Skip to main content

Poliisifudis 2026

Page 1


The Wire. Rikos-ja poliisisarjojen mestariteos

Jalkapalloilijoiden yleisimmät vammat

Jalkapallon historia

Roberto Baggio - ”Jumalainen takatukka”

Poliisien jalkapallon erikoislehti | Vuosinumero 2026

Viranomaisten yhteinen jalkapallo -turnaus 2026

Poliisifudiksen ehdoton voimahahmo Marko Inoranta eläkkeelle!

Nuoret ja poliisi

Varjoja Itämerellä

MallorcaFootball tournament 2026

NAISJALKAPALLO NOUSUKIIDOSSA SUOMESSA

Poliisien jalkapallon erikoislehti | Vuosinumero 2026

Viranomaisten yhteiset jalkapallon SM-kilpailut 2025

Viranomaisten jalkapallon Suomenmestaruudesta 2025 pelattiin 12.9.2025 Espoossa Laaksolahden jalkapallohallissa.

Jalkapallon pitkä ja kiehtova historia

Jalkapallo, miljoonia ihmisiä ympäri maailman yhdistävä peli, ei syntynyt hetkessä. Sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse.

Jalkapallon yleisimmät vammat

Jalkapallo on maailman harrastetuin urheilulaji ja samalla yksi fyysisesti kuormittavimmista pallopeleistä.

Suomeen saapumiselle on hintalappu

Kynnysraha on maksu, jonka ulkomailta Suomeen pyrkivä työntekijä joutuu maksamaan saadakseen työsopimuksen ja sitä kautta oleskeluluvan Suomeen.

Nuoret

ja poliisi

Ammattiopiston opettaja kysyy 16 v nuorelta turvallisuusalan perustutkinnon ensimmäisinä opiskelupäivinä: “Miten peruskoulu sujui ja miksi hakeuduit toiselle asteelle juuri turvallisuusalan opintoihin?”

Varjoja Itämerellä

Itämeren pohjassa kulkeva kriittinen infrastruktuuri on noussut viime vuosina kansallisen turvallisuuden polttopisteeseen.

4 Pääkirjoitus. Urheilua vai bisnestä?

JALKAPALLO 6 Viranomaisten jalkapallon SM-kisat 2025

8 Jalkapallon kiehtova ja pitkä historia

12 Naisjalkapallo nousukiidossa niin

Suomessa kuin maailmalla

14 Jalkapalloilijoiden yleisimmät vammat

18 Roberto Baggio - ”Jumalainen takatukka” 22 Mallorca football tournament 2025

24 Poliisifudiksen ehdoton voimahahmo

Marko Inoranta eläkkeelle!

POLIISIN TYÖ

26 Rikos-ja poliisisarjojen mestariteos. The Wire.

29 Suomeen saapumiselle on hintalappu

30 Marja-alan ihmiskauppaepäilyt Suomessa

35 Poliisiksi?

38

Ylikonstaapeli Johanna Heikkilä on Helsingin poliisilaitoksen harjoittelijoiden yhdyshenkilö

42 Varjoja Itämerellä

44 Esitys poliisireservistä tulossa eduskunnan

JULKAISIJA

Helsingin poliisifudis ry Y-tunnus 3052170-4

PÄÄTOIMITTAJA

Rikosylikonstaapeli, Teemu Husu

KUSTANNUS, PAINATUS JA LASKUTUS

Printmix Oy puh. 045 202 2265 (vaihde avoinna ti-pe 10.00-14.00) www.printmix.fi

TAITTO

Mika-Matti Trogen

ILMOITUSMYYNTI

Suomen Myyntimediat www.suomenmyyntimediat.fi

Neljän vuoden odotus

TEKSTI: Teemu Husu | puheenjohtaja | Helsingin poliisifudis

Jalkapallon MM-kisat 2026 ovat ehdottomasti vuoden kohokohta. Reilun kuukauden ajan koko maailma keskittyy kuningaslajiin eli jalkapalloon. Kisat pelataan tällä kertaa samanaikaisesti Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Avausottelu pelataan 11.pv kesäkuuta Meksikon Azteca-Stadionilla ja odotettu MM-finaali 19.pv heinäkuuta New Jerseyssä MetLife-Stadionilla. Koska otteluita pelataan usealla eri aikavyöhykkeellä, niin suomalaisen jalkapallofanin tulee valmistautua tapahtumaan huolella, sillä lohkovaiheen ottelut härmän TV:ssä alkavat vaihtelevasti alkuillasta pitkälle aamun tunteihin. Valitettavan moni ottelu osuu aamuyölle.

”löytyisikö Euroopasta tasokkaampia joukkueita mukaan”

MM-turnauksessa on ensi kertaa mukana peräti 48 maata. Syynä entistä suurempiin kisoihin ovat suuremmat tuotot. Pelkästään lisääntynyt pelien määrä kasvattaa TV oikeuksien tuottoa useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Kisojen taso ei kuitenkaan osallistujamäärää kasvattamalla kohene ja mukana on useita uusia tuttavuuksia kuten vaikkapa Curacao. Herää oikeutettu kysymys, että löytyisikö Euroopasta tasokkaampia joukkueita mukaan MM-kisoisin jos Euroopan joukkueiden kiintiötä kasvatet-

”Puolustava mestari Argentiina on jälleen vuonna 2026 yksi mestarisuosikeista”

taisiin? MM-kisat eivät siis ole turnaus johon osallistuu maailman 48 parasta jalkapallomaata. Lopulta kuitenkin vain paras voittaa. Siihen ei vaikuta alkulohkojen taso tai joukkueiden määrä.

Puolustava mestari Argentiina on jälleen vuonna 2026 yksi mestarisuosikeista. Lionel Messin odotetaan olevan jälleen joukkueen kapteeni. Jos Messin ja toisen aikakautensa suurimman pelaajan eli Cristiano Ronaldon osallistumien MM-kisohin toteutuu, heistä tulisi ensimmäiset pelaajat, jotka ovat osallistuneet kuuteen MM-turnaukseen (2006-2026).

Mikä tekee juuri Jalkapallon world cupista maailman suurimman ja kauneimman urheilujuhlan?Kansainvälisyys? Intohimo? Taktiikka? Jännitys? Pelaajat? Maalit?

Omalla kohdallani kaikki nämä ovat osa kokonaisuutta, muttä ylitse muiden nousee

muistot. Jalkapallon MM kisoja on tullut seurattua pikkupojasta asti ja joka kerta kun kisat ovat käynnissä, on ilmassa nostalgiaa ja muistoja myös aikaisemmilta vuosilta.

Jokainen meistä futisfaneista ja pelaajista muistaa pelejä eri ajanjaksoilta ja aikakausilta omalla tavallaan. Suosikkijoukkueen edesottamukset tietysti muistetaan parhaiten ja ne vaikuttavat kisojen laatuun subjektiivisesti. Futisfanin elämäntilanne tuo mukanaan erilaisia muistoja kisavuosien ajalta.

Tässä oma top 5 muistot vuosien varrelta.

1986 Mexico:

Maradona ja jumalan käsi.

Nämä olivat ensimmäiset kisat joista nauhoitin ylen kisakoosteen vhs-kasetille. Sitä kasettia tuli katseltua muutama kerta menneinä vuosina....

1990 Italia:

Pelillisesti tylsissä kisoissa Saksa jyräsi Lothar Mattheuksen johdolla mestariksi. Kisojen muita näkyviä hahmoja olivat mm El Dios eli Maradona, Italian vaihtomies ja maalitykki Salvatore Schillaci, Kamerunin Roger Milla ja Englannin legendaarinen Paul Gasgoigne!

1994 USA:

Jo Italian 1990 isoissa loistanut maaginen Italian Roberto Baggio epäonnistui ratkaisevasti finaalin rangaistuspotkukilpailussa Brasilian viedessä mestaruuden. Vasta myöhemmin selvisi että läpi kisojen dominoinut Baggio pelasi finaalin reisi pahasti venähtäneenä.

1998 Ranska:

Jalkapallon MM-historia tuntee monia kaikkien aikojen joukkueita riippuen aikakaudesta ja näkökulmasta. 1998 kotijoukkue Ranskan nippu oli suhteelisen kova: Barthez, Blanc, Desailly, Thuram, Lizarazu, Deschamps, Petit, Zidane, Pires, Djorkaeff, Henry, Trezequet.....

Näillä pojilla olisi ollut saumaa jopa poliisifudiksen avausrosteriin! Ranska murskasi hienojen kisojen päätteeksi finaalissa ennakkosuosikki Brasilian suvereenisti 3-0 Zidanen iskettyä kahdesti. Huikea joukkue!!!

2014 Brasilia:

Ehkä yksi MM-historian uskomattomin nöyryytys tapahtui kun vuoiden 2014 mestarijoukkue Saksa nöyryytti kisaisäntä Brasiliaa peräti 7-1!

Mikä on sinun mieleenpainuvin muistosi MM-kisoista?

Alkulohkojen pelit olivat kovatempoisia ja jokainen piste oli tärkeä

Viranomaisten jalkapallon Suomenmestaruuskilpailut 2025

TEKSTI: T.Husu

Viranomaisten jalkapallon Suomenmestaruudesta 2025 pelattiin 12.9.2025 Espoossa Laaksolahden jalkapallohallissa. Turnauksen järjestävä taho oli Helsingin poliisifudis ry.

Yhden päivän turnaukseen osallistuivat Helsingin poliisien lisäksi muita poliisilaitoksia Jyväskylästä, Tampereelta, Lahdesta, Itä-Uudeltamaalta, Suojelupoliisin joukkue, Helsingin palomiesten joukkue ja Kadettikoululaisista kasattu puolustusvoimien

”Alkulohkojen pelit olivat kovatempoisia ja jokainen piste oli tärkeä”

joukkue. Lisäksi mukana olivat Poliisiammattikorkeakoulun joukkue sekä sidosryhmänä KELA:n kasaama joukkue.

Pelit pelattiin ns pienellä kentällä 7 vs 7 ja otteluaika oli 18 minuuttia per matsi. Tur-

nauksen ottelukaavio oli jaettu kahteen lohkoon, joiden voittajat kohtaisivat loppuottelussa. Tämä järjestely tarkoitti, että jokainen alkulohkojen ottelu oli erittäin merkityksellinen, jos tavoitteena oli pääsy finaaliin.

Helsinki osallistui turnaukseen kahdella joukkueella, joista niin sanottu kakkosjengi koostui senioriosaston pelaajista. Ennakkoon lähes kaikilla joukkueilla oli realistiset mahdollisuudet edetä turnauksen finaalipeleihin asti.

Helsingin poliisifudiksen ykkösjoukkue voitti viranomaisten mestaruuden 2025.
”Helsingin ja kadettien välinen finaali ratkaistiin rangaistuslaukauksilla”

Alkulohkojen pelit olivat kovatempoisia ja jokainen piste oli tärkeä, jos tavoitteena oli paikka finaalissa. Pronssiottelussa kohtasivat ja Poliisiammattikorkeakoulun joukkue

ja edellisenä vuonna turnauksen finaalissa esiintynyt Hämeen poliisilaitos. Ottelu päättyi Hämeen poliisilaitoksen voittoon maalein 3-1

Finaalissa kohtasivat tuttuun tapaan tappioitta pelanneet Helsingin poliisien (ykkös) joukkue ja puolustusvoimien nuorista kadeteista koostuva joukkue. Mainittakoon että samat joukkueen ovat viimeisinä vuosina hallinneet viranomaisten SM-turnausta muutamaa poikkeusta lukematta. Tosin kadettien joukkueessa on huomattavasti poliiseja suurempi pelaajien vaihtuvuus, koska tavallisesti joukkue kootaan vuosikurssista ja halukkaita on enemmän kuin joukkueeseen mahtuu.

Edellisellä kerralla Helsingin ja kadettien välinen finaali ratkaistiin rangaistuslaukauksilla, mutta nyt ei siihen ollut tarvetta, sillä tasainen ottelu päättyi Helsingin 1-0 voittoon!

Turnauksen parhaana pelaajana palkittiin Helsingin Poliisifudiksen mestarijoukkueen maalivahti Henri Sakki, kuka pelasi esimerkillisen turnauksen puhtaalla nollapelillä päästämättä maalikaan koko turnauksessa. Kisojen jälkeen Helsingin poliisifudis ry järjesti perinteiseen tapaan turnaukseen osallistuneille viranomaistahoille yhteisen saunaillan viranomaisyhteistyön merkeissä. Helsingin poliisifudis ry kiittää kaikkia osallistuneita sekä yhteistyökumppaneita.

Toivottavasti näemme jälleen syksyllä 2026!

Poliisiammattikorkeakoulun joukkue ylsi turnauksessa pronssiotteluun
Mestarijoukkueen maalivahti Henri Sakki palkittiin turnauksen parhaana pelaajana

Jalkapallon pitkä ja kiehtova historia:

Pallopelistä maailman suosituimmaksi urheilulajiksi

Jalkapallo, miljoonia ihmisiä ympäri maailman yhdistävä peli, ei syntynyt hetkessä. Sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse, ja nykyinen ”kuningaslaji” on seurausta vuosisatojen mittaisesta kehityksestä ja sääntöjen vakiintumisesta ympäri maailmaa. Sukelletaan jalkapallon kiehtovaan syntyyn, sen varhaisiin variaatioihin ja matkaan kohti nykyistä globaalia ilmiötä!

Mistä kaikki alkoi?

Jalkapallon esihistoria

Vaikka moderni jalkapallo on peräisin 1800-luvun Englannista, erilaisia pallopelejä, joissa käytettiin jalkoja, on pelattu lähes kaikissa sivilisaatioissa ja dokumentoitu aikojen saatossa ympäri maailmaa.

Cuju (Kiina, 200 eaa.)

Cuju (kiinaksi, cùjū), tarkoittaa kirjaimellisesti "potkaista palloa." Cuju on ikivanha kiinalainen pallopeli, jonka FIFA on tunnustanut varhaisimmaksi dokumentoiduksi jalkapallon muodoksi. Sen historia ulottuu yli 2200 vuoden taakse, ja se kehittyi satojen vuosien ajan eri muodoissaan.

Cuju mainittiin ensimmäisen kerran Kiinan sotilaallisissa käsikirjoituksissa (n.206 eaa. – 9 jaa.) . Cuju oli alun perin tiukka fyysinen harjoitusmenetelmä sotilaille taitojen ja kestävyyden parantamiseksi. Varhaisimmat pallot joilla Cujua pelattiin olivat nahkaisia, ja ne oli täytetty höyhenillä tai eläimen karvoilla. Ne olivat raskaita eivätkä juurikaan pompanneet.

Aluksi kyseessä oli kilpailullinen peli, jota pelattiin ju chang - kentällä. Pelissä oli kuusi puolikuun muotoista maalia kentän molemmissa päissä, ja tavoitteena oli potkaista pallo vastustajan maaliin.

2. Kukoistus ja Kulttuurinen Tärkeys

Cuju koki suurimman kehityksensä ja suosionsa Tang- ja Song-dynastioiden aikana (618–1279), jolloin se levisi armeijasta sen aikaisen Kiinan hovien ja kansan pariin. Laji kukoisti ja sille muodostui selkeä ja

huomattava kulttuurinen merkitys. Tang-dynastian aikana (618–907) peli parani merkittävästi. Höyhenillä täytetty pallo korvattiin ilmatäytteisellä pallolla, joka oli valmistettu kahdesta kerroksesta nahkaa. Tämä teki pallosta kevyemmän ja pomppivaisen, mikä lisäsi peliin vauhtia ja eleganssia.

Cujussa kehittyi kaksi päämuotoa:

Kilpailullinen Cuju, jossa kaksi joukkuetta kilpaili, tavoitteenaan tehdä maaleja. Kilpailullisissa muodoissa joukkueissa saat-

toi olla jopa 12 pelaajaa. Song-dynastian aikana on dokumentoitu otteluita, joissa kummallakin puolella oli yksitoista pelaajaa ja pelaajien varusteissa selkeät joukkuevärit. Cujussa käytettiin kapteeneja ja tuomareita (tai erotuomareita) valvomaan tiukkoja sääntöjä, painottaen rehellisyyttä ja puolueettomuutta. Käsien käyttö oli Cujussa kielletty (paitsi mahdollisesti maalivahdeilla joissakin varhaisissa versioissa). Palloa sai liikutella vain jaloilla, rintakehällä, selällä tai olkapäillä.

Kilpailulisen Cujun rinnalle kehittyi esteettinen Cuju. Peliä pelattiin yksittäisenä maalinapaa vastaan, jossa oli pieni reikä, joka saattoi olla jopa 10 metrin korkeudessa. Tavoitteena oli pitää pallo ilmassa (ilman käsien käyttöä) ja taitavasti potkaista se pienestä aukosta verkon läpi. Tämä muoto korosti akrobatiaa ja taitoa kilpailun sijaan ja oli suosittu etenkin hovijuhlissa.

Song-dynastian aikana (960–1279) Cujusta tuli niin suosittua, että lajiin syntyi ammattipelaajia ja jopa Cuju-kerhoja, jotka järjestivät otteluita ja esityksiä. Cujua pelattiin kaikissa yhteiskuntaluokissa, jopa naisten keskuudessa.

Vaikka Cuju oli suosittua vuosisatoja, se alkoi hiipua Ming-dynastian (1368–1644) aikana. Dynastian perustajakeisari Hongwu-keisari kielsi pelin ankarasti, koska hän katsoi sen olevan liiallinen häiriötekijä armeijan koulutuksessa ja virkamiesten työssä. Kielto ja peliin liittyneet negatiiviset sosiaaliset vaikutukset (mm. uhkapeli) johtivat sen suosion lopulliseen laskuun.

Cuju ei koskaan levinnyt maailmalle samalla tavalla kuin moderni jalkapallo, mutta sen merkitys pallopelin historian kannalta on kiistaton, ja se toimii tärkeänä lenkkinä alkukantaisten pallopelien ja 1800-luvun Englannin sääntöjen vakiinnuttamisen välillä.

Episkyros (Antiikin Kreikka)

Episkyros (kreikaksi "linjan yli") oli joukkuepeli, jota pelattiin antiikin Kreikassa. Vaikka tarkat säännöt ovat kadonneet, sen luonteen uskotaan olleen sekoitus jalkapalloa, rugbya ja jopa hieman käsipalloa. Episkyros-peli oli erityisen suosittu Spartassa, jossa sitä käytettiin fyysisen harjoittelun ja sotilaallisen kurin välineenä. Nimi viittaa todennäköisesti kentän keskelle piirrettyyn viivaan (skyros). Sitä pelasi kaksi joukkuetta, ja tarkoituksena oli todennäköisesti kuljettaa pallo (joka oli usein valmistettu nahasta ja täytetty hiekalla tai karvoilla) vastustajan kentän takarajalle. Episkyroksessa sallittiin voimakas fyysinen kontakti ja taklaukset. Vaikka Episkyroksen säännöt eivät ole säilyneet, peliin viitataan kreikkalaisessa kirjallisuudessa ja sen kuva löytyy Kreikan kansallisessa arkeologisessa museossa olevasta reliefistä, joka esittää spartalaisnaisia pelaamassa peliä.

Harpastum (Antiikin Rooma)

Harpastum (lat. harpasta, kreikaksi ’ryöstetty’) oli roomalainen versio kreikkalaisesta Episkyroksesta. Se oli äärimmäisen suosittu peli Rooman valtakunnan aikana, ja

sitä pelattiin erityisesti sotilaiden keskuudessa. Luonteeltaan Harpastum oli lajina erittäin raju ja väkivaltainen. Roomalainen lääkäri Galenos (2. vuosisadalla jaa.) kutsui sitä nimellä "pallopeli, joka vaatii eniten voimaa", ja kuvaili pelaajien kilpailevan pallosta raivokkaasti. Kuten Episkyroksessa, peliä pelattiin pienellä suorakulmaisella kentällä, jossa kaksi joukkuetta yritti siirtää palloa oman puolensa takarajan yli. Palloa sai kuljettaa, heittää ja potkia. Tärkeintä oli saada pallo haltuun ja viedä se vastustajan alueelle. Kun pallo oli "ryöstetty" (mistä pelin nimi juontuu), se piti viedä maaliin. Peli oli niin intensiivinen, että sitä pelattiin usein lämpimässä vedessä tai kylpylöissä (thermae) fyysisenä harjoitteluna ennen kylpyä. Roomalaiset sotilaat levittivät Harpastumia valtakunnan alueelle, mukaan lukien Britanniaan, missä se saattoi vaikuttaa paikallisten pallopelien ja myöhempien jalkapallon eri muotojen kehitykseen.

Keskiajan "Mob Football" (Väkijalkapallo) – Kaaos ja Yhteisö

Keskiajan "Mob Football" (tunnetaan myös nimellä folk football tai Shrovetide football) viittaa laajaan joukkoon paikallisia, epävirallisia pallopelejä, joita pelattiin pääasiassa Isossa-Britanniassa ja eräissä osissa Eurooppaa (esim. Ranskassa La Soule ja Italiassa Gioco del Calcio). Nämä pelit olivat suora vastakohta säännellylle nykyjalkapallolle.

Mob Football oli usein massiivinen, väkivaltainen tapahtuma, joka toi yhteen ko-

konaisia yhteisöjä. Pallona käytettiin turvotettua sian virtsarakkoa tai nahalla päällystettyä rakkua, joka täytettiin ilmalla, jotta se pomppisi hieman. Pelaajien määrä oli rajoittamaton, ja peleihin saattoi osallistua satoja tai jopa tuhansia ihmisiä, usein kokonaiset kylät tai kaupunginosat vastakkain. Kenttä oli valtava. Se saattoi ulottua useiden kilometrien päähän, ja maalit saattoivat olla toistensa kylien keskustassa, tehtaalla tai jopa kolmen mailin (n. 5 km) päässä toisistaan. Varsinaisia sääntöjä oli vähän tai ei ollenkaan. Kaikki keinot olivat sallittuja pallon liikuttamiseen, kunhan vastustajaa ei tapettu tai murhattu. Palloa

sai potkia, kantaa, heittää ja piilottaa. Peli oli erittäin fyysistä ja usein johti vakaviin vammoihin, kuten murtuneisiin luisiin ja jopa kuolemiin. Nykyaikaisen jalkapallon (association football) ja rugbyn nollasäännöt ovat peräisin tästä pelistä, sillä molemmat lajit ovat yrittäneet vähitellen kitkeä pois Mob Footballin rajuimmat elementit ja kaaoksen.

Kuninkaalliset Kieltoyritykset

Mob Footballin suosio aiheutti ongelmia viranomaisille sen väkivaltaisuuden ja yhteiskunnallisen häiriön takia:

1.Edvard II (1314): Kuningas Edvard II kielsi pallopelit Lontoossa, koska ne aiheuttivat liikaa melua ja sekasortoa. Hän oli huolissaan myös siitä, että miehet käyttivät aikaa pallopeliin jousiammunnan (joka oli tärkeää puolustukselle) harjoittelun sijaan.

2. Muut Kiellot: Myöhemmät kuninkaat, kuten Rikhard II, Henrik IV ja Henrik VIII, yrittivät toistuvasti kieltää pelin sen väkivaltaisuuden ja sunnuntaityön häiritsemisen vuoksi. Nämä kiellot olivat usein tehottomia, sillä peli oli syvällä paikallisessa kulttuurissa.

II. Modernin Jalkapallon Synty (1800-luku)

Jalkapallo alkoi muuttua kurinalaiseksi urheilulajiksi 1800-luvun puolivälissä Englannin arvostetuissa julkisissa kouluissa.

Eri koulujen sääntöviidakon yhdistämiseksi laadittiin Cambridgen säännöt (1848). Säännöt luotiin kokouksessa, johon osallistui edustajia Etonista, Harrow'sta, Rugbysta, Winchesteristä ja Shrewsburystä. Ne kielsivät pallon kantamisen ja palloa kantavan vastustajan taklaamisen. Nämä säännöt olivat tärkeä askel kohti modernin jalkapallon muotoa.

Modernin jalkapallon virallinen syntymäpäivä on 26. lokakuuta 1863, jolloin Lontoossa sijaitsevassa Freemasons' Tavernissa perustettiin Football Association (FA) FA:n perustamiskokouksissa suurin kiista liittyi sääreen potkimisen (hacking) sallimiseen ja pallon kantamiseen. Rugbyn

koulukuntaa edustavat jäsenet erosivat kokouksista, koska nämä säännöt poistettiin, mikä johti rugbyn ja jalkapallon lopulliseen eroon ja myöhemmin molemmat perustivat omat lajiliittonsa. Lopuksi FA julkaisi 13 sääntöä, joissa käsien käyttö kiellettiin lukuun ottamatta maalivahtia omalla rangaistusalueella.

Kehityksen ja ammattilaisuuden aika

Sääntöjen vakiintumisen jälkeen peli levisi nopeasti työväenluokan pariin ja sen suosio räjähti. Maailman vanhin jalkapallokilpailu, The Football Association Challenge Cup (1871), perustettiin. Se vauhditti lajin leviämistä ja toi kilpailuun uuden ulottuvuuden. Aluksi jalkapallo oli tiukasti amatöörilaji, mutta kun työväenluokan joukkueet alkoivat maksaa "menetettyä työaikaa" pelaajilleen, FA joutui hyväksymään ammattilaisuuden vuonna 1885. Maailman ensimmäinen jalkapallosarja, The Football

League (1888) perustettiin Englannissa. Tämä loi pohjan nykyisille sarjajärjestelmille ja edisti seurojen ja lajin kaupallistumista.

FIFA ja MM-kisat

1900-luvun alussa jalkapallo oli jo levinnyt ympäri maailmaa brittiläisten siirtomaiden ja kauppareittien kautta. Tarvittiin kuitenkin kansainvälinen kattojärjestö.

FIFA, Fédération Internationale de Football Association perustettiin Pariisissa vuonna 1904. Perustajajäseniä olivat Ranska, Belgia, Tanska, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Englannin FA liittyi FIFA:an myöhemmin.

FIFA:n silloisen puheenjohtajan Jules Rimet'n aloitteesta järjestettiin ensimmäiset jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Uruguayssa vuonna 1930. Vain 13 maata osallistui (mm. 4 Euroopasta), mutta ta-

pahtuma oli menestys ja sementoi jalkapallon aseman maailmanlaajuisena lajina.

Nykyajan kehitys ja tulevaisuus

Nykyjalkapallo on teknisesti ja taktisesti paljon kehittyneempää kuin 1800-luvun peli. Sääntömuutokset, kuten vaihdot, rangaistuspotkujen kehittäminen ja viimeisimpänä VAR-teknologian käyttöönotto, ovat jatkuvasti muovanneet peliä. Taktiset innovaatiot (esim. Total Football, Gegenpressing) ovat tehneet pelistä entistä nopeampaa ja monimutkaisempaa.

Jalkapallo on matkannut väkivaltaisista keskiajan kentistä modernin stadioneiden loisteeseen. Sen historian tunteminen antaa syvyyttä jokaiselle ottelulle ja muistuttaa meitä siitä, kuinka yksinkertaisesta ideasta – pallon potkimisesta – voi kasvaa maailman suosituin ja tunteita herättävin urheilulaji.

Teksti: T.Husu Kuvat: chatgtb / gemini

Naisjalkapallo nousukiidossa niin Suomessa kuin maailmalla

Naisjalkapallo on viime vuosikymmenen aikana kokenut ennennäkemättömän kasvun niin Suomessa kuin maailmalla. Kansainväliset katsojaluvut rikkovat uusia ennätyksiä, ammattilaisliigat vahvistuvat ja pelin tasossa on nähty huima kehitys. Samalla Suomen naisjalkapallo tasapainoilee globaalin kehityksen mukana. Pelaajamäärien- ja tason kasvaessa, myös kansainvälinen kilpailu kiristyy.

Globaali murros: harrastelusta miljoonien yleisölajiksi

Maailmalla naisjalkapallon kasvu on ollut nopeaa ja näkyvää. Ensi kerran Kiinassa vuonna 1991 järjestetyt naisten jalkapallon MM-kisat ovat muuttuneet marginaalitapahtumasta yhdeksi maailman seuratuimmista urheilukisoista. Viimeisin Australiassa vuonna 2023 pelattu naisten MM-finaali keräsi satoja miljoonia TV katsojia, ja FIFA investoikin hyvin voimakkaasti naisjalkapallon kehittämiseen eri maanosissa. Naisjalkapallon kehityksellä on myös globaalisti suuri poliittinen merkitys ja samalla tasa-arvon kannalta huomattava tilaus. Seuraavat naisten jalkapallon MMkilpailut pelataan vuonna 2027, ensi kertaa Etelä- Amerikassa. Brasiliassa pelattavista kisoista odotetaan suurta yleisömenetystä. Vuonna 2031 naisten jalkapallon MM-kilpailujen joukkuemäärä laajenee 32:sta joukkueesta 48 joukkueeseen, mikä lisää lajin huomioita ympäri maailmaa.

Euroopassa naisjalkapallon kehitystä vauhdittavat etenkin ammattilaisliigojen synty ja vahvistuminen. Esimerkiksi Englannin Women’s Super League, Espanjan Liga F ja Ranskan Division 1 Féminine ovat nostaneet todella huomattavasti pelaajapalkkoja sekä kehittäneet harjoitteluolosuhteita ja seurakulttuuria. Suurseurojen panostukset kuten Barcelona, Chelsea, Lyon ja muut eurooppalaiset jättiläiset ovat rakentaneet naisjoukkueistaan strategisia menestyshankkeita. Lisäksi Kaupallisen kiinnostuksen kasvu on ollut merkittävää. TV-sopimukset ja sponsorit ovat laajentuneet, ja naisjalkapallosta on tullut taloudellisesti houkuttelevampi kohde sponsoreille.

”Suomessa nais- ja tyttöjalkapallo on pitkään ollut yksi naisten suosituimmista joukkuelajeista”

Globaalisti paras naisjalkapallo on tällä hetkellä teknisesti ja taktisesti erittäin kehittynyttä, ja huippupelaajat ovat ammattilaisia täysipäiväisesti. Kehitys on lähentänyt nais- ja miesten jalkapallon rakenteita, vaikka eroja edelleen on.

Suomi: vakiintunut pohja, kasvava potentiaali

Suomessa nais- ja tyttöjalkapallo on pitkään ollut yksi naisten suosituimmista joukkuelajeista. Jalkapalloliiton mukaan naispelaajien määrä on kasvanut tasaisesti, ja pelaajapolkuja on selkeytetty akatemiatoiminnan ja alueellisten valmennuskeskusten kautta. Silti Suomi kohtaa omat haasteensa sillä maamme pieni väestömäärä rajoittaaa kilpailevien pelaajien määrää. Pienen ja taloudellisessa kurimuksessa rypevän maan rahoitustaso ei valitettavasti voi millään yltää maailman suurimpien jalkapallomaiden tasolle. Sama tilanne rahoituksessa näkyy myös seurojen toiminnassa ja siksi Suomen naisjalkapallon korkeimman tason eli Naisten Kansallisen Liigan ammattilaisuusaste on edelleen hyvin matala. Monille naispelaajille työ tai opinnot kulkevat urheilun rinnalla.

Vaikka kansainvälisesti Suomi ei tällä hetkellä yllä Euroopan huipulle, niin yksilötasolla suomalaiset pelaajat ovat nousseet laadukkaiden ulkomaisten sarjojen vakionimiksi. Tämä kehitys auttaa nostamaan maajoukkueenkin tasoa pitkällä aikavälillä, jos vain seurat onnistuvat kasvattamaan riittävästi laadukkaita ja menestyviä yksilöitä kansainväliselle tasolle saakka.

Kotimaiset seurat ovat avainasemassa naisjalkapallon menystykseen. Seura sekä - akatemiatoiminnan kehitys tuottaa entistä laadukkaampia pelaajia. Pelaajapolkua tulisikin vahvistaa varhaisista ikäluokista lähtien.

Harjoitteluolosuhteet ovat kokeneet Suomessa merkittävän muutoksen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja hiljalleen jokaisella seuralla on mahdollisuus harjoitella tekonurmella hiekkakenttien sijasta. Suomen pitkä talvikausi vaatii kuitenkin lisää panostusta harjoittelun olosuhteiden osalta.

Valmennus ja seuratoiminnan tasoa on pyritty nostamaan. Etenkin panostus valmentajakoulutuksessa näkyy myös laadukkaampana tekemisenä seurojen päivittäisessä toiminnassa.

Lisäksi Kansallisen Liigan brändiuudistukset ja näkyvyys ovat lisänneet kiinnostusta ja katsojamääriä, vaikkakin kasvusuunta on potentiaaliin suhteutettuna vielä hyvin maltillinen.

Suomalaisessa naisjalkapallossa on kuitenkin realismia tunnustaa, että tie Euroopan kärkeen vaatii pitkäjänteisiä investointeja ja rakenteellisia muutoksia. Pelkkä positiivinen puuhastelu ja ”kaikki pelaa” mentaliteetti eivät todellakaan johda tuloksiin. Pitkällä aikavälillä ainoa tapa kehittää lajia on saada suomalaisia huippupelaajia kansainvälisille ammattilaiskentille. Suomen nuoret jalkapalloijat tarvitsevat esikuvia. Ja sama pätee yhtälailla miesten jalkapalloon.

Teksti: T.Husu

Jalkapalloilijoiden yleisimmät vammat

Jalkapallo on maailman harrastetuin urheilulaji ja samalla yksi fyysisesti kuormittavimmista pallopeleistä. Laji vaatii pelaajilta nopeutta, ketteryyttä, voimaa ja kestävyyttä, mutta myös hyvää liikehallintaa. Jatkuvat suunnanmuutokset, kiihdytykset, jarrutukset, hypyt ja kaksinkamppailut altistavat pelaajat monenlaisille vammoille. Jalkapalloilijan vammat kohdistuvat pääasiassa alaraajoihin, ja ne syntyvät joko äkillisinä tapaturmina tai vähitellen kuormituksen seurauksena. Jalkapallo onkin yksi kokonaisvaltaisimmista riskilajeista, koska peliä pelataan yhtäjaksoisesti pitkään ja kontaktit ovat sallittuja.

Nilkkavammat

Nilkka on yksi jalkapalloilijan yleisimmin loukkaantuvista kehonosista. Useimmiten

kyseessä on nilkan nyrjähdys, joka syntyy, kun jalka vääntyy äkillisesti sisäänpäin alastulon, käännöksen tai kontaktin yhteydessä. Nilkkavammat ovat tavallisia kaikilla

Nilkan nyrjähdys mekanismit

tasoilla junioreista huippu-urheilijoihin. Vielä takavuosina katkennut nivelside tavallisesti korjattiin leikkaamalla, mutta nykyisen tiedon mukaan pahatkin nilkkavammat paranevat usein ilman leikkausta, mutta niiden ongelmana on suuri uusiutumisriski, mikäli kuntoutus jää puutteelliseksi. Hyvä lihaskunto, tasapaino ja nilkan tukilihakset ovat keskeisiä tekijöitä vammojen ehkäisyssä.

Polvivammat

Polvivammat ovat jalkapallossa vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan kaikkein vakavimpia ja pitkäaikaisimpia vammoja. Erityisesti eturistisiteen (ACL) repeämä on pelätty vamma, sillä se syntyy usein yllättäen ilman kontaktia äkillisessä suunnanmuutoksessa. Polveen kohdistuvat myös kierukka- ja sivusidevammat, joita esiintyy sekä kontaktien että kiertoliikkeiden seurauksena.

Vakavat polvivammat vaativat valitettavan usein leikkaushoitoa sekä pitkän kuntoutuksen ja ne voivat vaikuttaa pelaajan uraan pysyvästi. Psyykkinen puoli on myös merkittävä osa vakavia polvivammoja, sillä paluu peliin pitkän kuntoutusjakson jälkeen vaatii luottamusta polven kestävyyteen.

Lihasvammat

Lihasvammat, erityisesti takareiden ja etureiden sekä nivusten revähdykset, ovat jal-

Vamma

Nilkan nyrjähdys Jalan vääntyminen

Polven sivusiteiden vammautumismekanismit

kapallossa erittäin yleisiä. Ne syntyvät tyypillisesti nopeissa spurteissa, potkuissa ja jarrutuksissa. Lähes kaikki jalkapalloilijat harrastelijoista ammattilaisiin kärsivät näistä vammoista urallaan ennemmin tai myöhemmin. Takareisivammat ovat tunnettuja korkeasta uusiutumistodennäköisyydestään, jos kuntoutus ja sitä edeltävä lepoaika ei ole riittävän huolellinen.

Lihasvammojen ennaltaehkäisyssä korostuvat riittävä lihashuolto ja suoritusta edeltävä lämmittely, oikea kuormituksen säätely, hyvä lihasvoima ja riittävä palautuminen.

Oikea polvi edestä ja sääriluun nivelpinta ylhäältä katsoen

Muut yleiset vammat

Jalkapallossa esiintyy myös isku- ja ruhjevammoja, rasitusvammoja sekä harvinaisempia murtumia. Rasitusvammat kehittyvät usein vähitellen ja liittyvät liialliseen tai väärin suoritettuun harjoitteluun ilman riittävää lepoa. Ne ovat yleisiä erityisesti nuorilla pelaajilla kasvuiässä.

Teksti: T.Husu

Lepo ja kuntoutus, paluu 1–6 viikossa

Tasapainoharjoittelu, nilkan alastulossa tai kontaktissa lihasvoima, hallitut alastulot

Polvivammat (ACL, kierukka) Äkillinen suunnanmuutos

Usein pitkä kuntoutus

Kyykyt, loikat tekniikalla tai kiertoliike , joskus leikkaus (9–12 kk) , keskivartalon ja lantion hallinta

Takareisivamma Äkillinen spurtti tai potku

Etureisivamma Kiihdytys tai potku

Pohjevamma Ponnistus ja äkkilähtö

Progressiivinen kuntoutus

Eksentrinen lihastyö , 2–8 viikkoa (esim. Nordic-harjoite), juoksutekniikka

Lihaskuntoutus, 1–6 viikkoa

Lepo ja voima, 1–4 viikkoa

Rasitusvammat Liiallinen kuormitus, Kuormituksen kevennys, viikoista kuukausiin

Kyykyt ja askelkyykyt, pakaralihasten vahvistaminen

Pohjeliikkeet, hyppelyt, nilkan liikkuvuus

Kuormituksen seuranta, palautumisen puute monipuolinen harjoittelu

Oikean polven revennyt eturistiside edestä katsoen

- "Jumalainen takatukka"

Legenda. Velho. Visionääri. Taiteilija. Il Divin Codino - Jumalainen takatukka. Roberto Baggio tunnetaan monella nimellä. Hän oli Italialle sitä, mitä Maradona oli Argentiinalle tai Pelé Brasilialle. Myyttinen esikuva. Ja suuri inspiraation lähde tuleville sukupolville jalkapallossa.

Roberto Baggio kuuluu kiistatta jalkapallon suurten lahjakkuuksien joukkoon yhdessä Maradonan, Ronaldinhon tai Messin kanssa. Maradona kutsui Baggiota "neroksi". Pelé puolestaan nimitti häntä "legendaksi". On silti valitettavaa, ettei Baggion nimeä muisteta laajemmin. Asiat olisivat ehkä olleet toisin, jos Italia olisi voittanut MM-kisat vuonna 1994…

Baggion ura

Vuonna 1967 syntynyt Roberto Baggio aloitti jalkapalloilijan uransa Vicenzassa. Jo 18-vuotiaana hän sai sopimuksen Serie A:n Fiorentinaan, joka oli valtava saavutus nuorelle miehelle. Vain kaksi päivää ennen siirtoa Baggio loukkasi polvensa vakavasti. Ristiside ja kierukka repesivät niin pahasti, että niiden korjaamiseen tarvittiin 220 tikkiä. Kipulääkeallergiansa vuoksi nuori Baggio kärsi kovista polvileikkauksen aiheuttamista kivuista. Lääkärit sanoivat, ettei Baggio todennäköisesti enää koskaan pelaisi. Se oli ensimmäinen kerta, kun Baggion ura tuomittiin päättyneeksi.

Toipuminen vaativasta leikkauksesta ja polven kuntoutus pelikuntoon kesti peräti 18 kuukautta. Baggion epäonni jatkui ja hän loukkasi polvensa pian uudelleen. Fiorentina pysyi kuitenkin nuoren tähtensä tukena ja 1980-luvun lopulla Baggio hurmasi fanit puolelleen kekseliäällä pelillään ja kierteisillä vapaapotkuillaan. Tuohon aikaan pelaajien potkutekniikka ja pallon ominaisuudet olivat erilaisia kuin nykyään ja voimakkaasti kierteiset vedot olivat vasta tulleet mukaan peliin. Tulevaisuudessa Beckham, Pirlo, Del Piero ja lukemattomat muut potkuistaan tunnetut tähdet ammensivat oppeja Baggion maagisista kierteisistä vedoista. Vuonna 1990 Baggio hurmasi fanit Ita-

”Baggio nousi kuitenkin Juventuksen avainpelaajaksi ja voitti jälleen fanit puolelleen”

lian MM-kisoissa ampumalla kaksi maalia. Molemmat maalit kulminoituivat maagiseen yksilösuoritukseen. Samalla 23-vuotias Baggio sementoi maajoukkuepaikkansa azzurreissa pitkälle tulevaisuuteen. Fiorentina joutui luopumaan rakastetusta kymppipaidastaan Baggion siirtyessä maailmanennätyssummalla Juventukseen. Siirto aiheutti suuria otsikoita sekä kaaoksen Firenzessä. Raivostuneet Fiorentinan fanit aloittivat mellakoita. Vuoden 1990 ottelussa Fiorentinan stadionilla Juventus sai rangaistuspotkun, mutta joukkueensa pilkkujen ampuja Baggio, kieltäytyi rangaistuspotkusta vanhaa seuraansa vastaan. Tämä raivostutti puolestaan Juventuksen kannattajat.

Baggio nousi kuitenkin Juventuksen avainpelaajaksi ja voitti jälleen fanit puolelleen. Seuraavat vuodet Juventuksessa olivat sen-

saatiomaisia. Baggio teki viidessä kaudessa 115 maalia ja ratkaisi otteluita säännöllisesti henkilökohtaisella taidollaan ja nerokkaalla pelillään. Vuonna 1993 Baggio voitti Ballon d’Orin ja hänet valittiin FIFAn vuoden pelaajaksi. Samalla kaudella hän johdatti Juventuksen UEFA-cupin mestaruuteen, joka oli seuran ensimmäinen kansainvälinen pokaali vuosikymmeneen.

Vuoden 1994 MM-kisat

Vuonna 1994 Roberto Baggio oli maailmanlaajuinen supertähti USA:n MM-kisoissa. Italian kymppipaitaa kantanut Baggio piti harteillaan valtavia paineita. Italian selviytyi jatkoon alkulohkosta Baggion dominoidessa kentällä. Pudotuspeleissä Baggio ratkaisi kaikki kolme ottelua (Nigeria, Espanja ja Bulgaria) loistavilla henkilökohtaisilla suorituksillaan ja maaleillaan. Baggio käytännössä vei Italian finaaliin, eikä ilman häntä Italia olisi koskaan päässyt niin pitkälle.

Historia kuitenkin tuntee vain voittajat ja siksi on surillista että monille jalkapallofaneille pysyvin muisto Baggiosta on se, kun hän seisoo pää painuksissa epäonnistuneen rangaistuspotkunsa jälkeen vuoden 1994

Roberto Baggio voitti vuonna 1993 arvostetun Ballon d’Orin ja hänet valittiin FIFAn vuoden pelaajaksi.
”Loukkaantuneena esiintynyt tähti halusi kuitenkin ratkaista ottelun viimeisenä vetäjänä”

MM-finaalitappion jälkeen. Baggion epäonnistuminen finaalin rangaistuslaukauskilpailussa oli sydäntäsärkevä hetki jolloin aika pysähtyi. Baggio ampui Italian viidettä pilkkua, ja kaksi joukkuetoveria olivat jo

epäonnistuneet ennen häntä. Italian kohtalo sinetöityi, kun Baggion laukaus lensi täysin selittämättömästi maalin yli. Tämä hetki tuli määrittelemään Baggion miehenä, joka epäonnistui. Epäonnistumisen jälkeen Baggio seisoi pilkulla useita minuutteja pää painuksissa Brasilian juhliessa voittoa.

Maali ei ehkä olisi muuttanut finaalin lopputulosta, mutta maailman parhaan pelaajan epäonnistumista maailman suurimmalla näyttämöllä ei ikinä unohdettu. Vasta

myöhemmin selvisi että läpi kisojen loistanut Baggio pelasi MM-finaalin pahan reisivenähdyksen alla. Loukkaantuneena esiintynyt tähti halusi kuitenkin ratkaista ottelun viimeisenä vetäjänä.

Ura jatkuu

Baggio ei kuitenkaan suostunut luovuttamaan vaikka hän sai ankaraa arvostelua. Seuraavissa Ranskan MM-kisoissa 1998 hän haki henkilökohtaisen hyvityksen kun Italia kohtasi Ranskan puolivälierän rangaistuspotkukilpailussa, Tällä kertaa Baggio ilmoittautui vapaaehtoisena ensimmäiseksi vetäjäksi ja laukoi pallon varmasti maaliin.

Tämä oli rohkea teko pelaajalta, kuka kantoi valtavaa epäonnistumisen taakkaa harteillaan. Italia kuitenkin hävisi ottelun Ranskan jatkaessa aina finaaliin ja maailmanmestaruuteen. Roberto Baggio on ainoa italialainen, kuka on tehnyt maalin kolmessa eri MM-turnauksessa, ja hän jakaa Italian MM-maalitilaston kärkisijan yhdeksällä maalilla Paolo Rossin ja Christian Vierin kanssa.

AC Milan vuosiensa (1995-1997) jälkeen Baggiolla oli menestyksekäs jakso Bolognassa, jota seurasi rikkonainen aika Inter Milanissa (1998-2000). Loukkaantumiset vaivasivat Baggiota ja vuosituhannen vaihteessa legendan liike alkoi hidastua. Arvostelijat tuomitsivat Baggion eläkkeelle. Baggio siirtyi Serie A:n pieneen Brescian joukkueeseen, missä hän jälleen kerran ylitti odotukset. Vaikka Baggion polvet oireilivat

Baggio kärsi uransa varrella useista loukkaantumisista mutta taisteli itsensä takaisin kentälle luovuttamatta.

Jäähyväisottelu San Sirolla oli tunteikas tapahtuma. Täyteen myyty areena hurrasi Baggion nimeä ottelun jälkeen useiden minuutten ajan.

ja takatukka harmaantui, hän nosti Brescian tasoa pelkällä olemuksellaan. Baggio teki kaksinumeroiset maaliluvut joka kausi vuosina 2000–2004, auttaen pientä seuraa ja välttämään putoamisen sarjasta. Fanit ympäri Italiaa arvostivat Baggiota elävänä legendana.

Baggion jäähyväiset koittivat toukokuussa 2004. Hänen viimeisessä seurajoukkuepelissään Milanin San Sirolla yli 80 000 ihmistä antoi hänelle seisovat suosionosoitukset. Ottelun päätteeksi Baggio käveli AC Milanin kapteenin Paolo Maldinin luokse halaten toista Italialaista legendaa yleisön hurratessa Baggion nimeä. Maldinin kerrotaan todenneen Baggiolle: ”Kiitos kaikesta, Roberto. Tästä päivästä lähtien italialainen jalkapallo ei ole enää entisensä”.

Perintö

Yleisön ja pelaajien silmissä Roberto Baggion perintö on kiistaton. Uran alkuvaiheessa jotkut valmentajat eivät tienneet, mitä tehdä omaperäisen lahjakkuuden kanssa. Baggio oli hyökkääjä, joka ei ollut perinteinen kärki, ja pelintekijä, joka ei aina

”Baggio oli harvinainen pelaaja, jota kaikki kunnioittivat. Urheilullisuuden, innovatiivisuuden ja taiteellisuuden symboli”

osallistunut puolustukseen. Hän oli itsenäinen ja luova nero, mikä ei aina sopinut 1990-luvun Italian järjestelmälliseen ja taktiseen jalkapallokulttuuriin.

Mutta fanit ymmärsivät aina Baggion arvon. Kannattajille Baggio oli ”il campione”mestari, joka pystyi muuttamaan pelin suunnan hetkessä. Jopa kilpailevien seurojen fanit vaikenivat, kun Baggio asettui ampumaan vapaapotkua, tietäen voivansa seuraavaksi todistaa jotain uskomatonta.

Baggio oli harvinainen pelaaja, jota kaikki kunnioittivat. Urheilullisuuden, innovatiivisuuden ja taiteellisuuden symboli. Nuoremmat italialaistähdet, kuten Francesco Totti ja Alessandro Del Piero, pitivät häntä esikuvanaan. Kansainvälisesti hänestä tuli yksi 1990-luvun jalkapallon kasvoista.

Baggio oli yksi Italian jalkapallohistorian tehokkaimmista maalintekijöistä, mutta suurin pysyvä perintö liittyy siihen, miten hän pelasi ja miten hän käyttäytyi. Hän pelasi ilolla, mielikuvituksella, luovuudella ja ripauksella arvaamattomuutta. Fanit rakastivat aina nöyrästi käyttäytynyttä sekä tyylikkäästi ja reilusti pelannutta Baggiota. Loukkaantumisensa selättäneen Baggion periksiantamattomuus oli legendaarista. Hän osoitti, että synkimmistäkin hetkistä on mahdollista nousta luovuttamatta.

Teksti: T.Husu

Lähteet: Roberto Baggio – The journey of triumphs and Heartbrakes.

Roberto Baggio – The World Cup Years

Mallorca football tournament 2025

Helsingin poliisifudiksen (Team HPF) joukkueen turnaus Mallorcan Santa Ponsassa toukokuussa 2025 oli jälleen edessä. Mallorcan kansainvälinen pienen kentän turnaus on vakiintunut Poliisifudiksen joukkueen joka vuotiseksi tapahtumaksi.

Tähän on vaikuttanut turnauksen taso, toimivat järjestelyt, sopiva ajankohta, kohtuullinen hintataso ja pelipaikan saavutettavuus. Vaikka joukkueemme on välillä vieraillut vaihtoehtoisissa tapahtumissa, niin Mallorcalle on aina ollut mukava palata.

”Allekirjoittaneelle tuli otteluita alle peräti 18 kappaletta”

Tähän asti paras saavutus turnauksessa oli vuoden 2018 finaalitappio Belgialle. Vuonna 2025 saimme kasattua turnaukseen peräti kaksi iskukykyistä joukkuetta, jotka osallistuivat ikämiesten +35 ja +45 sarjoihin.

Tosin useimmat pelaajat pelasivat molemmissa sarjoissa samanaikaisesti. Tämä osoittautuikin kovaksi urakaksi ja allekirjoitta-

neelle tuli otteluita alle peräti 18 kappaletta, mikä on ikämiehelle ihan kohtuullinen suoritus….

Alkulohkojen vastustajat tulivat perinteiseen tapaan ympäri Eurooppaa. Belgiasta, Englannista, Portugalista ja Espanjasta, Saksasta, Puolasta, Romanista jne. Joku maa saattoi Mallorcan helteessä unohtua mainita.

Hotellimme oli vasta rakennettu ja sijaitsi aivan kenttien välittömässä läheisyydessä muutaman kadun kulman päässä. Hotellin läheisyys on yksi viihtyvyyttä puoltava seik-

ka turnauksessa ja sopivat tauon osuessa kohdalle tämä antaa mahdollisuuden käydä ilmastoidussa huoneessa huoltamassa.

Mallorca Football tournament on Covid-viruksesta aiheutuneen tauon jälkeen lisännyt osallistujien määrää ja mukana turnauksessa oli vuonna 2025 lähes 400 joukkuetta ympäri Eurooppaa. Toki sarjoja on useita

”Vaikka pelisuoritus ei vuonna 2025 ollut parasta mitä joukkueeltamme voitiin odottaa, niin ryhmä nautti Mallorcan kuumasta tunnelmasta hyvillä mielin”

aina avoimesta sarjasta yli 55-vuotiaiden kävelyfutikseen. Osallistujien kasvava määrä on lisännyt painetta Santa Ponsan hotellitarjonnassa ja turnaus oli loppuunmyyty toistamiseen.

Joukkueidemme ottelut sujuivat vaihtelevalla menestyksellä. Lyhyt peliaika pienellä 5 vs 5 kentällä tarkoittaa, että liian montaa maalia ei vastustajalle voi eteen antaa. Toinen huomio peleistä on se, että useasti otteluiden maalit tulevat nopeista pallonriistoista ja vastaiskuista taidokkaan pelin hallinnan sijasta. Jokainen pallonmenetys voi johtaa pienellä kentällä vaaralliseen vastahyökkäykseen. Välillä tuntui, että joukkueemme unohti tämän perusseikan. Mar-

ginaalit olivat kuitenkin hyvin pieniä ja paremmalla viimeistelyllä olisimme voineet voittaa ratkaisevat ottelut ja selviytyä kovatasoisiin jatkopeleihin. Tällä kertaa oli kuitenkin tyytyminen vain tyydyttävään peliesitykseen ilman odotettua menestystä.

Vaikka pelisuoritus ei vuonna 2025 ollut parasta mitä joukkueeltamme voitiin odottaa, niin ryhmä nautti Mallorcan kuumasta tunnelmasta hyvillä mielin. Perinteiseen tapaan iltaisin seurattiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen esityksiä MM-jäiltä ja nautittiin rannalla, altaalla sekä saarta ympäri ajellen ja pyöräillen.

El Presidente Huusperi / Team HPF

Poliisifudiksen ehdoton voimahahmo Marko Inoranta eläkkeelle!

Marko ”Ino” Inoranta tunnetaan ystävien keskuudessa fanaattisena jalkapallomiehenä ja värikkäänä persoonana, jollaisia nykyään enää harvoin poliisiorganisaatiossa tapaa. Ino on ollut mukana poliisifudiksen toiminnassa yhdistyksen alkuvuosista lähtien ja osallistunut lukemattomille poliisifudiksen matkoille. Vahvistamattoman huhun mukaan Ino pitääkin poliisifudiksen Italian matkojen ennätystä hallussaan. Lisäksi Ino muistetaan Helsingin poliisilaitoksen edustusjoukkueen valmentajana ajalta, jolloin vielä poliisiurheilu oli voimissaan ja virallinen jalkapallon SM-turnaus oli vuoden tapahtuma.

Inon matka poliisina alkoi vuonna 1989, kun Mikkelin juna saapui Helsingin Rautieasemalle. Työt alkoivat legendaarisella Pikku Roban poliisilaitoksella ja tarkennettuna vieläkin legendaarisemmassa aseman poliisissa, jonka maine oli tuohon aikaan melkoisen hurja. Ino suorittikin aseman poliisina niin sanotun ”passin polkemisen.” Kenttätehtävistä Ino siirtyi 1990-luvun loppupuolella rikostutkintaan, missä hän jatkoi tutkijana aina eläkkeeseensä saakka.

Ino. Pitkän poliisiuran viimeinen työpäivä on takana. Mitkä fiilikset?

Loistavat.

Aloitit poliisin työt Pikku-Roban laitoksella 1989. Miten työ ja ilmapiiri on muuttunut matkan varrella?

Poliisimaailma ei ole enää sitä samaa poliisimaailmaa, johon aikanaan tulin. Polla-

reiksi on nykyään päässyt hyvin erilaista materiaalia kuin minun aikana yli 30-vuotta sitten. Valitettavasti liian monelle oman uran edistäminen on oikeaa poliisiduunia tärkeämpää. Lisäksi nykyään yhteiskuntaa leimaa tarkoituksellinen mielensä pahoittaminen ja tämä on heijastunut myös poliisiorganisaatioon. Oikea poliisiduuni ei tunnu olevan enää arvossa ja samalla siitä on kärsinyt työilmapiiri. Suorittava porras eli kenttäväki ja dekkarit kyllä painaa hyvää duunia, mutta ihan kaikista muista en voi valitettavasti sanoa samaa.

Tietolähteen mukaan aiot matkustaa pitkästä aikaa laivalla Tallinnaan. Kumpi on tärkeämpää, matka vai päämäärä?

Vastaan tähän urheilutermein, tärkein on liike, ei matka tai päämäärä.

Liverpoolin kausi ei ole lähtenyt täysin odotetusti käyntiin ja vuoden 2026 alussa Arsenal dominoi valioliigaa. Minkä

viestin haluat välittää Poolin koutsille Arne Slotille?

Kausi on pitkä, ollaan vasta puolessa välissä ja kärki on saavutettavissa…uskoa pojat, uskoa….

Milloin Huuhkajat nähdään seuraavan kerran arvokisoissa?

Ei valitettavasti tällä vuosikymmenellä, ehkä uuden nousevan sukupolven aikana 2030-luvulla.

Entä kuka voittaa miesten World Cupin 2026?

Saksa, tottakai!!

Poliisifudiksen järjestöhaara nimeltä Old Boys kokoontuu säännöllisesti. Kuinka tuohon mystiseen ryhmään voi liittyä vai onko se edes mahdollista?

Siihen pääsee iän ja saavutusten perusteella. Nykyisestä nuoresta polvesta taitaa A. Vihtalahti olla ainoa, joka täyttää tulevaisuudessa jäsenen edellytykset, siihenkin menee vielä vähintään 15 vuotta.

Onko asemasi Old Boyssissa torpedo, suolaaja vai mehupoika?

Raaka torpedo!!

Kerro joku mieleenpainuva muisto Poliisifudiksen matkoilta?

Niitä on liikaa, mutta sellainen hauska muisto on Saksasta, Dresdenin reissulta noin 20 vuoden takaa. Osallistuttiin kan-

sainväliseen ja kovatasoiseen pienen kentän viranomaisturnaukseen. Vikan pelin aikana järjestäjät kävivät kentänlaidalla kyselemässä parhaan pelaajamme Mikkiksen nimeä ja numeroa. Mikkiksellä oli tuolloin pitkä vaalea tukka, kuten myös samaan aikaan kentällä esiintyneellä Salakan Tomilla. Illalla järjestettiin palkintogaala paikallisessa yökerhossa, joka oli varattu joukkueiden käyttöön. Yökerhossa oli kova mekkala ja hyvät juhlat päällä. Sitten koko turnauksen parhaana pelaajana palkittiin ”Timo Sulakka” (meillä oli jengissä Tomi Salakka eli Stobe). Stobe kävi iloisena ja muina miehinä pokkaamassa pytyn yleisön hurratessa, mutta järjestäjät huomasivat vasta tässä vaiheessa, että palkinto meni aivan väärälle pelaajalle. Turnauksen parhaan pelaajan palkinto piti mennä tietysti Mikkikselle, mutta se oli jo myöhäistä, kun Stobe tuuletti lavalla pytty kädessään. No, Stobe oli turnauksen kovaotteisin pelaaja.

Esiinnyit erittäin vakuuttavasti syksyn 2025 viranomaisten SM-kisoissa itseäsi 3-kertaa nuorempia pelureita vastaan. Mikä on tavoitteesi jalkapalloilijana tulevina vuosina?

Jos nyt pystyisi vielä useamman vuoden juoksemaan, ettei kävelyjalkapalloon tarvitse siirtyä.

Kenet poliisikollegoista haluat muistaa urasi päätteeksi kehuilla ja miksi?

Lehdessä loppuu tila kesken, jos kaikkia alkaa muistelemaan, mutta kyllä se tuolta vanhemmasta päästä enemmän on, jos ammatillisista asioista puhutaan. Roban ajoilta, jotka myös Pasilaan siirtyivät, voisin

mainita J-P Lämsän, Jussi Vuorisalon ja Jari Nikosen. Kaikki olivat sellaisia esimiehiä, joilta tämän päivän vastaavien esimiesten olisi syytä ottaa oppia. Edellä mainitut pitivät huolta henkilöstön jaksamisesta ja olivat kannustavia sekä ymmärsivät sen, että henkilöstö on poliisilaitoksen voimavara, ei kuluerä. Jalkapallon puolelta Nikonen on tehnyt myös pitkän työn Poliisifudiksen eteen, samoin Aaltion Kari. Pelaajista Aki Vihtalahti on ehdoton ykkönen, tehnyt myös paljon Poliisifudiksen hyväksi.

Mitä haluat antaa ohjeeksi nuorille poliiseille ja miksei vähän vanhemmillekin?

Muistakaa sanoa rohkeasti mielipiteenne, vaikka siitä tulisi kuraa niskaan. Sitten voi katsoa joka päivä peiliin tyytyväisenä.

Entä mitä haluat sanoa Poliisifudis lehden lukijoille ikään, asemaan tai säätyyn katsomatta?

Futis on parasta urheilua ja viihdettä, joko pelaten tai katsoen.

Miten aiot viettää ansaittuja eläkepäiviä tästä eteenpäin?

Urheillen, matkustellen ja vaimosta sekä lapsista huolta pitäen.

Poliisifudis toivottaa leppoisia eläkepäiviä ja antoisia hetkiä jalkapallon parissa niin kentillä kuin katsomoissakin!

Rikos-ja poliisisarjojen mestariteos on realistinen ja moniulotteinen kuvaus yhteiskunnasta ja sen epäkohdista.

The Wire.

Entisen rikostoimittaja David Simonin luomaa The Wire -sarjaa (HBO, 2002–2008) on usein kuvattu kaikkien aikojen realistisimmaksi rikosja yhteiskuntasarjaksi. Sarjan avustavana käsikirjoittana ja konsulttina toimi entinen baltimorelais-poliisi Ed Burns. Burns työskenteli poliisin urallaan partiossa sekä rikostutkinnassa ja sarjaan käsikirjoitetut henkilöhahmot ovat poimittu Burnsin pitkältä poliisiuralta. The Wire ei ole vain rikosdraama, vaan moniulotteinen, sosiologinen tutkimus yhteiskunnan ja kaupungin rakenteellisesta rappeutumisesta, huumekaupasta, poliittisesta korruptiosta, koulutusjärjestelmän epäkohdista ja taloudellisesta eriarvoisuudesta.

Sarjan tuotantokausissa tarkastellaan Yhdysvaltojen itärannikolla, Washingtonin suurkaupunkialueella sijaitsevaa teollisuuskaupunki Baltimorea viidestä näkökulmasta: poliisi ja huumekauppiaat, satama ja ammattiyhdistys, kaupunginhallinto ja byrokratia, julkinen koulutujärjestelmä ja rahoitus sekä viimeisenä poliitikka ja media. Jokainen sarjan kausista sisältää oman juonikaarensa ja lisäksi koko sarjan läpi kulkee pääjuoni, joka kytkeytyy ensimmäisellä kaudella käsiteltyyn huumekauppaan sekä poliisin ja rikollisten välisiin edesottamuksiin. Tuotantokausien erilaiset teemat nivoutuvat loputa yhteen ja samaksi koko-

naisuudeksi. The Wiren henkilöhahmot edustavat Baltimoren asukkaita lain molemmilta puolilta. Niin poliisit, politiikot, virkamiehet kuin rikollisetkin ovat hahmoina moniulotteisia, ja jokainen katsoja voi helposti tunnistaa omalta työpaikaltaan tai lähipiiristään hahmoissa esiintyviä persoonallisuuksia. The Wiren tarina näyttää, kuinka yhteiskunnallisten järjestelmien sisäiset dynamiikat ohjaavat sarjan hahmojen ja yksilöiden kohtaloita.

Taidokas juoni ja realistinen kerronta pitävät katsojan otteessa

Useita TV-alan palkintoja voittanut The Wire on mainittu monessa yhteydessä eräänä kaikkien aikojen parhaista TV-sarjoista. Ellei parhaana. Mikä sitten tekee The Wire sarjasta niin erityisen?

Poliisin silmin katsottuna poliisisarjat ovat yleisesti hyvin epärealistisia ja kaatuvat helposti mahdottomuuksiin sekä liian ilmeisiin epäkohtiin joko tarinan juonessa, hahmoissa tai toteutuksen realistisuudessa. The Wire on kuitenkin omaa luokkaansa ja sarjan voisi luokitella realistiseksi fiktioksi. Ilmestymisensä jälkeen The Wire joutui arvostelun kohteeksi, koska järjestäytyneiden huumerikollisten todettiin opetelleen ja hyväksikäyttäneen sarjassa esitettäviä poliisin tutkintamenetelmiä.

Sarjan suosion salaisuus on eleettömässä ja realistisessa kerronnassa sekä hitaasti, mutta koukuttavasti rakentuvassa juonessa ja erinomaisissa henkilöhahmoissa. Suuria tähtiä ei sarjassa esitellä, mutta loistavia luonnenäyttelijoitä riittää joka kaudelle. The Wire ei tarvitse kerronnassaan katsojiaan aliarviovaa selittelyä tai liian helppoja ratkaisuja. Kerronta on ajoittain nykymittapuulla aavistuksen hidasta ja esiteltävien hahmojen määrä vaatii katsojalta keskittymistä. Jokaiselle olennaiselle henkilöhahmolle löytyy sarjan edetessä oma tarkoituksensa ja osa hahmoista kasvaa taikka taantuu tarinan mukana. Sarja tempaa katsojan salakavalasti mukaansa ja koukuttaa katsomaan uuden jakson toisensa jälkeen. Mitään tehosteita tai temppuja ei tässä tarvita.

The Wire syväluotaa yhteiskunnallisia rakenteita ja ongelmia

The Wiren ytimessä on ajatus, että yksittäiset ihmiset eivät ole yhteiskunnan ongelmien pääsyy, vaan rakenteet, joiden sisällä he toimivat. Jokaisen on kuitenkin tehtävä elämässä omat valintansa, joilla on vaikutus tulevaisuuteen. Osa sarjan hahmoista tekee valintoja yhteisön painostuksen alla vailla todellisia vaihtoehtoja, toiset vain puhtaasta moraalin puutteesta. Hahmoilla on mahdollisuus kehittyä, mutta myös taantua. Yli 20 vuotta sitten kuvatusta sarjasta voidaan irroittaa ainakin seuraavia yhteiskunnallisia teemoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia ja pätevät nykyisessä yhteiskunnassa edelleen:

1. Taloudellinen ja sosiaalinen segregaatio Baltimorea kuvataan sarjassa sekä hyvinvoivien että huono-osaisten ihmisten näkökulmasta. Tämä näkyy myös alueellisena eriytymisenä. Huumekauppa on monille lähiön asukkaista ainoa realistinen tulonlähde, koska koulutus, työpaikat ja sosiaaliset tukiverkot ovat heikot. Rikkaiden perheiden lapset maksetaan yksityisiin kouluihin ja julkinen koulujärjestelmä kärsii resurssipulasta, jengien väkivallasta ja rauhattomuudesta vaikka osa oppilaista haluaisi aidosti keskittyä opiskeluun. Sarja osoittaa, miten köyhyys periytyy, eivätkä yksilön “valinnat” aina ole todellisia valintoja, vaan ne tehdään olosuhteiden pakottamana. Toisaalta sarjassa myös annetaan

Idris Elban esittämä ”Stringer Bell” (vasemmalla) on rationalistinen huumekaupan johtaja.
Oikealla kilpailevan jengin johtohahmo ”Proposion Joe” (Robert F. Chew).

esimerkkejä siitä, kuinka yhteiskunnan pohjalta voi nousta vaikeista olosuhteista huolimatta. Kaikki siihen eivät kuitenkaan pysty, eivätkä edes yritä.

2. Poliisin tilastopohjainen kulttuuri

Yhdysvalloissa poliisin onnistumisen mittareina ovat toimineet erilaiset tilastot jo vuosikymmenten ajan. Tilastoista tai etenkin niiden valikoivasta tulkinnasta voidaan olla montaa mieltä. Sarjassa kaupungin poliisilaitosta ohjaavat politiikkojen vaatimat tilastot ja niiden kautta vääristelty tulos, ei todellinen turvallisuus. "Numbers game" ajaa poliisit ja heidän esimiehensä valikoimaan ja manipuloimaan tilastojen dataa sekä keskittymään "helppoihin" suoritteisiin, pidätyksiin ja toimenpiteisiin, joilla voidaan saada hetkellistä huomiota medialta tai kiitosta kaupungin johdolta.

Murhien ja vakavien rikosten tutkinnasta riidellään huonojen tilastojen pelossa. Todellinen vaikuttavuus jää tässä pelissä toissijaiseksi, ja poliisit ovat valmiita tekemään moraalittomia ratkaisuja, jos ne sillä hetkellä hyödyttävät omaa urakehitystä tai asemaa.

3. Huumekaupan ekosysteemi

Sarjassa huumekauppaa käsitellään eettisesti monimutkaisena sekä monista osatekijöistä koostuvana rakenteena, jonka logiikka muistuttaa yritysmaailmaa. Tehokas johtaminen, hyvin organisoitu tuotanto- ja toimitusketju, oikea hinnoittelu ja laadukas tavara ovat kovaa valuuttaa kilpailussa huumekaupan markkinaosuuksista.

Tämä huumekaupan normalisointi ei romantisoi rikollisuutta, vaan näyttää realistisella tavalla sen, miten huumekauppa toimii sosiaalisten ja taloudellisten vaihtoehtojen puuttuessa. Huumekauppa on raakaa peliä, jossa ihmishengellä ei lopulta ole mitään arvoa. Rikollisten säännöt ja koodisto tai niin kutsuttu kunnia ovat hyvin katoavaista yhä häikäilemättömämpien toimijoiden vallatessa uusia alueita itselleen huumemarkkinoilla.

4. Media ja politiikka

Media ja poliitikot esitetään sarjassa yhteenkietoutuneina järjestelminä, jotka etsivät nopeita kohuotsikoita sekä kustannustehokkaita vaalivoittoja, eivätkä ratkaise yhteiskunnallisten ongelmien todellisia juurisyitä. Aito vastuunkantaminen on harvinaista ja politiikassa on tärkeintä tur-

vata oma ura ja menestys moraalittomilla päätöksillä, joiden avulla äänestäjät saadaan huijattua liikkeelle. Korroptoituneet poliitikot tekevät kaupungin varoilla urakkasopimuksia lain rajamailla toimivien yrittäjien kanssa. Jokainen palvelus tai diili vaatii vastapalveluksen ja pimeä raha, kyseenalaiset vaalikassa-avustukset sekä verotuloilla tehdyt sisäpiirikaupat ovat arkea. The Wiren poliisipäälliköt pelaavat yhtä lailla median ja politiikan kieroutuneella ja moraalittomalla pelikentällä, tavoiteenaan oman aseman ja uran edistäminen. Poliisien ylimmät päällikkövirat ovat poliittisia nimityksiä ja jokainen sellaista hamuava tarvitsee itselleen tukijoita. Tukijoiden poistuessa pelistä myös päällikön kohtalo on usein sama.

5. Vähemmistöt

The Wire sisältää useita eri vähemmistöjen välisiä jännitteitä. Sarja ei kuitenkaan moralisoi, opeta taikka paasaa mitään väkinäistä tai muodikasta aatetta ja katsoja voi keskittyä huoletta seuraamaan eri hahmojen edesottamuksia. Teemaa käsitellään usein realistisesti sekä huumorilla. Hyviä ja pahoja löytyy tasapuolisesti kaikista yhteiskuntaluokista tai etnisistä ryhmistä. The Wire sai ilmestyessään yleisöltä kiitosta mm. seksuaalivähemmistöjen normalisoinnista. Myös poliisien välinen keskinäinen huumori ja käytännön pilat tuovat muistoihin mitä poliisin työ ja yhteisöllisyys oli 20-vuotta sitten, ennen nykyistä mielten pahoittamisen aikakautta.

Lopuksi

The Wire toimii ajattomana varoituksena siitä, mitä tapahtuu, kun yhteiskunnalliset rakenteet pettävät. Se ei syytä yksittäisiä ihmisiä, vaan osoittaa, että ongelmat syntyvät, kun sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset järjestelmät vääristyvät. Vaikka The Wire on kuvaus amerikkalaisesta yhteiskunnasta, sarjaa katsoessa ei kukaan voisi väittää, etteikö vastaavia yhteiskunnallisia epäkohtia olisi havaittavissa myös Suomessa. The Wire tarjoaa laatutietoiselle ja pitkäjänteiselle katsojalle viiden tuotantokauden verran tasoa, viihdettä ja ennen kaikkea ajateltavaa.

Teksti: T.Husu

Huumediilereitä ryöstelevä ”Omar Little” (Michael K. Williams) on sarjassa keskeinen hahmo
Baltimoren murharyhmän poliisit ”Jimmy McNulty” (Dominic West) ja ”Bunk Moreland” (Wendell Pierce) keskustelevat diilerin (Lawrence Gilliard jr) kanssa Baltimoren lähiössä.

Suomeen saapumiselle on hintalappu

- Kynnysrahan periminen on laiton

ilmiö työmarkkinoilla

TEKSTI: Sami Isoniemi

Kynnysraha on maksu, jonka ulkomailta Suomeen pyrkivä työntekijä joutuu maksamaan saadakseen työsopimuksen ja sitä kautta oleskeluluvan Suomeen. Kynnysrahaa voidaan periä rekrytointiprosessin eri vaiheissa, ja sen suuruus voi vaihdella muutamasta tuhannesta eurosta jopa 25000–30000 euroon. Suomessa tällainen käytäntö on laiton, mutta ilmiö on syvälle juurtunut erityisesti siivous- ja alkutuotantoaloille ja se koskettaa erityisesti Kaakkois-Aasian maita.

Kynnysrahan lainvastaisuudesta

Suomessa kynnysrahan periminen työntekijältä on rikos. Rikoslaissa säädetään työnvälityksen maksukiellosta, jonka mukaan yksityisiä työvoimapalveluja tarjoavat tahot eivät saa periä maksua henkilöasiakkaalta tarjoamistaan palveluista, jotka vastaavat työnvälityspalveluja, avoimia työpaikkoja ja työnhakua koskevaa tiedon välittämistä ja neuvontaa tai työnhakijaksi rekisteröimistä.

Työnvälityksen maksukiellon rikkominen on kuitenkin toissijainen rikosnimike, sillä tuhansien eurojen maksut ovat perusteettomia sekä kohtuuttomia, ja näissä tapauksissa kynnysrahan perijä käyttää hyväksi heikommassa asemassa olevan työntekijän tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Näin ollen kynnysrahan periminen rinnastetaan törkeään kiskontaan ja siitä voi seurata vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Tekojen törkeyttä kuvastaa se, että kynnysrahat peritään usein ennakkoon lähtömaissa ja niiden suuruus voi vastata usean vuoden palkkaa lähtömaassa.

Suomessa paljastuneita kynnysrahatapauksia

Viime vuosina Suomessa on paljastettu ja tutkittu useita tapauksia, joissa ulkomailta rekrytoiduilta työntekijöiltä on peritty kynnysrahaa. Ilmiö nousi julkisuuteen 2020-luvun alkupuolella Pohjanmaalla Närpiössä, jossa kymmeniltä vietnamilaisilta kasvihuonetyöntekijöiltä perittiin epäillysti useiden tuhansien eurojen maksuja kasvihuonetyöhön pääsemisestä. Tapaus odottaa yhä oikeudenkäynnin aloittamista.

Hoiva-alalla puolestaan jopa yli 200 etiopialaista työntekijää joutui maksamaan tuhansien eurojen kynnysrahan päästäkseen Suomeen töihin. Teko oli tarkoitus ulottaa jopa tuhanteen uhriin. Tapausta puitiin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa syksyllä 2024 ja tuomio yhä odotetaan.

Viimeisimpänä tähän ilmiöön liittyen on ollut esillä filippiiniläisiltä siivoojilta perityt kynnysrahat, joihin liittyviä tutkintoja on saatettu syyteharkintaan useita. Ilmiöön on liittynyt näissä tapauksissa vahvasti myös laittoman maahantulon järjestäminen, sillä kaikissa tapauksissa ei ole epäilyksen mukaan ollut tarkoituskaan työllistää hen-

kilöitä, joille työsopimus on kirjoitettu ja oleskeluluvat haettu. Tekijät ovat ainoastaan ottaneet maksut vilpillisin perustein järjestellyistä oleskeluluvista.

Kynnysrahailmiöön liittyykin kiinteästi laittoman maahantulon järjestäminen ja myös esimerkiksi petosrikollisuus, sillä Suomi kohteena ja suomalaiset työmarkkinat ovat monien tavoittelema unelma. Eräässä tapauksessa työnantajana esiintynyt taho myi työllistymisen toivossa olleille lähes sadalle henkilölle pelkkiä perusteettomia työsopimuksia, vaikka mitään työtä ei ollut koskaan tarkoituskaan tarjota. Tällaista törkeää petosta on määrä käsitellä käräjäoikeudessa kevään 2026 aikana.

Tätä artikkelia kirjoitettaessa Helsingin käräjäoikeus puolestaan juuri saanut päätökseen laajan virolaisten ja bangladeshilaisten suorittaman törkeän laittoman maahantulon järjestämisen kokonaisuuden, jossa lukuisia virolaisten henkilöiden hallinnoimia Suomessa toimivia yrityksiä käytettiin työntekijöiden oleskelulupien hankkimiseen esiintymällä bangladeshilaisten työnantajana. Esitutkinnan perusteella maahan järjesteltyjä henkilöitä ei ollut työllistetty näihin niin kutsuttuihin sisäänheittoyrityksiin.

Marja-alan ihmiskauppaepäilyt Suomessa

Miten marja-alasta tuli hälyttävä esimerkki kausityöläisten hyväksikäytöstä?

Suomen metsät ja siellä kasvavat luonnonmarjat ovat pitkään houkutelleet ulkomaisia poimijoita Suomeen. 1990-luvulla Suomeen saapui poimijoita lähialueilta, kuten Venäjältä ja Virosta. Kuitenkin jo 2000-luvulle tultaessa katse oli kaukana Thaimaassa. Länsinaapurissamme Ruotsissa thaimaalaiset poimijat olivat jo tuolloin pääosin vastuussa luonnonmarjojen poiminnasta. Lieneekö sattumaa, että tämän artikkelin voisi kir-

joittaa myös Ruotsissa todetuista marja-alan epäkohdista.

2000-luvun alusta aina vuoteen 2023 Suomessa toimivien marjanostoyritysten Thaimaasta kutsumat poimijat saapuivat Suomeen lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitetulla turistiviisumilla. Kesän 2023 jälkeen luonnonmarjanpoimintaan ei ole enää myönnetty turistiviisumeja. Nykyisin poimijat tulevat Suomeen työsuhteeseen ja hakevat siksi joko kausityöviisumia tai kau-

sityöhön tarkoitettua oleskelulupaa. Turistiviisumikäytännön mahdollisti vakiintunut tulkinta, jossa luonnonmarjojen poiminta ei tapahtunut työsuhteessa vaan Suomeen kutsutut poimijat myivät poimimansa marjat kutsujayritykselle. Satokaudet 2022 ja 2023 ovatkin monelta osin käänteentekeviä marja-alan rakenteellisten ongelmien ja ihmiskauppaepäilyjen paljastumisen kannalta. Satokauden 2022 jo päätyttyä vangittiin ensimmäinen marja-alan yrittäjistä ja kevätalvella 2026 tässä

niin kutsutusta Polarica-tapauksessa päätekijät tuomittiin 3,5 vuoden ja 3 vuoden vankeusrangaistuksiin törkeästä ihmiskaupasta. Lisäksi päätekijät ja kutsujayritys määrättiin maksamaan marjanpoimijoille korvauksia yli 600 000 euroa.

Polarica-tapauksen kanssa samaan aikaan tutkitun ja monelta osin samaan kokonaisuuteen kuuluvan niin kutsutun Kiantama – haaran käsittely on yhä kesken käräjäoikeudessa. Kahta päätekijää syytetään törkeästä ihmiskaupasta ja uhrien korvausvaatimus lähentelee miljoonaa euroa. Kolmas merkittävä kokonaisuus koskee Arctic Group – konsernia. Tämä tapaus on edennyt myös törkeänä ihmiskauppana sekä törkeänä laittoman maahantulon järjestämisenä syyteharkintaan syksyllä 2025.

Limittäin ihmiskauppatutkintojen kanssa keskusrikospoliisi selvitti Suomen mittakaavassa poikkeuksellista korruptiotapausta, jossa lopulta työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos tuomittiin törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta marja-alaan liittyvässä korruptiotapauksessa. Kyseinen virkamies oli keskeisessä roolissa työperäisen hyväksikäytön torjunnassa ja edellä kuvatun niin sanotun marjalain kehittämisessä. Hän myös osallistui keskeisesti prosessiin, jossa päätettiin, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain saapuu. Samanaikaisesti hän pyysi Polarican edustajilta arvoviulun lähisukulaisensa käyttöön. Marja-alaa koskevasta myllerryksestä kertoo myös se, että syyskuussa 2023 kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoi selvittävänsä, ovatko marjafirmat rajoittaneet kilpailua lainvastaisesti. Tarkastuksia ja toimenpiteitä teh-

dään samanaikaisesti myös Ruotsin toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

Miten hyväksikäyttö ilmenee?

Marja-alan ihmiskauppatapaukset Suomessa eivät rajoitu pelkästään edellä mainittuihin tapauksiin vaan ensimmäinen merkittävä oikeustapaus, oli niin kutsuttu Marja-Matin tapaus, jossa vuoden 2016 tapahtumille saatiin päätepiste Korkeimmasta Oikeudesta tammikuussa 2022. Marja-Matti tuomittiin 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomioselostuksen mukaan hän värväsi yrityksensä kautta marjanpoimijoita, jotka tulivat Suomeen kielitaidottomina ja tuntematta suomalaisia oloja. Tuomion mukaan heille annettiin valheellista tietoa majoitusoloista ja ansaintamahdollisuuksista.

Poimijoilta perittiin kohtuutonta kulua majoituksesta tiloissa, joissa todettiin lukuisia turvallisuuspuutteita ja muita epäkohtia. Heidät myös laitettiin lyhentämään

matkakulujaan ennen kuin heille oli maksettu mitään poimituista marjoista. Tämä johti siihen, ettei poimijoilla ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan rahaa edes kaikkein välttämättömimpiin perustarpeisiin satokauden aikana.

Myöhemmissäkään tapauksissa hyväksikäytön muotoa ei tarvinnut keksiä uudestaan, vaan havaitut tekotavat ovat liittyneet erityisesti seuraaviin ilmiöihin:

• Poimijoiden harhaanjohtaminen ja valheellinen rekrytointi: Poimijoille on lähtömaissa saatettu luvata kohtuuttoman suuria ansioita, mutta todellisuudessa tulot ovat jääneet pieniksi tai jopa miinukselle matka-, ruokailu- ja majoituskulujen sekä muiden satunnaisten kulujen jälkeen.

• Velkasuhteet: Työntekijät ovat voineet ottaa lainaa päästäkseen Suomeen, jolloin he ovat olleet valmiiksi velkaantuneita ja jääneet jopa velkakierteeseen, mikä on omiaan lisäämään riskiä hyväksikäytölle.

• Riippuvuussuhde työnantajaan: Poimijoiden elinolosuhteet, liikkumisvapaus ja mahdollisuus hakea apua ovat olleet rajoitettuja.

Tulevaisuuden näkymiä

Metsissämme olevat marjat ovat todellista superruokaa ja niitä tulisi hyödyntää arvokkuudella. Viime vuodet osoittavat, että tässä on laajalti epäonnistuttu. Marja-alaa ravistelleet tapaukset elävät omaa elämäänsä syyteharkinnassa ja oikeussalissa vielä vuosia. Paljastuneet tapaukset ovat vaikuttaneet lupakäytäntöihin, lainsäädäntöön ja kokonaisen teollisuudenalan toimintakäytäntöihin. Lait ja sääntely eivät kuitenkaan itsessään muuta kulttuuria.

Kausityö on sanansa mukaisesti kausityötä, jossa työntekijät tulevat tekemään kausiluonteisen sesonkityön poistuakseen maasta jossain vaiheessa. Tällaista kausityötä on valvottava, että työntekijöille voidaan taata asianmukaiset työolot ja ansiot. Vastuu kausityön kustannuksista ja niihin liittyvistä riskeistä tulee saattaa työnantajalle eikä heikommassa asemassa olevalle työntekijälle.

Teksti: Rikostarkastaja Sami Isoniemi

ANuoret ja poliisi

mmattiopiston opettaja kysyy 16 v nuorelta turvallisuusalan perustutkinnon ensimmäisinä opiskelupäivinä:

“Miten peruskoulu sujui ja miksi hakeuduit toiselle asteelle juuri turvallisuusalan opintoihin?”

“En juuri mihinkään muualle päässyt, kun keskiarvo oli 5,2 peruskoulun todistuksessa. Eikä oikein nappaa tämäkään koulutus. Peruskoulussa en juuri opiskellut, kun aika meni lähinnä pulpetilla hyppiessä”

Opettaja: “Ei täällä ole pakko olla, ammattiopistomme tarjoaa paljon muitakin koulutuksia, jos ne kiinnostavat enemmän.”

Opiskelija: “Nyt ollaan täällä ja ihan sama...”

Tästä keskustelusta Tonin (nimi muutettu) kanssa meni vuosi ja jotain ihmeellistä tapahtui hänen maailmassaan kesätauon aikana. Hän tuli elokuussa 2023 kouluun loman jälkeen ja alkoi olemaan aktiivinen tunnilla, naureskeli, heitti vitsejä, oli sosiaalinen ja viihtyi opiskelukavereiden seurassa. Ja myöhästelyt aamuisin poistuivat. Opettaja kuuli kerran opiskelukaverin sanoneen koko luokalle välitunnin alettua, että “sä olet Toni todennäköisesti tämän luokan fiksuin tyyppi, kun sulla on tietoa tosi paljon ja monista asioista.” Opettaja pysähtyi ajatuksissaan hetkeksi miettimään ja alkoi kiinnittää enemmän huomiota tähän kommenttiin. Toni tosiaan oli erilainen opiskeluissa, kirjalliset tuotokset paranivat, kun siihen keskittyi, käytännön harjoitukset muuttuivat positiiviseen suuntaan ja kaikin puolin sosiaalinen lokero oli löytynyt opiskelijayhteisössä.

Kun Tonin positiivisesta kehityksestä opettajakollegan kanssa käytiin keskustelu, tultiin selkeään johtopäätökseen, että Toni

lähtee taitajakilpailuun mukaan ja hänet otetaan tehovalmennukseen kilpailuun valmistautumisprosessiin. Harjoitukset olivat vaativia ja päívät olivat pitkiä. Tulostakin tuli ja harjoitussuoritukset voimankäyttötilanteineen olivat huikeita. Ja ennen kaikkea, tekemisessä oli huumori mukana ja siitä välittyi jopa hauskuus.

Kun myöhemmin Tonilta kysyttiin, mikä aiheutti tämän muutoksen niin vastaus oli hieman yllättävä. “Minä löysin paikkani tässä maailmassa, ensimmäisen kerran joku luotti minuun ja ensimmäisen kerran minut hyväksyttiin johonkin yhteisöön sellaisena kuin olen. Minun on hyvä olla tässä porukassa ja tässä opinahjossa. En olekaan välttämättä niin luuseri kuin minun annettiin ymmärtää olevani.”

Tämä Tonin tarina antaa uskoa opettamiseen ja antaa myös uskoa siihen, että kun nuori löytää paikkansa niin kaikki on helpompaa ja hänen lahjat tulevat esiin. Kaikilla on lahjoja kunhan ne vaan osataan kaivaa esiin.

Kun poliisi kohtaa nuoria työssään, muistakaa, että se kohtaaminen voi olla pieni hetki poliisille, mutta ehkä elämän suurimpia hetkiä tälle nuorelle.

Toni on yksi heistä kolmesta, jotka lähtivät Eindhoveniin opistoltamme vaihto-opis-

Kirjoittaja on turvallisuusalan opettaja Etelä-Savon Ammattiopisto Esedussa ja Helsingin Poliisifudis ry:n jäsen

”Toni on nopea ja jalkapalloon kiinnittynyt nuori”

kelijaksi Erasmus-vaihtoon. Viiden viikon koulutusjakso Hollannissa avartaa maailmankatsomusta ja tekee varmuudella parempia turvallisuusalan ammattilaisia, kun näkee, miten asioita hoidetaan isossa maailmassa.

Toni ja muu ryhmä osallistuivat tietenkin opettajansa “käskystä” Hollannin Eredivisioonan jalkapallo-otteluun PSV Eindhoven-Sparta Rotterdam katsojina. Ja he pääsivät ensimmäisen divisioonan peliin FC Eindhovenin turvallisuusorganisaatioon yhden ottelun ajaksi.

Vaikka nuorella on kuinka vaikea alkutaival elämässään, on hänellä kuitenkin mahdollisuuksia löytää paikkansa tässä maailmassa ja olla osana rakentamassa yhteiskuntaamme. Meidän aikuisten, poliisien ja opettajien, on pönkitettävä positiivisella asenteella nuoria valitsemaan oikean polun ja kiinnostavan ammatin, olkoon se sitten putkiasentaja, sähköasentaja tai turvallisuusala.

Toni on mahdollisesti pyrkimässä jatko-opintoihin Tampereelle Polamkiin, into ja kehittymisen halua on korkealla tasolla, joten toivoa on pääsykokeissa menestymiseen. Toni on nopea ja jalkapalloon kiinnittynyt nuori, ehkä tulevaisuuden kirjoittaja Helsingin Poliisifudis Ry:n lehteen.

Tulisiko sinusta hyvä rikostutkija vai kiinnostaako poliisin työ kentällä hälytystehtävissä? Haluatko monipuolisen ja merkityksellisen ammatin, jossa voit erikoistua ja edetä uralla? Poliisikoulutus antaa valmiudet monenlaisiin urapolkuihin!

Rikostutkintaa ja voimankäyttöä, psykologiaa, rikosoikeutta ja kieliä, liikenneopetusta, tietojärjestelmiä ja paljon muuta. Poliisikoulutukseen kuuluu luokkaopetusta, verkko-opintoja ja monenlaisia käytännön harjoituksia.

Opiskelijat saavat opintojen aikana poliisityössä tarvittavat käytännön tiedot ja taidot. Peruskoulutus eli poliisi (AMK) -tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja tutkinnon suorittaminen kestää noin kolme vuotta. Opintoihin kuuluu noin vuoden pituinen, palkallinen harjoittelu poliisilaitoksella.

Poliisi (AMK) -tutkinto antaa kelpoisuuden vanhemmaksi konstaapeliksi. Vastavalmistuneet poliisit työskentelevät yleensä valvonta- ja hälytystoiminnan tai rikostutkinnan perustehtävissä. Poliisikoulutuksen suorittaneet voivat hakea avoinna olevia virkoja niin poliisilaitoksilta kuin muistakin yksiköistä, kuten Keskusrikospoliisista tai Suojelupoliisista.

Askeleet kohti Polamkia

1. Hanki perustiedot

Tutustu poliisiammattikorkeakoulun verkkosivuilla polamk.fi/haku-ja-valinta hakuvaatimuksiin ja muihin perustietoihin.

2. Päätä aikataulu

Huomaathan, että Polamk ei kuulu yhteishakuun. Valitse sinulle sopiva hakujakso ja tarkista siihen liittyvät aikataulut.

Poliisiksi?

3. Tee suunnitelma

Mieti, miten valmistaudut valintakokeeseen ja noudata tekemääsi suunnitelmaa. Paras resepti menestykseen on yhdistelmä treeniä, lepoa ja rentoutumista. Valmistaudu hyvin ja tule valintakokeeseen sellaisena kuin olet. Verkkosivuiltamme löydät esimerkiksi valintakoekirjan ja videot fyysisestä testistä.

4. Täytä hakulomake

Mene nettihakuun ja täytä hakulomake. Tutustu hakulomakkeen malliversioon jo ennen kirjautumista, niin tiedät jo valmiiksi, mitä lomakkeessa kysytään.

5. Seuraa hakijapalvelun viestejä

Saat hakijapalveluun haku- ja valintamenettelyyn liittyvät kirjeet, kuten kutsut valintakokeen eri vaiheisiin. Seuraa siis hakijapalvelun viestejä koko hakuprosessin ajan.

Vaatimukset hakijalle

Jotta voit hakea poliisikoulutukseen, sinun tulee täyttää kaikki seuraavat vaatimukset hakuajan päättymiseen mennessä:

Suomen kansalaisuus

Poliisin virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen.

Riittävä koulutustausta

Sinun tulee olla suorittanut vähintään jokin seuraavista:

• lukion oppimäärä

• ylioppilastutkinto

• ammatillinen perustutkinto

• ammattitutkinto

• erikoisammattitutkinto

• aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukainen poliisin tutkinto

• ulkomainen koulutus, joka kyseisessä maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.

Sopiva terveydentila

Sinulla ei saa olla sellaista sairautta, vikaa tai vammaa, joka alentaa kykyäsi selviytyä poliisin tehtävistä. Terveydentila arvioidaan terveystarkastuksessa ehdollisen opiskelijavalinnan jälkeen.

Näöntarkkuutesi tulee olla ilman silmälaseja tai piilolinssejä kummallakin silmällä erikseen vähintään 0.2 sekä laseilla tai piilolinsseillä korjattuna vähintään 1.0. Huomaathan, että näkökykyarvo on eri asia kuin lasien vahvuusarvot, +/-.

Kuuloaistisi tulee olla normaali ilman apuvälineitä. Sinun pitää kuulla molemmilla korvilla tavallinen puheääni neljän metrin etäisyydeltä ilman apuvälineitä.

Rehellisyys, nuhteettomuus ja luotettavuus Sinun tulee olla poliisin tehtävissä edellytettävällä tavalla nuhteeton.

Poliisikouluun hakijoille teetetään perusmuotoinen turvallisuusselvitys, jonka tekee Suojelupoliisi. Arviointiin vaikuttavat tehtyjen rikosten lisäksi vireillä olevat rikosasiat, joissa hakija on rikoksesta epäiltynä tai vastaajana. Arvioinnissa otetaan huomioon myös sidonnaisuudet, jotka voivat vaarantaa poliisin tehtävien asianmukaisen ja riippumattoman hoitamisen. Arvioimme

hakijan soveltuvuutta Suojelupoliisilta saadun vastauksen perusteella.

B-luokan ajokortti

Sinulla tulee olla B-luokan ajoneuvon ajo-oikeus.

Uimataitotodistus: Vaikka haku¬vaatimus¬listassa ei ole mainittu uimataitoa, käytännössä sinulla täytyy olla todistus uimataidosta. Uimataitotodistus tarkastetaan valintapäätöksen jälkeen.

Kielitaito: Valintakokeessa ei testata vieraan kielen taitoa, eikä hakijoilta vaadita kieli¬taito¬todistusta. Huomaathan kuitenkin, että poliisi¬koulutuksessa tarvitset myös toisen kotimaisen kielen ja englannin kielen taitoa. Toinen kotimainen kieli määrittyy tutkintokielen mukaan: suomenkielisessä koulutuksessa se on ruotsi ja ruotsinkielisessä koulutuksessa suomi.

Valintakoe

Opiskelijat valitaan poliisin (AMK) -tutkintoon valinta- ja soveltuvuuskokeen pe-

rusteella. Vain menestys kokeessa ratkaisee: hyvästä koulutodistuksesta, työkokemuksesta tai esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksesta ei saa lisäpisteitä.

Kokeen vaiheet

Valintakokeessa on kaksi vaihetta:

• vaihe 1: fyysinen testi, kirjallinen koe, psykologisia testejä

• vaihe 2: psykologisia testejä, yksilö- ja ryhmätehtävä, henkilökohtainen haastattelu.

Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan ne hakijat, jotka täyttävät hakuvaatimukset. Ensimmäinen vaihe järjestetään Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella. Valintakoepäivä kestää yhteensä lähes kymmenen tuntia.

Toiseen vaiheeseen kutsutaan hakijoita valintakoepisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Valintakokeen toinen vaihe kestää noin neljä tuntia, ja se järjestetään Polamkissa Tampereella ja muutamalla poliisilaitoksella eri puolilla Suomea.

Lisäksi valintaprosessiin kuuluvat terveystarkastus, huumausainetestaus, Suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Valintakokeen pisteytys

Valintakokeen enimmäispistemäärä on 100 pistettä. Osioittain pisteet jakautuvat:

• kirjallinen koe (essee): 0−30 pistettä

• fyysinen testi: 0−20 pistettä

• soveltuvuuden arviointi: 0-50 pistettä

o psykologinen osio: 0−30 pistettä

o haastattelu: 0−15 pistettä

o yksilö- ja ryhmätehtävä: 0−5 pistettä.

Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan pisteisiin mukaan hakijan fyysisestä testistä ja kirjallisesta kokeesta saamat pisteet sekä enintään 20 pistettä psykologisesta osiosta. Toisen vaiheen jälkeen lasketaan kaikki valintakokeesta saadut pisteet yhteen.

Koetulos on hyväksytty, jos hakija on saanut vähintään 15 pistettä psykologisesta osiosta eikä ole saanut hylättyä (0 pistettä) haastattelusta.

Hyväksytyn koetuloksen saaneet hakijat asetetaan yhteispistemäärän mukaiseen paremmuusjärjestykseen.

Valintakoekirja

Poliisi (AMK) -valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu kirjallinen koe, jossa hakijat kirjoittavat esseen. Lisätietoja: polamk.fi.

Kirjallinen koe

Kirjallinen koe eli esseekoe mittaa, onko hakijalla riittävät kirjalliset perusvalmiudet. Kirjoitustaitoa arvioidaan poliisin ammatin kannalta: tärkeintä ei ole se, että jokainen pilkku on paikallaan, vaan se, että teksti on selkeä ja tehtävä tehty ohjeiden mukaan. Kirjallisesta kokeesta voit saada enintään 30 pistettä.

Essee

Esseessä vertaillaan kolmea tekstiä annetusta näkökulmasta. Kaksi vertailtavaa tekstiä on valintakoekirjasta, ja yksi teksti jaetaan koetilaisuudessa. Koetilaisuudessa jaettava teksti on pituudeltaan 2–5 sivua, ja se on jokaisessa valintakokeessa eri. Essee kirjoitetaan tietokoneella.

Esseessä arvioitavia osa-alueita on viisi:

• Tekstien sisällön hallinta ja hyödyntäminen

• Näkökulmien vertailu toisiinsa

• Hakijan johtopäätökset ja niiden perustelu

• Tekstin jäsentely

• Kuinka selkeää, täsmällistä ja oikeakielistä esseen kieli on?

Esseekoe ja samalla koko valintakoe hylätään, jos saat kahdelta osa-alueelta nolla pistettä tai saat nolla pistettä osa-alueelta 5 (selkeys, täsmällisyys, oikeakielisyys).

Fyysinen testi

Fyysisen testillä arvioidaan hakijan fyysiset perusvalmiudet poliisin työhön ja poliisikoulutukseen.

Fyysisessä testissä on neljä osakoetta:

• kestävyyskoe: 1–5 pistettä

- Kestävyyskoe on 1 500 metrin juoksutesti. Testi suoritetaan ulkoradalla vaihtelevassa maastossa.

• ketteryyskoe: 0–5 pistettä

- Ketteryyskoe on erilaisia suorituksia sisältävä rata sisäliikuntatiloissa. Radan suoritusaika pisteytetään. Rata sisältää seuraavat pakolliset suoritukset:

• ristiaskellus penkin yli 10 kertaa

• kuperkeikka

• keilan kierto

• riman alta sukellus (50 cm korkea)

• keilan kierto ja käännös takaperin juoksuun

• 10 metrin takaperin juoksu, käännös etuperin juoksuun

• keilan kierto

• kolmen juoksuaidan ylitys (korkeus: naiset 69 cm, miehet 77 cm)

• ylätaljan-/leuanveto: 0–5 pistettä Ylätaljan-/leuanvedossa suorituskerrat pisteytetään. Naiset suorittavat ylätaljan vedon painolla, joka on 70 prosenttia suorittajan oman kehon painosta. Miehet suorittavat leuanvedon toistoleuanvetona oman kehon painolla tai vaihtoehtoisesti ylätaljan vedon 100 kilon painolla. Molemmissa suoritustavoissa käytetään myötäotetta.

• penkkipunnerrus: 0–5 pistettä. Penkkipunnerruksessa suorituskerrat pisteytetään. Naiset suorittavat penkkipunnerruksen 35 kilon painolla ja miehet 65 kilon painolla. Suorituksessa oteleveyden tangosta voi itse valita. Takamuksen tulee pysyä penkissä. Tanko lasketaan alas niin, että se koskettaa rintaa (pallean yläosaa), ja nostetaan ylös suorille käsille yhtäjaksoisesti.

Kaikki osakokeet suoritettava hyväksytysti Valintakoepäivänä osakokeet suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: kestävyyskoe, ketteryyskoe, ylätaljan-/leuanveto, penkki-

punnerrus. Osakokeet tehdään peräkkäin ilman pitkiä taukoja. Kaikki fyysisen testin osakokeet on suoritettava hyväksytysti. Ketteryyskokeessa, ylätaljan-/leuanvedossa ja penkkipunnerruksessa on hylätyn suorituksen ja yhden pisteen suorituksen välissä nollan pisteen suoritus, joka ei suoraan karsi hakijaa. Fyysinen testi keskeytyy ja hakija karsiutuu jatkosta heti, jos hakija:

• saa kahdesta osakokeesta nolla pistettä

• tekee hylätyn suorituksen yhdessäkin osakokeessa

• keskeyttää osakokeen

• jättää osakokeen suorittamatta.

Soveltuvuuden arviointi

Soveltuvuuden arvioinnin avulla selvitetään hakijan valmiudet opiskella Polamkissa ja työskennellä poliisin ammatissa. Arviointiin kuuluvat:

• psykologinen osio: 0–30 pistettä

• haastattelu: 0–15 pistettä

• yksilö- ja ryhmätehtävä: 0–5 pistettä.

Jos hakija ei saa psykologisesta osioista vähintään 15 pistettä, koetulos hylätään. Hylkäävään arvioon päädytään myös, jos saa haastattelusta nolla pistettä.

Psykologinen osio

Psykologisessa osiossa arvioidaa muun muassa, hakijan tasapainoisuutta ja ongelmanratkaisuvalmiuksia sekä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja.

Haastattelu

Arvioitavat osa-alueet ovat: 1) Motivaatio ja itsetuntemus 2) Yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen 3) Poliisin rooli yhteiskunnassa 4) Elämänhallinta ja suunnitelmallisuus 5) Vuorovaikutus ja esiintyminen

Yksilö- ja ryhmätehtävä

Yksilötehtävässä arvioidaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, analyyttisyyttä ja esiintymisvalmiuksia. Ryhmätehtävässä arvioidaan yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksia.

Lisätietoja: polamk.fi

Ylikonstaapeli Johanna Heikkilä on Helsingin poliisilaitoksen

harjoittelijoiden yhdyshenkilö

Uraansa aloitteleville luottamuksen korostaminen on tärkeää, sillä luottoa poliisiin punnitaan asiakaskontakteissa, työssä kollegoiden kanssa sekä vapaalla.

– Lähden aina siitä, että poliisi on hyvä ihminen. Edustamme poliisin arvoja kaikella tavalla ja arvot liittyvät siihen, minkälaisia olemme, sanoo ylikonstaapeli Johanna Heikkilä.

Heikkilä työskentelee Helsingin poliisilaitoksella harjoittelijoiden yhdyshenkilönä. Lisäksi hän toimii haastattelijana Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijavalinnoissa ja koordinoi pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden opiskelijahaastatteluita. Vuosittain hän kohtaa satoja poliisin urasta haaveilevia ja työtaipalettaan aloittelevia konstaapeleita.

Arvot eivät voi olla vain sanoja muiden joukossa

Jokainen Helsingin poliisilaitokseen tuleva harjoittelija käy ylikonstaapeli Heikkilän kanssa läpi noin kahden viikon perehdytysjakson ennen siirtymistään varsinaisten poliisin tehtävien harjoitteluun. Poliisin arvot käsitellään heti perehdytysjakson alussa.

– On tärkeää, että arvot avataan uusille työntekijöille, jotta ne eivät ole vaan sanoja muiden joukossa. Alussa läpi käydyt arvot seuraavat harjoittelijoita mukanaan koko harjoittelun ajan ja jokainen on tämän

”Ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi kysyä ja selvittää”

jälkeen itse vastuussa siitä, että toteuttaa niitä arjessa.

Arvojen opettamisessa ja toteuttamisessa esimerkin voima on suuri. Heikkilä pyrkii hoitamaan kaikki työtehtävänsä arvojen mukaisesti sekä alaisena että esimiehenä. Yhdessä vanhemmista konstaapeleista koostuvan koulutustiiminsä kanssa hän haluaa varmistua, että harjoittelijoilla on luottavainen olo oppimisympäristössään.

– Olen täällä harjoittelijoita varten. Ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi kysyä ja selvittää. Kun työharjoittelija voi hyvin, hän oppii parhaiten, Heikkilä sanoo.

Aina luotettava pätee niin työssä kuin vapaa-ajalla

Harjoittelijat tulevat nuoremman konstaapelin tehtäviin hyvin erilaisista taustoista. Harjoittelujakson alussa luotettavuus tulee esiin etenkin toiminnassa poliisiorganisaation sisällä.

– Osa harjoittelijoista on voinut tehdä muita töitä jo 10–20 vuotta ja heillä on tiedossa työelämän vaatimukset. Toisille poliisi on taas ensimmäisiä työpaikkoja, jolloin he alkavat vasta harjoitella työelämätaitoja, joihin luotettavuus kuuluu olennaisesti. Se näkyy kaikessa tekemisessä: työtehtävien ja työharjoitteluun liittyvien asioiden hoitamisessa, aikataulujen pitämisessä ja viestimisessä, Heikkilä kertoo.

Luottamusta arvioidaan poliisin kaikessa toiminnassa, jolloin poliisin on oltava aina luotettava myös silloin, kun hän ei ole suorittamassa virkatehtäviä. Heikkilä kannustaakin harjoittelijoita pohtimaan, miten vaikkapa naapurit tai tutut näkevät heidät.

– Heille saatat olla ensisijaisesti poliisi ja edustat koko ammattikuntaa. Jos vapaalla ei toimi reilusti tai rehdisti, ei silloin toimi arvojen mukaan. Siksi yritän korostaa aloittaville, että luottamus poliisiin ei rajoitu vain työelämään. Se seuraa mukana myös,

”Ei ole niin pientä asiaa, etteikö sitä voisi kysyä ja selvittää”

kun kirjoitat vaikka omalla nimellä somessa.

Kovissa tilanteissa luottamus nousee arvoon arvaamattomaan

Luottamus liittyy olennaisesti myös ryhmässä työskentelyyn. Koska työ on kuormittavaa, etenkin aloittavalle poliisille luottamuksellinen työilmapiiri ja työkaverit ovat tärkeitä rakennuspalikoita kohti pitkää uraa.

– Partiokaveriin tulee voida luottaa, sillä tehtävillä voi joutua vastuuseen asiakkaan, työkaverin tai omasta hengestä. Kovissa tilanteissa luottamus nousee arvoon arvaamattomaan, sillä pitää pystyä olemaan varma, että toinen on vierellä ja tekee vaadittavat toimenpiteet, tapahtui mitä hyvänsä, Heikkilä sanoo.

Kuten poliisin arvojen kuvauksessa sanotaan, luottamus on yhteistyöllä onnistumista. Luottamus näkyy siis myös siinä, miten poliisilaitoksissa suhtaudutaan harjoittelijoihin ja kuinka heidät otetaan osaksi porukkaa.

– Harjoittelijoille ystävällinen ja lämmin vastaanotto työyhteisöön on iso asia. On tärkeä osoittaa etenkin uransa alkuvaiheessa oleville, että poliisi on luotettava työnantaja ja meillä arvostetaan uransa kaikissa vaiheissa olevia. Teemme kaikki yhdessä poliisin yhteisiä töitä ja jokaisen panos on tärkeä.

Teksti: Aino Kivistö, viestintä / HPL

Varjoja Itämerellä

TEKSTI: M.Haaranen

Itämeren pohjassa kulkeva kriittinen infrastruktuuri on noussut viime vuosina kansallisen turvallisuuden polttopisteeseen. Siinä missä tietoverkkojen häiriöitä on perinteisesti pidetty teknisinä vikoina tai huolimattoman ankkuroinnin seurauksina, pelkästään vuosien 2023–2025 tapahtumat osoittavat systemaattisesti toistuvan toimintamallin. Kyseessä ei ole sarja onnettomuuksia, vaan fyysisen ja digitaalisen maailman väliin sijoittuvaa hybridivaikuttamista.

Viimevuosien tapahtumia

Tutkinnallisesta näkökulmasta käännekohta myrskyvaurioista aktiiviseen toimintaan tapahtui lokakuussa 2023. Tällöin Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputki sekä sen välittömässä läheisyydessä kulkeva Elisan tietoliikennekaapeli vaurioituivat lähes samanaikaisesti. Paikkatutkinnas-

sa merenpohjasta löytyi kymmeniä tonneja painava ankkuri, joka oli raahautunut pohjaa pitkin katkaisten kaapelin ja siirtäen putkea paikoiltaan. Havainnot kytkeytyivät Hongkongin lipun alla purjehtivaan NewNew Polar Bear -alukseen, jonka epätavallinen reittivalinta ja vauhdinmuutokset vaurioalueella täyttivät operatiivisen poikkeaman kriteerit.

Vuosi 2024 toi mukanaan entistä monimutkaisempia tapauksia. Marraskuussa 2024 havaittiin vaurio Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-merikaapelissa. Lähes samanaikaisesti katkesi Ruotsin ja Liettuan välinen yhteys. Tekninen analyysi osoitti, että molemmat vauriot sattuivat kapealla aikaikkunalla aluksien, kuten kiinalaisen Yi Peng 3:n, kulkiessa linjojen yli. Joulukuussa 2024 ja tammikuussa 2025 havaitut

uudet vauriot, muun muassa Estlink 2 -sähkökaapelin ja muiden tietoliikenneyhteyksien osalta, viittasivat jo jatkuvaan häirintään. Venäjän niin kutsuttuun "varjolaivastoon" kuuluva Eagle S nousi tutkinnan keskiöön joulukuun 2024 tapahtumissa, joissa viisi erillistä kaapelia katkesi ankkurin raahaamisen seurauksena yli 90 kilometrin matkalla.

Viimeisin merkittävä välikohtaus kirjattiin vuoden 2025 lopussa, jolloin Suomenlahdella pysäytysoperaation kohteeksi joutui Fitburg-alus. Sen epäillään vaurioittaneen tietoliikennekaapelia matkallaan Venäjältä kohti välimerta. Toistuvuus ja tekotapa eli ankkurin "vahingossa" raahaaminen kriittisten solmupisteiden kohdalla muodostavat tilastollisesti epätodennäköisen sarjan onnettomuuksia.

Vuosi Tutkittavat merikaapelivauriot Arkipäiväiset kaapelivauriot (epäilty rikos) (maanrakennus tms.)

2023 2 (Balticconnector/Elisa) n. 450 2024 6 (C-Lion1, Estlink 2 ym.) n. 450 2025 4 (Fitburg, C-Lion1 uusi ym.) n. 420

• Tilastollisesti merkittävää on se, että merialueilla tapahtuvien vaurioiden määrä on moninkertaistunut suhteessa historiallisia keskiarvoja, joissa ankkurivaurioita tapahtui Itämeren vilkkailla väylillä harvoin, ja silloinkin ne raportoitiin välittömästi alusten toimesta.

• Lisäksi vauriot tapahtuvat strategisissa solmupisteissä ja ajoittuvat usein poliittisesti jännitteisiin hetkiin.

Myrskyvaurioista ankkuriruoppaukseen…

Historiallisesti tarkasteltuna Itämeren kaapelivauriot on perinteisesti jaettu kahteen luokkaan: harvinaisiin teknisiin vikoihin ja selkeisiin merenkulun vahinkoihin. Ennen vuotta 2022 Suomen merikaapeleissa tapahtui vaurioita keskimäärin kerran muutamassa vuodessa. Tilanne muuttui Nord Stream -kaasuputkien räjäytysten (syyskuu 2022) jälkeen.

• Vuodet 2010–2021: Vakaa ajanjakso. Yksittäisiä, myrskyihin tai ruoppausvirheisiin liittyviä katkoja.

• Vuodet 2023–2025: Murrosvaihe. Itämerellä rekisteröitiin 15 kuukauden sisällä vähintään 11 merkittävää kaapeli- tai putkivauriota. Tämä on moninkertainen määrä verrattuna koko edelliseen vuosikymmeneen.

Vaikka julkisuudessa huomio kiinnittyy valtioiden välisiin jännitteisiin, rikostutkinnan näkökulmasta on erotettava arkipäiväinen vahingonteko valtiollisesta toiminnasta. Suomessa tietoliikennekaapeleihin kohdistuvia rikoksia tutkitaan yleensä törkeänä vahingontekona tai törkeänä tietoliikenteen häirintänä.

Poliisin ja viranomaisten tekniset tutkintamenetelmät

Merikaapelitutkinta vaatii poikkeuksellista monialaista osaamista, jossa yhdistyvät rikostekniikka, hydrografia ja data-analyysi. Keskeisimmät menetelmät ovat:

• OTDR-mittaus (Optical Time-Domain Reflectometer): Viranomaiset paikantavat vaurion lähettämällä valopulsseja kuituun. Heijastuneen valon perusteella katkoskohta voidaan määrittää metrien tarkkuudella jopa satojen kilometrien päästä rannikolta.

• Hydrografinen ja akustinen luotaus: Merenpohjaa tutkitaan viistokaikuluotaimilla (Side Scan Sonar) ja monikeilauskaikuluotaimilla. Näillä menetelmillä visualisoidaan ankkurin jättämät raahausjäljet (plough marks) merenpohjan sedimentissä.

• ROV- ja sukellusoperaatiot: Kauko-ohjattavat robotit (Remotely Operated Ve-

hicles) ottavat korkearesoluutiokuvaa ja näytteitä vaurioituneesta kaapelista. Katkosjäljestä voidaan analysoida, onko vaurio syntynyt hitaasta vedosta (ankkuri) vai mahdollisesta leikkaavasta terästä.

• AIS- ja sensorifuusio: Alusten sijaintitiedot (Automatic Identification System) yhdistetään merivoimien ja rajavartiolaitoksen tutkakuvaan. Analyysissä tarkastellaan poikkeamia aluksen syväyksessä ja moottorin kuormituksessa, jotka paljastavat, onko alus vetänyt perässään raskasta kuormaa merenpohjassa.

Turvallisuuspoliittinen arvio ja hybridivaikuttaminen

Suomen maantieteellinen sijainti on tietoliikenteen osalta haasteellinen. Olemme digitaalinen saari, jonka yhteydet muuhun maailmaan lepäävät kourallisen merenpohjassa kulkevien kuitujen varassa. Itämeren mataluus ja vilkas liikenne tekevät siitä ihanteellisen ympäristön "uskottavan kiistettävyyden" (plausible deniability) politiikalle.

Tapahtumien määrän ja niiden toteutumistapojen pohjalta voidaan hyvinkin arvioida, että nämä häiriöt eivät ole irrallisia tapauksia, vaan osa laajempaa hybridivaikuttamista. Miksi tällaista toimintaa sitten valtiollisen toimijan näkökulmasta haluttaisiin tehdä?

1. Resilienssin testaaminen: Taho selvittää, kuinka nopeasti Suomi kykenee reitittämään liikenteen uudelleen ja miten viranomaisketju reagoi fyysiseen sabotaasiin.

2. Psykologinen vaikutus: Luodaan epävarmuutta yhteiskunnan perustoimintojen, kuten pankkijärjestelmien ja pilvipalveluiden, luotettavuudesta.

3. Sotatoimien alustaminen: Kriittisen infrastruktuurin kartoittaminen ja vaurioittaminen "rauhan aikana" madaltaa kynnystä täysimittaiselle katkaisulle kriisitilanteessa. Jos kaapeli voidaan katkaista "vahingossa" nyt, se voidaan tehdä koordinoidusti hetkellä, jolloin viestinnän estäminen on strategisesti kriittisintä.

Suomen sijainti Itämeren perällä tarkoittaa, että olemme riippuvaisia kapeista meriväylistä, joita on helppo valvoa, mutta mahdoton täysin suojata. Kaapelivauriot ovat

selkeä signaali siitä, että perinteinen turvallisuuskäsitys on laajentunut kattamaan myös merenpohjan pimeät syvyydet.

Miten me sitten olemme muuttaneet taktiikkamme nousseen uhan edessä?

Vuoden 2025 loppuun tultaessa Suomen ja sen lähialueiden viranomaistoiminnassa tapahtui merkittävä doktriinin muutos. Aiempi passiivinen monitorointi ja jälkikäteinen tutkinta on korvattu aktiivisella keskeyttämisellä.

Itämeren turvallisuusviranomaiset ovat ottaneet käyttöön "ennaltaehkäisevän pysäytyksen" taktiikan. Nato ja rannikkovaltiot varjostavat "varjolaivaston" aluksia reaaliajassa. Jos alus hidastaa tai muuttaa reittiään kriittisen kaapelin päällä, lähellä oleva sota-alus tai rajavartiolaiva siirtyy välittömästi viereen "osoittamaan läsnäoloa". Tämä on psykologista ennaltaehkäisyä.

Merkittävä osa tätä uutta strategiaa on myös sosiaalisen median hyödyntäminen. Viranomaiset ovat alkaneet julkaista valikoitua videomateriaalia erikoisjoukkojen noususta niin sanottuihin varjolaivoihin. Näillä julkaisuilla on kaksi strategista tarkoitusta:

1. Uskottavan kiistettävyyden murtaminen: Videoaineisto, jossa näkyy kytkettyjä ankkurimekanismeja tai luvattomia teknisiä laitteita, poistaa vastustajalta mahdollisuuden vedota "onnettomuuteen".

2. Pelotevaikutus: Läpinäkyvä näyttö viranomaisten kyvystä hallita merialuetta ja nousta aluksiin haastavissakin olosuhteissa viestii operatiivisesta valmiudesta.

Länsi ja sitä kautta Suomi onkin nyt siirtymässä aktiivisempaan rooliin. Käytämme resursseja monella rintamalla, jotta emme katsoisi peräpeilistä tai tässä tapauksessa tutkasta tapahtumia vaan koitamme puuttua niihin ennalta estävästi. Lisäksi näytämme viestinnän keinoin voimaa niin sisäkuin ulkopoliittisesti. Aika näyttää miten muuttuneet toimemme toivottavasti nostavat Itämeren varjot päivänvaloon!

Esitys poliisireservistä tulossa eduskunnan käsittelyyn

TEKSTI: M.Ruokamo

Yle uutisoi toukokuussa 2025 Sisäministeriön lainsäädäntöhankkeesta, jossa poliisiin halutaan perustaa valtakunnallinen reservi. Tämä valmiusjoukko kutsuttaisiin avuksi vakavissa poikkeustilanteissa, kertoi tuolloin sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori. Vuoren mukaan hankkeella tavoitellaan sitä, että epätavanomaisessa turvallisuustilanteessa poliisilla olisi lisävoimavara saatavilla, jos sen omat resurssit ja muista poliisiyksiköistä saatavat lisäresurssit eivät riitä, eikä myöskään muiden viranomaisten virka-apu ole riittävä.

Ylen artikkelissa Vuori antaa esimerkin kymmenen vuoden takaa, jolloin Suomeen saapui lyhyessä ajassa tuhansittain pakolaisia. Silloin poliisi sai virka-apua Puolustusvoimilta, mutta muun muassa eduskunnan oikeusasiamies totesi, että varusmiehiä ei saa laittaa edes maahantulijoiden kantamuksia kantamaan. Vuoren mukaan tuolloin ilmeni, että [poliisi]hallinnosta poislähteneissä on selkeää lojaalisuutta ja halukkuutta tulla töihin, jos tarvitaan.

Tämä onkin merkittävä ero aiempiin suunnitelmiin, sillä nyt valmisteltava reservi koostuisi koulutetuista poliiseista. Aiemmin esimerkiksi viime vuosituhannen lopulla Suomessa saattoi ilmoittautua täydennyspoliisiksi. Käytännössä heitä ei koskaan käytetty, vaikka osa odotti kutsua yli 16 vuoden ajan. Vuoren mukaan täydennys-

poliisihanke kaatui oikeastaan omaan mahdottomuutensa. Siihen maailmanaikaan ei ollut oikein tehtäviä, eikä järjestelmä toisaalta integroitunut poliisiin sellaiseksi osaksi, jota olisi voitu käyttää.

Aiheeseen on palattu tämän jälkeenkin. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikaan puhuttiin jälleen poliisin tueksi kutsuttavista reservipoliiseista, joilta ei edellytettäisi ammattipätevyyttä. Se kaatui kuitenkin eduskunnan perustuslakivaliokunnan vastustukseen. Keskustelu maallikkopoliiseista kuitenkin jatkui vuodesta toiseen. Vielä Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa todetaan, että poliisin reservissä hyödynnettäisiin sotilaspoliisikoulutuksen saaneita.

Nyt käynnistynyt lainvalmistelu koskee kuitenkin vain poliisin koulutuksen saaneita henkilöitä. Hankkeessa on linjattu, että nämä tarpeen tullen töihin kutsuttavat poliisireserviläiset voivat olla esimerkiksi eläkeläisiä, muihin tehtäviin siirtyneitä ja myös poliisiksi opiskelevia. Linjauksen etuna on myös hinta. Poliisin koulutuksen saaneiden henkilöiden kanssa selvitään paljon pienemmällä täydennyskoulutuksella ja kertauksella.

Samaisessa Ylen artikkelissa Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on tyytyväinen siitä, että reservi

koostuu poliisin koulutuksen saaneista ammattilaisista. Se on hänen mukaansa keskeinen onnistumisen edellytys. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hänen mukaansa reserviläisten ikä. Nykyisin poliisit jäävät eläkkeelle samaan aikaan kuin muutkin valtion työntekijät.

Rinne visioi vaihtoehtoa, jossa poliisien eläkeikä laskettaisiin takaisin 60 ikävuoden paikkeille ja eläkkeelle siirtyvät sitoutuisivat palvelemaan viidestä seitsemään vuotta reservissä. Kerran tai kaksi vuodessa nämä eläkeläiset komennettaisiin kertauskoulutuksiin. Siellä ammuttaisiin normaalit tasokokeet ja käytäisiin läpi uudistunut lainsäädäntö ja voimankäyttökoulutus. Tällä me saataisiin uskottava järjestelmä, Rinne sanoo.

Hankkeen nykytila

Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on muuttaa poliisin hallinnosta annettua lakia, poliisilakia ja Poliisiammattikorkeakoulusta annettua lakia.

Hankkeen toimikaudeksi määriteltiin 1.5.2025-31.1.2026. Osa tätä toimikautta hallituksen esitysluonnos lakien muuttamiseksi oli laajalla lausuntokierroksella 10.11-22.12.2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2026.

Tämänhetkinen arvio esityksestä on maaliskuun alussa 2026.

Noin 30-sivuinen esitysluonnos poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta sisältää neljä uutta kohtaa, jotka on nimetty alaotsikoin Poliisin reservi, Poliisin reservin koulutus ja kelpoisuus, Poliisin reservin tehtävät ja toimivaltuudet sekä Poliisin reserviin nimitetyn velvollisuudet ja vastuu

Esitysluonnoksessa hahmotellaan reservin kooksi noin 400-500 henkilöä ja reserviin voivat kuulua riittävät opinnot suorittaneet poliisiopiskelijat sekä aiemman poliisikoulutuksen saaneet henkilöt, kuten esimerkiksi eläkeläiset tai siviilialalle siirtyneet). Reserviin kuuluminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja suostumukseen.

Hankkeessa on korostettu, että reservin käyttökynnys halutaan pitää korkeana. Tarkoituksena on, että reserviä voidaan käyttää vain normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, poikkeusoloissa tai puolustustilassa.

Tällöin päätöksen reservin aktivoinnista tekee sisäministeri. Aktivoituna reserviläiset toimisivat määräaikaisessa poliisin virkasuhteessa, kantaisivat virkavastuuta ja heillä olisi tehtävän edellyttämät poliisin toimivaltuudet.

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook