Uudet avaimet hyvinvointiin

Nina Strang teki itse ison muutoksen jättäen taakseen vanhan uransa markkinointiviestinnän parissa ja otti uuden suunnan hyvinvointivalmentajana yrityksille ja yksityishenkilöille. Strang perusti Kanssamatkaaja-yrityksensä viime vuonna.

Hyvinvoinnin uudet avaimet

Miten hyvinvointivalmentaja näkee korona-ajan vaikutukset ihmisiin, työyhteisöihin ja arvoihin? Muutokset arkeen ovat olleet ja tulevat olemaan isoja. Mutta ehkä muutoksia on tarvittukin.

TEKSTI JARKKO HAKOLA K U VAT ANU HEDBORG

Nina Strang teki vuosikausia työuraa markkinointiviestinnän, tiimien johtamisen ja asiakassuhteiden hoitamisen parissa, kunnes löysi hiljattain uuden elämäntehtävänsä työhy vinvoinnin ja ihmisten hy vinvointivalmennuksen parista. Strang haluaa auttaa yrityksiä menestymään, ihmisiä kukoistamaan ja löytämään omat vahvuutensa ja oman parhaan itsensä.

Koronavirus on kohdellut ihmisiä ja yrityksiä eri tavoin. Halusimme kysyä Ninalta, miten tähän kaikkeen tulee suhtautua ja mitä opittavaa meillä on.

Miten työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa positiivisesti korona-aikana?

– Työhy vinvointiin vaikuttavat mm. organisaatio, johtaminen, työyhteisö, itse työ sekä yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Haastavina aikoina, kuten nyt korona-aikana, johtamisen merkitys korostuu entisestään. Kun epävarma ja kaoottinenkin tilanne on päällä, on johdon ja esimiesten tehtävänä tuoda selkeyttä ja turvallisuutta tekemiseen, ja ennen kaikkea olla läsnä. Kun työntekijän oma rooli, toimenkuva, vastuut ja tavoitteet uudessa tilanteessa ovat selvillä, luo se jo itsessään turvallisuuden ja tilanteen hallinnan tunnetta. Se, että esimies on helposti saavutettavissa kaikille työntekijöille, vaikkakin ehkä vain virtuaalisesti, rakentaa myös turvallisuutta. – Myös viestinnän merkitys on entistäkin tärkeämpi yrityksen ilmapiirin ja yhteisöllisy yden kannalta; se että asioista viestitään avoimesti, ja että kaikki työyhteisössä saavat samat tiedot. Luottamusta lisää usein myös se, että johtokin uskaltaa sanoa, että ei tiedä. Työhy vinvointi ei ole pelkästään johdon

vastuulla, vaan jokainen työyhteisön jäsen vastaa siitä omalta osaltaan. Hy vä kysymys, mikä silloin tällöin kannattaa itselleen esittää, on ”mitä tulee huoneeseen, kun minä saavun huoneeseen?”. Vaikka huone olisi tässä tapauksessa virtuaalipalaveri, niin myös sen ilmapiiriin pysty y omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

Mitä voisimme tehdä työyhteisön sisällä, jotta saisimme toisistamme voimia koronan keskellä?

– Osaamisen ja tiedon jakaminen työyhteisön sisällä on todella tärkeää, ja ennen kaikkea niiden auttaminen, jotka eivät ehkä ole yhtä sinut uuden tilanteen kanssa. Olipa kyseessä sitten etätyö tai työpaikalla tehtävä työ, kaikki eivät sopeudu yhtä nopeasti muutoksiin (uudet ohjelmat, ajanhallinta, verkkopalaverit, uudet toimintatavat jne). – Tämä aika herättää valtavasti tunteita, jotka ovat usein outoja ja vieraita. Puhukaa niistä, jakakaa niitä muiden kanssa. On usein helpottavaa huomata, ettei olekaan ainoa joka näin ajattelee ja tuntee. Tunteista puhuminen ja niiden jakaminen edellyttää työyhteisöltä luottamuksellista ja turvallista ilmapiiriä, jonka rakentamiseen kaikki voivat omalla tekemisellään vaikuttaa. Yhteistä tekemistä voi kehittää virtuaalisestikin.

Graafisella alallakin jotkut yritykset ovat ajatelleet liiketoimintaansa out of the box ja kehittäneet uudenlaisia tuotteita. Miten tällaista ajattelua voisi kehittää?

– Nykytilanne on pakottanut ajattelemaan laajasti ja innovatiivisesti. Miksi sen pitäisi loppua, kun palataan ”normaaliin”? Kehitystyössä ja suunnittelussa on varmasti jouduttu etenemään epätavallisia reittejä, ehkä niitä voisi ja kannattaisi ottaa käyttöön myöhemminkin muunlaisissa tehtävissä. Kannattaa varmasti istua yhdessä alas ja käydä ajatuksella läpi korona-aikana syntyneet ideat ja uudenlainen tekeminen: Mistä se idea lähti, miten idea jalostui, miten suunnittelu meni, mitä tehtiin uudella tavalla, missä kohtaa tuli esteitä, keneltä saimme apua. Mitä tästä opimme, mitä hyötyä kaikesta tästä voisi olla tulevaisuuden tekemisessä? – Kannattaisi myös miettiä sitä, että miten yrityksessä mahdollistetaan tulevaisuudessakin ideoiden ja parannusehdotusten luominen ja kehittäminen. Miten ne saadaan tuotua esille? Onko meillä niin luottavainen ilmapiiri, että kaikki uskaltavat ideoitaan ehdottaa? Kehittäkää kanavia joiden kautta ideoita ja parannusehdotuksia voi tuoda helposti tietoon ja yhdessä jalostettaviksi.

Luottamusta lisää usein myös se, että johtokin uskaltaa sanoa, että ei tiedä.

Miten jatkaa työpaikoilla korona-ajan jälkeen?

– Työarki palaa ennemmin tai myöhemmin, mutta se arki voi olla aika lailla erilaista kuin ennen koronaa. Tämä on kuitenkin ollut niin poikkeuksellista aikaa, että ei kannata yrittää vain palata takaisin siihen mihin jäätiin. Kokemuksista ja tunteista täyty y voida puhua, ja niitä täyty y voida jakaa työkavereiden kesken. Vaikka rajoituksista päästäisiin, ei koronan uskota häipy vän lopullisesti vielä pitkiin aikoihin, joten se tulee vaikuttamaan työpaikoilla vielä pitkään. Jokainen reagoi tähän tilanteeseen ja epävarmuuden jatkumiseen yksilöllisesti. Tilanne tulee edelleen vaatimaan paljon johdolta ja esimiehiltä myös tunteiden, pelkojen ja epävarmuuden käsittelyn ja vastaanottamisen suhteen. Avoimuutta viestinnässä ja tiedon jakamista ei voi liikaa korostaa.

Paljon lomautuksia ja myös työttömyyttä. Talous on kovilla vielä pitkään. Miten yksilö löytää uskoa parempaan tulevaisuuteen?

– Älä jää yksin! Et todellakaan ole ainoa joka on tässä tilanteessa, eikä siinä ole mitään hävettävää. Ota vastaan työnantajasi tai TE-toimiston lomautetuille ja työttömille tarjoama apu (työnhakuvalmennus, uraohjaus, keskusteluapu, coachaus jne). Ota vastaan ystäviesi ja läheistesi apu. Tilanne aiheuttaa varmasti valtavasti erilaisia tunteita, ja ne kaikki tunteet on ok, älä työnnä niitä syrjään tai piiloon. Puhu tilanteesta ja tunteistasi. – Lomautus tai työttömy ys voivat olla myös mahdollisuus: nyt sinulla onkin aikaa miettiä ja suunnitella. Onko nykyinen tai entinen työsi sitä mitä haluat tehdä jatkossakin? Ovatko työtehtäväsi sellaisia kuin haluaisit, vai olisiko niissä jotain muokattavaa tai parannettavaa? Haluaisitko opiskella jotain uutta, kehittää osaamistasi? Miksi teet sitä mitä teet/teit, onko se työtä mitä haluat tehdä vai oletko vain ajautunut siihen? Mitä oikeasti haluaisit isona tehdä? – Lomautuksen ja työttömy yden aikana oma asenne ratkaisee paljolti sen, miten vaikeasta ajasta selviää. Asennetta ei voi pakottaa positiiviseksi, mutta siihen pysty y vaikuttamaan monella tavalla, ennen kaikkea omalla sisäisellä puheella: Jos hokee itselleen päivästä toiseen, että ei tästä tule mitään, en saa duunia, taas tulee kuitenkin hylkäys hakemukseen, niin on aika vaikea pitää yllä toivoa. Itselleen positiivisesti puhuminen saattaa kuulostaa naiivilta, mutta kannattaa kokeilla: Mitä jos rupeaisitkin tsemppaamaan itseäsi, kertomaan että olet hy vä ja tärkeä, ja onnistut kyllä. Tsemppilauseita voi vaikka liimailla post it -lapuilla ympäri kotia, niin osuvat silmään silloinkin kun on huonompi päivä.

Useat tekevät töitä kotona ja ovat samalla hoitaneet/opettaneet lapsiaan, tehneet päivän ruuat, kotityöt yms. Miten selvitä kasvaneiden vaatimusten keskellä?

– Ole armollinen itsellesi! Kannattaa priorisoida asioita ja miettiä, että mikä oikeasti on tärkeää tässä tilanteessa. Mikä täyty y tehdä, minkä puolestaan voisi jättää tekemättä kokonaan tai siirtää myöhemmäksi? Otatko kenties kontollesi tehtäviä, jotka eivät sinulle edes kuulu? Voisitko antaa itsellesi luvan vähän laskea rimaa? Ellei riman laskeminen onnistu tai ajatuskin siitä aiheuttaa ahdistusta, niin kannattaa ehkä kysyä itseltään, että kuka tai mikä sen riman niin korkealle asettaa.

– Nyt on ehkä ensimmäisen kerran mahdollisuus miettiä yhdessä, että mistä me tykätään, mitä meidän on kiva tehdä yhdessä. Mikä tuo sinulle ja perheellesi hy vää oloa, mitä juuri nyt haluttaisiin tehdä? Tilanne on uusi kaikille perheenjäsenille, joten ei kannata olettaa, vaan jutella ja kysellä. Etäkoulu ja vanhempien työt asettavat aikatauluja koko perheelle, ja auttavat rytmittämään päivää ja pitämään yllä rutiineja, jotka tuovat turvallisuutta ja rakennetta arkeen. – Ota tarvittaessa hetki omaa aikaa, jos se vain suinkin on mahdollista: lähde ulos kävelylle, laita kuulokkeet korville ja kuuntele musiikkia tai kirjaa tms. Joka hetki ei tarvitse olla super-äiti tai super-isä.

Millaista apua ammattilaisilta voi saada?

– Monenlaista apua on saatavilla, ja useimmiten sen toteuttamiseen ei vaadita henkilökohtaista kontaktia, vaan virtuaalivalmennus tai -coaching onnistuvat oikein hy vin. Työntekijöiden henkilökohtaisena apuna vaikeassa, uudenlaisessa tilanteessa ja epävarmuuden sietämisessä toimii hy vin esim. coaching tai työnohjaus. Luotettavan valmentajan kanssa pysty y purkamaan omia ajatuksiaan, pelkojaan ja tunteitaan, ja löytämään uusia keinoja ja voimavaroja tilanteessa selviämiseen. Esimiehet ovat usein hankalassa tilanteessa, koska asemansa vuoksi he eivät ehkä pysty jakamaan omia ajatuksiaan ja pelkojaan työyhteisön muiden jäsenten kanssa, vaikka varsinkin nyt juuri sitä tarvitsisivat. Coach tai työnohjaaja voi tässäkin tilanteessa olla korvaamaton apu. – Työyhteisövalmennuksilla koko työyhteisön tai tiimin kesken pystytään mm. tukemaan työporukan yhtenäisy yttä, hakemaan lisää vahvuuksia tilanteen kestämiseen, parantamaan vuorovaikutusta ja kommunikaatiota, tai vaikka tekemään yhdessä työpaikan pelisäännöt poikkeustilanteeseen. Valmennus auttaa psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa ja erilaisuuden ymmärtämisessä – kaikki eivät reagoi tai ajattele samalla tavalla, kaikkien uhkakuvat ja tunteet eivät ole samanlaisia. Epävarma aika saattaa nostaa pintaan vanhoja uskomuksia omasta osaamisesta, itsetunnosta tai käyttäytymisestä, joiden käsittely yksin tai yhdessä voi tuoda paljonkin helpotusta tilanteen sietämiseen ja työyhteisön toimintaan.

Jos olet miettinyt ja haaveillut jostain muusta, niin kannattaako enää odottaa.

Millaista pysyvää muutosta ennakoisit korona-ajan jättävän ihmisiin?

– Meidät on nyt kaikki pakotettu kohtaamaan ennakoimattomia muutoksia ja sietämään epävarmuutta ihan perusasioidenkin suhteen. Jokainen on joutunut miettimään sitä, mikä oikeasti on tärkeää itselle ja läheisille. Korona on aiheuttanut tämän melkoisen rajulla tavalla, mutta tämä pakollinen mietintäpysähdys on useille, ehkä useimmille meistä, tarpeen. Niin moni meistä on vain mennyt ja suorittanut arkeaan, pysähtymättä ja sen kummemmin ajattelematta. Etätyö on pakottanut yrityksiä ja johtoa katsomaan asioita uudella tavalla, oppimaan uutta ja uusia toimintatapoja, sellaista mitä ei ehkä koskaan muuten olisi tullut tehneeksi. Korona on pakottanut luovuuteen ja innovoimaan. Monissa yrityksissä varmasti mietitään työn tekemistä uusiksi, ja että kannattaako vanhaan ty yliin palata ainakaan kokonaan. – Perinteisten ammattien arvostus (terveydenhoitoala, kaupat, puhtaanapito jne) on kohonnut, kun on ymmärretty, että ilman näitä peruspuurtajia Suomi ei nyt pyörisi. On ymmärretty julkisen sektorin ja talouden tärkeys, ja se miksi me niitä parjattuja veroja maksamme. – On jouduttu miettimään arvoja, omia ja yhteiskunnan. Mikä oikeasti on tärkeää minulle, minkä vuoksi toimin, mistä en tingi vaikeinakaan aikoina. Miten tärkeää on vapaus päättää itse omista asioistaan ja tekemisestään. – Back to basics; erityisesti luonto ja sen merkitys on noussut todella korkealle. Miten valtava rikkaus maamme luonto ja väljästi rakennettu ympäristömme nyt onkaan, kun monessa maassa edes lapset eivät ole saaneet poistua viikkoihin kotinsa ulkopuolelle. Ja perhe ja sen kanssa vietetyn ajan merkitys sekä lisääntynyt vapaa-aika. Haluanko korona-ajan jälkeen palata 12-tuntiseen työpäivään ja nähdä lapsiani hereillä vain viikonloppuisin? – Korona-aika on opettanut myös itsensä johtamista, varsinkin etätöissä. Siitä on varmasti hyötyä itse kullekin työpaikalle palatessa. Itse-ohjautuvuudesta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta käsite ja toteutus on monessa työpaikassa ollut hiukan hukassa. Tämä aika on nyt ollut sen happotestausta monella tapaa, ehkäpä nyt päästään miettimään oikeasti mitä se meillä tarkoittaa. Oman ajankäytön priorisointi, työpäivän tavoitteet ja ajankäyttö, työn ja vapaa-ajan suhde saattavat monella mennä uusiksi – hy vällä tapaa.

Mitä haluaisit sanoa henkilöille/yrityksille, jotka tällä hetkellä miettivät uutta suuntaa?

– Korona on näyttänyt meille, miten nopeasti kaikki voi mennä palasiksi, ja miten epävarmassa maailmassa kuitenkin elämme kaiken teknologiamme, datamme ja suunnitelmiemme kanssa. Tämä tilanne on pakottanut miettimään itseä ja arvoja, sitä mikä oikeasti on tärkeää. Jos olet miettinyt ja haaveillut jostain muusta, niin kannattaako enää odottaa, mitä jos vain lähtisit sitä kohti. Epävarmuuden ja riskien sietämistähän tässä on nyt harjoiteltu jo useampi kuukausi? – Uudenlaisesta johtajuudesta ja inhimillisen pääoman merkityksestä yrityksissä on puhuttu paljon viime vuosina. Yhä useammassa yrityksessä on ymmärretty se, että työhy vinvointi näky y myös tuloksessa viivan alla. Yritysten arvot, henkilöstö ja johtaminen ovat viime aikoina olleet kovalla koetuksella, ja nyt olisi tuhannen taalan paikka kääntää yrityksen suuntaa, jos siihen on tarvetta.

Julia Alakulju käyttää poikkeusoloista syntyvän ylimääräisen ajan oman yrityksensä markkinointiin ja kehittämiseen. Kun koronarajoitukset alkoivat, hän suunnitteli ja toteutti verkkokurssin “Luovuus – kohti iloa ja elämänmuutosta”.

4 x poikkeusolot

Kun kriisi pyyhkäisee ylitsemme, aivomme reagoivat hyvin eri tavoin. Haastattelimme neljää henkilöä ja kysyimme, miten Suomen poikkeusolot ovat vaikuttaneet heidän arkeensa.

TEKSTI LAURA SYRJÄLÄ K U VAT HAASTATELTAVAT

Haastattelu Pro Growth Consulting Oy:n konsultin, Timo Aittoniemen kanssa alkaa klassisella kysymyksellä, jolla varmistetaan, että etäyhteydet ovat kunnossa: kuuluuko? Etäpalavereista on tullut uusi normaali ajassa, jossa yhä useampi suomalainen työskentelee kotona. Ei ole tavatonta, että videoyhteyden kautta pääsemme kurkistamaan asiakkaidemme koteihin tai opimme tuntemaan heidän lemmikkinsä. – Videokuva auki, kannustaa Aittoniemi.

Vaikka eristäytyminen on meille luontevaa, nyt jos koskaan on aika avata videoyhteys ja kohdata itsensä ja muut videoyhteydellä, sanoo Aittoniemi. – Mikroeleet ja ruumiinkieli näky vät videoyhteydellä ja niillä on merkitystä.

PackDesign ID:n toimitusjohtaja Maija Olkkonen-Seppo rakastaa kohtaamisia ja hänelle etänä esiintyminen ei ole yhtä mieluisaa kuin perinteinen kohtaaminen. – Toisaalta etäesiintyminen voi olla toisille vapauttavaa, pohtii OlkkonenSeppo.

Poikkeusaika vaatii puskuria Packdesign ID:n neljän hengen tiimi on ahkeroinut koko kevään Otaniemen toimistollaan ja kollegoista on saanut tukea poikkeusaikoina. Olkkonen-Seppo huomaa tiettyjen asioiden korostuvan

Maija-Olkkonen Seppo rakastaa juoksemista, mutta on keskittynyt tänä keväänä pitkiin kävelylenkkeihin.

Liikkeenjohdon konsultin, Timo Aittoniemen etäkokouksiin osallistuu päivittäin Cornish Rex -rotuinen Ines-kissa. Kotitoimiston ”sähköpöydän” virkaa ajaa puolestaan sohvan päällä oleva tuoli, jonka päällä on pastakone kattilalaatikossa sekä tyyny.

tällaisina aikoina. Hän tunnistaa itsessään selviytyjän, joka osaa pitää maltin eikä murehdi liikaa. Tiimiä hän kannustaa työskentelemään päivä kerrallaan. – Tällaisena aikana pakkaussuunnittelun perustehtävät korostuvat: pakkauksen pitää suojata ja säilyttää elintarviketuote hygieenisenä koko logistiikkaketjun. Pakkaussuunnittelusta on tullut entistäkin tärkeämpää ja jopa kriittistä, pohtii Olkkonen-Seppo.

Unelmaidea Oy:n yrittäjä ja valokuvaaja/AD Julia Alakulju pitää aikaa myös opetuksena, jossa erilaisten puskureiden merkitys korostuu. – Poikkeusaika on haaste, joka pakottaa tekemään ratkaisuja. Ilman luovaa ajattelua ratkaisuja ei kuitenkaan synny.

Alakuljun mukaan nyt korostuvat sellaiset asiat, joilla on merkitystä: kulutusjuhla on tauolla ja tilalla on joukko perustarpeita. Hän kannustaa käyttämään vapautuneen ajan siihen, mitä on aina halunnut tehdä. – Luovuus on tie elämäniloon, kiteyttää Alakulju.

Päivä kerrallaan Happyeco-tuotteita valmistavan Happy Print Oy:n yrittäjä Juha Hepokorpi on joutunut koronarajoitusten vuoksi tiukoille, sillä tapahtumista liikevaihtoa saavan yrityksen toimet ovat rajalliset. Vaikeuksista huolimatta hänellä on selviytymisstrategia, jota hän elää päivä kerrallaan. – Elämässä tuskin tulee toista hetkeä viettää näin paljon aikaa lasten ja ylipäätään perheen kanssa, hän sanoo.

Hepokorpi ei halua ajatella, etteikö poikeusajasta voisi jollain tavalla nauttia. – Olen tehnyt kotona lasten kanssa kebab-ruokaa ja toimittanut herkkuja myös kotiovelta kavereille.

Poikkeusajasta opittua

Timo Aittoniemi, Senior Consultant, Pro Growth Consulting Oy “O mas s a t yöyhteis ö s s ä t ar vit aan aiemp aa en emmän p alavereja, ko ska vu orovaikutuk s en laatu on et äp alavereid en myöt ä väist ämät t ä heikompaa. Siksi tar vitaan enemmän minuutteja viikot t aisille koht aamis elle.”

Julia Alakulju, yrittäjä, Unelmaidea Oy & myyntipäällikkö Viisas Elämä Oy “Päivittäisiä voimavaroja ammennetaan omasta elämästä. Valtamedia on luonut koronakuplan, joka s euraa kriisiä h etkelt ä. S e ei te e hy vää mielenter veyd elle ja vie hu omion p ois oman elämän p o sitiivisist a asioist a.”

Juha Hepokorpi, yrittäjä, Happy Print Oy “Se on selviytymisstrategia, kun toteutt aa ny t niit ä asioit a, joihin ei muuten o lisi mah d o llisuus . Talo ushu o let ja konkur s si ovat h engenvaarallisia asioit a mielenter veyd elle, mut t a yrit än it s e ajatella, et t ä en s aa elämäs s ä toist a mah d o llisuut t a viet t ää näin p aljon aikaa p erh e en kans s a.”

Maija Olkkonen-Seppo, yrittäjä, Packdesign ID Oy “ Kun koko maailma on s amas s a ven e e s s ä, asiakassuhteestakin tulee rennompi. Huomaan, et t ä tiimist ämm e on tullut tiiviimpi ja läh eis empi. S ellais en asian murehtimis e en ei kannat a käy t t ää en ergiaa, mikä ei o le vielä t ap ahtunut.”

Juha Hepokorpi kirkastaa ajatuksia pyöräilemällä ja laittamalla perheen kanssa ruokaa.

Samaan aikaan häntä painaa huoli siitä, saako rajoitusten jälkeen porukkaa takaisin töihin tai että riittävätkö rahat. – En tiedä, mitä tässä käy, myöntää Hepokorpi avoimesti huolensa tulevasta.

Liikkeenjohdon konsulttina toimiva Aittoniemi on huomannut, että koronaaika on vapauttanut aikaa. – Päiviin mahtuu enemmän palavereja ja mieluummin niitä on liikaa kuin liian vähän, hän toteaa.

Kasvustrategioita, konsultointia ja valmennusta tarjoava Pro Growth Consulting on kuitenkin etätyössä kuin kala vedessä. – Sitä on harjoiteltu jo monta vuotta.

Ajattelu hyvinvoinnin lähteenä – Hy vä energia näky y ja kuuluu, sanoo Alakulju.

Hän uskoo ajattelun voimaan ja suojaa itseään negatiivisen uutisoinnin tulvalta. Alakuljulla on käytössään samat työtunnit kuin ennen koronaa, mutta vapautuvan ajan hän on käyttänyt uuden suunnitteluun ja markkinointiin. – Ei ahdista yhtään, naurahtaa Alakulju.

Hän kehottaa viettämään aikaa omassa elämässään, sillä siitä voi ammentaa loputtomasti voimaa. Hänen mielestään hy vinvoinnin ja pahoinvoinnin kuilu on kasvanut ja valtamedia ruokkii ilmiötä. On niitä, jotka pelkäävät ja niitä, jotka eivät. – Media my y pelolla, sanoo Alakulju ja kehottaa itse kutakin olemaan lukijana kriittinen.

Olkkonen-Seppo kertoo olevansa vahva erilaisten kriisien keskellä ja poikkeuksellisen kevään hän on käyttänyt puuhiin, jotka voimaannuttavat. Hän on saanut hereille sisäisen puutarhurinsa ja löytänyt idättämisestä lohtua. – Arvostan kotia entistä enemmän ja pidän siitä, että puutarhan hoitoon sisälty y lohdullinen ajatus siitä, että elämä jatkaa kulkuaan. – Lähden usein töiden jälkeen fiilistelemään kasvun ihmettä puutarhamy ymälään, paljastaa Olkkonen-Seppo uusia rutiinejaan.

Hän on myös kiitollinen siitä, että ympärillä on liikunnallisia ystäviä, joiden kanssa voi kävellä vaikka neljä tuntia. – Viikonloppuna tuli käveltyä puolimaratonin verran, kun kelloa ei katseltu ja juttua riitti.

Hepokorpi pitää yllä mielenrauhaa urheilemalla. Maantiepyörällä taittuvat jopa 100 km:n lenkit.

10 vinkkiä poikkeusaikaan

1. Hy väk sy muuto s 2. Kokeile uutta 3. Tunnist a p o sitiivis et ja n egatiivis et ajatuk s et 4. Ruoki hyvää mieltä 5. Haaveile ja siirrä h oris ont tia eteenpäin 6. Lu o uud et rutiinit 7. Varaa aikaa myö s ajat teluun 8. Panosta osaamisen kehittämiseen 9. Kuuntele kaveria 10.H engit ä sy vään

List an ko o sti toimit t ajamm e L aura Syrjälä. Hän on myös hy vinvointivalm ent aja.

Olen tehnyt kotona lasten kanssa kebabruokaa ja toimittanut herkkuja myös kotiovelta kavereille.

Aittoniemi puolestaan luottaa metsän parantavaan voimaan: hän suuntaa veden äärelle kalastamaan ja metsään sienestämään. – Ennen metsässä oli hiljaista, mutta nyt saman järven ympärillä näky y kalastajia siellä täällä, kertoo Aittoniemi havainnoistaan.

Hepokorpi löytää lohdullisia sanoja kaikille, jotka kamppailevat ristiriitaisten ajatustensa kanssa. – Kannattaa hy väksyä se ajatus, että kaikki me teemme voitavamme tässä ajassa.