8
pelto ja kasvi
Lietelannan separointi kiinnostaa RAE- ja REKKA-hanke järjestivät syyskuun lopulla naudan lietelannan separointi- ja multaustyönäytökset Rantasalmella Antti Lukkarisen tilalla sekä Lapinlahden Korpijärvellä Mty Immosen tilalla. Separoinnista molemmissa työnäytöksissä vastasi Reiskone Oy ja Rekitec Oy. Lietteen multauksesta vastasi Rantasalmella PEL-tuote sekä Korpijärvellä Korpijärven Koneasema Oy. Tilaisuudet keräsivät yhteensä sata asiasta kiinnostunutta.
Separoinnin hyödyt Lietteen mekaaninen separointi sopii erityisesti tilalle, joka haluaa tarkentaa entisestään lannan ravinteiden hyötykäyttöä. Mekaanisessa separoinnissa lietteestä pyritään erottamaan suurin osa fosforista kuivajakeeseen, jota voidaan ajaa esim. kauempana tilan talouskeskuksesta oleville peltolohkoille. Typpipitoisempi nestejae levitetään puolestaan peltolohkoille, joilla fosforiluvut ovat korkeammat. Ja-
Separointia Pohjois-Savossa
Lietteen separointia Korpijärven työnäytöspäivässä keiden ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin riippuvaisia monesta seikasta; lannan alkuperäisestä ravinnekoostumuksesta, lannan ”tuoreudesta” sekä siitä kuinka kuivaksi kuivajae halutaan puristaa. Tilatasolla separointia voi hyödyntää esim. niin, että syyslevitykseen aiemmin jäänyt liete separoidaan ja jakeet levitetään pelloille seuraavana keväänä; fosforipitoinen kuivajae kauemmille pelloille ja typpipitoisempi nestejae esim. lähempänä oleville nurmille. Näin saadaan orgaanista lantaa hyödynnettyä niidenkin pelto-
jen lannoituksessa, joille esim. teiden kevätkunnon takia lannan kevätlevitys on mahdotonta. Säiliötilavuutta separoinnilla saadaan lisää n. 15-25 %. - Meillä on paljon ravinnepitoisuudeltaan köyhiä, uusia peltoja, niille pelloille kuivajae on hyvä. Ajomultaimella saadaan ajettua nesteosa nurmille, meillä viljellään pelkkää nurmea. Lietteen sijoittamisen myötä ostolannoitteiden käyttöä on voitu vähentää, kertoo Pekka Immonen Mty Immosesta.
Keväällä 2013 Korpijärven Koneasema Oy aloittaa naudan lietteen mekaanisen separoinnin osakastiloilla sekä myös muille tiloille. - Oikeastaan asia lähti liikkeelle niin, että meille ehdotettiin separointilaitteiston hankkimista, kiinnostusta lietteen separointiin tuntuu olevan tiloilla nyt paljon, kertoo Jussi Tuovinen. – Kuivajakeen levitykseen meiltä ei tällä hetkellä löydy kalustoa, mutta nestejakeen levitämme samalla kalustolla kuin varsinaisen lietelannankin. Tilauksia on jo jonkin verran, jatkaa Tuovinen. RAE-hanke julkaisi lietelannan separointi/fraktiointi- tietokortin syyskuun tilaisuuksissa, josta löytyy mm. separoitujen jakeiden käyttöä koskevat viranomaissäädökset. Tietokortti, videoklippi separoinnista sekä muuta materiaalia löytyy hankkeen nettisivuilta http://rae.savonia.fi/tietopankki
RAE-hankkeen tapahtumia talvi-kevät - 15.3. Biokaasupäivä Juva; erityisesti karjatiloille, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Klo 10-12 mm. biokaasun kannattavuus sekä jäännöksen käyttö viljelyssä, Hatsolan koulun sali (os. Vanha Juvantie 267) ja klo 12-14 laitosvierailu Juvan Bioson Oy (os. Vanha Juvantie 543). Tilaisuus on maksuton; ilmoittautumiset 12.3. mennessä Johanna Maier, johanna.maier@savonia.fi p. 044 785 6653. Bussikuljetus järjestetään Iisalmesta ja Joensuusta, mikäli saadaan vähintään 10 osallistujaa. - Hingunniemi, Kiuruvesi 18.4. hevostilan ympäristöpäivä klo 10-14, teemana mm. lannan kompostointi ja jaloittelutarhojen vesien käsittely - 29.4. lannanseparointi näytös klo 10:00-14, Maatila Henri Makkonen, Huhmarentie 125, Rääkkylä Lisätietoja: http://rae.savonia.fi
Salaojitus tilan kehittäjänä
Suurin osa salaojituksistaan tehdään nykyään aurasalaojakoneella Tässä aurasalaojakone työssään Savonlinnan salaojanäytöksessä parin vuoden takaa. Maatilan kehittämisessä peltojen peruskunnon jatkuva parantaminen on tärkeimpiä tekijöitä. Maan vesitalous ja sen hoitaminen on puolestaan pellon kannalta ratkaisevassa asemassa. Salaojituksella hoidetaan parhaiten maan vesitaloutta parempaan kuntoon. Sillä luodaan hyvät peltoviljelyn olosuhteet, kun tuotetaan korkealaatuista rehua ja viljaa maatalouden ja teollisuuden tarpeisiin. Salaojitus investointina on erittäin kannattava, sillä investointikulut pystytään saamaan muutamassa vuodessa takaisin. Salaojituksen etuuksia ovat suuremmat peruslohkot, joka
mahdollistaa koneiden tehokkaamman käytön, samoin työajan käyttö pienenee viljeltyä peltohehtaaria kohden. Satotasossa on mahdollista saavuttaa noin 15 % kasvunlisäys, joka tekee 10 hehtaarilla ja 5000 kilon hehtaarisadolla noin 7500 kilon lisätuoton avo-ojapeltoon verrattuna. Salaojitussuunnittelu, kuten urakointikin, on ottanut viime vuosien aikana aimo askeleen eteenpäin. Kenttätutkimukset tehdään pääsääntöisesti GPS- mittaustekniikalla, jolloin isäntä voi keskittyä tilan muihin töihin. Salaojaurakointi tehdään aurasalaojitus menetelmällä, johon kuuluvat laser-ohjausjärjestelmät. Näillä
menetelmillä saavutetaan vanhoihin ojitustapoihin verrattuna huomattavasti parempia salaojituksia. Samoin ojitusaika pienenee merkittävästi hehtaaria kohti, kertoo salaojateknikko Aimo Turtiainen Maveplan Oy:stä. Salaojitukseen on edelleen saatavana julkista rahoitusta, salaojitusavustusta ja korkotukilainaa. Tuen ehtona on, pienin maksettava avustus on 2000 euroa. Tällöin suunnitelman koko tulisi olla vähintään noin 6 hehtaarin luokkaa ja salaojametrejä tulee olla 3600 - 4000 metriä. Salaoja-avustusta haetaan ELY- keskuksesta. Hakemukseen liitteenä tulee olla salaojitussuunnitelma. Tuen myöntämisen ehtoihin kuuluu myös se, että ojitustyöt saa aloittaa vasta, kun tukipäätös on saapunut tilalle. Kevättalvi on hyvää aikaa tilata salaojitussuunnitelma salaojateknikolta, jolloin päästään jo tulevana kesänä toteuttamaan salaojitusta. Vanhemmat salaojitussuunnitelmat, joita tiloille on jo tehty, niiden tukihakemukset tulee laitaa mahdollisimman nopeasti vireille, jolloin päästään aikatauluttamaan tulevaa salaojitusta, patistaa Aimo Turtiainen. Hannu Hämäläinen ProAgria Etelä-Savo