavoittamaan 150 yritystoiminnasta kiinnostunutta maatilaa ja käynnistää 20 maatilakytkentäistä yrityshanketta. Lisäksi pyritään käynnistämään 20 muuta maaseudun yrityshanketta sekä 2 yritysryhmähanketta sekä aktivoimaan maaseutuyritysten omistajanvaihdoksia.

Hankkeen toimenpiteitä ovat seuraavat: * Markkina- ja toteutettavuusselvitykset (5 kpl), kohteena erityisesti alueellinen ja paikallinen palvelukysyntä (maatalous- ja metsäurakointi mukaan lukien). Pielisen Karjalan alueella selvitetään mm. myllytoiminnan käynnistä-

mismahdollisuudet * Aktivointi- ja infotilaisuudet alueittain ja teemoittain 20 kpl (kaikille avoimia). Hyödynnetään muilla alueilla toimivia MASVA-hankkeita ja niiden vastaavia tilaisuuksia netin kautta * Yrityshankkeiden arviointiin yritysneuvontaa hankkeen puitteissa 1 pv / idea * Maatilojen osalta neuvontaa voidaan jatkaa ja syventää Neuvo 2020 rahoituksella (uusi maatilojen nykyaikaistamis- ja kilpailukykyosio), samoin kehitysyhtiöiden asiantuntijoiden työnä *Yrittäjistä ja yrittäjiksi aikovista koostuvien pienryhmien muodostaminen ja niiden yhteistyön ja koulutuksen organisoiminen teemoittain Hankkeen toteutuksesta vastaavat ProAgria Pohjois-Karjala, Pikes Oy ja KETI Oy yhdessä. Hankkeen käytettävissä on päätoiminen hankeasiantuntija yhteisenä ProAgrian ja KETIn palveluksessa sekä osa-ai-

kainen hankeasiantuntija Pikes Oy:llä. Lisäksi Lieksan Kehitysyhtiö LieKen sekä JOSEK Oy:n asiantuntemusta hyödynnetään ostopalveluperiaatteella. Myös paikallisen maataloushallinnon ja ELY-keskuksen asiantuntemusta ja yhteyksiä samoin kuin ProAgrian valtakunnallista verkostoa hyödynnetään hankkeessa. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2018 - 3 1.1 2 . 2 0 1 9 j a k u s t a n n u s a r v i o 283 000 eur.

Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala

Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

Hyvällä henkilöstöjohtamisella tehoa ja tuottavuutta työhön Työllistävä maaseutu -hankkeen henkilöstöjohtamisen palvelut ovat melko uusi palvelukokonaisuus ProAgria Etelä-Savon asiakkaille. Henkilöstöjohtamisen palveluihin voidaan luokitella työllistämiseen, esimiestyöhön ja työn johtamiseen liittyvät palvelut sekä työsuunnitteluun ja työn tehostamiseen liittyvät selvitykset, suunnitelmat ja toimenpiteet. Olemme toteuttaneet niin yritys- kuin ryhmäkohtaisia valmennuksia ja konsultointeja työllistämiseen ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä aiheista. Hanke jatkuu kesäkuun loppuun 2018, mutta henkilöstöjohtamiseen liittyvissä pulmissa saat apua meiltä hankkeen päätyttyäkin. Jos sinua askarruttaa esimerkiksi työllistämisen kannattavuus, voimme tehdä juuri sinun yrityksesi tunnuslukuihin liittyvät laskelmat. Jos haluat tukea pereh-

dytykseen tai varmuutta työsopimuksen tekoon ja onnistuneeseen henkilövalintaan, voimme auttaa. Voimme olla myös tukena tuomassa ryhtiä arkeen esimerkiksi työajankäytön suunnittelussa ja sisäisen viestinnän tehostamisessa tai vaikkapa tiimin erilaisten persoonien välisen vuorovaikutuksen kehittämisessä. Lisätietoja: Työllistävä maaseutu -hanke henkilöstöasiantuntija

Niina Koponen p. 043 826 7883

Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa. Laadukkaiden maitotuotteiden valmistukseen tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä. MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Opintoihin sisältyy maitotuotteiden valmistusta ja kehittämistä, tekniikkaa, fysiikkaa, kemiaa, mikrobiologiaa, taloutta jne. Aloituspaikkoja myös ylioppilaille. Asuntolassa asuminen ja ruokailu kouluviikolla perustutkinnon opiskelijoille maksutonta. Viikonlopun asumisesta sovitaan erikseen.

Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 20.2.–13.3. 2018 Valtakunnallisessa yhteishaussa hakevat peruskoulun ja lukion päättävät sekä ilman aiempaa ammatillista tutkintoa olevat.

Perustutkintojen jatkuva haku 20.2.2018 alkaen Hakijalle, jolla on aikaisempi tutkinto. Sopii esim. ammatinvaihtajalle. Lisätiedot osoitteessa www.hami.fi.

INSINÖÖRI (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK). Hakukohde on Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka. Meijerialan opintopolku valitaan yhteisten perusopintojen jälkeen. Syventävissä opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Opiskeluun sisältyvä harjoittelu on palkallista. Kolme oppimisen mallia mahdollistavat sekä kokopäiväisen että työn ohessa opiskelun.

Korkeakoulujen yhteishaku 14.–28.3.2018

Kartoita maatilasi maiseman ja luonnon arvokohteet Neuvo 2020 -palvelulla MietitkĂś, onko tilallasi maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito- sopimukseen soveltuvia kohteita? Neuvo-palvelua hyĂśdyntĂ¤en voit kysyĂ¤ maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoilta, soveltuuko kohde ympĂ¤ristĂśsopimukseen. Maastokartoituksessa yhdessĂ¤ tilan vĂ¤en kanssa perehdytĂ¤Ă¤n siihen, millaisia maisema- ja luontokohteita tilalta lĂśytyy ja miten niitĂ¤ hoidetaan. Kartoitus ei edellytĂ¤ suunnitelman tai muun palvelun tilaamista. Halutessaan suunnitelman voi kĂ¤ynnin jĂ¤lkeen tilata erikseen tai suunnitelman voi tehdĂ¤ myĂśs itse. Kysy lisĂ¤Ă¤: Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria sĂ¤hkĂśpostit: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi EtelĂ¤-Savo: Saara RyhĂ¤nen p. 040 486 8237 (myĂśs kosteikot) Pohjois-Karjala PĂ¤ivi Jokinen p. 040 301 2409

HyĂśdynnĂ¤ Neuvo2020 palvelu - Kartoitetaan yhdessĂ¤ tilasi maisema- ja luontokohteet. (Kuva: Sinikka Jokela).

Neuvo2020 â&#x20AC;&#x201C; palvelu: Maisema- ja luontokartoitus â&#x20AC;˘ Alkukartoitus tilan arvoista â&#x20AC;˘ Neuvonnallinen maastokĂ¤ynti yhdessĂ¤ viljelijĂ¤n kanssa â&#x20AC;˘ Ehdotukset hoidon kohteiksi, ilmakuvaan tai karttaan. Neuvo 2020 -palvelun kĂ¤ynti ja matkat ovat maksuttomia. Palvelun laskennallinen tuntihinta on 63 eur/h ja 0,41 eur/km. SiitĂ¤ laskutetaan vain alv:n osuus, jonka voi vĂ¤hentĂ¤Ă¤ verotuksessa. www.proagria.fi/neuvo2020

Pohjois-Savo: Sinikka Jokela p. 0400 571 643

!"#$%& ( )*+ , + !"#$%& ( -)+ ) + . !"#$%& ( -)+ - $ /

!"#$%& #

' # !"#$%&

YmpĂ¤ristĂśsopimukset ja ei-tuotannolliset investointikorvaukset vuonna 2018 Uusia ympĂ¤ristĂśsopimuksia on vuonna 2018 mahdollista tehdĂ¤ mĂ¤Ă¤rĂ¤rahojen niukkuuden vuoksi vain rajoitetusti. Valtioneuvoston asetus asiasta on luonnosvaiheessa. MikĂ¤li se hyvĂ¤ksytĂ¤Ă¤n, voi vuonna 2018 hakea kosteikon hoitosopimusta sekĂ¤ maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta laidunnettaville kohteille. Molemmissa sopimustyypeissĂ¤ kohde tĂ¤ytyy olla valmis otettavaksi kĂ¤yttĂśĂśn heti sopimuskauden alkaessa 1.5.2018. Vuonna 2018 ei-tuotannollisia investointeja koskevaa korvausta ei ole mahdollista hakea uusiin kosteikkoinvestointeihin tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Jo myĂśnnettyjen ei-tuotannollisten investointikorvausten jatkoksi voi hakea ympĂ¤ristĂśsopimusta. LisĂ¤tietoja seuraavassa ProAgria ItĂ¤-Suomi 2/2018 -lehdessĂ¤, joka ilmestyy huhtikuussa.

Edustajistot Pohjois-Karjalaan ja Pohjois- Savoon ProAgria Pohjois-Karjala Edustajiston vaalit käytiin vuoden 2017 lopulla. Ehdokkaita saatiin 18 ja äänestyksen jälkeen suhteellinen vaalitapa ratkaisi edustajat ja varaedustajat vuosille 20182021. Kiitos kaikille jäsenille osallistumisesta äänestykseen. Järjestäytymiskokous pidetään 8.2.2018 ja valitaan edustajiston puheenjohtaja kaudelle 2018-2019. Jäsenet Huttunen Ella Hyvärinen Pirkko Ikonen Juho-Pekka Karttunen Juha-Pekka Korhonen Anni Korhonen Jaakko Leskinen Pia Makkonen Ilkka Mutanen Jouni Mutanen Tapani Myllynen Kalle

Kitee Liperi Kitee Polvijärvi Valtimo Valtimo Joensuu Kitee Kontiolahti Polvijärvi Nurmes

Pieviläinen Anna-Liisa Rouhiainen Auli, Liperi Rummukainen Kaija Sarrokunnas Kai Shemeikka Antti Varajäsenet Eskelinen Anu Huhtilainen Ville Henkilöstön edustajat Pulkkinen Marja Vauhkonen Mari

Joensuu Liperi Polvijärvi Tohmajärvi Kitee Kitee

ProAgria Pohjois-Savo Edustajiston vaalien ehdokasasettelussa saatiin 20 ehdokasta, joten vaaleissa ei järjestetä äänestystä vaan päädyttiin sopuvaaleihin. Kaikki ehdokkaat pääsevät edustajistoon. Uusi täysikokoinen 20 edustajan edustajisto järjestäytyy maalis-huhtikuun kokouksessa kaudelle 2018-2021. Bolodin Maria Haatainen Arto Harmoinen Wilma Huovinen Antti Huttunen Asko Juutinen Sirkka Karjalainen Timo Kilpeläinen Juha Kumpulainen Mauno Luttinen Eero

Haatala Iisalmi Myllyniemi Vieremä Sonkajärvi Vieremä Suonenjoki Varkaus Litmaniemi Tiitilänkylä

Nissinen Ulla Nousiainen Markus Ollikainen Mirja Putkonen Pasi Ryhänen Antti Räsänen Janne Sirviö Janne Suihkonen Veli-Mikko Tossavainen Marko Valta Airi

Runni Laukkala Lapinlahti Iisalmi Alapitkä Kurjala Nilsiä Suonenjoki Hernejärvi Kotikylä

Vielä ehtii mukaan:

Loikkaa liikkeelle kisaan Kootkaa vähintään 6 henkilön ryhmä. Ryhmät kisaavat piirikeskuksittain/alueittain. Valitkaa ryhmästä yhteyshenkilö, joka hankkii ryhmän jäsenille liikuntakortit ja jolle syksyllä ilmoitetaan tulokset heti 15.10.2018 jälkeen. Yksittäiset kilpailijat ja alle 6 henkilön ryhmien jäsenet kisaavat valtakunnallisessa yksilökisassa yhtenä ryhmänä. Ilmoittautua voit helposti: www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/loikkaa-liikkeelle-liikuntakisa-9003

Vuoden 2017 Maa- ja kotitalousnaisia Pohjois-Karjala Vuoden 2017 Karelia à la carte –yrityksen julkistamistilaisuuden yhteydessä palkittiin Pohjois-Karjalassa myös Vuoden Maa- ja kotitalousnainen. Tunnustus myönnettiin Pietinlahden tilan emännälle Anne Saukkoselle Liperin Roukalahdelta. Pietinlahden luomutilalla on villisikoja, lomamökkien vuokrausta ja viljanviljelyä. Anne Saukkonen on

aktivoinut Liperin Maa- ja kotitalousnaisia hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen liikunnan, oikean ruokavalion ja henkiselle jaksamiselle tärkeän yhteisöllisyyden keinoin. ”Hän on positiivisen yhteishengen luoja ja tsemppaaja!” Liperin Maa- ja kotitalousnaisten hyvinvointi-hankkeen oppeja jalkautetaan myös muihin pohjoiskarjalaisiin Maa- ja kotitalousnaisten yhdistyksiin.

Pohjois-Savo Sirkka-Liisa Toivainen Lapinlahdelta on Pohjois-Savon maaja kotitalousnainen. Sirkka on maaja kotitalousnaisena todellinen voimanainen: aktiivinen toimija, toisten innostaja, kannustaja ja rohkaisija sekä käytännön asioiden hoitaja. Hän on tehnyt arvokasta ja pyyteetöntä järjestötyötä vuosia oman maatalousyrittäjän työnsä ohella. Nyt pirteänä eläkeläisenä hän jatkaa järjestön toiminnassa edelleen. Sirkka valittiin Lapinlahden maaseutuseuran johtokunnan jäseneksi vuoden 2002 alusta lukien. Luottamustehtävä laajeni kun hänet valittiin maaseutuseuran varapuheenjohtajaksi 2006. Varapuheenjohtajan tehtävän myötä hän otti vastuun maaja kotitalousnaisen toiminnasta. Lapinlahdella maaja kotitalousnaiset toimivat maaseutuseuran alaisuudessa.

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN TAPAHTUMAT E t e l ä - S a v o

Pohjois-Karjala

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi • JÄSENREKISTERIKOULUTUKSET Juva 22.2.2018 Kangasniemi, viikko 10 • HYGIENIAOSAAMISKOULUTUS JA TESTI, Karkialampi Mikkeli, 24.3.2018 MPK ry:n kurssi, ilmoittautuminen MPK:n nettisivujen kautta: www.mpk.fi/Koulutuskalenteri • HYÖNTEISRUOKA -info, Juva, helmi-maaliskuu • RUSKAMATKA itäiseen Lappiin 9.-15.9.2018 Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549

22.2. klo 9-15 Kontiolahti Pihamäen Perhekoti Eläinavusteisuus Green Care -palveluissa työpaja 20.3. klo 9-15 Joensuu Karelia AMK Green Care laatu- ja johtamisjärjestelmän valmennustyöpaja 27.3. klo 9-15 Joensuu, Kukkolan tila Yrityksen maiseman hyödyntäminen Green Care –palveluissa valmennus, I osa 29.3. klo 10-18 Joensuu, Sokoksen kauppakäytävä Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma pääsiäisteemalla 12.4. klo 11.45-16 Joensuu, Kukkolan tila Ajankohtaista ruoka-alalla -koulutuskiertue: Elintarvike- ja ravintola-alan yrityksen perustaminen 19.4. klo 9-15 Joensuu, Karelia AMK Green Care laatu- ja johtamisjärjestelmän valmennustyöpaja, 30.4. klo 10-18 Joensuu, Sokos Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma Vappu-teemalla 3.5. klo 9-15 Polvijärvi, Saarenpihan aasi- ja metsätila Eheä mehästä – työpaja 9.5. klo 10-18 Joensuu, Sokos Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma Maistuva maaseutu -teemalla, 15.5. klo 9-15 Kukkolan tila Joensuu Yrityksen maiseman hyödyntäminen Green Care –palveluissa valmennus, II osa, 19.5. klo 10-16 Kevätkiekaus, Kukkolan tila Joensuu Viikolla 23. MMT Erja Rappe: Tavoitteellinen puutarhatoiminta, ympäristön merkitys ihmisen hyvinvoinnille, 2 pv.

KYNÄ -hanke

PAIMENLOMA -INFO MATKAILUYRITTÄJILLE JA LAMPUREILLE 15.3.2018 klo 12.00-16.00 Pirteä Pässi, Savonrannantie 12 A, 79940 Vihtari Lisätiedot: Eeva Puustjärvi, p. 043 826 7890 eeva.puustjärvi@maajakotitalousnaiset.fi PERINNEBIOTOOPIT JA NIIDEN HOIDON RAHOITUS -INFO 22.3.2018 klo 1215 Partalan kuninkaankartano, Juva Lisätiedot: Saara Ryhänen p. 040 4868 237 ja www.maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke

Lisätietoja: Johanna Rinnekari, johanna.rinnekari@maajakotitalousnaiset.fi, p. 040 301 2441

Pohjois-Savo 24.2. klo 10 Kiuruvesi, Nivan koulu, Herkulliset salaatit-kurssi Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pirjo Lind p. 040 577 8410 tai pike.lind@pp.inet.fi

Kasvinsuojeluruiskujen testaus

ProAgria Etelä-Savo järjestää kasvinsuojeluruiskujen testauksia kesällä 2018. Testauksia järjestetään Etelä-Savon alueella viidellä paikkakunnalla. 31.5. Juva 1.6. Savonlinna 4.6. Joroinen 5.6. Mikkeli 6.6. Kangasniemi

Valmakaupan piha/P-paikka (Vanha-Juvantie 54, Juva) Hankkijan piha (Ensikatu 2, Savonlinna) Kimmo Ihalaisen tila (Vättiläntie 1451, Joroinen) Valmakaupan piha/P-paikka (Porrassalmenkatu 48, Mikkeli) K-maatalous piha (Joutsantie 22, Kangasniemi)

Testauksen hinta on 120 eur + alv 24 %. Kasvinsuojeluruiskun tulee olla pesty ja puhdas ja siinä tulee olla vettä noin 200 litraa säiliössä testaukseen saapuessa. Testaajilla on mukana yleisimpiä varaosia ruiskuihin. Ilmoita testattava ruisku, sovi testauspaikka ja ajankohta. Tilalla testattavien ruiskujen hinta on 140 eur + alv 24 %, johon lisätään matkakulut. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Tuomas Ruottinen p. 043 826 7888 ja Olli Pitkänen p. 040 126 208.

Kuva: Jukka Sairanen

TAPAHTUMAKALENTERI ProAgria Etelä-Savo Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: ProAgria Etelä-Savo, puh. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@proagria.fi Seuraa päivityksiä ja lue lisää tapahtumista ProAgrian verkkosivuilla www.proagria.fi/tapahtumat

MENESTY MAIDOLLA/LIHAA ETELÄ-SAVOSTA -hankkeet

Pienryhmät • Sopimuskumppanuudesta varmuutta rehuyhteistyöhön -pienryhmä alkaa v. 2018 alkupuolella • AgriBisnes - Talouden, tuotannon ja johtamisen yhdistävä pienryhmä alkaa Mikkelissä 20.2.2018 • Uusi Lean -pienryhmä, seuraa tarkempaa ilmoittelua Teemapäivät • Kansainvälinen teemapäivä 6.3.2018, teemana Yhteistyö ja johtaminen (useita hankkeita mukana) • Säilörehu- ja siilohavainnot teemapäivä 22.3.2018, paikka tarkentuu • Umpilehmien hoidon kehittäminen -teemapäivä tulossa • Nautatilojen rakenneratkaisut -teemapäivä tulossa Opintomatkat/Muut tapahtumat • Itävallan innovaatiot 21.2.2018, opintomatkayhteenveto • Navettarastit Pohjois-Karjalassa, Nurmes, Bomba 12.-13.4.2018 (vierailuja navettakohteissa ja ideoita investointeihin, yhteinen kuljetus Etelä-Savosta) • Oivalluksia Tanskan matkalta (alustava) 10.4.2018 Lisätiedot Liisa Heinonen, p. 043 824 9506 ja Mervi Ukkonen, p. 040 728 7263 www.proagria.fi/lihaaeteläsavosta ja www.proagria.fi/menestymaidolla

KATRAS -hanke

Pienryhmät • Nou hau- käsittelyryhmä, helmi-maaliskuu 2018 • AgriBisnes - Talouden, tuotannon ja johtamisen yhdistävä pienryhmä alkaa Mikkelissä 20.2.2018 • Vientipilotti -pienryhmä helmikuu 2018, Sari Heltelä • ”Madon munat” -pienryhmä, kevät 2018, Niina Saastamoinen • Kasvavat karitsat -pienryhmä, kevät 2018, Niina Saastamoinen • Markkinat haltuun -pienryhmä, Vuokko Pietikäinen-Kauppinen Teemapäivät • Villa ja talja -päivä, helmi-maaliskuu 2018, Vuokko Pietikäinen-Kauppinen • Teuraskypsyys -päivä, maaliskuu 2018, Niina Saastamoinen • Tukikoulu -päivä, lammas, luomu, etäkoulutus, huhtikuu 2018 • Lampaan anatomia ja fysiologia, Eeva Mustonen, kevät 2018 • Lampaan lopetus -päivä, kevät 2018, Sari Heltelä • Lajikekoulu, Pohjois-Karjala, Heidi Nevalainen, kevät 2018 • Opi hoitamaan, telinekerintä ja sorkanhoito, toukokuu 2018, avoin teemapäivä, Sari Heltelä Opintomatkat • Lammaspäivät 11.-12.4.2018 Oulu • Opintomatka Englantiin 16.-20.7.2018 Lisätiedot Sari Heltelä. p. 040 593 7528 ja www.proagria.fi/katrashanke

Kevätinfot 14.3. ja 21.3.2018 Aiheina Fosforin kierto ja käyttäytyminen maaperässä, Orgaaniset maanparannusaineet ja Kuivikkeet Lisätiedot: Saara Ryhänen p. 040 4868 237 ja www.maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika

KYNÄ -hanke

Paimenloma -info matkailuyrittäjille ja lampureille 15.3.2018 klo 12.00-16.00 Pirteä Pässi, Savonrannantie 12 A, 79940 Vihtari Lisätiedot: Eeva Puustjärvi, puh. 043 826 7890 eeva.puustjärvi@maajakotitalousnaiset.fi

BYROKRATIAN HYÖDYNTÄMINEN MAATILAN/MAASEUTUYRITYKSEN TOIMINNASSA JA JOHTAMISESSA -hanke Seminaari 16.4.2018, Mikkeli, Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Lisätiedot: Pekka Häkkinen, puh. 0400 381 432

STARTTI -hanke

Teemapäivä tilasta ja tuotannosta luopuville, Juva, maaliskuu 2018 Kansainvälinen teemapäivä 6.3.2018, teemana Yhteistyö ja johtaminen Lisätiedot: Vuokko Ahonen, puh. 040 524 9945

Jokaisella kasvulla on tarinansa

MARJAMAAT -hanke

Marjantuotannon ajankohtaisinfo 19.2.2018 Mikkeli Marjanviljelypäivä 21.2.2018 Joensuu Luomumarjatyöpaja, kasvuston perustaminen 7.3.2018, paikkakunta tarkentuu Marjojen uusimmat viljelytekniikat-työpajasarja alkaa helmikuussa Lisätiedot Mirja Tiihonen, puh. 0400 638 138 ja www.proagria.fi/marjamaat

KIPAKKA -hanke

Pienryhmät • Heinärinki, hevosten laatuheinän tuottajien pienryhmä alkoi 3.11.2017, mukaan mahtuu vielä! • AgriBisnes - Talouden, tuotannon ja johtamisen yhdistävä pienryhmä alkaa Mikkelissä 20.2.2018 Teemapäivät • Kansainvälinen teemapäivä 6.3.2018, teemana Yhteistyö ja johtaminen Opintomatka • Kasvintuottajien Opintomatkat Pohjois-Savoon 21-22.2.2018 Lisätiedot: Tuomas Ruottinen p. 043 826 7888 ja Iina Haikarainen p. 043 827 0632

RAVINNEPIIKA -hanke

www.kinnusenmylly.ſ www.kinnusentahtirehut.ſ www.viljanosto.ſ

Opintomatka Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle

Täsmäviljelyllä eurot kuriin Ohjelma 22.2. klo 10-14.30 9.30 Kahvi (hankkeet tarjoavat) 10.00 Päivän avaus, Henna Hyttinen, ProAgria Pohjois-Karjala 10.10 Täsmäviljelyn mahdollisuudet, Liisa Pesonen, Luke 11.15 Tauko 11.30 Bernerin täsmäviljelyn työkalut, mangaanin mittausta, Teemu Helkala, Viljelijän Berner 12.15 Lounas (omakustanteinen) 13.00 Lietteen täsmälevityskoe Ravinnerenki-hankkeessa, Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala, Juha Kilpeläinen Karelia AMK 13.30 Yara Smart Farming, Ilkka Suur-Uski, Yara Suomi 14.00 Geotrim:in täsmäviljelyratkaisut, Tage Stam, Geotrim 14.30 Tilaisuus päättyy Karjalaisen auditorio, Joensuu, Kosti Aaltosentie 9 Etäyhteysmahdollisuus, etänä mukaan ilmoittautuneille lähetetään linkki sähköpostiin. Tilaisuus on maksuton ja avoin asiasta kiinnostuneille Ilmoittautuminen 19.2.2018 mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Kaisa Matilainen, p. 040 301 2423 tai kaisa.matilainen@proagria.fi www.proagria.fi/kasvua pellosta Koulutuksen järjestävät Kasvua pellosta ja Ravinnerenki -hankkeet. Tilaisuutta voi seurata verkossa

www.peltosiemen.fi

Etelä -ja Keski-Savon pakkaamot

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

UU AlvaTUBOUR SOH r R - saai & Vert ABTOR rajoi tavilla ti tetu sti

Viljat, palko- ja nurmikasvit, apilat ja seokset Katso pakkaamokohtainen lajikevalikoima netistä

Tulosta Maidosta -hanke järjestää opintomatkan Kainuuseen ja PohjoisPohjanmaalle 4.-6.4.2018 Matkan teemoina ovat pitkän aikavälin kehittäminen ja lean -johtaminen.

Tilavierailukohteet:

Ari Korhonen, Sotkamo. 95 lehmää, 2 robottia, hiekkaparret. Maitopisara Oy, Puolanka. 250 lehmää, 2x10 takalypsyasema. v. 2016 yhtiöitetty ja rakennettu hiehoille oma navetta. Maatalousyhtymä Lamberg, Oulu. Robottitila. Uusitalo Tero ja Jenni, Haapajärvi. 125 lehmää, 2 robottia, v.2016 valmistunut navetta. Huovinen Antti, Vieremä. 330 lehmää, lypsyasema. Lean-menetelmät käytössä.

Lisäksi ohjelmassa:

Maitopihatto -konsepti, Pekka Petäjäsuvanto, Osk. Pohjolan Maito Johtamisen merkitys tilalla, lean -työkalut, värianalyysit, Tauno Paakkari Työn suunnittelun merkitys navetassa, 4dBarn Oy Tarkempi matkaohjelma erikseen. Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Ilmoittautuminen: 28.2.2018 mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Osallistumismaksu: 145 eur/hlö + alv 24 % Sisältää ohjelman, kuljetuksen ja majoitukset kahden hengen huoneissa. Lisämaksusta 1hh. Ruokailut omakustanteiset. Lisätietoja: Tapani Keski-Soini, p. 040 301 2429, tapani.keski-soini@proagria.fi Tiina Polo p. 040 301 2429, tiina.polo@proagria.fi, www.proagria.fi/tulosta maidosta

Matkaohjelma Opintomatka Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle 4.-6.4.2018 Bussissa ennakkotehtävä: Oman tilan visio ja pitkän aikavälin suunnitelma. Suurimmat haasteet ja odotukset nyt ja tulevaisuudessa. Missä halutaan olla 10 vuoden päästä. Tiistai 4.4. 8.00 Lähtö Joensuusta 10.00 Lähtö Nurmeksesta 11.30 Lounas Vuokatissa 12.30 Tilavierailu Ari Korhonen, Sotkamo. 2 robottia, 93 lehmää, hiekkaparret 14.30 Tilavierailu Maitopisara oy, Puolanka. 250 lehmää, takalypsyasema 2x10. v. 2016 yhtiöitetty ja rakennettu hiehoille oma navetta. 17.00 Majoittuminen Rokua, Utajärvi. Yhteinen illallinen, jonka tarjoaa Mestarifarmi. Esittelyssä mm. GEA -lypsyrobotit Keskiviikko 5.4. 8.00 Lähtö Rokualta 9.00 Tilakohde Mty Lamberg, Oulu. Havainnot johtamisesta ja lean -työkalujen käytöstä 11.00 Maitopihatto -konsepti, Pekka Petäjäsuvanto, Osk. Pohjolan Maito, Oulu. 12.30 Lounas 13.30 Johtamisen merkitys tilalla, lean -työkalut, värianalyysit, Tauno Paakkari, ProAgria Oulu 15.00 Työn suunnittelun merkitys navetassa, 4dbarn Oy 17.00 Majoittuminen Original Sokos Hotel Arina, Oulu. 20.00 Yhteinen illanvietto ja illallinen. Torstai 6.4. 7.30 Lähtö Oulusta 9.30 Tilavierailu Uusitalo Tero ja Jenni, Haapavesi. v. 2016 valmistunut kahden robotin navetta 11.45 Lounas Järvihelmi, Pyhäntä. 13.00 Tilavierailu Huovinen Antti, Vieremä. 330 lehmää, lypsyasema 16.30 Paluu Nurmekseen 18.30 Paluu Joensuuhun Järjestäjä pitää oikeuden muutoksiin.

Henkilöstöuutiset

ProAgria: etunimi.sukunimi@proagria.fi Maa- ja kotitalousnaiset: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala Elli Ruutiainen aloitti tammikuussa Marjamaat-hankkeen hanketyöntekijänä. Ellin puhelin on 040 301 2417 ja sähköposti elli.ruutiainen@proagria.fi. Toimipaikka on Kiteellä.

Luomuperuskurssit 2018 Luonnonmukaisen tuotannon perusteet –kurssi antaa monipuolisen läpileikkauksen luomuviljelystä ja sen mahdollisuuksista. Viljelijän ensimmäisen luomukasvisitoumuksen ehtona on Luomuperuskurssin (5 pv) suorittaminen. Haettaessa ensimmäistä luomukotieläinsitoumusta on viljelijän lisäksi suoritettava 2 kotieläinpäivää. Useat tavanomaisesti viljelevät viljelijät ovat hakeneet Luomukurssista ideoita tavanomaisen viljelyn kehittämiseen. Koulutuspäivän kesto klo 9-15

Luomu kasvipäivät

Keski-Karjalan alue, Kitee Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen, Koulutie 3, 82500 Kitee Ti 13.2. Luomun perusteet, Mediateekki To 15.2. Maaperä ja viljelykierto, Ilmarisen kabinetti Ti 20.2 Kasvinsuojelupäivä, Ilmarisen kabinetti Pe 23.2. Palkokasvipäivä, Ilmarisen kabinetti Ti 27.2. Talous- ja luomuehdot, Ilmarisen kabinetti Ylä-Karjalan alue, Nurmes Hyvärilä, Lomatie 12, 75500 Nurmes Ti 13.3. Luomun perusteet, Navetan juhlatila To 15.3. Maaperä ja viljelykierto, Navetan juhlatila Ti 20.3. Kasvinsuojelupäivä, Navetan juhlatila Ke 21.3. Palkokasvipäivä, Auditorio Ke 28.3. Talous- ja luomuehdot, Navetan juhlatila Joensuun seutu, Joensuu Ti 20.3. Luomun perusteet, Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Maatalo luokka M1, Kaislakatu 3, 80130 Joensuu To 22.3. Maaperä ja viljelykierto, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9, 80160 Joensuu Ti 27.3. Kasvinsuojelupäivä, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9, 80160 Joensuu To 5.4. Palkokasvipäivä, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9, 80160 Joensuu Ti 10.4. Talous- ja luomuehdot, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9, 80160 Joensuu

Luomu kotieläinpäivät: Joensuu, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Ke 28.2. Luomueläinten hankinta, olosuhteet, rakennukset, ruokinta To 1.3. Luomueläinten lääkintä, sitoumus, valvonta, kirjanpito, markkinat Kurssin hinta: 70 EUR/pv + alv. Kurssi käynnistyy, mikäli osallistujia on vähintään 7. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai puhelin: 040 301 2401. Lisätietoja: (Kasvi) Pasi Hartikainen p. 040 301 2404, pasi.hartikainen@proagria.fi (Kotieläin) Ulla Turunen p. 040 301 2453, ulla.turunen@proagria.fi

Petteri Timonen aloitti maidontuotannon asiantuntijana tammikuussa. Hän osallistuu Tulosta Maidosta hankkeen toteutukseen ja palvelee maitotiloja ruokinnan ja tuotannon ohjauksessa. Petterin tavoittaa p. 040 301 2465 sähköposti petteri.timonen@proagria.fi Toimipaikka on Joesuussa

ProAgria Pohjois-Karjalan tapahtumat pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat ja ajuri.fi -sivuilta Muutokset mahdollisia, seuraa tapahtumasivujamme

Tulosta maidosta-koulutukset

Kevään teemapäivät 4.- 6.4. Opintomatka Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle 12. - 13.4. Navettarastit Pohjois-Karjala, yöpyminen Bomba Osallistumismaksu: Tulosta maidosta koulutushankkeen osallistumismaksu 100 eur+alv/tila. Opintomatkat hinnoitellaan erikseen. Myös maksuttomia tilaisuuksia.

Kasvua pellosta-koulutukset 15.2. Ohrasta olueksi-infotilaisuus, Joensuu 22.2. Täsmäviljelypäivä, Joensuu Ravinnerenki ja Kasvua pellosta-hankkeet 17.-20.4 Opintomatka Viroon 15.3. Porukalla parempiin tuloksiin, Joensuu Tulosta maidosta ja Kasvua pellosta -hankkeet 16.3. Porukalla parempiin tuloksiin, Nurmes Tulosta maidosta ja Kasvua pellosta -hankkeet Tulossa pienryhmä 23.2. Luomusiementuottajien pienryhmä, Joensuu Osallistumismaksu: Kasvua pellosta koulutushankkeen osallistumismaksu 200 eur +alv/tila. Opintomatkat hinnoitellaan erikseen. Myös maksuttomia tilaisuuksia.

Tiedolla tuloksia- tilaisuudet

Kevään teemapäivät (Min. 6 ilmoittautumista, jotta päivä toteutuu) 16.4. EU-tuki-info, Kontiolahti 26.4. EU- tuki- info, Liperi 17.4. EU- tuki- info, Nurmes 27.4. EU- tuki- info, Valtimo 19.4. EU- tuki- info, Outokumpu 2.5. EU- tuki- info, Lieksa 20.4. EU- tuki- info, Kitee 3.5. EU- tuki- info, Polvijärvi 23.4. EU- tuki- info, Ilomantsi 5.5. EU- tuki- info, Joensuu (la) 24.2. Ympäristökorvaus info, Joensuu 7.5. EU- tuki- info, Juuka 24.4. EU- tuki- info, Tohmajärvi 8.5. EU- tuki- info, Rääkkylä Tiedolla tuloksia tiedonvälityshankkeen tilaisuudet ovat maksuttomia info- tai webinaaritilaisuuksia.

Luomukoulutukset 13.2.-27.2 Luomukurssi, kasvi 5 pv, Kitee 13.3.-28.3. Luomukurssi, kasvi 5 pv, Nurmes 20.3.-10.4. Luomukurssi, kasvi 5 pv, Joensuu 28.2.-1.3. Luomukurssi, kotieläin 2pv, Joensuu

Kasvinsuojelukoulutukset 20.2. 21.2. 27.2.

Kasvinsuojelukoulutus, Nurmes Kasvinsuojelukoulutus, Kitee Kasvinsuojelukoulutus, Joensuu

26 Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Maatalousyrittäjän tärkein työkalu olet sinä itse – pidä itsestäsi ja osaamisestasi huolta!

Tehdaskatu 37, 70620 Kuopio puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Tule kasvavien maatilojen verkostotapaamisiin Liperiin tai Lieksaan.

Siemenet

kevään kylvöille LAADUKKAAT NURMISIEMENET Timoteit mm. Nurminata UULA , RUBINIA

VALTTERI

Englanninraiheinät

Seokset

BOR

RIIKKA , SW BIRGER, MATHILDE BOR

Tilaa nyt!

Kaurat Ohrat

BOR

Valmiit ja räätälöidyt

Apilat

NIKLAS , AKSELI WOLMARI , ELMERI KAARLE BOR

BOR

Luonnollisesti myös luomuna! Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

Yhteistyösuhteiden ja verkostojen rakentaminen / Heidi S. Lieksa 24.4., Liperi 18.4 • Verkostojen tunnistaminen • Verkostot sosiaalisina suhteina, strategiana ja rakenteina • Johtaminen verkostoissa: luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista • Yhteisen tavoitteen määrittely ja toimintatapojen suunnittelu • Uudet liiketoimintamallit – resursseja, kasvua ja uusia markkinoita Seuraavat 1-2 päivää täsmennettyine aiheineen sovitaan ryhmän kanssa. Ilmoittautuminen 16.3.2018 mennessä p. 040 301 2401 tai pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat Lisätietoja: Pirjo Korhonen, Tulosta maidosta –hanke/ Riveria p. 0505234262, pirjo.korhonen@riveria.fi Tulosta maidosta-hankkeen osallistumismaksu 2016 - 2018 on 100 eur/ tila + alv 24 %. Tilalta voi osallistua samalla maksulla useampi henkilö. Opintomatkat hinnoitellaan erikseen.

BOR

www.bam54.se

Tapaamisissa täyttä asiaa, käytäntöön soveltamista, haasteiden ratkomista sekä kokemusten jakoa toinen toiselta oppien. Lieksa 20.3. – 24.4.2018 Liperi 21.3. – 2.5.2018 Koulutussisällöt, koulutuspäivä klo 10-14 Strategia ja liiketoiminta / Olli Hatakka Lieksa 20.3., Liperi 2.5. • Toimintaympäristön tunnistaminen • Strategian rakentaminen ja päivittäminen • Strategiset suunnitelmat ja toiminnan kehittäminen arjessa • Strategian mukainen toiminta Työ- ja virkasuhteen työnantajataidot / Heidi Wilska Lieksa 27.3., Liperi 21.3. Luennoinnin ja ryhmäkeskustelujen avulla pureudutaan seuraaviin asiakokonaisuuksiin: • Työsuhdetta keskeisesti sääntelevät säännöt ja niiden soveltamisesta käytännön ongelmatilanteisiin • Työnantajan perustehtävän ja oman roolin tunnistaminen sekä siihen liittyvät vaatimukset ja odotukset työlainsäädännön näkökulmasta Itsensä johtaminen ja omat voimavarat / Sirpa Liuska Lieksa17.4., Liperi 26.4. • Oma toiminta, ajattelu ja motivaatio itsensä johtamisen lähteenä. • Itsetuntemus ja näkökulmien vaihtamisen taito yrittäjänä. • Kyky tunnistaa ja nähdä itselle merkitykselliset asiat ja arvot sekä kyky hallita kokonaisuuksia. • Muutoksen mahdollisuudet, stressin hallinta sekä jaksaminen. • Mielenrauhan ja hyvän olon saavuttaminen.

satoa Cresco ®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkea luokkaista satoa pidempään.

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille ProAgria ItĂ¤-Suomen lukijoille!

Muurikki lypsykarjanĂ¤yttely KiteellĂ¤ Koivikon Kartanolla 8.9.2018 ayrshire- ja holsteinelĂ¤imille. Terveysvaatimuksena mm. M-bovis A-taso, vielĂ¤ ehtii testaamaan.

Pellon Feedline automaattiruokinta â&#x20AC;˘ Rauhallinen ruokailutapahtuma â&#x20AC;˘ Tarkempi seosrehun koostumus â&#x20AC;˘ EnemmĂ¤n aikaa perheelle

â&#x20AC;˘ Pienempi energialasku â&#x20AC;˘ Pihaton neliĂśt tuotantokĂ¤yttĂśĂśn â&#x20AC;˘ Yksi traktori muihin tĂśihin

LisĂ¤tietoja Pj. Mirja Turuselta p. 050 3461063

Tervetuloa! Pohjois-Karjalan karjakerho

-JTÂŞUJFUPKB MÂŞIJNNÂŞMUÂŞ BMVFNZZKÂŞMUÂŞTJ XXX QFMMPO k NZZOUJ

NUOLUXNUOLUKIVET

Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi vilomix.fi/edustajat

Nuolux-kivennĂ¤iskivet sisĂ¤ltĂ¤vĂ¤t runsaasti kivennĂ¤is- ja hivenaineita sekĂ¤ vitamiineja. Ne soveltuvat korvaamaan kivennĂ¤isen tĂ¤ysin ja korkeatuottoisilla tĂ¤ydentĂ¤mĂ¤Ă¤n kivennĂ¤isruokintaa.

50 kg 20 kg

Nuolux* WWW.VILOMIX.FI

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Nuolux Tunnutus*

20 kg

Nuolux Lammas*

20 kg

Nuolux Vitamin

*Soveltuvat myĂśs luomutuotantoon.

Alueesi tapahtumat, koulutukset, infopĂ¤ivĂ¤t ja ilmoittautumiset helposti: etela-savo.proagria.fi/tapahtumat pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com

LAATUA TILAN JALOSTUSTYÖHÖN Kestävyysjalostuksen tavoitteena on lehmä, joka pysyy terveenä ja lypsää korkeita tuotoksia vuodesta toiseen. Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Finnmilk Oy:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki ovat tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen.

ZZZ VHPH[ À

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi