Policy 2/2012

POLICY 2 造 2012

päätoimittajilta § lainatut K

esä kolkuttelee jo ovella ja lukuvuosi on viimeisiä puristuksia vaille paketissa. Vuoden aikana on tapahtunut paljon: uudet fuksit on onnistuneesti opetettu valtsikan tavoille, voolaiset ovat edustaneet milloin missäkin säbämatseista Lissaboniin Voon omia juhlallisuuksia unohtamatta. Tänä keväänä myös toteutettiin meitä kaikkia koskeva opiskelijakysely, jonka pohjalta on jo herätetty keskustelua. Niin kivaa kuin juhliminen ja bondailu onkin, olisi voolaisten hyvä aktivoitua myös opintoja koskevissa asioissa.

Vaikka yllä mainittu kysely oli suunnattu kaikille opiskelunsa vuosina 2006-2011 aloittaneille, tuli vastauksia lopulta vain vajaa viisikymmentä. Vastaamatta jättäminen kun ei välttämättä tarkoita täydellistä tyytyväisyyttä, on tämä jälleen osoitus siitä, kuinka valittaminen on usein helpompaa kuin rakentavien ehdotusten antaminen. Opiskelijaedustajien on vaikea edustaa, jos emme ole vuorovaikutuksessa heidän suuntaansa. Lounaspöydässä virinnyt keskustelu voi johtaa muutokseen, mikäli ajatukset eivät jää vain kuppikunnan omaan tietoisuuteen. Ville Petäsnoro kirjoittaa kolumnissaan edaattorin näkemyksiä yliopistopolitiikasta ja rohkaisee vaatimaan perusteluja päätöksille.

Tämä numero on siitä erityinen, että jokainen ensi syksyn fuksi saa sen suoraan kotiinsa. Lämpimät onnittelut teille! Fuksien kunniaksi olemme koonneet tähän numeroon viiden sivun Fuksispeciaalin, joka toivottavasti lievittää ensi syksyn mukanaan tuomaa jännitystä. Syksyllä tutustutaan!

Tommi Läntisen sanoin toivotamme kaikille, erityisesti pj Mari Marttilalle, oikein ihanaa kesää!

Ei mikään oo niin ihanaa kuin kulkea öisiä katuja mm, kesäaikaan kun taivas huokuu valoa ja niin minä kävelen kohti meren rantaa missä tuuli vapaana kulkee ja sydämeen puhaltaa Rakkaudella, Salla ja Hannele

”Kun juna hajoaa keskelle Pohjanmaan rataa, on tuoreen Policyn löytäminen laukusta lottovoitto <3 Erityiskiitokset Iirolle ja Pessille, mun kanssamatkustajat pitää mua varmasti tosi outona, ku repeilin itekseni lukiessani alkoholidebattia. VR pettää, onneksi Policy ei koskaan!”

Ella Keski-Panula 2.3.2012

”Itse tiedän sydämessäni, että siellä ei ole rikoksen muruakaan.”

Ilkka Kanerva Ylen haastattelu 18.4.2012 ”Katsotaan eteenpäin. Heillä (Applella) oli poikkeuksellinen lahjakkuus, joka ei ole enää keskuudessamme. Hän katsoo meitä alas taivaasta. Ja hän sanoo: ’Katso, minä loin uusien tuotteiden sukupolven. Olen tämän yhteiskunnan Walkman.

Olen tämän päivän Nokia ja minusta tulee tulevaisuuden televisio’” Mario Gabelli Talouselämä 25.4.2012 ”Olennaisin ero suomalaisessa ja yleiseurooppalaisessa ajattelussa on siinä, että meillä sananvapaudesta puhuttaessa ajatellaan melkeinpä vain tiedotusvälineen tai muun ilmaisijan oikeutta kertoa asioista. -- Meillä ei niinkään ole painotettu sitä, että sananvapaudessa on kyse myös yleisön oikeudesta tietää ja ottaa vastaan tietoa vaikkapa poliitikkojen ja muiden päättäjien tekemisistä.

Matti Mörttinen Aamulehti 25.4.2012

sisällys 2 Päätoimittajilta & lainatut 4 Uutisaukeama 6 Kuukauden kurssi 7 Helsinki-Lissabon 10 Napit vastakkain 12 Opintokuulumisia 14 Kymmenen kertaa nollakaks 15 Onko imperialismin aika ohi?

20 Ekskursio Loviisan voimalaitokseen 21 Fuksispecial 26 Kolumnit 28 Kiitetty ja kiistelty Foucault 30 Oma koti kullan kallis?

32 Elämän syviä totuuksia 33 Horoskoopit 34 Jos olisin...

35 Pitkä kuuma kesä päätoimittajat & taitto: Salla Huttunen ja Hannele Tulkki / toimittajat: Pauliina Alanen, Ville Aula, Salla Huttunen, Antti Kallio, Ella Keski-Panula, Eero Lantto, Pessi Marttunen, Ville Petäsnoro, Jasmiini Pylkkänen, Santeri Somervaara, Iiro Toikka, Hannele Tulkki, Iina Vilpponen, / julkaisija: Valtio-opin opiskelijat ry. PL 54 00014 Helsingin yliopisto / Policy saa HYY:n järjestötukea / palaute ja tilaukset: policy@voo.fi

U U T I s a

SVAL on nyt ykk Teksti: Satu Huotari

Tiesitkö, ettei Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry:tä enää ole? Liitto ei lakannut kokonaan olemasta, vaan vaihtoi nimensä ajankohtaisemmaksi ja jäsenistön paremmin kattavaksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ksi 1.3.2012.

Nimi päätettiin ajankohtaistaa, koska liitossa on jo pitkään ollut muitakin kuin valtiotieteilijöitä. Itse asiassa valtiotieteitä voi opiskella tällä hetkellä vain Helsingin Yliopistossa. Helsingin lisäksi myös Turusta valmistuu valtiotieteen maistereita, vaikka koulutuslinja on yhteiskuntatieteellinen. Muualla Suomessa alaan kuuluvia pääaineita opiskellaan yhteiskunta- ja hallintotieteiden nimikkeen alla.

Nimenmuutoksen myötä liitto sai uuden logon ja graafisen ilmeen. Liiton sivut löytyvät nykyään osoitteesta www. yhteiskunta-ala.fi . Vaikka nimi ja ilme muuttuivat, tarjoaa liitto edelleen samat palvelut ja edut jäsenilleen.

Emoliiton muuttaessa nimeään, seuraa opiskelijajärjestö Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry perässä. 1.8.2012 lähtien SVOL on Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry.

Myös paikallisyhdistysten nimet muuttuvat samalla kertaa varsin syyhyttävään muotoon.

PS: Kuinka monta vanhaa voolaista voi bongata Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n videolta? SVOL-Helsingin voit bongata ainakin valtsikan pihalta vappuna.

4

Teksti: hannele tulkki Kuva: iiro toikka

Voon Säbäjoukkue Supervireessä!

Maaliskuisena lauantaina Merihaan palloiluhalli täyttyi energisistä ja voitontahtoisista voolaisista, kun vastassa oli salibandyn merkeissä jokavuotinen ottelu Polhoa vastaan. Polho oli tunnetusti harjoitellut koko alkuvuoden omalla vuorollaan ja saapui monilukuisena paikalle. Voon toiminta ei taas yllättänyt yhtään, kun viimeisillä minuuteilla ennen viiltävän taiston alkua valui vielä pelaajia paikalle.

Peli oli loppuun asti jännittävä, ja maaleja tehtiin tasaiseen tahtiin. Kuitenkin Voon suureksi eduksi osoittautui vahva itseluottamus, aggressiivinen pallonhallinta ja vahva naisedustus, jota Polholla ei ollut lainkaan. Hienot hattutemput johtivat Voon voittoon maalein 8-6. Mahtavaa Voo! Sama voittoputki jatkui myös valtsikan sählyturnauksessa kuukautta myöhemmin, kun Voon viisihenkinen joukkue nappasi pienestä miehityksestä huolimatta kolme voittoa ja hävisi vain yhden ottelun. Tapahtuman suurin saavutus oli tietenkin voitto KTTO:n joukkueesta, jolle oli tammikuinen voitto selkeästi noussut hattuun. Voo kiittää ja kumartaa.

u k e a m a T ie on k dekunn kuin evään a an opin t on P Nokial ikana l otoimis kaan olicyn ta asia ähteny tosta kan tuloss saamie k kaita t väkeä jänn sa ja mi a. Pitä n tietoj ja lisää e ityk stä s äkö sellä e joh väite n muodot tuu? paik tam aan Jäämm tule e vaa .

Kuudennen vuoden voolaisesta Vappu Kaarenojasta tulee Ylioppilaslehden uusi päätoimittaja ensi elokuusta alkaen. Policy onnittelee sydämellisesti hienosta saavutuksesta!

Map-linjan gradua vaille valmis maisteri lähettää terveisensä lukijoille: “Pitäkää lippu korkeella älkääkä hajotko tedareihin. Kyllä sitten maisterivaiheessa järjestetään ehkä joku kurssikin! Ehkä.”

t hu t u l l kuu aikaise n o us tiikin kin uu t i m i n n i n to Voon a vihdoi pitäis n y c i Pol , että aavat lmista kokuu hua isivut s … Va lla tou d! u n nett n ilmee ymin t ep tune de ä näk a. Ke l n näil aika

Teksti: Salla Huttunen kuva: hannele Tulkki

Opiskelijalounaan hinta nousi!

Opiskelijalounaan hinta nousi maaliskuun alusta lähtien. Uusi hinta on 2,70, eli 27 senttiä (6,3 prosenttia) enemmän kuin aikaisemmin.

Unicafen ravintolatoimen päällikkö Vesa Sysioja, mistä hinnankorotus johtuu?

Korotus perustuu valtioneuvoston 2. helmikuuta tekemään päätökseen nostaa aterian enimmäishintaa. Edellisen kerran korotus oli tehty 1.8.2008, minkä jälkeen kustannukset ovat nousseet 10%, mutta ruuan hinta ei. Paineita korotukselle siis oli.

Siirtyvätkö lisäsentit ruuan laatuun vai kuluvatko ne yksinomaan kulujen kattamiseen?

Vaikka kulujen kattamiseenkin tarvitaan senttejä, teimme päätöksen siirtää osan lautaselle. Asiakaspalautteessa on toivottu kaikkein eniten lisukkeena tarjottujen höyrytettyjen kasvisten lisäämistä. Vastasimme palautteeseen lisäämällä kyseisten lisukkeiden tarjontaa yhdellä päivällä per viikko kaikissa ravintoloissa, joissa tämä on mahdollista. Lisäksi pyrimme tarjoamaan entistä enemmän sämpylöitä ruuan kanssa. 1.5 alkaen siirrymme myös eettisistä syistä kaikissa hiutaletuotteissa luomuun.

Joulun jälkeen opiskelijalounaan hinta laski hetkellisesti ennen uutta korotusta. Tällöin taustalla oli valtioneuvoston päätös lisätä ateriatuen määrää. Mitä mieltä olette tällaisesta pelailusta?

Valtioneuvosto vain muutti tällä Kelan ja opiskelijan maksaman osuuden suhdetta. Kyllähän se ihmetytti, kun odotettiin, että korotus ruuan hintoihin olisi tullut heti 1.1 lähtien. Minulla on omat epäilykseni syistä, mutta niitä nyt ei voi lehdessä julkaista.

Onko muutoksista tullut palautetta?

Muutamia palautteita on tullut, mutta yllättävän hyvin on kyllä otettu vastaan.

Ravintolatoimikuntamme kävi viime syksynä virkamiestoimikunnan esitystä 35 sentin noususta läpi. Monille nousu oli siis jo varmaankin odotettavissa.

Kiitos haastattelusta!

5

K u u k a u d e n k u r s s i

6

Maailmankaikkeus nyt kevät 2012

teksti: Hannele Tulkki

V

altio-opin opiskelija ei ehkä äkkiseltään koe hyötyvänsä tähtitieteen opinnoista, mutta laajan maailmankatsomuksen nimissä suosittelen Maailmankaikkeus nyt – kurssia jokaiselle.

Tällä kurssilla yhteiskuntatieteilijöiden ja muiden käyttöönsä valjastamat käsitteet, kuten ”Maan kantokyky”, alkavat lähinnä naurattaa. Jossakin kontekstissa valtiotieteilijänkin tutkimusalaa voidaan kuvailla pitkälti kärpäsen paskaksi. Luit aivan oikein, sinä maailmannapa.

Kurssin edetessä siirrytään oivallisesti pienistä asiakokonaisuuksista suurempiin. Sikäli kuin Kuun muodostumista voidaan pieneksi asiakokonaisuudeksi kutsua.

Kuun synnylle on esitetty useita teorioita. Vasta viime vuosien aikana on vahvistunut käsitys siitä, että Kuu on syntynyt maapallon kerääntymisen loppuvaiheissa 4,6 miljardia vuotta sitten, kun maapalloon törmäsi kuta kuinkin Marsin kokoinen kappale.

Erään teorian mukaan maapallolla oli aluksi kaksi Kuuta. Suuri kysymys on, missä se toinen nykyisin lymyää.

Maailmankaikkeus nyt –kurssilla pohditaan varsin suuria kysymyksiä.

Tai luennoitsija pohdiskelee itsekseen ja kertoo puujalkavitsejä avaruusolennoista. Kuitenkin osa kysymyksistä voi saada opiskelijatkin pohtimaan syntyjä

ja syviä.

Väitetään, että synnyttyään Aurinko pyöri itsensä ympäri vain muutamassa tunnissa. Nykyisin sen pyörähdysaika on täysi kuukausi. Mikä selittää tätä hidastumista? Selitystä on haettu niin Titiuksen– Boden laista kuin katastrofiteorioistakin.

Avaruutta on pienen ihmisen kovin vaikea hahmottaa. Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi galaktinen kierros kestää peräti 226 miljoonaa vuotta. Käsittämätöntä, eikö?

K

aikessa tavoittamattomuudessaan avaruuden mittakaavat ja välimatkat kiehtovat pientä tepastelijaa, joka ei aina edes ymmärrä olevansa osa sitä kaikkea. Helmikuuhun mennessä oli onnistuttu löytämään aurinkokuntamme ulkopuolelta peräti 763 eksoplaneettaa. Millaista elämää niissä voidaan mahdollisesti elää? Elämän synty vaatii oikeita rakennusaineita ja erilaisia energiamuotoja. Joidenkin laskelmien mukaan elämä on kulkeutunut maapallolle meteoriittien mukana muilta planeetoilta.

Kurssin päätyttyä on mitä todennäköisimmin ällikällä lyöty olo, mutta samalla huojentunut tunne siitä, että itse on valinnut toisen alan.

– I K N I S L N O HE B A S S LI TEKSTI: iina vilpponen kuvat: hannele tulkki

aormajon ä elikk lä on ”Joo, an meil piä ollutlistih0–15 tyyp rojekteis ku 1 ä vaihtop llaan ol näissukana. O a ja vii , sa m ollannissemenissä tu Huonne Br me v ssa.”

Saksa

”Ok sitt ei. Ja por en Po tänä vuo tä t ukkaartuga l n ule e?” ? Mon ista tu na tak o h lee ei-

”26.”

HELSINKI

S

ateisena sunnuntaiyönä marraskuun lopussa bussi 615 kurvasi lentokentältä rautatieasemalle tuoden mukanaan kymmenkunta portugalilaista valtio-opin opiskelijaa Lissabonista tutustumaan Suomeen ja Helsinkiin sekä sen opiskelijaelämään ja kulttuuriin. He majoittuisivat opiskelijoiden luona ja pääsisivät tutustumaan Helsinkiin ja sen tarjoamiin elämyksiin. Tuskin kukaan meistä osasi vielä aavistaa, kuinka huikea viikko olisi tulossa.

T

ämänkertainen vaihtoprojekti oli jatkoa aikaisempina vuosina järjestetyille Voon vaihtoprojekteille muun muassa Hollantiin ja Saksaan.

Muutamien neuvottelujen ja ajatustenvaihdon tuloksena vuonna 2011 Voo sai kumppanikseen AAIEP:n (Associação Académica do Instituto de Estudos Políticos da Universida-

de Católica Portuguesa) Lissabonista, Portugalista.Voon vaihtoprojektit ovat yleensä keränneet noin 10– 15 hengen osallistujamäärän, mutta Portugalissa innostuttiin kahden eri kulttuurin vaihdosta niin paljon, että yhteensä 26 innostunutta opiskelijaa oli tulossa Suomeen. Ja mikäs siinä, ei kun ohjelmaa järjestämään.

K

un suuri osallistujamäärä oli selvillä, alkoi puhelin- ja sähköpostirumba. Viikon ajaksi oli kehiteltävä ohjelmaa ja löydettävä majoittajat opiskelijoiden keskuudesta.

Oli mahtavaa huomata, kuinka valtsikasta löytyi spontaania ja ennakkoluulotonta porukkaa valmiina majoittamaan ennestään tuntemattomia ihmisiä koteihinsa. Parikymmentä innokasta voolaista, muutama antropologian opiskelija ja polholainen lähtivät täysillä mukaan vaihtoviikon majoitukseen ja tapahtumiin.

7

H

yvä yhteishenki suomalaisten ja portugalilaisten välillä muodostui äkkiä, ja ihmisiin tutustuttiin nopeasti. Viikon aikana päästiin vierailemaan muun muassa Suomen Pankissa ja eduskunnassa, bussimatka Porvooseenkin järjestettiin. Suomalaisuuteen tutustuttiin saunomalla. Viikon kohokohta oli ehdottomasti portugalilaisille järjestetyt sitsit, jotka olivat menestys niin portugalilaisten kuin suomalaistenkin mielestä.

Viikon aikana sattui ja tapahtui kaikenlaista. Innokkaat portugalilaiset juhlivat ahkerasti, ja välillä majoittajat löysivät neljä ylimääräistä portugalilaista nukkumasta keittiöstään baari-illan jälkeen ja joutuivat patistamaan majoitettaviaan ajoissa oikeaan paikkaan. Viikko oli toiminnantäyteinen, mutta silti rento asenne ja letkeä ilmapiiri vallitsivat koko vierailun ajan. Viikon aikana sai myös tutustua uusiin voolaisiin ja muihin valtsikalaisiin paremmin.

K

8

un aktiivinen ja juhlinnantäyteinen viikko läheni loppuaan, fiilis

oli kaikilla hyvä mutta haikea. Voon kansainvälisyysviikko vaati paljon organisoimista ja suunnittelua, eikä sitä olisi saatu aikaan ilman upeita, aktiivisia ja ihania ihmisiä. Kv-viikon järjestäminen ja viikkoon osallistuminen olivat ehdottomasti yksi syksyn kohokodista ja mukava piristysruiske pimenevään syksyyn. Kaiken lisäksi vastavierailu oli vielä luvassa maaliskuussa.

LISSABON

M

aaliskuussa 2012 järjestettiin vastavuoroinen vierailu Lissaboniin, Portugaliin. 19 suomalaista kv-viikon osallistujaa ja muutama uusikin osanottaja lähtivät tutustumaan Portugalin antimiin ja kulttuuriin. Jo lentokentällä kutina hyvästä matkasta tuntui vatsanpohjassa, kun innostuneet suomalaiset odottivat koneen lähtöä. Kohta päästäisiin etelän lämpöön ja tapaamaan taas ystäviä, jotka oli viime syksynä täytynyt hyvästellä!

Lissabon osoittautui kaikeksi siksi, mitä siltä oli odottanutkin, ja se antoi vielä enemmän. Alkuviikosta ilma oli jo niin lämmin, että rannalle saattoi mennä ottamaan aurinkoa.

Osa meistä pääsi jopa portugalilaisiin tv-uutisiin taustalle auringonpalvojiksi. Kaupunkiin tutustuttiin hop on–hop off -bussilla ja kävelemällä pitkin valkoisia mukulakivikatuja. Iltaisin tutustuttiin paikalliseen ravintolakulttuuriin ja yöelämään, jossa vaihtoehtoja ja nähtävää riitti. Bairro Alton baarikorttelit ja Red Streetin klubit tanssittivat suomalaisia aamukuuteen asti. Tulipa koettua myös paikalliset Erasmusbileet kaupungin kalleimmassa yökerhossa.

Vaikka juhlahumua riitti, ehdittiin myös tutustua portugalilaisen kulttuurin antimiin ja kauniisiin maisemiin – ostoksia tietenkään unohtamatta. Lissabon tarjoaa lomalaiselle monia mahdollisuuksia syömisen, juomisen ja shoppailun suhteen, sillä

hintataso on alhaisempi kuin meillä Suomessa. Pääsimme tutustumaan Parque das Naçõesiin ja Euroopan suurimpaan akvaarioon Oceanário de Lisboaan. Ratikkakyyti ja Castelo de São Jorge -linnoitus olivat myös hienoja kokemuksia. Päivät vietettiin rennosti kaupungilla kävellen, shoppaillen ja kahviloissa istuen.

Kuudenkymmenen sentin espresso ja tuoreet mansikat ovat Portugalia parhaimmillaan.

H

enki matkalaisten välillä oli alusta asti hyvä ja rento, iltaisin kokoonnuttiin viettämään aikaa ja pohtimaan elämän suurimpia kysymyksiä viinilasillisen ääressä. Nauru ja huumori raikuivat, kun päiviteltiin edellisen illan tapahtumia ja kuultiin uusia paljastuksia

muista matkaajista. Viikko vierähti nopeasti, ja paluu takaisin koto-Suomeen oli äkkiä edessä. Viimeisen illan viimeiset juhlat ja hyvästelyt olivat paikallaan.

V

oon kv-viikko ja vaihtoprojekti olivat kokonaisuudessaan onnistunut kokemus, joka antoi hienoja, unohtumattomia hetkiä ja tapahtumia, joita voi muistella hymyssä suin pitkään. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että matkustaminen ja kansainvälisyys kannattavat aina, ja uudet kokemukset antavat paljon ajattelun aihetta. Lopuksi tahdon vielä kiittää kaikkia osallistujia ja mukana olleita unohtumattomista kokemuksista ja elämyksistä, joita tämä projekti toi mukanaan.

Kuten asioissa yleensäkin, ihmiset

ja yhteiset hetket tekevät elämästä merkityksellistä ja tapahtumista elämää suurempia. Obrigada. Kiitos.

(Psst. Kuulin huhua, että seuraava vaihtoprojekti olisi jo tulossa. Tällä kertaa projektikohde suuntautuu Kroatiaan. Lisätietoja odotellessa!)

9

Napit Etelän median airut, Policy, on jälleen kerran kokoontunut oluthuoneeseen lämmittelemään kuumottavien poliittisten perunoiden ympärille. Tällä kertaa tunteita kuumottaa ja verenpainetta nostattaa solidaarisuusvero...

Iiro: Kai kuulit jo ihanaisen punaisen impemme uusimmasta aivoituksesta?

Pessi: Kuinka olisin voinut ohittaa.

Kyllähän tuossa kateusverossa kiteytyy poliittisen köydenvetämisen ja suhmuroinnin ydin. Näyttää kovasti siltä, että jotain tehdään, mutta konkretia on pienenpientä.

Iiro: Ahneen vollotusta! Kyllähän poru on suuri, kun kultalusikkakerho seuraavalla golfklubireissulla joutuukin tyytymään vain viiteen ruokalajiin kuuden sijasta. Solidaarisuusvero antaa varakkaammillekin mahdollisuuden antaa tälle yhteiskunnalle jotakin muuta kuin pelkän hirttosilmukan köyhälle työkansalle.

Pessi: Volloti vol ja logiikka lol.

Solidaarisuusveron maksaakin tuo golfklubin kokki, jonka työllisyydestä vähentyvä kulutus on pois. Kyseessä ei ole muuta kuin toiminnan

siirto yksityiseltä sektorilta julkiselle, jolloin päätöksentekovalta siirtyy kuluttajalta virkamiehelle, hertsyykker. Veronmaksajalla kun ei ole yhtälössä mitään neuvotteluasemaa.

Ei kyse ole mahdollisuudesta antaa, vaan pakollisuudesta alistua. Keksinpä myös loogisemman vastineen tälle verotukselliselle Dream Theaterille.

Iiro: Kokki ei tuota verotusta maksa, sillä klubi tekee voittoa vaikka arvon herrasväki söisikin vain sen viisi ruokalajia. Ja rohkenen uskoa, että toivuttuaan verotuksen nousun ensijärkytyksestä arvon herrasväki palaa kuuden ruokalajin arkeen, ja vielä kaffet päälle lepytelläkseen hermojansa. Mitä taas tulee toiminnan siirtoon yksityiseltä julkiselle, niin sehän on vain hyvä asia. Viisaat virkamiehet ministeriössä tietävät paremmin, mihin minun rahani tulee pistää. Siitähän heille maksetaankin!

Ja kun valtio saa lisätuloja solidaarisuusverosta, voidaan näitä guruja kouluttaa ja palkata lisää. Joukossa virallinen viisaus tiivistyy!

Pessi: Jouko on vissiin Voon sennu?

Klubin voiton tahkomisesta on mahdoton mututuntumalla sanoa, mutta varmaa on vain verotuksen heikentävä vaikutus. Äklön tekee asiasta se, että asiamiesprotektoraatti survoo veroäyrejä vieläpä yritystukina parhaiten lobatuille firmoille jättäen markkinamekanismin ja hintasignaa-

10

vastakkain TEKSTI: PESSI MARTTUNEN & IIRO TOIKKA KUVAT: HANNELE TULKKI

lit paitsioon kuin Nallen kalliolle.

Dynaamisessa maailmassa ei lisävitkuttelusta ja ylimääräisistä höperösti kohdennetuista tulonsiirtomutkista ole hyötyä muille kuin väkivaltapaatin säännöstelykapteeneille. Näin moraalihasardeilla vesillä seilatessa alkaa kyllä kahvihammasta kolottaa ja verokarhun käpälät pelottaa. Se oli muuten tonnin seteli.

Iiro: Vastoin yleistä käsitystä verokarhun tassut ovat hellät ja pehmeät, ja sen suojelevissa kourissa on hyvä unohtaa maalliset huolet ja vaipua turruttavaan horrokseen á Suomen valtio. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kaikista maamme Ursus arctoksista. Itsehän myös vastustan yksityisten yritysten tukemista julkisilla varoilla. Mutta minullapa on mitä erinomaisin ratkaisu tähän nykyajan sairaaseen perversioon: kaikki kansallistetaan! Silloin sinunkaan ei enää tarvitse tuntea pahoinvointia siitä, että verorahasi menevät pahojen yksityisten yritysten pohjattomiin laareihin. Ja ystävä hyvä, kaikilla (valtio-oppineilla) on mahdollisuus päästä kipparoimaan suvereenia väkivaltapaattia. Astu valoon, toveri!

taantumuksellisista hairahduksista huolimatta. Mitäs sanoisit, jos kansallistamisen sijaan lähtisimme maalaisjärjellisen kosmopoliittisen yksityistämisen tielle? Kuulithan myös tutkimuksesta, jonka mukaan optimistit saavat vähemmän hjärtslaageja?

Iiro: Taantumukselliset hairahdukset ovat elämäni suola. Mutta sinä voit vallan vapaasti yksityistää itsesi dynaamisesti vaikka jorpakkoon.

Mutta ennen sitä saat kyllä tarjota kahvin.

Pessi: Selvä, mutta reilun kaupan lobbaajakahvin sijaan saat nauttia kunnon ruotsalaisesta mokasta.

Toim. huom. Kirjoittajat eivät välttämättä edusta yllä olevia mielipiteitä.

Pessi: Turruttava horros kuvaakin valtiollista toimintaa varsin osuvasti - samalla kun Cameron & Co uudisraivaavat avaruuden mineraaleja, bisnes rullaa ja Porschet pörisevät.

Kyllä ihmisluonnetta on ymmärrettävä eteenpäin kulkevana voimana

11

Opintokuulumisia TEKSTI: JASMIINI PYLKKÄNEN

V

altio-opin opiskelijaedustajat toteuttivat helmikuussa palautekyselyn pääaineopiskelijoille. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, mihin asioihin pääaineopiskelijat ovat tyytyväisiä opinnoissaan ja mitkä vaativat kehittämistä.

Toisin kuin yksittäistä kurssipalautetta annettaessa, kyselyn kautta oli mahdollista kommentoida myös opintojen toimivuutta kaiken kaikkiaan, sekä antaa ideoita muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen sekä opintojen ohjauksen kehittämiseen.

Yhteensä 47 opiskelijaa pääaineopintojen aloittamisvuosilta 2005– 2011 vastasi e-lomakkeena toteutettuun kyselyyn. Lisäksi 15 opiskelijaa osallistui Voon järjestämään avoimeen opintokeskustelutilaisuuteen kyselyn toteuttamisen jälkeen.

Vastausten prosessointi on tällä hetkellä vielä kesken, mutta alustavia tuloksia on jo esitelty oppiaineen henkilökunnalle opetuksen kehittämisiltapäivässä maaliskuun alussa.

Tähän juttuun on poimittu joitakin esiin nousseita seikkoja. Keskustelu aiheesta tulee siis varmasti vielä jatkumaan.

Palautteen ansiosta on esimerkiksi valtio-opin omaa osuutta fuksien ensi syksyn orientaatiosta jo alettu kehittää viime vuosia monipuolisemmaksi. Tulossa on esimerkiksi ”tenttipaketti”, eli kattavammin tietoa siitä, mitä vastauksilta odotetaan tai miten lukea tenttikirjoja.

Myös joillekin muille kyselyn perusteella tulleille ideoille on jo saatu positiivista vastakaikua oppiaineen suunnasta. Esimerkiksi eräänlaisia “light-kohtaamisia” on visioitu keinoksi kaventaa kuilua kurssien ja tiedekuntatenttien välillä.

Ideana on, että opetushenkilökunta esittelisi kootusti tietyin väliajoin tule12

Toivoisitko lisää opetusta jostakin tietystä valtio-opin/politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen alaan kuuluvasta tutkimusaiheesta?

• • • • • • • • • •

Kansainvälisen yhteiskunnan alan erikoistuminen Globaali poliittinen talous.

HOT-linjalla liikaa kirjatenttejä.

Globaalin talouden ja hallinnan tutkimukseen lisää lähiopetusta.

Globalisaatiotutkimus Johtamisen teemoja voisi mielestäni sisällyttää HOT:n kursseihin Julkishallinnon kehittämisestä käytännön lähtökohdista (esim. työpaja/projekti) Maailmanpolitiikasta: ylipäänsä tenttien sijaan enemmän esseitä ja opetusta.

Lisää taloudellista aspektia kursseihin.

Tutkimusmenetelmistä ylipäänsä!

vaa tenttikirjatarjontaa valottaen muun muassa syitä tietyn kirjan päätymiseen tentittäväksi ja toivottua vastaustekniikkaa.

Tällaiset ”kevyt-kohtaamiset” olisivat yksi keino lisätä vuorovaikutusta henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.

Lisäksi ne voisivat myös parhaimmillaan helpottaa lukupiirien perustamista samojen kirjojen tenttimistä suunnittelevien opiskelijoiden kesken, kun tenttisuunnitelmista tulisi keskusteltua kollektiivisemmin ja hyvissä ajoin.

K

ehittämisiltapäivässä nousi puheenaiheeksi myös muun muassa kandiseminaarien alkaessa toistuvasti havaitut puutteet opiskelijoiden valmiuksissa rakentaa tutkimusasetelmia.

Eräs palautekyselyyn vastannut opiskelija on kiteyttänyt kokemuksensa seuraavasti: ”Kvanti- ja kvalikurssit jäivät minulle ja ilmeisesti monille muillekin hyvin irrallisiksi ja erillisiksi kokonaisuuksiksi itse yhteiskunnallisista aiheista.

Tämä näkyy nyt niin kandi- kuin graduIdeana on, että opetushenkilökunta esittelisi kootusti tietyin väliajoin tulevaa tenttikirjatarjontaa valottaen muun muassa syitä tietyn kirjan päätymiseen tentittäväksi ja toivottua vastaustekniikkaa.

seminaareissa heikkoutena ymmärtää teorioiden, metodien ja tutkimusaiheen suhdetta syvällisesti.”

Yhtenä ratkaisuna ongelmaan henkilökunnan edustajat näkivät sen, että luennoitsijat toisivat aikaisempaa enemmän esille metodologisia näkökulmia ja konkreettisia tutkimusmenetelmiä vetäessään eri valtio-opin aihepiirejä koskevia kursseja.

Myös gradun aihevalinnan prosessointiin toivottiin tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Henkilökunta keskusteli ns. “gradumessuista” yhtenä hyvänä keinona tukea aihevalintaa; messutapahtumassa erilaiset tutkimusprojektit esittäytyisivät ja opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada ideoita graduaiheiksi, tai jopa löytää jokin taho, jolle gradun voisi tehdä.

Aihevalinnassa tukemisen lisäksi opiskelijapalautteessa toivottiin graduohjauksen yhtenäistämistä. Eräs opiskelija kommentoi asiaa seuraavalla tavalla: ”Olisi hyvä jos oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan sisällä laadittaisiin jonkinlaiset yleiset ohjeet siitä, mitä graduohjaajan tehtäviin kuuluu, eli mitä opiskelija voi häneltä odottaa ja mitä ei”.

K

aiken kaikkiaan palautekyselyn vastauksista kävi selväksi, että valtio-opin palautekäytännöt kaipaavat uudistamista. Opiskelijaedustajien ja Voon toivottiin toteuttavan vastaavia laajempia kyselyitä vuosittain, ja yksit-

Millainen vuorovaikutus opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä mielestäsi on? ”Mielestäni laitoksen ja opiskelijoiden välillä on erinomainen suhde. Koen opiskelijana olevani osa yhteisöä” ”Pidän rennosta ja lähestyttävästä ilmapiiristä. Koen, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja jos tulisi kysymyksiä/ongelmia opiskelujeni suhteen, uskoisin saavani apua” ”Pääsääntöisesti hyvä, mutta toisaalta joskus tuntuu, että henkilökunnalle tutkimustyö on tärkeämpää kuin opettaminen. Jotkut osaavat asiansa kyllä hyvin, mutta opettavat surkeasti. Pedagogisia taitoja ei tulisi aliarvioida!” ”Henkilökunta on mukavaa ja avuliasta, mutta yhteistyötä saisi olla enemmän.” ”Osa henkilökunnasta on todella mukavaa ja kiinnostunut opiskelijoista ja heidän pärjäämisestään, osa taas selvästi ei. Kerran viikossa olevien, tunnin kestävien, vastaanottojen peruminen (etenkin ilman uuden ajan määrittämistä) on aika kohtuutonta.” ”Opettajia ei ehkä ole helpointa lähestyä, tulee helposti sellainen olo, että on vaivaksi. ” ”Vuorovaikutusta on minimaalisesti tällä hetkellä; ainakin ns. tavallisten (ei oppiaineneuvostoissa yms.) opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä.” ”Opiskelijoita voisi edes yrittää teeskennellä kuuntelevansa” ”Laitoksen väen ja opiskelijoiden pitäisi mennä kuukausittain kaljalle, viinille, teelle, kahville tai syömään akateemisessa hengessä. Kurssien jälkeen myös samaa. Se kertoo paljon ihmisten välisestä aidosta aloitteellisuudesta ja välittämisestä”

täisten kurssien palautekäytäntöjä toivottiin kehitettävän.

Sekä paperi- että weboodipohjaisilla palautelomakkeilla oli kannattajansa, mutta muotoa tärkeämmiksi seikoiksi nousivat kuitenkin palautteen keräämisen ajankohta ja käsittelytapa. Niitä kursseja, joilla palaute kerätään hyvissä ajoin kiiteltiin; joissakin tapauksissa palautetta oli kerätty jopa useampaan kertaan kurssin kuluessa, ja sillä koettiin olleen positiivinen vaikutus kurssin toimivuuteen.

Sen sijaan palautelomakkeiden jakaminen viimeisen kurssikerran viimeisillä minuuteilla ei saanut kiitosta.

Useat opiskelijat kokivat liian lyhyen vastausajan turhauttavaksi.

messutapahtumassa erilaiset tutkimusprojektit esittäytyisivät ja opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada ideoita graduaiheiksi, tai jopa löytää jokin taho, jolle gradun voisi tehdä

Yleisesti ottaen motivaatiota palautteen antamiseen sanottiin laskevan epäselvyys siitä, miten palautetta val-

tio-opissa käsitellään.

Eräs opiskelija huomautti, että ”henkilökunnan tulisi edes tiedottaa ja osoittaa opiskelijoille, että palaute on luettu, ja että siihen reagoidaan [tai] kerrotaan miksi asioille ei ole tehtävissä mitään.” Toinen pohti: ”Luulen, että moni opiskelija ei tiedä, mitä esim. Weboodin kautta annetulle palautteelle tapahtuu – meneekö se luettavaksi vastuuopettajalle vai kenelle, ja mitä palautteelle sitten tapahtuu”.

Taitaa siis olla aiheellista herättää valtio-opissa uudelleen henkiin ns. oppiainekahvi-perinne, jossa, kahvinjuonnin lisäksi, opetushenkilökunta käy kerran tai pari lukuvuodessa kootusti läpi kursseilta saatua palautetta ja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin ja kommentteihin.

Kehitettävää: ”Opetus valtio-opissa on yleensä aina hyvää, tahtoisin sitä enemmän! Vähäinen opetuksen määrä vaikuttaa negatiivisesti paitsi opiskelijan oppimistuloksiin ja osaamiseen, myös akateemisen identiteetin, yhteisöllisyyden ja motivaation muodostumiseen” ”Kaipaisin opetukseen rohkeampaa ja monipuolisempaa otetta. Resurssit on huomioitava, mutta massaluennot ovat valitettavan usein tylsiä ja innottomia, kirjatentit kaavamaisia ja opettavat vain tietyn asiamäärän sisäistämistä mahdollisimman lyhyessä ajassa sekä kykyä tulostaa se tieto tentissä, tämän jälkeen unohtaen.” ”Lisää sparrausta ja väittelyä!” ”Akateemisten esseiden kirjoittamista pitäisi harjoitella jo koko kandivaiheen ajan, ainakin 2. vuodesta alkaen.” ”Kirjallisista töistä tulisi saada palautetta, jotta itsensä kehittäminen olisi mahdollista.” ”Harjoitteluapurahat kaikkien saataville jo kandivaiheessa. Pakollinen opinto-ohjaus auttaisi sen oman jutun löytämistä, eikä kukaan jäisi turhaan norkoilemaan yliopistolle. Ekskut takaisin opintojen alkuun!” ”Tenttikirjoja on melko mahdotonta saada kirjastosta.” ”Valtio-opin laitos on silti, monista puutteistaan huolimatta korkealla arvostuksessani.”

13

On sitä ennenkin osattu...Voon hallitus 2002 lähettää kymmenvuotisjuhliensa kunniaksi terveisensä Policyn lukijoille!

Kymmenen kertaa nollakaks!

V

oo on suurin ja kaunein, tavattiin minun aikanani valtsikassa sanoa. Kyse ei ollut vain jäsenmäärästä. Me emme nähneet lähtökohtana kilpailuasetelmaa toisiimme nähden, vaan halusimme aidosti pitää hauskaa ja rakentaa yhteistyön verkostoja. Opiskeluaika olisi kuitenkin niin pieni osa elämää, että vain ulkoministeriön pesti voisi kestää lyhyemmän aikaa.

sin mahtuvan hienoon vuoteen ainakin 52. Olo oli haikea joulukuussa, joten osa meistä jatkoi Kannunvalajien ja Voon seuraavan vuoden hallituksissa, Kirsi Juva jopa Voon puheenjohtajana. Nollakakkosten tarina ei kuitenkaan päättynyt. Yhteiset juhannukset ja kesäpäivä ovat vakiintuneet vahvimmiksi instituutioiksi valmistumisen jälkeenkin. ”The Trip” vol. 2 suuntaa puolestaan tänä keväänä Rooman ympäristöön.

– Joskus ryhmistä muodostuu sellaisia, että niissä pidetään yhtä valmistumiseen saakka tai jopa pidempäänkin, kertoi tuutorini Markus Pauni heti ensimmäisenä päivänä yliopistolla.

Hallituksemme oli koolla lähes kokonaisuudessaan 10-vuotisjuhlien merkeissä ravintola Tornissa maaliskuussa. Helsingin kattojen yllä tunsi helposti itsensä pieneksi ihmiseksi, joka oli kuitenkin saavuttanut jotain suurta. Ainejärjestön arjessa kasvanut hallitusporukka pitää yhteyttä edelleen ja luo toisilleen tärkeän viiteryhmän.

En kuitenkaan hevillä uskonut, että niin voisi käydä. Lukio-opinnot psykologiassa eivät antaneet riittävästi vastauksia. Miksi tietyt ryhmät muodostuvat koheesioltaan ainutkertaisiksi?

Voon hallituksessa 2002 palaset loksahtivat kuitenkin kohdalleen. Ryhmä sopivan erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia ainejärjestöaktiiveja istahti saman pöydän ääreen silloisissa Kannunvalajien tiloissa Uuden ylioppilastalon viidennessä kerroksessa. Vaalikokouksessa oli äänestetty ja osa tutuista jouduttu jättämään ulkopuolelle, mutta henki hallituksen sisällä muodostui heti suurenmoiseksi.

Valtsikalaisuudesta ei tingitty missään vaiheessa vuotta.

Kolme tuntia oli kulunut, kun kysymys tupakan myynnistä kappaleittain tai askeittain jäi yhä pöydälle. Äänestettiin. Voon budjettia paransi ainakin kaikkien aikojen tiedekuntatenttibileet. Domma –2:n silloisessa bunkkerissa, kaksi kerrosta maan alla, kävi illan mittaan 1500 eri vierasta, ja jopa City-lehti äityi tituleeraamaan valtsikan ”tedareita” Stadin ykkösmenomestaksi. Silloin kun me olimme hallituksessa, tiedekuntatenttejä oli vain kerran kuukaudessa kaikille oppiaineille yhteisenä päivänä. Suurimmalle osalle tenttipäivä tarkoitti kuitenkin illan juhlia, joissa Essolla syödyt hampurilaiset huuhdottiin alas riittävän humalan voimalla. Domma –2:een ei ollut selvin päin menemistä – ei ainakaan kuuluisaan tupakkahuoneeseen, jonka röökinhaju tuntui pinttyvän vaatteisiin ikiajoiksi.

Välillä hallituksessa otettiin yhteenkin, kun snapsien määrä sitseillä meni överiksi. Helan gick ja jatkojen siivousnakit viuhuivat. Jopa Tallinkin M/s Fantasian viinanhakureissuilta selvittiin kuitenkin kunnialla. Lapin Kulta teki matkaa Torniosta Tallinnan kautta Kuppalaan ja lähes sata salkkua olutta nosteltiin ostoskärryillä yli katukivetysten. Hyvässä seurassa mikä vain tuntui kuitenkin legendaariselta.

Uutuutena hallituksemme lanseerasi ainakin vappua edeltävän juhlaviikon. Loppujen lopuksi niitä tuntui to-

14

Tiivis yhteydenpito ei ole koskaan tarkoittanut sisäpiirimäisyyttä. Nollakakkoset ovat olleet ja ovat edelleen mukana aktiivisesti sekä Voon että Valtio-opin senioreiden toiminnassa. Tähän haluamme kannustaa myös kaikkia nykyopiskelijoita ja alumneja. Yhdistystoiminnassa kehität itseäsi, saat vapauden toteuttaa haluamiasi ideoita, verkostoidut, pidät yhteyttä samanhenkisiin ystäviisi sekä opit työelämässäkin hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Valtio-opin senioreilla on yliopistomaailman edelläkävijänä jo yli sata jäsentä. Toivotamme kaikki hotit mapit potteineen tervetulleiksi mukaan iloiseen joukkoomme, kunhan olette vähintään kandeja. Jäsenyys kannattaa aina.

Voo 02: Sakari Lauriala (puheenjohtaja), Eeva Taimisto (varapuheenjohtaja), Olli Hyvärinen, Kirsi Juva, Antti Kallio, Antti Kosonen, Paula Kylä-Harakka, Iina Lario, Kaisa Leinonen, Pekka Marttila, Matias Niinistö, Eetu Paloheimo, Anna Saura, Eveliina Taipale, Emily Tullberg, Anna-Maija Vuorio.

Antti Kallio Valtio-opin seniorit ry:n puheenjohtaja 2012 Valtio-opin opiskelijat ry:n tiedotusvastaava 2002

Onko Imperialismin aika ohi? teksti: Salla Huttunen Kuvat: Salla Huttunen ja Kaisa Arkkila

Imperialismista tulee ensimmäisenä mieleen Afrikan jako ja eurooppalainen suurvaltapolitiikka 1800-luvulla. Ensi näkemällä molemmat näistä päättyivät, kun nationalismin leviäminen aloitti dekolonisaation aallon. Suurin osa siirtomaista itsenäistyi 1950–1960 -luvuilla. Imperialismi on siis menneisyyttä siinä missä reformaatio tai Ranskan vallankumous. Vai onko näin?

Mistä johtuvat maiden väliset kehityserot?

Imperialismin monet muodot Kolonisaatioon liittyy erilaisia tasoja.

Kaikkia alueita ei valloitettu taloudelliseen hyväksikäyttöön, kuten Yhdysvallat teki Filippiineille tai Hollanti Kaakkois-Aasialle.

Osa alueista valloitettiin puhtaasti purkamaan väestönkasvun paineita, ja esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Brasiliaa käytettiin lähestulkoon puhtaasti uudisasutukseen.

Yhtenä siirtomaatyyppinä voidaan pitää vielä strategisia vesireittejä. Esimerkiksi Kuuba ja Singapore valloitettiin niiden merkittävän sijainnin vuoksi (Young 2001). Kuubasta tosin tuli myöhemmin merkittävä sokerintuottaja, ja myös orjat olivat tärkeässä roolissa Etelä-Amerikan valloituksissa.

Toisin kuin usein tulee ajatelleeksi, imperialismi ei ole ainoastaan Eurooppa-keskeistä. USA levittäytyi en-

nen ensimmäistä maailmansotaa niin pohjoiseen Alaskaan, itään Tyynellemerelle kuin etelään Karibiallekin.

Kanada ja Australia taas ovat entisiä siirtomaita siinä missä Nicaragua tai Keniakin.

Dekolonisaatio on yhä kesken Imperialismilla suppeassa mielessä tarkoitetaan valtion pyrkimyksiä väkivaltaisesti laajentaa aluettaan.

YK:n tilastoista käy ilmi, että maailmassa on yhä 16 aluetta, joilla ei ole itsehallintoa.

Uusimpana itsenäistyneenä siirtomaana YK mainitsee Etelä-Sudanin, joka vapautui Pohjois-Sudanin siirtomaan asemasta vuonna 2011.

Monilla eurooppalaisilla mailla on yhä siirtomaita ympäri maailmaa: Iso-Britannia hallinnoi saaria Tyynellämerellä, ja Ranskalla on alai-

senaan alueita muun muassa EteläAmerikassa. Yliopistonlehtori Heikki Mikkelin mukaan Ranskaa ei Ranskan Guayanassa kuitenkaan nähdä niinkään valloittajana, vaan väylänä korkeampaan elintasoon: “Osana Ranskaa Guayana on myös osa Eurooppaa, ja siellä muun muassa käyvät eurot. Tämä luo mahdollisuuksia taloudelliselle nousulle.”

Useat imperialismin aikana alkunsa saaneet kriisit elävät yhä. Länsi-Sahara on entinen Espanjan siirtomaa, mutta nykyään sen tilanne on epäselvä.

Marokko haluaisi liittää alueen itseensä ja syyttää Espanjaa pattitilanteesta. Länsi-Saharassa toimii kapinaliike Polisario, joka taas haluaisi alueelle itsenäisyyden. Vaikka konflikti on Afrikassa hyvin näkyvä, ei siitä Euroopassa varsinaisesti keskustella.

Uusimpana itsenäistyneenä siirtomaana YK mainitsee EteläSudanin, joka vapautui PohjoisSudanin siirtomaan asemasta vuonna 2011.

15

Epästabiili Valtiokartta teksti: Eero Lantto

Jugoslavian hajoamissotien jälkeen Balkanin kartta pirstaloitui, ja uusi sekamelska oli valmiina. Nyt, kun suurimpien väkivaltaisuuksien päättymisestä alueella on jo reilut kaksitoista vuotta, riitely jatkuu edelleen.

Ennen kaikkea kiistan aiheena on Ahtisaaren suunnitelman innoittama Kosovon itsenäisyysjulistus vuodelta 2008. Valtioiden suhtautuminen tähän julistukseen on tuonut esille monta ongelmaa ympäri maailmaa.

Pian itsenäisyysjulistuksen jälkeen 89 YK:n jäsenmaata tunnusti Kosovon.

Yksi innokkaimmista Kosovon itsenäisyyden tunnustajista oli entinen YK:n jäsenvaltio Taiwan.

Kiina ehätti kuitenkin ilmoittamaan, ettei Taiwanilla ole mitään oikeutta tehdä tällaista tunnustusta. Eikä sillä olekaan, koska virallisesti Kiina edustaa Taiwania YK:ssa. Kiina vei Taiwanilta sen vakituisen paikan YK:n turvallisuusneuvostossa 1971. Näin ollen Kosovo ei ole erityisen mieluinen aihe Kiinalle.

16

vaurain alue tällä hetkellä. Nämä alueet ovat siis Espanjalle elintärkeitä, mutta ne eivät ainakaan hallitsijanaan tarvitse Espanjaa.

Euroopastakin löytyy muutama valtio, joiden intresseihin itsenäinen Kosovo ei sovi: Serbia, Kreikka, Slovakia, Espanja, Kypros ja Romania.

Serbialla on perustellut syynsä olla huolissaan Kosovossa asuvan serbivähemmistön turvallisuudesta, mutta on hulluutta ja jääräpäisyyttä väittää Kosovoa osaksi Serbiaa. Asia on ratkaistu jo kansainvälisessä tuomioistuimessakin Kosovon eduksi.

Vaikka Katalonian itsehallinnon valtapuolue on tällä hetkellä kahden itsenäisyyspuolueen liitto Convergència i Unió, itsenäistyminen ei kuitenkaan ole puolueen agendalla ensimmäisenä, vaan uudelleen valituksi tuleminen.

Siihen paras keino on talouden elvyttäminen niin, että vaikutukset näkyvät juuri ennen vaaleja. Itsenäisyyttä kannattaa tasaisesti noin puolet katalaaneista, mutta todelliset independistat ovat selvästi harvalukuisempi sakki, aivan kuten ETA:n kannattajat Baskimaassa.

Tilanne Pohjois-Espanjassa on kuitenkin kohtalaisen vakaa.

Espanjalla on omat loogiset syynsä vastustaa itsenäistä Kosovoa. Kyse on tietysti baskien ja katalaanien separatismihaaveista, Espanjan sisäpolitiikan ikuisesta ja olennaisesta vaivasta, jolle ei näy loppua.

Katalonia ja Baskimaa ovat Espanjan vauraimpia alueita Madridin rinnalla. Katalonia on yksi Euroopan neljästä moottorista eli suuresta teollisuuskeskittymästä. Baskimaa on Espanjan

Kyproksella pelätään turkkilaisia ja Slovakiassa suurta unkarilaisvähemmistöä. Romaniaa ja Moldovaa häiritsee Moldovan virallisten rajojen sisällä oleva de facto itsenäinen Transnistria, jolla on tukenaan Venäjä. Lisäksi Romaniassakin on suuri 1.9 miljoonan unkarilaisvähemmistö.

Kreikan ja Makedonian välejä taas hiertää naurettava nimikiista oikeudesta käyttää ”Makedonia”-nimeä ja hellenis-

tisiä symboleja. Tästä johtuen Kreikka on jopa torpedoinut Makedonian Nato-jäsenyyden vetollaan ja on uhannut tehdä saman myös Makedonian EUjäsenneuvotteluiden suhteen.

Kaikilla Kosovon itsenäisyyttä vastustavilla valtioilla on siis ongelmia omien vähemmistöjensä kanssa.Onneksi tämänkaltainen venkoilu ja kykenemättömyys päästä yhteisymmärrykseen ei ainakaan suoraan johda dramaattisiin seurauksiin. Se vain vaikuttaa niin kovin turhalta, mutta onko näin?

Olennaista on kysyä, kuinka oikein on moraalisesti pyrkiä vaikuttamaan etnisten ryhmien itsenäisyyshaluihin.

Kaikilla Kosovon itsenäisyyttä vastustavilla valtioilla on siis ongelmia omien vähemmistöjensä kanssa.

Kansa vailla valtiota

Epätasaisia valtasuhteita

Oman lukunsa luovat vielä kansat ilman valtiota. Itsenäisyyspyrkimysten oikeutus riippuu siitä, keneltä kysyy.

Espanja esimerkiksi haluaa painottaa, että Kosovo on eri asia kuin baskit tai katalaanit. Kosovon itsenäisyyttä ei ole kuitenkaan vieläkään tunnustettu – sisäpoliittinen ongelma on ilmeinen. Samanlaisia konflikteja kytee maailmassa kymmeniä.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitää perinteistä asettelua imperialismia harjoittavien maiden ja siirtomaiden välillä vanhanaikaisena, jos sillä viitataan nykyisiin itsenäisyyttä vailla oleviin alueisiin.

“Ennen oli helpompaa sanoa, että itsenäisyyden puute liittyi rikkaiden dominaatioon, nyt kuvio on monimutkaisempi ja yleistäminen vaikeampaa”, Teivainen toteaa. Itsenäistymiskysymyksen rinnalle ovat Teivaisen mukaan nousseet monipuolisemmat valtapoliittiset ongelmat.

Laajemmassa mielessä imperialismi voidaan käsittää suurvaltapolitiikkana, jossa tavoitteena on mahdollisimman laaja vaikutusvalta maailmassa. Voiko siis vaikkapa kehitysavun sitomista ihmisoikeuksiin ja oikeanlaisiin hallintotapoihin kutsua imperialismiksi?

“Toki joitakin länsimaisia instituutioita kuten demokratiaa, monipuoluejärjestelmää tai markkinataloutta voi olla syitä levittää. Kuten joskus on kuitenkin ilmaistu, demokratia ei ole vientitavara”, Mikkeli pohtii.

Teivainen on huolissaan maailmanpolitiikan epädemokraattisuudesta.

“Yhtäältä kyllä niin kauan kuin normien synnyttäminen globaalisti ei ole demokraattista, ihmisoikeuksiin liittyy koloniaalinen ulottuvuus.”

Hän ei usko arabikeväässä olevan kyse siitä, että ihmiset olisivat huutamassa kaduilla, etteivät he halua länsimaista demokratiaa. Ongelma sen sijaan on kansainvälisten instituutioiden epädemokraattisuudessa.

“Vierailta eivät tunnu niinkään ihmisoikeudet, vaan tekopyhät tavat, joilla niitä edistetään”, Teivainen sanoo.

“Ennen oli helpompaa sanoa, että itsenäisyyden puute liittyi rikkaiden dominaatioon, nyt kuvio on monimutkaisempi ja yleistäminen vaikeampaa”

Etelä vastaan pohjoinen Riippuvuussuhteiden ei aina tarvitse olla selkeitä ja esillä. Yksi esimerkki epätasaisista taloudellisista suhteista, joita

harvoin huomataan, on Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä. Talouskriisi on osoittanut pohjoisen ja etelän olevan erilaisissa asemissa – aivan kuten globaalissakin mielessä.

Teivainen näkee joitakin yhtäläisyyksiä Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä verrattuna etelään ja pohjoiseen globaalilla tasolla, muttei menisi viemään analogiaa liian pitkälle: “Sen tyyppiset maailmantalouden ilmiöt, jotka ennen yhdistettiin yksinomaan kehitysmaihin, näkyvät nyt aiempaa enemmän täällä ja etenkin Etelä-Euroopassa.” Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi epävirallisen sektorin kasvu, velkaantuminen ja kulttuurien sekoittuminen.

Maailmantaloutta muutamien ehdoilla Kansainvälisiä valtasuhteita edustaa myös Kansainvälisen valuuttarahaston suuri rooli maailmantaloudessa. “Onhan sillä merkitystä, miten esimerkiksi kehitys määritellään. Suositaanko siinä Reilua kauppaa ja kyläyhteisöjä, vai jotakin aivan muuta”, Mikkeli toteaa.

Velkakriisi Euroopassa on Teivaisen mukaan luonut aivan uudenlaisen tilanteen, kun myös täällä on jouduttu huomaamaan, kuinka ulkomaanvelka ehdollistaa ylikansallisten toimijoiden haluamalle talouspolitiikalle.

17

“Toivottavasti huomataan, ettei kaikki kuljekaan kohti Eurooppaa, vaan voidaan jopa katsoa ja oppia eteläisten maiden kokemuksista.”

Alistamisesta vuorovaikutukseen Viime vuosituhannen lopussa kiihtynyt globalisaatio luo mielenkiintoisen ulottuvuuden maailmanlaajuisiin valtasuhteisiin. Yritykset kansainvälistyvät, maailma pienenee, ja kulttuurit sekoittuvat toisiinsa entistä voimakkaammin.

Kulttuuri-imperialismistakin joskus puhutaan, mutta Mikkelin mukaan yritysten ja brändien valta maailmalla ei ole yhtä yksiulotteista kuin imperialismi. Tuotteille luodaan uusia merkityksiä ja vuorovaikutus on molemminpuolista: Kiinassa CocaColaa on juotu kuumana flunssan estämiseksi, ja Saudi-Arabiassa Barbienukke on saanut rinnalleen burkhaan pukeutuneen Fullan.

Maailma on hyvin erilainen nyt kuin kuusikymmentä vuotta sitten, jolloin dekolonisaatio alkoi Intiasta.

Valtasuhteita maailmassa on monia.

Osassa voidaan yhä puhua länsimaiden dominaatiosta, mutta useimmissa tapauksissa kyse on monimutkaisemmista suhteista, joita ei voida kuvata yhdellä sanalla.

Vaikka syvällinen pohdiskelu erilaisista maailmassa vallitsevista vaikutussuhteista saakin helposti pään sekaisin, on tärkeintä pitää mieli avoinna uusille näkökulmille. Kiina on hyvä esimerkki valtiosta, joka on rakentunut länsimaille varsin vieraiden arvojen varaan, mutta jota ei pahalla tahdollakaan voi kutsua kehitysmaaksi. Kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää, ja maailma muuttuu jatkuvasti.

YK ja dekolonisaatio – YK:n peruskirjassa myönnetään kaikkien kansojen oikeus itsehallintoon.

– Maailmassa on yhä 16 aluetta, joilta puuttuu itsehallinto.

– YK:n perustamisen aikaan 750 miljoonaa ihmistä asui kolonialisoiduilla alueilla. Nykyään näillä alueilla elää vajaa 2 miljoonaa ihmistä.

– 1960 yleiskokous julkaisi dekolonisaation julistuksen, jonka tarkoituksena oli nopeuttaa prosessia.

– 1962 perustettiin dekolonisaation komitea valvomaan julistuksen toteutumista.

– Komiteassa on 29 jäsentä, joista yksikään ei ole perinteinen länsimaa.

– 1990 yleisneuvosto aloitti kansainvälisen kolonialismin lopettamisen vuosikymmenen – nyt meneillään on teeman kolmas vuosikymmen.

– Myös yleiskokouksen neljäs komitea käsittelee aihetta.

Lähde: United Nations 2011, The United Nations and Decolonization, http://www.un.org/en/ decolonization/index.shtml

Lähteet: Robert C.J Young, Postcolonialism (2001), YK:n dekolonisaatisivusto

Esimerkiksi kristinuskoa on länsimaiden toimesta viety ympäri maailmaa.

18

19

Ekskursio Loviisan voimalaitokseen teksti: Pauliina Alanen kuva: Fortum oyj

Maaliskuisena päivänä joukko reippaita voolaisia lähti aamutuimaan kohti Loviisaa. Parin tunnin ajelun jälkeen tilausbussi kaarsi Suomen ensimmäisen ydinvoimalan pihaan. Takit ja kännykät oli jätettävä bussiin, vain henkkarit mukaan.

Koulutusrakennuksessa juotiin kahvia ja mutustettiin sämpylää samalla, kun retken vetäjät Ari Vilenius ja Katarina Holmberg pitivät esitelmää ydinvoimasta ja Loviisan laitoksesta.

Heti alkuun Vilenius kertoi ulospääsytiet ja korosti turvallisuuden olevan Fortumilla hyvin tärkeää.

Loviisan ydinvoimalassa on kaksi reaktoria. Loviisa 1 on ollut toiminnassa jo vuodesta 1977 ja Loviisa 2 otettiin käyttöön kolme vuotta myöhemmin. Vilenius toimii laitoksella tekniikan puolella, hän on Lappeenrannasta valmistunut diplomi-insinööri. Holmberg puolestaan on valmistunut kääntäjäksi, mutta työskentelee Loviisassa kouluttajana.

Voolaisten tiukat kysymykset tuntuivat yllättävän esittelijät, mutta saimme kuitenkin paljon uutta tietoa ja jo paikan näkeminen oli hieno kokemus.

Loviisan voimalaitos tuottaa vuodessa n. 8 TWh, joka on vain 10% Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.

Neuvostoliitosta tilatuilla reaktoreilla on vielä 25 vuoden jatkoaikalupa, mutta tarkoitus on lopetella 20 vuoden päästä. Loviisan reaktorit ovat jo vanhoja: tulevan Olkiluoto 3:n sähköteho on jopa 1600 MW, kun LO1 ja LO2 tuottavat kumpikin vain 488MW. Lisäksi simulaattori, joka on tarkka kopio ohjaushuoneesta, oli kuin suoraan 60-luvun avaruuselokuvasta. Tilavan huoneen pöydät ja seinät peittyivät eri20

Todellisuudessa laitos pystytään ajamaan alas minuuteissa.

laisiin nappeihin ja valoihin, jotka saatiin vilkkumaan ja huutamaan, kun simulaattorilla demonstroitiin laitoksen pikasulku. Todellisuudessa laitos pystytään ajamaan alas minuuteissa, mutta jäähdyttelyssä kestää päiviä. Voimalasaarella on varauduttu dieselin loppumiseen, jota tosin täydellä teholla riittää vain 60 tunniksi.

Erityisen kiinnostavaksi osoittautui ydinjätteen loppusijoitus, sillä ydinpolttoaineen säteilyaktiivisuuden laskeutuessa luonnon uraanin tasolle kuluu satatuhatta vuotta. Loviisan korkea-aktiivinen jäte päätyy Olkiluotoon Eurajoelle.

Keskiaktiivinen ja osa matala-aktiivisesta jätteestä säilötään luolaan, joka sijaitsee 110 metrin syvyydessä laitosalueella. Pitkän hissimatkan jälkeen kuljimme kallioon louhitussa luolassa, jossa jätettä oli varastoitu valtavien ovien taakse tunneleihin. Luolassa pystyy ajamaan autolla, sillä sieltä on ramppiyhteys maanpinnalle. Hätäuloskäyntinä

toimivat portaat, joita oli yli 800 askelmaa.

Ydinvoimalaitoksella käynti jätti jäljet ympäristöstä kiinnostuneihin voolaisiin. Sähköä on pakko tuottaa, mutta olisiko tarpeen kehitellä muita keinoja kuin ydinvoima? Toisaalta tällä hetkellä ydinvoimaa pidetään tehokkaimpana tapana tuottaa sähköä.

Fortumin työntekijät saivat meidät vakuuttuneeksi ainakin Suomen ydinvoiman turvallisuudesta. Eri asia ovat sitten itänaapurimme vähintään yhtä vanhat ja tehottomat laitokset.

Kirjoittaja käyttää Helsingin Energian Ympäristöpennisähköä, josta 1 000 kWh vuodessa on tuulivoimalla tuotettua sähköä.

teksti: Fuksispecial Toimikunta Kuvat: KAisa Arkkila

Onneksi olkoon Voon* fuksi 2012! Olet tehnyt päätöksen, jonka suuruutta et välttämättä vielä ymmärrä. Olkoon tämä kartta oppaasi fuksisyksyn myötä- ja vastoinkäymisissä. * Valtio opin opiskelijat ry. – suurin ja kaunein ainejärjestö Tätä karttaa seuraamalla Sinulle selviää pääpiirteittäin fuksisyksysi kulku. Lisäksi opit valtsikalaisuuteen olennaisesti liittyviä käsitteitä. Matkan varrella saatat kohdata vastoinkäymisiä, mutta ei ole syytä lannistua! Voittaja ei tässä pelissä ole se, joka pääsee maaliin nopeimmin, vaan se, joka saa syksystä eniten irti.

Kiinnostaa Sinua sitten opiskelijapolitiikka, lehdenteko, näytteleminen tai laulaminen, löytyy jokaiselle varmasti jotakin. Syksyn aikana tulet kohtaamaan monta tilaisuutta lähteä toimintaan mukaan: oli kyseessä sitten oma ainejärjestö, fuksitoimikunta, speksin teko tai ainejärjestölehden toimittaminen!

P.s. Suositeltava pelata myös juomapeliversiona.

Onnea peliin!

Mappi, potti ja hotti – Maailmanpolitiikan marxilaiset maailmanparantajat, politiikantutkimuksen poliittiset broilerit ja hallinnon- ja organistaationtutkimuksen hallinnolliset himmelit.

21

Tedari – tiedekuntatentti, joka järjestetään kerran kuussa lauantaiaamuna, yleensä Portsun ykkössalissa.

Muista ilmoittautua ajoissa!

Hops – Henkilökohtainen (alustava) opintosuunnitelma, josta ei kannatta ottaa liiallista stressiä, mutta joka on pakollinen osa opintoja.

Menetät vuoron, koska tajuat joutuvasi välillä käymään luennollakin.

Fuksiaiset Tätä tilaisuutta tutustua vanhempiin voolaisiin ei kannata jättää väliin. Ketä ovat Jormat tai Irmat ja ketkä ovat hallituksessa?

Fuksien bondausiltoja Pitsaa, lautapelejä... Tutustu ainakin kahteen uuteen tyyppiin joka kerta!

Kannun fuksisuunnistus Kuka antaa kaikkensa yhdessä syksyn suurimmista fuksitapahtumista tänä vuonna?

Kannugames Suomenlinnassa saat ensimmäiset kosketukset tuleviin fuksitovereihin!

Muistithan liittyä Valtio opin opiskelijat ry:hyn ja Kannunvalajiin netissä!

Varjokuulalaakerit Selvitä, mitä salaperäinen varjokuulalaakeri sisältää.

Kannun fuksisitsit Uppoudu akateemisen pöytäjuhlaetiketin saloihin ja laula sydämesi kyllyydestä

sitsit – Akateeminen pöytäjuhla, jossa lauletaan, juodaan ja juodaan vähän lisää. Muista syödä ennen tälle illalliselle tuloa ja ostaa ikioma punakantinen valtsikan laulukirjasi!

mysteerimustelmat -hyvin todennäköisesti nämä sitsien jälkeen ilmaantuvat arastavat tummahkot alueet ihollasi ovat merkki frontside olliesta tai turhan vauhdikkaasta ken on fuksi -biisistä 22

Allu - Alexandria, tietotekniikkakeskus Portsu - Porthania U40 eli Metsis - Metsätalo Jou-aukio - YO-aukion Unicafe on auki lauantaisinkin!

U37 - Valtsika Kuppala - Opiskelijoiden tila valtsikan sisäpihalla Kaisla- Olohuoneemme Kaisaniemessä Oppiainepikkujoulut Joulutunnelmaan virittäytyminen onnistuu loistavasti tässä rennossa tapahtumassa, joka kokoaa yhteen oppiaineen väkeä.

Löytyykö tuttuja kasvoja laitokselta?

Toogabileet Kuka läikyttää punaviinia toogalleen ensimmäisenä? Onko siellä KTTO:lla söpöjä poikia?

Voon hallituksen vaalikokous Asetu ehdolle ja vaikuta äänestämällä!

Menetät vuoron, koska hukkaat vuorokauden Uuden Kannuklusteriin ja Alina-saliin!

Edarivaalit Ketä päättävät asioistamme yliopiston ylemmillä tasoilla?

Unisporttutustuminen Käy selvittämässä, mitä kaikkia palveluita Yliopistoliikunta tarjoaa!

Policy-ilta Kiinnostaako kirjoittaminen tai kuvaaminen, askarruttaako taitto? Loistava tilaisuus tulla mukaan lehdentekoon ja tutustua vanhempiin tekijöihin.

Risteily Tukholmaan Fuksit ottavat ohjat käsiinsä ja järjestävät ohjelmanumeron! Luvassa ainakin saunomista porealtaineen, hyttibileitä ja shoppailupäivä länsinaapurin pääkaupungissa.

CSTF – Civil Society Tas Force, Voon ikioma, mutta nykyään Kannulle siiretty kansalaisaktivismi-järjestö 23

Osallistu työelämä- tai kulttuuriekskulle, käy CSTF:n dokkari-illassa!

speksi: interaktiivista opiskelijateatteria parhaimmillaan, yleisö osallistuu huutamalla omstart + jokin määre, jolloin kohtaus esitetään uudestaan määritellyllä tavalla (esim. omstart på svenska)

Syyskauden mökkireissu Viimeisiä mahdollisuuksia ottaa kaikki irti fuksisyksystä! Kenen kengät vedetään lipputankoon tänä vuonna ja kenestä kruunataan voon paskin laulaja?

VUODEN FUKSIN TERVEISET Kuluneen vuoden aikana olen kyseenalaistanut järjenjuoksuni useaan otteeseen. Kun juoksee alasti eduskuntatalon ympäri tai herää sunnuntaiaamuna täysin tuntemattomasta paikasta, tuntuu siltä, ettei tässä pienessä päässä taida liikkua muuta kuin silmät. Ihminen kuulemma katuu elämässään enemmän sitä, mitä jää tekemättä, kuin sitä, mitä tuli tehtyä. Toivon todella, että jaksan ajatella noin vielä kymmenen vuoden kuluttua.

Jos olisin harkinnut toisinaan hiukan pitempään, monelta jäätävältä morkkikselta olisi säästytty. Sitsaaminen tenttiä edeltävänä iltana tuntui aluksi ihan hauskalta idealta. Harkintakykyni sekä kontrollini kuitenkin pettivät. Aamuisesta tentistä en muista paljoakaan. Kuulemma torkuin tenttisalissa.

Tenttiin osallistuminen humalassa ei ollut hauskaa. Läpi se meni silti! Hauskaa ei ollut myöskään vuosijuhlien jälkeisenä päivänä. Infernaalinen fyysinen tuska, univelka sekä koti-ikävä veivät voiton reippaasta ja iloisesta fuksista. Makasin päivän sängyssä X-asennossa ja itkin.

Nuorempana ylpeilin sillä, etten koskaan kärsi darrasta. Enpähän ylpeile enää.

Vaikka vuoteen sisältyi huonojakin hetkiä, ei niistä onneksi tarvinnut selvitä yksin. Oma empiriaan perustuva mielipiteeni on, että Median naiset ovat yliarvostettuja, sillä todelliset aarteet ja valioyksilöt ovat Voossa. Tutor-Satun kiikuttamat vesilasit pelastivat useat sitsijatkot. Map-tytöt ja muut ihanat Voon naiset kuuntelivat laskariangsteja ja sydänsuruja uskollisesti. Kun avoliittoni päättyi, vietin useita öitä evakossa ystävän luona Krunassa. Alinan lattioiden jynssääminen aamuyöstä on ihan semiletkeä ajanviete, kun sen saa tehdä huipputyyppien kanssa.

Ja jottei kukaan pitäisi minua telaketjufeministinä, todettakoon, että myös Voon miehet ovat ihan kivoja ja fiksuja.

kuva: Alex Pitkänen

Fuksivuoteen mahtui monta etanolinhuuruista yötä ja kofeiininkatkuista päivää. Näiden öiden ja päivien aikana hankitut opit kartuttivat noppatiliä sekä henkistä pääomaa. Opin soveltamaan hienoja teorioita käytäntöön täysin hyödyttömissä yhteyksissä. Kykenen jauhamaan entistä hirveämpää jargonia ja kuvailemaan ihmissuhde-elämääni taloustieteellisin termein.

Osaan vedota Benthamiin, kun nukkuminen kiinnostaa tenttikirjoja enemmän. Luento- ja lukusalien lisäksi kolkuttelin ahkerasti myös elämänkoulun ovia. Innokkaan sitsauksen ansiosta opin paistamaan pihvejä, pilkkomaan nopeasti 10 kiloa lanttuja sekä juomaan raakaa viinaa. Nykyään osaan puhua hiukan yleiskielisempää suomea. Tajusin myös, kuinka tärkeää on syödä ennen sitsejä.

Parhaiten fuksivuoteni tiivistää anonyymi sitaatti rakkaimmasta kirjastani, ryytyneestä ja törkyisestä Valtsika Veisaa -laulukirjasta: ”Ella, oot asennemuija! Jatka perseilyä, lupaan tehdä saman!”

Kiitos ja anteeksi, vuoden fuksi 2011.

24

TUUTORIT ESITTÄYTYVÄT

Hei! Olen Viivi, toisen vuoden mappilainen, ja edelleenkin aivan yhtä huumaantunut ihanista Voolaisista ja mahtavaakin mahtavammasta yliopistoelämästä! Innostun helposti ja yritän kovasti olla joka paikassa koko ajan (joku on tosin yrittänyt väittää, ettei se muka ole mahdollista). Minua saa tulla milloin tahansa repimään hihasta, koputtamaan ujosti olkapäälle tai nipistämään kädestä, niin yritän sitten toimia parhaani mukaan helpdeskinä! Eli ei muuta kuin onnea ja tervetuloa, kohta tavataan!

Ystävällinen ja ihmisrakas, mutta välillä asioita hukkaileva ja koheltava tuutori palveluksessanne! Aloitan syksyllä kolmannen vuoden opinnot mapissa ja kandia pakoillessani minulla on yltäkylläisesti aikaa ohjata teitä fukseja opintojen mutkikkaalla tiellä. Tuutorina osaan vastata erityisen hyvin kysymyksiinne siitä, miten Alinan tanssilattia otetaan haltuun, mitkä ovat kuumimmat juorut ja onko kehitysmaatutkimus kannattava sivuaine. Tervetuloa Voohon! (Tuuli Nummelin, 22) MOI! Olen Alex, 23-vuotias toisen vuoden opiskelija maailmanpolitiikan linjalta. Olen alun perin Espoosta, sittemmin fuksivuoden aikana kotiutunut valtsikan kirjaston lukusaliin, mutta sen kesällä tapahtuneen sulkemisen johdosta uusi tukikohta on haussa. Vinyylilevyt, keikat ja hyvät kirjakaupat himottavat kovasti lauantaiaamuisten tiedekuntatenttien lisäksi. Ovat sitten luentosalit, tenttikirjat tai elämän suunta hukassa, niin ei hätää fuksiseni, etsitään niitä yhdessä. Apua löytynee myös toogan sitomiseen Roomalaisbileitä varten sekä muihin akuutteihin opiskelijaelämän probleemiin.

Heipä! Olen Katri, toista vuotta valtio-opin linjalla aloitteleva hottilainen. Kiinnostuin opiskelemastani aiheesta luettuani weberiläistä byrokratiaa käsittelevän artikkelin, joka lähipiirini kauhistukseksi oli minusta erittäin mielenkiintoinen. Toivottavasti en kuitenkaan ole niin kuiva, kuin mitä tämä knoppitieto antaa ymmärtää! Pidän nimittäin huumorista ja sarkasmista (kuten meistä varmaan useimmat) ja harrastan aika ronskiakin piikittelyä silloin tällöin. Pidän kaikesta söpöstä ja makeasta, enkä häpeä sanoa olevani sokerihiiri. Sen pidemmittä puheitta tervetuloa opiskelemaan ja nykimään hihasta heti kun jokin asia mietityttää!

Olen Katja, kolmannen vuoden hottilainen. Olen päätynyt valtsikaan mutkien kautta ja takataskussa onkin jo liikunnanohjaajan tutkinto. Tästä syystä vietän aikaani, kirjastolla notkumisen lisäksi, ohjaamalla liikuntaa Unisportilla. Muutenkin vietän aikaani monenlaisen liikunnan parissa, harrastusvinkkejä voi siis kysellä minulta. Olen myös ihan vähän nörtti ja tykkään pelata Warhammeria ja lautapelejä punaviinilasillisen äärellä. Olen aina valmis kahvikupilliselle ja mieltä askarruttaville kysymyksille tai vaikka muuten vaan maailmanparantamiselle. Pian nähdään!

Hoi tuleva Voon fuksi!

Olen Jenna, kohta 21-vuotias hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen opiskelija eli hottilainen. Alun perin olen kotoisin Vääksystä eli tuttavallisemmin Vägestä, mutta sittemmin olen kotiutunut Kallion kupeeseen legendaarisen piritorin laitamille. Päädyin opiskelemaan valtio-oppia välivuoden jälkeen, ja nyt toista vuotta aloittaessani voin sanoa, etten vaihtaisi hetkeäkään pois. Toivon, että fuksivuodestasi tulee vähintään yhtä mahtava kuin omastani, ja lupaan tehdä kaikkeni sen eteen. Vastailen mielelläni kysymyksiin ja mulle voi tulla juttelemaan/avautumaan ihan mistä tahansa. Aion myös lunastaa lupaukseni ja laittaa omalta tuutoriltani yön pimeinä ja sekavina tunteina saadut kuolemattomat neuvot kiertoon! Tutustutaan syksyllä!

Ala-asteen ekalla luokalla pohdittiin ”mikä minusta tulee isona” tyylisesti tulevaisuutta. Minä piirsin itseni presidenttinä ja perustelin ammattia mm. parhaiden juhlien pitämisellä ja mahdollisuudella päättää asioista. Monet ihmettelivät aikaansaannostani varmasti yhtä paljon kun minä ihmettelin, mitä kivaa olisi muka olla maalari tai palomies. Vielä vuosien jälkeen tuo ekaluokkalaisen hahmotelma on hymyilyttänyt itseni lisäksi lähipiiriäni.

Vaikka en sen koommin ole haaveillut presidentin urasta, on tuo ”asioista päättäminen” kuitenkin melko lähellä asioihin vaikuttamista, joka kiinnostaa minua edelleen, ja vaikutti päätökseeni hakea valtsikaan. Sattumalta Voolla on myös valtsikan parhaat bileet. Tervetuloa joukkoon! (Essi 22.v. pottilainen) Terve! Olen Salla, 21-vuotias politiikan tutkimuksen opiskelija. Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja edelleen täällä, eli kovin pitkälle en kilometreissä laskettuna ole elämäni aikana päässyt. Opiskeluvuosia minulla on kuitenkin takana jo kolme ja ahkerana opiskelijana valmistun kandiksi lähestulkoon aikataulussa, vaikka vietinkin runsaat puoli opiskeluvuotta huolettoman juhlaelämän parissa vaihdossa Saksassa. Harrastuksistani ei kannata kysellä, koska en yleensä vastaa rehellisesti. En ehkä rakasta urheilua tai lautapelejä, mutta pidän monista muista asioista, kuten oluiden juonnista, ruoanlaitosta, ruoan syömisestä, pubeista, hyvistä keskusteluista, myöhäisistä aamuista ja joskus jopa opiskelusta. Olen tietäväinen ja kokenut tuutori ja tiedän vastaukset moniin opintoihin ja opiskelijan vapaa-aikaan liittyviin kysymyksiin. Väitän tietäväni jopa opiskelijaliikunnan sijainnin, vaikken ole siellä koskaan käynyt.

Olen Iiro, ensimmäisen/toisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija vuosikertaa 1991. Olen Voon residentti elämäntapaporvarillinen sosialisti. Etsin siis vielä todellista poliittista kotiani. Suurin haaveeni valtsikan jälkeen on keimailla harmaasieluisena virkamiehenä liikenneministeriön byrokratialabyrintissa. On suuri kunnia olla toinen Policyn kahdesta luottoennustajasta, ja Voon taloudenhoitajana kuulun myös rakkaan ainejärjestömme valtaeliittiin. Tuutorina odotan kovasti uusien fuksien vihkimistä valtio-opilliseen Kaislotteluun osoitteessa Vilhonkatu 4.

25

K O L U

26

Anonyymi nimimerkillä vihainen voolainen

Circle of Life

Orientaatioviikon ensimmäisinä hetkinä melko lämpimässä päärakennuksen salissa en vielä aavistanut, miten totaalisesti yliopisto tulisi muuttamaan elämänrytmiäni.

Välivuosi lukion jälkeen oli vietetty enemmän tai vähemmän leppoisasti kaupan kassalla, loppukeväästä mogulivaltakunnan ja mongolihallinnon loiston ja tuhon hetkistä muistiinpanoja kuittipaperiin rustaillen.

Olin hankkinut koulua varten uuden laukun, täydentänyt penaaliani miellyttävän värisillä lyijytäytekynillä ja varastoinut läjäpäin kansioita ja luentolehtiöitä.

Ensimmäinen periodi teki puolet hankinnoistani varsin turhiksi muokatessaan minua sopivammaksi täysin uudenlaiseen oppimisen ympäristöön. Ahdistus kasvaa huomattavasti, kun kukaan ei varsinaisesti käske sinua tekemään mitään.

On vain mystinen noppavarasto, josta säällisen suorituksen tehneille tipautellaan muutama pinna kerrallaan, jotta pääsee level-uppaamaan.

Se, että tietää, milloin näitä noppia on mahdollisuus kerätä, ei lainkaan motivoi valmistautumaan.

Ensimmäisen kahden viikon ajan menin luennoille innosta puhkuen kaikki mahdolliset muistiinpanovälineet mukanani. Tämän jälkeen havaitsin, että aamuluennot oli mukavampi käyttää nukkumiseen ja iltapäiväluentojen aikana oikeastaan mieluummin makoilin kotona ja ajattelin tekeväni jotain hyödyllistä huomenna. Viikko ennen tenttiä minuun iski musertava paniikki ja kahlasin kirjoja läpi yötä myöten, kynä muistiinpanoja hätäisesti viuhtoen. Menin tenttiin, jonka jälkeen (menipä tentti hyvin tai huonosti) tunsin, että siitä selviytymistä on juhlistettava. En ollut ainoa tähän ansaan langennut.

Tämä oli minun ja tovereitteni uusi elämänrytmi. Luennot, lintsaaminen (ts. muiden tärkeiden asioiden hoito), (paniikki)luku, ryyppääminen, krapula, viimein perioditauko ja taas luennot.

Uuteen elämänrytmiin sopeutuminen vei aikansa. Circle of Life ei ole lasten leikkiä, siitä eläviä todisteita olivat syyslukukaudella kärsityt hirveä darra vol. 1, 2 ja 3. Vaikka tiedostin omaksuneeni varsin epäterveen elämäntavan ja luopuneeni ennen kovin korkeasta koululaismoraalistani, tunsin lievää ylpeyttä itsestäni.

Vanhempani onnittelivat minua rajuista opiskelijakänneistäni. Se kuuluu opiskelijaelämään, oksenna vaan, kyllä sä vielä joskus juot. Aallonpohjista huolimatta en luopunut Circle of Lifesta. Katselin iloisia, onnellisia, humalaisia ihmisiä ympärilläni ja totesin olevani itsekin onnellinen. Suorastaan maailman huipulla.

Kuten kaikki tiedämme, Circle of Life sitseineen, vujuineen ynnä muine juhlineen synnyttää toisenkin elämän kiertokulun. Kun nimeltä mainitsemattomat tahot pitävät huolta juhlaväen nesteytyksestä säännöllisillä Viron taloutta nostattavilla ulkomaanmatkoillaan, rahtaavat he nestemäisten tuomisiensa muassaan kotopuoleen myös kämmenenkokoisia sinikeltaisia lappusia. Ilmaisristeilyjä. Nämä lappuset vievät perioditauoilla makaamiseen kyllästyneen opiskelijan tuulettumaan lahden toiselle puolen ja tuomaan mukanaan niin paljon tuliaisia, että saa hänkin kouraansa sinikeltaisen lapun.

Sillä aikaa, kun Suomessa yökerhot halutaan laittaa kiinni puoli kahdelta aamulla, alkoholisteille halutaan hihamerkki, alvi nousee ja solidaarisuusverokin on saatanan epäreilu, Viro toivottaa opiskelijan teretulemast Super-Alko. Fifty-sixty Virolle ja opiskelijalle.

Talousasiat ja talouskriisin uusimmat käänteet täyttävät edelleen huomattavan osan viikoittaisesta uutisoinnista. Talousuutisoinnin sisältö on kuitenkin muuttunut kriisien ja ongelmavyyhtien edetessä ja siirtymän suunta on vaivaannuttava: talousasioista uutisoidaan iltapäivälehtityyliin painottaen sanojia ja tekijöitä substanssin sijaan.

Faktat ja niiden seuraukset ovat muuttuneet mediassa jännittäväksi, mutta useimmille aika merkityksettömäksi ympäristöksi, jossa TV:stä tutut sankarit seikkailevat. Välillä voisi luulla seuraavansa talousympäristöön sijoittuvaa saippuasarjaa, jossa sama kausi eri muotissa on pyörinyt viimeiset kymmenen vuotta.

Ohhoh, taas Ridgellä on uusi nainen, mitäs Brooke tähän nyt sanoo?

Ja ohhoh, taas on Euroopalla kohtalonhetki, tuleekohan sille asumisero Kreikan kanssa?

Vakavailmeinen Merkel vakuuttaa, ettei Saksa jätä Espanjaa, ja vielä samassa jaksossa Brooke vahvistaa hänen ja Ridgen rakastavan toisiaan enemmän kuin koskaan. Siinä riittää mummoille päiviteltävää.

Onneksi keskustelua vakavoittamaan on viimeisten viikkojen aikana liittynyt talouslehtien Matti Nykänen, Björn Wahlroos. Nallukka piiskaa talousasioiden vääräuskoisia julkaisemalla kokonaisen kirjan verran totuuksia. Talousasioista virinneessä keskustelussa on lööppien lomassa pilkahdellut varsin aiheellista keskustelua talouden ja politiikan suhteista sekä spekulaatiotalouden suhteesta reaalitalouteen. Wahlroos ei

M N I T Ylioppilaskuntamme päätöksenteko ja edustajiston toiminta herättää yleensä lähinnä naureskelua opiskelijatovereiden keskuudessa. Poliittiset broilerit oppimassa eduskuntauraa varten korulauseiden ja tyhjän puhumisen jaloja taitoja, kuppikuntainen kähmintä ja norsunluutorni vilahtelevat jatkuvasti keskustelussa.

Itseäni on kuluvalla ensimmäisellä edaattorikaudellani hämmästyttänyt ehkä eniten se miten osuvia nämä ennakko-oletukset ovat.

HYY todellakin on antiesimerkki avoimesta ja läpinäkyvästä jäseniään jatkuvasti aktivoivasta demokraattisesta järjestötoiminnasta.

En olisi uskonut Matti Vanhasen kauden jälkeen kuulevani asian valmistelussa olemisen olevan salausperuste.

Malliesimerkkinä tästä kulttuurista voisi käyttää järjestöjen toiminta-avustusjakoa. Tietoa on saatavilla, jos sitä vain osaa lypsää oikeasta paikasta tai kysyä oikeilta tyypeiltä. Oletusarvoisesti hakemusten arviointiperusteet ovat valtakunnansalaisuuksia. Talousjohtokunnassa päätimme kuitenkin tänä vuonna ottaa askeleen mielestäni parempaan suuntaan: arviointiperusteet ja pisteytyskriteerit julkaistaan tänä vuonna sellaisina kuin johtokunta niitä käytti. Tämäkin oli mahdollista, koska ”jaon tulokset kestävät valoa”. Mikä kaikki muu sitten ei kestä?

HYY on toki suurin ylioppilaskunta ja Suomen suurin poikkitie-

teellinen opiskelijayhteisö, ja suuri koko kai tahtoo tuottaa monimutkaisia rakenteita. Kuntamme budjetti pyörii neljän miljoonan euron vuositasolla ja omistamamme HYY-yhtymä omistaa erilaisia yrityksiä ja etenkin kiinteistöjä yli sadan miljoonan euron arvosta. Tätä kokonaisuutta pyörittämään on kuitenkin luotu sellainen viidakko, että vaatii suhteellisen kovaa hyytymistä ymmärtää kokonaisuus.

En usko, että HYY muuttuu ilman että sitä pakotetaan muuttumaan jäsenten suunnalta. Muutoksen airuita on tullut ja mennyt, ja ehkä edistystäkin on tapahtunut.

HYY-politiikka ja sen ryhmät kuitenkin ovat taipuvaisia sisäänpäin lämpenemiseen. Jäsenten pitäisi jatkuvasti tökkiä ryhmiä ja etenkin yksittäisiä edaattoreita perustelemaan asioiden kulkua avoimemmin ja paremmin. Muuten politiikan tutkijoina meitä jatkuvasti ihmetyttävä salailun ja kähminnän tapa sosialisoituu yhä uusille päättäjäpolville.

Kaikesta kepuloinnista huolimatta tänä vuonna HYY on tehnyt linjauksia niin mielestämme paremmasta kaupungista, terveydenhuollosta kuin talousvaikeuksissa olevan Ylkkärin uudesta päätoimittajasta. Onnea Vappu Kaarenojalle, kanssavoolaiselle! Tulossa on vielä kovin linjapaperimme, omistajastrategia, jossa linjataan liiketoimintamme tulevaisuutta lähivuosille. Lisäksi haussa on uusi pääsihteeri.

Maan tavoille oppimassa

Kirjoittaja on toisen vuoden hottilainen

Lööppiuutisointi ja talouskeskustelu

takerru tällaiseen varvikkoon, vaan marjapaikalta yllätetyn karhun elkein mörähtelee, ettei vika ei ole meissä vaan muissa. Ohhoh, taisi se Ridge sittenkin jättää Brooken.

Saippuasarjat sikseen, puhutaan talousuutisoinnissa myös paljon asiaa. Vuosi on kulunut Perussuomalaisten rynnistyksestä politiikan ja julkisen keskustelun areenoille. Keskustelijoille sallitaan mediassa yhä monipuolisempia mielipiteitä. Enää ei tarvitse olla joko täysin kaikki tukia vastaan tai niiden puolesta, vaan lisäksi voidaan keskustella erilaisten ratkaisujen sisällöstä ja vaikutuksista. Syyllisiä kriisiin on etsitty ja osoiteltu jo parin vuoden ajan, mistä aletaan päästä jo itse ongelman ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa poliittisia päätöksiä ja poliittista keskustelua. Siellä missä tehdään päätöksiä, on aina myös toisin tekemisen mahdollisuus.

Huikkaankin kevättuuleen toivomuksen politiikan ja talouden toimittajille: lööpit olisi aika jättää lopullisesti Seiskalle ja alkaa uutisoimaan kokonaisuuksien vaihtoehtoja ja seurauksia. Jos kesän aikana luen vielä monta kertaa uutisen, jossa kritiikittömästi kerrotaan ainoista vaihtoehdoista johonkin talousongelmaan, lupaan pahoittaa mieleni.

Kirjoittaja on ensimmäisen kauden edaattori osakuntien edustajistoryhmässä ja talousjohtokunnan jäsen.

Hän pitää Facebookissa sivua Ville, edaattori, jolle on kirjoitettu muun muassa live-selostuksia edustajiston kokouksista.

27

Kiitetty ja kiistelty Foucault teksti ja Kuva: Hannele tulkki

Vuonna 1926 syntyi Pariisiin poika, joka elämänsä aikana tulisi nousemaan barrikadeille, kyseenalaistamaan ympäröiviä käytäntöjä ja puhumaan vallasta uudella ulottuvuudella. Tämä mies uskoi, että valtaa ei voi olla ilman vastarintaa.

V

iimeisen viidentoista vuoden aikana on myös Suomessa yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa enemmän tai vähemmän hypetetty Michel Foucault’ta, eikä foucault’laisesta analyysista ammentaminen ole päättymässä vielä pitkään aikaan. ”Foucault’lainen analyysi on ollut koko ajan tasaisesti pinnalla. Sen tarkoitus on tuoda esiin valtasuhteita, kyseenalaistaa ja purkaa niitä. Foucault’n mukaan valtaa on kaikkialla.”

Näin tutkija Jemima Repo tiivistää Foucault’n ajattelun ytimen. Repon mukaan voidaan ottaa jokin tavallinen itsestään selvä asia, kuten sosiaaliturvatunnus, ja kyseenalaistaa se. ”Foucault’laisen ajattelun voimavara piilee siinä, että ei-ongelmalliseltakin tuntuvat asiat voidaan asettaa tarkastelun alaisiksi.”

Diskurssianalyysinakin tunnettua tieteen lähestymistapaa voidaan hyödyntää monilla eri osa-alueilla. ”Nyt on tehty tutkimuksia muun muassa sodista, vakuutuksista ja riskistä.

Myös finanssikriisistä tullee varmasti jotain.”

Tutkija itse on mieltynyt biopolitiikkaan, josta vastikään syntyi myös kokonainen väitöskirja. ”Kiinnostuin alun perin Foucault’sta, koska seksuaalisuuden historia tuntui keskeiseltä vaikutteelta sukupuoliteorioissa.

Kunnolla hänen teoksiaan aloin lukea väitöskirjavaiheessa. Biopolitiikka on siitä kiehtovaa, että se voidaan

28

nähdä nykyisenä hallitsemisen muotona. On mielenkiintoista ymmärtää, kuinka arkiset käytännöt pyrkivät hallitsemaan elämää.”

Vaikka foucault’laisella analyysilla voidaan aukikirjoittaa käsitteistöä, jonka varaan on luotu erilaisia ratkaisuja, ei lähestymistapa itsessään ole maailman ongelmien ratkaisemista varten. ”Foucault voi varmasti turhauttaa niitä, jotka haluavat ratkoa asioita. Se ei kuitenkaan ole tämän lähestymistavan varsinainen tarkoitus, joka on kyseenalaistaa rationaliteetteja.”

Ongelmien ratkominen kaikessa suhteellisuudessaan voidaan silti löytää myös foucault’laisesta tutkimustavasta, sillä sen yksi tavoite on muutos. ”Michel Foucault sanoi, että muutos on parempi kuin se, ettei tapahtuisi mitään. Muutos on välttämätöntä, mutta emme voi koskaan tietää kritiikin seurauksia. Muutosta voi tapahtua moneen suuntaan.” Repo tiivistää.

Emansipatorisessa pyrkimyksessä korostuu ajatustapojen muuttaminen. Jos jollakin käytännöllä on valta meihin, meillä on myös valta muuttaa käytäntöä. ”Joskus suuretkaan yritykset muuttaa ajatusmalleja eivät johda mihinkään, mutta silti ajatuksella on vahva voima. Tästä loistava esimerkki on Karl Marx, jonka ajatukset johtivat vallankumouksiin”, muistuttaa Repo.

P

itkälle vietynä foucault’lainen analyysi ajaa varmasti tutkijan hulluksi. Maailmassa ei näyttäisi olevan mitään, mitä olisi syytä jättää kyseenalaistamatta.

Frankfurtin kriittinen koulukunta kritisoi vahvasti Foucault’n ajattelua, ja Jürgen Habermas tuomitsi Foucault’n jopa nihilistiksi. ”Habermas väitti, että Foucault’lla ei ollut normatiivista pohjaa. Foucault kuitenkin vastasi tähän, että ollakseen emansipatorinen sitä ei aina tarvitse ollakaan.”

Kysymykseen kaiken kyseenalaistamisen ongelmasta Repo huomauttaa, ettei Foucault’n ajatuksia tule ottaa liian absoluuttisesti. ”Eihän se sitä tarkoita, että valta olisi dominoivaa. Valta on neuvottelevaa ja jatkuvaa peliä. Sen tutkiminen vain on hankalaa, koska sitä on usein vaikea huomata. Sellainen valtastrategia on menestynyt, jota ei kyetä arjessa näkemään.”

Foucault’n tutkimukset ovat vaikuttaneet muun muassa käsityksiin vankiloista, mielisairauksista ja seksuaalisuudesta. Tähän mennessä Foucault on toiminut pitkälti vähemmistöjen äänitorvena. Entä miten olisi laita tilanteessa, jossa esimerkiksi sukupuolineutraalius olisi dominoiva? ”Jatkuvasti normalisoidaan. Vähemmistötaistelu on edennyt naisista mustien naisten kansalaisoikeuksien kautta homokeskusteluun. Mikä on seuraava taistelu?”, pohtii nuori tutkija.

”

Emansipatorisessa pyrkimyksessä korostuvat ajatustapojen muuttaminen. Jos jollakin käytännöllä on valta meihin, meillä on valta muut taa käytäntöä.”

”Tulisi jo nyt pohtia tämän hetkisen seksuaalidiskurssin vaikutusta tulevaisuuteen. Jos yhteiskunta tarvitsee heteroseksuaaleja lisääntymiseen, voidaan kysyä miksi homoseksuaalisuutta normalisoidaan, varsinkin kun syntyvyys laskee länsimaissa. Normalisoitumisen ohella aina joku muu subjektiivisuus jää normaalin ulkopuolelle.”

T

ulevaisuuden yhteiskunnallista asetelmaa Repo ei kuitenkaan halua jumittua pohtimaan. Hänen mukaansa pyrkimys ennustaa on tämän päivän yliopiston tragedia. ”Tutkijoiden tulisi muka ennakoida tulevaisuus, mutta oikeasti koskaan ei voida tietää jonkin politiikan seurauksia. Olemme ahdingossa, sillä tiede on käsitetty väärin. Vaikka kuinka pohdimme tulevaisuutta, maailmaa eletään tässä ja nyt.”

29

TEKSTI: ELLA KESKI-PANULA KUVAT: HANNELE TULKKI

Itä-Helsingin eksotiikkaa, espoolaisluksusta, soluja, yksiöitä...Voon hallitus avaa kotiovensa Policyn lukijoille – tsekkaa nyt, kenen luo kannattaa päätyä jatkoille ja missä järjestetään parhaat terassibileet!

Oma koti

Ullanlinnassa asuva Pessi muutti soluunsa kolme viikkoa sitten. Asunto löytyi Voon sähköpostilistan avulla, kun Tomppa etsi itselleen kämppistä. Valtio-opillista ilmapiiriä huokuva koti on ollut Voolaisten miehittämä jo useamman vuoden ajan. +Henkinen sijainti ja ilmapiiri +Modernin edistyksen sekä uusklassisten traditioiden sulautuminen (asunnossa on tiskikone) -Elitismi

Soluhuone Kalliossa on ollut Ainon koti puolentoista kuukauden ajan. Kodikas sisustus huokuu boheemia Kallio-henkisyyttä. Ihastuttavalla paikalla sijaitseva kämppä löytyi netin kautta. Ikkunasta näkee Linnanmäen ja lähimmälle bussipysäkille on matkaa muutama kymmenen metriä, eikä vuokrakaan ole kohtuuton. +Kristallikruunu +Lintsin kirkunat kuuluvat +Loistava sijainti, esimerkiksi Töölönlahdelle pääsee nopeasti lenkkeilemään -Vähän pieni -Keittiö

Äidin sisustama minimalistista tyylikkyyttä huokuva tapiolaiskaksio varustettuna saunalla on vähintä, mihin itseään kunnioittava espoolaisnuori voi tyytyä. Huolimatta Marilyntauluista, rakkaimmaksi asiaksi kodissaan Iiro nimeää itsensä. +Tänne voi todellakin tuoda naisia +Oma terassi, loistava esimerkiksi grillibileitä ajatellen -WC haisee toisinaan -Missä ovat värit?

HOAS-yksiö Kumpulassa ihastuttaa värikkäällä sisustuksellaan. Iittalan Taikametsämukit sointuvat Marin kodin pirteään värimaailmaan. Jääkaapin oveen kiinnitetyt sarjakuvat muistuttavat valtiotieteilijän karusta arjesta lapsiperheiden ja luonnontieteilijöiden keskellä. +Kompakti keittiön, makuuhuoneen ja olohuoneen yhdistelmä +Pirteät värit +Yksiö (ei tarvitse jonottaa vessaan tai suihkuun) -Yksiö (Mari myöntää puhuvansa toisinaan seinille seuran puutteen vuoksi) Keskellä syvintä Itä-Helsinkiä majailee hallituksen virkistysvastaava. Salla muutti Itäkeskukseen kämppiksensä kanssa lukuvuoden alussa. Ennakkoluuloista huolimatta Itäkeskus on osoittautunut viihtyisäksi kotiseuduksi ja hilpeyttä herättää alakerran ruotsinkielinen päiväkoti. +Iso kämppä +Hyvä sijainti, lähipizzeriaan on alle 100 metriä ja kulkuyhteydet keskustaan ovat hyvät. +Lähipizzeriasta saa oikeasti hyvää ja järkevästi hinnoiteltua pizzaa! +Matias-talonmies , joka ilahduttaa harmaintakin päivää -muovilattiat ja WC 30

kullan kallis?

Vuodenvaihteesta asti Vallilassa majaillut Ella asuu HOAS:in solussa. Rakkainta 19 neliön soluhuoneessa on kotiseudulta kuljetettu Pyhäjoki-kyltti. Pehmeällä karvamatolla voi nukkua päiväunet, kun tenttiin luku alkaa kyllästyttää. +Hyvä sijainti -Kämppikset, jotka syövät ja käyvät suihkussa keskellä yötä -Hukkaneliöt

Lähimpänä valtsikaa asustaa Sini. Söpö 24 neliön yksiö on alle viiden minuutin kävelymatkan päässä Kuppalasta. Lokakuussa Krunaan muuttanut Sini on todella kiintynyt pieneen kotiinsa. Kauniisti sisustettu kämppä vaikuttaa neliöitään suuremmalta, sillä siinä on parvi. +Ihana lamppu +Sijainti +Parvi ja tyylikäs keittiö -Naapuri, joka toisinaan juo liikaa Hannele majailee Lauttasaaressa poikaystävänsä kanssa. Viihtyisä kaksio löytyi yksityisiltä markkinoilta. Kauniit ja lämminhenkiset valokuvat sekä jääkaappimagneetit aiheuttavat ”aww”-reaktion. Täällä selvästi asuu onnellinen pariskunta. +Ihastuttava sisustus +Valoisa ja avara nuorenparin koti -WC:n lukko on hiukan epämääräinen ja epätoimiva

Ville on asustanut osakunnan kautta saadussa yksiössään kymmenen kuukautta. Vallilalaisyksiö on kompakti 17,5 neliömetrin pakkaus, jota kuvastaa hyvin IKEA:n slogan: ”Puuttuvan tilan voi korvata luovuudella.” +Hyvät liikenneyhteydet +Hauska asuinympäristö, jossa on paljon tuttuja +Optimaalinen poikamiesboksi +Ei hukkaneliöitä -Ei hukkaneliöitä Jasmiini on asuttanut ihastuttavaa haagalaisyksiötään jo useamman vuoden ajan.

Aivan juna-aseman kupeessa sijaitseva asunto on viihtyisä ja täynnä mielenkiintoisia kirjoja. Jasmiini tarjosi myös maukkaita suklaamuffinsseja vierailijoille, mikä ilahdutti suuresti. +Loistavat kulkuyhteydet, L-juna kulkee myös öisin +Kuumailmapalloverhot -Keittiöön mahtuu 1,5 ihmistä kerralla -Liettä ja uunia ei voi pitää päällä yhtä aikaa Santeri on asustanut Roihuvuoressa lokakuusta asti. Tyylikäs yksiö saa vuolaita kehuja ja raati arvioi Santerin kodin ”aivan Santerin näköiseksi”. Rakkaimmaksi esineeksi Santeri nimeää seinällä roikkuvan Teemu Selänteen signeeratun pelipaidan.. +Tyylikäs keittiö +Rosoinen tiiliseinä on särmikäs ja persoonallinen -WC 31

Elämän syviä totuuksia teksti ja kuvat: policyn anonyymit wc-vastaavat

Policy julkaisee WC-kirjoitusten helmiä piristämään lukijoidemme harmaata arkea.

Vessan ovet ovat turvallinen paikka jakaa elämänneuvoja ja ajatuksia.

21.12.2012. Ja se on ihan jees! :) et ole sitten kuullut että maailmanloppu on peruttu!

Lautasliinat biojätteisiin!!!

Lisää lapsia Suomeen! Vauvat = <3 No laughing at other peoples farts!

Hienoa nähdä, että Jeesus on vihdoin liittynyt linjoilleni. Minähän olen ollut vapahtaja jo ennen ajanlaskun alkua. – Paavo Väyrynen Elämä ei aina mene ihan putkeen edes valtsikalaisilla.

Tykkään yhestä Tommista, mutta onkohan sillä tyttöystävä…? :( Olen nähnyt elämässäni paljon paskaa, mutta kyllä tämä hallinnon- ja organisaation tutkimus vie voiton ylivoimaisesti <- tämä onkin vessa <- vitut ole nähny mitään sivari!

Pyh, turhaa. Kaikki loppuu kuitenki 32

Study because we need your intelligence, organize because we need your strength.” ”Work because we need your tax money.” ”Get yourself fired so you can regain your taxes.”

Ootte homoja kaikki <- ois kyl aika epätodennäköistä <- tämä on kuin Herculeksen dark room (sammutin valot ja istun hiljaa pöntöllä) <- ihan sama miten sen muotoilet, se on silti syntiä!

Onneksi täydelliseen epätoivoon ei kuitenkaan tarvitse vaipua: onhan jo kevät!

Se tuntuu ilmassa, väkivaltaisena, se on tää paniikin tunne… ja se tulee joka KEVÄT <3 Naiset, pidättekö rakastajia?

-Pidän miehestäni!

-KYLLÄ!!

- Ympärilläni on ihmisiä, jotka rakastavat

minua. Kaipa ne ovat sitten rakastajia.

Muutama helmi löytyi jälleen, inspiroivaa päivänjatkoa!

Nakkimunakas – Mukkinanakas – Nukkimanakas - Kkas ! Kinamuna - Munkki kasana – Kinkkuanamas – Munkan kaskia – Munkki kasaan! – Kanki namukas – Mun akka kinas (:DDDDDD) *Otteita pidemmästä keskustelusta* Saaminen on utopiaa <- ottaminen on idealismia <- vonkaaminen on realismia <- jakaminen on kommunismia <- pihtaaminen on kapitalismia <- Nussiminen purjeveneessä rapujuhlien jatkoilla on RKP:läisyyttä <- Rakastelu on romantismia, maahanmuuttajien syyttäminen seksin puutteesta perussuomalaista <- Ripulipaskominen ja kovaan ääneen huutaminen on miehekästä <Runkkaaminen on individualismia <Paneminen on nussimista <- Pariseksi on dualismia, ryhmäseksi pluralismia, masturboiminen on monismia!

Horoskooppi Luotettavat näkijät Ipe ja Santtu ovat taas kurkistaneet kristallipalloihinsa ja tulkinneet tarot-korttejansa.

Oinas: Ikuisuudelta tuntuva talvi on ajanut henkisen terveydentilasi hassusti huonoon jamaan. Ota sapattivapaata ensi syksyyn asti. Ei niistä kesähommista muutenkaan kunnon palkkaa saa.

Härkä: Uusi tuttavuus on luvannut antaa sinulle paljon. Valitettavasti suhteeseen sisältyy verbaalisviestinnällisiä elementtejä sekä intellektuellista pääomaa verottavia piirteitä.

Kaksoset: Lykkää hankalat asiat tulevaisuuteen. Missään nimessä sinun ei tule tarttua ongelmiisi, vaan rohkeasti pulloon. Piileskele peiton alla kunnes joku muu ratkoo pulmasi.

Rapu: Ihmiset odottavat sinulta suoraa toimintaa. Tulet kuitenkin pettämään heidän odotuksensa ja rupeat humanistiksi. Hankit myös hennatatuoinnin.

Leijona: Olet viime aikoina käyttänyt paljon aikaa opintoihisi.

Jospa harkitsisit uudelleen linjaasi.

Rakkauselämäsi on kuin järki opiskelijapolitiikassa: olematonta.

Neitsyt: Antamisen aika on taas täällä. Silti olet päättänyt pihtailla runsaudensarvesi kera. Pilkka kuitenkin sattuu omaan nilkkaan, ja mahtava sarvesi kuihtuu olemattomiin jättäen sinut henkisen oblivionin partaalle.

Vaaka: Olet aina ollut herkkä lapsi. Nyt kannattaa kiinnittää erityistä erityistä huomiota käsirasvan käyttöön. Kirjat ovat perin kuivia.

Skorpioni: Poliittinen kastraatio häämöttää kulman takana. Et voi välttää kohtaloasi, joten ota se avosylin vastaan. Älä sure, voithan pyrkiä lähihoitajaksi.

Kauris: Tahdot pelastaa maailman. Mene siis Unicafeehen nauttimaan kupposellinen reilunkaupan kahvia ja tunne telluksen tuska kirvelevissä ikenissäsi. Linkitä Facebookissa myös Kony-video.

Vesimies: Patria lähestyy sinua tykein, ja Hakaniemestä ei soppa tunnu loppuvan. Tee siis selittämätön poliittinen päätös ja muuta Eiraan.

Kalat: Kannatusviestien tulva on pyytämättä ja yllättäen ylikuumentanut puhelimesi. Olethan Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa. Kesän tullessa suuntaa siis nokkasi kohti Rovaniemeä.

Jousimies: Tunnet vahvaa, akuuttia pahoinvointia. Ehdotatkin HYY:lle pakollisia tunnistinhihanauhoja jotta tunnistat tieteellisesti alempiarvoisten tiedekuntien edustajat, joihin voit sitten öisillä kaduilla purkaa elämäntuskaasi.

33

HANNELE TULKKI ja Salla Huttunen

Lukuvuosi lähenee loppuaan ja on aika heittää hyvästit sille x-vuodellesi yliopistolla. Olisiko mitään, minkä olisit itse tehnyt toisin?

ä n ä t t . y . . n n h i s e i t o t n i s n i i l k o a s t o jo j a n n o u v ”Olisin tehnyt sen väärin.”

Pessi, 22 vuotta valtio-oppi

”En olisi jättänyt tätä väestötieteen esseetä viimeiseen päivään.”

Mika, 29 vuotta, sosiologia

34

”I would be in Italy instead of Finland.”

Francesco, 22 vuotta Study of Arts

”Nyt kaduttais.”

Sakarias, 21 vuotta, valtio-oppi

Pitkä kuuma kesä ja mä aion elää sen...

Kaikkien rakastama vuodenaika on täällä taas, ja aiomme jälleen ottaa siitä kaiken irti! Seuraavan listan voi toteuttaa kokonaisuudessaan, kaivaa esiin kun tekemisen puute iskee tai vain lukea läpi tuota kuukauden päästä alkavaa, suomalaisen sekoamaan saavaa ajanjaksoa fiilistellessä.

* Syö päivän jokaisella aterialla jäätelöä! * Juhli aurigonnoususta auringonlaskuun. * Juo aamupalaksi skumppaa valvotun yön jälkeen auringonnousua katsellessa, mieluusti jollain kalliolla/puistos- sa jossa et ole ennen käynyt * Pussikaljat puistossa ovat kesän must * Linnanmäellä olo on kuin pienellä lapsella: kilju vuoristoradassa, osta hattara ja unohda olevasi “aikuinen”! * Suomenlinna on oiva paikka piknikille * Unohda kuntosali – kyllä aurinkokin polttaa kaloreita * Henkan terassi & iso Hugo sitruunalla iltapäiväauringossa. * Unohda, että asut Suomessa ja vilustu johtuen astetta liian kesäisistä hepeneistä * Poksauta pullo skumppaa, kun tulee valtsikan tulosten julkistamisen päivä: sisällä ollaan eikä lähdetä kulumal- lakaan! * Fiilistele älyttömien ja ylisoitettujen aina niin ihanien ikivihreiden tahtiin – Pitkä kuuma kesä ei kuole koskaan! * Pidä grillijuhlat jos toisetkin ja polta makkarat kiinni ritilään * Upota varpaat hiekkaan * Lähde baarista ulos aamuaurinkoon ja kävele kotiin * Unohda kurssikirjat – kirjasto meni kiinni ennen kuin tajusit hakea kirjoja etukäteen ja nyt olet vapaa! * Matkusta – tai kuvittele lähteväsi matkalle lähipubiin tai naapurikuntaan * Nuku kolmeen ja syö brunssia rannalla * Vaella metsässä ja kuuntele eloisaa luontoa * Syö mahasi kipeäksi mansikoista ja autojen saastuttamista metsävadelmista * Nuku teltassa, ja herää aamuyön kylmyyteen. * Lähde kanooteilla tai purjeveneellä Helsingin saaristoon aurinkoisena päivänä. * Tee matka vieraalle paikkakunnalle esimerkiksi roadtripin muodossa * Käy festareilla, joille et aikaisemmin ole ehtinyt tai uskaltautunut * Alkaako opiskelijajuhlaton kesä kyllästyttää? Ei hätää, Voon kesäjuhlat elokuun alussa pelastavat tilanteen.

Muista ilmoittautua ajoissa! * Hanki kesäheila jos toinenkin * Käy kesäteatterissa tai ulkoilmakonsertissa ja pidä viikko peukkuja pystyssä hyvän sään toivossa * Rullaluistele, pyöräile, suunnista, juokse… Nyt on aika harrastaa kaikkia niitä urheilulajeja, joille Suomen nor- maali ilmasto (lue: jäätä ja pakkasta) ei sovi! * Hengaile koko päivä rannalla, kun se kauan odotettu vapaapäivä vihdoin koittaa * Näe ihmisiä, joille muuten ei olisi aikaa: vanhat kaverit kotipaikkakunnalla tai isovanhemmat maalla ilahtuvat varmasti * Pyhitä aikasi kaunokirjallisuudelle tai sarjakuville, jotka olet halunnut lukea jo pitkään * Nauti yöttömästä yöstä kesäkuussa ja hiljalleen pimenevistä, mutta yhä lämpimistä illoista elokuussa

Policyn toimitus toivottaa kaikille lukijoille ikimuistoista ja oikein rentouttavaa kesää!

35

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PROJEKTIKOORDINAATTORI PROJEKTISIHTEERI PROJEKTITYÖNTEKIJÄ PROJEKTIASSISTENTTI PROJEKTIAVUSTAJA PROJEKTIJOHTAJA PROJEKTIVASTAAVA PROJECT MANAGER HANKEPÄÄLLIKKÖ HANKESUUNNITTELIJA PROJEKTIASIANTUNTIJA HANKEVASTAAVA PROJEKTIKEHITTÄJÄ PROGRAM COORDINATOR HANKENEUVOJA PROJEKTINEUVOJA PROGRAM MANAGER HANKEASIANTUNTIJA EU-PROJEKTIKOORDINAATTORI HANKEVETÄJÄ PROJECT OFFICER PROJEKTINJOHTAJA EU-HANKEKOORDINAATTORI EU-PROJEKTINEUVOJA HANKEJOHTAJA HANKESIHTEERI ICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ JOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TOIMITUSJOHTAJA PALVELUPÄÄLLIKKÖ TALOUSPÄÄLLIKKÖ KEHITYSPÄÄLLIKKÖ HALLINTOPÄÄLLIKKÖ HALLINTOJOHTAJA TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUNNANJOHTAJA PÄÄSIHTEERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ PÄÄLLIKKÖ MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OSASTOPÄÄLLIKKÖ TALOUSJOHTAJA MANAGER KEHITYSJOHTAJA REHTORI YKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ TOIMISTONJOHTAJA HENKILÖSTÖJOHTAJA KAUPUNGINJOHTAJA APULAISJOHTAJA MYYNTIJOHTAJA PERUSTURVAJOHTAJA PANKINJOHTAJA LASKENTAPÄÄLLIKKÖ TUOTEPÄÄLLIKKÖ SOSIAALIJOHTAJA ASIAKASPÄÄLLIKKÖ ASIAKKUUSPÄÄLIKKÖ RAHOITUSPÄÄLLIKKÖ OSASTONJOHTAJA ALUEPÄÄLLIKKÖ YKSIKÖN JOHTAJA OHJELMAPÄÄLLIKKÖ ALUEJOHTAJA JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ OHJELMAJOHTAJA SENIOR MANAGER SIJOITUSJOHTAJA ASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖ RYHMÄPÄÄLLIKKÖ DIRECTOR TIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖ KOULUTUSJOHTAJA TOIMIALAJOHTAJA PALVELUESIMIES KEHITTÄMISJOHTAJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖ TILASTOPÄÄLLIKKÖ COMMUNICATIONS MANAGER SALES MANAGER PALVELUJOHTAJA SIVISTYSTOIMENJOHTAJA RISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖ AVOPALVELUNJOHTAJA BUSINESS MANAGER ASIAKKUUSJOHTAJA FINANCIAL MANAGER TEAM LEADER TIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖ APULAISTOIMISTONJOHTAJA ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ ESIMIES TIETOHALLINTOJOHTAJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ KUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖ PRODUCT MANAGER JÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ AIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖ VICE PRESIDENT SIJOITUSPÄÄLLIKKÖ KASSANJOHTAJA VARATOIMITUSJOHTAJA DEVELOPMENT MANAGER SIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖ APULAISKAUPUNGINJOHTAJA INTENDENTTI EDUNVALVONTAJOHTAJA TIIMINVETÄJÄ PAIKALLISJOHTAJA TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ VUOROPÄÄLLIKKÖ SUUNNITTELUJOHTAJA APULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ KORVAUSPÄÄLLIKKÖ KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA OPETUSTOIMENJOHTAJA RATKAISUPÄÄLLIKKÖ

FINANSSIVALVONTA TEOLLISUUSNEUVOS EVLI PANKKI OYJ EKONOMISTI KAUPUNGIN KAMREERI HELSINGIN KAUPUNKI SVENSKA SOCIAL- OCH FOLKHÄLSANS FÖRBUND RF OPISKELIJAPALVELUIDEN FCG FINNISH CONSULTING GROUP CONTROLLER KAUPUNKITARKASTAJA HELSINGIN YLIOPISTO KOMMUNALHÖGSKOLAN FORTUM OYJ PÄÄLLIKKÖ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS INFORMAATIKKO LUOTONVALVOJA KANSANELÄKELAITOS TALOUSTUTKIMUS OY KANGASALAN KUNTA LUOTTOPÄÄLLIKKÖ GLAXOSMITHKLINEOY ASIAMIES TALOUSTARKASTAJA TILASTOKESKUS AKTIA PANKKI OYJ KEHITYSVAMMALIITTO RY PARTNER HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKEHITTÄMISKONSULTTI TULLITARKASTAJA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN CISION FINLAND OY KERAVAN KAUPUNKI YHTEISKUNTASUHDEJOHTAJA KUS HALTIK NEUVONANTAJA TULLIVEROTARKASTAJA LAITOS THL HÄMEEN ELY-KESKUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO- HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS YHTEYSJOHTAJA ERITYISAVUSTAJA VALMISTELIJA ULKOASIAINMINISTERIÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNKI ARVIOINTIPÄÄLLIKKÖ HELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OY SPESIALISTI VALTIOSIHTEERI TAMPEREEN YLIOPISTO ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- PIIRI KESKO OYJ ASSOCIATE EXPERT IBM HARJOITTELIJA ALIVALTIOSIHTEERI NOKIA OYJ RASTO KIRKKOHALLITUS HANKINTAPÄÄLLIKKÖ ITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN VEROASIANTUNTIJA AVUSTAVA ULOSOTTOMIES TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KAINUUN MAAKUNTA-AKUOPION TYÖ- JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJA OSAAMISKESKUS TEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJA HALLINTOVIRKAMIES TURUN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ ELINKEINOTOIMISTO ELINKEINOTOIMENJOHTAJA JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOCONSULTANT LEHTORI TAMPEREEN KAUPUNKI KOUVOLAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN JEN LIITTO JHL ELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖ ACCOUNT MANAGER OPETTAJA ESPOON KAUPUNKI LOGICA SUOMI OY YLIOPISTO JAOSTOPÄÄLLIKKÖ JYVÄSKYLÄN TYÖ- JA SIJOITUSASIANTUNTIJA KOULUTTAJA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO NURMIJÄRVEN KUNTA NUORISOTUTKIMUSSEURA RY JOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖ ELINKEINOTOIMISTO PÄÄEKONOMISTI TUNTIOPETTAJA AALTO-YLIOPISTO POHJOLA VAKUUTUS OY JULKAISUPÄÄLLIKKÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOUELÄKEASIANTUNTIJA KOULUKURAATTORI TURUN YLIOPISTO SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKE OPSTOCK OY OUTOKUMPU OYJ KASVATUSJOHTAJA LU TIETOASIANTUNTIJA AMANUENSSI SISÄASIAINMINISTERIÖ VALTION TALOUS- JA PIRKKALAN KUNTA KAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ SALKUNHOITAJA KANSALLISKIRJASTO OHJAAJA EDUSKUNTA HENKILÖSTÖHALLINNON POHJANMAAN ELY-KESKUS KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖ KEMIN KAUPUNKI ERIKOISASIANTUNTIJA OPINTO-OHJAAJA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PALVELUKESKUS POHJOIS-KARJALAN KIRJANPITOPÄÄLLIKKÖ KUSTANNUS OY AAMULEHTI PALVELUASIANTUNTIJA YLIOPETTAJA VANTAAN KAUPUNKI VEROHALLITUS SOSIAALITURVAYHDISTYS RY TYÖVOIMANEUVOJA KUUROJEN LIITTO RY VEROTARKASTAJA YLIOPISTONLEHTORI NORDEA PANKKI SUOMI OYJ VR-YHTYMÄ OY PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON- MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TYÖVOIMAOHJAAJA EDUSKUNTA-AVUSTAJA LUOKANOPETTAJA MAAHANMUUTTOVIRASTO A-KLINIKKASÄÄTIÖ ASIAKASNEUVOJA TUTKIMUSKESKUS MTT EU-ASIANTUNTIJA YLIASSISTENTTI OIKEUSMINISTERIÖ ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS SERNI SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAASIAKASSIHTEERI MANDATUM HENKIVAKUUTUSSENIOR CONSULTANT OPETUSNEUVOS VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRKKONUMMEN KUNTA KOULU PALVELUNEUVOJA OSAKEYHTIÖ JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA KURAATTORI KEVA LAHDEN KAUPUNKI SOSIAALIKEHITYS OY ERIKOISTYÖVOIMANEUVOJA MERENKULKUALAN KOULUTUSRATKAISUASIANTUNTIJA ERITYISOPETTAJA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PLAN SUOMI SÄÄTIÖ URASUUNNITTELIJA EDUNVALVOJA LASTENTARHANOPETTAJA TYÖTERVEYSLAITOS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU SUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RY JA TUTKIMUSKESKUS YRITYSNEUVOJA VAKUUTUSASIANTUNTIJA YKSILÖOHJAAJA ELÄKETURVAKESKUS PRICEWATERHOUSECOOPERS OY SUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTO MIKKELIN TE-TOIMISTO SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN MONIKA-NAISET LIITTO RY YKSILÖVALMENTAJA LIIKKEENJOHDON KONSULTTI TYÖVALMENTAJA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTE- SATAKUNNAN ELY-KESKUS LIITTO SVAL RY REKRYTOINTIKONSULTTI NAANTALIN KAUPUNKI JOHTAVA ASIANTUNTIJA OHJAAVA OPETTAJA RIÖ SUOMEN ITSENÄISYYDEN SVENSKA STUDIECENTRALEN RF NORDIC INVESTMENT BANK JOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJA ASSISTANT CONTROLLER OPPILAANOHJAAJA OP-POHJOLA JUHLARAHASTO SITRA TAMPEREEN EV.LUT. TYÖELÄMÄVALMENTAJA NURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMISTEKNINEN ASIANTUNTIJA VERKKOPEDAGOGI LAPIN YLIOPISTO TURUN TE-TOIMISTO SEURAKUNTAYHTYMÄ TYÖVOIMAKONSULTTI TO FINANCE CONTROLLER YLIOPISTO-OPETTAJA TAPIOLA-RYHMÄ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TEATTERIKORKEAKOULU TYÖVOIMAKÄSITTELIJÄ OIKEUSHALLINNON AKTUAARI ERITYISLUOKANOPETTAJA VALTIONTALOUDEN VÄESTÖREKISTERIKESKUS UUDENMAAN LIITTO TIEDOTTAJA PALVELUKESKUS VALMENNUSKONSULTTI SOSIAALITYÖNTEKIJÄ TARKASTUSVIRASTO AKAVA RY ÅLANDS LANDSKAPSREGERING PIRKANMAAN VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ JUNIORKONSULTTI JOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VALTIOKONTTORI DIAKONIA-AVIESTINTÄJOHTAJA KOULUTUSKONSERNI-IKEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTI ERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄ HELSINGIN TE-TOIMISTO AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK) ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN VIESTINTÄKONSULTTI KUNTAYHTYMÄ INFORMATION SPECIALIST LASTENVALVOJA SUOMEN KUNTALIITTO ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTE DESTIA TIEDOTUSPÄÄLLIKKÖ POHJOIS-KARJALAN RISKIANALYYTIKKO KUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄ SUOMEN PUNAINEN RISTI ETERA - KESKINÄINEN EILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELU SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMITTAJA TYÖMARKKINA-ASIAMIES SOSIAALISIHTEERI TULLIHALLITUS ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELINKEINOELÄMÄN VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA KUNTAYHTYMÄ BUSINESS CONTROLLER KRIISITYÖNTEKIJÄ PUOLUSTUSMINISTERIÖ FINNAIR OYJ TUTKIMUSLAITOS ETLA COPYWRITER PRETAX TOIMIALAT OY CRM-ANALYYTIKKO KUNTOUTUSASIANTUNTIJA PUOLUSTUSVOIMAT INNOLINK RESEARCH OY ERNST & YOUNG OY PÄÄTOIMITTAJA PROMENADE RESEARCH OY JOHTAVA KONSULTTI PSYKOLOGI UUDENMAAN ELY-KESKUS KPMG OY AB ESPOON MAISTRAATTI TIEDOTUSSIHTEERI PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO EDUNVALVONTASIHTEERI SOSIAALIPSYKOLOGI VALTIONEUVOSTON KANSLIA KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS VERKKOTOIMITTAJA PÄÄKAUPUNKISEUDUN TIEDEASIANTUNTIJA OSASTONHOITAJA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU FIM OY FREELANCER VIESTINTÄASIANTUNTIJA VEROTOIMISTO SIJOITUSNEUVOJA SOSIAALIOHJAAJA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ORION PHARMA OYJ HAMINAN KAUPUNKI COMMUNICATIONS SPECIALIST RESEARCH-KONSULTTI RAISION KAUPUNKI PERHENEUVOJA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTE- OULUN SEUDUN TE-TOIMISTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSL RAJAVARTIOLAITOS TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ TIETOKANTA-ASIANTUNTIJA LÄÄNINSOSIAALITARKASTAJA RIÖ PIRKANMAAN LIITTO HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAVIESTINTÄKOORDINAATTORI EU-AVUSTAJA SOSIAALIASIAMIES PIRKANMAAN ELY-KESKUS POHJOIS-POHJANMAAN HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULU TOIMITUSSIHTEERI TIETOPALVELUASIANTUNTIJA KUNTOUTUSNEUVOJA OULUN KAUPUNKI ELY-KESKUS HÄMEENLINNAN SEUDUN KUSTANNUSTOIMITTAJA SAVON AMMATTI- JA TALOUSNEUVOJA JOHTAVA SOSIAALIOHJAAJA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU RAUTARUUKKI OYJ VIESTINTÄSUUNNITTELIJA AIKUISOPISTO PÄÄANALYYTIKKO KOULUAVUSTAJA VAASAN YLIOPISTO SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ ISS PALVELUT OY VERKKOTIEDOTTAJA SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY DEALER KUNTOUTUSSIHTEERI HELSINGIN JA UUDENMAAN SUOJELUPOLIISI MEDIA-ANALYYTIKKO SITO OY DATA-ANALYYTIKKO PERHETYÖNTEKIJÄ SAIRAANHOITOPIIRI/HUS TAMPEREEN AMMATTIKORKEA- JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS SOMERON KAUPUNKI ALUETIEDOTTAJA LAINANHOITAJA POTILASASIAMIES ACCENTURE OY KOULU WEB-TOIMITTAJA SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RY APPLICATION SPECIALIST TUKIHENKILÖ IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU KAARINAN KAUPUNKI KEHITYSVAMMAISTEN INFORMATION DESIGNER SUOMEN GALLUP OY RAHOITUSASIANTUNTIJA KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU- VARSINAIS-SUOMEN PALVELUSÄÄTIÖ COMMUNICATIONS DIRECTOR SUOMEN LÄHI- JA YLEINEN EDUNVALVOJA SIHTEERI TUSYHTIÖ VARMA SAIRAANHOITOPIIRIN KEMIRA OYJ ERIKOISTOIMITTAJA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RY MUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJA JÄRJESTÖSIHTEERI LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE- KUNTAYHTYMÄ KILPAILUVIRASTO LEHDISTÖAVUSTAJA SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO JOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTI OPINTOSIHTEERI RIÖ DELOITTE OY KIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖ SUOMEN MESSUT MEDIASEURAAJA TUOTEKEHITTÄJÄ FINANSSISIHTEERI LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS- ESPOON TE-TOIMISTO KRIISINHALLINTAKESKUS CMC MEDIASIHTEERI SUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ ERITYISOHJAAJA TALOUSSIHTEERI TO TRAFI FINPRO RY FINLAND TIEDOTTAJA-TOIMITTAJA ALLIANSSI RY ANALYYSIKEHITTÄJÄ OPINTONEUVOJA MANPOWER OY HANDELSBANKEN KYMENLAAKSON AMMATTIKOR- SVENSKA ÖSTERBOTTENS VIESTINNÄN TUOTTAJA AVAINASIAKASPÄÄLIKKÖ TILINTARKASTAJA VALTION TEKNILLINEN HAUS KEHITTÄMISKESKUS OY KEAKOULU VIESTINTÄASSISTENTTI FÖRBUND CHIEF DEALER KOULUTUSSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS HYVINKÄÄN KAUPUNKI LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO VIESTINTÄMARKKINA-ATAITOPROFIILIT OY CLIENT MANAGER TIETOPALVELUSIHTEERI ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS LAPIN ELY-KESKUS ASIANTUNTIJA TAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN CUSTOMER SERVICE ADVISOR SOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERI ILMARINEN KOKKOLAN KAUPUNKI VIESTINTÄVASTAAVA KESKUSSAIRAALA TAYS DATA MANAGER KAUPUNGINSIHTEERI ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- LASTENSUOJELUN KESKUSLIITTO LAPIN LIITTO COMMUNICATIONS OFFICER TASAVALLAN PRESIDENTIN ELINKEINOASIAMIES ALUESIHTEERI VIRASTO LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU LOHJAN KAUPUNKI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSLIA CORPORATE COMMUNICATIONS ELINKEINOPOLIITTINEN POLIITTINEN SIHTEERI KUNTOUTUSSÄÄTIÖ LIIKENNEVIRASTO METSÄHALLITUS TEHY RY MANAGER ASIANTUNTIJA MAAKUNTASIHTEERI OPETUSHALLITUS LOUNAIS-SUOMEN MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU- TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY DIRECTOR OF COMMUNICATIONS JÄRJESTÖOHJAAJA KAUPALLINEN SIHTEERI SUOMEN AKATEMIA ALUEHALLINTOVIRASTO LU TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI PUBLIC RELATIONS KORKEAKOULUHARJOITTELIJA KEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERI RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS METALLITYÖVÄEN MIKKELIN KAUPUNKI WÄRTSILÄ OYJ EU-ALUETIEDOTTAJA KOULUTUSVASTAAVA TULLISIHTEERI TELIASONERA OYJ TYÖTTÖMYYSKASSA NIRAS FINLAND OY YHTYNEET KUVALEHDET OY INFORMATIONSANSVARIG KULUTTAJAOIKEUSNEUVOJA KANSLIASIHTEERI VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS NET EFFECT OY PELLERVON TALOUDELLINEN ADECCO FINLAND OY JULKAISUTOIMITTAJA LASKENTA-ASIANTUNTIJA VIENTISIHTEERI POHJOLA PANKKI OYJ NOKIA SIEMENS NETWORKS AHLSTROM OYJ HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ LASKENTAEKONOMI OPINTOTUKISIHTEERI TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES- PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSLAITOS AKAVAN ERITYISALAT RY HENKILÖSTÖKONSULTTI MARKET SPECIALIST KOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERI KUS TEKES PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PIRKANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ AKTIA SKADEFÖRSÄKRING HENKILÖSTÖSUUNNITTELIJA OHJELMA-ASIANTUNTIJA YMPÄRISTÖSIHTEERI VAASAN KAUPUNKI PELASTAKAA LAPSET RY AB/AKTIA VAHINKOVAKUUTUS HENKILÖSTÖASIANTUNTIJA PALVELUVASTAAVA ASUNTOSIHTEERI VALTION TALOUDELLINEN POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ A-LEHDET OY HR-SPECIALIST PROGRAMME ANALYST APULAISVEROSIHTEERI TUTKIMUSKESKUS PORVOON KAUPUNKI POHJOIS-SAVON LIITTO AMIEDU TYÖNSUUNNITTELIJA PROGRAMMER ARKISTONHOITAJA ITELLA OYJ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA POLIISIHALLITUS AMNESTY INTERNATIONAL HR-ASIANTUNTIJA RAKENNERAHASTOASIANTUNTIJA KEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERI JOENSUUN KAUPUNKI TERVEYDENHUOLLON PSYCON OY SUOMEN OSASTO HR-KONSULTTI RECRUITMENT SPECIALIST KOULUSIHTEERI JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KUNTAYHTYMÄ RAASEPORIN KAUPUNKI AREK OY HENKILÖSTÖASSISTENTTI REKRYTOIJA KULTTUURISIHTEERI KUOPION KAUPUNKI RAMBOLL MANAGEMENT ROVANIEMEN AMMATTIKORKEA- CERTIA OY HR-MANAGER SENIOR ADVISOR KURSSISIHTEERI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN CONSULTING CMC/EUMM GEORGIA HENKILÖSTÖSIHTEERI SENIOR SPECIALIST OPINTOASIAINSIHTEERI ALUEHALLINTOVIRASTO SAK - SUOMEN AMMATTILIITTO- KOULU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNDANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI HENKILÖSTÖNEUVOTTELIJA SOPIMUSTOIMITSIJA PAKOLAISSIHTEERI POHJOIS-KARJALAN JEN KESKUSJÄRJESTÖ RY TAYHTYMÄ OYJ HR ASSISTANT SOVELLUSASIANTUNTIJA PÖYTÄKIRJASIHTEERI AMMATTIKORKEAKOULU SEINÄJOEN KAUPUNKI EDUCODE OY HENKILÖSTÖKOORDINAATTORI TALOUSASIANTUNTIJA REKISTERISIHTEERI SAMPO PANKKI OYJ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- SIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OY EDUSKUNNAN KANSLIA HR-KOORDINAATTORI TEAM ASSISTANT TIEDESIHTEERI SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN JA VALVONTAVIRASTO VALVIRA SPRING HOUSE OY ELAN IT RESOURCE OY HENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄ TOIMINNANOHJAAJA TILASTOSIHTEERI TAMPEREEN TEKNILLINEN TAMPEREEN AMMATILLINEN STORA ENSO OYJ ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASHR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ TUOTEASIANTUNTIJA TOIMIALASIHTEERI YLIOPISTO AIKUISKOULUTUSKESKUS SUOMEN LÄHETYSSEURA TO EVIRA HR DIRECTOR TYÖMARKKINA-ANALYYTIKKO ALUEKEHITYSSIHTEERI TIETO FINLAND OY ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA EU-EDUSTUSTO BRYSSEL HENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL- VAHINKOASIANTUNTIJA APULAISKAUPUNGINSIHTEERI ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI FINAVIA OYJ RY EUROOPAN PARLAMENTTI LIKKÖ VARAINHOITAJA AVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERI ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS FUJITSU SERVICES OY FCG EFEKO OY HENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖ VASTAAVA ELATUSTURVASIHTEERI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA- SUOMEN WORLD VISION RY SVENSKA HANDELSBANKEN AB FIDIDA RY HRD-KONSULTTI VIENTIASSISTENTTI ELINKEINOSIHTEERI ELÄKE-FENNIA KOULU GREY-HEN OY HR-SUUNNITTELIJA YRITYSASIANTUNTIJA HANKINTASIHTEERI KUNTOUTUSKESKUS PETREA HELSINGIN DIAKONISSALAITOS SÄTEILYTURVAKESKUS TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO HELSINGIN KAUPPAKAMARI BUSINESS HR YRITYSKONSULTTI JAOSTOSIHTEERI MAASEUTUVIRASTO HELSINGIN OP PANKKI OYJ TEK RY HELSINKI KYNNYS RY HENKILÖARVIOINTIASSISTENTTI YLITARKASTAJA TUTKIJA MANNERHEIMIN LASTENSUOJELU- KESKUSRIKOSPOLIISI TUUSULAN KUNTA HUHTAMÄKI OYJ HENKILÖSTÖASIAINHOITAJA TARKASTAJA ERIKOISTUTKIJA LIITTO KIRKON ULKOMAANAPU VAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RY HUOLTOVARMUUSKESKUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA- NEUVOTTELEVA VIRKAMIES TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ PORIN KAUPUNKI LIEDON KUNTA VAKUUTUSOIKEUS IAET-KASSA JA ULKOASIAINSIHTEERI PROJEKTITUTKIJA RIKOSSEURAAMUSLAITOS LUOTTOKUNTA VIESTINTÄTOIMISTO IKEA OY HENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ SISÄINEN TARKASTAJA TOHTORIKOULUTETTAVA SALON KAUPUNKI METSÄLIITTO POHJOISRANTA OY INARIN KUNTA HENKILÖSTÖVASTAAVA TULLIYLITARKASTAJA TUTKIJAKOULUTETTAVA TAMPEREEN TE-TOIMISTO MUSTASAAREN KUNTA VIESTINTÄVIRASTO INTERNATIONAL ORGANIZATION HR ADMINISTRATOR ESITTELIJÄ TUTKIMUSAVUSTAJA CIMO KANSAINVÄLISEN OULUN YLIOPISTO YRKESHÖGSKOLAN NOVIA FOR MIGRATION (IOM) MRF HR ASSISTENTTI NOTAARI TUTKIMUSASSISTENTTI LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN PIETARSAAREN KAUPUNKI ÅLANDSBANKEN ABP INTERQUEST OY HR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJA KUNNANSIHTEERI TUTKIJATOHTORI KESKUS STADEN JAKOBSTAD ABB INDUSTRY OY ITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖ HR OFFICER VEROSIHTEERI TUTKIMUSSIHTEERI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA- ROVANIEMEN KAUPUNKI ARCADA-NYLANDS SVENSKA JÄMSÄN KAUPUNKI HR PROJEKTIKOORDINAATTORI LÄHETYSTÖNEUVOS PROFESSORI KOULU SIPOON KUNTA YRKESHÖGSKOLA KAINUUN ELY-KESKUS HR TRAINEE KANSANEDUSTAJA TUTKIMUSKOORDINAATTORI KEHITYSYHTEISTYÖN TNS GALLUP OY ASUMISEN RAHOITUS- JA KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOHRM ASIANTUNTIJA APULAISTARKASTAJA TUTKIMUSJOHTAJA PALVELUKESKUS RY KEPA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KEHITTÄMISKESKUS PIIRIN KY. HR-PALVELUPÄÄLLIKKÖ ALKOHOLITARKASTAJA TILASTOTUTKIJA SOK UPM-KYMMENE OYJ KASVUN YHTEISÖT HR-PARTNER KAUPALLINEN NEUVOS TUTKIMUSAPULAINEN UUDENMAAN VEROVIRASTO VAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI- ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPA MISTO ATTENDO MEDONE OY KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO HR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ MINISTERI MATEMAATIKKO ÅBO AKADEMI VEIKKAUS OY AB BAYER SCHERING PHARMA OY RY HRS SYSTEMS SPECIALIST RIKOSTARKASTAJA TILASTOTIETEILIJÄ ELISA OYJ VEROHALLINTO CRISIS MANAGEMENT INITIATIVE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAHR-VASTAAVA VEROVALMISTELIJA BIOSTATISTIKKO INVALIDILIITTO RY ETELÄINEN TULLIPIIRI KOULU HUMAN RESOURCES MANAGER KOULUTUSTARKASTAJA BIOSTAATIKKO METROPOLIA AMMATTIKORKEA- VÄESTÖLIITTO RY YLEISRADIO OY ETELÄ-POHJANMAAN KESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTO ASIANTUNTIJA LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS TUTKIMUSAMANUENSSI KOULU YRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTEN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. KOILLISMAAN TYÖ- JA ERITYISASIANTUNTIJA TARKASTUSNEUVOS VANHEMPI TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS AUDIATOR OY ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII- ELINKEINOTOIMISTO KONSULTTI FINANSSINEUVOS MARKKINATUTKIJA POHJOIS-KARJALAN BARONA HENKILÖSTÖPALVELU RIN KUNTAYHTYMÄ KOKEMÄEN KAUPUNKI ANALYYTIKKO FIRST SECRETARY TUTKIMUSKONSULTTI MAAKUNTALIITTO ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO EUROOPAN KRIMINAALIPOLITII- KONE OYJ YLIAKTUAARI JOHTAVA TULOKSELLISUUSTAR- TUTKIMUSASIAMIES STOCKMANN OYJ ABP EUROOPAN KOMISSIO KAN INSTITUUTTI (HEUNI) KONECRANES OYJ KANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA KASTAJA YRITYSTUTKIJA SUOMEN PANKKI

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.

Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi. www.yhteiskunta-ala.fi