__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

SAVON TÄHDET Marraskuu 2013

MAKUPALOJA EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa 2007–2013


Savon Tähdet

Savo Stars

sisältö Julkaisijat Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toimitusneuvosto Soile Juuti, Jari Sihvonen, Janna Merenniemi ja Jaana Tuhkalainen

4

Hammaslääkäri ja potilas kohtaavat maailman moderneimmassa ympäristössä

5

Suonenjoella toimiva metsäntutkimuslaitos erikoistuu viljelymetsiin

6

Terveystutkimus kytketään osaksi polttolaitteiden ja -aineiden kehittämistä

7

Savolainen toimintaverkosto työstää ideoista uusia tuoteinnovaatioita

8

Uraohjaamo auttaa nuoria löytämään ‘sen oman jutun’

9

Uusia myynnin taitajia tarvitaan lisää elinkeinoelämän palvelukseen

10

Kansainväliset mallit otettiin hyötykäyttöön työllistämispalveluiden kehittämisessä

11

Alzheimerin taudin aivokudosmuutoksia voidaan lievittää täsmähoidolla

12

Matkailuyritykset lähtivät merta lähemmäs kalaan

13

Työpäivä-toiminnan kautta voi löytää tien työmarkkinoille

14

Riikinvoiman ekovoimalaitoksella jäte palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä

15

Siviilikriisinhallinta ja rauhanrakentaminen kulkevat käsi kädessä liiketoiminnan kanssa

16

Kaupallistamisen kiitotiellä tehdään askelmerkkejä kasvua hakeville yrityksille

Tekstit ja kuvat Minna Akiola, Jari Sihvonen KALAKUKKO AIRWAYS -kansikuva ja sivun 3 kokkikuva Marko Koivistoinen Taitto Minna Akiola, Jari Sihvonen Paino Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio Painosmäärä 4000 kpl

2

Ensimmäinen SAVON TÄHDET -lehti ilmestyi lokakuussa 2012

KÄÄNNÖKSET Tony Huldén

EU-rahoituksella

HYVINVOINTIA ihmisille, yrityksille ja ympäristölle


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

pääkirjoitus

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Pohjois-Savossa. ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus on merkittävä alueiden kehittäjä ja EU-rahoituksen myöntäjä. Yhteistyö on tiivistä maakunnan liittojen ja muiden tahojen kanssa. ELY-keskus ohjaa työ- ja elinkeinotoimistoja. Pohjois-Savon ELY-keskus Käyntiosoite: Kallanranta 11, Kuopio Postiosoite: PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 0295 026 500 www.ely-keskus.fi

Pohjois-Savon liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, joka ajaa maakunnan asukkaiden, kuntien ja elinkeinoelämän etua kansallisesti ja kansainvälisesti. Liiton jäseniä ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat ja kaupungit. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Se tekee tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Pohjois-Savon liitto vastaa maakunnan aluekehityksestä ja alueiden käytön suunnittelusta. Lisäksi se edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Pohjois-Savon liitto Käyntiosoite: Sepänkatu 1, Kuopio Postiosoite: PL 247, 70101 Kuopio Puh. (017) 550 1400 www.pohjois-savo.fi

Sinun Eurooppasi – yrittäjänä EU:ssa Käytännön tietoa yrittämisestä EU:ssa

Kuopio

http://europa.eu/youreurope/business/index_fi.htm Europe Direct Kuopio Käyntiosoite: Sepänkatu 1, Kuopio Puh. 044 714 2653 www.pohjois-savo.fi/europedirect

Jussi Huttunen maakuntajohtaja Kari Virranta ylijohtaja

Jatketaan menestystarinoilla

K

okonaisuutena arvioituna rakennerahasto-ohjelmakauden 2007–2013 aikana tapahtunutta kehitystä Pohjois-Savossa voi pitää hyvänä. Monta uutta menestystarinaa – yrityksinä, työpaikkoina, vientituloina – on syntynyt ja vahvat elinkeinoalamme ovat vahvistuneet entisestään. PohjoisSavo on edelleen elinvoimainen laidasta laitaan; Varkaudesta Vieremälle ja Keiteleeltä Kaaville. EU:n jäsenmaissa alue- ja kilpailukykypolitiikkaa tukevat rakennerahastot ovat nousseet yhä tärkeämpään asemaan. Niiden merkitys on erityisen suuri Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymiselle. Syy on kansallisen rahoituksen pienentyminen merkittävästi. Niin ei saisi olla nyt eikä jatkossa. EU:sta saatavan aluepoliittisen kehittämisrahoituksen tulisi täydentää kansallista, budjettivaroin harjoitettavaa kehittämistä. Edellinen tavoite sisältyy edelleen uuden ohjelmakauden 2014–2020 tavoitteisiin. Kehittämis- ja selvityshankkeista kumpuaa ja seuraa usein investointeja yrityksissä. Hanketoiminta edistää uusia käytänteitä tutkimuksen, oppilaitosten ja yritysten kesken. Kyseistä toimintaa, sen vaikuttavuutta ja yrityslähtöisyyttä on edelleen syytä parantaa ja laajentaa. Pohjois-Savossa on yritysrahoituksella ollut merkittävä, usein ratkaiseva rooli kasvun ja kilpailukykymme edistämisessä. Kansallisilla investointituilla on turvattu kymmenien ja satojen pk-yritysten kehittyminen. Ne on edelleen säilyttävä työkalupakissamme. Investointituet ovat luonteeltaan osarahoitusta, sillä aina tarvitaan ensin yrittäjä ja hänen ratkaiseva oma panostuksensa. Yrittäjän on löydettävä tuettuihinkin hankkeisiin vähintään 70 prosenttia omaa rahaa tai lainaa. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukykymme edistämiseen tarvitaan myös EU:n rahoitusta, kun kohteena ovat maakuntamme saavutettavuutta edistävät liikennehankkeet. Rakennerahastovarojen hallinto tulee tulevalla ohjelmakaudella muuttumaan. Tulemme toimimaan asiakaslähtöisesti siten, että asiakas ei huomaa eroa. Tutut asiantuntijat palvelevat asiakkaita edelleen. Päätösten perusteet ovat maakuntamme kehittymistä tukevia ja uusia menestyjiä rakentavia. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) linjaa ja päättää jatkossakin, nykyistä jopa vahvemmin, merkittävistä linjauksista ja kehittämishankkeista. MYR:ssä ovat jatkossakin edustettuina kattavasti maakunnan eri toimijat. Maakuntien menestystarinat luodaan maakunnissa. Päätösvallan ja -vastuunkin on oltava aidosti aluelähtöistä ja lähellä asiakasta.

3


Savon Tähdet

Savo Stars

Hammaslääkäri ja potilas kohtaavat maailman moderneimmassa ympäristössä Itä-Suomen yliopistoon on valmistunut maailman modernein hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristö.

K Potilastuolin asentoa säädetään lattialla olevan langattoman yksikön kautta.

Kaikki klinikan tilat on toteutettu siten, että valot syttyvät, kirkastuvat ja himmenevät automaattisesti. Näin vältytään turhilta kosketuksen jättämiltä bakteereilta.

linikalla on digitaaliset, 3Dtekniikkaa hyödyntävät laitteet. Lisäksi käytössä on edistyksellinen Trustwear-puhdasvesijärjestelmä. Siinä ei tarvita kemikaaleja, vaan vesi puhdistetaan keittosuolan ja sähkön avulla. Jos Kuopion vesijohtovesi yllättäen saastuisi, ei veden saastuminen vaikuttaisi hammaslääketieteen oppimisklinikan toimintaan. Laitteissa kiertää jatkuvasti puhdistettu vesi, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse pesiytymään letkuihin. Vesi kiertää myös lomien aikana, joten laitteisto on aina käyttövalmis. Myös jätevesipuolen huolto on automatisoitu. Puhdistus käynnistyy automaattisesti, kun huoltosuutin työnnetään kiinni laitteeseen. Huoltosuuttimen kiinnitys vie vain kymmenen sekuntia, joten laite on mahdollista ohjelmoida myös siten, että se ei käynnisty, jos huoltotoimenpidettä ei ole suoritettu. Modernia tekniikkaa hyödynnetään myös opetusmetodeissa. Opettajalla ja opiskelijoilla on käytössä LanSchoolopetusohjelmisto, jonka kautta opiskelijat voivat lähettää opettajalle

HAMMASLÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJA OPPIMISYMPÄRISTÖN VARUSTAMINEN Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A31579, 2011–2013 Kokonaiskustannukset: 2,5 miljoonaa euroa Päärahoittajat: Pohjois-Savon liitto ja Kuopion kaupunki Lisätietoja: Suu- ja leukakirurgian professori Jari Kellokoski, jari.kellokoski@uef.fi www.uef.fi

4

pikaviestejä tai kutsua hänet paikalle nappia painamalla. Hammaslääkäriopiskelijoiden lisäksi klinikalla harjoittelevat Savonian suuhygienistiopiskelijat. Tämä tarjoaa oivan mahdollisuuden oppilaitosten väliselle yhteistyölle. Lisäksi työmallit tulevien ammattilaisten kouluttamiseen on mahdollista kehittää toimiviksi. Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettajan Kaarina Sirviön mukaan tulevaisuudessa korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään edelleen ja kaikki koulutusasteet ovat tulossa mukaan tarjontaan. Opetusklinikka tuo lisäresursseja myös julkiseen terveydenhuoltoon, sillä simulaatiotiloja on mahdollista käyttää täysipainoisina työpisteinä oikeassa potilaskäytössä. Kolmannen vuoden opiskelijat pääsevät tekemään hoitotoimenpiteitä simulaattoreiden sijasta oikeille potilaille. – Moderni ympäristö tarjoaa loistavat puitteet sille, mikä on suun terveydenhuollossa kaikkein tärkeintä: kohdata potilas ihmisenä ja hoitaa häntä kokonaisvaltaisesti, sanoo Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen johtaja, suu- ja leukakirurgian professori Jari Kellokoski.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Suonenjoella toimiva metsäntutkimuslaitos erikoistuu viljelymetsiin Laboratorio, patologian yksikkö, röntgen- ja tomografiakuvaus... Voisi luulla, että puhutaan lääketieteestä, mutta kyse on Metlan tutkimus- ja kehittämisyksikön huippuosaamisesta.

M

enestystarinaksi muodostunut Taimitarhojen tietopalvelu on saanut seuraajakseen jo neljä uutta toimintoa Suonenjoen yksikköön, kertoo Metlan erikoistutkija Heikki Smolander. Huhtikuussa 2013 valmistui tutkimuskasvihuoneen modernisointi, joka mahdollistaa kahden uuden tekniikan pilotoinnin. Tilan jäähdytykseen käytetään uutta vesiverhotekniikkaa ja toisena innovaationa pilotoidaan taimien rakenteen muuttamista led-valojen avulla. Led-tekniikassa on se etu, että valo voidaan säätää eri aallonpituuksille joustavammin kuin perinteisillä valaisimilla. Metlan perustamassa siemenlaboratoriossa puolestaan selvitetään siementen itävyyttä ja niiden rakennetta. Röntgenkuvauksilla pystytään erottelemaan vaurioituneet siemenet ehjistä. Siemenlaboratorio tekee yhteistyö-

tä Itä-Suomen yliopiston biomateriaalikeskuksen kanssa. Kokeiluja on tehty mm. tomografiakuvauksen käytöstä siementen rakenteen tutkimuksessa. Tekniikkaa on käytetty toistaiseksi vähän tähän tarkoitukseen. Siemen- ja taimituottajat sekä metsänviljelyn ammattilaiset odottanevat tuloksia suurella mielenkiinnolla, sillä siemenen hinta määräytyy itävyyden mukaan. Suonenjoella toimii myös tutkimustaimitarha, jossa kehitetään taimikasvatusmenetelmiä koneistutukseen sopivaksi. Koneyrittäjillä on oltava sopivaa taimimateriaalia koko sulan maan ajan perinteisten kevät- ja syysistutussesonkien sijasta. Ensimmäiset tulokset osoittavat, että kesällä istutettujen taimien kasvuunlähtö voi olla parempi kuin keväällä istutettujen. Tulevaisuudessa metsäpatologian yksikössä etsitään ratkaisuja myös taimi­tar­hoilla esiin­tyviin tauti­ongelmiin tai niiden uhkiin.

Vesiverhotekniikkaa käytetään kasvihuoneen jäähdyttämiseen.

Vesi jäähdytetään ulkoaltaassa. Käytössä on suihkut, jotka puhaltavat vettä ilmaan. Ilmassa ollessaan vesi haihduttaa lämpöä ja viilenee.

– Metla on kehittänyt Suonenjokea yksikkönä, joka kattaa koko ketjun siementuotannosta taimikonhoitoon saakka. Tämä on selvä etu muihin toimijoihin nähden, sanoo erikoistutkija Markku Nygren.

UUDEN SUKUPOLVEN TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKASVIHUONE Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A31471, 2011–2013 Kokonaiskustannukset: 320 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Erikoistutkija Heikki Smolander, heikki.smolander@metla.fi www.metla.fi

5


Savon Tähdet

Savo Stars

Terveystutkimus kytketään osaksi polttolaitteiden ja -aineiden kehittämistä Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty ainutlaatuinen laitteistomenestelmä ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimukseen.

PASI JALAVA

U Tutkimustiloja ja laitteistoja ilmansaasteiden haitallisuuden tutkimukseen ei ole Itä-Suomen yliopistossa aiemmin ollut, ne on luotu kehitystyön yhteydessä.

PASI JALAVA

Kuvassa muutuntakammio.

usiutuvien energiatuotantomuotojen lisääntyessä on havahduttu siihen, että uusia polttoaineita ja uudenlaista polttoainetekniikkaa on mahdollista ottaa käyttöön tuntematta niiden toksikologisia eli terveydelle haitallisia vaikutuksia. Vastaavasti lääke- tai elintarviketeollisuudessa uudet lääkeaineet tai lisäaineet eivät pääse markkinoille ilman perusteellista ja jopa vuosikausia kestävää testausta. Samaan aikaan on odotettavissa, että bioenergiantuotanto tulee lisäämään pienhiukkasten määrää ilmassa. Tutkimuksissa on todettu, että ilmansaasteet ja erityisesti pienhiukkaset ovat tärkein terveyshaittaa aiheuttava tekijä. – Ongelmaa onkin lähestyttävä monitieteisesti, sanoo professori Maija-Riitta Hirvonen Itä-Suomen yliopistolta. – Olemme tarttuneet haasteeseen tuomalla terveystutkimuksen mukaan ilmansaasteiden tutkimukseen. Siten voimme tarjota yrityksille ja elinkeinoelämälle valmiuksia kehittää uusia turvallisia polttoaineita, Hirvonen jatkaa.

ILMANSAASTEIDEN HAITALLISUUDEN TUTKIMUSJA TESTAUSLAITTEISTO Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A31097, 2010–2011 Kokonaiskustannukset: 570 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Professori Maija-Riitta Hirvonen, maija-riitta.hirvonen@uef.fi www.uef.fi

6

Itä-Suomen yliopistoon on pystytetty EU-rahoituksella pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio. Tavoitteena on, että maassamme oltaisiin valmiita siinä vaiheessa, kun uusien polttoaineiden testausta aletaan vaatia muiden markkinoille tulevien aineiden tapaan. Yliopiston laboratorioon on pystytetty ainutlaatuinen laitteistoketju. Pienpolttolaitteiden ja auton pakokaasujen päästöt johdetaan linjastoa pitkin laimennukseen, jossa simuloidaan ilmakehän päästöjä laimentavaa vaikutusta. Laimennuksesta päästöilmaa johdetaan muutuntakammioon, jossa jäljitellään UV-valon ja otsonin vaikutuksia päästöön. Sen jälkeen päästöt menevät solu- ja eläinyksikköön altistuskokeisiin. Kaikista vaiheista tehdään fysikaaliset ja kemialliset analyysit. Itä-Suomen yliopisto tekee tätä työtä yhteistyössä kolmen muun maan kanssa Saksassa perustetussa Helmholzin virtuaali-instituutissa, joka on keskittynyt eritoten bioenergia- ja laivapäästöihin. – Vastaavaa laitteistoa ei ole ainakaan saman katon alla muualla Euroopassa. Haluamme olla edelläkävijöitä mitä tulee uusien polttoaineiden testaukseen, toteaa professori Hirvonen.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Savolainen toimintaverkosto työstää ideoista uusia tuoteinnovaatioita Opiskelijat suunnittelivat kuntouttavan pelimaailman Kuopion yliopistollisen sairaalan kuntoutusosastolle tuotemuotoilun lehtorin Heikki Nevalaisen idean pohjalta. Tilasuunnitelman tekivät opiskelijat Sini Räikkä, Sofia Mikkonen ja Pekka Malo.

Kuopion Muotoiluakatemia ideoi kelluvan ravintolalaivan Kallamarinan edustalle.

Uusi toimintaverkostomalli auttaa yrittäjiä konseptoimaan asiakas- ja opiskelijalähtöisiä sisustustuotteita ja tilaratkaisuja.

T

oimintaverkostoon kuuluu Savoniaammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän eri yksiköiden lisäksi yrityksiä ja erikoisasiantuntijoita. Uuden suunnitteluprojektin kulku etenee kahta reittiä. Yrittäjä esittelee ideansa aloituspalaverissa, jonka jälkeen oppilaitosten opiskelijaryhmät työstävät ideoista 4–5 versiota. Versioista valitaan paras ja siitä luodaan prototyyppi. Oppilaitosten osalta työ jää siihen ja on yrittäjästä kiinni, lähteekö hän viemään tuotteen suunnittelua eteenpäin. Toinen toimintatapa on opiskelijalähtöisyys. Jos opiskelija keksii hyvän tuoteidean, sitä lähdetään viemään eteenpäin ja kysytään sopivalta yrittäjältä, olisiko tämä kiinnostunut tuotteesta. Esimerkkejä innovatiivisimmista toimintaverkoston suunnittelemista tuotteista ovat modulaarinen, lamellihirsistä rakennettu sisäsauna Kaukoidän markki-

noille, hampusta valmistetut ääniloukut, joita voi käyttää myös leikkivälineinä sekä kerroksittain viilu- eli kertopuusta rakennetut tilaratkaisut. Kertopuusta voidaan tehdä isoon aulaan erilaisia odotustiloja, joista osa voi toimia neuvottelu- tai videoneuvottelutiloina. Tuoteidean kehittänyt yritys on valmistanut kertopuusta paviljongin Milanon huonekalumessuille. Toimintaverkoston toimijat ovat lähteneet mukaan maailmanlaajuiseen Material ConneXion -toimintaan, jossa kaikki uudet materiaalit ovat internetin kautta nähtävissä kootusti yhdestä materiaalipankista ja niitä on mahdollista tilata suoraan tuottajilta. Ratkaisu helpottaa opiskelijoiden työskentelyä. Palvelun kautta on myös mahdollista vastaanottaa muutaman kerran vuodessa laatikollinen näytteitä. Tavoite on pystyttää uusien materiaalien näyttelytila

Savoniaan, joka tulee olemaan niin ikään yrittäjien hyödynnettävissä. – Osa projekteista on ollut niin onnistuneita, että ne ovat saaneet heti jatkoa. Savonian Games for health -projekti käynnistettiin KYS:n kuntoutusosastolle suunniteltujen kuntoilupelien myötä, sanoo projektipäällikkö Tapani Laukkanen Kuopion Muotoiluakatemiasta.

JUTI – JULKISTEN TILOJEN INNOVATIIVISTEN SISÄPINTAMATERIAALIEN TUOTTEISTAMINEN SEKÄ VERKOTTUNEEN ASIANTUNTIJUUDEN TUOMAT LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 3 Projektikoodi ja toteutusaika: S11448, 2010–2014 Kokonaiskustannukset: 450 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: Projektipäällikkö Tapani Laukkanen, tapani.laukkanen@designkuopio.fi www.designkuopio.fi/juti

7


Savon Tähdet

Savo Stars

Uraohjaamo auttaa nuoria löytämään ‘sen oman jutun’ Uraohjaamo tarjoaa nuorille ohjausta, jonka avulla he saavat uuden otteen opiskeluun ja työelämään.

T Nuoret uraohjautujat ja projektipäällikkö Jaana Pernu tutustumassa rakennusalan ammatteihin YIT:n työmaalla.

yöllistyminen on tänä päivänä vaikeaa tai jopa mahdotonta ilman ammatillista koulutusta ja työkokemusta. Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Iisalmessa startannut Uraohjaamoohjauspalvelu auttaa nuoria mieluisan opiskelupaikan ja ammattialan löytämisessä järjestämällä koulutus- ja työpaikkavierailuita sekä antamalla henkilökohtaista ohjausta. Työpaikkakäynneillä nuoret pääsevät esittämään kysymyksiä ja näkemään eri ammattiryhmiä työskentelemässä. Ohjauspalvelun tavoitteena on, että saadun ohjauksen avulla nuoret pystyvät tekemään itselleen mahdollisimman sopivat koulutusvalinnat. – Nuoria otetaan mukaan nonstop-periaatteella ja heille tarjotaan mahdollisuus peilata omia urasuunnitelmia eri vaihtoehtoihin, kertoo projektipäällikkö Jaana Pernu. Yritykset ovat lähteneet mukaan hankkeen toimintaan tarjoamalla työ-, työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja nuorille. Uraohjaamon lisäksi käynnissä on

uraohjaamo- ja lähde-toiminta Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: S11469 ja S11470, 2010–2014 Kokonaiskustannukset: 906 255 euroa (Uraohjaamo), 516 050 euroa (Lähde) Rahoittaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: Jaana Pernu, jaana.pernu@ely-keskus.fi (Uraohjaamo), Tarja Tapaninen, tarja.tapaninen@siilinjarvi.fi (Lähde) www.po1nt.fi/uraohjaamo, www.lahdehanke.fi

8

syrjäytymistä ehkäisevä Lähde-toiminta. Toiminnan tarkoitus on tunnistaa alkava syrjäytymiskehitys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siilinjärvellä alkunsa saaneeseen toimintaan ovat sitoutuneet myös naapurikuntien sosiaali- ja terveystoimet. Asiakkaiden elämänhallinnan taitoja lisätään mm. jelppari-toiminnalla, jossa tukihenkilö on nuoren apuna opiskeluja työasioissa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Nuoret Duuniin -kampanja puolestaan haastaa kaikki pohjoissavolaiset yrittäjät työllistämään yhden tai useamman nuoren vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Kohderyhmään kuuluu nuoria ja nuorten perheitä. Lähdetoiminnan kautta on jo saavutettu pysyviä hyviä käytäntöjä matalan kynnyksen palveluiden toteutuksesta muun muassa yhdistämällä virtuaalinen ja fyysinen palvelu. – Sekä Uraohjaamon että Lähdetoiminnan tavoitteena on tukea nuorisotakuun toteutumista mm. toimimalla aktiivisesti palvelujärjestelmän koordinointi- ja kehittämistyössä. Toiminta auttaa nuoria löytämään kaikki mahdolliset reitit tavoittaakseen tasapainoisen arjen, opiskelupaikan ja työn, jossa viihdytään.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Uusia myynnin taitajia tarvitaan lisää elinkeinoelämän palvelukseen Yrittäjien keskuudesta virinnyt toive käynnisti myynnin johtamisen osaamista lisäävän koulutuksen Pohjois-Savossa.

M

yynnin johtamisen koulutus vahvistaa paikallisten yritysten koti- ja ulkomaista kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Kokonaisuus on ollut niin onnistunut, että se on saamassa jatkoa kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelman muodossa Itä-Suomen yliopistossa, erillisopintoina Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden yksikössä sekä osana eMBA-koulutusta Koulutus- ja kehittämispalvelukeskus Aducatella. Koulutuskokonaisuutta on ollut rakentamassa 50 yhteistyöyritystä, jotka ovat tuoneet oman osaamisensa opiskelijoiden käyttöön. Kyseessä on ainutlaatuinen koulutus, sillä vastaavanlaista ei ole Suomessa tarjolla. – Tärkein tehtävä on tuottaa uusia osaajia elinkeinoelämän palvelukseen, sanoo lehtori Saara Julkunen ItäSuomen yliopistolta.

Kansainvälisyyttä ulkomaisin opein Merkittävä osa koulutussisältöä on kansainvälisyys. Luennoilla on ollut useita ulkomaisia luennoitsijoita ja

opetuskielenä on ollut pääosin englanti. Lehtoreista ja yhteistyöverkostoon kuuluvista tahoista koostuva ydintiimi on hakenut vaikutteita myös Suomen rajojen ulkopuolelta. USA:n Grandfield Management Development Centeristä tiimiläiset saivat tuoreimman tiedon myynnin johtamisesta. Jatkossa tullaan kehittämään myös myynnin ja kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston, Aducaten ja Savonian järjestämän myynnin johtamisen peruskoulutuksen käynyt opiskelija hallitsee erilaiset myynnin toimintaympäristöt, myyntistrategiat, kansainvälisen B2B-myynnin, rekrytoinnin, suoramyynnin ja saa vuorovaikutustaitoja. Koulutus valottaa myös myynnin etiikkaa ja juridiikkaa.

Myynnin johtamisen peruskoulutuksessa harjoitellaan myynti- ja vuorovaikutustaitoja mm. roolipelin avulla. Kuvassa Katariina Rissanen.

TUTUSTU lisää makupaloja pohjois-savon kehittämistyöstä: www.pohjois-savo.fi/ hankerekisteri

Myynnin johtamisen osaaminen, Myyjo Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 3 Projektikoodi ja toteutusaika: S11469, syksy 2010–syksy 2013 Kokonaiskustannukset: 700 000 euroa Rahoittajat: Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Oili Kinnunen, oili.kinnunen@uef.fi www.uef.fi/myyjo

9


Savon Tähdet

Savo Stars

Kansainväliset mallit otettiin hyötykäyttöön työllistämispalveluiden kehittämisessä Hyvät käytännöt leviävät EU-hankkeiden avulla sekä maakunnasta että maasta toiseen. Pohjois-Savossa on otettu mallia maahanmuuttajien työllistymispalveluihin muun muassa Skotlannista.

P

ohjois-Savossa jokainen maahanmuuttaja nähdään potentiaalisena työntekijänä. Siksi heidän työllistymiseensä halutaan panostaa. Helpoimmin alkuun pääsee tarjoamalla maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle mahdollisuus tutustua uuden asuinmaansa työympäristöihin, työtehtäviin ja niiden vaatimuksiin sekä auttaa häntä luomaan verkostoja helpottamaan työnhakua. Maahanmuuttajien työllistymiseen on haettu mallia muista Euroopan maista, joilla on Suomea pidempi kokemus heidän työllistymisestään. Työllistymispalveluita tarjoavien organisaatioiden henkilöstö on käynyt tutustumassa Tanskassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Skotlannissa käytössä oleviin erityistyöllistymisen malleihin. Esimerkiksi Skotlannista löydettiin ns. work shadowing -palvelu, jossa työnhakija ’varjostaa’ ammattilaista. Hän tarkkailee, miten ammattilainen suorittaa eri tehtävät ja voi myös itse kokeilla työtehtävien tekemistä

henkilöstön valvonnassa. Molemmat osapuolet saavat tukea työhönvalmentajalta, joka auttaa työpaikan työtehtävien ja työnhakijan osaamisen kohtaamisen varmistamisessa. Vierailujen jälkeen kehittämisryhmä on tarkastellut eri käytäntöjä ja valinnut niistä parhaimmat kokeiltaviksi. Yksi kokeilluista käytännöistä on vapaaehtoinen työllistymistä tukeva mentorointi. Mentorointitoiminnassa suomalainen tukihenkilö jakaa tietojaan ja kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä maahanmuuttajataustaiselle työnhakijalle. Mentoroitavalla on mahdollisuus pohtia tavoitteitaan työllistymisen suhteen sekä saada mentorilta neuvoja ja mielipiteitä, jotka voivat auttaa työpaikan löytymisessä. Jos mentorilla ja mentoroitavalla on sama ammatti, voi mentorilla olla arvokkaita verkostoja tai sisäpiirin tietoa

maahanmuuttajien työllistyminen – kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä (into) Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 4 Projektikoodi ja toteutusaika: S11426, 2010–2012 Kokonaiskustannukset: 153 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Mari Nupponen, mari.nupponen@uef.fi www.aducate.fi/into

10

Ryhmä pohjoissavolaisia työllistymisen ammattilaisia kävi tutustumassa käytössä oleviin malleihin mm. Hollannissa. Mentorointi on hyvä keino luoda verkostoja ja saada neuvoja työllistymiseen.

mahdollisista työnantajista. – Työllistymistoiminta on havaittu hyödylliseksi ja se on saanut jatkoa Maahanmuuttaneiden työllistymispalveluiden kehittäminen Pohjois-Savossa -projektilla, toteaa Itä-Suomen yliopiston kehittämispäällikkö Mari Nupponen.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Alzheimerin taudin aivokudosmuutoksia voidaan lievittää täsmähoidolla Itä-Suomen yliopiston neurologian yksikössä on saatu uutta tietoa Alzheimerin taudin kulusta rasitusrintakivun hoitoon kehitetyllä lääkkeellä.

U

seat tulokset osoittavat, että aiemmin sairastetulla aivoverenkiertohäiriöllä ja Alzheimerin taudilla on olemassa yhteys. Jos henkilö saa esimerkiksi 50-vuotiaana aivohalvauksen, on hyvin suuri todennäköisyys, että hän myöhemmin sairastuu Alzheimerin tautiin. Verenkiertohäiriön ei tarvitse olla massiviinen, vaan jopa pieni muutos aivoissa voi toimia Alzheimerin taudin siemenenä. Taudin syntymekanismin on havaittu liittyvän aivoverenkiertohäiriön jälkeen aivoihin kertyvään kalsiumiin ja betaamyloidiin. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu, voitaisiinko alunperin rasitusrintakivun hoitoon kehitetyn Bepridilin käytöllä vähentää kalsiumin ja beta-amyloidin haitallista kertymistä.

Häiriön mallintaminen Tutkimuksen alkuvaiheessa rottien aivoverenkiertoa hidastettiin kahden tunnin ajaksi. Kahden päivän jälkeen aloitettiin Bepridilin käyttö. Lääkkeen antamista jatkettiin 26 päivän ajan. Ennen tutkimusta rotat oli opetettu nousemaan sylinterikupista ylös ja käve-

Alzheimerin taudille altistavat beta-amyloidi- ja kalsiumkertymät (kuvassa ympyröitynä) saatiin kokeessa vähenemään aivoista merkittävästi.

lemään langalla, jotta lääkettä saaneiden rottien liikkumista pystyttiin vertaamaan niiden rottien liikkumiseen, joille ei oltu annettu lääkettä. Oletus oli, että jos Bepridil auttaa beta-amyloidi- ja kalsiumkertymiin, myös liikkuminen on parempaa, koska aivoverenkiertohäiriön jälkeiset oireet ilmenevät useimmiten juuri liikkumisessa.

Tutkimuksen tulokset Kokeissa saatiin lisänäyttöä siitä, että aivoihin kertyi beta-amyloidia verenkiertohäiriön jälkeen. Mitä pidempi aika kului, sitä kiinteämmiksi ja laajemmiksi kertymät muuttuivat ja niihin alkoi kertyä myös kalsiumia. Bepridilin käyttö vähensi voimakkaasti beta-amyloidin ja kalsiumin määrää, mutta se ei vaikuttanut siihen, että muisti- ja oppimistoiminnot olisivat

parantuneet. Alzheimerin taudissa vakavimmat oireet ilmenevät juuri oppimisessa ja muistamisessa, joten tutkimuksen perusteella ei pystytty todentamaan, että Bepridil-hoito vaikuttaisi nimenomaan näihin toimintoihin. Vaikka alkuperäinen tavoite jäi osittain saavuttamatta, lääkkeellä nähdään olevan potentiaalia akuuttien aivovammojen hoidossa. Bepridil-hoito voi edesauttaa aivovammoista palautumista. Mahdollisen aivovammojen hoidossa saavutettavan hyödyn lisäksi projektissa onnistuttiin luomaan kustannustehokas tutkimusmalli, jota voidaan hyödyntää muiden lääkkeiden testauksessa. Itävaltalainen QPS Austria GmbH hyödyntää kehitettyä mallia tarjoamalla siihen perustuvaa kliinistä lääketestausta. Muita tutkimuksessa mukana olleita tahoja olivat Orion Oyj, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö, MAP Medical Technologies, Hermo Pharma Oy ja ItäSuomen yliopisto. – Tutkimus oli sikäli onnistunut, että saavutettiin hypoteesi, jota odotettiin, eli pystyttiin huomattavasti alentamaan kalsium- ja beta-amyloidikertymien määrää aivoissa, sanoo professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta.

ALZHEIMER-PATOLOGIAn MUOKKAUS KALSIUMKANAVAN SALPAAJILLA: PROOF-OF-CONCEPT TUTKIMUS Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A550532, 2010–2012 Kokonaiskustannukset: 300 000 euroa Rahoittaja: TEKES Lisätietoja: Professori Mikko Hiltunen, mikko.hiltunen@uef.fi www.uef.fi

11


Savon Tähdet

Savo Stars

Matkailuyritykset lähtivät merta lähemmäs kalaan Pohjois-Savon alueen matkailu- ja ohjelmapalvelualan yrittäjät ovat saaneet oppia ympäristöarvoihin sitoutumisesta, palveluiden kehittämisestä ja turvallisuusasiakirjojen ajantasaistamisesta. Tavoitteena on vihreämpi maakunta.

S

avonia-ammattikorkeakoulu on tarjonnut GreenSavo-projektin puitteissa yrityksille ympäristö-, laatu- ja turvallisuuskoulutusta sekä mahdollisuuden palvelujen kehittämiseen hyödyntämällä palvelumuotoilun keinoja. – Koulutukset on toteutettu kiertokouluperiaatteella Pohjois-Savon alueella, huomioiden eri alueiden matkailusesongit ja yritysten lähtötasot, kertoo projektipäällikkö Tiina Kuosmanen. Hänen mukaansa koulutukseen osallistuneiden yritysten kesken on vallinnut vahva yhteishenki. Kokemusperäistä tietoa on jaettu välittämättä siitä, toimivatko yritykset samalla alalla vai ei. Esimerkiksi golfyrittäjän suurin kilpailija ei ole toinen kolopallo yrittäjä, vaan muut harrasteet ja aktiiviteetit. Niinpä yrittäjien kannattaa puhaltaa yhteen hiileen. Palveluiden kehittämistä on tarkas-

teltu myös viestinnän ja sähköisen median näkökulmasta. Kurssilaisille on jaettu vinkkejä ja ohjeita sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja muun muassa siihen, miten katkaista siivet negatiiviselta palautteelta. – Kestävään matkailuun pohjautuvassa Travel Without Guilt -koulutusohjelmassa saatujen oppien mukaisesti viestinnässä on selkeämpää viitata tiettyyn standardiin kuin kuvata pitkäsanaisesti, kuinka ympäristöasiat on yrityksessä otettu huomioon, Kuosmanen sanoo. GreenSavo-projektin kautta on ollut mahdollista toteuttaa myös useita erilaisia sertifikaatteja, kuten kansainvälinen golfkenttien ympäristöohjelma (GEO) ja Laatutonni- tai Joutsenlipputunnus. Työpajoissa on ollut mukana myös Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita tuoreine ideoineen. Lopputuloksena syntyi monia hyviä konsepteja, kuten metsään luotu valoreitti, neljän vuodenajan kylpylä, umpihankikelkkaretki ääriolosuhteissa ja yöeläjät-suurtapahtuma, joka järjestetään Tahkolla yöttömien öiden aikaan. Uusilla palveluilla halutaan

GreenSavo Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 3 Projektikoodi ja toteutusaika: S12062, 2012–2013 Kokonaiskustannukset: 175 100 € Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Tiina Kuosmanen, tiina.kuosmanen@savonia.fi

12

http://greensavo.wordpress.com/

Kouluttaja Mikko Koivisto luennoi sidosryhmäkartoituksesta ja käyttäjälähtöisistä palveluista.

Tiina Kuosmanen harjoittelee tulen käsittelyä käytännössä.

luoda aistivoimaisia kokemuksia ja saada kasvatettua matkailijoiden viipymää PohjoisSavon alueella. Savonia on toteuttanut osana GreenSavo-projektia Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa Merta lähemmäs kalaan -seminaarin, jossa tarjoiltiin tietoa oman maakunnan aineksista tehdystä ruoasta maailmanluokan kokkien opastuksella.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Työpäivä-toiminnan kautta voi löytää tien työmarkkinoille ViaDia Pohjois-Savo ry:n lounasjakelun myötä käynnistynyt Työpäivä-projekti on antanut hyviä eväitä ja taitoja asiakaslähtöiseen elämänhallintaan.

V

uonna 2010 käynnistynyt lounastoiminta tarjosi aitiopaikan auttajien ja avuntarvitsijoiden kohtaamiselle. ViaDian työntekijät havaitsivat, että monilla ruoka-avun tarvitsijoilla on monialaisia ongelmia. Heidän kohdallaan asunnon ja päihdeohjauksen kaltaiset tavalliset palvelut eivät riittäneet. Toiminnanjohtaja Pekka Matilaisen aloitteesta ViaDia lähti rakentamaan kuntouttavan työn toimintamallia ja siihen liittyvää tukiverkostoa. Avuksi vankilasta kotiutuville henkilöille luotiin Arjen taidot -koulutus ja sen jatkoksi Työpäivä-kokonaisuus, jossa tähdätään työllistymiseen tai opiskelupaikan saamiseen. Rikostaustaisten henkilöiden lisäksi tuen piiriin otetaan vaikeasti työllistyviä ulkomaalaisia, pitkäaikaistyöttömiä ja ylipäätään henkilöitä, jotka eivät pärjää muualla. Kuntoutujat voivat halutessaan osallistua parin kuukauden pituiseen

vapaaehtoistyöhön ennen varsinaista Työpäivä-jaksoa. Osana kuntouttavaa työtoimintaa heille tarjotaan elämänhallintakoulutusta, ensiaputaitoja, atk- ja hygieniakoulutusta sekä ensiapu- ja työturvallisuuskoulutusta. ViaDia Pohjois-Savo ry on onnistunut Työpäivä-toiminnan aikana luomaan toimintamalleja, joita voivat hyödyntää muutkin kolmannen sektorin toimijat. Esimerkiksi ohjaustarpeiden kartoitukseen käytettäviin kirjaamiskäytäntöihin on löydetty toimiva konsepti. Samoin aikataulutus, jatko-ohjaukset ja toimintatavat sujuvat jo hyväksi havaitun kaavan mukaan. Ainutlaatuista Työpäivä-toiminnassa on asiakaslähtöisesti kehitetty palveluohjausmalli ja se, että taustalla on kristillinen järjestö. Kristillinen tausta luo monille tuettaville lohtua ja turvaa epävakaassa elämäntilanteessa.

Työpäivään kuuluviin rutiineihin on mahdollista tutustua muun muassa lounasjakelun merkeissä.

ViaDia Pohjois-Savo ry:n järjestämän työssäoppimisen ja ilmaisen lounaan lisäksi Kuopion Vapaaseurakunnan tiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa.

–Jokaisella Työpäivä-toimintaan osallistuvalla henkilöllä on omat osaamisalueet ja vahvuudet. Niitä tukemalla heidän on mahdollista päästä osaamista vastaaviin töihin, sanoo projektipäällikkö Petri Kekäläinen.

Työpäivä-hanke Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: S11460, 2010–2013 Kokonaiskustannukset: 359 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: Projektipäällikkö Petri Kekäläinen, petri.kekalainen@viadia.fi www.kuopionvapis.fi/viadia-ps/tyopaiva-hanke.php

13


Savon Tähdet

Savo Stars

Riikinvoiman ekovoimalaitoksella jäte palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä Joensuun, Savonlinnan, Mikkelin, Saarijärven, Iisalmen, Kuopion ja Varkauden jätteet käsitellään tulevaisuudessa alueiden keskipisteessä, Leppävirralla, jonne kohoaa uusi jätteenpolttolaitos. Näin vältytään yli neljän miljoonan kilometrin rekkarallilta vuodessa.

Varkaudessa 1970-luvulla kehitettyä leijupetitekniikkaa aletaan hyödyntää Leppävirralle kohoavassa modernissa jätteenpolttolaitoksessa.

I

tä-Eko -projektin yhteydessä perustettu Riikinvoiman ekovoimalaitos on seitsemän kunnallisen jäteyhtiön sekä Varkauden Aluelämpö Oy:n yhteinen hanke. Ekovoimalaitoksen rakentamispäätöksen taustalla on ollut tavoite vähentää biohajoavan jätteen päätymistä kaatopaikoille. Tulevan laitoksen ansiosta kaatopaikkapenkkaus Itä- ja Keski-Suomessa vähenee murto-osaan nykyisestä. Ennen lopullista rakentamispäätöstä jäteyhtiöt ja Varkauden aluelämpö joutuivat punnitsemaan tarkkaan, otetaanko laitoksessa käyttöön arinatekniikka vai leijukattila. Lopulta päädyttiin jälkimmäiseen.

Arinatekniikka on perinteinen jätteenpolttotekniikka, jossa jäte syötetään kaltevalle arinalle ilman lajittelua. Leijutekniikassa arina on vaakatasossa ja arinan päällä on puolen metrin kerros hiekkaa. Kun kattila käynnistetään, leijutetaan hiekkaa palamisilmalla arinasuuttimien kautta. Hiekka lämmitetään 800–900-asteiseksi ja kattilaan aletaan syöttämään polttoainetta eli jätettä. Se palaa hiekkamyrskyn ja tulimeren keskellä. Leppävirran ekovoimalaitoksen kiertoleijutekniikassa ilmamäärä on niin suuri, että hiekkapeti lähtee kiertämään ilman mukana. Kiertävä hiekkapeti tehostaa polttoaineen sekoittumista ja palaminen tapahtuu aivan loppuun asti. Savukaasut erotetaan palamisvaiheen jälkeen hiekasta ja johdetaan savukaasujen käsittelyyn. Hiekka palautetaan takaisin kiertoon kiertopetikattilan tulipesään. Polttolaitoksen tehokkaan toiminnan

ITÄ-EKO, Itä-Suomen ekovoimalaitoksen perustamissuunnitelma ja teknologiaselvitykset Ohjelma ja toimintalinja: EAKR, Itä-Suomi, toimintalinja 2 Projektikoodi ja toteutusaika: A32095, 2012–2013 Kokonaiskustannukset: 815 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Projektipäällikkö Janne Kuronen, janne.kuronen@varkaus.fi www.riikinvoima.fi

14

edellytyksenä on huolellinen syntypaikkalajittelu ja jätteiden esikäsittely. Sekaja biojätteet sekä pullot ja metallit on lajiteltava kotitalouksissa entistä tarkemmin. Näin jäte pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin sähkön- ja lämmöntuotantoon, ja kuluttajat välttyvät jätemaksujen nousemiselta. Laitoksen myötä syntyy kaikkiaan viitisenkymmentä uutta työpaikkaa. Rakennusaikana työmaalla on noin 250 henkilötyövuotta. Laitoksesta syntyvällä kaukolämmöllä voidaan lämmittää noin 9000 omakotitaloa, ja polttoprosessin myötä syntyvä sähkö myydään valtakunnan verkkoon. – Kattilatoimittajille laitos tulee olemaan mahtava referenssi, samaa Varkaudessa kehitettyä tekniikkaa hyödynnetään kaikkialla maailmassa, sanoo projektipäällikkö Janne Kuronen.


Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa

Siviilikriisinhallinta ja rauhanrakentaminen kulkevat käsi kädessä liiketoiminnan kanssa Osaamisesta liiketoimintamalleiksi -projekti on vahvistanut Kriisinhallintakeskuksen ja Pohjois-Savon alueen toimijoiden yhteistyötä ja lisännyt tietoisuutta siviilikriisinhallinnasta.

K

uopiossa Pelastusopiston yhteydessä sijaitseva Kriisinhallintakeskus on Suomen ainoa siviilikriisinhallinnan osaamisorganisaatio. Keskuksen päätehtävä on asiantuntijoiden kouluttaminen kansainvälisiin siviilikriisinhallinta- ja rauhanrakentamistehtäviin. Yksi Osaamisesta liiketoimintamalleiksi -projektin tavoitteista oli Kriisinhallintakeskuksen osaamisen hyödyntäminen uusille markkina-alueille tähyävien yritysten valmennuksessa.

Projektin aikana järjestettiin useita koulutuksia ja tapahtumia, muun muassa TEHO-valmennus, jossa syvennettiin osallistujien valmiuksia toimia epävakaissa maissa. TEHO-valmennus koostui valmistavasta verkko-opiskelujaksosta sekä neljästä taitokoulutuspäivästä. Koulutuspäivissä käytiin läpi erilaisia harjoituksia aidoiksi lavastetuissa toimintaympäristöissä. Harjoitusten aiheet vaihtelivat ensiapuharjoituksista tulkin kanssa työskentelemisen kautta aina tiedonkeruuseen ja liiketoiminta-analyyseihin asti. Projektin osatoteuttajina olivat Kuopion Kauppakamari, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Niillä oli vahvat roolit yritysnäkökulman, sosi-

Pekka Haavisto luennoi itäsuomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksista haastavilla alueilla. Haavisto nosti esimerkiksi Afrikan, joka on uutena markkina-alueena matkalla luonnonvarataloudesta kohti informaatioyhteiskuntaa.

aalisen median käytön ja liiketoiminnan kehittämisen huomioimisessa koulutuksen sisällössä. Pohjois-Savon yrityksiä kannustetaan osallistumaan FinnPron järjestämille yritysvaltuuskuntavierailuille, jotka suuntautuvat kehittyville alueille. Valtuuskuntavierailuilla voi luoda arvokkaita kontakteja ja kasvattaa tunnettuutta kohdemaassa. – Koulutukseen haettiin yrityksiä eri aloilta. Lopullinen osallistujamäärä oli 15 yritystä, joilla kaikilla on tavoitteena liiketoiminta haurailla ja kriisien jälkeisillä alueilla, kertoo projektipäällikkö Mervi Kuvaja Kriisinhallintakeskukselta.

Kehittyvissä maissa ja kriisien jälkeisillä alueilla pitää osata toimia oikein turvallisuusuhkia kohdatessa.

Osaamisesta liiketoimintamalliksi - Itäsuomalaisten toimijoiden tukeminen kriiseistä tai katastrofeista toipuvien tai kehitysmaiden toimintaympäristöissä Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 1 Projektikoodi ja toteutusaika: S11756, 2011–2013 Kokonaiskustannukset: 525 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lisätietoja: Projektipäällikkö Mervi Kuvaja, mervi.kuvaja@cmcfinland.fi www.cmcfinland.fi

15


Savon Tähdet

Savo Stars

Kaupallistamisen kiitotiellä tehdään askelmerkkejä kasvua hakeville yrityksille

Liisa Hyvärinen Lisacon Oy

Innovaatio-osaamisen edelläkävijä siirtää osaamista pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön.

K

kissa valmennukseen osallistuneissa yrityksissä mukana, mutta ulkomaille menemisessä on oltava tarkkana. Kovin montaa kertaa mahdollisuutta ei tarjoudu, vaan useimmiten siinä tulisi onnistua kerralla. Vilhusen ja Voutilaisen mukaan päättämättömyys on usein tuhoisinta tuotekehityksen ja yritystoiminnan kannalta. – Olennaista on saada ensimmäiset asiakkaat niin tyytyväisiksi, että he lähtevät jakamaan tietoa ja kokemuksiaan tuotteesta tai palvelusta muillekin. Runway-valmennukseen osallistuneet yritykset ovat olleet pääasiassa teknologiapohjaisia, mutta myös hyvinvointipalveluita kuten Suupirssi- ja eKlinikka-toimintaa on kehitetty.

Pudasjärvellä levitetään projektissa kehitettyä ympäristöystävällistä muovin korvaavaa biopolttoaineaumojen suojausmateriaalia.

Suojausmateriaali voidaan polttaa polttoaineen mukana voimalaitoksissa. Liisa Hyvärinen Lisacon Oy

uopio Innovationin Runwayvalmennustoiminta on synnyttänyt kolme uutta yritystä, 10 uutta tuotetta ja palvelua sekä noin 20 työpaikkaa. Energia- ja ympäristöpuolelta elintarvike-, ICT- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen laajennettu projekti on todistanut, että asiakaslähtöisyys on paras reitti kehitettäessä uutta tuotetta tai palvelua. - Ei kannata tehdä tuotetta markkinoille ja vasta sen jälkeen kysyä tarvitseeko sitä kukaan, vaan loppukäyttäjät kannattaa ottaa mukaan tuotekehitykseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sanoo projektipäällikkö Juha Vilhunen Kuopio Innovationista. Vilhunen ja asiantuntijana toimiva Kalevi Voutilainen omaavat itsekin vankan yrittäjätaustan, johon peilaavat jakamaansa osaamista. Yksi oleellinen tekijä on pienen yrityksen rajallisten resurssien ymmärtäminen. Maailmanvalloitusta ei kannata esittää tässä ja nyt, vaan olemassa olevien resurssien pohjalta. Kansainvälinen viritys on ollut kai-

Runway-projektin valmentajat pyrkivät olemaan muutamaa askelta edellä

runway, innovaatioiden kaupallistamiskiitotie Ohjelma ja toimintalinja: ESR, Itä-Suomi, toimintalinja 3 Projektikoodi ja toteutusaika: S11332, 2010–2014 Kokonaiskustannukset: 713 000 euroa Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Lisätietoja: Projektipäällikkö Juha Vilhunen, juha.vilhunen@kuopioinnovation.fi www.kuopioinnovation.fi/runway

valmennettavaa yritystä: kuka kehitettävän tuotteen valmistaa, mikä on sen jakelutie ja mitkä ovat yhteistyökumppanit.

Profile for Pohjois-Savon liitto

Savon Tähdet 2  

Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa 2007-2013

Savon Tähdet 2  

Makupaloja EU-rahoituksen tuloksista Pohjois-Savossa 2007-2013

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded