Tehtävässä suunniteltiin annetulle rakennuspaikalle yksikerroksinen näyttely- ja infopaviljonki.
Näyttelytila on tarkoitettu vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia varten. Paviljongin suunnittelussa tuli ottaa mallia Mies Van Der Rohen kuuluisasta modernismin tyylistä.
Paviljonki sijaitsee meren äärellä Kalkkihiekantorilla, Vuosaaressa.
Paviljonki toimii näyttelytilana, joka on suunniteltu pysymään tasavaloisena.
Projekti oli ensimmäinen suunnittelutehtävä, joka Metropolia AMK:ssa tehtiin.
PIENTALO PYRSTÖTÄHDEN KORTTELI
PROJEKTI
Projektissa suunniteltiin kolmelle vierekkäiselle tontille identtiset pientalot.
Pientalot ovat kooltaan 170 m2 ja ovat tarkoitettu perheasumiseen. Rakennuksessa yhdistyy yksilöllisyys sekä toistuvuus.
Sisätilat on jaettu ensimmäisessä kerroksessa neljään päätoimintoon; oleskeluun, liikenteeseen, ruuanlaittoon ja ruokailuun, sekä peseytymiseen.
Toisessa kerroksessa on keskitytty makuuhuoneisiin. Tämä kerros tarjoaa yksityisyyttä ja rauhaa.
Olohuonetta ja ruokailutilaa koristaa tulisija, joka tuo lämpöä ja tunnelmaa perheen yhteisiin tiloihin.
Kurssilla pientaloista tehtiin pääpiirustukset, työpiirustukset sekä muut asiakirjat, joita rakennusluvan hakemiseen tarvitaan.
1. KERROS
2. KERROS
HORMIPIIROS 1:20
UL = UMPILASIELEMENTTI io = IKKUNA OVI 400MM PIELELLÄ
PO = PARI-OVI
TU = TURVALASI
800x100= AVATTAVA IKKUNA , 3x LASITUS
pi = Paloilmoitin
Hormityyppi ja sen vastaava Tluokka valitaan tulisijan mukaan
Hormin suojaetäisyydet valmistajan ohjeiden mukaan
TAPANINKRAALI
OSCAR KNOPP / IINA NIKULAINEN / SUVI KARJALAINEN
ARKKITEHTUURI & KAUPUNKIKUVA
Tapanin Kraali luo harmonisen ja kylämäisen tunnelman Tapanilan Saniastien korttelialueelle. Puun käyttö julkisivuissa tuo alueelle lämpöä ja keveyttä ja katon muoto viestii myös osaltaan perinteisestä kylärakentamisesta. Suunnitelmassa on pyritty nostamaan alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä luomaan kustannustehokkaita ja asuinmukavuutta lisääviä ratkaisuja alkuperäiseen vuonna 1979 valmistuneeseen asuinkerrostaloon sekä lisäkerroksiin.
LISÄKERROKSET
Suunnitelmassa alkuperäistä kerrostaloa korotetaan kahdella lisäkerroksella, jotka toteutetaan puurakenteisina. Uusia kerroksia kannatteleva arinakerros vapauttaa huoneistojen pohjasuunnittelun alimpien kerrosten kantavista linjoista. Lisäkerroksien huoneistot on mitoitettu perheasunnoiksi ja lisäneliöitä asuntoihin on saatu työntämällä asuintilaa alempien kerrosten parvekkeiden päälle.
Lisäkerroksien pohjat on suunniteltu identtisiksi kustannustehokkuuden parantamiseksi.
JULKISIVUT JA PARVEKKEET
Julkisivuissa on yhdistelty tiiltä ja puuta. Alimman kerroksen karheapintainen tiilimuuraus tuo ensimmäisen kerrokseen mielenkiintoista materiaalin tuntua. Toisesta kerroksesta ylöspäin julkisivut on verhoiltu puulla, niin vaakalaudoituksella kuin pystyrimoilla, mikä häivyttää vanhojen ja uusien kerrosten rajaa ja luo rakennuksesta yhteneväisen kokonaisuuden. Alkuperäisten asuntojen parvekkeet on laajennettu koko rungon pituisiksi puurakenteisina ja rakennuksen energiatehokkuutta on parannettu lisäämällä ulkoseiniin eristettä nykyisten vaatimusten mukaisesti.
Korjaussuunnitelman kohteena on kuvassa esiintyvä 1979- vuonna valmistunut kerrostalo
KUVA IINA NIKULAINEN
KUVA OSCAR KNOPP & IINA NIKULAINEN
KUVA OSCAR KNOPP
KUVA OSCAR KNOPP
RUUHI ASUNTOKORTTELI
KONSEPTI
Keski-Vuosaari on aktiivisesti kehittyvä kaupunginosa, ja sen kasvua vauhdittaa Kallvikintiellä suunniteltu Jokeri 2 -pikaraitiotieyhteys. Alueen asukasmäärän lisääntyessä ja palveluiden kysynnän kasvaessa Airoparintien tontille suunnitellaan kerrostalokortteli vastaamaan kehitystarpeeseen. Suunnitelmassa Airoparin tiellä sijaitsevien rivitalojen tilalle rakennettaisiin kolmen, 4-5 kerroksen korkuisen kerrostalon kortteli. Tämä kortteli toimii yhtenä osana aluetta, yhdistäen rauhallisen Airoparintien pientaloalueen, korkeat Kallvikintien kerrostalot, liikenteen sekä tontin pohjoispuolella olevan viheralueen.
Kerrostalokorttelin suunnitelmassa rakennukset seuraavat tontin muotoa, luoden 4 metrin levyisen jalkakäytävän, joka toimii myös hätäpelastustienä. Rakennusten sijoittelu muodostaa suojaisan sisäpihan, jonka aukot avautuvat ympäröiviin alueisiin. Lähimmän risteyksen läheisyydessä olevaan kerrostaloon suunnitellaan liiketilaa ravintolalle tai kahvilalle, toimimaan julkisen ja yksityisen alueen välisenä liitoksena.
ROIHIKA
ROIHUVUOREN KULTTUURIKESKUS
Kulttuuritalo Roihika on avoin julkinen rakennus ja luovan talouden start-up-hubi.
Rakennus tarjoaa inspiroivan ympäristön, jossa ihmiset voivat viettää aikaa, työskennellä ja osallistua erilaisiin musiikki- ja taidetapahtumiin.
Rakennuksen tiloissa voidaan järjestää näyttelyitä, messutapahtumia, koulutus- ja seminaaritilaisuuksia.
Monikäyttötilojen joukossa on työtila-alue, josta voi vuokrata yhden tai useamman työpisteen.
Aulatilojen yhteydessä toimii kahvio. Rakennuksessa on myös vuokrattavia monikäyttö- ja kokoustiloja, työpaja-ateljee ja sen tarvikevarasto.
Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 3000 neliömetriä.
avoin julkinen start-up-hubi. inspiroivan ympäristön, viettää aikaa, erilaisiin musiikki-
voidaan järjestää messutapahtumia, koulutus-
Monikäyttötilojen josta voi vuokrata työpisteen. Aulatilojen Rakennuksessa
monikäyttö- ja työpaja-ateljee ja sen kokonaispintaneliömetriä.
eri massasta, käyttötarkoitusta.
massa sisältää jossa voidaan tapahtumia. esiintyjientilat, kahvila ja tekniset
salin alle on väestösuoja.
salin massaa
joka sisältää portaat. Aula sydämenä ja yhteisenä läpikulkupaikkana.
Rakennuksen tiloissa voidaan järjestää näyttelyitä, messutapahtumia, koulutusja seminaaritilaisuuksia. Monikäyttötilojen joukossa on työtila-alue, josta voi vuokrata yhden tai useamman työpisteen. Aulatilojen yhteydessä toimii kahvio. Rakennuksessa on myös vuokrattavia monikäyttö- ja kokoustiloja, työpaja-ateljee ja sen tarvikevarasto. Rakennuksen kokonaispintaala on noin 3000 neliömetriä.
Rakennus koostuu neljästä eri massasta, joista kukin palvelee eri käyttötarkoitusta.
Rakennuksen suurin massa sisältää esiintymis- ja katsomo salin, jossa voidaan järjestää erilaisia esityksiä ja tapahtumia. Salia kiertää monitoimi- ja esiintyjientilat, sekä muita tiloja, kuten kahvila ja tekniset tilat.
Maastonmuotoja mukaillen, salin alle on sijoitettu työtila-alue ja väestösuoja.
Tapahtumatilan massaa ja salin massaa yhdistää kolmas massa , joka sisältää kulttuuritalon aulatilat, sekä portaat. Aula toimii rakennuksen sydämenä ja yhteisenä kohtaamis- ja läpikulkupaikkana.
IDEA DIAGRAMMIT
MASSA
Rakennus koostuu neljästä eri massasta, joista kukin palvelee eri käyttötarkoitusta.
Rakennuksen suurin massa sisältää esiintymis- ja katsomo salin, jossa voidaan järjestää erilaisia esityksiä ja tapahtumia.
Salia kiertää monitoimi- ja esiintyjientilat, sekä muita tiloja, kuten kahvila ja tekniset tilat.
Salin alle on sijoitettu työtila-alue ja väestösuoja, jotka sulautuvat ympäristöön maastonmuotoja mukaillen.
Tapahtumatilan massaa ja salin massaa yhdistää kolmas massa, joka sisältää kulttuuritalon aulatilat, sekä portaat. Aula toimii rakennuksen sydämenä ja yhteisenä kohtaamis- ja läpikulkupaikkana.
RAKEISUUS 1:5000
OPINNÄYTETYÖ
MUUTOSSUUNNITELMA OSUUSPANKKIIN
Muutossuunnitelma käsittelee Kotkan kaupungissa sijaitsevaa 1971 vuonna rakennettua entistä Kymenlaakson Osuuspankkirakennusta, joka on nykyään melkein kokonaan hylätty ja sitä uhkaa purkaminen. Rakennus jonka on suunnitellut Kaija ja Heikki Siren on merkitty merkittäväksi rakennukseksi, mutta sitä ei olla suojeltu.
Muutossuunnitelman tavoitteena on antaa vaihtoehtoinen suunnitelma rakennuksen purkamiselle ja sitä korvaavalle uudisrakentamiselle. Muutossuunnitelman kautta pyritään pienentämään rakentamisen tuomaa hiilijalanjälkeä, säilyttämään kulttuuriperinnöllisiä arvoja. Samalla pyritään mahdollistamaan olemassa olevan rakennuksen muuntojoustavuutta ja pitkäaikaista käyttötarkoitusta.
Muutossuunnitelmassa tutkitaan myös lisä- ja täydennysrakentamista vaihtoehtona kerrosalan lisäämiseksi.
KOTKANKATU 10 - LÄHTÖTILANNE
UUDEN JA VANHAN KOHTAAMINEN
Suunnitelmassa pyrittiin hakemaan rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin tasapainoista kokonaisuutta, jolla pystytään korostamaan rakennuksen vanhoja ja arkkitehtonisia arvoja.
Rakennuksesta tehtäisiin hybridirakennus, joka palvelee samanaikaisesti useampaa käyttötarkoitusta. Muutossuunnitelmassa yhdistyy yhden katon alla asuminen, yhteisöllisyys, hyvinvointi, vapaa-aika ja kulttuuri.
Analyysin myötä rakennuksen käyttötarkoitukseksi nousi monia vaihtoehtoja. Näistä vaihtoehdoista rakennuksen ei kuitenkaan tarvitse palvella vain yhtä tarkoitusta. Rakennuksen tilasuunnittelu lähti siitä, mitä toimintoja olemassa oleviin tiloihin pystytään sovittamaan. Lisäksi olemassa olevia läpivientejä pyrittiin hyödyntämään, ja suunnittelua vaikeuttavia kohtia yritettiin ratkoa eri menetelmin. Rakennukselle syntyi suunnitelma, jossa toiminnot jakaantuvat eri kerroksiin. Katutason kerros on suunniteltu yhteisöllistä ja liiketaloudellista toimintaa varten, toisessa kerroksessa on tarkoitus työskennellä, järjestää kerhotoimintaa ja oppia uutta. Ylimmät kaksi kerrosta on varattu asumiselle, kun taas kellarikerrokseen on suunniteltu hyvinvointiin ja kuntoiluun liittyviä tiloja sekä mahdollisuuksia kerhotoimintaan ja oppimiseen. Näin tilat ja toiminnot on saatu jaettua eri kerroksille selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti.
KOTKANKATU 10 - MUUTOSSUUNNITELMA
Vanha pankkisali
Pankkisalin muutos keskeiseksi näyttämösaliksi
Ylempien kerrosten toimistotilojen muutos
Kuva toimistotiloista
Muutos asuinkäyttöön
Muutos asuinkäyttöön
Muutos muuntojoustavaksi studiotilaksi
KATTOTERASSI JA LISÄRAKENTAMINEN
Rakennuksen säilytettäviin piirteisiin kuuluu sen julkisivujen arkkitehtooninen ilme, joka kuvastaa hyvin 1970-luvun modernistista ja rationalista arkkitehtuuria. Julkisivun eheyden säilyttämiseksi asuntoihin ei voida lisätä parvekkeita. Ratkaisuksi rakennuksen katto muunnetaan kattoterassiksi, jossa asukkaat pystyvät nauttimaan ulkoilmasta ja viettämään vapaa-aikaansa grillaten tai hoitaen kasvatuspalstoja.
Opinnäytetyössä tutkitaan myös lisärakentamisen vaihtoehtoja, jolla korjausrakentamisen kustannuksia voidaan hyvittää saamalla lisää rakennusalaa. Näistä vaihtohdoista muodostui kaksi selkeää vaihtoehtoa: lisärakentaminen olemassaolevan rakennuksen päälle ja täydennysrakentaminen tontilla sijaitsevalle pysäköintialueelle.
LISÄRAKENNUSVI
Suunnittelun johtopäätöksenä sivulle rakentaminen muodostui kannattavammaksi. Päälle rakentaessa pankkisalin ylävalo olisi peittynyt ja rakenteelliset riskit olisivat olleet suuremmat. Lisäksi näin lisärakentaminen voidaan tehdä erillisenä hankkeena.
