8
kotieläin
Maitoa Nyt! –navettavierailupäivät Maitoa markkinoille -hankkeessa toteutettiin maaliskuun lopussa kaksi navettavierailupäivää. Retkien tarkoituksena oli tutustua oman maakunnan mielenkiintoisiin, nykyaikaisiin ja toimiviin navettakohteisiin. Oli mukavaa huomata, ettei aina tarvitse lähteä toiselle puolelle Suomea löytääkseen aidosti kiinnostavia ja tutustumisen arvoisia tiloja. Oli myös jännittävää, miten erilaisiin ratkaisuihin oli vierailutiloilla päädytty tavoitteiden ja olosuhteiden ollessa näennäisesti hyvin samanlaisia.
tuimme kohteisiin Liperissä ja Joensuussa. Vierailukohteet olivat tiloja, joissa nykyinen laajuus oli saavutettu 2005–2010. Näillä tiloilla saatiin arvokkaita vinkkejä tehtyjen valintojen pitkäaikaisista vaikutuksista ja valittujen rakennusmateriaalien kestävyydestä. Kaksi tiloista oli valinnut robottilypsyn ja yksi asemavaihtoehdon. Toisella robottitilalla oli aikaisemmin ollut asemalypsy, jonka tilalle robotti oli tullut. Tähän ratkaisuun oli päädytty lähinnä työvoiman vähäisyyden ja työn rasittavuuden vähentämisen vuoksi.
Pielisen Karjalassa investoitu maitoon
Aperuokinta lisää suosiotaan
Ensimmäinen vierailupäivä suuntautui maakunnan pohjoisosiin. Vierailimme kolmella tilalla, jotka sijaitsivat Nurmeksessa, Valtimolla ja Juuassa. Kaikki päivän tilat olivat uusia makuuparsipihattoja, valmistumisvuosien ollessa 2009–2011 välillä. Lypsy oli päädytty hoitamaan kahdella tilalla lypsyrobotilla ja yhdellä tilalla oli asemalypsy. Robottitiloista ensimmäisellä oli yksi robotti ja
Ruokintajärjestelmänä oli neljällä vierailutilalla seosrehu, mutta appeen koostumus ja sen energiapitoisuus vaihtelivat. Ape jaettiin tiloilla eri tavoin, käytössä oli apevaunuja ja erilaisia kiskoruokkijoita. Erillisruokintaa noudattavilla tiloilla lehmät saivat väkirehua joko kioskeista tai lypsyrobotilta. Paitsi erilaisia lypsy- ja ruokintaratkaisuja oli tiloilla myös työt organisoitu kovin eri ta-
Navettaretkellä Joensuun seudulla tutustuttiin mm. maanviljelijä Kari Tahvanaisen (oik) navettaratkaisuihin. vapaa kierto, mikä toimi hyvin, vaikka ape oli hyvin vahvaa. Toisella robottitilalla puolestaan oli kaksi robottia ja ohjattu lehmäliikenne. Molemmat karjat olivat erittäin korkeatuottoisia. Päivän kolmas tila oli päätynyt asemalypsyyn, jonka etuina voidaan nähdä joustavuus
lehmien lukumäärän suhteen ja toimintavarmuus.
Monipuolisia navettakohteita Joensuun seudulla Toisena vierailupäivänä tutus-
voin. Toisilla tiloilla työt tehtiin oman väen voimin, toisilla tiloilla oli ulkopuolisia työntekijöitä, kun taas osa oli keskittynyt navettaan ja ulkoistanut kylvöt, lietteenlevityksen ja rehunteon.
Mitä opimme? Jo käytössä olevissa navetoissa vieraillessa parasta antia ovat yrittäjien omat kokemukset investointiprosessissa tehdyistä ratkaisuista ja niiden toimivuudesta. Tilojen isäntäväki oli kiitettävän avointa kertoessaan myös epäonnistumisistaan rakentamisessa tai navetan käyttöönotossa, jotta uudet investoijat saattoivat ottaa oppia ja välttää tekemästä samoja virheitä. Myös me neuvojapuolen toimijat haluamme aina muistuttaa toisilta oppimisen tärkeydestä ja avoimesta mielestä uusien ideoiden ja ajatusten suhteen. Toisaalta pitää olla rohkea ja innovatiivinen, mutta on vain järkevää ottaa oppia jo saman kokeneilta. Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Maitoa markkinoille –hanke
Luomulihaa tarvitaan lisää Luomulihantuotantoon kannattaa siirtyä heti - varsinkin, jos tilan pellot ovat jo luomussa. Luomulihalle on kova kotimainen kysyntä. Eu- tukikauden vaihtuessa luomusopimusten teko voi vaikeutua vuonna 2013, joten nyt tänä vuonna kannattaa toimia.
Miten siirtyminen käytännössä onnistuu - Keskeisintä on ratkaista, miten tuotantokustannukset saadaan pysymään kurissa siten, että nykyinen luomulihan tuottajahinta riittäisi niiden kattamiseen. Huomiota on kiinni-
tettävä tuotantorakennusten suunnitteluun, tuottajayhteistyöhön, ruokintaan sekä pellon tuottoon, tiivistää luomun erikoisasiantuntija Ulla-Maija Leskinen ProAgriasta. Vaikka luomulihan hinta on tavanomaista hieman korkeampi, ovat myös tuotannon kustannuksetkin tavanomaista tuotantoa suuremmat. Korkeammat kustannukset aiheutuvat kuivituksesta ja valkuaisrehusta sekä viljasta. - Toinen asia on, voidaanko tuottajahintaa saada nostettua sillä, että osallistutaan tuotantoketjun loppupäähän teurastamalla ja myymällä tuotteet lähimarkkinoilla omatoimisesti. On kuitenkin aina tarkkaan harkittava, miten toiminnot olisi järjestettävissä ja millä tuotantomäärillä ne tulisivat kannattaviksi. - Kaiken kaikkiaan luomulihantuotantoon siirtyminen edellyttää tilakohtaisesti räätälöityä, pitkäjänteistä suunnitelmaa ja kokonaisnäkemystä markkinatilanteesta. Tarvittavat sopimukset ja suunnitelmapaperit luomuun siirtymiseksi saadaan kyllä aina tehtyä, mikäli asiat ovat muuten kunnossa. Lomakkeiden ja papereiden täyttöön saa apua paikallisesta ProAgriasta.
Neuvojat auttavat verkostoitumaan - Verkostoituminen ja yhteistyökumppanit helpottavat tuo-
tannon ja varsinkin rehustuksen järjestämistä. Verkostoituminen tarvitsee aktiivisia toimijoita ja sosiaalista silmää, jotta toisilleen sopivat, samanhenkiset yhteistyökumppanit löytävät toisensa. Kun yhteistyö sujuu, toiminnasta tulee pysyvää eikä ulkopuolista apua enää tarvita. Esimerkiksi luomuviljelijöiden ja luomumaidontuottajien keskinäinen hyvin onnistunut valkuaisrehuketju on hyvä osoitus siitä, mihin yhteistyö voi johtaa, kun se vain saadaan alkuun. - Naudanlihantuotannossa kuivikekustannukset saattavat joillain alueilla nousta korkeiksi. Lisäksi tarvitaan paljon hyvää rehua sonneille - ja laidunpinta-alaa emoille, koska emolehmät vasikoineen laiduntavat 4-5 kuukautta vuodessa. Osa peltoalan lisäystarpeesta voitaisiin toteuttaa yhteistyöllä viljatilojen kanssa vaihtamalla nurmi- ja viljalohkojen käyttöä viljan ja lihantuottajien välillä. Naudanlihantuottajan kannattaa panostaa hyvän säilörehusadon tuottamiseen selvitäkseen vähemmällä vilja- ja valkuisrehuruokinnalla. Parhaassa tapauksessa tämä onnistuu hyvin yhteistyössä naapuritilan viljanviljelijän kanssa tämän viljelykiertoa hyödyntämällä. Yhteistyö hyödyttää molempia. Toisaalta myös sianlihantuotanto tarvitsee viljelykiertoon satsaamista. Hyvä viljelykierto sika- ja viljatilalla sisältää Ulla-
Maijan mukaan vähintään 20 % valkuaiskasveja, 40 % viljoja ja 40 % nurmea. - Tällä hetkellä luomutuotantoon siirtymisestä kiinnostuneita porsas-, yhdistelmä- ja lihasikatiloja on parisenkymmentä ympäri Suomea, kertoo Ulla-Maija Leskinen. Siirtymisen onnistumisen edellytyksenä on hyvin järjestetty yhteistyö lihantuottajien ja luomuviljanviljelijöiden välillä.
Lisähintaa voi saada suoramyynnistä Joissain tilanteissa luomutuottajat ovat pystyneet vaikuttamaan positiivisesti tuotantonsa kannattavuuteen panostamalla koko ketjun hallintaan alkutuotannosta kuluttajalle eli suoramyyntiin, josta he ovat saaneet riittävän korvauksen omalle työlleen. Tämä vaatii riittävän suuria tuotantomääriä, jotka kuitenkin saadaan markkinoiduksi paikallisesti, toteaa Ulla-Maija. Tiedossani on tällä hetkellä viisi suurta luomusta kiinnostunutta lihantuottajaa Etelä-Pohjanmaalta, joten innostusta ainakin tuotantoa kohtaan on. Tuotantoa ja tarvittaessa markkinointia pitää kehittää kokonaisuutena siten, että toiminta pysyy kannattavana. Marja Suutarla ProAgria Kymenlaakso