”Rauman teatterin tuore kantaesitys on yhtä vakuuttavaa työtä kuin Kinnusen alkuperäinen romaanikin.” Jouko Grönholm / Turun Sanomat, ts.fi 1.2.2026
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2 p. 02 8376 9900
MA-PE klo 11-14 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi
PALVELUITAMME
• Kantavuusmittaukset pudotuspainolaitteella, levykuormituslaitteella sekä Loadmanilla
• Tiiveyden ja kosteuden mittaus Troxler-laitteella
• Rakennekerrostutkimukset ja näytteenotto
• Päällysteporaukset
• Törmäysvaimennin ja liikenteenohjaukset
• Uusien päällysteiden kitkanmittaus
• Erikoiskuljetusreittien selvitykset ja tutkimukset
• Kunnossapidon laadunvalvontaa kunnille ja kaupungeille
�� vuotta vaikuttamista – yhdessä enemmän
VUOSI 2026 on käynnistynyt juhlavuoden merkeissä. Porin Yrittäjät ry täyttää 45 vuotta, ja samalla juhlimme yhteisöä, jonka perustajat loivat vuonna 1981 uskossa yrittäjyyteen ja paikalliseen yhteistyöhön. Ilman heidän rohkeuttaan ja sitoutumistaan emme olisi tässä.
Vuosikymmenten aikana yhdistyksemme on kasvanut merkittäväksi vaikuttajaksi. Vuoden 2025 lopussa meillä oli 1259 jäsenyritystä, ja olemme Satakunnan suurin paikallisyhdistys. Koko Suomessa toimii 374 paikallisyhdistystä, ja olemme niistä viidenneksi suurin. Se on vahva osoitus siitä, että yrittäjät kokevat yhteisönsä merkitykselliseksi. Kiitos jokaiselle jäsenelle luottamuksesta ja mukanaolosta.
Kulunut vuosi oli aktiivinen. Järjestimme lähes 40 tilaisuutta yrittäjille ja tapasimme yhteistyökumppaneita sekä kaupungin ja valtionhallinnon edustajia noin 30 kertaa. Vaikuttamistyö ei aina näy arjessa, mutta sen tarkoitus on selkeä: rakentaa parempaa toimintaympäristöä jäsenistöllemme.
Merkittävä askel oli myös nelivuotinen elinvoimalupaus, jonka solmimme Porin kaupunginvaltuuston kanssa ja joka hyväksyttiin 2.2.2026. Se luo konkreettisen kehyksen yhteistyölle ja osoittaa, että vuoropuhelu kaupungin ja yrittäjien välillä on tavoitteellista ja jatkuvaa.
Juhlavuoden hengessä kohtasimme myös yhdistyksemme entisiä puheenjohtajia – Kalervo Hannulaa (1989–1991), Jouko Viljamaata (2004–2008) ja Seppo Rantasta (2009–2011). Keskusteluissa heijastui yksi yhteinen nimittäjä: yrittäjyyden puolustaminen on ajaton tehtävä, mutta keinot ja toimintaympäristö muuttuvat. Tästä lisää lehden sivuilla.
Yksi tämän vuoden keskeisistä vaikuttamisen välineistä on Yrittäjien kuntabarometri, joka avautui 11.2.2026. Se on järjestöllemme tärkeä työkalu, jolla mitataan joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kannustamme kaikkia yrittäjiä vastaamaan. Vain vastausten kautta syntyy dataa, joka mahdollistaa todellisen vaikuttamisen. Onko vihdoin Satakunnan aika nousta yrittäjyysmaakuntien kärkeen? Se riippuu myös meidän aktiivisuudestamme. Juhlavuoteen mahtuu myös surua. Saimme 21.1.2026 tiedon, että Porin Yrittäjien kunniapuheenjohtaja Erkki J. Mäkinen on menehtynyt. Hänen työnsä ja panoksensa yrittäjäyhteisön hyväksi jäävät elämään yhdistyksemme historiassa. Esitämme lämpimät osanottomme omaisille jäsenistömme puolesta.
Juhlavuosi on ennen kaikkea mahdollisuus katsoa eteenpäin. Yrittäjyys ei ole yksilölaji, vaan verkosto, joka rakentuu luottamuksesta, kohtaamisista ja yhteisestä tahdosta kehittää omaa kotikuntaa ja maakuntaa.
Kiitos, että rakennamme tätä yhdessä!
Mika Tuovinen
Porin Yrittäjät ry puheenjohtaja
Porin Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Mika Tuovinen (toinen oik.) sekä osa entisistä puheenjohtajista, Seppo Rantanen, Kalervo Hannula ja Jouko Viljamaa kokoontuivat helmikuussa muistelemaan yhdistyksen 45-vuotista toimintaa.
PORIN YRITTÄJÄT RY:N PUHEENJOHTAJAT VUODESTA 1981–
1981–1985 Kristian Järvinen
1986–1988 Aarne Kekki
1989–1991 Kalervo Hannula
1992–1999 Erkki J. Mäkinen
Päätoimittaja
Mika Tuovinen puh. 0400 535 333 mika.tuovinen@mikatuovinen.fi
Nykyinen ja entiset puheenjohtajat vaihtoivat kuulumisia
Porilaiselle yrittäjyydelle on ominaista hyvä itsetunto ja vahva usko omaan tekemiseen, sanoo Kalervo Hannula, puheenjohtaja vuosina 1989–1991.
OST PORILAISELT YRITTÄJÄLT on tuttu slogan, jota tänä vuonna 45 vuotta täyttävä
Porin Yrittäjät pitää tärkeänä ohjenuoranaan.
Iskulause on Kalervo Hannulan mukaan toiminut hyvin. Entinen yrittäjä ja yhdistyksen 1980–90-lukujen taitteen puheenjohtaja kuvaa porilaista yrittäjyyttä itsetunnoltaan korkeaksi ja sanoo, että sitä leimaa vahva usko omaan tekemiseen.
Porin Yrittäjät pitää 1259:lla yritysjäsenellään ykkössijaa maakunnassa. Juhlavuoden tavoitteeksi on asetettu 45 uutta yritysjäsentä.
Nykyinen puheenjohtaja Mika Tuovinen pitää tavoitetta realistisena, sillä jäsenpotentiaalia hänen mukaansa on. Tuovinen on juuri aloittanut toisen puheenjohtajakautensa.
Valtakunnallisestikin Porin yhdistys on iso, maan viidenneksi suurin. Pienen ja keskisuurten yritysten ohella jäseninä on myös suuryrityksiä.
Yrittäjäyhdistyksen toiminta jakautuu jäsenten hyvinvoinnin edistämiseen ja edunvalvontatyöhön, jota tehdään niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin.
– Niihin pöytiin olemme aina pyrkineet, joissa tehdään päätöksiä. Tapaamme kaupungin toimialajohtajia ja levittäydymme isoihin yrityksiin. Meillä on myös hyvät kontaktit eduskuntaan. Iso saavutus on kaupungin kanssa valtuustokaudeksi solmittu elinvoimalupaus, Tuovinen sanoo. Elinvoimalupauksen ydinajatus on suora ja avoin vuoropuhelu yhdistyksen ja kaupungin välillä. Tavoitteita ovat puheenjohtajan mukaan nopeat kaavoitus-
Teksti ja kuva Maarit Anttila
ja lupaprosessit, yrittäjäystävälliset hankinnat sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistäminen. Nuorille halutaan valaa uskoa yrittäjyyteen ja houkutella heitä yhdistyksen jäseniksi.
– Nuorten rohkaiseminen yrittäjyyteen on haaste. Toinen haaste on yritysten rahoituksen saamisen vaikeus, jonka perään on valtakunnallisestikin huudeltu jo parin vuoden ajan.
Yrittäjäyhdistys istuu myös paikallisessa elinkeinotyöryhmässä, jossa on yrittäjien lisäksi virkahenkilöitä sekä kaupungilta että valtionhallinnosta.
– Sen tehtävä on vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin.
Yhdistyksellä on vuosittain 30–40 erilaista tilaisuutta.
– Järjestämme myös paljon tilaisuuksia, joista saa opastusta yrittämiseen.
Varsinainen juhlagaala on Porin Päivänä 26.9.2026.
Ajat ovat muuttuneet yhdistyksen perustamisvuosikymmenistä. Kalervo Hannula oli järjestyksessä yhdistyksen kolmas puheenjohtaja, ja hänen kautensa kesti kolme vuotta.
Hän kuvailee yhdistyksen alkuvuosikymmentä vaikeaksi ajaksi.
– Se oli taistelua kaupungin sen aikaista politiikkaa vastaan.
Tuolloin yrittäjäyhdistyksellä ja kaupungilla ei Hannulan mukaan vielä ollut sellaisia toimivia välejä kuin tänä päivänä.
Asiat olivat toisin, kun Seppo Rantanen otti kapulan vastaan vuonna 2009. Hän toimi puheenjohtajana vuoteen 2011 saakka. Viranomaisten kanssa
oli löytynyt yhteinen näkemys ja Rantanen kokee, että pääsi puheenjohtajana valmiiseen pöytään – Toiminta muuttui radikaalisti, kun osapuolet oppivat ymmärtämään toinen toisiaan, opittiin ajattelemaan, että olemme samassa veneessä ja soudamme molemmilla airoilla. Nähtiin, että yritysten menestys näkyy työllisyytenä ja hyvinvointina, Rantanen sanoo.
Nykyinen puheenjohtaja sekä aiemmat nuijan kopauttajat Hannula, Rantanen ja Jouko Viljamaa antavat suuren arvon kunniapuheenjohtaja
Erkki J. Mäkiselle, jota yhdistyksen jäsenlehti Pyry vuonna 2001 kuvasi näkyväksi ja kuuluvaksi keulakuvaksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Mäkinen sai omiensa joukossa lisänimen kapinakenraali, kun yhdistys vuonna 1992 ryhtyi työttömyysvakuutusmaksuboikottiin.
Porilainen rohkeus sai työvoiton, sillä vuoden loppupuolella maan hallitus taipui ja työttömyysvakuutusmaksua alennettiin.
Mäkinen luotsasi yhdistystä liki koko 90-luvun. Hän menehtyi 81 vuoden iässä tammikuussa.
Suomi on tarponut matalasuhdanteessa, mutta kuluvalle vuodelle ennustetaan alkavaa kasvua. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Mika Tuovinen sanoo, että rakennusalan tilanne on Porissa edelleen hankala.
Talouden rattaiden pyörimistä jarruttavat myös kuluttajat.
– Rahat laitetaan jemmaan ja säästetään. Nyt olisi kuitenkin hyvä, että ostettaisiin, jotta saadaan tavara liikkeelle ja ihmisiä töihin.
KÄYMÄÄN TAI SOITA! Porin esteetön Teljäntorin palvelupisteemme palvelee ma–to klo 10–16
Perjantaisin palvelemme puhelimitse klo 10–16.
Eskola 044 334 7400
Prokopeus 044 334 7410
PIIR-GROUP Oy
Kokonaisvaltaista projektiosaamista ja ratkaisuja teollisuuden sähkö- ja automaatiosuunnitteluun
Kun kultaseppämestari Esko Lindroos aikanaan valmistui Lahden taideteollisesta oppilaitoksesta, ei hän voinut kuvitellakaan millaisen tulevan ateljeen hän tuli perustaneeksi, kun Lindroos & Timonen Oy avasi liikkeensä maalarimestari Utriaisen kellariin Vähälinnankadulle vuonna 1976.
– SIELLÄ KOULUSSA me kilvoittelimme
Sakari Timosen kanssa ja kiritimme toisiamme siinä määrin, että menimme muista valtavasti edelle, Esko Lindroos muistelee nyt, 50 vuotta myöhemmin.
Sakari Timonen oli Lindroosin yhtiökumppani ensimmäiset vuodet, kunnes Timonen palasi kotiseuduilleen Itä-Suomeen 1980-luvulla. Vuosien aikana liiketoiminnassa mukana ovat olleet myös Eskon vaimo Anna-Maija, Ollin sisko Anna sekä nykyään Ollin vaimo Heidi.
”Perintömme ei ole menneisyydessä, vaan tavassa jatkaa”
Otsikon toteamus on Olli Johan Lindroosin suusta. Mies on toisen polven kultaseppä, joka haluaa viedä perinteikästä yritystä eteenpäin ajasta kiinni pitäen.
– Olemme viime vuosien saatossa rajanneet melko paljonkin sitä mitä teemme. Tämä meidän konseptimme on ainutlaatuinen Suomessa. Meillä on kuusi pöytäpaikkaa kultasepille.
Kultaseppien ammattitaito on kaikki kaikessa koko liiketoiminnan kannalta.
– Meille tulee omien asiakkaiden korjaustöiden lisäksi viidestätoista liikkeestä ympäri Suomen korjaustöitä. Olemme luoneet hyvän systeemin, jossa lähetykset kulkevat liikkeiden välillä selkeästi. Näitä korupusseja kulkee vuosittain tuhansia ja se on toi-
mintamme kovaa ydintä, Olli kertoo ja jatkaa:
– Emme myy enää niin paljon sveitsiläisiä rannekelloja kuin aiemmin, vaan olemme kirkastaneet oman toimintamme sielua ja se on ehdottomasti täällä pajassa, kultasepänateljeessa.
– Toimimme näiden viidentoista liikkeen kanssa avaimet käteen periaatteella siten, että he tietävät jo pakettia lähettäessään, että seitsemän vuorokauden kuluttua lähetys tulee takaisin. Ja ellei syystä tai toisesta tule, kommunikoimme suoraan yksittäisen asiakkaan kanssa. Tähän rinkiin olisi lisääkin tulijoita, mutta meidän pitää jättää tilaa omien, palkittujen OJL Originals ja OJL Neve -kokoelmien sekä uniikkien korujen valmistukseen.
Taitavat tekijät keskiössä
Esko Lindroos Oy on kouluttanut oppisopimuksella useita kultaseppiä vuosien varrella.
– Jatkuvasti on edelleen jonossa innokkaita tulijoita oppisopimukseen mihin tahansa alan työhön. Se, kuinka monta pystymme ottamaan kulloinkin vastaan, onkin toinen juttu.
– Alan tilanne on siinä mielessä huolestuttava, että uusia hyviä osaajia tulee ani harvoin. Koulutus on muuttunut vuosien saatossa ja paljon taitoja on vaipunut unholaan, isä ja poika sanovat yksissä tuumin.
– On luonnollisesti myös tärkeää, että myymälässä on ammattitaitoista henkilökuntaa. Se on psykolo -
giaa ja hienovarasta asiakaspalvelua, kun vaikkapa tuleva morsian haluaa tilata vihkisormustaan, Olli pohtii.
Porin liikkeen lisäksi Lindroosien liiketoimiin kuuluu Helsingin Aleksanterinkadun Stockmannilla sijaitseva liike. Teknisistä syistä ne ovat omia osakeyhtiöitään, mutta toiminta limittyy yhteen.
– On muuten huomattavasti erilaista toimia pääkaupunkiseudun markkinassa kuin Porissa, Olli lohkaisee.
– Joskin olemme tehneet porilaisuudesta vientituotteen, höystää Esko nauraen.
Helsingin myymälässä henkilökunnassa on porilaistaustaisia ja murre kaikuu seinistä niin, että asiakaskin saattaa tullessaan sen todistaa.
Kierrätetty jalometalli pysyy paikallisliikkeiden myötä alueella
Viime vuosina jalometallien ostajat ovat lähteneet aggressiiviseen markkinointiin. Kullan ja hopean ostaminen ei kuitenkaan ole mikään uusi keksintö. Lindroosillakin sitä on tehty perustamisesta lähtien.
– Se on meille arkipäivää, että asiakas tulee korupussinsa kanssa meille ja pyytää siitä hinta-arviota. Joskin usein myös korusuunnittelun lähtökohtana on perintökorut, joita muokataan kokonaan uusiksi tuotteiksi.
Teksti Elina Wallin | Kuva Hannu Ikonen
– Perintö ei ole menneisyydessä. Se on tavassa, jolla jatkamme, toteaa Olli Johan Lindroos, joka jatkaa isänsä Esko Lindroosin vahvaa perinnettä. Liike ja ateljee Porissa sekä liike Helsingissä pitävät kiireisenä.
– Kun lähdemme asiakkaan kanssa tutkimaan koruja, joista hän on ajatellut luopua kenties uudelleen sulatus ja uusi koru mielessään, tutkimme ensin vanhat korut yhdessä. Jos asiakas kertoo jostain korusta pitkänkin tarinan, ehdotan, ettei sitä sulateta, vaan säästetään. Samoin jos vaikkapa perityistä koruista löytyy jokin keräilyharvinaisuus tai arvokoru, kyllä me asiakkaalle siitä kerromme ja suosittelemme säästämään edelleen, Olli kertoo jalometallien ostoprosessista.
– Kun me ostamme kultaa tai hopeaa asiakkaalta, jää se Suomeen. Se on meidän raaka-aineidemme hankintafilosofian keskiössä ollut vuodesta 1976. Kaikki Ateljeessa tehdyt korut valmistetaan lähtökohtaisesti vain asiakkailtamme hankitusta, puhdistetusta kullasta nyt ja tulevaisuudessa, Olli sanoo.
Palkittuja koruja ja erikoisprojekteja
Olli Johan Lindroos on ollut alalla jo pitkään. Kenties kauaskantoisin korusuunnitteluprojekti on ollut vuonna 2012 Vuoden Kaunein Sormus Lumi-sormuskokonaisuus ja sitä seurannut Kide-sormuksen voitto 2016.
– Ne nostivat vihkisormusten valmistuksen uudelle tasolle ja siellä ollaan pysytty, Olli pohtii.
– Toki teemme kaikenlaisia suunnittelutöitä ja muitakin koruja. Täällä Porissa tuntuu äärettömän hienolta, kun asiakas palaa uudelleen ja haluaa tilata jotain itselleen uniikkia. Mukana saattaa olla sekä lapsi että äiti. Tällä tavoin myös asiakkaat opettavat seuraavaa sukupolvea käyttämään kultasepänliikkeen palveluita.
Taannoin Olli Johan Lindroos sai suunnitellakseen uuden naisten Kansallisen liigan mestaruuspokaalin
Tahdon polun. Muitakin isoja projekteja on aina silloin tällöin.
– Uniikkikoruista puhuttaessa toimintamme jakautuu oikeastaan kolmeen. Yksi on uniikkikorujen valmistus alusta lähtien, toinen perintökorujen uudelleenmuokkaus sekä kolmantena näiden yhdistelmä, jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. Joka tapauksessa sataprosenttisesti paikallisesti hankittua kultaa. Sanoisin, että korujen käyttö yleisesti on kasvanut ja jalometallikorujen arvostus noussut, Olli pohtii.
– Tulevaisuus näyttää osaltamme kirkkaalta, pitkäjänteisesti olemme tehneet nämä ensimmäiset 50 vuotta ja samalla polulla olemme jatkossakin. Kultasepäntyö ei synny tarpeesta muuttaa, vaan kyvystä nähdä se, mikä ansaitsee jatkua, toteaa Olli Johan Lindroos Vuoden kultaseppä vuodelta 2021.
Timanttiporaukset ja sahaukset betonirakenteisiin Pienkuormaajapalvelu Purkutyöt
Puh. 0400 747 004 www.tpnoy.fi
Kaupungin rakentaja
Vuokra-asunnot Opiskelija-asunnot Senioriasunnot Porin Seniorikotiyhdistys ry Asumisneuvonta • Isännöinti Rakennuttajapalvelut
Erilaisia maanrakennustöitä 6 tn telakaivinkoneella Kortit moposta rekkaan 0400 599140
Tomi Pietikäinen
Kotimaisuuden puolesta
jo viidennessä polvessa
Ville Viinikka astui perinteikkään Porin Villa ja Peitteen ruoriin joitain vuosia sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Vuonna 1929 perustettu perheyritys on ollut myös koko Porin Yrittäjien historian ajan yhdistyksen jäsen, siis yksi pitkäikäisimmistä!
Teksti Elina Wallin | Kuva Hannu Ikonen
– KOEN, ETTÄ ARVOPOHJA yrittäjyyteen omalla kohdallani on saatu jo lapsuudessa. Vaikka olin palkkatöissä aiemmin, ajattelin, että kyllä minustakin yrittäjä jossain vaiheessa tulee. Tosin muualle kuin tekstiiliteollisuuteen, Ville Viinikka nauraa.
Toisin kuitenkin kävi.
Sukupolvenvaihdos ja brändiuudistus
Nelisen vuotta sitten Porin Villa ja Peite teki ensin sukupolven vaihdoksen, sitten brändiuudistuksen.
Ville Viinikka kertoo, miten arvokeskustelua kannattaa käydä koko henkilöstön kanssa.
– Me kokoonnuimme kaikki yhtyeen ja pohdimme omia arvojamme. Miksi teemme sitä, mitä teemme. Se oli hyvä harjoitus työyhteisölle. Asiat ovat asioita, mutta arvojen meneminen yksiin tekee kokonaisuudesta toimivan.
Tinkimätön, selkeä ja vapautunut. Siinä nykyisen Villan ja Peitteen arvopohja.
– Se leikkaa läpi kaiken tuotannosta tuotteisiin. Sellainen haluamme olla ja olemmekin.
Ville Viinikan tausta onkin brändiosaamisessa ja siitä on ammennettu paljon tekemiseen.
– Brändiin investoiminen ei ole vahinko, vaan siihen tulee keskittyä ja satsata. Ja arvokeskustelu on osana brändi-identiteetin määrittelyä.
Suomivilla – hylkiöstä hitiksi
Ennen vuotta 2014 suomalainen lampaanvilla oli lampureille jätettä. Se ei kelvannut mihinkään ja sen jatkokäyttö oli nollassa.
– Taito kuidun työstämiseen oli kadonnut ja silti samaan aikaan ostettiin villaa ulkomailta. Aika hullua.
Lähdimme lampureiden kanssa edistämään suomivillan mahdollisuuksia. Meidän piti käytännössä synnyttää se koko ketju itse uudelleen: keräily, käsittely, koko systeemi. Joka vuosi suomivillan käyttöastetta ollaan saatu kasvatettua.
– Nyt me olemme suomivillan ylivoimaisesti suurin käyttäjä, Viinikka toteaa tyytyväisenä.
Suomivillan alkuvuosina rinnalla kulki ranskalaisesta villasta valmistettuja peittoja ja tyynyjä.
– Tottakai hinta suomalaisessa oli korkeampi, 15 prosenttia. Joskin rahassa se ei ollut kuin noin 20 euroa peiton hinnasta. Se johtikin siihen, että nyt meidän kaikki tyynyt ja peitot sekä koko lasten mallistomme on pelkästään kotimaista villaa.
– Iloitsen myös siitä, että parhaillaan on ammattikorkeakouluissa projekteja, joissa selvitetään, miten kotimaisia kuituja pystyisi käyttämään laajemmin.
– Meillähän on suurin piirtein kaikilla merinovillavaatteita. Sehän on hyvin brändätty lammasrotu Australiasta. Nyt tutkitaan, mitä se vaatisi että kotimaisesta villasta luotaisiin vastine. Niin hyvät on suomivillan ominaisuudet, että jos infra on kunnossa, tämäkin on mahdollista.
Villa ja Peite on ja pysyy Suomessa
Ville Viinikka sanoo haastattelun lomassa painokkaasti, että on arvovalinta pitää tuotanto Suomessa. Viime vuosien globaaleissa kriiseissä on huomattu, miten tuotantoajat venyvät, kun maailmalla tapahtuu jotain. Tehtaat sijaitsevat ties missä ja Suomeen on pitkä matka.
– Totta kai epävarmuudet vaikuttavat myös meillä, mutta huomattavasti vähemmän, koska toimintamme
– Toimintamme on kotimaista raakaaineesta valmistukseen ja myyntiin saakka. Se on etumme maailman myllerryksessä.
– Sydämenasiamme on kotimaisuus raaka-aineita myöden. Rakastamme suomalaista villaa ja Porin Villa ja Peite on suomivillan suurin käyttäjä. Se on hieno tarina, sillä vielä kymmenen vuotta sitten lampureilta villa meni jätteeksi.
on kotimaista raaka-aineesta valmistukseen ja myyntiin saakka. Se on etumme maailman myllerryksessä. – Toistaiseksi keskitymme muutenkin kotimaan markkinaan ja rakennamme kasvua sitä kautta. Varmasti sitten tulevaisuudessa voidaan ajatella kansainvälistymistäkin. Tullaan silti jälleen siihen, että koska omistamme koko ketjun, tarkoittaa se nettisivujen kielikäännöksen lisäksi myös esimerkiksi logistiikan ja asiakaspalvelun muuntamista eri kielille. Se ei ole nopeaa. Lisäksi joka maassa on omia kokostandardeja peittoihin ja tyynyihin, se vaikuttaa myös tuotantoon ja tuotesuunnitteluun.
Villan ja Peitteen tyypillisin asiakas Viinikan mukaan on 30–40-vuotias pariskunta, joka saa tai on saanut lapsen.
– Ensin tehdään hankinnat lapselle, sitten itselle.
Viime vuonna meidän kaikista asiakkaista oli 35 prosenttia palaavia, ja se on iso osuus. Meidän tuotteitamme kun ei hankita joka vuosi vaan harvakseltaan. Ostovoima sijoittuu melko tarkkaan kaupunkien koon mukaan. Helsingistä on eniten asiakkaita, sitten Tampere, Turku ja sen jälkeen isot kaupungit suuruusjärjestyksessä.
Tulevaisuudessa kokonaisvaltaista hyvinvointia
Villan ja Peitteen pian sata vuotinen taival on pitänyt sisällään paljon ja jokainen sukupolvi on tuonut omat mausteensa mukaan, ajan hengessä. Siitä kertoo myös tulevaisuuden suunnitelmat. – Kokonaisvaltainen hyvinvointitrendi puhuu nyt ravinnon, liikunnan ja levon puolesta. Ja siihen me
haluamme itsemme asemoida, parempaan palautumiseen ja sen myötä parempaan mielenterveyteen.
– Vastuullisuustietoisuus on hyvällä tolalla kuluttajien keskuudessa, päätöksenteko laahaa pahasti perässä. Kymmenen prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä maailmassa tulee tekstiiliteollisuudesta ja siitä iso osa on muovia. Luonnonmateriaalien osuutta pitää saada nostettua.
Tästä yhtenä pontena myös porilaisyrityksessä on yhteistyö suomalaisen tekstiilisuunnittelija Johanna Gullichsenin kanssa, jonka kuoseista on valmistettu sänkyjen yhteistyömallisto.
– Haluamme olla jatkossakin mukana kotimaisten muodintekijöiden villan saannin edistäjinä. Tietysti sen lisäksi, että omien tuotteidemme materiaalit ovat täysin luonnonmukaisia, Viinikka pohtii.
ILMALÄMPÖ- ja VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT, AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT - asennukset ja huollot Satakunnan
Näkyvät ongelmat kertovat usein jo pidemmälle edenneistä vaurioista. Jos viemärikuvauksessa putket näyttävät rikkoutuneilta tai kuvaus ei onnistu, kyse ei ole enää pelkästä tukoksesta.
Palokatkojen asiantuntija, rakentamisen ammattilainen
Palokatkot tarkastukset, suunnitelmat, asennukset ja huollot Rakennuspalvelut Rakennus- ja remontointi Kiinteistöpalvelut esim. taloyhtiöille, yrityksille ja muille yhteisöille
Konepajanranta 4, Pori Juha Ranne, 050 3878821 teollisuuskattaus.fi
SporttiVekarat
Yksityinen ryhmis Porissa
Kysy vapaita paikkoja!
Lyhteentie 9, Pori
p. 040 482 4182
MAA- JA KIVIAINESMYYNTI, KULJETUKSET:
kuljetusmakivaara.fi
24/7
RISUN JA KIERRÄTYSPUUN
VASTAANOTTO, MYÖS HAKU
RUUKINTIE 95, ULVILA
Vaihtolavat s s s s s s s
Kuljetukset
Maansiirto “Nipsutusta” energiakäyttöön
Tienvarsien tai pellonreunojen raivaamista koneellisesti
K-Rauta Porin kauppias Sami Saarikallio on asunut Porissa vajaan vuosikymmenen toimien kauppiasyrittäjänä toisaalla jo aiemmin. Yli kaksi vuosikymmentä oman yrityksen pyörittämistä on opettanut paikallisuuden, perheen voimavaran sekä hyvän työilmapiirin eteenpäin vievän voiman merkityksen.
Teksti Elina Wallin | Kuva Altti Papinsaari
– OLIN 16-VUOTIAS eli viisaimmillani, kun olen todennut, että kauppiasta minusta ei ainakaan tule, Saarikallio nauraa.
Hänen vanhempansa olivat Varsinais-Suomessa, Mynämäellä, rautakauppiaita ja hän itse varttui yrittäjäympäristössä.
– Lukiolaisena haaveilin liikunnanopettajan ammatista ja toiminkin pariin otteeseen sijaisena. Muistan hyvin erään terveystiedon tunnin, jolloin itselleni valkeni, että tämä ei sittenkään ole minun juttuni. Jo silloin koulumaailma oli melkoista, Saarikallio pohtii.
– Työt tulevat kyllä nytkin kotiin, mutta osaan elää keskeneräisten asioiden kanssa.
Paikallinen kauppias osana alueen menestystä
Kaikki K-Rautojen, Citymarketien K-Supermarketien, K-Marketien ja Intersportien kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä ja siten maksavat myös veronsa kotipaikkakunnalleen.
– Kerran täällä myymälässä eräs urakoitsija kysyi,
että onko nämä kaikki sun. Olin hetken hämmentynyt, että mitkä kaikki. Kunnes ymmärsin hänen tarkoittavan kaikkea myymälässä olevaa kalusteista varastotuotteisiin. No onhan ne mun, vastasin ja ymmärsin, että eihän se olekaan kaikille selvää, että Kesko on taustalla ja kaikki liiketoiminta vastuineen ja velvoitteineen on samanlaista kuin kenellä tahansa yrittäjällä.
– Olisi valtavan tärkeää kuluttajalle ymmärtää, että käyttämällä paikallisia palveluja, on luotisuora yhteys alueen hyvinvointiin verojen maksamisen myötä. Se, että paikallinen yritys menestyy, tarkoittaa, että sen yrityksen työntekijät saavat palkkansa ajallaan, kuluttavat alueella ja siten vaikutus on todella laaja.
Porin Yrittäjien jäsenet saavat jopa 10 prosentin alennuksen lähes kaikista K-Raudan varastotuotteista.
– Vain tarjoustuotteet ja jokunen tiukkaan nettohinnoiteltu muu tuote ei kuulu alennuksen piiriin.
Viimeisen kolmen vuoden aikana tätä alennusta on myös opittu käyttämään kasvavissa määrin, vaikka etua on myönnetty jo useamman vuoden, Saarikallio kertoo.
K-Rauta Porin kauppias Sami Saarikallio on elänyt jo lapsena rautakaupan takahuoneessa.
Nyt hän luotsaa Suomen kahdeksanneksi suurinta K-Rautaa.
– Porin Yrittäjien jäsenet saavat jopa 10 prosentin alennuksen lähes kaikista K-Raudan varastotuotteista.
Suomen 8. suurin
Haastattelun lomassa käy ilmi konkreettinen esimerkki kuinka suuri toimija K-Rauta Pori alueellaan on.
– Me ollaan siis Länsi-Suomen suurin ja Suomessakin kahdeksanneksi suurin K-Rauta, jos mitataan liikevaihtoa, Saarikallio toteaa vaatimattomasti.
Kyllähän sitä kokoa onkin, sillä Porissa valikoima on valtava.
– Kaikkiaan 26 000 varastotuotetta on saatavilla heti. Vuodessa meillä on myytyjen kokonaisartikkeleiden määrä 100 000 kappaletta. Onhan se aivan käsittämätön määrä tavaraa, mitä ovista lähtee ulos.
– Kasvua ei ole aina helppoa tehdä, mutta olemme
saaneet toiminnan keskitettyä kolmeen: kuluttajakauppa, kuluttajaprojektimyynti sekä ammattilaismyynti. Nämä ovat keskenään niin erilaisia, että jos yksi sakkaa, joku toinen vetää paremmin. Ei ole munat samassa korissa, kuten sanotaan. – Hyvä henkilökunta on a ja o, enhän minä yksin pystyisi mihinkään. Lisäksi on suuri apu, kun vaimoni Sanna vastaa taloudesta ja konttoripuolesta. Vedetään samaa köyttä ja ymmärrämme, jos lomareissulla pitää hoidella välillä työasioita.
Merkittävimmin kasvuun on vaikuttanut kuluttajien projektimyynnin kehittyminen. Käytännössä se tarkoittaa kuluttaja-asiakkaiden erilaisia saneerausprojekteja kylpyhuoneremontteja, keittiö- ja pintaremontteja, kaikenlaisia rakennustöitä myös
ulkotiloissa, kuten terasseja sekä erilaisia energiaremontteja, lisälämmöneristyksiä sekä ikkunoiden ja ovien vaihtoja.
– Lisäksi meidän projektimyynti hoitaa vaikkapa saunankiukaan asennukset ja vaihdot, hanojen vaihdot ja niin edelleen. Tällöin tarvikkeet tulee meiltä ja asennus- tai remontointityö alihankintana kumppaneiltamme. Tämä on erittäin hyvä palvelumuoto meillä, Saarikallio kehuu.
– Kun asuntokauppa ei käy, koemme, että nyt tehdään kodeissa isompia remontteja. Ihmiset eivät jää odottamaan asuntokaupan elpymistä, vaan perusparantavat nykyisiä asuntojaan ja lisäävät omaa asumismukavuuttaan. Koen, että tällainen on nyt nähtävissä.
Pitkän linjan koodarista
tekoälyratkaisujen tekijäksi
Jani Nurmi on ollut it-alalla käytännössä koko 2000-luvun. Siitä viimeisten vuosien aikana on koettu alan tähänastiset suurimmat mullistukset tekoälyn myötä. Siihen tutustumista Nurmi suositteleekin kaikille, sillä jos joku on varmaa niin tekoälyn määrä ei ainakaan vähene.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
HUBBLE OY syntyi Jani Nurmen ja muiden osakkaiden päässä hitaasti, mutta varmasti.
– Kyllä siinä tarvittiin useampia päitä ja saunanlauteilla istuskelua, Nurmi muistelee.
Tienristeyksestä takaisin yrittäjäksi
Jani Nurmi valmistui Satakunnan Ammattikorkeakoulusta 2000-luvun alussa ja työllisti yhtenä osakkaana itsensä Yrityskiihdyttämön kautta synnytettyyn mainostoimisto Staartiin.
– Viihdyin siellä monta vuotta. Staartin jälkeen olin palkkatöissä paineilman energiatehokkuuden startupissa sekä Modultekissa, kunnes tulin selkeään tienristeykseen. Tajusin, että olen oppimiseni kannalta nyt siinä pisteessä, että pyöritän uudelleen samoja asioita ja nyt haluan jotain muuta. Se oli Hubblen perustamiselle se lopullinen niitti.
– Olimme pohtineet Staartin kavereiden kanssa, että heillä moni asiakas tarvitsee teknologiaosaamista ja uusia ohjelmistoja. Tähän huutoon halusimme vastata, sillä jos ei ole mitä suositella, on homma tehtävä itse.
Ajatus softafirmasta
Alussa oli ajatus ohjelmistoyrityksestä.
– Eikä sitten oikein mitään muuta konkreettista, Nurmi hörähtää nauruun.
Ehkä todellisuudessa kuitenkin oli, sillä työnsyrjään päästiin nopeasti kiinni.
– Halu ratkaista asiakkaan ongelmia ja rakentaa ratkaisuja asiakkaan tarve edellä, on kantava voima. Siksi yhä räätälöimme paljon sekä ohjelmistoja, että tekoälyratkaisuja.
Hubble työllistää tällä hetkellä Nurmen itsensä lisäksi kolme
it-ammattilaista.
– Asiakkaita meillä on oikeastaan kaikista kokoluokista. On kansainvälisillä markkinoilla operoivia kuin sitten kooltaan meidän kaltaisiamme. Pääpaino on selkeästi pk-yrityksissä.
Tekoäly, tuo alati leviävä apuri
Tekoälyn parissa hubblelaiset työskentelevät käytännössä koko ajan.
– Voin sanoa, että koodarin työt eivät enää koskaan tule palaamaan siihen, mitä se oli vaikka vain parisen vuotta sitten. Tekoälyn uudet sovellukset ja jatkuva kehitys on mullistanut koko softakenttää. Jos silloin Modultekista lähtiessäni toivoin, että saisin oppia uusia asioita, voin todellakin vannoa niitä oppineeni, Nurmi murjaisee.
Tällä hetkellä Hubblessa tehdään paljon erilaisia tekoälypohjaisia botteja sekä dokumentaatioiden ”analysaattoreita”, muiden ohjelmistojen lisäksi.
– Teknisten piirustusten analysoinnit tai isojen dokumenttikokonaisuuksien perkaaminen tekoälyn avulla on helpottanut valtavasti yritysten toimintoja. Tekoälyn avulla saadaan kaivettua esiin massiivisista dokumentaatioista haluttuja asioita.
Sitä Jani Nurmi painottaakin läpi haastattelun: tekoälyä pitää käyttää ja käyttää, jotta oppii hoksaamaan sen mahdollisuuksia.
– Kun sanotaan, että tekoäly on muuttanut jotain työelämän alaa, niin voin sanoa, että meidän alaamme se on muuttanut merkittävästi, ehkä eniten. Me emme koodaa juuri ollenkaan enää itse, jos mietitään paljonko sitä tehtiin aiemmin. Työkalut ovat nykyään todella hyviä. Koodauksen kohdalla tekoälystä kuulee usein skeptisyyttä, mutta olen jo useamman kerran nähnyt sen tuottavan laadukkaamman ratkaisun kuin olisin itse saanut aikaan ensi yrittämällä.
Toimitusjohtaja Jani Nurmi on ollut it-alalla koko työuransa. – Tekoälyn tuoma mullistus on muuttanut koko meidän alaa, Nurmi sanoo ja avaa ajatuksiaan tässä jutussa.
– Tehokkuus lisääntyy monissa työtehtävissä kymmeniä prosentteja, olemme todenneet sen käytännössä. Ennen oli usein pakko valita, tehdäänkö nopeasti, halvalla vai huolella. Tekoäly on muuttanut tätä asetelmaa todella paljon.
Kokeile, testaa, ole kriittinen ja ymmärrä
Jani Nurmi ei kiihkoile tekoälystä pätkääkään. Sen sijaan hän puhuu siitä kuin kirvesmies monitoimiporakoneesta. Mitä enemmän käytät, sen paremmin ymmärrät, mihin kaikkeen sitä voi jatkossa hyödyntää. – Oikeastaan aina uusi tekoälymalli on edellistä parempi, laadukkaampi ja usein jopa halvempi.
Kehitys on kertakaikkisen valtavaa. – Tekoälyä ja sen käyttöä kritisoidaan sähkönkulutuksesta. Uskon silti, että loikkia säästäväisempään suuntaan on nyt jo otettu ja hintojen lasku liittyy nimenomaan siihen.
Tekoälyn kanssa meidän kaikkien tulee tavalla tai toisella oppia elämään, sillä sen määrä ei ainakaan vähene.
– Kun malleja kokeilee ja saa joskus mielestään huonon vastauksen, käyttöä ei pidä lopettaa vaan jatkaa. Kuukauden kuluttua samaan kysymykseen vastaus voi olla jo aivan toista luokkaa. Tämä kertoo kehityksen vauhdista.
– Asiakkaalla on usein jokin lähtöidea, johon mietitään tekoälyratkaisua. Kannustan itse aina asiakasta ajattelemaan ääneen. Toisaalta se, että ideoita lähtee mahdollisimman pian ja matalalla kynnyksellä testailemaan, antaa myös nopeasti vastauksia yksin pähkäilemisen sijaan.
Toisinaan tekoälyn käyttö herättää myös epäluuloja. Mihin tiedot kerääntyvät ja mitä sinne uskaltaa syöttää?
– Kannustan kysymään ja lukemaan ehdot. Jos asia mietityttää, varmista. Usein maksullisissa versoissa on paremmat tietosuojalupaukset ja monesti niissä kerrotaan erikseen, ettei dataa käytetä uusien mallien opettamiseen. Maksuttomissa versioissa olisin enemmän kriittinen. Eikä mitään henkilötietoja kannata ainakaan sinne syöttää, sehän on selvä.
Lopuksi Nurmi muistuttaa tekoälyn hyväksymisen tärkeydestä.
– Jos itse ei halua ottaa tekoälyä ollenkaan käyttöön, jättää itsensä ulkokehälle. Puhutaan sitten yrittäjästä tai yksityisestä ihmisestä. Tekoäly valtaa alaa kaikessa, eikä sen määrä ainakaan vähene. Minun ohjeeni yrittäjälle on, että kokeile, käytä ja opi. Kun tekoälyä käyttää säännöllisesti, alkaa huomaamatta oivaltaa, miten sitä voi hyödyntää omassa liiketoiminnassa.
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilöturvallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja.
Laillistetulta asiantuntijalta järjestelmät tulipalon, savun ja vesivuotojen hallintaan. Myös henkilötur vallisuuteen sekä omaisuuden suojaamiseen useita erilaisia ratkaisuja.
Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin. Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
Kaikkiin kohteisiin: uusiin ja vanhoihin, pieniin ja suuriin. Kotiin, työpaikoille ja laitoksiin, myös automaattiset järjestelmät (palo- ja rikosilmoitin) hätäkeskusyhteydellä.
Ruosniemen Linja-auto Oy puh. 02 633 4070 www.sundell.fi Porin Linjuriauto Oy / Satabus puh. 0400 591 243 • tilausajot@satabus.fi www.satabus.fi
Onnea ja menestystä Porin Yrittäjille!
Olemme mukana tukemassa alueen yrityksiä – ideasta kasvuun ja sijoittumiseen.
Tule mukaan tapahtumiimme!
Inspiroivia kohtaamisia, ajankohtaista tietoa ja verkostoja yrittäjille. prizz.fi/tapahtumat
Löydä yrityksellesi sopiva tontti tai toimitila!
Ota yhteyttä ja saat asiantuntevaa apua juuri sinun yrityksesi tarpeisiin. prizz.fi/sijoitu-satakuntaan
Varaa aika yrityksen perustamisneuvontaan!
Neuvonta on luottamuksellista ja maksutonta. entersatakunta.fi/ajanvaraus
Lähellä
Porin Yrittäjien sihteeri
Olli Annala
Olli Annala työskenteli Satakunnan Yrittäjien organisaatiossa 2010-luvulla useita vuosia sukupolvenja omistajanvaihdoskoordinaattorina tullen monelle yrittäjälle tutuksi jo tuolloin. Vuodesta 2017 yrittäjänä toiminut moniosaaja on nyt myös Porin Yrittäjien uusi sihteeri.
– JÄIN SILLOIN Satakunnan Yrittäjien pestin jälkeen hiukan hakemaan paikkaani yrittäjäjärjestössä. Hallitukseenkin on kannustettu hakeutumaan, mutta se ei kuitenkaan tuntunut omalta. Vaikka järjestöhallitukset ovat silti tuttuja Porin Nuorkauppakamarista sekä Suomen Omistajanvaihdosseurassa, Olli Annala kertoo.
Hallintokiemurat tuttuja juttuja
Pandemiavuonna 2020 Annala toimi Porin Nuorkauppakamarin sihteerinä.
– Se olikin varsinainen järjestötoiminnan korkeakoulu, sillä juuri tuolloin piti lähteä muuttamaan jopa sääntöjä, että saatiin pidettyä kokoukset sekä pandemian että yhdistyssääntöjen mukaisesti. Koen sen olleen niin opettavainen pesti, että sen jälkeen erilaiset hallintokiemurat eivät säikäytä. Nyt olikin sillä tavalla helppoa hypätä vauhdissa mukaan.
Toisaalta Annalan pitkä työkokemus byrokratian parissa omassa yrityksessään Suomen taitohankinta Oy:ssä on pitänyt sisällään paljon lakikiemuroita. – Teen paljon julkisten hankintojen kilpailutuksia. Kun asiakkaana on julkisyhteisö, jolle ei ole jokapäiväistä leipätyötä tehdä hankintalain mukaisia hankintoja, olen avuksi ja vien projekteja alusta loppuun. Hankintalaki muuttuu jatkuvasti jonkin verran ja minun työni on pysyä lain matkassa. Autan toki myös yrityksiä laatimaan tarjouksia ja osallistumaan hankintoihin, se on myös mielipuuhaani.
Perheyhtiö Suomen taitohankinta Oy täytti viime vuonna 20 vuotta ja samana vuonna yrityksen perustaja ja Olli Annalan isä Kari menehtyi. Nyt Olli jatkaa tutuksi tulleella tiellä.
Ymmärrystä yrityskenttään
Koska Annalan oma kokemus yrittäjänä on myöskin jo vuosien mittainen, on hänellä ymmärrystä yrittäjien pulmiin ja haasteisiin. Niin ikään omatkin yrittäjävuodet ovat vaihdelleet.
– Ennen koronaa meni alallamme oikeinkin hyvin, nyt vaihtelevasti. Yrittäjät ovat kyllä kekseliästä väkeä, vaikka se ensin aiheuttikin kaksi asiaa: päätäntäshokin sekä raaka-ainehankintashokin. Kun tavara ei liikkunut, vaikutti se hankintoihin. Investoinnit olivat hankalia.
– Päätäntäshokki ei taida olla virallinen termi, mutta tarkoitan sillä reaktiota, mikä syntyi pandemian alkuvaiheessa. Joissain julkisyhteisöissä ei yhtäkkiä tiedettykään, kenen vastuulla on jotkin tietynlaiset hankinnat, kuka päättää silloin, kun kaikki on lamaannuksissa. Silloin pysähtyi moni asia, Annala muistelee.
– Muistelen näitä siksi, että se aika opetti julkisyhteisöille sekä yrityksille uusia toimintatapoja, joista osa on edelleen arkipäivää. Yritykset kehittivät kyllä nopeasti omia toimintatapojaan, Annala kiittelee.
Tällä hetkellä Annalan yritys tekee pääasiassa hankintoja julkissektorille, kuten kuntaomisteisille yhtiöille, seurakunnille ja oppilaitoksille.
– Hankintojen osuus julkisella puolella kasvaa koko ajan. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa jo lähes 50 miljardilla eurolla vuosittain, ja hankintojen osuus on noin viidesosa Suomen bruttokansantuotteesta, Annala iloitsee.
Uusi toimintamalli Porin Yrittäjissä
Porin Yrittäjät päätti toteuttaa sihteeri- ja viestintä-
palvelunsa uudella tavalla ja ostaa palvelun nyt jäsenyrittäjältä. Malli on 45-vuotisjuhlavuottaan juhlivalle yhdistykselle uusi.
– Olen todella innoissani tästä uudistuksesta ja siitä, että koen löytäneeni nyt paikkani yrittäjäjärjestössä. Koska olen hyvin tottunut siihen, että työn määrä vaihtelee, tämä sopii myös sen puolesta itselleni.
– Päätehtäväni Porin Yrittäjissä on toimia hallinnollisena apuna hallitukselle ja jäsenistölle. Usein se tarkoittaa paperitöitä ja moninaista taustahääräystä.
– Voin aivan aidosti sanoa tykkääväni sellaisesta, vaikka se taitaa olla aika monelle enemmän pakkopullaa, Annala nauraa itselleen.
– Toiveenani on parantaa sisäistä ja ulkoista viestintää ja tukea hallituksen jäseniä hallitustyössä. Sisäinen viestintä on itselleni sydämen asia ja olen kouluttautunutkin sen parissa. Se on organisaatioissa näkymätöntä, mutta tärkeää asioiden sujuvuuden kannalta. Haluan osaltani edesauttaa sen olevan mutkatonta ja luontevaa.
Silminnähden tehtävästään innoissaan oleva Annala kuvailee ajatuksiaan myös pidemmällä aikavälillä:
– Todella toivon, että tämä pesti saa jatkua pitkään. Kun hallituksen jäsenet vaihtuvat määräajoin, tarkoittaa se usein myös jonkinlaista vaihtuvuutta. Aina kun ihmisiä vaihtuu, uusien mukana tulee jotain uutta. Haluan olla oppimassa ja toisaalta luomassa jatkuvuutta. Työnkuva kuitenkin elää aina, tekee ihminen mitä tahansa.
– Taustani ja intohimoni osuvat tähän paremmin kuin hyvin, Annala päättää.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
Porin Yrittäjien uusi sihteeri
Olli Annala Kaffeellahaastattelussa upouudessa Kulturhuset Fiinin Café Blåbärissä.
Konkari-koti on lapselle koti – turvallinen ympäristö kasvamiseen ja kehittymiseen
Teollisuuden asennuksia jo 20 vuotta!
Toni Vuorinen 0400 232 036 Paattilammintie 10, Noormarkku asennuspalvelut.fi
Ovi kodikkaaseen kotiin
KALUSTEET
• Uudet keittiöja wc-kalusteet
• Vaihto-ovet vanhoihin kaappeihin
• Peililiukuovet
• Suunnittelu- ja asennuspalvelu
REMONTIT
• Maalaustyöt
• Tapetointityöt
• Huoneistoremontit
• Lattia-asennukset
• Pesuhuone- ja saunaremontit
Työkavereiden ponnistus
työllistää ��� henkilöä
Mikko Tähtinen ja Jari Mäkipää ovat kulkeneet samoissa työpaikoissa eri tehtävissä pari vuosikymmentä. Viisi vuotta sitten he päättivät pistää oman yrityksen pystyyn yrityskaupalla. Silloin 50–60 työntekijää siirtyi Avarnilta 360 Security Solutions Oy:n palvelukseen. Nyt henkilöstömäärä on kolminkertaistunut.
– JARIHAN ON OLLUT alalla koko ikänsä, kohta 30 vuotta, toimitusjohtaja Mikko Tähtinen kehuu henkilöstöjohtaja Mäkipään kokemusta. Tähtinen itse ei tosin jää kovin paljon jälkeen, sillä hänkin on ollut turva-alan miehiä koko 2000-luvun.
Turvapalvelutuotteita Satakuntaan
360 Security Solutions Oy on turvapalveluyritys, jonka tarjotin jakautuu kolmeen päätuotteeseen: vartiointiin, järjestyksenvalvontaan ja työturvallisuusvalvontaan.
– Viime mainittu on käytännössä HSE-valvontaa teollisuudessa. Meidän tapauksessamme pääasiassa Uudenkaupungin ja Rauman telakoilla eli hiukan myös Varsinais-Suomen puolella, Tähtinen kertoo. HSE-lyhenne tulee sanoista Health, Safety ja Environment.
– Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että meillä on tietyssä kohteessa tarvittava määrä meidän työntekijöitämme, jotka huolehtivat alueen riskien arvioinnista ja hallinnasta, parantavat kyseisessä paikassa työskentelevien työhyvinvointia sekä seuraavat, että yritys toteuttaa lain vaatimaa ympäristönsuojelua. Nämä kaikki tulevat tietyille aloille suoraan lainsäädännöstä ja me huolehdimme, että niitä noudatetaan.
– Käytännön tasolla siellä teollisuudessa meidän tehtävämme on vaikkapa kiinnittää huomiota turvallisiin työtapoihin ja siihen, että työturvallisuus toimii. Että työntekijät ovat kunnossa, putoamissuojia käytetään kuten kuuluu, tilojen palokuormat eivät kasva liian suuriksi ja näissä opastaminen. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, Mäkipää täydentää.
Kasvupyrähdys tiukassa taloustilanteessa
– HSE-valvonta on meillä eniten kasvanut osa-alue. Ne yhtiöt, joissa työskentelimme aiemmin, ei
toiminut tässä kentässä ollenkaan. Ollaan paljon opittu ja opeteltu, sillä HSE on hyvin sitova palvelumuoto. Se vaatii myös rekrytoinnilta paljon, Mäkipää kertoo.
Henkilöstöasioiden parissa Jari Mäkipää onkin työskennellyt vuosia.
– Työympäristö on HSE-valvonnassa aina vaativa. Se on spesifi ja siihen pitää perehdyttää työntekijä kunnolla. Asioita on paljon, joita pitää ottaa huomioon, eikä sinne voi lähettää ketä tahansa, vaan paperit pitää olla kunnossa ja tarvittava koulutus käytynä. Tämän huomaa kyllä työnhaussa. Mekin pystyisimme ottamaan heti 15 työntekijää sisään, mutta sopivia ei juuri ole. Tämä on kapea ammattikunta, jossa on erityisiä pätevyysvaatimuksia.
– Jos haetaan vartijaa, minimivaatimus on vartijakortti. Jos haetaan järjestyksenvalvojaa, vaaditaan vartijakortin lisäksi järjestyksenvalvojakortti. Mutta sitten kun haetaan HSE-valvontaan tai muuhun erikoiskohteeseen, vaatimukset kasvavat roimasti ja se on haaste. Tällöin tarvitaan pelastustoiminnan peruskurssi ja sen lisäksi vartijakortti tai muu yhdistelmä. Näiden lisäksi työntekijä käy meidän oman koulutuksen, Mäkipää kertoo prosessista.
Nykyinen lainsäädäntö työhakuun on tuottanut erikoisia ilmiöitä myös Mäkipään eteen:
– Kyllä sellaista on nähty, että haastatteluun kutsuttu ei yksinkertaisesti saavu edes paikalle. Se tuntuu kummalliselta. Meillä oli hiljattain kahden position haku auki kaksi viikkoa ja saimme noin 200 hakemusta, joista valitaan noin 10 prosenttia. Rekrytointi vie siis yksistään paljon resurssia, kun tilanne on tämä.
Silti miehet eivät ole mitenkään synkkyyteen taipuvaisia. Hyviä tekijöitä löytyy lopulta aina.
– Meidän alalla käsikädessä ovat liikevaihto ja henkilöstömäärä. Viiden vuoden aikana henkilöstö on kasvanut kolminkertaiseksi, myös liikevaihto on
aika tarkkaan kolminkertaistunut. Se kertoo myös siitä, että tämä on palveluammatti, jota tekee ihminen, Tähtinen kertoo.
Maailmantilanne ei sinänsä näy turva-alan yrityksessä.
– Toistaiseksi meillä ei yritysten säästöt näy. Alueella on tervettä kilpailua, vaikka markkina ei juuri kasva. Onneksemme meidän työntekijät pysyvät joko meillä tai sitten repäisevät ja vaihtavat kokonaan alaa. Näiden vuosien aikana mahtuu yhden käden sormiin ne, jotka ovat vaihtaneet kilpailijan leipiin.
Yhdessä eteenpäin
Miehet intoutuvat muistelemaan aikaa, jolloin tulivat itse alalle ja toteavat monen asian muuttuneen.
– Tästähän on tullut oikea ammatti. Kun olimme nuoria, turva-alan työpaikan turvin maksettiin opiskeluvuosien elämää. Tämä oli läpikulkuammatti, jossa harva oli pitkään.
– Nykyään vaikkapa Winnovassa voi opiskella turvaalaa ja turvallisuusprofessuuria haetaan yliopistokeskukseen. Todella moni asia on siis muuttunut.
– Jos mietitään, että turvapuolen työntekijät olivat pari vuosikymmentä sitten pääsääntöisesti miehiä, nyt suhde on 70/30 eli naisten määrä on kasvussa. Tietoni mukaan Winnovan tutkinnosta valmistuu nyt enemmän naisia kuin miehiä. Kouluttaminen on vaikuttanut paljon alan muutokseen, Tähtinen pohtii.
Haastattelun aikana nousee selkeästi esiin työyhteisön merkitys, yhdessä oleminen.
– Olemme kiitollisia siitä, että moni on meillä pitkään töissä. Siihen saattaa vaikuttaa sekin, että pyrimme oikeasti kiinnittämään huomiota työntekijöiden viihtyvyyteen. Iloksemme he ovat perustaneet myös oman kerhon, jonka toimintaan annamme vuosittain käyttöbudjetin.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
Mikko Tähtinen (vas.) ja Jari Mäkipää pyörittävät turvallisuusalan yritystä, joka työllistää melkoisen määrän alan ammattilaisia niin Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessakin.
Antti Laine antti.laine@asennushartikainen. 050 309 4754
Suunnittelu Sähkösuunnittelu luotettavasti sekä yrityksille, että kotitalouksille.
Antti Laine antti.laine@asennushartikainen. 050 309 4754
Asennuspalvelu Hartikainen Oy Lasse Hartikainen lasse.hartikainen@asennushartikainen. 044 327 8028
Ilmalämpöpumput Myymme ja asennamme ilmalämpöpumppuja
Antti Laine antti.laine@asennushartikainen. 050 309 4754
Suunnittelu
Valvonta Valvomme, sujuvat suunnitelmien asiakkaan mukaisesti.
Tuhansien kasvujen maa
Tarjoamme pk-yrityksille
Suomessa 25 000 oppimislisenssiä.
Mitä kasvuun tulee, me olemme nyt ratkaisujen asialla. Siihen tarvitaan vain oikeat työkalut ja sopiva kasvualusta. Kuluvan vuoden aikana tulemme tarjoamaan pk-yrityksille maailmanluokan kasvuoppeja, kotimaista vertaissparrailua ja tapahtumia. Unohtamatta kaikkia finanssialan palveluita.
Aloita kasvu lunastamalla yrityksellesi oppimislisenssit ja hae mukaan Kasvualusta-ohjelmaan. Kasvu alkaa nimittäin nyt.
op.fi/kasvualusta
Yrittäjällä on kassaa – mitä sillä kannattaa tehdä?
Varallisuudenhoidosta ja lakipalveluista vastaava pankinjohtaja Ville Aalto-Setälä neuvoo tekemään lyhyen ja pitkän tähtäimen hajautettuja sijoitusratkaisuja.
Teksti
Lilli Jokela-Vahteristo | Kuva Johanna Satuli
YRITTÄJÄ LAITTAA AIKANSA, osaamisensa ja varallisuutensa bisnekseen ja toivoo, että se menestyy. Maailma ympärillä on kuitenkin täynnä epävarmuuksia ja ennakoimattomia käänteitä kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Trumpin poukkoileva maailmanpolitiikka sekä oman elämän yllättävät tilanteet.
– On monia ulkoisia ja äkillisiä seikkoja, joissa yrittäjällä on vähän vaikuttamismahdollisuuksia. Venäjän pakotteet, korona tai sairastuminen ovat tilanteita, joissa ennakoiva varainhoito tuo turvaa, OP Länsi-Suomen Osuuspankin pankinjohtaja Ville Aalto-Setälä kuvaa.
Asiantuntijan neuvo varautumiseen on korkorahastojen hyödyntäminen kassan vahvistamiseksi sekä yrityksen tuoton sijoittaminen osakepohjaisiin ratkaisuihin.
– Oikea aika sijoittamiseen on aina, kun sen tekee hallitusti ja pikkuhiljaa. Yrittäjä kantaa ison riskin yri-
tyksessään. Siksi sijoittaessa riskiä kannattaa laskea hajauttamalla.
Kun yrityksellä on kassapuskuria pahan päivän varalle, kannustaa Aalto-Setälä hyödyntämään korkorahastoja maltillisen tuoton korjaamiseksi. Niiden etuja ovat likviditeetin säilyminen, nollakorkoisia talletuksia parempi tuotto sekä matala riski.
– Yrittäjä usein kasvattaa kassaa niin, että se varmasti riittää, jos jotain huonoa tapahtuu. Tällaisen puskurin sitominen korkorahastoon on ehdottomasti järkevämpää kuin rahan makuuttaminen tilillä.
Toinen yrityksen varainhoidon tukijalka on pitkän tähtäimen osakesijoittaminen. Siinäkin avainsana on hajauttaminen. Aalto-Setälän mukaan globaaleja epävarmuuksia tai maailmanpolitiikan ennakoimattomuutta ei pidä nähdä liian suurina riskeinä yrityksestä tulleiden tuottojen sijoittamiselle.
OP Länsi-Suomen pankinjohtajan Ville Aalto-Setälän mukaan oikea aika sijoittamiseen on aina, kun sen tekee hallitusti ja pikkuhiljaa. Asiantuntijan neuvo varautumiseen on korkorahastojen hyödyntäminen kassan vahvistamiseksi ja yrityksen tuoton sijoittaminen osakepohjaisiin ratkaisuihin.
– Tekoäly on kuin kultakuume
– Yhdysvaltojen dominoiva tuottokehitys siirtyi viime vuonna Eurooppaan ja kehittyviin maihin. Suurten teknologiayhtiöiden kuten Microsoftin ja Amazonin kurssikehitys yski, ja perinteinen teollisuus kuten suuret konepajayhtiöt menestyivät. Talouskasvu on kaikesta hässäkästä huolimatta ollut yllättävän vakaata.
Yrittäjyys vaatii optimismia ja riskinottokykyä, mutta yrittämisestä tulleiden tuottojen sijoittami-
sessa Aalto-Setälä kannustaa malttiin. Tekoäly on parhaillaan markkinoiden iso ajuri. Sen rakentaminen on mittakaavaltaan historiallista ja houkuttelee tavoittelemaan nopeita voittoja.
– Tekoäly on kuin kultakuume. Kaikki ryntäävät sen perään, mutta on mahdoton tietää, kuka lopulta vie voiton. On erittäin vaikea ennustaa tuottoja, mutta viime aikoina tekoäly-yhtiöiden kursseissa on nähty isoja laskuja.
Aalto-Setälä pitää tekoälyä riskipitoisena sijoituskohteena, jonka kanssa on hyvä olla tarkkana. Asiantuntijan mukaan viisainta on koota osakesalkku, joka on reilusti hajautettu, matalariskinen ja pitkäjänteinen. Helpoiten se tehdään osake- tai varainhoitorahastolla.
– Maltilliset ja harkitut sijoitusratkaisut tuovat yrittäjälle ja yritykselle sekä turvaa että parempaa tuottoa ilman merkittävää riskinottoa.
Christian Mattilalla on pitkä kokemus jakelubisneksestä. Pyry-lehti on on Karhu Jakelun ensimmäinen osoitteellinen yrityksiin jaettava lehti.
PYRYN UUSI JAKELIJA
Karhu Jakelu Oy on täysin porilaisomisteinen jakeluyritys. Pyry-lehti on Karhu Jakelun ensimmäinen osoitteellinen, vain yrityksiin jaettava lehti.
– Laajalevikkisiä lehtiä, paketteja ja muuta olemme jakaneet koko viisivuotisen historiamme ajan. Itse olen ollut alalla lähes kaksi vuosikymmentä, sanoo yrittäjä Christian Mattila.
Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama
– VALMISTUIN RAVINTOLAKOKIKSI
Liisanpuiston ravintolakoulusta ja menin kesäksi töihin isän H.E.M Kuljetukseen kesällä 2007.
Uravalinta sinetöityi sitä myöten, Mattila kertoo.
Valtakunnallisesti
kahden kauppa
Meistä jokainen tuntee Postin, mutta harvempi
Jakeluyhtiö Suomi Oy:n. Suuri osa Suomessa jaettavista posteista ja yritysten asiakaslähetyksistä kulkee kuitenkin näistä jommankumman kautta. Jakeluyhtiö Suomi toimii nykyään ympäri maata ja hankkii sopimuskuljettajia aina silloin tällöin. – Kun vuonna 2020 kuulin, että Jakeluyhtiö Suomi hakee Porin alueella jakeluyritystä, nappasin puhelimen saman tien käteeni. En miettinyt hetkeäkään ja niin perustin Karhu Jakelu Oy:n. – Sen lisäksi kuljetamme eri kokoisten asiakkaidemme, kuten Budbeen paketteja. Se tarkoittaa sitä, että noudamme tehtaalta Budbeen lähetyksen valinneiden asiakkaiden paketit ja toimitamme eteenpäin. Teemme siis paljon juuri sitä logistiikkaa, mikä ei näy loppuasiakkaalle, Mattila kertoo. – Satakunta on pääasiassa toiminta-aluettamme, joskin hiukan livahdetaan myös Pirkanmaan puolelle. Meillä on tietysti myös omia asiakkaita, kuten vaikka nyt tuoreimpana Porin Yrittäjät. Paikallislehtiä ja paikallisia ilmaisjakelulehtiä jaamme myös. Oikeastaan me kyllä jaetaan ihan mitä vain, minkäkokoisilta asiakasyrityksiltä tahansa ja asioista voi matalalla kynnyksellä neuvotella.
Tällä hetkellä Karhu Jakelu Oy työllistää 45–50 henkilöä nuorista eläkeläisiin sekä lisäksi joitain yrittäjäkumppaneita.
Asiakaspalvelu on A ja O
Tästä päästäänkin Mattilan yhteen isoonvahvuuteen, asiakaspalveluun.
– Voisi ehkä sanoa, että tässä mennään hiukan takaisin vanhaan aikaan, nimittäin kyllä ihmiset ja varsinkin yrittäjät arvostavat, jos saavat henkilökohtaista palvelua. Se on minunkin mielestäni vaivattominta, että voin jutella asiakkaan kanssa hänen jakelutarpeestaan paikallisesti ja ihan kasvokkain. – Tämä korostuu varsinkin sopimusta tehtäessä ja siinä kohtaa jos tulee jotain ongelmia. Ei tarvita valtakunnallisia vaihteita. Kun meidän asiakaspalveluumme soittaa ja jos siellä on ruuhkaa tai ei vastata, puhelu kääntyy aina minulle. Käytännössä aina saa siis jonkun kiinni. Se on asiakkaalle todella tärkeää.
Tämän saman Christian Mattila on huomannut toiseen suuntaan:
– Kyllä ihan tosi mielelläni valitsemme omia hankintojamme paikallisilta toimijoilta. Sillä on aina merkitystä. Jouluksi hankimme henkilökunnalle joululahjoja paikallisista yrityksistä ja rakensimme niistä joulupussukat. Uskon, että kun ostamme vaikka 50 kappaletta lahjakortteja tai käsityöläisen artesaanituotetta, se merkitsee sille toiselle paikallisyritykselle paljon. Siinäkin korostuu palvelun merkitys.
Lehdenjakajasta työllistäjäksi ja kokemusten jakajaksi
Christian Mattila kuvailee tilannetta itselleen luontevaksi, jossa uusi asiakas saapuu neuvottelemaan jakelusopimuksesta, sillä koko prosessi on juuriaan myöden tuttu.
– Se on kyllä valtava vahvuus, kun ymmärtää eri vaiheita. Kun menin isän firmaan ensin töihin ja sitten osakkaaksi, jaoin ensin lehtiä. Olin siis lehdenjakajana. Siinä tunsi elävänsä, kun teki Satakunnan Kansan yöjakoa. Koska olen pyörinyt painotalossa, tunnen prosessin jakelijan näkökulman alusta loppuun. Se on meidän valtti, että systeemi on tuttu. Mies on myös silminnähden innoissaan siitä, mitä tekee.
– Toivoisin, että jo koulussa puhuttaisi enemmän siitä, mitä nuoret haluaisivat työelämässä tehdä. Intohimot voisivat ehkä nousta paremmin esiin, kun heille kerrottaisi enemmän eri aloista tekijöiden omalla suulla. Eikä siis pelkästään mitä yritys tekee, vaan siitä, millaista yrittäjyys itsessään on. Kaikelle tekemiselle pitää olla valmius. Ei se tarkoita, että ensimmäinen työpaikka ja tai ensimmäinen yritys sinetöisi koko loppuelämän, mutta siitä voi jäädä jokin pidemmälle kantava oppi ja ymmärrys.
Mattila onkin valmis puhumaan koululaisille, sillä pitää sitä tärkeänä.
– Itse olen todella kiitollinen, että pääsen hääräämään tässä ihan kotinurkilla Porissa ja kannustan aina meille töihin tulevia suhtautumaan töihin uteliaan ahkerasti.
Asiantuntijamme auttavat sinua löytämään kustannustehokkaat ja kokonaisvaltaiset ratkaisut yrityksellesi. Oli kyse sitten yrityksesi kassanhallinnasta, sijoittamisesta tai pitkäjänteisestä varallisuudenhoidosta.
Olemme sinun ja yrityksesi paikallinen kumppani. Ole yhteydessä!
