Rajavartiolaitos - Vuosikertomus 2022

ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT Rajavartiolaitos | Gränsbevakningsväsendet | Finnish Border Guard

2022

VUOSIKERTOMUS

Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden viranomainen, joka lisää ihmisten, ympäristön ja valtion turvallisuutta tehokkaasti. Turvallisuuden takeena on luotettava ja ammattitaitoinen henkilöstö, sotilaallisesti järjestetty organisaatio sekä toimintavarma ja kehittynyt tekniikka. Työmme päämääränä Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet.

Gränsbevakningsväsendet är en samarbetskunnig, internationellt ansedd myndighet inom gränssäkerheten och den marina säkerheten, som ökar människornas, miljöns och statens säkerhet på ett effektivt sätt. Detta garanteras av en pålitlig och yrkeskunnig personal, en militärt uppbyggd organisation samt en funktionssäker och avancerad teknik.

Målet för vår verksamhet i Finland är Europas tryggaste gräns- och havsområden.

The Finnish Border Guard is a cooperative, internationally renowned expert in border management and maritime safety and security that increases the safety and security of people, the environment and the State in an efficient manner. This is guaranteed by reliable and professional personnel, a military organizational structure and reliable and advanced technology. The aim of our work is for Finland to have the most secure border and sea areas in Europe.

Päällikön katsaus Chefens översikt A word from the Chief

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tuloksellisuus Samhällseffekter och resultat Societal impact and performance

Rajan maine ja julkisuuskuva

Gränsbevakningsväsendets anseende och image The Finnish Border Guard's reputation and public image

Vastuullisuus Ansvar Responsibility

Rajojen valvonta Gränsövervakning Border surveillance

Rajatarkastukset Gränskontroller Border checks

Rikostorjunta

Brottsbekämpning Crime prevention

Meriturvallisuus ja meripelastustoimi

Sjösäkerhet och sjöräddningstjänsten Maritime security and search and rescue at sea

Merellinen ympäristönsuojelu Det marina miljöskyddet Maritime environmental protection

Kansainvälinen yhteistyö Internationellt samarbete International cooperation

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius Territoriell integritet och försvarsberedskap Territorial integrity and defence readiness

Teknillinen toimiala Tekniska sektorn Technical sector

Säädösvalmistelu Lagberedning Legislative work

Tutkimus ja kehittäminen Forskning och utveckling Research and development

Sisältö | Innehåll | Contents

4 8 12 16 20 26 30 34 38 42 46 50 53 55

4

Päällikön katsaus Vuonna 2022 laajamittainen sota palasi Eurooppaan ja Suomen lähialueelle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuusympäristöämme perusteellisesti ja pitkäaikaisesti.

Muutos vaikutti Rajavartiolaitoksen toimintaan kaikilla sen tehtäväaloilla rajaturvallisuudessa, meriturvallisuudessa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa. Muutos oli suuri, mutta sen kohtaamista helpotti merkittävästi se, että siihen oli päättäväisesti ja johdonmukaisesti varauduttu Venäjän miehitettyä Krimin alueen.

Rajavartiolaitoksen toiminnasta ja kehittämisestä

Vaiherikas toimintavuotemme 2022 alkoi vielä koronapandemian merkeissä. Terveysturvallisuuden vahvistamiseksi jatkoimme sisärajavalvontaa ja virka-apua terveysviranomaisille alkuvuonna.

Samasta syystä ulkorajaliikenteen rajoittaminen jatkui heinäkuuhun saakka. Kokonaan uuteen tilanteeseen siirryimme, kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan.

Rajavartiolaitos käynnisti nopeasti tarkastelun, jonka tarkoituksena oli varmistua siitä, että päivittäinen valmiutemme ja toisaalta kehittämislinjauksemme vastaavat voimakkaasti muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Saatoimme todeta, että keskeiset linjauksemme olivat kestävällä pohjalla, mutta tilanne edellytti toimenpiteiden vahvistamista ja nopeuttamista. Tarkastelun perusteella ryhdyttiin parantamaan Rajavartiolaitoksen valmiutta ja suorituskykyä vakavissa häiriötilanteissa itärajalla ja merellä.

Erikoisesta vuodesta huolimatta Rajavartiolaitoksen kaikki tehtävät hoidettiin tinkimättä ja laadukkaasti. Rajavalvontaa tehostettiin niin maalla kuin merelläkin ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä sujuvuudesta huolehdittiin itärajalla, lentokentillä ja satamissa.

Rajatarkastuksiin itärajalla vaikutti merkittävästi valtioneuvoston periaatepäätös Venäjän kansalaisten maahantulon rajoittamisesta Suomen kansainvälisten suhteiden turvaamiseksi.

Merellä suojeltiin niin ihmisten kuin ympäristönkin turvallisuutta.

Harvaan asutuilla seuduilla itärajalla ja rannikolla Rajavartiolaitos oli usein ensimmäisenä auttamassa avuntarpeessa olevia. Tutkintavastuullemme kuuluvat rikokset tutkittiin asianmukaisesti. Valvoimme ja turvasimme Suomen alueellista koskemattomuutta kaikissa tehtävissämme valtakunnan rajoilla.

Vaikka laittomat rajanylitykset ja väärennösrikokset lisääntyivät itärajalla, rajatilanne säilyi kuitenkin olosuhteisiin nähden rauhallisena ja vakaana. Merkille pantavaa oli se, että Venäjän rajaviranomaiset toimivat edelleen tehokkaasti omalla puolellaan estäen satoja luvattomia rajanylityksiä Suomeen. Turvapaikkahakemuksia ja tilapäisen suojelun hakemuksia otetiin itärajalla vastaan aikaisempaa merkittävästi enemmän. Kasvu oli seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Vuoden aikana panostimme voimakkaasti toimintakykymme kehittämiseen. Tämä oli mahdollista eduskunnan myöntämällä lisärahoituksella. Pystyimme lisäämään henkilöstömme koulutusta ja asevelvollisten kertausharjoituksia. Rajavartiolakia muutettiin kiireellisesti turvallisuustilanteen vuoksi. Heinäkuussa 2022 voimaan tulleet uudet pykälät mahdollistavat muun muassa kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan valtioneuvoston päätöksellä ja aikaisempaa jykevämmän rajaaidan rakentamisen. Rajavartiolainsäädännön ajantasaisuutta arvioi-

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

tiin myös laajemmin esiselvityshankkeessa, joka valmistui keväällä 2022. Jatkamme lainsäädännön kehitystyötä vuonna 2023.

Materiaalista suorituskykyämme parannettiin vuoden mittaan.

Sen seurauksena kykenemme paremmin vastaamaan pitempiaikaisiin ja laajempiin häiriötilanteisiin. Johtamisjärjestelmämme ja tilannekuvamme ovat vielä aikaisempia paremmat ja varmemmat.

Strategiset hankkeemme etenevät suunnitellussa aikataulussa.

Uudet ulkovartiolaivat saadaan käyttöön vuosina 2025 ja 2026.

Kahden uuden valvontalentokoneen hankinnasta tehdään sopimus vuoden 2023 aikana. Maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen on sekin edennyt suunnitellusti ja siirtyy seuraavaan vaiheeseen tänä vuonna.

Osalle itärajaa rakennettava esteaita vähentää oleellisesti riippuvuuttamme Venäjän rajavalvonnan tehosta. Esteaita tehostaa rajavalvontaa ja alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja se on laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon hallinnassa välttämätön. Itärajan esteaidan ensimmäisen vaiheen rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa 2023.

Yhteistyössä on voimaa

Viranomaisten kykyä toimia yhdessä häiriötilanteissa kehitettiin monin tavoin vuoden 2022 aikana. Erityistä huomiota kiinnitimme laajamittaisen ja välineellistetyn maahantulon hallintaan. Valmistautumista näihin tilanteisiin on kuitenkin jatkettava. Tähän kokonaisuuteen liittyy vahvasti yhteistyö Frontexin pysyvän joukon kanssa.

Rajavartiolaitoksen osallistuminen Frontexin operaatioihin kasvoikin selvästi vuoden 2022 aikana. Operaatioihin osallistumisella torjumme rajat ylittävää rikollisuutta kauempana omilta rajoiltamme.

Vastaavasti kykyämme vastaanottaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston joukkojen apua kehitettiin yhteisellä harjoittelulla käytännön työssä itärajalla. Yhdysmiehemme lähetystöissä ja konsulaateissa tekivät vaikuttavaa ennalta ehkäisevää rajat ylittävän rikollisuuden torjuntatyötä.

Merialueilla harjoiteltiin meripelastusta ja ympäristövahinkojen torjuntaa moniviranomaisyhteistyössä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Meripelastuksen uusi tietojärjestelmä otettiin operatiiviseen

5

käyttöön samoin kuin ympäristövahinkojen torjunnan johtamiseen käytettävä MERT-tietojärjestelmä. Ympäristövahinkojen torjuntakykyä kehitettiin valmiusvarastointia parantamalla ja lisäämällä yhteistoimintaa Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA:n kanssa.

Rajavartiolaitoksen henkilöstö on sitoutunut tehtäviinsä

Rajavartiolaitoksessa tehtiin syksyllä 2022 laaja henkilöstötutkimus, jonka avulla saimme monipuolista tietoa henkilöstömme työhyvinvoinnista, organisaation johtamisesta ja erilaisista kehittämistarpeista.

Tutkimuksen perusteella johtaminen ja lähiesihenkilötyö, vuorovaikutus ja viestintä ovat selkeitä vahvuuksia Rajavartiolaitoksessa.

Henkilöstö kokee työnsä tärkeäksi ja työn tavoitteet tunnetaan.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä on tapahtunut selkeää myönteistä kehitystä. Työyksikköjen ilmapiiri, etenkin keskustelun avoimuus, on parantunut. Henkilöstöllämme on suuri halu ja tarve kehittää osaamistaan. Osaamisen kehittämisen monipuolisemmat mahdollisuudet, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja työn rasituksista palautuminen näyttäytyivät tutkimuksessa kehityskohteina, joihin panostamme seuraavina vuosina.

Haluan kiittää Rajavartiolaitoksen koko henkilöstöä ansiokkaasta ja sitkeästä työstä isänmaamme portinvartijoina. Haluan kiittää myös kaikkia Rajavartiolaitoksen yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä vaiherikkaana vuotena 2022.

Pasi Kostamovaara

Kenraaliluutnantti Rajavartiolaitoksen päällikkö

6

Chefens översikt År 2022 utbröt åter igen ett storskaligt krig i Europa och i Finlands närområde. Rysslands attack mot Ukraina gav upphov till en grundläggande och långvarig förändring i vår säkerhetsmiljö. Den stora förändringen påverkade verksamheten inom Gränsbevakningsväsendets alla uppgiftsområden – gränssäkerheten, sjösäkerheten och det militära försvaret – men underlättades av de beslutsamma och konsekventa förberedelser som gjorts alltsedan Rysslands annektering av Krimområdet.

Verksamhet och utveckling

Början av det händelserika verksamhetsåret 2022 präglades ännu av coronapandemin och för att öka hälsosäkerheten fortsatte vi den inre gränskontrollen och gav hälsovårdsmyndigheterna handräckning i början av året. Av samma orsak fortsatte begränsningen av trafiken över de yttre gränserna fram till juli. När Ryssland attackerade Ukraina i februari hamnade vi i en helt ny situation. Utifrån granskningen började vi öka Gränsbevakningsväsendets beredskap och kapacitet för allvarliga störningssituationer vid östgränsen och till havs.

Trots det säregna året skötte vi alla våra uppgifter utan att ge avkall på kvaliteten. Vi intensifierade gränsövervakningen både på land och till havs och såg till att trafiken över gränserna löpte säkert och smidigt vid östgränsen, på flygplatserna och i hamnarna.

Gränskontrollerna vid östgränsen påverkades starkt av statsrådets principbeslut om begränsning av inresa för ryska medborgare i syfte att trygga Finlands internationella relationer.

Till havs skyddades säkerheten för både människor och miljön.

Vid den glest befolkade östgränsen och vid kusten var Gränsbevakningsväsendet ofta först på plats för att bistå hjälpbehövande. Vi undersökte de brott som hör till vårt utredningsansvar på behörigt sätt. Vi övervakade och tryggade Finlands territoriella integritet i alla våra uppdrag vid riksgränserna.

Trots att antalet illegala gränsövergångar och förfalskningsbrott ökade vid östgränsen, förblev situationen vid gränsen förhållandevis lugn och stabil. Det är värt att notera att Rysslands gränsmyndigheter fortfarande arbetade effektivt på sin sida av gränsen för att förhindra hundratals illegala gränsövergångar till Finland. På grund av Rysslands attack mot Ukraina togs det emot betydligt fler ansökningar om asyl och tillfälligt skydd vid östgränsen än tidigare.

Under året satsade vi kraftigt på att öka vår kapacitet. Det här var möjligt tack vare den tilläggsfinansiering som riksdagen beviljat.

Med hjälp av den kunde vi öka utbildningen för vår personal och antalet repetitionsövningar för värnpliktiga. Gränsbevakningslagen revideras skyndsamt på grund av säkerhetsläget. De nya paragrafer som trädde i kraft i juli 2022 gjorde det möjligt att bland annat genom statsrådets beslut koncentrera ansökan om internationellt skydd till ett eller flera gränsövergångsställen vid riksgränsen i Finland samt att uppföra ett stadigare stängsel än tidigare. Gränsbevakningslagstiftningens tidsenlighet utvärderades också mera utförligt i ett förutredningsprojekt som slutfördes våren 2022. Vi fortsätter arbetet med att utveckla lagstiftningen 2023.

Vår materiella kapacitet förbättrades under året. Tack vare det kan vi reagera bättre på långvarigare och mera omfattande störningssituationer. Vårt ledningssystem och vår lägesbild är bättre och säkrare än tidigare.

Våra strategiska projekt avancerar enligt planerna. Vi tar i bruk nya utsjöbevakningsfartyg 2025 och 2026. Vi kommer att ingå avtal om upphandlingen av två nya spaningsplan under 2023. Uppdateringen av det tekniska övervakningssystemet vid land- och havsgränsen har även den gått enligt planerna och nästa etapp inleds i år.

Samarbete ger styrka

Myndigheternas förmåga att samarbeta i störningssituationer utvecklades på flera sätt under 2022. Vi fäste särskild uppmärksamhet vid kontrollen av en eventuell massinvandring och instrumentaliserad invandring. Vi måste ändå ha beredskap för sådana situationer också i fortsättningen. En viktig del av den här helheten är samarbetet med Frontex stående styrka.

Gränsbevakningsväsendets deltagande i Frontex-uppdrag ökade också tydligt under 2022. Genom att delta i uppdragen bekämpar vi gränsöverskridande kriminell verksamhet vid andra riksgränser än våra egna. Likaså utvecklades vår förmåga att ta emot hjälp av den europeiska gräns- och kustbevakningens styrkor under en gemensam övning kring det praktiska arbetet vid östgränsen. Våra kontaktpersoner vid ambassader och konsulat gjorde ett effektivt förebyggande arbete för att bekämpa den gränsöverskridande kriminella verksamheten. Ute till havs övade vi sjöräddning och bekämpning av miljöskador i både nationellt och internationellt flermyndighetssamarbete.

Anställda är engagerade i sina uppgifter

Vid Gränsbevakningsväsendet gjordes hösten 2022 en omfattande personalundersökning genom vilken vi fick mångsidig information om personalens arbetshälsa, organisationens ledarskap och olika utvecklingsbehov. Undersökningen visade att ledarskapet och den närmaste chefens arbete, interaktionen och kommunikationen är tydliga styrkor vid Gränsbevakningsväsendet. De anställda upplever att deras arbete är viktigt och att de känner till målen för arbetet.

Jag vill tacka Gränsbevakningsväsendets hela personal för ert förtjänstfulla och ihärdiga arbete som portvakter till vårt fosterland.

Jag vill också tacka Gränsbevakningsväsendets alla samarbetspartner för det utmärkta samarbetet under det händelserika året 2022.

Pasi Kostamovaara Generallöjtnant Chef för Gränsbevakningsväsendet

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

7

A word from the Chief In 2022, full-scale war returned to Europe and Finland’s vicinity.

The Russian attack on Ukraine changed our security environment fundamentally and for the long term. The turn of events affected the Finnish Border Guard’s activities across the board from border management and maritime security to military national defence.

Our ability to encounter this profound change was facilitated by the fact that we had prepared for such scenarios in a determined and systematic manner since Russia invaded Crimea.

Operational developments

The eventful year 2022 started with the coronavirus pandemic still prevailing. To reinforce health security, we continued internal border control and the provision of mutual assistance to the health authorities in early 2022. The external border traffic restrictions also remained valid until July. An entirely new situation emerged when Russia attacked Ukraine in February. Accordingly, measures were taken to improve the Finnish Border Guard’s preparedness and performance in abnormal situations along the eastern border and at sea.

Throughout this exceptional year, we carried out all our tasks in an uncompromised manner to the highest standards. Border surveillance was intensified both on land and at sea, while also ensuring the safe and smooth progress of border-crossing traffic at the eastern border, airports and ports. The Government’s resolution restricting the entry of Russian nationals to safeguard Finland’s international relations had a major impact on border checks at the eastern border.

At sea, we protected the safety and security of both people and the environment. In the sparsely populated regions along the eastern border and in coastal areas, the Finnish Border Guard was often the first on site to assist anyone in distress. Crimes falling within our jurisdiction were investigated appropriately. Surveillance and safeguarding of Finland’s territorial integrity was an inherent part of all our duties along our national borders.

The number of illegal border crossings and forgeries increased at the eastern border but, given the circumstances, the situation remained calm and stable. It is worth pointing out that the Russian authorities continued operating effectively on their side of the border, thus preventing hundreds of illegal border crossings to Finland.

Asylum applications and applications for temporary protection were received on the eastern border to a significantly larger extent as a result of the Russian attack on Ukraine.

In 2022, substantial investments were made in developing our operational capabilities. The additional funding granted by the Parliament made this possible. We were able to increase the volume of training for our personnel as well as refresher training exercises for reservists. The Border Guard Act was urgently amended in response to the changed security situation. The new provisions, which entered into force in July 2022, will facilitate the centralised processing of applications for international protection at one or several border crossing points, as well as the construction of a heavier border

fence. The relevance of the current legislation was also assessed more broadly in the preliminary survey completed in spring 2022.

The legislative development work will continue in 2023.

Our material capabilities were enhanced during the course of the year. As a result, we are now able to tackle more extensive and longer-lasting abnormal situations. Our leadership systems and situational awareness are even better and more secure than before.

Our strategic projects are advancing on schedule. The new offshore patrol vessels will be taken into use in 2025 and 2026.

The procurement contract for two new surveillance aircraft will be made in 2023. The renewal of the technical surveillance systems for our land and sea borders has also proceeded as planned and the project will enter into its next phase this year.

Powerful collaboration

The ability of various authorities to collaborate in abnormal situations was developed in many ways in 2022. We paid particular attention to the management of large-scale and engineered migration.

However, we need to further prepare ourselves for these situations.

Close collaboration with the Frontex standing corps is an essential part of this work.

The Finnish Border Guard’s participation in Frontex operations increased clearly in 2022. By contributing to international operations, we prevent cross-border criminal activities farther from our own borders. Correspondingly, we developed our ability to receive assistance from the European Border and Coast Guard by arranging practical training jointly with their personnel along our eastern border. Our liaisons in embassies and consulates worked effectively to prevent border crossing crime in advance. In sea areas, joint exercises were arranged to practice multisectoral collaboration in SAR operations and environmental damage prevention both at the national and international levels.

Highly committed personnel

An extensive personnel survey was conducted within the Finnish Border Guard in autumn 2022. It provided us with plenty of information on work satisfaction, organisational management and needs for development. The results show that leadership, supervisory work, interaction and communication are the strengths of the Finnish Border Guard. The members of our personnel find their work important and know the objectives of their work.

I wish to thank the entire personnel of the Finnish Border Guard for their valuable and persistent work as the gatekeepers for our native land. I would also like to extend my gratitude to all our cooperative partners for their excellent collaboration in the eventful year 2022.

Pasi Kostamovaara Lieutenant General Chief of the Finnish Border Guard

8

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

9

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tuloksellisuus Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina ovat rajaturvallisuus, turvallisuus merialueilla sekä alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa kaikissa luonnon oloissa sekä kaikissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Vuonna 2022 jatkuneilla poikkeuksellisilla ajoilla oli merkittäviä vaikutuksia Rajavartiolaitoksen toimintaan ja tuloksellisuuteen. Joulukuun 28. päivä 2021 palautettua sisärajavalvontaa jatkettiin 31.1.2022 saakka, vuodesta 2021 annettua laajaa virka-apua terveysviranomaisille jatkettiin 28.2.2022 saakka ja ulkorajaliikenteen rajoittamista 30.6.2022 saakka. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja käynnisti laajan liikekannallepanon. Venäjän kansalaisten maahantuloa Suomen ulkorajalla alettiin rajoittaa Suomen kansainvälisten suhteiden turvaamiseksi 30.9.2022 alkaen.

Poikkeuksellisista ajoista huolimatta Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvoi edellisestä vuodesta. Rajavartiolaitoksen toiminnan vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kasvoivat edellisestä vuodesta. Vaikuttavuus kuvaa Rajavartiolaitoksen toi-

minnan aikaansaamia muutoksia yhteiskunnan ja sen jäsenten olosuhteissa ja tilassa. Kustannusvaikuttavuus kuvaa aikaan saatuja tuloksia verrattuna käytettävissä oleviin voimavaroihin.

Toimintaympäristön muutoksista johtuen mitattavia suoritteita syntyi suunniteltua enemmän rajavalvonnan ja alueellisen koskemattomuuden ja puolustusvalmiuden vaikuttavuusalueilla, mutta vähemmän rajatarkastuksissa ulkorajaliikenteen rajoituksista johtuen.

Rajavartiolaitoksen tuottavuus parani, koska edellistä vuotta vähäisemmillä henkilötyövuosiresursseilla saatiin enemmän aikaiseksi. Myös taloudellisuus kasvoi, vaikka käytetyt määrärahat lisääntyivät suunnitellusta, saatiin tällä aikaan suunniteltua enemmän tuloksia.

10

Samhällseffekter och resultat Gränsbevakningsväsendets samhälleliga effektmål är gränssäkerhet, säkerhet på havsområdena samt territoriell integritet och försvarsberedskap. Uppgifterna sköts kostnadseffektivt på land, till havs och i luften i alla naturförhållanden och i samhällets alla störningssituationer och undantagsförhållanden.

De fortsatt exceptionella förhållandena 2022 hade betydande konsekvenser för Gränsbevakningsväsendets verksamhet och resultat. Den inre gränskontrollen, som återinfördes den 28 december 2021, förlängdes till den 31 januari 2022, den omfattande handräckningen till hälsovårdsmyndigheterna till den 28 februari 2022 och begränsningen av trafiken över de yttre gränserna till den 30 juni 2022. Ryssland anföll Ukraina i februari och startade en omfattande mobilisering. Från och med den 30 september 2022 började ryska medborgares inresor begränsas vid Finlands yttre gräns i syfte att trygga Finlands internationella relationer.

Trots de exceptionella tiderna uppnådde Gränsbevakningsväsendet en större samhällseffekt än året innan. Både effekten av verksamheten och kostnadseffektiviteten ökade jämfört med föregående år.

Effekten beskriver de förändringar som Gränsbevakningsväsendets verksamhet åstadkommit i samhällets och samhällsmedlemmarnas förhållanden och tillstånd. Kostnadseffektiviteten beskriver de uppnådda resultaten i relation till de tillgängliga resurserna.

Förändringarna i omvärlden gav upphov till fler mätbara prestationer än planerat inom kärnuppgifterna gränsövervakning, territoriell integritet och försvarsberedskap, men färre inom gränskontrollerna på grund av begränsningarna i trafiken över de yttre gränserna.

Gränsbevakningsväsendets produktivitet ökade eftersom det jämfört med året innan uppnåddes fler resultat med färre årsverken. Även lönsamheten ökade – tack vare högre anslag kunde vi åstadkomma mer än planerat.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

11

Societal impact and performance The societal impact goals of the Finnish Border Guard include border security and maritime security, as well as territorial integrity and defence readiness. Operations are carried out cost-effectively on land, at sea and in the air under all natural conditions and in any abnormal situations and emergencies.

Exceptional times continued into the year 2022 with major impacts on the activities and performance of the Finnish Border Guard. The internal border control was in effect from 28 December 2021 until 31 January 2022, extensive mutual assistance was provided to the health authorities until 28 February 2022 and restrictions on the external border traffic continued until 30 June 2022. Russia attacked Ukraine in February and initiated large-scale mobilization. As of 30 September 2022, the entry of Russian nationals was restricted on the external border to safeguard Finland’s international relations.

Despite the exceptional conditions, the Finnish Border Guard’s societal impact grew from the preceding year, with an increase both in the impact and cost-effectiveness of the activities. Impact reflects changes in the circumstances and state of the society and

its members resulting from the activities of the Finnish Border Guard.

Cost-effectiveness shows the ratio between the results achieved and available resources.

As a result of the changes in the operating environment, the measurable output was higher than planned within the areas of border surveillance and territorial integrity and defence readiness, but, because of the restrictions on external border traffic, lower than planned within the border control activities.

The productivity of the Finnish Border Guard improved because more was achieved with less person-year resources than in the preceding year. Economic efficiency also improved: more could be accomplished along with increased appropriations.

12

13

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

Rajan maine ja julkisuuskuva Luotettava, ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen. Nämä Rajavartiolaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat kuluneenakin vuonna toteutettujen tutkimusten mukaan välittyneet kansalaisille ja tiedotusvälineiden edustajille.

T-median Luottamus&Maine 2022 -tutkimuksessa Rajavartiolaitos oli Suomen luotetuin julkishallinnon organisaatio. Rajavartiolaitos sijoittui jaetulle ensimmäiselle sijalle pelastuslaitosten kanssa, kuten myös vuonna 2021 Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Kansalaisten antamat arviot Rajavartiolaitoksen maineesta ja luottamuksesta ovat olleet kautta linjan korkealla tasolla.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara kommentoi tutkimustuloksia seuraavasti: ”Kansalaisten luottamus on Rajavartiolaitoksen toiminnan perusta − olemme nöyrän kiitollisia saamastamme luottamuksesta.

Turvallisuusympäristön muutos on korostanut työmme näkyvyyttä ja merkitystä. Kiitos mainiosta tuloksesta kuuluu koko henkilöstölle valtakunnan rajoilla, esikunnissa ja koulutusyksiköissä. Tiedostamme hyvin, että kansalaisten luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen.”

Kysely toimittajille

Vuoden loppupuolella valmistui sisäministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteisesti tilaama toimittajille suunnattu Mediabarometri 2022 kyselytutkimus. Tutkimuksen tulokset olivat varsin myönteiset. Niiden perusteella sisäasiain hallinnonalan viestintää pidetään luotettavana ja haastateltavia virkahenkilöitä asiantuntevina. Rajavartiolaitos on hoitanut mediapalvelun kohtuullisen hyvin. Tulosten perusteella Rajavartiolaitos on onnistunut mediapalvelussaan hallinnonaloista parhaiten.

Luottamus&Maine 2022 -tutkimuksen tulokset Rajavartiolaitoksen osalta 5 = Täysin samaa mieltä

4

3

2

1 = täysin erimieltä

En osaa sanoa

31

54

12

10 1

4.38

Luotan organisaatioon

33

43

11

7

4 1

4.21

Olisin organisaation puolella, jos se joutuisi vaikeuksiin

38

40

30 2

16

4.15

Kuulen mielelläni organisaation kantoja

13

4 1

3

7

3

3.79

30

21 2

4.19

50

4.26

Tuen mielelläni organisaation toimintaa verovaroin

Voisin työskennellä organisaatiossa 36

28

18

9

Puhun myönteisesti organisaatiosta 45

0%

25%

32

50%

75%

19

100%

14

Gränsbevakningsväsendets anseende och image Pålitlighet, yrkeskunnighet och samarbetsförmåga. Undersökningar visar att dessa värderingar som styr Gränsbevakningsväsendets verksamhet också under det gångna året har synliggjorts för både allmänheten och medierepresentanter.

I den av T-media genomförda undersökningen Luottamus&Maine 2022 var Gränsbevakningsväsendet den organisation inom den offentliga förvaltningen som man i Finland hade högst förtroende för.

Gränsbevakningsväsendet placerade sig på delad första plats med räddningsverken, liksom 2021 med Nödcentralsverket. Allmänheten ger genomgående ett högt vitsord för Gränsbevakningsväsendets anseende och tillförlitlighet.

Chefen för Gränsbevakningsväsendet Pasi Kostamovaara kommenterar resultaten från undersökningen på följande sätt: ”Allmänhetens förtroende är grunden för Gränsbevakningsväsendets verksamhet − vi är ödmjukt tacksamma för det förtroende som vi fått. Den förändrade säkerhetsmiljön har framhävt synligheten och betydelsen av vårt arbete. Hela personalen vid riksgränserna, staberna och utbildningsenheterna kan ta åt sig äran för det utmärkta

resultatet. Vi är väl medvetna om att allmänhetens förtroende måste förtjänas på nytt varje dag.”

Enkät till journalister

I slutet av året färdigställdes enkätundersökningen Mediebarometern 2022 som riktade sig till journalister. Undersökningen, som beställdes gemensamt av inrikesministeriet och förvaltningsområdets ämbetsverk, gav mycket positiva resultat. Enligt resultaten anses kommunikationen inom förvaltningsområdet för inrikes frågor vara tillförlitlig och de intervjuade tjänstepersonerna vara sakkunniga.

Gränsbevakningsväsendet har skött medietjänsten relativt bra.

Undersökningen visade att av alla förvaltningsområden har Gränsbevakningsväsendet lyckats bäst med sin medietjänst.

Resultaten för Gränsbevakningsväsendet i undersökningen Luottamus&Maine 2022 / Luottamus&Maine 2022 survey results for the Finnish Border Guard 5 = Helt av samma åsikt / I fully agree

4

3

2

1 = Helt av annan åsikt / I fully disagree

Jag vet inte / I don’t know

31

54

12

10 1

4.38

Jag litar på organisationen / I trust the organisation

33

43

11

7

4 1

4.21

Om organisationen hamnar i svårigheter så står jag på dess sida / I would stand for the organisation if it were in trouble

38

40

30 2

16

4.15

Jag hör gärna organisationens ståndpunkter / I like to learn about the organisation’s opinions

13

4 1

3

7

3

3.79

30

21 2

4.19

50

4.26

Jag stöder gärna organisationens verksamhet med skattemedel / I’m happy to pay taxes to support the organisation’s operation

Jag kan tänka mig att arbeta för organisationen / I could imagine working in the organisation 36

28

18

9

Jag talar om organisationen i positiva ordalag / I talk positively about the organisation 45 0%

25%

32 50%

75%

19

100%

15

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

The Finnish Border Guard's reputation and public image Reliable, professional and cooperative. These values, guiding the activities of the Finnish Border Guard, were successfully conveyed to citizens and media representatives in the past year, as shown by recent surveys.

In the Luottamus&Maine (Reputation&Trust) 2022 survey conducted

by T-Media, the Finnish Border Guard was the most trusted organisation in the public sector in Finland. The Finnish Border Guard shared the top position with the Regional Emergency Services, as it did with the Emergency Response Centre Agency in 2021. Public evaluations concerning the reputation and reliability of the Finnish Border Guard have been consistently at a high level.

Pasi Kostamovaara, Chief of the Finnish Border Guard, comments on the survey results: “Public trust is the foundation of our activities and we are grateful for the confidence shown to us. The changed operating environment has highlighted the significance of our work. Thanks for the excel-

lent results belong to our entire personnel working on the national borders, at headquarters and in training units. We are well aware of the fact that the public confidence must be earned every day.”

Journalist survey

The MediaBarometri (Media Barometer) 2022 survey among journalists was commissioned jointly by the Ministry of the Interior and the agencies under the Ministry. The results were highly positive.

The communications are considered reliable and the expertise of the interviewees is recognised. According to the results, the Finnish Border Guard has succeeded in its media services better than other agencies.

Median arviot Rajavartiolaitoksen mediapalveluista / Vitsorden givna av media för Gränsbevakningsväsendets medietjänster / Ratings by media for the media services of the Finnish Border Guard 5 = Erittäin hyvä / Mycked bra / Excellent

4

3

2

1 = Erittäin huono / Mycket dåligt / Poor

33

14

En osaa sanoa / Jag vet inte / I don’t know

6

8

39

3.45

Yleisarvosana / Allmänt vitsord / Overall rating

22

36

3

39

4.32

Viestinnän luotettavuus / Kommunikationen är tillförlitlig / Reliability of communications

3

6

56

3.88

22

33

3.71

14

42

3.57

Tasapuolisuus median edustajien kohtelussa / Medierepresentanterna behandlas jämlikt / Fair treatment of media representatives

Viestinnän ymmärrettävyys / Kommunikationen är lättfattlig / Comprehensible communications 11

33

17

3

3

Aineiston laadukkuus / Materialet är högklassigt / Quality of the materials 6

33

14

6

8

19

28

6

3

36

3.52

Viestinnän oikea-aikaisuus / Kommunikationen sker i rätt tid / Timely communications

31

11

3

6

44

3.5

6

39

3.45

Aktiivisuus toimittajiin päin / Aktivitet gentemot journalisterna / Active approach towards journalists

Viestinnän avoimuus / Kommunikationen är öppen / Openness of communications 6 0%

33 25%

11 50%

6

6 75%

100%

16

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

17

Vastuullisuus Rajavartiolaitoksen vuonna 2021 julkaistu vastuullisuussuunnitelma on Rajavartiolaitoksen toimenpidesitoumus kestävään kehitykseen. Suunnitelmassa kuvataan Rajavartiolaitoksen tavoitteet sidottuina valittuihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä keskeiset toimenpiteet, jotka toimeenpanemalla pyritään kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Rajavartiolaitoksen vuotta 2022 koskeva vastuullisuusraportti julkaistaan keväällä 2023.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Rajavartiolaitos varmistaa ja edistää henkilöstön ja asiakkaiden yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua kaikissa tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Keskeisenä painopisteenä on erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeiden huomioiminen toiminnassa.

Rajavartiolaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin vuonna 2021 ja sen toimeenpano jatkui vuonna 2022.

Suunnitelmaan lisättiin kokonaan uutena osana toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden määrittely ja tavoitteiden asettaminen. Vuonna 2022 tehdyn henkilöstötutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että henkilöstön kokemus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta oli parantunut kaikilla tutkituilla osa-alueilla.

Viestintä

Rajavartiolaitoksen viestintä tukee hyvää ja vastuullista hallintoa sekä toiminnan läpinäkyvyyttä. Vuonna 2022 Rajavartiolaitos käynnisti sisäisen kehittämishankkeen, jolla varmistetaan viestinnän suorituskyky tulevina vuosina. Viestinnän sisältöjen ja viestintäkanavien saavutettavuutta kehitetään edelleen. Samoin henkilöstön koulutusta saavutettavuuden ja palveluiden esteettömyyden parantamiseksi on jatkettu. Kansalaisten kokemaa luottamusta on vahvistettu ajan-

tasaisella ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin oikea-aikaisesti reagoivalla monikanavaisella viestinnällä.

Hiilijalanjälki

Rajavartiolaitoksen hiilijalanjälki laskettiin keväällä 2022 osana vastuullisuusraportointia. Hiilijalanjälki oli noussut huolimatta vastuullisuussuunnitelman mukaisista toimista. Pääsyynä tähän ovat Rajavartiolaitoksen hankinnat, joita tehdään paljon suorituskyvyn nostamisen ja strategisten hankkeiden toimeenpanon johdosta.

Sisäministeriön laskentatavassa hankinnat nostavat hiilijalanjälkeä.

Pääsyynä polttoaineiden aiheuttamaan hiilijalanjäljen nousuun oli lisääntynyt operatiivinen toiminta.

Ympäristön suojelu

Rajavartiolaitos noudattaa toiminnassaan ympäristönsuojelulainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Rajavartiolaitoksessa käynnistettiin vuonna 2022 ympäristöriskien arviointityö koskemaan luovutettuja ja nykyisiä toimipaikkoja, joissa ympäristövastuu on edelleen Rajavartiolaitoksella. Arviointityön osana toteutettiin vuonna 2022 Rajavartiolaitoksen ajoneuvo-, vene- ja helikopteritankkauspaikkojen vaatimustenmukaisuustarkastus. Arviointityö ja tarkastus johtavat erikseen laadittavaan korjaus- ja uusintasuunnitelmaan.

Rajavartiolaitos keräsi vanhentuneita hätäraketteja Venemessujen yhteydessä. / Gränsbevakningsväsendet samlade in gamla signalmedel på båtmässan. / The Finnish Border Guard collected expired emergency signals at the boat fair.

18

Ansvar Gränsbevakningsväsendets ansvarsplan, som publicerades 2021, är Gränsbevakningsväsendets åtagande för hållbar utveckling. Planen beskriver Gränsbevakningsväsendets mål som valts bland FN:s mål för hållbar utveckling samt de centrala åtgärderna för att uppnå målen för hållbar utveckling. Gränsbevakningsväsendets ansvarsrapport för 2022 publiceras våren 2023.

Jämställdhet och likabehandling

Gränsbevakningsväsendet säkerställer och främjar jämställd och jämlik behandling av personal och kunder i alla situationer med respekt för de grundläggande och mänskliga rättigheterna. Ett prioriterat område i verksamheten är att tillgodose behoven hos särskilt utsatta personer.

Gränsbevakningsväsendets jämställdhets- och likabehandlingsplan uppdaterades 2021 och genomförandet av den fortsatte 2022.

En definition av jämställdhet och likabehandling i verksamheten samt de uppställda målen för dessa fogades som en helt ny del till planen.

Resultaten av den personalundersökning som genomfördes 2022 visar att personalens upplevelse av jämställdhet och likabehandling hade förbättrats inom alla undersökta delområden.

Kommunikation

Gränsbevakningsväsendets kommunikation stöder en god och ansvarsfull förvaltning och transparent verksamhet. Under 2022 inledde Gränsbevakningsväsendet ett internt utvecklingsprojekt för att säkerställa kommunikationens kapacitet under de kommande åren. Innehållet i kommunikationen och tillgången till kommunikationskanaler utvecklas alltjämt. Likaså fortsätter arbetet med att öka tillgången på personalutbildning och förbättra tjänsternas tillgänglighet. Det förtroende som allmänheten känner har stärkts

av att kommunikationen är aktuell, sker via många olika kanaler och reagerar i rätt tid på de förändringar som sker i samhället.

Koldioxidavtryck

Gränsbevakningsväsendets koldioxidavtryck beräknades våren 2022 i samband med ansvarsrapporteringen. Koldioxidavtrycket hade blivit större trots åtgärderna i ansvarsplanen. Detta beror främst på Gränsbevakningsväsendets upphandlingar som till stor del görs för att öka kapaciteten och genomföra strategiska projekt.

Med inrikesministeriets beräkningssätt är det upphandlingarna som ökar koldioxidavtrycket. Huvudorsaken till att koldioxidavtrycket av bränslen blivit större var den ökade operativa verksamheten.

Miljöskydd

I sin verksamhet följer Gränsbevakningsväsendet miljöskyddslagstiftningen och internationella överenskommelser. Vid Gränsbevakningsväsendet började man 2022 bedöma miljöriskerna vid de nuvarande eller tidigare verksamhetsställen som Gränsbevakningsväsendet fortfarande har miljöansvaret för. I bedömningsarbetet ingick 2022 en kontroll av hur platserna för tankning av fordon, båtar och helikoptrar överensstämmer med kraven. Bedömningsarbetet och kontrollen leder till den reparations- och förnyelseplan som ska upprättas separat.

Rajavartiolaitoksen ensimmäinen täyssähköauto tuli Vaalimaan rajatarkastusaseman käyttöön. / Gränsbevakningsväsendets första elbil är i operativt bruk vid Vaalimaa gränskontrollstation. / The Finnish Border Guard’s first electric car will be used as a patrol vehicle at Vaalimaa.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

19

Responsibility The responsibility plan published in 2021 states the Finnish Border Guard’s commitment to sustainable development. The plan describes the key goals of the Finnish Border Guard based on selected UN Sustainable Development Goals, together with the principal actions to achieve the set goals. The Finnish Border Guard will publish its Responsibility Report for 2022 in spring 2023.

Equality and non-discrimination

The Finnish Border Guard aims to ensure and advance the equality and non-discrimination of personnel and customers in all situations with due respect for basic and human rights. Consideration for the needs of individuals in a particularly vulnerable position is a focal area in all activities.

The equality and non-discrimination plan of the Finnish Border Guard was updated in 2021 and its implementation continued in 2022. The definition of and goal setting for functional equality and non-discrimination was included in the plan as a new section. The results of the personnel survey in 2022 show an improvement in experienced equality and non-discrimination across the board.

Communications

The communications of the Finnish Border Guard supports good corporate governance and responsibility as well as transparency in all activities. In 2022, the Finnish Border Guard initiated an internal development project to ensure high-standard performance in the coming years. The accessibility of the contents and channels of communications is being further developed. Members of the personnel are continually being trained as a means of enhancing services and their accessibility. Multichannel communications responding to changes in society in a timely and current manner is used to strengthen the trust and confidence experienced by citizens.

Carbon footprint

The Finnish Border Guard’s carbon footprint was calculated in spring 2022 as part of the responsibility reporting. The carbon footprint has increased despite the actions taken in compliance with the responsibility plan. The increase is mainly due to the numerous procurement and strategic projects underway to upgrade the capabilities of the Finnish Border Guard. Because of the calculation method applied by the Ministry of the Interior, these acquisitions have an increasing effect on the carbon footprint. The increased carbon footprint of fuels is mainly explained by the growth of operational activities.

Environmental protection

The Finnish Border Guard complies with environmental legislation and international agreements in all its activities. In 2022, work was initiated to assess the environmental risks related to the existing facilities and those no longer in use but falling within the sphere of responsibility of the Finnish Border Guard. The assessment in 2022 included the inspection of the Finnish Border Guard’s vehicle, vessel and helicopter fuel stations for their compliance with regulations.

Following the assessment and inspection, a separate renovation and renewal plan will be drawn up.

20

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

21

Rajojen valvonta Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta maa- ja merirajoilla.

Valvonnalla luotava tilannekuva mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Rajaturvallisuutta uhkaavat tilanteet hallitaan kaikissa oloissa maalla ja merellä. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen. Maarajalla partiot liikkuvat jalkaisin tai hiihtäen, maastoajoneuvoin, moottorikelkoilla ja veneillä. Rajakoirat ovat tärkeä tuki valvonnassa. Kiinteät ja siirrettävät tekniset valvontajärjestelmät täydentävät valvonnan kattavuutta. Merirajalla valvontaa toteutetaan merellisellä aluskalustolla, jota tukevat valvontalentokoneet ja helikopterit.

Tilanne maasto- ja meriulkorajalla saatiin säilytettyä vakaana.

Luvattomien rajanylitysten määrä maastorajalla oli jälkimmäisellä vuosipuoliskolla hieman koholla. Nämä tapaukset saatiin selvitettyä. Alueloukkausten kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Partioinnin määrä toteutui sisärajavalvontaa edeltäneiden vuosien tasolla. Siirrettävän teknisen valvonnan määrä lisääntyi verrattuna sisärajavalvontaa edeltäneisiin vuosiin. Rajavartiolaitoksen antaman viranomaisavun määrää tasaantui normaalivuosien tasolle terveysviranomaisille rajanylityspaikoilla annetun virka-avun päätyttyä.

Itärajan esteaita

Hallitus esitti vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioehdotuksessaan kuuden miljoonan euron rahoitusta itärajan esteaidan pilotointiin. Rajavartiolaitos on käynnistänyt pilotoinnin hankinnan sekä seuraavan vaiheen suunnittelun. Pilotoinnissa testataan hankkeen toimeenpanoa rakentamalla noin kolmen kilometrin mittai-

nen esteaita Pelkolaan Imatran rajanylityspaikan molemmin puolin.

Lisäksi Rajavartiolaitos käynnistää toteutussuunnitelman laatimisen esteaidan rakentamisesta tärkeimmille kohdealueille, joita ovat käytännössä itärajan rajanylityspaikat lähialueineen sekä muutamat muut uhanalaisimmat suunnat.

Pilottiaidan rakentaminen tapahtuu keväällä 2023. Esteaita on kokonaisuus, joka muodostuu aidasta, sen viereisestä tiestä ja teknisestä valvonnasta. Aita tulee olemaan kolme metriä korkea, jonka välitön läpäiseminen, ylittäminen ja alittaminen on estetty. Aidalla on paljastava, hidastava, ohjaava sekä estävä vaikutus. Esteaita yksin ei ole ratkaisu mihinkään, vaan on osa Rajavartiolaitoksen muuta rajojen valvontaa. Esteaita tuottaa valmistuttuaan merkittävää lisäarvoa rajojen valvontaan ja se on tilanteiden hallinnan ja operatiivisen toiminnan tehokkuuden kannalta erittäin tärkeä.

Itärajan esteaidalla on oma sivusto osoitteessa raja.fi/itarajan-esteaita

Luvattomat rajanylitykset | Illegala gränspassager (henkilö, ilma-alus, alus) | (personer, luftfarkoster, fartyg) 220

| Illegal border crossings | (persons, aircraft, vessels)

203

200 180 160 140 120 100

81

80 60 40

1. kolmannes 1:a tredjedelen av året 1st third

37

33

46

33

20 0

2018

2019

2020

2021

2022

2. kolmannes 2:a tredjedelen av året 2nd third 3. kolmannes 3:e tredjedelen av året 3rd third

22

Gränsövervakning Med gränsövervakningen upprätthålls gränsordningen och gränssäkerheten vid land- och havsgränserna. Den situationsbild som övervakningen ger upphov till möjliggör effektivare användning av resurserna. De situationer som hotar gränssäkerheten kontrolleras under alla förhållanden på land och till havs. Vid Schengenområdets inre gränser upprätthålls beredskap för att tillfälligt återinföra gränskontroll. Vid landgränsen rör sig patrullerna till fots eller på skidor, med terrängfordon, snöskotrar och båtar. Gränshundarna utgör ett viktigt stöd vid övervakningen. Fasta och mobila tekniska övervakningssystem kompletterar övervakningstäckningen. Vid havsgränsen sker övervakningen med marin fartygsmateriel som stöds av spaningsplan och helikoptrar.

Läget vid de yttre land- och havsgränserna kunde hållas stabilt.

Antalet illegala gränsövergångar vid landgränsen steg något under årets senare hälft. Dessa fall kunde lösas. Det skedde ingen större förändring i det totala antalet territoriella kränkningar. Antalet patrulleringar låg på samma nivå som åren innan den inre gränskontrollen infördes. Användningen av mobila system för teknisk övervakning ökade jämfört med åren före den inre gränskontrollen. Efter att handräckningen till hälsovårdsmyndigheterna vid gränsövergångsställena avslutades, återgick Gränsbevakningsväsendets myndighetshandräckning till samma nivå som under normala år.

Stängslet vid östgränsen

I sin proposition om en fjärde tilläggsbudget för 2022 föreslog regeringen sex miljoner euro i finansiering för pilotfasen av stängslet vid östgränsen. Gränsbevakningsväsendet har inlett upphandlingen för pilotprojektet samt planeringen av nästa fas. Under pilotprojektet testas genomförandet av projektet genom att bygga ett cirka tre kilometer långt stängsel i Pelkola på bägge sidor av Imatra gräns-

övergångsställe. Vidare börjar Gränsbevakningsväsendet utarbeta en genomförandeplan för byggandet av stängslet på de viktigaste målområdena, vilka i praktiken är gränsövergångsställena vid östgränsen och deras närområden samt några andra särskilt utsatta sträckor.

Pilotversionen av stängslet ska byggas under våren 2023. Stängslet är en helhet som består av själva stängslet, vägen som går bredvid det och den tekniska övervakningen. Stängslet kommer att bli tre meter högt, och möjligheten att direkt kunna ta sig igenom, över eller under det har förhindrats. Stängslet har en avslöjande, fördröjande, styrande samt hindrande inverkan. Stängslet i sig löser ingenting, utan utgör en del av Gränsbevakningsväsendets övriga gränsövervakning. När stängslet är klart ger det betydande mervärde för gränsövervakningen. Det är även ytterst viktigt för att ta kontroll över situationer och effektivisera den operativa verksamheten.

Stängslet vid östgränsen har egna sidor på webbplatsen raja.fi/sv/ostgransens-hinderstangsel

Havainnekuva tulevasta esteaidasta. / Visionsbild av det kommande stägslet. / An illustration of the future barrier fence.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

23

Border surveillance The purpose of border surveillance is to maintain security and public order at land and sea borders. Situational awareness obtained through surveillance facilitates the efficient use of resources. Any situations threatening the border security on land or at sea are managed under all circumstances. At the internal borders of the Schengen area, preparedness is maintained to temporarily reinstitute border control. On land borders, the border guards patrol on foot or skis or using off-road vehicles, snow mobiles and motor boats. Border guard dogs play an important role in border surveillance. Various stationary and mobile technical systems are employed to ensure the coverage of surveillance. On sea borders, surveillance is carried out by utilising the maritime fleet backed by surveillance aircraft and helicopters.

In 2022, the situation on the external land and sea borders remained stable. There was a slight increase seen in the latter half of the year in terms of unauthorised border crossings on the land border. These cases were successfully investigated. There was no significant change in the overall number of territorial violations. The volume of patrolling resumed the level of the years prior to the period of internal border control. The volume of mobile technical surveillance increased as compared to the years preceding the internal border control. The extent of mutual assistance provided by the Finnish Border Guard returned to the normal level once the provision of mutual assistance to health authorities required at the border-crossing points ended.

Eastern border barrier fence

In its fourth supplementary budget proposal in 2022, the Government allocated 6 million euro in funding for a pilot of the barrier fence to be built on the eastern border. The Finnish Border Guard has initiated the procurement process for the pilot phase as well as the planning of the next phase. In the pilot phase, a barrier fence of

approximately 3 kilometres will be built on either side of the Imatra border crossing point in Pelkola, Imatra. The Finnish Border Guard will initiate the drafting of an implementation plan for the construction of the barrier fence in the most important target areas, including the eastern border crossing points and their surroundings, as well as certain other areas that pose the highest threat.

The pilot fence will be built in spring 2023. The barrier fence comprises the fence, the adjacent road and technical surveillance.

The fence will be three metres high and any direct penetration, crossing or underpassing of the fence will be prevented. The fence will have an exposing, hindering, guiding and blocking effect. The barrier fence alone will not offer a solution to anything, but it contributes to the overall border surveillance. Once completed, the barrier fence will provide significant added value for border surveillance and play an important role in terms of situational management and operational efficiency.

The Eastern Border Barrier Fence pages can be found at raja.fi/en/the-eastern-border-barrier-fence

Imatra

Suomi - Finland Imatran rajatarkastusasema Pelkolassa Imatra gränsövergångsställe i Pelkola Imatra border crossing point in Pelkola

Lappeenranta - Villmanstrand

Venäjä - Ryssland - Russia

Kartalla esteaidan sijainti ensimmäisessä pilotointivaiheessa. / Kartan visar läget av stängslet som ska byggas i pilotprojektet. / The map shows the location of the pilot fence.

24

Partiointi (h) | Patrullering (t) | Patrolling (hrs) 400 000

364 153 338 518

350 000 300 000 250 000

293 711 260 217

260 914

2018

2019

2020

2021

2022

2 039

3 131

933

1880

1842

Yhteistoimintapartiot Samarbetspatruller Joint patrols

127

302

335

423

1347

UAS-partiointi* UAS-patrullering* UAS patrolling*

2137

Ulkomaalaisvalvonta** Utlänningskontroll** Foreigner control**

200 000 150 000 100 000 50 000 0

22 528

23 372

23 726

23 624

26 737

Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Båt, hydrokopter och luftkuddefartyg Boat, hydrocopter and hovercraft

19 592

18 097

18 255

18 461

20 099

Vartiolaiva Bevakningsfartyg Patrol vessel

531

594

618

624

598

Lentokone Flygplan Aeroplane

931

806

631

448

723

Helikopteri Helikopter Helicopter

83 997

83 225

96 988

77 865

77 139

Jalkaisin, mp, kelkka, auto (vast.); koira Till fots, mc, snöskoter, bil (motsv.); hund On foot, motorcycle, snowmobile, car (etc.); dog

130 471

131 386

222 667

215 192

163 089

Jalkaisin, mp, kelkka, auto (vast.)

Till fots, mc, snöskoter, bil (motsv.)

On foot, motorcycle, snowmobile, car (etc.)

*) UAS = Unmanned Aerial System **) Uusi seurantakohde / Nytt övervakningsmål / New surveillance target

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

Tekninen valvonta (h) | Teknisk övervakning (t) | Technical control (hrs) 5 000 000

4 859 146

4 750 000 4 294 291

4 250 000 4 000 000

3 870 564

3 750 000 3 250 000 3 000 000

2 785 046 2 568 530

2 750 000 2 250 000 2 000 000 1 750 000 1 250 000 1 000 000 750 000 250 000 0 2018

2019

2020

2021

2022

32 908

32 441

33 341

31 918

39 055

Muu tekninen valvonta Annan teknisk övervakning Other technical surveillance

1 856 765

1 643 914

2 905 759

3 348 902

3 856 010

Siirrettävä valvontajärjestelmä Mobilt övervakningssystem Mobile surveillance system

322 734

322 240

322 127

318 715

356 972

Kiinteä valvontajärjestelmä Fast övervakningssystem Fixed surveillance system

278 626

275 764

298 347

288 550

288 802

Tutkavalvonta Radarövervakning Radar surveillance

294 013

294 171

310 990

306 206

318 307

Optinen valvonta Optisk övervakning Optical surveillance

25

26

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

27

Rajatarkastukset Rajavartiolaitos vastaa rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajatarkastuksilla tarkoitetaan henkilön maahantulo- tai maastalähtöedellytysten sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista.

Rajavartiolaitos on huolehtinut valvomillaan rajanylityspaikolla Schengen-säännösten mukaisista henkilöiden rajatarkastuksista.

Kokonaisuudessaan rajanylitysten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkorajaliikenteen rajoittaminen 30.6.2022 asti laski kuitenkin edelleen rajanylitysmääriä tavanomaisesta kaikilla rajanylityspaikoilla. Tämän jälkeen Venäjän kansalaisten maahantulon rajoittaminen Suomen kansainvälisten suhteiden turvaamiseksi laski rajatarkastusten määrää erityisesti itärajalla normaalitilanteeseen verrattuna.

Venäjän kansalaisten maahantulon rajoittaminen lisäsi jatkotoimenpiteenä myös pääsyn epäämisiä. Maahantulon epäämiset painottuivat selkeästi (82 %) itärajan rajanylityspaikoille. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi vastaanotettujen turvapaikkahakemusten määrää tilapäisen suojelun hakemusten määrän lisäksi.

Koronapandemian kansanterveydelle aiheuttaman uhkan johdosta valtioneuvoston päätöksin toimeenpantu sisärajavalvonta päättyi 31.1.2022. Ulkorajaliikenteen maahantulorajoitukset jatkuivat 14.2.2022 saakka. Rajatarkastukset sisärajoilla työllistivät erityisesti merivartiostoja. Virka-apua annettiin terveysviranomaisille pandemiantorjuntaan liittyen 30.6.2022 saakka. Venäjän kansalaisten maahantuloa Suomen ulkorajalla alettiin Suomen kansainvälisten suhteiden turvaamiseksi rajoittaa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 30.9.2022 alkaen.

Lentomatkustajien rajatarkastukset kasvoivat

Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulkorajaliikenteen määrä kasvoi 253 % vuoteen 2021 verrattuna. Pandemian aikaisten rajoitusten

päättyminen 30.06.2022 oli suurin vaikuttava tekijä liikenteen kasvuun. Ulkorajaliikenteen matkustajamäärien kasvu Helsinki-Vantaa lentoasemalla alkoi kuitenkin jo ennen koronarajoitusten päättymistä.

Suhteellisesti suurin kasvu tapahtui touko-kesäkuussa ollen 32 %.

Sisärajavalvonnan ollessa palautettuna 28.12.2021−31.01.2022 suoritettiin yhteensä 103 811 rajatarkastusta sisärajan ylittävässä matkustajaliikenteessä. Ukrainan sodan johdosta Venäjän kansalaisille 30.09.2022 asetetut maahantulon rajoitukset muuttivat ulkorajan ylittävän matkustajaliikenteen liikennemuotoja. Lokakuussa 2022 Helsinki-Vantaan lentoasemalla suoritettiin 68 % kaikista Rajavartiolaitoksen rajatarkastuksista.

Sisärajavalvonnan ollessa palautettuna alkuvuodesta 2022 Helsingin satamassa suoritettiin 79 083 rajatarkastusta. Suomenlahden satamiin ei suuntautunut vuoden 2022 aikana ulkorajan ylittävää säännöllistä reittiliikennettä. Helsingin satamaan saapui kuitenkin kesän aikana 164 risteilyalusta. Risteilyaluksissa oli matkustajia noin 161 000 henkilöä. Helsingin satamassa maihin nousseille merimiehille myönnettiin yhteensä 380 viisumia rajalla. Viisumien määrä vastaa 49 % kaikista Rajavartiolaitoksen myöntämistä viisumeista.

Huviveneiden rajanylityspaikoilla rajatarkastettu liikenne (40 huvialusta) oli vähäistä vuoden 2022 aikana. Huviveneiden määrä rajatarkastuksissa väheni puoleen vuoden 2021 määrästä (-56 %).

Ukrainan sodan johdosta Euroopan unionin asettamat pakotteet estivät huviveneiden viennin käytettäväksi Venäjällä ja tuonnin käytettäväksi Schengen-alueella, joka vaikutti suoraan rajanylitysten määrään.

Itärajan liikenne (henkilöä) | Trafiken vid östgränsen (personer) | Traffic on the Finnish-Russian border (persons) Viisumivelvolliset | Visumpliktiga | Visa required Viisumivapaat | Visumfria | Visa not required

1 906 086

2022 969 996

2021 2020

2 434 620

2019

9 499 822

2018

9 001 856 0

2 500 000

5 000 000

7 500 000

10 000 000

Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisten rajoitusten sekä Venäjän vastaisten pakotteiden takia rajanylitysmäärät ja muut suoritteet eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. / På grund av restriktionerna enligt statsrådets principbeslut och sanktionerna mot Ryssland är antalet gränsövergångar och andra prestationer inte jämförbara med tidigare år. / Because of the restrictions based on the Government resolutions as well as the sanctions against Russia, the statistics on border crossings and other activities are not comparable with the preceding years.

28

Gränskontroller Gränsbevakningsväsendet ansvarar för gränskontrollerna vid gränsövergångsställena. Med gränskontroll avses de kontroller som görs för att säkerställa att personer, deras fordon eller varor kan tillåtas att komma in i landet eller att lämna det.

Gränsbevakningsväsendet har gjort in- och utresekontroller av personer på de gränsövergångsställen som de bevakar i enlighet med Schengenbestämmelserna. Det totala antalet gränsövergångar steg jämfört med året innan. Till följd av begränsningen av trafiken över de yttre gränserna fram till den 30 juni 2022 var antalet gränsövergångar ändå fortsättningsvis lägre än normalt på alla gränsövergångsställen.

Därefter sänkte begränsningen av inresa för ryska medborgare i syfte att trygga Finlands internationella relationer antalet gränskontroller jämfört med normalt, särskilt vid östgränsen.

Begränsningen av inresa för ryska medborgare ökade som fortsatt åtgärd även antalet nekade inresor. De flesta fallen av nekade inresor (82 %) skedde vid gränsövergångsställena vid östgränsen.

Rysslands anfallskrig mot Ukraina ökade såväl antalet ansökningar om tillfälligt skydd som antalet asylansökningar.

Den inre gränskontroll som verkställdes genom statsrådets beslut med anledning av det hot mot folkhälsan som coronaviruspandemin utgjorde upphörde den 31 januari 2022. Inreserestriktionerna i trafiken över de yttre gränserna fortsatte fram till den 14 februari 2022. Särskilt gränskontrollerna vid de inre gränserna sysselsatte sjöbevakningssektionerna i stor utsträckning. Handräckningen till hälsomyndigheterna för bekämpningen av coronaviruspandemin fortsatte fram till den 30 juni 2022. Inresa för ryska medborgare vid Finlands yttre gräns började begränsas från och med den 30 september 2022 i enlighet med statsrådets beslut i syfte att trygga Finlands internationella relationer.

Ökade gränskontroller av flygpassagerare

På Helsingfors-Vanda flygplats ökade trafiken över de yttre gränserna med 253 procent jämfört med 2021. Den största orsaken till den

ökade trafiken var att restriktionerna på grund av coronaviruspandemin slopades den 30 juni 2022. Antalet resenärer i trafiken över de yttre gränserna började dock öka på Helsingfors-Vanda flygplats redan innan restriktionerna slopades. Den relativt sett största ökningen på 32 procent skedde i maj–juni.

Efter att den inre gränskontrollen återinförts gjordes under perioden 28.12.2021−31.1.2022 sammanlagt 103 811 gränskontroller i passagerartrafiken över den inre gränsen. De inreserestriktioner som den 30 september 2022 infördes för ryska medborgare med anledning av kriget i Ukraina ändrade formen på passagerartrafiken över den yttre gränsen. I oktober 2022 utfördes 68 procent av Gränsbevakningsväsendets alla gränskontroller på Helsingfors-Vanda flygplats.

Under den period som den inre gränskontrollen var återinförd i början av 2022 utfördes 79 083 gränskontroller i Helsingfors hamn. Inga fartyg i regelbunden reguljärtrafik över den yttre gränsen anlöpte hamnarna i Finska viken under 2022. Under sommaren anlöpte dock 164 kryssningsfartyg Helsingfors hamn. Kryssningsfartygen hade cirka 161 000 passagerare. Till sjömän som stigit i land i Helsingfors hamn beviljades sammanlagt 380 visum vid gränsen.

Dessa visum utgjorde 49 procent av alla visum som Gränsbevakningsväsendet beviljade.

Vid gränsövergångsställena för fritidsbåtar kontrollerades endast ett fåtal båtar vid gränsen (40 fritidsbåtar) under 2022. Antalet fritidsbåtar i gränskontrollerna halverades jämfört med 2021 (-56 %).

De sanktioner som Europeiska unionen införde till följd av kriget i Ukraina hindrade utförseln av fritidsbåtar till Ryssland och införseln av dem till Schengenområdet, vilket hade en direkt inverkan på antalet gränsövergångar.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

29

Border checks The Finnish Border Guard is responsible for conducting border checks at border crossing points. Border checks refer to checks performed for the purpose of ensuring that persons, including their means of transport and the objects in their possession, may legally enter or leave the country.

At the border crossing points under its responsibility, the Finnish Border Guard carried out border checks for passengers in compliance with the Schengen Borders Code. Overall, the number of border crossings increased from the previous year. However, as a result of the restrictions on external border traffic until 30 June 2022, the volumes decreased from the normal level at all border crossing points. In autumn, the entry of Russian nationals was restricted to safeguard Finland’s international relations, which reduced the number of border controls, especially on the eastern border, as compared to the normal situation.

Restrictions concerning the entry of Russian nationals contributed to the growth in the number of entry refusals, with most of the cases (82%) occurring at the eastern border. The Russian attack on Ukraine increased the number of received applications for asylum as well as for temporary protection.

Internal border control in response to the threat caused by the coronavirus pandemic to public health was implemented on the basis of Government resolutions until 31 January 2022. The entry restrictions concerning external border traffic were valid until 14 February 2022. Border checks at internal borders increased the workload of coast guards, in particular. The provision of pandemic-related mutual assistance to health authorities continued until 30 June 2022. As of 30 September 2022, in accordance with the Government resolution, the entry of Russian nationals was restricted on the external border to safeguard Finland’s international relations.

An increase in air passenger border checks

At Helsinki Airport, the volume of external border traffic increased by 253% from the year 2021. The most important underlying factor

was the ending of pandemic-related restrictions on 30 June 2022.

However, the number of passengers in external border traffic began to grow at Helsinki Airport already before the coronavirus restrictions ended. The relatively largest growth occurred in May-June at the rate of 32%.

During the period of internal border control, from 28 December 2021 to 31 January 2022, a total of 103,811 border checks were conducted in the passenger traffic crossing the internal border.

The restriction concerning the entry of Russian nationals, imposed on 30 September 2022 as a result of the war in Ukraine, changed the forms of border-crossing passenger traffic. In October 2022, a total of 68% of all border checks were conducted at Helsinki Airport.

In early 2022, when the internal border control was temporarily reinstituted, altogether 79,083 border checks were carried out at the Port of Helsinki. At the Gulf of Finland ports, there was no regular scheduled incoming traffic crossing the external border during 2022. In the summer, however, 164 passenger cruise ships arrived at the Port of Helsinki. The number of travellers onboard amounted to approximately 161,000 persons. A total of 380 visas were granted at the border to seamen landing at the Port of Helsinki. This number corresponds to 49% of all visas granted by the Finnish Border Guard.

At the border crossing points for leisure boat traffic, the number of border checks was minimal (40 leisure boats) during the year 2022. The number of leisure boats at border checks reduced by half (-56%) from the number in 2021. As a result of the sanctions adopted by the European Union due to the war in Ukraine, the exports of leisure boats for use in Russia and imports for use in the Schengen area were prohibited, which had a direct impact on the number of border crossings.

Lentoliikenne (henkilöä) | Flygtrafik (personer) | Border traffic at airports (persons) 8 000 000 7 000 000

6 393 944

7 024 748

6 000 000 5 000 000 4 000 000

2 993 611

3 000 000 2 000 000

1 434 806

1 000 000 0

2018

2019

2020

913 532

2021

2022

Valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisten rajoitusten sekä Venäjän vastaisten pakotteiden takia rajanylitysmäärät ja muut suoritteet eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden.

På grund av restriktionerna enligt statsrådets principbeslut och sanktionerna mot Ryssland är antalet gränsövergångar och andra prestationer inte jämförbara med tidigare år.

Because of the restrictions based on the Government resolutions as well as the sanctions against Russia, the statistics on border crossings and other activities are not comparable with the preceding years.

30

Esitutkinnat | Förundersökningar | Criminal investigations 2018

2019

2020

2021

2022

Laittoman maahantulon järjestäminen Ordnande av olaglig inresa Facilitation of illegal entry

85

91

83

91

97

Väärennösrikokset Förfalskningsbrott Forgery offences

305

262

144

192

231

Alueloukkaus* Territorialkränkning* Territorial violations*

4

1

0

7

Valtiorajarikokset Riksgränsbrott Border offence

341

339

619

570

354

Rattijuopumus Rattfylleri Driving while intoxicated

120

117

31

25

26

Vesiliikennejuopumus Fylleri i sjötrafik Waterway traffic intoxication

168

171

140

113

88

Ympäristö- ja luonnonvararikokset Naturresurs- och miljöbrott Environmental and natural resources offences

148

121

142

92

69

1

0

1

Ihmiskauppa Människohandelsbrott Human trafficking Muut Annat brott eller förseelse Other offences

5 269

4905

2073

1155

1731

Yhteensä Sammanlagt Total

6 440

6006

3233

2238

2604

(*Alueloukkausepäilyistä aloitetut esitutkinnat / Fall som tagits till förundersökning / Opened pre-trial investigations

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

31

Rikostorjunta Rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajan ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitos estää, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa (PTR-yhteistyö, Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos).

Rajavartiolaitoksella on toimivalta suorittaa esitutkinta muun muassa laittoman maahantulon järjestämisen ja siihen liittyvän ihmiskaupan tapauksissa, valtionraja- ja väärennösrikoksissa, ratti- ja vesiliikennejuopumustapauksissa sekä kalastus- ja metsästysrikoksissa. Rajavartiolaitos on aktiivinen toimija merellisessä ympäristönsuojelussa ja johtaa aluksista tapahtuvien päästöjen valvontaa merialueilla sekä tekee merellisten ympäristöasioiden esitutkintaa.

Taitavat väärennökset paljastettiin

Kaakkois-Suomen rajavartiosto paljasti rajanylitysliikenteestä poikkeuksellisen määrän vääriä ja väärennettyjä matkustusasiakirjoja.

Suurin kokonaisuus liittyy vääriin Schengen-maiden oleskelulupakortteihin, joita paljastettiin syksyn 2022 maahan saapuvasta rajanylitysliikenteestä lähes 70 kappaletta. Väärät oleskelulupakortit olivat laadukkaasti valmistettuja. Laadukkaat väärennökset oli hankittu laitonta maahantuloa varten ja niistä oli maksettu järjestäjille useita tuhansia euroja kappaleelta. Passeista paljastettiin samassa yhteydessä myös väärennettyjä Schengen-maiden rajatarkastusleimoja.

Luvatonta liikkumista rajavyöhykkeellä ja rajan yli

Rajavartiolaitos havaitsi laittomia maahantuloja maastorajalla vuonna 2022 yhteensä 14 tapausta, joissa oli mukana yhteensä 26 henkilöä.

Näistä tapauksista Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella havaittiin kuusi tapausta (9 vuonna 2021), Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella neljä tapausta (5 henkilöä), Kainuun rajavartioston alueella kolme tapausta (11 vuonna 2021) ja Lapin rajavartioston maastorajalla luvattomia rajanylityksiä oli vain yksi tapaus (1 vuonna 2021). ​ Rajavyöhykkeellä ilman lupaa liikkuneiden henkilöiden aiheuttamia lieviä valtiorajarikoksia paljastui Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella 41 tapausta (27 vuonna 2021), Pohjois-Karjalan rajavartioston alueella yhdeksän tapausta (15 vuonna 2021), Kainuun rajavartioston alueella 30 (10 vuonna 2021) ja Lapin rajavartioston alueella kolme (34 vuonna 2021, lukuun sisältyy sisärajavalvonnan tapahtumia länsi- ja pohjoisrajalta).

32

Brottsbekämpning Brottsbekämpningen fokuserar på trafiken vid Schengenområdets yttre gräns. Gränsbevakningsväsendet förebygger, avslöjar och utreder gränsöverskridande brottslighet i tätt samarbete med övriga lagtillsynsmyndigheter (PTG-samarbetet, dvs. Polisen, Tullen, Gränsbevakningsväsendet). Gränsbevakningsväsendet har befogenhet att göra förundersökning bland annat av ordnande av olagliga inresor och därtill relaterad människohandel, riksgränsbrott och förfalskningsbrott, rattfylleri och fylleri i sjötrafik samt fiske- och jaktbrott. Gränsbevaknings-väsendet är en aktiv aktör inom det marina miljöskyddet och leder övervakningen av fartygsutsläpp i havet samt gör förundersökning i ärenden som gäller den marina miljön.

Skickliga förfalskningar avslöjades

Sydöstra Finlands gränsbevakningssektion avslöjade exceptionellt många falska och förfalskade resedokument. Den största helheten gäller falska uppehållstillståndskort för Schengenländerna. I den gränsöverskridande trafiken till Finland hösten 2022 avslöjades nästan 70 falska kort. De falska uppehållstillståndskorten var skickligt tillverkade. De skickliga förfalskningarna hade skaffats för illegal inresa och det hade betalats tusentals euro per styck för dem till upphovsmännen. I fråga om pass avslöjades i samband med detta även förfalskade gränskontrollstämplar från Schengenländerna.

Olaglig inresa och vistelse i gränszonen

År 2022 upptäckte Gränsbevakningsväsendet totalt 14 fall av olaglig inresa vid landgränsen som inbegrep sammanlagt 26 personer. Av

dessa fall upptäcktes sex i Sydöstra Finlands gränsbevakningssektions område (9 fall år 2021), fyra fall i Norra Karelens gränsbevakningssektions område (5 personer), tre fall i Kajanalands gränsbevakningssektions område (11 fall år 2021) och endast ett fall av illegal gränsövergång vid landgränsen i Lapplands gränsbevakningssektions område (1 fall år 2021).

Lindriga riksgränsbrott till följd av att personer vistats utan tillstånd i gränszonen förekom i 41 fall i Sydöstra Finlands gränsbevakningssektions område (27 fall år 2021), nio fall i Norra Karelens gränsbevakningssektions område (15 fall år 2021), 30 fall i Kajanalands gränsbevakningssektions område (10 fall år 2021) och tre fall i Lapplands gränsbevakningssektions område (34 fall år 2021, i siffran ingår händelserna i den inre gränskontrollen vid västra och norra gränsen).

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

33

Crime prevention Crime prevention activities focus on the external border of the Schengen area. The Finnish Border Guard seeks to prevent, expose and investigate severe cross-border crimes in collaboration with other law enforcement authorities in Finland (the Police and Customs).

It conducts the preliminary investigation into any incidents that fall within its jurisdiction, such as the facilitation of illegal entry and human trafficking, state border offences, forgeries, drunk driving on land or water, or fishing and hunting offences. The Finnish Border Guard contributes actively to maritime environmental protection by leading the monitoring of spills from vessels at sea and by conducting preliminary investigations of maritime environmental crimes.

Exposing skilful forgeries

The Southeast Border Guard district exposed an exceptional number of false and forged travel documents in border crossing traffic.

The largest single case involved false residence permits of Schengen countries. Nearly 70 false documents were discovered in the incoming cross-border traffic in autumn 2022. The false residence permits were skilfully prepared and of high quality. The forged documents had been obtained for illegal entry to country and people had paid several thousand euros per document to the facilitators. In the same context, forged border check stamps of Schengen countries were also found in passports.

Unauthorized access to the border zone and across the border

In 2022, the Finnish Border Guard identified altogether 14 cases of illegal entry along the land border, with a total of 26 persons

involved. Six cases (9 cases in 2021) occurred within the area of the Southeast Border Guard District, 4 cases (5 persons) within the North Karelia Border Guard District, 3 cases (11 in 2021) within the Kainuu Border Guard District and only one case (1 in 2021) on the land border of the Lapland Border Guard District. ​ Minor state border offences were attributable to people moving without authorisation in the border zone. A total of 41 cases (27 in 2021) were exposed within the area of the Southeast Border Guard District, 9 cases (15 in 2021) within the North Karelia Border Guard District, 30 cases (10 in 2021) within the Kainuu Border Guard District and 3 cases (34 in 2021, including internal border control cases along the western and northern borders) within the Lapland Border Guard District.

34

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

35

Meriturvallisuus ja meripelastustoimi Rajavartiolaitos on Suomen johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä merellä. Rajavartiolaitos osallistuu pelastustoimintaan omilla resursseillaan, huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnasta sekä vastaa meripelastustoimen yhteensovittamisesta eri toimijoiden välillä. Rajavartiolaitos toteuttaa myös muita merellisiä turvallisuustehtäviä, kuten Suomen rajojen ja alueellisen koskemattomuuden valvontaa, yleistä lainvalvontaa, tullivalvontaa sekä kalastuksen ja vesiliikenteen valvontaa.

Meripelastus- ja avustustehtävien valtakunnallinen kokonaismäärä laski vuodesta 2021 noin 10 %. Syinä kokonaismäärän laskuun olivat muun muassa vilkastuneen ulkomaan matkailun seurauksena vähentynyt kotimaan matkailu, polttoaineen korkea hinta ja sääolosuhteet.

Tehtävämäärän lasku oli havaittavissa erityisesti Suomenlahden meripelastuslohkolla. Länsi-Suomen meripelastuslohkolla meripelastus- ja avustustehtävien kokonaismäärä pysyi vuoden 2021 tasolla.

Aiempien vuosien tapaan inhimilliset tekijät olivat syynä suurimpaan osaan meripelastustapahtumia.

Rajavartiolaitos ylläpiti jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta ja päivysti meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Suorituskykyä kehitettiin edelleen kalustohankinnoilla, harjoitustoiminnalla sekä suunnitelmavalmiuden parantamisella muun muassa päivittämällä valtakunnallinen Monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisen yhteistoimintasuunnitelma.

Uusi meripelastuksen tietojärjestelmä

Rajavartiolaitos otti 16.5.2022 operatiiviseen käyttöön meripelastuksen johtamisen tueksi uuden Meripelastuksen tietojärjestelmän (MEPE). ​Järjestelmä korvasi yli 20 vuotta käytössä olleen meripelastussovelluksen.

Rajavartiolaitoksen tarpeiden ja vaatimusten perusteella kehitetty ja käyttöönotettu tietojärjestelmä on toiminnallisuuksiltaan merkittävästi edeltäjäänsä monipuolisempi. Järjestelmä tuo uusia työkaluja meripelastuksen johtokeskusten (MRCC Turku, MRSC Helsinki) käyttöön. Muun muassa hädässä olijoiden matkapuhelinpaikantaminen sekä onnettomuusalusta koskevien rekisteritietojen hakeminen helpottuvat. Myös evakuoitavien seurantaan ja etsinnän suunnitteluun on kehitetty täysin uudistetut työkalut.

36

Sjösäkerhet och sjöräddningstjänsten Gränsbevakningsväsendet är Finlands ledande sjöräddningsmyndighet som svarar för organiseringen av sjöräddningstjänsten till havs. Gränsbevakningsväsendet deltar i räddningsverksamheten med egna resurser, sköter planeringen, utvecklingen och övervakningen av sjöräddningstjänsten samt svarar för samordningen av sjöräddningstjänsten mellan olika aktörer. Gränsbevakningsväsendet utför även andra marina säkerhetsuppgifter, såsom övervakning av Finlands gränser och territoriella integritet, allmän lagövervakning, tullövervakning samt övervakning av fiske och sjötrafik.

Antalet sjöräddnings- och undsättningsuppdrag minskade totalt i hela landet med cirka 10 procent jämfört med 2021. Orsakerna till det var bland annat att inrikesturismen minskade till förmån för den allt livligare utrikesturismen samt det höga bränslepriset och väderförhållandena. Det minskade antalet uppdrag märktes särskilt i Finska vikens sjöräddningsdistrikt. I Västra Finlands sjöräddningsdistrikt låg det totala antalet sjöräddnings- och undsättningsuppdrag på samma nivå som 2021. Liksom under tidigare år har mänskliga faktorer varit orsaken till de flesta sjöräddningshändelserna.

Gränsbevakningsväsendet hade ständig ledningsberedskap för sjöräddningstjänsten och lyssnade på sjöräddningens nödradiotrafik.

Det kunde anvisas hjälp till alla nödsituationer där sjöräddningen behövdes. Kapaciteten utvecklades ytterligare genom materielanskaffningar, övningsverksamhet och genom att öka planberedskapen bland annat genom att uppdatera den riksomfattande samarbetsplanen för beredskap inför marina flertypsolyckor.

Sjöräddningens nya informationssystem

Den 16 maj 2022 tog Gränsbevakningsväsendet sjöräddningens nya informationssystem (MEPE) i operativt bruk. Informationssystemet, som är till stöd för sjöräddningsledningen, ersatte det sjöräddningsprogram som använts i över 20 år. Informationssystemet har utvecklats och införts enligt Gränsbevakningssystemets behov och krav och det har betydligt mångsidigare funktioner än sin föregångare.

Systemet för med sig nya funktioner för sjöräddningens ledningscentraler (MRCC Turku, MRSC Helsinki). Bland annat underlättar systemet mobilpositionering av nödställda och gör det lättare att få fram registeruppgifter för olycksdrabbade fartyg. Det har också utvecklats helt nya verktyg för uppföljningen av evakuerade och planeringen av spaningsuppdrag.

Meripelastustapahtumien yleisimmät syyt (2022) | De vanligaste orsakerna till sjöräddning (2022) | Most common reasons for maritime SAR (2022)

12 % ympäristötekijät 12 % miljöfaktorer 12% environmental factors

27 % teknillisiä 27 % tekniska 27% technical

61 % inhimillisiä 61 % mänskliga faktorer 61% human errors

Suurin yksittäinen syy oli merimiestaidollinen virhe 24 % ja toiseksi suurin syy oli konevika 18 %.

Den enskilt vanligaste orsaken var bristande sjömanskap 24 % och den näst vanligaste orsaken var maskinfel 18 %.

The single most common reason was an error in navigation 24% and the second most common reason was machine breakdown 18%.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

37

Maritime security and search & rescue at sea The Finnish Border Guard is the leading national authority in maritime search and rescue (SAR) and responsible for organising operations at sea. It contributes to the rescue operations with in-house resources, manages the planning, development and supervision of maritime SAR activities and is responsible for the coordination of the maritime SAR activities between various actors. The Finnish Border Guard carries out other maritime safety and security tasks as well, including surveillance of Finland’s borders and territorial integrity, general law enforcement, customs and fisheries control as well as surveillance of waterborne traffic.

The total number of reported maritime SAR and assistance tasks reduced by about 10% from the year 2021. The decline is explained by, among other things, the reduction in domestic travel as a result of increasing outbound tourism, the high fuel prices as well as weather conditions. The number of tasks declined especially within the Gulf of Finland SAR section. Within the West Finland SAR section, the total number of maritime SAR and assistance tasks remained at the level of 2021. Similar to previous years, human factors were the underlying cause in most maritime SAR events.

The Finnish Border Guard maintained uninterrupted operational readiness for SAR and monitored SAR distress radio traffic. All SAR emergencies were responded to and assistance was provided as required. Capacity development included fleet and equipment acquisitions, exercise activities and the upgrading of the Collaborative preparedness plan for multisectoral maritime accidents (MoMeVa), also known as the Mass Rescue Operations (MRO) plan.

The system will be further developed on the basis of observations and experience.

Meripelastus | Sjöräddning | SAR at sea

New information system for maritime SAR

On 16 May 2022, the Finnish Border Guard took the new information system for maritime SAR (MEPE) into operative use to support the leadership of SAR in a maritime situation. The system replaced the earlier maritime SAR application, which had been in use for over 20 years.

Developed and deployed to meet the needs and requirements of the Finnish Border Guard, the information system is much more versatile and multifunctional than its predecessor. The system provides plenty of new tools for the use of the maritime rescue co-ordination centres (MRCC Turku, MRSC Helsinki). The new system will facilitate, for example, mobile phone positioning for people in distress and access to registry data concerning vessels involved in an accident. In addition, it offers upgraded tools for the monitoring of evacuations and planning of search activities.

2018

2019

2020

2021

2022

Meripelastustehtävät (kpl) Sjöräddningsuppgifter (st.)

Maritime SAR assignments

1 560

1 433

1 391

1138

1 108

Meripelastuksen ensihoitotehtävät (kpl) Sjöräddningens akutvård (st.)

Maritime SAR emergency care

65

50

29

41

46

Merialueen avustustehtävät (kpl) Undsättningsverksamhet inom sjöområdet Maritime assistance assignments

113

107

348

462

537

Muu meripelastustoimen suorite (kpl) Övriga sjöräddningstjänster (st.)

Other maritime SAR assignments

276

272

132

147

259

Pelastettu henkilö (kpl) Räddade personer (st.)

Persons rescued

3 610

4 746

3 723

2846

2724

9

8

7

3

5

Estetty merionnettomuus (kpl) Förhindrade sjöolyckor (st.)

Prevented accidents

38

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

39

Merellinen ympäristönsuojelu Itämeri on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista maailmassa, joten suuren alusöljy- tai aluskemikaalivahingon riski on jatkuvasti läsnä. Onnettomuuden sattuessa tuhot Itämeren herkälle ekosysteemille ja rannikkoalueiden asukkaille ja elinkeinoille voisivat olla vakavat ja seuraukset pitkäkestoiset. Itämerellä sattuneet läheltä piti -tilanteet ovat osoittaneet kriittisen tarpeen riittävälle ympäristövahinkojen torjuntakyvylle myös jääolosuhteissa. Öljyn ohella Itämerellä kuljetetaan monenlaisia vaarallisia ja haitallisia aineita, joista koituviin riskeihin on varauduttava. Samalla laivaliikenteen määrä kasvaa ja riskien kirjo moninaistuu.

Rajavartiolaitoksen ympäristövahinkojen torjuntavalmius laski vuodesta 2021 vanhenevan Tursas-luokan ulkovartiolaivojen vähäisemmistä ulkovartiovuorokausista johtuen. Alusöljypäästötapauksia oli vuonna 2022 selvästi vähemmän kuin vuonna 2021. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli kuusi öljypäästöä Suomen merialueilla. Havaitut päästöt tapahtuivat satamien tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään pieniä.

Uusi ympäristövahinkojen torjunnan tietojärjestelmä

Ympäristövahinkojen torjunnan johtamisen tukena käytettävän uuden MERT-tietojärjestelmän (Marine Environment Response Tool) kehit-

täminen eteni pilotointivaiheesta operatiiviseen käyttöön 1.6.2022.

Järjestelmä korvaa merialueella aiemmin käytössä olleen Boris 2 -tietojärjestelmän, jonka käytöstä jouduttiin luopumaan vanhentuneen tekniikan vuoksi. MERT-järjestelmän omistaa Rajavartiolaitos Suomen ympäristökeskuksen (Syke) jatkaessa järjestelmän kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Järjestelmän on suunniteltu palvelevan laajalti eri ympäristövahinkojen torjuntaan osallistuvia toimijoita, joskin järjestelmän ensimmäisten toimintojen kehittämisen painopiste on ollut merellisissä toiminnoissa.

40

Det marina miljöskyddet Östersjön är ett av världens mest trafikerade havsområden och därför är risken för en stor fartygsolje- eller fartygskemikalieskada ständigt överhängande. En olycka kan ha förödande och långvariga konsekvenser för Östersjöns känsliga ekosystem samt för invånarna och näringarna i kustområdena. De tillbud som skett i Östersjön har visat att det finns ett kritiskt behov av tillräcklig kapacitet för bekämpning av miljöskador. Utöver olja transporteras många olika farliga och skadliga ämnen i Östersjön och det måste finnas beredskap för riskerna som dessa medför också i isförhållanden. Samtidigt ökar fartygstrafikvolymerna och riskspektret blir allt mer varierande.

Gränsbevakningsväsendets beredskap för bekämpning av miljöskador sjönk 2021 på grund av att utsjöbevakningsfartygen i den föråldrade Tursas-klassen hade färre utsjöbevakningsdygn. År 2022 förekom klart färre fall av oljeutsläpp från fartyg än 2021.

Gränsbevakningsväsendet fick vetskap om sex oljeutsläpp inom Finlands havsområden. De upptäckta utsläppen skedde i närheten av hamnar eller kusten och var små till omfånget.

Nytt informationssystem för bekämpning av miljöskador

Utvecklingen av det nya informationssystemet MERT (Marine Environment Response Tool), som används till stöd för ledningen

vid bekämpning av miljöskador, gick från att ha varit ett pilotprojekt till att tas i operativt bruk den 1 juni 2022. Systemet ersätter informationssystemet Boris 2, som tidigare använts till havs och som man var tvungen att slopa på grund av den föråldrade tekniken. MERT ägs av Gränsbevakningsväsendet medan Finlands miljöcentral (Syke) fortsätter i sin roll som utvecklare och administratör av systemet.

Systemet har planerats för att på bred front betjäna de olika aktörer som deltar i bekämpningen av miljöskador, även om systemutvecklingen till en början har fokuserat på de marina funktionerna.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

41

Maritime environmental protection The Baltic Sea has traffic volumes that are among the highest worldwide and the risk of a major vessel oil or chemical accident is constantly present. In case of an accident, the damage caused to the vulnerable ecosystems, the residents of the coastal areas and the business and trade within the Baltic Sea region would be disastrous with long-term consequences. Near miss situations that have occurred in the Baltic Sea have demonstrated the critical need for sufficient capabilities in terms of the prevention of environmental damage. In addition to oil, a range of hazardous chemicals are transported over the Baltic Sea and it is crucial to prepare for the related risks also in ice conditions. Along with the growing volume of maritime traffic, the spectrum of risks also becomes broader.

The Finnish Border Guard’s readiness for the prevention of environmental damages declined, as compared to the year 2021, due to the fewer patrolling days of the ageing Tursas class offshore patrol vessels. In 2022, the number of oil spills from vessels was clearly lower than in 2021. The Finnish Border Guard was informed of six oil spills in Finnish waters. The observed spills occurred in the vicinity of ports or the coastline and were minimal in volume.

New IT system for environmental damage prevention

The new MERT (Marine Environment Response Tool) information system to support the operational command in the prevention of

environmental damage was taken into operative use on 1 June 2022. It replaces the technically outdated system, BORIS 2, which was previously in use in maritime regions. The Finnish Border Guard is the owner of the MERT system, while the Finnish Environment Institute (SYKE) will have the role of system developer and administrator in the future. The system is intended to serve a wide range of actors involved in the prevention of environmental damage, but the initial development of the system functionalities has focused on the maritime functions.

42

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

43

Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistoiminta on Suomen rajaturvallisuuden kannalta tärkeää. Kansainvälisen toiminnan painopisteinä ovat viranomaisyhteistyö naapurimaiden rajavartiopalveluiden kanssa sekä aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen Euroopan unionin rakenteissa EU:n rajaturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön, yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpanossa ja kehittämisessä. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä pidetään yllä niin EUjäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos osallistuu valikoituihin kansainvälisiin rajaturvallisuushankkeisiin ja kriisinhallintaoperaatioihin sekä ylläpitää ja kehittää ulkomailla toimivaa yhdyshenkilöverkostoa. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin pysyvään joukkoon ja operaatioihin.

Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa

Kahden- ja monenvälisellä yhteistyöllä ehkäistään rajaan liittyvien säännösten rikkomuksia ja ylläpidetään hyvää rajajärjestystä.

Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten yhteistyötä jatkettiin Suomen rajaturvallisuuden kannalta välttämättömiksi katsottujen operatiivisten kysymysten ratkaisemiseksi. Vuoden aikana järjestettiin noin 160 Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten välistä tapaamista.

Tapaamisissa vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Kolmikantaista yhteistyötä Suomen, Viron ja Venäjän sekä Suomen, Norjan ja Venäjän rajaviranomaisten välillä ei järjestetty vuoden 2022 aikana.

Venäjän viranomaisten ilmoittamien estojen ja heiltä saatujen ennakkotietojen määrä oli huomattavasti suurempi verrattuna aiempiin vuosiin sekä suhteessa itärajan mataliin rajanylitysmääriin. Tästä johtuen rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuuden tunnusluku nousi.

Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot

Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa, siihen liittyvää ihmiskauppaa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta.

Vuonna 2022 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta yhteensä 766 maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Vaikka lukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna, on se suuri suhteessa viisumihakemuksiin, joiden lukumäärä on vain noin kymmenesosa tasosta ennen koronapandemiaa. Tästä syystä yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus säilyi korkealla tasolla. Myös kyselytutkimuksella mitattu tyytyväisyys yhdyshenkilötoiminnan onnistumiseen oli normaalia korkeammalla tasolla.

Rajavartiolaitos osallistui vuonna 2022 Frontex-operaatioihin eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen velvoitteiden mukaisesti. Raportoitujen operaatiovuorokausien määrä

kasvoi vuodesta 2021. Vuodesta 2021 alkaen Rajavartiolaitoksella on ollut Frontexin pysyvässä joukossa läpi vuoden olevia virkamiehiä lyhyempien operaatiokomennusten lisäksi. Kansainvälisiä harjoituksia on kyetty jälleen järjestämään koronapandemiasta johtuvien rajoitusten päätyttyä.

NACGF:n puheenjohtajuus

Rajavartiolaitos toimii Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumin (NACGF, North Atlantic Coast Guard Forum) puheenjohtajana vuosina 2022−2023. Lippueamiraali Tom Hanén Rajavartiolaitoksesta otti vastaan foorumin puheenjohtajuuden Espanjan laivastolta NACGF:n päällikkökokouksessa, joka pidettiin 20. lokakuuta 2022 Cartagenassa. Rajavartiolaitoksen vuoden pituinen puheenjohtajuuskausi päättyy lokakuussa 2023.

Vuonna 2007 perustetun Pohjois-Atlantin rannikkovartiostofoorumin tavoitteena on kehittää jäsenmaiden rannikkovartiostoviranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa merelliseen turvallisuuteen ja rannikkovartiostotoimintoihin liittyvissä asioissa.

Foorumin jäsenet koostuvat Itämeren alueen, Länsi- ja Etelä-Euroopan sekä Pohjois-Amerikan rannikkovartiostoviranomaisista.

44

Internationellt samarbete Det internationella samarbetet är viktigt för Finlands gränssäkerhet. I den internationella verksamheten prioriteras myndighetssamarbetet med grannländernas gränsbevakningstjänster samt aktivt deltagande och påverkan i Europeiska unionens strukturer i anslutning till verkställandet och utvecklandet av lagstiftningen om EU:s gränssäkerhet, den integrerade övervakningen av den yttre gränsen samt havspolitiken. Bi- och multilaterala kontakter upprätthålls såväl med EU:s medlemsländer som med tredje länder. Gränsbevakningsväsendet deltar i utvalda internationella gränssäkerhetsprojekt och krishanteringsoperationer samt upprätthåller och utvecklar ett nätverk för kontaktpersoner som verkar utomlands.

Gränsbevakningsväsendet deltar aktivt i Europeiska gräns- och kustbevakningsbyråns (Frontex) stående styrka och uppdrag.

Samarbete med myndigheterna i grannländerna

Med hjälp av det bi- och multilaterala samarbetet förebygger man brott mot gränsrelaterade bestämmelser och upprätthåller en god gränsordning.

Samarbetet mellan de finska och ryska gränsmyndigheterna fortsatte för att hitta svar på de operativa frågor som kan anses vara nödvändiga för Finlands gränssäkerhet. Under året ordnades cirka 160 möten mellan de finska och ryska gränsmyndigheterna.

Under mötena utbyttes regelbundet information för att bekämpa olagliga inresor och brottslighet. Under 2022 ordnades det inget trepartssamarbete mellan gränsmyndigheterna i Finland, Estland och Ryssland och inte heller mellan Finland, Norge och Ryssland.

Både det antal förhindranden som de ryska myndigheterna meddelat och den mängd förhandsuppgifter som de ryska myndigheterna lämnade var avsevärt högre jämfört med tidigare år och i förhållande till de låga antalet gränsövergångar vid östgränsen. På grund av detta ökade nyckeltalen för effekten av samarbetet med grannländerna.

Kontaktpersonsverksamheten och internationella operationer

Genom Gränsbevakningsväsendets kontaktpersonsverksamhet förebyggs olagliga inresor, den därtill relaterade människohandeln och annan gränsöverskridande brottslighet i utgångsområdena. Kontaktpersonsverksamheten stöder också verksamheten i de övriga EU-länderna. Gränsbevakningsväsendets deltagande i internationella gränssäkerhetsuppdrag och civil krishantering ökar gränssäkerheten i både EU och Finland.

Tack vare Gränsbevakningsväsendets kontaktpersoners arbete kunde totalt 766 inresor i Finland eller i andra Schengenländer med visum som utfärdats i Finland förhindras under 2022. Även om antalet sjönk jämfört med året innan är det högt i förhållande till antalet visumansökningar, som uppgick till bara cirka en tiondedel av antalet före coronaviruspandemin. Av den här anledningen

bibehölls effekten av kontaktpersonsverksamheten på en hög nivå.

En enkätundersökning visade att man var nöjdare än normalt med kontaktpersonsverksamheten. År 2022 deltog Gränsbevakningsväsendet i Frontex-uppdrag i enlighet med skyldigheterna i förordningen om den europeiska gräns- och kustbevakningen. Antalet rapporterade uppdragsdygn ökade jämfört med 2021. Sedan 2021 har Gränsbevakningsväsendet haft tjänstemän i Frontex stående styrka på både årslånga utstationeringar och kortare utplaceringar. Det är åter igen möjligt att ordna internationella övningar efter att restriktionerna på grund av coronaviruspandemin slopades.

Ordförandeskap i NACGF

Gränsbevakningsväsendet är ordförande för forumet för kustbevakning i Nordatlanten (NACGF, North Atlantic Coast Guard Forum) åren 2022−2023. Flottiljamiral Tom Hanén vid Gränsbevakningsväsendet tog emot ordförandeskapet för forumet av spanska flottan på NACGF:s chefsmöte som arrangerades i Cartagena den 20 oktober 2022. Gränsbevakningsväsendets ettåriga ordförandeskap avslutas i oktober 2023.

Forumet för kustbevakning i Nordatlanten, som grundades år 2007, har som mål att utveckla samarbetet och informationsutbytet mellan medlemsstaternas kustbevakningsmyndigheter i ärenden som gäller maritim säkerhet och kustbevakningsverksamhet. Forumets medlemmar består av kustbevakningsmyndigheter i Östersjöområdet, Väst- och Sydeuropa samt i Nordamerika.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

45

International cooperation International cooperation is vital for Finland’s border security. International operations focus on cooperation with the border guard services of neighbouring countries and active participation and influence in the European Union with regard to the development and implementation of the EU border management legislation, joint external border surveillance and maritime policy.

Bilateral and multilateral connections are maintained both with EU Member States and third countries. The Finnish Border Guard takes part in international border security projects and crisis management operations, and maintains and develops a network of liaisons working abroad. The Finnish Border Guard contributes actively to the European Border and Coast Guard Agency’s (Frontex) standing corps and operations.

Cooperation with the authorities of neighbouring countries

Bilateral and multilateral collaboration aims at preventing offences against border regulations and maintaining security and public order at borders.

The cooperation of Finnish and Russian border guard authorities continued in order to solve operative issues deemed necessary for the border security of Finland. In 2022, some 160 meetings between the Finnish and Russian border guard authorities were arranged to regularly exchange information concerning illegal entry and crime prevention. No tripartite collaboration involving Finland, Estonia and Russia, or Finland, Norway and Russia was implemented in 2022.

The blockades reported and the advance information provided by the Russian authorities increased considerably from the previous years and in relation to the low border-crossing volumes on the eastern border. This resulted in the rise of the performance indicator for cross-border cooperation.

The network of liaisons and international operations

The liaison network helps to prevent, in advance and within the areas of origin, illegal immigration, human trafficking and other cross-border crime. The liaison network also supports the activities of other EU Member States. The participation of the Finnish Border Guard in international border security operations and civilian crisis management will improve the border security of both the EU and Finland.

In 2022, as a result of the liaison activities of the Finnish Border Guard, a total of 766 entries to Finland or, by exploiting visas granted

by Finland, to other Schengen countries were prevented in advance.

Although the number declined from the previous year, it is high in relation to the number of visa applications, amounting only to about one tenth of the level prior to the coronavirus pandemic. For this reason, the impact of liaison activities remained at a high level. Also, as shown by a questionnaire survey, the satisfaction concerning the success of liaison activities was higher than normal.

In 2022, the Finnish Border Guard contributed to Frontex operations to meet the obligations set forth by the EU Regulation of the European Border and Coast Guard. The number of reported operation days increased from the year 2021. Since 2021, in addition to shorter operation secondments, the Finnish Border Guard has posted officials in the Frontex standing corps on an annual basis. International exercises have again been arranged after the termination of the restrictions related to the coronavirus pandemic.

NACGF chairmanship

The Finnish Border Guard serves as chair of the North Atlantic Coast Guard Forum (NACGF) during 2022–2023. Commodore Tom Hanén of the Finnish Border Guard received the chairmanship of the Forum from the Spanish Navy at the NACGF summit held in Cartagena on 20 October 2022. The Finnish Border Guard’s one-year chairmanship will end in October 2023.

The objective of the NACGF, which was established in 2007, is to develop cooperation and the exchange of information between the coast guard authorities of the Member States in matters related to maritime security and coast guard functions. The members of the Forum include coast guard authorities from the Baltic Sea region, Western and Southern Europe as well as North America.

46

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

47

Alueellinen koskemattomuus ja puolustusvalmius Maanpuolustustehtäviä Rajavartiolaitos hoitaa yhteistoiminnassa Puolustusvoimien kanssa. Rajojen valvonta maastorajalla ja merialueella on samalla Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa. Rajavartiolaitos kouluttaa asevelvollisia tiedustelu- ja sissitoimintaan rajajääkärikomppanioissa Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa sekä Lapin rajavartiostossa Ivalossa.

Erikoisrajajääkärikoulutus toteutetaan Raja- ja merivartiokoulussa Immolassa.

Vuonna 2022 Rajavartiolaitos ylläpiti ajanmukaiset varautumis- ja puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämän johtamis- ja toimintavalmiuden sekä valmiuden joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen oli jatkuvaa. Rajavartiolaitos valmistautui liittoutumiseen.

Asevelvollisten koulutusvuorokaudet kasvoivat vuoden 2021 tasosta koronapandemiasta aiheutuneiden rajoitusten purettua.

Henkilökunnan koulutusvuorokausien, kertausharjoitusten ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuuksien määrät kasvoivat merkittävästi. Alueellisen koskemattomuuden ja puolustusvalmiuden tuottavuus ja taloudellisuus paranivat toimintakyvyn nopean kehittämisen seurauksena.

Vuonna 2022 Rajavartiolaitos lisäsi reserviläisten koulutusta merkittävästi. Kertausharjoitusten määrää kasvatettiin ja vapaaehtoisten

harjoitusten kohderyhmiä lisättiin. Reserviläisten koulutusvuorokausien määrä kasvoi noin 73 prosenttia vuodesta 2021. Kertaus- ja vapaaehtoiset harjoitukset ovat tärkeitä sekä reserviläisten että kantahenkilökunnan kouluttamiseksi kriisiajan tehtäviin. Harjoitukset suunnitellaan nousujohteisiksi, edeten yksilötaidoista joukon harjoituksiin tavoitteita palvelevassa toimintaympäristössä.

Osa Rajavartiolaitoksen harjoituksista järjestetään Puolustusvoimien harjoitusten osana, joka mahdollistaa normaali- ja poikkeusolojen yhteistoiminnan tehokkaan harjoittelun uhkakuvien mukaisissa tilanteissa. Harjoituksissa rajajoukkojen reserviläiset ovat osoittaneet esimerkillistä motivaatiota ja osaamista. Reserviläisiltä kerätyn palautteen perusteella myös Rajavartiolaitos on onnistunut harjoitusten järjestelyissä.

48

Territoriell integritet och försvarsberedskap Försvarsuppgifterna sköts av Gränsbevakningsväsendet i samarbete med Försvarsmakten.

Gränsövervakningen vid landgränsen och på havsområdet utgör samtidigt övervakningen av Finlands territoriella integritet. Gränsbevakningsväsendet utbildar värnpliktiga för spanings- och partigängaruppdrag vid gränsjägarkompanierna i Norra Karelens gränsbevakningssektion i Onttola och vid Lapplands gränsbevakningssektion i Ivalo.

Specialgränsjägarutbildning ges vid Gräns- och sjöbevakningsskolan i Immola. År 2022 uppdaterade Gränsbevakningsväsendet sina beredskapsoch försvarsplaner, den lednings- och verksamhetsberedskap som situationen krävde samt sin beredskap för att bilda styrkor. Gränsbevakningsväsendet hade ständig krisberedskap och förmåga att övervaka och trygga den territoriella integriteten. Gränsbevakningsväsendet förberedde sig för alliansen.

Antalet utbildningsdygn för värnpliktiga ökade jämfört med 2021 efter att restriktionerna på grund av coronaviruspandemin hade avvecklats. En avsevärd ökning skedde också i antalet utbildningsdygn för personalen, repetitionsövningar och utbildningstillfällen i militärt försvar. Den territoriella integritetens och försvarsberedskapens produktivitet och lönsamhet ökade kapaciteten till följd av den snabba utvecklingen. År 2022 utökade Gränsbevakningsväsendet avsevärt utbildningen för reservister. Antalet repetitionsövningar ökades och det

lades till fler målgrupper för frivilliga övningar. Antalet utbildningsdygn för reservister steg med cirka 73 procent jämfört med 2021.

Repetitionsövningarna och de frivilliga övningarna är viktiga för att utbilda både reservister och stampersonalen för kristida uppgifter. Övningarna planeras så att de går från lättare till mer krävande uppgifter och från individuella övningar till truppövningar som uppfyller målen i verksamhetsmiljön.

En del av Gränsbevakningsväsendets övningar ingår i Försvarsmaktens övningar, vilket gör det möjligt att effektivt öva samarbete under normala förhållanden och undantagsförhållanden i situationer som motsvarar hotbilderna. Reservisterna i gränstrupperna har visat föredömlig motivation och kunskap under övningarna. Utifrån den respons som samlats in av reservisterna har också Gränsbevakningsväsendet lyckats bra med att organisera övningarna.

Koulutusvuorokaudet | Utbildningsdygn | Training days 120 000

117 532 107 949

114 887

109 449

111 297

100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Reserviläiset Reservister Reservists Varusmiehet Beväringar Conscripts

2018

2019

2020

2021

2022

5 702

6775

4 838

5 140

8 923

102 247

110 757

110 049

101 508

102 374

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

49

Territorial integrity and defence readiness The Finnish Border Guard carries out national defence tasks in collaboration with the Finnish Defence Forces. Border surveillance on the land and sea borders also serves the safeguarding of Finland’s territorial integrity. The Finnish Border Guard trains conscripts in reconnaissance and guerrilla actions in the Border Jaeger Companies in Onttola (North Karelia Border Guard District) and Ivalo (Lapland Border Guard District). Special Border Jaeger training is provided at the Border and Coast Guard Academy in Imatra.

In 2022, the Finnish Border Guard updated the plans for preparedness and defence, maintained the required command and operational readiness to respond to various situations and kept up the readiness to establish military troops. Continual crisis preparedness and the capability to carry out surveillance and safeguard Finland’s territorial integrity were an integral part of activities. The Finnish Border Guard prepared for the upcoming alliance.

The number of training days for conscripts and reservists grew from the level of 2021 as the restrictions related to the coronavirus pandemic ended. There was a marked increase in the numbers of training days for the personnel, refresher training exercises and military defence training events. The productivity and economic efficiency in the area of territorial integrity and defence readiness improved as a result of the rapid development of operational capabilities.

In 2022, the Finnish Border Guard expanded the reservist training significantly by increasing the number of refresher training exercises and adding new target groups for voluntary exercises.

Refresher and voluntary exercises are crucial in terms of training both reservists and regular personnel for tasks required during crises. The training is structured with an upward and goal-oriented approach, advancing from individual skills to troop exercises in relevant operational environments.

Some exercises are arranged as part of the Defence Forces’ exercises to facilitate effective training for collaboration in normal and exceptional circumstances with various threat scenarios. The reservists in the border troops have shown exemplary motivation and competence during the exercises. Their feedback on the arrangements by the Finnish Border Guard has been positive.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara ja Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen vierailulla Ivalon Rajajääkärikomppaniassa. / Chefen för Gränsbevakningsväsendet Pasi Kostamovaara och kommendören för försvarsmakten Timo Kivinen besökte Gränsjägarkompaniet i Ivalo. / Pasi Kostamovaara, Chief of the Finnish Border Guard, and Timo Kivinen, Commander of the Finnish Defence Forces, visited the Border Jaeger Company in Ivalo.

50

Teknillinen toimiala Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston tehtävänä on varmistaa, että Rajavartiolaitoksella on käytettävissään eri tehtävissä tarvittavat ajanmukaiset laitteet, tieto- ja valvontajärjestelmät, kulkuneuvot ja toimitilat.

Tietohallinto ja tietotekniikka-ala

Rajavartiolaitoksen tiedonhallinta on toimeenpantu voimassa olevien säädösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen ydin- ja tukitehtävien toimintoprosessit kuvattiin julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain (906/2019) vaatimusten mukaisesti.

Rajavartiolaitoksen teknisten valvontajärjestelmien uudistamishankkeen (RAVALU) toimeenpanoa jatkettiin huomioiden Itärajan esteaita -hankkeen toimeenpano. Uudistamishankkeessa peruskorjataan maa- ja merirajan tekniset valvontajärjestelmät ja luodaan edellytyksiä uuden teknologian käyttöönotolle. Itärajan esteaidan tekninen valvonta korvaa nykyisen maarajan teknisen valvonnan kohdealueet niillä estealueilla, joissa on jo olemassa oleva valvontalinja.

Rajavartiolaitos on osallistunut Euroopan Unionin Älykkäät rajat ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) -hankkeiden valmisteluun. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta.

Toimitilahallinto

Rajavartiolaitos jatkoi vuonna 2022 kolmen keskeisimmän kiinteistöhankkeen valmistelua ja toimeenpanoa osana Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyönä toimeenpantavaa kiinteistökannan kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelman tarkoituksena on varmistaa Rajavartiolaitokselle toimivat, turvalliset, terveelliset ja taloudelliset toimitilat.

Immolan kasarmialueen toinen vaihe valmistui sekä kolmas vaihe käynnistettiin ja hanke etenee aikataulussa. Ivalon kasarmialueen

ensimmäinen vaihe on käynnistetty ja toisen vaiheen toimeenpanoa valmistellaan. Onttolan kasarmialueen ensimmäinen vaihe käynnistyi ja toista vaihetta valmistellaan.

Yleinen kustannustaso tulee vaikuttamaan sekä Ivalon että Onttolan kasarmihankkeiden suunnitelman mukaiseen toimeenpanoon.

Rajavartiolaitos laati esiselvityksen Itärajan esteaita -hankkeen toimeenpanosta. Valtionjohdon päätösten mukaisesti pilottivaiheen toimeenpano on käynnistetty. Itärajan esteaita -kokonaisuuden rakentaminen tapahtuu vuosien 2023–2026 aikana valtionjohdon päätösten mukaisesti.

Kalusto

Kolme ulkovartiolaivaa on pidetty toimintakuntoisina ja ulkovartiolaiva Turvan suorituskykyjä on täydennetty varustehankinnoilla.

Rajavartiolaitoksen saaman tilausvaltuuden mukaisesti vahvistettiin kahden uuden vartiolaivan hankintasopimus. Hankittavilla laivoilla korvataan kaksi Tursas-luokan alusta sekä operatiivisesta käytöstä poistettu ja uudelle haltijalle luovutettu vartiolaiva Merikarhu.

Vanhentuneet rannikkovartioveneet korvataan uudella venetyypillä vuosina 2020–2023. Venesarjasta vastaanotettiin vuonna 2022 kaksi venettä. Rajavartiolaitos käynnisti PV 08 -partioveneluokan elinkaaripäivityksen. Ensimmäiset päivitetyt seitsemän venettä otetaan vastaan vuoden 2023 aikana. Apuveneinä käytetyn AV-luokan kaluston yhtenäistämistä jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Aluskaluston huoltotoimenpiteet ja katsastukset toteutettiin suunnitellusti.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

51

Tekniska sektorn Tekniska avdelningen inom Staben för Gränsbevakningsväsendet har till uppgift att säkerställa att Gränsbevakningsväsendet har tillgång till de moderna anordningar, data- och övervakningssystem, fordon och lokaler som behövs för olika uppgifter.

Informationshantering och IT-branschen

Gränsbevakningsväsendets informationshantering har genomförts i enlighet med de gällande bestämmelserna. Verksamhetsprocesserna för Gränsbevakningsväsendets kärn- och stöduppgifter beskrevs enligt kraven i lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen (906/2019).

Genomförandet av projektet för att förnya Gränsbevakningsväsendets tekniska övervakningssystem (RAVALU) fortsatte med beaktande av projektet Stängslet vid östgränsen. Inom projektet byggs de tekniska övervakningssystemen vid land- och havsgränsen om och det skapas förutsättningar för att ta i bruk ny teknik. Den tekniska övervakningen vid stängslet vid östgränsen ersätter målområdena för den befintliga tekniska övervakningen av landgränsen i de områden med stängsel där det redan finns en övervakningslinje.

Gränsbevakningsväsendet deltog i beredningen av EU-projekten Smarta gränser och EU-systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS). Största delen av Gränsbevakningsväsendets grundläggande IT-tjänster anskaffades från Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori.

Lokalförvaltning

Gränsbevakningsväsendet fortsatte 2022 beredningen och genomförandet av de tre viktigaste fastighetsprojekten som en del av det program för att utveckla lokalbeståndet som genomförs i samarbete med Senatfastigheter. Avsikten med utvecklingsprogrammet är att säkerställa att Gränsbevakningsväsendet har fungerande, säkra, sunda och ekonomiska lokaler. Den andra fasen av Immola kasernområde slutfördes, den tredje fasen inleddes och projektet avancerar enligt tidsplanen. Den första fasen av Ivalo kasernom-

råde har inletts och genomförandet av den andra fasen förbereds.

Den första fasen av Onttola kasernområde inleddes och det görs förberedelser inför den andra fasen.

Den allmänna kostnadsnivån kommer att inverka på möjligheterna att genomföra kasernprojekten i både Ivalo och Onttola enligt planerna.

Gränsbevakningsväsendet gjorde en förutredning om genomförandet av projektet Stängslet vid östgränsen. Genomförandet av pilotfasen har inletts i enlighet med statsledningens beslut. Byggandet av helheten Stängslet vid östgränsen sker 2023–2026 i enlighet med statsledningens beslut.

Materiel

Tre utsjöbevakningsfartyg har ansetts vara i funktionsdugligt skick och utsjöbevakningsfartyget Turvas kapacitet har kompletterats med anskaffad utrustning.

Upphandlingsavtalet för två nya bevakningsfartyg fastställdes i enlighet med Gränsbevakningsväsendets beställningsfullmakt. De fartyg som upphandlas ska ersätta två fartyg i Tursas-klassen och bevakningsfartyget Merikarhu som har tagits ur operativ drift och överlämnats till sin nya innehavare.

De föråldrade kustbevakningsbåtarna ersätts med en ny båttyp 2020–2023. Det togs emot två båtar i serien 2022. Gränsbevakningsväsendet inledde en livscykeluppdatering i patrullbåtsklassen PV 08. De sju första uppdaterade båtarna tas emot under 2023.

Förenhetligandet av materielen i klass AV, som används som hjälpbåtar, fortsatte enligt planen. Underhållet och besiktningarna av fartygen genomfördes som planerat.

52

Technical sector The Technical Division of the Headquarters of the Finnish Border Guard is responsible for ensuring that the Finnish Border Guard has, at all times, access to adequate and up-to-date equipment, IT and surveillance systems, fleet and premises to successfully carry out its various duties.

Information management and IT

The Finnish Border Guard implemented its information management in compliance with the currently valid regulations. The operating processes concerning the core and support tasks of the Finnish Border Guard were described in accordance with the requirements given in the Information Management Act (906/2019).

The implementation of the technical border surveillance systems renewal project (RAVALU) continued, with consideration for the Eastern Border Barrier Fence project. The renewal project is aimed to improve the existing land and sea border surveillance systems and to facilitate the introduction of new technologies. The technical surveillance as part of the Eastern border barrier fence will replace the target areas of the current technical surveillance for the land border as applicable.

The Finnish Border Guard has taken part in the preparation of the European Union’s Smart Borders and ETIAS (European Travel Information and Authorisation System) projects. The majority of the IT services required by the Finnish Border Guard were procured from the Government ICT Centre, Valtori.

Facilities management

In 2022, the Finnish Border Guard continued, jointly with the Senate Property, the preparation and implementation of the three most essential real property projects as part of the real property development programme. The aim of the programme is to ensure that premises used by the Finnish Border Guard are functional, safe, healthy and economically sound. For the garrison area in Immola, the second phase was completed, the third phase was initiated and the project is advancing on schedule. For the garrison area in Ivalo,

the first phase is underway and the implementation of the second phase is being prepared. For the garrison area in Onttola, the first phase was initiated and the second phase is being prepared.

The general cost level will have an impact on the planned implementation of the garrison projects in both Ivalo and Onttola.

The Finnish Border Guard drew up a preliminary report concerning the implementation of the Eastern Barrier Border Fence project.

The pilot phase was initiated in line with the Government resolutions.

The construction of the Eastern border barrier fence will take place in 2023–2026 in compliance with the Government resolutions.

Fleet

The three offshore patrol vessels (OPVs) were maintained and kept in good operational condition, and the capabilities of OPV Turva were enhanced by installing new onboard equipment.

In compliance with the authorisation granted to the Finnish Border Guard, the procurement of two new OPVs was confirmed.

The new OPVs are intended to replace the two existing Tursas class vessels and the patrol vessel Merikarhu, which has already been removed from operational use and transferred to the possession of the new owner.

The outdated Coast Guard boats are being replaced by a new boat type during 2020–2023. Two boats of the commissioned series were accepted in 2022. The Finnish Border Guard initiated the lifecycle upgrading of PV 08 class patrol boats. The first seven upgraded boats will be received during 2023. The harmonisation of AV class boats used as support vessels continued as planned.

The maintenance, repair and inspections of the vessel fleet were carried out as planned.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

53

Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen esikunta toimii myös sisäministeriön rajavartio-osastona, jonka yhtenä tehtävänä on huolehtia säädösvalmistelulla Rajavartiolaitoksen lakisääteisistä tehtävistä ja toimivaltuuksista.

Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioitiin sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista.

Rajavartiolakiin valmisteltiin kiireelliset täydennykset erityisesti muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan heinäkuussa 2022.

Rajanylitystietojärjestelmää (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmää (ETIAS) koskeva täydentävä lainsäädäntö vahvistet-

tiin joulukuussa 2022. Lakimuutokset tulevat voimaan asteittain vuoden 2023 aikana sen mukaan, miten järjestelmät otetaan käyttöön.

Rajavartiolainsäädännön toimivuutta arvioitiin keväällä 2022 päättyneessä esiselvityshankkeessa erityisesti rajojen valvonnan, rajatarkastusten ja Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan kannalta. Esiselvityksen perusteella tullaan asettamaan useita säädösvalmisteluhankkeita vuoden 2023 aikana.

54

Lagberedning Staben för Gränsbevakningsväsendet är samtidigt också inrikesministeriets gränsbevakningsavdelning som bland annat har till uppgift att genom lagberedning sköta Gränsbevakningsväsendets lagstadgade uppgifter och befogenheter.

Vid Gränsbevakningsväsendets lagberedning beaktades både de med inrikesministeriet gemensamma och de egna resultatmålen för att förbättra kvaliteten på lagberedningen. Gränsbevakningsväsendet har ett system för att samla information om hur författningarna fungerar och behovet av att revidera dem.

Det bereddes brådskande kompletteringar av gränsbevakningslagen i fråga om beredskapen för situationer där migration utnyttjas som ett verktyg för hybridpåverkan. Lagändringarna trädde i kraft i juli 2022.

Den kompletterande lagstiftningen i fråga om EU:s in- och utresesystem (EES) och EU-systemet för reseuppgifter och resetillstånd (ETIAS) stadfästes i december 2022. Lagändringarna träder i kraft stegvis under 2023 enligt hur systemen tas i bruk.

Lagstiftningens funktion särskilt i fråga om gränsövervakningen, gränskontrollerna och Gränsbevakningsväsendets brottsbekämpning utvärderades i ett förutredningsprojekt som avslutades våren 2022. Enligt förutredningen kommer det att tillsättas flera lagstiftningsprojekt under 2023.

Legislative work The Finnish Border Guard Headquarters also serves as the Border Guard Department within the Ministry of the Interior. Its duties include legislative work related to the statutory functions and powers of the Finnish Border Guard.

In its legislative work, the Finnish Border Guard took into consideration the quality improvement targets, both the shared targets set by the Ministry of the Interior and those specified internally. The Finnish Border Guard has a system for collecting data on the functioning of the relevant legislation and related amendment needs.

The Border Guard Act was supplemented with urgent amendments in order to prepare for hybrid operations, those exploiting migration, in particular. The amendments entered into force in July 2022.

Supplementary legislation concerning the Entry Exit System (EES) and the European Travel Information and Authorisation system (ETIAS) was confirmed in December 2022. The amendments will enter into force gradually during 2023 when the systems are taken into use.

The functioning of the Border Guard legislation was evaluated in the preliminary survey project that ended in spring 2022, with a special focus on border surveillance, border checks and crime prevention activities carried out by the Finnish Border Guard. On the basis of the survey, several legislative projects will be set up in 2023.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

55

Tutkimus ja kehittäminen Raja- ja merivartiokoulu vastaa Rajavartiolaitoksessa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimus tuottaa tietoa, joka tukee Rajavartiolaitoksen toiminnan ja koulutuksen kehittämistä, strategista suunnittelua ja johdon päätöksentekoa. Kehittämisprojekteissa painottuvat uusien teknologioiden käyttömahdollisuudet Rajavartiolaitoksen tehtävissä maalla, merellä ja ilmassa.

Rajavartiolaitoksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan sisäisen rahoituksen lisäksi mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisella hankerahoituksella.

Rajavartiolaitoksen tutkimuksen painopisteet ovat strategiakaudella 2019−2027 toimintaympäristön muutoksia ennakoiva pitkittäistutkimus sekä operatiivisen toiminnan ja osaamisen kehittämistä tukeva monitieteellinen tutkimus. Tutkimusteemat ja niihin kuuluvat tarkemmat tutkimuskohteet ovat rajaturvallisuus, merellinen toimintaympäristö ja operatiivinen toiminta sekä suorituskyky.

Rajaturvallisuuden tutkimuksen tavoitteena on taata Rajavartiolaitoksen kyvykkyys ja luotettavuus eurooppalaisena rajaturvallisuusorganisaationa sekä edistää Suomen ja EU:n rajaturvallisuutta.

Rajaturvallisuusteknologian tutkimuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomen ulkorajavalvonnassa, merialueiden valvonnassa ja rajatarkastuksissa on käytössä kehittyneet teknologiset menetelmät, joiden avulla voidaan muodostaa tilannekuvaa, torjua rajat ylittävää rikollisuutta ja tehdä kehitysarvioita kansainvälisen toimintaympäristön kontekstissa.

Merellisen toimintaympäristötutkimuksen tavoitteena on edistää tutkimuksen avulla Rajavartiolaitoksen roolia ympäristöonnettomuuksien torjunnassa ja meripelastusjärjestelmän johtamisessa.

Toimintakykytutkimuksen tavoitteena on parantaa kriisinsietokykyä ja valmiutta toimia nopeasti muuttuvissa turvallisuustilanteissa.

yhteistyöhön perustuva aloite Euroopan unionissa, jolla pyritään edistämään valvontatietojen vaihtamista ja sitä kautta edistämään EU:n merialueiden valvontatoimien tehokkuutta, laatua, reagointikykyä ja yhteensovittamista. CISE-tietojenvaihtoympäristön kautta on suunniteltu vaihdettavan sektorit ylittävästi erilaisia merellisiä tietoja: ympäristön tilaan, kalastuksenvalvontaan, merenkulun turvallisuuteen, rajavalvontaan, lainvalvontaan, tullitoimintoihin sekä puolustusyhteistyöhön liittyviä tietoja.

Vuonna 2020 Rajavartiolaitokselle myönnettiin 500 000 euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta CISE:n kansallisen käyttöönottohankkeen toteutukseen. Hanke toteutettiin 1.9.2020–31.8.2022 ja sen tavoitteena oli liittyä teknisesti CISE-ympäristöön ja ottaa käyttöön CISE:n kautta tarjottavat tietopalvelut sekä tukea tietopalvelujen käyttöönotossa muita niitä käyttämään oikeutettuja viranomaisia.

Elokuussa 2022 tehtyjen tietojärjestelmätestien perusteella laadittiin Rajavartiolaitoksen ja järjestelmätoimittajan välillä pöytäkirja, johon kirjattiin testeissä havaitut meritilannekuvajärjestelmän CISE-toiminnallisuuksia koskevat puutteet. Ne tullaan viimeistelemään Valvonta 4 -hankkeen päättymisen jälkeen.

Kehityshankkeita

eNalle on Rajavartiolaitoksen uusi, vuonna 2022 käyttöön otettu digitaalinen koulutustarjotin, jonka avulla henkilöstö voi kehittää osaamistaan omatoimisesti. eNalleen on keskitetysti koottu Rajavartiolaitoksen henkilöstölle tarjolla oleva, työelämätarpeita vastaava verkkokoulutus, niin omista operatiivisista aiheistamme kuin yleishallinnollisista teemoista. Kunkin kurssin tiedoista löytyvät paitsi kurssin perustiedot, myös tarvittavat oppimisympäristötiedot ja kurssiavaimet.

Keskeisin kehittämistoimintahanke on Rajavartiolaitoksen sisäinen rajojen valvonnan valvontatekniikan kehittämishanke (RAVALU), jonka tehtävänä on ajanmukaistaa ja uudistaa maarajojen ja merialueen valvontajärjestelmät sekä tilannekuvan ylläpitämisessä ja johtamisessa käytettävät ratkaisut.

Toukokuussa 2019 käynnistynyt ARESIBO-hanke (Augmented Reality Enriched Situation awareness for Border security) vietiin päätökseen vuoden 2022 aikana. Rajavartiolaitos osallistui kolmivuotiseen hankkeeseen loppukäyttäjän roolissa. Hankkeen partnerit kokoontuivat vuoden 2022 aikana Raja- ja merivartiokoulun järjestämään tilaisuuteen testaamaan ARESIBO-järjestelmää Suomen talvisissa olosuhteissa. ARESIBO-hankkeessa tutkittiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä rajojen valvonnan tehtävissä.

Merellisen tietojenvaihdon kehittäminen

EU:ssa tietojenvaihdon kehittämiseksi on vuosien ajan kehitetty EU:n yhteistä merialueiden valvonnan tietojenvaihtoympäristöä.

CISE (Common Information Sharing Environment) on vapaaehtoinen,

Opiskelua verkossa eNallen avulla

56

Forskning och utveckling Gräns- och sjöbevakningsskolan ansvarar för Gränsbevakningsväsendets forskning.

Forskningen producerar information som stöder utvecklingen av Gränsbevakningsväsendets verksamhet och utbildning, den strategiska planeringen och ledningens beslutsfattande.

Utvecklingsprojekten fokuserar på möjligheten att använda nya tekniker i Gränsbevakningsväsendets uppgifter på land, till sjöss och i luften. Gränsbevakningsväsendets forsknings- och utvecklingsverksamhet får utöver den interna finansieringen också i den mån det är möjligt extern projektfinansiering.

Under strategiperioden 2019–2027 är insatsområdena för Gränsbevakningsväsendets forskning längdsnittsstudier som förutser förändringar i verksamhetsmiljön samt tvärvetenskaplig forskning som stöder den operativa verksamheten och kompetensutvecklingen.

Forskningstemana och de mer detaljerade forskningsobjekten som ingår i dem är gränssäkerheten, den marina verksamhetsmiljön och operativa verksamheten samt kapaciteten.

Målet med gränssäkerhetsforskningen är att trygga Gränsbevakningsväsendets förmåga att verka som en pålitlig europeisk gränssäkerhetsorganisation samt främja Finlands och EU:s gränssäkerhet.

Målet med forskningen i gränssäkerhetsteknik är att säkerställa att man vid övervakningen av Finlands yttre gränser och havsområden samt vid gränskontrollerna använder avancerade tekniska metoder, med hjälp av vilka man kan skapa en situationsbild, bekämpa gränsöverskridande brottslighet och bedöma utvecklingen i den internationella verksamhetsmiljön.

Målet med forskningen kring den marina verksamhetsmiljön är att främja Gränsbevakningsväsendets roll vid bekämpningen av miljöolyckor och vid ledningen av sjöräddningssystemet. Målet med forskningen kring funktionsförmågan är att förbättra krishanteringsförmågan och beredskapen att agera snabbt i föränderliga säkerhetssituationer.

Utvecklingsprojekt

Det viktigaste projektet för att utveckla verksamheten är Gränsbevakningsväsendets interna projekt för att utveckla övervakningstekniken för gränsövervakning (RAVALU). Syftet med projektet är att modernisera och förnya övervakningssystemen vid landgränserna och i havsområdet samt de lösningar som tillämpas för att upprätthålla situationsbilden och för ledningen.

Projektet ARESIBO (Augmented Reality Enriched Situation awareness for Border security), som inleddes i maj 2019, slutfördes under 2022. Gränsbevakningsväsendet deltog i det treåriga projektet i egenskap av slutanvändare. Projektpartnerna samlades 2022 när Gräns- och sjöbevakningsskolan gav möjlighet att testa ARESIBO-systemet i finländska vinterförhållanden. ARESIBO-projektet undersökte hur förstärkt verklighet kan utnyttjas vid gränsövervakningsuppdrag.

Förbättrat maritimt informationsutbyte

För att förbättra det maritima informationsutbytet har man inom EU redan i flera år utvecklat en gemensam miljö för informationsutbyte för EU:s sjöbevakningsområde. CISE (Common Information Sharing Environment) är ett frivilligt samarbetsbaserat initiativ med målet att främja utbytet av övervakningsdata inom EU och därigenom förbättra effektiviteten, kvaliteten, reaktionsförmågan och samordningen i fråga om övervakningsåtgärderna i EU:s havsområden.

Syftet med CISE är att underlätta sektorsövergripande utbyte av marin information om bland annat miljöns tillstånd, övervakning av fiske, sjösäkerhet, gränskontroll, lagtillsyn, tullfunktioner och försvarssamarbete. År 2020 beviljades Gränsbevakningsväsendet 500 000 euro ur Europeiska havs- och fiskerifonden för det nationella införandeprojektet FINCISE2.0 (Övervakning 4) för tiden 1.9.2020–31.8.2022.

Syftet med projektet var att Gränsbevakningsväsendet skulle utveckla den tekniska anslutningen till CISE-miljön, införa de informationstjänster som tillhandahålls via CISE och hjälpa andra behöriga myndigheter att använda informationstjänsterna. Gränsbevakningsväsendet och systemleverantören utarbetade ett protokoll över de brister i CISE-funktionerna som uppdagades när systemet för den maritima situationsbilden testades i augusti 2022. Dessa kommer att åtgärdas efter att projektet Övervakning 4 har slutförts.

Nätstudier med hjälp av eNalle

eNalle är Gränsbevakningsväsendets nya digitala utbildningsplattform som togs i bruk 2022 och där personalen självständigt kan utveckla sitt kunnande. Alla nätstudier som erbjuds Gränsbevakningsväsendets personal och som motsvarar arbetslivets behov, såväl egna operativa ämnen och allmänna administrativa teman, har samlats i eNalle. I informationen om varje enskild kurs finns förutom kursens basuppgifter även behövliga uppgifter om lärmiljön och kursnycklar.

VUOSIKERTOMUS | ÅRSBERÄTTELSE | ANNUAL REPORT 2022

57

Research and development The Border and Coast Guard Academy is responsible for research activities within the Finnish Border Guard. Research produces knowledge that will support the development of activities and training, the strategic planning and the executive decision-making within the Finnish Border Guard. The emphasis in development projects is placed on opportunities to use new technologies in Finnish Border Guard assignments on land, at sea and in the air. The research and development activities within the Finnish Border Guard are funded by internal funding and, when available, by external project funding.

For the strategy period 2019–2027, research priorities include longterm research to forecast changes in the Finnish Border Guard’s operating environment and multidisciplinary research that supports the development of operational activities and competency. The research themes and more detailed research topics cover border security, the maritime operational environment as well as operative performance.

The goals of the border security research are to guarantee the Finnish Border Guard’s capability and reliability as a European border management organisation and to promote border security in Finland and the EU. The goal of the border security technology research is to ensure that advanced technological procedures are in use in the Finnish external border control, maritime surveillance and border checks, and that these procedures are sufficient for achieving situational awareness, combating cross-border crime and making developmental assessments in the context of the international operating environment.

The goal of the maritime operational environment research is to strengthen the Finnish Border Guard’s role in combating environmental accidents and leading maritime search and rescue operations.

The goal of the performance research is to improve the crisis resilience and readiness to act in rapidly changing security situations.

Development projects

The most essential project in terms of development activities is the Finnish Border Guard’s internal project for developing border surveillance technologies (RAVALU). The purpose of the project is to upgrade and renew the land and maritime border surveillance systems and solutions used for maintaining situational awareness and leadership.

Initiated in May 2019, the ARESIBO (Augmented Reality Enriched Situation awareness for Border security) project was completed in 2022. The Finnish Border Guard participated in the project in the role of an end-user. During 2022, the project partners gathered at a validation event arranged by the Border and Coast Guard Academy for the purpose of testing the ARESIBO system under winter conditions in Finland. The ARESIBO project explored the use of augmented reality in border surveillance tasks.

Developing the exchange of maritime information

Within the EU, a project has been underway for years to develop the exchange of maritime surveillance data within the EU. CISE (Common Information Sharing Environment) is a voluntary collaborative initiative aimed at improving the exchange of maritime surveillance data within the EU. The ultimate objective is to enhance the efficiency, quality, responsiveness and harmonisation of EU maritime surveillance activities. The CISE Network is designed to facilitate the inter-sectoral exchange of maritime information, including data related to domains such as the marine environment, fisheries control, maritime safety and security, border control, law enforcement, customs and defence.

In 2020, the Finnish Border Guard received 500,000 euro from the European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) for a national deployment project, FINCISE 2.0 (Valvonta 4), for the period of 1 September 2020 to 31 August 2022. The aim of the project was to develop the technical integration to CISE and deployment of data services provided via CISE while also supporting other relevant authorities in the deployment of CISE data services. On the basis of information system testing in August 2022, a protocol between the Finnish Border Guard and the system vendor was drawn up, recording the deficiencies concerning the CISE functionalities of the maritime situational awareness system. These will be finalised after the termination of the FINCISE 2.0 project.

Studying online with eNalle

Taken into use in 2022, eNalle is the Finnish Border Guard’s new digital training platform that members of the personnel can use to independently develop their competence. Online training courses responding to the needs of working life, both on operational and administrative topics, are now available for the personnel of the Finnish Border Guard in a centralised manner through eNalle. The basic details as well as the required information on the learning information and course keys are given for each course.

Organisaatio 2022 Organisation 2022 | Organisation 2022 Rajavartiolaitoksen päällikkö

Chefen för Gränsbevakningsväsendet | Chief of the Finnish Border Guard

Rajavartiolaitoksen esikunta Staben för Gränsbevakningsväsendet | Headquarters of the Finnish Border Guard Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Biträdande chefen för Gränsbevakningsväsendet | Deputy Chief of the Finnish Border Guard

Henkilöstöosasto Personalavdelningen Personnel Division

Raja- ja meriosasto Gräns- och sjöavdelningen Border and Coast Guard Division

Teknillinen osasto Oikeudellinen osasto Tekniska avdelningen Juridiska avdelningen Technical Division Legal Division

Kaakkois-Suomen rajavartiosto Sydöstra Finlands GBS Southeast Finland BGD

Suomenlahden merivartiosto Finska vikens SBS Gulf of Finland CGD

Pohjois-Karjalan rajavartiosto Norra Karelens GBS North Karelia BGD

Länsi-Suomen merivartiosto Västra Finlands SBS West Finland CGD

Kainuun rajavartiosto Kajanalands GBS Kainuu BGD

Lapin rajavartiosto Lapplands GBS Lapland BGD

Vartiolentolaivue Bevakningsflygdivisionen Air Patrol Squadron

Suunnittelu- ja talousyksikkö Planerings- och ekonomienheten Planning and Finance Unit

Raja- ja merivartiokoulu Gräns- och sjöbevakningsskolan Border and Coast Guard Academy

RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA PL 3, 00131 HELSINKI Puh. 0295 421 000 www.raja.fi rajavartiolaitos@raja.fi etunimi.sukunimi@raja.fi KAAKKOIS-SUOMEN RAJAVARTIOSTO Niskapietiläntie 32 E, 55910 IMATRA Puh. 0295 422 000 www.raja.fi/k-sr kaakkoissuomenrajavartiosto@raja.fi POHJOIS-KARJALAN RAJAVARTIOSTO PL 5, 80511 ONTTOLA Puh. 0295 423 000 www.raja.fi/p-kr pohjoiskarjalanrajavartiosto@raja.fi KAINUUN RAJAVARTIOSTO PL 60, 87101 KAJAANI Puh. 0295 424 000 www.raja.fi/kr kainuunrajavartiosto@raja.fi

SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO PL 150, 00161 HELSINKI Puh. 0295 426 000 www.raja.fi/slmv suomenlahdenmerivartiosto@raja.fi LÄNSI-SUOMEN MERIVARTIOSTO PL 16, 20101 TURKU Puh. 0295 427 000 www.raja.fi/lsmv lansisuomenmerivartiosto@raja.fi VARTIOLENTOLAIVUE Tullimiehentie 16, 01530 VANTAA Puh. 0295 428 000 www.raja.fi/vllv vartiolentolaivue@raja.fi RAJA- JA MERIVARTIOKOULU Niskapietiläntie 32 D, 55910 IMATRA Puh. 0295 429 000 www.raja.fi/rmvk rajajamerivartiokoulu@raja.fi

LAPIN RAJAVARTIOSTO PL 8212, 96101 ROVANIEMI Puh. 0295 425 000 www.raja.fi/lr lapinrajavartiosto@raja.fi

RAJA.FI

@RAJAVARTIOLAITOS

Kuvat: Raja Taitto: Princeps Oy Käännökset: Integra Oy ja Scandix översättningar Ab Paino: Grano Oy

@RAJAVARTIOLAITOS

@RAJAVARTIJAT