Kainuussa yli 400 vuoden ikäisiä rajapyykkejä Täyssinässä Inkerinmaalla solmittiin vuonna 1595 rauha, joka päätti 25-vuotisen sodan Ruotsin ja Venäjän välillä. Täyssinän rauhassa vahvistettiin rajalinja pohjoisessa Jäämerelle asti. Rajalinja on Suomen itäisen valtakunnanrajan vanhinta osaa. Rajankäynnin muistona on Kuhmossa ja Suomussalmella on yli 400 vuoden takaa periytyviä rajapyykkejä, jotka ovat edelleen virallisia rajakiviä. Luonnonkiviin on eri rajankäynneissä hakattu valtakuntien symboleja, kuten Ruotsin kolme kruunua 1500-luvulla tai Neuvostoliiton CCCP 1930-luvulla. Kuhmossa sijaitseva Rajakankaankivi on rajamerkki numero 662. Rajapyykki koostuu kahdesta suuresta kivestä ja niiden välissä olevasta pienemmästä kivestä. Miinoankivi eli rajamerkki nro 681 on myös Kuhmossa. Kivi sijaitsee vanhalla Suomen ja Vienan Karjalan välisellä kulkureitillä, missä kesäisin veneet piti vetää vedenjakajan yli matkalla vesistöstä toiseen. Miinoankivi tuli tunnetuksi I.K. Inhan valokuvasta, jossa oli veneen vetäjiä rajakivellä. Suomussalmella sijaitseva Sarvikivi on rajamerkki nro 757. Tämä Kainuun ja Kuusamon rajalla sijaitseva rajakivi on pohjoisin Täyssinän rauhan aikaisista rajakivistä.
Sopimuksen tarkoituksena on pitää rajan merkintä ja kulku maastossa selvänä. Siten se vastaa edellä mainittuja Ruotsin ja Norjan kanssa solmittuja rajanhoitosopimuksia. Rajajärjestyssopimuksella ei kuitenkaan voida korvata säännöllisin väliajoin tapahtuvaa rajankäyntiä. Sopimus on taannut rajanosoituksen ja yksittäisten merkkien vuosittaisen kunnossa pysymisen. Rajan dokumentoinnin ajantasaisuus voidaan taata vain säännönmukaisilla rajankäynneillä.
Rajakankaankivi
Sarvikivi Suomussalmen Sarvikiveen on Täyssinän rauhan rajamerkkeinä hakattu Ruotsin kolme kruunua ja venäläinen risti. Vuonna 1827 rajankäynnin yhteydessä kiveen hakattiin kirjaimet U (Oulun lääni) ja A (Arkangelin kuvernementti). Vuonna 1934 tehtiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen rajantarkistus, ja kiveen hakattiin tekstit SUOMI ja CCCP.
Rajankäyntivaltuuskunnat ja kustannusten jako Vakiintuneen käytännön mukaan kumpikin maa, Suomi ja Venäjä, asettaa rajankäyntivaltuuskunnan. Valtuuskunnille annetaan ohjeet, joihin on kirjattu rajankäynnin perusta, yleiset menettelytavat sekä rajankäynnin tavoitteet. Yleisistä rajankäynneistä aiheutuvat kustannukset jaetaan yleensä tasan molempien valtioiden kesken. Käytännössä jako tehdään jakamalla työtehtävät puoliksi. Sama menettely on ollut käytössä myös Norjan ja Ruotsin vastaisilla rajoilla.
Miinoankivi
Lähteet: Maanmittauslaitoksen tiedote 19.6.2017 Maanmittauslaitoksen muistio 19.3.2001 Rajankuvaus Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välisestä valtakunnanrajasta
RAJAMME VARTIJAT
45