Page 1

PUOLUSTUSHALLINNON

RAKENNUSL AITOKSEN

SIDOSRYHMÄLEHTI Kesäkuu 2018

Isosaaren linnakkeelle

odotetaan 30 000 matkailijaa

Vuosikorjauksilla pidetään kasarmit kunnossa

<<

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlanäyttely Sotamuseossa Suomenlinnassa Hannu Ohra-aho: Tiedustelulla saadaan tietoa päätöksenteon tueksi


PÄÄKIRJOITUS

Rakennuslaitoksen strategiatyö etenee

S

uomen puolustusvoimat viettää 100-vuotisjuhlavuottaan tukenaan kansalaisten vahva tuki ja maanpuolustustahto. Puolustuksen perusta on säilynyt entisellään, ja Puolustusvoimat onkin tänä päivänä integroitunut yhteiskuntaan niin yleisen asevelvollisuuden kuin viranomaisten ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Suomen turvallisuusympäristössä viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin ja uhkiin on vastattu koko yhteiskuntaa koskevilla turvallisuusstrategian ja valtioneuvoston puolustusselonteon linjauksilla. Uudet haasteet vaativat sekä Puolustusvoimilta että Puolustusvoimien sidosryhmiltä toiminnan kehittämistä.

P

uolustushallinnon rakennuslaitos on puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tukee Puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa. Tämä toiminta-ajatuksemme kertoo Rakennuslaitoksen roolista normaaliolojen tukiorganisaationa ja myös valmiusorganisaationa. Turvallisuusympäristön muuttuminen vaikuttaa merkittävällä tavalla Rakennuslaitoksen viime vuonna käynnistettyyn strategiatyöhön, joka on tarkoitus saada päätökseen kuluvan vuoden aikana. Nykytilan analyysin perusteella voidaan sanoa, että Rakennuslaitoksen uudistetun strategian painopisteinä ovat tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilojen valmiuden ja turvallisuuden sekä uusien vaatimusten edellyttämän osaamisen kehittäminen.

R

akennuslaitoksen strategiatyössä huomioidaan myös muita toiminnan kehittämiseen vaikuttavia muutostekijöitä. Yksi keskeinen tekijä on julkisen talouden nostaminen kestävän kas-

vun ja kohenevan työllisyyden uralle, joka merkitsee Rakennuslaitokselle tiukkoja kustannusraameja myös tulevina vuosina.Toinen kehittämiseen vaikuttava tekijä ovat valtionhallinnon ja Puolustusvoimien toimitilastrategiat, jotka ohjaavat entistä tehokkaampaan tilan ja energian käyttöön. Kolmantena tärkeänä tekijänä on ympäristövastuu, joka edellyttää ympäristöhaittojen ehkäisyä ja tehokasta ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lisäksi Rakennuslaitoksen strategisessa suunnittelussa otetaan huomioon Senaatti-kiinteistöjen, Hanselin, Palkeiden ja Valtorin tuottamien valtion yhteisten palvelujen kehittämislinjaukset sekä yleinen teknologian kehitys, mikä antaa mahdollisuuden uusien työtapojen omaksumiseen ja tehokkaasti tuotettujen, nykyaikaisten palvelujen kehittämiseen. Tässä lehdessä on kerrottu tarkemmin strategiatyön etenemisestä Rakennuslaitoksessa.Tavoitteena on koko henkilöstön osallistuminen työhön.

uhetkiä A ntoisia luk kesä ä ! ä t in m m lä a j

PEKKA SALOJÄRVI

Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2 MUURIANKKURI


Sisältö Rakennuslaitoksen strategiaa työstetään yhdessä henkilöstön kanssa

4

Vuosikorjauksilla ylläpidetään puolustushallinnon kiinteistöjä

6

Sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö ajan tasalle

14

Isosaaren linnakkeesta on tullut kiinnostava retkikohde

18

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlanäyttelyn avajaiset Sotamuseossa

22

Laivaston soittokunnassa avoimien ovien päivä

26 28 30 31

English Summary Kolumni Nimityksiä

24

Sotamuseon juhlanäyttelyssä on esillä mm. marsalkka Mannerheimin käytössä ollut Rolls Royce vuosimallia 1915.

Kuva: Sanna Purho

20

8

Kuva: Liisa Hentunen Puolustusvoimien Palvelukeskus

10

Kuva: Kari Huttunen

Vekaranjärven uudistettu lämpölaitos vihittiin käyttöön

Vekaranjärven lämpölaitos vihittiin juhlallisesti käyttöön 28.5.

Intti tutuksi -päivä on osa Puolustusvoimien 100-vuotistapahtumia. Laivaston soittokunnan toimintaan pääsi tutustumaan 18.5.

MUURIANKKURI kesäkuu 2018 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti 17. vuosikerta

Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi

Painopaikka Grano Oy

Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi

Tuotanto Princeps Oy, toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi Ulkoasu: Princeps Oy / Sanna Purho Translation: Integra Oy Kannen kuvat: Kirsti Helin

ISSN-L 1459-1480

Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

Tilaajarekisteri: Tilaajarekisteriä ylläpitää lehden tuotannosta vastaava Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

MUURIANKKURI 3


A J A N KO H TA I S TA TEKSTI JA KUVAT: MARIKA VALVE KUVITUS: SANNA PURHO

Rakennuslaitoksen strategiaa työstetään yhdessä henkilöstön Rakennuslaitos päivittää strategiansa vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.

S

trategian päivittämisellä ja arvojen tarkentamisella halutaan luoda Rakennuslaitokselle entistä paremmat valmiudet toimia puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntijana. Strategiaa laadittaessa erityistä huomiota kiinnitetään turvallisuusympäristön muutoksiin ja niiden vaikutuksiin tilahallintaan ja Rakennuslaitoksen toimintaan. Palveluyksiköissä on järjestetty kevään aikana työpajoja, joissa sekä strategisia tavoitteita että toimintaa ohjaavia arvoja on työstetty yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteisen työn pohjalta Rakennuslaitoksen arvoiksi ovat tässä vaiheessa valikoituneet seuraavat:

• Sitoutuneisuus puolustushallinnon yhteisiin päämääriin

• Vastuullisuus palvelutuotannossa • Hyvän työnantajan henkilöstöpolitiikka

• Avoimuus kaikessa toiminnassa • Kehityshakuisuus palvelutoiminnassa

4 MUURIANKKURI

Arvojen merkitystä, sisältöä ja ymmärrettävyyttä on pohdittu tarkkaan yhteisissä tilaisuuksissa. Rakennuslaitoksen strategia on pilkottu useampaan osastrategiaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa strategioiden sisältöihin niin yhteisissä työpajoissa kuin Rakennuslaitoksen intranetin keskustelupalstalla. Henkilöstö voi myös lähettää laitoksen johtaja Pekka Salojärvelle sähköpostitse kommentteja laitoksen strategiasta ja arvoista. Yhteisissä tilaisuuksissa eniten keskustelua on käyty henkilöstö- ja palvelutuotantostrategiasta. Salojärvi korostaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen ja erityisesti puolustushallinnon tilahallinnan erikoisosaaminen ovat laitoksen toiminnan ydinasioita ja että henkilöstöä ei voida enää vähentää nykyisestä. Palvelutuotannon osalta on tärkeää tehdä jatkuvaa palvelujen määrän ja laadun optimointia asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Koko organisaatiolle yhteisen ja puolustushallinnon osapuolten hyväksymän strategian on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.


A J A N KO H TA I S TA Strategian ja arvojen pohtimista Rakennuslaitoksen palveluyksiköissä eri puolilla maata.

kanssa

– Puolustusvoimien päätehtävien tukeminen ja henkilöstömme erityisosaamisen kehittäminen ovat strategian ykkösasioita, korosti Pekka Salojärvi yhteisissä työpajoissa.

MUURIANKKURI 5


R A K E N TA M I N E N TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: MARKO LAUKKARINEN JA KIRSTI HELIN

Vuosikorjauksilla ylläpidetään puolustushallinnon kiinteistöjä Kiinteistöjä hoidetaan, kunnostetaan ja korjataan jatkuvasti eri tavoin: on päivittäistä kiinteistönhoitoa, vuosikorjausta, pieninvestointeja ja peruskorjausta.

P

uolustusvoimilla on käytössään noin 6 000 rakennusta: koulutus- ja johtamistiloja, majoituskasarmeja, ruokaloita, sotilaskoteja, terveyskeskuksia, urheilutaloja, toimistotiloja, räjähdevarastoja, kalustosuojia jne. Rakennukset ovat hyvin eri-ikäisiä ja myös niiden korjaustarpeet ovat erilaisia. Rakennuslaitos vastaa palveluiden tuottamisesta yhdeksässä palveluyksikössä. Vuosikorjauksen avainhenkilö palveluyksikössä on tekninen päällikkö. Hänellä on apunaan rakennus-, sähkö-, lvi- ja rakennusautomaatioalan ammattilaisia. Eri ammattialojen asiantuntijat tuottavat vuosikorjausohjelman korja6 MUURIANKKURI

ustarpeet puolustushallinnon paikkatietopohjaiseen kiinteistötietojärjestelmään Kiraveen. − Keskusyksikön vastuulla ovat muun muassa vuosikorjausohjelman laatimisen ohjeistaminen sekä ohjelman toteutumisen valvonta ja raportointi. Teemme tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnan ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa, kertoo teknisten palveluiden johtava asiantuntija Satu Alander-Mattila. Teknisten palveluiden johtava asiantuntija Satu Alander-Mattila koordinoi Rakennuslaitoksen keskusyksikössä vuosikorjausohjelman suunnittelua, laatimista, toteutusta ja raportointia.


R A K E N TA M I N E N

Vuosikorjaus = Kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat, ilman että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu.

Tuhat projektia vuodessa Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutetaan vuosittain noin tuhat korjausprojektia, jotka ovat arvoltaan yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Korjaukset rahoitetaan rakennusten kunnossapitovastikkeilla. Vuosikorjausohjelman laatimisen lähtökohtana on rakennusten tekninen kunto. Rakennuskohtainen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma (PTS) laaditaan kuntoarvioiden pohjalta. Korjaustarpeiden priorisoimisessa kiinnitetään erityistä huomiota tilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Vuosikorjauksilla pyritään ennaltaehkäisemään rakenteiden kunnon heikkeneminen, terveyshaittojen syntyminen käyttäjille sekä varmistamaan laitteiden ja järjestelmien toimintakunto. Korjausohjelmaa laadittaessa etusijalle nousevat varusmiesten kasarmit sekä henkilöstön työskentelytilat. Vuosikorjausohjelman laadinnassa kiinnitetään huomiota kriittisiin kunnossapitotöihin, kuten lämmönvaihtimien, lämmönjakokeskuksen, IV-laitteiden ja -järjestelmän osien, vesikaton ja sadevesijärjestelmän korjaamiseen.

Kunnossapidon tavoitteena on, että merkittävät kunnossapitotyöt tehdään ajallaan, jotta korjausvelkaa ei kerry. Käyttäjät esittävät vuosikorjausohjelmaan korjaustarpeita omista lähtökohdistaan. Rakennusten kuntoon liittyvät käyttäjän tarpeet otetaan huomioon ohjelmaa laadittaessa. − Vuosikorjauksia varten tehdään rakennusten kuntoarvioita ja kerätään käyttäjiltä tietoa korjaustarpeista, kertoo Säkylän palveluyksikön tekninen päällikkö Markus Raittinen. − Kentältä tulee myös suoraan tietoa korjattavista kohteista niin rakennusten käyttäjiltä kuin omalta ylläpitohenkilöstöltä. Ilmoituksia rakennusten korjaustarpeista tulee asiakkailta eri kanavia pitkin: asiakastilaisuuksissa, jokapäiväisessä kanssakäymisessä, puhelimitse ja sähköpostitse.

Systemaattista suunnittelua Vuosikorjausohjelman suunnittelussa käytetään vuosikelloa. Seuraavan vuoden vuosikorjausohjelman laatiminen aloitetaan edellisen vuoden keväällä. Korjaustarpeita kirjataan Kiraveen vuoden ympäri sitä mukaan, kun niitä ilme-

Yhteydenpito rakennusten käyttäjien kanssa on päivittäistä. Porin prikaatin fysioterapeutti Jussi Sihvonen ja Säkylän palveluyksikön tekninen päällikkö Markus Raittinen Säkylän varuskunnan kuntotalossa.

MUURIANKKURI 7


R A K E N TA M I N E N

Porin prikaatissa tehdään vuosikorjauksia noin miljoonalla eurolla. Rakennuksia on myös paljon peruskorjattu. Varuskuntaravintola Rumpalipojan peruskorjaus valmistui vuonna 2007.

nee. Kunkin palveluyksikön tekninen päällikkö kokoaa ja priorisoi alustavan vuosikorjausohjelman toukokuun loppuun mennessä. Alustavan vuosikorjausohjelman korjaustarpeet käsitellään Logistiikkalaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen edustajien kanssa. Hyväksyntämenettelyssä käytetään apuna Kiraven liikennevalotoimintoa. Jokainen korjaustarve merkitään vihreällä (hyväksytty), keltaisella (vaatii lisätietoja) tai punaisella (hylätty) liikennevalolla. Keltaisen valon saaneiden korjaustarpeiden tietoja täydennetään pyynnön mukaisesti. Punaisen valon saaneet ovat vähemmän kriittisiä korjaustarpeita tai tulevaisuuden suhteen epävarmojen kohteiden korjaustarpeita. Ne siirretään seuraavalle vuodelle odottamaan. Vuosikorjausohjelma jalostuu kesän ja syksyn aikana. Tekninen päällikkö tekee viimeisen priorisoinnin, kun kunnossapitovastikkeiden suuruus on vahvistettu. Hyväksytty ohjelma vahvistetaan marraskuussa. 8 MUURIANKKURI

Tietoa rakennusten korjaustarpeista tulee eri kanavia pitkin, myös puhelimitse. Asiakkaan kysymyksiin vastaamassa Markus Raittinen.

Kiravessa keltaisen valon saaneet korjaustarpeet vaativat lisäselvitystä. − Liikennevalot ovat olleet käytössä kolme vuotta ja järjestelmä on selkeyttänyt hyväksyntäprosessia, kertoo Satu Alander-Mattila. − Välillä tulee tilanteita, joissa Senaatti-kiinteistöt ja Logistiikkalaitos ovat eri mieltä korjauskohteista, mutta yhteisymmärrys on aina syntynyt neuvottelemalla.

Suuressa varuskunnassa riittää korjattavaa − Säkylän varuskunnan rakennuskanta on kohtuullisen hyvä. Neljästä ma-

joituskasarmista yksi on peruskorjattu ja kasarmirakennuksen 2 peruskorjaus valmistuu kesäkuussa 2018, minkä jälkeen korjataan kasarmirakennukset 3 ja 4. Varuskuntaravintola ja sotilaskoti on peruskorjattu 2000-luvulla. Uudisrakennuksia on myös rakennettu 2000-luvulla: keskusvarasto, koulutuskeskus, pioneerihalli, terveysasema, useita kalustosuojia ja polttoaineen jakelupaikka, luettelee Raittinen. − Tuleviksi vuosiksi peruskorjattaviksi jäävät mm. kuntotalo ja esikuntarakennus.


R A K E N TA M I N E N

Säkylän varuskunnan teknisen palvelun henkilöstöä: tekninen päällikkö Markus Raittinen, kunnossapitomiehet Markku Pietilä ja Ilkka Salo sekä rakennusinsinööri Henri Huhtanen.

− Säkylän palveluyksiköllä on vuosikorjausrahaa Säkylän ja Niinisalon varuskuntiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa, jolla toteutamme suunnitelmallista vuosikorjausohjelmaa, kertoo Raittinen. − Vuosikorjausohjelman korjaustarpeet käydään läpi käyttäjien ja omistajan kanssa ja yhteisesti sovitaan, mitkä korjaukset ovat kiireellisiä ja mitä siirretään tuleviksi vuosiksi.

Markus Raittinen antaa tunnustusta työnantajalleen. − Puolustushallinnon rakennuslaitos on hyvä työnantaja ja on pysynyt Puolustusvoimien kehityksessä mukana. Muun muassa työtavat ja sähköiset järjestelmät kehittyvät koko ajan, ja organisaatiota on muutettu Puolustusvoimien muutosten mukaisesti. − Meillä teknisen palvelun henkilöstöä on vuosi vuodelta vähennetty ja merkittävä osa vuosikorjaustöistä teete-

tään lähialueen puitesopimuskumppaneilla. Säkylän palveluyksikön alueella on useita teknisten palveluiden puitesopimuskumppaneita. Omaa tuotantokapasiteettia pitää kuitenkin olla aina jonkin verran valmiuden ylläpitämiseksi, tekninen päällikkö Raittinen muistuttaa.

MUURIANKKURI 9


Y L L Ä P I T O

TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KARI HUTTUNEN

Vekaranjärven uudistettu lämpölaitos vihittiin juhlallisesti käyttöön Lämpöhuollon toimintavarmuus on varmistettu poikkeus- ja häiriötilanteiden varautumissuunnitelmalla.

10 MUURIANKKURI


Y L L Ä P I T O

V Nauhan leikkausseremoniassa Vapon myyntijohtaja Tapio Pötry, ministeri Antti Häkkänen, Vapon liiketoimintajohtaja Markus Hassinen, Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi ja Vapon tuotantojohtaja Jouko Latvakangas.

apo Oy on saneerannut Vekaranjärven vanhan lämpölaitoksen. Uudistetussa lämpölaitoksessa poltetaan öljyn sijasta puuta ja turvetta, ja raaka-aine laitokselle hankitaan lähialueelta. Vapo toimittaa lämpöä Karjalan prikaatin Vekaranjärven varuskunnalle 12 vuoden sopimuksella. Rakennuslaitos toimi hankintayksikkönä lämmöntoimituksen kilpailutuksessa. − Lämpölaitos on pitkälle automatisoitu, mikä mahdollistaa optimaalisen palamisen ja energiatehokkuuden, kertoo kilpailutuksen teknisestä puolesta vastannut Rakennuslaitoksen johtava energia-asiantuntija Kari Huttunen. Lämpölaitos on kytketty Vapon Vantaalla sijaitsevaan digitaaliseen käyttökeskukseen, jossa laitoksen toimintaa ja turvallisuutta valvotaan Vekaranjärven kattilalaitoksen prosessiautomaation ja valvontakameroiden avulla. Vekaranjärven varuskunnan lämmön kilpailutus nousi valtakunnalliseen julkisuuteen, kun käytettävän energialähteen eli hakkeen kotimaisuudesta oli julkisuudessa herännyt epäilys. Rakennuslaitos vakuuttaa yhdessä pitkäaikaisen kumppanin Vapo Oy:n kanssa, että Vekaranjärvellä on käytössä vain kotimaista metsähaketta ja lähialueella tuotettua palaturvetta.

Suomi edelläkävijä uusiutuvan energian käytössä Laitoksen vihki käyttöön mäntyharjulainen oikeusministeri Antti Häkkänen toukokuun 28. päivänä pidetyssä tilai-

suudessa. Ministeri Häkkänen korosti juhlapuheessaan, että Suomen kannattaa hyödyntää erityisesti bioenergiaa aivan samalla tavalla kuin muut maat hyödyntävät omia luonnonvarojaan. – Se tuo työtä, omavaraisuutta ja turvallisuutta sekä auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ilmastotavoite on kunnianhimoinen EU-mittakaavassa. Uusiutuvan energian osuus on nostettava 50 prosenttiin, kivihiilestä on luovuttava ja öljyn käyttö puolitettava vuoteen 2030 mennessä. − Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä. Hajautetulla energiatuotannolla voidaan vähentää energian ja energiaraakaaineiden tuontia ja edistää energiaomavaraisuutta, Antti Häkkänen sanoi. Puolustusvoimien lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on jo nyt yli 40 %, ja se ylittää asetetut kansalliset ja eurooppalaiset tavoitearvot etuajassa vuoteen 2020 mennessä. Päästötavoitteissa on kuitenkin huomioitu, ettei Puolustusvoimien erityiskohteissa voida valmiudellisista syistä kokonaan luopua öljyn käytöstä.

Lämmöntuotannon varautumissuunnitelmat Rakennuslaitoksen johtaja Pekka Salojärvi kertoi puheessaan, että Vekaranjärven varuskunnan polttoainehuollon uudistaminen on osa laitoksen laajaa ja pitkäjänteistä hanketta, jossa tavoitteena on parantaa toimitusvarmuutta, kustannustehokuutta ja ympäristövastuullisuutta lämmöntuotannossa.

<<<

MUURIANKKURI 11


Y L L Ä P I T O − Lämpöhuollon toimintavarmuuden varmistamiseksi Vekaranjärvelle, kuten muihinkin varuskuntiin, on laadittu lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteita varten yhteistyössä Puolustusvoimien hallintoyksikön ja lämmönmyyjän kanssa. − Suunnitelmissa on huomioitu varuskunnallinen häiriöreservi kaikissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa muun muassa siirrettävien lämmöntuotantoyksiköiden varaamista käyttöön, jotta voidaan turvata lämpöhuolto osittaisissa tai täyskatkoksissa, Salojärvi sanoi.

Kaukolämpöä ja pellettejä Puolustusvoimien suurimmilla talousalueilla lämmön toimituksissa käytetään kaukolämpöä, joka muodostaa noin puolet lämmöntoimituksista. Vekaranjärven kaltaisia aluelämpökeskuksia on puolustushallinnossa yhteensä kahdeksan, ja ne tuottavat noin 40 % Puolustusvoimien kokonaislämmöntarpeesta. Vuonna 2017 kokonaiskulutus oli yhteensä 290 000 MWh vuodessa. Vekaranjärven kulutus on noin 24 000 MWh vuodessa. Erilliskohteiden lämmöntuotantoa on kilpailutettu viime vuosien aikana ja noin kymmenessä kohteessa on siirrytty tai siirrytään pelletin käyttöön. Rakennuslaitoksella omassa lämmöntuotannossa on edelleen noin 75 kohdetta, jotka ovat pääosin öljylämmitteisiä. Näissä erilliskohteissa on öljyn korvaamisesta tehty KAISU-linjauksen (keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman) mukainen selvitys ja toimenpideohjelma yhdessä puolustusministeriön, ympäristöministeriön ja Puolustusvoimien kanssa. − Voidaan todeta, että kaikkien aluelämpökeskusten kilpailutukset ovat onnistuneet hyvin ja ne ovat tuottaneet merkittävää taloudellista säästöä Puolustusvoimille, totesi Pekka Salojärvi.


Y L L Ä P I T O

<<<

Rissalan lämmöntuotanto Savon Voimalle Lämpölaitoksen käyttöpäällikkö Tero Kettunen esittelee laitoksen toimintaa juhlaväelle.

Savon Voima Oyj voitti tasaväkisen kilpailutuksen Rissalan varuskunnan lämmön tuotannosta ja jakelusta. Siilinjärvellä Rissalan varuskunnassa sijaitsevassa Karjalan lennostossa työskentelee noin 500 henkilöä ja palvelee noin 250 varusmiestä. Uusi 12 vuoden sopimus astuu voimaan kesäkuussa 2019. Sopimus koskee varuskunnallisen lämpöverkon piirissä olevien käyttöpaikkojen lisäksi kolmea öljylämmitteistä erilliskohdetta. Samalla ulkoistetaan lämpöverkon huolto, kunnossapito ja korjaukset. Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmöntuotannossa nousee Rissalassa uuden sopimuksen myötä yli 90 prosenttiin. Öljyn käyttö erilliskohteissa vähenee yli 1500 MWh:lla vuodessa. Lämmön hinta on nykyistä edullisempi. Savon Voima rakentaa vuosina 2018–2019 siirtoputkiston Vuorelan lämpölaitokselta varuskunta-alueelle. Varuskunnan ja muiden käyttöpaikkojen lämmöntuotanto häiriötilanteissa ja poikkeusolosuhteissa on varmistettu öljylämmitteisillä yksiköillä.

<<< Vuonna 1966 valmistunut lämpölaitos on nyt täysin uudistettu.

MUURIANKKURI 13


T U R V A L L I S U U S TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: KIRSTI HELIN, SHUTTERSTOCK KUVITUS: SANNA PURHO

Sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö ajan tasalle Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho odottaa uudelta sotilastiedustelulailta samaa toimintakykyä kuin Ruotsilla on ollut käytössään jo 10 vuotta.

V

almisteilla olevan sotilastiedustelulain tarkoituksena on antaa Puolustusvoimille toimivaltuudet tietoverkoissa tapahtuvaan tiedusteluun. Tiedustelun kohteena voivat olla esimerkiksi vieraan valtion sotilaallinen toiminta, Suomen omaan puolustukseen kohdistuva tiedustelutoiminta tai yhteiskuntajärjestystämme uhkaava toiminta. Lisäksi sotilastiedustelu tukee kansainvälisiin operaatioihin liittyvää päätöksentekoa sekä suomalaisten joukkojen toimintaa ja omasuojaa. Suomessa ei ole omaa sotilastiedustelulakia kuten useissa muissa Euroopan maissa, vaan sotilastiedustelutoiminta perustuu lakiin Puolustusvoimista. Tiedustelutoiminnan ulottaminen Suomen rajat ylittävään tietoliikenteeseen vaatii perustuslain muuttamista. Nykyinen Suomen perustuslaki suojaa luottamuksellisen viestin salaisuuden myös tilanteissa, joissa maahamme kohdistuu sotilaallista uhkaa ja kansalaisten turvallisuus on vaarassa. 14 MUURIANKKURI

Tietoa turvallisuusuhista − Verkkotiedustelun avulla pääsemme paremmin seuraamaan turvallisuusympäristön uhkia ja niiden valmistelua. Nykyiset sotilastiedustelumenetelmät, kuten radiosignaalitiedustelu ja satelliittikuvat, antavat tietoa vain tapahtumassa olevasta toiminnasta, perustelee Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho sotilastiedustelulain tarvetta. Ohra-aho korostaa, että vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, koko maailma on muuttunut epävakaammaksi, informaatiosodankäynti on tätä päivää ja erityisesti Itämeren sotilaallisen aktiivisuuden seuraaminen on sotilastiedustelun kannalta keskeistä. − Nopeasti muuttuvassa maailmassa tiedustelutoiminnan tehtävänä on antaa päätöksenteon tueksi paras mahdollinen arvio erilaisista turvallisuusuhista oikeiden johtopäätösten tekemiseksi. Kansalaisten oikeusturva paranee kun maamme poliittisella ja sotilaallisella johdolla on hyvä tilannekuva siitä, mitä ympäristössämme tapahtuu.

Tiedustelupäällikkö on ahkera Twitterin käyttäjä ja hän twiittailee mm. alansa artikkeleista ja kirjoista. Yksi hänen viimeisimmistä twiiteistään: ”Jos olette kiinnostuneita #tiedustelun syvimmästä olemuksesta, suosittelen Mikko Porvalin uutta kirjaa Tiedustelun näkymätön historia.”

<<<


T U R V A L L I S U U S

MUURIANKKURI 15


T U R V A L L I S U U S – Verkkotiedustelun avulla pystymme paremmin arvioimaan sotilaallisia uhkatekijöitä ja niiden valmistelua sekä osallistumaan EU:n yhteiseen tiedustelutoimintaan, Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho sanoo.

– Myös viranomaisten välinen tiedonvaihto on tärkeää, ja mitä enemmän sitä on, sitä enemmän suomalaiset ovat turvassa.

Juha Pyykönen

16 MUURIANKKURI

Lain valmistelu ja valvonta Harri Ohra-aho kiittelee sisä-, oikeus- ja puolustusministeriön oikeusoppineita, jotka ovat valmistelleet uutta siviili- ja sotilastiedustelulainsäädäntöä. –Tiedustelulakien valmistelussa on otettu hyvin huomioon toimintavaltuuksien laajuus, ihmisoikeussopimukset ja lakien valvontamekanismi. Sotilastiedustelulain valmistelussa verrokkimaina ovat olleet muun muassa Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti ja Sveitsi. Lakiesitysten mukaan teleoperaattorin tietoliikenneverkkoon tehtävään tiedusteluun vaaditaan tuomioistuimen lupa. Käytännössä luvan antaisi Helsingin käräjäoikeus. Luvan jälkeen data ohjattaisiin teleoperaattorin verkosta Suomen Turvallisuusverkko Oy:n palvelimelle ja sieltä Pääesikunnan alaiselle Puolustusvoimien tiedustelulaitokselle. Esityksen mukaan uutta lakia valvoo tiedusteluvaltuutettu, jolla on oikeus osallistua luvanhakuprosessiin ja jopa keskeyttää toiminta. – Luvan hakeminen käräjäoikeudelta ja tietohaun ulottaminen teleoperaattoritoimintaan voi kriisitilanteessa tapahtua nopeastikin, ja esimerkiksi virka-ajan ulkopuolella toiminta voidaan aloittaa jo ennen tuomioistuimen lupaa. Jos lupaa ei tule, tiedustelu keskey-


T U R V A L L I S U U S

tetään ja kaikki materiaali hävitetään, Harri Ohra-aho kuvaa. Tiedustelulaeilla on myös parlamentaarinen valvonta. Eduskuntaan tulee valvontavaliokunta, joka seuraa tiedusteluvaltuutetun työtä.

Valmius lain käyttöönottoon Sotilastiedustelulain valmistelu aloitettiin neljä vuotta sitten, jolloin Puolustusvoimissa ruvettiin myös suunnittelemaan uudenlaisia tiedustelukykyjä. − Jos laki astuu voimaan kiireellisenä ensi vuoden alussa, niin kuin toivomme, meillä on silloin alustava valmius ryhtyä toimintavalmiuksien mukaisiin toimenpiteisiin, sanoo Ohra-aho. − Tiedusteluun tarvittavat henkilöt siirtyvät uusiin tehtäviin pääosin talon sisältä, mutta lakiesitykseen kuuluvassa lisäbudjettiehdotuksessa on otettu huomioon myös lisähenkilöstön rekrytointi, ja rekrytointi onkin jo käynnissä. Myös tilakysymyksistä on neuvoteltu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa. Perustuslain muutos kiireellisenä edellyttää viiden kuudesosan määräenemmistöä eduskunnassa. Jos tämä onnistuu, niin uusi tiedustelulaki olisi voimassa jo Suomen EU-puheenjohtajakaudella heinä–joulukuussa 2019. Mikäli asia käsitellään normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli kahden eduskunnan aikana, uudet säädökset tulisivat voimaan vasta vuoden 2020 alkupuolella.

Voiko sotilastiedustelu olla avointa? Puolustusvoimien tiedustelutoiminnan salassapidon ja avoimuuden rajat herättivät vilkasta keskustelua joulukuussa 2017 sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut salaisiksi leimattuja sotilastiedustelun asiakirjoja omassa artikkelissaan. Mediassa otettiin esille muun muassa Ruotsin avoimempi tapa esitellä sotilastiedustelunsa toimintaa. – Olemme myös valmistautuneet siihen, että voisimme kertoa sotilastiedustelutoiminnasta yleisellä tasolla kuten Ruotsi, Norja ja Viro tekevät. Kansalaisille informaatio olisi enemmänkin taustoittavaa. Ensin pitää kuitenkin hyväksyä perusperiaatteet siitä, mitä materiaalia voidaan julkaista ja miksi, sanoo Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho. – Lähtökohtaisesti kaikki toimintamme ja keräämämme tiedustelumateriaali on salassa pidettävää. Myöskään Puolustusvoimiemme suorituskyky ei saa paljastua. – Sotilastiedustelussa lähdesuoja on vielä tiukempi kuin journalismissa. Jos sotilastiedustelun lähde paljastuu esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa, voi hän päästä hengestään. – Ympäröivää maailmaa ja turvallisuusuhkia kuvataan puolustusselonteossa sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joiden laatimiseen osallistuu myös Puolustusvoimien tiedustelutoiminta. Jokainen julkaistava sana ja lause on kuitenkin tarkkaan harkittu, Ohra-aho toteaa.

MUURIANKKURI 17


K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN KUVITUS: SANNA PURHO

Upseerikerho on kunnostettu ravintolaksi, jossa on sadan hengen näköalaterassi.

Helsingin edustan Isosaaresta on tullut kiinnostava retkikohde Entinen sotilassaari ulkosaaristossa Helsingin edustalla on ollut kesästä 2017 alkaen avoinna yleisölle.

V

iime vuonna Isosaaressa oli kävijöitä noin 20 000. – Tämän vuoden tavoite on 30 000, kertoo saarta hallinnoivan Suomen Saaristokuljetus Oy:n toimitusjohtaja Tomi Ståhlberg. Isosaaren varuskunta lakkautettiin vuonna 2012, minkä jälkeen saaren rakennukset olivat joitakin vuosia tyhjillään. Senaattikiinteistöt ja Suomen Saaristokuljetus 18 MUURIANKKURI

solmivat keväällä 2017 rakennuksia ja maa-alueen käyttöoikeutta koskevan vuokrasopimuksen, joka on voimassa toistaiseksi. − Ideoita on saaren kehittämiseksi laajempaankin matkailukäyttöön lomaasutuksineen ja hotelleineen, kertoo Tomi Ståhlberg. Isosaareen liikennöidään Helsingin Kauppatorilta isolla saaristolaislautalla tiistaista sunnuntaihin parin tunnin

välein kesä-syyskuussa. Kesäkauden maanantait on varattu golfristeilyille, sillä saarella on Puolustusvoimien ajoilta 9-reikäinen golfkenttä. Isosaareen voi tulla myös omalla veneellä, rauhallisessa poukamassa on nelisenkymmentä venepaikkaa. Vanhoista varuskuntarakennuksista ovat käytössä ruokala ja upseerikerho sekä saunat. Miehistökasarmi ja henkilöstön asuntoina toimineet 1960-luvun


K A S A R M I E N

Matka Helsingin Kauppatorilta Isosaareen kestää noin 40 minuuttia.

rivitalot ovat päässeet niin huonoon kuntoon, että ne ovat purkulistalla. Upseerikerho päälaiturin tuntumassa palvelee matkailijoita ravintolana. Ravintolan lähellä ovat saaren hiekkarannat ja yhteissaunat sekä erikseen vuokrattava puulämmitteinen rantasauna. Entinen funkkistyylinen varuskuntaruokala peremmällä saaressa toimii tilausravintolana. Isosaaressa on edelleen Puolustusvoimien käytössä olevia aidattuja alueita ja rakennuksia. Santahaminassa toimivat Rakennuslaitoksen kiinteistönhoitajat vastaavat myös Puolustusvoimien tiloista Isosaaressa.

Paljon nähtävää ja koettavaa Yli sata vuotta yleisöltä suljettuna olleen sotilassaaren luonto on isoine puineen, rehevine lehtoalueineen ja upeine kallio- ja hiekkarantoineen kokemisen arvoinen. Saaresta etelään aukeaa ulappa, jonka takana on Viron rannikko. Isosaari sijaitsee Helsingin edustalla ulkosaaristossa, 9 kilometriä Kauppatorilta ja 4 kilometriä Santahaminasta etelään. Lauttamatka Kauppatorilta kestää noin 40 minuuttia. Saaren koko on 76 hehtaaria. Saaren ruotsinkielinen nimi Mjölö (”Jauhosaari”) tulee siitä, että saaren etelärannan hiekka on erityisen hienoa ja jauhomaista.

U U S I

E L Ä M Ä

Isosaaren päälaituri

Isosaari on mainio retkikohde lintubongareille ja sotahistoriasta kiinnostuneille sekä jokaiselle, joka haluaa nauttia raikkaasta meri-ilmasta Helsingin eteläisimmällä hiekkarannalla. Isosaaressa on hyväkuntoiset kävelypolut, joilta ei ole syytä poiketa, sillä maastossa on paljon armeijan aikaisia poteroita ja kuoppia. Polkujen varsilla on levähdyspaikkoja, joissa voi nauttia eväitä. Myös telttailu on mahdollista. Saaren sotahistoriaan pääsee tutustumaan opastetuilla parin tunnin saarikierroksilla. Oppaina toimivat vuoropäivinä everstiluutnantti evp Jarmo Nieminen, joka toimi viimeksi Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen johtajana, ja yliluutnantti evp Jukka Tolin, joka on työskennellyt Suomenlahden merivartiostossa. Molemmat miehet tuntevat saaren varsin hyvin, ja heillä on runsaasti tarinoita kerrottavanaan saaren menneisyydestä.

Palveluspaikka varusmiehille − Isosaari on ollut Suomen rannikkotykistön tärkein linnoitettu saari, jossa myös testattiin aseita ja tulenjohtomenetelmiä. Rannikkotykistön modernisointiin ja kehittämiseen 1920-luvulla voimakkaasti vaikuttaneelle eversti J.L. Rikamalle on pystytetty Isosaareen muistopaasi, ja hänen mukaansa

on nimetty yksi saaren tykistöpattereista, merivalvonta-asema sekä ruokala.    − Varsinaisia sotatoimia saarella ei ole ollut lukuun ottamatta Helsingin ilmapuolustusta toisessa maailmansodassa, kertoo Jukka Tolin. Isosaari on ollut osa Suomenlinnan rannikkorykmenttiä ja kuulunut Suomenlahden meripuolustusalueeseen. Linnakkeella on annettu alokaskoulutusta ja peruskoulutuksen jälkeen miehistön erikois- ja joukkokoulutusta. Koulutuksessa painotettiin vedenalaista valvontaa ja sotilaskohteiden suoMUURIANKKURI 19


K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Huonokuntoinen miehistökasarmi on tarkoitus purkaa.

Myös henkilökunnan rivitaloasunnot ovat purkulistalla.

jaamista. Aseseppäkurssilla miehistö perehdytettiin linnakkeen aseiden huoltoon ja korjaukseen. Varusmieskoulutus lakkasi vuoden 2012 alussa. Ulkosaariston linnakkeella palvelevat varusmiehet eivät saaneet samalla tavalla iltalomia kuin muissa varuskunnissa ja heille myönnettiin enemmän rahaa muonitukseen ja virkistystoiminnan kehittämiseen. Vuonna 1933 valmistuneeseen funkkisruokalaan rakennettiin jo varhaisessa vaiheessa projektorihuone elokuvien katselua varten, ja myös 1940-luvulla valmistuneen ”miljoonasaunan” tiloihin panostettiin. Saunarakennus pyöreine laivanikkunoineen ja koristeellisine seinineen poikkeaa muista Puolustusvoimien saunoista.

renkäynti oli niin hurjaa, että piti jäädä sovinnolla mantereelle, ja joskus venematka myrskyävällä merellä saattoi kestää puolikin päivää. Erityisesti 1990luvun alkupuolella oli todella kylmiä talvia, ja saaressa sai laittaa päälleen kaikki vaatteet mitä löytyi.

Saaren asukkaiden arkea Puolustusvoimat halusi henkilökunnan asuvan saarella, joten 1960-luvulla Isosaareen rakennettiin kuuden rivitalon muodostama moderni kokonaisuus henkilökunnan ja heidän perheidensä tarpeisiin. Uusien talojen ympäristöön panostettiin ja asuinalueesta tehtiin puistomainen. Saaresta kehittyi monessa suhteessa omavarainen ja sen asukkaista muodostui tiivis yhteisö. Vapaa-ajan ratoksi perustettiin erilaisia kokoontumiskerhoja miehille, naisille ja lapsille, golfareille, 20 MUURIANKKURI

veneilijöille, valokuvaajille jne. Yhteiset tapahtumat kokosivat koko saaren väen yhteen juhannus-, pikkujoulu- ja vappujuhliin. Isosaaressa 17 vuotta työskennellyt ja vakinaisesti asunut Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistönhoitaja Jorma Venemies muistelee, että Puolustusvoimien kantahenkilöstö, Rakennuslaitoksen työntekijät ja varusmiehet olivat kuin yhtä suurta perhettä. − Vaimoni Aniitta oli ensin keittäjänä linnakkeella ja sai houkuteltua minutkin sinne töihin. Meitä kiinteistönhoitajia oli parhaimmillaan kuusi ja kaikki saaren kunnostustyöt tehtiin omin voimin. − Asuimme perheemme kanssa rivitalossa. Kaksi lastamme kävi ensi alkuun koulua Isosaaren ala-asteella ja myöhemmin yläastetta Kulosaaressa, jossa he asuivat viikot tuttavien luona sijaiskodissa. − Puolustusvoimien vene kulki saaren ja mantereen eli Santahaminan väliä kolme kertaa päivässä. Kaupassa käytiin Santahaminassa perjantaisin, ja välillä ruokatilaukset tehtiin puhelimitse kauppiaalta ja varusmiehet kuskasivat ruuat Isosaaren laiturilta. − Jos kaupungilla halusi viikonloppuisin viettää pidempään, piti kortteeripaikka hakea jostakin. Välillä me-

Tiivis kyläyhteisö − Saarella oli hyvä yhteishenki, muistelee Jorma Venemies. − Kaikki tunsivat toisensa ja toisten lapsia komennettiin kuin omia. Vapaa-aikana kokoonnuttiin upseerikerholle, jossa pelattiin biljardia ja heitettiin tikkaa. Viikon kohokohta oli keskiviikko, jolloin oli yhteinen lottoaminen. Saaren yhteissaunassa saunottiin joka ilta. − Rakennuslaitoksen sähköasentaja Sauli Ketonen oli innokas puuhamies ja hän innosti saarelaiset pelaamaan golfia ja rupesi puuhaamaan golfrataa. Vähitellen kenttää laajennettiin 9-reikäiseksi talkoovoimin ja omilla rahoilla. Siitä tuli niin hieno, että itse presidentti Martti Ahtisaarikin kävi radalla pelaamassa. Saarella oli kymmenkunta innokasta golfaajaa ja muutama varusmieskin sai linnakkeen päälliköltä luvan käydä pelaamassa. Syksyisin järjestettiin golfkisat ja parhaimmillaan pelaajia oli kuutisenkymmentä vieraspelaajat mukaan luettuina.


K A S A R M I E N

U U S I

E L Ä M Ä

Sotahistoriallinen kohde

− Kalastus oli myös yhteinen harrastus, ja venekerho järjesti yhteiset veneiden laskut ja nostot sekä laitureiden kunnostustalkoot, Jorma Venemies kertoo. − Saarella lapsuutensa viettäneet pitävät edelleen yhteyttä ja kokoontuvat aika ajoin saarelle muistelemaan yhteisiä aikoja. Isosaari ei ole enää aivan entisensä, sillä sieltä on kaadettu paljon isoja puita, joissa korpit aikanaan pesivät ja lapset rakensivat majojaan.

Yksi asukas ja paljon vieraita Tänä päivänä Isosaari on hiljennyt niin varusmiehistä kuin asukkaista, mutta tilalle on tullut kasvavassa määrin retkeilijöitä ja matkailijoita. Saaren ainoa asukas on Kalle Reponen. Hän muutti saarelle vuonna 1956 perheensä mukana kymmenen kuukauden ikäisensä. Reponen jäi parikymmentä vuotta sitten eläkkeelle Puolustusvoimista ja asuu saarta kiertävän kävelyreitin varrella punaisessa talossaan. − Kun Puolustusvoimat lähti saarelta vuonna 2012, hetken aikaa tuntui tyhjältä. Seuraavana vuonna Tuula-vaimonkin piti muuttaa mantereelle sairastumisensa takia. Yksinoloon tottui, mutta nyt on pitänyt tottua myös turisteihin, Kalle Reponen tuumii.

Korkeaa puustoa kasvavaa saarta on käytetty Helsingin sisääntuloväylän maamerkkinä merenkulussa jo 1600-luvulla, jolloin saari oli kalastajien tukikohta. – Ruotsin kuninkaan kerrotaan vaatineen saaren rauhoittamista, jotta paikalliset luotsit eivät kävisi kaatamassa sieltä puita merimerkkejään varten, kertoo saaren opas Jukka Tolin. Krimin sodan (1853-56) ajalta Isosaaressa on hauta, jossa lepää englantilainen ylipursimies George Quinnell. Hän sai kuolettavan osuman, kun Santahaminan patterista tulitettiin englantilaisia laivoja. Tarinan mukaan kuula vei Quinnellin pään, ja ylipursimies haudattiin päättömänä Isosaareen. Vuonna 1913 Venäjä ryhtyi linnoittamaan saarta osana Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksen laajennusta. Ensimmäisessä maailmansodassa Isosaaresta tuli osa Venäjän maa- ja merilinnoitusten ketjua, jonka tarkoituksena oli suojata Pietarin kaupunkia. Linnoitteet rakennettiin saaren eteläpuolelle mereltä tulevan hyökkäyksen torjumiseksi, kun taas metsäiselle pohjoisrannalle sijoitettiin muita toimintoja ja rakennuksia. Venäläisten poistuttua Suomesta vuonna 1918 Suomen armeija sai saaren haltuunsa ja sinne ryhdyttiin rakentamaan lisää muun muassa tykkiasemia ja tulenjohdon rakennelmia. Linnoitusrakenteita lukuun ottamatta lähes kaikki Venäjän vallan aikaiset rakennukset on purettu tai ne ovat tuhoutuneet. Vuoden 1918 huhtikuusta syyskuuhun Isosaaressa oli punavankileiri. Vankeja oli enimmillään 1 500 ja vanginvartijoita 30. Isosaaressa oli vangittuina erityisesti valkoisten ”poliittisesti vaarallisiksi” luokittelemia punaisia ja Venäjän armeijan sotilaita. – Pirunsaareksi nimetyllä vankileirillä oli äärimmäisen ankarat olosuhteet, vaikka elettiinkin kesäaikaa. Ruuasta oli pulaa, päiväkirjojen merkintöjen mukaan ruokana oli vain vettä ja kuivattua turskaa, ja samoissa vaatteissa oltiin koko aika, kuvaa Jukka Tolin. Sota-arkiston tietojen mukaan Isosaaren vankileirillä kuoli teloituksiin, nälkään ja kulkutauteihin 267 punakaartilaista ja lisäksi 69 venäläistä sotilasta. Suurin osa vankileirillä kuolleista haudattiin Santahaminan saarelle joukkohautaan. Isosaareen pystytettiin punavankien muistomerkki vuonna 1955 silloisen puolustusministeri Emil Skogin määräyksestä. – Saaren asukkaat ovat pitäneet muistomerkin kunnossa ja paikalla on järjestetty muistotilaisuuksia vuosittain, kertoo Jukka Tolin.

MUURIANKKURI 21


P U O L U S T U S V O I M A T

1 0 0

V U O T T A

TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: HENRIK HELIN JA LIISA HENTUNEN / PUOLUSTUSVOIMIEN PALVELUKESKUS

Puolustusvoimien 100-vuotisnäyttely Sotamuseossa Valtavasti esineitä, tarinoita, videoita ja äänimaailmaa eri vuosikymmeniltä

Sotamuseon juhlavuosinäyttelyn avajaiset 8. toukokuuta. Etualalla marsalkka Mannerheimin Rolls Royce vuosimalli 1915. 22 MUURIANKKURI


P U O L U S T U S V O I M A T

S

otamuseossa Suomenlinnassa avautui 8. toukokuuta näyttely, joka kertoo monipuolisesti ja avoimesti puolustusvoimiemme 100-vuotisesta historiasta. Avajaispuheessaan Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen totesi sotien koskettaneen jollain tavalla kaikkia suomalaisia perheitä. − Suomen itsenäisyyden alkupuolella maassamme käytiin neljä virallista sotaa ja joukko epävirallisia heimosotia. Alle neljämiljoonainen kansamme menetti yli 100 000 ihmistä ja haavoittuneita oli 200 000, aineellisista ja henkisistä kärsimyksistä puhumattakaan. − Kun vuoden 1918 sota jakoi kansan, niin seuraavat sodat yhdistivät sen. Erityisesti talvisota ja siinä muodostunut talvisodan henki todistivat suomalaisen yhteiskunnan eheyden. Tämän päivän vahvasta maanpuolustustahdosta kertoo osaltaan se, että viimeisimmän

1 0 0

V U O T T A

Näyttely kertoo myös sisällissodan 1918 vaiheista. Vitriinissä punakaartilainen, venäläinen matruusi ja saksalainen sotilas.

tutkimuksen mukaan 81 % kansalaisista kannattaa nykymuotoisen asevelvollisuuden säilyttämistä, Kivinen jatkoi. Sotamuseon näyttely Puolustusvoimat – 100 vuotta sodan ja rauhan töissä on Suomenlinnassa kahdessa tilassa. Vanhassa Maneesissa on näyttelyaineistoa neljästä sodasta: sisällissodasta vuonna 1918, talvisodasta 1939–40, jatko-

sodasta 1941–44 ja Lapin sodasta 1944–45. Viereisen Tykistömaneesin näyttely kertoo rauhan ajan Puolustusvoimien historiasta.

Tavoitteena 100 000 kävijää − Näyttelyn suunnittelu ja pystyttäminen kesti kaikkiaan pari vuotta, kertoo Sotamuseon johtaja Harri Huusko. MUURIANKKURI 23


P U O L U S T U S V O I M A T

− Tänne on valikoitunut Sotamuseon sadastatuhannesta esineestä muutama tuhat. Näyttelyssä on esillä paljon sellaista aineistoa, jota ei ole ollut ennen esillä, kuten esimerkiksi Rolls Royce vuosimallia 1915. Auto on ollut marsalkka Mannerheimin ja saksalaisen Itämeren divisioonan komentaja von der Goltzin käytössä. − Puolustuskiinteistöjen historiaa ei valitettavasti ole erikseen esillä tilanpuutteen takia. Aihe olisi mielenkiintoinen ja jatkossa voisi ajatella esimerkiksi 24 MUURIANKKURI

1 0 0

V U O T T A

kasarmeista kertovaa valokuvanäyttelyä, jota olisi helppo elävöittää Sotamuseon uudella videotekniikalla, Huusko pohtii. − Oli iso työ valikoida kokoelmista esineet tähän näyttelyyn. Mielestäni nyt on saatu esille mielenkiintoinen kooste Puolustusvoimien 100-vuotisesta toiminnasta, sanoo Sotamuseon näyttelypäällikkö Lauri Haavisto. − Sotamuseon aineistoa on inventoitu ja näyttelyyn valitut esineet konservoitiin. Näyttelyyn tuomisessa on omat

vaaransa, sillä esimerkiksi valolla on haurastuttava vaikutus. Näyttelyssä on esillä mielenkiintoisia esineitä, tarinoita, videoita ja äänimaailmaa. Esineistöstä löytyy muun muassa lentokoneiden ja sotalaivojen pienoismalleja, sodanaikaisia julisteita ja sotasankareiden Simo Häyhän ja Lauri Törnin univormut ja aseet. Tykistömaneesissa on esillä esimerkiksi kylmän sodan aikainen kartta 1960-luvulta ja Draken-hävittäjäsimulaattori. Sotamuseon ainoa näyttelytila on ny-


P U O L U S T U S V O I M A T

Sotamuseo on avoinna yleisölle päivittäin kello 11-18. Juhlavuoden näyttely Puolustusvoimat - 100 vuotta sodan ja rauhan töissä on esillä 31.12.2018 saakka. Sukellusvene Vesikko on avoinna päivittäin kello 11–18 lokakuun loppuun asti.

1 0 0

V U O T T A

Suomenlinnan Maneesi Suomenlinnan Maneesi on ollut Sotamuseon käytössä vuodesta 1989 saakka. Sotamuseo oli suljettuna puoli vuotta, jona aikana Maneesi korjattiin Puolustusvoimat 100 -näyttelyä varten. Nimestä huolimatta 1880-luvulla valmistuneessa rakennuksessa ei ole ollut koskaan hevosia tai ratsastusareenaa. Rakennus on toiminut muun muassa sotilaiden liikuntasalina, teatterina, elokuvasalina ja koulutustilana sekä tykistön varastona. Suomenlinnan hoitokunta vastaa rakennuksen ylläpidosta.

– Esillä on nyt mielenkiintoinen kooste Puolustusvoimien 100-vuotisesta toiminnasta, sanoo Sotamuseon johtaja Harri Huusko.

Sukellusvene Vesikko

kyisin Suomenlinnassa, sillä Kruununhaan Liisankadun tiloista on jouduttu luopumaan rakennuksen huonon kunnon takia. – Olemme kuitenkin erittäin tyytyväisiä Suomenlinnaan paikkana. Suomenlinnassa käy paljon matkailijoita ja meidät löytää täältä paremmin kuin Kruununhaasta, Haavisto sanoo. − Viime vuonna Sotamuseossa kävi 87 000 vierailijaa ja tänä vuonna odotetaan sadantuhannen menevä rikki, sanoo näyttelypäällikkö Lauri Haavisto.

KUVA: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto / Dorit Salutskij

Suomenlinnassa on myös toinen mielenkiintoinen Puolustusvoimien nähtävyys, sukellusvene Vesikko. Entisöidyssä Vesikossa voi tutustua sukellusveneen ahtaisiin sisätiloihin, joissa noin 20 hengen miehistö työskenteli kymmenien metrien syvyydessä. Talvi- ja jatkosotien aikana Vesikko toimi Suomenlahdella saattue-, varmistus- ja partiointitehtävissä. Suomen sukellusveneiden tukikohta oli Suomenlinnan telakka-alueella. Vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksessa Suomelta kiellettiin sukellusveneet, ja Vesikkoa lukuun ottamatta muut suomalaiset sukellusveneet romutettiin. Vesikko entisöitiin museoksi ja avattiin yleisölle vuonna 1973.

MUURIANKKURI 25


P U O L U S T U S V O I M A T

1 0 0

V U O T T A

TEKSTI: KIRSTI HELIN KUVAT: SANNA PURHO

Laivaston soittokunta harjoittelemassa illan konserttia varten.

Laivaston soittokunnan avoimet ovet Osana Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuotta joukko-osastoissa eri puolilla Suomea järjestettiin kevään mittaan avoimien ovien Intti tutuksi -päiviä.

L

aivaston soittokunnan ovet olivat avoinna yleisölle Turussa 18. toukokuuta. Päivän aikana yleisö pääsi tutustumaan soittokunnan tiloihin sekä seuraamaan soittokunnan ja varusmiessoittajien harjoituksia. Nuottiarkistoonkin pääsi käymään. − Nuottiarkistossamme on kaikkiaan noin 6 000 nidettä nuotteja, ja on myös sellaisia nuotteja, joita ei löydy mistään 26 MUURIANKKURI

muualta, kertoi nuotiston hoitoja ja klarinetisti Juho Tuominen. Laivaston soittokunta on vuodesta 2013 lähtien toiminut Turun Linnan läheisyydessä Aurajoen rannalla entisessä köysitehtaassa ja telakkahallissa. Aiemmin orkesterilla oli tilat Pansion varuskunnassa. – Korkeat ja tilavat tilat tarjoavat erinomaiset puitteet orkesterien harjoitustoiminnalle, ja entiseen telakka-

halliin rakennettu Sigyn-sali on loistava paikka konserteille, apulaiskapellimestari, kapteeniluutnantti Pekka Nyberg esittelee. Köysitehdas ja sen yhteydessä oleva telakkahalli on rakennettu 1920–30luvulla. Vanhalla köysitehtaalla on pituutta 270 metriä, ja se oli aikoinaan Pohjoismaiden pisin rakennus. Turun kaupungin omistama kiinteistö restauroitiin 1990-luvulla Turun konservato-


P U O L U S T U S V O I M A T

1 0 0

V U O T T A

- Nuottiarkistossa on noin 6000 nidettä nuotteja, esittee Juho Tuominen.

Laivaston soittokunnan tiedottaja ja lyömäsoittimien soittaja Aki Riihimäki ottaa vastaan Intti tutuksi -tilaisuuteen tulijoita.

rion ja Turun AMK:n Taideakatemian käyttöön.

Laivaston soittokunta on osa turkulaista kulttuuria Oli mielenkiintoista seurata Laivaston soittokunnan harjoituksia, ja illalla pääsi vielä nauttimaan kapellimestari Jarkko Aaltosen johtamasta konserttista Turun pääkirjaston sisäpihalla. Konsertista ei ollut liiemmin etukäteistietoa paikallisissa aviiseissa, mutta katsomo oli silti täpötäynnä väkeä. Se kertonee Laivaston soittokunnan suosiosta Turussa. Laivaston soittokunta on Merivoimien edustusorkesteri, jossa on 32 ammattimuusikkoa, päällikkökapellimestarina toimii musiikkikomentajakapteeni Petri Junna ja kapellimesta-

rina musiikkikapteeniluutnantti Jarkko Aaltonen. Konserttikokoonpanon lisäksi toimintaa monipuolistavat Laivaston puhallinkvintetti, vaskikvintetti ja vaskiseitsikko. Myös varusmiessoittajat ovat näkyvä osa soittokunnan esiintymisiä. Laivaston soittokunta toimii Merivoimien esikunnan alaisuudessa. Kotisali Sigynin lisäksi soittokunta esiintyy laajalla toimialueellaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Konserttitoiminnan ohella soittokunta esiintyy Merivoimien juhlatilaisuuksissa, ja kesäisin tasavallan presidentin siirryttyä Naantalin Kultarantaan myös valtiolliset edustustilaisuudet kuuluvat Laivaston soittokunnalle. Yksi vakiintuneista esiintymisistä on Suomen Turun joulurauhan julistustilaisuus jouluaattona.

Merivoimien vuosipäivän konsertti Suomen Joutsenella Laivaston soittokunta juhlistaa Merivoimien vuosipäivää sunnuntaina 8.7.2018 kello 18 alkavalla konsertilla Aurajoen rannassa Forum Marinumin edustalla. Soittokunta soittaa huippusuositun poprock-artisti Pinkin musiikkia laulusolistinaan upea ja energinen Iina Mutikainen. Laivaston soittokunnan jälkeen lavalle nousee Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Showband, joka on varusmiessoittokunnan räjäyttävin kokoonpano. Settilistaan sisältyy nykypäivän kovimmat biisit kotimaisilta ja ulkomaisilta hittilistoilta. Konserttiin on vapaa pääsy.

Laivaston soittokunta konsertoimassa Turun pääkirjaston pihalla.

MUURIANKKURI 27


E N G L I S H S U M M A RY

Strategy renewal in collaboration with the personnel The Construction Establishment of Defence Administration of Finland is renewing its strategy. The strategy and values are updated in order to enhance the Construction Establishmentâ&#x20AC;&#x2122;s capacity to serve as an expert in the field of defence estate and environmental management in the continually changing operational and security environment. During the spring, workshops have been arranged in the Service Units to engage the personnel in the strategy work. Based on the joint discussions, the following have been selected as the new values: Commitment to the

Defence Administrationâ&#x20AC;&#x2122;s shared goals, Responsible service production, HR policy of a good employer, Transparency across all operations, and Development orientation in service activities. The significance, contents and clarity of the values were discussed thoroughly. The development of competence and special expertise in defence estate management are core aspects in all operations. With regard to service production, it is essential to optimise the services in terms of quantity and quality to ensure that they meet the customersâ&#x20AC;&#x2122; requirements. The strategy work will be completed for approval by the end of 2018.

Annual repair programme for keeping defence real estates in shape Real property maintenance ranges from daily upkeep to annual repairs and from minor investments to overall renovations. The Construction Establishment has an annual repair programme that comprises around 1,000 repair projects per year with a total value of approx. 17 million euro. The repairs are funded by means of building repair fees. The technical state of the buildings is the starting point for the annual repair programme. The provision of safe and healthy premises is the key factor in prioritising various repair demands. The purpose of annual repairs is to counteract structural deterioration and prevent health hazards for users, conscripts and members of staff alike, while also ensuring that the building systems are fully operational. Special attention is paid to critical elements, including the HAVCR systems, roofs and rainwater systems. The aim is to avoid a maintenance backlog by carrying out the necessary major maintenance and repair projects on time. 28 MUURIANKKURI


Military intelligence legislation being brought up-to-date Chief of Intelligence, Major General Harri Ohra-aho would like the new Finnish military intelligence legislation to provide the same powers that Sweden has already had in use for a decade. The intention is for the new legislation to authorize the Defence Forces to carry out online intelligence. Potential areas for surveillance include, among other things, military activities of a foreign state, intelligence targeting Finland’s own defence, or

any activities threatening our society. Military intelligence will support decision-making related to international operations as well as Finnish troops and national security. Finland currently has no separate act concerning military intelligence but our military intelligence is based on the Act on the Defence Forces. An amendment to the Constitution of Finland is required to extend intelligence operations to cover cross-border network traffic.

Finnish Defence Forces 100 years – an exhibition at the Military Museum The Military Museum in Suomenlinna, Helsinki, presents the centennial history of the Finnish Defence Forces. In his opening speech on 8 May, Chief of Defence Command Finland, Lieutenant General Timo Kivinen pointed out that all families in Finland are affected by war, in one way or other. “During the first decades of our independence, Finland was involved in four wars. For a nation of under 4 million people, the war casualties of more than 100,000 dead and 200,000 wounded were a major loss, not to mention the material and mental suffering.” The exhibition, Finnish Defence Forces – 100 years in war and peace, is located in two buildings. The section in the Maneesi building presents the four wars: Civil War in 1918, Winter War 1939– 40, Continuation War 1941–44 and Lapland War 1944–45. The Defence Forces’ history during times of peace is

presented in the adjacent Tykistömaneesi building. An intriguing selection of exhibits, stories, videos and audio tracks is on display. Among the exhibits are, for example, models of aircraft and warships, wartime posters, uniforms

and weapons, and plenty of material that has never been displayed before. In 2017, the Military Museum had 87,000 visitors, and this year, it is assumed to reach the milestone of 100,000 visitors.

MUURIANKKURI 29


KO L U M N I Valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen on Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Ulkopolitiikka-lehden vastaava päätoimittaja.

Eurooppa vahvistaa puolustusyhteistyötään Tarve eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämiselle on käynyt viime vuosina ilmeiseksi. Vanhat uhkakuvat ovat palanneet Eurooppaan uusien rinnalle ja suhde läntiseen kumppaniin, Yhdysvaltoihin, on mutkistunut. Kummallakin mantereella kansalaisyhteiskunnan suhtautuminen kansainvälistymiseen herättää kasvavia ristiriitoja. Kansainvälisen politiikan ennakoitavuus on tuntuvasti heikentynyt. EU:n kahden vuosikymmenen mittainen taival yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rakentamiseksi ei ole ollut mutkaton. Hankkeessa on yhtäältä nähty päällekkäisyyttä Naton toimintojen kanssa, minkä vuoksi esimerkiksi Iso-Britannia on vastustanut sen syventämistä kiivaasti. Saksa suhtautui unionin suurimpana maana pitkään penseästi sotilaallisten toimintakykyjen luomiseen siviilivaltana pitämälleen EU:lle. Jyrkintä liittoutumattomuuspolitiikkaa noudattanut Irlanti oli samoilla linjoilla ja pohjoismaista Tanska kansanäänestyksensä pohjalta kokonaan puolustusyhteistyön ulkopuolella. Näissä olosuhteissa unionille luotu sotilaallisen kriisinhallinnan kyky jäi puolustusteollisen yhteistyön rinnalla pitkään konkreettisimmaksi osaksi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Viime vuosina ulkoisen toimintaympäristön muutokset ovat kuitenkin helpottaneet konsensuksen rakentamista. 30 MUURIANKKURI

Eurooppalaiset puolustusbudjetit ovat paineiden alla ja Naton jäsenmailleen asettamaa 2 % tavoitetta on presidentti Donald Trumpin aikana käsitelty lujalla otteella. EU:ta on aiempaa systemaattisemmin ryhdytty hyödyntämään nimenomaan voimavarayhteistyössä. Mitä tiiviimpää tämä yhteistyö sotilaallisten voimavaratarpeiden suunnittelussa ja hankinnassa on, sitä enemmän voidaan säästää kustannuksia. Yhteistyö toimii myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden eduksi, ja sen moottoriksi on ehkä hieman yllättäen noussut Euroopan komissio, jolla aiemmin oli varsin pieni rooli puolustusyhteistyössä. Komission alaisuuteen luodaan nyt uusia rahoitusinstrumentteja voimavarayhteistyön edistämiseksi. Jännitteiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä EU-maat ovat myös ryhtyneet suuntaamaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötään ulkoisista operaatioista unionin ja sen jäsenmaiden omaan turvallisuuteen. Unionin ulko-ja turvallisuuspoliittinen strategia kesältä 2016 ei sisältänyt paljoakaan yhteistä vuonna 2003 laaditun ensimmäisen strategian kanssa. Huomio kohdistuu nyt unionin alueeseen, rajoihin ja lähinaapurustoon, jonka kriisinsietokykyä EU pyrkii vahvistamaan. Vaikka Naton rooli tunnustetaan edelleen Euroopan sotilaallisen turvallisuuden päällimmäisenä välineenä, tämän katsotaan silti jättävän myös EU:lle yllin kyllin tehtäviä. Uhkakuvien repertuaariin on viime

vuosina liitetty uusia tapoja vaikuttaa valtioiden toimintakykyyn ja poliittiseen vakauteen. Näiden nk. hybridiuhkien torjunnassa tarvitaan uudenlaisia valmiuksia mm. rajaturvallisuuden sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Yhteiskunnan demokraattisten järjestelmien integriteetin ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen on niin ikään nykyajan turvallisuuspolitiikkaa. Näillä pelikentillä EU on jäsenmailleen tärkeämpi toimija kuin Nato, ja näiden toimintojen uskottavuuden unioni joutuu viime kädessä tukemaan yhteiseen sotilaalliseen toimintakykyyn. EU:n perussopimukset ovat jo vuodesta 2009 asti asettaneet tavoitetason tässä suhteessa korkealle. Perussopimuksiin sisältyvä keskinäisen avunannon velvoite edellyttää jäsenmaiden antavan toisilleen apua kaikin käytettävissä olevin keinoin sotilaallisen hyökkäyksen tilanteessa. Lauseke otettiin käyttöön ensi kertaa Pariisin terrori-iskujen yhteydessä vuonna 2015. Pariisin esimerkki vahvistaa, että avunantoon voidaan ryhtyä myös sotilaalliseen hyökkäykseen verrattavissa olevassa muussa vakavassa uhkatilanteessa. Suomi on niiden jäsenmaiden joukossa, jotka katsovat, että avunantovelvoite edellyttää nykyistä parempaa yhteistä varautumista tulevien avunantotilanteiden varalle. Tarvittiin monenlaisia kriisejä, ennen kuin unionin puolustusyhteistyössä siirryttiin sanoista tekoihin. Nyt tällä tiellä on syytä pysyä.


NIMITYSUUTISIA

Laura Falck on nimitetty Kirave-järjestelmän pääkäyttäjäksi Keskusyksikköön.

Perttu Honkanen on nimitetty sähköinsinööriksi Kouvolan palveluyksikköön.

Ari Leppänen on nimitetty kiinteistöesimieheksi Kouvolan palveluyksikköön.

Marja-Leena Manninen on nimitetty toimistopäälliköksi Sodankylän palveluyksikköön.

Mari Ruuska on nimitetty ostajaksi Kouvolan palveluyksikköön.

Ilkka Ruutu on nimitetty rakennuttamisen toimialajohtajaksi Keskusyksikköön.

Tahvo Häkkinen on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi Keskusyksikköön.

Timo Korhonen on nimitetty LVI-insinööriksi Kajaanin palveluyksikköön.

Toni Oksanen on nimitetty tekniseksi kiinteistönhoitajaksi Jyväskylän palveluyksikköön.

Outi Ruokamo on nimitetty määräaikaiseksi projektisihteeriksi Sodankylän palveluyksikköön.

Vesa Salonen on nimitetty kiinteistöesimieheksi Kouvolan palveluyksikköön.

Petteri Soini on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Kouvolan palveluyksikköön.

MUURIANKKURI 31


Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Keskusyksikkö Sodankylä

Isoympyräkatu 10, PL 1 49401 Hamina Johtaja Pekka Salojärvi

Palveluyksiköt Kouvola Kouvolankatu 13 45100 Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki

Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro

Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Taisto Hämäläinen

Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Aki Toivonen

Hämeenlinna Vankanlähde 7, PL 307 13131 Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen

Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Petri Oksanen

Turku Heikkilän kasarmi, PL 20 20811 Turku Johtaja Reima Johansson

Tampere Lapintie 4, PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja

Sodankylä PL 5 99601 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola

Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Rakennuslaitoksen palveluyksiköt

Asiakastukikeskus Kajaani

Jyväskylä

Tampere Säkylä

Asiakastukikeskus

Hämeenlinna

Turku

Jyväskylä Puhelin: 0299 831 900 asiakastuki@phrakl.fi

Hamina Helsinki

Parhaat palveluratkaisut • • • • • • •

Energiapalvelut Kiinteistöpalvelut Rakennuttamispalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Tilaturvallisuuspalvelut Ympäristöpalvelut

Kouvola

Profile for Princeps

Muuriankkuri 1/2018  

Muuriankkuri 1/2018