PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN UUTISLEHTI LOKAKUU 2018
Kuva: Tuomo Repo
Muuriset
Panssariprikaati sai peruskorjatun kasarmin käyttöönsä
R
iihimäen varuskunnan kasarmi 18 on peruskorjattu ja otettu Panssariprikaatin käyttöön. Rakennuksessa on noin 4000 neliömetriä varusmiesten majoitus- ja koulutustiloja sekä toimistotiloja. Korjaustöiden yhteydessä kasarmin viereen rakennettiin 300 neliömetrin suuruinen varastorakennus telttojen kuivatukseen. Kasarmi 18 on vuonna 1912 venäläisten tyyppipiirustusten mukaan rakennettu punatiilikasarmi. Kasarmin peruskorjaus kesti kaikkiaan 19 kuukautta. Korjaustyöt jouduttiin tekemään kahdessa vaiheessa, jotta toinen pääty rakennuksesta pystyttiin pitämään varusmieskäytössä toista päätä korjattaessa.
Rakennus peruskorjattiin kauttaaltaan väliseiniä myöten, ainoastaan vanha välipohja jätettiin paikoilleen. Museoviraston toiveiden mukaan rakennus palautettiin 1950-luvulla tehdyn peruskorjauksen mukaiseksi eikä ruvettu muuttamaan rakennuksen ilmettä alkuperäiseen vuoden 1912 koristeellisen asuun. Korjaustyöt suunnitteli JeskanenRepo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja pääsuunnittelijana oli arkkitehti Tuomo Repo. Pääurakoitsija oli Lapin Teollisuusrakennus Oy. Riihimäen varuskunta eli viralliselta nimeltään Hattula-Riihimäen varuskunta on nykyisin osa Panssariprikaatia. Panssariprikaati on Parolannummella ja Riihimäellä toimiva jouk-
Muuriset
ko-osasto. Riihimäki otettiin osaksi Parolannummen varuskuntaa 2015 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Riihimäen varuskunta on yksi Suomen vanhimmista edelleen käytössä olevista punatiilivaruskunnista. Samanlaisia Venäjän vallan aikana tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja varuskuntia nousi Riihimäen lisäksi muun muassa Dragsvikiin ja Helsingin Santahaminaan sekä Pietarin radan varteen Lahden Hennalaan, Riihimäelle, Kouvolaan ja Korialle. Varuskuntakäytössä ovat Riihimäen lisäksi enää Santahamina ja Dragsvik. LISÄTIETOJA: projektipäällikkö, arkkitehti Jouni Multimäki