30 minute read
Ammattiopintojen yritysyhteistyö ei ole entisellään – Tuore käsikirja kertoo, missä mennään s
Hyviä kuvia 40 vuotta PROFIILIKUVAUS alk.39,- Tuore opas valottaa
ammatillisen oppilaitosten tämän päivän yhteistyötä
Advertisement
Henkilöstökuvat yrityksen nettisivuille, nimitysuutisiin ym. Profiilikuva hakemukseen cv:hen, Linkediniin...
www.jukkamakinen.fi Hallituskatu 11, Tampere
elokuun alussa julkaistun oppaan kohderyhmä on varsin kattava. – Tämä on suunnattu kaikille työelämän edustajille, jotka eivät ole aikaisemmin tehneet yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Eli yrityksille, joilla ei ole aikaisemmin tästä tietoa, Jaana Koivisto tiivistää.
Kattava mutta tiivis paketti Käsikirja on nimensä mukaisesti käsikirja eli sopivan kompakti. Sivuja ei ole kuin 20, mutta ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia siinä on pyritty käsittelemään mahdollisimman kattavasti. Tekstiä on myös elävöitetty esimerkein, joita löytyykin ympäri Pirkanmaata ja useammilta eri toimialoita aina hoivapuolen julkisista toimijoista yksityiseen teollisuusyritykseen ja tanssikoulusta elintarvikemyymälään. Jaana Koivisto uskoo, että jos joku ei ole ollut vähään aikaan tekemisissä ammatillisten oppilaitosten kanssa, löytyy käsikirjasta taatusti hänelle uutta tietoa. Ammattioppilaitoksilla kun on tänä päivänä merkittävästi enemmän erilaisia yhteistyömahdollisuuksia työelämän suuntaan kuin aikaisemmin.
Monenlaisia väyliä Oppaassa ammatillisen oppilaitosyhteistyöstä on kerrottu palvelut edellä niin, että oppaassa käydään läpi erilaiset yhteistyömuodot, kuten kausi- ja kesätyöntekijöiden työllistäminen sesonkiapuna, koulutussopimus (entinen työharjoittelu), erinäiset työelämäprojektit sekä esimerlaan työn alla oleva matkailukohde, jota varten on rakennettu esimerkiksi kanikoppeja ja lemmikkipihoja, tehty puutarhasuunnittelua ja niin edelleen. Jaana Koiviston mukaan se on tyypillinen esimerkki projektista, jota tuskin olisi vielä 10 vuotta sitten tehty. – Ammatillinen koulutus siirtyy yhä useammin työelämään ja entistä monipuolisemmin keinoin, Koivisto vahvistaa.
Käytännön tekeminen korostuu Moneen otteeseen juttutuokion aikana viljelemällään muutos-sanalla Koivisto viittaa etenkin siihen, että ammatillista opiskelua toteutetaan nykyään huomattavasti enemmän työelämässä kuin aikaisemmin. Samalla opiskelua on siirrytty selvästi aiempaa käytännönläheisempään suuntaan. – Siis siihen, että konkreettisesti mennään työpaikoilla ja tehdään siellä ihan oikeaa työtä. Hyvä esimerkki tästä on opinnollistaminen, jota käytetään nykyään enemmän. Esimerkiksi kun liiketalouden opiskelija menee tekemään yritykseen käytännön markkinointisuunnitelman, se voidaan lukea osaksi hänen opintojaan, Koivisto kertoo. Askel käytännönläheisempään
suuntaan koskee Koiviston mukaan oikeastaan kaikkia opiskelualoja. – Tietysti siinä on variaatioita. Jos me ajattelemme vaikka lähihoitajaopiskelijoita, käytännönläheisyys on varsin säänneltyä, mikä asettaa tietysti rajansa. Mutta kyllä myös esimerkiksi lähihoitajaopiskelijat saattavat hyvin käydä jo varsin alkuvaiheessa mittaamassa verenpainetta. Siitä on se hyöty, että se on pois henkilökunnan töistä. Lisäksi opiskelijat oppivat paitsi verenpaineen mittausta myös kanssakäymisestä asiakkaiden kanssa, hän selkeyttää.
Tukea on tarjolla Opiskeluja on lähdetty kehittämään käytännönläheisempään suuntaan tietysti siitä syystä, että sen uskotaan hyödyttävän sekä opiskelijoita että työnantajia. Tosin pelkästään kiitosta yritykset eivät ole tästä antaneet. Kritiikkiä on tullut eritoten siitä, että työmaalle joudutaan nyt ottamaan puolivalmiita tekijöitä. Koivisto myöntää, että tästä on tullut kritiikkiä, mutta samalla on lisätty työpaikkaohjauksen tukea. – Uudessa mallissa saattaa olla työelämälle rasitettakin, mutta joustavuus on ehdottomasti myös etu. Kun aikaisemin opiskelijoita sai avuksi kesäkuukausiksi harjoittelijoiksi, nyt tämä on mahdollista myös muina aikoina, kuten sesongeissa, Koivisto sanoo ja myöntää myös, että kaiken tämän hoitamiseen on myös resursseja enemmän kuin aiemmin. – Saatavilla on entistä enemmän tukea, ja myös opettajia on otettu enenevissä määrin mukaan työpaikoille, hän vakuuttaa. Jaana Koivisto myöntää, että yhteistyössä tehdyillä muutoksilla on tarkoitus myös vastata työvoimapulaan. – Kun opiskelijoita sitoutetaan työelämään aikaisemmin, on heidän valmistuttuaan helpompi lähteä töihin, Koivisto perustelee.
Netissä ladattavissa
Kaikkea tätä tietoa on kerätty nyt myös Työelämän rajapinta-sivustolle, joka löytyy osoitteesta työelamanrajapinta.fi. Se on yhdeksän ammatillisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämä ajantasainen palvelusivusto.
– Sieltä löytyy lisää esimerkkejä ja sen kautta on mahdollisuus löytää juuri se oikea palvelu, Koivisto huomauttaa ja vinkkaa, että myös käsikirja on ladattavissa netistä. – Lisäksi sen saa kaikista meidän oppilaitoksistamme, ja jaamme sitä myös erilaisissa tilaisuuksissa. Tarkoitus olisi lähteä kiertämään yrittäjäyhdistysten paikallisyhdistyksiä yhdessä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa, Koivisto kertoo syksyn suunnitelmista.
Sekä käsikirja että sivusto on tehty Tyrsky-nimisessä ESR-hankkeessa, jossa on siis mukana yhdeksän pirkanmaalaista oppilaitosta: SASKY koulutuskuntayhtymä, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK, Valkeakosken ammattiopisto VAAO, Varalan Urheiluopisto, Ahlman, Ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto ja Aitoon koulutuskeskus. l
Yrittäjä!
Koulutusratkaisut Valkeakosken ammattiopistosta
Meiltä löydät •korttikoulutukset •tutkintojen osat ja koko tutkinnot •yrityksesi tarpeisiin räätälöidyt täydennyskoulutukset
yrittäjyys intohimona
valitse näistä
Työllistämisen monet tavat, yrittäjyyden at:n osa Lähiopetus/verkkokoulutus 28.9.2022–31.3.2023
Pikastartti yrittäjäksi
Iltatoteutus/verkkokoulutus 26.10.2022–16.11.2022
Parempaa bisnestä – yrittäjän digimarkkinointi
Verkkokoulutus 25.10.2022–13.10.2023 Kehitä myyntitaitojasi – tee parempaa tulosta, liiketoiminnan at Lähiopetus 25.10.2022–31.10.2023
Johtamisen ja yritysjohtamisen eat
Lähiopetus/verkkokoulutus, oppisopimuskoulutus/omaehtoinen koulutus 2.11.2022–28.2.2024
tai löydä omasi osoitteesta takk.fi/Yrittajyys
Lyhenteet:
at=ammattitutkinto eat=erikoisammattitutkinto
ota yhteyttä
Koulutussuunnittelija
Tuija Pohjansaari-Kirmo puh. 044 7906 434 tuija.pohjansaari-kirmo@takk.fi kiksi täsmätyö. – Tämä on tietoisesi tehty helposti luettavaksi tietopaketiksi, eli sitä ei tarvitse kahlata läpi tai opiskella ulkoa, Koivisto kertoo. Kokonaan oma kokonaisuutensa ovat oppisopimukset, jotka ovat nekin enenevissä määrin väylä päästä kiinni työelämään. Käsikirjassa myös avataan näitä käsitteitä selkeällä suomen kielellä. Lukija oppii esimerkiksi termin oppiympäristöt, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yritysten ja oppilaitosten yhteishankintoja koneiden, vaikkapa sorvien suhteen.
Esimerkit elävöittäjinä Hyvää oppaassa on sekin, että lähestulkoon jokaiseen esille nostettuun asiaan on tuotu mukaan myös käytännön esimerkki. Osuva esimerkki konkreettisesta työelämäprojektista on esimerkiksi kangasalalaisen Raudanmaan Kyläosuuskunnan parhail-
Tettiläinen, kerro lyhyesti TET-fiiliksistäsi ja osallistu Sievin saappaiden arvontaan osoitteessa:
bit.ly/tet-kysely
Anna nuorelle saappaat täytettäväksi!
Työelämä tarvitsee uusia osaajia eri toimialoille ja moniin eri saappaisiin.
Useista ammateista nuoret tai edes opettajansa eivät ole kuulleetkaan. Hyvä mahdollisuus nuorten innostamiseen alalle tai työskentelemään yrityksessä ovat koululaisten työelämän tutustumiset (TET) ja opiskelijoiden harjoittelut. Monet nuoret hankkivat paikkansa itse, mutta on myös nuoria, jotka tarvitsevat lisätietoa ja erilaista tukea ottamaan selvää monipuolisista harjoittelumahdollisuuksista. Myös tukea tarvitseville nuorille tarvitaan innostavia työelämän tutustumismahdollisuuksia. Näillä Pirkanmaan oppilaanohjauksen kehittämishankkeen (PoKe) työelämäyhteistyön teemasivuilla kerrotaan laajemmin yhteistyömahdollisuuksista koulujen ja oppilaitosten kanssa. Huolehdithan, että työpaikkasi on mukana kannustamassa nuoria tulevaisuuden tekijöiksi! Yrittäjän päivänä 5.9. alkava viikko on Tampereella Työelämäviikko kaikilla koulutusasteilla. Työelämätaitojen ja yrittäjyyskasvatuksen teemaan voi tarttua koko Pirkanmaalla. Mitäpä jos sopisit vierailusta tulevana lukuvuonna alueesi päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen kanssa ja kertoisit työelämästä.
Sievin Jalkine Oy on mukana kampanjoimassa nuorten työelämätaitojen puolesta ja lahjoittaa saappaat kunkin 9. luokan TET-jakson jälkeen arvottavaksi PoKe-hankkeen kuntien työelämään tutustuneiden kesken.
YRITTÄJYYS on TULEVAISUUDEN työelämätaito
Tulevaisuuden työpolut ovat yhä monimuotoisempia. Onkin osattava tunnistaa ja vahvistaa omaa osaamista, jotta voi rakentaa huomisen työ- ja yrittäjyyspolun. Samaan aikaan erilaiset tavat tehdä töitä yleistyvät: perinteisen kiinteän työajan rinnalle nousee keikka- ja projektityöt sekä uudet alustat. Yhä useampi voikin työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä oman palkkatyön ohella. Työelämässä sekä työntekijän että yrittäjän roolissa tarvitaan aktiivisuutta, yhteistyötaitoja, sinnikkyyttä, innovatiivisuutta, oma-aloitteisuutta, uskoa itseensä ja vuorovaikutustaitoja. Näitä erilaisia työelämätaitoja pyritään vahvistamaan yrittäjyyskasvatuksen avulla eri opintoasteilla.
Yritteliäs Tampere -työryhmä tekee yhteistyötä kaikkien opintoasteiden kanssa. Lisäksi työryhmä on tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen yritys- ja työelämätoimijoiden sekä yrittäjyyskasvatustahojen kanssa. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta, joka mahdollistaa sen, että meillä on tulevaisuudessa aktiivisia sekä osaavia tekijöitä työelämässä ja yrittäjinä.
Tredussa yrittäjyys on yksi strategian painopiste
Toisen asteen ammatillinen koulutus on vahvasti työelämälähtöistä. Oman alan osaamisen lisäksi työssäoppimisjaksoilla karttuu työelämätaidot. Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus ovat yksi strateginen painopistealue, johon rohkaisemme ja kannustamme opiskelijoita.
Tredussa opiskelijat voivat suorittaa yrittäjyysopintoja osana omaa opintopolkua. Lisäksi tarjolla on erilaisia työpajoja, ohjausta ja tapahtumia. Opintojen aikana voi myös vahvistaa osaamista sekä testata omaa yritysideaa harjoitusyrityksen kautta. Tiedot ja taidot kasvavat esimerkiksi NY- tai 4H-yrityksessä, yritysvierailuilla, käytännön projekteissa sekä työpaikoilla töitä tehden.
Syyskuussa Tredun toimipisteissä järjestetään Yrittäjyysviikko, joka tarjoaa kattavasti ohjelmaa liittyen yrittäjyyteen ja tulevaisuuden työelämään. Viikon aikana kuullaan mm. opiskelijoiden omia kokemuksia yrittäjyydestä, yrittäjätarinoita, tulevaisuuden työelämän muutostrendeistä, vastuullisuudesta ja taloustaidoista. Toteutuksissa on vahvasti mukana Tredun laaja ja aktiivinen yritys- ja työelämän yhteistyöverkosto sekä Tredun strategisten painopisteiden kestävän elämäntavan, teknologian ja yrittäjyyden tiimien henkilöstöä.
PoKesta puhtia TET- toiminnan kehittämiseen Pirkanmaalla
Pirkanmaan perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittä-
mishanke PoKe starttasi toimintansa syksyllä 2021. Hankkeessa Tampereen lisäksi mukana on yhteensä 16 kuntaa ja neljä yksityistä oppilaitosta. Tarkoituksena tässä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on kehittää toimiva tehostetun oppilaanohjauksen malli 8.- 9. luokan oppilaille.
Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen (TE-
HO) avulla vahvistetaan mm. maahanmuuttajataustaisten sekä muita tukea tarvitsevien nuorten siirtymistä toiselle asteelle. Teho-ohjauksen antaminen tulikin lakisääteiseksi eli oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus tehostettuun ja henkilökohtaiseen tukeen.
Hankkeen kuluessa kehitetään toisen asteen oppilaitosten kanssa yhteiset nivelvaiheen toimintatavat ja lisätään oppilaiden tutustumismahdollisuuksia toiselle asteelle.
Yhtenä tärkeänä toimena on vahvistettu alueellista yhteistyötä opinto-ohjaajien verkostoksi sekä perus että toisen asteen oppilaanohjaajien kesken. Verkostoitumisen ja informaation kulun sujuvoittamiseen on myös kiinnitetty huomioita. Haluamme vahvistaa juuri näitä verkostoja ja teemme lisäksi tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kautta, jota tämä TET- toiminnan kehittäminenkin on. Oppilaiden asialle ollaan”, tuumailee hankekoordinaattori Marika Mäki- Laurila.
”Oppilaanohjaus on paljon enemmän kuin yhteishaku 9. luokalla. Olemme lähteneet siitä liikkeelle, että pysyviä asioita jäisi hankkeen jälkeenkin, kun hanke päättyy joulukuussa 20222”, pohtii projektisuunnittelija Marjo von Essen. Molemmilla on takanaan jo pitkä ura kasvatus- ja opetusmaailmassa. Mäki-Laurila on koulutukseltaan oppilaanohjaaja KM ja von Essen on erityisopettaja KM. Molemmat toteavatkin, että hanke on ollut oivallinen näköalapaikka Pirkanmaan alueen oppilaanohjaajien vaativan työn kehittämiseen.
”Oppilaiden etu on, että kukaan ei putoaisi, oikea paikka löytyisi sujuvammin ja jokainen kiinnittyisi entistä paremmin.”
Kuva: @valokuvaussannavieras
Lisätietoja: www.tredu.fi
Emmi Salminen
yrittäjyyden koordinaattori projektikoordinaattori / Uusi kasvu syntyy verkostoissa -hanke
Työelämäviikko 2022 - Yrittäjyyttä ja työelämää taaperosta tohtoriin
Työelämäviikkoa vietetään Tampereella nyt neljättä kertaa. Työelämäviikon järjestää Yritteliäs Tampere -verkosto, jossa ovat mukana varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, korkeakoulut ja kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut. Työelämäviikkoon osallistuu ihmisiä ”taaperosta tohtoriin” eli varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen elinikäiselle yritteliäisyydelle, jota harjoitellaan sinnikkyyskasvatuksen keinoin. Jo pienet lapset harjoittelevat sinnikkyyttä päivittäin esimerkiksi pukemistilanteissa. Työelämäviikolla nostetaan esiin tärkeitä yritteliäisyyden teemoja. Aihetta tarkastellaan toiminnallisesta ja lapsia osallistavasta näkökulmasta. Lasten ideoista kehitellään esimerkiksi projekteja, joissa harjoitellaan muun muassa asioiden sinnikästä loppuun viemistä. Leikin kautta käsitellään unelmia ja tutustutaan eri ammatteihin. Päiväkodeille on tehty myös yhteinen teemajuliste ja kirjaston kokoama teemaan sopiva kirjalista. Varhaiskasvatuksen kehittäjäopettaja Leena Laine kannustaa yrittäjiä: ”Kutsu lapsiryhmiä tutustumaan yritykseesi ja anna ammattisi näkyä lasten leikeissä. Kenties lapsi innostuu niin paljon, että kipinä säilyy aina aikuisuuteen asti.” Perusopetuksessa järjestetään yhteisenä ohjelmana erilaisia kilpailuja, etätyöpajoja ja etävierailuja: 1.-3. luokkien Työssä! -valokuvauskilpailu, 7. luokkien etätyöpajat, 8. luokkien Yritteliäs koulu -videokilpailu, 9. luokkien Tampere Business Race -kilpailu sekä yläkoulujen KeyNoteSpeaker -etävierailut. Lisäksi koulut voivat kehittää omaa ohjelmaa Työelämäviikolle.
Toisella asteella Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa yrittäjyys- ja työelämätaidot näkyvät teemaviikolla monipuolisen yhteisen tapahtumakalenterin kautta ja lisäksi toimipisteissä järjestetään omia tapahtumia. Tarjolla on mm. Yrittäjyyspolku -paneeli, jossa kuullaan opiskelijoiden omia kokemuksia yrittäjyydestä, Yrittäjän taloustaidot -tapahtuma, Sammonkatu Fest sekä Open Stage, jossa yritysvieraana mm. start up -yritys Commu app ja Ensimetrin webinaari Työelämän muutostrendeistä. Tapahtumat ovat seurattavissa verkon kautta ja mukana toteutuksissa on laaja yhteistyöverkosto. Lukioille suunnattuun tapahtumakalenteriin on poimittu osasia ammatillisen koulutuksen ohjelmatarjonnasta ja siihen on lisätty erityisesti lukiolaisille suunnattuja yritysvierailumahdollisuuksia, työpajoja ja tapahtumia. Tampereen ammattikorkeakoulu ja yliopisto tarjoavat asiantuntemusta työelämäviikon ohjelmaan. Proakatemia ja korkeakouluyhteisön yrittäjyysopintoja tarjoava HUBS järjestää aloittaville opiskelijoille tietoiskuja yrittäjyysopintojen tarjonnasta. Työelämäviikolla on mukana myös Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut, jotka yhdistävät työtä ja tekijöitä, jotta tamperelainen työelämä kehittyy ja kasvaa. Työelämäviikkoon työllisyys- ja kasvupalvelut tuo työelämätaitojen, yrittäjämäisen asenteen ja oman osaamisen tuotteistaminen näkökulmaa.
Työelämäviikon suojelijana on Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
Teksti: Ville Lähdesmäki Hans 6v, kokki Hans työskentelee omassa yrityksessä ”Hansin ateria”, jossa on 5 työntekijää ja kotiinkuljetus (omalla autolla). ”Kun saan palkkaa, ostan ruokaa ja kodin, joka maksaa 2000€, sellainen koti, missä mä asun mun vaimon ja lapsen kanssa. Koti on Tampereella. Oma piha ja uimaranta omalla tontilla. Siellä on 3 hyvää autoo: Lamborgiini, Jaquaari ja Ferrari”
Tampereen työelämäviikon innostamana Hämeenkyrössä laitoimme tuulemaan ja suunnittelimme Hämeenkyrön oman yrittäjyys- ja työelämätapahtuman. Syyskuun ensimmäisen viikon aikana Hämeenkyrön yhteiskoulun 8. ja 9. luokkalaiset
1. Olin TET-harjoittelussa Rautia Raisamolla Nokialla, nykyisessä K-Raudassa. Työtehtäviini kuului rautakaupan myymälän töissä avustaminen sekä harjoittelu kassalla. Pääsin purkamaan kuormia, hyllyttämään ja laittamaan hintalappuja. Muistan ihmetelleeni, miten myyjät voivat muistaa niin monen tuotteen yksityiskohtia ja aina kun minulle jäi ylimääräistä aikaa, opettelinkin innuoret pääsevät muun muassa tutustumaan toisen asteen koulutuksiin ja ammatteihin sekä työelämäkytköksiin. Viikon aikana Yhteiskoululla vierailee yrittäjiä kertomassa omasta polustaan yrittäjänä. Nuoret pääsevät myös kiertämään paikallisissa yrityksissä tekemässä pieniä tehtäviä. Ammattipäivää vietetään keskiviikkona, jolloin iso joukko eri alojen ammattilaisia saapuu Yhteiskoululle kertomaan kahdeksasluokkalaisille omasta urapolustaan. Viikon suunnittelu lähti ajatuksesta tiivistää työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen, elinkeinopalveluiden ja Yhteiskoulun yhteistyötä. Viikkoa ovatkin olleet suunnittelemassa Hämeenkyrön Yhteiskoulun oppilaanohjaajat, PoKen hankekoordinaattori, työllisyyspalveluiden päällikkö sekä SASKYn Hämeenkyrön yksikön opinto-ohjaaja ja elinkeinopalveluiden elinkeinokoordinaattori.
Teksti: Marika Mäki-Laurila
Työelämästä ja yrittäjyydestä puhumassa
Helena Riihitupa, Pete Poskiparta ja Roni Back!
Työelämäviikolla 5.-9.9. toivotaan yrittäjiä ja työelämän edustajia vierailemaan oman alueen lähikouluissa ihan livenä. Teemaviikolle on lisäksi saatu ansioituneita ja tunnettuja yrittäjiä vierailemaan yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten luokissa etäyhteydellä. Kysymykset Työelämäviikon vierailijoille 1. Millainen oli oma TET-harjoittelusi? 2. Miten käsityksesi työelämästä on muuttunut? 3. Olet yrittäjä, miksi?
Helena Riihitupa - Pirkanmaan Vuoden nuori yrittäjä 2022
Helena Riihitupa Oy aloitti kymmenen vuotta sitten pienenä ja sisukkaana toiminimenä. Nyt yritys on valtakunnallisesti toimiva, voimakkaasti kasvava ja kannattava kohtaamisten mahdollistaja, jossa yhdistyvät promootiotoimisto, tapahtumajärjestäjä ja markkinointitalo. noissani maalien sävyjä sekä pulttien ja muttereiden mittoja. Sama asenne ja halu oppia uutta ovat kantaneet tähän päivään saakka, Pirkanmaan Vuoden nuoreksi yrittäjäksi. TET-nuorta kannustan rohkeaan oma-aloitteisuuteen.
2. Käsitykseni työelämästä on muuttunut yllättävän vähän. Olen aina arvostanut kaikkea työtä ja mahdollisuuksia sen tekemiseen. Parhaimpia hetkiä ovat onnistumiset, jotka voi jakaa työkavereiden tai asiakkaiden kanssa. Itselleni palaute on ollut aina todella tärkeää, ja haluaisinkin muistuttaa kaikkia TET-työnantajia palautteen merkityksestä, sen antamisesta sekä myöskin pyytämisestä. Peräänkuulutan myös työntekijältä avointa kommunikointia, sillä sen avulla voi saavuttaa parhaiten omia vahvuuksia vastaavia, mielekkäitä työtehtäviä. Joskus työelämässä voi tulla itsestä riippumattomia pettymyksiä, vaikka tekisi kuinka lujaa töitä täydellä sydämellä. Näitten tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin. 3. Ryhdyin yrittäjäksi sen enempää asiaa pohtimatta tai punnitsematta. Ensin sen piti olla lyhyt ja väliaikainen ratkaisu itsensä työllistämiselle, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet veivät mennessään ja nykyään työllistän myös muita. Koen, että yrittäjänä voin vaikuttaa tärkeinä pitämiini asioihin. Saan tehdä itseni näköistä työtä oman arvomaailmani mukaisesti. Yrittäjyyden mukana tulee vastuuta, joka voi myös kuormittaa henkistä jaksamista. Tällöin on tärkeää harjoitella töistä palautumista. Vaikka työ olisi kuinka innostavaa ja mukaansa tempaavaa, jokainen meistä tarvitsee sille myös vastapainoa. Olitpa sitten yrittäjä tai työntekijä. Yrittäjän kannattaa myös verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Yhdessä olemme enemmän.
Kuva: Jose Ahonen
Pete Poskiparta - Vuoden yksinyrittäjä Suomessa 2021
Vuoden Taikuri 2014, kansainvälisen Dunninger Memorial Award 2019 palkinnon voittaja (mentalismin arvostetuin palkinto maailmassa). perunoita ja juureksia ovelta ovelle. Se oli oikeasti aikamoinen myynnin korkeakoulu, sillä tuotteet todella piti myydä, kun ihmisten ovelle mentiin. Tämä on ollut hyödyksi sittemmin koko työurallani. Kannattaa siis suhtautua TETtiin kokemuksena, josta voi olla iloa ja hyötyä pitkään. 2. Melkoisesti, sillä olen ollut itsenäinen pienyrittäjä jo yli 20 vuotta. Ehdin työskennellä muutamia vuosia työsuhteessa urani alussa, mutta sittemmin olen työllistänyt itse itseni. Olen onnistunut työssäni paljon paremmin kuin koskaan osasin kuvitella pitkälti vain tarttumalla toimeen ja tekemällä. Yleisesti voisi sanoa, että olennaisinta on juuri tekeminen eikä tekemisestä haaveilu. Monen yrittäjän unelmat jäävät täyttymättä, koska he pohtivat ja pohtivat mitä tekisi seuraavaksi, mutta eivät sitten kuitenkaan tee. Onneksi Suomessa saa myös epäonnistua. Siksi tekeminen on aina parempi juttu kuin passivoituminen.
3. Minusta tuli yrittäjä loppuvuodesta 1999 ja pitkälti siksi, että verotoimistosta suositeltiin yrittäjyyttä tavaksi toteuttaa keikkojen laskutusta. Myöhemmin toki ymmärsin yrittäjyyden mahdollisuudet paljon laajemmin. Hyvänä puolena on oman itsensä pomona toimiminen ja tietty vapaus, heikkoutena on erilaisten turvaverkkojen vähyys silloin, kun menee heikosti. Yrittäjän riski on koko ajan tiedostettava. Se on sekä uhka että mahdollisuus
Roni Back - Suomen suosituin tubettaja
1. Hyvin jännittävä mutta samalla opettava! Viikon työskentelin pikaruokaravintolassa ja kaksi viikkoa ruokakaupassa. Suurin osa työtehtävistä oli siivousta ja yleisen järjestyksen ylläpitämistä. Alkuun tuntui että olin enemmänkin edessä kuin avuksi mutta loppua kohden totuttua uuteen ympäristöön homma alkoi sujua! 2. Työkokemus on todella tärkeää. Työelämä on aivan oma maailmansa ja parhaiten sitä oppii laittaen itsensä likoon. Yllättäen työt antoivat myös motivaatiota opiskeluun, koska se mahdollistaa enemmän työmahdollisuuksia tulevaisuudessa! Nuoremmalle itselleni sanoisin että ota rohkeasti vastuuta ja ole oma-aloitteinen.
3. Kymmenen vuotta sitten perustin kanavani, koska näin että maailmalla ihmiset tekivät YouTube-videoita työkseen. Työ vaikutti niin kivalta, että lähdin tavoittelemaan sitä vaikka Suomessa siitä ei kukaan tienannut mitään. Neljä vuotta myöhemmin some oli kasvanut isoksi ilmiöksi ja näin sain tehtyä harrastuksesta ammatin!
Työnantaja, tavoita tulevaisuuden tekijäsi
Tarjoa paikka työelämään tutustujalle, työssä oppijalle tai nuorelle työntekijälle
Eri ikäiset nuoret pohtivat ja jännittävätkin mistä löytää paikka työelämään tutustumiselle tai työharjoitteluun. Rohkeimmat kysyvät paikkaa edelleen suoraan yrityksiltä, mutta usein paikaksi valikoituu tuttu ja turvallinen vaihtoehto.
Kun halutaan kertoa nuorille monipuolisesti aloista, ammateista ja yrityksistä, ovat sähköiset sivustot ja sovellukset oivia välineitä. Seuraavassa on esitelty muutamia opiskelijoita ja työelämää yhdistäviä palveluita, joihin halutaan paikalliset toimijat mukaan. Kaikkia opiskelijoita ei tavoita, ainakaan vielä, samasta palvelusta. Onkin tärkeää, että yritykset lähtevät mukaan takaamaan eri ikäisille nuorille työelämäkokemuksia monen eri kanavan kautta. On myös hyvä ottaa yhteyttä suoraan oman alueen koulujen ja oppilaitosten työelämäyhteistyöstä vastaaviin.
Esittele ala ja yritys oppilaille tetpaikassa
Tampereella TET-infoa jaetaan sekä oppilaille, että työelämän toimijoille omalla sivustolla tetpaikka.fi/tampere. Verkkoalusta toimii työkaluna myös erilaisten alojen ja yritysten esittelyyn, kun työelämään tutustumista mietitään opinto-ohjauksen tunneilla. Oppilaille palvelu on vaivaton helpon käyttöliittymän ja karttaominaisuuksien vuoksi.
Tampereella 9. luokkalaisten kahden viikon TET-jaksot pidetään jo syyslukukaudella, joten ilmoita yritys mukaan heti! Tavoitteena on lyödä turkulaiset tarjottavien paikkojen määrässä. Yritys voi itse ohjeistaa sivuilla miten hakijat ottavat yhteyttä ja milloin paikkoja voisi olla tarjolla.
Tampereen seudun ammatilliset opiskelijat tavoittaa Tiitus-palvelusta
Tredussa on käytössä Tiitus-työpaikkatori, jossa yritykset ja työnantajat voivat ilmoittaa opiskelijoille työmahdollisuuksista. Palvelu on työnantajalle maksuton ja sinne voi laittaa tarjolle sekä työssäoppimispaikkoja että avoimia työpaikkoja. Tutustu palveluun osoitteessa: www.tiitus.fi/tredu.
Onni – onniapp.fi
#rajatontyöelämä ESR-hankkeen puitteissa on valmistunut Onni-sovellus (onniapp.fi), joka helpottaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyön solmimista. Ensisijaisesti se mahdollistaa molemmille osapuolille yhteistyökumppanin ja oikean yhteyshenkilön yhteystietojen löytämisen. Tämä nopeuttaa valtavasti yhteistyön solmimista, kun yhteystietoja ei tarvitse etsiä netistä ja miettiä, kuka yrityksessä/koulussa olisi sopiva henkilö kontaktoitavaksi yhteistyön tiimoilta. Lisäksi organisaation tietojen ilmoittaminen Onnissa kertoo jo itsessään sen, että yhteistyö kiinnostaa. Yksinkertaisimmillaan Onni toimii yrityksen näkökulmasta niin, että yrityksen tarvitsee ainoastaan rekisteröityä käyttäjäksi ja odotella mahdollisia yhteydenottoja kiinnostuneilta kouluilta/opettajilta. Aktiivisemmat yritykset voivat itsekin ottaa yhteyttä kouluihin. Onnissa on myös mahdollista ilmoittaa omista tarjolla olevista projekteista, kuten kesätöistä, innovointihaasteista, TET-paikoista, workshopeista jne. tai vastaavasti selailla opiskelijoiden tulevia projekteja, joihin haetaan yhteistyöyritystä. Kun yhteistyöstä on sovittu esimerkiksi puhelimessa tai sähköpostilla, Onnissa voi perustaa osapuolten välille projektin. Projektiin voi kirjoittaa merkintöjä yhteistyön edetessä ja jokainen osallistuja (yritykset, opettajat ja opiskelijat) voi projektin päätyttyä arvioida sen onnistumista sanallisesti sekä asteikolla 1-5. Sekä käynnissä olevat että päättyneet projektit näkyvät osallistujien profiileissa ja näin ollen jokainen käyttäjä voi tarkastella kiinnostavia projekteja sekä hakea yhteistyöideoita muiden profiileista. Yhteistyön tekeminen voi siis toimia yrityksen kannalta myös positiivisena mainoksena!
Onnista löytyy muitakin ominaisuuksia, mutta ne on suunnattu lähinnä opiskelijoille ja opettajille. Onnissa on mahdollista mm. arvioida lukiolaisen yrittäjyys- ja työelämätaitoja ja sovellukseen kootaan eri tahojen (pääasiassa korkeakoulujen) lukiolaisille järjestämiä kursseja. Onnin käyttäminen on maksutonta eikä se velvoita mihinkään. Rekisteröi yrityksesi mukaan osoitteessa onniapp.fi (ilman www-alkua) ja päivitä profiilin tiedot. Etenkin osoitetiedot kannattaa päivittää, että yritys löytyy myös karttahaussa.
Rekisteröitymällä Onniin osoitat, että yrityksesi on kiinnostunut yhteistyöstä nuorten kanssa!
Lue lisää sähköisistä palveluista ja ilmoita yritys mukaan:
tetpaikka.fi/tampere onniapp.fi tiitus.fi/tredu
Suunta kohti työelämää
Suunta-hanke luo uusia malleja lukioiden työelämäyhteistyöhön ja tiivistää yhteyttä yritysten kanssa. Hanke toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella osana lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Tampereen kaupungin lukiokoulutus ja mukana osatoteuttajina ovat Tampereen yhteiskoulun lukio, Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio, Kalevan lukio, Pirkkalan yhteislukio ja Lempäälän lukio. Hanke aloitettiin keväällä 2022 ja se päättyy 31.7.2023.
Suunta-hankkeen tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset mahdollisuudet uraohjaukseen sekä korkeakouluopintoihin ja työelämään tutustumiseen. Lukiossa on meneillään jo monia hyviä tapoja lukiolaisten työelämätaitojen kartuttamiseksi. Tarkoituksena on näiden toimien levittäminen ja uusien yhteistyömahdollisuuksien löytäminen niin, että työelämätaidot olisivat Tampereen seudun lukiolaisille yhdenvertaisesti saavutettavissa.
Yritykset voisivat tarjota rohkeammin lukiolaisille mahdollisuuksia esim. job shadowing -päivään tai TET-opintojaksoon. Lukiolaisten toiveissa olisi tutustua korkeakoulututusta vaativiin työtehtäviin kuten lakiasiain- ja arkkitehtitoimistoihin. Erityisesti työpaikat, joihin on liki mahdotonta päästä harjoitteluun tai kesätyöhön ilman alan koulutusta, voisivat olla mielenkiintoisi job shadowing -paikkoja. Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijat ovat muutaman kerran päässeet varjostamaan itselleen mielenkiintoisia työtehtäviä ja kokemukset ovat olleet positiivisia.
Muutamilla lukioilla on jo vakiintuneet perinteet yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavista laajemmista opintokokonaisuuksista. Tampereen teknillisen lukion Sijoittamisen perusteet -kurssi on antanut todellista kosketusta sijoittajan työhön. Lukuvuonna 2021-2022 lukiolaiset pääsivät Vincit Oyj:n yhteistyötoiminnan ansiosta sijoittamaan oikeaa rahaa osinko-osakkeisiin. Pirkkalan yhteislukion vuosittain toteuttamassa Innova-projektissa opiskelijatiimit ideoivat luovia ja ennakkoluulottomia ratkaisumahdollisuuksia kummiyritystensä antamiin tiimihaasteisiin.
PoKe -hankkeessa olevien paikkakuntien 9. luokkalaisten TET-viikkoja lukuvuonna 2022-2023
Tampere Linnainmaa 36, 37 Hämeenkyrö Takahuhti 36, 37 Ikaalinen Ahvenisjärvi 38, 39 Juupajoki 39, 40, 4, 5 Sastamala Mouhijärvi 47 39, 6 21 Sylvää 38, 39 Äetsä 46, 14
Kaarila Sampo 38, 39 Kangasala Pitkäjärvi 38, 39 Valkeakoski Roukko 38, 39, (9) 38, 39 Sääksjärvi 43, 5 Naakka 44, 45, (9)
Svenska Samskolan 38, 39 Kanava 45, 8 Vesilahti
39 EHTA 40, 41 Kuhmoinen 38, 11 Ylöjärvi Kauraslampi 38, 39 Juhannuskylä 40, 41 Lempäälä Hakkari 40, 41, 6, 7 Yhtenäiskoulu 36,37,18,19 Lielahti 40, 41 Sääksjärvi 43, 5 Vuorentausta 44,45 Takriko 40, 41 Kanava 45, 8 Vuores 40, 41 Nokia Emäkoski 40, 4, 16 Steinerkoulu 43 Harjuniitty 41, 5, 18 Fista 43, 44 Nokianvirta 39, 50, 20 Kämmenniemi 43, 44 Parkano 39, 40 Hatanpää 45, 46 Pirkkala Suupanniitty 44, 45 Kaukajärvi 45, 46 Nuoliala 46, 47 Wivi Lönn 45, 46 Pälkäne Anna Tapio 8 Norssi 47, 48 Ruovesi 41,43, 4, 5 Tesoma 47, 48
Myös 7. ja 8. luokilla on omat työelämään tutustumisjaksonsa, ja joustavan perusopetuksen jopo-luokilla TET-jaksoja on useammin ja pitkin lukuvuotta.
Työelämään tutustumisen monet mahdollisuudet
Oppilaanohjauksessa työelämään tutustuminen eli TET on tärkeä yhdysside koulumaailman ja työelämän välillä. TET-jaksojen määrät ja pituudet vaihtelevat jonkin verran valtakunnallisesti, mutta kaikki nuoret ympäri Suomen pääsevät yläkoulun aikana tutustumaan työelämään. TET kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja tavoitteena on, että nuori tutustuu erilaisiin työpaikkoihin ja -mahdollisuuksiin yläkoulun TET-jaksoilla. Oppilas reflektoi eri tavoin jaksojen aikana tekemiään havaintoja ja tekee työharjoitteluun liittyviä tehtäviä joko TET-jakson aikana tai sen jälkeen. Tavallisesti TET-jaksoja käsitellään kouluun palatessa vähintään opotunneilla ja opon kanssa ohjauskeskusteluissa. Olisi hienoa, että TET-jaksojen antia nuoren oppimisessa käsiteltäisiin nykyistä monipuolisemmin muidenkin aineiden tunneilla.
TET-jakson merkitystä on tutkittu kuluvan vuoden aikana TETTI-hankkeessa, jossa tarkasteltiin TET-jaksoja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Samalla kerättiin aineistoa työnantajilta. TET-jakson kautta nuori saa usein ensimmäisen kosketuksen työelämään. TET voi kuitenkin johtaa myös ihan oikeaan työllistymiseen, tyypillisemmin kesätöihin. Hyvin organisoitu ja monipuolinen TET-jakso voi innostaa hakeutumaan tietylle alalle opiskelemaan.
Hyvän TET-jakson aikana nuori pääsee näkemään ja myös osittain tekemään monipuolisia työtehtäviä. Parhaimmillaan nuori saa työelämään tutustumisjaksolla kokemusta eri ammateista ja työelämästä, vahvistaa omaa käsitystään omista taidoistaan ja saa tarkemman kuvan siitä, millainen työ voisi olla motivoivaa ja kiinnostavaa itselle. Yhtä tärkeänä kokemuksena nuori voi havaita, ettei kiinnostava ala tai ammatti ollutkaan sellainen kuin nuori oletti.
Uuden oppivelvollisuuslain myötä myös perusopetuksen oppilaanohjausta on tarkoitus tehostaa. Osa oppilaista 8. ja 9. luokalla tarvitsevat ennen yhteishakua tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta (TEHO). TET-jaksot ovat yksi hyvä mahdollisuus lisätä nuoren itsetuntemusta sekä työelämätaitoja ja ammattien sekä työelämän tuntemusta. TETissä on paljon mahdollisuuksia ja hyödyntämätöntä potentiaalia, ja esimerkiksi TET-jaksot voivat toimia myös TEHOn yhtenä työkaluna. TET-jaksojen suunnitteleminen yhdessä nuoren ja nuoren perheen kanssa voivat tarjota hyvää tukea oppilaanohjauksen jatko-opintosuunnitelmia varten ja selkeyttää nuoren valintoja yläkoulun jälkeen.
On tärkeää, että työnantaja antaa nuorelle aikaansa ja rakentavaa palautetta TET-jakson aikana. Olisi hyvä muistaa, että TET-jakso on aina myös mainos omasta työpaikasta, yrityksestä ja alasta! Kun työnantaja kertoo omasta alasta ja yrityksestä sekä perustelee esimerkiksi siivoamisen ja järjestelyn tärkeyttä työn kannalta, niin nuorikin motivoituu eri tavoin yksinkertaisiinkin töihin. Työelämän ja koulumaailman suunnitelmallisella ja monipuolisella yhteistyöllä voisimme saada molemmin puolin onnistuneita TET-kokemuksia sekä edistettyä nuorten mahdollisuuksia tutustua monipuolisemmin erilaisiin työpaikkoihin ja ammatteihin jo ennen jatko-opintovalintoja.
Kirjoittajat Marjo Von Essen ja Marika Mäki-Laurila PoKesta ja Minna Mayer TETTI-hankkeen projektipäällikkö
Yritysyhteistyössä ja työelämätaitojen harjoittamisessa on tärkeää, että lukiolaiset saisivat konkreettisen ja ajantasaisen kuva, mitä yrityksen alalla tehdään. Lisäksi kaivataan mahdollisuuksia työelämässä vaadittavien geneeristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle sekä kokemuksia tiimityöstä. Lukioaikana saadut työelämäkokemukset poikivat yrityksiin uusia innovatiivisia työntekijöitä. Yhteistyö lukioiden kanssa on keino saada lukiolaiset hakeutumaan alan koulutukseen ja myöhemmin töihin yrityksiin, joista heillä on positiivisia kokemuksia jo lukioajalta.
Suunta-hanke kehittää Tampereen seudun lukioiden uraohjausta ja tekee sen tiimoilta tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan opinto-ohjauksen kehittämishakkeen (POKE) kanssa osana uraohjausta. Pääpaino yhteistyössä on ohjauksen ja nivelvaiheyhteistyön kehittäminen.
Suunta-hanke toivoo uusia työelämän tahoja mukaan lukioyhteistyöhön. Työelämätaitojen hankkimiseen on monia keinoja ja niitä syntyy lisää hedelmällisessä yhteistyössä. Ota yhteyttä Suunta-hankkeeseen ja suunnitellaan yhdessä lukiolaisille työelämäkokemuksia.
Lisätietoa: Minna Pohjola, minna.pohjola@tampere.fi. Suunta-hankkeen löydät myös Instagrammista ja Facebookista.
Ohjeita työelämään tutustumista ja työharjoittelua varten
Sovittaessa TET-paikkaa, kysy nuorelta toiveita ja kiinnostuksia työharjoittelujakson ajalle. Suunnittele etukäteen nuorelle tehtäviä, joiden avulla nuori saa käsitystä työpaikasta ja ammatista.
1. VARAA AIKAA nuoren kohtaamiseen ensimmäisen työpäivän alussa 2. KOHTAA nuori ja esittele työstäsi sekä työpaikkaa 3. OHJEISTA hyvin nuoren vastuuhenkilö, joka kulkee nuoren rinnalla 4. TAPAA nuorta TET-jakson aikana ja ole kiinnostunut hänen ajatuksistaan 5. ANNA PALAUTE nuorelle TET-jakson lopuksi ja avaa palaute keskustellen yhdessä nuoren kanssa
Pirkanmaan oppilaanohjauksen kehittämishanke Koulutuksen työelämäyhteistyön teemasivut Nuori Yrittäjyys ry:n alumni Jessica Huhtinen tekee töitä sen eteen, että jonain päivänä hänellä on omaa nimeä kantava fitness- ja voimisteluvaatebrändi. Yrittäjyys alkoi pyöriä naisen mielessä muutama vuosi sitten ja ammattiopistosta löytyi linja, jossa pystyy opiskelemaan mittatilausompelijaksi. Jessica oli kuullut, että koulussa on mahdollista suorittaa Nuori Yrittäjyys ry:n kehittämä yrittäjyysohjelma. Ohjelman aikana nuoret voivat perustaa oikealla rahalla toimivan harjoitusyrityksen ja saada monipuolista käytännön kokemusta yrittäjyydestä sekä taloustaidoista. Kouluun hakiessa määrätietoinen nainen kertoi, että haluaa kyseiselle yrittäjyyskurssille mahdollisimman nopeasti. Ovet opintoihin avautuivat ja Jessica valmistui suunnitelman mukaisesti mittatilausompelijaksi. Kouluajan Jessica teki voimistelupukuja, fitness-bikineitä ja suunnitteli vapaa-ajan vaatteita. ”Osasin jo ommella, joten opinnoissani halusin keskittyä liiketoimintapuoleen. Lopulta opettaja ilmoitti minut myös Nuori Yrittäjyys yhdistyksen Uskalla yrittää kilpailuun ja voitin vielä OPryhmän palkinnon!”, Jessica kouluihin, Pirkanmaalla. Mistä innostuminen sitten syntyy? Nuori Yrittäjyys -ohjelmissa lapset ja nuoret pääsevät itse tekemään. He harjoittelevat tiimityön taitoja, ideointia, yrityksen perustamista, talouden suunnittelua, tavoitteellisuutta sekä kiertotaloutta. Näitä taitoja ei omaksuta hetkessä, vaan oppeja ja oivalluksia syntyy yritysten ja erehdysten kautta. Merkittävä innostuksen syy on myös se, että itse tekemällä ja harjoittelemalla lapset ja nuoret tunnistavat omia vahvuuksiaan. Koemme tärkeäksi myös sen, että voimme rakentaa verkostoja nuorten ja alueen yritysten välille. Nuoret ovat vuosien varrella saaneet lukuisia mentoreita työpaikoista, ja yritysten edustajat osallistuvat tapahtumiimme myös tuomareina, jotka arvioivat, sparraavat ja tutustuvat nuoriin sekä näiden harjoitusyrityksiin. Uskalla yrittää -tapahtumaamme osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, jotka esittelevät harjoitusyrityksiään eri alojen asiantuntijoille ympäri Suomea. Samalla he tutustuvat erilaisiin työpaikkoihin ja saavat tärkeitä vinkkejä kokeneilta työelämän ammattilaisilta koskien markkinoinnin keinoja, hinnoittelua tai kumppanuuksien solmintaa. Erittäin haluttu ja innostava verkostoitumisen muoto on myös Job Shadow -päivämme, jossa nuori pääsee johtajan mukana työpaikalle yhdeksi työpäiväksi.
Työelämä kiinnostaa nuoria. Keväällä julkaistun TAT Nuorten tulevaisuusraportti - tutkimuksen mukaan lähes 70 % nuorista aikoi hakea kesätöihin ja yhtä moni uskoi löytävänsä tulevaisuudessa itselleen sopivan paikan työelämästä. Kesätyö on usein nuoren ensimmäinen kosketus työelämään, joten niitä tarjoavilla yrityksillä on suuri vaikutus nuorten tulevaisuuden valintoihin. Kesätöiden ohella myös TET-jakso toimii monille ponnahduslautana työelämään. Onnistunut TET-kokemus vahvistaa nuoren uskoa itseensä ja rohkaisee häntä tavoittelemaan omia unelmiaan. Parhaimmillaan TET-jakson aikana kertyneet työelämätaidot ovat kuin ansioluettelo, jonka avulla nuori uskaltautuu hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa.
Nuoret ovat innokkaita, innovatiivisia ja tiedostavia tulevaisuuden työntekijöitä ja kuluttajia. Nuorten avulla yrityksillä on mahdollisuus arvioida brändiään sekä imagoaan nuorten silmissä ja saada arvokkaita näkökulmia omaan toimintaansa. Juuri siksi yritysten kannattaakin nuoria palkatessa keskittyä myös siihen, mitä yritys voi oppia nuorelta. Yritysten merkitys ensimmäisten työelämäkokemusten tarjoajana korostuu myös TATin Yrityskylässä, jonka toimintaan on osallistunut jo yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta ympäri Suomen. TATin Yrityskylä on pienoisyhteiskunta, jossa 12vuotiaat työskentelevät oikeissa ammateissa ja yrityksissä yhden koulupäivän ajan. Nuoret saavat myös palkkaa, jonka avulla he voivat harjoitella vastuullista kuluttamista. Lisäksi he osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon äänestämällä. Yrityskylätoiminnassa on mukana valtakunnallisesti yli 100 päivään kuudennella ja yhdeksännellä luokalla.
Puhutaan nuorille hyvää työstä!
Vaikka suurin osa nuorista odottaa työelämään siirtymistä innolla, tuntevat he toisaalta myös epävarmuutta tulevasta. TAT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 32 % nuorista pelkääkin työelämän olevan itselleen liian raskasta. Meillä aikuisilla on suuri vaikutus nuorten käsityksiin ja asenteisiin niin vanhempina, työnantajina kuin opettajinakin. Siksi on tärkeää tiedostaa, minkälaisen kuvan me nuorille työn tekemisestä maalaamme. Murroksessa oleva työelämä tulee tarvitsemaan ihan jokaista tulevaisuuden tekijää. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että nuoret ovat jatkossakin kiinnostuneita työelämään siirtymisestä. Tehdään se puhumalla hyvää työstä – ja aloitetaan se jo tänään. Riikka Ahonvala, nuorten työelämäasiantuntija, Talous ja nuoret TAT Mikä TAT? faktalaatikko • Talous ja nuoret TAT on järjestö, jonka tavoitteena on, että jokainen nuori innostuu työelämästä, hallitsee omaa talouttaan ja tahtoo toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä. • TATin palvelupolku mahdollistaa talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetuksen kaikilla vuosiasteilla opetussuunnitelmaan perustuen. • Tunnetuin palvelu TAT Yrityskylä • TAT Nuorten tulevaisuusraportti tutkimus on Suomen suurin työelämäodotuksia ja asenteita tutkiva nuorisotutkimus. • Vuonna 2022 TAT toimii Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä • TATin vuosittaiset päätapahtumat ovat Maailman suurin etäTET, sekä toisen asteen opiskelijoiden bisnestapahtuma Takeoff • Pirkanmaan alueella TATin yhteyshenkilönä toimii kumppanuuspäällikkö Kaisa
”Yrittäjyyden ansiosta minun ei tarvitse valita mitä unelmistani tavoittelen”
4H - juttu
Kuva: Marko Koivistoinen/ Kuvakeikka Nuori Yrittäjyys ry:n alumni JessiJessica Huhtinen: ”Yrittäjyyden ca Huhtinen tekee töitä sen eteen, että jonain päivänä hänellä on omaa nimeä kantava fitness- ja voiansiosta minun ei tarvitse valita misteluvaatebrändi. Yrittäjyys alkoi pyöriä naisen miemitä unelmistani tavoittelen” lessä muutama vuosi sitten ja ammattiopistosta löytyi linja, jossa pystyy opiskelemaan mittatilausompelijaksi. Jessica oli kuullut, että koulussa on mahdollista suorittaa Nuori Yrittäjyys ry:n kehittämä yrittäjyysohjelma. Ohjelman aikana nuoret voivat perustaa oikealla rahalla toimivan harjoitusyrityksen ja saada monipuolista käytännön kokemusta yrittäjyydestä sekä taloustaidoista. Työelämä kiinnostaa nuoria. Keväällä julkaistun TAT Nuorten tulevaisuusraportti - tutkimuksen mukaan lähes 70 % nuorista aikoi hakea kesätöihin ja yhtä moni uskoi löytävänsä tulevaisuudessa itselleen sopivan paikan työelämästä. Kesätyö on usein nuoren ensimmäinen kosketus työelämään, joten niitä tarjoavilla yrityksillä on suuri vaikutus nuorten tulevaisuuden valintoihin. Kesätöiden ohella myös TET-jakso toimii monille ponnahduslautana työelämään. Onnistunut TET-kokemus vahvistaa nuoren uskoa itseensä ja rohkaisee häntä tavoittelemaan omia unelmiaan. Parhaimmillaan TET-jakson aikana kertyneet työelämätaidot ovat kuin ansioluettelo, jonka avulla nuori uskaltautuu hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa.
Nuoret työntekijät ovat yrityksille tärkeä linkki tulevaisuuteen
Nuoret ovat innokkaita, innovatiivisia ja tiedostavia tulevaisuuden työntekijöitä ja kuluttajia. Nuorten avulla yrityksillä on mahdollisuus arvioida brändiään sekä imagoaan nuorten silmissä ja saada arvokkaita näkökulmia omaan toimintaansa. Juuri siksi yritysten kannattaakin nuoria palkatessa keskittyä myös siihen, mitä yritys voi oppia nuorelta. Yritysten merkitys ensimmäisten työelämäkokemusten tarjoajana korostuu myös TATin Yrityskylässä, jonka toimintaan on osallistunut jo yli puoli miljoonaa lasta ja nuorta ympäri Suomen. TATin Yrityskylä on pienoisyhteiskunta, jossa 12-vuotiaat työskentelevät oikeissa ammateissa ja yrityksissä yhden koulupäivän ajan. Nuoret saavat myös palkkaa, jonka avulla he voivat harjoitella vastuullista kuluttamista. Lisäksi he osallistuvat demokraattiseen päätöksentekoon äänestämällä. Yrityskylä-toiminnassa on mukana valtakunnallisesti yli 100 organisaatiota, ja sen tarjoama osallisuuden kokemus vaikuttaa nuoriin vahvasti. Yrityskylä-kokemuksen jälkeen nuoret suhtautuvat tutkitusti myönteisemmin työelämään. Lähes kaikki Pirkanmaan alueen nuoret pääsevät osallistumaan Yrityskylä-päivään kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Puhutaan nuorille hyvää työstä! Vaikka suurin osa nuorista odottaa työelämään siirtymistä innolla, tuntevat he toisaalta myös epävarmuutta tulevasta. TAT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan 32 % nuorista pelkääkin työelämän olevan itselleen liian raskasta. Meillä aikuisilla on suuri vaikutus nuorten käsityksiin ja asenteisiin niin vanhempina, työnantajina kuin opettajinakin. Siksi on tärkeää tiedostaa, minkälaisen kuvan me nuorille työn tekemisestä maalaamme. Murroksessa oleva työelämä tulee tarvitsemaan ihan jokaista tulevaisuuden tekijää. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että nuoret ovat jatkossakin kiinnostuneita työelämään siirtymisestä. Tehdään se puhumalla hyvää työstä – ja aloitetaan se jo tänään. Riikka Ahonvala, nuorten työelämäasiantuntija, Talous ja nuoret TAT
Talous ja nuoret TAT järjestää marraskuussa yhdessä kuuden toimialan kanssa Maailman
suurimman etäTET-jakson. Digiyhteyksillä toteutettu TET-jakso tutustuttaa opiskelijat toimialojen tarjoamiin työllistymismahdollisuuksiin ja tarjoaa kattavan lisän perinteisen TET-jakson rinnalle Maailman suurin etäTET on viiden päivän kokonaisuus, jossa jokaisen päivän ohjelmasta vastaa eri toimiala.
Tänä vuonna etäTET-nuoret saavat tutustua viikon aikana kuuden eri toimialan tarjoamiin työllistymismahdollisuuksiin. Mukana ovat Finanssiala, Kaupan liitto, Palvelualojen työnantajat Palta Ry, Matkailu ja ravintolapalvelut Mara sekä Kemianteollisuus ja Ener4H-harrastuksessa lapsi ja nuori kasvaa kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta itse tekemällä ja omaksuu käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. 4H-koulutukset ja -kurssit syventävät nuoren osaamista. 4H kehittää ihmistä kokonaisuutena. Tätä kuvaavat neljän H:n perustana olevat sanat Head, Hands, Heart ja Health, suomeksi harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi. 4H-toiminta on kansalaiskasvatusta, jossa työelämävalmiuksilla ja yrittäjyyskasvatuksella on keskeinen asema. 4H-toiminnassa tuetaan nuorten elämänhallintaan liittyvien taitojen kehittymistä sekä nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen. Monipuoliseen harrastukseen voi tulla mukaan jo kuusivuotiaana, mutta osallistumisen mahdollisuuksia riittää aina 28-vuotiaille asti. Yrittäjyyskasvatus 4H-toiminnassa on kokonaisvaltaista. Tekemällä oppiminen toteutuu kaikissa toiminnoissamme. Yrittäjyydestä ja yrittäjäksi opitaan aidoissa tilanteissa omien kokemusten kautta. Toiminnassa kehittyvät erityisesti seuraavat yrittäjämäiset valmiudet: KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN TEEMASIVUT Pirkanmaan oppilaanohjauksen kehittämishanke projektisuunnittelija Marjo von Essen, marjo.von.essen@tampere.fi hankekoordinaattori Marika Mäki-Laurila, marika.maki-laurila@hameenkyro.fi Tampereen kaupungin perusopetus OPS-agentti, yrittäjyyskasvatus ja työelämätaidot Janne Toivonen, janne.toivonen@tampere.fi, Ville Lähdesmäki, ville.lahdesmaki@tampere.fi
Yksi viikko, kuusi alaa – Maailman suurin etäTET
giateollisuus, jotka pitävät yhteisen päivän. Maailman suurimman etäTETin ohjelma koostuu uratarinoista, Nuori Yrittäjyys ry ala- ja yritysesittelyistä sekä inspiroivista tehtävistä, joita tehdessä nuoret pääsevät oppimaan todellisia työelämätaitoja ja saavat samalla ensimmäisen kosketuksensa työelämään. ”Maailman suurimpaan etäTETiin osallistuminen sekä tukee perinteisen TET-jaksoon osallistumista, että mahdollistaa ensimmäiset työelämäkokemukset kaikille, myös niille, joille itseä kiinnostavan harjoittelupaikan löytäminen on hankalaa asuinpaikasta tai muusta syystä johtuen.” Toteaa Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä. Maailman suurin etäTET järjestetään tänä vuonna toisen kerran, entistä upeampana 21.- 25.11.2022. tat.fi/palvelu/etatet/
Ensimmäiset työkokemukset – tärkeät askeleet kohti työelämää on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa maksuttomia yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja harjoittavia ohjelmia kouluille ja oppilaitoksille. Monelle osallistuminen ohjelmiimme on niin käänteentekevää, että he ryhtyvät myöhemmin yhdistyksemme alumneiksi ja tekevät lähettiläinä vierailuja kouluihin, Pirkanmaalla. Mistä innostuminen sitten syntyy? Nuori Yrittäjyys -ohjelmissa lapset ja nuoret pääsevät itse tekemään. He harjoittelevat tiimityön taitoja, ideointia, yrityksen perustamista, talouden suunnittelua, tavoitteellisuutta sekä kiertotaloutta. Näitä taitoja ei omaksuta hetkessä, vaan oppeja ja oivalluksia syntyy yritysten ja erehdysten kautta. Merkittävä innostuksen syy on myös se, että itse tekemällä ja harjoittelemalla lapset ja nuoret tunnistavat omia vahvuuksiaan. Koemme tärkeäksi myös sen, että voimme rakentaa verkostoja nuorten ja alueen yritysten välille. Nuoret ovat vuosien varrella saaneet lukuisia
Kouluun hakiessa määrätietoinen nainen kertoi, että haluaa kyseiselle yrittäjyyskurssille mahdollisimman nopeasti. Ovet opintoihin avautuivat ja Jessica valmistui suunnitelman mukaisesti mittatilausompelijaksi. Kouluajan Jessica teki voimistelupukuja, fitness-bikineitä ja suunnitteli vapaa-ajan vaatteita. ”Osasin jo ommella, joten opinnoissani halusin keskittyä liiketoimintapuoleen. Lopulta opettaja ilmoitti minut myös Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen Uskalla yrittää -kilpailuun ja voitin vielä OP-ryhmän palkinnon!”, Jessica hymyilee. mentoreita työpaikoista, ja yritysten edustajat osallistuvat tapahtumiimme myös tuomareina, jotka arvioivat, sparraavat ja tutustuvat nuoriin sekä näiden harjoitusyrityksiin. Uskalla yrittää -tapahtumaamme osallistuu vuosittain tuhansia nuoria, jotka esittelevät harjoitusyrityksiään eri alojen asiantuntijoille ympäri Suomea. Samalla he tutustuvat erilaisiin työpaikkoihin ja saavat tärkeitä vinkkejä kokeneilta työelämän ammattilaisilta koskien markkinoinnin keinoja, hinnoittelua tai kumppanuuksien solmintaa. Erittäin haluttu ja innostava verkostoitumisen muoto on myös Job Shadow -päivämme, jossa nuori pääsee johtajan mukana työpaikalle yhdeksi työpäiväksi. Kaikki osallistuneet ovat kertoneet saaneensa päivän aikana uusia näkökulmia ja myös uusia kontakteja. Näistä syistä moni on hakenut tapahtumiimme myös seuraavinakin vuosina! Kirjoittaja Harri Paltila, Nuori Yrittäjyys ry:n aluepäällikkö Pirkanmaalta Nuori Yrittäjyys ry (NY) on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton järjestö. • Tavoitteenamme on, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harjoitella työelämätaitoja sekä tunnistaa omia vahvuuksiaan maksuttomien oppimisohjelmiemme* kautta koko opintopolun ajan – varhaiskasvatuksesta korkeakouluun tekemällä oppien. • Suosituimmat ohjelmamme ovat Vuosi yrittäjänä ja Pikkuyrittäjät.
Ohjelmissa toimitaan yrittäjinä oikealla rahalla osana koulun toimintaa. • Suomen suurimmassa yrittäjyystapahtumassa, Uskalla Yrittää -kilpailussa, valitaan vuosittain Suomen parhaat lasten ja nuorten yritykset. Parhaiten menestyneet jatkavat kisaamaan Euroopan mestaruuskilpailu Gen-E:hen. • Nuori Yrittäjyys ry on osa maailmanlaajuista Junior Achievement (JA) -verkostoa, jonka ohjelmat ovat käytössä 115 maassa. JA on maailman laajin yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta lapsille ja nuorille tarjoava organisaatio. • Tänä vuonna kattojärjestömme JA Worldwide on ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. • Pirkanmaalla yhteyshenkilönä toimii aluepäällikkö Harri Paltila harri.paltila@nuoriyrittajyys.fi • Lue lisää: www.nuoriyrittajyys.fi Mikä TAT? • Talous ja nuoret TAT on järjestö, jonka tavoitteena on, että jokainen nuori innostuu työelämästä, hallitsee omaa talouttaan ja tahtoo toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä. • TATin palvelupolku mahdollistaa talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opetuksen kaikilla vuosiasteilla opetussuunnitelmaan perustuen. • Tunnetuin palvelu TAT Yrityskylä • TAT Nuorten tulevaisuusraportti -tutkimus on Suomen suurin työelämäodotuksia ja asenteita tutkiva nuorisotutkimus. • Vuonna 2022 TAT toimii Yrittäjän päivän pääjärjestäjänä • TATin vuosittaiset päätapahtumat ovat Maailman suurin etäTET, sekä toisen asteen opiskelijoiden bisnestapahtuma Takeoff • Pirkanmaan alueella TATin yhteyshenkilönä toimii kumppanuuspäällikkö Kaisa Sälke kaisa.salke@tat.fi • www.tat.fi 4H:ssa opitaan itse tekemällä • Omien vahvuuksien hyödyntäminen • Aloitteellisuus • Kyky muuttaa ideat toiminnaksi • Luovuus • Vastuun ottaminen • Eettinen ja kestävä ajattelu • Kokemuksesta oppiminen • Yhteistyössä toiminen • Taloudellinen ajattelu
4H-yritys
4H-yritys on turvallinen ja ohjattu tapa opetella yrittäjyyttä. Hyvän yritysidean voi löytää omista taidoista ja osaamisesta. Yritysideaa on mahdollista työstää ilmaisessa 4H:n järjestämässä yrityskoulutuksessa. Lisätietoa Tampereen 4H-yhdistyksen 4H-yritystoiminnasta löytyy täältä: tampere.4h.fi/4h-yritys/ Hanna Tukiainen, Toiminnanjohtaja Tampereen 4H-yhdistys
