Pohjola-Norden 2/2022

Page 1

POHJOLA NORDEN

#2/22

P O H J O L A- N O R D E N I N L E H T I /

POHJOISMAINEN RAJAESTETYÖ: ONGELMANRATKAISUA KANSALAISTEN TARPEISTA KÄSIN

P O H J O L A- N O R D E N S T I D S K R I F T

LIITY JÄSENEKSI!

25 €

HUR KAN VI FÅ FOLK ATT REPARERA TRASIGA PRODUKTER?

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

1


2

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


Sisältö | Innehåll Pääkirjoitus | Ledare......................................................... 4 Energiansäästö Pohjoismaissa.......................................... 6 Från Bryssel till kommunhuset: hur kan vi få folk att reparera trasiga produkter?............. 8

10 Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä

Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä........................... 10 ”En otroligt fin och lärorik möjlighet att förstärka språkkunskaper”............. 12

12

Nordiskt gränshinderarbete: Problemlösning utifrån medborgarnas behov...................................................... 14

En otroligt fin och lärorik möjlighet att förstärka språkkunskaper

Pohjoismainen rajaestetyö: Ongelmanratkaisua kansalaisten tarpeista käsin............ 16 ”Grönlantilainen tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi”........................................... 18 Puheenvuoro................................................................... 20 Pohjoismaiden nuoret kriisissä!...................................... 21 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto ................. 22

18 ”Grönlantilainen tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi”

Nordiska rådets miljöpris................................................ 22 Kesäpäivä Kangasalla..................................................... 26 Ruskaretkellä Kiirunassa ja Narvikissa............................ 28 Tule jäseneksi / Bli medlem............................................. 32

21 Pohjoismaiden nuoret kriisissä!

POHJOLA-NORDEN AIKAKAUSLEHTI / TIDSKRIFT, ISSN 1456-7644 (painettu) ISSN 1799-781X (verkkojulkaisu) Päätoimittaja / Chefredaktör: Tove Ekman, Toimitussihteeri / Redaktionssekreterare: Susan Neffling, Osoite / Adress: Topeliuksenkatu 20 / Topeliusgatan 20, 00250 Helsinki / Helsingfors, puh. / tfn 09-4542 080, pn@pohjola-norden.fi, www.pohjola-norden.fi Ilmoitusmyynti / Annonsförsäljning: pn@pohjola-norden.fi, Ulkoasu ja taitto / Layout och ombrytning, Grano, 1/2023 ilmestyy maaliskuussa / utkommer i mars. Hinta 25 € / vuosikerta. Pris 25 € / årgång. Kansikuva / Omslagsbild: pexels.com, Pohjola-Norden ry:n jäsenlehti. Pohjola-Norden rf:s medlemstidning.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

3


FOTO: S. SIGFUSSON/NORDEN.ORG

Pääkirjoitus | Ledare

Vart är vi på väg?

S

kolsamarbete, intressebevakning, medlemsrekrytering, samhällsdebatt, gränshinderarbete, vänortsresor, språkkurser, service till medlemsföreningarna, kulturevenemang, lärarstipendier, sociala medier, näringslivsseminarier, projektverksamhet… Detta är bara en del av de svar jag fått då jag frågat vad olika personer tycker att Pohjola-Norden borde prioritera på förbundsnivå. Vad tycker du? INFÖR VÅRT 100-ÅRSJUBILEUM 2024 befinner sig PohjolaNorden i ett brytningsskede. Omvärlden är i gungning och det nordiska samarbetet känns allt mer relevant för allt fler. Jag syftar förstås på försvarssamarbetet, där Sveriges och Finlands snabba NATO-ansökningar verkar ha riktat om mångas mentala karta, men jag syftar också i allra högsta grad på det medborgarperspektiv som Pohjola-Norden och Norden-föreningarna i de andra nordiska länderna erbjuder. I och med den förändrade situationen i vårt östra grannland har jag funderat mycket på medborgarorganisationernas roll för demokratin. På förbundet noterar vi signaler om att många ser ett nytt egenvärde i att tillhöra en medborgarrörelse med uppgift att arbeta med nordiskt samarbete. Vår utmaning både på förbunds- och lokalnivå är att snappa upp det här intresset och erbjuda en relevant och lockande verksamhet. FÖRBUNDET BEFINNER SIG också i ett brytningsskede grund av det förskingringsfall som uppdagades ifjol och alla de ekonomiska och administrativa svårigheter vi nu tampas med. Att fortsätta som förr är inte ett alternativ, och vi vet att förbundets resurser kommer att vara mycket begränsade under en lång tid framöver. Därför gäller det att vara smart och målmedveten: vad vill vi prioritera?

4

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

strategiprocess som kommer att utmynna i en ny strategi som vi presenterar för förbundsmötet nästa vår. Ännu viktigare än det nya strategipappret är alla diskussioner vi för på förhand – och allra viktigast är hur vi lyckas implementera de strategiska val vi gör. Själv hoppas jag att strategiprocessen hjälper förbundet både att välja och att välja bort i den långa och spretiga listan jag får som svar på min fråga om prioriteringar. En strategi ger också möjlighet att fördomsfritt blicka framåt. På vilka punkter ska vi tänka i helt nya banor? Jag hoppas också att vår nya strategi ska synliggöra den viktiga rollfördelning som finns mellan förbund, regioner och lokalföreningar.

INOM FÖRBUNDET PÅGÅR EN

strategiprocess kommer vi att be alla våra lokalföreningar att före slutet av november svara på en enkät om hur de tycker att förbundet ska prioritera sina resurser och vilka strategiska val vi ska göra. Vi hoppas föreningarna i mån av möjlighet involverar alla er medlemmar i diskussionen.

SOM ETT LED I FÖRBUNDETS

är van att få vår tidning hem i brevlådan två gånger per år. Den här hösten utkommer tidningen av ekonomiska orsaker enbart i digital form, men från nästa år återgår vi till att också ge ut tidningen i pappersformat. Vi kommer samtidigt att förnya tidningens koncept så att vi i fortsättningen kan erbjuda er en ännu bättre produkt med ett intressant och relevant nordiskt innehåll riktat både till er som redan är medlemmar i Pohjola-Norden och till sådana som inte ännu är det.

DU SOM ÄR MEDLEM I POHJOLA-NORDEN

TOVE EKMAN GENERALSEKRETERARE


ICK STR Ö M) IA W

D: P

BIL UV A/ (K

RI

TO V

EE

KM A

RAR N G EN E R ALSE KR ETE

E/

IH ÄS

TE

E

Mihin olemme matkalla?

K

ouluyhteistyö, edunvalvonta, jäsenhankinta, yhteiskunnallinen keskustelu, rajaestetyö, ystävyyskuntamatkat, kielikurssit, palvelut paikallisyhdistyksille, kulttuuritapahtumat, opettajastipendit, sosiaalinen media, elinkeinoelämän seminaarit, projektitoiminta… Tässä on vain osa saamistani vastauksista, kun olen kysynyt eri ihmisiltä, mitä Pohjola-Nordenin heidän mielestään pitäisi priorisoida liittotasolla. Mitä mieltä sinä olet? käännekohdassa ennen 100-vuotisjuhlaamme vuonna 2024. Maailma muuttuu, ja pohjoismainen yhteistyö tuntuu monen mielestä yhä merkityksellisemmältä. Viittaan tietenkin puolustusyhteistyöhön, missä Ruotsin ja Suomen nopeat NATO-hakemukset näyttävät vaikuttaneen monien ajatusmaailmaan, mutta viittaan myös mitä suurimmassa määrin kansalaisnäkökulmaan, jota PohjolaNorden ja muiden maiden Norden-yhdistykset tarjoavat. Itänaapurimme muuttuneen tilanteen myötä olen miettinyt paljon kansalaisjärjestöjen roolia demokraattisessa yhteiskunnassa. Liitossa havaitsemme merkkejä siitä, että monet näkevät uutta arvoa kuulumisessa kansalaisliikkeeseen, jonka tehtävänä on toimia pohjoismaisen yhteistyön parissa. Haasteenamme sekä liitto- että paikallisella tasolla on havaita tämä kiinnostus ja tarjota ajankohtaista ja houkuttelevaa toimintaa.

POHJOLA-NORDEN ON

myös viime vuonna paljastuneen kavalluksen ja siihen liittyvien taloudellisten ja hallinnollisten vaikeuksien vuoksi, joiden kanssa nyt kamppailemme. Jatkaminen entiseen tapaan ei ole vaihtoehto, ja tiedämme, että liiton resurssit tulevat olemaan hyvin rajalliset vielä pitkään. Siksi on tärkeää olla fiksu ja määrätietoinen: mitä haluamme priorisoida?

LIITTO ON MURROKSESSA

meneillään strategiaprosessi, jonka tuloksena syntyy uusi strategia, joka esitellään liittokokouksessa ensi keväänä. Vielä uutta strategiaakin tärkeämpää on kaikki ne keskustelut, joita käymme etukäteen – ja mikä tärkeintä, kuinka onnistumme toteuttamaan ne strategiset valinnat, joita teemme. Itse toivon, että strategiaprosessi auttaa liittoa karsimaan sitä pitkää ja hajanaista listaa, jonka saan vastauksena kysymykseeni prioriteeteista. Strategia antaa myös mahdollisuuden katsoa ennakkoluulottomasti eteenpäin. Missä asioissa meidän pitäisi ajatella täysin uudella tavalla? Toivon myös, että uusi strategiamme tuo näkyviin liiton, alueiden ja paikallisyhdistysten välisen tärkeän roolijaon.

LIITON SISÄLLÄ ON

pyydämme kaikkia paikallisyhdistyksiämme vastaamaan marraskuun loppuun mennessä kyselyyn siitä, miten liiton heidän mielestään tulisi priorisoida resurssejaan ja mitä strategisia valintoja meidän tulisi tehdä. Toivomme, että yhdistykset ottavat mahdollisuuksien mukaan kaikki jäsenet mukaan keskusteluun.

OSANA LIITON STRATEGIAPROSESSIA

SINÄ, JOKA OLET POHJOLA-NORDENIN JÄSEN, olet

tottunut saamaan lehden postilaatikkoosi kaksi kertaa vuodessa. Tänä syksynä lehti ilmestyy taloudellisista syistä ainoastaan digitaalisena, mutta ensi vuonna jatkamme lehden julkaisemista myös paperisena versiona. Samalla uudistamme lehden konseptia, jotta voimme tulevaisuudessa tarjota entistä paremman tuotteen mielenkiintoisella ja ajankohtaisella pohjoismaisella sisällöllä, joka on suunnattu sekä teille, jotka olette jo PohjolaNordenin jäseniä, mutta myös heille, jotka eivät vielä sitä ole. TOVE EKMAN PÄÄSIHTEERI

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

5


POHJOLA-NORDEN 40 VUOTTA SITTEN N:o 4 1981 40. vuosikerta. Päätoimittaja Veikko Karsma. Toimitus ja konttori: Pohjola-Norden, Hietalahdenranta 15 A, Helsinki 18, puh 640 901. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti on pääsisällöltään ”Vi i Norden” -lehden suomenkielinen painos. Viimeksi mainittu on Norden-Yhdistysten Liiton lehti kaikkia pohjoismaita varten.

Energiansäästö Pohjoismaissa DI Bo-Christer Björk toteaa Pohjoismaiden päässeen jo 5 %:n energiansäästöön öljykriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. 10–15 %:n lisäsäästö on mahdollinen suuremmitta uhrauksitta. Viranomaiset kannustavat säästämään energiaa, mutta yksityinen ihminen on kuitenkin avainasemassa.

E

nergiansäästö on nykyään muotia. Kuluttajat saavat tuta energian hinnannousun omassa kukkarossaan. Vaikka Pohjoismaiden olot poikkeavat jonkin verran toisistaan, ovat perusongelmat samansuuntaiset, esim. talot ovat teknisesti tyypiltään samanlaisia ja lämmityskausi on kansainvälisesti tarkasteltuna pitkä. Välimatkat ovat Tanskaa lukuun ottamatta pitkät, ja tämä asettaa kuljetusjärjestelmille erityisiä vaatimuksia. Muutamat teollisuusalat, kuten puuteollisuus, metalliteollisuus ja kemian teollisuus käyttävät suuren osan kaikesta teollisuuden kuluttamasta energiasta. Onkin kiinnostavaa tarkastella, miten eri Pohjoismaat ovat pyrkineet säästämään energiaa. Kalliin tuontiöljyn säästämiseksi voidaan joko käyttää sitä taloudellisesti tai lisätä kotimaisen energian käyttöä. Mutta tällainen energiantuotannon lisääminen vaatii kalliita investointeja, jotka alkavat tuottaa vasta 5–10 vuoden kuluttua. Energian säästäminen sitävastoin tuottaa tuloksia välittömästi, eikä se vaadi suuria teknisiä ratkaisuja. Energiantuotannon miljardi-investointeihin liittyvien päätösten vastapainona päättää joukko yksityisiä ihmisiä energiansäästötoimiin ryhtymisestä. Näillä henkilöillä ei aina ole tarpeeksi tietoa parhaista energiansäästökeinoista eikä mahdollisten teknisten muutosten toteuttamiseen tarvittavaa pääomaa. Viranomaiset ovatkin aktiivisesti tiedottaneet energiansäästöstä ja energiataloudesta sekä myöntäneet erilaisia lainoja, avustuksia ja verohelpotuksia talonomistajille, jotka ovat ryhtyneet energiansäästötoimiin tai jotka ovat asentaneet kotimaista energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä.

6

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Islannissa runsaasti hyödyntämättömiä energiavaroja

Islannilla on mittavia käyttämättömiä energiavaroja, geotermistä lämpöä ja vesivoimaa. Energiapoliittisena päätavoitteena onkin vähentää nopeasti riippuvuutta tuontiöljystä. Vielä vuonna 1973 lämmitettiin puolet taloista öljyllä, mutta geotermiseen lämpöön ja sähköön ollaan siirrytty sangen nopeassa tahdissa ja näiden odotetaan vuodesta 1985 lähtien olevan ainoat lämmitystavat. Islannin kalastuslaivasto pyrkii pienentämään energialaskuaan siirtymällä raskaaseen polttoöljyyn, joka on 40 % dieselöljyä halvempaa.

Norjassa halpaa sähkövoimaa

Norja on Pohjoismaista energiataloudellisesti parhaassa asemassa. Norjasta on joitakin vuosia sitten tullut öljynviejämaa ja runsaiden vesivoimavarojen ansiosta on sähkövoiman osuus kokonaisenergiankulutuksesta maailman korkein. Halpa sähkövoima on suosinut runsaasti energiaa käyttävän teollisuuden, kuten alumiiniteollisuuden syntyä ja talot lämmitetään naapurimaita paljon useammin sähköllä. Tämä on vaikuttanut siihen, että Norjassa käytetään suhteellisesti vähemmän energiaa lämmitykseen – yksityiset kuluttajat näkevät huoneiden lämpötilan alentamisen hyödyn suoraan pienentyneissä sähkölaskuissaan.


Energiansäästötoimet on Norjassa keskitetty etupäässä teollisuuteen, joka on saanut valtion tukea lainoina ja lainatakuina. Vuosittain käytetään n. 100 milj. Nkr:a sähkönjakeluverkoston energiatappioiden vähentämiseen. Norjassa on myös määrätty savuhormi pakolliseksi uusissa pientaloissa, jotta energiakriisitilanteessa olisi helpompi siirtyä käyttämään kotimaisia polttoaineita.

Tanskassa kunnallisten energianeuvojien verkosto

Tanska tuo lähes kaiken energiana ja se sai näin tuntea energiakriisin vaikutukset voimakkaimmin. Tilanne muuttuu kuitenkin lähitulevaisuudessa, kun Pohjanmeren tanskalaisen osan öljy- ja luonnonkaasuesiintymiä aletaan hyödyntää. Luonnonkaasun käytön ja jakeluverkostoinvestointien paremman ohjauksen aikaansaamiseksi on laadittu koko maan kattava lämpöhuoltosuunnitelma. Maan eri osia varten on määritelty taloudellisin lämmitysmuoto. Tämän seurauksena saattaa muodostua tilanne, jossa talonomistaja ei voi itse valita talonsa lämmitystapaa, mikäli kaukolämpöverkon liittymispakkolaki säädetään. Tanskassa on asuinkantaan kohdistettu runsaasti energiansäästötoimia, esim. kattoja ja lattioita on lisäeristetty, termostaattiventtiilejä ja moninkertaisia ikkunoita on asennettu. Vuosina 1975–80 valtio on myöntänyt yli 2 mrd Tkr lainoina, avustuksina ja verohelpotuksina houkutellakseen talonomistajia näihin toimiin. Suunnitteluapua tarjoaa kunnallisten energianeuvojien verkosto. Kaikkien pientalojen lämpökattilat tarkistetaan vuosittain. Mikäli kunnossa on parantamisen varaa, eli kattilat eivät toimi täystehoisesti, omistajat velvoitetaan korjaamaan laitteet. Rakennusten energiankulutus on säästötoimien myötä vähentynyt huomattavasti. Vuoden 1979 kulutus Tanskassa oli pienempi kuin vuoden 1972 kulutus, vaikka lämmitetty rakennuskanta on lisääntynyt melko lailla. Tanskassa tunnetaan myös melko suurta kiinnostusta vaihtoehtoisia energiamuotoja kohtaan, esim. tuuli- ja aurinkoenergia kiinnostaa. Toistaiseksi on kuitenkin näiden hyödyntämiseen tarvittava tekniikka niin kallista, ettei mittavampaa hyödyntämistä ole voitu käynnistää.

Ruotsissa vähitellen irti ydinvoimasta

Ruotsi on energiatutkimuksen luvattu maa. Valtio myöntää vuosittain useita satoja miljoonia kruunuja energiantutkimukseen. Ruotsissa pyritään sekä kehittämään menetelmiä energian säästämiseksi että vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttämiseksi. Vuoden 1980 kansanäänestyksen tulos ei oikeastaan anna ruotsalaisille muuta vaihtoehtoa kuin että ydinvoimasta irrottautumisen myötä on öljyn kulutusta vähennettävä ja kotimaiset energiavarat otettava entistä laajemmin käyttöön. Ydinvoimaan liittyvä ongelma on 1980-luvun väliaikainen sähköntuotannon ylikapasiteetti. Jotta tämä ei aiheuttaisi investointia vääriin laitteisiin, joita ei myöhemmin voida käyttää on ehdotettu, että uusien pientalojensuora sähkölämmitys kiellettäisiin.

Tanskan tavoin on Ruotsissakin tuettu asuntojen energiansäästötoimia avokätisesti vuosina 1974–80 yhteensä 4 mrd kruunua. Teollisuus on saanut sekä taloudellista tukea että alueellisten energianeuvojien apua säästöinvestointien suunnitteluun. Ruotsissa pyritään energiataloudellisten toimenpiteiden vastuu hajasijoittamaan kuntiin. Tämä asettaa suuria vaatimuksia henkilöstön koulutukselle, neuvontatoimikunnalle jne. Erityislaki velvoittaa kunnat huolehtimaan oman alueensa energiasuunnittelusta. Energiansäästökomitea on vastuussa yleisölle jaettavasta tiedosta ja se onkin järjestänyt lukuisia kampanjoita. Yksi mielenkiintoinen kokeilu epäonnistui valitettavasti – kokeilu, jossa samalla suunnalla asuvat ajavat työmatkansa porukassa. Tämän kampanjan aikana pyrittiin mm. löytämään tietokoneen avulla sopivia porukoita. Energiansäästökomitea on myös neuvotellut autoalan järjestöjen kanssa henkilöautojen energiankulutukselle asetettavista ankarista vaatimuksista.

Suomessa lisääntyvää turpeen käyttöä

Suomessa käynnistyi suunnitelmallinen energiansäästö muita Pohjoismaita myöhemmin. Osa valtiovallan myöntämästä tuesta on annettu työllisyyspoliittisista syistä. Esimerkkinä voidaan mainita, että työvoimaministeriö oli ensimmäinen viranomainen joka vuonna 1977 alkoi jakaa avustuksia asunnoissa toteutettaviin energiansäästötoimiin. Suomen tilannetta helpottavat jonkin verran maan metsä- ja turvevarat. Puutavara- ja paperiteollisuus on entistä tehokkaammin ryhtynyt jälleenkäyttämään omaa puujätettään. Paraikaa laajenee turveteollisuus voimakkaasti; Suomella on maailman parhaiten kehittynyt turvetekniikka ja käytettävissä olevaa turvetta on huomattavasti.

Kolmannes nykyisestä kulutuksesta voidaan säästää

Energiansäästötoiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Pohjoismaissa. Olemme säästäneet n. 5 % jos vertailukohteena käytetään tilannetta, jossa olisimme käyttäneet energiaa yhtä suruttomasti kuin ennen energiakriisiä. Suurin osa säästömahdollisuuksista on kuitenkin vielä käyttämättä. Voimme säästää 10–15 % uhraamatta kovinkaan paljon mukavuudestamme tai investoimatta suuria varoja muutoksiin. Meidän tulee vain kiinnittää huomiota huonelämpötilaan, käyttää lämmintä vettä säästeliäästi ja muuttaa ajotapaamme energiaa säästävämmäksi. Jos tämän lisäksi teemme tiettyjä teknisiä muutoksia, voimme säästää kolmanneksen nykyisestä energiankulutuksestamme. Dipl.ins. Bo-Christer Björk toimii tutkijana Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rakennustalouden laboratoriossa. Laboratoriossa on Pohjoismaiden ministerineuvoston käyttöön valmistunut tutkimus valtion toimenpiteistä energiansäästön edistämiseksi eri Pohjoismaissa. TEKSTI JULKAISTIIN ALUN PERIN POHJOLA-NORDEN -LEHDESSÄ NRO 4/1981.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

7


Från Bryssel till kommunhuset: hur kan vi få folk att reparera trasiga produkter? En huvudstrategi för att uppnå en cirkulär ekonomi är att använda produkterna längre, då detta minskar resursbehovet och gör att material bibehåller sitt ekonomiska värde under en längre period. För att produkterna ska få ett längre liv kan olika strategier användas: 1) annorlunda design; 2) bättre underhåll av produkterna (många produkter slutar fungera på grund av bristande underhåll), och; 3) befrämja aktiviteter som ökar livslängden för produkter och komponenter, såsom återbruk, reparationer, och rekonditionering.

R

eparation av trasiga produkter är även en konsumentfråga: konsumenter och deras intresseorganisationer vill att konsumenter ska ha större möjligheter att reparera sina produkter, det som kallas ”rätt att reparera” (”right to repair”), R2R. Bland annat vill de att produkterna ska vara lättare att reparera (till exempel genom bättre design, och undvika skruvar som kräver specialverktyg), att tillverkarna erbjuder reservdelar till ett rimligt pris, och att även oberoende reparatörer som inte är bundna till ett speciellt varumärke ska kunna erbjuda reparationstjänster, så att konkurrensen för tjänterna ökar.

Foto: pexels.com

8

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


REPARATION ÄR OCKSÅ VIKTIGT ur ett resiliensperspektiv: Covid-pandemin, i kombination med andra faktorer, har gjort att vissa material och komponenter är bristvaror, vilket gör att det är längre leveranstider. Ett samhälle som kan laga produkter är mindre sårbart vid krissituationer. I LÄNDER SOM SVERIGE OCH FINLAND är det relativt ovanligt att människor reparerar trasiga konsumentprodukter. Vi brukar sällan reparera dem själva, men det är också relativt ovanligt att man går till en professionell reparatör. Att slänga trasiga saker och köpa nytt är ”normen”. Det har blivit allt trendigare att handla second hand i Sverige, men vi ser inte samma intresse för reparationer. Det finns flera anledningar till detta. Många produkter är relativt billiga att köpa men dyra att reparera, då skatterna på arbete är höga i de nordiska länderna. Om man köper en ny produkt får man också med en kommersiell garanti från tillverkaren medan det sällan ges garantier på reparationer. Det finns även andra hinder, till exempel att människor inte vet vart de ska gå för att få en reparation utförd.

Frankrike har många intressanta styrmedel. Exempelvis infördes ett obligatoriskt reparationsindex 2021, där tillverkare måste ange hur ”reparerbar” produkten är.

behövs miljöpolitiska styrmedel på olika politiska nivåer. Inom EU har man börjat ställa krav om R2R under Ekodesigndirektivet, till exempel krav på att oberoende reparatörer ska få tillgång till reservdelar och reparationsmanualer, och att konsumenterna ska kunna beställa vissa reservdelar. Fler sådana regler är på gång.

FÖR ATT BEFRÄMJA R2R

DET FINNS ÄVEN MÅNGA INITIATIV på nationell nivå. Frankrike har många intressanta styrmedel. Exempelvis infördes ett obligatoriskt reparationsindex 2021, där tillverkare måste ange hur ”reparerbar” produkten är. Frankrike har även infört förslag på en reparationsfond, där producenterna ska vara med och betala en del av reparationskostnaden. Sverige införde vissa skatteavdrag för delar av reparationssektorn under 2017, och regeringen har lagt fram förslag om ytterligare skattesänkningar. MEN MÅNGA STYRMEDEL MÅSTE beslutas på lokal nivå. Det är den lokala nivån som har hand om avfallshantering och infrastruktur, och som har direktkontakt med medborgarna. Vi ser hur de nordiska länderna satsar alltmer resurser på återbruk och delningsekonomin. Återbruksparker blir allt vanligare, och Eskilstuna har etablerat ReTuna, världens första återbruksgalleria. Vi ser också att kommuner stöder så kallade reparationscaféer där medborgare kan lära sig reparera olika produkter, och även stöder andra typer av relaterad verksamhet, såsom fixarverkstäder. NÅGRA EUROPEISKA STÄDER HAR gått ännu längre och skapat reparationsnätverk för lokala reparatörer. Städerna subventionerar även reparationer vid dessa verksamheter med offentliga medel, genom reparationscheckar, som medborgarna kan ladda ner online. Med andra ord pågår många spännande experiment på lokal nivå, och de nordiska länderna bör vara med och ta täten i utvecklingen. Nordiska medborgare är miljömedvetna, men kan och bör ta mer ansvar för sina produkter genom underhåll och reparationer.

Carl Dalhammar är forskare vid Lunds universitet. Han har varit projektledare för forskningsprogrammet CREACE, som har forskat om vad som krävs för att ställa om till ett ”reparationssamhälle”; mer information hittar du här: https://repairsociety.blogg.lu.se/ I en ny rapport har svenska forskare sett på utvecklingen i bland annat Frankrike och Österrike, och vilka lärdomar som kan dras för svensk miljöpolitik. Rapporten på svenska: https://research.chalmers.se/publication/528208/file/528208_ Fulltext.pdf Rapporten på engelska: https://research.chalmers.se/publication/528688/file/528688_ Fulltext.pdf

TEXT: CARL DALHAMMAR, INTERNATIONELLA MILJÖINSTITUTET, LUNDS UNIVERSITET

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

9


Tekstiilejä korjattiin 12:ssa eri työpajatapahtumassa.

Folkverkstan-hanke päättyi – jälleen yksi hieno esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä

P

ohjola-Nordenin sekä Föreningen Norden Norrbottenin kaksi ja puoli vuotta kestänyt hankeyhteistyö päättyi syyskuun lopussa. Folkverkstanhankkeen tavoitteena oli luoda kohtaamispaikkoja, joissa kansalaiset voivat korjata arjen hyödykkeitään tee-se-itse-periaatteella. Hankkeessa pilotoitiin erilaisia korjaamis- ja kansansivistystapahtumia. Näitä olivat esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvät luennot, koululaisille suunnatut opetuskokonaisuudet sekä pyörä- ja tekstiilikorjauspajat, joissa osallistujat ovat päässeet korjaamaan ja huoltamaan omia tavaroitaan.

verkko-opas Tuumasta tekoihin, joka on luettavissa ja ladattavissa Pohjola-Nordenin

HANKKEEN POHJALTA TUOTETTIIN

10

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

kotisivuilla. Kyseessä on strateginen opas, johon sisältyy inspiraatioita, ideoita ja esimerkkejä siitä, miten erityisesti kunnat voivat saada uusiokäytön ja korjaamisen kohtaamispaikat toimimaan ja sitä kautta edistää kestävämpiä kuluttamismalleja, kestävämpää elämäntapaa ja kunnan asukkaiden asenteenmuutoksia. Oulussa, Haaparannalla, Bodenissa sekä Luulajassa. Suomessa yhteistyötä tehtiin Oulun asukastupien, Oulun kaupunginkirjaston sekä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa. Ruotsissa yhteistyökumppaneita olivat Bodenin puolustus-

KORJAAMISEN TYÖPAJOJA PILOTOITIIN


Folkverkstan-hanke lukuina: 35 fyysistä työpajaa 5 fyysistä luentoa 6 digitaalista luentoa 14 digitaalista koulupakettia à 3 h 2 digitaalista koulupakettia à 4 h 6 fyysistä koulupakettia à 4 h

Kaikkiaan hankkeeseen osallistui noin 1 100 henkilöä.

Pyörähuolto oli suosittu teema. Yhteensä toteutettiin yhdeksän pyöräpajaa.

Folkverkstan-hankkeen tavoitteena oli luoda kohtaamispaikkoja, joissa kansalaiset voivat korjata arjen hyödykkeitään tee-seitse-periaatteella.

Talvitapahtumissa oli mahdollisuus suksihuoltoon.

museo, Luulajan kirjastotoimi sekä Haaparannan kaupunki. Työpajat toteutettiin yhteistyössä Oulu-opiston ja Studiefrämjandet Norrbottenin kanssa. Interreg Pohjoinen -hankkeesta vastasi Föreningen Norden Norrbotten Ruotsissa yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa. Hankkeen rahoittajina toimivat EU-rahasto Interreg Nord, Region Norrbotten, Lapin Liitto, Pohjoiskalottineuvosto, PohjolaNorden, Oulun kaupunki, Luulajan kunta, Bodenin kunta ja Haaparannan kaupunki. Kesäsesonkiin liittyi trimmereiden, ruohonleikkureiden sekä kalastusvälineiden huoltoa.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

11


”En otroligt fin och lärorik möjlighet att förstärka språkkunskaper” Introduktion

Vi är en grupp med cirka 20 finska gymnasieelever som har ett stort intresse för det svenska språket och har kommit till Åland. Idéen med kursen var att lära oss svenska i praktiken genom att använda svenska i vardagliga situationer. Ingen av oss kände varandra före lägret för vi kommer från olika gymnasier runt om Finland. Under kursen blev vi ändå nära vänner med varandra. Allt vad man behövde göra för att få delta i kursen var att skriva ett motiveringsbrev.

Första dagen

Resan började i Åbo där vi träffades för första gången i Vikingterminalen. Alla var nog lite nervösa, men nervositeten tog snart slut. Till Åland åkte vi med Viking Lines nya M/S Glory. Under båtresan bekantade vi oss med varandra genom att dela våra intressen och berätta varför vi ville delta i kursen. Innan vi steg av i Mariehamn åt vi lunch ombord. Vår åländska busschaufför väntade på oss i hamnen och körde oss sedan till Saltvik B&B där vi övernattade.

Undervisning och utflykter

Vi hade undervisning på tisdag, torsdag, fredag och lördag. På förmiddagar cyklade vi ungefär en kilometer till ungdomsgården Högtomten, där vi studerade svensk grammatik fyra timmar varje dag. Förutom grammatik hade vi muntliga övningar och små utflykter. Vi pratade om vår fritid och våra studier, dessutom lärde vi oss mycket information om Åland.

12

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

På tisdag besökte Kathi Salokoski oss för att berätta om Åland. På fredag hade vi kanske det mest intressanta besöket, eftersom vår guide visste så mycket om Bomarsund som vi besökte. Vår näst sista utflykt började med en cykelutfärd till Kastelholms slott. Där hade vi gemensam slottsguidning och vi hade en bra möjlighet att lära oss om slottet och Ålands historia.

Mariehamn

På onsdagen hade vi en utflykt till Mariehamn dit vi åkte buss tidigt på morgonen. Alla skulle sköta ärenden på svenska och intervjua ett par människor i Mariehamn. Vi frågade dem var de kom ifrån, vilka språk de talade och vad de hade gjort på sommaren. Gruppen vandrade runt i Mariehamn och besökte till exempel olika butiker, kaféer och en loppmarknad. Senare samlades vi på hotell Arkipelag och åt i restaurangen med landshövding Peter Lindbäck. Efter lunch besökte vi Ålands Lagting där vi deltog i en guidad rundtur om Ålands historia.

Sista dagen

I slutet av veckan var alla nog ganska trötta men vi fick ta ”sovmorgon”. Efter frukosten och lite ”last minute” packning åkte vi till Marieham där vi besökte Ålands sjöfartsmuseum och den vackra Pommern. Efter det hade vi planerat att äta på Pub Albin men den var stängd så vi vandrade runt i Mariehamn och alla som var hungriga åt någonstans. Vi steg ombord och vår hemväg började.


Till slut

Sammanfattningsvis var kursen en otroligt fin och lärorik möjlighet att förstärka vars och ens språkkunskaper, så med andra ord lönade det sig att komma med. Det fina med kursen var att den var helt och hållet finansierad av Utbildningsstyrelsen och Nordplus. Vi njöt av god mat och den trevliga omgivningen på Saltvik B&B. Särskilt vill vi alla tacka en gång till Sol-Britt Broström som var den bästa guiden man skulle kunna önska sig. PETTERI VEIKKOLAINEN, KAEL JOUSALA OCH VEERA NIEMENMAA

Kurssilaiset kirjoittivat kurssin ajan blogia, löydät sen osoitteesta https://svenskaisaltvik.blogspot.com/. Blogissa on lisää kuvia ja tunnelmia kurssilta.

Minulle leiri oli erittäin tärkeä ponnahduslauta ruotsin opiskeluun ja avasi myös muita ovia elämässä. Sain muun muassa kesätyöpaikan autokaupasta puhtaasti ruotsin kielen osaamisen perusteella. Leiri kannusti jatkamaan itsenäistä ruotsin kielen opiskelua ja sen voimin pääsin heti ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan Suomen vanhimpaan kauppakorkeakouluun Hankeniin. Tullessani leirille osaamiseni oli aika heikolla pohjalla. Tärkein oivallukseni olikin, että kehittyminen on mahdollista vain yrittämällä parhaansa. Käytännössä änkytin minkä pystyn, mutta en antanut sen estää, jos jokin sana tai ilmaus ei tullut heti mieleen. Ruotsinkielisten keskustelujen jälkeen usein pukkasi hikeä otsalle, mutta olo oli kuin voittajalla. Yhteenvetona leiri antoi minulle uskalluksen avata suuni ruotsiksi ja mahdollisuuksia, joista olen hyötynyt jo ja tulen hyötymään vielä pitkään tulevaisuudessa. Kiitos vielä ihanasta ja ikimuistoisesta leiristä!

Mistä on kyse? Pohjola-Norden on järjestänyt jo vuosien ajan suomenkielisille lukiolaisille suunnattuja kielikursseja Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Rahoitus on tullut pääasiallisesti Opetushallituksen myöntämästä pohjoismaista koulualan yhteistyötä tukevasta valtionavustuksesta, mutta kurssitoimintaa on pystytty kehittämään myös Nordplus-hankerahojen turvin. Saltvikissa kursseja on järjestetty jo vuodesta 2014 yhteistyössä Föreningen Norden på Ålandin kanssa. Kurssien tarkoituksena on tarjota osallistujille monipuolisia mahdollisuuksia ja parempia valmiuksia suullisen kielitaitonsa parantamiseen. Kurssien osallistujat ovat lukiolaisia, jotka valitaan oman koulunsa edustajina. Kullakin koululla on oikeus esittää yhtä oppilasta kurssille. Valinnan suorittaa työryhmä, jossa on jäseniä sekä Pohjola-Nordenista että Opetushallituksesta. Kurssi on täysin maksuton osallistujille, ja valintoja tehdessä katsotaan monenlaisia seikkoja, jotta osallistujat muodostaisivat mahdollisimman heterogeenisen ryhmän ja myös alueellinen tasa-arvo otettaisiin huomioon.

RALLE MURTO SALTVIKIN KIELIKURSSI 2019

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

13


Kuva: norden.org

Nordiskt gränshinderarbete:

Problemlösning utifrån medborgarnas behov Målet för det nordiska samarbetet är att göra Norden till världens mest integrerade region före 2030. För oss nordiska medborgare innebär detta att det ska bli lika enkelt att arbeta och uträtta ärenden i ett annat nordiskt land som i hemlandet. För att lösa problematiska situationer har Nordiska ministerrådet skapat ett system som vem som helst kan använda för att rapportera om de problem som de stött på och därigenom främja den fria rörligheten i Norden.

T

rots att de nordiska länderna är väldigt likartade i många avseenden, är det inte alltid problemfritt att pendla, arbeta, studera eller starta ett företag i ett annat nordiskt land. Alla nordiska länder har sina egna behöriga myndigheter, regler och lagar, och de olika ländernas regler följer inte alltid fullständigt samma linje. För dem som pendlar mellan de nordiska länderna kan detta till exempel innebära att de på grund av att de flyttat från ett land till ett annat eller börjat arbeta i ett annat land förlorar rätten till en viss social förmån, såsom utkomstskydd för arbetslösa eller faderskapspenning. 14

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Om det uppstår problem när du flyttar till eller arbetar eller uträttar ärenden i ett annat nordiskt land, kan du kontakta Nordiska ministerrådets informationstjänst, Info Norden. Info Norden ger dig råd på ditt eget modersmål i alla livssituationer och hänvisar dig till rätt myndighet. Om problemen beror på gränshinder, det vill säga att du hamnat i en sämre situation än andra på grund av din mobilitet, hör det till Info Norden att analysera och rapportera problemet vidare. Om problemen gäller Sverige eller Norge, kan du också kontakta Nordkalottens Gränstjänst som har kontor i Torneå och Skibotn i Norge. Efter att du rapporterat in dina problem och om myndigheten inte kan lösa dem, går ärendet vidare till Nordiska ministerrådets gränshinderråd för bedömning. Gränshinderrådet är ett organ med en medlem från varje nordiskt land och tre självstyrelseområden samt från Nordiska rådet och Nordiska ministerrådet. Rådets medlemmar har till uppgift att i sitt hemland förhandla med myndigheter och politiska beslutsfattare för att lösa problem. Den finländska medlemmen i gränshinderrådet får också hjälp av ett gränshindernätverk som består av de viktigaste myndigheterna och andra mobilitetsfrämjande aktörer. Nätverket diskuterar regelbundet på sina möten aktuella gränshinder och hur de har avklarats.


”Om det uppstår problem när du flyttar till eller arbetar eller uträttar ärenden i ett annat nordiskt land, kan du kontakta Nordiska ministerrådets informationstjänst, Info Norden. Info Norden ger dig råd på ditt eget modersmål i alla livssituationer och hänvisar dig till rätt myndighet.”

Finlands gränshindernätverk leds av det nordiska samarbetets centralförbund Pohjola-Norden. Också just nu arbetar gränshinderrådet aktivt med över 30 gränshinder och fyra temaområden som gäller till exempel beskattning och erkännande av yrkeskvalifikationer samt problemen med elektronisk identifiering. I flera fall skulle en lösning gagna flera länder, men vad som behövs är en tydlig signal från de politiska beslutsfattarna till myndigheterna. Till exempel i Norge finns många yrkesbenämningar som är svåra att få om man inte uppfyller de väldigt detaljerade kraven. På grund av detta är det omöjligt för den som avlagt en examen utomlands att få rätt till yrkesutövning i Norge med den yrkesbenämningen. Om det var möjligt att delta i den fortbildning som behövs till exempel i form av en webbkurs, skulle detta avhjälpa bristen på arbetskraft i Nordnorge och förbättra arbetslöshetsläget i norra Finland. Gränshinderrådet och Nordiska ministerrådet har därför inlett många projekt som alla har målet att göra processen för att erkänna yrkeskvalifikationer smidigare. Ett missförhållande som just nu orsakar flest utmaningar i vardagen mellan de nordiska länderna är att elektronisk identifiering inte fungerar över landsgränserna. Finländare som tidigare arbetat i Sverige kan inte använda finländska bankkoder för att beställa arbetspensionsutdrag från Sverige. Om du bor i Finland, men arbetar i Norge kan du inte sköta ärenden som gäller till exempel din hälsa, sociala trygghet eller inkomstbeskattning med de norska myndigheterna på elektronisk väg. Om du vill avsluta ditt gamla bankkonto i ett annat land, måste du personligen besöka bankens kontor i det andra landet. Efter covid-19-pandemin och det digitala språnget har problemet bara förvärrats, men lösningen dröjer. För att lösa problemet har det inrättats ett speciellt ministerråd för digitalisering på nordisk nivå. Även Gränshinderrådet följer läget. En lösning som kommer att avhjälpa situationen under de kommande åren är EU:s elDAS-system och digitala plånbok. Finland tar ett stort språng framåt i början av 2023 när reformen av systemet med personbeteckningar, digital identitet och elektronisk identifiering träder i kraft. Ibland är problemen så akuta att de måste åtgärdas omedelbart. När gränserna mellan de nordiska länderna stängdes

under covid-19-pandemin, ingrep Gränshinderrådet omedelbart i situationen och påpekade att barn måste ha rätt att träffa sina föräldrar som bor på andra sidan gränsen. Ländernas regeringar förstod snart att trots undantagsförhållandena måste det vara möjligt att gå över landsgränsen i vissa fall. Under covid-19-pandemin producerade Gränshinderrådet, Info Norden och Gränstjänsten regelbundet information om de störningar i den fria rörligheten som pandemin orsakade. Syftet var att minimera de nationella reserestriktionernas och andra restriktioners negativa konsekvenser för människornas vardag. Rapporterna gav de nationella regeringarna en övergripande bild av läget i Norden. Det väsentliga i allt gränshinderarbete är att reagera på de meddelanden och den information som människor sänder in och som hjälper informationstjänsten att hålla sig uppdaterad om de problem som de som pendlar mellan de nordiska länderna stöter på. Det handlar inte om enskilda fall, utan till exempel Info Norden har årligen över 2,2 miljoner siduppladdningar och tjänsten kontaktas över 5 000 gånger. Om data visar att ett problem intensifieras, har Gränshinderrådet också kapacitet att åtgärda problemet snabbt. Informationen från allmänheten spelar här en viktig roll, och ingen kontakt är onödig. Syftet med det nordiska samarbetet är att betjäna nordiska medborgare och skapa mervärde. Med hjälp av informationstjänsten avklarar Gränshinderrådet fler än tio gränshinder årligen och främjar därigenom integrationen och den fria rörligheten i Norden. Om du har ett problem, vänd dig till oss och berätta om det. Vi ska tillsammans se till att ditt problem inte längre är ett problem i framtidens Norden. KIMMO SASI, GRÄNSHINDERRÅDET HELI MÄKIPÄÄ, INFO NORDEN ÖVERSÄTTNING: SVENSKA ÖVERSÄTTNINGSBYRÅN

Info Norden: www.norden.org/info-norden finland@infonorden.org +358 9 4542 0818 (tis-tors kl. 10–14)

Nordkalottens Gränstjänst: www.granstjanst.se

”Ett missförhållande som just nu orsakar flest utmaningar i vardagen mellan de nordiska länderna är att elektronisk identifiering inte fungerar över landsgränserna. ”

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

15


Kuva: norden.org

Pohjoismainen rajaestetyö:

Ongelmanratkaisua kansalaisten tarpeista käsin Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Meille Pohjoismaiden kansalaisille tämä tarkoittaa sitä, että toimimisen ja asioimisen toisessa Pohjoismaassa tulisi olla yhtä helppoa kuin kotimaassa. Ongelmatapauksia varten Pohjoismaiden ministerineuvosto on luonut järjestelmän, jonka kautta kuka tahansa voi raportoida kokemistaan ongelmista ja tätä kautta edistää vapaata liikkuvuutta Pohjolassa.

V

aikka Pohjoismaat ovat monessa mielessä hyvin samankaltaisia, ei liikkuminen, työskentely, opiskelu tai yrityksen perustaminen toisessa Pohjoismaassa suju aina ongelmitta. Kaikilla Pohjoismailla on omat toimivaltaiset viranomaiset ja säännöt sekä erilainen lainsäädäntö, eivätkä eri maiden säännöt aina istu yhteen saumattomasti. Pohjoismaiden välillä liikkuville tämä saattaa näkyä esimerkiksi oikeuden menettämisenä tiettyyn sosiaalietuuteen, kuten työttömyysturvaan tai isyyspäivärahaan, siksi että on muuttanut maasta toiseen tai aloittanut työt toisessa maassa.

16

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Jos sinulla on ongelma muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan tai toimiessasi tai asioidessasi siellä, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalveluun Info Pohjolaan. Info Pohjola neuvoo omalla äidinkielelläsi kaikissa elämäntilanteissa vauvasta vaariin ja ohjaa oikean viranomaisen puoleen. Jos ongelma johtuu rajaesteestä eli siitä, että olet joutunut muita huonompaan asemaan siksi, että olet liikkunut maiden välillä, on Info Pohjolan tehtävä analysoida ja raportoida ongelma eteenpäin. Jos ongelma koskee Ruotsia tai Norjaa, voit olla yhteydessä myös Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan, jolla on toimistot Torniossa ja Skibotnissa Norjassa. Kun ongelmasta on ilmoitettu, eikä se ratkea viranomaisen omin toimin, siirtyy asia Pohjoismaiden ministerineuvoston rajaesteneuvostoon arvioitavaksi. Rajaesteneuvosto on elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta Pohjoismaasta ja kolmelta itsehallintoalueelta sekä Pohjoismaiden neuvostosta ja ministerineuvostosta. Neuvoston jäsenten tehtävä on neuvotella kotimaassaan viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa ongelman poistamiseksi. Suomessa rajaesteneuvoston jäsenen apuna on myös tärkeimmistä viranomaisista ja muista liikkuvuutta edistävistä toimijoista koostuva rajaesteverkosto, jonka kokouksissa käydään säännöllisesti läpi


”Jos sinulla on ongelma muuttaessasi toiseen Pohjoismaahan tai toimiessasi tai asioidessasi siellä, voit ottaa yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalveluun Info Pohjolaan. Info Pohjola neuvoo omalla äidinkielelläsi kaikissa elämäntilanteissa vauvasta vaariin ja ohjaa oikean viranomaisen puoleen.”

ajankohtaiset rajaesteet ja niiden ratkaisutilanne. Suomen rajaesteverkostoa johtaa pohjoismaisen yhteistyön keskusliitto Pohjola-Norden. Tälläkin hetkellä rajaesteneuvosto työskentelee aktiivisesti yli 30 rajaesteen ja neljän teema-alueen kanssa, esimerkkeinä ammattitutkintojen tunnustamiseen ja verotukseen liittyvät kokonaisuudet sekä sähköiseen tunnistautumiseen liittyvät ongelmat. Useissa tilanteissa ratkaisun löytyminen hyödyttäisi useaa maata, mutta tarvitsisi taakseen selkeää signaalia poliittisilta päättäjiltä viranomaisten suuntaan. Esimerkiksi Norjassa rakennusalalla monen ammattinimikkeen saaminen vaatii hyvin yksityiskohtaisten vaatimusten täyttämistä, mikä tekee ulkomailla tutkinnon suorittaneelle mahdottomaksi saada ammatinharjoitusoikeutta kyseisellä ammattinimikkeellä Norjassa. Jos tarvittava täydennyskoulutus olisi mahdollista suorittaa helposti esimerkiksi verkkokursseina, auttaisi tämä sekä Pohjois-Norjan työvoimapulaa että Pohjois-Suomen työttömyystilannetta. Rajaesteneuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovatkin käynnistäneet monta hanketta, jotka kaikki tähtäävät ammattipätevyyksien tunnustamisen sujuvoittamiseen Pohjoismaiden välillä. Eniten arjen haasteita aiheuttava epäkohta Pohjoismaiden välillä on tällä hetkellä se, ettei sähköinen tunnistautuminen toimi maan rajojen yli. Ruotsissa aikoinaan työskennelleet suomalaiset eivät voi tilata eläke-ennustetta Ruotsista suomalaisilla pankkitunnuksilla. Suomessa asuva ja Norjassa työskentelevä henkilö ei voi asioida Norjan viranomaisten kanssa sähköisesti terveyteensä, sosiaaliturvaansa tai tuloverotukseensa liittyen. Jos haluat sulkea vanhan pankkitilisi toisessa maassa, on sinun käytävä henkilökohtaisesti kyseisessä maassa pankin konttorissa se tekemässä. Koronapandemian ja sitä seuranneen digiloikan jälkeen ongelma on vain korostunut, mutta ratkaisu viipyy. Pohjoismaisella tasolla ongelman ratkaisemiseksi on perustettu erityinen digiministerineuvosto, ja myös rajaesteneuvosto seuraa tilannetta. Ratkaisu löytyy tulevina vuosina EU:n eIDAS-järjestelmästä ja digitaalisesta lompakosta. Iso loikka eteenpäin Suomessa otetaan vuoden 2023 alussa, kun uusi henkilönumerojärjestelmään, digitaaliseen henkilöllisyyteen ja sähköiseen tunnistamiseen liittyvä uudistuskokonaisuus astuu voimaan.

Joskus ilmenevät ongelmat ovat niin akuutteja, että ratkaisu on löydettävä heti. Kun Pohjoismaiden väliset rajat suljettiin koronapandemian aikana, puuttui rajaesteneuvosto asiaan heti huomauttamalla, että lapsilla pitää olla oikeus tavata rajan toisella puolella asuvia vanhempiaan. Maiden hallitukset ymmärsivät pian, että poikkeusaikoinakin rajan ylittämisen pitää olla tietyissä tapauksissa mahdollista. Koronapandemian aikana rajaesteneuvosto, Info Pohjola sekä rajaneuvontapalvelut tuottivat säännöllisesti tietoa koronapandemian aiheuttamista häiriöistä vapaaseen liikkuvuuteen, jotta kansallisten matkustus- ja muiden rajoitusten negatiivisia vaikutuksia kansalaisten arkeen voitiin minimoida. Raporttien perusteella kansallisille hallituksille piirtyi pohjoismainen kokonaiskuva tilanteesta. Kaikessa rajaestetyössä on oleellista huomata, että se reagoi kansalaisilta tuleviin viesteihin. Kansalaisten yhteydenottojen perusteella neuvontapalvelut pysyvät ajan hermolla siitä, mitä ongelmia Pohjoismaiden välillä liikkuvat kohtaavat. Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan esimerkiksi Info Pohjolan sivuja luetaan vuosittain yli 2,2 miljoonaa kertaa ja palveluun otetaan yhteyttä yli 5000 kertaa. Jos datan perusteella jokin ongelma korostuu, voi rajaesteneuvosto nopeallakin aikataululla ryhtyä töihin ongelman korjaamiseksi. Avainasemassa tässä on kansalaisilta tullut tieto, eikä yksikään yhteydenotto ole turha. Pohjoismainen yhteistyö on luotu kansalaisten palvelemiseksi ja pohjoismaisen lisäarvon tuottamiseksi. Rajaesteneuvosto ratkaisee neuvontapalveluiden avulla toistakymmentä rajaestettä vuosittain, ja edistää tätä kautta Pohjoismaiden integraatiota ja vapaata liikkuvuutta. Jos sinulla on ongelma, käytä meitä hyödyksesi ja ilmoita ongelmastasi. Yhdessä pyrimme varmistamaan, ettei ongelmasi ole ongelma enää tulevaisuuden Pohjolassa. KIMMO SASI, RAJAESTENEUVOSTO HELI MÄKIPÄÄ, INFO POHJOLA

Info Pohjola: www.norden.org/info-norden finland@infonorden.org +358 9 4542 0818 (ti-to klo 10–14)

Pohjoiskalotin Rajaneuvonta: www.rajaneuvonta.fi

”Eniten arjen haasteita aiheuttava epäkohta Pohjoismaiden välillä on tällä hetkellä se, ettei sähköinen tunnistautuminen toimi maan rajojen yli.”

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

17


”Grönlantilainen tapa olla sosiaalinen sai minut tuntemaan oloni kotoisaksi” Grönlanti on Pohjoismaiden joukossa monella tapaa erilainen, mutta suomalaisen on helppo löytää siitä jotain tuttua ja turvallista. Haastattelimme Pauliina Oinosta, joka työskentelee Grönlannin Pohjolainstituutissa, eli NAPAssa.

P

auliina on kasvanut aivan Pohjolan itäisimmässä kolkassa, eli Itä-Suomessa, mutta hän on asunut, tehnyt töitä ja opiskellut useammassa Pohjoismaassa kuin moni muu meistä. Hän on opiskellut läntisten Pohjoismaiden tutkimusta Färsaarten yliopistossa, josta päätyi tekemään opintoihinsa kuulunutta harjoittelua Nuukiin, Grönlannin pääkaupunkiin. Kolmen kuukauden mittaiseksi suunniteltu harjoittelu jatkui kuitenkin kesätyön merkeissä ja pian Pauliina huomasi kolmen kuukauden venyneen puoleentoista vuoteen. Tästä seuraavat puolitoista vuotta Pauliina vietti kirjoittamalla gradua Islannissa sekä työharjoittelussa Ahvenanmaalla, kunnes vuoden 2021 joulukuussa Pauliina sai vakituisen työpaikan Grönlannista, ja tammikuussa 2022 hän muutti takaisin Nuukiin. Myös Tanska kuuluu Pauliinan aiempien asuinmaiden listalle. Grönlannissa kaupunkien välillä ei mene teitä, joten matkat on taitettava joko laivalla tai lentokoneella. Hinnat saattavat kohota korkeiksikin, joten Pauliina vinkkaa, että Grönlannin kiertomatkailua suunnittelevan kannattaa varata reissuun paljon sekä aikaa että rahaa ja huomioida sääolosuhteiden mukanaan tuomat epävarmuustekijät. Pauliina itse löytää asiasta myös positiivisen puolen, sillä matkustamisen vaikeus on pakottanut hänet tutustumaan omaan asuinalueeseensa tarkemmin ja löytämään tekemistä omasta kotikaupungista. Grönlantia Pauliina kuvaa kulttuurillisesti melko samanlaiseksi kuin mitä Suomi on, mikä on ollut positiivinen yllätys. - Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastauolla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuuden kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi. Lisäksi suomen ja grönlannin kielien erilaisuus suhteessa

18

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

LI PAU

IN A

O

O IN

NE

N

muihin pohjoismaisiin kieliin saa Pauliinan tuntemaan kumppanuutta grönlantilaisten kanssa. Hän kokee, että grönlannin kielen asemaa usein vähätellään pohjoismaisen yhteistyön parissa, eikä esimerkiksi sivustoja tai tekstejä yleensä käännetä grönlanniksi. Lisäksi grönlantilaisten asemalle pohjoismaisessa yhteistyössä oman mausteensa tuo myös sen siirtomaahistoria. Nyt Pauliina toimii apurahaneuvojana Grönlannin Pohjola-instituutissa NAPAssa, joka myöntää apurahoja esimerkiksi erilaisiin arktisiin yhteistyöprojekteihin, matkoihin ja muihin projekteihin. Voit tutustua tarkemmin apurahoihin ja hakukriteereihin NAPAn kotisivuilla osoitteessa www.napa.gl. NAPA jakaa apurahoja erityisesti kulttuurin ja taiteen saralla, jolla voidaan tuoda esimerkiksi taidetta ja kulttuuria muista Pohjoismaista Grönlantiin. Viime aikoina on panostettu erityisesti siihen, että grönlantilaiset taiteilijat pääsevät viemään grönlantilaista taidetta ja kulttuuria muihin Pohjoismaihin ja saavat sitä kautta grönlantilaisten ääntä kuuluviin eri puolilla Pohjolaa. Esimerkkinä Pauliina mainitsee kesällä Suomessa nukketeatterifestivaali Sampossa vierailleen näyttelijä ja nukketeatteritaiteilija Ujarneq Fleischerin. Voit lukea vierailusta Svenska Ylen sivuilta: https://svenska.yle. fi/a/7-10019992. - Se tuntui siistiltä, että hän on meidän myöntämillä apurahoilla päässyt vierailemaan Suomessa ja hänet on huomattu siellä. Puolet työajastaan Pauliina toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelun Info Pohjolan Grönlannin projektijohtajana ja neuvoo kansalaisia muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Grönlanti ei ainakaan tällä hetkellä ole mukana yhteispohjoismaisessa verotussopimuksessa, mutta se on tehnyt kaksoisverotuksen poistavia verotussopimuksia yksittäisten


Pohjoismaiden, kuten esimerkiksi Norjan ja Tanskan kanssa. Suomen ja Ruotsin kanssa Grönlannilla ei ole tällaista verotussopimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että alle kuuden kuukauden työsuhteeseen Grönlantiin tuleva suomalainen joutuu maksamaan palkastaan veroja sekä Grönlantiin että Suomeen, mikä voi viedä jopa puolet palkasta. Muuten Grönlanti on potentiaalinen maa työskennellä, sillä tarve varsinkin sesonkityöntekijöille on niin kova, että työnantajat ovat valmiita avustamaan matkakuluissa sekä majoituksen löytämisessä. - Ei Grönlantiin kannata tulla töihin rikastuakseen, mutta elämyksen ja kokemusten kannalta suosittelen ehdottomasti. TEKSTI: SUSAN NEFFLING KUVAT: PAULIINA OINONEN

”Asuessani Tanskassa minusta tuntui, että se heidän tapansa olla sosiaalinen oli hieman erilainen, ja sitä pidettiin omituisena, jos olit hiljaa. Grönlannissa voin hyvin lounastauolla vain syödä ja olla puhumatta kenellekään, ja se hiljaisuuden kunnioittaminen on tehnyt oloni kotoisaksi.”

Tiesitkö että… Grönlannissa kaikki kaupungit sijaitsevat rannikolla. Maan keskiosa on pelkkää jäätä, eikä siellä ole asutusta. Kaupunkien välillä ei myöskään ole teitä, vaan kaupungista toiseen pääsee ainoastaan joko laivalla tai lentokoneella, mikä saattaa maksaa yhtä paljon kuin lento Tanskaan. Grönlannissa toisen asteen koulutuksen tai yliopistokoulutuksen suorittaminen ei ole mahdollista grönlannin kielellä, vaan edellyttää opiskelijalta jonkun toisen pohjoismaisen kielen, kuten esimerkiksi tanskan osaamista.

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

19


Puheenvuoro

Pohjoismaiden neuvoston on valittava, näivettyykö se Stalinin haamun varjoon vai uudistetaanko sitä perusteellisesti

J

otta tätä kirjoitusta ei tulkittaisi väärin, aloitan sen muutamalla selvennyksellä. Olen pohjoismaisen yhteistyön suuri ystävä. Rakastan Pohjoismaiden perinteistä elämäntapaa, kieliä ja kulttuureja. Olen myös kaksikielinen, asunut pitkään Ruotsissa ja tehnyt työurani aikana paljon hyvää yhteistyötä pohjoismaalaisten kanssa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat meille suomalaisille kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia kumppaneita. Yhteistyöllä ei ole rajaa, vaan siinä on valtavasti mahdollisuuksia. Näin erityisesti nyt, kun olemme pian kaikki puolustusliitto NATOssa. Pohjoismaiden neuvoston rooli pohjoismaisessa yhteistyössä on kuitenkin nykyisellään erittäin turhauttava. Olen jo nyt, kolmen ja puolen vuoden Pohjoismaiden neuvoston jäsenyyden jälkeen ryytynyt neuvoston hampaattomuuteen ja kahvitteluhetkiin. Siitä huolimatta, että siellä tapaamani virkamiehet ovat taitavia ja ahkeria ja parlamentaarikotkin pääosin asiallisia. Neuvosto on vähän niin kuin "Pohjolan parlamentti", mutta se ei säädä lakeja vaan tekee Pohjoismaiden hallituksille ja ministereille suosituksia Pohjoismaiden olojen, lainsäädännön ja yhteistyön parantamiseksi. Sen vaikuttavuus on kuitenkin erittäin heikko ja sieltä lähetetään aivan liikaa kaikenkarvaisiin ja kokoisiin asioihin liittyviä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin 1952 ja se täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Suomi liittyi neuvostoon virallisesti vuonna 1955. Stalin asetti liittymisen ehdoksi, että Pohjoismaiden neuvosto ei käsittelisi ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Suomi liittyikin neuvostoon Stalinin kuoleman jälkeen, mutta Stalinin haamu on seurannut Pohjoismaiden neuvostoa siitä asti. Maailma on kuitenkin täysin muuttunut 70 vuodessa. Pohjoismaiden neuvosto ei ole pysynyt perässä. Sitä ei ilmeisesti ole haluttu eikä kyetty uudistamaan. Väitän, että se on nykyisellään aikansa elänyt elin, joka ei motivoi parlamentaarikkoja taikka virkamiehiä. Organisaatio, joka on kansalaisille tuntematon, byrokraattinen ja tehoton. Maailmantilanne, vakavat kriisit ja lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäyttävät ja antavat Pohjoismaiselle neuvostollekin tuhannen taalan paikan muuttua. Neuvosto käsittelee ulko- ja puolustuspolitikkaa nykyisin lähes jokaisessa puheenjohtajiston ja valiokunnan kokouksessa sekä varsinaisissa istunnoissa. Olemme ottaneet kantaa Venäjän suorittamaan kansanmurhaan, järjestäneet erinomaisen seminaarin Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän tilanteesta Baltian yleiskokouksen kanssa ja vaadimme Pohjoismaille

20

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa sekä kriisi- ja siviilivalmiusyhteistyön tehostamista. Venäjän hyökkäys ja sen toteuttama massamurha Ukrainassa osuivat ajankohtaan, jossa Suomella on Pohjoismaiden neuvoston presidenttiys. Suomi, jos joku, on Baltian maiden rinnalla se, joka tuntee Venäjän paremmin kuin yksikään muu maa. Suomi on se maa, joka tietää, että suhteet eivät palaa ennalleen ainakaan nyt elävien sukupolvien aikana. Pohjoismaiden neuvoston momentum ja uudistamisen aika on nyt. Keskustelu siitä, mihin suuntaan Pohjoismaiden neuvostoa halutaan kehittää, on käynnistettävä aktiivisesti Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Eikä pelkkä keskustelu riitä. Pohjoismaisessa yhteistyössä on rajattomasti mahdollisuuksia, mutta näivettyminen uhkaa, jos parlamentit eivät itse ymmärrä muuttaa Pohjoismaiden neuvostoa ja sen liepeillä olevia organisaatioita. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen yhdistämistä on harkittava vakavasti. Maailma muuttuu, eikä meillä ole varaa ylläpitää matkustelukerhoja ja valtavaa byrokratiaa, joka ei synnytä mitattavaa hyötyä Pohjoismaille. Kaikki Pohjoismaat hyötyisivät tiiviimmästä huoltovarmuus-, energia- ja sisäisen turvallisuuden yhteistyöstä. Myös maiden välisen kaupan, yrittäjyyden, työnteon ja koulutuksen saralla on paljon voitettavaa. Hyvän täytyy saada ylittää Pohjoismaiden väliset rajat, mutta on silti aina muistettava, että rajat myös suojelevat kansalaisia ja valtioita pahalta, kuten jengirikollisuudelta ja huumeilta. Tai näin rajojen ainakin pitäisi toimia. Hyvää pohjoismaista yhteistyötä löytyy jo paljon, mutta parantamisen varaa on rajattomasti. Vanhat toimintatavat, jähmeä ja paisunut byrokratia, mukavuudenhalu tai itsetyytyväisyys eivät saa olla muutoksen jarruna. Pohjoismaiden neuvosto voisi ottaa johtajan roolin pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta sen on ensin määriteltävä itsensä uudelleen. Mikä on sen olemassaolon oikeutus? Mihin sitä tarvitaan? Mikä on se epämääräinen "pohjoismaalainen hyöty", josta usein puhutaan? Mitkä ovat neuvoston tavoitteet? Miten tavoitteisiin päästään ja miten niitä mitataan? Kysymys kuuluu, haluaako Pohjoismaiden neuvosto olla vaikuttava pohjoismaisen hyvinvoinnin suojelija, kehittäjä ja rakentaja? Jos muuttumiseen on halua, on siihen myös kykyä. Jos merkittävää uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa todellinen uudistus jäädä tekemättä ja Stalinin haamu jää leijumaan. TEKSTI: LULU RANNE, POHJOISMAIDEN NEUVOSTON VARAPUHEENJOHTAJA


Pohjoismaiden nuoret kriisissä! Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton Pohjoismaiden nuoret kriisissä -pamfletissa pohditaan tulevaisuuden Pohjolaa. Pamfletissa nuoret vastaavat asiantuntijoiden kuvailemiin tulevaisuuden kriiseihin omien näkemystensä pohjalta. Pamfletti julkaistaan perjantaina 28. lokakuuta 2022 ja se on luettavissa Nuorisoliiton sivuilta.

I

lmastokriisi ja lajikato, lisääntyneet turvallisuusuhat ja kilpailu resursseista, mielenterveysongelmat ja pohjoismaisen hyvinvointimallin rappeutuminen – näistäkö on tulevaisuus tehty? Miltä tulevaisuus näyttää nuorten silmin ja miten nuoret voivat ratkoa tulevaisuuden kriisejä ja rakentaa yhdessä parempaa ja kestävämpää tulevaisuuden Pohjolaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin nuoret pohtivat vastauksia Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton Pohjoismaiden nuoret kriisissä -pamfletissa. Pamfletin tarkoituksena on nostaa esille nuorten ratkaisuja tulevaisuuden kriiseihin ja lisätä nuorten uskoa tulevaan. Pamflettiin ovat nuorten lisäksi kirjoittaneet Suomen arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki; vuoden 2022 nuorten ilmastodelegaatti Maija Kuivalainen; Pohjoismaiden neuvoston jäsen Camilla Gunell; ulkopoliittisen instituutin (FIIA) ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Norwegian Institute of Public Health:in erikoistutkija Ashley Elisabeth Muller.

Pamfletti julkaistaan 28. lokakuuta 2022 ja se on saatavilla digitaalisessa muodossa Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kanavissa. Pamflettia on ollut mukana rahoittamassa Folke Bernadotten muistosäätiö ja Föreningen Letterstedtska.

Lisätiedot: Järjestösuunnittelija Iiris Yli-Junnila puh. 040 076 3044 iiris.yli-junnila@pohjola-norden.fi Puheenjohtaja Maria Karjalainen puh. 045 113 6317 maria.karjalainen@pohjola-norden.fi

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

21


Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto Nordiska rådets miljöpris Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinnon saa sellainen pohjoismainen toimija, joka on edistänyt eko- ja ilmastokriisin ratkaisemista luontopohjaisilla ratkaisuilla. Ympäristöpalkinnon saajaksi on ehdolla kuusi toimijaa tai hanketta. Voit lukea lisää ympäristöpalkinnosta ja ehdokkaista osoitteessa www.norden.org.

Nordiska rådets miljöpris 2022 går till en nordisk aktör som har främjat att lösa biodiversitets- och klimatkrisen med naturbaserade lösningar. Sex aktörer eller projekt har nominerats till miljöpriset. Du kan läsa mer om miljöpriset och de nominerade på www.norden.org.

Foto: Kristianstads Vattenrike Biosphere

22

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


Sund Vejle Fjord (TANSKA / DANMARK) Hankkeessa vesialuetta, jonka ekosysteemi on ollut romahduksen partaalla, on ennallistettu luonnon omilla keinoilla, kuten istuttamalla tuhansia meriajokasversoja, perustamalla suuria simpukkakasvustoja sekä rakentamalla kivistä koostuvia riuttoja.

Useita luontotyyppejä sisältävällä Kristianstads Vattenrike -biosfäärialueella on jo pitkään keskitytty luontopohjaisiin ratkaisuihin ja kosteikkojen ekosysteemipalveluihin ja pyritty siten vähentämään ongelmia, jotka liittyvät tulviin, kuivuuteen ja meren rehevöitymiseen.

I projektet har en vattenmiljö, vars ekosystem varit nära kollaps återetablerats med hjälp av naturens egna redskap: tusentals ålgrässkott har planterats ut, stora musselbankar har lagts ut och stenrev har etablerats.

I ”Vattenriket” som innehåller ett antal olika naturtyper, har det länge varit fokus på arbetet med naturbaserade lösningar och våtmarkers ekosystemtjänster för att minska problem med översvämning, torka och övergödning i havet.

Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vårdföreningen för strömvatten Virho rf (SUOMI / FINLAND)

Maarianhaminan kaupunki / Nabbenin kosteikko (AHVENANMAA) Mariehamns stad för Nabbens våtmark (ÅLAND)

Yhdistys on kunnostanut satoja kilometrejä jokia ja puroja, tavoitteenaan elvyttää virtavesiä ja turvata koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Föreningen har restaurerat hundratals kilometer åar och bäckar. Dess mål är att förstärka hela den biologiska mångfalden kring strömmande vatten och fiskbestånd.

Louise Lynge – (GRÖNLANTI / GRÖNLAND) Muotibrändi Louise Lynge keskittyy vastuullisiin valintoihin Grönlannin muotiteollisuudessa muun muassa keskittymällä ekologisiin tai kierrätysmateriaaleihin. Lisäksi brändin strategia perustuu jätteettömyyteen.

Kaupungin läheisyydessä sijaitseva monivaikutteinen kaupunkikosteikko, joka on yhteydessä vedenlaadultaan tyydyttäviin rannikkovesiin. Kosteikkoalue puhdistaa rannikkovesiä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, ja siitä on lisäksi tullut kaupunkilaisille alue, jossa voi oppia uutta ja virkistäytyä. En multifunktionell stadsnära våtmark som är ansluten till kustvatten med måttlig vattenkvalitet. Här har man kunnat skapa ett område som renar kustvattnet, ökar den biologiska mångfalden och som samtidigt blivit ett utrymme för utbildning och rekreation för stadens invånare.

Modemärket Louise Lynge fokuserar på hållbara val inom modeindustrin på Grönland till exempel genom att fokusera på att välja ekologiska eller återvunna material. Märket har också en nollavfallsstrategi.

Votlendissjóðurkosteikkorahasto (ISLANTI) Votlendissjóður, The Icelandic Wetland Fund (ISLAND) Votlendissjóður-kosteikkorahasto avustaa maanomistajia, maanviljelijöitä, kuntia ja valtiota maa- ja metsätalouskäytöstä poistuneiden kosteikkoalueiden ennallistamisessa. Isländska våtmarksfonden hjälper markägare, bönder, kommuner och den isländska staten att återupprätta våtmarker som inte längre används för odling eller skogsbruk.

Kristianstads Vattenrike (RUOTSI / SVERIGE)

Foto: The Icelandic Wetland Fund

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

23


Pohjoismaiden neuvoston palkintoehdokkaat 2022 Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain viisi palkintoa: kirjallisuuspalkinnon, elokuvapalkinnon, musiikkipalkinnon, ympäristöpalkinnon sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon. Kulttuuripalkintojen avulla pyritään lisäämään kiinnostusta pohjoismaiseen kirjallisuuteen, kieliin, musiikkiin ja elokuviin, kun taas ympäristöpalkinto on tunnustus merkittävästä panoksesta Pohjoismaiden kestävän kehityksen hyväksi.

Nominerade till Nordiska rådets priser 2022 Nordiska rådet delar varje år ut fem priser: litteraturpriset, filmpriset, musikpriset, miljöpriset samt barn- och ungdomslitteraturpriset. Syftet med kulturpriserna är att öka intresset för de nordiska ländernas litteratur, språk, musik och film. Miljöpriset belönar extraordinära insatser för det hållbara Norden.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus Barn- och ungdomslitteratur TANSKA / DANMARK

Jan Oksbøl Callesen: O PO POI, 2021. Thorbjørn Petersen, Herman Ditte ja Mårdøn Smet: Den om Rufus, 2021. SUOMI / FINLAND

Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam (kuv./ill.): Om du möter en björn, 2021. Riina Katajavuori ja Martin Baltscheit (kuv./ill.): Oravien sota, 2021.

Arndís Þórarinsdóttir ja Sigmundur B. Þorgeirsson (kuv./ill.): Bál tímans – Örlagasaga Möðruvallabókar í sjö hundruð ár, 2021. Gunnar Helgason ja Rán Flygenring (kuv./ill.): Alexander Daníel Hermann Dawidsson: Bannað að eyðileggja, 2021. NORJA / NORGe

Ragnar Aalbu: Georg er borte, 2021. Nora Dåsnes: Ubesvart anrop, 2021. SAAMELAINEN KIELIALUE / DET SAMISKA SPRÅKOMRÅDET

Sara Vuolab: Gárži, 2019.

FÄRSAARET / FÄRÖARNA

RUOTSI / SVERIGE

Dánial Hoydal ja Annika Øyrabø (kuv./ill.): Abbi og eg og abbi, 2021.

Emma Adbåge: Naturen, 2021. Moa Backe Åstot: Himlabrand, 2021.

GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Sørine Steenholdt ja Ivínguak` Stork Høegh (kuv./ill.): Lilyp Silarsuaa, 2021.

24

ISLANTI / ISLAND

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


Elokuva / Film TANSKA / DANMARK

Godland. 2022. SUOMI / FINLAND

Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. 2021. ISLANTI / ISLAND

Lamb. 2021. Kuva: Oslo Pictures

NORJA / NORGE

Verdens verste menneske. 2021.

Kirjallisuus / Litteratur TANSKA / DANMARK

RUOTSI / SVERIGE

Clara Sola. 2021.

Solvej Balle: Om udregning af rumfang I, II ja III, 2020–2021. Rakel Haslund-Gjerrild: Adam i Paradis, 2021. SUOMI / FINLAND

Kristina Carlson: Eunukki, 2020. Kaj Korkea-aho: Röda rummet, 2021. FÄRSAARET / FÄRÖARNA

Beinir Bergsson: Sólgarðurin, 2021. GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Jessie Kleemann: Arkhticós Dolorôs, 2021. ISLANTI / ISLAND

Steinar Bragi: Truflunin, 2020. Elísabet Jökulsdóttir: Aprílsólarkuldi, 2020.

Kuva: norden.org

NORJA / NORGE

Inghill Johansen: Dette er G, 2021. Linn Ullmann: Jente, 1983, 2021.

Musiikki /Musik

SAAMELAINEN KIELIALUE / DET SAMISKA SPRÅKOMRÅDET Mary Ailonieida Sombán Mari: Beaivváš mánát, 2020.

Line Tjørnhøj: enTmenschT SØS Gunver Ryberg: Whyt 030

RUOTSI / SVERIGE

SUOMI / FINLAND

Kerstin Ekman: Löpa varg, 2021. Jesper Larsson: Den dagen den sorgen, 2021.

Minna Leinonen: Alma! Yona: Uni johon herään

AHVENANMAA / ÅLAND

FÄRSAARET / FÄRÖARNA

Karin Erlandsson: Hem, 2021.

Unn Paturson: 1902

TANSKA / DANMARK

GRÖNLANTI / GRÖNLAND

Andachan: Visualize Happiness ISLANTI / ISLAND

Bára Gísladóttir: VÍDDIR Sóley Stefánsdóttir: Mother Melancholia NORJA / NORGE

Øyvind Torvund: The Exotica Album Knut Vaage: Hybrid Spetakkel RUOTSI / SVERIGE

Ebo Krdum: Diversity Karin Rehnqvist: Silent Earth

Kuva: norden.org

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

25


Yhdistyksissä ja alueilla tapahtuu

Kesäpäivä Kangasalla

P

äivä oli mitä kaunein ja lämpimin kuin tilauksesta, kun lähdimme katsomaan Kangasalan nähtävyyksiä ja kuulemaan ruotsalaisuudesta Kangasalla 1500 luvulta alkaen. Oppaanamme toimi itse kuningatar Kaarina Maunun tytär, joka oli naimisissa kuningas Erik XIV:n kanssa. Kaarina kertoi elämästään Ruotsin hovissa Tukholmassa. Lämpimästä ilmasta huolimatta opas, Sinikka Meurman, oli pukeutunut sen ajan paksuun pukuun. Matkamme alkoi Kangasalan keskusta kohti Haralan vuorta ja ensimmäiseksi ohitimme Suomen ensimmäisen postikonttorin. Rakennuksessa toimii nykyään leipomo/konditoria, jossa voi myös kokoustaa ja ruokailla. Matkalla pysähdyimme Suinulan verilöyly- muistomerkin luona, vuoden 1918 taistelusta, jossa monet nuoret opiskelijat menettivät henkensä. Haralanharjun näkötorni oli remontissa, joten nautimme kauniista maisemasta kalliolla seisten Zacharias Topeliuksen muistomerkin luona ja lauloimme Kesäpäivä Kangasalla laulun, joka on Pirkanmaan maakuntalaulu. Topelius kirjoitti runon 1853 siellä ihaillessaan maisemia ja Gabriel Linsén sävelsi runon 1864. Nykyinen torni on jo kolmas, mutta ensimmäinen rakennettiin sinne jo 1895. Nautimme herkulliset kahvit tornin terassilla. Palasimme keskustaan ja jatkoimme edelleen tutustumaan Liuksialan kartanon kappeliin. Lyhyt kävelymatka kartanon koivukujalta kauniiden viljavainion läpi kulkevaa tietä pitkin kappelille oli niin rahoittavaa, kuin olisi siirtynyt vuosisatoja ajassa taaksepäin. KAPPELISSA KUULIMME SEN historiasta; Kangasalan seurakunta erosi Pirkkalan seurakunnasta vuonna 1366 itsenäiseksi seurakunnaksi. Kangasalan varhaisin kirkollinen keskus sijaitsi 1600-luvulle asti Liuksialassa. Vanhin kirjallinen maininta Liuksialan kirkosta on vuodelta 1646, jolloin piispa Iisak Rothovius määräsi kirkon rakennettavaksi uudelleen. On kuitenkin hyvin mahdollista, että kirkko oli ainakin toinen samalla paikalla. Puukirkon vieressä on ollut satakuntalaiseen tapaan kivinen sakasti. Kirkon vanhaan ikään viittaa myös tieto, että paikka oli kirkon haltuun otettu vanha uhrilehto. Kappelissa on Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut vuodelta 1859.

Teimme pysähdyksen Liuksialan kartanon portilla ja kuulimme mielenkiintoisia asioita kartanon elämästä. Liuksialasta, joka oli Kangasalan vanha kirkonkylä, muodostettiin vuonna 1566 kuninkaankartano. Ruotsin entinen kuningatar Kaarina Maununtytär asui kartanossa miehensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kuoltua vuodesta 1577 lähtien. Hänen jälkeensä sen omistivat muun muassa hänen tyttärensä Sigrid Vaasa sekä tämän jälkeläiset Åke Tott ja Klaus Tott. Sitten Liuksialan kartano siirtyi Creutzeille. Vuodesta 1821 se on ollut Meurman-suvun omistuksessa. Kartanon osti tuolloin tykistökapteeni Karl Otto Meurman, tunnetun suomalaisuusmies Agathon Meurmanin isä. Osa suvusta suomensi nimensäkin Liuksialaksi. Kartano siirtyi aikanaan Agathon Meurmanin nuorimmalle pojalle, kunnallisneuvos Jalmari Meurmanille. SEURAAVAKSI OLI VUOROSSA tutustuminen Kangasalan kirkkoon ja sen historiaan niin sisältä kuin ulkoakin, kuten kirkon ulkoseinässä olevaan Verikiveen. Sen päälä mestattiin noitana syytön Kuussalon Kaarina.

26

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


PYSÄHDYIMME VIELÄ Vääksyn kartanon mailla olevan Suomen vanhimman kansanopiston edessä. Se perustettiin 1889 naisten opiskelupaikaksi, jossa opiskeltiin mm. töitä, uskontoa ja maataloutta. Itse kartanon maille ei valitettavasti ole mahdollista mennä, sillä se on nykyisin yksityiskäytössä ja siellä toimii ratsutila ja kauppapuutarha. Kartano valmistui 1500 luvulla ja kuningas Juhana III lahjoitti sen rakastajattarelleen Kaarina Hannun tyttärelle 1564. Kangasalan kolme Kaarinaa tulivat tutuiksi päivän aikana ja lounaalla Automuseo Mobiliassa kuulimme vielä Torsti Tulenheimon koosteen ruotsalaisuudesta Kangasalla. Osa meistä kävi tutustumassa automuseoon ennen kuin kävimme vielä bussilla harjulla katselemassa maisemia. Siellä on yksi Kangasalan neljästä näkötornista. Paluumatkalla keskustaan kuulimme myös Punamultalukosta ja Vehoniemellä asuneesta taitelija Virpi Kinnusesta. Tie Tampereelle kulki aikoinaan Roineen ja Längelmäveden välisellä korkealla kannaksella, joka sain nimensä Venäjän keisari Aleksanteri I vierailtua harjulla vuonna 1819. Jo tätä aiemmin 1700-luvun lopulla komeita maisemia oli ihaillut Ruotsin kuningas Kustaa III matkallaan Tampereelle. Saavuimme keskustaan antoisan ja monipuolisen päivän päätteeksi. Palautteesta päätellen osallistujatkin olivat hyvin tyytyväisiä.

Ensi kesän retkeä odotellen. MARITTA KÖNÖNEN SISÄ-SUOMEN ALUEEN PUHEENJOHTAJA

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

27


Yhdistyksissä ja alueilla tapahtuu

Ruskaretkellä Kiirunassa ja Narvikissa

L

ähdinpä Pohjola-Nordenin väen kanssa ruskareissulle Kiirunaan ja Narvikiin. Aluksi oli vähän outolintumainen olo. Iso osa matkaseurueesta näytti tuntevan toisensa ja puhui keskenään sujuvaa ruotsia, ja minulla ruotsi on vähän... hmm... hakusessa. Meidät ensikertalaiset otettiin kuitenkin oikein lämpimästi vastaan ja pian tunsin täysin kuuluvani porukkaan. Siis todella mukavia ja huomaavaisia ihmisiä ovat nämä nordistit. Kiirunan keskusta on 1. syyskuuta 2022 ihan virallisesti siirretty kolmen kilometrin verran itään. Me majoituimme uudessa keskustassa sijaitsevassa upouudessa Scandicissa, jonka vieressä on hieno uusi kaupungintalo. TÄMÄ OLI SE REISSU, jolle minun ei pitänyt lähteä. Olin päättänyt pysyä Kiirunan kaivoksesta kaukana ja ulkoilla, mutta koska satoi, astuin muiden mukana kaivosyhtiön bussiin. Kun bussi syöksyi pimeään kaivostunneliin, kaivosreissusta ei voinut enää kieltäytyä. Tämä oli aika pelottava tilanne. Ajoimme hurjaa kyytiä maan alla 3,5 kilometriä alamäkeen. Yhteensä kaivostunneleita on 500 kilometriä. Meidät vietiin 540 metrin syvyyteen. Tällä hetkellä malmia on kuitenkin louhittu jo pitkästi yli kilometrin syvyydessä. Kiirunan kaivos on kuulemma maailman suurin ja modernein maanalainen rautakaivos. Aluksi malmia on louhittu avolouhoksesta, mutta 1950-luvulla on siirrytty maan alle. Koska malmia on louhittu pois, rupeaa kallio yläpäästä rispaantumaan ja siksi kaupunkia on siirrettävä. LKAB aloitti kaivostoiminnan Kiirunassa 1900-luvun alussa melkeinpä keskellä erämaata. Yksi kaivosyhtiön suurimmista ongelmista alun vuosina oli asuntopula. Tarvittiin myös rautatieyhteys Atlantin rannalle. Englantilaiset olivat rakentaneet yhteyden Luleåsta Gällivaaraan jo 1800-luvun lopussa, mutta homma oli jäänyt kesken. Ruotsin valtio astui puikkoihin ja niinpä 5000 rallaria lähti töihin erämaahan ja rakensi loput malmiradasta neljässä vuodessa. Melkoisia mestareita olivat.

Kiirunan kirkko on Ruotsin suurimpia puukirkkoja. Se tullaan siirtämään yhtenä kappaleena uudelle paikalleen kolmen-neljän kilometrin päähän. Ja tässä kohtaa pääsemme mieheen nimeltään Hjalmar Lundbohm. Hänet tunnetaan LKAB:n ensimmäisenä johtajana ja Kiirunan kaupungin perustajana ja kehittäjänä. Hänen nimensä tuntuu olevan kaikkien huulilla yhä edelleen. Hjalmar (siis LKAB) kieltäytyi maksamasta veroja Kiirunalle, mutta rakensi sen sijaan komean kirkon. Hän määräsi, että kirkossa ei saa olla mitään uskonnollisia tunnuksia, eikä niitä kyllä siellä näyttänyt vieläkään olevan. Hjalmar määräsi, että kirkon on oltava kaikkien käytössä. Nykyään siellä järjestetään esimerkiksi rock-konsertteja.

LAPINKOTAA MUISTUTTAVA

28

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Kiirunan uuden kaupungintalon vanhaa taidetta

Takanani oleva kivikasa havainnollistaa niin hyvin Kiirunan kaupungin tilannetta, että minäkin ymmärsin. Malmi on maan alla tuollaisena vinona juosteena


Kiirunan kaivoksen vanhoja vermeitä

Alttaritaulun on maalannut prinssi Eugen. Hän on saanut inspiraationsa Toscanan valosta. Alttaritaulun alla oleva pikkiriikkinen puuveistos Rukoilevat saamelaiset oli aikoinaan pakko tuoda paikalle, jotta Luulajan piispa suostuisi vihkimään kirkon. Hjalmar Lundbohm on haudattu kirkon viereen ja myös hänen hautansa tullaan siirtämään kirkon siirron yhteydessä. PÄÄTÖSPÄIVÄN ALUKSI tutustuimme kiertoajelulla siihen, kuinka

alueita tyhjennetään vaiheittain tarkan suunnitelman mukaan. Osa taloista siirretään ja osa puretaan. Pääsääntöisesti kivitalot puretaan ja osa puutaloista siirretään. Eräässä tiilikoulussa on todettu jo rakenteiden liikkumista. Koulu pääsee muuttamaan uusiin tiloihin lokakuun puolessa välissä. Kiertoajelulta jatkoimme Jukkasjärvelle. Jukkasjärven kirkon alttarin triptyykissä vasemmassa kuvassa Lars Levi Laestadius ojentaa juomareita, varkaita sekä huorintekijöitä ja -tekijättäriä. Kuvaa ei tarvitse turhaan tulkita, vaan ajatuksen voi lukea aukikirjoitettuna. Oikealla on kuvattu Laestadiuksen hengellinen murros, joka tapahtui Laestadiuksen tavattua ihanan, Mariaksi nimeämänsä saa melaisnaisen.Tämän jälkeen Laestadius rupesi saarnaamaan armeliaisuudesta ja anteeksiannosta.

Kuvassa on backsvala eli törmäpääsky, jossa on asunut seitsenhenkinen perhe vuokralaisineen

”Kiirunan kaivos on kuulemma maailman suurin ja modernein maanalainen rautakaivos.” Rallarit rakentamassa rataa Narvikiin

Kiirunan kirkon alttaritaulu

Pohjola-Nordens tidskrift nr 1 2 | 2021 2022

29


vierailukohde oli Jukkasjärven jäähotelli. Jäähotelliin todellakin piti pukeutua. Onneksi lämpimät kaavut saatiin talon puolesta. Jukkasjärven jäähotellissa on parisenkymmentä eri taiteilijoiden sisustamaa huonetta, kaikki erilaisia ja uskomattoman hienoja. Ja tämä on vasta ympärivuotinen hotelli. Talveksi rakennetaan vielä talvihotelli viime talven jäistä. Jäähotelleja tänne on rakennettu vuodesta 1989 lähtien. No, miten ruotsin kieleni edistyi? Lähtiessä päätin, että selviän hotellissa ja ravintoloissa paremmin englannilla, mutta niinhän siinä kävi, että lukioruotsia rupesi puskemaan lauseisiin. Lopputulema oli jonkinmoinen englannin ja ruotsin sekoitus ryyditettynä suomenkielisellä mutinalla. Huomasin kuitenkin, että ruotsini on täysin elvytettävissä. Nordisteilla on neulekerho, ja minä ehkä uskallan osallistua.

PALUUMATKAN VIIMEINEN

TEKSTI JA KUVAT: ANNE KIVINEN

”Lopputulema oli jonkinmoinen englannin ja ruotsin sekoitus ryyditettynä suomenkielisellä mutinalla. Huomasin kuitenkin, että ruotsini on täysin elvytettävissä.”

Jukkasjärven kirkon triptyykki alttaritaulu

30

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Viime viikolla oli siirretty viisi taloa. Onkohan tämä pukkien päällä lepäävä talo yksi niistä?

Jäähotellin sisääntulo


Norden i Skolanprojekti sopii… ruotsinopettajille

– jotka haluavat painottaa pohjoismaisten naapurikielten – tanskan, norjan ja ruotsin – opetusta

historian ja yhteiskuntaopin opettajille - jotka ovat kiinnostuneita Pohjoismaiden historiasta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ongelmista

luonnontieteiden ja maantiedon opettajille – jotka haluavat tarkastella äärimmäisen ajankohtaisia kestävyys- ja ilmastokysymyksiä pohjoismaisten olosuhteiden ja maantieteen näkökulmasta

Mikä on Norden i Skolan? Norden i Skolan on suunnattu kaikille luokka-asteille ja saatavilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Oppimateriaali koostuu laajasta valikoimasta innostavia lyhytelokuvia, kauno- ja tietokirjallisia tekstejä, musiikkia, pelejä ym. Materiaaliin liittyvät tehtävät tukevat opetussuunnitelman tavoitteita kaikissa Pohjoismaissa. Materiaali on jaettu luokka-asteittain: 1-3, 5-6, 7-10 sekä toisen asteen koulutus.

Kiinnostaako pohjoismainen ystävyysluokka? Norden i Skolan-projektin kautta voit löytää yhteistyökumppaneiksi pohjoismaisia ystävyysluokkia. Työskentelemällä yhdessä samanikäisten kanssa oppilaasi pääsevät itse kokemaan kieliä ja kulttuureita aktiivisesti ja oppivat tiedostamaan olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Hae inspiraatiota yhteistyöhön osoitteesta nordeniskolan.org.

Tule mukaan pohjoismaiseen kouluchattiin! Pohjoismainen kouluchatti on hauska ja uraaurtava vuorotteluchatti, jonka kautta voi tavata muita pohjoismaisia koululaisia ja samalla harjoitella tanskan, norjan ja ruotsin taitoja. Kouluchatti järjestetään tiettyinä päivinä ja siihen osallistuu useita tuhansia koululaisia – katso seuraavan chattikierroksen ajankohta kotisivuiltamme tai Facebookista!

Projektiin osallistuu jo yli 15 000 pohjoismaista opettajaa Liittymällä mukaan saat käyttöösi ilmaiseksi: 9

yli 70 valikoitua lyhyt- ja dokumenttielokuvaa

9

yli 170 kauno- ja tietokirjallista tekstiä

9

yli 20 erilaista opetusteemaa

9

Pohjoismaiden suurimman ystävyysluokkatietokannan

9

Opettajaohjausta ja inspiraatiota opetukseesi

9

...sekä paljon, paljon muuta!

fb.me/nordeniskolen

www.nordeniskolan.org

FI

Norden-yhdistysten liitto kehittää ja hallinnoi Norden i Skolan-projektia läheisessä yhteistyössä Nordisk Språkkoordination-projektin sekä paikallisten Norden-yhdistysten kanssa. Projekti on voittoa tavoittelematon ja sitä rahoittavat Nordisk Språkkoordination, Pohjoismainen ministerineuvosto sekä Nordplus Pohjoismaiset kielet. Norden i Skolan-projektin kehittämä konsepti, joka tukee pohjoismaisten lasten ja nuorten kykyä ymmärtää naapurikieliään tanskaa, norjaa ja ruotsia, voitti vuonna 2011 pohjoismaisten yhteistyöministerien palkinnon.

www.nordeniskolan.org kontakt@nordeniskolan.org +45 3026 0370

Päästä Pohjola luokkahuoneeseen!

Ilmainen oppimisalusta koko Pohjolalle

Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

31


LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM

LIITY JÄSENEKSI

BLI MEDLEM

Henkilöjäsenyys

Personmedlem

Henkilöjäsenet kuuluvat oman paikkakuntansa paikallisyhdistykseen ja voivat osallistua sekä paikalliseen että valtakunnalliseen toimintaan. Jo jäseneksi liittyminen on pohjoismaisen yhteistyön tukemista. Pohjola-Nordenin jäsenet saavat jäsenlehden sekä erilaisia jäsenetuja. Jäsenmaksu on 25 euroa. Muista kirjoittaa, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä!

Kannatusjäsenyys Pohjola-Nordeniin voi liittyä myös kannatusjäseneksi. Kannatusjäsenyys eroaa tavallisesta henkilöjäsenyydestä siten, että kannatusjäsenet eivät ole minkään Pohjola-Nordenin paikallis- tai muun yhdistyksen jäseniä, eikä heillä siten ole edustus- tai äänioikeutta esimerkiksi liittokokouksessa. Kannatusjäsenmaksu on sama kuin henkilöjäsenen ja kannatusjäsenet saavat samat jäsenedut kuin perinteiset henkilöjäsenet. Jos haluat liittyä kannatusjäseneksi, älä valitse paikallisyhdistystä.

Nuorisoliiton jäsenyys 15–29-vuotiaat voivat liittyä Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Jäsenyys on maksuton. Liity Nuorisoliiton jäseneksi osoitteessa pnn.fi.

Perhejäsenyys Mikäli perheessäsi on jo Pohjola-Nordenin henkilöjäsen, voit liittyä perhejäseneksi. Perhejäseniksi lasketaan kaikki samassa taloudessa asuvat henkilöt. Jäsenmaksu on 15 euroa.

Yhteisöjäsenyys Järjestöt voivat liittyä Pohjola-Nordenin yhteisöjäseniksi. Yhteisöjäsenet voivat asettaa edustajiaan ehdolle Pohjola-Nordenin päättäviin elimiin ja voivat näin vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Yhteisöjäsenen jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan.

Koulujäsenyys Koulut voivat liittyä Pohjola-Nordenin koulujäseneksi 20 euron vuosimaksulla. Koulujäsenet saavat Pohjolaan liittyvää ajankohtaista materiaalia ja tietoa pohjoismaisista kursseista, stipendeistä ja uusista oppimateriaaleista. Koulualan sivuilta voit lukea lisää koulujäsenyydestä.

Kirjastojäsenyys Kirjastot voivat liittyä Pohjola-Nordenin kirjastojäseniksi 20 euron vuosimaksulla. Kirjastojäsenet saavat kirjastoviikon materiaalin automaattisesti postitettuna, Pohjola-Nordenin sekä Ruotsin Föreningen Nordenin jäsenlehden sekä apua Pohjola-hyllyn perustamiseen kirjastoon.

32

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022

Personmedlemmarna hör till föreningen på hemorten och kan delta både i den lokala och i den riksomfattande verksamheten. Redan genom att bli medlem stöder man det nordiska samarbetet. Pohjola-Norden erbjuder dessutom sina medlemmar en tidskrift och olika medlemsförmåner. Medlemsavgiften är 25 euro. Kom ihåg att skriva vilken lokalförening du vill ansluta dig till!

Stödmedlemskap Det är också möjligt att ansluta sig till Pohjola-Norden som stödmedlem. Stödmedlemskapet skiljer sig från personmedlemskap så att stödmedlemmarna inte är medlemmar i någon av Pohjola-Nordens lokal- eller andra föreningar. Stödmedlemmarna har inte heller representations- eller rösträtt på t.ex. förbundsmötet. Medlemsavgiften för stödmedlemmar är samma som för personmedlemmar och stödmedlemmarna får samma medlemsförmåner som traditionella personmedlemmar. Ifall du vill bli stödmedlem, skriv inte ned någon lokalförening.

Ungdomsmedlem Om du är 15–29 år gammal kan du bli medlem i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Medlemskapet är gratis. Anslut dig till Ungdomsförbundet på pnu.fi.

Familjemedlem Om det redan finns en personmedlem i din familj, kan du bli familjemedlem. Till familj räknas alla som bor i samma hushåll. Medlemsavgiften är 15 euro.

Samverkande medlem Även din organisation kan bli medlem i Pohjola-Norden. Samverkande medlemmar kan ställa upp sina representanter i valen till Pohjola-Nordens beslutsfattande organ och på så vis påverka det nordiska samarbetet. Samverkande medlemmars avgift beror på organisationens storlek.

Skolmedlemskap Skolor kan också bli medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Skolmedlemmar får aktuellt material om Norden och information om nordiska kurser, stipendier och nytt läromaterial.

Biblioteksmedlemskap Biblioteken kan ansluta sig som medlemmar i Pohjola-Norden för ett medlemspris på 20 euro per år. Biblioteksmedlemmar får biblioteksveckans material automatiskt, Pohjola-Nordens samt Föreningen Norden i Sveriges medlemstidning, samt hjälm med att bygga en Norden-hylla i sitt bibliotek.


Tule mukaan toimintaan ja liity jäseneksi! Jäsenyys on kannanotto pohjoismaisuuden puolesta. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa pohjola-norden.fi.

Bli medlem! Medlemskap är ett ställningstagande för det nordiska samarbetet. Du kan ansluta dig även på pohjola-norden.fi.

Taita ja niittaa tästä Vik och häfta ihop

Haluan liittyä henkilöjäseneksi / Jag vill ansluta mig som personmedlem (25€) Haluan liittyä Pohjola-Nordenin kannatusjäseneksi / Jag vill ansluta mig till Pohjola-Norden som stödmedlem (25€) Perhejäsenyys / Familjemedlemskap (15€) Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenyys / Medlemskap i Pohjola-Nordens Ungdomsförbund (ilmainen/gratis) Koulujäsenyys / Skolmedlemskap (20€) Yhteisöjäsenyys / Medlemskap för samverkande organisationer (Jäsenmaksu määräytyy yhteisön koon mukaan) Nimi/Namn: Osoite / Adress: Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och – anstalt: Puhelin / Telefon: Sähköposti / E-post : Haluan jäsenmaksulaskuni postitse / Jag vill ha min medlemsfaktura per post Yhdistys / Förening: Lisätietoja /Ytterligare uppgifter (Koulu- tai yhteisöjäsenen laskutusosoite ja yhteyshenkilön tiedot / Skol- eller organisationsmedlemmens faktureringsadress och kontaktpersonens uppgifter)

Päiväys ja allekirjoitus / Datum och underskrift Yhteystietojani käytetään ainoastaan Pohjola-Nordenin ja sen yhdistysten omaan tiedotukseen eikä niitä luovuteta ulkopuolisille tahoille. Löydät jäsenrekisteriselosteemme osoitteesta pohjola-norden.fi kohdasta Jäsenille. Kontaktuppgifterna används endast för Pohjola-Nordens och dess föreningars information och ges inte ut till utomstående. Du hittar vår medlemsregisterbeskrivning på pohjola-norden.fi under Medlemmar. Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

33


Pohjola-Norden Vastauslähetys Sopimus 5005877 00003 Helsinki

34

Pohjola-Nordenin lehti nro 2 | 2022


TEEMAMATKOJA My Fair Lady -musikaali Tallinnassa 26.-27.10. alk. • 145,La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. 185,Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. • alk. 185,Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,Virkistysviikonloppu Pärnussa 3.-6.11. / 1.-4.12. • alk. 320,-

PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä tai ottaa ”varaslähtö” kevääseen 2023!

TORREMOLINOS

huoneistohotelli BAJONDILLO 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. 6.2.-2.3. / 5.-30.3. • alk. 1.055,-

TORREMOLINOS hotelli BARRACUDA, sis. puolihoito 4.-27.1. • alk. 1.475,-

FUENGIROLA

huoneistohotelli PYR FUENGIROLA 21.1.-13.2. • alk. 1.295,-

JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu Andalusiassa 18.-26.12. • alk. 1.295,Kylpyläjoulu Haapsalussa 22.-26.12. • alk. 380,Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12. • alk. 1.395,Joulu Tartossa 23.-26.12. • alk. 355,Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12. • alk. 359,Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12. • alk. 1.445,Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1. • alk. 1.495,-

Varaa meiltä myös OMATOIMIMATKAT: lennot, laivaliput, majoitukset – omaan toivekohteeseesi! Myös ESTEETTÖMÄT matkat ja kaikki RYHMÄMATKAPALVELUT! Opastetut matkat, hinnat alkaen Helsingistä.

matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

Matka agentit Pohjola-Nordens tidskrift nr 2 | 2022

35


FOLKVERKSTAN -HANKE 2020–2022 Visiona on avoin kohtaamispaikka, jossa kaikilla on mahdollisuus korjata arjen hyödykkeitä tee-se-itse-periaatteella. Se on paikka oppimiselle ja tiedon jakamiselle, joka lisää ymmärrystä uusiokäytöstä, korjaamisesta ja kestävästä kuluttamisesta. Lue lisää: www.pohjola-norden.fi

Pallo on heitetty kunnille. Folkverkstan -hankkeesta vastaa Föreningen Norden Norrbotten yhdessä Pohjola-Nordenin kanssa ja se toteutetaan yhteistyössä Oulun-, Haaparannan-, Bodenin- ja Luulajan kuntien, sekä Studiefrämjandet Norrbottenin ja Oulu-opiston kanssa. Hanketta rahoittaa EU-ohjelma Interreg Pohjoinen.