Issuu on Google+

ProAgria

It채-Suomi ProAgria Etel채-Savo, ProAgria Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo J채sen- ja asiakaslehti

kotiel채in, maitotaito s. 4-10

pelto ja kasvi s. 11-14 RAE s. 16-17

19. vuosikerta 2/2013

maa- ja kotitalousnaiset ja proagriat s. 18-19

tapahtumat ja palvelut s. 20-28


2

Kilpailu kiristyy neuvonnassakin Suomen metsäsektori on kauttaaltaan melkoisessa myllerryksessä. Metsäkeskukset on yhdistetty yhdeksi valtakunnalliseksi organisaatioksi. Metsänhoitoyhdistysten status on muuttumassa ja aiemmin käytännössä pakollinen jäsenyys on metsänhoitomaksun myötä poistumassa. Tämä merkitsee kasvavaa markkinarakoa pienille metsäpalveluyrityksille. Uusi metsälaki tuo tullessaan merkittäviä muutoksia mm uudistamismenetelmissä ja haasteita alan neuvonnalle. Myös maataloussektorilla neuvontaorganisaatioita on yhdistetty, ja valtion tuen vähenemisen myötä neuvonta avautuu yhä enemmän myös kilpailulle. Tämä näkyy Pohjois-Karjalassakin, jossa toimii jo useita yksityisiä neuvontapalveluiden tarjoajia, ja lisää on tulossa. Kilpailun lisääntymisessä ei ole mitään pahaa. Päinvastoin, se pakottaa uudistamaan rakenteita ja pitää toimijat muutenkin virkeinä. Neuvontapalveluiden tarjoaminen on myös yksi maaseutuyrittämisen muoto, ja sitähän niin ProAgria kuin Metsäkeskuksetkin ovat edistämässä. Muutokset eivät ole pelkästään mukavia. Isoissa organisaatioissa ne ovat usein hitaita ja muutosvastarinta voimakasta. Jos on totuttu ja rutinoiduttu tiettyyn toimintatapaan, muutos tuntuu monesti vastenmieliseltä ja rasittavalta. Emme millään viitsisi mennä ns. mukavuusalueemme ulkopuolelle. Pienet yritykset ovat ketterämpiä ja joustavia, joskin aina myös riippuvaisempia yrittäjän henkilökohtaisista ominaisuuksista. ProAgria vastaa kasvavaan kilpailuun omilla vahvuuksillaan, joita ovat valtakunnallisen verkoston antama taustatuki, koulutus ja tuotekehitys, laaja palveluvalikoima, suuremman organisaation antama varmuus palvelun suorittamisesta sekä usein vahvempi rahoitusasema ja tunnettuus. Se, että kilpailemme yksityisten palveluntarjoajien kanssa, pakottaa myös heidät huolehtimaan osaamisestaan ja palvelun laadusta ja koituu sitä kautta asiakkaiden ja koko toimialan eduksi. On kuitenkin muistettava, että viljelijöiden yli sata vuotta sitten perustaman neuvontajärjestön toiminnan tavoite on laajempi kuin yksityisen yrityksen, jonka päätavoite on maksimoida voittonsa. Neuvontajärjestön tavoitteena on maakunnan ja sen maaseudun kehittäminen, jäsenten ja asiakkaiden aktivointi uudistuksiin ja investointeihin sekä sitä kautta alueen elinvoiman lisääminen ja edistäminen. Neuvontajärjestön tavoite ei voi olla vain yksittäisten palveluiden suoritus ja niistä laskun kirjoittaminen, vaan toiminnan laajempi vaikuttavuus, joka syntyy laajasta toimenpiteiden kirjosta. Toiminnot sisältävät paitsi varsinaista neuvontaa, myös koulutusta, hanketoimintaa, julkaisutoimintaa erilaista tapahtumien järjestämistä jne. Se merkitsee myös velvoitetta tehdä yhteistyötä ja rakentaa verkostoja, jotka vievät kohti yhteisiä tavoitteita. Tältä pohjalta emme näe alan yksityisiä neuvojia pelkästään kilpailijoina vaan myös meidän palvelujamme täydentävinä toimijoina ja potentiaalisina yhteistyökumppaneina. Silva 2013 –metsänäyttely on hyvä ja ajankohtainen esimerkki toimintamme monimuotoisuudesta ja yhteistyön voimasta. Silva-viikko monine tapahtumineen käynnistyy jo 5.6. ja varsinainen näyttely pidetään Joensuussa 7.-8.6. Silvan järjestävät ProAgria Pohjois-Karjala ja Suomen metsäkeskus yhdessä pääyhteistyökumppaneinaan Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan osuuspankit ja Juuan kunta. Tarkempia tietoja tapahtumasta löydät tämän lehden Silva-liitteestä. Tule sinäkin Silvaan ja löydä hyvä mieli metsästä! Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala

Itä-Suomi

Lehden julkaisija: • ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2013: n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48

Toimitus: • Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 • Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305. Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 Etusivun kuva Jarno Saukkonen

Kevään saapuessa Kevään aavistuksen myötä alkoi tutustumiseni uuteen tehtäväkenttääni Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajan viransijaisena. Työtehtävieni aloitus sijoittuu juhlavuoteen, jolloin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja useat piirikeskukset täyttävät 80 vuotta. Juhlavuosi on tuonut ja tuo edelleen tullessaan arvokkaita ja merkittäviä tilaisuuksia sekä tapahtumia niin alueellisesti, kuin valtakunnallisesti. Pohjois-Savossa jäsenistölle tarjotaan kesäkuun lopulla Tammenrannan kesäteatterissa juhlakahvit ja teatteriesitys Kaunis Veera. Valtakunnalliseen 80-vuotisjuhlaan Tampereelle suuntaamme puolestaan jäsenten kanssa marraskuussa ja samaan yhteyteen järjestetään käynti käsityömessuilla. Elosyyskuussa tempaistaan toreilla jakaen auringonkukkia taajamien ja kaupunkien naisille osana juhlavuoden valtakunnallisia tapahtumia. Maaja kotitalousnaisten juhlavuoden tunnuslause ” aitojen asioiden puolesta” kiteyttää toimintamme ytimen. Maa- ja kotitalousnaisten kautta järjestettävien kurssien kysyntä on ollut tasaista. Kuluvana vuonna Pohjois-Savossa on järjestetty kursseja juustosta, kotitekoisista makkaroista, gluteenittomasta leivonnasta ja viljasta. Mediahuomiota tulee saamaan varmasti kevään eIltapäivä -hankekokeilu alakoululaisten uudenlaisesta iltapäiväkerhosta, jossa eri tahot järjestävät iltapäiväkerhon ohjelman videoneuvottelunyhteyden avulla. Videoyhteyden avulla esimerkiksi meidän neuvojamme opastaa lapsia välipalan teossa. Voimme ylpeinä todeta olevamme mukana uuden tekniikan tuomien mahdollisuuksien käyttöön-

otossa eturintamassa. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa myös kertoessamme toiminnasta uusille tulokkaille, uutta, aktiivista jäsenistöä otamme mielellämme vastaan tuomaan ideoita ja viemään järjestöämme eteenpäin. Valon määrän lisääntyessä huomaamme, että talvi alkaa jäädä taakse. Kevät tulee pienin askelin ja kohta purot alkavat virrata, muuttolintujen saapuminen on käsillä ja ensimmäiset krookukset pilkistävät pälvistä. Moni saattaa kuitenkin näistä iloista huolimatta kokea kevään raadollisen puolen ahdistavana. Lumen sulaminen paljastaa pihalta kuihtuneen nurmen ja usko uuteen kasvuun ei ole itsestään selvyys. Erityisesti tällaisessa tilanteessa toivon voimia pitää huolta itsestä, ja omasta hyvinvoinnista. Otetaan aikaa omalle hyvinvoinnille ja huolehditaan itsestämme, jotta jaksetaan nauttia pian koittavan kesän lämmöstä täysin siemauksin. Aurinkoista, valoisaa kevään aikaa järjestöväellemme! Heli Sulola Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten vs. toiminnanjohtaja

Luomu kasvaa yhteistyöllä! Luomuinstituutti aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Instituutin perustivat Helsingin yliopisto ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT. Luomuinstituutti on johdettu verkosto, joka kokoaa yhteen perustajiensa luomuosaamisen. Luomuinstituutin koordinaatioyksikkö sijaitsee Mikkelissä ja siinä työskentelevät johtajan lisäksi tutkimuskoordinaattori Jaakko Nuutila, MTT ja viestintäsuunnittelija Anne Hytönen, HY. Koordinaatiotiimi aloitti työnsä helmikuun alussa. Luomuinstituutin päätehtävä on tieteellinen tutkimus ja se pyrkii tutkimuksen sekä tieteestä tiedottamisen kautta tukemaan kotimaisen luomutuotannon oleellista lisääntymistä. Tutkimus on monitieteistä ja se voidaan sisällön perusteella jakaa lähinnä neljään tieteenalaan, jotka ovat alkutuotanto (sekä kasvinviljely että kotieläintuotanto), ympäristötutkimus, elintarvikkeet ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Kun kahden merkittävän tutkimustoimijan - Helsingin yliopiston ja MTT:n - luomututkimus yhdistetään, syntyy merkittävä osaamispääoman kasauma ja uusia tutkijakumppanuuksia. Näitä vahvistetaan kansainvälisillä verkostoilla ja tutkimusyhteistyöllä. Tutkijat eivät toimi yksin tai tyhjiössä. Luomuinstituutin tutkimus tulee olemaan elinkeinolähtöistä ja sillä pyritään vastaamaan koko elintarvikeketjun tarpeisiin. Luomuinstituutti haluaa kuulla alkutuotannon, jalostajien, kaupan ja kuluttajien havaitsemista ongelmista ja tutkimuskysymyksistä. Myös muita luomukentän toimijoita tarvitaan yhteistyökumppaneina, jotta kotimainen luomutuotanto saadaan kasvuun ja autetaan tavanomaista tuotantoa harjoittavia siirtymään luomuun. Etelä-Savossa on menossa ja menestyksellä toteutettu luomualan yhteishankkeita ProAgrian, MTT:n, Ruralia-instituutin ja Aaltoyliopiston Pienyrityskeskuksen kesken. Eri toimijoilla on omat vahvuutensa ja osaamisalansa, joita yhdistämällä ja työnjakoa soveltamalla voi-

daan aikaansaada asiakkaan näkökulmasta paras mahdollinen lopputulos. Luomuinstituutti on valtakunnallinen toimija ja valtakunnan tasolla tehdään jo yhteistyötä Pro Luomun sekä Luomuliiton kanssa. Esimerkiksi luomu.fisivustouudistusta on tehty näiden toimijoiden yhteistyönä. Myös valtakunnalliset Luomupäivät tullaan toteuttamaan luomukentän toimijoiden yhteisponnistuksena 12.-13. marraskuuta 2013 Mikkelissä. ProAgria on jo vuosikymmenten ajan tehnyt työtä luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden eteen. Luomuinstituutti ja ProAgria voivat yhteistyössä maatilojen kanssa kehittää uusia ja kiinnostavia yhteistoimintamuotoja, joista kaikki osapuolet hyötyvät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tutkija-neuvojayhteistyö, Living Lab -toimintamalli, jossa tutkimusta tehdään maatiloilla, luomutilavierailut, koulutuskokeilut jne. Luomuinstituutti on vasta aloittelemassa toimintaansa. Se toivottaa kaikki uudet toimintaideat tervetulleiksi. Ne voivat koskea esim. tutkimusta, tieteestä tiedottamista, koulutusta, kehittämishanketoimintaa, kansainvälistymistä tai yhteistoimintaa. Yhteinen tavoitteemme on lisätä kotimaista luomutuotantoa sekä kotimaisen luomuruoan saatavuutta ja käyttöä. Siinä riittää töitä kaikille luomukentän toimijoille! Pirjo Siiskonen Luomuinstituutin johtaja, professori


energia

3

Maatilan energiasuunnitelma – kulut kuriin kerralla Energiakustannukset ovat nousseet tällä vuosituhannella kovasti. Tällä on suuri vaikutus myös maitotilojen tuotantokustannuksiin. Esimerkiksi polttoöljyjen hinnat ovat nousseet 0,30 euron litrahinnasta yli euron hintaan. Sähkön hinta samoin on noussut n. 6,5 sentistä 13 senttiin per kilowattitunti eli kaksinkertaiseksi. Tuotantokustannusten nousu syö suoraan maatilayrittäjien tulosta. Tämän takia monilla tiloilla on mietitty kovasti energia-asioita. Lämpöpumpuilla tuotettava lämpö ja samalla mahdollisesti hyödynnettävä kylmä on tullut yhä kilpailukykyisemmäksi pienissä ja keskikokoisissa maatiloissa. Maalämmöllä tehty lämpö on suunnilleen samanhintaista hakelämmön kanssa. Navetan lämmitys ja ilmanvaihto on suoraa lämpöenergian kulutusta. Maidon jäähdytykseen käytetty energia sekä valaistus ovat hieman epäsuorempaa. Lämmön talteenotto ilmanvaihdossa ja maidon jäähdytyksessä pienentää energiankulutusta lämmityksen osal-

ta jonkin verran ja on järkevä toteuttaa uusissa kiinteistöissä sekä keskikokoisissa ja suurissa kohteissa myös jälkikäteen. Pienehköissä navetoissa ilmanvaihdon talteenoton kannattavuus on pienempi. Maidon jäähdytyksen energia voidaan siirtää esim. ilmanvaihtolämmitykseen tai eläinten juomaveden esilämmitykseen. Suurin hyöty tulee, jos lämmitettävä aine on alhaisessa lämpötilassa.

Maidon esijäähdytys porakaivon ”kylmällä” Maidon esijäähdytys jopa +10 asteeseen onnistuisi myös esim. porakaivon vettä kierrättämällä lämmönvaihtimessa, ennen varsinaista maidonjäähdytintä ja varastointia. Vettä pumpataan kaivosta lämmönvaihtimelle, mikä jäähdyttää maidon ja lämpenee itse. Lämmennyt vesi voidaan varastoida kuvan mukaisesti vesisäiliöön eläimien juomavedeksi ja/tai johtaa takaisin kaivoon, mikäli juomavesisäiliö on tullut

täyteen. Mikäli kaivovettä kierrätetään lypsyn aikana reilusti enemmän kuin lypsettävä maitomäärä on, maito voi jäähtyä lähes samaan lämpötilaan kuin kaivosta tuleva vesi on. Kylmää on tarjolla kaivossa niin talvella kuin kesällä. Kaivoa ei kuitenkaan voi käyttää ainoana jäähdytyslaitteena. Esijäähdytyksellä voidaan vähentää maidonjäähdytyksen energiatarvetta jopa yli 50 %. Hybridilämpöä ja – kylmää voidaan lisäksi maitotilalla tehdä lämpöpumppujen avulla. Mikäli tilalle hankitaan yksi tai useampi maalämpöpumppu ja lämmönkeruuputki kaivetaan maaperään, voidaan lämmönkeruuputken kylmää hyödyntää esim. vihannesvarastojen jäähdytykseen syksyllä. Samalla lämmönkeruuneste lämpenee ja lämpöpumpun lämpökerroin samalla paranee. Samoin voidaan hyödyntää maalämmön kylmäpuolta lähes ilmaiseen jäähdyttämiseen kaikissa tiloissa. Helpoin on puhaltaa puhallinpatterin läpi kylmä toivottuun tilaan. Myös neste-nestelämmönvaihdin on mahdollinen.

Ilmaista energiaa – onko sitä?

Esimerkki lämmönvaihtimen hyödyntämisestä maidon jäähdyttämisessä. Lähde: Mirva Pietilä, Opinnäytetyö 2011. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Maaperä vesistöineen sekä ilmakehä ovat loputon ”ilmaisen” energian lähde. Näitä energiamuotoja ei Suomessakaan veroteta, ainakaan tällä hetkellä. Niitä voidaan hyödyntää ja käyttää lähes rajattomasti. Energia on vain hetken, muutamia sekunteja, lainassa esim. kiinteistöjen lämmityksessä. Samalla teholla luovutamme energian takaisin luontoon kuin mitä käytämme. Ilmaisenergian hyödyntämiseen

tarvitsemme usein lämpöpumpun, joka toimii tehostettuna lämmönsiirtimenä siirtäen energiaa matalammasta lämpötilasta korkeampaan ja myös päinvastoin. Siirrettäessä energiaa korkeampaan lämpötilaan hyödynnämme energiaa mm. lämmityksessä ja käyttöveden lämmityksessä. Samalla voimme hyödyntää syntyvää kylmää jäähdytykseen. Kompressorit ja kiertovesipumput toki käyttävät sähkö osana energiasta. Ilmanvaihdon säätäminen ja lämmön talteenotto tulevaan ilmaan tai käyttöveteen tuo kohtalaisen suuretkin säästöt navetoissa. Liian suuri ilmanvaihto tuo vedon tunnetta ja hukkaa energiaa. Ilmanvaihtokojeiden säätö ja ohjelmointi vuorokauden eri ajoille kannattaa. Ilmanvaihdon ohjaamiseen on hyvä käyttää lämpötilasäädön lisäksi ohjausta hiilidioksidimäärällä. Tällöin haitalliset kaasut saadaan poistettua tarkemmin. Haitallisia kaasuja ovat mm. hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja ammoniakki (NH3). Maatilan energiasuunnitelma voi auttaa maatilaa vähentämään joskus jopa merkittävästi sähkön, lämmön tai polttoaineiden kulutusta. Tarkastelu tehdään erikseen asuinrakennuksen, tuotantorakennusten ja viljelytoiminnan osalta. Energiakäytön tehokkuutta verrataan vertailulukuihin mm. tuotettua tuotekiloa kohti tai kulutusta neliömetriä, eläinpaikkaa tai esim. hehtaaria kohti. Suunnitelmassa annetaan kehitysehdotuksia, jos niitä tulee ilmi. Ehdotuksia voivat liittyä mm. rakennuksien kuntoon, energiatehokkaammat työtavat, toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi, investointi uusiin

tekniikoihin tai lämmitysjärjestelmiin.

Energiaratkaisut maaseudulla- energia-alan informaatiohanke toimii 1.10.201231.12.2014 Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. Pääkohderyhmänä ovat maaseudun pienyrittäjät, joille annetaan uusinta puolueetonta tietoa, lisätään tietämystä energiavarojen kestävästä käytöstä, paikallisista uusiutuviin energiavaroihin perustuvista energiaratkaisuista sekä yhteistyömahdollisuuksista energiahuollossa. Toimenpiteinä ovat tiedotustilaisuudet ja teemapäivät, tiedon välittäminen ja kartoituskäynnit maaseudun yrityksiin, vaihtoehtoisten energiamuotojen investointimahdollisuuksien kartoitus, tiedotusja seminaarimatkat uusimpiin teknologiavaihtoehtoihin ja edelläkävijöiden ratkaisuihin ja parhaisiin käytäntöihin tutustumiseksi. Ota yhteyttä energia-asioissa: Mikko Nurhonen, Mikkeli, 043-824 9498 Jukka Sairanen, Savonlinna, 0400-165 414 Olli Pitkänen, Savonlinna, 0400-126 208 Heikki Paunonen, Kuopio, 040-586 5957 etunimi.sukunimi@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjalan energiasuunnitelmia tekee Soile Tervakangas, RI (ylempi AMK) p. 040 301 2450, soile.tervakangas@proagria.fi


4

kotieläin

Vinkkejä ja kokemuksia laiduntamisesta

Valkoapilalaidun maistuu. Laiduntaminen on naudalle luonnollisin tapa hankkia ravintoa. Suomen olosuhteissa laidunaika, jolloin eläin voi elää kasvavan laitumen turvin on käytännössä maksimissaan toukokuulta lokakuun lopulle riippuen pellon olosuhteista jopa 120- 150 päivää. Laiduntamisella voidaan säästää rehunjako- , kuivittamis- ja lannan levityskustannuksia niin konekulun, työn kuin kuivikkeen osalta sekä vähentää painetta navetassa (mm. kärpäsongelmat, ilmanvaihto). Laiduntamisella voidaan antaa eläimille olosuhteet, joihin mikään navetta ei taivu: ilmaa, valoa, pehmeä makuupaikka, reilusti liikkumis- ja makuutilaa sekä toteuttaa paremmin luonnollista käyttäytymistä. Laiduntaminen on kuitenkin taitolaji, joka vaatii osaamista. Johtamistaitoja tarvitaan eläinten käyttäytymisen tuntemisessa ja hallinnassa sekä laidunviljelyn osaamista koko kesän ajalle tarjoten eläimelle sen tuotantovaiheesta riippuen sopivan laatuista rehua riittävästi.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa Juotolta vierotettuja vasikoita voidaan jo opettaa laiduntamiseen. Järjestämällä vasikoille hyvälaatuisen kasvuston esim. raiheinäseoslaitumen tai monivuotinen, tuottoisan nurmen, minkä lisäksi huolehditaan myös väkirehu- ja kivennäisruokinnasta saadaan eläimet kasvamaan hyvin sekä edistetään vasikoiden niin henkistä kuin fyysistä kuntoa. Vasikkaryhmän perustaminen ja lisäruokinta tulee huolehtia niin, että kaikkien eläinten lisäruokinta onnistuu. Vasikoille on hyvä olla myös suojapaikka aurinkoa ja sadetta vastaan eli esim. kolmiseinäinen katos, joka on kuivitettu tai metsä-

vyöhyke vähintään suojapaikkana.

Rakenteet laiduntamiselle Parhaimmillaan navetta on suunniteltu siten, että sieltä on helppo eri-ikäisiä eläimiä laskea ulos jaloittelemaan omina ryhminään jaloittelutarhaan. Kun reitit ulos tai sisään ovat selväsuuntaiset ja helppokulkuiset ja turvalliset (ei ritilöitä, kuiluja, ahtaita paikkoja, vaihtoehtoisreittejä), niin eläinten käsittely on helppoa eikä tarvita ihmisvoimaa kuin reittien aukaisemiseen ja sulkemiseen. Jokaisen navetan ympärillä tulisi olla tukevarakenteinen, vähintään 1,8 m korkea (soveltuu myös talviulkoiluttamiseen) oleva aitaus. Riittävän korkea aita tarhassa ehkäisee eläintä kokeilemaan ylihyppäämistaitoja, ja jos eläin on jo iso päästessään ensimmäistä kertaa ulos, voi kokemus olla niin sokaiseva, että käyttäytyminen muuttuu pakenemiseksi. Tämän aitauksen sisäpuolelle on hyvä laittaa sitten sähkölanka esim. 20 cm ulkoaidasta, jotta eläimet oppivat tunnistamaan sähkölangan. Lanka on hyvä olla selvästi erotettavissa olevaa. Uusia laiduneläimiä on syytä totuttaa tarhassa olemiseen useita tunteja, jopa pari päivää, jotta ulkoilma ja erilaiset äänet tulevat tutuiksi, ennen varsinaiselle laitumelle laskua. Ulkotarha ja reitti laitumelle olisi hyvä olla helposti puhdistettavissa ja kantavapohjainen, jotta eläinten ja hoitajien ei tarvitse kulkea missään ”vellissä”. Siirrot ulkotarhasta laitumelle ja laitumelta toiselle on myös hyvä reitittää niin, että eläimelle ei tule virhekäsitystä reitistä. Ulkotarhan ympärillä voisi olla vielä toinen totuttelulaidun vähän tukevammalla kalustolla esim. kestoaita tai useammal-

la langalla varustettu tolpitettu aitaus, jossa myös eläinten totuttaminen laiduntamiseen on vaivatonta. Normaalisti käyttäytyvä eläin kyllä alkaa kunnioittaa pian sähkölankaa ja oltuaan vähän aikaa ilman syömistä alkaa olla hyvin kiinnostunut laidunheinästä. Laidunaidat kannattaa kunnostaa hyvissä ajoin ennen peltotöiden alkua, jotta eläimet pääsevät treenaamaan hyvissä ajoin laiduntamista ja maistelemaan laidunnurmea säilörehun ohella, ettei tule äkillistä ruokinnan muutosta. Laidunta ja säilörehua on hyvä syöttää vähintään 2 viikkoa rinnakkain ennen siirtymistä täysin laidunruokintaan. Ruokintahäkit ovat erinomaisia rehunjakolaitteita laitumen rinnalla niin alkukeväästä kuin loppusyksystä varmistamaan riittävää syöntiä laitumen ohella, jos laidunnurmen tuotto tai laatu on heikohko.

Monipuolisia laidunkasveja Viljelemällä laitumella monipuolisia kasveja, varmistetaan laitumen riittävää tuottoa ympäri kesän. Kylvämällä yksivuotisia kasveja kuten esim. italian raiheinää, viljoja ja virnoja saadaan varmistettua eriaikaista laidunta. Monipuolinen yksivuotinen laidun saadaan mm. rehu- ja ruisvirna sekä italian ja westerwoldin raiheinäseoksesta. Monivuotisiin laitumiin kannattaa kylvää valkoapilaa. Laitumissakaan ei kannata säästellä siemenmäärissä, jotta saadan riittävän tiheitä kasvustoja (ei elintilaa rikkakasveille).

Highlandit perinnebiotoopilla.

Lannoitusta, syöttöä, kylvöaikoja ja puhdistusniittoa porrastamalla voidaan säädellä kasvien joutumista syöttöön. Laidunkierto kannattaa lypsylehmille suunnitella niin, että laidun vaihtuu päivittäin. Kasvavilla ja emolehmillä laidunlohkoja vaihdetaan muutaman päivän välein. Laidunalaa tulee varata lehmää kohti alkukesästä 0,20,3 ha ja loppukesästä 0,4-0,6 ha laitumen tuotosta riippuen. Laitumelle lehmät voi laskea jo maistelemaan laidunkasveja, kun heinä ulottuu nilkkoihin. Kun tarkoituksena on tarjota hyvin lypsättävää ja kasvattavaa laidunta, laidunrehun korkeus ei saisi olla Hai-saaappaan varren mittaa korkeampaa tai rehua alkaa haaskaantua. Kovin paljon alhaisempi heinän korkeus vaatii eläintä kohti suuremman pinta-alan ja jopa liian työlään ajan, jotta riittävän kuiva-ainemäärän ehtii ja jaksaa kerätä päivän kuluessa varsinkin jos on korkean maidontuotannon vaiheessa. Parhailta laitumilta voi lähteä 40 kg maitoa pelkällä viljaväkirehulla ja kivennäisellä , väkirehumäärän ollessa 6 kg päivässä.

Vesi Laitumien vesihuolto kannattaa suunnitella niin, että vettä on aina tarjolla. Vesilinjojen vetäminen ja uimurijärjestelmien perustaminen on järkevää työn säästön ja veden varmistamisen kannalta. Kuppeja, altaita ja astioita kannattaa tarkkailla ja puhdistaa säännöllisesti ettei niihin ala kertymään epäpuhtauksia ja taudin aiheuttajia. Juottopaikkojen ympäristö

Kuvat Outi Kiesilä

kuluu varsinkin sateisena kesänä ja niiden paikkojen vaihtaminen tai suunnittelu kannattavammille paikoille on suositeltavaa.

Viljelijäkokemuksia Hangastenmaalta Teuvo ja Salme Pettinen Mikkelin Hangastenmaalta (entistä Ristiinan kuntaa) laiduntaa liki 40- päistä lypsykarjaansa, joka on keskikesällä täysin laidunruokinnassa. Tilalla käytetään laitumilla italian raiheinä-kauraseosta, jota on lähes 2/3 laidunalasta. Teuvo kertoo aloittavansa ensimmäisten raiheinänurmien perustamisen huhti-toukokuun vaihteessa ja viimeiset kylvetään puolestaan touko-kesäkuun vaihteessa. Raiheinän siementä hän on laittanut jopa 35 kg/ha varmistaen tiheän kasvuston ja lyhytkortista kauraa n. 80 kg/ha. Ensimmäiset raiheinäkasvustot ovat olleet syötössä jo ennen juhannusta, jolloin timoteikasvustot ovat monesti jo vanhoja. Ensimmäinen syöttökerta yksivuotisilla nurmilla on kuitenkin oltava varovaista kasvustoa säästäen. Pettisten maidontuotanto kesällä on Maitoisa-käyrästä havainnoiden v. 2008-2012 3-7 kg korkeampi/ lehmä verrattaessa valtakunnan lehmiin ja ensikoihin Outi Kiesilä ProAgria Etelä-Sav0


kotieläin

5

Hedelmällisyyttä edistävä ruokinta saa kassan kilisemään

Rehu työstetään maidoksi tehokkaimmin makuuasennossa. Miellyttävä parsi ja stressitön työympäristö antaa lehmällelkin parhaan tehokkuuden. Kuva Tiina Karlström. Lehmän tuotantokaudesta tiineyden kolme viimeistä viikkoa aina uuteen tiineyteen saakka on karjan hallinnan ja taloudellisen tuloksen kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Mitä paremmin tämä aika hallitaan ilman takaiskuja, sitä suurempi merkitys sillä on karjan menestykseen ja maidontuotannon taloudelliseen tulokseen. – Hedelmällisyys on ihanteellisella tasolla silloin, kun lehmä tiinehtyy ensimmäisestä siemennyksestä ilman eläinlääkärin hoitoja kolmen kuukauden kuluttua edellisestä poikimisesta. Ruokinnan onnistuminen antaa lehmän elimistölle positiivisen signaalin tuottaa lisää lajin yksilöitä hyviin olosuhteisiin, kertoo eläinten terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut Huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta.

Mitä lehmä tarvitsee ruokinnalta tiinehtyäkseen hyvin? Korkean tuotantovaiheen lehmän lievä laihtuminen eli kudosrasvojen muuntaminen energiaksi on normaalia. Ruokinnan hallinnalla voidaan tilannetta lieventää ja varmistaa positiivinen signaali ravinnon riittävyydestä myös lehmän lisääntymisosastolle. – Lehmä on korkeatuottoinen kun se lypsää maitoa 20-kertaisesti elopainonsa verran. 700 kiloa painavalla lehmällä tämä tarkoittaa 14 000 kilon vuosituotosta, sanoo Karlström ja jatkaa, – Pystyäkseen ylläpitämään tuotannon lisäksi hyvään hedelmällisyyteen vaadittavan hyvän terveyden sen täytyy syödä keskimäärin 25 kuiva-ainekiloa päivässä.

Kuinka 25 kuiva-ainekilon syönti karjassa saavutetaan? Ruokinta on muutakin kuin rehuannoksen laskentaa. Maailman johtavat karjaosaajat puhuvat syönnin esteistä, joita analysoidaan kuuden kohdan kautta. Näitä ovat rehu, vesi, valo, ilma, tila ja lepo. – Karjassa tulee varmistaa, että kaikki lehmät voivat aina halutessaan syödä. Rehun ulottuville pääsy tulee tehdä niille mahdollisimman helpoksi. Vesi, valo ja ilma ovat edullisia tuotantopanoksia, joten niitä kannattaa antaa niin paljon kuin mahdollista, kertoo Karlström. Myös tuotantoympäristön lämpötila vaikuttaa syöntiin. Syöminen ei kiinnosta, kun hengittäminen on työlästä ja hiki tulee jo pelkästä olemisesta. Parhaassa lypsyssä olevien lehmien hengityksen vaivattomuuden tarkkailu kertoo navetan ilman laadun tilanteesta. Tilaa pitää olla riittävästi kaikille. – Varsinkaan vastapoikinut ei saa joutua jonottamaan mihinkään, sillä se on tuotannon ja hedelmällisyyden kannalta karjan herkin yksilö. Vastapoikinut eläin ruokintapöydän takana odottamassa vuoroaan pötsi tyhjänä on huono merkki, muistuttaa Karlström.

sena on kylläinen olo ja verensokerin lasku, jolloin lehmän syöntitaso laskee. Sopivassa lihavuuskunnossa poikineella eläimellä vaihtoehtona on ainoastaan nostaa syöntiään riittävän energian saamiseksi. Hyvän hedelmällisyyden avain on kuntoluokan säilyminen tasolla 3 poikimisesta poikimiseen. Maksa on keskeisessä roolissa kudosrasvojen hajotuksessa. Ylimääräinen rasva kertyy maksaan ja puhutaankin ns. rasvamaksasta. Rasvamaksan riski on suuri, kun lehmä lypsää kovasti lihoista. Ulkoisina oireina mainitaan laskenut maitotuotos, alentunut syönti sekä yhteys poikimahalvaukseen, ketoosiin, utaretulehdukseen, juoksutusmahan siirtymään sekä heikkoon hedelmällisyyteen.

Lihomisriski suurimmillaan loppulypsykaudella

rehustuksen energian ja valkuaisen tasapainosta pötsissä. Ylimääräinen valkuainen siirtyy pötsistä ammoniakkina verenkierron kautta maksaan. Maksa muuttaa ammoniakin ureaksi ja poistaa sen elimistöstä maidon ja virtsan mukana. Sama tilanne syntyy, jos rehustuksessa on liian vähän energiaa. Silloin pötsimikrobeilla ei ole riittävästi energiaa valkuaisen muuttamiseksi mikrobivalkuaiseksi ja tuotannossa hyödynnettäväksi, vaan hyödyntämättä jäänyt valkuainen siirtyy verenkierron kautta maksaan. Molemmissa tapauksissa verenkiertoon erittyvä ammoniakki kulkeutuu myös runsaasti verisuonia sisältävään kohtuun aiheuttaen alkioiden varhaiskuolemia. – Maidon valkuaispitoisuuteen vaikuttavat ruokinnalliset tekijät vaikuttavat positiivisesti myös hedelmällisyyteen. Ruokinnan ollessa tehokasta, lehmän ener-

giavaje jää mahdollisimman pieneksi ja hyvä tiinehtyminen on mahdollista. Ruokinnan onnistumista ja hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja on helppo arvioida Karjakompassin Päivälaskelman avulla, muistuttaa Karlström.

Kuntoluokituksella määritetään ravitsemuksellinen kunto Oman karjan kuntoluokkien itsearviointiin kannattaa käyttää apuna kansiotekniikkaa. Kuntoluokka on hyvä eli 3, jos päivänvalo näkyy selkärangan ja lonkkaluun välistä. Kuvan lehmä on hieman sitä hoikemmassa kunnossa.

Lehmä lihoo pääasiassa tuotantovaiheen lopussa. Sen estämiseksi oikea poikimavälirytmi on tärkeä. Haastavissa ruokintatilanteissa ja etenkin aperuokinnassa, kannattaa lihovia lehmiä siirtää jopa aikaistetusti umpilehmien ryhmään. Näin toimien turvataan eläinten hyvä syöntikyky herumiskaudella eikä altisteta eläimiä korkean kuntoluokan tuomiin riskeihin. Lihavien eläinryhmien ruokintaan suositellaan usein olkea. Alhaiselta energia- ja valkuaisarvoiltaan se näiden eläinten ruokintaan hyvin sopiikin. Olkea hyödyntämällä voidaan myös näiden eläinryhmien vapaa syönti toteuttaa kätevästi. – Olki ei kuitenkaan riitä umpilehmien ja kantavien lehmien yksinomaiseksi ravinnoksi. Myös umpilehmien ruokinta kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta muutos takaisin lypsävien rehustukseen ei ole liian suuri, sanoo Karlström.

Ureapitoisuus tuo terveisiä maksalta Maidon ureapitoisuus kertoo

Kuntoluokka on pyöristynyt eli 4, jos päivänvaloa ei näy. Kuvat Tarja Paatero

Lehmän painon jojoilu on negatiivinen signaali Herumiskaudella lehmä suuntaa elimistönsä tehokkaasti maidontuotantoon. Mitä enemmän sen kehossa on kudosrasvoja, sitä helpommin elimistö ottaa ne käyttöönsä. Seurauk-

Karjakompassin Päivälaskelman ruokinnan hedelmällisyyteen vaikuttavia tunnuslukuja


6

kotieläin

Kestävä lehmä tuottaa eniten euroja Vuoden alussa MTT Maaningalla käyntiin lähtenyt uusi ELY –rahoitteinen hanke etsii keinoja lehmien terveyden ja sitä kautta kestävyyden parantamiseen. Maidontuotannossa pitkäikäinen lehmä tuottaa eniten euroja. Kestävä karjatalous (Kesto) hanke sisältää kaksi eläinterveyttä edistävää kokonaisuutta. Ensimmäinen kokonaisuus on ”Vasikoiden alkukasvatus”. Siinä tutkimuskohteina ovat ternimaidon laatu, vasikkakasvattamoiden olosuhteet ja vasikoiden väkirehuruokinta. Lähtöajatuksena on, että terveistä vasikoista kasvaa tuottavia lihanautoja teurastamoille ja terveitä hiehoja maidontuotantoon. Hankkeen toinen kokonaisuus on ”Maidontuotanto”. Tässä tavoitteena on etsiä tasapainoa lehmän tuotostason ja eliniän välille. Tuotostason nosto ruokinnan energiapitoisuutta nostamalla lisää maitotuloa. Ly-

hyellä tähtäimellä myös tuotannon kannattavuus nousee, koska maidosta maksetaan tällä hetkellä kohtuullisen hyvää hintaa verrattuna rehukustannukseen. Toisaalta kun ruokinnan voimakkuutta nostetaan, ruokinnan riskitekijät lisääntyvät. Hapanpötsi, sorkkasairaudet ja hedelmällisyysongelmat ovat korkeatuottoisilla lehmillä yleisempiä verrattuna matalatuottoisiin. Tuotossairaudet aikaistavat poistoja ja lehmien elinikä lyhenee. Tuotannon kannattavuus onkin tasapainoilua maitotulojen ja sairastuvuusriskin välillä. Pidemmällä tarkasteluvälillä tuotannon kannattavuudessa täytyy huomioida mm. lehmän käyttöikä. Taulukossa 1 on laskettu lehmästä saatava maitotulo eliniän noustessa. Vasikka tai hieho ei tunnetusti lypsä ja näin ollen tulojakaan ei ole. Vasta kolmannen elinvuoden jälkeen lehmä on tuottanut lyp-

säjälleen yhtä elinvuottaan kohden 1300 euroa, kun maidon hintana on 50 senttiä /litra. Tästä eteenpäin lehmäkohtainen tuotto kasvaa elinvuosien mukaan. Kun navetan lehmämäärä on kiinteä, suurimman maitotulon saa luonnollisesti karja, jonka lehmien keski-ikä on korkein. Tämä yksinkertainen laskentatapa ottaa huomioon hiehokauden tuottamattomuuden. Pelkästään tuloihin tuijottaminen ei vielä kerro tuotannon lopullista kannattavuutta. Vanhempia lehmiä joudutaan siementämään useammin ja eläinlääkäri hoidoista koituu enenevissä määrin kustannuksia. Nämä tekijät vähentävät vanhemmista lehmistä saatavaa nettotuloa. Mutta nykykarjojen noin 2,5 lypsykauden keskiarvosta meillä on vielä paljon parantamisen varaa. Kesto –hankkeessa lehmien elinikää tutkitaan ruokinnan näkökulmasta. Tuotosseuran-

ta- ja terveystarkkailutilastoista etsitään ruokintaintensiteetin ja sairastuvuuden välisiä yhteyksiä. Lehmien ruokintakokeilla tutkitaan tunnutus- ja herutusruokintojen vaikutusta lehmien maidontuotantoon lypsykauden alussa. Tämä niin sanottu transitiokauden ruokinta vaikuttaa oleellisesti lehmien tiinehtyvyyteen ja tätä kautta välillisesti myös lehmien poistoihin ja elinikään. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia saadaan

käyttöön jo tämän vuoden aikana. Auvo Sairanen MTT Maaninka Taulukko 1. Lypsykausien lisääntyessä lehmä tuottaa enemmän tuloa, kun tuotot lasketaan yhtä elinvuotta kohti. Ensikkokauden lopussa lehmän ikä on kolme vuotta ja tyypillinen lehmän poistoikä on 5 vuotta.

Suomimaidolla menestyksen avaimet Helmikuussa Kuopiossa järjestetty Maitoseminaari valoi uskoa suomalaiseen maidontuotantoon runsaslukuiselle joukolle tuottajia ja yhteistyökumppaneita. Vaikka maidontuotannossa riittää haasteita, on Suomella myös vahvoja menestystekijöitä. Pitkälle jalostetut tuotteet ja hyvät vientimahdollisuudet sekä Ruotsiin että Venäjälle tuovat maidolle lisäarvoa. Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta näkee maatalouden yhtenä maakunnan menestystekijänä. Tavoitteet on asetettu vuoteen 2020, jolloin Pohjois-Savo on tunnettu ruokamaakunta, jossa on monipuolista ekotehokasta tuo-

tantoa ja jalostusta, metsätaloutta ja bioenergiaa. ”Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu”, Virranta linjasi. PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen pitää Suomen vahvuutena erityisesti hyvin kilpailukykyistä maitoa jalostavaa teollisuutta. Monia eurooppalaisia meijereitä parempi tuotevalikoima takaa paremman tuloksen. Heikoimmin tuottavan maitojauheen valmistusosuus on Suomessa seitsemän prosenttia, kun se esimerkiksi Belgiassa on yli 30 ja Tanskassa 20. Maitojauheen osuudella on merkittävä vaikutus tilityskykyyn. Suomalaiset meijeri vievät

noin 60 prosenttia maitotuotteista yli viisinkertaisella hinnalla suhteessa tuottajahintaan. Silti kotimarkkinoiden tilityskyky on keskimäärin vientimarkkinoita parempi. Tilityskykyä uhkaa tuonnin kasvu, sillä se kasvattaisi maitojauheen valmistusta ja vientiä. Kaikkiaan Suomessa eri muodossa kulutetusta maidosta neljännes on tuontimaitoa, puolet juustosta ja jogurtista on valmistettu ulkomaisesta maidosta. Kilpailu maitomarkkinoilla on kovaa. Maidontuottajahinta oli viime vuonna noin kymmenen senttiä eurooppalaisten kilpailijoiden keskihintaa parempi, mutta sen ylläpitäminen on vaikeaa. Euroopan maidon hinnan nousu vähentäisi tuontipainetta ja auttaisi tuottajahinnan ylläpitämistä.

Tuet tuotannon mukaan Pyykkönen ei näe tuotannon suurta kasvattamista Suomessa ainakaan lyhyellä aikavälillä kannattavana ja kannattaa jonkinlaisten tukioikeuksien muodostamista maidontuotantoon. ”Ainakin lyhyellä aikavälillä tuotannon kasvu merkitsisi tuottajahinnan laskua”, hän sanoo. Pyykkönen huomauttaa komission seuraavan tarkasti pohjoisen tuen rajoitetta ja tuotannon kasvua on sille vaikea perustella, sillä tuki on tarkoitettu tuotantoa säilyttäväksi. Tukirajasta on siis syytä pitää kiinni. Parhaana takeena maidontuotannon tulevaisuudelle Pyykkönen pitää tuotantoon sidottua tukea ja tukioikeuksia, joilla

pohjoisen tuen rajoitteessa pysyminen hallitaan. Tuotantosidonnaisen tuen jatkamiselle ei Pyykkösen mukaan pitäisi olla esteitä, sillä muitakin määrään perustuvia tukia on säilymässä. ”Omistamisen tukeminen haittaa ajan kuluessa liiketoiminnan kehittämistä maatiloilla, kun pellon hinta karkaa pilviin. Keski-Euroopassa tämä jo näkyy, Suomessa ei vielä”, lisäsi Valion toimitusjohtaja Pekka Laaksonen. Tukioikeuksien muodostamisessa on lukuisia kysymyksiä, jotka on ratkaistava oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Ratkaisujen syntymistä hidastaa maatalouspolitiikan uudistuksen viivästyminen. Teksti: Eeva-Kaisa Pulkka


kotieläin

7

Mycoplasma Bovis tuo uusia ohjeita eläinnäyttelyihin Maailmalla yleistä nautojen Mycoplasma bovis- bakteeritartuntaa todettiin Suomessa ensimmäisen kerran kahden vasikkakasvattamon hengitystietulehdusnäytteistä PohjoisSavossa loppuvuodesta 2012. Tämän jälkeen on maaliskuun puoliväliin mennessä todettu tartuntaan viittaavia oireita ja bakteerilöydöksiä, tai vasta-aineita, yhteensä 16 tilalta Eteläja Pohjois- Savossa sekä KeskiPohjanmaalla; joukossa on lypsykarja- ja lihanautatiloja sekä yksi hiehohotelli.

Oireita kaiken ikäisillä naudoilla M. bovis -tartunta voi aiheuttaa monenlaisia oireita kaiken ikäisillä naudoilla. Vasikoilla esiintyy useimmiten hengitystieoireita kuten yskimistä, silmä- ja sierainvuotoa sekä tihentynyttä hengitystä. Osalla vasikoilla esiintyy lisäksi niveltulehdusta yhdessä tai useammassa nivelessä. Tyypillinen oire vasikoilla on korvatulehdus, jolloin vasikan toinen tai molemmat korvat roikkuvat alaspäin. Tartuntatiloilla esiintyy myös kasvussa jälkeen jääneitä, rääpälöityneitä vasikoita. Lehmillä M. bovis aiheuttaa tarttuvaa utaretulehdusta, joka voi siirtyä keuhkoista verenkierron välityksellä tai vedinkanavan kautta utareeseen. Utare turpoaa ja maito on vetistä, kellertävän ruskehtavaa ja kokkareista. Tulehtuneiden neljännesten maitotuotos laskee voimakkaasti. Niveltulehdusoireet ovat myös täysikasvuisilla naudoilla mahdollisia tai jopa taudin ainoa oire.

Lääkitys tehoaa huonosti M. bovis -tartuntojen lääkehoito on erittäin haasteellista. Bakteerin rakenteesta johtuen tavanomaiset antibiootit eivät tehoa siihen ja laajakirjoiset lääkkeet aiheuttavat nopeasti resistenssiongelmia. Lehmä, jolla on todettu M.bovis utaretulehduksen aiheuttajana, onkin syytä poistaa nopeasti karjasta, koska se levittää tehokkaasti tartuntaa ympäristöön ja eikä lääkehoidolla parane. Kasvussa jälkeen jääneet, hengitystietulehdusta sairastavat vasikat on suositeltavaa lopettaa, samoin vasikat, joilla on keskikorvan tulehdus tai niveltulehdus.

Tartunta leviää eläinten mukana M. bovis leviää tilalta toiselle pääsääntöisesti oireettomien tartunnankantajaeläinten mukana. Eläimestä toiseen M.bovis leviää suoran kontaktin kautta kosketus- ja pisaratartuntana. Eläinten lisäksi tauti voi levitä tartuntaa kantavien nautojen eritteiden välityksellä työvälineiden, ihmisten ja kuljetusajoneuvojen mukana, mikäli työvaatteita ja -jalkineita ei vaihdeta tai työvälineiden eikä ajoneuvojen puhtaudesta huolehdita. Tartunta voi siirtyä myös maidon kautta M. bovis -utaretulehdusta sairastavasta lehmästä vasikoihin sekä navettaympäristöön. Akuuttia tartuntaa sairastava sonni voi levittää tautia sperman mukana. Eläimiä ostettaessa on aina syytä varmistaa, että niiden läh-

tötiloilla ei ole todettu M. bovis -tartuntaan viittaavia oireita ja että karjan utaretulehdusnäytteet on tutkittu M. boviksen toteamiseen soveltuvalla PCRmenetelmällä, joka on käytössä mm.Valion ja muiden meijerien laboratorioissa. Tilan tankkimaidon sekä nuorten eläinten sierainlimanäytteiden tutkiminen PCR- menetelmällä tuovat lisävarmuutta tilanneselvitykseen. Koska M. bovis ei kuulu viranomaisten taholta vastustettaviin tauteihin, niin ETT selvittää tarvittavia toimenpiteitä. Yhteistyössä Kuopion Eviran kanssa selvitetään parasta mahdollista näytteenottoprotokollaa ja tehdään tilannekartoitusta. Samoin Valion kanssa selvitellään mm tankkimaidon hyödyntämistä seurantatutkimuksessa. ETUnautatautiasiantuntijaryhmän kanssa työstetään myös ohjeita turvalliseen eläinkauppaan sekä saneerausohjeita.

Eläinnäyttelyiden järjestäjillä vastuu Viranomaisten vastuu tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä on vähentynyt ja vastuuta siirretään entistä enemmän toimijoille. Myös eläinnäyttelyiden järjestäjillä on vastuu siitä, että näyttelyyn tulee eläimiä vain tartunnoista vapailta tiloilta, eivätkä näyttelyyn osallistuneet tilat saa kotiin viemisinä tarttuvia tauteja. Nyt myös M. bovis, uutena riskinä, on otettava huomioon näyttelyitä järjestettäessä. ETT yhdessä nautatautien asiaintuntijoiden kanssa on selvittänyt niitä toimenpiteitä, joilla M. bovis – tilannetta voidaan arvioida. Koska

M.bovikselle ei ole luotettavaa yksilötestiä, tarvitaan tietoa koko karjan tilanteesta. Tilanteen arviointiin tarvitaan näytteenoton lisäksi M. bovis oireiden havainnointia. Mitä pitempi aika uusien eläinten siirrosta

karjaan on kulunut, sitä luotettavammin oireettomuus kertoo tilan tilanteesta. Näillä eväillä ETT on myös tehnyt suositukset näyttelyitä varten.

M.bovis vastustusohjelmapilotti käyntiin Farmarissa ETU-nautatautiasiantuntijaryhmä valmistelee parhaillaan M.bovis vastustusohjelmaa turvallisen eläinkaupan avuksi. Tarkoituksena on, että tilat jotka osallistuvat näyttelyyn pääsisivät samalla vastustusohjelmaan mukaan, ikään kuin pilotteina. M. boviksen varalta tutkimuksia tehdään nuorten eläinten sierainlimasta sekä lypsykarjatilalla myös tankkimaidosta. ETT ry maksaa näyttelyyn osallistuvien tilojen M. bovis analyysit, mutta ei eläinlääkärin kustannuksia. Perusteena on se, että tutkimukset katsotaan osaksi ns. avaintilojen kartoitusta. Uutena asiana näyttelyyn liittyen, on eläinten ostosta pidättäytyminen 2 kk ajan ennen näyttelyitä. Karenssi tarvitaan, jotta voidaan varmentaa, ettei tilalle siirretyt eläimet ole tuoneet tartuntaa mukanaan ja eläinlääkärin käynnillä tehdyillä havainnoilla on merkitystä. ETT ry:n ohjeet Farmarinäyttelyyn osallistuville nautatiloille 1. Liity Nasevaan. 2. Huomio eläinkaupassa kahden kuukauden karenssi: Mikäli hankit uusia eläimiä, niin tee se viimeistään huhtikuun loppuun mennessä ja edellytä lähtötilalta ETU-nautakarjan terveystodistus. Pidättäydy uusien eläinten hankinnasta ainakin näyttelyihin saakka. 3. Kun pyydät eläinlääkärin näyttelyä varten tilakäynnille, niin pyydä eläinlääkäriä käymään tilalla viimeistään toukokuun loppuun mennessä - eläinlääkäri ottaa näyttelyitä varten tarvittavat näytteet (salmonella, M.Bovis) sekä havainnoi koko karjan terveystilanteen (mm. M. boviksen, pälvisilsan, tarttuvien sorkkatulehdusten varalta) ja dokumentoi ne todistukseen. ETT ry ohjeistaa eläinlääkäreitä yksityiskohtaisemmin näytteenotosta ja näyttelyn järjestäjä lähettää tiloille tarkemman ohjeistuksen. Lisätietoja Mycoplasma bovis -tartunnoista ETT:n nettisivuilta www.ett.fi


8

kotieläin

MaitoTaito – hankkeessa jo 1000 osallistujaa! MaitoTaito – hanke on saanut menneen talven aikana runsaasti väkeä liikkeelle koulutuksiin, pienryhmiin ja opintomatkoille. 2012 loppuun mennessä oli hankkeelle kirjattu jo noin 800 osallistujaa ja keväällä tahti on jatkunut reippaana. Kelit eivät tänä talvena ole olleet pahin este lähteä hakemaan uutta tietoa tai kertaamaan tuttuja asioita toisten yrittäjien kanssa. Voimalliset lumimyrskyt ja viikkokausien pakkasjaksot eivät ole olleet kiusana.

Kymmeniä pienryhmiä käynnissä kautta Itä-Suomen! MaitoTaito - pienryhmätoiminta on saanut hankealueella yllättävän suuren suosion. Hienot hiehot, Kiimakoulut, Robottiryhmät, Alkionsiirto, Rehuntuotanto, Apekoulu, Päätöksillä parannuksia, Luomut, Talouskoulu, Eurot hallintaan, Maatilan hallitus, Oppimisnavetta… ja monet muut otsikot ovat esimerkkejä vilkkaasti kokoontuvista lähes 40 ryhmästä. Jotkut ryhmät tapaavat 4 -5 hengen joukolla, joissakin saattaa olla tusinakin osallistujaa. Ryhmäläiset kokoontuvat usein toistensa tuvissa tai nave-

toissa keskellä hännänhuisketta. Ryhmä itse miettii päivien ohjelmia ja mitä asiantuntijoita halutaan kuulla. Luentojen lisäksi touhutaan navetoissa käytännön harjoitusten äärellä, tehdään kotitehtäviä ja uppoudutaan omiin toimintatapoihin ja tuotannon tuloksiin. Opitaan toisilta ja vertaillaan hyviä käytäntöjä, joka on pienryhmätoiminnan punainen lanka.

kayrittäjien kaiken kirjavia tuotteita hem-

tojen välittämisen ja

Tulevana kesänä nurmet ja pellonpientaret pääosassa

Ranskalaista maidontuotantoa räntäsateessa Kansainvälisyys-teeman opintomatkalla näimme monentasoista maidontuotantoa suurilla karjatiloilla. Kaikesta huomasi, että tavoitteena eivät ole pelkästään korkeat tuotokset tai suuret euromäärät. Elämänmenoon kuuluu myös nautiskelu, hyvä ruoka ja viini. Monella tilalla oli panostettu myös tilamyymälään ja paikallisten tuotteiden suoramyyntiin. Ranskassa noin 18 % tuotteista myydään pienistä kaupoista tai suoramyyntinä. Ranska on suuri maatalousmaa ja oman maan ruokatuotantoa puolustetaan. SIMA- ja SIA -messujen suuret koneosastot, karjarotujen valtava kirjo ja äärettömiin jatkuvat hallit pullollaan ruo-

yksityisten ja maatilan asioiden hoitamisessa tunkevat läpi. Puhumattakaan sosiaalisen median palveluista, jotka ovat jo monelle emännälle ja isännälle arkipäivää.

Kuvassa Anna Liimatainen tulkkaa Joep Driessenille Kuopiossa 6.4. mottelivat pariisilaisia viikon ajan.

Sähköistä opiskelua ja tietoa lankoja pitkin Hankkeessa on opeteltu käyttämään eri tavoin sähköisiä koulutusmenetelmiä, joista ohessa erillinen juttu. Etäluen-

tallentamisen lisäksi hankkeessa on aloitettu myös sähköisen koulutusalustan Moodlen käyttö, joka sopii mainiosti vaikkapa pienryhmätoiminnan tueksi. Hankkeessa harjoitellaan myös sähköisten tilakohtaisten neuvontapalvelujen ja asiakkaan sähköisen työpöydän käyttöönottoa. Osa meistä on jo pyörryksissä, kun sähköiset palvelut kaikilla elämän alueilla tuvasta navettaan

MaitoTaito – tilaisuuksia on luvassa runsaasti eri puolilla itäistä Suomea myös kesällä. Pelloilla tutkitaan mm. satonäkymiä, rikkakasveja, nurmitiheyksiä tai talvivaurioita. Keskustellaan karjanlannan käytöstä, nurmien uusimisesta, korjuuketjuista ja peltokoneista, tehdään lapiotestejä ja pohditaan parannustoimia, joilla sadon määrä ja laatu saadaan kohdalleen sekä luomu – että tavanomaisilla pelloilla. Lisäksi maakunnissa järjestetään sidosryhmien kanssa karjapäiviä, kaikille avoimia pellonpiennartilaisuuksia ja muita tapahtumia pitkin kesää. Seuratkaa tiedotusta, tervetuloa mukaan! Anna Liimatainen MaitoTaito – hanke ProAgria Pohjois-Karjala

Sähköinen osallistuminen, etäyhteys – pelottava mörkö vai mukava mahdollisuus? Yhä enemmän maailma pyörii Internetin ja tietokoneen varassa. Maatilan arkipäivässä yhä useampia asioita tarkastellaan tietokoneelta, sähköisistä raporteista tai Internetin kautta erilaisista verkkopalveluista. Sähköinen tukihaku alkaa olla jo tuttua juttua ja yhä useampia asioita voi hoitaa kotoa koneelta. Myös erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on mahdollista, lähtemättä kotoa mihinkään. Sähköinen osallistuminen mahdollistaa esimerkiksi luentotilaisuuksien kuuntelemisen kotona. MaitoTaito-hanke pyrkii tarjoamaan sähköisen osallistumisen mahdollisimman moneen seminaariin.

Osallistuminen on helppoa vai onko? Ilmoittautumisen yhteydes-

sä tarvitsee vain mainita, että haluaa osallistua tilaisuuteen omalta kotikoneelta. Sinulle lähetetään linkki, jonka avulla kirjaudut päivän tilaisuuteen ja kas, homma toimii, jos sinulla on vain toimiva tietokone, Internetyhteys ja kaiuttimet koneessasi. Kuulostaa helpolta, kun sen näin esittää, mutta onko se sitä käytännössä? Yhteydet tökkivät, entäs jos en osaakaan kirjautua sisälle? Miksi kaiuttimista ei kuulu mitään ja mikä on audiotesti? Näissä tilanteissa voit aina soittaa päivän järjestäjälle, apua annetaan kyllä ja suurin osa ongelmista saadaan ratkaistua.

Mitä hyötyä on sähköisestä osallistumisesta? Ainakin se vähentää ajomat-

koja, päivää varten ei tarvitse välttämättä järjestää lomittajaa ja lastenhoitajaa ja voit puuhailla myös omia askareitasi samalla, kun kuuntelet tilaisuutta. Silti voit osallistua aktiivisesti päivään: chattiin voi jättää kysymyksen tai niitä voi esittää mikrofonin kautta. Tiedossa on myös tapaus, jossa isäntä kävi välillä poi’ittamassa lehmän ja jatkoi sitten luentopäivän kuuntelua. Jos hän olisi osallistunut päivään paikan päällä, ei takaisin tulo olisi enää ollut järkevää kymmenien kilometrien päästä. Nyt loppupäivän kuuntelu onnistui vaivattomasti. Utajärveläinen Tuovi Sipola ilmoittautui MaitoTaito-hankkeen Hyvinvointia navettaan tapahtumaan. Hän päätti osallistua päivään sähköisesti. ”Netin kautta on hyvä seurata omasta tuvasta ja samalla koko

porukka kuulee ja näkee, eikä tarvi ajaa satoja kilometrejä aamu- ja iltanavetoitten välillä. On se hyvä tämä nettikoulutus - lisää näitä nettikoulutuksia! Kiitos mahdollisuudesta osallistua kauempaakin käsin”, Tuovi toteaa Hyvinvointia navettaan

tapahtumasivulla Facebookissa. Tätä vaihtoehtoa kannattaa siis todella kokeilla! Paula Moisanen MaitoTaito – hanke ProAgria Pohjois-Savo

MaitoTaito -koulutukset ja lisätietoa

www.proagria.fi/maitotaito

www.farmari.net


kotieläin 9

Cowsignals; Lehmähavaintoja - eli Koulitaan karjasilmää

on osoituksena toimimattomia parsi- ja lehmäliikenneratkaisuja, kipeitä kintereitä, hankautumia, sorkkatulehduksia ja muita ongelmia, jotka kaikki yhdessä alentavat lehmän tuotantoikää, pienentävät tuotosta ja laskevat tilan kannattavuutta. Niissä onnistuneissa ratkaisuissa, joita meillä myös onneksi on, on tehty jotain toisin. Tilan väki on kysynyt monta Miksi? kysymystä. Tyyliin miksi lehmät eivät syö tarpeeksi? Miksi lehmä ei lepää riittävästi? Miksi kintereissä tai muualla iholla on hankautumia tai haavoja? Mik-

si lehmä ei liiku tai seisoo huonossa asennossa? Vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Näihin Miksi? kysymyksiin saadaan vastaukset lehmiltä, jotka jatkuvasti viestittävät omalla kehonkielellään olosuhteista, terveydestä ja saamastaan huolenpidosta ja mikä parasta lehmät kertovat aina asiat totuudenmukaisesti. Marja Pulkkinen Maito Taito hanke ProAgria Pohjois-Karjala

Joep Driessenin esitelmää 5.4. Kuopiossa kuunteli n. 100 henkilöä, joista osa oli mukana etäyhteyksin. Meillä jokaisella eläinten kanssa töitä tehneellä on olemassa jonkinlainen karjasilmä; kellä tarkempi kellä ei ihan niin tarkka. Karjasilmää voi kehittää esimerkiksi Lehmä havaintoja koulutuksista saaduilla opeilla. Maito Taito hanke järjesti huhtikuun alussa seminaarin, jossa pääasiana olivat Cowsignals menetelmän hyödyt ja toteutusmenetelmät. Kouluttajana toimi alansa huippuasiantuntija ja menetelmän kehittäjä Joep Driessen (Vetvice, Hollanti). Oppia oli saamassa n. 100 osallistujaa, joista osa Internetin välityksellä.

Hyvinvointia navettaan Mikä tämä Cowsignals sitten on? Se on menetelmä, jossa tehdään havaintoja karjasta ja yksittäisistä eläimistä sekä kaikista niistä olosuhteista ja hoitomenetelmistä, joissa eläimet oleskelevat ja joita eläimille tehdään. Jos ajatellaan lehmää ja sen tarpeita, niin parhaiten sen tarpeet täyttyvät hyvissä laidun olosuhteissa. Laitumella lehmillä on mahdollisuus luonnolliseen käyttäytymiseen ja hyvän laidunrehun syömiseen. Niillä on myös yltäkyllin valoa ja raikasta ilmaa saatavilla sekä puhdasta juomavettä vapaasti tarjolla ja tilaa liikkumiseen ja lepäämiseen mukavalla alustalla. Nämä ovatkin lehmän perustarpeita ja niistä

on suhteellisen helppo huolehtia laidunkaudella ja vieläpä edullisesti. Vaan meillä lehmät eivät voi aina olla laitumella, joten navetoihin pitäisi pystyä järjestämään lehmien tarpeita vastaavasti valoa, vettä ja raitista ilmaa. Navetassa pitää pystyä järjestämään myös rehustus, liikkuminen, lepääminen ja muut tilantarpeet mahdollisimman eläinlähtöisesti. Uusia karjarakennuksia suunniteltaessa on erityisen tärkeää miettiä se, kuinka nämä asiat järjestetään.

Miten vanhassa navetassa toimitaan? Vanhoissa kotieläinrakennuksissa on mahdollista tehdä korjauksia ja muutoksia ja sillä lailla parantaa lehmien olosuhteita ja sitä kautta tilan tuotosta. Korjaus- ja muutostyöt perustuvat aina lehmiltä saatuun informaatioon. Parsia voidaan muokata mm. niskapuomia säätämällä, kuivikkeita lisäämällä tai laittamalla lehmille pehmeät makuupaikat. Pelkkä parsimatto ei riitä kunnolliseen lepoon. Joskus voidaan korjaustoimenpiteillä jatkaa parsia niin, että eläimellä on riittävästi tilaa laskeutua levolle ja nousta taas ylös. Raikkaan ilman ja puhtaan veden sekä valon saamista voidaan myös edesauttaa erilaisin toimenpitein. Lehmä havainnossa (Cowsignals) lehmiä havainnoimalla saadaan selvil-

”Lehmähavaintoja timantti” auttaa havainnoimaan ja tekemään johtole ongelmakohdat, ja kun ne päätöksiä ja korjaustoimenpiteitä lehmän perustarpeissa. on selvitetty, voidaan muutoksia ja korjauksia tehdä. Havaintojen ja tehtyjen toimenpiteiden seurauksena voimme taata lehmälle paremman elämän ja viljelijälle lisää tuloja tuotannosta sekä enemmän työniloa. Kuluttajien luottamus ja kunnioitus on myös ansaittava ja sitä on vaalittava; Lehmä havainnot menetelmä on erinomainen työkalu tuotannon kehittämiseksi entistä kuluttajalähtöisempään tuotantoon, opasti Joep Driessen. Kun karjatilalla aletaan suunnitella uutta karjarakennusta, lähtökohtana pitäisi aina olla lehmän tarpeet. Joep Driessenin sanoin ” lehmä haluaa laitumen vapauden, mutta saa liian usein navetan puutteelliset olosuhteet”. Viljelijän tehtävä yhdessä navettasuunnittelijan kanssa on varmistaa, että uudessa karjarakennuksessa ollaan mahdollisimman lähellä noita laitumen vapauksia. Navetan suunnitteluun on hyödyllistä ottaa mukaan Lehmä havaintoja asiantuntija ja viljelijän on ehdottoman tärkeä osallistua itsekin Lehmä havaintoja koulutukseen. Joep Driessenin mielestä navetan rakentajan ei aina pidä tehdä niin kuin enemmistö tekee, vaan etsiä aktiivisesti vaihtoehtoja toteutukselle. Jos teet juuri niin kuin enemmistö tekee, teet jotain väärin ja virheet monistuvat taas eteenpäin, toteaa Driessen. Siitä meilläkin


energia ja ympäristö

10

Oppimisnavetasta ideoita ja ajatuksia uuden navetan pohtijalle Uuden navetan rakentajalle tarjotaan runsaasti erilaisia ratkaisuja, malleja ja vaihtoehtoja. Navetan rakentaja voi olla pyörällä päästään, mitä kaikkea navettaan kannattaa hankkia, miten ratkaisut käytännössä toimivat ja voiko niissä olla jotain vikaa? Uutta navettaa suunnitteleva haalii tietoa eri lähteistä; lehtijutuista, opintomatkoilta, navettojen avajaisista.. MaitoTaito-hankkeen Oppimisnavetta koulutuksessa tarkoituksena on tarkastella erilaisia navetoita ja niitten teknisiä ratkaisuja. Oppimisnavetan pääajatus on siinä, että käytännön tekemiset korostuvat ja pelkkiä laitteita ei katsella navetassa, vaan nähdään, miten asiat oikeasti tapahtuvat. Näin saa jonkinlaista käsitystä esimerkiksi siitä, mitä takalypsyasemalla lypsäminen oikeasti on tai miten visiiriruokintapöytä toimii. Myös tilojen omistajilta saa vinkkejä, kokemuksia ja ideoita uuden navetan suhteen sekä tiedon siitä, mitä omistaja tekisi toisin, jos rakentaisi nyt uudelleen. Oppimisnavettaan oppijoiksi mukaan lähteneet Jani-Martti

Komulainen ja Heidi Hurskainen Vieremältä lähtivät mukaan nähdäkseen erilaisia ratkaisuja, joita voisivat hyödyntää. Heidän mielestään on tärkeää nähdä jo käytössä olevia navettoja, niistä saa aina enemmän irti kuin navetan avajaisista. Esimerkiksi robottilypsyn näkeminen käytännössä on avartava kokemus, jos siihen ei ole ennen päässyt tutustumaan. Niin Etelä-Savosta, PohjoisKarjalasta kuin Pohjois-Savosta on kartoitettu erilaisia navettoja mukaan kohdetiloiksi. Mukana on erilaisia asemalypsy- ja automaattilypsytiloja, aperuokintamallia, erillisruokintaa ja myös luomutuotantoa. Navettoja on pyritty kartoittamaan niin, että rakennusratkaisut olisivat myös erilaisia. Osallistujat saavat valita ensimmäisessä päivässä ne navetat, joihin haluavat lähteä oppia hakemaan. Oppija voi valita myös maakuntarajojen yli mielenkiintoisia navettoja, joihin hän haluaa tutustua. Yksi Pohjois-Savon Oppimisnavetta kohteista on Mika Tiikkaisen tila Vieremällä. Navetta on rakennettu vuonna 2009

ja tilalla on 90 lehmää. Lypsyn hoitaa SAC RDS Futurline robotti, joka on tuplaboxilla. Tilan nuorkarja kasvaa vanhassa navetassa ja vuokranavetassa. Ruokinta navetassa on appeella, se sekoitetaan kiinteällä apesekoittimella ja jako tapahtuu mattoruokkijalla. Mika kertoo lähteneensä mukaan Oppimisnavetta kohteeksi, koska hänen miettiessä omaa rakennusta, ei tällaista ollut tarjolla rakentajalle. Oman näkemyksen ja kokemuksen jakaminen muille on hänen mielestään todella hyvä asia. ”Aluksi epäröin mukaan lähtemistä, koska rakennus on tavallaan vanha. Sitten ajattelin, että voin kertoa omat näkemykseni tästä, kun tässä on pidem- Matti Lehikoisen ja Suvi Juopperin maitotila Juuasta on hankpään jo työskennelty. Yksi syy keen oppimisnavetta-kohdetilana. Kuvassa Matti näyttää lypsymukaan lähtemiseen oli myös aseman toimintaa Laura Juopperille ja Tapio Eroselle. muitten viljelijöiden kanssa Tervetuloa mukaan oppimaan! keskustelu ja ajatusten vaihto. Oppimisnavetta jatkuu syksyllä 2013, Näin ollen molemmat osapuooppijaksi voi ilmoittautua jo nyt let hyötyvät oppimispäivistä”, Myös uusia tilakohteita otetaan mielellään mukaan. Mika toteaa. Paula Moisanen ProAgria Pohjois-Savo MaitoTaito -hanke

Lisätietoja Oppimisnavetasta: Anna Liimatainen: puh.040 301 2421, Hanna Oravainen: puh. 040 186 5366 Paula Moisanen: puh. 040 673 9465. sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Uutta otetta kotieläintilan talouden hallintaan Talouden hallinta ja maatilan johtaminen ovat maatilan työsarkaa siinä missä lypsäminen tai peltotyöt. Etenkin sukupolvenvaihdos- ja investointitilanteissa talouden suunnittelu, analysointi ja seuranta vaativat erityistä otetta ja yleensä myös ulkopuolista apua. Minkä voi mitata, sitä voi parantaa, sanotaan. Tilan tiedoilla tehty kotieläintalouden tuotantokustannuslaskelma auttaa hahmottamaan maidon tuotannon kokonaiskustannukset ja jakamaan ne lehmää tai tuotettua maitolitraa kohden. Näin saadaan tietoa oman tilan tehokkuudesta ja löydetään tuotannosta niitä kohtia, joita muuttamalla on mahdollista vaikuttaa taloudellisen tuloksen parantamiseen. Talouden vuosisuunnittelu eli budjetointi, auttaa ennakoimaan maksuvalmiuden mahdolliset sudenkuopat vuoden kierrossa ja suunnittelemaan toimintaa, niin että kassassa riittää rahaa ympäri vuoden. Tuotannon talouden pilkkominen osoittaa tuotantoon sitoutuvan kustannuserän ja helpottaa suhteuttamaan sen vaikutuksen kokonaisuuteen. Maatilan tuloksellisuus ja kilpailukyky koostuvat osaprosesseista esim. viljelyn, kotieläintalouden ja talouden suhteen. Yrittäjän tekemät päätökset ja valinnat näiden osa-alueiden suhteen vaikuttavat taloudelli-

seen menestymiseen.

Talouskoulutuksissa käytännönläheistä koulutusta Taloutensa tunteva yrittäjä pystyy ennakoimaan ja varautumaan tulevaisuuteen ja muutoksiin. Jokapäiväinen arkinen aherrus voi sokeuttaa tilan hyödyntämättömille mahdollisuuksille, mutta myös ympärillä tapahtuville muutoksille, joita olisi hyvä ennakoida. Talouden ABC ja Talouden analysointi ovat MaitoTaito –hankkeen talouskoulutusosioita, joissa paneudutaan mm. oman tilan tuotantokustannuksien ja maksuvalmiuden laskentaan. Koulutuksesta saa konkreettiset laskentamallit talouden hallinnan peruslaskelmille ja se kirkastaa ajattelutapaa päivittäiseen tilan johtamiseen. Savonia Ammattikorkeakoulun maaseutualan kouluttajien asiantunteva mutta samalla käytännönläheinen lähestymistapa esimerkkeineen ja vinkkeineen tuo koulutukseen sellaista lisäarvoa, jonka osallistuja saa välittömästi hyödykseen. Kuten koulutuksen nimi ”Talouden ABC” antaa ymmärtää, liikkeelle lähdetään tavalla, johon riittää oma kiinnostus kehittää osaamista talousasioissa. Perus atk-taidot

riittävät tähän ohjattuun opiskeluun. MaitoTaito -hankkeen keväällä 2013 järjestämä ylimaakunnallinen Talouden ABC –koulutus, keräsi mukaan 9 osallistujaa eri puolilta Etelä- ja Pohjois-Savoa sekä Pohjois-Karjalaa. Koulutukseen kuului neljän koulutuspäivän lisäksi kaksi tilakäyntipäivää. Ensimmäisellä tilakäynnillä käytiin läpi ProAgrian talousneuvojan kanssa tuotantokustannuslaskelmaa ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä. Toiselle tilakäynnille räätälöitiin sisältö tilan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Koulutus todettiin hyödylliseksi ja pienryhmän sisäinen ajatustenvaihto toi myös uusia näkökulmia ja vertailupohjaa tuotantoon. Aiemmin tänä talvena vastaava koulutus toteutettiin paikallisesti Pohjois-Savossa, Iisalmessa.

Syksyllä lisää talouskoulutuksia Syksyllä 2013 MaitoTaito –hankkeen talouskoulutukset järjestetään alueellisesti kaikissa kolmessa hankemaakunnassa. Koulutukset ovat samansisältöisiä joten niihin voi osallistua yli maakuntarajojen. Talvikaudelle on tarjolla kaksi eri koulutuskokonaisuutta. Talouden ABC, jolla lähdetään liikkeelle ja sitä seuraava

Talouskoulun kouluttajat Savonia AMK:lta Seppo Mönkkönen ja Hannu Viitala. Talouden analysointi. Opiskelu tapahtuu 5-10 osallistujan pienryhmissä. Ensi talven talouskoulutuksesta kiinnostuneet voivat olla jo nyt yhteydessä alueensa talousneuvojiin, jolloin voimme lähteä suunnittelemaan ryhmien muodostamista paikallisesti. Marjaana Olenius asiantuntija, talous ProAgria Pohjois-Karjala


pelto ja kasvi

11

Herneestä ja syysrypsistä valkuaista luomurehuihin kaisin, että toistaiseksi tuholaisongelmia ei ole ollut. Syysrypsi tuleentuu puitavaksi elokuun alkuun mennessä.

Ekotassu –kehittämishanke järjesti talvella kaksi tilaisuutta paikallisen valkuaisrehun tuottamiseksi. Tuotannon kärjeksi nostettiin herneen viljely viljaseoksissa sekä syysrypsi. Luomuasiantuntija Reijo Käki suositteli viljelemään Itä-Suomen hieta- ja moreenimailla herneen seoksena kauran kanssa. ”Kaura on tutkimusten mukaan paras tukikasvi, jolloin seos takaa viljelyvarmuuden”, Käki kannusti. Viljan osuuden ollessa seoksesta alle 50 prosenttia kasvusto saa myös suuremman pinta-alatuen. Luomuneuvojien kokemuksen perusteella tukiviljaa on kylvettävä sitä enemmän mitä multavampi peltolohko on. Vastaavasti juolavehnävapailla hietasavilla onnistuu myös puhtaiden hernekasvustojen viljely.

Syysrypsi sopii viljelykiertoon Syysrypsistä on saatu viime vuosina erinomaisia kokemuksia myös Savo-Karjalassa. Syysrypsin kylvöalusta valmistetaan lopetettavaan nurmeen keskikesän kesannolla. Vanhasta nurmesta otetaan kevätsato, jonka

Rehuiksi Liperissä

Savesta sisältävillä mailla herneen viljely onnistuu myös puhdaskasvustona. Puinti tapahtuu lyhyeen sänkeen. jälkeen nurmi rikotaan pinnasta muutamaan kertaan ennen rypsille kyntöä. Syysrypsi kylvetään mieluiten pellon pinta harjuttaen jo heinäkuun lopulla. Syksyllä vahvasti kasvava rypsi

varjostaa tehokkaasti rikkakasveja ja hyödyntää nurmen juuristosta vapautuvat ravinteet. Rypsin siemenkustannus on edullinen, joten sen kylvö on kannattavaa edellä mainittujen

seikkojen takia, vaikka talvehtiminen epäonnistuisikin. Talvehtiessaan syysrypsikasvustot ovat tuottaneet siementä yleisimmin 1 000 – 2 000 kiloa hehtaarilta. Keväällä kukinta on niin ai-

Liperin myllyn siirryttyä luomurehujen valmistukseen tulivat markkinat lähelle. Mylly siirtyisi Raision tuotemerkillä markkinoitavissa rehuseoksissa mieluiten kokonaan kotimaisen valkuaiseen, jos saatavuus olisi riittävää. Tällä hetkellä myllyn maksama hinta on kilpailukykyinen, kun huomioidaan lyhyt kuljetusmatka. Tarvittaessa myös seosten lajittelu järjestetään, lupaa myllytoiminnan vastaava Kari Huikuri. Tilojen välisessä kaupassa seokset hinnoitellaan selvittämällä viljan ja palkokasvin välinen suhde näytteestä. Herneen kylvöön on kohta kiire, syysrypsille on aika valita sopivat lohkot. Tarkemmat viljelyohjeet saat omalta luomuneuvojaltasi. Tero Tolvanen luomuneuvoja ProAgria Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo

Mitä nurmi kertoo meille keväällä?

Rikkaruohot valtaavat nurmiin talven aikana syntyneet aukot. Nurmiin syntyy aukkoja ja kasvustot harvenevat talven aikana monesta syystä. Aukkoisen nurmen sato jää pieneksi ja se muodostaa otollisen kasvualustan rikkakasveille. Talven jäljiltä on hyvä tarkastaa kasvustot, jotta korjaavat toimenpiteet voidaan tehdä ajoissa. Nurmien perustamisen lähtökohta on saada aikaiseksi tasainen ja hyvin orastunut kasvusto. Perustetun nurmen tulee kasvaa ennen kasvukauden loppua riittävän tiheäksi ja karaistua, jotta vältyttäisiin talvituhosienten, pakkasen, jääpoltteen ja rousteen aiheuttamilta

talvituhoilta.

Lumihome yleisin talvituhosieni Talvituhosienet harventavat kasvustoa aiheuttaen aukkoisuutta varsinkin runsaslumisina vuosina ensimmäisen vuoden nurmille lumipeitteen sataessa aikaisin routaantumattomaan maahan. Myös karaistumattomat kasvustot altistuvat herkästi talvituhosienille. Lumihome on yleisin talvituhosieni Etelä-Pohjanmaalla. Se tarvitsee vain 2–3 kuukauden yhtenäisen lumipeitteen aiheut-

taakseen huomattavia vaurioita. Parhaiden lumihomeen tuhot näkyvät keväällä heti lumien lähdettyä vaaleina, punertavina laikkuina kasvustossa. Heinälajeista timotei ja niittynurmikka ovat kestäviä. Nurminadan kestävyys lumihometta vastaan on keskinkertainen. Heikoin kestävyys on englannin raiheinällä. Pahkulasienet ja pohjanpahkasieni aiheuttavat tuhoja pitkän ja yhtenäisen lumipeitteen alueella. Pahkulasienet aiheuttavat harvoin tuhoja siellä, missä lumipeitteen pituus on alle 120 päivää. Alueilla, joilla lumipeitteen pituus on yli 150 päivää, mustapahkula on pahin talvituhojen aiheuttaja. Pohjanpahkasieni aiheuttaa tuhoja erittäin kylmillä alueilla, joissa lumipeitteen pituus on 5–6 kuukautta. Lumihometta voidaan torjua kemiallisesti. Liian reheväksi jäänyt kasvusto syksyllä altistaa kasvit talvituhosienille. Viimeinen niitto tehdään syksyllä 4–5 viikkoa ennen kasvukauden loppua, jotta kasvit ehtisivät karaistua ja kerätä riittävät hiilihydraattivarastot. Liian kasvuston voi huoletta niittää kasvukauden päätyttyä.

Nurmi ei jäätä kaipaa Roustevaurioita syntyy ke-

väällä maan sulamisen ja jäätymisen vuoksi. Kasvien juurien katkeileminen heikentää kasvien elinvoimaa. Roustevaurioita esiintyy eniten kevyillä mailla ensimmäisen vuoden nurmissa. Vesipeitto ja jääpolte vaikeuttavat kasvien kaasunvaihtoa altistaen kasvit hapenpuutteelle. Kylmyys siirtyy myös helposti jään läpi, mikä voi aiheuttaa pakkasvaurioita. Timotei kestää parhaiten jääpoltetta ja vesipeittoa. Englanninraiheinä ja erityisesti nurmipalkokasvit kärsivät niistä eniten. Hyvä vesitalous ja pellon pinnan muotoilu estävät parhaiden tämän typpisten talvituhojen esiintymistä. Joskus nurmikasvustot muuttuvat keväällä sinipunaisiksi kuivuuden vaikutuksesta. Tätä ongelmaa esiintyy erityisesti vähälumisella rannikolla. Nurmet kuitenkin toipuvat tästä hyvin saatuaan kosteutta.

Torju rikat ajoissa Rikkakasvit saavat hyvin elintilaa aukkoisessa nurmessa vieden nurmelta kasvutilaa ja ravinteita. Lisäksi ne heikentävät monella tapaa nurmirehun laatua. Täystiheissä nurmikasvustoissa rikkakasvit eivät pärjää kilpailussa ja silloin ei yleensä torjuntatarvetta esiinny. Rikkakasvien torjunnasta kan-

nattaa huolehtia perustamisvaiheessa. Suojaviljan lakopaikat muodostuvat herkästi rikkakasvien pesiksi. Parin kolmen viikon päästä suojaviljan puinnista kasvustot kannatta tarkistaa ja torjua tarvittaessa syysitoiset rikkakasvit. Kannatta muistaa, että rikkakasvien aiheuttamat aukot säilyvät helposti koko nurmikierron ajan. Kevättorjunnassa on oltava liikkeellä ajoissa, sillä varsinkin syysitoiset rikkakasvit kasvavat nopeasti. Ruiskutuksen paras aika on toukokuun puolessa välissä, kun lämpösummaa on kertynyt 60– 120 °C ja olosuhteet torjunnalle ovat muuten suotuisat. Nurmen täydennyskylvöön voidaan turvautua aukkoisen nurmen kohdalla, kun koko kasvustoa ei ole tarvis uudistaa. Aukkoinen nurmi täydennyskylvetään aikaisin keväällä, kun vanhan nurmen kasvu ei ole vielä kiivaimmillaan. Myös loppukesällä voidaan kasvustoa täydennyskylvää, kun vanhan nurmen kasvu ei ole enää niin kiivasta. Markku Niskanen Nurmiviljelyn asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa


12

pelto ja kasvi

Kasvinsuojelu uudistuu Viljelyssä siirrytään jatkossa pois rutiininomaisesta kasvinsuojeluaineiden käytöstä, kun noudatetaan ns. integroidun kasvinsuojelun periaatteita. Tällöin kasvinsuojelussa yhdistellään mm. ennalta ehkäiseviä, biologisia, mekaanisia ja kemiallisia kasvinsuojelumenetelmiä. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käytöstä johtuvia terveys- ja ympäristöriskejä. Peltoviljelyssä käytettäviä menetelmiä on mm. viljelykierto ja muokkausmenetelmän valinta. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä harkitaan niiden hyötyä suhteessa haittoihin ja tehokkuuteen. Torjunnassa käytetään kynnysarvoja, eli tutkittuja raja-arvoja siitä, mikä tuhoojien määrä aiheuttaa taloudellista haittaa. Myös kasvinsuojelun tehoaineita vaihdetaan vuosittain, jotta rikkakasvit, kasvitaudit ja tuholaiset eivät pääsisi kehittämään vastustuskykyä kasvinsuojeluaineille.

Uudet vesistösuojakaistat Merkittävä muutos tulevalle kasvinsuojelukaudelle on tapahtunut vesistön suojakaistojen määrityksessä. Uudet suojakaistat on laskettu kaikille

ruiskutettaville valmisteille riskin perusteella. Peltoviljelyssä suojakaistojen leveys on 3 – 20 metriä, marjapensailla 3 – 30 metriä ja hedelmätarhoissa 3 – 50 metriä. Suojakaistaa voidaan kaventaa vähentämällä tuulikulkeumaa. Valmistekohtaisesti voidaan edellyttää tuulikulkeumaa alentavien suuttimien käyttöä. Tällöin voidaan käyttää mm. ilma-avusteisia suuttimia, jotka voivat alentaa tuulikulkeumaa 50%, 75% tai 90%. Luettelot valmistekohtaisista suojaetäisyyksistä sekä hyväksytyistä suuttimista on saatavilla Tukesin nettisivuilta (www. tukes.fi/vesistörajoitus). Uusia suojaetäisyyksiä on noudatettava vuodesta 2015 alkaen, mutta niitä saa ottaa käyttöön jo v. 2013. Uudet ohjeet eivät ole ehtineet vielä torjunta-aineiden käyttöoppaisiin eivätkä torjunta-ainepakkauksiin, joten ajantasainen tieto on syytä varmistaa Tukesin tiedostoista. Onko kyseessä vesistö vai ei? Tähän kysymykseen löytyy vastaus Vipu-palvelun kartoista. Uusiin karttoihin on merkittynä, mitkä lohkot rajoittuvat vesistöihin.

Kasvinsuojelukoulutus Uuden kasvinsuojelulain mu-

kaan kasvinsuojeluaineita koskeva tutkintovelvoite koskee kaikkia kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjiä. Uusi koulutus- ja tutkintojärjestelmä korvaa jatkossa ympäristötukeen kuuluvan koulutuksen ja erityistutkinnon. Kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto tulee suorittaa 26.11.2015 mennessä. Tutkinto tulee uusia viiden vuoden välein. Tutkintovelvoite laajenee koskemaan kaikkia kasvinsuojeluaineita ammatissaan käyttäviä henkilöitä maa,- puutarhaja metsätaloudessa, mm. viljelijöitä, myyjiä ja työntekijöitä. Maatalouden ympäristötukeen sitoutuneiden viljelijöiden kasvinsuojelukoulutus kelpaa sellaisenaan voimassaoloaikansa (5 v.) umpeutumiseen saakka myös 26.11.2015 jälkeen.

Seoskasvustoa Levitysvälineiden testaus Kasvinsuojeluaineiden levitysvälineiden testausvelvoite on

tähän asti koskenut vain maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvien tilojen levitysvälineitä. Voimassa olevan kasvisuojelulain myötä kaikki ammattimaisessa käytössä olevat kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet tulee testata 26.11.2016 mennessä. Levitysvälineiden testaus tulee suorittaa viiden vuoden välein vuoteen 2020 asti ja sen jälkeen ne on testattava kolmen vuoden välein. Maatalouden ympäristötukeen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka.

Valmistautuminen kasvinsuojelukauteen Nykyinen vesistösuojakaistojen määritelmä on tiukka – käytännössä kaikki rikkakasviaineet edellyttävät 25 m:n suojakaistaa vesistöihin. Tulevasta keväästä lähtien on jo mahdollista noudattaa uusia suojaetäi-

syyksiä, jotka edellä mainituilla rikka-aineilla on 3 – 20 metriä. Kannattaa selvittää omasta kasvinsuojeluruiskusta nykyisten suuttimien tyyppi, ja tarkastaa Tukesin sivuilta, ovatko nykyiset suuttimet hyväksytty tuulikulkeumaa alentaviksi suuttimiksi. Jos on tarvetta hankkia uusia suuttimia, löytyy kaupasta mm. ilma-avusteisia suuttimia alkaen n. 5 euroa/kpl. Käytännön työtä helpottaa, jos ruiskuun on käytettävissä vaikka kolmet suuttimet – kahden kokoiset viuhkat ja yhdet tuulisuuttimet. Näillä tuulikulkeumaa vähentävillä suuttimilla voi vesistön varsien ohella ruiskuttaa mm. pihapiirissä ja arkojen kasvustojen läheisyydessä. Yli 100 metrin päässä vesistöistä voi halutessaan ottaa käyttöön ne tutut viuhkasuuttimet. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

AGROSIL LIQUID Hapoton, ei-korrosoiva rehusäilöntäaine rehunurmikasveille, ��� apilalle sekä kokoviljasäilörehulle (sis. �natriumnitriitti� ja hexamiini�) ��� AgroSil Liquid -liuos on heti �käyttövalmis!! Pakkauskoot: 200 litraa,1000 litraa����� irtoliuostoimitukse��

EDUT:

Kevään viimeinen

Kasvinsuojelukoulutus Pohjois-Savossa

� � � � � �

Pe 7.6. Siilinjärvi, Vuorela, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3 Kurssin kesto 9.00-14.00. Ilmoittautumiset 4.6. mennessä tilatunnuksineen www.laari.info tai ProAgria Pohjois-Savo puh. 020 747 3650 (klo 8-15).

ossa Sal

ny imaine ritys Kot

AgroAnalyysit – lähellä viljelijää

Viljavuustutkimukset

Lähetä nyt kevään maanäytteet meille. Myös rehu- ja lanta-analyysit. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse. SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja yli 30 vuoden kokemuksella.

AgroAnalyysit

AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi

92*65

� � � � Myynti:

VAHVA: annostelu vain 1 – 3 L / rehutonni!! Tee rehua silloin, kun niittoajankohta on optimaalinen. AgroSil Liquid tekee sinut riippumattomaksi rehun korjuusäästä. Korjaa rehu tuoreena, jos sääolosuhteet eivät salli esikuivausta. Erityisen tärkeä urakoitsijalle! AgroSil Liquid ei ruostuta koneita ja sitä voi kuljettaa ilman erityislupaa! Rehun korkea hygieninen laatu: toisin kuin happopohjaiset� säilöntäaineet, Agrosil Liquid tuhoa� voihappobakte�rien� itiöt�rehussa. Kustannustehokas täsmätuote:�rehun kuiva-ainepitoisuus 15% 40%. Tukee luonnollista maitohappokäymistä. Vähentää säilöntätappioita: enemmän energiaa maito- ja lihatuotantoon.

Oulu: V-P Tolonen OY – p.0405058975 ; Joensuu:K.E. Naumanen OY – p.0503112070 Toholampi: JM Koskela OY- p.0440656234; Kuopio/Vieremä: Veljekset Heiskanen OYp.0400377894 Maahantuonti: WK Agro OY, p.0401708270; www.agro-online.fi


pelto ja kasvi 13

Härkäpapua säilörehuksi Uusia nurmipalkokasveja kokeilussa

Suklaalaikku.

Härkäpavun korjuu käynnissä. Pellot tuottamaan hankkeen tavoitteena on ollut tiloilla tapahtuvien havaintokokeiden avulla etsiä ratkaisuja nurmien, palkokasvien ja valkuaiskasvien viljelyssä esiintyviin ongelmiin. Erilaisia havaintokokeita on ollut vuosina 2010 -2012 22 kappaletta ja tiloja on ollut mukana yhteensä 56 kappaletta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Hankkeessa on ollut yhdessä ProAgrian neuvojat, MTT:n tutkijat ja Karelia ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on tehty erilaisia nurmikokeita ja kokeiltu erilaisia yksivuotisia seoskasvustoja karjatiloilla. Valkuaiskasvikokeiden tavoitteena on ollut saada monipuolisuutta viljelykiertoihin ja varsinkin luomutiloille tärkeä apilaton vuosi. Tärkein tavoite on kuitenkin ollut tilojen valkuaisomavaraisuuden lisääminen. Valkuaisen hinta on ollut nousussa ja käytännössä nautatilan kannattavuuden yksi tärkeä tekijä on se, miten omavarainen tila on valkuaisen suhteen.

Härkäpapu-viljaseos Kesällä 2012 oli hankkeessa neljällä koetilalla viljelyssä vilja-härkäpapuseosta säilörehuksi. Seoksena oli härkäpapu Fuego 200 kg/ha + vehnä Amaretto 160 kg/ha. Fuego papu on ns. vihantahärkäpapu ja se tekee vihermassaa runsaasti, mutta se ei ehdi tuleentua ainakaan Pohjois-Karjalassa. Härkäpapu ympättiin ennen kylvöä ja lannoitteena kaikilla tiloilla käytettiin pelkkää karjanlantaa. Härkäpapu ei tarvitse paljoa starttityppeä (n. 30 - 40 kg/ha), mutta

fosforin ja kaliumin suhteen ravinnetarve on viljojen luokkaa. Kasvinsuojeluaineita ei käytetty yhdelläkään tilalla ja ainut käyttökelpoinen aine olisi ollut kallis Basagran SG. Härkäpapu lähti hyvin kasvuun kaikilla tiloilla ja se kukki runsaasti. Kesällä 2012 vettä satoi PohjoisKarjalassa puolitoistakertaisesti normaaliarvoihin verrattuna ja ainakaan veden puute ei ollut härkäpavun kasvua rajoittava tekijä. Niinpä kasvusto oli paikoin yli metrin korkuista. Kesällä kasvustossa oli paljon kimalaisia ja härkäpapu onkin hyvä mesikasvi. Haitallinen kasvitauti härkäpavulla on suklaalaikku eli harmaahome. Se tekee lehtiin ruskeita laikkuja ja kesän

taan lyhyttä silppua, jotta rehu saadaan hyvin tiivistymään. Säilöntäaineena kannattaa käyttää happopohjaista ainetta 5-6 l/rehutonni esim. AIV 2 Plus ja AIV Ässä. Biologisia säilöntäaineita ei suositella. Ruotsin maatalousyliopiston ja MTT:n koetulosten mukaan härkäpapu-vehnä seos kosteissa olosuhteissa se levisi on hyvin säilyvää ja naudoille loppukesällä kasvustoihin voi- maittavaa. Härkäpapu tuo karjan ruomakkaasti. Se vaikuttaa myös kintaan valkuaista ja sulavuutta. säilörehuksi korjattavan härkäYhden koetilan säilörehussa oli pavun laatuun. Niinpä kasvustoja pitää tarkkailla ja tehdä valkuaista 146 g/kg ka ja sulakorjuu pikaisesti, mikäli tautia vuus oli 655 g/kg ka. Lisäksi kiesiintyy ja sääolosuhteet ovat vennäiskoostumus on hyvä kalsiumin ja magnesiumin osalta. Pölyttäjät ahkeroivat. sille suotuisat. Optimi korjuuaika härkäpapu Kuiva-ainesatoa tuli n. 4700 kg puhdaskasvustoina säilörehuksi säilörehulle on silloin kun palot ka/ha. Härkäpapu onkin mie- ja tällöin sen siemenmäärä on ovat täyttyneet eli elokuun lop- lenkiintoinen kasvi säilörehu- ollut n. 250 kg/ha. pupuolella. Yhdellä koetilalla seoksissa, mutta yksi rajoittava tuli korjuussa ongelmia. Här- tekijä on sen korkea siemenKaisa Matilainen käpavun varsi on jäykkä ja kas- kustannus. Muualla Suomessa Pellot Tuottamaanhanke vusto teki mällejä pyöröpaalai- härkäpapua on myös kasvatettu ProAgria Pohjois-Karjala meen. Korjuussa suositellaan n. 10 cm sänkeä, jotta multaa ei tulisi säilörehun sekaan. Murskaus nopeuttaa tanakan varren kuivumista. Korjuussa suosi-

Kevään kylvöille VALKUAISEN TUOTANTOON

ROCKETBOR-herne APOLLOBOR-rypsi myös luomuna

Sinimailanen, virnat, apilat

www.tilasiemen.fi

Pohjois-Karjalan Siemen Osmo Koponen p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi


14

pelto ja kasvi

Mesikasveja ja mehiläisiä Pellot tuottamaan – hankkeessa toteutettiin kasvukaudella 2012 koe, jossa tutkittiin mesikasveja sisältävän nurmiseoksen houkuttelevuutta pölyttäjähyönteisille ja pölyttäjien vaikutusta alsikeapilan siemensatoon. Kokeessa oli mukana kaksi tilaa, joista toinen sijaitsee Joensuun Heinävaarassa ja toinen Polvijärven Sotkumassa. Heinävaaran tilalla nurmiseoksessa oli alsike- ja valkoapilaa ja Sotkuman tilalla lisäksi puna-apilaa ja perustamisvuonna 2011 myös huKasvusto oli erittäin houkuttele- najakukkaa päällyskasvina. vaa kimalaisille, perhosille, mehiNurmet perustettiin vuonläisille ja kukkakärpäsille. na 2011 ja seuraavana vuonna

suoritettiin varsinainen koetoiminta. Koetta toteuttamaan otettiin asiantuntijaksi Hunajaluotsi Oy. Hunajaluotsin asiantuntija Lauri Ruottinen on alallaan tunnettu, pitkän linjan mehiläistutkija, ja hänen avullaan koe etenikin mallikkaasti. Pölyttäjien määrää laskettiin ns. linjalaskennoilla, jotka toteutettiin tiloilla ennalta määrätyllä aikavälillä. Pölyttäjien läsnäolon merkitystä puolestaan tutkittiin siten, että osa kasvustosta peitettiin verkoilla, jotka estivät pölyttäjien pääsyn kukkiin.

Pölyttäjä töissä Kokeen tuloksena voitiin havaita, että kasvusto oli heinäkuun loppupuolella 2012 erittäin houkuttelevaa kimalaisille, perhosille, mehiläisille ja kukkakärpäsille. Kimalaisten määrä laskentajaksolla 13.–30.7. oli keskimäärin 0,63 yksilöä/m, perhosten 0,32 yksilöä/m ja kukkakärpästen 0,23 yksilöä/m. Mehiläisten keskimääräinen esiintymistiheys oli kesän aikana 3,4 yksilöä/metri. Vaakapesätietojen mukaan muualta tulevan mesisadon aletessa, siirtyivät mehiläiset koealoillemme ja niiden

Kuvassa asiantuntija Lauri Ruottinen Hunajaluotsi Oy:stä. tiheys oli kesäkuun lopussa peräti kymmenkertainen muihin pölyttäjähyönteisiin verrattuna. Lisäravinto on siis loppukesällä todella tarpeen mehiläisille. Syksyllä kukkivien mesikasvien avulla voidaan jatkaa meden

keruuaikaa ja siten lisätä hunajan tuotantoa, sillä useimmiten pesillä olisi keruukykyä vielä pitkälle luontaisen satokauden päättymisen jälkeenkin.

Siementuotantokin tarvitsee pölyttäjiä Alsikeapilan siementuotannon kannalta kokeessa voitiin havaita, että pölyttäjillä on suuri merkitys siementuotannossa. Pölyttäjille avoimilla koeruuduilla kukista pölyttyi ja tuotti siementä keskimäärin 54,7 % kukista. Vastaavasti hyönteisverkolla peitetyillä koeruuduilla siementä tuotti ainoastaan 25 % kukista. Pölyttäjistä eristettyjen koeruutujen kukkien siementuotanto oli erittäin epätasaista, mikä kertoo hyvän pölytyksen olevan ratkaisevaa siemensadon tasaisen tuleentumisen kannalta. Erityiskiitos kokeen onnistumisesta kuuluu koetiloillemme. He tekivät valtavan työn laskiessaan hyönteisiä ja kukkien siemeniä! Varmasti haastavaa työtä, kun osalla laskettavista kohteista on siivet. Kiitos myös Ruottisen Laurille, joka teki erinomaista työtä hankkeemme parissa. Hänen laatimansa raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan hankkeen nettisivuilta, osoitteesta www.proagriapohjois-karjala.fi/hankkeet. Sivupalkista valitsemalla Pellot tuottamaan –hankkeen pääsee tutustumaan myös lukuisiin muihin hankkeen aikana laadittuihin yhteenvetoihin ja materiaaleihin. Sanna-Mari Hartikainen Pellot tuottamaan –hanke ProAgria Pohjois-Karjala


yritys

15

MaMa on käynnistynyt

Yritys-Suomi tarjoaa - tietoa, rahoitusta ja kontakteja yrityksellesi Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on selvitysten ja yrittäjien kokemusten mukaan monimutkainen ja sirpaleinen. YritysSuomi -palvelukokonaisuuden kehittämisen tavoitteena on ollut koota yritystoimintaa ja elinkeinojen kehittämistä tukevat yrityspalvelut asiakaslähtöisemmin tarjottaviksi kokonaisuuksiksi. Yritys-Suomi kokoaa yrityspalvelut yhteen, yhden Yritys-Suomi-brändin taakse. Yritys-Suomi-palveluiden tavoitteena on, että yritykset, yrityksen perustajat ja yrittämisestä kiinnostuneet saavat yrityspalveluita tasapuolisesti ja yhtäläisin perustein koko maassa mahdollisimman vaivattomasti saman toimintamallin pohjalta. Yritys-Suomi-palveluita tarjotaan kolmen palvelukanavan kautta: 1. Yritys-Suomi -verkoston seudullisissa yrityspalveluissa kasvokkain tarjottavat palvelut (yritysneuvojat), 2. Verkon kautta tarjottava Yrityssuomi.fi -verkkopalvelu sekä 3. Puhelimitse tarjottava YritysSuomi -puhelinpalvelu. Puhelinpalvelusta asiakkaat voidaan ohjata seudullisten palvelujen tai verkkopalvelujen piiriin. Yritys-Suomen palveluiden kehittämisestä vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö hallinnonalan organisaatioineen ja sidosryhmineen. Maanlaajuisen YritysSuomi -verkoston muodostavat ELY-keskukset, TE-toimistot, Finnvera, Finpro, Keksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Tekes, Tulli sekä Verohallinto. Lähellä asiakasta tarjolla olevien asiantuntijapalvelujen kannalta olennainen osa toimintaa on verkostossa mukana olevat, lähes 70 paikallisesti koottua Seudullista yrityspalvelua.

Yritys-Suomi seudulliset yrityspalvelut Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen yrityspalvelun verkostoa. Yritys-Suomi seudullinen yrityspalvelu on koko maan kattava verkosto, joka palvelee asiakkaitaan laaja-alaisen neuvonnan, yritystoiminnan perustamisen ja aloittamisen sekä yrityksen liiketoiminnan kehittämisen kysymyksissä. Seudullinen yrityspalvelu perustuu valtion, kuntien ja muiden alueen yrityspalveluorganisaatioiden väliseen sopimuksel-

liseen kumppanuuteen. Tähän mennessä jo 68 seutua on solminut uuden yrityspalvelusopimuksen ja sitoutunut kehittämään yhteistyötä edelleen Yritys-Suomi toimintamallin mukaisesti ja Yritys-Suomi –tunnusta hyödyntäen. Tavoitteena on ollut selkeyttää eri toimijoiden rooleja palveluverkostossa, työn- ja vastuunjakoa sekä toimintamallin kehittämisen seudullista koordinaatio- ja vetovastuuta. Tavoitteena on, että koko verkoston asiantuntemus ja palvelut voidaan ottaa asiakkaan tarpeiden mukaan ja asiakkaan kannalta myös helposti käyttöön. Toimijoiden yhteiset tavoitteet ja aiempaa tiiviimpi yhteistyö on yksi onnistumisen avaintekijä. Keskeisiä toimijoita verkostossa ovat kuntien seudulliset kehittämisorganisaatiot, ELYkeskukset, TE-toimistot, Finnvera, ProAgria keskukset sekä Uusyrityskeskukset. Yhteistyössä ovat mukana myös yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, oppilaitokset, Leader-toimintaryhmät sekä erilaiset yrityspalveluhankkeet. Yritykset saavat verkostoyhteistyön kautta neuvontaa, asiantuntijapalveluja, koulutusta, kehittämis- ja rahoituspalveluita sekä työvoimapalveluja. Erityisesti tavoitteena on edistää uusien yritysten syntyä, tukea yritysten kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä.

ProAgria seudullisen yrityspalvelun verkostossa

seudullisen yrityspalvelun verkostossa on erityisesti maaseutualueilla toimintaansa harjoittavien mikroyritysten, yrityksen perustajien sekä monialaisten maatilojen palvelutarpeiden tyydyttäminen. Seututoimijoiden yhteistyön kautta pystytään myös ProAgrian asiakkaille tarjoamaan koko verkoston monipuolinen erikoisosaaminen ja erilaiset palvelut. ProAgria Keskukset tuottavat Manner-Suomen maaseutuohjelman rahoittamana sekä toimiville että alkaville yrittäjille palvelun, mikä mahdollistaa yrittäjän kanssa yhdessä tehtävän kehittämismahdollisuuksien ja tarpeiden arvioinnin sekä neuvontayhteistyön joustavan käynnistämisen. Tarvearvioinnin perusteella räätälöidään asiakkaan tilanteeseen parhaiten soveltuva palvelukokonaisuus. Toimintatavasta on saatu asiakkailta ja sidosryhmiltä erittäin hyvä palaute. ProAgrian yrityspalvelut tarjoaa monipuolisen valikoiman yrityssuunnittelun ja johtamisen asiantuntijapalveluja. Asiakkaat ovat useimmiten merkittävässä muutostilanteessa, investoimassa, suuntaamassa toimintaa uudelleen kehittämällä uusia tuotteita tai toimintaa, hakeutumassa uusille markkinoille, perustamassa yritystä tai valmistautumassa sukupolvenvaihdokseen. Ulkopuolinen asiantuntija tuo muutostilanteen suunnitteluun ja toteutukseen yrittäjän tueksi oman ja verkostonsa osaamisen.

ProAgrian vastuualueena

Hannu Heikkilä ProAgria Keskusten liitto

Yhteyshenkilöt seudullisissa yrityspalveluissa: ProAgria Etelä-Savo: Pekka Häkkinen p. 0400 381 432 ProAgria Pohjois-Karjala: Johanna Rinnekari p. 040 301 2441 ProAgria Pohjois-Savo: Heli Sulola p. 040 672 0597 Lisäätietoa saa: www.yrityssuomi.fi

Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan maaseutuyrittäjyyttä, etenkin matkailu-, maisemanhoito- ja maatalousyrittäjyyttä sekä maaseudun urakointia. Hankkeella luodaan uusia maisemanhoitoverkostoja, yhdistetään kohteita ja tekijöitä toisiinsa. Hankkeen avulla etsitään yrittäjille sopivia hoitokohteita ja yhteistyökumppaneita. Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa on käynnistynyt maakuntien yhteinen hanke Mahdollisuutena maisema, MaMa. Hankkeen tavoitteena on sekä turvata että edistää maaseutumaiseman ominaispiirteiden ja maatalousalueiden luonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Hankkeella halutaan lisätä maaseutumaiseman arvostusta sekä innostaa maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta maaseudulla. Hankkeessa kehitetään uusia toimintatapoja ja keinoja maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidossa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään ja edelleen kehittämään maatalousympäristön hoitamiseksi ja hyödyntämiseksi jo tehtyjä toimenpiteitä sekä luotuja kulttuurimatkailureittejä ja verkostoja. Hankkeessa kohdennetaan toimenpiteitä erityisesti arvotetuille maisema-alueille, inventoiduille valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille, arvokkaille perinnebiotoopeille, Natura 2000 -verkoston kohteille. Myös maisema-alueille levinneet vieraslajit ovat toimenpiteiden kohteena.

Hankkeessa: - järjestetään neuvontaa ja tiedotusta - laaditaan laaja-alaisia hoito/ kehittämissuunnitelmia - kerätään ajan tasalla olevaa tietoa kohteista ja alueista - tuotetaan esitemateriaalia - räätälöidään tapauskohtaisesti alueiden hoitoa - luodaan paikallisia tai alueellisia yhteistyöverkostoja - hyödynnetään erilaisia hoidon rahoitusmalleja - edistetään maiseman ja arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden hyödyntämistä yritystoiminnassa -selvitetään ja siirretään tietoa ja hyviä käytäntöjä mm. ruotsalaisen kulttuurimaiseman hyödyntämisestä osana maaseutuja kulttuurimatkailua Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2013-31.12.2014. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset. Lisätietoa: Mama projektipäällikkö Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 0400 875 326 ja luonnonhoidonneuvoja Saara Ryhänen p. 040 4868 237, MKN maisemapalvelut, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset.

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 (yläpiha), Mikkeli puh. 045 341 6990 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa


16

ympäristö

Ravinteiden tehokkaampi käyttö kiinnostaa viljelijöitä RAE-hankkeessa tehtiin vuonna 2012 lähes 170 tilakäyntiä Itä-Suomen alueella. Näiden pohjalta yleisimmät toimenpidesuositukset maatiloille ravinteiden käytön tehostamisessa ovat apilapitoisten nurmien lannoituksen vähentäminen, apilan ym. palkokasvien käytön lisääminen, lietteen sijoittaminen peltoon, peltojen kalkitus ja kasvien ravinnetarpeen mukainen lannoitus. Toistuvasti veden vaivaamia aloja on suositeltu jätettäväksi pysyvästi nurmipeitteiseksi. Ympäristötuen erityistukisopimuksista on myös keskusteltu lähes joka tilalla, vaikka uuden ohjelmakauden tukimahdollisuudet eivät ole vielä selvillä. RAE-hankkeen tiloilla yleisim-

jelijöitä kiinnosti edellä mainittujen lisäksi kosteikot sekä suojavyöhykkeet. Ensi vuonna RAE- hankkeessa mukana oleville tiloille tehdään toinen tilakäynti, jossa arvioidaan tiloille annettujen toimenpidesuositusten toteutumista ja jatkotoimenpiteitä. Etenkin lannan käsittelyn ja le-

vityksen logistisiin ja teknisiin ratkaisuihin tarvitaan edelleen lisää tutkittua tietoa erilaisten vaihtoehtojen pohdintaan ja päätöksen teon tueksi. Savoniaammattikorkeakoulu ja MTT kehittävät osaltaan uusia työkaluja kustannuslaskentaan ja käytännön toteutukseen. Lisätietoja: rae.savonia.fi

Tulossa pellonpiennarpäiviä:

RAE-hankkeen neuvojat perehtyvät maan kasvukuntoon lapiodiagnoosin avulla. mät erityistukisopimukset ovat lietelannan sijoittaminen pel-

toon, perinnebiotoopit ja luomuviljely. Eniten hankkeen vil-

29.4. Rääkkylässä Lannasta kaikki hyöty irti - lannan separointinäytös ja biokaasuauto, klo 10-13 Maatila Henri Makkonen, Huhmarentie 125 Kesäkuussa Pohjois-Savossa (mm. rantalaidunnus ja maan kasvukunto) Elokuussa Polvijärvellä (mm. seoskasvustoja, valkuaiskasveja, rantalaidunnus) Seuraa RAE-hankkeen nettisivuja: rae.savonia.fi

Tutustumista lantaa hyödyntävään biokaasulaitokseen suurin maatilakokoluokan biokaasulaitos hyödyntää lantaa ja muuta maatalousperäistä materiaalia. Osakkaina on noin 20 juvalaista tilaa. Syötteitä laitokselle tuodaan nauta- ja kanatiloilta sekä kasvihuoneelta. Eräs osakkaista on maatalousyrittäjä Ville Kääriäinen, joka toimittaa laitokseen naudanlantaa ja käyttää kaasutusjäännöstä omilla pelloillaan. Hän kertoi käytännön kokemuksiaan sekä viljelystä että lannan ja kaasutusMaatalousyrittäjä Ville Kääriäinen kertoi käytännön kokemuksiaan jäännöksen kuljetuslogistiikassekä kaasutusjäännöksen viljelykäytöstä että lannan ja kaasutusjäänta. Myönteisinä puolina viljelijä nöksen kuljetuslogistiikasta. on todennut mm. liukoisen typen lisääntymisen puolella ver- asiantuntijoiden Hanne Soini- jäännöksen ravinnearvoihin ja Juvan Bioson Oy:n laitosvierailulla esittelijänä toimi maatalousyrittäjä rattuna pelkkään kaasuttamatto- sen (Mikkelin AMK) ja Sari Ii- soveltuvuuteen eri kasvilajien Petri Turakainen, itsekin laitoksen osakas. maan karjanlantaan sekä jään- vosen (Ruralia, Helsingin yli- viljelyssä. RAE Ravinnehävikit euroiksi kiinnostuneille tiloille ajankoh- nöksen nopean imeytymisen opisto) tuoreita tutkimustulokSaara Ryhänen –hanke järjesti biokaasutukses- taisen teemapäivän 15.3. Juval- maahan. ProAgria Etelä-Savo sia liittyen biokaasulaitoksen ta ja jäännöksen peltokäytöstä la. Juvan Bioson Oy, Suomen Päivän aikana kuultiin myös kannattavuuteen sekä kaasutusMaa- ja kotitalousnaiset

Vesistöt paremmiksi Viinijärven - Heposelän alueella

Riihilahden kosteikko pysäytti jo toisena vuotenaan typpeä, fosforia ja kiintoainesta ennen kuin ne kulkeutuvat järveen. RAE-hanke järjesti yhdessä Viinijärven-Heposelän vesien-

hoitoryhmän, Suomen metsäkeskuksen ja Sotkuman osakas-

kunnan kanssa valuma-aluekunnostukseen liittyvän tilaisuuden Polvijärvellä 21.2.2013. Tilaisuuteen osallistui 65 henkilöä. Osallistujat edustivat mm. osakaskuntia, kyläyhdistyksiä, ranta-asukkaita sekä RAE-hankkeessa mukana olleita viljelijöitä. Tilaisuudessa käsiteltiin Polvijärven kunnostussuunnitelmaa, kuormitusselvityksiä ja maatalouden toimenpiteitä. Polvijärven nimikkojärven kunnostus etenee oman yhdistyksensä Pro Polvijärvi ry: n avulla. Yksi tärkeä toimenpide oli Polvijärvi-Joensuu siirtoviemärin toteutuminen kesällä 2012, jonka jälkeen Polvijärven kunnan jätevedet eivät

enää kuormita järveä. Karelia-ammattikorkeakoulu teki viime vuonna Polvijärvestä Viinijärveen laskevalle Viinijoelle kuormitusselvitystä. Vesinäytteiden perusteella ylempänä sijaitseva Polvijärvi kuormittaa edelleen alempana olevaa Viinijärveä. Selvityksen mukaan Viinijoen lähivalumaalueelta löytyi puroja, joiden kuormitus oli muita suurempi ja joihin kannattaa keskittyä valuma-aluekunnostuksissa. Vasta pari vuotta vanha Riihilahden kosteikko toimi jo nyt ravinnesiepparina. Iso-Reuhka-järven rannalla sijaitsevan kosteikon valuma-alue on 240 hehtaaria, josta peltoa on 76

hehtaaria. Savonia - ammattikorkeakoulu seuraa RAE-hankkeen tukemana mm. kosteikon ravinteiden pidätyskykyä, sameutta, väriä ja kiintoainepitoisuutta. Viime kesän tulosten perusteella kosteikko onnistui pidättämään ravinteita (typpi ja fosfori) sekä kiintoainesta. Riihilahden kosteikko oli yksi hankkeiden järjestämän Kosteikkopäivän retkikohteista viime kesänä. Tilaisuuden esitykset löytyvät: www.ymparisto.fi/pka/vesienhoito > Tilaisuudet, hankkeet, suunnitelmat ja selvitykset > Vesistöt paremmiksi Viinijärven-Heposelän alueella, 21.2.2013.


ympäristö 17

Rae-hanke mukana kesän vesikiertueella Saimaan ja Pielisen vesillä kulkee tänä kesänä Olavi – laivan vanavedessä vesikiertue. Vesikiertue pysähtyy 22 erikokoisessa satamassa pääosin Pohjois-Karjalassa, mutta piipahtaen myös Pohjois- ja Etelä-Savossa. Vesikiertueen järjestää Maaseudun Sivistysliiton Joensuun Kulttuuriyhdistys yhdessä useiden kumppanitoimijoiden kanssa. Rae-hanke on mukana seitsemässä kiertueen tilaisuudessa Pohjois-Karjalassa ja kahdessa Pohjois-Savossa. Rae -hankkeesta on esillä tietoa viljelijöille ravinteiden tehokkaasta käytöstä ja kuluttajille maatalouden vesiensuojelusta. Vesikiertueella on sopivas-

sa suhteessa taidetta, viihdettä, asiaa ja yhdessäoloa. Laivan mukana kulkeva keittiö villeine luonnonruokineen, tunnelmal-

linen orkesteri ja raikas ohjelmaryhmä takaavat iloisen sykkeen vesikiertueella.

Tule vesikiertueelle tapaamaan Rae-hankkeen toimijoita! ti 2.7. Nurmes pe 5.7. Vuonislahti, Lieksa la 6.7.Juuka, Saaristolaismarkkinat ke 17.7. Heinoniemi, Kitee to 18.7. Rääkkylä la 27.7. Niittylahti, Joensuu su 4.8.Liperi pe 16.8. Tuusniemi su 18.8. Juankoski Tarkemmat aikataulut ja lisätiedot: www.vesikiertue.fi

Tee ajoissa kasvinsuojeluruiskujen testaukset Nyt kesällä ovat vuorossa vuonna 2008 testatut kasvinsuojeluruiskut. Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan. ProAgria Pohjois-Karjalan ruiskujen testaukset: 21.-22.5. ja 11.-12.6. eteläinen osa,

testaajana Jari Lipiäinen

10.-13.6. pohjoinen osa,

testaajina Eero Laakkonen ja Arvo Piippo. Varmista että ruiskut on testattu hyvissä ajoin, varaa aika heti, tai viimeistään 10 päivää ennen alueesi päivämääriä. Ajanvaraukset: Pirita Hahtonen p. 040 301 2464 Testausaikoja on varattavissa eteläisessä osassa tunnin välein klo 9 testauspäivinä ja pohjoisosassa puolen tunnin välein klo 9 alkaen. Varauksen yhteydessä saat tietoon myös testauspaikan.

Ruiskuissa pitää olla:

* Painesuodatin * Tippumisenestoventtiilit * vähintään 15 litran puhdasvesisäiliö mahdollisten roiskeiden pesemiseen iholta

TEHDAS

KYSY

TARJOAA

MY Ö S MUITA ETUJA!

KEVÄÄN

TUOTANNOSTA UO ANNOS

60 KPL

����������� �����������������

Ennen testaukseen saapumista:

* Pese kasvinsuojeluruisku puhtaaksi * Säiliöön laitetaan puhdasta vettä n. 300 litraa

HITECH-MALLIA* NETTOHINTAAN. * TARJOUS KOSKEE MALLEJA T173H JA N143H

N143 T173 �����������������������������������

����������������������������������

���������������������������������������

���������������������������������������

59.900 77.900 �������

TERVETULOA KAUPOILLE LÄHIMPÄÄN VALTRA-PISTEESEEN.

Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy ��������������������������������������������������� 020 45 501 ����www.valtra.fi

�������


18

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset

Agrologi Hannu Hämäläinen In Memoriam Agrologi Hannu Hämäläinen menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen 16.3.2013 hiihtolenkillään Kuusamossa. Hän oli kuollessaan 60-vuotias. Hannu Hämäläinen teki työuransa maatalouden ja maaseudun neuvonta- ja kehittämistehtävissä Etelä- ja PohjoisSavossa. Hän kasvoi maatilalla Kerisalonsaaressa Joroisissa ja valmistui agrologiksi Hyvinkään maatalousopistosta 1984. Juuret olivat syvällä savolaisessa maassa ja halu päästä maatalouden edistämistyöhön kotiseudulle oli vahva. Ensimmäinen työpaikka oli Kuopion läänin maatalouskeskuksessa piiriagrologina Leppävirralla. Vuonna 1986 toimialue muuttui Rautalammille ja 1990 Hannu Hämäläinen siirtyi piiriagrologiksi kotikuntaansa Joroisiin. Sanotaan, että kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, mutta osaamisellaan,

vahvalla sitoutumisellaan työhönsä ja palavalla halulla auttaa maatalousyrittäjiä tuotantonsa ja taloutensa kehittämisessä, Hannu Hämäläinen oli alueella pidetty ja arvostettu neuvoja. Osana neuvojan työtä oli järjestötoiminta ja Hannu Hämäläinen toimi Joroisten maatalousseuran sihteerinä ja RaJuPuSu –Leaderyhdistyksen johtokunnan jäsenenä. Hannu Hämäläinen osallistui myös muiden yhteisten asioiden hoitamiseen mm. Joroisten lukion johtokunnassa. Vuonna 2000 Hannu Hämäläinen muutti perheineen Mikkeliin ja tehtävät maatalouden neuvontaorganisaatiossa muuttuivat laajemmiksi esimies- ja kehitystehtäviksi. Suhde asiakkaisiin, maatilojen isäntiin ja emäntiin, säilyi kuitenkin vahvana. Työuransa loppuun saakka Hannu Hämäläinen teki maatiloille mm. viljelysuunnitelmia, EU-tukineuvontaa ja

Henkilöstöuutiset sähköpostit etunimi.sukunimi@proagria.fi Etelä-Savo

Kasvintuotanto- ja talousneuvojaksi on nimitetty agr o l o g i P ä iv i Hulkkonen. Hänen toimialueinaan ovat Joroinen, Kerimäki ja Savonlinna, puhelin 040 1618 290.

Pohjois-Savo

Mika Repo, agrologi, agronomi MMM aloitti kehitysjohtajana, vastuualueena palvelutoiminnan kehittäminen ja verkostojen rakentaminen. Puhelimitse Mikan tavoittaa numerosta 043 825 2679.

Anita Oksman, agrologi AMK aloitti rehuntuotanto- ja ruokinnan asiantuntijana KoillisSavon alueella, toimipiste Nilsiässä. Puhelimitse Anitan tavoittaa numerosta 043 825 1219.

veroneuvontaa. Viime aikoina mukaan tulivat entistä kattavammin maatilayritysten johtamisen kehittäminen ja mm. yhtiöittämisratkaisujen suunnittelu. Niin asiakas- kuin kehitystyössä Hannu Hämäläisen vahvuutena olivat laaja-alainen tuotanto- ja talousosaaminen sekä maatilojen tuki- ja verotussäädösten hallinta. Lähellä sydäntä oli kasvintuotannon

kehittäminen ja eteläsavolaisten peltojen tuottavuuden parantaminen. Lukuisten kehittämishankkeiden, koulutusten ja salaojanäytösten järjestäminen kuului tähän työhön. Ansioistaan Hannu Hämäläiselle myönnettiin SVR 1. luokan mitali kultaristein. Hannu Hämäläisen monipuolisia taitoja olivat myös rakentaminen ja atk-osaaminen. Mm. maatalousnäyttelyiden rakentamisessa noita kirvesmiestaitoja tarvittiin ja työtunteja ei aina laskettu, kun asiat piti saada valmiiksi. Atk-asioissa Hannu Hämäläinen toimi ProAgria Etelä-Savossa vastuuhenkilönä ja hänellä oli paitsi teknistä tietoa, myös henkilökohtainen taito käyttää atk-ohjelmia ja uusia sovelluksia työssään. Vaikeimmankin toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvän ongelman hän rakensi nopeasti excel-taulukoksi, jotka työkaluina tulevat palvelemaan

5.5. Juhlaleivonnaisia noutopöytään – kurssi Juvan Kirkonkylällä

Kesäkuu Aika kylvää kampanjan auringonkukat! Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Yhdistyskirje 2/2013 MaMa –hankkeen maisemasuunnittelu alkaa yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien ja kunnan kanssa valitulla ensimmäisellä alueella Etelä-Savossa

Elokuu Auringonkukka –kampanjan tapahtumat

Syyskuu 7.-13.9. Ruskamatka I kolmen valtakunnan Lappiin 10.-16.9. Ruskamatka II kolmen valtakunnan Lappiin Hevietsivä ja kasvisaarteen arvoitus –tapahtumat alakoululaisille Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten Yhdistyskirje 3/2013

Liisa Pietikäinen, agrologi AMK, FM aloitti puutarha-alan asiantuntijana, alueena koko Pohjois-Karjala Pohjois-Savo, toimipiste Toukokuu Kuopiossa. Puhelimitse Liisan 3.-5.5. Pyhä Koli – Hyvä Olo, Sokos Hotel Koli tavoittaa numerosta 7.5. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun 0400 375 583. Tiedepuisto 18.5. Kevätkiekaus, Kukkola Joensuu 29.5. Alueellinen Ravitsemuspäivä, Joensuu

Pohjois-Karjala

Kesäkuu

Tapahtumat Etelä-Savo

Etelä-Savo

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

Huhtikuu

5.6. Hygieniaosaamiskoulutus, -testi, Joensuun Tiedepuisto 4.-5.6. Villivihanneskasvikurssi, Männikkölän Pirtti Nurmes 7.-8.6. Silva Metsänäyttely, Joensuu 13.-15.6. Pohjois-Karjala Senaatintorilla

Heinäkuu

4.-6.7.Masva Pisnessmatka Etelä-Pohjanmaalle 20.7. Piiroofestivaali, Ilomantsi

Elokuu

25.4. Leivotaan gluteenitonta –kurssi Mikkelin Anttolassa 27.4. Pidot ennen vanhaan ja nyt –kurssi Kangasniemellä

30.8.-1.9. Kauhajoen Ruokamessut 31.8. Syyssatoa Kukkolssa, Joensuu

2.5. ProAgria Etelä-Savon kevätkokous, Kerimäki hotelli herttua 2.5. Veikeä vilja, kiva kuitu –tapahtuma Puumalan seurakunnan perhekerhossa

20.-21.9. Ruisleipäkurssi, Liperi 28.9. Liperin Leipäpäivä Ilmoittautumiset, lisätiedot:

Toukokuu

Syyskuu

neuvontaa vielä pitkään. Harrastuksista Hannu Hämäläiselle läheinen oli lentopallo. Myös työyhteisössä hänen taitonsa lajissa tunnettiin ja lukuisia olivat ne lentopalloturnaukset, joissa taitoja pelin ratkaisuhetkillä tarvittiin. Työssään Hannu Hämäläisellä oli monia vastuualueita ja työyhteisössä hän oli tukihenkilö, jonka nopean ja yllättävän menettämisen olemme ottaneet raskain mielin vastaan. Elämänsä viime vuosina Hannu Hämäläinen pääsi kokemaan myös ukin roolin, joka hänelle oli erittäin tärkeä ja mieleinen. Hannu Hämäläistä jäävät kaipaamaan puoliso, kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta sekä lukuisa sukulaisten, ystävien ja tuttavien joukko. Heikki Pahkasalo ProAgria Eteä-Savo

www.ajuri.fi, johanna.rinnekari@proagria.fi , p. 040 301 2441 pirjo.korjonen@proagria.fi, p. 040 301 2417

Pohjois-Savo

Pohjois-Savo

13.4. Kotitekoiset makkarat kurssi Sonkajärvi Mansikkavirran koulu 20.4. Gluteeniton leivonta, Lapinlahti Sirkka Toivainen, ilmoittautumiset 0400 523 292 22.4. Juuston juhlaa -kurssi Ranta-Toivala, Kuopio, Ilmoittautumiset Seija Rissanen p. 0400 587 784 Lasten iltapäiväkerho toimintaa, välipalan valmistusta, eIltapäivä -hankkeessa,

Toukokuu

4.5. Villiinny viljasta -ruokakurssi Leppävirta. Ilmoittautumiset Raija Ikonen 040 567 2275 Kaikille avoin katuruokakilpailu 13.5. Suunnittele helposti syötävä katuruokaannos tai -tuote. Kilpailu sulkeutuu 29.5. Valtakunnallinen kalastuspäivä

Kesäkuu

11.6. Impin suvikuntoilutapahtumat Makumatka maaseudulle -ruokamatka 27.6. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlat Tammenrannan kesäteatterissa. Juhlakahvit ja teatteriesitys Kaunis Veera

Heinäkuu

27.-28.7. Kuninkuusravit: vastuu ruokahuollosta toimihenkilöiden sekä talkoolaisten voimin

Elokuu

30.-31.8. Elonkorjuujuhlat Kuopion torilla Makumatka maaseudulle –ruokamatka Valtakunnallinen 80-vuotisjuhlatempaus: Jaetaan auringonkukkia taajamien ja kaupunkien naisille elo-syyskuun vaihteessa Mehuasematoiminta alkaa, ajanvaraus p. 020 747 3686 (klo 8-14)

Syyskuu

6.-8.9. Kalaryssäys Kuopion satamatorilla Syystoritapahtuma Iisalmen torilla Mehuasematoiminta jatkuu, ajanvaraus p. 020 747 3686 (klo 8-14)


proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset 19

Etelä-Savossa tapahtuu kesälläkin

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhla To 27.6. klo 18.00 Tammenrannan kesäteatteri

Kurkimäentie 12, Vehmasmäki, Kuopio

Kaunis Veera -teatteriesitys Tilaisuuden alussa juhlakahvit ja juhlatervehdys Ilmoittautumiset: Pe 7.6. mennessä info.pohjoissavo@proagria.fi tai puh. 020 747 3650 (8-15) Paikkoja rajoitetusti. Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Heli Sulola, puh. 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

Tervetuloa

Huomio peltojen ja kasvustojen kuntoon

Valkuaiskasvimatka Viroon 21.–23.7.

Kesällä kokoonnumme useammalla pellolla. Aina ajankohtaiset pellon kasvukunto ja rakenne ovat ensisijaisina havainnoinnin kohteina. Opettelemme, mistä erottaa hyvä- ja huonokuntoisen maan. Lisäksi tutkimme mm. erilaisia säilörehunurmia, laitumia, nurmipalkokasveja, hernekasvustoja, syysruista ja valkomesikkää. ke 5.6. klo 10–13 Mikkelissä (Ristiina): Ilkka ja Suvi-Mari Suutari, Rasantie 52, 52340 Hangastenmaa ti 11.6. klo 10–14 Kerimäellä: Perttu Muhonen, Niittylahdentie 41, 58150 Makkola ke 7.8. klo 10–14 Haukivuorella: Harjun Luomu Oy, Lemettiläntie 36, 51600 Haukivuori

Lähde mukaan tutustumaan virolaisiin palkokasviviljelmiin ja saamaan uusia ideoita valkuaiskasvien viljelyyn ja rehukäyttöön. Virossa palkokasvit ovat oleellinen osa sekä nurmissa että puitavissa kasvustoissa. Käyntikohteet ovat maidon- ja lihantuotantotiloja sekä Kuusikun tutkimusasema. Matkaohjelma ja hintatiedot: www.proagria.fi/es/ lihatilanskarppi tai www.proagria.fi/es/maitotaito Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 6.5.2013 mennessä: Arja Nykänen p. 0400 429 089, arja.nykanen@proagria.fi

Pellonpiennarpäivä luomuvihannestilalla

Tilaisuudet järjestää: ProAgria Etelä-Savo ja hankkeet MaitoTaito ja Lihatilan skarppiohjelma ja Ruralia-instituutin Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -hanke sekä MTT:n EKOkas-hanke.

Tule havainnoimaan ja pohtimaan viherlannoitusta, maan kasvukuntoa ja muita onnistuneen luomuvihannesviljelyn edellytyksiä. to 11.7. klo 10–13 Mikkelissä: Veli Rahikainen, Marttilantie 1, 51130 Vanhamäki

Konetyönäytös nurmen lopetukseen

Nurmen päättömuokkaukseen ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksessä, jossa tavoitteena muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. pe 12.7. klo 10–15 Juvalla: Wehmaan Kartano, Pieksämäentie 234, 51900 Juva

Tervetuloa!

Tapahtumat löytyvät myös internetistä www.proagria.fi/es -> Tapahtumat

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittaudu kahvitusten vuoksi viimeistään 5 päivää ennen tilaisuutta Arja Nykäselle p. 0400 429 089, arja. nykanen@proagria.fi

Maa- ja kotitalousnaisten 80v. juhlavuoden kampanja

Auringonkukka vie viestin maaseudun naisilta Ruskamatkat Ruotsiin ja Norjan Lappiin 7.-13.9 ja 10.16.9

Maa- ja kotitalousnaisten yhdistysten jäseniä haastetaan juhlavuoden kunniaksi kasvattamaan auringonkukkia. Auringonkukka on erinomainen maisema- ja suojakasvi. Auringonkukkaa suositellaan kylvettäväksi ojien ja peltoteiden varsille, metsänreunoihin ja myös avoimille pelloille. Kylvetään riveihin 50–60 cm:

n rivivälillä toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Siemeniä kylvetään noin 10 kpl/rivimetri. Kasvukorkeus 100 - 150 cm. Vähäinen peruslannoitus riittää. Lajikkeeksi suositellaan mataliin lajikkeisiin kuuluvaa Dwarflajiketta, se kasvaa noin 1 - 1,5 m korkeaksi. Lajike on hieman myöhäinen, mutta aikaisempia,

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten 80-vuotisjuhlamatka Pe-la 15. - 16.11. Tampereelle Käynti käsityömessuilla ja valtakunnallinen 80-vuotisjuhla Bussikuljetus: Kiuruvesi-Iisalmi-Kuopio-Suonenjoki-Tampere Voit jo nyt ilmoittautua: info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 (8-15). Matkan hinta määräytyy myöhemmin. Lisätietoja: vs. toiminnanjohtaja Heli Sulola, 040 672 0597, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

Tervetuloa

matalakasvuisia lajikkeita ei ole helposti saatavilla. Kukat jaetaan elo- syyskuussa taajamien ja kaupunkien naisille juhlavuoden yhtenä tapahtumana Lisätietoja järjestövastaavilta: Etelä-Savo: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549, mervi.kukkonen@ maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savo: Sinikka Jokela p. 0400 571 643, sinikka.jokela@ maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Karjala: Johanna Rinnekari, p. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fi


20

Nautaparlamentti Kuopiossa Valtakunnallinen nautaparlamentti kokoaa Suomen naudanlihantuottajat Kuopioon hotelli Scandiciin 25.-26.7. Tarjolla on ajankohtaista asiaa tuotannosta, taloudesta sekä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista. 25.7. parlamentissa puhutaan mm. laajentavan karjatilan rehulogistiikasta, johon Savonia AMK:n REKKA-hanke on kehittänyt vaihtoehtoisia malleja. Iltapäivällä lihatilojen talousasiaa, Osmo Autio. Laivamatkalla illalliselle Alahovin viinitilalle osallistujat pääsevät nauttimaan ke-

säisen Kallaveden aalloista. Perjantain avaa Tieto-Finlandialla palkittu taloustoimittaja Elina Lappalainen, joka on Syötäväksi kasvatetut –kirjallaan avannut uudenlaista arvokeskustelua kuluttajien ja lihaketjun välille. Päivän teema jatkuu viljelijöiden jaksamisella monesta näkökulmasta. Nautaparlamentin järjestäjänä toimii Pohjois-Savon Lihanautakerho. Lisätietoja sihteeriltä simo.raty85@gmail.com tai sivulta http://pohjoissavonlihanautakerho.net.

Pohjois-Karjalan Karjakerhon Karjapäivä ke 5.6. klo 10-14 Juuassa, os. Joensuuntie 789. Matti Lehikoisen ja Suvi Juopperin tilalla. Teemana on Ruokinta ja Hedelmällisyys Ohjelmassa mm. lannan separointinäytös, aperuokintaa, ym. Lisätietoja: www.pohjoiskarjalankarjakerho.com ja Rouvinen Sari 0407267361 Tervetuloa!

ProAgria Pohjois-Savon uusi organisaatio astuu voimaan 1.5.2013 ProAgria Pohjois-Savo ry uudistaa organisaatiorakenteensa asiakasryhmäkohtaisiin palveluryhmiin. Organisaatiorakenteen muutos liittyy ProAgria järjestön valtakunnalliseen palvelujen uudistustyöhön. Järjestely yhdenmukaistaa ProAgria Pohjois-Savon organisaatiorakennetta muiden suurimpien

ProAgria keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa asiantuntijapalvelujen osaamistasoa ja asiakaskeskeisyyttä. Samanaikaisesti päivitämme henkilöstön nimikkeistön neuvojista asiantuntijoiksi. Tehtävänkuvat, palvelu- ja tuotevastuut täsmentyvät syksyyn mennessä.

Asiantuntijamme ja palvelumme ovat käytössäsi normaalisti koko ajan. Voit ottaa yhteyttä suoraan asiantuntijoihimme tai tuttuihin yhteyshenkilöihin. Nettisivuiltamme www. proagria.fi/ps löydät tarvittavat yhteystiedot. Siellä on myös linkki valtakunnalliseen asiantuntijahakuun

ASIAKAS

Katri Kostamo Toimitusjohtaja Matti Ollikainen Talous- ja hallinto, varatoimitusjohtaja

Hallintopalvelut

Kasvipalvelut

Kotieläin palvelut

Eronen Pirjo Parviainen Anna Kaisa Pöntinen Jaana Räsänen Sari Röynä Antero Varis Kati

Katri Kostamo OTO Mäkipää Hannu Leppänen Eeva Paunonen Heikki Piippo Arvo Pietikäinen Liisa

Kuopion seutu

Tuomo Rissanen Markkinointi- ja myyntijohtaja

Milja Heikkinen Savolainen Risto God Ahti Heikkinen Pentti Hujanen Tuija Hytönen Anne Jokela Sinikka Jäntti Arja Karhu Eeva-Kaisa Karhunen Erja Korhonen Pirkko Laakkonen Eero Oksman Anita Pasanen Tapio Rossi Anu Rytkönen Sirpa Saastamoinen Seija Tuominen Pirkko Turpeinen Eveliina Wahlroos Heli

Mika Repo Kehitysjohtaja

Ylä-Savo

Tarja Pirkkalainen Harakka Irja Hentilä Venla Hiltunen Jukka Jaukkuri Heidi Julkunen Pirkko Jääskeläinen Marita Kauppinen Pirkko Kekäläinen Maija Kotilainen Eljas Kulin Jouko Laajalahti Kyösti Lappeteläinen Aija Moisanen Paula Murtola Terttu Mustonen Arja Mähönen Terttu Pieviläinen Aukusti Pikkarainen Juho Pirkkalainen Hannu Pitkälä Joakim Pylkkänen Anne Ruotsalainen Jukka Rönkkö Nina Saastamoinen Marja Saastamoinen Mikko Suutari Reino Valta Antti Zitting Panu

Yritys- ja tilipalvelut Sulola Heli Lehtoaro Helena Louna Sanna Niskanen Marja Paavilainen Juhani Päivärinta Minna Rantonen Kirsi Räsänen Marjatta Sares Ilona

Katuruokakilpailulla haetaan uusia makuja ja tuulia Kuopion Elonkorjuujuhlille ������������������ ������������������������������������������

pa itse tehtyä makkaraa, mutta siinä pitää olla Pohjois-Savon ruokakulttuuriin kuuluvia raaka-aineita ja valmistustapoja kenties uudella tavalla tarjottuna.

Raadissa mukana Pohjois-Savon ruokakulttuuriryhmä järjestää yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kaikille avoimen katuruokakilpailun. Kilpailun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja kehittää pohjoissavolaista ruokakulttuuria ja elävöittää Kuopion Elonkorjuujuhlien ruokatarjontaa. Kilpailulla saadaan Kuopion Elonkorjuutapahtumaan uusia makuja ja tuulia.

Uusi annos tai tuote Kilpailussa tulee suunnitella helposti syötävä katuruoka-annos tai –tuote, joka soveltuu myytäväksi toreilla ja tapahtumissa. Annos voi olla pikaruokaa, näppiruokaa tai vaikka-

Esiraati valitsee kilpailuun osallistuvista ohjeista mielenkiintoisimmat ja parhaiten myytäväksi soveltuvat, jotka testataan Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Arviointiraati valitsee kummankin sarjan voittajat. Arviointiraatiin kuuluvat keittiömestarit Ossi Lassila, Raimo Ryynänen ja Anssi Kantelinen, lehtori Sinikka Määttälä, projektipäällikkö Sari Väänänen sekä räppäri Timi Lexikon.

Kriteerit Kilpailun arviointikriteereinä ovat raaka-aineitten pohjoissavolaisuus, annoksen soveltuvuus myyntituotteeksi sekä annoksen maku, ulkonäkö ja uu-

tuusarvo. Kilpailijoille ilmoitetaan voitosta kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Sarjojen parhaat saavat julkisuutta ja maksuttoman myyntipaikan Kuopion torilla Elonkorjuujuhlassa 30.- 31.8.2013, sekä lisäksi kunniakirjan ja Herkutellen Savossa –kirjan. Harrastajasarjan parhaalla on mahdollisuus saada Ruokakulttuuriryhmän sparrausta myyntijärjestelyissä. Tarkemmat kilpailuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.maajakotitalousnaiset. fi/pohjois-savo Pohjois-Savon ruokakulttuuriryhmä edistää pohjoissavolaista ruokakulttuuria ja lähi - ja luomuruoan käyttöä sekä koko ruokaketjun toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista. Mukana ovat mm. Savonia amk, Savon ammatti - ja aikuisopisto, Kuopion talouskoulu, MTK Pohjois-Savo, Savon Keittiömestarit, Pohjois-Savon Martat ja ProAgria / Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset sekä eri ruokahankkeet.


JOENSUU Keskell채 kaupunkia

Joensuun keskustassa


JOENSUU


25

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa. Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on 5 prosentin koron tarjoavalla Tähtitilillä®. Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsä puhelin 02046 1478 ��������������������

METSÄOPIT VALTIMOLTA NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja

�� harvesterinkuljettaja �� kuormatraktorinkuljettaja �� puutavara-autonkuljettaja

Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

AIKUISKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja �� toukokuulla

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Puutavara-autonkuljettaja �� elokuulla

Metsäkoneasentaja �� ����������

Tarjoamme ammattipätevyys- ja työmenetelmäkoulutusta yrityksille ja kuljettajille. Ota yhteyttä!

Metsäkoneenkuljettaja �� ����������

Katso nettisivujamme ja kysele alkavista aikuiskoulutuksista! �������������������������������������� ������������������������������ �����������������������������������

JO VUODESTA 1981 YLI 20 MAAHAN

-HARVESTERIT

www.r i uttol ehto.f i Riuttolehto Oy ja Polvijärven Hake ja Turve Ky ovat Silva 2013 Metsänäyttelyssä 7. - 8.6.2013, osastolla Rantapuisto 2062. MESSUILLA TAVATAAN!

HALLINNOI METSÄOMAISUUTTASI Malli Tapio Tapio Tapio Tapio

160 280 400 600

Paino 215 kg 330 kg 450 kg 550 kg

Kaato d 250 mm 350 mm 450 mm 550 mm

Öljyn tarve 40-60 l/min 80 l/min 110 l/min 120 l/min

Paine 160 bar 160 bar 160 bar 160 bar

Myös E XS - mallit kaivinkoneisiin

Karsintavoima 12,86 kN 20,09 kN 25,00 kN 31,40 kN

Vakiona ohjausyksikkö, erillinen näyttö, painonapit, sahakatkaisu, automaattisyöttö ja peruutus EXS -malleissa tiltin ja rotaattorin venttiilit harvesterissa Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomi: Otto Motor Oy Tapani Rintala puh. 0400 446 001

MYYNTI:

Itä-Suomi: Joutsan Tuonti / Polvijärven Hake ja Turve Ky Kari Saharinen puh. 0400 375 020

NETISSÄ

Metsäverkosta löytyvien tietojen, karttojen ja laskureiden avulla voit suunnitella oman metsäomaisuutesi hoitoa ja metsätaloutesi kannattavuutta. Metsäverkossa voit pitää metsäsuunnitelman tiedot aina ajan tasalla. Käytössäsi on myös verotyökalu, puukauppatilastot ja – jos sinulle on kertynyt puukauppabonuksia – verkkokauppa. Tutustu myös Metsäverkossa oleviin metsäomaisuuden hoidon vaihtoehtolaskureihin. www.metsaverkko.fi Kysy lisää MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai puukaupan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntijoiltamme.


26

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

KESÄN YKKÖSTAPAHTUMA Tervetuloa! KUOPIOSSA

Kuninkuusravit tarjoavat ainutlaatuisen tapahtuman, jossa yhdistyvät parhaat hevoset, urheilun ja pelien jännitys sekä suuren suomalaisen kesätapahtuman tunnelma!

www.kuninkuusravit.fi

Petri Korolainen konttorinjohtaja Kuopio 050 590 5013

Heikki Paasonen konttorinjohtaja Iisalmi 044 544 9950

Eeva Kettunen konttorinjohtaja Joensuu 044 561 4440

Juha-Antti Puurunen konttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Ahti Siponen konttorinjohtaja Kiuruvesi, Pielavesi 050 370 0180

Jenna Oikarinen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 044 528 2574

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Rautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi 044 714 2586

Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö Kiuruvesi, Pielavesi 044 732 2627

• majoitukset • liput • fanituotteet • tapahtuman yleisinformaatio

KUNINKUUSRAVIT Sorsasalossa 27.–28.7.

ILTAJUHLAT

Kuopion Satamatorilla pe 26. & la 27.7.

www.saastopankki.fi/optia

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590

Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,0835 € + 0,0169 €/min, matkapuhelimesta 0,0835 € + 0,1669 €/min

7.-8.6.2013


ltasi!

27

Maatilarakentamiseen Lämpöharkot �� �� ��

omakotitalot maatilarakennukset teollisuushallit

Muottiharkot �� �� ��

lietekanavat lietesäiliöt kuivaamot

Maatilaelementit �� �� ��

laakasiilot lantalat lietesäiliöt

Pyydä tarjous kauppiaaltasi!

www.lakka.fi

Viljavuuspalvelu uudistuu

Maatalousalan perustutkinto eläintenhoitaja maaseutuyrittäjä - maatilatalouden koulutusohjelma - maatalousteknologian koulutusohjelma

Meillä voit opiskella myös - automaatioasentajaksi - kokiksi - levyseppähitsaajaksi - lähihoitajaksi - merkonomiksi - sisustajaksi - talonrakentajaksi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee sijaitsee kätevästi kuutostien ja Joensuuhun menevän radan varrella. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee Savikontie 13, 82500 KITEE www.pkky.fi/amok

Tiedustelut opinto-ohjaaja Elina Hokkanen elina.hokkanen@pkky.fi p. 050 407 4852 Joensuu Kitee Savonlinna

Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu kuuluu nyt kansainväliseen Eurofins-konserniin. Meiltä saat entistä monipuolisemmat palvelut koko elintarvikeketjuun! Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli www.viljavuuspalvelu.fi


28

� � ������� � � �� ���� ��� � ���� �� � ������ �� ��� � ��� �� � �� �� � � ����� � ����� ���� �� Asiakkaiden 100 %:sti omistamassa yhtiössä keskitytään 100 %:sti asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja vaurastumiseen. Viime vuonna teimme yli 3000 turvallisuuskartoitusta maatila-asiakkaillemme ja ylpeinä voimme sanoa, että LähiTapiolan asiakkaille käy vähemmän vahinkoja kuin muiden yhtiöiden asiakkaille. Turvallisuuskartoitus oikeuttaa sinut jatkossa entistä parempaan MTK:n jäsenetuun. Ota yhteyttä ja kysy myös mainiosta korvauspalvelustamme sekä omistajaasiakkaidemme tarpeisiin suunnitelluista pankki- ja sijoituspalveluista.

Outokumpu palvelee! HK panostaa Outokummun nautateurastamoonsa ja tarvitsee nyt lisää naudanlihaa. Meillä liikkuvat vasikat ja teuraseläimet nopeasti ja joustavasti. Kerromme mielellämme lisää vaihtoehdoistamme. Soita ja kysy lisää! Löydät alueesi kenttäedustajan yhteystiedot osoitteesta: www.khagri.fi/haku HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy

www.hkagri.fi

www.maanparannus.com

kalkitus kannattaa

Nyt kannattaa kalkita! Uudet Nordkalk Aito maanparannuskalkit Aito Kalsiitti ja Aito Magnesium. Optimoitua laatukalkkia kaikille pelloille.

VALKOISELLA VIHREÄÄ


ProAgria Itä-Suomi 2/2013