8
●
TIISTAI 22. LOKAKUUTA 2019
POIMINNAT
Kuukauden MEILLÄ on töissä useita työntekijöitä, jotka ovat olleet 40 vuotta talossa. Meillä on edelleen myös kaveri, joka opasti minua, kun olin tehtaalla kesätöissä 80-luvulla.
BUDJETIN ongelma on siinä, että tulopuoli on riittämätön. Se on laskettu 60 000 uuden työpaikan varaan, mutta tältä osin hallituksen toimet ovat täysin riittämättömät.
Sastamalalaisen Lojer Oy:n yrittäjä Ville Laine Talouselämä-lehdessä 11.10.
Arto Satosen viikkoviesti 11.10.
MIELESTÄNI on syytä opsikella kaikkia mahdollisia kieliä, myös ruotsia, vaikka itse koenkin saksan erityisen tärkeänä. Saksa on Euroopassa niin suuri kauppakumppani ja diplomaattinen tekijä. Se on myös turismin kannalta merkittävä maa. Lidl:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Lauri Sipponen HS Teemassa 4/2019 ENTÄS se pelätty printin kuolema? Sitä joutuu vielä odottamaan tovin. Lukija käyttää aikaansa paperisen SK:n parissa keskimäärin 112 minuuttia joka viikko. Hyvistä luvuista ovat kertoneet viime aikoina myös monet muut laatumediat, kuten Helsingin Sanomat ja The New York Times. Ville Pernaan pääkirjoitus Suomen Kuvalehdessä 4.10. PUNAINEN lanka kaikessa markkinoinnissa on toisen näkökulman ymmärtäminen: pitää osata asettua asiakkaan maailmaan ja ymmärtää hänen haasteitaan ja motiivejaan. Sana, joka kiteyttää tämän kaiken, on empatia. Unicefin markkinointi- ja viestintäjohtaja Kimmo Tupala Kauppalehden Optiossa 10.10. TEKSTIILIEN tulevaisuus voi olla suomalainen. Otsikko Markkinointi&Mainonta-lehdessä 11.10. PERUSTAESSAMME Edunationia valitsimme Pirkanmaan, koska täällä on erinomaiset palvelut yrityksille ja hieno startup-kulttuuri sekä yliopisto, joka tarjoaa huippututkimusta ja osaajia. Edunation Oy:n perustaja Susanne Suominen Pirkanmaan Talous 2019 -julkaisussa MIETIN juuri, onko olemassa paikkaa, jossa en olisi treenannut vuorosanoja. Ei tule mieleen yhtään. Näyttelijätaiteen professori Elina Knihtilä Image-lehdessä 9/2019
OSA Suomen lainsäätäjistä on Ylen kyselyssä sitä mieltä, ettei ole mahdollista pitää koko maata asuttuna. Toisaalta Arkadianmäellä taidetaan olla yleisesti sitä mieltä ilmastonmuutos kyllä voidaan pysäyttää, jos vain ollaan lujatahtoisia ja päättäväisiä. Tulipahan vain mieleen... Toimittaja Pekka Ervastin twiittaus 7.10. ENSI vuoden budjetissa välttämätön jää tekemättä. Välttämätön on väistämättä tehtävä, jos haluamme taloutemme hiekalta kalliolle. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen järjestön tiedotteessa 7.10. IHAN totta: minusta autoilu on törkeästi yliverotettua haja-asutusalueilla ja aliverotettua kaupungeissa. Osmo Soininvaara blogissaan 30.9. SUOMALAISTEN #henkilötunnus uudistettaessa pitäisi kiinnittää sukupuolen sijaan huomiota siihen, että tunnus toimisi jatkossa jokaisen henkilökohtaisena Y-tunnuksena. Toivoisin, että vuosia kestänyt kampanjointini asiasta ottaisi viimein tuulta alleen. Mediavaikuttaja Jocka Träskbäckin twiittaus 15.10. VITSIKÄS lääkäri pamautti minulla olevan sydämessä vikaa. Se oli läppä. #puujalkaperjantai Stand-up koomikko Robert Petterssonin twiitti 11.10. KÄSI pystyyn, jos uskotte Rinteen koplan kasvattavan kolmessa vuodessa tusinan verran uusia Koneen kokoisia, menestyviä yrityksiä. Minä en moiseen usko.Koska hallitus samaan aikaan kiristää verotusta kaikista niistä kohdista, joilla maahan saataisiin edes uusia pieniä yrityksiä, niin taitaa työllistäminen jäädä päiväunien tasolle.
P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N
LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y Voit voittaa
Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 8.11.2019 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi
Syyskuun numeron Ykä-visassa lahjakortin Sketsiteatteriin kahdelle hengelle voitti
Marja Pakkala Vesilahdelta.
VINGA CLIFTON KASSI/PUKUPUSSIN
Syyskuun vastaukset olivat: Sivu 3: Viking Line Sivu 31: Kuiskaaja Oy Sivu 47: Trendi Kaihdin
1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki
Kalle Isokallio Iltalehden blogissa 11.10.
2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus
KREIKKA, tänään voisitte kuitata ne velat! #Huuhkajat
3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus
Toimittaja Saska Saarikosken twiittaus 15.10.
MEDIAN moninaisuus on tärkeä yhteiskunnallinen aihe. Sivuttamall sen toimittajat tekevät yleisölleen karhunpalveluksen ja sallivat huomaamattoman liuún kohti entistä yksipuolisempaa mediaa. Se jos mikä on todella vaarallista demokratialle.
KESKITETTY taloussuunnittelu, pääomien ohjailu ja valtion yritystoiminnan laajentaminen ovat kaikkien onneksi poissa muodista. Kristiina Halkola ei enää laula ”lautasesta Guatemalan verta” tai ”20 perheestä”, vaan vasemmistokin huutaa kotimaisen, ihmiskasvoisen omistajuuden perään.
Väitöskirjatutkija Ville Manninen Journalisti-lehdessä 19.9.
Kauppalehden toimittaja Olli Herralan blogiteksti lehden verkkosivulla 27.9.
nimi: osoite: postinro: puhelin:
Kallista suomalaista ruokaa Kauppalehden taloustoimittaja Jussi Salmi oli kutsuttu haatajaksi iltapäivän ruokakassi-keskusteluun. Salmi vertaili hintoja Tampereella ja Brysselissä. Ainakin ruoan hintaa tarkastellessa Bryssel tuntuu puolet halvemmalta asuinpaikalta – ja kuuluvat ne asunnotkin olevan sielklä edullisempia. Salmin esittelemä ruokakassi maksoi Suomessa 714 markkaa. Brysselissä sen sai noin 359 markalla. Vaikkei hintaa markalleen kannata tuijottaa, tuntuu ero varsin huomattavalta. Salmi peräsi myös välistävetäjiä, syyllisiä. Niiden osoittaminen tuntuu olevan käytännössä lähes mahdotonta. – Tuottajaa sanoo, ettei hän saa tavarastaan juuri mitään, jalostajallekin jää vain kohtuullisesti rahaa. Työntekijät pitävät palkkojaan liian pieninä, ja kauppa kertoo olevansa Suomessa yksi maailman tehokkaimmista: sen jakelupalkkiotkin ovat kaupan mukaan vain keskimääräistä Pohjoismaista tasoa, kertoi Salmi. – Käytännössä ruuan hinnan nostaminen nykytasolle Suomessa on tulos jo sotien jälkeen käynnistyneestä prosessista. Samantapainen kehitys on havaittavissa myös monessa muussa asiassa: Suomi on kaiken kaikkiaan kallis maa. Kommentaattoreiksi oli saapunut toimistopäällikkö Heimo Hanhilahti Maa- ja Metsätalousministeriöistä, toimitusjohtaja Samuli Skurnik Pellervo-Seurasta, puheenjohtaja Jarl Sund Suomen Elintarviketyöläisten liitosta ja pääjoh-
taja Voitto Koskenmäki Tuottajain Lihakeskuksesta. Hanhilahti toi esiin korkeat tuotantokustannukset. Hänen mukaansa tuotamme muita heikommissa luonnonolosuhteissa, tilakoko on pieni ja niin edelleen. Skurnik totesi, että perimmältään kyse on koko elintarveikeketjun organisoinnista ja tehokkuudesta. Skurnikin mielestä eivät elintarvikkeet tosiasiassa keskiarvona ole Syomesa pohjoisen sijaintimme huomioon ottaen mitenkään poikkeavan kalliita, kun vertilukohtana on maan yleinen, korkea hintataso ja kohonnut ansiotaso. Kaikki kommentaattorit vierittivät syytä myös valtiovallan kontolle. Monissa Keski-Euroopan maissa ei ole lainkaan liikevaihtoveroa elintarvikkeilla. Koskenmäki kertoi elintarvikkeiden liikevaihtoveron olevan Suomessa verottomasta hinnasta laskettuna 11,4 prosenttia. Yksikään kommentaattoreista ei uskonut myöskään suomalaisen ruuan halpenemiseen, sitä vastoin keskieurooppalaiset hinnat kohonnevat lähemmäs meikäläisiä hintoja. ● RUUAN HINTA lienee ollut polttava puheenaihe läpi koko historian. Näin asiasta kirjoitettiin Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä vuonna 1989 eli useampi vuosi ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Vähän aikaa sitten elämänkertansa kansiin saanut Vesa-Matti Loiri oli käynyt esiintymässä Pirkanmaan Yrittäjien Octoberfesteillä. Tässä lehdessä oman yrittäjätarinansa kertova Esko Raipia oli 30 vuotta sitten myös lehdessä – tuolloin tosin mainoksessa. Matkapuhelimet kiinnostivat.
Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere
Pirkanmaan Yrittäjä rittäjä -lehti
30
vuotta sitten