Pohjois-Savo
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
Sisältö Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma
3
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
4
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
6
•
Elinkeinoelämän tukemisessa on maakunnallisia eroja
6
•
Pettersteel Oy: ”Määrät kasvoivat toimitusaikojen puolittuessa”
7
•
Savon eläinsairaala – hevosille hoitoa Itä-Suomessa
8
•
Biojalostamo tuottaa lääkkeitä, parfyymeja ja suoja-aineita
8
•
Palosimulaattorit vahvistavat turvallisuusklusteria
9
•
Koulutuskonepaja luo tahtoa älykkääseen erikoistumiseen
9
•
Startup Kuopio: Asiakkaiden arvostamaa liiketoiminnan kehittämistä
10
•
Energiatutkimuksesta uutta kipinää Varkauden seudulle
10
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
11
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
13
•
Runway palkittiin Napolissa
13
•
ThinkSuomi tekee keksimisen helpoksi
13
EU:n erillisohjelmat
Sivu 8 Kiuruvedellä sijaitseva Savon eläinsairaala on saanut Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa.
Sivu 10 Kahdeksan metriä korkea leijupetikattila on Varkauden energiatutkimuskeskuksen sydän.
14
Kustantaja: Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus Sisällöntuotanto: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Europe Direct Kuopio -tietopalvelu Taitto: Jari Sihvonen Painopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio Painosmäärä: 3000 kpl
Kuopio
Kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseen Suomessa yhteensä 2,6 miljardia euroa Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus kaudelle 2014–2020 on lähes 1,3 miljardia euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 2,6 miljardia euroa. Suomen rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Hae rahoitusta kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaan hankkeeseen Tietoa rahoituksen hakemisesta saa rakennerahastotukea myöntäviltä viranomaisilta eli ELY-keskuksilta, maakuntien liitoilta, Tekesiltä ja sosiaali- ja terveysministeriöltä.
7,7 %
Ohjelman toimilla tavoitellaan: • uuden liiketoiminnan syntyä, • yritysten kasvua ja kansainvälistymistä,
• energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämistä, • nuorten ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymistä, • työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kasvua, • koulutuksen ja koulutuspalveluiden parantumista sekä • syrjäytymisen torjuntaa. Ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
25,3 %
12,6 % Julkinen rahoitus yhteensä
• innovaatio- ja osaamispohjan laajentamista, • uusiutuvan energian laajempaa hyödyntämistä,
Rakennerahastot Suomessa
18,0 %
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla pyritään kasvattamaan jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentämään alueiden välisiä kehityseroja. Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella parannetaan pk-yritysten kilpailukykyä, edistetään uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä sekä vähähiilisen talouden kehittämistä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella edistetään työllisyyttä ja hyvää työelämää, parannetaan osaamista ja ammattitaitoa sekä lisätään heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta.
TL 1: 656,8 milj. €
TL 4: 328,2 milj. €
TL 2: 869,5 milj. €
TL 5: 198,9 milj. €
TL 3: 467,5 milj. €
33,5 %
EU-rahoitus Kansallinen EAKR ESR julk. rahoitus
Toimintalinja TL 1
Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR)
TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
328,4
328,4
434,8
434,8
TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR)
233,7
233,7
TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR)
164,1
164,1
TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR)
99,5
99,5
Kestävää |3 |3 Kestävääkasvua kasvuajajatyötä työtäPohjois-Savoon 2014–2020 -ohjelma
EAKR
Euroopan Aluekehitysrahasto (EAKR) Euroopan aluekehitysrahasto
EAKR:n keskeiset painopisteet: • Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen • Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen • Vähähiilisen talouden edistäminen
4 | Kestävää kasvuakasvua ja työtä -ohjelma 4 | Kestävää ja 2014–2020 työtä Pohjois-Savoon
Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen
Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Vähähiilisen talouden edistäminen
Kohderyhmä: pk-yritykset
Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
Kohderyhmät: pk-yritykset, tutkimusja koulutusorganisaatiot, kunnat
Tavoitteena on vahvistaa vetovoimaisten tuotekehitys- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja alueellisia verkostoja. Yritysrakennetta monipuolistetaan kehittämällä pk-yritysten tuotteita ja palveluja sekä ottamalla käyttöön innovaatioperustaa laajentavia toimenpiteitä, jotka vahvistavat tuottavuuden kasvua. Panostuksia kohdistetaan maakuntien kärkitoimialoihin, osaamisalueisiin ja kehittämiskohteisiin.
Tavoitteena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä edistämällä muun muassa uusien ympäristöä vähemmän kuormittavien, energiatehokkaampien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottoa sekä vähähiilistä, resurssiviisasta ja kestävää ympäristöliiketoimintaa. Samalla edistetään uusien energia- ja materiaalitehokkaiden tuotteiden, palveluiden ja tuotantotapojen T&K&I-toiminnan ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
Tavoitteena on monipuolistaa elinkeinorakennetta, lisätä kasvavien, innovatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten määrää sekä kehittää uutta liiketoimintaa. Panoksia kohdistetaan erityisesti alueiden vahvojen toimialojen kehittämiseen sekä muutos- ja murrosvaiheessa olevien toimialojen tunnistamiseen. Itä- ja Pohjois-Suomessa toimia voidaan kohdentaa pk-yritysten saavutettavuutta parantaviin pienimuotoisiin liikenne- ja logistiikkatoimiin. Rahoitusta voi saada: • uusien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen • liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen • kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yritysten investointeihin ja kehittämishankkeisiin • yritysklustereiden, yritysverkostojen ja muiden yritysten yhteistyömuotojen kehittämiseen • pk-yritystoimintaa tukeviin liikenneja logistiikkayhteyksiin sekä älyliikenneratkaisuihin
”Panoksia kohdistetaan erityisesti alueiden vahvojen toimialojen kehittämiseen sekä muutos- ja murrosvaiheessa olevien toimialojen tunnistamiseen. ”
Rahoitusta voi saada:
Rahoitusta voi saada: • uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen
• alueen elinkeinotoimintaa tukevaan tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan infrastruktuurin parantamiseen
• kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviin pk-yritysten vähähiilisyyttä tukeviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin
• tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien ja T&K&I-ympäristöjen ja kehitysalustojen kehittämiseen
• materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä tukeviin yritysverkostoihin ja muihin yritysten yhteistyömuotoihin
• yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisten oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten kansainvälisen T&K&Iyhteistyön edistämiseen
• vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon
• pk-yritysten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin, kaupallistamiseen ja uuden teknologian käyttöönottoon
• vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen sekä asumisen energiatehokkuuden, innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseen
• elinkeinoelämää tukevan soveltavan tutkimuksen edistämiseen sekä toiminta-, palvelu- ja kaupallistamisprosessien kehittämiseen
Kestävää |5 |5 Kestävääkasvua kasvuajajatyötä työtäPohjois-Savoon 2014–2020 -ohjelma
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Elinkeinoelämän tukemisessa on maakunnallisia eroja Pohjois-Savossa myönnettiin kaudella 2007–2013 EAKR-kehittämisavustuksia avokätisemmin ja selkeästi nuoremmille yrityksille kuin naapurimaakunnissa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.
P
ohjois-Karjalassa (347 kpl) ja Keski-Suomessa (452 kpl) myönnettiin lukumäärällisesti enemmän kehittämisavustuksia kuin Pohjois-Savossa (282 kpl). Pohjois-Savossa yksittäiset hankkeet olivat kuitenkin euromäärältään suurempia kuin vertailumaakunnissa. Esimerkiksi Keski-Suomeen (65 000 eur) nähden keskiarvoinen avustus Pohjois-Savossa oli yli kaksinkertainen (141 000 eur). Eroja selittää pääosin se, että Pohjois-Savossa tehdyissä hankearvioinneissa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hankkeiden vaikuttavuuteen. Pienillä hankekokonaisuuksilla ei yleensä saada aikaan riittävää vaikuttavuutta. Tiedot selviävät Pohjois-Savon liiton teettämästä arvioinnista, jossa tarkastellaan yritysten kehittämis- ja investointitukien välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maakunnassa vuosina 2007–2013. Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta vertailuluvuissa on, että Pohjois-Savossa on myönnetty yritystukia selkeästi nuoremmalle joukolle kuin Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Yritysten perustamisvuoden mediaaniluku Pohjois-Savossa oli 2009, kun taas vastaava luku naapurimaakunnissa sijoittui välille 2000–2002. Lisäksi Pohjois-Savon yritykset olivat myös liikevaihdolla ja henkilömäärällä mitattuna suurempia.
Arviointiraportissa tarkastellaan myös Pohjois-Savon liiton rahoittamien liikenne- ja logistiikkahankkeiden (ks. alla) vaikutuksia. EAKR-tukea on käytetty yritys- ja matkailualueiden rakennustöihin mm. Iisalmessa, Keiteleellä, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Leppävirralla ja Suonenjoella.
Infrahankkeet laukaisevat uusia investointeja
Raportin mukaan pk-yritysten saavutettavuuden parantaminen infrahankkeilla on tehokas keino muiden investointien saamiseksi alueelle. Esimerkiksi Kuopion matkakeskushankkeessa EAKR-rahoituksella oli keskeinen, laukaiseva merkitys Kuopion kaupungin myönteisille rahoituspäätöksille. Alueelle on sijoittumassa matkakeskustoimintojen lisäksi 4000 kerrosneliömetriä toimisto- ja liiketilaa sekä 600–1000 työpaikkaa. Kaikki hankkeet eivät olisi toteutuneet samassa laajuudessa ilman EAKR-rahoitusta. Tahkon keskustan alueen ja Keiteleen Lossisaaren matkailuhankkeet olisivat jääneet kokonaan toteutumatta ilman EU-rahoitusta. Lisäksi toimintaympäristön ja saavutettavuuden parantumisella on kiinteä yhteys sekä uusien yritysten sijoittumiseen että jo toimivien yritysten laajentumisiin. *Arviointiraportissa tarkastelun kohteena olleet infrahankkeet
Toteuttaja
Liikenne- ja logistiikkahanke *
Toteutusaika
Iisalmen kaupunki
Soinlahden teollisuusalueen rakentaminen, A32396
2013–2014
Keiteleen kunta
Keiteleen yritysinfra, A32212
2012–2013
Keiteleen kunta
Lossisaaren matkailu, A32213
2012–2013
Kiuruveden kaupunki
Sermetin teollisuusalueen infran rakentaminen, A31582
2011–2012
Kuopion kaupunki
Matkuksen eritasoliittymä, A30324
2008
Kuopion kaupunki
Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen rakentaminen vaihe 2, A30944
2009–2010
Kuopion kaupunki
Matkakeskuksen alueen kehittäminen, A32119
2012–2014
Kuopion kaupunki
Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen, A32669
2013–2014
Leppävirran kunta
Areenainfra, A32679
2014
Suonenjoen kaupunki
Suonenjoen uuden jätevedenpuhdistamon infra, A32583
2013
6 | Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Pettersteel on todellinen perheyritys. Äiti-Tiina, pojat Joonatan (22) ja Joakim (19) sekä isä-Petteri työskentelevät vierekkäisissä työhuoneissa.
”Määrät kasvoivat toimitusaikojen puolittuessa”
P
ohjoissavolaiset pk-yritykset näkevät EU-rahoituksen mahdollistavan kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen nopeammalla aikataululla ja laajemmassa mittakaavassa kuin muuten olisi mahdollista.
avulla kasvuun pyrähtäneestä yrityksestä on vuonna 2009 perustettu kuopiolainen Pettersteel Oy. Rakennuspeltilistojen valmistukseen erikoistunut yritys sai tukea 127 000 euron laiteinvestointiin syksyllä 2010.
Yritykset ovat pystyneet tukien avulla käynnistämään uusia investointeja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti tuotetarjoamaan ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Joka neljännen yrityksen mielestä investointi tai kehittämistoimenpide olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta ilman yritystukea.
Investoinnin avulla yritys pystyi uudistamaan toimintamalleja, minkä seurauksena yrityksen myynti kasvoi toimitusaikojen samanaikaisesti lyhentyessä.
Hieno esimerkki kehittämisavustuksen
Uuden tuotantolinjan ansiosta Pettersteel pystyy nyt toimittamaan tuotteita asiakkailleen keskimäärin kolmen työpäivän sisällä, kun aikaisemmin tyypillinen toimitusaika oli yksi viikko. Myös asennus-
liiketoiminta on kasvanut tuotantomäärien lisääntyessä. Yritys investoi syksyllä 2013 puoli mijoonaa euroa toiseen tuotantolinjaan. Toimitusjohtaja Petteri Heimonen arvioi, että investointien avulla on luotu 22 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä yritys työllistää jo yli 30 työntekijää. Valtaosa EU-rahoitusta saaneista yrityksistä on arvioinut, että tehdyllä investoinnilla tai kehittämistoimenpiteellä on ollut enemmän vaikutusta työpaikkojen säilymiseen kuin uusien syntymiseen. A563927, A566709
Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon | 7
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Savon eläinsairaala – hevosille hoitoa Itä-Suomessa KAUAN ODOTETTU Savon eläinsairaala aloittaa toimintansa joulukuussa 2014 Kiuruvedellä. Vaativiin eläinlääkinnän toimenpiteisiin erikoistunut sairaala vähentää sairaiden ja huonokuntoisten suureläinten kuljetuksia koko itäisessä Suomessa. Tähän asti lähimmät eläinsairaalat ovat sijainneet Laukaalla ja Oulussa. Itä-Suomessa on yli 12 000 hevosta, joten sairaalalla on olemassa oleva ja kasvava asiakaskunta. EU-rahoituksella kunnostettiin klinikan tilat, rakennettiin sairastallit ja juoksutuskäytävä sekä hankittiin eläinlääkäriauto. Se on varustettu klinikkatasoisilla, liikuteltavilla tutkimuslaitteistoilla. Auton ansiosta eläimiä ei tarvitse kuljettaa Kiuruvedelle saakka, vaan tutkimukset voidaan hoitaa paikan päällä tiloilla. Eläinsairaala tulee toimimaan myös eläinlääkäreiden oppimis- ja erikoistumispaikkana. Klinikka voi toimia myös hevossairauksien erikoiseläinlääkäreiden yhtenä koulutusyksikkönä peruskoulutusosan lisäksi myös syventävän osan koulutuksessa. – Tavoitteemme on, että Savon eläinsairaalasta tulee korkeatasoisia eläinlääkintäpalveluja tarjoava osaamiskeskittymä ja eläinlääkäreiden keskuudessa arvostettu erikoistumisklinikka niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, projektipäällikkö Leena Toivanen summaa. Eläinsairaalassa tulee työskentelemään kolme eläinlääkäriä ja kolme eläintenhoitajaa. A32385 Lisätietoa: www.savonelainsairaala.fi 8 | Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
Biojalostamo tuottaa lääkkeitä, parfyymeja ja suoja-aineita Pohjois-Savossa on otettu konkreettisia askelia kohti kestävää biotaloutta. Itä-Suomen yliopistossa on rakennettu jatkuvatoiminen terminen biojalostuslaitteisto.
B
iojalostamo on ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen avulla puuperäisestä biomateriaalista eli metsäteollisuuden sivuvirroista, hakkuutähteistä, kannoista ja jätepuusta voidaan ottaa talteen kaasumaisia, kiinteitä ja nestemäisiä jakeita ja tisleitä. Jatkojalostuksen jälkeen kaupallisesti hyödynnettävissä olevia lopputuotteita ovat mm. maanparannuslannoitteet, maalit, karkotteet, lääkkeet ja kosmetiikkatuotteet. Jalostamolla voidaan tislata jopa elintarviketeollisuudessa käytettävää nestemäistä savuaromia, joka on perinteistä savustamista parempi ja terveellisempi vaihtoehto. Yliopistossa asetetaan suuria odotuksia erityisesti lääke- ja terveysvaikutteisten molekyylien tutkimukseen. Tulevaisuudessa toisarvoista puuta ei polteta
samoja määriä kuin nykyään, vaan siitä otetaan ensin talteen arvokkaat molekyylit mm. lääkkeiden valmistukseen. – Laitteisto mahdollistaa osallistumisen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Jos öljynjalostusta on tutkittu 150 vuotta, niin tätä voi pitää lähtölaukauksena ainakin 50-vuotiselle tutkimustyölle, sanoo Mikko Selenius, joka toimi projektikoordinaattorina Puun hidaspyrolyysitekniikan teolliset sovellukset biojalostuksessa -hankkeessa. Monistettavissa ja skaalattavissa olevan biojalostamon toivotaan vauhdittavan Pohjois-Savon puuklusterin vahvistumista ja uusien spinoff-yritysten syntymistä. A31876 Lisätietoa: www.uef.fi
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Koulutuskonepaja luo tahtoa älykkääseen erikoistumiseen Varkaudesta Vieremälle on keskittynyt paljon kansainvälistä teknologiateollisuuden huippuosaamista. Yritysten osuus maakunnan koko viennistä on 40 prosenttia ja työpaikoista 20 prosenttia. Viennin arvo vuonna 2013 oli 1,5 miljardia euroa. Palosimulaattorit vahvistavat Pohjois-Savon turvallisuusklusteria Kuopiossa sijaitsevasta Pelastusopiston harjoitusalueesta on muodostunut koko Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen paikka. Viimeisten vuosien aikana harjoitusalueelle on rakennettu kaksi uutta palosimulaattoria. Monipalosimulaattorissa (A32633) voidaan harjoitella mm. suurten teollisuushalli-, parkkihalli- ja kauppakeskuspalojen sammuttamista ja pelastustoiminnan johtamista. Firebirdiksi ristitty lentokonepalosimulaattori (A32392) puolestaan tukee lentokenttäpelastusopetusta osana ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta. Pedagogisesti korkeatasoinen ja monipuolinen harjoitteluympäristö parantaa pelastusalan ammattihenkilöstön ja lentokenttähenkilöstön osaamista vaara- ja onnettomuustilanteissa.
M
aakunnan kone- ja metallituoteteollisuuden menestystuotteita ovat mm. erikoisajoneuvot, metsäkoneet, hydrauliset paalutuskoneet ja kaivoslaitteet. Tulevaisuudessa innovointitoiminnan uskotaan lisääntyvän uudenlaisissa ympäristöissä, kun yritykset ja oppilaitokset siirtävät toimintojaan saman katon alle. Yhteinen tahtotila syntyy niin sanotun älykkään erikoistumisen ympärille. Ensimmäinen seuraavan sukupolven koulutuskonepaja on tehty Kuopion Kylmämäkeen. Vuoden 2014 alussa perustettu startup-yritys Conduco Oy ja muut yritykset saavat tiiviin yhteistyökumppanuudesta osaavaa uutta työvoimaa
oppilaitoksista. Yritysten tuotantoteknologian ja tuotteiden kehitys nopeutuvat. Oppilaitokset saavat enemmän liiketoimintalähtöisiä tutkimuskohteita ja käytännön töitä. Opiskelijat pystyvät hankkimaan tietotaitoa uusista teknologioista oikeassa teollisuusympäristössä. Se tulee parantamaan heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään. Yhteistyön uskotaan johtavan myös uusien spinoff-yritysten määrän lisääntymiseen. Koulutuskonepajat ovat yksi näkyvin osoitus siitä, että Pohjois-Savossa kaikki osapuolet – elinkeinoelämä, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja rahoittajat – ovat sitoutuneet älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamiseen. A32861
Monipuolinen harjoitus- ja testausalue mahdollistaa myös elinkeinoelämää palvelevan toiminnan ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Koulutuspaketteja voidaan tarjota myös kansainvälisille markkinoille. Lisätietoa: www.pelastusopisto.fi
Conduco Oy:n toimitusjohtaja Jussi Komulaisen (ed.) mielestä Pohjois-Savon ja koko Suomen kilpailukyky ratkaistaan uusilla ja rohkeilla toimintamalleilla. Taustatukea antavat Anssi Suhonen (vas.), Kai Kärkkäinen ja Esa Jääskeläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon | 9
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Asiakkaiden arvostamaa liiketoiminnan kehittämistä
Energiatutkimuksesta uutta kipinää Varkauden seudulle Savonia-ammattikorkeakoulun kampusalueelle Varkauteen on nousemassa uusi energiateknologian koulutus- ja kehitysympäristö. Se tukee Varkauden seudun kehittymistä ’Energiatekniikan Piilaaksoksi’. Varkaus kuuluu jo nyt Suomen suurimpaan ja kansainvälisestikin merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Energiateollisuus työllistää seudulla yli tuhat työntekijää.
L
okakuussa 2014 käynnistynyt Startup Kuopio on kaikkien yrittäjyydestä kiinnostuneiden ja alkuvaiheen yrittäjien yhteistyökumppani Kuopion alueella.
Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa Tiedepuiston yrityskehityspalvelut innovatiivisille ja kasvuhakuisille liikeideoille (TYKKI) -hankkeen tuloksena.
Startup Kuopion mottona on ”Valehtelematta paras savolainen uuden liiketoiminnan kehittäjä – jopa asiakkaidenkin arvostama.”
TYKKI-hankkeen tavoitteena oli luoda Kuopion tiedepuistoon yhteiset asiakaslähtöiset yrityskehityspalvelut ja kasvattaa niiden avulla kasvupotentiaalia omaavien, innovatiivisten ideoiden esille tuomista, tehostaa niiden jatkojalostamista ja kaupallista hyödyntämistä sekä nopeuttaa alkuvaiheen kasvuhakuisten yritysten liiketoiminnan käynnistämistä ja kasvua.
– Pilkettä silmäkulmasta löytyy, vaikka liiketoimintaa kehitetäänkin vahvalla osaamisella, sanoo Risto Koivisto Kuopio Innovationista. Startup Kuopion asiantuntijaryhmä eli Kopla kulkee yrityksen rinnalla sen kehittämispolulla ja on tukena liiketoiminnan kehittämisessä, käynnistämisessä ja kasvussa. – Alkuun pääsee tulemalla Syyniin keskustelemaan liikeideasta ja yrittäjyysaikeista, Koivisto kannustaa. Startup Kuopion toimintamalli syntyi
10 | Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
TYKKI-hankkeen toteuttivat Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanketta rahoittivat Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki ja projektin toteuttajat. A32015 Lisätietoa: www.startupkuopio.fi
Uudessa energiatutkimuskeskuksessa aletaan tutkia bio- ja kierrätyspolttoaineiden (yhdyskuntajäte, hake, pelletti, turve, pyrolyysiöljy) palamiseen, korroosiokäyttäytymiseen, päästöihin ja energiahyödyntämiseen liittyviä asioita. Alkuvaiheessa keskus työllistää vajaat kymmenen ihmistä. Energiatutkimuskeskuksen laiteinvestointeihin on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston tukea. A32225, A32010 Lisätietoa: uusiutuvaenergia.savonia.fi
Voit tutustua ohjelmakauden 2007–2013 hankkeisiin myös rakennerahastotietopalvelussa: Kirjoita hakukenttään projektikoodi, esim. A30808.
ESR
Euroopan sosiaalirahasto
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
“Investointeja Itä-Suomeen -hankkeessa haetaan uusia ulkomaisia yrityksiä ja investointeja Itä-Suomeen. Hankkeen avulla edistetään kasvuhakuisten ja kansainvälisesti kilpailukykyisten yritysten syntymistä ja kilpailukykyisen toimintaympäristön luomista Itä-Suomeen.” S12333 • Lisätietoa: www.investinfinland.fi
ESR:n keskeiset painopisteet: • Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus • Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen • Sosiaalinen osallisuus
Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Kohderyhmät: muun muassa työttömät ja työssä käyvät, erityisesti nuoret, ikääntyvät ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat Jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaisi paremmin, lisätään ESR:lla nuorten
8 | Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma
ja muiden työelämään kiinnittymisessä tukea tarvitsevien työllistymisvalmiuksia sekä työllistymistä edistäviä palveluja. Tukea kohdistetaan nopean työelämään kiinnittymisen mahdollistaviin joustaviin toimenpiteisiin, uusien toimintamallien löytämiseen sekä eri toimijoiden yhteistyöhön, ml. yritysyhteistyö. Maahanmuuttajien työllistymiseksi kehitetään
kotoutumista edistäviä toimintamalleja ja tarvelähtöisiä palveluita. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tasa-arvoisesti lisätään naisten työllistymistä miesvaltaisille aloille ja miesten työllistymistä naisvaltaisille aloille. Työurien pidentämiseksi kehitetään työn tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviä toimintatapoja pk-yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa.
Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon | 11
Rahoitusta voi saada: • nuorten ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien työelämään ohjaukseen, valmentamiseen ja muuhun työllistymistä edistävään tukeen • nuorten ja heikossa työmarkkinaasemassa olevien kanssa toimivien tahojen välisen yhteistyön ja verkostojen kehittämiseen sekä yritysyhteistyöhön • työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävien toimintatapojen sekä niihin liittyvien asiantuntijapalveluiden kehittämiseen, levittämiseen ja käyttöön ottamiseen • yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävien johtamisen ja työn organisoinnin toimintamallien kehittämiseen, levittämiseen ja käyttöön ottamiseen • sukupuolten välisiä osaamis- ja työllistymiseroja (muun muassa yrittäjyydessä) vähentäviin toimenpiteisiin, esimerkiksi koulutukseen, ohjaukseen ja mentorointiin
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
muassa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, opetusjärjestelyt, opintoprosessit). Lisäksi vahvistetaan koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta sekä lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia erilaisin toimenpitein, muun muassa oppisopimuskoulutuksella, työpajoilla ja yrittäjyyskasvatuksella. Teknologian kehitykseen ja talouden rakenteellisiin muutoksiin sopeutumiseksi ESR:n tuella lisätään kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa ja sen laatua. Samalla parannetaan erityisesti aikuisväestön ammattitaitoa ja osaamista. Rahoitusta voi saada: • erityisesti nuorten koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymisen tukemiseen ja tehostamiseen • koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta lisäävien menetelmien ml. oppisopimuskoulutuksen kehit tämiseen • aikuisten ja erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, romanit, vammaiset henkilöt, osatyökykyiset ja erilaiset oppijat) perustaitojen, ammattitaidon ja erilaisten koulutusvaihtoehtojen lisäämiseen
Kohderyhmät: muun muassa työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt mukaan lukien opiskelijat ja työssä olevat; erilaiset koulutusorganisaatiot; ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat
• alueiden älykkääseen erikoistumiseen liittyvät osaamistarpeet sekä kasvuja rakennemuutosalojen tarpeet huomioon ottavan koulutustarjonnan lisäämiseen ja koulutuksen osuvuuden parantamiseen
Osaavan työvoiman varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa ESR-rahoituksella edistetään yhä useamman nuoren pääsyä suorittamaan ammatti- tai korkeakoulututkintoa sekä nopeampaa työmarkkinoille kiinnittymistä. Erityisenä kehittämiskohteena ovat koulutus- ja työurien siirtymävaiheet sekä niitä tukevat menetelmät ja palvelut (muun
”Työurien pidentämiseksi kehitetään työn tuottavuutta ja työhyvinvointia edistäviä toimintatapoja pk-yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa.”
12 | Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
Sosiaalinen osallisuus Kohderyhmät: muun muassa syrjäytymisriskissä olevat työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat (erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät), työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat Eriarvoistumisen ja köyhyyden torjumiseksi ESR:n tuella parannetaan syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Työllisyyspolulle pääsemiseksi tarjotaan yksilöityjä palveluratkaisuja, joihin voi sisältyä terveydenhuollon tai päihdepalvelun toimenpiteitä. Toimenpiteillä tuetaan myös omien voimavarojen vahvistamista myös vertaistuen tai omaehtoisen toiminnan kautta. Toimissa otetaan huomioon naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Lisäksi vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä. Rahoitusta voi saada: • heikoimmassa asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen sekä erityisesti nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden kehittämiseen • eri toimijoiden välisen yhteistyön ja moniammatillisten palvelujen kehittämiseen sekä toimintaan liittyvän osaamisen kehittämiseen • sosiaalista osallisuutta vahvistavien yhteisöllisten ja asukaslähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittämiseen
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma | 9
Hankkeita ja tuloksia ohjelmakaudelta 2007–2013
Press office and Secretariat SME Assembly
ThinkSuomi tekee keksimisen helpoksi ThinkSuomi on Pohjois-Savossa luotu toimintamalli, joka pyrkii nopeuttamaan ideoiden, tuotteiden ja palvelujen kehittämistä valmiiksi innovaatioiksi ilman uuden yrityksen perustamista. – Keksiminen ei ole Euroopan nopein laji, asiantuntija Jyri Turunen perustelee tarvetta mutkia oikovalle toimintamallille.
Juha Vilhunen (vas.) hakemassa kansallisen voittajan kunniakirjaa European Enterprise Promotion Awards -palkintotilaisuudessa.
Runway palkittiin Napolissa Kuopio Innovationin Runway, Innovaatioiden kaupallistamiskiitotie -projekti palkittiin Suomen kansallisena voittajana Yrittävä Eurooppa -kilpailussa. Palkinnot jaettiin Napolissa järjestetyssä SME Assembly -tapahtumassa lokakuussa 2014.
T
yö- ja elinkeinoministeriön työryhmä valitsi Runwayn Suomen ainoaksi ehdokkaaksi Yrittävä Eurooppa -kilpailuun, jonka tarkoituksena on antaa tunnustusta menestyksekkäimmille yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämishankkeille eri puolilla Eurooppaa.
tai paikallisella tasolla toteutettavia innovatiivisia ohjelmia. Kilpailusarjan voitti espanjalainen Start-up in 3 -aloite, jossa tehostetaan yrityksen perustamisen ja operationaalisen toiminnan välistä aikaa hyödyntämällä pilvipalveluun perustuvaa rekisteröintiä.
– Oli hienoa, että käytännön työmme ja kehittämämme toimintamalli pk-yritysten uusien innovaatioiden kaupallistamiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi arvostettiin niin korkealle Suomessa. Tapahtuma oli erinomainen ja arvokas kokemus, kertoo Runwayn projektipäällikkö Juha Vilhunen Kuopio Innovation Oy:stä.
– Kuulimme kattavasti EU:n tavoitteista ja haasteista pk-yrityssektorin kehittämisessä. Pk-yritysten rooli koko Euroopan kilpailukyvyn kannalta on erittäin merkittävä, toteaa Runwayn asiantuntija Kalevi Voutilainen.
Runway osallistui Liiketoimintaympäristön parantaminen -kilpailusarjaan, jossa tunnistetaan kansallisella, alueellisella
Pohjois-Savon liitto on rahoittanut Runway-hanketta Euroopan sosiaalirahastosta. S11332 Lisätietoa: www.kuopioinnovation.fi/ palvelut/hankkeet/runway
Tuotteistaminen lähtee liikkeelle idean tai keksinnön perusajatuksen lähettämisestä ThinkSuomen verkkopalveluun. Jos se koetaan potentiaaliseksi, keksijään otetaan yhteyttä. ThinkSuomi tuottaa keksinnön esittelykuntoon. Työpiirustusten ja mallikuvien perusteella keksinnöstä voidaan esimerkiksi 3D-tulostaa mallikappale. Sen jälkeen ThinkSuomi käy keksijän puolesta kaikki myyntineuvottelut ostajaehdokkaiden kanssa. Palvelu on keksijöille ilmainen eikä hänen tarvitse investoida mitään, vaan ThinkSuomi vastaa kaikista kuluista. Vasta kun innovaatiosta on tehty kaupat, ThinkSuomi saa oman osuutensa kauppasummasta. Toimintamalli on jo ehtinyt herättämään kiinnostusta Pohjois-Savon keksijäpiireissä. – Positiiviset ongelmat ovat yllättäneet meidät täysin. Kesän kynnyksellä järjestelmiimme pamahti yhtäkkiä 500 keksintöä. Kesä meni sitten niitä peratessa. Joinakin päivinä niitä tulee yhä useita kymmeniä, kertoo Jyri Turunen. S12355 Lisätietoa: www.thinksuomi.com Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon | 13
EU:n erillisohjelmat
Maakunnan kehittämisrahaa haettavana EU:n erillisohjelmahankkeiden valmisteluun
EU
:lla on kansallisesti myönnettävien rakennerahastotukien (EAKR+ESR) ja maaseuturahaston tukien lisäksi lukuisia muita rahoitusohjelmia, joista rahoitetaan mm. kehitys-, tutkimus- ja innovaatioprojekteja. PohjoisSavon kuntia, kuntayhtymiä, tutkimus- ja oppilaitoksia, kehittämisorganisaatioita ja elinkeinoelämää kannustetaan hyödyntämään tätä suoraan EU:lta haettavaa rahoitusta. Pohjois-Savon liitosta on haettavissa rahoitusta kansainvälisten EU-hankkeiden valmisteluun. Tuki on käytettävissä mm. seuraaviin EU:n erillisohjelmiin jätettävien hakemusten valmisteluun: Horizon 2020, Pohjoisen periferian ja arktisen -ohjelma, Itämeren alueen -ohjelma, Interreg Europe- ja ENI CBC -ohjelmat. Tuen osuus on enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea myönnetään matkakuluihin, henkilöstömenoihin ja asiantuntijapalveluihin. Tuki maksetaan takautuvasti hakijan jätettyä teknisesti hyväksyttävän hakemuksen johonkin EU:n erillisohjelmaan. Enimmäismäärä on 15 000 euroa. Tukea haetaan Pohjois-Savon liitolta kansallisia hankkeita koskevien ohjeiden mukaisesti.
Tuen myöntämistä ohjaavat seuraavat periaatteet: •
t ukea myönnetään Pohjois-Savon maakuntaohjelman 20142017 sekä sitä täsmentävän maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisiin painopisteisiin
•
tuen- ja hyödynsaajien tulee olla Pohjois-Savosta
•
t ukea ei voida myöntää yksittäiselle yritykselle liiketoiminnan kehittämiseen
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa puh. 044 714 2648 ja ohjelmapäällikkö Soile Juuti puh. 044 714 2637
EU:n puiteohjelma on nimeltään Horisontti 2020, ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina 2014–2020 yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla. Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. www.tekes.eu/horisontti-2020 ec.europa.eu/programmes/horizon2020
14 | Kestävää kasvua ja työtä Pohjois-Savoon
Brysselissä sijaitseva Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto neuvoo pohjoissavolaisia hanketoimijoita erillisrahastoihin liittyvissä kysymyksissä: Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto 24, Avenue Palmerston, B-1000 Brussels, Belgium Puh. +32 2 231 01 22, info@eastnorth.fi www.eastnorth.fi
Tarkempaa tietoa pohjoissavolaisille kehittäjille ja rahoittajille sekä kaikille kansalaisille löytyy uusilta sivuilta: www.rakennerahastot.fi/web/ita-suomen-suuralue
INVEST IN KUOPIO REGION
Invest in Kuopio region -esite suomeksi ja englanniksi: www.kuopionalue.fi/aineistot
Pohjois-Savon maakunnallisen markkinointiohjelman (A32091) tuottamaa aineistoa.
Vieremä Sonkajärvi
Kiuruvesi
Iisalmi Lapinlahti
Rautavaara
Pielavesi Juankoski
Keitele
Siilinjärvi
Tervo
Vesanto
Kaavi
Kuopio
Tuusniemi
Rautalampi Suonenjoki
Leppävirta
Varkaus
Kestävän kasvun ja työllisyyden edistämiseen Pohjois-Savossa noin 300 miljoonaa euroa Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus Pohjois-Savossa kaudella 2014–2020 on 149 miljoonaa euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 300 miljoonaa euroa. Kysy meiltä lisää! POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Kallanranta 11, PL 2000, 70101 Kuopio Puh. 0295 026 500 www.ely-keskus.fi
POHJOIS-SAVON LIITTO Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio Puh. 017 550 1400 www.pohjois-savo.fi
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PL 32, 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 www.tem.fi
EUROPE DIRECT KUOPIO Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio Puh. 044 714 2653 www.pohjois-savo.fi