Page 1

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2018

PONSSE NEWS FULL SERVICE -PALVELUA KOMIN TASAVALLASSA PONSSE UUDISTAA KONEMALLISTOA VUODELLE

2018

METSÄ-MULTIA OY JA METSÄKULJETUS HYVÄRISET OY

KONEYRITTÄJYYTTÄ 40 VUOTTA


PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen

TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Mainonnan Työmaa KANSIKUVA

Jouko Arvonen KUVITUS

4 TÄYTTÄ PALVELUA KOMISSA

Dmitry Popovin johtama Mobilny Service vastaa PONSSE Full Service -palvelusta Komissa.

12 PONSSE KIDS

Painotalo Seiska PAPERI

GPrint OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Lehti on maksuton. Seuraa Ponssea:

2

13 PONSSE UUDISTAA KONEMALLISTOA VUODELLE 2018 18 13 000. PONSSE VALMIINA ALA-SAKSIN SAVOTOILLE 20 P ONSSE MOMENT

Henna Ryynänen (Ponsse Kids) PAINO

26

4

TOIMITUS & SISÄLTÖ

Ponsse Oyj

22 WAHLERS FORSTTECHNIK & PONSSE:

JUTTUIDEOILLA VOI VOITTAA!

a ja Ilmoita juttuideoit titse os öp hk sä palautetta .com. se ns po @ ponssenews votaan Kaikkien kesken ar teydessä yh on jokaisen numer ion ct lle Ponsse Co o. int alk -tuotep

25 VUOTTA KUMPPANUUTTA 24 K OHTI UUSIA VUOSIKYMMENIÄ

Metsäkuljetus Hyväriset ja Metsä-Multia ovat korjanneet puuta jo yli 40 vuotta. 26 R ANDALLS EQUIPMENT – 50 VUOTTA PIONEEERIHENKEÄ


”MITENKÄ MEELLÄ MÄNNÖÖ?”

34 28 V IIDEN MAAN KIERTUE PONSSE SCORPION ROAD SHOW 30 S AVOTTAUUTISIA 33 M ODERNIT TYÖKALUT TAKAAVAT LAADUKKAAN KOULUTUKSEN 34 M ETSÄKONEENKULJETTAJANA YHDYSVALLOISSA

Osa 2. Sarjassa kerrotaan metsäkoneenkuljettajien työstä eri markkinoilla. 39 P ONSSE COLLECTION

20

Monesti käy mielessä tuo Einarin sanonta työntekijöille tai kylänraitilla vastaan tulleille kylänmiehille. Kysymyksellä hän halusi todellakin kuulla kunkin kuulumiset ja ennen kaikkea kysymys sisälsi vahvan viestin yhteisöllisyydestä. Einari halusi jakaa kaikille sitä tunnetta, että töissä ongelmat ovat yhteisiä ja asiat saadaan hoidettua porukalla. Kenenkään ei tarvitse olla ongelmiensa kanssa yksin. Meitä ponsselaisia on tänä päivänä maailmanlaajuisesti reilut 1 500. Yhteisöllisyyden merkitys ja porukalla tekeminen korostuvat koko ajan enemmän ja enemmän. Metsäkoneiden osalta olemme erittäin haasteellisessa työympäristössä, jossa korostuvat asiakkaiden liiketoiminnan tukeminen, teknologian nopea kehittyminen sekä ammattitaito ja asenne työtä kohtaan. Tällaisessa ympäristössä tarvitaan enemmän kuin koskaan nopeaa reagointia ja yhteispeliä. Olemme tarttuneet tuohon haasteeseen koulutuksella ja päivittäisellä tekemisellä ja uskomme, että jälleen kerran porukalla tekeminen kehittää meitä ja vie eteenpäin. Einarin syntymästä tuli kuluneeksi helmikuussa 75 vuotta. Olemme jo reilun vuoden ajan keränneet tarinoita ja materiaalia yhdessä kirjailija Antti Heikkisen kanssa Einarin taipaleesta metsurista metsäkonevalmistajaksi. Tällä matkalla on saatu kuulla jo monenlaista tarinaa niin Laakajärven ensimmäisiltä savotoilta kuin Einarin kansakoulunopettajan kertomana. Projekti jatkuu edelleen ja pyydänkin teitä ottamaan yhteyttä muistojen, tarinoiden tai kuvien osalta suoraan minuun tai kirjoittamalla osoitteeseen tarinat@ponsse.com. Toivotan teille hyviä lukuhetkiä Ponsse Newsin osalta ja rapsakkata kevään odotusta. Päätteeksi on hyvä palauttaa mieliin tunnelmia 1970-luvun alkuvuosilta, jolloin oli ongelmia saada rahoitusta jokapäiväisen liiketoiminnan pyörittämiseen, ongelmia saada komponetteja kokoonpanoon, ongelmia saada sähköt halliin, ongelmia saada toimitettua  kone asiakkaalle. Tuossa tilanteessa oli sattunut asiakas tulemaan hallille ja kysynyt Einarilta, että mitenkä menee? Tähän oli Einari vastannut tyylilleen uskollisesti ja rehvakkaasti: ”Hyvin männöö!”. Usko omaan tekemiseen oli niin vahva, että se vei läpi ongelmien ja vei muun porukan mukaansa.

Juha Vidgrén Hallituksen puheenjohtaja, Ponsse Oyj

3


REPORTAASI / KOMIN TASAVALTA

TÄYTTÄ PALVELU Kahdeksan PONSSE-kuljettajan joukko purkautuu miehistön kuljetusautosta savottaleirin pihaan. Ollaan Mondin hakkuutyömaalla Verkhnyaya Vytchegdassa Komin Tasavallassa. Yövuoro on päättynyt ja joukko siirtyy savottaruokalaan aamiaiselle. Edessä on päivän lepo. Sillä välin päivävuoro ottaa koneet haltuunsa.

V

erkhnyaya Vytchegdasta itään on pelkkää erämaata aina Hanty-Mansijskiin saakka. Siksi alueella on runsaasti karhuja, susia ja muita metsän petoeläimiä. Edellisenä päivänä leirin lähellä on nähty neljä karhua, emo poikineen, mutta kohtaaminen ei arkisuudessaan juuri herätä keskustelua aamiaispöydässä. Leirin aamu alkaa juttutuokiolla Vieremältä saapuneiden suunnittelijoiden kanssa. Ponsse käy Komissa vuo-

4

sittain auditoimassa huoltopalveluita ja kuuntelemassa palautetta koneiden

toiminnasta. Ensimmäisen toiveensa kuljettajat esittävät naurunremakan saattamana: Suomesta tarvittaisiin lunta ja pakkasta! Syy toiveeseen on selvä. Aamuyöstä kaksi koneista on juuttunut pehmeään maahan ja paikalle on ajettu kalustoa vetoavuksi. Maaperä on hienojakoista. Kiviä on turha hakea. Tilannetta ei helpota historiallisen sateinen kesä ja syksy. Pehmeimpiin kohtiin on tehty teitä pikkutukeista, jotta koneet voivat siirtyä niitä pitkin leimikolle.


UA KOMISSA Mondi Syktyvkar, kuten muutkin puunkorjuuta harjoittavat yhtiöt Venäjällä, vuokraa valtiolta maita viidenkymmenen vuoden sopimuksilla sitoutuen huolehtimaan myös jälleenistutuksesta. Urakointi on kokonaisvaltaista. Uuden korjuutyömaan käyttöönotto alkaa teiden rakentamisella, sillä yritykset tekevät itse myös metsäautotiet. Verkhnyaya Vytchegdassa Mondi Syktyvkarin työmailla urakoi tyypillinen konekanta: neljän koneketjun yksikön muodostaa neljä PONSSE Ergo -harvesteria ja neljä PONSSE Buffalo -kuormatraktoria. Kaikki Mondin koneet Komin alueella ovat olleet muutaman vuoden ajan Ponsseja ja kahdeksalla hakkuutyömaalla työskentelee tällä hetkellä 58 vieremäläisvalmisteista konetta. Lisääntynyt tehokkuus on jopa vähentänyt konehankintojen määrää. Komin Tasavalta on jopa suomalaisen silmin suuri ja harvaan asuttu. Pinta-alaltaan se onkin Suomea suurempi. Pitkien metsätaipaleiden jälkeen ilmestyy tiiviisti rakennettuja kyliä, joiden asukkaiden

KOMIN TASAVALTA • KOMIN TASAVALTA on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Euroopan koillisosassa Uralvuorten länsipuolella. Alueeltaan Komin tasavalta on 1,2 kertaa Suomen kokoinen. Pääosa alueesta on pohjoista havumetsää eli taigaa, joka peittää 72,7 prosenttia pinta-alasta. Pohjoisessa on tundraa ja koillisessa ikiroutaa. • KESKEISENÄ LUONNONPIIRTEENÄ Komin matalakumpuisia tasankoja halkovat joet. Suurten jokien ja lukuisten pienten järvien Komi on enimmäkseen matalakumpuista tasankoa. Mannerilmaston talvi on ankarampi ja selvästi pidempi kuin Suomessa. Pakkaskausi kestää etelässä puoli vuotta ja Komin koillisosissa 2/3 vuotta. • VUOSITTAINEN LÄMPÖTILAVAIHTELU voi olla noin +40 asteesta -40 asteeseen. • LUONNONRIKKAUKSIA alueella on paljon – puuvarantojen lisäksi alueella on öljyä, kivihiiltä ja malmeja.

5


REPORTAASI / KOMIN TASAVALTA

keski-ikä kasvaa jatkuvasti. Komin noin miljoona asukasta on keskittynyt asumaan suurimpiin kaupunkeihin, kuten pääkaupunki Syktyvkariin, nuorten muuttaessa maalta työn perässä. Maaseudulla työllistää nyt parhaiten metsä. METSÄTYÖ NAUTTII ARVOSTUSTA

Aamupalaa yövuorosta palanneille kuljettajille on tarjoilemassa keittiöemäntä Maria Pahanova apulaisensa Lida Ignatovan kanssa. Ruokalan henkilökunnan

MONDI KOMIN TASAVALLASSA

• Mondi Group on kansainvälinen paperi- ja pakkausyhtiö, jolla on toimintaa 30 maassa. • 1969 perustetun Mondi Syktyvkarin vuosittainen puuntarve on noin 4,2 Mm3. Työntekijöitä on 4 800. • Mondi Syktyvkarin puunhankinta sisältää puunkorjuun, teiden rakennuksen ja kunnostuksen, puun kuljetuksen, uudelleenistutuksen ja metsänhoidon. • Vuosittainen sahatukin myynti 0,7 Mm3, päämarkkinat Komin tasavalta ja Leningradin alue. • Keskittyy sataprosenttisesti tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen. • Mondilla on vuokrattuna 2,1 miljoonaa hehtaaria metsää Komissa, joilla korjataan vuosittain noin 3,5 Mm³ puuta. Oma konekalusto korjaa 2,4–5 Mm³/v ja loput alihankinnasta. • 58 omaa PONSSE-metsäkonetta ja 120 puutavararekkaa.

6

”Eläkeikä on naisilla viisikymmentä vuotta, mutta monet jatkavat työntekoa lisäansioiden vuoksi. Voisin itsekin olla ikäni puolesta jo eläkkeellä”, sanoo 53-vuotias Maria Pahanova.

lisäksi savottaleirillä on siivooja huolehtimassa alueen siisteydestä. Naiset puhuvat äidinkielenään komia, mutta savotalla kieli vaihtuu venäjäksi. Naisten työpaikat ovat maaseudulla vähentyneet kyläkoulujen lakkautusten ja maataloustöiden vähenemisen myötä. Työt ovat nyt metsässä. ”Eläkeikä on naisilla viisikymmentä vuotta, mutta monet jatkavat työntekoa lisäansioiden vuoksi. Voisin itsekin olla ikäni puolesta jo eläkkeellä”, sanoo 53-vuotias Pahanova. ”Olen tyytyväinen elämääni, kun töitä on riittänyt ja haaveilen ostavani vielä oman talon eläkepäiviksi”, hän jatkaa. Yksi viimeisistä aamupalan nauttijoista ruokalavaunussa on metsäkoneen kuljettaja Alexandr Uljashev, joka hämmentää höyryävää teelasia ja katsoo aamu-uutisia. ”Ei yövuoron ajaminen ole sen vaikeampaa. Haasteita työlle asettaa lähinnä metsä, joka on täällä luonnontilassa ja maasto paikoitellen erittäin pehmeä. Työtähän tämä on siinä missä muutkin. Vapaa-aikana kalastan ja metsästän kuten suurin osa komilaisista”, Uljashev sanoo. ”Tunnissa teen koneella 15–25 kuutiometriä puuta paikasta riippuen. Olen tehnyt metsätöitä aikoinani myös käsin ja tiedän kuinka raskasta ja vaarallista työ voi olla. Koneet ovat nykyisin ergonomisia ja niillä on hyvä tehdä töitä. PONSSE Ergolla olen nyt ajanut kaksi vuotta. YhMondin puuterminaalissa Syktyvkarin tehtaalla on lähes miljoona mottia puuta. Varasto on pidettävä suurena, sillä tiestön huono kunto voi estää kuljetukset.


Full Service antaa Mondille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinliiketoimintaan, kun vastuu koneiden huollosta ja korjauksista on huollon asiantuntijalla. Sopimus tuo vakautta koneiden tuottavuuteen ja varmistaa niiden toiminnan. Kuvassa Dmitry Popov (Mobilny Service), Stanislav Navratil (Mondi Syktyvkar) ja Harri Saarela (Ponsse Oyj).

dessä vuorossa ehtii tehdä keskimäärin 150–250 kuutiometriä puuta metsästä riippuen.” Miehet ovat tottuneita leirielämään. Leiri voi pysyä samassa paikassa jopa vuosia, mutta leimikoita vaihdetaan pari kertaa vuodessa kesä- ja talvikohteiden mukaan. Tämän vuoksi ajomatka leiriltä leimikolle voi kestää jopa puolitoista tuntia, etäisyyden ollessa pahimmillaan 50–70 kilometriä. Tieltä hakkuupaikalle siirrytään koneilla, koska kuljettajien vaihto tehdään tankkauksen vuoksi tienvarressa. Tienvarresta ajomatkaa voi vielä kertyä viitisen kilometriä. Kuljettajien päivä alkaa kuljetuksella hakkuukohteelle. Miehistön kuljetusauto selviää kuin ihmeen kaupalla kuoppaisesta ja mutaisesta tiestä kelirikkoaikanakin, mutta lepohetkeä keikkuva kyyti ei tarjoa. MOBILNY SERVICE

Ponssen näkyvyyden Komin teillä varmistaa 26 Mobilny Servicen ja 16 Lespromservicen huoltoautoa. Mobilny Service on Ponssen jälleenmyyjän Lespromservicen tytäryhtiö, joka vastaa PONSSE-metsäkoneiden huoltopalveluista Komissa. Mobilny Servicen toimintaa johtaa COO (Chief Operation Officer) Dmitry Popov (41), jonka tausta metsäkonealalla

on vahva. Syktyvkarin metsäinstituutista valmistunut Popov työskenteli aluksi kotikylänsä lähettyvillä metsäkoneenkuljettajana ja huoltomekaanikkona. Sieltä työura johti insinööriksi Mondi Syktyvkarin metsäoperaatioihin. Mondilla Popovin työn painopiste oli puunkorjuun tehostamisprojektissa nimeltä ”New look”, jossa haettiin parhaita teknisiä ratkaisuja. Lisäksi kustannussäästöjä tehtiin muun muassa huolto- ja polttoainekulujen hallinnalla. Sama työ jatkui, kun Dmitry Popov siirtyi kehittämään Mobilny Servicen Full Service -operaatioita. ”Palveluissa on aina jotakin kehitettävää. Se on jatkuva prosessi, jota myös asiakkaat vaativat. Kokemukset käytännön kuljettajaja huoltotyöstä ja asiakkaan näkökulmasta on tuonut paljon nykyiseen työhön. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta”, Popov toteaa. ”Mondi Syktykvarin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan koneiden mekaaninen käyttöaste on oltava vähintään 81,5 prosenttia eli sadasta prosentista koneella on oltava sen verran tuottavia työtunteja. Full Service -palvelusta vastaa yhteensä 54 Mobilny Servicen mekaanikkoa Mondin eri saiteilla.” Sujuvaa englantia puhuva Popov asuu perheineen vastavalmistuneessa omakotitalossa Syktyvkarissa, kävelymatkan päässä Mobilny Serviceltä. Vielä edellisenä kesänä

LESPROMSERVICE

• Toimitusjohtaja ja perustaja Nikolai Ekimovskij. • Perustettu 1995, yhteistyö Ponssen kanssa vuodesta 2005. • Edustaa Komissa Ponssen lisäksi mm. Husqvarnaa. Erikoistunut hydrauliikkaan. • 200 työntekijää, kolme tytäryhtiötä ja kolme huoltopalvelukeskusta, joista yksi on keskittynyt PONSSEmetsäkoneisiin ja koulutukseen.

MOBILNY SERVICE

• Lespromservicen sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö, joka keskittyy täysin Full Service -projekteihin. • COO (Chief Operation Officer) Dmitry Popov. • Vastaa Full Service -sopimuksista ja operaatioista 9 Mondin ja 2 urakoitsijoiden saitilla. Kaikki koneet ovat Ponsseja. • 70 työntekijää

7


REPORTAASI / KOMIN TASAVALTA

Nikolay Terentyev, Oleg Babin ja metsäkoneenkuljettaja Denis Matjeev Sysolan hakkuutyömaalla.

komilaissyntyinen Popov ajoi 2–3 kertaa viikossa 170 kilometrin matkan kotikylään perheen luokse. ”Ajaessa oli aikaa esimerkiksi opiskella englantia. Pari vuotta sitten en hallinnut kieltä lainkaan, mutta kielen oppiminen on avannut yhteyksiä Ponssen tehtaalle ja verkostoon. Syktyvkariin muutin viisi vuotta sitten, kun Mondi Syktyvkar, Lespromservice ja Ponsse sopivat Full Service -yhteistyöstä. Perhe seurasi perässä viime kesänä.” KEHITYS ON YHTEISTYÖTÄ

Kun Mobilny Service otti vastuulleen Mondi Syktyvkarin PONSSE-kaluston huoltopalvelut, yksi haastavimmista hakkuutyömaista eli saiteista, niin sijainnin kuin tuottavuuden suhteen, oli Udora. Se on Mobilny Servicen toimitiloista kauimmaisena sijaitseva kohde, jonne ajomatkaa huonokuntoisia teitä pitkin kertyy 400 kilometriä. ”Jos menestytte Udorassa, menestytte muillakin saiteilla, Mondissa sanottiin. Nyt Udora on yksi Mondin kannattavimmista hakkuukohteista”, Popov kertoo. ”Ei ihminen tiedä mihin kaikkeen pystyy ennen kuin kokeilee. Me

8

”Kone on toiminut moitteettomasti ja Full Service on erinomainen ratkaisu. Aikaisemmin huoltoon kului kuljettajilta tehokasta korjuuaikaa eikä kaikilla ollut tarvittavaa huollon osaamistakaan”, Matjeev kertoo.

lähdimme kokeilemaan ja oppimaan. Pyrimme ajattelemaan pitkällä tähtäimellä asiakkaan eduksi. Tämä käänsi suunnan vähitellen myös Udorassa”, Popov sanoo. Popov kertoo Full Service -palvelun olleen aluksi haastavaa. ”Kun Mondi Syktyvkarin hakkuutavoitteet täyttyivät ”liian aikaisin”, koneet pysäytettiin ja jäimme ilman töitä. Koneet olivat tuottaneet odotettua enemmän eikä Syktyvkarin tehdas ottanut enempää puuta vastaan. Tilanne tasoittui seuraavana vuonna, kun edellisen vuoden luvut antoivat pohjan suunnittelulle ja tuotannon kasvulle. Full Service tuo asiakkaan toimintaan

ennustettavuutta. Kun asiakas voi olla varma siitä, että koneet toimivat, se pystyy ennakoimaan korjuumäärät ja kustannukset hyvissä ajoin.” Ponssen markkinaosuus Komissa on 55 prosenttia mikä tarkoittaa noin 170 konetta. Koneet soveltuvat hyvin paikallisiin korjuutarpeisiin, mutta suurin tekijä markkinaosuuden takana on paikallisen jälleenmyyjän erinomainen palvelu. ”Ponssen tapaan toimia liittyy vahvasti kumppanuus ja sitä Full Service myös on. Teemme Ponssen kanssa esimerkiksi paljon testejä eri komponenttien kestosta ja käytettävyydestä. Tämä on etu sekä Ponssen tuotekehitykselle että meille. Saamme komponenteille paljon käyttötunteja kovissa olosuhteissa ja tiedämme parhaat ratkaisut asiakkaille”, Popov kertoo. ”Viime vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa Ponssen jälleenmyyjien kansainväliseen tapaamiseen ja yllätyin kuinka avointa yhteistyö on. Ei ole liioiteltua sanoa, että olemme yhtä perhettä. Verkoston kiinnostus Komin Full Service -ratkaisua kohtaan on ollut suuri ja Ponssen verkostosta on käyty täällä tutustumisreissuilla. Itse olen käynyt tutustumassa kolme kertaa


Ponssen Brasilian Full Service -asiakkaisiin. Paikalliset tarpeet voivat olla erilaisia, mutta toistemme toimintatavoissa on myös paljon opittavaa.” SUUNNITTELU VÄLTTÄÄ TURHAA JUOKSUA

Komissa ikänsä asunut Nikolay Terentyev on avainhenkilöitä Full Service -palveluiden kehittämisessä. Hän on huollon esimies, joka tunnetaan Suomessa saakka taitavana mekaanikkona. Ammattitaidon ja innostuksen näkee välittömästi, kun Terentyev tutkii uuden komponentin testaustuloksia. ”Aikaisemmin toimin tiiminvetäjänä mekaanikoille. Tunnen porukan ja tiedän missä työssä he ovat parhaita. Nyt johto on halunnut minun keskittyvän enemmän toimintojen ja koulutuksen kehittämiseen”, Terentyev sanoo. Terentyevillä on selkeä kuva porukan tavoitteista. ”Mekaanikkojen tehtävänä on varmistaa, että koneet toimivat turvallisesti ja tuottavasti. Työt täytyy aina tehdä suunnitelmallisesti. Aikaa kuluu hukkaan jos työt aloittaa eniten korjausta vaativasta koneesta ja koneet, jotka saataisiin pienellä vaivalla takaisin tuottavaan työhön, seisovat turhaan.” Sekä Mondi Syktyvkar että Mobilny Servicen toiminta on silmin nähden järjestelmällistä, mikä on haastavissa olosuhteissa välttämätöntä. Full Service -palvelut myös auditoidaan säännöllisesti Ponssen toimesta. ”Meillä on asiantunteva henkilökunta, joka osaa ratkaista asiakkaan

ongelmat. Olemme palkanneet myös mekaanikkoja, joilla ei ole aiempaa kokemusta metsäkoneista. Työn lopputulos on kiinni motivaatiosta, ja joskus oikeat toimintatavat on helpompi kouluttaa aloittelijoille kuin konkareille, joille on jo muodostunut oma tapa toimia. Huoltotoimenpiteet pitää aina aloittaa suunnittelemalla mikä on järkevää, eikä juosta pitkin päivää saamatta kunnon tuloksia”, Terentyev kertoo mekaanikkojen työtavoista. ”Haemme huollossakin kannattavuutta pitkässä juoksussa. Harkitsemme miten huolto kannattaa toteuttaa ja milloin osat kannattaa vaihtaa uuteen korjaustyön sijaan.” PALVELUA PAKKASESSA, YÖN PIMEYDESSÄ

Hakkuutyömaalla Full Service -mekaanikot ovat kuljettajien tavoitettavissa radiopuhelimen välityksellä 24 tuntia vuorokaudessa. Yhdellä saitilla on yleensä kolme mekaanikkoa, joilla on työtiloinaan hyvin varustellut huoltovaunut. Sysolan saitin työvuorossa on kaksi mekaanikkoa, Oleg Babin ja Jevgeny Beloborodov. ”Aloitamme työvuoron 6.30. Hälytyksiä voi tulla myös keskellä yötä, mikäli koneessa ilmenee äkillistä korjattavaa. Päivittäiset pienet huollot kuljettajat saattavat tehdä itsekin, esimerkiksi tankkauksen, rasvauksen ja ketjujen vaihdot, mutta me hoidamme kaiken muun,” mekaanikot kertovat. ”Työ on mielekästä, ei tätä muuten tekisi. Kylmyys ja yövuorot eivät ole

ongelma, kyse on suhtautumisesta. Talvella koneet pysäytetään vasta 32 pakkasasteessa. Suuremmat huollot tehdään leirissä ja pienemmät metsässä. Aikaa ei työn lisäksi jää muuhun kuin nukkumiseen. Tarpeen vaatiessa voimme myös vaihtaa eri saitille työvuorojen välissä.” KOVALLA TYÖLLÄ KOVIA TULOKSIA

Mondi Syktyvkar on Venäjän johtavia sellu- ja paperiteollisuuden toimijoita. Pääinsinööri Stanislav Navratil vastaa Mondin puunkorjuuseen ja puunkuljetukseen liittyvistä operaatioista Komin tasavallassa. Tsekkiläissyntyinen Navratil aloitti Mondilla Venäjällä vuonna 2009 toimittuaan aiemmin puunhankinnan ja myynnin tehtävissä muun muassa Stora Ensolla Tšekissä. ”Aloittaessani Mondilla täällä lähti liikkeelle New look -kehitysprojekti,

Pari vuotta sitten ajoimme vielä eri konemerkillä ja alussa otti aikansa tottua uuteen kalustoon. Ponsset ovat kestäneet hyvin ja ovat mukavia käyttää. Ohjaamossa on hyvä työskennellä, huolto on lähellä ja tukee meitä erinomaisesti. Aiemmin teimme huollot mahdollisuuksien mukaan itse ja isompia remontteja varten piti odotella huoltomiehiä. Full service on iso plussa, kertoo vuodesta 2001 lähtien Mondilla kuljettajana työskennellyt Aleksandr Cnitin.

9


REPORTAASI / KOMIN TASAVALTA

jonka tavoitteena oli toiminnan vahva tehostaminen. Vastuuta haluttiin antaa myös kumppaneille. Vertailimme kolmea eri metsäkonemerkkiä ja niiden palveluita ja luovuimme täysin manuaalisesta hakkuusta. Ponsseja oli aluksi vain kaksi koneketjua. 2016 vuodesta lähtien kaikki koneet ovat olleet Ponsseja. Niiden tekniikasta, eli huollosta ja varaosista, vastaa kokonaisuudessaan Mobilny Service.” ”Full Servicessä haemme luonnollisesti tehokkuutta eli korjuumäärien kasvua, huolto- ja varaosakustannusten hallintaa ja toiminnan ennustettavuutta. Koneiden huollon ulkoistaminen avasi meillä toiminnan pullonkauloja. Koneet pyörivät käytännössä vuoden läpi ympäri vuorokauden, vuodenvaihteen seisokkia lukuun ottamatta. Siksi koneiden kestävyydeltä ja huollolta vaaditaan paljon. Nyt voimme keskittyä siihen, minkä hallitsemme parhaiten”, Navratil kertoo. ”Meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme on vahva, mutta osaa kuunnella ja mukauttaa toimintaansa asiakkaan tarpeisiin. Standardit ja tavoitteet toiminnalle tulevat Mondilta, mutta kumppanit vastaavat palveluiden laadusta ja tehokkuudesta.” Vuoden aikana harvesteriin voi kertyä

10

Työ on mielekästä, ei tätä muuten tekisi. Kylmyys ja yövuorot eivät ole ongelma, kyse on suhtautumisesta. Talvella koneet pysäytetään vasta 32 pakkasasteessa, eikä lämpimiä huoltohalleja täällä ole. – Jevgeni Beloborodov ja Oleg Babin, Mobilny Service.

5 500–6 000 tehokasta työtuntia ja yhteensä harvesterilla korjataan vuodessa noin 87 000 kuutiometriä konetta kohden. Aikaisemmin vuosittainen korjuumäärä oli noin 45 000–65 000 kuutiometriä, mikä on suuri ero nykyiseen. ”Kuljettajien vaihtuvuus on meillä ollut pientä, sillä olemme pystyneet varmistamaan ympärivuotisen ja säännöllisen työn sekä hyvät työskentelyolosuhteet niin koneiden kuin leiriolosuhteidenkin osalta. Kuljettajille myös maksetaan erillistä olosuhdelisää ja korvausta siitä, että he majoittuvat poissa kotoa”, Navratil selittää. Ympärivuotinen puunkorjuu on keliolosuhteiden vuoksi haasteellista myös Komissa. Mondilla hakkuut pysähtyvät pakkasen ylittäessä 32 astetta, mikä tarkoittaa vuosittain 1–2 viikon seisokkeja. Tämän hetkiset märät olosuhteet saattavat vaikuttaa haastavilta, mutta kuumina kesinä metsäpalot ovat suurempi riski toiminnalle. ”Turvallisuus ja kestävä kehitys ovat tärkeimpiä prioriteettejamme. Kaikki käyttämämme puutavara on FSC-sertifioitua ja toimintamme ISO 14002 -standardin mukaista. Metsien uudistaminen on nykyisin puunkorjuuyhtiöiden vastuulla. Uudistamme metsiä itse ja meillä on myös omia taimitarhoja.”

VASTUULLISUUS: MONDI SYKTYVKAR

Mondi Syktyvkar hallinnoi Venäjällä 2 13 031 hehtaaria luonnonmetsiä ja siksi metsien vastuullisella hoidolla on suuri painoarvo yhtiön toiminnassa. Pitkäjänteisellä metsänhoidolla tavoitellaan puunkorjuun tuottavuuden ja puun laadun parantamista. Yhtiö vastaa myös metsien uudistamisesta korjuun jälkeen. Jälleenistutuksessa käytetään omien taimitarhojen taimia tai tuetaan metsien luonnollista uudistumista. Metsiä uudistetaan vain paikallisilla puulajeilla, minkä ansiosta ne ovat vastustuskykyisiä tuholaisille ja taudeille. Mondi Syktyvkarilla on myös tärkeä rooli ehkäistä ja torjua vaarallisia metsäpaloja. Metsäpalojen todennäköisyys on pieni, mutta toteutuessaan ne voivat aiheuttaa pitkien etäisyyksien ja hankalasti saavutettavien kohteiden vuoksi suuria tuhoja. Vastuullisen toiminnan kehittämisessä yhtiö tekee yhteistyötä mm. Komin tiedekeskuksen ja Syktyvkarin metsäinstituutin kanssa.


PALKITSE TOLOKUN

ammattilainen Einari Vidgrén Säätiö pyrkii nostamaan koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta sekä lisäämään tietoisuutta alan yrittäjyydestä. Huomioimme vuosittain alalla ansioituneita ja sitä edistäneitä henkilöitä

ja tahoja erilaisin palkinnoin. Haluamme edistää alan kehitystä ja nostaa alan kiinnostavuutta erityisesti nuorten keskuudessa jakamalla opiskelustipendejä ja tunnustuspalkintoja kehitystyöstä.

Ammattitaidolla on puunkorjuussa ratkaiseva merkitys. Nyt voit ilmiantaa meille laadun tekijöitä. Kerro Säätiön www-sivuilla ehdotus metsäalan ammattilaisesta, jonka työnjälki ja asiakaspalvelu ansaitsevat kiitoksen.

Ehdota palkittavia osoitteessa: www.evsaatio.fi Hakuaika päättyy 16.4.2018


palkintotehtävä Väritä ja etsi kuvasta

Montako Ponssen työkonetta ja erilaista eläintä löydät värityskuvasta. Lähetä vastauksesi meille 31.5.2018 mennessä joko postitse osoitteeseen Ponsse Oyj/viestintä, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai sähköpostitse osoitteeseen ponssenews@ponsse.com. Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaisemme oikean vastauksen ja arvonnan voittajan lehden seuraavassa numerossa.

12

Ponsse News 2/2017 Kilpailun voittaja: 9-vuotias Robbie Smith Skotlannista. Oikea vastausrivi: 1B, 2D, 3C, 4A ja 5E

Onnea voittajalle!


INNOVAATIOT / UUTTA PONSSE-MALLISTOSSA 2018

PONSSE UUDISTAA

KONEMALLISTOA VUODELLE 2018 Entistä taloudellisempi, mukavampi ja tuottavampi

Ponssella on jo kauan ollut markkinoiden nykyaikaisin ja laajin metsäkone- ja harvesteripäämallisto. Metsäkoneiden lisäksi Ponssen vahvuuksiin ovat jo pitkään kuuluneet asiakaslähtöiset ja tuottavuutta parantavat metsäkoneiden tieto- ja ohjausjärjestelmät.

N

nykyaikaisimpaan metsäkonetehtaaseen, jo ennestään hyvästä mallistosta on saatu päivitettyä vielä parempi.

ykyaikainen PONSSE-mallisto sisältää alalla uusia ja ennennäkemättömiä innovaatioita, kuten Scorpion-harvesterit sekä paljon tuottavuutta ja käytettävyyttä parantavia ominaisuuksia. Viime vuosina teknologia on edennyt suurin harppauksin, ja Ponssen jatkuvan parannuksen filosofia on osoittautunut oikeaksi, sillä uusia teknisiä ratkaisuja on saatu jatkuvasti tuotantoon. Ne ovat tehneet koneista tehokkaampia ja luotettavampia. Ponsse huomioi suunnittelussa myös vanhemman konekannan, sillä suunnittelussa otetaan aina mahdollisuuksien mukaan huomioon mahdollisuudet päivittää uudet ratkaisut myös vanhempiin koneisiin.

UUSI HARVENNUSTEN JA PEHMEIDEN MAIDEN MESTARI

Legendaarinen vuonna 2009 julkaistu PONSSE Fox -harvesteri jää historiaan, kun uusi Fox tulee tilalle. Fox on erinomainen kone olosuhteisiin, joissa tarvitaan ketteryyttä ja tehoa. Foxille ominaisia käyttökohteita ovatkin harvennukset ja pehmeiden maiden kohteet. Foxissa nosturi on tuotu lähelle ohjaamoa, jolloin näkyvyys harvesteripäälle on erittäin hyvä ja koneen liikkeet vievät vähän tilaa harvennuksia tehtäessä. Nosturin sijoitus ja kahdeksanpyöräisyys tekevät koneen painojakaumasta hyvän, minkä ansiosta Fox on oikealla telavarustuksella varustettuna erityisen hyvä valinta pehmeiden maiden kohteille.

VUOTEEN 2018 REIPPAASTI UUDISTUNEENA JA AIEMPAAKIN TALOUDELLISEMMIN

Jatkuvan parannuksen lisäksi Ponsse julkaisee monia uutuuksia vuoden 2018 alusta. Uutuudet sisältävät polttoainetaloudellisuutta, tehokkuutta, käytettävyyttä, laatua ja huollettavuutta parantavia ominaisuuksia. Ponsse valmistaa suuren osan koneissa käytettävistä komponenteista itse. Tieto- ja ohjausjärjestelmäpuolella koko tuotantoketju on Ponssen hallussa. Kun se yhdistetään hyvään yhteistyöhön asiakkaiden kanssa ja vuonna 2018 valmistuvaan maailman

PONSSE ACTIVEFRAME

ACTIVEFRAME NYT MYÖS HARVESTERIIN

Ponssen kehittämässä ActiveFramejärjestelmässä kuljettajaan kohdistuvat rasitukset ovat pienempiä verrattuna pelkkään ohjaamon vaimennukseen.

Ponssen eniten valmistettu malli Ergo on saatavilla nyt myös ActiveFrame-versiona. PONSSE ActiveFrame on uudenlainen kahdeksanpyöräisen koneen valmennusjärjestelmä. Se on rakenteeltaan yksinkertainen ja toimiva, ja se vaimentaa kuljettajaan kohdistuvat sivuttaisheilahdukset tehokkaasti ja huomaamattomasti. Näin

13


INNOVAATIOT / UUTTA PONSSE-MALLISTOSSA 2018

Uudistettu hydrauliikkajärjestelmä on käynyt läpi kattavat kenttätestit eri maissa ja tulokset ovat lupaavia – polttoaineenkulutus on ollut kenttäkokeissa merkittävästi alhaisempi.

ajaminen on erittäin mukavaa ja kuljettajan kehoon kohdistuvat rasitukset jäävät reilusti alhaisemmalle tasolle verrattuna esimerkiksi ainoastaan ohjaamon vaimennusjärjestelmällä varustettuun koneeseen. ActiveFrame on saatavilla myös Buffalo-, Elephant- ja ElephantKing-kuormatraktorimalleihin. VOIMAA PROSESSOINTIIN JA TELAKONEALUSTOIHIN

Ponsse on kehittänyt ja valmistanut harvesteripäitä 1980-luvulta lähtien. Laajan harvesteripäämalliston käyttöalue kattaa puunkorjuun ensiharvennuksilta järeisiin uudistushakkuisiin ja mallit kuorivista eukalyptuskourista prosessointiin. Suurimman kokoluokan harvesteripäät soveltuvat myös tela-alustaisiin ratkaisuihin. Uusi PONSSE H8HD -harvesteripää on suunniteltu erityisesti vaativiin olosuhteisiin suurikokoisen puuston korjuuseen ja prosessointiin. Se on jatkoa pienemmän kokoluokan PONSSE H7HD -harvesteripäälle ja voidaan asentaa sekä PONSSE Bear -harvesteriin että yli 20-tonnisiin tela-alustaisiin koneisiin. Uuden harvesteripäämallin suorituskyky on kokoonsa nähden ylivoimainen. Voimakas syöttö ja suuriakin runkoja

tukevasti syöttörullien varassa kannatteleva geometria takaavat äärimmäisen tuottavuuden ja polttoainetaloudellisuuden. PIENEMPI POLTTOAINEENKULUTUS JA LISÄÄ TUOTTAVUUTTA

Uusien tuotteiden lisäksi Ponsse on tehnyt myös muihin malleihin muutoksia, jotka parantavat koneen polttoainetaloudellisuutta. Harvestereiden hydrauliikkajärjestelmää on edelleen kehitetty, minkä ansiosta polttoaineenkulutus, hydrauliikan lämmöntuotto ja painehäviöt ovat selvästi aiempaa pienempiä. Uudistetussa hydrauliikkajärjestelmässä sekä putkitusta että liitoslohkoja on muutettu entistä paremmin virtaaviksi, minkä avulla on saavutettu selkeä parannus hydrauliikan toimintaan ja tehokkuuteen. Uudistettu hydrauliikkajärjestelmä on käynyt läpi kattavat kenttätestit eri maissa ja tulokset ovat lupaavia – polttoaineenkulutus on ollut kenttäkokeissa merkittävästi alhaisempi. Lisäksi harvesteripään syötön paineita on voitu samalla alentaa työskentelynopeuden kärsimättä. Toinen merkittävä uutuus ovat Ponssen itse kehittämän ja valmistaman metsäkoneen tietojärjestelmän uudet ohjaintie-

PÄIVITETTY HYDRAULIIKKAJÄRJESTELMÄ Hydrauliikkajärjestelmän uudistusten vuoksi polttoaineenkulutus, painehäviöt ja lämmöntuotto ovat aiempaa pienemmät.

14


UUSI PONSSE H8HD

PONSSE H8HD on saatavana myös latvasahalla varustettuna puuston tarkempaan hyödyntämiseen prosessoinnissa ja runsasoksaisten puiden käsittelyssä.

tokoneet eli moduulit. Uudet moduulit pystyvät käsittelemään tietoa jopa sata kertaa nopeammin kuin edellisen sukupolven laitteisto. Tehokkaampi tietojenkäsittely mahdollistaa tarkemman ja tehokkaamman nosturin ja kuormaimen käsittelyn, mikä tuo kuljettajalle miellyttävän ajotuntuman ja lisää tuottavuutta. Uudet moduulit mahdollistavat lisäksi koneen päivityksen uusimpaan tietojärjestelmäversioon pitkälle tulevaisuuteen. PAREMMASSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ

Kuljettajan työympäristöä on uusittu vastaamaan paremmin kuljettajan tarpeita ja edistämään viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Ponssen uusi istuin, PONSSE Seat, on osoitus siitä, kuinka Ponsse kehittää tuotteita yhdessä asiakkaidensa kanssa. Uusi PONSSE Seat on alusta alkaen metsäkoneeseen suunniteltu istuin, johon Ponssella on yksinoikeus istuinvalmistajan puolelta. PONSSE Seatissa on paremmat säädöt,

tukevammat pehmusteet, mukavammat verhoilut ja jämäkämpi jalusta kuin muissa istuinmalleissa. Samalla ohjaamon verhoilumateriaaleja on uusittu. Ne kestävät nyt kulutusta ja likaa aiempaa paremmin ja ovat helpommin puhdistettavissa.

Kuvassa järjestelmän uudistuneet moduuliyksiköt ja OptiPC.

SATA KERTAA NOPEAMPAA TIEDONKÄSITTELYÄ Ponssen kehittämää metsäkoneen Optitietojärjestelmää on uudistettu sekä ohjelmiston, käyttöliittymän että moduulien osalta. Uusi järjestelmä käsittelee tietoa sata kertaa nopeammin ja enemmän kuin edellisen sukupolven järjestelmä.

15


INNOVAATIOT / UUTTA PONSSE-MALLISTOSSA 2018

PONSSE Managerilla metsäkoneyrittäjä voi nähdä koneiden sijainnin, tuottavuusluvut tavaralajeittain, seuraamaan ja tulostamaan mittaustodistuksia, katsomaan Ecodrive harvesterin tunnuslukuja reaaliajassa, polttoaineenkulutuksen ja tilaamaan koneiden huollot ja siirrot savotalta toiselle.

Ilmanlaatu ja oikea lämpötila ovat tutkitusti kuljettajan suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Olemme tuoneet useimpiin malleihin uuden ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmän, jonka suorituskyky on riittävä myös vaativimmissa olosuhteissa. Näiden uudistusten lisäksi työskentelyyn ja työympäristöön vaikuttavia muutoksia on jo tullut mm. Opti 4G -järjestelmään, jossa on uusi ohjelmistoversio uusin ominaisuuksin. Tänä vuonna mukaan tulee vielä uuden tekniikan mukainen paremmin ja nopeammin reagoiva kosketusnäytöllinen PC Opti7+. Scorpion- ja ScorpionKing-malleissa on lisäksi parannettu valaistusta. Nosturin puomissa on aiempaa enemmän työvaloja ja ohjaamon sisävalaistus on muutettu ledivaloiksi. Nämä muutokset auttavat kuljettajaa jaksamaan paremmin työssään, mikä edesauttaa koneen tehokasta käyttöä. MODERNIT TYÖKALUT ASIAKKAILLE

PONSSE Manager on nykyaikainen metsäkoneiden toiminnan hallinnointijärjestelmä, jonka kautta metsäkoneyrittäjä voi

nähdä koneiden sijainnin, tuottavuusluvut tavaralajeittain, seuraamaan ja tulostamaan mittaustodistuksia, katsomaan Ecodrive harvesterin tunnuslukuja reaaliajassa, polttoaineenkulutuksen ja tilaamaan koneiden huollot ja siirrot savotalta toiselle. PONSSE Manager on osa Opti-järjestelmää. Se voidaan asentaa jälkikäteen myös vanhempiin metsäkoneisiin päivittämällä metsäkoneeseen uusin Opti4G versio. PONSSE Manageria voit käyttää lähes mistä vain älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Ponssen itse suunnittelemien ja valmistamien tietojärjestelmien johdosta olemme voineet tuoda myös varaosien tilausjärjestelmän metsäkoneisiin, toimistolle ja mobiililaitteisiin suoraan asiakkaidemme käyttöön missä tahansa ja mihin kellonaikaan tahansa. PONSSE Parts Online -järjestelmän ansiosta asiakkaamme voivat nähdä omien koneidensa tiedot yksilöitynä ja tekemään tilauksia suoraan koneesta, toimistolta tai vaikkapa kesämökiltä siten, että osat toimitetaan sovitulla toimitustavalla sovittuun paikkaan.

AINUTLAATUINEN PONSSE SEAT PONSSE Seat on metsäkoneenistuin, joka on alusta alkaen suunniteltu vain metsäkonekäyttöön. Ponssella on istuinmallin yksinoikeus istuinvalmistajalta.

16


PÄIVITÄ OPTISI Päivitä uusimpaan Opti-versioon, ja työskentelet entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin!

Manager-työkalu

Parts Online –palvelu

XML

Opti4G

StanForD2010

WoodForce

PONSSE Ecodrive

web

PONSSE Sync

Polttoainetaloudellisuus

Parannettu logiikka

PONSSE Opti -tietojärjestelmä on entistä luotettavampi, tuottavampi ja helppokäyttöisempi. Tee päivitys, ja parannat Opti-järjestelmäsi käytettävyyttä ja toimintavarmuutta.

#aloggersbestfriend #ponsse #sustainableforestmanagement

A logger’s best friend www.ponsse.com


ASIAKAS / FOWI GMBH

13 000. PONSSE

Valmiina Ala-Saksin savotoille

13 000. Vieremällä valmistettu metsäkone, PONSSE Ergo 8w –harvesteri, toimitettiin Pohjois-Saksaan FoWi GmbH:lle. Suomalaiset koneet ja Wahlersin palvelu tuntuu tehneen vaikutuksen toimitusjohtaja Frank-Ludger Sulzeriin.

W

ahlers Forsttechnikin rakentamaa Biber-harvesteria lukuun ottamatta yrityksen konekantaan kuuluu yksinomaan Ponssen harvestereita ja kuormatraktoreita. Syitä sitoutumiselle keltaisiin koneisiin on useita. Yksi tärkeimpiä on alasaksilaisen FoWin pitkäaikainen ja hyvä liikesuhde Wahlers Forsttechnikiin, Ponssen saksalaiseen jälleenmyynti- ja huoltopalvelukumppaniin. Myös Wahlers Forsttechnik

18

arvostaa pitkäaikaisia kumppanuuksia, mitä osoittaa 25 vuotta jatkunut yhteistyö Ponssen kanssa ja 35-vuotinen asiakassuhde FoWi:n kanssa. FoWi on 17 työntekijää työllistävä puunkorjuu- ja puutavarayhtiö, jonka nimi on lyhenne nimestä Forstverwaltung Wiegersen. Forstverwaltung Wiegersen käsittää 675 hehtaarin alueen, joka on ollut Sulzerin perheen hallussa kolmen sukupolven ajan. ”Kun isäni Hartwig Sulzer peri Forstverwaltung Wiegersenin vuonna

1979, hän oli juuri avannut vastaanoton eläinlääkärinä. Koska hänellä ei ollut aikaa huolehtia metsänhoidosta, hän palkkasi tilanhoitajaksi nuoren metsämestarin Michael Haarhausin”, itsekin metsänhoitajaksi opiskellut Frank-Ludger Sulzer kertoo. ”Metsän silloisen tilanteen ja alhaisten puun hintojen vuoksi Forstverwaltung Wiegerseniä oli vaikea johtaa kannattavasti. Sen vuoksi vuonna 1989 perustettiin toiseksi tukijalaksi FoWi GmbH. Siitä lähtien FoWi on hoitanut


Forstverwaltung Wiegersenin metsiä ja tarjonnut palvelujaan muillekin metsänomistajille. Juridisesti FoWi on täysin erillinen yksityisestä Forstverwaltung Wiegersen -metsänhoitoyrityksestä.” Yhteistyö Wahlersin kanssa sai alkunsa jo aikaisemmin. ”Vuonna 1983 olimme ensimmäistä kertaa yhteydessä Hans Wahlersiin, joka oli tuolloin kehittänyt Räumfix-laitteen ja kehitti jatkuvasti uusia ratkaisuja puunkorjuuseen. Michael Haarhaus oli erittäin kiinnostunut Hansin innovaatioista ja niinpä käytimme Tuiko-prosessoria jo vuonna

1985. Tämän päivän näkökulmasta yksinkertaisen laitteen käyttöön tarvittiin kolme henkilöä ja sitä voitiin käyttää ainoastaan nuorissa metsiköissä.” Wahlersin johtaja Michael Rathjen toteaa, että sekä FoWi että Wahlers ovat hyötyneet suuresti toisistaan. Oman Biber-harvesterin kehittämiseksi Wahlersin oli tehtävä testejä metsässä, joita yrityksellä ei itsellään ollut. Maantieteellisen läheisyyden ja hyvän yhteistyön ansiosta uutuuksia testattiin Forstverwaltung Wiegersenin mailla. Pitkästä kumppanuudesta on syntynyt tiivis suhde. ”Tässä valossa oli selvää, että ensimmäinen FoWin hankkima yksioteharvesteri vuonna 1991 oli Wahlersin Biber”, Frank-Ludger Sulzer muistelee. Voimakkaasti lisääntynyt puunkorjuun koneellistuminen ei innostanut kaikkia metsänomistajia 1990-luvun Saksassa. Valtion omistamissa metsässä harvesterin käyttö ei aiheuttanut ongelmia, mutta yksityisten metsänomistajien suhtautuminen oli toisenlaista. ”Vielä tänäkin päivänä kahdeksanpyöräinen kone on joillekin yksityiselle metsänomistajalle liian ”brutaalia”. Sen vuoksi on hyvä, että meillä on edelleen pieni Wahlersin Biber,” Sulzer nauraa. Biberin suorituskyky ei kuitenkaan enää riittänyt, kun Ala-Saksissa astui voimaan määräys, jonka mukaan harvesterinosturin ulottuman oli oltava vähintään kymmenen metriä. ”Meidän Biberimme ei täyttänyt tätä vaatimusta. Sen vuoksi vuonna 1993 aloitettu jälleenmyyntikumppanuus Ponssen kanssa oli tärkeä merkkipaalu Wahlersille. Suomalaiskoneita ei tuolloin Saksassa juuri

tunnettu”, Michael Rathjen kertoo. Ensimmäinen PONSSE FoWi:n hakkuille tuli vuonna 1998. Käytetyn PONSSE HS15 -harvesterin jälkeen seurasi PONSSE HS10. Siitä lähtien FoWin konekantaan on kuulunut Biberiä lukuun ottamatta yksinomaan PONSSE-koneita. Uuden kahdeksanpyöräisen Ergon rinnalla on Bear, joilla yhtiö pystyy tarjoamaan asiakkailleen puunkorjuuta harvennuksilta päätehakkuisiin. Kuormatraktoreina FoWi:lla on kaksi PONSSE Wisenttiä, joiden lisäksi koulutustarkoituksissa käytetään vanhaa PONSSE S10 -ajokonetta. ”Merkkiuskollisuus perustuu PONSSE -koneiden laadun lisäksi loistavaan huoltopalveluun, jota Wahlers Forsttechnik meille tarjoaa. Jokainen alalla toimiva tietää miten kalliiksi koneiden seisonta-ajat tulevat. Wahlersin paikallinen varaosavarasto ja yön yli -toimitus Ponssen Iisalmen varastosta takaavat palvelunopeuden, johon mikään muu valmistaja tuskin pystyy. Koneissa on PONSSE Opti -tietojärjestelmä, joka on paikallisten metsänhoitoviranomaisten hyväksymä järjestelmä. Voin hoitaa tiedonsiirron Internetin välityksellä mistä tahansa. Sekin säästää aikaa.” Myös jälleenmyyjän näkökulmasta molemminpuolinen luottamus on asiakassuhteen paras perusta. ”Koneiden tekninen kehitys on ollut viime vuosina nopeaa ja myös jatkuu sellaisena. Meidän luottamuksellinen asiakassuhteemme ei ole kuitenkaan muuttunut näinä vuosina”, Michael Rathjen toteaa yhdessä Frank-Ludger Sulzerin kanssa.

19


20


PONSSE MOMENT #PONSSE 100-VALOKUVAKILPAILUN voittokuvassa on PONSSE ScorpionKing Norjan jylhissä maisemissa. Kuva on Jølsterin kunnasta, ja sen on ottanut Martin Braanaas. Alueella on jäätiköitä ja vuoria, jotka nousevat jopa 1600 metriä merenpinnan yläpuolelle. Taustalla oleva järvi on Jølstravatnet.

21


ASIAKAS / WAHLERS FORSTTECHNIK

Wahlers Forsttechnik

JO 25 VUOTTA PONSSEN YHTEISTYÖKUMPPANINA Saksalaisen Wahlers Forsttechnikin ja Ponssen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja kasvanut ajan kuluessa.

Hans Wahlers ja Wahlers Forsttechnikin kehittämä harvesteri BIBER. Harvesterin tuotanto lopetettiin, kun yhteistyö Ponssen kanssa alkoi.

22

Kun Einari Vidgrén ja Hans Wahlers sinetöivät Ponssen ja Wahlers Forsttechnikin jälleenmyyntikumppanuuden vuonna 1993 Jönköpingin Elmia Wood -messuilla Ruotsissa, se oli tärkeä merkkipaalu molemmille yrityksille. Suomalaiset metsäkoneet olivat tuolloin lähes tuntemattomia Saksassa, mutta Hans Wahlers ja hänen yrityksensä olivat olleet jo pitkään tunnettuja maan metsäalalla. Einari Vidgrén ja Hans Wahlers olivat molemmat Saksan savotoilla jo vuonna 1972. Tuolloin Saksassa riehui ankara myrsky, joka kaatoi valtavan määrän puita. Vidgrén ja muut pohjoismaiset urakoitsijat tulivat metsäkoneineen Saksaan auttamaan vahinkojen korjaamisessa. Hans Wahlers oli tuolloin yksi niistä harvoista, joilla oli käytettävissään täydellisesti varustettu huoltoauto ja joka pystyi suorittamaan suuriakin korjauksia metsässä. Näin alkoi Hans Wahlersin, jolle yritys oli siirtynyt vuonna 1971 hänen isältään Johannilta, tutustuminen metsäkoneiden tekniikkaan.

maatalouskoneita ja huollettiin kuormauskoneita, ja lisäksi otettiin hoidettavaksi Deutz-ajoneuvojen edustus. Yritys erikoistui myyntiautojen rakentamiseen markkinoille – ne olivat ensimmäisiä ajoneuvoja, joissa oli itsekantava katto polyesteristä. Vuoden 1972 myrskykatastrofilla oli muitakin seurauksia. Myrskytuhot asettivat erityisiä vaatimuksia metsäkoneille. Risujen ja oksien raivaus oli suuri haaste. Koska tuolloin olemassa olleet koneet eivät olleet riittävän tehokkaita ja vakaita, Hans Wahlers kehitti Räumfix-laitteen, yhä edelleen valmistettavan ja maailmanlaajuisesti myytävän metsätaloustraktorin lisälaitteen. Kun koneellinen puunkorjuu alkoi 1980-luvulla, Wahlers Forsttechnik reagoi siihen rakentamalla oman Smart-harvesterin ”BIBERIN”, joka perustui Atlas-nelipyöräalustaan, varustettiin Grangärde-yksiköllä ja Mowi-liikeratanosturilla. Wahlers Forsttechnik rakensi koneen kokonaan itse, ja jopa mittausjärjestelmä ja ohjaus kehitettiin itse.

KYLÄSEPÄSTÄ HARVESTERIN RAKENTAJAKSI

Nopeasti kävi kuitenkin ilmi, että tuotevalikoimaa oli laajennettava suurempiin harvestereihin ja kuormatraktoreihin. Niinpä Wahlers Forsttechnik otti vuonna 1993 hoitaakseen PONSSE-koneiden maahantuonnin, myynnin ja huollon. Samalla se lopetti oman BIBER-harvesterinsa tuotannon. ”PONSSE Optin ansiosta olimme tuolloin ainoa Saksassa toimiva yritys, joka täytti jo saksalaisten HKS-määräysten mukaisen harvesterimittauksen vaatimukset“, kertoo toinen yhtiön johtajista Ralf Dreeke. Ralf Dreeke ja Michael Rathjen, Hans Wahlersin vävyt, ovat jo pitkään johta-

MENESTYKSELLINEN YHTEISTYÖ ALKAA

Johann Wahlers perusti vuonna 1934 Ala-Saksin Lauenbrückiin kyläsepän pajan. Ajat olivat vaikeat. Erityisesti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen tarvittiin improvisointikykyä, jotta maatalouskoneet saatiin pidettyä toimintakykyisinä. Hans Wahlers työskenteli jo lapsena vanhempiensa yrityksessä. Valmistuttuaan sepäksi ja kerättyään kokemusta eri takomoyrityksissä, hän palasi takaisin kotiin, suoritti mestaritutkinnon ja kehitti yritystä johdonmukaisesti yhdessä isänsä kanssa. Sepän töiden lisäksi yrityksessä myytiin ja korjattiin


neet Wahlers Forsttechnikiä. Myös Hans Wahlersin tyttäret ja molempien johtajien puolisot Anne Wahlers-Dreeke ja Monika Rathjen työskentelevät yrityksessä. Anne Wahlers-Dreeke on myös toiminut vahvasti koko Saksan metsätalousalalla työskentelevien naisten puolesta. Wahlersilla on nykyisin yli 90 työntekijää, ja se on Ponssen päämaahantuoja myös Itävallassa, Alankomaissa ja Sveitsin saksankielisessä osassa. Wahlersin sivuliikkeen avaaminen Etelä-Saksan Uffenheimiin oli myös tärkeä askel yrityksen kehityksessä. Myös alkuperäistä sijaintipaikkaa PohjoisSaksassa uudenaikaistettiin ja laajennettiin huomattavasti Stemmeniin rakennetulla uudisrakennuksella vuonna 2006. Ponssen ja Wahlers Forsttechnikin kumppanuuden onnistuminen voidaan esittää myös lukuina: Saksassa on myyty tähän mennessä yli 1 000 uutta PONSSE -konetta, mikä näkyy myös palvelutarjonnassa. Tällä hetkellä Wahlers Forsttechnikillä on yksi suurimpia Suomen ulkopuolella olevia PONSSE-varaosavarastoja, mikä takaa asiakkaille erittäin nopean varaosien saannin. Kun Vieremän tehtaasta lähti tammikuun lopussa 13 000:s PONSSE-kone, meni sekin Saksaan. Ralf Dreeke kuvaa positiivisen kehityksen syitä seuraavasti: ”Molemmissa perheyhti-

öissä on hyvin samanlainen yrityskulttuuri. Sekä Ponssella että Wahlers Forsttechnikillä on aina etusijalla kolme asiaa: asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja tunnistaminen, tuotteiden jatkuva parantaminen ja tuotteiden tekninen ja ergonominen kehittäminen kuljettajien terveyttä ja työturvallisuutta silmällä pitäen.”

Wahlers Forsttechnikin tarina alkoi vuonna 1934 Lauenbrückin pajassa.

Ralf Dreeke, Anne Wahlers-Dreeke, Monika Rathjen ja Michael Rathjen.

23


ASIAKAS / KONEYRITTÄJYYTTÄ 40 VUOTTA

Kohti uusia vuosikymmeniä Kun yhtiö on tehnyt metsäurakointia jo 40 vuotta ja vieläpä menestyksekkäästi, niin siihen on varmasti syynsä. 2017 oli juhlavuosi kahdelle merkittävälle metsäalan toimijalle, joita yhdistää ainakin yksi seikka: molemmat luottavat Ponssen kalustoon ja osaavaan henkilöstöön.

P

ielavetinen Metsäkuljetus Hyväriset Oy ja Multialta käsin toimiva Metsä-Multia Oy on molemmat viety kaupparekisteriin vuonna 1977. Tosin Metsäkuljetus Hyväriset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Hyvärinen toteaa, että ”vanhat miehet” aloittivat jo 1960-luvun puolivälissä urakoinnin, jonka päälle yhtiö sitten aikanaan perustettiin. Myös Metsä-Multian toimitusjohtaja Aki Laaja kertoo, että yhtiön toiminnan historia alkaa 1960-luvulta, kun yhtiön perustajat Reijo Laaja ja Reijo Vuorinen aloitti metsäurakoinnin tahoillaan. ”Mutta virallisesti tuli 40 täyteen viime kesänä”, Laaja sanoo.

METSÄ-MULTIA OY

Paikkakunta:

Multia

koneita:

42

henkilökuntaa:

76

METSÄKULJETUS HYVÄRISET OY

Paikkakunta:

Pielavesi

koneita:

8 metsäkonetta ja 7 muuta laitekantaa

henkilökuntaa:

20 (alihankkijat mukaan lukien 45)

RESEPTI 40 VUODEN MENESTYKSEEN

Kisa metsäurakoinnissa on ollut kovaa, ja edelleen kovenee. Mitä 40-vuotiaassa yhtiössä on tehty oikein? ”Meillä keskeinen menestystekijä on ollut ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Olemme onnistuneet saamaan hyvää porukkaa, jonka kanssa on helppo tehdä töitä ja

24

kehittyä”, kertoo Aki Laaja tyytyväisenä. ”Totta kai kaluston pitää olla sellaista, että se kestää. Hankimme ensimmäisen Ponssen vuonna 1987, ja sen jälkeen tiivis yhteistyö on jatkunut menestyksekkäästi. Se oli hyvä ja kauaskantoinen päätös.”


500. PONSSE-koneen luovutus 1993. Kuvassa vasemmalta Rau no Hyvärinen, Pentti Hy värinen, Esa

Vidgren ja Erkki Karppi

nen.

kylässä katsomassa, miten homma toimii”, Reijo Hyvärinen sanoo. ”On hienoa huomata, että meillä on kumppanina yhtiö, joka kulkee kehityksen kärjessä. Tehtaalla käydessä näkee, että Ponssen liiketoiminta ei ole enää nappikauppaa.” TIETOTEKNIIKKA TULI JÄÄDÄKSEEN

Myös Reijo Hyvärinen vannoo osaavan henkilökunnan, motivoituneiden aliurakoitsijoiden ja Ponssen nimiin. ”Ponssen kone numero 500 luovutettiin meille vuonna 1993. Meillä on pitkä yhteinen historia, ja pienelle yritykselle on tärkeää Ponssen asiakaslähtöisyys ja toimiva jälkimarkkinointi. Vaikka yhtiö on nykyään maailmanlaajuinen menestystarina, pienetkin asiakkaat ovat heille edelleen yhtä tärkeitä kuin silloin ennen”, Hyvärinen sanoo. ”Kone räätälöidään aina vastaamaan asiakkaan tarpeita.” JÄLKIMARKKINOINTI MAAILMAN PARASTA

Pääomavaltaisella alalla on tärkeää, että koneet pysyvät kunnossa, eivätkä katkokset haittaa tuotantoa. ”Tänä päivänä on erittäin harvinaista, jos kone on poissa tuotannosta yli vuorokauden vian tai häiriön vuoksi”, kertoo Aki Laaja. ”Ponssen varaosapalvelu ja huolto toimivat loistavasti. Tämä on iso asia ja merkittävä kilpailutekijä.” ”Meillä käy joskus Ponssen kansainvälisiä asiakkaita

Sekä Hyvärinen että Laaja ovat molemmat toisen sukupolven yrittäjiä, jotka ovat nähneet tietotekniikan läpimurron myös metsäkoneissa. ”Kyllähän metsäkoneenkuljettaja saa nykyään olla melkoinen nörtti, että hallitsee kaikki ohjelmistot jotka koneessa pyörivät”, Hyvärinen naureskelee. ”Mutta tietotekniikka on tullut jäädäkseen ja sen osuus eri muodoissaan kasvaa koko ajan.” ”Hyvin suunniteltu logistiikka on nykyään erittäin tärkeässä roolissa. Meillä on kolme operaatioesimiestä, jotka varmistavat oikean reittisuunnittelun ja liikkumisen optimoinnin”, Aki Laaja sanoo. YHDESSÄ ETEENPÄIN

Molempien yhtiöiden tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta töitä saa tehdä kovasti jatkossakin. ”Viimeisin meille viime syksynä tullut kone on Scorpion”, Reijo Hyvärinen kertoo. ”Ponssen kanssa jatketaan, tietenkin.” Aki Laaja arvioi, että Metsä-Multian vahvuus on kattava palvelun tarjonta. ”Asiakkaat haluavat ostaa yhä suurempia kokonaisuuksia yhdeltä luukulta. Se tarkoittaa, että meidän on pystyttävä tarjoamaan esimerkiksi maanmuokkausta ja istutuksia. Siis kokonaisvaltaista metsäalan palvelua”, sanoo Aki Laaja.

25


PONSSE VERKOSTO / RANDALLS EQUIPMENT

50 VUOTTA

PIONEERIHENKEÄ

Ponssen Australian jälleenmyyjä Randalls Equipment avasi huoltopalvelukeskuksen Mount Gambieriin ja juhli 50-vuotista taivaltaan.

V

uosi 2017 oli monella tapaa merkittävä Ponssen jälleenmyyjälle Randallsille. Australian metsäkonealalla pisimpään toiminut yhtiö juhlisti 50 vuoden mittaista taivaltaan ja avasi huoltopalvelukeskuksen Mount Gambierin kaupungissa. Randalssin historia ulottuu vuoteen 1957, jolloin nuori britti Ken Randalls muutti Australiaan palveltuaan toisessa maailmansodassa brittiarmeijan pioneerijoukkojen alikersanttina Lähi-Idässä. Täynnä intoa ja energiaa uuden elämän aloittamiseen Randalls teki mitä parhaiten osasi ja ryhtyi suunnittelemaan ja valmistamaan kaivinkoneiden kauhoja pienessä pajassa Maidstonen esikaupungissa lähellä Melbournea. Liiketoiminta kasvoi, ja Randalls toimitti pian kauhoja konerakentajille, kuten Caterpillarille, joiden koneita val-

26

mistettiin tuohon aikaan Tullamarinessa. PAINOPISTE TUKKIEN KÄSITTELYYN

Läpimurto raskaiden metsäkoneiden saralla tuli vuonna 1987, kun Randalls sai oikeudet yhdysvaltalaisen Prenticen tukkikuormaajien edustukseen ja jälleenmyyntiin. Kuormaajia on tämän jälkeen myyty Australiassa suuria määriä. Yhtiön perustajan Ken Randallsin poika, Peter Randalls (kuvassa vas) oli jo tässä vaiheessa vahvasti mukana yrityksen johdossa, ja hänet päätettiin nimittää yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1991 vain 30 vuoden ikäisenä. Suunnitelmat rakentaa huoltopalvelukeskus Mount Gambierin kaupunkiin käynnistyivät vuonna 2016. "Kun saimme Ponssen mukaan tuotevalikoimaamme ja huomasimme, kuinka hyvin harvesterit ja kuormatraktorit


”Meillä on upea tuotevalikoima ja uskomme vahvasti, että pystymme tarjoamaan laadukkaampaa asiakaspalvelua kuin kilpailijamme”, sanoo Davin Frankel.

Kuvassa: Peter Randalls, Ricky Hann, James Clowes, Janne Kangasniemi (yllä), Anthony Muliett, Davin Frankel, Jamie Heiniger, Joanna Walsh, David Herrewyn, Juha Pukkala, Kegan Powell ja Janne Tarvainen

soveltuvat Green Triangle -alueen olosuhteisiin, päätimme alkaa rakentaa uutta palvelukeskusta Mount Gambieriin", kertoo Davin Frankel, Randallsin myynti- ja huoltopäällikkö. LIIKETOIMINTA KASVAA

"Tavoitteena on tarjota Mount Gambierin ja sen lähiseudun laajalle asiakaskunnalle todellinen, kilpailukykyinen vaihtoehto seudulla jo olevien metsäkonetoimittajien lisäksi. Asiakkaamme haluavat mahdollisimman hyvää palvelua ja tukea", Frankel lisää. Metsäkoneasiakkaat voivat nyt ostaa Mount Gambierin liikkeestä osia Ponssen kuormatraktoreihin ja harvestereihin, Sany-kaivinkoneisiin, Indexatorin rotaattoreihin ja osiin, Clark-telaketjuihin sekä tietysti Randallsin kaikkiin kouralaitteisiin. 

"Voimme myös tarjota kenttähuoltopalveluita mille tahansa metsäkonemerkille, tai koneet voidaan tuoda korjaamollemme, jos niihin tarvitaan suurempia huoltoja tai nosturin apua." David Herrewyn on Mount Gambierin vetäjä. Herrewyn on työskennellyt yli 25 vuotta metsäkonealalla Green Triangle -alueella. "Meillä on upea tuotevalikoima ja uskomme vahvasti, että pystymme tarjoamaan laadukkaampaa asiakaspalvelua kuin kilpailijamme. Henkilökohtainen tavoitteeni on yltää siihen päivästä toiseen työskennellessämme läheisessä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa", sanoo Davin Frankel. Ponssella Australian markkina-alueesta vastaa aluejohtaja Janne Tarvainen (kuvassa oik.). Lisäksi Tarvainen vastaa Espanjan, Portugalin ja Etelä-Afrikan konemyynnistä.

27


PONSSE VERKOSTO / SCORPION TOUR

VIIDEN MAAN KIERTUE

SCORPION ROAD SHOW

Talven aikana Ponsse järjesti PONSSE Scorpion Road Show -kiertueen, jossa Scorpion kiersi viidessä eri maassa. Kiertue alkoi Puolasta ja jatkui Tsekkeihin, Slovakiaan, Unkariin sekä Sloveniaan.

P

ONSSE Scorpion -kiertueella esiteltiin metsäkoneen lisäksi muitakin Ponssen tuotteita kuten huoltopalveluiden tarjontaa ja Collection-tuotteita. Hakkuunäytökset eri maissa vetivät paikalle sadoittain metsänhoidosta kiinnostuneita. Näytöksissä oli käytössä PONSSE ScorpionKing -harvesteri, jossa oli H7-harvesteripää. Olosuhteet kiertueella vaihtelivat

28

suuresti. Kiertueen viimeisessä paikassa Slovenian Pokljukassa päästiin esittelemään PONSSE ScorpionKingin ja PONSSE Buffalon talviominaisuuksia puolen metrin lumihangessa. Slovenian hakkuunäytöksessä Pokljukan vuoristossa puiden pituus oli jopa 40 metriä. Hakkuunäytöksissä päästiin myös työskentelemään syksyn Keski-Euroopan laajoilla myrskytuhoalueilla. Hakkuunäytösten vieraat innostui-

vat etenkin siitä, että he pääsivät myös ohjaamoon seuraamaan työskentelyä ja toteamaan omin silmin harvesterin ainutlaatuisia ominaisuuksia. ”Kiertue oli erittäin suosittu ja kiertueen aikana tehtiinkin kymmeniä konekauppoja. Jokaisella paikkakunnalla kävijätavoitteet ylitettiin ja yleisten työnäytösten lisäksi aikataulu mahdollisti asiakaskohtaisten demojen järjestämisen siirtymien välissä”, Ponssen aluejohtaja Jussi Hentunen kertoo.


SLOVENIASSA KORJATTIIN ENNÄTYSMÄÄRÄ PUUTA Koneellinen puunkorjuu Sloveniassa alkoi kehittyä nopeasti vuoden 2014 jälkeen, jolloin maan metsäteollisuutta kohtasi jääsateen aiheuttama katastrofi. Tammi-helmikuussa satoi useana päivänä alijäähtynyttä vettä, joka kuorrutti kaiken jopa yli 10 cm paksuisella jääkerroksella. Jääsadeilmiö kohdistui yli 600 000 hehtaarin metsäalueelle, tuhoten 9,3 miljoonaa kuutiometriä puustoa. Jääsateen seurauksena, metsäalueille kehittyi laaja kaarnakuoriaisten aiheuttama hyönteistuho. Kaarnakuoriaistuhot viisinkertaistuivat yli 2 miljoonaan kuutioon yhdessä vuodessa. Tuhojen korjaamiseksi laadittiin ohjelma, joka muun muassa velvoittaa metsänomistajat korjaamaan hyönteisten vaurioittamat puut pois metsästä. Viime vuosina puunkorjuu on yltänyt uuteen ennätykseen, noin 5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. PUOLA OBORNIKI LIDZBARK PRÓSZKÓW

TSEKKI HOLOVICE SLOVAKIA LUATÍN

UNKARI ZIRC

Olosuhteet kiertueella vaihtelivat suuresti. SLOVENIA POKLJUKA

29


SAVOTTAUUTISIA / 2018

SAVOTTAUUTISIA

ENSIMMÄINEN KANSAINVÄLINEN ASENTAJA-KILPAILU

PONSSE JA EPEC PERUSTIVAT TUOTEKEHITYSYKSIKÖN TAMPEREELLE Ponsse perusti tytäryhtiönsä Epec Oy:n kanssa Tampereelle tuotekehitysyksikön, joka keskittyy liikkuvien työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun. Uuden tuotekehitysyksikön sijaintipaikaksi valikoitui Tampere, joka on muodostunut työkoneteollisuuden kasvukeskukseksi. ”Ponssen tuotekehitys tulee jatkossakin keskittymään pääasiassa Vieremälle ja Kajaaniin, jolloin tiedonkulku asiakkaiden, tuotannon ja tuotekehityksen välillä pysyy tiiviinä. Tampereen tuotekehitysyksiköllä pyrimme varmistamaan osaavan työvoiman saannin myös tulevaisuudessa”, Ponsse Oyj:n tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Juha Inberg kertoo. VILLE KAUTONEN PONSSEN ALUEMYYNTIPÄÄLLIKÖKSI KOUVOLAN JA MIKKELIN ALUEELLE Ville Kautonen on aloittanut Ponssen aluemyyntipäällikkönä Kouvolan ja Mikkelin myyntialueella 1.1.2018 alkaen. Kaakkois-Suomen konemyynnistä vastaava Seppo Alanne jää eläkkeelle syksyllä 2018 FinnMETKO-messujen jälkeen, ja alueen vetovastuu siirtyy kokonaisuudessaan Ville Kautoselle 1.9.2018. Siihen saakka Seppo Alanne perehdyttää Kautosta myynnin tehtäviin.

30

Suomeen saapui kaikkiaan 12 asentajaa kymmenestä maasta kisaamaan asentajakilpailuun, joka järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtumapaikkana oli Ylä-Savon ammattiopisto Iisalmessa. ”Asentajien työ on tänä päivänä äärettömän monipuolista, metsäkoneet eivät ole enää samanlaisia kuin joskus ennen. Nykyään asentajien pitää hallita mekaniikka, hydrauliikka ja tietotekniikka”, kertoo kisaa järjestellyt huoltopäällikkö Terho Tanskanen. Voittajaksi selviytyi Jaroslav Shevnin Venäjältä, toiseksi tuli Tero Savolainen Suomesta ja kolmanneksi Per Andersson Ruotsista. Jaroslav Shevn on työskennellyt Ponssen venäläisessä tytäryhtiössä, OOO Ponssella vuodesta 2010. ”Voitto tuntuu luonnollisestikin hyvältä, kaikkihan haluavat olla voittajia”, Shevnin kommentoi tulosta. ”Tykkään kehittää teknistä tietämystäni, ja sitä olenkin saanut tehdä PONSSE-koneiden parissa pitkillä huoltoreissuilla metsässä.” Palkinnoksi voittaja saa kahden hengen matkan mille tahansa Ponssen toimipistelle. ”Katsotaan minne vaimo haluaa”, Shevnin nauraa.


PONSSEN VIEREMÄN TEHTAALLE AURINKOSÄHKÖÄ Ponssen Vieremän tehtaan kattopinta-alasta lähes 2000 neliömetriä valjastettiin aurinkosähkön tuottamiseen. Aurinkovoimalan toimitti Savon Voima. Aurinkopaneeleita on kaikkiaan 640 kappaletta. Parhaissa aurinko-olosuhteissa niistä saadaan sähköä tehtaan tarpeisiin lähes 200 kWp:n teholla. Vuodessa järjestelmällä saadaan käyttöön energiamäärä, joka vastaa noin sadan kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkäyttöä. ”Ponssen kannalta investointi aurinkosähköön on luonteva lisäys tavoitteessamme huomioida kestävä kehitys kaikessa toiminnassamme. Pystymme hyödyntämään lähes kaiken tuottamamme aurinkosähkön tehtaalla, ja näin saamme pienennettyä sähkölaskuamme”, kertoo Ponssen toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen.

PONSSEN SEINÄJOEN HUOLTOPALVELUKESKUS JUHLI 20-VUOTISTA TAIVALTAAN

PONSSE UK LTD AVASI UUDET TOIMITILAT Ponssen Iso-Britannian tytäryhtiö Ponsse UK Ltd avasi uudet toimitilat Skotlannissa Annanissa. Uusissa tiloissa voidaan huoltaa samanaikaisesti neljää eri konetta. Varaosamyynnin ja varaston lisäksi palvelukeskuksella on koulutustilat asiakas-, kuljettaja- ja henkilökuntakoulutuksia varten. UK:n PONSSE-konekanta on ollut viime vuosina kasvussa ja uudet tilat tulevat tarpeeseen. Samalla työturvallisuus ja työskentelymukavuus kehittyivät huimasti. ”Uudet ja metsäkoneiden huoltoon suunnitellut tilat mahdollistavat hyvän asiakaspalvelun ja kasvun myös tulevaisuudessa”, Ponsse UK:n toimitusjohtaja Dean Robson sanoo. Ponssen ensimmäinen asiakas UK:ssa vuonna 1994 oli Pohjois-Walesissa sijaitseva M.G. Harvesting Ltd, jonka omistaja Michael Gillet (kuvassa) aloitti yritystoiminnan vuonna 1980.

Ponssella on ollut Seinäjoella oma huoltopalvelukeskus jo 20 vuoden ajan, vuodesta 1997 lähtien. Huoltopalvelukeskus palvelee noin 300:aa lähialueen PONSSE-metsäkonetta. Juhlavuonnaan 2017 Seinäjoen huoltopalvelukeskus saavutti viisi tähteä ESW-auditoinnissa. Huoltopalvelukeskuksen korjaamolla on huoltopaikat kolmelle koneelle. Kenttähuoltoja varten on käytössä yksi huoltoauto. Alueen myynnistä vastaa Reijo Puska ja palveluista vastaa palvelukeskuksen huoltoesimies Juha Valkealahti. Lisäksi Seinäjoella on kuusi mekaanikkoa ja kaksi varaosamyyjää.

31


SAVOTTAUUTISIA / 2018

SAVOTTAUUTISIA

13 000. PONSSE JUHLISTI TEHDASLAAJENNUKSEN HARJAKAISIA Ponssella juhlistettiin 23. tammikuuta kahta merkkipaalua yhtiön toiminnassa. Ponssen historian mittavin laajennus oli harjannostajaisvaiheessa ja samaan aikaan tehtaasta valmistui 13 000. Vieremällä valmistettu metsäkone. 13 000. PONSSE, PONSSE Ergo 8w, luovutettiin Ponssen saksalaiselle asiakkaalle FoWi GmbH & Co:lle. Samalla koneenluovutus aloitti Ponssen saksalaisen jälleenmyyjän Wahlers Forsttecnik GmbH:n ja Ponssen juhlavuoden. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Ponsse ja Wahlers sopivat jälleenmyynti- ja huoltopalveluyhteistyöstä Euroopan saksankielisillä alueilla. INVESTOINNILLA LAATUA JA JOUSTAVUUTTA

Meneillään oleva tehdasinvestointi on Ponssen historian suurin tuotantotilojen laajentuessa nykyisestä 2,7 hehtaarista neljään hehtaariin. Investointi merkitsee ennen kaikkea laadun, joustavuuden, turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä. Tuotantolaa-

32

jennuksen myötä Ponssen tehtaalla voidaan reagoida nykyistä joustavammin markkinatilanteen muutoksiin ja varmistamaan koneiden tehokas asiakasvariointi sarjavalmistusolosuhteissa. Vuoden loppuun mennessä Vieremällä toimii maailman nykyaikaisin metsäkonetehdas. ”Voimakas keskittyminen tavaralajimenetelmän metsäkoneiden kehittämiseen vaatii myös tuotannolta jatkuvaa kehittymistä. Vain siten pystymme vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja pysymään teknologian kärjessä vaativilla metsäkonemarkkinoilla. Turvallinen ja nykyaikainen tehdas on ehdottomasti myös tärkeä panostus työntekijöihimme”, Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela sanoo. Ponssen Vieremän tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 570 työntekijää, joista 390 tuotannollisissa tehtävissä. Kaikki PONSSEmetsäkoneet valmistetaan Vieremällä. UUSI TEHDAS TOIMINNASSA VUODEN LOPULLA

Laajennukseen sijoittuvat uudet kokoonpa-

no- ja varastotilat otetaan käyttöön asteittain tämän vuoden aikana. Muutto uusiin tiloihin alkaa maaliskuussa varastotoiminnoista. Uusi älykäs varastoteknologia nostaa tuotannon varastologistiikan tuottavuutta ja automaatioastetta merkittävästi. Varastoautomaatio sisältää 15 500 pientavaran varastopaikkaa ja 3 900 lavapaikkaa. Varastomuutoksen jälkeen uusiin tiloihin siirtyy harvesteripäiden uusi kokoonpanolinja. Peruskoneiden uusi kokoonpanolinja on toiminnassa loppukesällä ja loppuvuodesta 2018 myös ohjaamo- ja nosturikokoonpano uudistuvat. Kaikilla linjoilla tullaan lisäämään tuotannon aikaista testausta laadunvarmistuksen tueksi. LAADUKASTA TYÖTÄ PAIKALLISILTA OSAAJILTA

Laajennuksen rakentajina ovat toimineet pitkälle paikalliset yritykset maansiirtotöistä alkaen. Mittava urakka haluttiin jakaa useampiin pieniin osiin, jotta myös paikalliset yritykset pystyvät tarjoamaan palveluitaan.


INNOVAATIO / VR360-KOULUTUSTUSYMPÄRISTÖ

MODERNIT TYÖKALUT TAKAAVAT

LAADUKKAAN KOULUTUKSEN Ponsse kouluttaa sekä asiakkaiden henkilöstöä että omaa henkilökuntaansa metsäkoneiden käyttöön

“P

onsse on nykyisin jo koulutusvuorokausissakin mitattuna suuri koulututtaja. Haluamme olla alan paras ja laadukkain kouluttaja myös jatkossa. Siksi olemme kehittäneet uuden, VR360-tekniikkaan perustuvan koulutusympäristön”, kertoo Ponssen koulutuspäällikkö Esko Havimäki. ”VR360 tarkoittaa virtuaalitodellisuutta, jossa tietokonemallinnuksen avulla on luotu keinotekoinen ympäristö, jossa pystytään simuloimaan todellista ympäristöä. Esimerkiksi metsäkoneen harvesteripään rakennetta, huoltoa ja korjausta voidaan simuloida koulutuksessa,” hän jatkaa. RAJATTOMAT MAHDOLLISUUDET

Virtuaalisessa VR360-ympäristössä kohde – joka voi olla yksittäisestä varaosasta vaikkapa kokonaiseen metsäkoneeseen – voidaan purkaa osiin. Samalla voidaan kouluttaa koneen rakenteeseen ja ylläpitoon liittyvissä asioissa. Rakenteen kouluttamisessa virtuaaliympäristö antaa lähes rajattomat mahdollisuudet, kun komponentteja voidaan tarkastella vapaasti eri suunnista. Lisäksi niiden sisään voidaan kurkistaa yksinkeräisesti työntämällä pää tarkasteltavan komponentin sisään. Järjestelmä mahdollistaa koulutuksen järjestämisen luokkamuotoisena. Kouluttaja käy koulutuksen kohteena olevaa komponenttia tai konetta läpi muiden seuratessa työskentelyä näytöltä. Vaihtoehtoisesti opetus voidaan toteuttaa ryhmäkoulutuksena, jossa kaikki osallistujat ovat mukana virtuaalitodellisuudessa ja osallistuvat itse koulutuksen kohteen käsittelyyn.

ITSEOPISKELU MAHDOLLISTA

Virtuaalitodellisuudessa koulutuksia voidaan järjestää keinotekoisessa ympäristössä myös ryhmäkoulutuksena, koulutuspäällikkö Esko Havimäki kertoo.

Koulutettava voi opiskella myös VR360-ympäristössä ohjatusti itseopiskeluna. Virtuaalitodellisuudessa kouluttaminen vapauttaa koulutuksen järjestämisen tilasta riippuvista rajoituksista ja mahdollistaa koulutukseen osallistumisen vaikkapa etäopiskeluna. ”Tällä hetkellä VR360 -koulutusympäristöä hyödynnetään jo harvesteripäiden koulutuksessa. Näemme virtuaalisessa koulutusympäristössä paljon potentiaalia tulevaisuudessa, ja kartoitamme jatkuvasti uusia virtuaalisen koulutuksen osa-alueita”, koulutuspäällikkö Esko Havimäki toteaa.

Koulutuspäällikkö Esko Havimäki kouluttaa uudella VR-teknologialla.

33


KULJETTAJAT/ YHDYSVALLAT

OSA 2: YHDYSVALLAT

HARVESTERIKULJETTAJ YKSI MAAILMAN HARVOISTA NAISPUOLISISTA SCORPIONKING KULJETTAJISTA.

M

etsätyökoneen kuljettajan ammatti mielletään perinteisesti miesten alaksi. Poikkeuksiakin kuitenkin on. Heidtmann Loggingilla työskentelevä Chris Burnis on maailmassa yksi harvoista naispuolisista PONSSE ScorpionKing -harvesterin kuljettajista. Chris on ajanut ScorpionKingiä kaksi vuotta ja on kovin ihastunut työkaluunsa. ”Tämä oli ensimmäinen Ponssen harvesteri, jonka yrityksemme hankki. Aluksi pelkäsin, että sen käyttö tuntuisi vuoristorata-ajelulta, mutta yllätyin positiivisesti”. Chris kertoo. Hänen mukaansa hallintalaitteiden ja harvesteripään käyttö tuntuu yleisesti ottaen hyvältä. ”Harvesteripään karsintatoiminto on tosi tehokas. Kaikki on hyvin hallinnassa, joten työ tuntuu aiempaa rennommalta ja kevyemmältä”, toteaa Chris. Suurin osa Burnisin korjamista puista on lehtipuuta. Lehtipuut kasvavat usein tiheästi ja kaadettavat puut on valittava yksitellen. Tiheimmissä kohdissa Chris katkaisee puun ensin 2,5 metrin korkeu-

syksynä kävin Espanjassa ja Portugalissa, jossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen Ponsse Ladyt -tapaaminen. Oli mahtavaa tavata ihmisiä eri maista kuten Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sain sieltä elinikäisiä ystäviä”, Chris Burnis kertoo. TULEVAISUUTTA VARTEN

Chris Burnis

delta, jotta laippa ei tartu kiinni, ja kaataa tyvipöllin vasta tämän jälkeen. Chris Burnis ei ole alan tapahtumissa tavannut juurikaan muita naispuolisia metsäkoneenkuljettajia. Hänen tapaamansa metsäalalla työskentelevät naiset ajavat yleensä kuormatraktoria. Siksi mukanaolo Ponsse Ladyt -toiminnassa on Chrisille todella tärkeää. ”Muilla yrityksillä ei ole mitään vastaavaa”, sanoo Chris. ”Viime

Vaikka ScorpionKingin ajaminen onkin Chrisin mielestä helppoa, hän haluaisi saada lisää koulutusta Ponssen koneiden käytöstä. ”Usein nimenomaan naiset haluavat lisää koulutusta. Ainakin minusta on mukava saada kaikki mahdollinen koulutus ja opastus”, Chris toteaa. ”Kun miehet ostavat jotain, he eivät yleensä vilkaisekaan käyttöohjeita. Siksi he joutuvat yrittämään kaksi tai kolmekin kertaa, ennen kuin kaikki toimii oikein. Minä luen mieluummin ohjekirjan ensin.” Chris hoitaa öljyämisen, tankkaamisen ja päivittäiset kevyet huoltotoimet itse. Aikaisemmin Chris teroitti ketjutkin itse, mutta ei enää. ”Sen pystyn ulkoistamaan”, sanoo Chris Burnis, ScorpionKingin kuljettaja Michiganista.

YRITYKSEN NIMI: Heidtmann Logging • TOIMIPAIKKA: Marquette, Michigan, Yhdysvallat • PONSSE SCORPIONKINGIN KULJETTAJA: Chris Burnis • KOLME TIIMIÄ: kaksi harvesteri- ja kuormatraktoritiimiä ja yksi moottorisahatiimi.

34


JIA YHDYSVALLOISTA

Scorpionissa kaikki on hyvin hallinnassa ja työ tuntuu aiempaa rennommalta ja kevyemmältä.

35


KULJETTAJAT/ YHDYSVALLAT

OSA 2: YHDYSVALLAT

HYVÄÄ TEKEVÄ PERHEYRITYS

Pinkeillä koneilla parannamme ihmisten tietoisuutta syöpäsairauksista ja keräämme samalla varoja syöpätutkimukseen. ”Syöpä on vaikuttanut perheeseemme raskaasti, joten haluamme auttaa muita.

S

Jerry ja Chris Shamion

36

hamco-perheyrityksen omistavat veljekset Todd, Scott, Eric ja Ryan Shamion yhdessä isänsä Jerryn kanssa, ja he myös vastaavat sen toiminnasta. Yritys tekee tavaralajimenetelmään perustuvaa metsänhakkuuta Ylä-Michiganissa ja Pohjois-Wisconsinissa. Shamcon ylivoimaisesti tärkein kumppani on Ponsse, sillä kaikki sen tavaralajihakkuussa käyttämät metsätyökoneet, harvesterit ja kuormatraktorit on valmistettu Vieremällä. Yritys perustettiin vuonna 1997, josta lähtien se on tehnyt yhteistyötä Ponssen kanssa. ”Yhteistyö Ponssen kanssa on ollut helppoa”, toteaa Scott Shamion. ”Ponssen koneiden luotettavuus ja käytettävyys on ensiluokkaista.” Shamcolla on tällä hetkellä kaiken tyyppisiä tavaralajihakkuuseen tarkoitettuja PONSSE-koneita: kuusi harvesteria (neljä Ergoa, yksi Scorpion ja yksi Bear) ja neljä kuormatraktoria (kaksi Buffaloa ja kaksi BuffaloKingiä). ”Ponsse eroaa muista yrityksistä siinä,

miten se huolehtii asiakkaistaan kaupan jälkeen”, sanoo Scott. ”Ponsse on ylivoimaisen sitoutunut osien toimittamiseen ja huoltopalveluun”, hän lisää. ”Voisin kertoa teille vaikka 100 esimerkkiä siitä, kuinka paljon Ponsse on valmis näkemään vaivaa, jotta asiakas saa tarvitsemansa osan. Uskomatonta palvelua.” Shamco ostaa maa-alueita ja puustoa sekä tekee puunkorjuusopimuksia tehtaiden kanssa. Yritys saa noin 90 prosenttia tuloistaan myymällä puuta omistamiltaan mailta tai puustoista ja loput 10 prosenttia tehtaille tekemistään hakkuista. Tiimit työskentelevät yleensä noin 130 kilometrin säteellä Iron River -joesta. Alueeseen kuuluvat läntinen Ylä-Michigan, Pohjois-Wisconsin ja kaksi kansallismetsää, joista yksi on Chequamegon-Nicolet. Maasto vaihtelee soista kukkuloihin. Yritys hakkaa lehtipuuta, erityisesti haapaa, sekä havupuuta, kuten mäntyä, kuusta ja palsamia. Haapapuun osuus yrityksen tuotannosta on 40 prosenttia, muiden lehtipuiden 40 prosenttia ja havupuiden 20 prosenttia.

Perheemme oli mukana käynnistämässä ensimmäistä Relay for Life -tapahtumaa kotipaikkakunnallamme. Ponsse ja useat muut metsäalan kumppanimme ovat tukeneet meitä syövänvastaisessa taistelussa.


PINKKEJÄ KONEITA?

”Meillä on pinkkejä harvestereita, kuormatraktoreita ja puunkuljetusrekkoja”, myöntää Scott Shamion. ”Valitsimme pinkin, sillä olemme mukana syövänvastaisessa taistelussa. Mielestämme pinkki on tunnetuin syövänvastaiseen taisteluun yhdistetty väri, jota vähiten odottaisi näkevän isoissa työkoneissa. Pinkeillä koneilla parannamme ihmisten tietoisuutta syöpäsairauksista ja keräämme samalla varoja syöpätutkimukseen.” ”Syöpä on vaikuttanut perheeseemme raskaasti, joten haluamme auttaa muita. Kaikki työntekijämme ovat todella innostuneita pinkeistä ajoneuvoista ja harvestereista”, toteaa Scott. Perheemme oli myös käynnistämässä ensimmäistä Relay for Life -tapahtumaa kotipaikkakunnallamme Iron Countyssa, Michiganissa, vuonna 2015.

Olemme saaneet syövänvastaisessa taistelussa paljon tukea Ponsselta ja monilta metsäalan kumppaneiltamme. Yritys kuuluu Great Lakes Timber Producers Association - ja Michigan Association of Timbermen -järjestöihin. Se tukee työntekijöitä taloudellisesti, jotta näillä olisi mahdollisuus osallistua metsäalan tapaamisiin. ”Meillä on mahtava tiimi ja ensiluokkainen kalusto - vanhin koneemme on vuoden 2012 mallia - joten olemme valmiina kaikkeen”, Scott sanoo. Hyvästä työtilanteesta huolimatta Scott Shamion näkee myös huolenaiheita. ”Tällä hetkellä liiketoimintaympäristö on epävarma. Rakennustuotepuolella menee hyvin, mutta paperi- ja selluteollisuus kamppailee ylikapasiteetin ja markkinoiden laskusuhdanteen kanssa. Kun tähän yhdistetään isot tehdasvarastot, vaikutukset ovat

heijastuneet koko toimialaamme viimeisen parin vuoden aikana”, luettelee Scott. Hän kuitenkin muistuttaa, että metsäteollisuudessa on muiden toimialojen tavoin nousu- ja laskusuhdanteita. Ketterä yhtiö pystyy hyödyntämään monenlaisia vastaantulevia mahdollisuuksia, kun sillä on pätevä henkilökunta ja kalusto kunnossa. ”Olemme luoneet Ponssen kanssa ainutlaatuisen yhteistyösuhteen viimeisen 20 vuoden aikana”, Scott kertoo. ”Kyseessä on enemmän kumppanuus kuin pelkkä liikesuhde, sillä Ponsse on tukenut menestystämme. Tässä näkyy Ponssen perustajan Einari Vidgrénin filosofia. Hän sanoi, että asiakkaan menestystä on tuettava – koneet kyllä menestyvät itsekin. Tämä on näkynyt koko Ponssen organisaatiossa”, kiittää Scott Shamion haastattelun lopuksi.

Kuvassa (vas) Scott, Eric, isä-Jerry, Ryan ja Todd Shamion.

37


KULJETTAJAT/ YHDYSVALLAT

OSA 2: YHDYSVALLAT

RAKKAUTTA ENSI SILMÄYKSELLÄ

C

harles Williams vieraili 18-vuotiaana Mitch Ivesin savotalla, jossa PONSSE HS15 -metsäkone oli tositoimissa. Siellä hän näki Ponssen ensimmäistä kertaa, ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Charles ajatteli: “Onko tällaisia koneita oikeasti olemassa?” Hän nousi ohjaamoon keskustelemaan Mitchin kanssa. Keskustelun jälkeen Charlesille tarjottiin töitä metsäkoneenkuljettajana. Charlesin isä ei

halunnut hänen ottavan työtä vastaan, vaan olisi toivonut Charles käyvän koulunsa loppuun ja pitävän hyvän työnsä GM:llä. Charles päätti toisin, hän otti työn vastaan, ja aloitti metsäkoneenkuljettajana Mitch Ivesillä. Ensimmäiset viikot olivat hankalia, ja lisäksi Mitch matkusti Suomeen ja jätti Charlesin selviämään omin päin. Charles osasi korjata koneita, mutta hän ei osannut ajaa niitä. Ponsse North American Jouni

Viitikka kävi työmaalla muutaman kerran tekemässä huoltoja ja Charles käytti vierailuja hyväksi kyselemällä koneista mahdollisimman paljon. Myöhemmin Charles työskenteli jonkin aikaa Ponssella myös kouluttajana, mutta ei saanut mielestään ajatusta kuljettajan työstä ja oman yrityksen perustamisesta. Palattuaan Mitch Ivesin kuljettajaksi 21-vuotias Charles hankki pian ensimmäisen oman metsäkoneensa, Franklinin. Siihen oli kuitenkin hankala saada varaosia ja ilmastoinnin puuttuminen hankaloitti työntekoa. Ensimmäinen Ponsse tuli taloon samana päivänä, kun Charlesin esikoispoika syntyi vuonna 2004. 1991 vuosimallin PONSSE HS15 vaihtui kymmenen vuotta nuorempaan Ergoon, minkä jälkeen Charles on hankkinut koneet uutena. Parhaillaan Charles ajaa tuliterää PONSSE Ergo -harvesteria. Tavallisesti Charles herää klo 5.00 treenaamaan sekä venyttelemään. Normaali työpäivä kestää noin kuusi tuntia, sillä selkävaivojen vuoksi hän ei voi työskennellä pidempiä päiviä. Markkinat ovat vakaat, eikä Charles pelkää tulevaisuutta. “Puuta tarvitaan aina. Ne kasvavat aina uudestaan ja puulle on aina uusia käyttökohteita. Meidän on ehkä etsittävä uusia tapoja hyödyntää puuta, mutta puuta tulee aina olemaan”, Charles sanoo. Kysyttäessä Ponssesta Charles sanoo: “Parempaa yritystä, jonka kanssa tehdä yhteistyötä, ei ole. Olen aina sanonut niin. Yleisasenne asiakasta kohtaan on ollut mahtava.” Yhteinen matka on ollut jo pitkä. Kun Charles teki Ponssella töitä kouluttajana, Yhdysvalloissa urakoi 100 Ponssea. Tänä päivänä koneita on maassa noin 1 400.

YRITYKSEN NIMI: CTO Logging • SIJAINTI: Rhinelander, Wisconsin USA • PONSSE ERGON KULJETTAJA JA YRITTÄJÄ: Charles Williams

38


PONSSE COLLECTION

PONSSE COLLECTION UUTUUDET Uusi collegemallisto saatavilla nyt! www.ponsseshop.com

www.ponsseshop.com

39


PONSSE-koneilla teet työsi taloudellisemmin. Astumme vuoteen 2018 reippaasti uudistuneena. Uutuudet ohjelmistoissa, kuljettajan työympäristössä ja teknisissä ratkaisussa tekevät PONSSE-koneista markkinoiden moderneimman työkalun puunkorjuuseen. Uusilla ominaisuuksilla säästät polttoainetta ja teet työsi tehokkaammin ja tuottavammin kuin aiemmin.

Boost/Save. Säästä polttoainetta ja tehosta toimintaa. Tämä on filosofiamme, jonka avulla voit saavuttaa merkittäviä säästöjä. Tuotteiden, tietojärjestelmien, koulutuksen ja oikeanlaisen huollon avulla parannat tuottavuutta, pienennät polttoaineenkulutusta ja vähennät ympäristön kuormitusta. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen pitkällä aikavälillä ja pyrimme jatkuvasti parantamaan kaikkien tuotteidemme ja palveluidemme tehokkuutta.

Ponsse News 1/2018, FIN  

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehden suomenkielinen numero 1/2018.

Ponsse News 1/2018, FIN  

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehden suomenkielinen numero 1/2018.

Advertisement